Ystävyyssuhteiden solmiminen voi olla hankalaa ihmiselle, jolla on kehitysvamma. Tähän tarpeeseen on Tampereen kehitysvammapalvelut kehittäneet sosiaalisen isännöitsijän.

– Sosiaalinen isännöitsijä on lähellä vanhanaikaista naapuruutta, jolta voi pienimmillään pyytää vaikka kananmunia, kertoo Piikahaan johtava hoitaja Terhi Reiskanen.

Piikahaan kehitysvammaisten asumisyksikön naapurissa on kaksi asuntoa varattu sosiaalisille isännöitsijöille. Sosiaalinen isännöitsijä maksaa vain puolet oman asuntonsa vuokrasta.

Samalla sosiaalinen isännöitsijä sitoutuu viiteen työtuntiin viikossa, sekä yhden isomman tapaamisen järjestämiseen kerran kuukaudessa. Toiminnan tueksi hän saa itselleen puolitetun vuokran lisäksi vuoden bussimatkat ja työpuhelimen.

Ei siis huono sopimus ajatellen, että "työ" voi olla vaikkapa koripallon pelaamista. Toimintaa ei ole rajoitettu millään muotoa.

– Sosiaaliset isännöitsijät voivat käyttää omia vahvuuksiaan ja harrastuneisuuttaan. Mitä se apu ja tuki olisi asukkaalle, sitä emme ole lähtökohtaisesti rajoittaneet.

Tällä hetkellä Piikahakaan haetaan kahta sosiaalista isännöitsijää.

Sosiaalinen isännöitsijä ei tee hoitotoimenpiteitä eikä osallistu hoitoon, vaan toiminta on yksinomaan naapuruutta ja kaveruutta.

– Ensisijaisesti vastuu arjesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on tuetun asumisen ohjaajalla.

Esimerkiksi henkilöllä, jolla on Downin syndrooma, voi olla hankaluus luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Reiskanen kertoo, että jo nyt on nähty hyviä vaikutuksia. Sosiaalista isännöintiä on Piikahaassa ollut asumisyksikön avajaisista asti, eli viime syyskuusta lähtien.

Sosiaalinen isännöitsijä on linkki ihmisten välillä ja apu tutustumisessa. Kun tehdään asioita yhdessä, ystävyys tulee kuin puolivahingossa siinä rinnalla.

– Asukkaamme ovat rohkaistuneet kutsumaan itsekin kavereita luokseen, Reiskanen sanoo.

Keilaamista, yhteinen saunavuoro ja leipomista

Sosiaalinen isännöitsijä Aku Salminen kertoo, että työn idea on pohjimmiltaan ehkäistä syrjäytymistä.

– Se on ihan vaan sitä, että asukkaalla on kavereita ja ihmisiä, joihin voit luottaa, Salminen sanoo.

Salminen ei varsinaisesti auta asioissa, vaan toiminta on yhdessä tekemistä. Salmisen mielestä isoveli on suhdetta parhaiten kuvaava sana.

Alkuvaiheessa sosiaalisen isännöitsijän rooli korostuu, ja Salminen kertoo ottavansa paljon itse asukkaisiin yhteyttä. Jossain vaiheessa luottamus ja rohkeus lisääntyy, jolloin häneen ollaan yhteydessä.

– Pyrin aktivoimaan kysymällä vaikka, että käydäänkö heittämässä koripalloa tai pelaamassa pleikkaa. Siten saamme asukkaan ulos kodistaan ja hän alkaa löytää mielenkiinnon kohteita.

Salmiselle työ on mielekästä ja hän pohtii, että yhteiskunnassa puhutaan paljon hoitajista ja hoivaamisesta. Silti sosiaaliset suhteet ovat se, mitkä todella tuovat arvoa elämään.

– Ystävät ovat tärkeitä kenelle tahansa. Miksi ystävyys ei olisi tärkeää hoidettavallekin?

Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt vaaditut 50 000 allekirjoitusta myöhään perjantai-iltana. Tämä tarkoittaa, että aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Terapiatakuun tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun.

Kansalaisaloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä. Aloitteen pani vireille helmikuussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr.).

Viime viikkoina vellonut julkinen keskustelu opiskelijoiden mielenterveydestä toi aloitteelle todellisen loppukirin, sillä aloite keräsi reilussa viikossa 10 000 allekirjoitusta.

Terapiatakuulla halutaan puuttua siihen, että vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa, vaikka puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista jossain kohtaa elämäänsä.

Uudella mielenterveyslakiin kirjattavalla pykälällä pyritään parantamaan mielenterveyshoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta niin, että kaikki mielenterveyden häiriöstä kärsivät saisivat apua ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lakimuutoksen myötä mielenterveysavun piiriin pääsisi jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Hoitoa saisi perusterveydenhoidossa todetun tarpeen perusteella, eli hoitoon pääsy ei enää vaatisi erikoislääkärin diagnoosia.

Oireen mukainen psykoterapiahoito tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä terveyskeskuskäynnistä.

– Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin, aloitteessa kiteytetään.

Mielenterveyspalveluihin yhdenvertaisuutta ja kustannustehokkuutta

Terapiatakuun avulla halutaan parantaa yhdenvertaisuutta niin, että potilas saisi varmuudella hoitoa, vaikkei hänellä olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan.

Lakimuutosta perustellaan myös sillä, että se toisi ajan mittaan yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

Mielenterveyden häiriöt maksavat OECD:n arvion mukaan Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa, joten ne ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma.

Aikaisella hoitoon pääsyllä pystyttäisiin esimerkiksi ehkäisemään pitkiä sairauslomia. Aloitteen tekijät arvioivat, että terapiatakuun myötä 7 500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään.

Terapiatakuun vuosikustannukseksi puolestaaan arvioidaan toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa.

Kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmien mukaan etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat, mikä johtaisi noin 340 miljoonan vuosittaisiin säästöihin.

– Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin erikoissairaanhoitoon perustuva järjestelmä: varhaisen hoidon tiedetään ennaltaehkäisevän oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä, aloitteessa todetaan.

Lue lisää:

Yli 100 000 nuorta kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja hoito ruuhkautuu – "Jos on itsetuhoisia oireita, kolme kuukautta on pitkä aika"

Ahdistunut nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa puoleksitoista kuukaudeksi – Mieli ry:n tiimipäällikkö: "Heinäkuussa avuntarve räjähtää"

Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu?

Rokottaminen rangaistuksen uhalla ei sovi Suomeen

Tuhkarokko on vakava tartuntatauti, mutta suomalaiset asiantuntijat pitävät rokotuspakkoa kuitenkin tarpeettomana. Saksa aikoo rokottaa kansalaisiaan sakon uhalla, mutta meillä terveysviranomaiset luottavat neuvoloiden valistustyöhön. Perheministeri Krista Kiuru pitää kuitenkin huolestuttavana, kuinka moni suomalainen epäilee rokottamisen tarpeellisuutta.

Terapiatakuu-kansalaisaloite etenee eduskuntaan

Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt vaaditut 50 000 allekirjoitusta myöhään perjantai-iltana, joten aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Terapiatakuun tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Kansalaisaloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä.

Hitlerin salamurhayrityksestä 75 vuotta – Lapsenlapsi: "Minulta kysytään, olenko ylpeä hänestä"

Adolf Hitlerin salamurhaa Sudenpesässä tällä päivämäärällä vuonna 1944 yrittänyt eversti Klaus von Stauffenberg on kiistanalainen henkilö Saksassa. Oikeistopopulistit ovat nimittäin viime vuosina yrittäneet käyttää hänen tekoaan omiin tarkoituksiinsa. Ylen haastattelema von Stauffenbergin lapsenlapsi on sitä mieltä, että oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle vääristelee salamurhaajan motiiveja omiin tarkoituksiinsa sopiviksi.

Iran otti haltuunsa brittiläis-ruotsalaisen tankkerin

Iranin ja Britannian välinen rahtialusten haltuunottojen kierre jatkuu. Iranin vallankumouskaarti on ottanut nyt Hormuzinsalmessa haltuunsa ruotsalaisen tankkerin, joka purjehtii Britannian lipun alla. Britannian hallituksen kriisikomitea kokoontui hätäkokoukseen tapauksen vuoksi.

Kuun tulevaisuus on kaupallinen

Kuussa on monia mineraaleja, jotka houkuttelevat kaivostoimintaan. Esimerkiksi yttrium on elektroniikkateollisuudelle enemmän kuin kullan arvoista – ja kultaakin Kuussa on. Siellä on myös helium-3:a, tulevaisuuden fuusioreaktorien mahdollista polttoainetta.

Hellelukemia useille paikkakunnille

Lauantaina sää on poutainen ja aurinkoinen lähes koko maassa. Sadekuurot ovat harvassa. Sää lämpenee ja hellelukemia mitattaneen laajalti maan etelä- ja keskiosassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Eteläkarjalaiset yritykset ja yhteisöt ovat omineet Etelä-Karjalan keskussairaalan hyllytetyn lääkärien rekrytointi-ilmoituksen. Ilmoitus leviää sosiaalisessa mediassa.

Muun muassa Lappeenrannan kaupunki, autovuokraamo Hertz, Lehmus Roastery ja Imatran kaupunki ovat ottaneet kohu-ilmoituksen omaan markkinointiinsa.

Yritykset ja yhteisöt ovat yhdistäneet markkinointitoimisto Avidlyn suunnittelemaan ilmoitukseen omat tunnuksensa, ja jakavat ilmoitusta luvan kanssa.

Markkinointitermein ilmiötä kutsutaan sissimarkkinoinniksi. Sille on ominaista nopea toiminta.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sai esimakua kohuilmoitukseen, kun hänen twiittaava tuttavansa muokkasi ilmoituksen uuteen uskoon ja vaihtoi Eksoten tilalle LUT-yliopiston.

Kun Avidlyn operatiivinen johtaja Sanna Rautio antoi ilmoituksen vapaaseen käyttöön, yliopisto iski kiinni.

– Siinä on sellaista positiivista röyhkeyttä, jossa on faktat taustalla, kommentoi Saksa.

Ilmoituksen viesti istuu Saksan mukaan yliopiston kontekstiin kuin nenä päähän.

– Meiltä valmistuneille dippainsseille maksetaan Suomen parasta palkkaa, joten saatoimme ylpeästi kopioida sen pohjan ja lyödä siihen oman logon päälle, sanoo Saksa.

"Yltiöpositiivinen ilmiö"

Lappeenrantalainen Lehmus Roastery jalosti ilmoituksen etiketiksi kahvipakettiin.

Kymmenen pakkauksen erikoiserä vietiin Lappeenrannan kaupungintalolle jo samana päivänä.

Kahvipaketit annetaan lääkäreille, jotka kohuilmoituksen perusteella saadaan töihin Etelä-Karjalan keskussairaalaan.

– Hauska juttu, että kielteinen asia kääntyy myönteiseksi ja siitä syntyy monia tahoja yhdistävä yltiöpositiivinen ilmiö, sanoo Lehmus Roasteryn johtaja Arttu Muukkonen.

Avidlyn operatiivinen johtaja Sanna Rautio on ylen onnellinen hyllytetyn ilmoituksen aiheuttamasta ketjureaktiosta.

–Tarina ja ilmoitukseen sisältyvä viesti ovat koskettaneet voimakkaasti. Ne tukevat kaikkien yhteisiä tavoitteita, sanoo Rautio.

Mitä, jos Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote haluaisikin ottaa hyllyttämänsä ilmoituksen uudelleen käyttöön?

– Se olisi ihana ratkaisu tälle kaikelle, sanoo Rautio.

Jos niin kävisi, palautuisi rekry-ilmoitus yksinoikeudella Eksoten käyttöön.

Mainoksen leviämisestä kertoi ensimmäisenä Markkinointi&Mainonta–lehti.

Italialaisen Triesten kaupungin asukkaat aikovat osoittaa lauantaina solidaarisuuttaan itävaltalaisturistille, jota poliisi sakotti tämän otettua nokoset riippumatossa.

Itävaltalainen 52-vuotias mies oli ripustanut riippumaton kahden puun väliin mäntymetsään lähelle Barcola-nimistä merenrantakatua. Paikalle saapui kuitenkin nopeasti poliisi, joka lätkäisi turistille 300 euron sakot, kertoo brittilehti The Guardian.

Nyt osa kaupungin asukkaista aikoo järjestää huomenna protestin, jossa kehotetaan ripustamaan riippumattoja Barcolan alueelle iltakuuden- ja seitsemän välisenä aikana.

Protestoijat ovat närkästyneitä turistille mätkäistystä muhkeasta sakkosummasta. Lisäksi he vaativat oikeutta ottaa nokoset Barcolassa ”keinuvan riippumaton hyväilyssä”.

Järjestäjät toivovat riippumattoprotestiin vähintään sataa tottelematonta kansalaista.

Paikallisen poliisin tiedottaja Daniela Gianello sanoo, että itävaltalainen rikkoi lakia kiinnittäessään esineen puuhun.

– Laissa ei ole kysymys hyvistä käytöstavoista, vaan julkisten viheralueiden suojelemisesta, Gianello perustelee.

Hän muistuttaa, että mies ripusti riippumaton osittain niin, että se oli esteenä jalankulkijoille.

Triesten kaupungin aiempi pormestari Roberto Cosolini pitää virkavallan toimintaa tapauksessa naurettavana. Hänen mukaansa ihmisiä – erityisesti ulkomaalaisia turisteja – pitäisi sakotuksen sijaan informoida kyseisestä säännöstä ja ohjata heitä noudattamaan sitä.

Venäjä helpottaa tuntuvasti ulkomaalaisten matkailua Pietariin ja sen ympäristöön.

Lokakuusta alusta lähtien Pietariin ja Leningradin alueelle voi matkustaa sähköisellä viisumilla, jonka voi hankkia internetissä ilman konsulimaksua. Leningradin alue kattaa muun muassa Viipurin ja Karjalankannaksen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut torstaina asiaa koskevan asetuksen, kertoo uutistoimisto Tass.

Viisumeita aiotaan myöntää turisteille, liikematkalaisille sekä esimerkiksi urheilijoille, tutkijoille ja taiteilijoille. Niillä voi oleskella viisumissa määritellyllä Venäjän alueella kahdeksan päivän ajan.

Toistaiseksi ei tiedetä, koskeeko päätös myös suomalaisia. Venäjän hallituksen on määrä laatia ennen lokakuuta lista maista, joiden kansalaisille sähköisiä viisumeita myönnetään.

Halvempaa ja helpompaa

Matkailu Pietariin halpenee ja helpottuu huomattavasti, jos Venäjä alkaa myöntää myös suomalaisille sähköisiä viisumeita.

Tällä hetkellä matkatoimistot veloittavat turistin kertaviisumista noin 80 euroa. Käsittelyajat ovat yli viikon pituisia, ja passi on tuon ajan matkatoimistossa tai Venäjän konsulaatissa.

Sähköisen viisumin voi hakea itse ilman välikäsiä, eikä passista tarvitse luopua käsittelyn ajaksi.

Vastaava sähköinen viisumi on ollut käytössä jo noin vuoden ajan Vladivostokin alueella. Viisumeita on myönnetty 18 valtion kansalaisille.

Päätöksestä kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Lehden mukaan sähköisiä viisumeita myönnetään jo nyt Kaliningradissa vieraileville suomalaisille.

Vie lapsesi tuhkarokkorokotukseen, tai saat mojovat sakot!

Tässä hengessä etenee lakiesitys Saksassa. Suomalaisilta asiantuntijoilta se ei saa vastakaikua, vaikka tuhkarokon tartuntatapauksia on havaittu meilläkin.

Rokote voidaan kyllä Suomessa tehdä ihmisille pakolliseksi, tartuntatautilain nojalla, jos kyseessä on kansanterveydellinen uhkatilanne.

– Mutta sen pitää olla pernarutto tai jokin muu isorokkoon verrattava tauti. Näiden muiden, kuten tuhkarokon, kohdalla en näe perusteita pakollisuudelle, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hän muistuttaa, että pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä, ja siitä saadaan kiittää neuvoloiden tekemää työtä vanhempien ja lasten kanssa.

– Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät halua rokotteita esimerkiksi maailmankatsomuksensa perusteella. Rokotuspakko on käytössä Italiassa, Australiassa ja osassa Yhdysvaltoja, mutta silti tuota rokotuksia vastustavaa yhtä prosenttia väestöstä ei ole niissäkään saatu rokotettua, Nohynek kertoo.

THL:n mukaan 96 prosenttia vuonna 2006 syntyneistä vauvoista on saanut tuhkarokkorokotteen sisältävän MPR-rokotteen. Rokote on kaikille maksuton ja se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Hallitus haluaa rokotuskattavuuden paremmaksi

Ylen tavoittama perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) katsoo pakottamisen sopivan kehnosti suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Samaan aikaan on huolestuttavaa, kuinka monet ihmiset käyvät keskustelua siitä, että rokotemyönteisyydestä voitaisiin tinkiä.

Ministeri muistuttaa, että hallitusohjelmansa mukaisesti uusi hallitus aikoo entisestään parantaa rokotuskattavuutta ja suomalaisten suopeaa suhtautumista tartuntataudeilta rokottamiseen.

– Rokotemyönteisyyden edistäminen on erityisen tärkeää niillä tietyillä alueilla Suomessa, joissa lipeämistä on tällä saralla on tapahtunut, Kiuru muotoilee.

Tilanteen edistäminen tarkoittaa esimerkiksi vanhempia opastavien keskustelujen lisäämistä neuvoloissa. Täältä voit lukea lisää keinoista, joilla rokotuskattavuus pyritään saamaan entistä aukottomammaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä esitteli ne toukokuussa.

Talven tuhkarokkotapaukset säikäyttivät rokotevastaiset piikille

Suomessa säikähdettiin viime talvena, kun useampi rokottamaton pikkulapsi sairastui tuhkarokkoon. Lasten sairastuminen sai monet aiemmin rokottamattomat ottamaan tuhkarokkorokotuksen.

Suomessa diagnosoitiin viime vuonna yhteensä 16 tuhkarokkotapausta. Se on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin riski laajemmalle epidemialle on Pohjanmaalla, jossa on rokotuskriittisyyden takia enemmän rokottamattomia lapsia kuin muualla Suomessa.

Tuhkarokko on tautina yleensä lievä, mutta siihen voi liittyä vakavia lisätauteja (lähde: Terveyskirjasto). Tuhkarokkovirus voi vaurioittaa keskushermostoa tai aiheuttaa aivotulehduksen. Jälkitautina on usein keuhkokuume, ja sairastamisen jälkeen vastustuskyky pysyy alentuneena jopa vuosia.

Noin joka tuhannes tuhkarokkoon sairastunut kuolee tautiin. Suurimmassa vaarassa ovat pienet, rokottamattomat lapset. Tuhkarokko leviää äärimmäisen herkästi.

Korkea rokotuskattavuus on tärkeää, jotta väestölle saadaan niin sanottu laumasuoja. Kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu, tauti ei pääse tarttumaan eteenpäin ja rokottamattomatkin ovat suojassa. Tuhkarokon kohdalla 95 ihmistä sadasta tulee rokottaa laumasuojan saavuttamiseksi.

Lue lisää:

Tuhkarokkorokotteesta on tulossa pakollinen Saksassa – uusi laki koskee kouluja, päiväkoteja ja vastaanottokeskuksia

Rokotuskattavuutta yritetään parantaa muilla konsteilla kuin pakolla

Tuhkarokkoa ja lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja tavattiin Suomessa edellisvuotta enemmän

Rokotetutkija Hanna Nohynek lumoutuu tautien aiheuttajista – Zikavirus säikäytti silti

Tietoa lasten rokotekattavuudesta (THL)

Raivoisa painallus, mutta puolillaan oleva hiuslakkapullo ei pihahdakaan. Tavaraa pullossa on, mutta suutin on tukossa. Suuttimen huuhtelu veden alla tai muut vippaskonstit eivät tuota toivottua lopputulosta, joten ei auta muu, kuin hyväksyä väistämätön. Painepakkaus on roskiskamaa, lakkoineen kaikkineen.

Tavallisen kuivajätteen keskelle hiuslakkapullolla ei kuitenkaan ole mitään asiaa.

En tiedä miten hiuslakat yms. kosmetiikka pitäisi kierrättää, siksi joutuvat sekajätteeseen. Pyrin käyttämään tuotteet loppuun, mutta osa aina vanhenee ja menee sisältöineen roskiin. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä

– Kuivajätteet päätyvät nykyään poltettavaksi jätevoimaloihin ja siellä ne ovat ihan oikeasti aiheuttaneet räjähdys- ja tulipalovaaratilanteita. Väärin lajitellut aerosolit ovat painepakkauksia. Siellä on sisällä herkästi syttyvää ainetta, kertoo asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan Jätehuollosta.

Jos purkki on täysin tyhjä, voi pullon suuttimen irrottaa muovinkeräykseen ja itse purkin sijoittaa metallinkeräykseen. Hiuslakan lisäksi painepakkauksissa myydään muun muassa deodorantteja, muotovaahtoja ja muita hiustuotteita.

Pakkaus on varmuudella tyhjä, kun purkki ei päästä pihaustakaan painaessa ja hölskyteltäessä.

Miten kosmetiikka kuuluu kierättää?

Selvitimme, miten kosmetiikasta syntyvät jätteet tulee kierrättää. Kysyimme myös kosmetiikan käyttäjiltä, miten tunnollisia kierrättäjiä he ovat.

Vastaukset kerättiin Jodel-viestipalvelun kauneusvinkit-kanavalta. Kanavalla tuhannet kosmetiikkaan ja meikkeihin vihkiytyneet vaihtavat ahkerasti kauneusvinkkejä.

Metallinkeräys: Varmuudella tyhjät metalliset painepakkaukset, pinsetit ja ripsentaivuttimet.

Iholle, mutta ei roskikseen

Kylpyhuoneen kaapista löytyy lukuisia purkkeja, joiden sisältöä läträämme huoletta iholle, hiuksiin ja kynsiin. Moni purkki kuitenkin on käytöstä poiston jälkeen vaarallista jätettä.

Niistä tulee ongelma, josta ei pääse eroon oman taloyhtiön jätekatoksessa. Vaarallinen jäte luokitellaan ihmiselle ja ympäristölle haitalliseksi, ja sellaisia ovat esimerkiksi hiuslakat, partavaahdot, kynsilakat ja hajuvedet.

Aivan vaivatonta vaarallisen jätteen kierrättäminen ei ole, sillä keräyspisteet sijaitsevat useimmiten keskustojen ulkopuolella sijaitsevilla lajitteluasemilla.

Tiedän miten pitää kierrättää ja jos en ole varma, niin etsin tiedon. Pyrin täyttämään tuotteet loppuun ennen kuin osan uutta. Jos jokin tuote ei sovi, annan sen eteenpäin mieluummin kuin heitän pois. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä

Jotkut kosmetiikkamerkit ja kosmetiikkaa myyvät kaupat ottavat vastaan omien merkkiensä tyhjiä purkkeja, joita vastaan voi saada ilmaistuotteita tai alennusprosentteja. Ainakin Sokos kertoo verkkosivuillaan ottavansa vastaan myös vanhoja hajuvesiä ja kynsilakkoja.

Lajitteluasemalta vaarallinen jäte päätyy poltettavaksi.

― Meiltä ne lähtevät Riihimäelle Fortumille, jossa ne käsitellään erilaisissa käsittelyprosesseissa. Niistä saadaan hyödynnettyä lämpöenergiaa lämmöksi ja sähköksi, kertoo Mari Ilvonen.

Vaarallinen jäte: painepakkaukset, joissa tuotetta on jäljellä, kynsilakat, kynsilakan poistoaine, muotovaahto, hajuvedet.

Onko kierrättämisellä merkitystä?

Kierrättämisen tarkoitus on säästäää ympäristöä ja vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa saastetta.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston jätehuoltojärjestelmien professori Mika Horttanainen on avannut kierrättämistä esimerkiksi Suomen kuvalehden Energiamurros-blogissa. Horttanainen havainnollistaa asiaa nelihenkisen esimerkkiperheen kautta. Hän kertoo, että suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 12 kiloa metallijätettä ja 39 kiloa muovijätettä vuodessa.

Tiedän miten kierrätetään ja pyrin niin tekemään. Kaappeihin jää kaikenlaista, mutta yritän vähitellen käyttää loppuun. En ole kovin nuuka jonkun rasvan päiväyksistä. Mutta hirveästi on kosmetiikkaa. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä

Jos nelihenkinen perhe alkaisi kierrättää vuosittain metallijätteensä, säästäisi se kasvihuonepäästöjä saman verran kuin 1 000 kilometriä autolla ajoa. Se tarkoittaa lähes Helsingin ja Saariselän (1 063 kilometriä) välistä etäisyyttä.

― Jos taas sama keskimääräinen perhe saisi mahdollisuuden kierrättää muovijätteensä (noin 39 kiloa per henkilö) muovin valmistukseen, vähentyisivät kasvihuonekaasupäästöt vastaavasti 1 600 kilometrin vuosittaisen ajomatkan verran.

Muovinkeräys: tyhjät ja puhtaat muovipakkaukset, muoviset kannet ja suuttimet.

Muovia, lasia ja muita aineksia

Päivittäiskosmetiikassa on paljon myös tuotteita, jotka hävitetään sekajätteen mukana. Oleellista on usein se, onko tuote tyhjä vai täysi. Tyhjän purkin voi huuhdella ja kierrättää oikeaoppisesti.

Muovinen rasvatuubi kuuluu muovinkeräykseen ja metallikorkki metallinkeräykseen. Puhtaus on tärkeää, sillä likainen tuote voi homehtua, mikä voi vaikuttaa uusiopakkauksen laatuun. Jos kosmetiikkapurkki on hankalasti puhdistettava, on se järkevin viedä kuivajätteeseen.

– Jos kovin paljon alkaa vedellä pesemään, niin se ympäristöhyöty kärsii siitä, sanoo laatu- ja ympäristöpäällikkö Heidi Oksman-Takalo Etelä-Karjalan Jätehuollosta.

Minulla on aina seuraava tuote valmiina, en jotenkin kestä sitä, että jokin tuote on loppu. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä

Kosmetiikkapakkauksissa käytettävä lasi on useimmiten käsiteltyä opaalilasia, joka ei kuulu normaaliin lasinkeräykseen, vaan kuivajätteeseen.

– Lasipurkeissa harvoin on mitään merkintöjä, mutta sellainen nyrkkisääntö on, että keräykseen kelpaavat elintarvikelasit, joissa on ollut syötävää tai juotavaa. Lasin värillä ei ole merkitystä, Ilvonen sanoo.

Kuivajäte: Ripsivärit, luomivärit, huulipunat ja muut meikit. Peilit, likaiset muovipakkaukset, opaalilasiset pakkaukset, vanupuikot.

Arvokkaita raaka-aineita

Paljon kosmetiikkaa huuhdotaan myös viemäriin. Vaaralliseksi luokiteltavat nesteet, kuten hajuvedet, eivät viemäriin kuulu. Mutta viemäriin päätyy päivittäin saippuaa, meikkiä ja kuorintavoidetta.

Jätevetenä ne kulkevat jätevedenpuhdistamolle, jossa suurimmasta osasta moskasta hankkiudutaan eroon. Ei kuitenkaan kaikesta, sillä edistyneimmätkään tekniikat eivät pysty puhdistamaan kaikkea jätevettä.

Erityistä huolta luonnolle aiheuttavat haitalliset mikromuovit, joita on myös kosmetiikasta. Suomalaisessa kosmetiikassa mikromuovittomuudesta kertoo Joutsenmerkki.

Hiuslakan osalta selvää, muuten menee sekajätteeseen. Pitäisi perehtyä tähän. Käytän tuotteet loppuun. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä

Mikromuoveja sisältävää kosmetiikaa tullaan tulevaisuudessa myös rajoittamaan. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on suunnitellut EU:n laajuista mikromuovien rajoittamista. Rajoitukset tulevat voimaan asteittain.

Kosmetiikan osuus mikromuovien päätymisestä vesistöön on noin prosentin luokkaa kaikesta mikromuovista. Kosmetiikan sisältämän muovin voi tarkistaa kosmetiikan tuoteselosteesta tai erityisten kännykkäsovellusten avulla.

Alan asiantuntijoilla on selvä näkemys siitä, miksi jokaisen pitäisi kierrättää.

― Nykyään jätteet nähdään arvokkaana raaka-aineena. Kone ei koskaan pysty samaan lajittelutasoon kuin ihminen, muistuttaa asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Biojäte: Pumpuli. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi pumpuli, jolla on poistettu kynsilakkaa, kuuluu kuivajätteeseen.

Kaappeihin on kerääntynyt ylimääräistä jonkun verran, mutta olen ottanut projektiksi käyttää loppuun tuotteita, enkä osta uutta ennen kuin yksi on loppu. Kierrätys tuntuu vähän vaikealta. Hiuslakan tiedän, HSY:n sivuilla on hyvä haku onneksi. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä

Treenaa kierrättämistä Ylen testillä. Testaa, oletko sinä lajittelun supersankari.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, Ruokolahdella sijaitsevan jugendlinnan Rantalinnan aktiivinen myynti on lopetettu. Saimaan rannalla sijaitseva, vuonna 1912 valmistunut Rantalinna ehti olla myynnissä vuoden verran.

Hotelliliiketoiminta jugendlinnassa oli osoittautunut vaikeaksi ja linnan pietarilainen omistaja, liikemies Ramis Deberdejev kertoi, että hän haluaa Rantalinnan sijaan keskittyä muihin bisneksiinsä.

Rantalinnan ensimmäinen asukas oli myös venäläinen, prinssi Aleksander Oldenburg.

Jugendlinna alkoi kuitenkin kiinnostaa asiakkaita, sen jälkeen kun linna tuli taas julkisuuteen myynti-ilmoituksen yhteydessä vuosi sitten.

Rantalinnan hotellivastaava Aljona Kähar kertoo käyttöasteen parantuneen, sillä yritykset ovat aktivoituneet järjestämään Rantalinnassa tapahtumia. Kalenteria täyttävät myös yksityisten ihmisten hääjuhlavaraukset.

– Hääjuhlia järjestävät erityisesti suomalaiset, ja erityisesti eteläkarjalaiset parit. Hääjuhlia on myyty jo pitkälle eteenpäin, Kähar kertoo.

Myös venäläisperheet ovat innostuneet varaamaan huoneita aiempaa aktiivisemmin.

– Huoneen hinta on 1 500 euroa yöltä, eli toki se on hieman kallis. Mukaan kuuluu kuitenkin koko hotellin käyttö. Henkilökuntamme on myös paikalla. Saamme tällaisia huonevarauksia juuri erikoistilauksia eli esimerkiksi juhlia varten, Kähar sanoo.

Rantalinna kuuluu niiden arvokiinteistöjen joukkoon, joita varakkaat venäläiset alkoivat ostaa Suomesta kymmenen vuotta sitten. Odotukset olivat korkealla, mutta ruplan romahduksen jälkeen Rantalinna on monien muiden kiinteistöjen ohella kärsinyt vajaakäytöstä.

Kylpylän menestymistä selvitetään

Museoviraston ohjeiden mukaisesti remontoidussa Rantalinnan päärakennuksessa on 13 hotellihuonetta, oleskelutilat ja alakerran ravintola.

Päärakennuksen lisäksi Rantalinnan tontilla sijaitsevat muun muassa entinen tohtorinhuvila, yksityinen kappeli, kaksi rantasaunaa, kesäpaviljonki ja uimalaiturit sekä historiallinen uimahuone.

Rantalinnaan on aiemmin suunniteltu kylpylää ja vanhaa suunnitelmaa ei ole täysin kuopattu. Rantalinnalla on runsaan yhdeksän hehtaarin tontille lupa kylpylälle, joka rakennettaisiin osittain maan alle.

– Päätös kylpylästä tehdään seuraavien parin vuoden kuluessa, kun Rantalinnan suosion jatko selviää, Kähar kertoo.

Rantalinnan omistaja liikemies Ramis Deberdejev osti Rantalinnan vuonna 2008. Deberdejev sanoi jo aiemmin, että jos ostajaa ei löydy, hän olisi valmis toteuttamaan kylpylän itse.

Rantalinnasta on pyydetty kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Kulut eivät rajoitu rakennuksen hintaan, sillä esimerkiksi nykyiset öljy- ja sähköjärjestelmät syövät rahaa.

Rakennus ja tilukset ovat edelleen hiljaisessa myynnissä. Ostajaa tavoitellaan erityisesti Venäjältä, mutta myynnillä ei siis ole tässä vaiheessa kiire.

– Voi olla, että Rantalinna jääkin tämän hetkiselle omistajalleen. Haluamme vielä katsoa mahdollisuuksiamme, Rantalinnan hotellivastaava Aljona Kähar sanoo.

”Henkilönnimi on tärkeä ja salaperäinen osa ihmistä. Se ilmentää ja edustaa sen kantajaa (...) Kun nimi on kantajansa lähin ja elinikäinen kilpi, on vanhempien syytä antaa lapsilleen etunimi harkiten.”

Näin opastivat Hannes Teppo ja Kustaa Vilkuna toimittamassaan Etunimikirjassa vuonna 1947, jolloin Suomi oli vastikään saanut ensimmäisen etunimilakinsa.

Tepon ja Vilkunan sanoissa on ikiaikaisia kaikuja ihmisen nimen merkityksestä. Kansanuskomuksissa perintönimellä kunnioitettiin menneitä sukupolvia mutta sillä oli myös vastasyntynyttä suojaavaa merkitystä, kertoo nimenantokäytäntöjä tutkinut perhehistorian dosentti Sofia Kotilainen Jyväskylän yliopistosta.

– Menestyneen esivanhemman kaimanimen on voitu ajatella edesauttavan myös jälkeläisen elämänkulkua. Myöhemmässäkin perintönimien antamisessa on jossain määrin kyse samanlaisesta ajattelutavasta.

Suomalaisten nimien juurille ja historiaan palataan myöhemmin tässä jutussa.

Uusi laki, neljä etunimeä

Nimivalinnan ja identiteetin yhteys oli etenkin entisaikaan tiivis, koska virallista etunimeä ei ollut mahdollista vaihtaa yhtä helposti kuin nykyisin, sanoo Sofia Kotilainen.

Nykyään etunimensä voi vaihtaa ilman perusteluja. Ei tarvitse edes kotoa lähteä, muutoksen voi tehdä verkossa ja uusi Kela-kortti kolahtaa postiluukusta.

Nimenantoon tulee jälleen lisää joustavuutta, kun uusi nimilaki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Lapsen nimeä pohtiville vanhemmille suurin muutos on se, että vastedes nimiä voi olla neljä nykyisten kolmen sijasta. Omaakin nimeään aikuinen voi pidentää.

Se kertoo uusista ajoista: yhä useampi suomalainen on kotoisin maasta, jossa ihmisillä on enemmän kuin kolme nimeä. Toisaalta palataan askel kohti aikaa ennen ensimmäistä etunimilakia, jolloin joillakulla saattoi olla monenmonta nimeä.

Sopimaton saattaa nimi olla, jos se on omiansa tulemaan nimen saajalle kiusalliseksi taikka jos se uskonnollisen tunteen, yleisen järjestyksen, hyvän tavan tai säädyllisyyden vastaisena voi herättää pahennusta. Ensimmäisen nimilain perusteita

Lainlaatijan kanta on yhä, ettei nimi saa olla kielen vastainen eikä omiaan aiheuttamaan pahennusta tai kantajalleen haittaa.

Tallella on myös kielto, jonka vanhan lain laatijat kirjasivat aivan ensimmäiseksi: pojalle ei saa antaa tytön nimeä eikä tytölle pojan. Pykälään on kuitenkin lisätty lievennyksiä.

Suomen kieleen nimen pitää sopia, mutta "perinteistä kotimaista nimikäytäntöä" ei enää edellytetä, kunhan Suomessa jo on vähintään viisi kaimaa, jotka ovat samaa sukupuolta kuin uusin tulokas. Espanjankielisen perheen poika saa olla Maria.

Myös sukunimiä koskevia pykäliä on uudessa nimilaissa muutettu. Avioliitossa molemmat puolisot voivat ottaa yhdistelmänimen. Myös lapsen sukunimi saa olla yhdistelmä.

Joissakin maissa etunimeä koskevia rajoituksia on paljon enemmän kuin Suomessa, toisaalla taas vähemmän, Englannissa hädin tuskin mitään. Sukupuolipykälää ei ole. Aika harva sielläkään tosin poikkeaa vakiintuneista käytännöistä.

Tällaisen yksilönvapauden vastapainona Britannia on edelleen vahvasti luokkayhteiskunta. Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään, millainen merkitys nimellä on luokkapelissä.

Yhdysvalloissa on tehty vastaavia tutkimuksia siitä, mitä mielikuvia etunimi antaa ihonväristä ja varallisuudesta ja miten mielikuvat vaikuttavat.

Onko nimi siis todellakin enne, kuten sanonta väittää – ja onko se sitä myös Suomessa? Siitäkin myöhemmin lisää tässä jutussa.

Usko, toivo, rakkaus

Nimet ovat symboleja. Sukupuoli niillä on vain, jos niin päätetään. Armas on Suomessa sovittu ja vakiintunut miehen nimeksi, Lempi naisen. Kun Lempi-nimi keksittiin etunimistön suomalaistamisaallossa 1850-luvulla, sitä kaavailtiin miehille.

Yhtä lailla rakkautta tai rakasta merkitsevät japanilainen Ai ja anglosaksinen Amy ovat naisia. Uskon ja Toivon englantilaiset vastinparit Faith ja Hope ovat naisia. Janne on Virossa tytön nimi, samoin Kai muun muassa Norjassa.

Suomen oikeusministeriö halusi ensimmäisen etunimilain tueksi yksiselitteisen luettelon nimien sukupuolesta. Listaa pyydettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.

Kun luettelo Aabelista Äijöön, Aadasta Ylikkiin oli valmis, enää ei sopinut nimetä tyttöä Armaaksi tai poikaa Armiksi, kuten aiemmin oli toisinaan tapahtunut.

Aina joku on tosin lakia uhmannutkin ja onnistunut saamaan sille viranomaisten hyväksynnän. Väestörekisterikeskuksen etunimitilastossa tämän vuosikymmenen vajaasta kolmesta tuhannesta Armas-vauvasta ainakin yksi on ollut tyttö.

Lain mahtisanalla ei muutoinkaan tullut aivan täyttä selvyyttä, vaan muutamat nimet jäivät sukupuolineutraaleiksi. Kaino on SKS:n 1940-luvun luettelossa mies, mutta nimi on sen jälkeenkin ollut vain himpun yleisempi miehillä kuin naisilla.

Tämän vuosikymmenen hitti se ei ole: pikku-Kainoja on nimetty vain 57.

Tuli ja Utu kelpaavat, Sweethoneybeebambi ei

Etunimien kirjo on laajentunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Joukkoon on tullut paljon myös sukupuolineutraaleja nimiä, joista ei ykskantaan selviä ihmisen sukupuoli. Suuri osa viittaa luonnonilmiöihin. Tuli-, Kuura-, Utu- tai Viima-nimi on muutamilla kymmenillä.

Viranomaisten oikeudeksi jää silti edelleen päättää, ovatko vanhemmat antaneet mielikuvituksensa lentää liikaa. Viime vuonna maistraattien ja oikeusministeriön nimilautakunnan haaviin jäivät pojille ehdotetut Alcapone, Enikko, Monck, Weicca ja Topelius.

Syyt ovat nimilain perusteella ilmeisiä. Laki ei salli sukunimiä etunimiksi, pelkästään yhdelle sukupuolelle vakiintunutta nimeä ei saa antaa toiselle, nimen on noudatettava suomen kielen kirjoitustapaa, eikä nimi saa olla liian helppo ase kiusaajille.

Tyttöjen nimistä torpattiin Poon, Wolf , Fafnir, Marj-Linn, Paulii ja Tuhka. Nimilautakunnan roskakoriin ovat tällä vuosikymmenellä päätyneet myös muun muassa Sälli, Eversti ja Lucifero sekä Pansarkitty, Sweethoneybeebambi ja Xstina.

Jos vanhemmat ovat kovin vakuuttuneita nimivalinnastaan, he voivat viedä kiistan hallinto-oikeuteen ja jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Oikeusistuimet eivät viime vuonna lämmenneet pojan Fosforos- ja tytön Ammu-nimelle.

Yli 40 prosenttia saa hyvin tavallisen nimen

Tuhansin verroin tavallisempaa kuin erikoisuuden tavoittelu on toinen ääripää eli erittäin yleisen nimen valitseminen.

Suomalaisten käytössä on miltei 40 000 eri etunimeä. Silti viimekin vuonna useampi kuin neljä lasta kymmenestä sai jonkin sadasta yleisimmästä etunimestä.

Ylen nimikoneella voit katsoa, mitkä olivat yleisimmät nimet omana syntymävuonnasi.

Ilmiö ei ole uusi. Aiemmilla vuosisadoilla valtaosalla lapsista oli jokin vain muutamasta nimestä. Näin tylysti kommentoi Kustaa Vilkuna Etunimikirjassa:

"Uuden uppo-oudon nimen antaminen lapselleen oli entisenä aikana melkoista henkistä voimaa ja itsenäistä luonnetta vaativa tapaus. Yksinkertainen kansa kauhisteli nimeä, joka ei ollut painetussa almanakassa eikä virsikirjan kalenterissa.”

Allakkaan ja virsikirjan kalenteriin nimet olivat päätyneet katolisen kirkon pyhimyskalentereista. Esimerkiksi Turun Räntämäessä vuonna 1393 päivätyssä kauppakirjassa 12 todistajasta oli "toinen puoli Mikkeleitä", arkkienkeli Mikaelin kaimoja.

Onneksi ajat olivat sentään jo toiset, Vilkuna iloitsi 1940-luvulla. "Ei ole syytä eikä suotavaa ehkäistä sitä joustavaa luomistyötä, joka etunimien alallakin on suomen kielessä käynnissä", hän kirjoitti.

Vanhempien tekemä nimivalinta vaikuttaa lapsen identiteettiin ja hänen rooliinsa ryhmässä, ja kummallakin nimeämistavalla on puolensa, sanoo dosentti Sofia Kotilainen.

– Ikäluokalle tyypillinen muotinimi voi auttaa sulautumaan joukkoon, mutta se vaatii usein myös kutsumanimen, joka erottaa lukuisat kaimat toisistaan. Arjessa voi olla hankalaa, jos nimet ja nimikoidut reput tai pelivarusteet menevät sekaisin ja tuntee hukkuvansa samannimisten massaan.

Harvinainen nimi voi auttaa erottumaan muista, mutta sen takia saattaa joutua kiusatuksi, Kotilainen tuumii. Aina ei siis mene nappiin, vaikka vanhemmat olisivat yrittäneet parhaansa.

– Kummassakin tapauksessa lapsi voi kokea nimen joko etuna tai haittana. Kasvavan lapsen tai aikuistuvan nuoren kokemukset ja tuntemukset voivat olla aivan jotain muuta kuin mihin vanhemmat ovat nimeä valitessaan pyrkineet, Kotilainen sanoo.

Eleanor on Oxford-ainesta, Jade ei

Käsitys vanhempien sosiaalisen aseman heijastumisesta nimissä, joita he valitsevat lapsilleen, ei ole vain näppituntumaa. Siitä on tehty ulkomailla lukuisia tutkimuksia.

Yhdessä tarkasteltiin brittiläisen Oxfordin yliopiston opiskelijoiden etunimiä. The Guardian -lehden selvityksen mukaan 80 prosenttia Oxfordin opiskelijoista on kahdesta ylimmästä yhteiskuntaluokasta.

Kalifornian yliopiston taloushistorioitsija Gregory Clark tutki joitakin vuosia sitten, heijastavatko opiskelijoiden etunimet tuota perhetaustaa. Aineistona olivat opintonsa Oxfordissa vuosina 2008–2013 aloittaneet lähes 15 500 nuorta ja heidän kaikki ikätoverinsa.

Vertailu osoitti, että Oxford on erityisesti Eleanorien, Peterien, Simonien ja Annojen opinahjo. Eleanor opiskelee Oxfordissa sata kertaa todennäköisemmin kuin esimerkiksi Jade. Jadeja on opiskelijoista alle kolme prosenttia määrästä, jota heidän osuutensa ikäluokasta edellyttäisi.

Muutaman vuosikymmenen päästä voi kuitenkin olla toisin, sillä useissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan nimillä on ollut kautta vuosisatain taipumus valua yhteiskunnassa ylhäältä alas. Lopulta ne eivät välttämättä kelpaa enää kenellekään ja jopa hiipuvat pois.

Greg kiinnostaa työnantajia, Jamal ei

Yhdysvalloissa etunimi kertoo hyvin herkästi ihmisen ihonvärin. Harvardin yliopiston tutkimuksessa tämän vuosikymmenen alussa todettiin, että 40 prosentilla Kalifornian mustaihoisista tytöistä oli nimi, jota ei ollut ainoallakaan valkoisella.

Harvardista on myös yksi monista runsaan vuosikymmenen aikana tehdyistä tutkimuksista, joissa on selvitetty, miten etunimi vaikuttaa työmarkkinoilla.

Tutkijat laativat kuvitteellisia vastauksia aitoihin työpaikkailmoituksiin. Sukunimillä ei annettu vinkkiä, mutta etunimiksi valittiin etnisten ryhmien suosikkeja.

Emily ja Greg saivat hakemuksiinsa samalla koulutuksella ja kokemuksella puolet enemmän vastauksia kuin Lakisha ja Jamal.

Nimi leimaa jo koulussa

Northwestern-yliopiston tutkimuksessa puolestaan analysoitiin noin 55 000 floridalaisen lapsen koulumenestystä. Ihonväriin viittaavan nimen lisäksi vertailussa oli mukana nimiä, jotka heijastelevat perheiden taloudellista asemaa. Väestötasolla mustat ja vähävaraiset ovat pitkälti sama ryhmä.

Tutkimus osoitti, että mitä alempana sosiaalisen arvostuksen asteikossa nimi oli väriltään ja varoiltaan, sitä huonompia arvosanoja lapsi sai. Ero näkyi myös saman perheen lasten välillä, jopa kaksosilla, jos toisella oli "köyhä musta" ja toisella "rikas valkoinen" nimi.

Tutkimusta johtanut professori David Figlio päätteli, että taustalla olivat opettajien ennakkokäsitykset. Päätelmää vahvistaa se, että erot olivat pienempiä, jos koulussa oli tavallista enemmän mustia opettajia.

Anglosaksiset maat eivät ole ainoita, joissa etunimen ja ihmisen yhteiskunnallisen arvostuksen yhteys on havaittu tutkimuksissa. Aivan vastaavaa on todettu muun muassa Ranskassa ja Saksassa.

Jakolinjoja myös Ruotsissa

Emilia Aldrin tuli väitöskirjatutkimuksessaan Uppsalan yliopistossa tämän vuosikymmenen alussa siihen tulokseen, että sosiaaliset tekijät vaikuttavat lasten nimeämiseen myös Ruotsissa. Hän löysi jakolinjoja, jotka noudattivat äitien ikää ja koulutustaustaa.

Yli 30-vuotiailla korkeasti koulutetuila äideillä on taipumus valita nimiä, joita on ennestään suvussa. He suosivat toisaalta myös kansainvälisiä nimiä enemmän kuin nuoret ja niukasti koulutetut äidit.

Näiden lapsilla puolestaan on useammin nimiä, jotka on keksitty itse, eikä kansainvälisyyden tavoittelua näy, Aldrin kertoi.

Ajan muoti ohjasi ennenkin

Kuinka on Suomessa? Näkyykö meidänkin etunimissämme luokkajako?

Dosentti Sofia Kotilainen sanoo, että hänen käyttämiensä tutkimusaineistojen perusteella sellaista johtopäätöstä ei voi tehdä.

– Etunimen valinta ei ole ollut aiempina vuosisatoina erityisen suuresti sidoksissa niinkään perheen sosioekonomiseen asemaan, vaan enemmänkin suvun perinteisiin ja paikallisyhteisön tapakulttuuriin.

Toki joitakin käytäntöjä, kuten tapa antaa yhden sijasta kaksi tai kolme etunimeä, omaksuttiin säätyläisiltä maata viljelleisiin perheisiin, Kotilainen kertoo.

– Maaseudulla erityisesti kirkkoherrojen ja kappalaispappien perheet toimivat esikuvana nimenannolle.

.

Kotilainen on tutkinut, miten suomalainen maaseutuväestö nimesi lapsiaan.

– Oli hyvin tavallista, että suvun perinteiden kunnioittamisen lisäksi jäljiteltiin kunkin ajan nimimuotia, jota ylemmät säädyt olivat aktiivisesti luomassa. Mutta myös maata viljellyt väestönosa saattoi olla paikallisesti edelläkävijä joidenkin nimimuotien osalta.

Muotinimien antaminen oli jo 1700- ja 1800-luvuilla alemmille säädyille ja sosiaaliryhmille edullinen tapa ylittää säätyrajat, Kotilainen kertoo.

– Ylempien säätyjen elämäntyyliä ja heidän piirissään alkunsa saaneita kulttuuri-ilmiöitä tavoiteltiin jäljittelemällä heidän etunimistöään. Muodikkaan etunimen valinta lapselle ei maksanut mitään.

Sukunimi on ollut selvempi leima

Sofia Kotilaisen mukaan nyky-Suomessakaan ei voi vastasyntyneen saaman etunimen perusteella päätellä mitään varmaa perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta.

Perinnöllinen sukunimi on historiallisessa mielessä ollut leimaavampi tekijä siinä, mihin yhteiskuntaryhmään ihmisen on voitu katsoa kuuluneen pelkästään nimen perusteella.

– Saamelaisten tai romanien henkilönnimikulttuuri on ollut omanlaisensa ja on sitä edelleen. Lisäksi viime vuosien maahanmuuttajanimistö on vieraskielisenä leimallisesti perinteisestä nimistöstämme erottuvaa.

Kuvaava esimerkki pelkän nimen vaikutuksesta asenteisiin ja mielikuviin on Diakonia-ammattikorkeakoulun hiljattain käynnistämä Työnimi-kampanja ja sen uutisointi, Kotilanen sanoo.

Nousia, Äiniö, Toivottu

Viime vuoden suosituimmat etunimet olivat Aino ja Leo. Olisi hienoa pystyä kertomaan vastaava nimikaksikko puolentoista tuhannen vuoden takaa, kun suomen kieli alkoi olla olemassa.

Ilman kirjoitettua kieltä nimistä ei ole säästynyt varmaa tietoa. Sellaista alkaa olla vasta 1300-luvulta lähtien. Päätelmiä kuitenkin voidaan tehdä paikan- ja sukunimistä ja muiden itämerensuomalaisten kansojen nimistä.

Tässä maisteltavaksi joitakin muinaissuomalaisia miesten nimiä: Nousia, Äiniö, Toivottu, Lyylikki, Ihanus, Mieho, Neuvo, Tietävä, Toivas.

Viljo on ikiaikainen suosikki

Luontonimistä Repo on tällä vuosituhannella palannut pitkän tauon jälkeen muutaman suomalaisen nimeksi. Joitakin Susia on syntynyt kaikilla vuosikymmenillä. Hukka-nimeä nimilautakunta ei ole nykypäivään kelpuuttanut, eikä tilastosta lyödy yhtään Hirveäkään.

Myös edelleen tuttuja nimiä on päätelty olleen käytössä jo kaukaisessa esihistoriassa. Kare, Päiviö ja Nyyrikki ovat melko harvinaisia, mutta Viljo on ponkaissut tällä vuosikymmenellä suoranaiseksi suosikiksi.

Muinaissuomalaisia naisten nimiä on kyetty päättelemään paljon huonommin kuin miesten. Kansan suussa kulkeneet runot kuitenkin osoittavat, etteivät tytötkään kulkeneet kotinsa tanhuvilla nimeä vailla.

Iso kutsui kuunvaloksi,
emo päivän nousennaksi,
vellon ve’en kalaksi,
siskoni sinikeräksi.

Väestörekisterikeskuksen tilastosta löytyy pari Kuunvaloa. Liekö kukaan kokeillut, kelpaisiko Sinikerä viranomaisille?

Pyhimys sen olla pitää

Kristinuskon leviäminen pyyhkäisi pakanallisina pidetyt etunimet varsin tehokkaasti käytöstä. Nimet alettiin valita katolisen kirkon pyhimysten mukaan.

Kunkin hiippakunnan pyhimyskalenteriin mahtui noin 200 pyhimystä, mutta lapsen kaimaksi ja kaitsijaksi haluttiin mieluiten joku suurimmista. Niinpä kaikilla oli paljon kaimoja ja lisänimille tuli käyttöä.

Nimet toisaalta vääntyivät kansan suuhun sopiviksi. Nicolauksesta tuli Nikki, Gregoriuksesta Reko.

Hyvin suosittuja olivat Johannes ja Pietari, mutta Norjan kuninkaasta pyhimykseksi kohonneen Olavin kaimat päihittivät määrällään heidätkin. Usein oli Hämeen käräjillä puolet lautakunnasta Olaveja, joskus seitsemänkin kahdestatoista, kertoo Tepon ja Vilkunan Etunimikirja.

Taivaallisen siunauksen lisäksi lienee toivottu silkkaa vaurautta, kun lapsia nimettiin myös Hansa-porvareiden mukaan, mikä toi Suomenkin nimistöön saksalaisia Kondradeja ja Hartmanneja.

Yleisimpiä naisten nimiä olivat alkukristillisiltä marttyreilta omaksutut Katariina ja Margareta eli kotikäytössä Katri, Marketta ja Kreeta.

Monet muutkin viralliset nimet olivat vain pyhäkäytössä: kasteella, ripillä, kinkereillä, vihittäessä ja hautajaisissa. Kotona Dorotheasta tuli Toratei, Scolasticasta Lastikka.

Kansallistunne synnytti suomalaisia nimiä

Helsingin yliopistolla oli tsaarin määräyksestä yksinoikeus almanakkojen tekemiseen. Yliopistolla päätettiin 1860-luvulla, että jokaisena päivänä tulisi olla jonkun nimipäivä.

Pyhimyksiä ei riittänyt vuoden kaikille päiville. Tarvittiin lähes 200 uutta nimeä. Ne otettiin edelleen uskonnollisista lähteistä, Raamatusta ja kirkkohistoriasta. Kirjoitusasu oli yleensä yhä ruotsalainen.

Jotakin oli tehtävä suomen kielen puolesta, päätti nuori virkamies Isak Edvard Sjöman. Asia oli tulenarka, uhmasihan hän yliopiston yksinoikeutta eli suorastaan tsaaria, joten Siveä. Kauno-annakka 1865 -kirjanen oli julkaistava salanimellä.

”Koskei tawalliset ristinimemme, jotka annakoissa tawataan, ole muuta kuin sanoja oudoista, erittäin Heprean, Kreikan, Latinan ja Saksan kielistä, ja jotka Suomen kielen murteilla usiastikin owat aiwan kankeat, niin olemme tähän esitelleet samaan tarkotukseen käytettäviksi oman maan kielisiä sanoja," Sjöman perusteli.

Reaktiot olivat kahtalaisia, mutta Sjöman ei lannistunut: "Voi näyttää pilalta, mutta eiköhän löydy niitäkin, jotka mielisuosiolla valitsevat näistä lapselleen nimen, ja kuuluu mar niitten korwissamme siihen aiwan mukawaltakin sopiwan".

Sjömanin hankkeessa näkyy kansallismielisyyden nousu, joka 1800-luvun puolella synnytti paljon ehdotuksia suomalaisiksi nimiksi. Moni on tuttu tämän päivän koulusta ja päiväkodista: Oiva, Toivo, Väinö, Helmi, Usko. Näitä ehdotettiin pojille, myös Helmiä.

Viralliseen almanakkaan niitä ei kelpuutettu. Yksi tyttö kuitenkin livahti Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1881. Hän oli Aino.

Vanhimmasta pojasta tehtiin kotiukon eli isänisän kaima, toisesta kirkkoukon eli äidinisän, kolmannesta isän ja sitä nuoremmista setien ja enojen kaimoja. Tytöt saivat nimensä koti- ja kirkkomummolta, äidiltä ja tädeiltä. Parikkalan perinnäistapa 1880-luvulle asti

1900-luvun alussa suomalaiset nimet vihdoin valtasivat ja vakiinnuttivat myös virallisen paikkansa. Tärkeimpänä on pidetty vuoden 1929 uudistusta, joka toi almanakkaan yli 200 uutta nimeä.

1990-luvulta alkaen nimipäiväkalenteria on uudistettu viiden vuoden välein. Seuraava kerta on vuonna 2020. Silloin kalenteriin pääsevät ne uudet nimet, jotka olivat vähintään 500 suomenkielisellä ensimmäisenä nimenä viime maaliskuussa.

Nimipäivää pääsevät viettämään muun muassa Adele, Cecilia ja Daniela sekä Andreas, Elia ja Felix. Isak Edvard Sjömania lista voisi masentaa, sillä mukana ei ole yhtään nimeä, joka olisi täysin Suomessa syntynyt. Voit katsoa koko listan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivulta.

Nimiin talletetaan myös tarinoita

Kun lapselle nykyisin aletaan miettiä nimeä, kenttä on varsin vapaa. Pelitila lisääntyy entisestään, kun uudistettu nimilaki sallii neljä etunimeä.

Suvun perintönimet, kummin kaimuus, mediasta tutut nimet, lähiyhteisön esimerkki, ajan henkeen sopivat kulttuurisesti ja poliittisesti inspiraationsa saaneet nimivalinnat, julkisuuden henkilöt, nimeen liitetyt muut mielikuvat, joita nimen antaja pitää positiivisina, luettelee dosentti Sofia Kotilainen vastaukseksi kysymykseen, mistä nimet kumpuavat.

Pieni kyselykierros osoitti, että moni tallettaa nimeen myös erityisen muiston lapsen syntymähetkestä tai odotusajasta.

Auringonnousun aikaan syntynyt pikkutyttö sai toiseksi nimekseen Auroora, myrsky-yönä maailmaan tullut nimettiin Tuulikiksi. Perheensä "iltatähtien iltatähti", yllätyspoika, sai odotusaikana kutsumanimen Sattuman Santtu, kuten laulussa lauletaan, ja Santerista tuli myös yksi hänen virallisista nimistään.

Yksi nimi syntyi kauan ennen lasta. 12-vuotias tyttö käveli rannalla toivuttuaan vastoin lääkärien odotuksia sairaudesta, joka oli vienyt häneltä vuosiksi kaiken liikuntakyvyn. Meri oli heittänyt rantahiekkaan pienen nahkakukkaron, johon oli poltettu naisen etunimi.

Nimi oli vieras, eikä sitä tuohon aikaan ollutkaan kuin muutamalla kymmenellä suomalaisella. Tytön mielestä nimi oli kaunis, kuten koko ihana maailma. Hän ei unohtanut tuota hetkeä. Kun hänelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin syntyi tytär, lapsi sai kukkaron tuntemattoman omistajan nimen. Hänestä tuli Iina.

26.12. kello 20:00 Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.

Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevä vuoto ei ole voinut olla vahinko. Huippusalaiset asiakirjat eivät ole voineet päätyä vääriin käsiin sattumalta, sillä niitä ei levitellä sähköisessä muodossa eivätkä ne ole kuin muutaman henkilön saatavilla.

Näin arvioi viestintäasiantuntija Markku Mantila Ylen haastattelussa. Muun muassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viestintäjohtajana työskennellyt Mantila puhuu vuototapauksesta, jossa Helsingin Sanomat sai käsiinsä erittäin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja ja teki niistä Puolustusvoimia järkyttäneen jutun joulukuussa 2017.

– En usko vahinkoon. Se, että näitä korkeimman turvaluokituksen eli ykkös- tai kakkosuojaustasoon luokiteltuja tietoja jaettaisiin sähköpostin kautta, on mahdotonta. Veikkaukseni on, että kyllä nämä asiakirjat on vuodettu ihan tahallaan ja tarkoituksella.

Esimerkiksi Suomen Kuvalehti on arvioinut aiemmin jutussaan yhtenä vaihtoehtona, että salaisten asiakirjojen vuoto saattaisi paljastua lopulta vahingoksi.

Keskusrikospoliisin tutkinnassa olevasta jutusta ei ole kerrottu, epäileekö poliisi tietovuodon olleen tahallinen vai tahaton.

Viikko sitten STT kertoi, että Puolustusvoimien entisen tiedustelujohtajan Georgij Alafuzoffin liittyvän epäilyihin vuototutkinnassa. Alafuzoff on johtanut myös EU:n sotilastiedustelua.

Poliisi ei ole kertonut Alafuzoffin roolista tietovuotoepäilyssä.

Lue lisää: Ex-tiedustelupäällikkö Alafuzoff on Venäjän asiantuntija, jonka Ukrainaa koskevista puheista nousi kohu – kokosimme tietovuotoepäilyyn liitetyn miehen taustat

Onko muitakin tietoja vielä liikkeellä?

Mantila sanoo, että hän tarkastelee vuototutkintaa ulkopuolelta.

Mantila arvioi vuodon olevan tahallinen, mutta on ymmällään motiivista. Hän ei halua lähteä arvelemaan, olisiko salaista tietoa liikkeellä ilmi tulleen lisäksi enemmän.

– En uskalla jossitella. Mutta tietenkin sen perusteella, että joku on vuotanut salaisia asiakirjoja, voisi arvioida, että muutakin on vielä liikkeellä. Korostan, että tämä on täyttä spekulointia.

Tämä tietovuoto on oikeastaan "vanhanaikainen", sillä nyt ei ole kyse kyberturvallisuudesta.

– Kun tiedostoja ei liikutella sähköisesti, vahingon mahdollisuus on pieni. Myös se väki, joka näitä käsittelee, on ammattilaisia. He ovat korkealla valtiokoneistossa. Jos tämän tiedon perusteella jotakin pitäisi päätellä, niin kyllä vuoto on hyvin tahallinen.

Salaisia asiakirjoja käytetään vain paperilla

Ykkösturvallisuusluokkaan kuuluvaa eli "erittäin salainen"-leimalla varustettua asiakirjaa Mantilakaan ei ole koskaan omien sanojensa mukaan nähnyt.

– Korkeimman turvaluokan asiakirjoja jaetaan vain pienelle porukalle. Olin toistakymmentä vuotta valtion virkamiehenä. Sinä aikana en nähnyt kertaakaan ykkösluokiteltua asiakirjaa. Tällä perusteella uskon, että poliisilla on aika hyvä käsitys siitä, kuka tai ketkä ovat vuotajia.

Valtioneuvoston kanslian ryhmäpäällikkö Markku Kraft kertoo, että jokaiselle punaleimalle täytyy olla peruste eikä ylisuojaus ole sallittua.

– Turvaluokkia on neljä. Jako turvallisuusluokiteltuun tietoon on tehty salassapitoperusteen mukaan: erittäin salainen, salainen, luottamuksellinen ja suojaustaso, jossa käyttöä on rajoitettu.

Helsingin Sanomien artikkelin laadinnassa epäillään käytetyn kahteen ylimpään luokkaan kuuluvaa tietoa: erittäin salaista ja salaista.

Salaisten tietojen joutuminen vääriin käsiin voi aiheuttaa vahinkoa kansainvälisille suhteille, valtion turvallisuudelle, maanpuolustukselle tai vaikkapa turvajärjestelyille.

Kraft on itse saanut käsiinsä ykkösluokan paperin vain kerran. Se kertoo siitä, että kaksi ylintä tietojen suojaustasoa ovat hyvin harvinaisia.

– Näin suojellut tiedot ovat pienen piirin tiedossa. Kaikkein salaisimmissa papereissa pääsy tietoon voi olla jopa vain kahdella ihmisellä.

"Rajoitetun käytön" papereita voidaan jakaan sähköpostitse. "Luottamuksellisia" tietoja voidaan lähettää sähköisesti salattujen yhteyksien kautta. Kaksi ylintä suojaustasoa pysyvät paperiversioina ja niiden käyttöön oikeutetut pystytään nimeämään.

Salaiset kansiot

Puolustusvoimia vahingoittava tapaus lähti liikkeelle, kun Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 artikkelin "Salaisuus kallion uumenissa".

Jutussa kerrottiin Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan se on tiedusteluun erikoistunut yksikkö ja "käytännössä kohteena on Venäjä".

HS perusteli jutun julkaisua ja salaisten tietojen käyttöä sillä, että valmisteilla olleessa uudessa tiedustelulaissa Viestikoelaitokselle oltiin antamassa lisää valtuuksia, ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä se tekee. Laki on sittemmin hyväksytty.

Vuototapauksen poliisitutkinta voidaan jakaa kahteen haaraan.

Helsingin Sanomia epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamista, kun lehti julkaisi "salaisilla punaleimoilla" varustetun juttunsa. Korkeimpaan oikeuteen asti edenneessä, Helsingin Sanomien toimittajan tietokoneen takavarikkojutussa puidaan osaltaan myös toimittajajille tärkeää lähdesuojaa ja päätoimittajan vastuuta.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ei kerro Ylelle, tiesikö hän ennen jutun julkaisua, mistä ja keneltä ykkösluokan salaiset tiedot olivat peräisin.

Päätoimittaja ei kommentoi sitäkään, oliko jutun sisältö ennen julkaisua hänen tiedossaan.

– En kommentoi tällä hetkellä mitään, koska asiasta on käynnissä poliisitutkinta.

Jutun toisessa, vieläpä tietojen julkaisua merkittävämmässä haarassa poliisitutkinta kohdistuu Puolustusvoimien sisälle. Etsitään tiedusteluun ja maanpuolustuksen ytimeen liittyvien salaisten tietojen vuotajaa.

Puolustusvoimien pääesikunta teki heti Helsingin Sanomien jutun ilmestyttyä keskusrikospoliisille tutkintapyynnön. Rikosnimikkeitä tuolloin olivat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.

"Mittava vahinko"

Vuodon vakavuudesta kertoo tasavallan presidentti Sauli Niinistön ärähdys heti artikkelin julkaisun jälkeen presidentin kanslian tiedotteessa:

– Salaisia asiakirjoja on laittomasti luovutettu Helsingin Sanomien haltuun. Siltä osin on rikostutkinta käynnistetty. Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Pääesikunnan keskusrikospoliisille tekemän tutkintapyynnön mukaan artikkelin tiedot "aiheuttavat erityisen suurta vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle".

Puolustusvoimiin kohdistuva vuototutkinta on myös kansainvälisesti arka aihe. Tietovuodon on pahimmillaan pohdittu voivan aiheuttaa jopa kansainvälisen kriisin EU- ja Venäjä-kytkyineen.

Myös viestintäasiantuntija Markku Mantila arvioi, että Suomen suhteet tiedustelu- ja sotilasyhteistyössä ovat saattaneet saada siipeensä.

– Onhan tämä mittava vahinko. Asiakirjan vuotaminen antaa kuvaa siitä, että vuodot ovat mahdollisia. Ylipäätään korkeimman turvaluokan tietojen vuotaminen kertoo huolimattomuudesta ja tahallisuudesta. Ei tämä hyvääkään tee. Kansainvälinen yhteistyö perustuu luottamukseen. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että kerrotut arkaluonteiset tiedot pysyvät tietojen saajalla.

Toisaalta Mantilalla on lohduttava viesti: Suomen hyvä maine auttaa.

– Suomella on melko hyvä maine maailmalla edelleen. Se vahinko, mikä tästä nyt syntyy, on kyllä varmasti korjattavissa.

Lue lisää:

Salaisia asiakirjoja, savuava kovalevy ja arvostetun upseerin ylle langennut epäilyksen varjo – tämän tiedämme nyt Puolustusvoimien tietovuotojutusta

Lämpimänä heinäkuun päivänä lähi- ja sairaanhoitajia etsitään pääkaupunkiseudulla kiivaasti. Hoitajilla on lomakausi, eikä kesäsijaisuuksia ole saatu täytettyä.

Henkilöstöpalveluyritys Seure toimittaa henkilökuntaa sairaaloihin, hoitolaitoksiin ja hoivakoteihin. Johtaja Jenna Heinonen selailee koneeltaan päivän keikkatarjontaa.

Tarjolla on kymmeniä sijaisuuksia ja keikkoja, joihin pitäisi löytyä tekijä samana päivänä.

– Tarve on kova, eikä kaikkia näitä sijaisuuksia saada täytettyä, Heinonen sanoo.

Mutta tämä on vasta alkua. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus haluaa nostaa hoitajamitoitusta niin, että kymmentä vanhusta kohti on seitsemän hoitajaa. Se tarkoittaa 4 000:ää uutta hoitajaa.

Yle kertoi perjantaiaamuna, miten vaikeaa tavoitteen täyttäminen on. Tehyn mukaan jopa 70 000 hoitajaa on lähtenyt muihin töihin.

Kaikkien uusien paikkojen täyttäminen ei onnistu kotimaisella työvoimalla. Yle listasi viisi syytä, miksi Suomi ei kuitenkaan ole muualta tulevien hoitajien ykköskohde.

1. Huonot palkat

Suomeen ei tulla rahan perässä. Päinvastoin täältä lähdetään hoitajiksi Ruotsiin ja Norjaan. Lähtijöitä riittää etenkin länsirannikolla, jossa ruotsin kieli on hallussa.

Sairaanhoitaja-lehti vertasi keväällä hoitajien palkkoja. Suomessa sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaisansio oli vuonna 2017 kolme tonnia. Islannissa ja Norjassa voi tienata 5 000 euroa kuukaudessa. Tähän on luettu mukaan vuorolisät.

Palkkojen vertailu on vaikeaa, mutta vaikka otetaan huomioon elinkustannukset, sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin.

2. Lupaviidakko

Pahimmassa tapauksessa lupien odottelu voi kestää parikin vuotta.

Valvira käy hakijoiden pätevyyden. Tutkintovaatimukset poikkeavat eri maissa toisistaan.

Lisäksi tarvitaan työluvat.

Suomeen on saapunut arviolta kolmesataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa, mutta kukaan heistä ei ole sairaanhoitajan tehtävässä. Suurin osa toimii hoiva-avustajina.

Harva onnistuu pääsemään seulan läpi.

Alaa valvova Valvira on laskenut, että Suomessa on 1 624 sairaanhoitajaa, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa muualla kuin Suomessa. Joukossa voi olla myös suomalaisia, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa ulkomailla.

Se on mitätön määrä, sillä Suomessa on yhteensä 136 000 sairaanhoitajaa.

3. Kielitaito

Hoitoalalla on vaikea selvitä ilman kielitaitoa. Esimerkiksi Filippiineillä koulutetaan sairaanhoitajia englanniksi. Suomessa siitä ei ole juuri apua. Suomessa on osoittava suomea ja ruotsia.

4. Hoitajapula on ongelma myös muissa maissa

Euroopassa syntyy vähän lapsia ja sairaanhoitajien keski-ikä on ylittänyt esimerkiksi Britanniassa 45 vuotta. Euroopassa syntyvyys on matala ja suuret ikäluokat tarvitsevat pian hoivaa.

Englannissa on 40 000 sairaanhoitajan vaje ja henkilökuntapulan takia on jouduttu sulkemaan syöpäosastoja ja äitiyspoliklinikoita. Uusia ulkomaisia sairaanhoitajia pitäisi löytyä heti 4 000.

Kaikkia ihmisiä ei voida kuitenkaan kouluttaa sairaanhoitajiksi. Hoitajia ajaa alalta huonon palkkauksen muille aloille myös työstressi ja sekalainen tehtäväkuva: lähihoitajat pesevät Suomessa usein myös pyykkiä.

5. Vievätkö rikkaat maat köyhien maiden hoitajat?

Pula henkilökunnasta on pahinta köyhissä maissa. Maailman terveysjärjestön mukaan maailmasta puuttuu neljä miljoonaa hoitajaa.

Esimerkiksi Filippiinit on kouluttanut hoitajia vientituotteeksi. Hoitajat lähettävät rahaa kotimaahansa ja elättävät käytännössä Filippiineillä asuvia perheitään. Samalla maan oma koulutustarjonta yksipuolistuu.

Svenska Yle on kertonut Spotlight-dokumentissaan, että osa Suomeen tulleista filippiiiniläishoitajista on joutunut allekirjoittamaan ennen Filippiineiltä lähtöään sopimuksen, jossa he ovat sitoutuneet pysymään työpaikassaan Suomessa 3–5 vuotta sakon uhalla.

Sopimukset on tehty rekrytoinneissa auttaneen filippiiniläisyrityksen vaatimuksesta.

Tänä viikonloppuna Suvilahdessa järjestettävä Weekend Festival tiedotti viime yönä Instagramissa, että pääesiintyjäksi buukattu elektronisen musiikin supertähtitrio Swedish House Mafia joutuu perumaan keikkansa festareilla. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Perjantaiaamuna myös elokuisen, Helsingissä pidettävän Flow Festivalin ylle saapui tummia pilviä. Järjestäjät tiedottivat Instagram-tilillään, että räppäri Cardi B on perunut Euroopan-kiertueensa esiintymiset aikataulupäällekkäisyyksien vuoksi. Korvaamaan saapuu R&B-tähti Solange.

Flow Festivalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio kertoi Ylelle sähköpostitse, että Cardi B:n peruutus varmistui aiemmin tällä viikolla.

– Artisteilla ei ole kansainvälisissä sopimuskäytännöissä peruutussanktiota ja valitettavasti osalle artisteista suunnitelmien muuttaminen tehdyistä sopimuksista huolimatta tuntuu olevan nykyisin liiankin helppoa, Kallio kirjoittaa.

Kallion mukaan korvaamaan saatu Solange on otettu sosiaalisessa mediassa hyvin vastaan.

"Siinä voi jokainen miettiä, mitä ne todelliset syyt ovat"

Swedish House Mafia ilmoitti omilla Facebook-sivuillaan Weekend Festival -esiintymisen perumisen syyksi tuotantopuolen ongelmat, joita ei pystyttäisi korjaamaan lyhyessä ajassa. Weekend Festival kertoi etsivänsä korvaavaa esiintyjää kuumeisesti ja tiedottavan asiasta heti, kun tilanne selkeytyy.

Perjantaiaamuna kerrottiin, että festareille oli saatu kiinnitettyä Alesso, joka on Swedish House Mafian tapaan 2010-luvun kovimpia ruotsalaisia elektronisen musiikin tuottajia.

– Eilen päivällä aloimme kuulla Ruotsista huhuja, että Swedish House Mafia olisi perumassa esiintymisensä Suomessa. Pohdimme koko päivän, että mistä on kyse ja mikä on syy. Vasta puolenyön tienoilla tuli varmuus, kun artistit välittivät asiasta viestin, Weekend Festivalin tiedottaja Tomi Lindblom kertoo.

Lindblomin mukaan perumiset eivät johdu lentovaikeuksista tai sairastumisista, jotka yleensä ovat tällaisissa peruuntumisissa syinä. Heillä on sama tieto kuin muillakin, eli kyseessä on vain epämääräiset tuotannolliset syyt.

– Onneksi olimme päivän aikana ehtineet jo hieman varautua asiaan, niin saimme pikapikaa Alesson korvaajaksi.

Suomen festarikesässä on ollut paljon peruutuksia huippuesiintyjiltä. Aiemmin Ruisrockissa pääesiintyjä Travis Scott ja häntä korvaamaan saatu hip hop -trio Migos jättivät keikkansa väliin.

Lindblomin mukaan on täyttä sattumaa, että näin moni, erityisesti huippuartisti, on perunut esiintymisensä tänä kesänä isoilla festareilla.

– Ilkeintä on se, että moni näistä peruutuksista on puhtaasti artistista johtuvia. Siinä voi jokainen miettiä, mitkä ne todelliset syyt ovat. Artisti vain tulee jostain syystä toisiin ajatuksiin, eikä haluakaan esiintyä. Sitten se puetaan tällaisiin tuotannollisiin syihin, Lindblom sanoo.

– Eipä heitä voi tänne pakottaakaan. Heiltä jää sitten suuri esiintymispalkkio saamatta.

Viime vuonna Weekend Festivalilla piti esiintyä räppäri XXXTentacion, mutta hänet tapettiin ryöstön yhteydessä Yhdysvalloissa ennen festareita.

Swedish House Mafia oli viisi vuotta tauolla, ja esiintyminen Weekendissä olisi ollut tauon jälkeen ensimmäinen Suomessa. Jotkut ovat siis saattaneet ostaa lippuja nähdäkseen juuri legendaarisen trion.

Festivaaleille tuleville Lindblom haluaa välittää anteeksipyyntönsä.

– Jos monipäiväiseltä musiikkifestarilta yksi artisti peruu, ei lippurahaa palauteta.

Ylen aamu-tv:ssä vieraili tänään kolme opiskelijapoikaa, jotka kävelivät Turusta Helsinkiin Weekend Festivaliin ja saivat tempauksestaan ilmaisliput. Lindblomin mukaan he ovat jo päässeet perille ja ovat tulossa tapahtumaan innokkaina siitä huolimatta, että Swedish House Mafia perui.

Pitkän linjan keikkavelho toivoisi tähdille kovempia sanktioita

Musiikkipiireissä rockin grand old manina tunnettu Tavastian toimitusjohtaja ja Ruisrockia järjestävä Juhani Merimaa on seurannut Flow'n ja Weekendin ahdinkoa etäältä. Kyseessä on promoottorin painajainen, ja vaikka peruutuksia on tullut nyt poikkeuksellisen paljon, ei ilmiö ole hänen mielestään uusi.

Tänä kesänä festariesiintymisten peruutuksia on nähty eritoten rap-artisteilta. Onko tällainen menettely erityisen yleistä tiettyjen musiikkityylien sisällä?

– Jos Asap Rocky peruuttaa keikkansa, siihen on hyvä selitys. Hän on putkassa. On näitä nähty myös Amy Winehouselta ja Neil Youngiltakin, Merimaa sanoo.

– Tapaus kerrallaan mennään, mutta kieltämättä Tavastiallakin on nähty paljon hip hop -artistien ohareita.

Merimaa toivoisi keikkajärjestäjille parempaa suojaa perumisia vastaan ja ilman pätevää syytä peruville artisteille kovempia sanktioita.

– Yleisesti sanktiot ovat paljon pienempiä kuin järjestäjän tappiot. Oikeusprosessit ovat kansainvälisiä, hitaita ja raskaita prosesseja, eikä niitä hirveän helposti lähdetä käymään, Merimaa sanoo.

– Mutta nyt, jos nämä perumistapaukset yleistyvät, harkitsevat varmasti monet järjestäjät myös turvautumista tähän oikeusmenettelyyn.

Klo 11:56: Lisätty Flow Festivalin taiteellisen johtajan Tuomas Kallion ja Weekend Festivalin tiedottaja Tomi Lindblomin kommentit.

Klo 14:51: Lisätty Juhani Merimaan kommentit.

Lue lisää:

Milloin perutusta keikasta saa rahat takaisin? Voiko surkeasta show'sta vaatia korvauksia? Yhdeksän kysymystä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle

Vanhankaupungin vesivoimala on Helsingin vanhin käytössä oleva voimalaitos. Nyt paikalliset kalastusjärjestöt ovat aikeissa tehdä kantelun vuonna 1876 valmistuneen, sen jälkeen sata vuotta toimineen ja vuonna 2000 uudelleen käyttöön otetun padon purkamiseksi. Asiasta uutisoi Svenska Yle.

Kantelun perimmäiseksi syyksi Vaelluskalan, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Virtavesien hoitoyhdistyksen edustajat kertovat voimalaitoksen ja padon vahingollisuuden vaelluskaloille.

– Vesivoimalaitoksen turbiinit ovat erityisen ongelmallisia – ne murskaavat kalat pieniksi paloiksi. Kalat eivät myöskään pysty uimaan vapaasti ylä- ja alavirtaan, Henrik Kettunen Vaelluskala ry:stä toteaa Svenska Ylen haastattelussa.

Lisäpontta kalastusyhdistysten mahdolliselle kantelulle tuo voimalan vesitalousluvan puute.

Svenska Ylen tietojen mukaan voimalatoiminnan aloittaminen uudelleen vuonna 2000 näyttäisi perustuvan 1800-luvun puolivälissä laadittuun lupakirjeeseen ja sen perusteella vuonna 1999 tehtyyn Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli elyn päätökseen. Kirjeestä kuitenkin selviää, että lupa on myönnetty ainoastaan padolle, ei sähköntuotannolle.

Näin ollen voimala on saattanut pyöriä vuosikymmeniä luvatta.

Professori: "Ely-keskuksen lausunto ei kelpaa"

Viranomaiset ja etujärjestöt voivat tehdä kantelun, jos ne epäilevät jonkun tahon rikkovan vesilakia. Tällöin aluehallintovirasto selvittää tilanteen ja antaa tarvittaessa huomautuksen lakia rikkovasta toiminnasta.

Myös tutkija vahvistaa, että vankkaa pohjaa ja siten lupaa sähköntuotantoon ei Vanhankaupungin voimalaitoksella näillä näkymin ole.

– Toimijalla pitää olla vesitalouslupa vesivoimalaa varten. Jopa 150 vuotta vanha päätös voi olla voimassa ja vastata lupaa, se on vesilain perusperiaate, toteaa ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij Itä-Suomen yliopistosta.

– Ely-keskuksen lausunto ei kelpaa, hän lisää.

Helen: "Päätöksen perustuttava kulttuurihistoriallisiin ja ekologisiin arvoihin"

Vielä on epäselvää, voidaanko noin 150 vuotta vanhaa patolupaa katsoa oikeudeksi sähköntuotantoon. Avoimeksi jää myös kysymys siitä, onko vesivoimala lainmukainen.

Voimalaitos on Helsingin kaupungin omistama: energiayhtiö Helen vuokraa sitä ja ylläpitää sen toimintaa. Voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaa patoa hallinnoi sen sijaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Helenin vastuullisuusasioista ja edunvalvonnasta vastaava Maiju Vestergren myöntää, ettei vesitalouslupaa ole.

– Mutta meillä on ely-keskuksen lausunto vuodelta 1999. Siinä todetaan, että voimme käyttää vesivoimalaa ilman toimilupaa niin kauan kuin vedenkorkeus ja virtaukset eivät muutu. Olemme hyvin tarkkoja lupa-asioista ja tuolloin on varmasti katsottu, että tämä ely-keskuksen lausunto riittää, Vestergren sanoo.

Vestergrenin mukaan padon ja voimalaitoksen tulevaisuutta koskevan päätöksen tulisi perustua kulttuurihistoriallisiin ja ekologisiin arvoihin.

Varsinainen energiantuotanto on Vanhankaupungin vesivoimalaitoksella vaatimatonta: voimalan sähköteho on vain 0,2 megawattia, kun esimerkiksi Salmisaaren voimalaitoksen teho on 800-kertainen. Kaukolämmön tuotantoa ei ole laskettu tähän vertailuun mukaan.

Vanhankaupungin vesivoimalan yhteydessä toimii myös Helenin ylläpitämä Voimalamuseo.

– Mielestämme voimalaitos itsessään on melko merkityksetön sähköntuotannolle. Olemme valmiita myös sulkemaan voimalaitoksen, Vestergren kertoo.

Näillä näkymin Helen ei ole hakemassa vesitalouslupaa voimalalleen. Vestergrenin mukaan toimenpiteistä päätetään vasta sitten, jos kantelu todella tehdään.

Vanhankaupungin kalastusperinteet ulottuvat 1300-luvulle

Myös kalastusjärjestöjen edustajat pitävät vesivoimalaitoksen rakennuksia kulttuurihistoriallisesti merkittävinä mutta muistuttavat, että kalastusperinteet ulottuvat alueella jo ajalle ennen vesivoimalaa.

– Kalat ovat nousseet Vantaalle kymmeniätuhansia vuosia – ei sitäkään historiaa sovi unohtaa. Vaikka voimalaitos otettaisiin pois käytöstä, historialliset rakennukset voisivat silti jäädä, Vantaan Virtavesien hoitoyhdistyksen Kari Stenholm sanoo.

Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Markku Marttisen mielestä kulttuurihistoria ja Museovirasto ovat saaneet asiaa tutkittaessa liian paljon painoarvoa.

– Kalastushistoria on unohdettu. Täällä on kalastettu jo 1300-luvulla. Ajatelkaa, miten kaunista täällä olisi, jos koski olisi täysin auki.

Henrik Kettunen Vaelluskala ry:stä viittaa puolestaan ankeriaan historiaan.

– Ankeriaat ovat luonnollisesti nousseet Tuusulaan saakka. Jo 100 vuotta sitten on todettu, että ankeriaat menevät palasiksi, kun ne vaeltavat alas Vanhankaupunginkosken ääreen, Kettunen kertoo.

Vanhankaupunginkosken itäisessä haarassa virtaa kuitenkin koski, jossa kalat voivat vapaasti uida ylös ja alas. Kettusen mielestä se ei riitä.

– Vaelluskalat, kuten taimen ja lohi, suosivat uomaa, jossa virtaa eniten. Tässä tapauksessa ne suosivat läntistä uomaa, jossa vesivoimala sijaitsee, hän toteaa.

Alkuperäinen juttu on luettavissa Svenska Ylen sivuilla. Toimittajana Lukas Rusk.

Valtatie 4 on avattu liikenteelle Lahden kohdalla. Tien tukkinut rekka-auto saatiin tieltä pois, kertoo poliisi.

Valtie 4:llä liikenne oli illalla poikki etelän suuntaan Lahdessa, kertoi Hämeen poliisi Twitterissä. Syynä oli Hartwallin tehtaan kohdalla sattunut liikenneonnettomuus.

Hämeen poliisin mukaan täysperävaunurekka oli tietyömaalla ajanut betoniporsaiden yli ja jäänyt jumiin niiden päälle. Onnettomuuspaikalla rakennetaan Lahden ohitustietä.

Onnettomuus tapahtui iltayhdeksän maissa ja liikenne jouduttiin ohjaamaan kiertotielle.

Iranin mukaan Stena Bulk -varustamon ruotsalaistankkeri oli ollut onnettomuudessa ennen kuin Iranin vallankumouskaarti otti sen haltuunsa.

Stena Impero -tankkeri törmäsi iranilaiseen kalastusalukseen, sanoo iranilainen merenkulkuviranomainen valtiollisen Fars-uutistoimiston mukaan.

– Kun kalastusalus lähetti hätäviestin, Britanniaan liputettu alus jätti sen huomiotta, sanoi satama- ja merenkulkuviranomaisen edustaja Allahmorad Afifipour uutistoimisto Reutersin mukaan.

Stena Imperon 23 miehistön jäsentä ovat pidätettyinä Bandar Abbasin kaupungin satamassa, kunnes Iran on tutkinut tapauksen. Kapteeni ja 17 miehistön jäsentä on intialaisia ja muut Filippiineiltä, Latviasta ja Venäjältä.

Iran pysäytti Britanniaan liputetun Stena Impero -aluksen perjantaina Iranin ja Arabiemiraattien välisessä Hormuzinsalmessa.

Alus oli ollut matkalla satamaan Saudi-Arabiassa mutta muutti äkillisesti kurssiaan Hormuzinsalmessa. Aluksen kulkutiedot osoittavat, että se oli kääntynyt kohti Iranin alueella sijaitsevaa Qushmin saarta, jossa Iranin vallankumouskaartilla on The Guardianin mukaan tukikohta.

Iranin viranomaisten mukaan tankkerin miehistö oli rikkonut kansainvälisiä merenkulun sääntöjä.

Iranin ja Britannian välit ovat olleet viime viikkoina kireät tankkerien haltuunottojen takia. Britannia ilmoitti perjantaina jatkavansa Gibraltarinsalmessa pysäytetyn iranilaistankkerin pidättämistä kuukaudella.

Lisää aiheesta:

Iran otti haltuunsa brittien lipun alla seilaavan ruotsalaisomisteisen tankkerin

Ihmisen mukana tavalla tai toisella Suomeen kulkenut kasvi on vieraslaji. Pihapiiriin koristeeksi hankittu kasvi, pensas tai puu voi kuitenkin siemenien tai juurenkappaleiden avulla etsiytyä paikoille, joissa ne pääsevät valloilleen.

Toukokuun lopussa Suomessa monin paikoin tuttu kurtturuusu julistettiin hävitettäväksi. Maassamme on kuitenkin suuri määrä lajeja, jotka eivät tänne kuulu.

Alla olevassa testissä sinun pitää erottaa kolmen kuvan joukosta haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kasvi.

Testin lähteenä on käytetty vieraslajit.fi-sivustoa ja Luontoportti-sivustoa.

Vieraslaji uhkaa levitessään alueen alkuperäisiä kasveja ja niistä riippuvaisia hyönteisiä ja perhosia. Tämä oli syynä siihen miksi esimerkiksi kurtturuusu on paitsi EU:n myös Suomen kansallisen haitallisten vieraslajien listalla.

Kurtturuusu on haitallinen etenkin merenrannoilla ja muuallakin kuin Suomessa.

– Se on valtavan haitallinen kasvi. Esimerkiksi Tanskassa on hiekkarantoja, joissa kurtturuusupensaikot ovat peittäneet paitsi rannat myös niillä sijainneet mökitkin alleen, sanoo ylitarkastaja Harri Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Vieraslajit voivat myös risteytyä kotoisten lajiemme kanssa ja hävittää alkuperäisen lajin kokonaan.

Näin on käynyt alkuperäisluontoon kuuluvalle metsäomenapuulle, joka on risteytynyt pihoilla tuttujen tarhaomenapuiden kanssa. Nyt tarhaomenapuu on haitallinen vieraslaji Ahvenanmaalla, jossa vielä löytyy uhanalaista metsäomenapuuta (Malus sylvestris).

– Jos haitallisen vieraslajin torjuntaan tai leviämisen ehkäisyyn herätään ajoissa, niin vahingot eivät kasva liian suuriksi, sanoo Helmisaari.

Lisää haitallisia vieraslajeja ja ohjeita niiden kanssa toimimiseksi osoitteesta vieraslajit.fi

Lue lisää juttuja vieraslajeista:

Vieraslaji lupiini leviää tienvarsilta myös metsiin – "Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty"

Vieraslajien poisto luonnosta vie Oulussa ainakin kolme vuotta

Vieraslajien hävittämiseen etsitään tehokkaita keinoja

Lempääläiset lehmät pääsivät nauttimaan elävästä musiikista viime lauantaina, kun muusikko William Suvanne soitti niille saksofonia hääkeikan tauolla.

Ei mennyt kauaa, kun laitumella laiduntavat lehmät saapuivat juoksujalkaa katsomaan, mistä on kyse.

– Se oli ihan mieletöntä! Oli upeaa saada jakaa kulttuuria eri lajien välillä ja yleisö diggaili intensiivisesti musiikista, Suvanne sanoo.

Videon perusteella lehmät syttyvät Gerry Raffertyn Baker Streetille, mutta Vaaleanpunaisen pantterin The Pink Panther Theme ajaa ne kauemmaksi.

– Nyt se on täydellisesti todistettu, että Baker Street on lehmien keskuudessa suuri hitti. Lehmät ovat myös oivaltaneet, että tenorisaksofoni on soittimien kuningas, Suvanne sanoo ylpeänä.

Musiikkia ja laulua on perinteisesti käytetty karjan kutsumiseen. Usein kutsuhuuto koostuu yhdestä sanasta ja sävelestä, joita toistetaan. Ilmeisesti puhallinsoittimen ääni muistuttaa lehmien korvissa etäisesti kutsuhuutoa.

"Cowboyt olisivat päässeet helpommalla"

Videon kuvannut muusikko Jussi Humaljoki kertoo, että kaksikko sai idean Youtube-videosta, jossa amerikkalainen maanviljelijä Derek Klingenberg soittaa pasuunaa niityllä ja lehmät saapuvat paikalle.

Humaljoki arvelee, että sosiaalinen paine selittää lehmien käyttäytymistä. Kun yksi innostuu, on muiden seurattava. Siihen, miksi juuri puhallinsoitin tuntuu kiinnostavan lehmiä, Humaljoki ei osaa antaa vastausta.

– En tiedä lehmistä sen enempää, mutta voisin kuvitella, että niitä kiinnostavat kaikki uudet jutut. Varmaan entisajan cowboyt olisivat päässeet helpommalla, jos he olisivat hankkineet saksofonit, Humaljoki sanoo.

Humaljoen mukaan videolla näkyy vain osa tapahtumista. Lehmät jäivät kuuntelemaan pitkiäkin aikoja konserttia ja seurasivat soittajaa, kun tämä lähti kävelemään.

Lue aiheesta lisää:

Karjan kutsuhuudot kaikuvat kansanperinteenä

Karjan kutsumahuudot

Intian merkittävimpiin eläinten suojelualueisiin kuuluva Kazirangan kansallispuisto on käytännössä kokonaan veden peitossa monsuunisateiden aiheuttamien tuhoisten tulvien vuoksi.

UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvassa kansallispuistossa elää maailman suurin intiansarvikuonopopulaatio. Lisäksi puistossa elää muun muassa tiikereitä, norsuja, karhuja ja kauriita.

Viime päivinä paikalliset eläinjärjestöt ovat julkaisseet lohduttomia kuvia ja videoita eläinten ahdingosta, sillä tulvat ovat peittäneet alleen lähes kaikki puiston maa-alueet.

Keskiviikkona Intian metsänhoitolaitos julkaisi Twitterissä sydäntä särkevän videon pienen sarvikuonon taistelusta hukkumista vastaan. Pelastajat kuitenkin onnistuivat veneestä käsin pelastamaan vedessä henkensä edestä räpiköivän eläimen, kirjoittaa India Today -lehti.

Toisessa Twitterissä julkaistussa kuvassa neljä intiansarvikuonoa on löytänyt suojapaikan ahtaalta saarekkeelta, joka ei ole jäänyt vielä vesimassojen alle.

Uutiskanava CNN kertoo intialaisperheestä, jota odotti kotona hämmästyttävä näky: Sisään livahtanut valtava tiikeri loikoili perheen sängyssä. Tiikerin uskotaan paenneen tulvia ihmisasutuksen keskelle tulvivasta Kazirangasta.

Kansallispuiston työntekijät suunnittelivat antavansa rauhoittavia villieläimelle, mutta se lähtikin talosta omin päin.

Viranomaisten mukaan 95 prosenttia kansallispuistosta on veden alla.

– Eläimet hakeutuvat korkeampaan maastoon sateiden alkaessa, mutta päästäkseen sinne niiden pitää ylittää läheinen valtatie, kertoo kansallispuiston apulaisjohtaja Rohini Ballave Saikia.

Saikian mukaan puiston työntekijät pyrkivät pelastamaan valtiellä loukkaantuneet eläimet ja kuljettamaan ne turvaan.

Yli 80 villieläimen on kerrottu kuolleen kansallispuistossa sen jälkeen, kun tulva valtasi sen tämän kuun puolessa välissä. Määrän arvioidaan olevan kuitenkin suurempi, sillä kansallispuistolla ei ole tietoa tulvakatastrofia paenneiden eläinten kohtalosta.

Kazirangan kansallispuisto sijaitsee Assamin osavaltiossa Koillis-Intiassa.

Lisää aiheesta:

CNN: Tiger takes catnap on bed in Indian home after fleeing huge floods

India today: Assam floods: Rescue team saves rhino calf from drowning in Kaziranga. Hats off, says Internet

Euroopan unioni valmistautuu tarjoamaan brexitiin liittyvää lisäaikaa Britannian mahdolliselle uudelle pääministerille Boris Johnsonille, kirjoittaa The Guardian.

Entinen ulkoministeri Johnson on luvannut toteuttaa brexitin lokakuun loppuun mennessä, jos hän nousee pääministeriksi. Uuden pääministerin nimen on määrä olla selvillä tiistaina.

The Guardianin mukaan EU:n suunnittelema lisäaika ulottuisi lokakuun lopun yli, ja sen tarkoituksena on auttaa Johnsonia pitämään konservatiivipuolue kasassa. Lisäksi se tarjoaisi Britannialle vielä yhden mahdollisuuden erota EU:sta sopimuksen kanssa.

Lisäaika käytettäisiin uusiin neuvotteluihin, mutta se voitaisiin tarjoilla kovan eron kannattajille mahdollisuutena valmistella sopimuksetonta lähtöä EU:sta.

– Sitä kuvataan tekniseksi viivästykseksi, jonka tarkoituksena on säästää Boris poliittiselta häpeältä. Sitten meillä on myös aikaa löytää sopu, kuvaili eräs EU-diplomaatti The Guardianille.