Muistan ensimmäisen kerran kun kuulin itseäni kutsuttavan somaliksi suomen kielellä.

Tavassa sanoa "somali" oli jotain, mikä teki oloni epämukavaksi. Olisin halunnut sanoa siihen jotain, mutta en osannut. Minähän olen somali. En vain ollut vielä ymmärtänyt hävetä sitä. Ja siksi tuntui epämukavalta, kun se sanottiin, kuin asia, mitä minun olisi pitänyt pyytää anteeksi. Olin tuolloin lapsi.

Joillekin se on suoranainen kirosana. Siis se, mitä olen. Senkin somali.

Isovanhempani tekivät osansa historiallisesti suvuilleen kuuluneiden maiden vapauttamisessa. Osa saatiin takaisin, kaikkea ei. Isoisäni joutui maanpakoon Mogadishuun, sillä hänen kotiseutunsa liitettiin Etiopiaan. Elämä jatkui ja he elivät elämänsä loppuun itsenäisessä sittemmin Somaliana tunnetussa maassa.

Vanhempani, jotka kumpikin syntyivät keskelle kolonialismia ehtivät perustaa perheensä itsenäisessä valtiossa, sisällissota kuitenkin ajoi heidät sieltä pois.

Keskustelut suomalaisuudesta ominaisuutena tai siitä kuka on riittävän suomalainen, tuntuvat taustaani vasten älyttömiltä. Vihjailut siitä, että minun tulisi tuntea häpeää juuristani, jotka ovat näiden rajojen ulkopuolelta, tuntuvat vastenmielisiltä. Ymmärrän ettei häpeä kohdistu kaikkiin juuriin, on niitäkin joista saa olla ylpeä. Valitettavasti somalijuuret eivät niihin lukeudu.

Somaliksi olen liian suomalainen, olen kasvanut täällä. Suomalaiseksi olen liian somali, sillä Elovena-kuvastoa vasten minä vasta erotun. 

En ole ulkomaalainen tässä maassa. Olen paikallinen, jolla on historia ja juuret, jotka ulottuvat kauas. Juuret eivät ole aihe ylpeilyyn, sillä kukaan ei valitse historiaansa itse. Ne eivät kuitenkaan missään nimessä myöskään ole häpeän aihe.

Historiani ja juureni ei ole ainoa asia elämässäni, joka tuottaa ristiriitoja. Olen liian vanha milleniaaliksi ja liian nuori 70-luvun hipiksi. Mikä on se sukupolvi, joka jää tähän välimaastoon?

Tavoitteeni ei ole toteuttaa kuvitteellista suomalaisuutta tai sukupolvikokemusta vaan elää elämääni.

Somaliksi olen liian suomalainen, olen kasvanut täällä. Suomalaiseksi olen liian somali, sillä Elovena-kuvastoa vasten minä vasta erotun.

Suhteessa muihin koen olevani liikaa sitä ja liian vähän tätä, mutta en tarpeeksi mihinkään lokeroon. Tiedän itse, kuka olen ja olen sujut itseni kanssa. Minä en kaipaa termejä, sille mitä olen tai kuka olen, se tarve tulee ulkopuolelta.

Hämmennän, joten minun tulisi olla itse myös hämmentynyt tai edes esittää hämmentyneen roolia.

Somali-sanaa olen kuullut vuosien varrella niin koulujen pihoilla, julkisissa tiloissa, poliitikkojen puheenvuoroissa kuin median otsikoissa. Harvoin siihen liittyy neutraali tai positiivinen sävy. Joillekin se on suoranainen kirosana. Siis se, mitä olen. Senkin somali. Se teki nuorena kipeää ja oli vaikea samaistua sanaan suomenkielisessä ympäristössä.

Olemassaoloni, somaliuteni ei ole seikka, jota voi käyttää keskusteluissa minun ohitseni. Erityisen vastenmielisenä koen sen, kun sillä yritetään purkaa etnonationalistien suomalaisuuskuvastoa, joka on hauraampi kuin virtaavan joen päällä kelluva jää.

”Somali. Osaatko edes hävetä?” Eräs valkoinen suomalainen kysyi bussipysäkillä – en osannut – hänen puolestaan kuitenkin hävetti.

Maryan Abdulkarim

Kirjoittaja on tamperelaistaustainen kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka asuu Helsingissä.

Lue myös:

"Ahdistusta, masennusta ja itsesyytöstä" – rasismin kokeminen voi aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia, sanoo terapeutti Michaela Moua

Mona Mannevuon kolumni: Nähdäkseen uudella tavalla lähelle, on katsottava kauemmaksi, vaikka se ei aina olisi mukavaa

Rasismiin kyllästynyt romani alkoi kitkeä ennakkoluuloja, mutta törmää jatkuvasti samoihin kysymyksiin – tässä 9 vastausta

Tulli on tutkinut tapausta, jossa Suomeen on useiden vuosien ajan tuotu laittomia poppers-tuotteita. Niitä on myyty aikuisviihdeliikkeissä ja verkkokaupoissa.

Poppers-tuotteet ovat joukko alkyylinitriittejä, joita käytetään lähinnä päihtymistarkoitukseen ja tehostamaan seksuaalista kokemusta.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan poppersien tilaaminen ulkomailta on kiellettyä ilman asianmukaista lupaa.

Takavarikoitujen ja myyntiin päätyneiden poppers-tuotteiden arvo on yhteensä noin 600 000 euroa, ja epäiltyjen on arvioitu hyötyneen taloudellisesti noin samalla summalla.

Tulli arvioi, että vuosina 2013–2019 poppers-tuotteita on päässyt myyntiin noin 40 000. Alkuvuonna popperseja takavarikoitiin Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 2 500.

Epäiltyjen omaisuutta on saatu turvaamistoimena takavarikkoon lähes vastaava määrä kuin mitä rikollisella toiminnalla on ansaittu.

Tulli on esitutkinnan aikana kuulustellut useita henkilöitä epäiltynä rikoksesta. Heidän epäillään johtaneen aikuisviihdeliikkeitä.

Tulli on tutkinut tapausta lääkeainerikoksena ja salakuljetuksena. Esitutkinta on valmistumassa, ja tapaus siirtyy syyteharkintaan Helsingin ja Länsi-Suomen syyttäjänvirastoihin vielä tämän vuoden aikana.

Mikä poppers?

Proviisori Veli-Matti Surakka kertoo A-klinikkasäätiön ylläpitämän Päihdelinkin sivuilla, että poppersit ovat nestemäisiä alkyylinitriittejä, joita käytetään hengittämällä avatusta pienestä pullosta haihtuvaa valmistetta nenän kautta.

Nimi poppers tulee siitä, että yksi käytetyistä alkyylinitriiteistä, amyylinitriitti, oli pakattu ampulleihin, joiden avaaminen sai aikaan poksahtavan äänen.

Alkyylinitriittejä on käytetty aiemmin esimerkiksi rasitusrintakivun hoitoon.

Nykyään lääketieteellinen käyttö ei ole merkittävää, vaan aineita hyödynnetään lähes yksinomaan päihteenä ja tehostamaan seksuaalista kokemusta.

Poppersien oletetaan lisäävän typpioksidin määrää elimistössä, ja tämä aiheuttaa keskeisimmät vaikutukset. Verisuonet laajenevat, mikä alentaa verenpainetta ja saa aikaan tokkuraisuutta, lämmön tunnetta ja euforiaa.

Vaikutus alkaa lähes välittömästi, mutta loppuu muutamassa minuutissa. Myös peräaukon sulkijalihas rentoutuu, minkä takia popperseja on käytetty anaaliseksin helpottamiseksi.

Haittavaikutuksia ovat ihon punastuminen, päänsärky, sydämen tykytykset ja miedot allergiset oireet. Muutamissa tapauksissa lyhytaikainen käyttö on aiheuttanut pitkäkestoisia näkövaurioita. Fyysistä riippuvuutta ei kehity.

Popperseja ei saa missään nimessä juoda. Suun kautta otettuna ne ovat erityisen vaarallisia ja voivat tappaa, eikä niistä saa silloin haluttua päihdyttävää vaikutusta.

Suurinta käyttö on Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tilastoja käytön yleisyydestä Suomessa ei ole saatavilla.

Kun lainsäädäntö tiukentui, kehitettiin erilaisia poppers-johdoksia, joiden myyntiä ei rajoitettu. Lainsäädäntöä pyritään edelleenkin kiertämään siten, että popperseja myydään "huoneenraikastimina".

Kivut ovat jollain tapaa läsnä päivittäin 22-vuotiaan oululaisen Sofia Okkosen elämässä.

– Kipu tuntuu alamahassa, peräsuolessa, paksusuolessa ja lantiossa. Se tuntuu siltä kuin joku repisi kohtua irti sisuksistani. Peräsuolen kipu on polttavaa ja tuntuu kuin suolen seinämää poltettaisiin rautakangella. Ja turvotus vatsassa aiheuttaa venytyskipua –aivan kuin ilmapallo olisi puhallettu liian täyteen ilmaa ja se meinaisi poksahtaa.

Kivut johtuvat endometrioosista ja harvinaisesta suolistosairaudesta, jonka seurauksena suoliston seinämien lihakset ovat surkastuneet. Sairaus aiheuttaa muun muassa suoliston tukkeutumista.

Sairaudet rajoittavat Okkosen elämää ja hän on joutunut luopumaan monesta asiasta. Myös sellaisista asioista, mitä hän ei osannut odottaa – kuten ystävistä.

Sairaus ei näy ulospäin

Ulkopuolisen silmiin Okkonen ei näytä sairaalta – päinvastoin. Nainen hymyilee paljon ja hymy nousee silmiin asti. Huulia koristaa kauniin vaaleanpunainen huulipuna ja silmissä on luomiväriä.

Okkonen kertoo, ettei ole nukkunut silmäystäkään edellisenä yönä. Sitäkään hänestä ei huomaa.

– Olen tottunut siihen. Usein yöt menevät valvoessa, nainen toteaa ja hymyilee.

Yksi syy ystävien menettämiseen on se, etteivät Okkosen sairaudet näy ulkopuolelle. Ystävät eivät ymmärtäneet, miksi iloinen ja pirteä ihminen alkoi yhtäkkiä perumaan tapaamisia yhtenään, eikä enää osallistunut kaveriporukan rientoihin.

Virkeä ulkokuori peitti sisälleen kovat kivut ja loputtoman väsymyksen.

– Jos ihminen murtaa jalan, kaikki ymmärtävät, että se on todella kipeä. Minulla vaatteet peittävät arvet ja mustelmat, joten ihmiset eivät näe, mitä sairaudet tekevät.

Ystävien menettäminen sairauden vuoksi on aiheuttanut vihaa, surua, katkeruutta.

– Tunnen avuttomuutta, kun en tiedä, miten voisin pelastaa ystävyyssuhteen. Kun toinen ei yhtään ajattele samalla tavalla, eikä näe sitä, mitä itse koen.

Rakkaus kestää

Miten minä voin auttaa? Voinko kysyä sairaudesta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä sairastuneen läheiset pyörittelevät Mehiläisen psykologi Päivi Kivelän mukaan usein mielessään.

Ihmisen sairastuminen vaikuttaa luonnollisesti sairastuneen itsensä myös lähipiiriin. Läheisen sairaus saattaa aiheuttaa hämmennystä, pelkoa ja avuttomuuden tunnetta.

– Jos ei tiedä, miten auttaa sairastunutta, saattaa tuntua helpommalta pysyä poissa hänen elämästään.

Joskus läheisen sairastuminen voi kuitenkin lähentää ihmissuhdetta. Tehdä siitä vahvemman. Näin kävi esimerkiksi Sofia Okkoselle ja hänen miehelleen Tuomas Okkoselle.

– Olemme tulleet lähemmäs toisiamme, kun meillä on ollut niin paljon koettelemuksia viime vuosien aikana, Tuomas Okkonen kertoo.

Pariskunta alkoi seurustelemaan vuonna 2011. Vuonna 2014 Sofia sai diagnoosin suolistosairauteen ja vuonna 2016 endometrioosiin.

Sairaudet rajoittavat huomattavasti etenkin Sofian elämää. Hän ei voi urheilla, nostella painavia tavaroita tai tehdä äkkinäisiä liikkeitä.

Nainen kärsii myös kiusallisemmista vaivoista. Hänen kykynsä pidätellä ulostetta on olematon. Sen vuoksi hänelle on sattunut muutaman kerran vahinko esimerkiksi lenkkipolulla kävellessä koiran kanssa. Nykyään Okkonen käyttää välillä vaippoja, erityisesti silloin, jos täytyy taittaa pidempi matka vaikkapa bussilla.

– Aluksi oli tosi vaikeaa hyväksyä, että olen 22-vuotias nainen ja joudun käyttämään vaippaa. Mutta se on helpottanut elämää, kun ei tarvitse kuljettaa vaihtovaatteita aina mukana.

Vaikka Tuomas joutuu tekemään suurimman osan kotitöistä, huolehtimaan useimmiten Eetu-koiran ulkoilutuksesta ja pariskunnan yhteinen tekeminen rajoittuu neljän seinän sisään, mies ajattelee, että heidän arkensa on normaalia.

– Sairauksien tuoma suurin muutos on mielestäni se, että nykyään me elämme paljon enemmän hetkessä ja nautimme siitä.

Aina ei kannata yrittää piristää

Ymmärtäminen ja sairauden huomioiminen olisivat Terveystalon psykologi Outi Reinola-Kuusiston mukaan parhaita tapoja tukea sairastunutta.

– Ei kukaan huvikseen tekeydy sairaaksi tai valittele vaivojaan. Kyllä ne ovat todellisia ja aiheuttavat hirveitä kärsimyksiä ihmiselle, joilla niitä on.

Hän kuitenkin tiedostaa, että terveen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää sitä, ettei sairas aina jaksa tulla paikalle tai vastata puhelimeen. Ei kerta kaikkiaan kykene sellaisiin asioihin, mihin terve kykenee.

– Sen takia ihmiset saattavat turhankin herkästi närkästyä siitä, ettei ystävä lähtenytkään mukaan, vaikka häntä yritettiin piristää.

Reinola-Kuusisto ajattelee, että terveet läheiset ylipäätään ajattelevat liikaa sitä, että menevät sairaan ihmisen luo ja piristävät häntä tai järjestävät jotain piristävää aktiviteettia. Silloin, kun ihminen on hyvin sairas ja huonovointinen voivat tällaiset piristävät tapahtumat olla liian vaativia. Jopa kotoa lähteminen voi tuntua vaikealta.

– Sairas ihminen on itsensä asiantuntija ja häneltä kannattaa kysyä, mitä hän jaksaa. Tärkeintä olisi kuitenkin muistaa ystävää. Olla yhteydessä, laittaa viestiä, soittaa. Eikä unohtaa.

Sofia Okkonen olisi toivonut ystäviltään tukea sairastuttuaan. Ja että he tsemppaisivat ja tulisivat sairaalaan moikkaamaan, koska siellä on niin yksinäistä.

Välillä kipujen takia olo on huono niin fyysisesti kuin henkisestikin, eikä Okkonen silloin jaksa välttämättä tavata ihmisiä. Silloinkin hän toivoisi, että yhteydenpito ei loppuisi ainakaan kokonaan.

– Voisi vaikka soitella pari kertaa viikossa. Yleensä, kun olo on huonompana, on mielikin maassa. Silloin yhteydenotot piristäisivät.

Sairastunut pystyy myös itse auttamaan läheisiään ymmärtämään paremmin omaa tilaansa kertomalla konkreettisesti esimerkiksi siitä, missä ja minkälaisena kipu tuntuu tai mitä operaatioita tai hoitoa on saanut.

Näin Okkonenkin on alkanut tekemään, vaikkakin blogin muodossa. Siellä hän jakaa tietoa sairauksistaan, niiden oireista ja sairaalajaksoistaan. Nainen on leikattu sekä endometrioosin että suolistosairauden vuoksi useamman kerran. Viimeksi tämän vuoden toukokuussa.

– Osa on alkanut vasta sitten ymmärtämään minua ja sairauttani, kun olen alkanut kirjoittamaan asioista. He ovat tajunneet, etten olekaan laiska tai jää tarkoituksella pois asioista.

Fyysinen sairaus vaikuttaa myös mieleen

Vakava sairaus ei vaikuta pelkästään ihmisen kehoon, vaan hyvin usein myös mieleen, seksuaalisuuteen ja jopa persoonallisuuteen. Sairastuminen on psykologi Päivi Kivelän mukaan kriisi, jonka seurauksena ihmisen käyttäytyminen saattaa muuttua hetkellisesti paljonkin.

– Ensin voi olla ihan shokkitilassa siitä, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tulee reagointivaihe, jolloin ihmisellä voi olla aikamoisia eriskummallisia käyttäytymismalleja ja tapoja. Sen jälkeen tulee käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe, jolloin elämä alkaa muotoutua uudelleen.

Sairauden aiheuttamat persoonallisuuden muutokset ja alakuloinen mieliala voivat tuntua raskaalta myös läheiselle. Kivelän mukaan olisi tärkeää kuitenkin kiinnittää huomiota niihin puoliin ihmisessä, jotka ovat tehneet heistä alunperin ystäviä. Ja puhua niistä myös ääneen.

– Voi sanoa vaikka, että sinulla on ihan huikea huumorintaju. Ja muistuttaa, ettei hän ole yhtä kuin hänellä oleva sairaus.

"Terveitä ihmisiä minulla ei ole elämässä"

Kun Sofia Okkonen sai endometrioosidiagnoosin, hän kuuli samalla, että saattaa jäädä lapsettomaksi ja että tulee kärsimään kivuista luultavasti koko loppuelämänsä. Se laukaisi masennuksen ja sopeutumishäiriön.

– Sopeutumishäiriö on sellainen tila, etten myöntänyt itselleni tai muille, että olen sairas. Halusin vain ajatella, että kyllä minä paranen, enkä pystynyt puhumaan ollenkaan sairaudestani.

Pari vuotta Okkonen oli täynnä vihaa. Hän ajatteli, että elämä on ohi. Enää ei kannata yrittää mitään.

– Nykyään ajattelen, että ehtisinpä tehdä kaikkea ihanaa vielä. Että tulisi parempia vaiheita elämässä.

Okkonen käy kuitenkin edelleen psykoterapiassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön vuoksi.

Suomen terveydenhoidossa tulisi Kivelän mielestä kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten ihmistä tuetaan silloin, kun hänelle kerrotaan vakavasta sairaudesta.

– Lääketieteellinen informaatio on toki tärkeää, mutta myös psykologin tai muun ammattilaisen tarjoamat tukikeskustelut. Psykologi voi kertoa siitä, miten ihmisen mieli toimii tällaisissa tilanteissa, koska ihmisten reaktiot voivat olla niin erilaisia.

Tukea voi saada myös vertaistukiryhmistä. Sellaisissa Okkonenkin on käynyt ja löytänyt sieltä uusia ystäviä. Hän kertoo, että esimerkiksi endometrioosia sairastaville on todella virkeä tukiryhmä Oulussa.

– Minulla on nykyään kaksi sydänystävää, joiden kanssa voi puhua mistä vain. He ovat molemmat sairaita. Terveitä ihmisiä minulla ei oikeastaan ole elämässä.

Ihmisen sairastuminen testaa usein ystävyyden laatua. psykologi Outi Reinola-Kuusisto näkee asian niin, että aito ystävä on vierellä, mutta sellainen kaveri, jonka kanssa on käyty vain juhlimassa jää.

– Meillä on ystäviä eri tarkoituksiin ja eri elämänvaiheissa. Joidenkin kanssa jaetaan harrastuksia ja osan kanssa sielujen syvimpiä tuntoja ja ollaan aidosti rinnalla kulkijoita.

Kysy suoraan

Vaikka ymmärtäisikin sairaan ystävän tai perheenjäsenen tilanteen, voi yhteydenpito ja tapaaminen silti tuntua vaikealta. Läheinen ei välttämättä tiedä, miten puhua sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista.

Paras tapa toimia tällaisessa tilanteessa on psykologi Päivi Kivelän mielestä kysyä suoraan, että minkälaista tukea ja apua tarvitset.

– Kysyjä ei voi satuttaa sairastunutta, jos hän kysyy ihan suoraan, että haluatko puhua asiasta.

On kuitenkin asioita, joita kroonisesti sairas ei halua kuulla. Pahinta Okkosen mielestä on se, jos joku sanoo, että kyllä se siitä helpottaa.

– Krooninen sairaus ei helpota, eikä parane. Yleensä se pysyy samanlaisena tai pahenee. Minä en voi koskaan parantua tästä.

Onko sinulla kokemusta läheisen sairastumisesta? Miten se on vaikuttanut ystävyyteen? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Krooninen kipu vaivaa miljoonaa suomalaista –"Kun lakkaa tavoittelemasta parantumista, kivun kanssa voi elää onnellisena", sanoo kipuasiantuntija

Tuntematon pyöräilijä ajoi Anne Karvosen päälle – alkoi vuosien kipuhelvetti, jossa jopa lastenlapsien ottaminen syliin sattuu liikaa

Kylmä on. Sopraano Lisette Oropesa saapuu haastatteluun paksu saali harteilla. Vielä pari päivää sitten hän tuskaili Milanon lähes 40 asteen helteissä. Savonlinnassa lukemat ovat hädin tuskin kymmenen asteen paremmalla puolella.

Oropesa kuvailee muutosta shokeeravaksi.

– Koska olen laulaja, keho on minun instrumenttini. Jos keho on shokissa, ääni on shokissa. Kehon pitää pystyä käsittelemään muutokset ja lämpötilan kohdalla muutos oli valtava. Näitä asioita ei voi hoputtaa. Niihin menee aikansa.

Lisette Oropesa on Olavinlinnassa, koska maailmankuulu oopperatalo Milano la Scala vierailee Savonlinnan oopperajuhlilla. Esitys on Giuseppe Verdin I Masnadieri (Rosvot) ja Oropesa on sen kirkkain tähti.

Kuubalais-yhdysvaltalainen Oropesa ei ole aiemmin ollut yhtä pohjoisessa.

– Suomessa aurinko nousee kolmelta aamulla. En ole koskaan kokenut sellaista. Makuuhuoneessa on paljon valoa ja kehoni väittää, että nyt on päivä, nouse ylös. Se on haastavaa.

Pohjoinen kesä päätyi myös Oropesan Instagram-tilille. Hän on julkaissut Savonlinnasta kuvia, joissa lämmitellään talvisen parka-takin ja kuuman juoman avulla.

Sopraano, vegaani ja juoksija

Oropesa pitää fysiikastaan hyvää huolta. Hän on vegaani ja harrastaa juoksemista, myös maratoneja. Oropesan mielestä juoksemisessa ja laulamisessa on paljon samaa.

– Näyttämöllä laulaessa tulee tehtyä paljon töitä: hikoiltua, käytettyä energiaa aivan samalla tavalla kuin juostessa. Hengityskin on erittäin syvää ja voimakasta. Myös laulaessa ryhti, rentous ja fokus ovat tärkeitä.

Juokseminen on Oropesan mielestä tehnyt hänestä paremman laulajan ja päinvastoin.

Hyvälle kunnolle on ollut Olavinlinnassa käyttöä. 35-vuotias sopraano on tottunut Metropolitanin ja Royal Operan kaltaisiin maailman ykköstaloihin, jotka on jo alun perin rakennettu teatteria varten. Olavinlinna on toista maata. Sen sisääntulot ja näyttämöltä poistumiset käyvät treenistä.

– Paikat, joista tullaan näyttämölle ovat todella mielenkiintoisia. Joskus meidän täytyy nousta rappusten alta, joskus kuljemme valtavan määrän rappusia alaspäin. Tässä puvussa ei ole ihan helppo liikkua, Oropesa sanoo ja osoittaa pitkälaahuksista rooliasuaan.

Oropesa joutui laihduttamaan saadakseen rooleja

Oropesan mukaan oopperalaulajilta vaaditaan nykyisin hyvää fysiikkaa. Enää ei juurikaan näe ohjauksia, joissa solistit ainoastaan pönöttävät eturampissa.

– Monet ohjaajat etsivät laulajia, jotka ovat ketteriä näyttämöllä. Jos ihmisellä on ongelmia painon kanssa ja hankaluuksia laulaa ja liikkua yhtä aikaa, on vaikeampi saada rooleja.

Oropesa tietää, mistä puhuu. Hän kertoo olleensa nuorempana erittäin ylipainoinen.

– Minun oli pakko pudottaa painoa, koska muuten minulla olisi ollut puolet vähemmän rooleja. En halunnut, että ohjaaja katsoo kuvaani ja sanoo heti ei. Halusin antaa itselleni mahdollisuuden.

Oropesa kertoo, että erityisesti naisilla on paineita kokonsa suhteen. Naislaulajia on enemmän ja rooleja vähemmän.

– Monissa oopperoissa saattaa olla neljä mies- ja yksi naisrooli. Ja kun nuoria naislaulajia on enemmän, kilpailu on heillä kovempaa. Koelauluun saattaa osallistua 50 sopraanoa, mutta vain kaksi baritonia.

Naisen pitää kuolla, jotta mies voi elää

Rosvoissa Oropesa esittää Amaliaa ja Amalia on oopperan ainoa naisrooli. Verdi sävelsi sen oman aikansa kuuluisalle ruotsalaiselle koloratuurisopraano Jenny Lindille.

– Lind oli melkein teikäläisiä, ei ihan suomalainen, mutta aika lähellä, Oropesa nauraa.

Rosvot perustuu Friedrich Schillerin näytelmään. Amalia rakastaa Carloa, mutta Carlo osoittautuu julmaksi rosvopäälliköksi. Mies valitsee rakkauden sijasta oman rosvojoukkonsa ja surmaa Amalian.

– On hyvin tavallista tämän ajan oopperalle, teatterille ja kirjallisuudelle, että naisen pitää kuolla, jotta mies voidaan pelastaa, Oropesa sanoo.

Sopraano löytää uhriteemasta yhteyksiä kristinuskoon ja sen ajatukseen Kristuksesta, jonka täytyy kuolla, jotta ihmiskunta pelastuu. Amaliaakin voi katsoa tästä näkökulmasta.

– Silloin naisesta tulee lunastaja, joka on kristuksen kaltainen. Jos asiaa ei katso uskonnollisesta vinkkelistä, asetelman voi nähdä hyvin seksistisenä ja epäoikeudenmukaisena.

Oropesa korostaa, että hänen Amaliansa kuolema on kuitenkin tämän oma valinta. Amalia pyytää Carloa surmaamaan hänet.

Vierailu toi Savoon 230 italialaista

Vierailu on Savonlinnan oopperajuhlien historian suurin panostus, ja se maksaa 2,3 miljoonaa euroa. Milanosta on lennätetty Suomeen noin 230 ammattilaista. Lavasteet, tarpeisto ja puvut tulivat Suomeen kahdella täysperävaunurekalla. Soittimille tarvittiin yksi kuorma-auto.

Kivilinna tuo italialaisten vierailuun oman säväyksensä. Kapellimestari Michele Mariotti kiittelee akustiikkaa.

– Se on orkesterille ja laulajille hyvin palkitseva. Paikka saa äänet kuulostamaan todella runsailta ja rikkailta.

Solistit, kuoro ja orkesteri ovat kaikki italialaisia. Teknisestä henkilökunnasta ja sen eri ammattiryhmistä on kustakin pari milanolaista neuvomassa oopperajuhlien omaa suomalaista tekniikkaa, joka lopulta vastaa esitysten toteutuksesta.

Kylmä sää vaati lisää sähköä

Liian alhainen lämpötila ei ole ole hyväksi soittimille, ja siksi orkesterimontun taakse jouduttiin perjantain ja lauantain vastaisena yönä asentamaan uusi sähkökeskus. Nyt sähköä palaa 48 000 wattia ja montun asteet on saatu ylimääräisillä lämmittimillä nousemaan kahdeksaantoista.

– Tila on yhtä aikaa avoin ja ei avoin. Se on jotain siltä väliltä: kylmä, hyvin kylmä, mutta jännittävä, Mariotti muotoilee.

Orkesterilla on montussa lähes kissan päivät, mutta näyttämöä ei lämmitetä edelleenkään. Solistit saavat pitää kylmän loitolla laulamalla.

Oropesalla on lenkkitossut Suomessa mukana. Savonlinnan maastoja hän kehuu vuolaasti.

– Täällä on valtavasti tilaa. Polkuja aivan kaikkialla. Ei tarvitse erikseen etsiä puistoa. Sen kuin vain menee ovesta ulos ja lähtee juoksemaan.

Ja niin Oropesa aikoi tehdä myös heti kenraaliharjoituksen jälkeen.

Rosvot on ohjannut Sir David McVicar, jolta on nähty Savonlinnassa Rigoletto ja Suomen kansallisoopperassa Wozzeck. McVicar kieltäytyi haastattelusta.

Olavinlinnassa Rosvoista nähdään kolme esitystä. Ensi-ilta on 15. heinäkuuta.

Puolustusvoimien tietovuotojuttu nousi uudelleen otsikoihin perjantaina, kun STT julkaisi uutisen, jossa se kertoi entisen korkean tiedustelujohtajan olevan epäiltynä tutkinnassa. Hänen rooliaan tutkinnassa ei kuitenkaan tarkennettu.

Viranomaiset ovat senkin jälkeen olleet äärimmäisen niukkasanaisia kommenteissaan.

Kokosimme tähän juttuun, mistä kaikki sai alkunsa ja mitä asiasta nyt tiedetään.

Mistä kohu sai alkunsa?

Helsingin Sanomat julkaisi aamuyöllä 16. joulukuuta 2017 artikkelin "Salaisuus kallion uumenissa". Siinä kerrotaan Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta.

Viestikoekeskuksesta on kerrottu julkisuuteen vain vähän. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan se on tiedusteluun erikoistunut yksikkö, ja "käytännössä kohteena on Venäjä". Tuolloin valmisteltiin uutta tiedustelulakia, jossa keskukselle suunniteltiin oikeutta seuloa ja avata netin kautta lähetettyä rajat ylittävää viestintää.

Artikkelista nousi välittömästi kohu sen vuoksi, että lähteenä oli käytetty osittain salaisia, korkeimman turvaluokituksen saaneita asiakirjoja. Puolustusvoimien pääesikunta teki tutkintapyynnön keskusrikospoliisille vielä samana päivänä, kun juttu oli julkaistu.

Kuka materiaalin on vuotanut medialle?

Keskusrikospoliisi tutkii juttua kahtena haarana. Epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.

Helsingin Sanomien osuus jutusta koskee epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista. Sen lisäksi tutkitaan sitä, kuka sotilastiedustelun tiedot on ilmaissut tai luovuttanut medialle.

Tutkinnanjohtaja Janne Järvisen mukaan rikosnimikkeitä on muitakin, mutta hän ei halua paljastaa niitä kaikkia.

Viranomaisilla on ollut käsitys mahdollisesta tietovuotajasta jo pitkään, mutta aikaa ei ole tarkennettu. Poliisi ei myöskään ole kertonut tietovuotajan nimeä, mikä on rikostutkinnassa tavallista.

STT nimesi perjantaina yhden tietovuototutkintaan liittyvän epäillyn nimen. STT:n mukaan Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff on epäiltynä jutussa.

Uutisessa ei kerrota suoraan, onko Alafuzoff epäiltynä nimenomaan tietojen luovuttamisesta. STT:n tiedossa ei ole, onko epäilty teko ollut tahallinen vai tahaton. Keskusrikospoliisi ei ota nimiin mitään kantaa.

– Olen kertonut aikaisemmin, että epäiltyjä on muutamia. En lähde täydentämään, tutkinnanjohtaja Janne Järvinen sanoo Ylelle.

Järvisen mukaan esitutkinnan aikana asianosaisia on tullut lisää.

Mitä löytyi HS:n toimittajan kotoa takavarikoiduilta laitteilta?

Heti alkuperäisen artikkelin julkaisua seuraavana päivänä poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen kotiin. Halminen on toinen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajista.

Hän oli yrittänyt hävittää hallussaan ollutta kovalevyä vasaroimalla. Kovalevy oli alkanut savuta, jolloin toimittaja oli soittanut paikalle palokunnan. Mukana ollut poliisipartio ilmoitti asiasta eteenpäin, kun sille oli selvinnyt Halmisen henkilöllisyys.

Kotietsinnässä takavarikoitiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja. Poliisi takavarikoi laitteet, koska se piti mahdollisena, että niiltä löytyy tietovuotojuttuun liittyvää aineistoa.

Halminen on kuitenkin riitauttanut kotietsinnän, minkä vuoksi ei ole vielä varmaa, saako takavarikoituja materiaaleja käyttää todisteena. Toimittajan mukaan poliisin toimet olivat puuttumista toimittajan lähdesuojaan. Helsingin hovioikeus linjasi kotietsinnän lailliseksi, mutta asiassa odotetaan vielä korkeimman oikeuden ratkaisua.

– Jos todetaan, että todiste on hankittu laittomasti, se voidaan määrätä hyödyntämiskieltoon. Sillä voi olla isokin vaikutus, jos näyttö perustuu siihen, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tolvasen mukaan kotietsintään liittyvä keskeneräinen oikeusprosessi saattaa vaikuttaa myös meneillään olevaan esitutkintaan. Hyödyntämiskielto ei kuitenkaan estä poliisia käyttämästä tietoja, joita se on hankkinut laittoman todisteen avulla.

– Eli jos tietokoneella olisi esimerkiksi todistajan nimi, todistajan kuuleminen on täysin pätevää todistusaineistoa siinäkin tapauksessa, että tietokone olisi hankittu laittomin keinoin.

Kuinka isosta asiasta vuodossa oli kyse?

Puolustusvoimat reagoi alkuperäiseen Viestikoekeskus-juttuun heti alusta alkaen voimakkaasti. Keskustelua on herättänyt eniten salaisten tietojen julkaisu – ei välttämättä niinkään itse artikkelin sisältö.

Puolustusvoimien silloisen tiedustelupäällikön Harri Ohra-ahon mukaan asiakirjat ovat vanhoja ja uutisessa on "useita epämääräisyyksiä ja epätarkkuuksia". Hänkin piti vuotoa kuitenkin vakavana.

Tietovuodon on arvioitu vaikuttavan muun muassa Suomen tiedustelun luottamukseen ulkomailla. Jos sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja päätyy julki, se voi heikentää Puolustusvoimien uskottavuutta tietojenvaihtokumppanien silmissä.

Tutkinnassa olevat rikosnimikkeet ovat Suomessa harvinaisia. Juttu etenee KRP:n esitutkinnasta valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaan todennäköisesti vasta sen jälkeen, kun korkein oikeus on ratkaissut kotietsintään liittyvän valituksen.

Mitä emme vielä tiedä?

• Mikä oli Georgij Alafuzoffin mahdollinen rooli? Epäilläänkö hänen olevan itse tietovuotaja vai esimerkiksi esimiesasemassa, jossa hänen on kuulunut huolehtia asiakirjojen salassapidosta. Tiedossa ei ole myöskään sitä, missä vaiheessa Alafuzoffille itselleen on selvinnyt, että häntä epäillään rikoksesta. Poliisi ei ole vahvistanut hänen yhteyttään juttuun ylipäänsä. STT yritti ennen juttunsa julkaisua usean päivän ajan saada yhteyden Alafuzoffiin, mutta ei tavoittanut häntä. Myöskään Yle ei ole tavoittanut Alafuzoffia.
• Mikä oli tietovuotajan motiivi? Siitäkään ei ole tietoa, onko epäilty tietovuoto ollut tahaton vai tahallinen ja mikä on täsmällinen rikosnimike. Avoinna on myös se, milloin epäilty rikos on tarkalleen tapahtunut. Tiedossa ei ole siten sitäkään, koskeeko rikosepäily virassaoloaikaa vai sen jälkeistä aikaa. Jos epäilty vuoto oli tahallinen, miksi se tapahtui? Aiemmin on spekuloitu, että vuoto olisi saattanut olla myös yritys mainostaa sotilastiedustelun kattavuutta.
• Miten Puolustusvoimat sai tiedon? Epäillyn tietovuodon koko tapahtumaketju ennen Helsingin Sanomien jutun julkaisua on hämärän peitossa. Silloisen puolustusministerin Jussi Niinistön (sin.) mukaan vuoto on ollut tiedossa jo ennen jutun julkaisua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Georgij Alafuzoff oli loppusuoralla Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen valintaan vuodenvaihteessa 2019 Niinistön ollessa puolustusministeri. Niinistö kieltäytyi maanantaina kommentoimasta Ylelle, oliko Alafuzoffin mahdollinen rooli tietovuotojutussa tiedossa jo tuolloin.
• Onko tietovuoto muuttanut Puolustusvoimien toimintaa? Iso kysymys myös on, miten tietovuoto on vaikuttanut Puolustusvoimien käytäntöön asiakirjojen salassapidosta. Puolustusvoimat tuskin haluaa, että vastaavaa tapahtuu enää uudestaan. On kuitenkin ilmeistä, että uusista mahdollisista salauskäytännöistä ei koskaan edes kerrota julkisuuteen tarkemmin.
• Miten tapaus vaikutti Suomen maineeseen? Myöskään siitä, miten tietojenvaihtokumppanina Suomen kanssa olleet maat ovat reagoineet tietovuotoon, ei ole käsitystä. Jos sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja on päätynyt julki, se voi heikentää Puolustusvoimien uskottavuutta tietojenvaihtokumppanien silmissä. Presidentti Sauli Niinistö sanoi viikonloppuna, ettei tapaus ole herättänyt kysymyksiä kansainvälisiltä kumppaneilta.

Jutusta on korjattu 15.7.2019 klo 19.52 Helsingin sanomien jutun julkaisuajaksi 16. joulukuuta 2017. Jutussamme luki alun perin virheellisesti, että HS:n juttu olisi julkaistu 16. helmikuuta 2017. Lisäksi korjattu 15.7.2019 klo 20.15, että "Alafuzoff oli loppusuoralla Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen valintaan", ei siis "Puolustusvoimien", kuten jutussa luki alun perin virheellisesti.

Lisää aiheesta:

Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa

Presidentti ei kommentoi tietovuototapausta – vetoaa keskeneräiseen poliisitutkintaan

Korkein oikeus tutkii Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdyn kotietsinnän laillisuuden – etsinnän syynä lehden julkaisema juttu

Helsingin hovioikeus: Helsingin Sanomien toimittajan kotiin joulukuussa tehty kotietsintä ja takavarikot laillisia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kommentoinut rasistisiksi arvosteltuja Twitter-viestejään, joissa hän kehotti neljää yhdysvaltalaista naispoliitikkoa palaamaan "sinne mistä nämä ovat tulleet". Kolme naisista on syntynyt Yhdysvalloissa ja yksi on tullut maahan jo lapsena.

Trump jatkoi maanantaina aiemmalla linjallaan ja sanoi naiskongressiedustajien vain valittavan koko ajan.

– Nämä ihmiset vihaavat maatamme. He vihaavat sitä mielestäni intohimoisesti. He rakastavat Yhdysvaltain vihollisia, kuten al-Qaidaa, Trump väitti Made in America -tilaisuudessa Valkoisessa talossa.

– Jos et ole onnellinen täällä, voit lähteä, Trump toisti kohua herättäneessä tviitissä esittämänsä kehotuksen.

Trump vakuutti monien ihmisten rakastavan hänen kommenttejaan.

Tviiteissään Trump kehotti demokraattien naiskongressiedustajia palaamaan "niihin korruptoituneisiin maihin, joista he ovat tulleetkin".

Trump ei maininnut viikonloppuna julkaisemissaan tviiteissä kongressiedustajia nimeltä, mutta hänen kohteensa kävivät silti selvästi ilmi. Arvostellun nelikon muodostavat demokraatteja edustavat ensimmäisen kauden kongressiedustajat Alexandria Ocasio-Cortez, Ayanna Pressley, Rashida Tlaib ja Ilhan Omar. Kaikki neljä kuuluvat etnisiin vähemmistöihin.

Presidentin tviitit ovat nostattaneet demokraattien parissa tyrmistystä ja viestit on tuomittu rasistisiksi.

Maanantaina myös kolme republikaanien senaattoria, Tim Scott, Susan Collins ja Patrick Toomey, liittyi arvostelijoiden joukkoon. Collinsin mukaan Trump meni tviittailussaan liian pitkälle ja hänen pitäisi poistaa viestinsä. Republikaanien ainoan tummaihoisen senaattorin Scottin mukaan presidentin kommentit ovat loukkaavia.

Lisää aiheesta:

May kommentoi Trumpin Twitter-kirjoittelua: ”Täysin mahdoton hyväksyä”

Trumpia syytetään rasistisesta kielenkäytöstä – demokraatit pöyristyivät presidentin tviiteistä

Euroopan unionin virkamiehet ovat hyväksyneet suunnitellut poliittiset ja taloudelliset pakotteet Turkkia vastaan, eurooppalaiset diplomaatit kertoivat maanantaina.

Pakotteet asetettiin sen jälkeen, kun Turkki aloitti maakaasun poraukset EU-maa Kyproksen lähistöllä Välimerellä. EU oli varoittanut Turkkia toistuvasti poraamisesta Kyproksen talousalueella, mutta Turkki lähetti Kyproksen vesille kaksi laivaa.

Pakotteiden tarkasta sisällöstä ei ollut vielä illalla tietoa. Vakavimman Turkkiin kohdistuvista toimista uskotaan olevan 145,8 miljoonan euron leikkaaminen Turkille vuodelle 2020 suunnatusta eurooppalaisesta rahoituksesta.

Euroopan investointipankkia on pyydetty tarkistamaan uudelleen Turkille annettavan taloudellisen avun ehdot. EU myös jäädytti keskustelut ilmaliikennesopimuksesta Turkin kanssa.

Lisäksi EU-maiden ulkoministerit kehottivat EU-komissiota työstämään talouspakotteita poraamiseen osallistuneita henkilöitä kohtaan.

Valtavien maakaasuvarantojen löytyminen itäiseltä Välimereltä on kiristänyt entisestään Turkin ja Kyproksen mutkikkaita välejä. Kyproksen pohjoisosa on ollut vuodesta 1974 saakka Turkin armeijan miehityksessä, eikä Kyproksen kysymykseen ole toistuvista yrityksistä huolimatta löydetty poliittista ratkaisua.

"En aio kertoa salaisuuksia".

Näin Georgij Alafuzoff totesi haastattelun aluksi toimittaja Olli Ainolalle Talouselämän vuonna 2012 julkaisemassa jutussa.

Alafuzoff oli silloin Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Hänen tehtävänsä oli tietää, mitä Suomen ympäristössä tapahtuu turvallisuuden näkökulmasta ja pitää ylin sotilasjohto ajan tasalla siitä.

Salaisten tietojen käsittely oli tiedustelupäällikölle arkipäivää. Nyt Alafuzoff on kuitenkin STT:n mukaan epäiltyjen joukossa asiassa, joka koskee nimenomaan salaisten tietojen vuotamista.

Puolustusvoimia koskeva tietovuototutkinta käynnistyi, kun Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 jutun Tikkakosken Viestikoekeskuksesta. Samalla HS paljasti, että lehti oli päässyt käsiksi Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin. Poliisi on etsinyt vuotajaa siitä lähtien.

Alafuzoffin roolista rikosepäilyssä ei tiedetä vielä juuri mitään. Poliisi, syyttäjä, tai Alafuzoff itse eivät ole kommentoineet asiaa toimittajille sanallakaan.

Mutta mitä tiedetään Georgij Alafuzoffista? Kokosimme miehestä taustatietoja tähän artikkeliin.

Venäläisistä juurista tuli etu sotilasuralla

Georgij Alafuzoff syntyi Helsingissä 1953. Hänen vanhempansa olivat syntyjään suomalaisia. Venäläinen nimi oli peruja isovanhemmilta, jotka saapuivat Suomeen Pietarista vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Kotona vaalittiin suvun venäläisiä juuria. Alafuzoff aloitti opintonsa jo kolmivuotiaana Helsingin suomalais-venäläisessä koulussa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Alafuzoff alkoi opiskella Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja teoreettista filosofiaa.

Alafuzoff ei koe koskaan kärsineensä venäläisen nimensä vuoksi.

– Pikkupoikana on saattanut olla tilanne, että joku olisi nimitellyt ryssäksi. Mutta en elämässäni ole koskaan kokenut, että siitä olisi joutunut kärsimään, Alafuzoff totesi Juha Seppäsen haastattelussa 2015.

Kävikin päinvastoin.

Venäjän kielen ja kulttuurin ymmärryksestä tuli perusta, jolle Alafuzoffin sotilasura tulisi rakentumaan.

Armeijan priimus etenee tehtävästä toiseen

Vuonna 1973 Alafuzoff aloitti varusmiespalveluksensa Utissa. Sille tielle hän myös jäi.

Asepalveluksen jälkeen Alafuzoff aloitti opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa hän kiinnostui merisodankäynnistä. Kun Alafuzoff valmistui 1977, hänelle myönnettiin vuosikurssinsa kunniamiekka. Se myönnetään kadetille, joka "elintavoissaan ja käyttäytymisessään sekä suhtautumisessaan esimiehiin, tovereihin ja alaisiin osoittaa omaavansa suomalaisen upseerin parhaita ominaisuuksia".

Ura Puolustusvoimissa eteni nopeasti. 1980- ja 1990-luvuilla Alafuzoff työskenteli muun muassa opetustehtävissä Maanpuolustuskorkeakoulussa, erityistehtävissä pääesikunnassa sekä osastoesiupseerina pääesikunnan tiedusteluosastolla.

Vuonna 1997 Alafuzoff aloitti opinnot Moskovassa, Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa. Akatemia on Venäjän armeijan arvostetuin oppilaitos. Alafuzoff valmistui 1999, jälleen vuosikurssin parhaimpien joukossa.

2000-luvulla Alafuzoff hankki kansainvälistä kokemusta muun muassa EU:n Kongoon liittyvässä kriisinhallintaoperaatiossa, sekä YK:n KFOR-rauhanturvaoperaatiossa Kosovossa.

Vuonna 2007 Alafuzoffista tuli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2013 asti. Silloin hän siirtyi vielä suurempiin saappaisiin, johtamaan EU:n sotilastiedustelua.

Tässä tehtävässä Alafuzoffin näkemys Venäjästä nousi myös kyseenalaiseen valoon.

Tiedustelupäällikön Itä-Ukrainaan liittyvistä puheista nousi kohu

2000-luvulla Alafuzoffin nimi oli tullut suomalaisille tutuksi. Toimittajat hakivat itänaapuria syvällisesti ymmärtävältä upseerilta säännöllisesti kommentteja Venäjään liittyviin kysymyksiin Moskovan teatterikaappauksesta Kaliningradin ydinaseisiin.

Näistä kommenteista nousi myös ensimmäinen Alafuzoffin sotilasuraan liittyvä kohu.

Vuonna 2014 länsimaissa epäiltiin, että Venäjä on tuonut Itä-Ukrainaan salaisesti tuhansia sotilaitaan. Tuolloin EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä toiminut Alafuzoff ei kuitenkaan pitänyt tätä todennäköisenä.

– Itä-Ukrainassa ei ole suuria määriä venäläisiä sotilaita tai ihmisiä. Mutta on selvää, että vapaaehtoisia, itse aloitteita ottavia venäläisiä on alueella varmasti, Alafuzoff sanoi Ylen haastattelussa.

Lännessä ei innostuttu Alafuzoffin kommenteista. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Catherine Ashton otti Alafuzoffin puheet tarkistettaviksi.

Myöhemmin Alafuzoff muutti arviotaan Venäjän osallisuudesta.

– Pyrimme tuolla hetkellä objektiiviseen analyysiin. Ja nyt näin jälkeenpäin ajateltuna olen saattanut olla väärässä, Alafuzoff sanoi Helsingin Sanomille vuonna 2014.

Venäjä sen sijaan käytti Alafuzoffin kommentteja propagandansa tukena. Suomalaisupseeria kuvailtiin venäläisessä mediassa "rehelliseksi mieheksi vieraasta tiedustelusta".

Vuonna 2018 Alafuzoff haki puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen tehtävää. Lähes 30 vuotta sotilastiedustelun parissa työskennellyt Alafuzoff oli vahvimpien hakijoiden joukossa. Tehtävään valittiin kuitenkin yleisesikuntaupseeri Harri Ohra-aho.

Lue lisää:

Salaisia asiakirjoja, savuava kovalevy ja arvostetun upseerin ylle langennur epäilyksen varjo – tämän tiedämme nyt Puolustusvoimien tietovuotojutusta

Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa

Presidentti ei kommentoi tietovuototapausta – vetoaa keskeneräiseen poliisitutkintaan

Kreikan poliisi on kuulustellut 27-vuotiasta miestä yhdysvaltalaisen tutkijan kuolemaan liittyen. Poliisin kuulustelema epäilty on tunnustanut surmatyön, kertoo CNN verkkosivuillaan.

Epäilty on kreetalainen, naimisissa oleva kahden lapsen isä.

Kreetan poliisi kertoo julkistavansa lisätietoja tapauksesta tiistain aikana.

Molekyylibiologi Suzanne Eaton, 59, löytyi kuolleena vanhasta, käytöstä poistuneesta bunkkerista lähellä Chanián kaupunkia Kreetan saarella. Eaton ehti olla kateissa viikon ennen kuin hänen ruumiinsa löytyi heinäkuun 8. päivä.

Kreetan poliisin tietojen mukaan kaksi paikallista löysi Eatonin ruumiin syvältä bunkkerista, jonne ruumis oli oletettavasti siirretty.

Eaton oli Kreetalla osallistumassa Kreetan Ortodoksisen Akatemian tiedekonferenssiin. Hän työskenteli tutkijana Max Planck -intituutissa Dresdenissä, Saksassa.

– Onko meillä liian pieni keittiö?

Tila meinaa käydä kerrostaloneliön keittiössä ahtaaksi, kun Maria Tuominen ja Teresa Hulkkonen tekevät yhdessä karjalanpaistia ja salaattia.

Pääkokki Tuominen viipaloi porkkanoita paistia varten. Pöydällä on kännykkä, joka kuvaa livevideota Facebookiin. Videoita tekemällä Tuominen tahtoo rikkoa ennakkoluuloja romaneista.

Lue myös: Rasismiin kyllästynyt romani alkoi kitkeä ennakkoluuloja, mutta törmää jatkuvasti samoihin kysymyksiin – tässä 9 vastausta.

– Meillä on isompi keittiö kuin teillä, Hulkkosen tytär, 6-vuotias Aila Palm huudahtaa.

Aamulla Tuominen on puhunut livevideolla katsojille muun muassa lasten kasvattamisesta. Eräänä iltana Tuominen kuvasi livevideon siitä, kun hän tyhjensi astianpesukoneen.

– Usein teen videoilla ruokaa, leivon ja annan vinkkejä, mitkä minun mielestäni ovat hyviä juttuja, kertoo Tuominen, joka on koulutukseltaan näyttöjä vaille valmis kokki.

Kolme lapsista seuraa aikuisten touhuja keittiössä. Aila Palm käy kertomassa livevideon katsojille, että tykkää heistä paljon. Neljä lapsista on ulkona. Nadja Lindeman kaappaa kaksivuotiaan Benjamin-poikansa välillä syliin keittiön tohinan pyörteistä.

Kun karjalanpaisti on saatu uuniin, naiset kertovat romaninaisten ja -miesten työnjaosta.

– Kuvitellaan, että olemme alamaisia miehillemme väärällä tavalla. Ei se mene niin, että meidän pitää olla “kyllä kyllä”, Tuominen sanoo ja tekee palvovia eleitä käsillään.

Tuomisen kommentti huvittaa muita naisia. He kuitenkin vakavoituvat viestinsä äärellä, jonka haluavat omasta näkökulmastaan kertoa.

Naisten ja miesten roolit muuttuvat pikkuhiljaa

Romaniperheissä naiset yleensä vastaavat siivouksesta, ruuanlaitosta ja muista kotitöistä. Naisten mukaan siksi, että he haluavat, eikä siksi, että olisi pakko. Kaikki romaninaiset eivät myöskään halua miehen puuttuvan kotitöihin, heidän mielestään "on parempi tehdä kaikki kerralla kunnolla".

– Meille se on tullut kotona jo valmiiksi itsestäänselvyytenä, meidät kasvatetaan siihen, naiset kertovat.

Tuomisen 14-vuotias tytär osaa tehdä ruokaa, pestä pyykit, siivota ja hoitaa kotitalouden. Tyttöjen opettaminen alkaa Tuomisen mukaan jo varhaisessa vaiheessa.

– Mutta ei heitä painosteta tai pakoteta siihen. Poikia en ole niinkään pyytänyt hommiin mukaan, mutta halutessaan ovat saaneet tulla. Kuten Facebookin liveissä näkyy, Richard osallistuu ruoanlaittoon hyvin innokkaasti.

Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi vahvistaa, että romanikulttuurissa tytöt kasvatetaan eri tavalla kuin pojat. Naisen paikka on kotona keittiössä ja lapsia hoitamassa. Miehelle kuuluu elannon hankkiminen.

– Naisen kunnia on se, että koti on puhdas, lapset hyvin hoidettuja, heillä on puhtaat vaatteet ja miehen paidat on silitetty. Ollaan ylpeitä siitä, että tehdään naisille kuuluvat työt mahdollisimman hyvin.

Tuominen ottaa esille lehdestä lukemansa kommentin, jonka mukaan romaninaisilla on kodit kunnossa, koska he eivät käy töissä. Naiset huomauttavat, että monet romaninaiset käyvät töissä ja pystyvät silti huolehtimaan kodista.

– Ei se sitä tarkoita, että joka päivä, kun Nadja tulee töistä, hän heittää matot pihalle. Ihan semmonen perussiisteys, Lindeman kuvailee.

Nadja Baltzar kertoo, että hän on työskennellyt koulunkäynninohjaajana. Työt päättyivät keväällä, kun työntekijöitä vähennettiin. Hän ehti olla samassa paikassa töissä kuusi vuotta. Seuraavaksi Baltzar aikoo suunnata hoiva-alan koulutukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna julkaisemaan tutkimukseen osallistuneiden romanien joukossa työttömyys oli huomattavan yleistä verrattuna koko väestöön. Tutkimukseen osallistuneiden työttömyysaste oli noin 60 prosenttia, kun taas koko väestössä 15-74-vuotiaiden työttömyysaste oli esimerkiksi lokakuussa 2017 runsaat seitsemän prosenttia.

Romaninaiset työllistyvät romanimiehiä huonommin. Työnantajat pelkäävät Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemen mukaan romanivaatetuksen aiheuttamia ennakkoluuloja. Naisten on käytettävä romanivaatetusta toisten romanien läsnäollessa.

Tähän asti naiset eivät olet voineet esiintyä pikkuhameessa toisten romanien läsnäollessa.

– Nostamme hattua niille ihmisille, jotka oikeasti ovat lähteneet rikkomaan näitä rajoja. Naisen hame on ihana, mutta se on niin painava, että se on terveysriski, Majaniemi sanoo.

Koska naiset työllistyvät huonommin, kodista voi muodostua paikka, jossa nainen tekee kaiken. Majaniemen mukaan pitää olla jotain, mitä hallita. Vaikka nuoripari sopisi kotonaan keskinäisistä järjestelyistä, sitä ei Majaniemen mukaan voi näyttää ulospäin. Varsinkaan pojan vanhemmat eivät katso hyvällä, jos mies tekee kotitöitä. Naisen tehtävä on passata.

Majaniemi kuitenkin sanoo nähneensä muutoksen tapahtuvan, pikkuhiljaa.

– Naisten tasa-arvoa ei voi olla ilman miesten tasa-arvoa, hän kuitenkin huomauttaa.

Ennakkoluulot ovat syvään juurtuneita

Paistin valmistumista odotellessa katetaan kahvit. Baltzar asettelee posliinisia ruusukuppeja ja asetteja pöytään. Tarjolla on kahvin lisäksi mehua. Pullapitko on leikattu viipaleiksi lautaselle. Naisnelikko istuu kuusipaikkaisen ruokapöydän äärelle. Kännykkä kuvaa edelleen livevideota.

– Alvar tuli tarhasta kotiin ja kysyi, miksi olemme mustalaisia. Jokuhan sen oli kysynyt, koska emme ole kotona ikinä jakaneet sitä, Hulkkonen selvittää.

Vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan romaneista noin 70 prosenttia kertoi kohdanneensa ennakkoluuloja tai syrjintää jollakin elämän alueella viimeisen vuoden aikana.

THL:n tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että etenkin nuoret romanit kokevat epäoikeudenmukaista kohtelua vierailta ihmisiltä kadulla tai muulla yleisellä paikalla.

Suurin osa romanivanhemmista suhtautuu THL:n mukaan nykyään kannustavasti koulunkäyntiin. Myös Tuomisen luona maanantai-iltapäivää viettävä naisnelikko kertoo, kuinka lapsia kannustetaan opiskelemaan.

Suomen romaniväestö onkin tänä päivänä koulutetumpaa kuin koskaan, mutta siitä huolimatta romanien on vaikea päästä työmarkkinoille.

THL:n mukaan romanien työllistymisen esteitä ovat muun muassa työkokemuksen puute ja työnantajien ennakkoluulot romaneja kohtaan.

EU on linjannut, että jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei romaneja syrjitä, vaan kohdellaan kuin ketä tahansa EU:n kansalaista.

Suomi tekee paljon hyviä ja hienoja asioita. Näin arvioi Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi. Suomi on hänen mukaansa edelläkävijä Euroopassa ja voi antaa mallia muille.

Siitä huolimatta romanien kohtaamat ongelmat ovat Suomessa todellisia ja ennakkoluulot syvään juurtuneita.

– Se on sitä, että et saa työpaikkoja tai koulutuksessa ollessasi et saa harjoittelupaikkoja. Tavallaan ikinä ei pääse sieltä kuopasta ylös, edelleen kuulutaan siihen köyhimpien väestönosaan. Köyhyys sinällään on syrjäyttävää.

Majaniemi ihmettelee, miten tiukka romaneihin kohdistuva leima on, ja miksi se ei irtoa millään, vaikka monet muut ryhmät pääsevät omistaan eroon.

Toisaalta Majaniemi sanoo, että yhteiskunnan asenteet eivät muutu, jos romanien asenteet yhteisön sisällä eivät muutu. Romanien on Päivi Majaniemen mukaan pohdittava, miten he ilmentävät kulttuuriaan muuttuvassa yhteiskunnassa.

Nuoret menevät vauhdilla eteenpäin. Heillä on enemmän tietoa kuin kulttuurin vanhoilla jäsenillä. Tämä on vastoin totuttua.

– Roolien on pakko muuttua, sanoo Majaniemi.

Romanikulttuuri ei ole salaisuus

Olohuoneessa alkaa soida Olavi Virran Hopeinen kuu ja heti perään Elviksen Suspicious minds.

– Lapset fanittavat Olavi Virtaa, Richard varsinkin. Hän on katsonut Olavi Virran elämäkertaelokuvan monta kertaa, Tuominen paljastaa 10-vuotiaasta pojastaan.

Tuominen itse tykkää laulaa hengellisiä lauluja. Hän laulaa Lindemanin kanssa seurakunnan tilaisuuksissa. Tuomisen mukaan kaikki neljä naista ovat uskossa. Livevideota sosiaalisessa mediassa seuraavat katsojat saavat näytteen naisten laulutaidoista.

– Hengellinen musiikki merkitsee paljon. Lauluissa on usein hyvä sanoma. Laulan paljon Jeesuksesta, hän on minulle ykkönen, Tuominen kertoo.

Puoliso on matkatöissä ja usein poissa parikin viikkoa kerrallaan, joten Tuominen pyörittää lapsiperheen arkea paljon yksin. Puoliso on ammatiltaan linja-auton ja yhdistelmäajoneuvon kuljettaja.

Merkittävä osa Tuomisen arkea ovat viimeisen kolmen kuukauden ajan olleet livevideot, joita hän tekee yleensä kaksi kertaa päivässä.

– On ihmisiä, jotka eivät tiedä sitä, että romanit suomalaisina Suomessa viettävät joulua, pääsiäistä ja muita juhlapyhiä. Luullaan, että meillä on omat pyhät, omat juhlaruoat. Ei meillä ole mitään tällaisia omia juttuja. Meillä on suomalaiset juhlapyhät ja perinneruoat, Tuominen selittää.

Hän sanoo ihmisten kuvittelevan, että romanikulttuuri on salaisuus, josta ei haluta kertoa. Omilla videoillaan Tuominen haluaa rikkoa romaneihin ja heidän kulttuuriinsa liittyviä ennakkoluuloja. Jakaa arkeaan ja näyttää, että romanit elävät samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset.

– Heräämme aamulla. Lapsilta pestään hampaat ja naamat. Syömme aamupalan, lapset lähtevät ulos leikkimään. Ihan näitä tavallisia asioita.

Internet muuttaa romanikulttuuria

Maria-live-sivusto Facebookissa on saavuttanut nopeasti suosiota. Seuraajia on jo yli 5 800. Videoiden katsojille tutuiksi ovat tulleet päähenkilön lisäksi perheen lapset ja koirat sekä ystävät ja heidän lapsensa.

Esimerksiksi Lindeman tunnetaan livekatsojien joukossa Lehtomäen Nadjana ja Baltzar puolestaan naapurin Nadjana.

Naiset korostavat, että he kertovat elämästään ja kokemuksistaan omasta näkökulmastaan. He eivät puhu koko romaniväestön puolesta. Arki ei myöskään pyöri koko ajan romanikulttuurin ympärillä.

Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemen mukaan nähtävissä on romanikulttuurin muutos. Sitä vauhdittaa internet, joka “murentaa vauhdilla minkä hyvänsä olemassa olevan instituution”. Keskustelua käydään sekä julkisissa että suljetuissa ryhmissä. Myös koulutuksen myötä tapa puhua muuttuu Majaniemen mukaan erilaiseksi.

– Ajatellaan romanikulttuurin tapoja ja hierarkiaa, että vanhat ja nuoret eivät voi keskustella tietyistä asioista ollenkaan keskenään. Miehet ja naiset eivät voi keskustella joistakin asioista. On niin monenlaisia kerroksia, joissa ei voi käydä keskustelua. Internetissä rikotaan tabuja ja rajoja aika railakkaastikin.

Romanikulttuurissa vallitsee ikähierarkia, jossa vanhukset ovat viisaita ja heillä on määräysvalta nuorempien suhteen. Vanhojen ihmisten suusta tulee tieto, jota pitää totella. Vanhusten kunnioittaminen on ollut ehdotonta.

Romanikulttuuriin kuuluu myös, että seksuaalisuuteen, ruumiin toimintoihin ja sairauksiin liittyvistä asioista ei puhuta toisen sukupuolen tai toisten ikäisten läsnäollessa. Sen sijaan samanikäisten ja tuttujen seurassa asioista voi yleensä puhua.

Tuominen kertoo nähneensä Facebookissa, kuinka jotkut nuoret julkaisevat omissa profiileissaan asioita, jotka ovat romanikulttuurin vastaisia. Monet eivät Tuomisen mukaan huomioi, että ystävän ystävissä voi olla iäkkäämpiä romaneita, jotka näkevät sitä kautta julkaisun.

Oman Maria-live-sivustonsa kautta Tuominen saa romanikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Toisinaan hän pyytää ihmiset laittamaan kysymykset hänelle yksityisviestinä.

– Meidän kulttuurissamme ei ole mitään salattavaa, mutta on asioita, joista ei voi julkisesti puhua. Esimerkiksi Facebookissa on minua paljonkin vanhempia romaneja, ja minä en halua olla heille loukkaukseksi.

Naiset kertovat, että pääväestön kanssa heillä ei ole samoja sääntöjä kuin oman kulttuurin sisällä. Kulttuurin sisäiset säännöt eivät naisten mukaan kuitenkaan estä tai rajoita heitä.

Majaniemen mielestä internetin tuomassa muutoksessa on hyvät ja huonot puolensa. Hän huomauttaa, että internetissä voi lyödä ketä tahansa millä tahansa, vihapuhe, mollaaminen ja trollaaminen on hyväksyttävää. Internet muuttaa asioita myös väärällä tavalla.

– Toisaalta olen mielissäni, että asiat muuttuvat. Sitten olen kuitenkin huolissani, muuttuvatko ne oikeaan suuntaan. Kysymys on tietenkin siitä, kuka minä olen sanomaan, mikä on oikea suunta. Se on myös sitä vastuuta, mikä pitäisi ottaa internetissä ja sananvapaudessa. Kuka saa omistaa romanikulttuurin ja millaisena sen saa omistaa?

“Miksi romanit ovat kovaäänisiä?”

Nadja Lindeman tekee lähtöä poikansa kanssa. Naiset kertovat pitävänsä tiiviisti yhteyttä. Teresa Hulkkonen käy 180 kilometrin päästä Joroisista yökylässä Maria Tuomisen luona melkein kuukausittain noin viikon kerrallaan. Kouvolasta alun perin kotoisin oleva Hulkkonen on Tuomisen puolison serkku.

Nadja Baltzar taasen vierailee Tuomisen luona päivittäin. Sen sijaan Tuominen itse ja Lindeman kertovat, etteivät ole kovia kyläilemään. Naiset korostavat, että syy tiiviiseen yhteydenpitoon ei ole romanikulttuurissa. Sen sijaan yhteydenpito ja yhteiset retket vaikkapa puistoon toimivat piristyksenä.

Naiset viljelevät runsaasti huumoria keskenään. Nauru raikaa usein ja kovaa. Huumori on naisille myös voimavara, jonka avulla käsitellä erilaisia asioita. Romaneista ja heihin liittyvistä ennakkoluuloista puhuttaessa huumori höystää välillä vakavaa keskustelua. Huumori ja hassuttelu ovat myös osa Tuomisen livevideoita.

– Miksi romanit ovat kovaäänisiä? No ei voi mitään, kun tulee puhetta. Ei voi nauraa sisäänpäin. Me olemme kovia nauramaan. Ei kaikki varmaan ole, mutta me olemme.

3-vuotias Janne Zitron antaa ruokapöydän äärellä näytteen flossauksesta. Hän kertoo oppineensa tanssin ystäviltään päiväkodissa.

Regina Tuominen syö karjalanpaistia ja kertoo, että he käyvät Jannen kanssa melkein joka päivä puistossa. Yhdeksännen luokan syksyllä aloittavaa Reginaa kiinnostaa lasten ja nuorten ohjaaminen.

– Opintojen jälkeen haluan mennä töihin ja jatkaa vielä myöhemmin opintoja.

Heinäkuun lopussa vietetään Regina Tuomisen ja hänen veljensä, 16-vuotiaan Roger Tuomisen rippijuhlia. Maria Tuominen aikoo leipoa juhliin kaiken itse. Roger on juuri tullut ulkoa sisälle. Hän näppäilee kitaraa sohvalla.

Kaikki romanit eivät Tuomisen mukaan hyväksy hänen tapaansa avata arkeaan livevideoilla. Toisaalta hän on saanut myös hyvää palautetta niin romaneilta kuin muilta katsojilta.

–Meitä ei erota mikään suomalaisuudesta. Olemme suomalaisia. Sitä haluan tuoda esille. Ja myös sen, että minut nähtäisi Mariana, ihmisenä. Ettei minua nähtäisi vain romanina. Aion tehdä todella paljon töitä sen eteen, että saan menemään sen niin, ennemmin tai myöhemmin.

Lue myös:

Rasismiin kyllästynyt romani alkoi kitkeä ennakkoluuloja, mutta törmää jatkuvasti samoihin kysymyksiin – tässä 9 vastausta

Käytettyjen henkilöautojen tuonti ulkomailta Suomeen nousee tänä vuonna uuteen ennätykseen. Kasvua oli tammi-kesäkuussa 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

– Olemme arvioineet käytettyjen autojen maahantuonnin määräksi tälle vuodelle 45–46 000 kappaletta. Jo viime vuonna tehtiin ylivoimainen kaikkien aikojen ennätys, ja nyt mennään taas uuteen ennätyslukemaan, sanoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

– Uskoisin, että huippu saavutetaan tänä tai ensi vuonna, Kallio sanoo.

Tammi-kesäkuussa eniten on tuotu Mersuja, Volvoja ja Bemareita. Kärkikolmikon osuus kaikesta käytettyjen henkilöautojen tuonnista on puolet ja ne muodostivat kolmen kärjen myös viime vuonna. Muutenkin top 10 koostuu lähes poikkeuksetta samoista merkeistä kuin viime vuonna. Ainoastaan Lexus on noussut uutena kymmenen haetuimman joukkoon.

Käytettyjen tuontilistan häntäpäästä löytyy harvinaisempia merkkejä. Maahan tuotiin muun muassa yksi Sunbeam, yksi Rolls-Royce ja kaksi Wartburgia. Kaikkiaan tuontimerkkejä oli kymmeniä.

Hybridit ponkaisivat

Käyttövoimittain tarkasteltuna eniten on tammi-kesäkuussa tuotu dieseleitä. Niitä oli edelleen lähes puolet kaikista, vaikka niiden osuus on laskussa.

Bensiiniautojen tuonti kasvoi 39 prosenttia ja osuus nousi 36 prosenttiin.

Jyrkin suhteellinen kasvu on kuitenkin nähty ladattavissa hybrideissä. Niiden tuonti lähes kolminkertaistui viime vuodesta ja osuus tuoduista käytetyistä nousi 13 prosenttiin.

Sähköautojenkin tuonti kaksinkertaistui ja niitä tuotiin 171 kappaletta.

Autoliikkeetkin tuovat

Käytettynä maahantuodut autot ovat keskimäärin 6–7 vuotta vanhoja. Autoja tuovat paitsi yksityiset ostajat, mutta suuresti myös autoliikkeet ja yritykset itse.

– Kamuxin kokonaismyynnistä tuontiautojen osuus oli noin 15 prosenttia ja jos sitä vertaa aikaisempiin vuosiin, kyllä se on kasvussa ollut, toteaa käytettyjen autojen kauppaan erikoistuneen Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki.

Autotuonnin kakku jakaantuu siten, että yksityishenkilöiden osuus käytettyjen henkilöautojen tuonnista on noin 40 prosenttia. Yritysten osuus on 60 prosenttia, josta puolet on autotuontia yritykselle itselleen, toiselle yritykselle tai myyntiin. Toinen puolikas on yritysten tuontia yksityishenkilöille. Näissä tuoja on virallisesti yksityishenkilö, mutta autoliike tai muu yritys hoitaa käytännön asiat, eli esimerkiksi noutamisen ja paperityöt.

Iiskonmäen mukaan ostettavan käytetyn auton ulkomaalaisuus ei ole etu eikä haitta kaupanteossa.

– Kokemuksemme mukaan auton alkuperämaalla ei ole merkitystä, vaan auto itsessään ratkaisee, eli minkälainen se auto on, ja ennen kaikkea minkälaiset varusteet autossa on, Iiskonmäki korostaa.

Entä säästääkö autonostaja rahaa hankkimalla käytetyn ulkomaisen?

– Absoluuttista säästöä euroissa mitattuna on vaikea määrittää, mutta lähtökohtaisesti saa varmaan samaan hintaan hieman paremmin varustellun auton, kuin mitä vastaava olisi Suomi-autona, Iiskonmäki vertaa.

Kruunun kurssi siivittää

Saksasta tuotiin pitkään selkeästi eniten käytettyjä autoja Suomeen, mutta viime vuonna hakusuosikki vaihtui Ruotsiksi ja tänä vuonna sen osuus on vain vahvistunut.

Tammi-kesäkuussa selvästi yli puolet käytetyistä autoista haettiin Ruotsista. Syynä on muun muassa maan valuutan kruunun alhainen kurssi verrattuna euroon. Se on halventanut osaltaan Ruotsi-autojen hintoja suomalaiskukkaron näkökulmasta.

Oma roolinsa on ollut myös Ruotsin vuosia kestäneellä ennätysvilkkaalla uusien autojen kaupalla. Sen myötä myyntiin on tullut paljon vaihtoautoja, joista on hyvin riittänyt Suomeenkin tuotavaksi.

Ruotsin ja Saksan osuus tuoduista on yhteensä 80 prosenttia. Seuraavina tulevat Alankomaat, Viro, Italia ja Yhdysvallat.

Autoala: Tarvitaan veroremontti

Kaikkea käytetyn auton tuontia on kuitenkin selkeästi piristänyt Suomen autoverotus, joka suosii käytettyjen autojen tuontia uusien autojen hankintaan verrattuna.

Uusien autojen kauppa onkin ollut laskussa tänä vuonna ja autoala vaatii nyt veroremonttia autoiluun muun muassa valtion verotulojen ja päästötavoitteiden takia.

– Voimme ainoastaan vaikuttaa tästä hetkestä eteenpäin rekisteröitävien uusien autojen veroon ja siksi nimenomaan niiden autoveroa tulee laskea niin, että se on joko alempi tai minimissään samalla tasolla kuin käytettynä maahantuotujen autojen autovero, Kallio sanoo.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa puhutaan liikenteen päästöjen vähentämisestä, mutta autoveron muuttamisesta ohjelmassa ei ole mainintaa.

18 000 euroa ulkomaille/auto

Käytettyjen autojen tuonti on paisunut niin suureksi, että sillä alkaa olla jo merkitystä niin valtiontalouteen kuin autokauppaankin.

Kallion mukaan käytettyjä henkilöautoja ostetaan tänä vuonna ulkomailta yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla.

– Suomalainen vie keskimäärin noin 18 000 euroa ulkomaille hankkiessaan käytetyn auton sieltä. Sen lisäksi hän maksaa siitä autoveroa keskimäärin 5 000 euroa. Eli suomalainen käyttää autonostoon keskimäärin yhteensä 23 000 euroa, kun hän hakee käytetyn ulkomailta, Kallio laskee.

Kalliosta se on sikäli jännää, että Suomessa käytetyn auton keskihinta on selvästi alempi, noin 4 000 euroa. Tuontiautoissa ollaankin paljon lähempänä kotimaasta hankitun uuden auton hintaa.

– Ulkomailta hankittu käytetty auto on yhä enemmän vaihtoehto kotimaasta hankitulle uudelle ja pienemmälle, lue myös pienempipäästöiselle autolle, Kallio huomauttaa.

Lue myös:

Käytettyjen autojen yksittäistuonti ponkaisi rakettina uuteen ennätykseen – Ruotsi uusi suosikkisuunta

Miten hallitusohjelma vaikuttaa auton ostajan aikeisiin? Kokosimme autokauppiaiden neuvot ostamista harkitsevalle

YK on ilmoittanut yhden rauhanturvaajan ja viiden siviilin kuolleen rauhanturvaajia kohtaan tehdyssä hyökkäyksessä. Rauhanturvaajat olivat partioimassa kiistellyllä Abyein alueella Sudanin ja Etelä-Sudanin rajan tuntumassa, kun tuntemattomat joukot hyökkäsivät.

YK:n tiedottaja Farhan Haq kertoi lausunnossaan, että toinen rauhanturvaaja haavoittui tiistaisessa tulitaistelussa Abyeissa. Menehtynyt rauhanturvaaja oli etiopialainen.

YK:n mukaan rauhanturvajoukkojen määrää on lisätty Abyeissä turvallisuuden parantamiseksi ja hyökkäyksen jälkeisen tilanteen rauhoittamiseksi. Rauhanturvaoperaation komentajan mukaan hyökkäys rauhanturvajoukkoja kohtaan oli aiheeton.

Sekä Sudan että Etelä-Sudan pitävät öljyrikasta Abyein aluetta omanaan.

YK:n rauhanturvaoperaatio alueella on ollut käynnissä vuodesta 2011 lähtien.

Lue lisää:

Pekka Haavisto raportoi EU-kollegoille matkastaan Sudanin lähialueille - ajoitusta kuvataan erittäin tärkeäksi

Pekka Haavisto Sudanista: Tilanne on yhä jännitteinen ja useat ryhmät tavoittelevat valtaa

Joukko sotilaita yritti vallankaappausta Sudanissa

Syksyllä pyörähtävät käyntiin neuvottelut uusista työehtosopimuksista, eikä niistä kaavailla aivan helppoja.

Neuvotteluosapuolilla on erilaiset näkemykset siitä, mitä kilpailukykysopimuksen tuomalle työajan pidennykselle olisi tehtävä.

STT:n viime viikolla haastattelema Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi, että kysymys kiky-tunneista vaikuttaa hankalimmalta kohdalta tulevissa neuvotteluissa. Myös Teollisuusliitossa asia hiertää.

– Meidän tavoitteemme on tietysti se, että yhdessäkään meidän sopimuksessamme ei ole työajan pidennystä enää tämän neuvottelukierroksen jälkeen, arvioi puheenjohtaja Riku Aalto STT:lle.

Työnantajapuolella on ”täysin eri näkemys”, sanoo Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

– Meidän näkökulmastamme työajan pidennystä on jatkettava.

Mistä kyse?

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus pidensi työaikoja nostamatta palkkoja, leikkasi julkisen puolen lomarahoja ja siirsi työntekijöiden maksettavaksi aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja.

Sopimusta perusteltiin erityisesti vientivetoisten alojen tarpeella.

– Vientiyritykset tuovat 40 prosenttia työpaikoista, suoraan ja välillisesti, Minna Helle sanoo.

Työnantajapuolen näkemyksen mukaan työpaikat ovat vaarassa, jos kilpailukyky heikkenee.

– Työllisyys on tässä keskeinen asia. Jos työmarkkinakierros epäonnistuu, voidaan unohtaa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen.

Helteen mukaan asia ei kuitenkaan ratkea julkisuudessa, vaan neuvottelemalla.

– Meillä on täysin eri lähtökohdat neuvottelupöytään, mutta eihän tässä auta kuin lähteä neuvottelemaan ja löytää yhteiset ratkaisut.

Kuka ja mitä?

Minna Helle työskenteli aiemmin valtakunnansovittelijana. Tätä aiemmin hän on työskennellyt myös palkansaajapuolella, muun muassa STTK:n edunvalvontajohtajana.

Helteen mukaan hyvän työmarkkinaneuvottelijan tunnistaa vankasta asiaosaamisesta.

– Pitää tietää, mistä neuvottelee ja pitää voida luottaa siihen, että se, mistä sovitaan, pitää.

Helteen mukaan työmarkkinaneuvotteluihin liittyy omat lainalaisuutensa, mutta kyse ei ole rakettitieteestä. Hyvä neuvottelija osaa kuunnella ja on ratkaisukeskeinen. Se pätee myös muualla kuin työmarkkinapöydissä.

– Politiikassa, kotona, työyhteisössä. Niissä paikoissa, joissa ihmiset toimivat keskenään.

Tätä et ehkä tiennyt

Niin politiikan kuin työmarkkinoidenkin neuvotteluihin liittyy usein dramatiikkaa.

Minna Helteen mukaan välillä tilanteet ovat oikeasti dramaattisia, välillä niistä taas tehdään sellaisia.

– Jos joudutaan tekemään vaikea kompromissi, on helpompi tehdä se vaikean kautta, hän sanoo.

– Ettei näytä siltä, että annetaan periksi liian helposti.

Minna Hellettä haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Venäläiset hakevat viisumeja Suomeen kiivaaseen tahtiin.

Suomen pääkonsulaatti Pietarissa on saanut heinäkuussa 36 prosenttia enemmän viisumihakemuksia kuin vuosi sitten.

Pietarin konsulaatin va. asianhoitaja Sebastian Gahnström kertoo, että tilanne on poikkeuksellinen.

– Yleensä viisumihakemusten tahti on hiljentynyt heinäkuussa, Gahnström sanoo.

Tammi–kesäkuussa venäläiset ovat hakeneet 15 prosenttia enemmän viisumeja vuoden takaiseen verrattuna.

Vaikka koko vuoden ja erityisesti heinäkuun viisumihakemusten luvut ovat kovia, huippuvuosien ennätyksestä ollaan vielä kaukana.

Vuonna 2017 viisumihakemusten määrä kasvoi yhteensä 66 prosenttia. Viime vuonna haettiin 550 000 viisumia, ja vuonna 2013 vastaava luku oli 1,2 miljoonaa.

– Odotamme, että viisumihakemusten kasvu tasaantuu kesän edetessä. Uusi ruuhkahuippu odottaa syksyllä, kun venäläiset hakevat viisumeja talvi- ja joululomia varten, Gahnström arvioi.

Edulliset omatoimimatkat houkuttelevat

Syyksi venäläisten matkustusintoon arvellaan ruplan kurssin tasoittumista sekä hienoista vahvistumista. Venäläisten tulojen kehitys on ollut heikkoa, mutta esimerkiksi päivän mittaiset omatoimimatkat ovat riittävän edullisia.

– Ne ovat venäläisille mahdollisia myös siksi, että Suomi on lähellä. Hyvin suuri osa Suomeen suuntautuvista matkoista on nimenomaan päivämatkoja lähialueilta, Gahnström toteaa.

Hänen mukaansa Venäjän talous kasvaa hitaasti eikä sen suhteen ole odotettavissa suurempia muutoksia odotettavissa tulevina vuosina. Venäläisten tulot ovat laskeneet jo viisi vuotta peräkkäin.

– Talouskasvu ja erityisesti tulojen kasvu saattavat näkyä myös viisumitilastoissa, mutta yhteys ei ole suora tai yksiselitteinen, Gahnström muistuttaa.

Venäläiset suosivat myös kaupunkilomia esimerkiksi Helsinkiin. Lisäksi he ovat innostuneet festivaaleista.

– Aktiivimatkailu myös kasvattanut suosiotaan. Ostosmatkailu näyttää kuitenkin edelleen olevan hyvin suosittua, Gahnström kertoo.

Kolmevuotias lapsi hukkui Lahdessa tiistaina. Lapsi ilmoitettiin kadonneeksi Metsämaalla päivällä, ja poliisi löysi lapsen läheisestä joesta noin puolen tunnin kuluttua ilmoituksesta. Joki sijaitsee noin puolen kilometrin päästä katoamispaikasta.

Lapsi menehtyi elvytyksestä huolimatta. Etsintöihin osallistui useita poliisipartioita ja pelastuslaitoksen yksiköitä.

Tapausta tutkitaan kuolemansyyn tutkintana.

Alle kouluikäisten hukkumiskuolemia on joitakin tapauksia vuosittain, arvioi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti STT:lle.

Hukkumiskuolemat ovat edelleen yksi yleisimmistä alle kouluikäisten lasten tapaturmaisista kuolemansyistä, vaikka tapaturmakuolemat ovat vähentyneet merkittävästi muutaman vuosikymmenen takaisesta, Korpilahti kertoo.

Lue lisää:

Tunnistatko, milloin vesillä on tosi kyseessä? Hukkuminen käy hiljaa ja hetkessä, opettele 7 paljastavaa merkkiä

Lämmin sää houkutteli vesille – kesäkuussa hukkui yhtä paljon ihmisiä viimeksi kuusi vuotta sitten

Qatar kertoo myyneensä Italian poliisin maanantaina takavarikoiman ilmataisteluohjuksen kolmannelle maalle vuonna 1994.

Italian poliisi takavarikoi lukuisia aseita ratsiassa, joka liittyy äärioikeistoryhmän tutkintaan. Takavarikoitujen aseiden joukossa oli täysin kunnossa oleva ranskalaisvalmisteinen Matra-ohjus, joka oli aikanaan kuulunut Qatarin armeijalle.

Qatarin ulkoministeriö kertoi tiistaina olevansa huolissaan tapahtuneesta ja tekevänsä läheistä yhteistyötä Italian kanssa selvittääkseen, miten ohjus oli päätynyt äärioikeistoryhmän haltuun. Qatarin mukaan ohjus myytiin vuonna 1994 osana 40 ohjuksen kauppaa "ystävälliselle maalle, joka ei halua tulla nimetyksi tässä vaiheessa tutkintaa."

Ratsian myötä poliisi pidätti kolme ihmistä. Yksi pidätetyistä oli uusfasistisen Forza Nuova -puolueen entinen ehdokas Fabio Del Bergiolo. Hän oli ilmeisesti yrittänyt myydä ohjusta eteenpäin.

Lisää aiheesta:

Äärioikeistolaisten hallusta löytyi ohjus Italiassa – poliisin kohteina Itä-Ukrainan Venäjä-mielisten kapinallisten rinnalla taistelleet

Kuu kulkee tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Maan varjon läpi, joten pilvien salliessa lähes koko maassa voidaan katsella osittaista kuunpimennystä. Samalla voi vaikka muistella, miten ensimmäiset ihmiset olivat juuri samaan aikaan 50 vuotta sitten matkalla Kuuhun.

Kesäinen täysikuu kelluu kuitenkin niin matalalla, että Inaria pohjoisempana se jää horisontin taakse. Alkuhetket jäävät samasta syystä näkymättä muuallakin. Tuo puolivarjovaihe on kuitenkin niin vaatimaton, ettei puute haitanne katselijaa.

Syvimmän pimennyksen hetkellä yli puolet Kuun pinnasta on Maan täysvarjon peitossa. Pimennys näkyy parhaiten Etelä-Suomessa. Toisin kuin auringonpimennystä, kuunpimennystä voi huoletta katsella paljain silmin.

Pimennyksen parhaat hetket alkavat kello 23.02, kun Kuun reuna alkaa ajautua täysvarjoon, jonka Maa heittää avaruuteen. Oulun korkeudella Kuu nousee kuitenkin vasta kello 23.25.

Pimennyksen syvin vaihe tapahtuu taivaalla eteläkaakon ja etelän välillä puoli yhden aikaan aamuyöllä. Tällöin Kuun pinnasta noin 57 prosenttia on Maan täysvarjon peitossa.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorven mukaan säiden puolesta paras mahdollisuus nähdä kuunpimennys yöllä on Suomen etelä- ja itäosissa, joissa on sää on puolenyön aikoihin osittain selkeä ja poutainen.

Pohjanmaalla ja Lapissa on pimennyksen aikaan puolestaan pilvisempää ja paikoin sateista.

Kuu punertaa kuparinkarvaisena

Lähellä horisonttia Kuu näyttää kellertävältä tai punertavalta, sillä ilmakehä sirottaa sen valosta sinisiä sävyjä pois. Tästä syystä punertavat myös auringonlaskut ja -nousut, kerrotaan tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta.

Sen mukaan Kuu saattaa punertua vielä lisää kosteuden, metsäpalojen noen tai ilman muiden epäpuhtauksien vuoksi. Niinpä Kuu näyttänee pimennyksen syvimmässä vaiheessa kuparinkarvaiselta, ja yläreuna on selvästi alaosaa tummempi, lähes musta.

Kuu myös näyttää suuremmalta lähellä horisonttia kuin korkealla taivaalla. Syytä tähän kuuilluusioksi nimettyyn ilmiöön ei tarkalleen tiedetä, Ursasta kerrotaan.

Osittaisen vaiheen jälkeen pimennyksen päättää uusi puolivarjovaihe, ja pimennyksen loppuosaa on vaikeaa havaita paljain silmin. Puolivarjopimennys päättyy pian aamukolmen jälkeen.

Lähetä meille alla olevan linkin kautta kuva kuunpimennyksestä.

Ennen kuvan lähettämistä lue Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt täältä.

Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n ensimmäinen miehitetty kuulento laukaistiin historialliselle matkalleen päivälleen 50 vuotta sitten. Vuosipäivän kunniaksi Apollo 11 -raketin kuulennolla mukana ollut astronautti Michael Collins palasi Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan muistelemaan 50 vuoden takaisia tapahtumia.

– Tuntuu fantastiselta olla taas täällä, 88-vuotias Collins kuvaili tunnelmiaan laukaisupaikalla.

– Tämä kerta on kuitenkin erilainen. Haluaisin kääntyä ja esittää Neilille [Armstrong] kysymyksen ja ehkä kertoa Buzzille [Aldrin] jotakin, mutta olen nyt täällä yksin, Collins jatkoi viitaten kahteen muuhun historialliselle kuulennolle osallistuneeseen astronauttiin.

Tilaisuuteen kutsuttu Edwin "Buzz" Aldrin ei jostakin syystä ollut saapunut paikalle. Syytä 89-vuotiaan Aldrinin poissaololle ei ole kerrottu.

Ensimmäisenä Kuun pinnalla kävellyt ihminen, astronautti Neil Armstrong kuoli vuonna 2012. Hän oli 82-vuotias.

"En halua palata Kuuhun"

– Tunsimme maailman painon harteillamme. Tiesimme, että kaikki katsovat meitä. Sekä ystävät että viholliset, Collins muisteli 50 vuoden takaisia ajatuksiaan.

Collins kertoi, että häneltä on kuulennon jälkeen usein kysytty, tunsiko hän olevansa yksinäisen aurinkokunnan yksinäisen historian yksinäisin ihminen, kun oli yksin komentomoduulissa Armstrongin ja Aldrinin kuukävelyn aikana.

– Olin hyvin onnellinen siellä missä olin. Pystyin nauttimaan kuumaa kahvia ja minulla oli musiikkia, jos sitä halusin. Vanhassa kunnon Columbia-komentomoduulissa oli kaikki mitä tarvitsin, Collins muisteli.

– En halua palata Kuuhun, haluan mennä suoraan Marsiin, tokaisi Collins vielä tilaisuudessa.

Suorana lähetyksenä televisioidussa tilaisuudessa esiintyi lisäksi Apollo 11:n laukaisua Nasan valvontakeskuksessa aikanaan valvoneita työntekijöitä.

Lisää aiheesta:

Ihmisen ensimmäinen matka Kuuhun alkoi 50 vuotta sitten – astronautit varautuivat kuolemaan, presidentti Nixonilla oli muistopuhe valmiina

Ylen kuustudio 50 vuotta sitten pohti, voiko Kuussa sytyttää tulitikun ja näkyykö siellä ufoja

Kuuntele: Podcast-sarja He valloittivat Kuun

Katsele: Areena-sarja Historia: Kuun valloittajat

Kivimuurissa olevasta portista käy tasainen virta. Ihmiset etsivät katseellaan juuri tiettyä kiveä ja pysähtyvät katsomaan näkyä hetkeksi. Kiveen kultaisella kirjoitettu mäkihyppääjä Matti Nykäsen nimi on saanut toukokuussa viereensä olympiakomitean lahjoittamat olympiarenkaat.

Sukuhaudan vanha kivi on vaihtunut kevään aikana uuteen – se on edelleen ulkomuodoltaan silti vaatimaton, eikä erotu koreudellaan rivistön muista kivistä.

Kukkia on paljon, ja iso osa niistä neilikoita – mäkisankari Nykäsen lempikukkia (Ilta-Sanomat).

Lahtelaisen Patovuon perheen äiti, Piia Patovuo, kantaa kädessään punaista ruusua. Vieressä seisovat Kari Patovuo sekä perheen tytär Iida Patovuo. Mukaan on lähtenyt myös Piian sisko Leena Patovuo.

Idolin helmikuinen kuolema tuli faneille raskaana yllätyksenä. Kari Patovuo sanoo sankarinsa lähteneen eittämättä liian aikaisin.

Perhe halusi kunnioittaa Nykäsen muistoa konkreettisesti.

– Kun kuulimme Matin kuolemasta, päätimme, että lähdemme vierailemaan lomalla hänen kotikaupungissaan, Piia Patovuo sanoo.

Tämä fanien tulisi muistaa: Hautaa hoitavat Nykäsen omaiset

Eivätkä Patovuot ole ainoita asialle omistautuneita. Jyväskylän seurakunnasta kerrotaan, että olympiavoittajan haudalla käy edelleen päivittäin kymmeniä ihmisiä Jyväskylästä ja ympäri Suomen.

Tänään kävijöitä saattaa olla normaalia enemmän, sillä on Nykäsen syntymäpäivä.

Haudan sijaintia kysytään hautoja siistiviltä työntekijöiltä ja tiedustellaan ennakkoon puhelimitse sekä sähköpostilla.

Kesän edetessä vieraita odotetaan saapuvaksi kauempaakin, esimerkiksi Keski-Euroopasta, jossa talvilajit ja mäkihyppy ovat suursuosiossa.

Yksi asia fanien tulisi kuitenkin muistaa: kauneimmatkin kukat lakastuvat nopeasti ja kynttilä koristaa hautaa vain hetken.

Vaikka tuomiset ovat osoitus surussa myötäelämisestä ja mäkihyppääjän muiston kunnioittamisesta, aiheuttavat ne myös ylimääräistä työtä hautaa hoitaville Nykäsen omaisille.

Vanhan hautausmaan työnjohtaja Liisa Kontunen toivookin, että lakastuneita kukkia ja palaneita kynttilöitä voisi viedä siisteyden ylläpitämiseksi haudalla käydessään myös roskikseen.

Nykäsen haudan suosio ei tullut yllätyksenä Kontuselle. Hän on työskennellyt hautausmailla nelisenkymmentä vuotta.

– Olin Helsingin Malmilla pitkään töissä. Sinne on haudattu useita julkkiksia ja näyttelijöitä: Armi Aavikko, Tauno Palo, Ansa Ikonen, Tapio Rautavaara ja Olavi Virta. Julkkikset kiinnostavat aina, myös sen jälkeen kun he ovat edesmenneitä.

Matti Nykäsellä on ollut faneilleen aivan erityinen merkitys. Vanhan hautausmaan työnjohtaja on aistinut sen vahvasti.

– Matti oli persoona. Häntä kaivataan ja pidetään suurena idolina ulkomaita myöten.

"Matti on legenda"

Patovuon perheen matka jatkuu. Ennen Jyväskylän vanhalle hautausmaalle saapumista he olivat käyneet mäkihyppääjän nimeä kantavan hyppytornin luona.

– Olen fanittanut Mattia siitä saakka, kun hän rupesi mäkeä hyppäämään. Matti on legenda, Kari Patovuo sanoo.

– Maailman paras mäkihyppääjä, Piia Patovuo täydentää.

Patovuot ehtivät nähdä useita Nykäsen laulukeikkoja. Varsinkin viimeisin niistä, esiintyminen Padasjoen sahtimarkkinoilla jäi elävästi mieleen.

– Emme ehtineet koskaan tavata, ja se harmittaa. Juttusille olisi pitänyt päästä, Kari Patovuo sanoo.

Mitä hän olisi idolilleen sanonut?

– Ei tule äkkiä mieleen, jotain nasevaa kuitenkin, hän sanoo hymyillen.

Patovuot arvostavat Nykäsen urheilijan lahjojen lisäksi verbaalista veistelyä. Mäkikotka tulisi muistaa heidän mukaansa myös lennokkaista iskulauseista.

– Kun pysyy hereillä, niin voi saada vaikka hauen, Kari siteeraa.

– Elämä on laiffi! Leena Patovuo lisää.

Sisä-Suomen poliisi varoittaa väärennetyillä kuiteilla tai muilla maksutositteilla tehdyistä petoksista.

Rikostyypissä väärennetään tietoja esimerkiksi verkkopankista tulostettuun kuittiin niin, että kuitti näyttää maksun lähteneen. Todellisuudessa raha ei ole liikkunut minnekään.

Poliisin mukaan väärennettyjä tositteita on esitetty sekä kasvotusten asioidessa että lähetetty sähköisesti todisteena siitä, että maksu olisi suoritettu.

Poliisin mukaan toiminta on suunnitelmallista ja ammattimaista.

Sisä-Suomen poliisi kertoo, että tapauksia on tullut säännöllisesti, ja yksittäisen petoksen rahallinen arvo on saattanut olla useita tuhansia euroja.

Poliisi kehottaakin varmistamaan, että myyntituotteen lisäksi myös rahat varmasti vaihtavat omistajaa. Parhaiten tästä varmistuu sillä, että rahat todella ovat tilillä ennen tavaran luovuttamista.

Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa tapahtuneista petoksista tulee poliisille ilmoituksia lähes päivittäin. Tapauksiin liittyy usein myös vääristeltyjä henkilö- ja yhteystietoja.