Iranin vallankumouskaarti kertoo, että se on ottanut haltuunsa Britannian lipun alla purjehtivan tankkerin Hormuzinsalmessa, kertovat uutistoimistot.

Kyseessä on ruotsalaisen Stena Bulk -varustamon Stena Impero -alus. Stena Bulk vahvistaa verkkosivuillaan, että yhtiö ei ole saanut yhteyttä alukseen sen jälkeen, kun sitä oli lähestynyt joukko tuntemattomia pieniä aluksia ja helikopteri. Stena Bulkin mukaan tankkerilla oli 23 ihmistä. Tiettävästi kukaan ei ole loukkaantunut selkkauksessa.

Iranin valtion tv-kanava kertoo, että vallankumoskaarti on tuonut tankkerin rannikkoalueelle.

Kaarti kertoo saaneensa merenkulkuviranomaisilta pyynnön ottaa tankkeri haltuunsa, koska se rikkoi kansainvälisiä merenkulun sääntöjä.

Britannian hallituksen kriisikomitea Cobra on kokoontunut hätäkokoukseen tapauksen vuoksi.

The Guardian kertoo, että brittiviranomaiset selvittävät kuumeisesti syytä, miksi brittitankkeri muutti kurssia kohti Iranin aluevesiä.

Laiva oli brittimedian mukaan matkalla Saudi-Arabiaan.

Iranilaiset pysäyttivät myös liberialaisen aluksen

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Iran otti hetkeksi haltuunsa toisenkin tankkerin, kertoo CNN.

Median mukaan alus oli Liberian lipun alla matkaava MV Mesdar.

Iranin puolivirallinen uutistoimisto Tasnim kertoo, että Mesdaria ei otettu haltuun, vaan sille annettiin vain varoitus. Tämän jälkeen laiva päästettiin jatkamaan matkaa.

"Yhdysvallat seuraa tilannetta"

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvosto kertoo seuraavansa tilanteen kehittymistä. Neuvoston tiedottaja kertoo Yhdysvaltain puolustavan liittolaisiaan Iranin "pahantahtoista käyttäytymistä" vastaan.

Selkkaus on viimeisin käänne Britannian ja Iranin välisissä kiristyneissä suhteissa. Aiemmin tänään Britannia ilmoitti jatkavansa iranilaistankkerin pysäyttämistä Gibraltarilla kuukaudella.

Panaman lipun alla seilaava Grace 1 -supertankkeri pysäytettiin Gibraltarilla heinäkuun alussa, koska sen arveltiin olleen matkalla Syyriaan lastinaan raakaöljyä. Lastin epäiltiin olevan Euroopan unionin asettaman öljyn kauppasaarron vastaista.

Reilu viikko sitten Iranin vallankumouskaartin aseistetut joukot yrittivät ottaa Persianlahdella haltuunsa britannialaisen öljytankkerin. Yritys kuitenkin epäonnistui, kun tankkeria saattanut Britannian laivaston fregatti ajoi öljytankkerin ja iranilaisveneiden väliin, suuntasi aseensa iranilaisveneitä kohti ja antoi suullisesti perääntymiskäskyn. Iranilaisveneet kääntyivät takaisin. Iran on kiistänyt, että koko tapausta olisi sattunut.

Sateen jälkeen hiekkatiellä luikertelee koirankakan näköisiä, kymmensenttisiä etanoita. Ne kohottelevat sarviaan taivasta kohti ja etenevät hajun perusteella kohti ruokaa.

Etenkin koirankakkakikkareen haju houkuttelee niitä, kuten myös lehtokotiloita.

Viime kesän kuumuus ja kuivuus pitivät huolen, että espanjansiruetanoita ei juuri näkynyt. Myös talven purevat pakkaset kurmuuttivat talvehtivia etanoiden munia.

Silti osa munista selvisi ja kesän edetessä ne ovat ehtineet kuoriutua ja lisääntyä vauhdilla. Kuluneen kesän viileä keskilämpötila ja suht säännöllinen kosteus ovat tienneet etanalle paratiisia.

Tampereen luonnontieteellisen museon museoamanuenssi Tomi Kumpulainen kehottaa toimimaan, ennen kuin on liian myöhäistä.

– Jos espanjansiruetanakantaa ei hillitä nyt, käsissämme on lehtokotiloiden kaltainen ongelma, Kumpulainen toteaa.

Uhka jopa linnunpoikasille

Tappajaetanan lisänimi juontuu siitä, että se kannibaalin elkein syö kuolleita lajitovereitaan ja muita raatoja. Kaikille etanoille oman lajin raadoilla ruokailu on sinänsä yleistä. Harva kuitenkaan tietää, että espanjansiruetanan tiedetään myös vahingoittaneen lintuja.

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että tappajaetana voi olla myös kirjaimellisesti nimensä veroinen. Puolalaisessa tutkimuksessa selvisi, että espanjansiruetanat ovat raadelleet vastakuoriutuneita linnunpoikasia pesiinsä.

– Tämän tutkimuksen mukaan emolinnut eivät jostain syystä osanneet tunnistaa espanjansiruetanoita vihollisiksi, Kumpulainen kertoo.

Koska kysymys on vieraslajista, ehkä emolinnut eivät ymmärtäneet ennestään tuntematonta etanaa saalistajaksi?

– Näin voi olla, Kumpulainen miettii.

Lisääntyy jopa yksin

Ilmastonmuutos on tuonut espanjansiruetanat Pohjolaan asti. Ensin ne kulkeutuivat Ruotsiin ja Norjaan. Eteläisimmissä Pohjoismaissa espanjansiruetanoista on tullut riesa, joka vie leivän viljelijältä ja salaatit kotipuutarhureiden pihoista.

Valtioneuvosto lisäsi espanjansiruetanan kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle toukokuussa. Yksi syy tähän on se, että jos etanakanta saa levitä holtittomasti, luvassa on suuria rahallisia tappioita viljelijöille myös Suomessa.

Ilmastonmuutos muuttaa Suomen talvet leudoiksi. Jos pakkaset lauhtuvat entisestään myös aikuiset espanjansiruetanat pystyvät talvehtimaan yli talven. Jo nyt se on levinnyt Suomessa ainakin Rovaniemelle saakka.

Espanjansiruetanat ovat lisääntymisen mestareita, sillä ne ovat kaksineuvoisia eli molemmat etanat voivat hedelmöittää toisensa. Jos kaveria ei löydy, ne voivat lisääntyä yksinäänkin.

Tarvitaan siis vain yksi etana, jotta kanta alkaa kasvaa ja levitä. Etanat kulkeutuvat paikasta toiseen etenkin maansiirron ja taimien mukana.

Etana, etana, näytä sarves

Viikko sitten tamperelainen Päivi Mikkonen kohtasi koiralenkillä pysäyttävän näyn. Espanjansiruetanat lyllersivät tutulla lenkkipolulla Tampereen Ryydynpohjassa.

Kosteat pensaat lenkkipolun vierellä kuhisevat myös lehtokotiloita.

Reilut 20 vuotta sitten Mikkonen asui Etelä-Ranskassa Cannes´ssa ja ihmetteli, miten tien pinnat täyttyivät sateen jälkeen ruskeista kotiloista.

– Nehän ovat ulkonäöltään varsin viehättäviä, kuin lorusta Etana, etana, näytä sarves. Kun ne sitten vuosien jälkeen rantautuivat myös Suomeen ja valtasivat pihat, puskat ja pellot, viehätys loppui, Mikkonen kertoo.

Nyt hän taistelee espanjansiruetanoita vastaan, jotta niistä ei tulisi samanlaista riesaa kuin kaikkialle levinneistä lehtokotiloista. Mikkonen jätti näköhavainnostaan merkinnän osoitteeseen vieraslajit.fi ja kertoi asiasta tamperelaisessa Facebook-ryhmässä.

– Toivon, että kaikki keräisivät etanoita niitä nähdessään. Halusin ihmisten tietävän, että nyt nämä ovat jo Tampereella. Etanakannan suitsiminen on kansalaisvelvollisuus, Mikkonen sanoo ja hymyilee.

Mikkonen lenkkeilee nykyään aina korkillinen muovipullo kädessään. Pullo sisältää Fairya ja takataskussa on kertakäyttöhanskat.

Espanjansiruetana ja sen lima sisältävät muun muassa ripulia ja ruokamyrkytystä aiheuttavia koli- ja listeriabakteereja sekä koirille erittäin haitallisia loisia. Etanoita ei siis pidä käsitellä paljain käsin.

Näin tapat espanjansiruetanan

Museoamanuenssi ja biologi Tomi Kumpulainen neuvoo, että espanjansiruetanat voi polttaa, pakastaa tai vaikkapa katkaista kuoliaaksi. Etikka-, suola- ja pesuaineliuokset käyvät myös.

Etanat voi myös kerätä esimerkiksi ämpäriin ja kaataa kiehuvaa vettä päälle.

Kumpulainen neuvoo hautaamaan raadot syvälle maahan. Ne voi laittaa myös sekajätteeseen, kunhan pussi tai pullo on kunnolla suljettu.

Riihimäellä kaupunki on osallistunut tappajaetanataistoon kiinnittämällä kävelypolkujen varsille etanaroskiksia. Monet kaupunkilaiset ovat jo ryhtyneet hillitsemään etanakantaa ja se on tuottanut tulosta.

– Kannustan kaikkia kuntia ja kaupunkeja samaan. Nyt on aika toimia, Kumpulainen toteaa.

Espanjansiruetanoita kannattaa tuhota etenkin keväällä, jotta ne eivät ehdi munia uutta etanasukupolvea. Yksi etana voi munia kerrallaan satoja munia.

Tappajaetanat liikkuvat tavallisesti aamu- ja iltahämärissä, mutta juuri sateen jälkeen ne luikertelevat esiin piiloistaan. Sadekuuro saa etanat myös munimaan.

Jos espanjansiruetanaa ei tahdo omalle pihalle, puutarha kannattaa pitää siistinä. Lyhyeksi ajettu nurmi ja rojujen siivous auttavat. Espanjansiruetanat tarvitsevat suojaa auringolta ja kuivuudelta, joten jos niille ei jätä piilopaikkoja, kotipuutarhuri on jo pitkällä.

Luontaisia vihollisia tappajaetanoilla on vain muutamia, mutta esimerkiksi siilin houkuttelu pihan pysyväksi vieraaksi voi auttaa.

Lue lisää:

Tappajaetanoiden hävittäminen on järjestelmällistä työtä – Riihimäki on haitallisen vieraslajin hävittämisessä pioneeri

Puolalaistutkijat: Jättietanat tappavat linnunpoikasia

Kaupunki ottamassa niskalenkkiä tappajaetanasta? Yksinkertaisella keinolla kerätään viikossa jopa satoja litroja tuhottavaa

Keskustelu hoitajapulasta käy kuumana, mutta mitä hoitajat itse ajattelevat tilanteesta? Miksi alalta paetaan muihin töihin?

Pirita Heino työskentelee Helsingin kaupungin vanhuspalveluissa Kustaankartanon palvelukeskuksessa. Hän on valmistumassa lähihoitajaksi mutta on tehnyt vastaavaa työtä jo pitkään.

Heinon mukaan hoitajilla 1990-luvulla oli enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

– Silloin oli enemmän avustavia työntekijöitä. Nykyään meillä on kiire pitkälti siksi, että pitää ehtiä laittaa tiskit ja muut vastaavat.

Heinon mukaan aika menee työssä nyt vääriin asioihin.

– Olen opiskellut sen takia, että pääsen hoitamaan ihmisiä. En päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan.

Heino on työskennellyt myös yksityisella puolella mutta viihtyy paremmin julkisen puolen yksikössä.

Helsingissä Meilahden sairaalan kirugisella osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Jenni Kanto kertoo myös, että hoitajan pitää olla myös siivooja ja sihteeri.

– Sairaanhoitajana haluat hoitaa potilasta, mutta yhtäkkiä hoidat siivouspuolta tai pyykkejä tai varastotilauksia tai erilaisten tutkimusten tilauksia tai toimituksia.

Hänen mukaansa todellisuus iskee työelämään tuleviin opiskelijoihin, kun työ ei olekaan potilaiden hoitamista.

– Se on monelle shokki tai käy niin raskaaksi, että hakeudutuaan pian pois.

Molempien mielestä varsinaiseen hoitotyöhön pitää saada lisää aikaa, jos hoitoalalle halutaan lisää väkeä. Silloin myös avustavaa henkilökuntaa pitäisi palkata lisää.

Paluumuuttajia vaikea houkutella

Jenni Kanto on työskennellyt sairaanhoitajana myös Arabiemiraateissa. Maan sairaaloissa avustavaa henkilökuntaa oli huomattavan paljon.

Kanto ei usko, että Suomi saa kovin helposti hoitajista paluumuuttajia.

– Jos viihtyy ulkomailla eikä maassa tapahdu suurempia muutoksia, niin välttämättä Suomi ei houkuttele.

Kanto huomauttaa, että palkat ovat muualla parempia ja eläminen yleensä halvempaa. Perheelliset tosin haluavat usein lapsensa Suomeen kouluun.

Pirita Heino uskoo, että jotkut ulkomaille lähteneet tai muille aloille loikanneet voivat palata hoitajiksi. Palkalla ala ei pysty kilpailemaan.

– Harva tähän työhön palkan takia tulee.

Jenni Kannon mielestä palkan eteen saa tehdä paljon töitä.

– Mieheni on leipuri. Hänen peruspalkkansa on kaksi sataa euroa pienempi kuin minun, joka hoidan ihmisiä. Leipää ilmeisesti syö jokainen, mutta jokainen tarvitsee sairaanhoitoakin.

Lue myös:

Hoitajien tuonti ulkomailta ei ratkaise työvoimapulaa – 5 syytä, miksi Suomi ei houkuttele ulkomaalaisia

Kurikassa kolmostie oli yön ajan kokonaan poikki liikenteeltä, kun raskas ajoneuvoyhdistelmä ja henkilöauto kolaroivat. Henkilöauton kuljettajana ollut nuorehko mies kuoli törmäyksessä.

Tapahtumapaikka oli Kurikassa Vaasantiellä noin sadan metrin päässä Vaasantien ja Kaskisentien risteyksestä Jalasjärven suunnasta.

Poliisin mukaan henkilöauto ajautui toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulevan liikenteen kaistalle, jossa se törmäsi ajoneuvoyhdistelmän keulaan.

Törmäyksen seurauksena maitorekka kaatui tielle kyljelleen ja henkilöauto ajautui ojaan. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja loukkaantui lievästi. Ajoneuvoissa ei ollut kuljettajien lisäksi muita matkustajia.

Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuuspaikalle vähän ennen puoltayötä. Tie saatiin auki aamuseitsemän jälkeen, ja liikenne kulkee taas normaalisti.

Maitorekalla oli lastinaan yli 20 000 litraa maitoa ja sen molemmat säiliöt vuosivat. Neljän maissa rekan säiliöt oli saatu tyhjennettyä ja auton nosto tieltä päästiin aloittamaan.

Poliisi ja tutkijalautakunta selvittävät onnettomuuden syitä.

Kun Yhdysvaltain presidentti George W. Bush linjasi maalleen uuden avaruusstrategian vuonna 2004, viimeisestä Apollo-lennosta oli yli kolme vuosikymmentä. Yhdysvaltain oli aika palata Kuuhun, Bush ilmoitti.

Miehitetty lento piti tehdä viimeistään vuonna 2020, mutta kävi kuten monimutkaisille ja kalliille avaruusohjelmille tapaa käydä: tavoite hivuttautui eteenpäin.

Vielä tämän vuoden alussa Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kaavailuissa oli vuosi 2028, mutta keväällä varapresidentti Mike Pence yllätti aikaistamalla takarajan vuoteen 2024.

Nasa pystyy ottamaan haasteen vastaan, vakuutti Nasan johtaja Jim Bridenstine.

Hän lisäsi, että tällä kertaa tehdään toisin kuin Apollojen ja kylmän sodan aikaan: Kuussa ei vain käväistä, vaan sinne jäädään olemaan, ja hankkeeseen kutsutaan kumppaneita.

Avaruus houkuttelee suuriin sanoihin

Varapresidentti näytti puhuvan presidentti Donald Trumpin suulla. Toukokuussa Trump itsekin twiittasi, että hänen hallintonsa aikana Yhdysvallat palaa Kuuhun ja jatkaa sitten Marsiin.

"Palaamme Avaruuteen ISOLLA TAVALLA!" Trump julisti ja lupasi sitä varten ensi vuoden budjettiehdotukseensa Nasalle 1,6 miljardia dollaria lisärahoitusta.

Vain kuukausi myöhemmin hän kuitenkin näytti pyörtävän tukensa twiittaamalla, ettei avaruustutkimuksen vaatimia isoja rahoja pidä satsata Kuuhun vaan suoraan Mars-matkaan. Johan siellä Kuussa on käyty, Trump sanoi.

Hän ei ole ainoa, joka on sitä mieltä, että Kuu on jo tutkittu, suotta sinne enää ihmisiä lähetetään. Avaruustutkimukseen pitkällisesti perehtyneellä tiedetoimittajalla Jari Mäkisellä on vasta-argumentti.

– Astronautit laskeutuivat vain muutamiin kohtiin Kuun pinnalla ja kävivät nopeasti tonkimassa sitä. Kuinka paljon maapallosta voisi tietää, jos tänne laskeuduttaisiin vain kuuteen paikkaan ja katseltaisiin siinä vähän ympärilleen?

Miltä Kuussa käveleminen todella tuntuu? Sen tietää enää neljä ihmistä: Buzz Aldrin (89), David Scott (87), Charles Duke (83) ja Harrison Schmitt (84).

Mäkinen kertoo, että Apollo-ohjelman jälkeen Yhdysvaltain kaikilla presidenteillä on ollut avaruuden suhteen suuria suunnitelmia.

– Jokainen presidentti on pitänyt ison puheen, jossa hän on määritellyt jonkin hienon päämäärän, mutta se on lössähtänyt, koska rahaa ei ole löytynyt.

Sama lienee takana Trumpinkin mielenmuutoksissa.

Mäkinen kertoo, että huhupuheiden mukaan Trump kysyi heti valtaan tultuaan, paljonko maksaa lähettää astronautit Marsiin. Hän halusi sen tapahtuvan hänen presidenttikaudellaan.

– Nasasta sanottiin, ettei se onnistu niin nopeasti, vaikka olisi kunka paljon rahaa käytössä, Mäkinen kertoo.

Jos Trump valitaan toiselle presidenttikaudelle, se kestää tammikuuhun 2025. Hänellä on siis jonkinlaiset mahdollisuudet jäädä aikakirjoihin miehenä, joka lähetti ihmisen Kuuhun, vaikka Mars-matka ei käykään vielä päinsä.

Viimeinen sana Nasan rahoituksessa on kongressilla. Kaukana ovat ajat, jolloin presidentti John F. Kennedy sai Apollo-ohjelman vaatimat isot rahat kongressin molemmilta kamareilta vain korostamalla, että miehitetyt kuulennot alleviivaavat Yhdysvaltojen suurvalta-asemaa.

Kuu sopii Mars-matkojen kenttäkokeisiin

Edustajanhuoneelta ei viime kuussa liiennyt niitä 1,6 lisämiljardia, jonka Trump pani keväällä budjettiinsa Nasan nykyiselle kuu- ja Mars-ohjelmalle Artemisille. Senaatti ei ole vielä sanonut sanaansa.

Artemisin toteuttamiseksi Nasan kaavailemalla tavalla summan pitäisi olla ainakin nelinkertainen useiden vuosien ajan.

Uudet kuulennot voisivat saada kukkarot avautumaan ennen muuta kahdesta syystä: Niistä saadaan tietoa ja kokemusta Mars-lentoja varten. Toisaalta Kuussa on roimasti kaupallista potentiaalia. Siitä lisää myöhemmin tässä jutussa.

Kuuhun ei loppujen lopuksi ole kovin pitkä matka. Maan ja Marsin väliseen etäisyyteen välimatkaa ei kannata verratakaan. Mikä merkitys Kuulla siis on sillanpääasemana lennolla Marsiin?

Kuu on tarpeeksi lähellä ja kyllin kaukana. Se on sekä helppo että haastava kohde. 

Suurin merkitys on ehdottomasti se, että Kuun avulla voidaan testata tekniikkaa, jota voidaan käyttää myös Marsissa. Periaatteessa ne laitteet, jotka toimivat Kuussa, toimivat myös Marsissa, vastaa Jari Mäkinen.

– Voi olla, että Kuusta on jopa pikkuisen hankalampi lähteä Marsiin kuin suoraan tästä maapallon ympäriltä. Ihan ratadynamiikan takia Kuuhun tuskin kannattaisi mennä.

Etuja kuitenkin on, kunhan Kuuta kiertämään saadaan avaruusasema.

– On hyvin todennäköistä, ettei Mars-lento tapahdu samalla tavalla kuin Apollot aikoinaan – niin että raketti nousee avaruuteen ja siitä jatketaan suoraan kohti Marsia. Todennäköisesti alus kootaan palasista avaruudessa, Mäkinen ennakoi.

Osat kannattanee testata laskeutumalla Kuun pinnalla ja tulemalla takaisin asemalla, jotta tiedetään, että ne varmasti toimivat, hän lisää.

– Kuuasemalla voidaan myös tehdä simuloitu lento, joka kestää sen puolitoista vuotta, jonka Mars-lento todennäköisesti tulisi kestämään. Voitaisiin nähdä, tuleeko sinä aikana todennäköisesti suuria ongelmia, ja jos tulee, miten niihin voidaan vaikuttaa.

Myös miehistöjä on testattava

Yksi tärkeä puoli on psykologia. Lento Marsiin ei ole pelkästään sitä, että tekniikka toimii hyvin, vaan ihmistenkin täytyy toimia, Jari Mäkinen sanoo.

– Toistaiseksi on aika vaikea ymmärtää, mikä on se psykologinen fiilis siinä, että maapallo näkyy vain tähtenä taivaalla, ja tiedät, että jos ongelmia tulee, et pysty palaamaan saman tien. Paluumatka kestää vähimmillään kuusi kuukautta.

Mäkinen muistelee Moskovassa tehtyä koetta, jossa kuusi ihmistä asui "Mars-aluksessa" puolitoista vuotta eristettyinä ulkomaailmasta. Siten tutkittiin, millaisista ihmisistä syntyy paras yhdistelmä miehistöksi. Osa oli rauhallisia ja toiset vähän vilkkaampia.

– ”Marsiin mennessä” he tekivät pieniä videoita ja olivat aktiivisia, mutta kun he olivat tehneet simuloidun laskeutumisen Marsiin, paluumatka oli vain odottelua. Se osoittautui haastavimmaksi. Miehistön ekstrovertein jäsen, joka oli ollut menomatkalla todella hyvä tyyppi, masentui aika lailla ja todennäköisesti joutui turvautumaan lääkkeiden apuun.

Etukäteen voidaan ennustaa, että todennäköisesti jotakin tällaista tapahtuu, mutta on toinen asia testata sitä konkreettisesti, Mäkinen tuumii.

Edelleen on paljon selvitettävää myös siinä, millä tavoin pitkä oleskelu avaruudessa vaikuttaa ihmisiin fyysisesti, vaikka tietoa jo on Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Loppukeväällä kerrottiin erityisen mielenkiintoisista kokeista, joihin osallistuivat yhdysvaltalaiset astronauttiveljekset Scott ja Mark Kelly.

Identtisistä kaksosista Scott oli Kansainvälisellä avaruusasemalla lähes vuoden vuosina 2015–2016. Markin ura avaruussukkulalentäjänä päättyi sukkulaohjelman loppuessa vuonna 2011.

Science-lehdessä ilmestyneessä laajassa tutkimuksessa selvitettiin, oliko miesten fysiologiaan, henkisiin toimintoihin ja geeneihin koitunut eroja Scottin pitkähköstä oleskelusta avaruudessa.

Tulosten mukaan se oli muun muassa ajanut immuunijärjestelmän ylikierroksille ja heikentänyt hieman muistia ja ajattelukykyä. Muutosten mahdollisesta pitkäaikaisuudesta tutkijat eivät vielä ole valmiit sanomaan mitään.

Luut ja lihakset heikentyvät avaruudessa

Kun ihminen lentää avaruuteen, se vaatii elimistöltä jo lyhyellä matkalla sopeutumista. Myös paluun jälkeen tarvitaan aktiivista kuntoutumista.

Kanadan avaruushallinnon tutkimusten mukaan luiden tiheydestä, enimmäkseen jaloista, katoaa avaruudessa prosentti tai pari kuussa.

Myös lihasmassan ja -voiman katoaminen koskee ennen muuta jalkoja. Nasan mukaan lihasmassasta häviää jo noin viikon matkalla viidennes. Kuntoilu lennon aikana hidastaa katoa mutta ei pysäytä sitä.

Painottomuus aiheuttaa muutoksia on myös verenkierrossa ja silmissä. Nasan rahoittaman tutkimuksen mukaan melkein nejänneksellä lyhyen avaruusmatkan tehneistä astronauteista on näköongelmia. Pitkän matkan jälkeen niitä on lähes joka toisella. Joillakuilla ne kestävät vuosia.

– Marsissa pitää pystyä toimimaan heti laskeutumisen jälkeen. Näitä juttuja on kiinnostavaa tutkia Kuussa. Kuuasemalla voidaan olla kuukausia ja sitten laskeutua Kuun pinnalle ja katsoa, miten siellä oleminen onnistuu, Jari Mäkinen sanoo.

Täysin realistinen testi ei ole, sillä Kuun painovoima on pienempi kuin Marsin, mutta parempi kuitenkin kuin ei mitään, hän lisää.

Kuussa voi katsoa Maan lapsuuteen

Ensimmäisenä Marsiin yltävä valtio saa siitä totta kai ison suurvaltasulan hattuunsa, kuten Yhdysvallat Kuuhun laskeutumisesta 50 vuotta sitten. Siksi rahoittaminen kiinnostanee valtioita.

Kuututkimuksella on kuitenkin myös ikioma tieteellinen arvonsa.

Kuusta tekee tieteelle erityisen mielenkiintoisen se, että sieltä puuttuvat geologiset voimat sekä veden ja tuulten aiheuttama eroosio, jotka ovat mullistaneet Maata perusteellisesti.

Asteroidien ja komeettojen pommituksen jäljet ovat pyyhkiytyneet täältä lähes täysin, ja muutenkin Maan pinta kertoo hyvin vähän jos mitään planeettamme lapsuudesta. Kuututkimuksen avulla sinne on mahdollista kurkistaa.

Kuuperänäytteiden kemiallinen analyysi voi antaa vihjeitä jopa siihen suureen kysymykseen, miten elämä on saanut alkunsa.

"Tulimme tänne saakka tutkiaksemme Kuuta, ja tärkein asia on, että löysimme Maan." Apollo-astronautti Bill Anders, joka oli ensimmäisessä Kuun kiertäneessä miehistössä vuonna 1968.

Entä kansalaisten kiinnostus uusiin kuumatkoihin? Uutistoimisto AP selvitti vastikään kyselytutkimuksella, mitä yhdysvaltalaiset pitävät maansa avaruustutkimuksen tärkeimpinä tavoitteina.

Selvästi useampi vastaaja lähettäisi astronautteja Marsiin kuin Kuuhun, mutta eniten vastaajissa oli niitä, jotka eivät satsaisi miehitettyihin lentoihin lainkaan.

Nasa voi kuitenkin myös henkäistä helpotuksesta: 60 prosenttia oli sitä mieltä, että kaikkiaan avaruustutkimus on hintansa arvoista.

Selvästi tärkeimmäksi tutkimukseksi valittiin sellainen, joka tähtää maapallon suojelemiseen asteroidien törmäyksiltä. Vain yksi kymmenestä vastaajasta ei pitänyt sitä edes jokseenkin tärkeänä.

Kuulentoihin kehitettävää tekniikkaa voidaan käyttää myös tuohon tarkoitukseen, sanoo Jari Mäkinen.

– Kaikki uusi tekniikka, jolla pystytään nykyistä kätevämmin lentämään matalalta kiertoradalta korkeammalle ja planeettojen väliseen avaruuteen, auttaa myös kyvyssä torjua kosmisia uhkia. Sekin on tärkeää.

Kaupallisista kumppaneista on tullut tärkeitä

Vaikka Nasa onnistuisi saamaan kongressilta riittävästi rahaa Artemis-ohjelmaansa, miehitetyn kuulennon onnistuminen alle viiden vuoden päästä on iso haaste.

Videolla lento on jo tehty, mutta todellisuudessa kantoraketti on kesken ja Orion-alus samoin. Laskeutuja puuttuu täysin.

Kaupalliset kumppanit ovat olennaisia Artemisin onnistumiselle.

Nasa ilmoitti loppukeväällä solmineensa kolmen yrityksen kanssa sopimuksen useista miehittämättömistä tutkimusmatkoista Kuuhun. Yksi yrityksistä aikoo lennättää Nasan instrumentteja Sateiden meren laavatasangolle jo vuoden päästä.

Instrumenttien joukossa on laite sen mittaamiseen, millaiselle määrälle kosmista säteilyä astronautit altistuisivat. Nasan toiveissa on, että kaupallisilla lennoilla löytyvät parhaat laskeutumispaikat ihmisille.

Samaan aikaan Nasa itse keskittyy tekemään Orion-alusta ja SLS-kantorakettia, josta olisi nostamaan Orion matkalleen Kuuhun. Molemmissa on ollut viivästyksiä.

Rahoituksen puuttuminen koskee ennen kaikkea Trumpin ja Pencen suunnitelmaa Kuuhun laskeutumisesta, kertoo Jari Mäkinen.

– Nyt suunnitteilla olevat lennot ovat saaneet rahoituksen. Ne ovat sen puolesta ok, mutta niissä on teknisiä ongelmia, jotka johtuvat osittain siitä, että rahaa ei ole ollut alun perin tarpeeksi.

Esa hahmottelee kuukylää

Nasan visiossa Kuuta alkaa kiertää avaruusasema, Lunar Gateway.

– Siitä on tehty kansainvälisiä sopimuksia yhteistyömaiden kanssa. Kun Orion pääsee liikenteeseen, sillä tehdään pari koelentoa, jonka jälkeen aletaan vähitellen rakentaa pientä asemaa, Mäkinen kertoo.

Aluksi Gateway toimisi kuten Maata kiertävä ISS; Kuuhun sieltä ei vielä laskeuduttaisi. Vasta myöhemmin sen on määrä toimia näppäränä tukikohtana laskeuduttaessa Kuuhun ja lopulta Mars-lennoille.

– Kun toukokuussa ilmoitettiin, että Nasa on tilannut ensimmäiset osat asemaa varten, monet luulivat, että ”nyt Trump on pistänyt ison vaihteen päälle, ja heti tilataan kuuaseman osia”. Se on kuitenkin ihan eri juttu, ja siihen on työt tehty jo aikaisemmin, Mäkinen sanoo.

Uutisissa on puhuttu myös Kuuhun rakennettavista asemista. Kiinalla on sellaisia suunnitelmia, ja Euroopan avaruusjärjestöllä Esalla on tulevaisuuden konseptiajatuksena kuukylä

– Kun kuuasemia joskus ruvetaan tekemään, ne kannattaa laittaa lähelle toisiaan, jotta ne pystyvät antamaan toisilleen apua. Sen suhteen on tehty alustavia töitä, mutta se on tulevaisuuden askel, Mäkinen kertoo.

Kiina teki vuodenvaihteessa historiaa

Ellei Yhdysvaltain kunnianhimoinen suunnitelma lähivuosien kuumatkasta onnistu, Kiinan Kuun jumalattaren Chang'en mukaan nimetty kuuohjelma saattaa hyvinkin ehtiä ensin.

Kiina oli kolmas valtio, joka onnistui tekemään pehmeän laskun Kuuhun, ja tämän vuoden tammikuussa Chang'e 4 laskeutui ihmiskunnan ensimmäisenä aluksena tutkimaan sitä Kuun puolikasta, joka ei koskaan näy Maahan.

– Kiina ajattelee, että taikonautit voisivat laskeutua Kuuhun vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisellä vauhdilla se varmaankin on mahdollista, uskoo Jari Mäkinen.

Hänen mukaansa Kiina ottanee tänä vuonna käyttöön seuraavan avaruusasemansa ja hyvin todennäköisesti tekee taas miehitetyn avaruuslennon.

– Kiinalla on ollut yksi lento kolmessa vuodessa. Se on ollut varsin hidasta. Nyt on ollut pieni tauko, koska Kiina on ottamassa käyttöön uuden aluksen ja sen seuraava avaruusasema on isompi kuin aiemmat.

Valmistelut aseman rakentamiseksi myös Kuun pinnalle ovat käynnissä. Kiina tutkii laskeutujillaan hyviä asemapaikkoja ja testaa tekniikkaansa.

Pieni virhe pudotti Israelin laskeutujan

Neljäntenä kansakuntana pehmeässä laskussa saattaa onnistua Intia. Sen tähtäimessä on Kuun etelänapa, jonne ei ole ennen laskeuduttu.

Chandrayaan-2-alus yritti lähteä matkaan viime viikonloppuna mutta viime hetken tekninen ongelma esti kantoraketin laukaisun. Uusi yritys aiotaan tehdä jo ensi viikolla.

Pieni israelilainen Beresheet-luotain pääsi varsin lähelle Kuun pintaa kolme kuukautta sitten mutta päämoottori sammui kriittisellä hetkellä. Israelilaiset ovat jo ilmoittaneet yrittävänsä uudelleen.

– Laskeutuminen Kuuhun on periaatteessa hyvin helppoa mutta käytännössä hieman hankalaa. Israelilaislaskeutuja osoitti juuri sen. Hyvin pieni virhe saattaa koitua kohtalokkaaksi, sanoo Jari Mäkinen.

Kisaamalla Kuuhun

Beresheetin kehittelijät osallistuivat opiskelijaryhmille tarkoitettuun Googlen Lunar XPRIZE -kisaan. Ryhmiä haastettiin tekemään laite, joka laskeutuu Kuun pinnalle, lähettää joitakin kuvia ja liikkuu vähän matkaa.

Alkuperäinen kilpailu lopetettiin, koska kisaan ilmoittautuneet ryhmät eivät saaneet tehtyä laitteitaan ajoissa. Pulmana oli rahoitus, joka olisi pitänyt hankkia itse.

Sittemmin kisaa on muutettu.

– Kilpailemassa on nyt muutama yhdysvaltalainen tiimi, nämä israelilaiset ja jo aika pitkälle päässyt saksalainen PTScientists. Se aikoo laskeutua Kuuhun ensi vuonna. Tällä hetkellä neuvotellaan, tulisiko mukaan suomalainen mittalaite, Mäkinen kertoo.

Onnistuisiko alus suomalaisilta?

Saksalaisluotaimeen mahdollisesti tuleva laite on Aalto-yliopistossa tehty magneettikenttämittari. Onnistuisiko myös satelliitteja tehneeltä Aallolta oma kuuluotainkin?

Aallossa on jo niin paljon tietotaitoa, että rahoituksen järjestyessä kuulaskeutujan tekeminen tuskin olisi sille ongelma, Mäkinen arvioi.

– Raha on tällä hetkellä suurin juttu. Jos sinulla on kymmenen miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa, minä voin järjestää sinulle laskeutujan, lennon Kuuhun, Mäkinen lupaa.

PTScientistsiä rahoittavat suurella osuudella yritykset Vodafone ja Audi, ja tiimissä on myös Redbull.

– Tilanne alkaa olla sellainen, että mainoshyötyjä haluavien yhtiöiden kannattaa laittaa rahaa johonkin tällaiseen pelkän tv:n mainosbudjetin sijaan. Sellainen maksaa helposti kymmeniä miljoonia. Tällä saa isot otsikot ja paljon goodwilliä.

Suhteellisen edullinen hinta perustuu uuteen avaruustekniikkaan, jossa voidaan käyttää melko tavallisia standardiosia, ja kun mukana ei ole astronautteja, voidaan ottaa vähän riskejäkin, Mäkinen sanoo.

– Koska ne tehdään edullisesti, voi tietysti olla, etteivät ne toimi yhtä hyvin kuin vanhat laitteet. Toisaalta, mitä sitten! Jos ei toimi, on helppo lähettää uusi.

Siksi Nasa on tilannut yksityisiltä yrityksiltä useita laskeutujia, jotka pohjustavat tulevia lentoja, ja myös Esa on tilaamassa PTScientistsiltä oman lennon tutkimuslaitteiden viemiseksi Kuuhun, Mäkinen kertoo.

Kuussa on aarteita

Yksi asia Kuuhun vetää varmasti: siellä on mineraaleja, myös yttriumia, terbiumia ja muita harvinaisia maametalleja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Jo tällä hetkellä niiden hakeminen sieltä voisi olla kannattavaa, sanoo Jari Mäkinen.

Sellainen varmasti on mielessä yksityisyrityksillä, joista monet ovat viime vuosina päässeet pitkälle avaruusteknologiassa. Tienata ei aiotakaan vain viemällä riittävän rikkaita turisteja avaruuslennoilla.

Mäkinen arvelee, että yksityiseltä puolelta voi hyvinkin olla tulossa musta hevonen.

– Rahaahan maailmassa on vaikka kuinka paljon. Heti kun on olemassa kaupallinen intressi Kuun pinnalle menemiseen ja sen hyödyntämiseen, niin kyllähän alusten ja laitteiden kehittämiseen löytyy miljardeja saman tien.

Kuun maametallit, kulta ja platina houkuttelevat, mutta eniten saattaa kiinnostaa helium-3, tulevaisuuden fuusioreaktorien saasteeton polttoaine. Kuussa arvioidaan olevan sitä kylliksi tuottamaan ihmiskunnalle energiaa 10 000 vuotta.

Kaikkea Kuun suomaa ei kannata tuoda suoraan maapallolle, vaan sitä voitaisiin jalostaa tehtaissa Kuun pinnalla tai avaruudessa. Halpaa energiaa on tarjolla suoraan Auringosta.

– Sellainen saattaa mennä eteenpäin aika nopeastikin, koska kaupallinen puoli toimii eri pelisäännöillä kuin avaruusvirastot, sanoo Jari Mäkinen.

Jos esimerkiksi SpaceX:n uusi Starship-alus tulee ajatellusti liikenteeseen, jo vuonna 2021 tai 2022, se mullistaa Mäkisen mukaan koko alan.

–Jos Starship toimii, kuten on suunniteltu, se pystyy viemään Kuuta kiertävälle radalle paljon ihmisiä ja tavaraa, kuten esimerkiksi kaupallisen laskeutujan, joka alkaa perustaa kaivosta Kuun pinnalle.

Kuuta on lupa hyödyntää mutta ei omistaa

Mäkinen vertaa Kuun kaupallisen hyödyntämisen pelisääntöjä kalavarantojen käyttöön kansainvälisillä merialueille. Kuusta ei voi julistaa alueita omiksi ja aidata niitä, mutta vaikkapa mineraaleja saa ottaa.

Kansanvälisiä sopimuksia on kaksi, ulkoavaruussopimus vuodelta 1967 ja kuusopimus vuodelta 1979.

Ulkoavaruussopimuksen mukaan Kuun ja muiden taivaankappaleiden tutkimuksen on hyödytettävä kaikkia maita ja koko ihmiskuntaa.

Myös kuusopimuksen mukaan Kuun ja muiden taivaankappaleiden luonnonvarat ovat ihmiskunnan yhteisiä ja niiden käytöstä on sovittava kansanvälisesti, kun hyödyntämisestä tulee mahdollista.

Ulkoavaruusopimus on ratifioitu varsin yleisesti, mutta kuusopimuksen on ottanut omaan lainsäädäntöönsä vain 11 valtiota. Joukosta puuuttuvat niin Yhdysvallat ja Venäjä kuin Kiinakin.

Sitä paitsi Yhdysvalloilla tällä vuosikymmenellä säädetty laki, joka antaa kansalaisille oikeuden luonnonvaroihin, jotka he pystyvät kaivamaan asteroideista. Kuuta laissa ei mainita – vielä?

Kuu on myös tunteiden tulkki

Apollo 11:n laskeutuminen Kuuhun 50 vuotta sitten muutti ehkä monien tapaa katsella kiertolaistamme. Samoin saattaa vaikuttaa tieto siitä, että Kuuta jyrsivät ehkä pian kaivinkoneet.

Silti Kuu herättää edelleen myös lämpimiä ja perin romanttisiakin tunteita.

Kun Ylen Radio Suomi kysyi suomalaisilta, mikä on kaikkien aikojen iskelmä, ykköseksi valittiin Hopeinen kuu ja kymmenenneksi Täysikuu. Kymmenen kärjessä ei ollut muita taivaankappaleita.

Täysikuu, sä ihme olet öisen taivahan, runoillaan yhdessä iskelmässä. Toisessa Kuu tuijottaa jäisesti kaamosyön kulkijaa, ja yhdessä oopperakirjallisuuden rakastetuimmista aarioista vedenneito Rusalka pyytää Kuuta lemmenkuriirikseen.

Aurinko on elämän antaja, mutta Kuu nähdään usein inhimillisenä.

"Kuu, sinä matkustat ympäri maailmaa ja näet sisälle koteihin. Kuu, pysähdy hetkeksi ja kerro, missä rakkaani on." "Kuu taivaan syvyydessä" -aaria Antonín Dvořákin oopperasta Rusalka.

Mitä ajattelee avaruuteen erikoistunut tiedetoimittaja täysikuuta katsoessaan? Ainako vain teknisiä ja tieteellisiä asioita?

– Olen alun perin tähtitieteilijä, joten Kuussa näen Maan luontaisen seuralaisen, joka todennäköisesti on syntynyt ison taivaankappaleen ja maapallon törmäyksestä, vastaa Jari Mäkinen.

Kuun kraatterit muistuttavat häntä aurinkokunnan historiasta ja siitä, että periaatteessa Kuussa on vettä ammoisista komeetoista, jos esimerkiksi etelänavalta pystyttäisiin saamaan näytteitä.

Mäkinenkin kuitenkin pitää Kuuta myös puhtaasti kauniina, ja eteläisellä pallonpuoliskolla hän kertoo ajatelleensa, että onpa hauskaa, kun Kuu on nurin päin.

– Kunnes muistin, että itsehän sitä ylösalaisin onkin, ja tuli mieleen, että täällä sitä ollaan vain pienen pallon pinnalla.

Apollo 11:n kuumatkan 50-vuotisjuhlan artikkelisarjassa myös:

Astronautit varautuivat kuolemaan, presidentti Nixonilla oli muistopuhe valmiina

Seuraava jalanjälki Kuussa voi olla kiinalaisesta kengästä

Kuuntele: Podcast-sarja He valloittivat Kuun

Katsele: Areena-sarja Historia: Kuun valloittajat

Lue: Kuussa on yli 180 000 kiloa ihmisten romua ja pieniä inhimillisiä muistoja

Pakkaskuivattua kanaa ja haaleaa kahvia – Näin Apollo 11:n syötiin ja juotiin

Amerikkalaisräppärin pidätys Ruotsissa on saanut Yhdysvaltain presidentin puuttumaan tapaukseen.

Rap-artisti A$AP Rocky, oikealta nimeltään Rakim Mayers, pidätettiin heinäkuun alussa Tukholmassa epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä. Perjantaina räppärin pidätystä jatkettiin ensi viikon torstaihin asti, jotta syyttäjä ehtii saada tutkinnan valmiiksi.

Asiasta kertovat muun muassa uutiskanava CNN ja ruotsalaislehti Aftonbladet.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut kantaa tapaukseen Twitterissä. Hän sanoi soittavansa Ruotsin pääministerille Stefan Löfvenille ja selvittävänsä, mitä räppärin hyväksi voidaan tehdä.

Trump sanoo puhuneensa asiasta räppäri Kanye Westin kanssa.

On epätodennäköistä, että Löfven haluaisi puuttua Ruotsin oikeuslaitoksen toimintaan.

Tappelu tallentui videoille

Tapaus sai alkunsa tappelusta Tukholman kaduilla kesäkuun lopussa. A$AP Rockyn epäillään olleen tappelussa osallisena.

Yhdysvaltalaisräppäri on kertonut oman versionsa tapahtumista Instagramissa, jossa hän on julkaissut videoita tapauksesta. Rap-artisti sanoo kahden nuoren miehen seuranneen hänen seuruettaan ja iskeneen turvamiestä kuulokkeilla kasvoihin.

TMZ-sivuston julkaisemalla videolla A$AP Rocky puolestaan näyttää heittävän toisen miehistä katuun ja lyövän tätä.

A$AP Rocky on yksi elokuun puolivälissä Tampereella järjestettävän hiphop-festivaalin Blockfestin pääesiintyjistä.

Räppärin heinäkuun Euroopan-kiertueen keikat on peruttu, mutta Aamulehden mukaan Blockfest-keikan kohtalo on vielä epävarma.

Lisää aiheesta:

YleX -videot: Asap Rockyn pidätys: Miksi niin vahvoja reaktioita?

Seison pienen linnan ulkopuolella. Sitä ympäröivät vanhat lehtipuut ja matala, lähes umpeenkasvanut vallihauta.

Linnan julkisivussa on kiveä ja puisia ristikkorakenteita. Sen historia ulottuu 1100-luvulle, ja se sijaitsee Irmelshausenin pikkukylässä Pohjois-Baijerissa.

Olen täällä tapaamassa henkilöä, jonka käytössä on puolet linnasta. Hänen nimensä on Karl Schenk Graf von Stauffenberg.

Jos nimi kuulostaa tutulta, se johtuu siitä, että hän on eversti Claus Schnek Graf von Stauffenbergin lapsenlapsi – siis miehen, joka yritti murhata Adolf Hitlerin.

Salamurhayrityksestä on kulunut tänään 20. heinäkuuta tasan 75 vuotta. Eversti Stauffenberg on yhä edelleen kiistanalainen henkilö Saksassa, sillä oikeistopopulistit ovat viime vuosina yrittäneet käyttää hänen tekoaan omiin tarkoituksiinsa.

Ikuinen rooli lapsenlapsena

Karl von Stauffenberg on tottunut siihen, että tärkeiden vuosipäivien aikaan hän saa vastaanottaa paljon vieraita.

– Kuten suurin osa saksalaisista, tunnen isoisäni lähinnä koulun historiankirjoista. Lisäksi olen kuullut hänestä paljon isältäni ja isoäidiltäni, von Stauffenberg kertoo.

– Kun on hänen kaltaisensa henkilö isoisänä, ei koskaan tule nähdyksi omana itsenään. Sitä on aina ensi sijassa lapsenlapsi.

Sen vuoksi von Stauffenberg tuntee, ettei voi piiloutua tai vetäytyä pois julkisesta keskustelusta. Siitäkin huolimatta, ettei se ainakaan helpota elämää.

– Von Stauffenbergin nimi velvoittaa. Minun odotetaan kommentoivan isoisääni koskevia kysymyksiä ja minun odotetaan suhtautuvan häneen tietyllä tavalla.

Oikeistopopulistit löysivät von Stauffenbergin

Viime aikoina Karl von Stauffenbergin ja muiden perheenjäsenten aika on kulunut kuuluisan isoisän puolustamisessa oikeistopopulistien lausuntoja vastaan.

Oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolueen jäsenet näkevät mielellään edustavansa samanlaista kansalliskonservatiivista vastarintahenkeä kuin Claus von Stauffenberg aikoinaan.

He haluavat kiinnittää huomiota niihin saksalaismielisiin, antiliberaaleihin ja parlamentarismin vastaisiin mielipiteisiin, joita von Stauffenberg ja muut salaliittoon kuuluneet upseerit edustivat.

Kunnioittamalla henkilöitä, jotka yrittivät tappaa Hitlerin, voi samanaikaisesti ottaa etäisyyttä natsismiin ideologiana. Siksi nuori AfD-poliitikko, joka viime vuonna kutsui von Stauffenbergiä petturiksi, erotettiin nopeasti puolueesta.

– Näin yritetään omia oikeistopopulististen tarkoitusten välineeksi henkilö, joka ei elä meidän aikaamme ja jolla ei ole meidän kokemuksiamme demokratiasta, sanoo Karl von Stauffenberg.

– Tietenkin hän oli kansalliskonservatiivi. Se oli ajan henki ja siihen hänet kasvatettiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän toteuttaisi samoja ajatuksia, jos eläisi tänä päivänä. Eikä varsinkaan sillä tavalla kuin AfD asian esittää.

– Siksi pidän hyvin vahingollisena sitä, että AfD:ssä yritetään käyttää häntä ja hänen tekoaan omien tarkoitusten välineenä.

Paikka jossa päätös vastarinnasta syntyi

Baijerin naapuriosavaltiossa Baden-Württembergissä sijaitsee Lautlingen. Siellä, Stuttgartin eteläpuolella, sijaitsee suvun aiemmin omistama Stauffenberg-Schloss. Nykyisin museona toimivassa linnassa Claus von Stauffenberg vietti nuorena paljon aikaa.

Siellä myös todennäköisesti syntyi lopullinen päätös vastarinnasta.

– Kesällä 1943 von Stauffenberg vetäytyi linnaan toipumaan Pohjois-Afrikan taisteluissa saamistaan vakavista vammoista. On oletettavaa, että hän päätti silloin liittyä vastarintaryhmään, sanoo museon näyttelyn koonnut historiantutkija Doris Astrid Muth.

Hän viittaa muun muassa tekstiin, jonka Claus von Stauffenberg tuolloin laati yhdessä veljensä Bertholdin kanssa. Tekstissä veljekset hahmottelivat sitä miltä Saksa voisi näyttää ilman Hitleriä ja natseja.

Lautlingenissa von Stauffenberg myös sai kuulla seuraavan komennuspaikkansa olevan Berliinin hallintokorttelissa, jossa hän voisi luoda yhteyden Hitlerin vastaisessa vastarinnassa mukana olevaan kenraali Friedrich Olbrichtiin.

Joukko upseereita oli jo vuonna 1942 ryhtynyt kenraalimajuri Henning von Tresckowin johdolla solmimaan yhteyksiä siviilien vastarintaliikkeeseen. Tresckow oli jo vuosien ajan ollut yhteydessä hallinnon arvostelijoihin.

Upseerit tekivät ensimmäisen yrityksen Hitlerin salamurhaamiseksi jo maaliskuussa 1943, jolloin tämän lentokoneeseen ujutettiin räjähde. Ilmeisesti sytyttimessä olleen vian vuoksi räjähde jäi suutariksi. Sama toistui, kun Berliinissä muutama päivä myöhemmin yritettiin tehdä itsemurhaisku.

Näiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen alkoi muotoutua suunnitelma attentaatista natsien päämajassa Wolfsschanzessa eli Sudenpesässä, joka sijaitsi Itä-Preussissa. Pian oli selvää, että juuri von Stauffenberg hoitaisi suunnitelman toteuttamisen.

Tavoitteena Saksan pelastaminen

Itärintamalla komentajana toiminut kenraali von Tresckow näki todennäköisesti jo talvella 1941–42 Moskovan taisteluissa, mihin sotatilanne oli kehittymässä. Viimeistään seuraavana talvena Stalingradin taistelun jälkeen oli selvää, että katastrofi itärintamalla oli tosiasia.

Tilanne ei ollut paljon parempi Pohjois-Afrikassa, jossa von Stauffenberg huhtikuussa 1943 menetti toisen silmänsä, toisen kätensä ja kaksi sormea jäljelle jääneestä kädestään. Vain pari viikkoa sen jälkeen, kun von Stauffenberg oli viety hoitoon kotimaahansa, Saksan ja Italian viimeiset joukot antautuivat Libyassa.

– Von Stauffenberg ei ollut alkujaan mikään vastarintamies, kuten eivät monet muutkaan vastarintaliikkeen upseereista. Hänestä tuli sellainen vasta, kun sotaonni kääntyi, sanoo historiantutkija Muth.

Vaikka von Stauffenberg ei koskaan ollutkaan natsipuolueen jäsen, ei hänellä tai muilla sotilailla ollut mitään sitä vastaan, että natsit varustivat asevoimia ensimmäisen maailmansodan päätteeksi laaditun Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti.

– Hänen tärkein syynsä Hitlerin ja natsien vastustajaksi kääntymiseen oli sotilaallinen. Hän halusi pelastaa Saksan tappamalla Hitlerin ja pyrkimällä solmimaan rauhan liittoutuneiden kanssa.

– Kaikki muut vaikuttimet, kuten humanitaariset tai moraaliset syyt, on nähtävä tätä taustaa vasten, jatkaa Muth.

Von Stauffenbergin motiivien arvioiminen jälkikäteen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Mitään suoria kirjallisia lähteitä, jotka selventäisivät hänen päätöstään liittyä ensin vastarintaan ja sitten yritykseen tappaa Hitler, ei ole.

– Isoisääni syytetään usein siitä, ettei hän ollut mikään demokraatti tai että kaiken taustalla oli vain kysymys Saksan silloisesta sotilaallisesta tilanteesta, toteaa Karl von Stauffenberg.

Hänen mukaansa Claus von Stauffenbern oli ennen kaikkea sotilas ja upseeri ja siinä roolissa epäpoliittinen.

– Sotilaalla ei tuolloin ollut muuta tehtävää kuin totella määräyksiä ja siksi tuntuu oudolta yrittää istuttaa häneen nykypäivän demokratiakäsityksiä.

– Sen perusteella mitä isoäitini on kertonut, näkemykseni on, että isoisän vahvasta uskosta johtuen taustalla olivat myös omantunnonsyyt. Uskon hänen tienneen, mitä juutalaisille ja poliittisille toisinajattelijoille tapahtui, von Stauffenberg jatkaa.

Operaatio Valkyyria epäonnistui

Claus von Stauffenberg joutui kokemaan natsien vastustajien kohtalon jo samana päivänä, jona pommi-isku Hitleriä vastaan tehtiin. Keskiyöllä von Stauffenberg ja kolme muuta upseeria, heidän joukossaan kenraali Olbricht, seisoivat teloituskomppanian edessä.

Attentaatti epäonnistui, eivätkä vastarintaliikkeen jäsenet seuranneessa kaaoksessa ja epätietoisuudessa pystyneet toteuttamaan Operaatio Valkyyriaksi nimettyä suunnitelmaansa ottaa Saksa hallintaansa.

Von Stauffenbergin Sudenpesään viemä räjähde laukesi suunnitellusti klo 12.42, mutta koska viestiyhteydet paikalta oli suunnitelman mukaisesti katkaistu, eivät Berliinissä odottaneet vastarintaliikkeen jäsenet tienneet oliko Hitler kuollut vai elossa. Berliinin hallintokorttelissa ei siksi ryhdytty toimiin ennen kuin von Stauffenberg vasta tunteja attentaatin jälkeen lensi Berliiniin.

Illan mittaan tilanne karkasi yhä pahemmin vastarintaliikkeen hallinnasta. Kun radiossa kerrottiin Hitlerin elävän, valuivat jatkosuunnitelmat lopullisesti hiekkaan.

Iltayhdeltätoista vastarintaliikkeen miehet otettiin kiinni ja tuomittiin pikaoikeudenkäynnissä kuolemaan.

Vain lievästi haavoittunut Hitler puolestaan oli jo iltapäivällä ottanut Sudenpesässä vastaan Italian diktaattorin Benito Mussolinin.

Hitlerin selviytyminen lievillä vammoilla selittyi muun muassa sillä, että pommin sisältänyt salkku oli siirretty jykevän pöydänjalan taakse sen jälkeen, kun von Stauffenberg oli poistunut parakkirakennuksesta. Räjähteen vaikutusta vähensi myös se, että tapaaminen oli siirretty bunkkerista erilliseen parakkiin, jonka ikkuna vielä oli avattu kuumuuden vuoksi.

Salaliittolaisten perheet joutuivat kärsimään

Heinäkuun 21. päivän vastaisena yönä radiossa lähetettiin Hitlerin puhe, jossa hän vannoi, että salaliittolaiset tuhotaan armottomasti. Heinäkuun 20. päivä 1944 merkitsi siten monille osallisille kohtalokkaita seurauksia.

Von Stauffenberg ja Olbricht teloitettiin ampumalla jo samana iltana, ja hallinnon vastustajiin jo vuodesta 1938 lähtien lukeutuneelle kenraali Ludwig Beckille annettiin mahdollisuus tappaa itsensä.

Tutkimukset ja puhdistukset jatkuivat sodan loppuun, eli toukokuuhun 1945 asti, ja useita tuhansia ihmisiä otettiin kiinni. Yli sata teloitettiin.

Kiinni otettiin myös ihmisiä, jotka eivät olleet osallisena attentaatista, mutta jotka olivat hallinnon silmissä vihollisia.

Seuraukset olivat kovat myös pääsyyllisten perheille. Perheenjäseniä ja sukulaisia otettiin kiinni ja suljettiin vankilaan ja keskitysleireille.

Monet lapsista erotettiin perheistään ja sijoitettiin lastenkotiin. Sinne joutui myös Karl von Stauffenbergin isä. Tarkoituksena oli uudelleenkouluttaa lapset ja antaa näille uudet nimet ja identiteetit.

Työtä ääriaatteita vastaan

Karl von Stauffenbergille isoisän perintö merkitsee työtä erilaisia ääriaatteita vastaan. Hän on aktiivinen liberaalipuolue FDP:n jäsen ja perusti muutama vuosi sitten oman ääriajattelua vastustavan yhdistyksen.

– Huomasin, ettei vielä ollut sopivaa yhdistystä, joka vastustaa ääriajattelun kaikkia muotoja. Sen vuoksi päätin perustaa oman yhdistyksen, von Stauffenberg perustelee.

– Kyse on toiminnasta niin äärioikeistoa kuin äärivasemmistoakin vastaan, mutta myös muslimien ja kristittyjen fundamentalismia vastaan.

Vuosipäivänä 20. heinäkuuta on von Stauffenbergin mielestä hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, kuinka hyvän puolesta voi taistella demokraattisin keinoin.

– Heinäkuun 20. päivän attentaatti oli varmasti näkyvin yritys Hitlerin pysäyttämiseksi, mutta samalla isoisäni oli vain pieni osa sitä vastarintaa, jota kaikesta huolimatta oli olemassa. Minulle esimerkiksi Schollin sisarukset [vastarintaryhmä Valkoisen ruusun jäsenet] ovat yhtä suuria vastarintasankareita kuin isoisäni.

– Minulta kysytään usein olenko ylpeä isoisästäni. Rehellisesti sanottuna olisin mieluummin ottanut aivan tavallisen isoisän, jonka olisin voinut tavata ja jonka olisin voinut oppia tuntemaan, Karl von Stauffenberg sanoo.

Alkuperäinen teksti: Johnny Sjöblom, Svenska Yle, suomennos ja muokkaus: Jussi Nurminen, Yle Uutiset

Lisää aiheesta:

Svenska Yle: Hans farfar genomförde attentatet mot Hitler den 20 juli 1944: ”Jag får ofta frågan om jag är stolt över honom”

Siikavaaran päällä seisoo komea rintamamiestalo, joka näyttää aivan perinteiseltä hirsirakenteiselta omakotitalolta, joskin sen välittömästä läheisyydestä ei naapureita löydy.

Talo on kuitenkin erilainen kuin moni muu verrokkinsa. Vaikka huusholli on asuttu, ei siihen tule vesijohtoa tai sähköverkkoa. Pihassa on vanha talli sekä sen takana ulkohuussi ja saunarakennus. Perinteisen kainuulaisen maaseudun idylli menee kuitenkin rikki, kun huomaa talon seinällä olevat aurinkopaneelit. Talossa siis onkin sähköt.

Porstuasta sisään astellessa nenään kantautuu vanhan hirsitalon tuoksu. Talon sisällä Riitta Nykänen toivottaa vieraat tervetulleeksi ja ohjeistaa sulkemaan väliovet nopeasti ja tarvittavalla voimalla, jotteivat itikat ja mäkäräiset pääse sisään.

Nykänen tarjoaa heti ensimmäisenä tuoretta kahvia ja mustikkapiirakkaa. Kahvi on keitetty talon takana kulkevan puron vedestä. Se onkin ainoa virtaava vesi, mikä talossa on käytettävissä. Nykänen korjaa, ettei kyseessä ole varsinainen puro.

– Se on kaivettu 70 vuotta sitten viereisestä Myllypurosta tuomaan vettä näihin lähistöllä olevaan kolmeen taloon.

Mutta miten Nykänen on päätynyt keskelle Kainuun korpea? Hän ei ole syntyperäinen kainuulainen, joten kyse ei ole kotiseuturakkaudesta.

Nykänen on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta viehättyi jo nuorena Vienan Karjalan luonnosta. Lopulta sattuma ja luonto veivätkin Nykäsen keskelle Kainuun korpea.

Vienan Karjalassa, Vuokkiniemessä Nykänen teki töitä luonnonsuojelun parissa sekä kansallispuistossa. Sieltä hän osti talon, joka kuitenkin paloi. Pian palon jälkeen hän vieraili työkeikalla Puolangalla, missä kylän asukkaat esittelivät hänelle Lepikön talon Siikavaaran päällä.

– Kävin katsomassa taloa muutamaan kertaan ja rakastuin siihen heti. Talo oli säilynyt yllättävän hyvin, ja pian olinkin hakemassa lainaa pankista taloa ja sen remonttia varten.

Sähköverkkoa ei ollut järkevä vetää taloon, sillä matkaa lähimpään pylvääseen on yli kaksi kilometriä, ja se olisi maksanut kolminkertaisen summan nykyiseen järjestelmään verrattuna. Talon sähköjärjestelmän hinnaksi jäi noin 8 000 euroa, eikä Nykäsen tarvitse maksaa kalliita siirtomaksuja. Pakettiin kuuluivat aurinkopaneelit, johdot, aggregaatti, työt sekä konvertteri, joka oli maksoi peräti 5 000 euroa.

– Tuo sähköjärjestelmän konvertteri on talon jälkeen itse asiassa minun kallein omaisuuteni. Vesiputkia en halunnut laittaa, kun silloin taloa ei voi jättää kylmäksi, Nykänen kertoo.

Omavaraisuudesta haaveilevan ei tarvitse kuitenkaan repiä sähkö- ja vesijohtoja seinistä irti. Ensiaskeleet omavaraisuuteen voi ottaa omalta takapihalta tai läheisestä puistosta.

Omavaraisuus on luonnon monimuotoisuuden käyttämistä

Jos oman talouden omavaraistaminen kiehtoo, Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n edustaja Kai Vaara kehottaa hyödyntämään ympärillä olevan luonnon monimuotoisuutta ja tiedossa olevia hyötykasveja.

– Tarkoitus ei ole keskittyä niinkään maatalouteen, vaan siihen, että käytetään luonnon omia antimia, jotka kasvavat ihmisestä huolimatta – kuten horsmia ja voikukkia.

Villikasveista saa tutkitusti terveyshyötyjä, mutta omavaraisuus tuo mukanaan myös muita terveysvaikutuksia. Puistoissa ja metsissä ilma on raikasta ja liikkuessa kuntokin kohenee. Lisäksi metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee.

Vaara itse kerää ja säilöö vuosittain satoja kiloja ravintoa. Yleensä hän hapattaa hyötykasveja, mutta niitä voi myös pakastaa. Niin sanottu korjuuaika on pitkä, kesäkuuhun mennessä voi kerätä villivihanneksia ja mahlaa, syksyllä luonto tarjoaa sieniä ja marjoja.

– Päivässä saa helposti kerättyä jo 20–30 kiloa ravintoa, eikä sen säilöminen ole hapankaalia kummempaa.

Myös Riitta Nykänen käyttää luonnon antimia ravinnossaan hyödyksi. Nykäsen ruokavalion perusrakenne on perisuomalainen: perunaa, sipulia, sieniä ja ruisleispää. Nykänen ei kuitenkaan itse viljele mitään, muutamaa yrttikasvia lukuun ottamatta.

Lähikauppa on peräti 40 kilometrin päässä, joten onneksi lähimaastosta löytyvät erinomaiset sieni- ja marjametsät. Ne ovat niin hyviä, että parin kilometrin päässä oleva opastettu polku on nimeltään sienipolku.

– Hyvä sienivuosi on ilon tuoja, ja lisäksi voin säästää joululahjojen ostossa. Kuivatut tatit ja vattuhillo ovat arvostettuja lahjoja.

Nykäsen omavaraistaloudessa kotityöt eivät eroa paljoa perinteisistä kotitöistä. Tiskausta, talon ja saunan lämmitystä, ruuan tekemistä sekä talvella lumityöt. Vettä hän kantaa taloon viikottain yhteensä noin 200 litraa.

Lue myös: Nainen hylkäsi kaupungin ja mukavuudet, muutti ypöyksin korpeen ja raivasi vanhasta, hylätystä tilasta itselleen onnen: "Ihmisen pitää saada nähdä taivaanranta"

Nykänen kokee, että talo tuo mukanaan valtavasti hyvää. Ympärillä oleva luonto ja sen tuomat mahdollisuudet jaksavat vielä 15 vuoden asumisen jälkeen innostaa. Vaikka polttopuiden teko ja leivinuunin lämmitys vaativat vaivaa, ei Nykänen ole katunut muuttoa yhtä hetkeä enempää.

– Minulla oli aggregaatissa tosi pieni akku, joka piti tuoda uuninpankolle lämpiämään, jotta aggregaatin saa päälle. Kun olin hirveän kylmänä talvena polvillani betonilattialla 5.30 laittamassa aggregaattia päälle, niin silloin minulle tuli sellainen olo, että tätäkö minä halusin. Sitten minä vaan hankin isomman akun.

Työt kotona ja kotitöitä

Riitta Nykäsen ammatti sopii hänen elämäntyyliinsä. Hän kutsuu itseään ympäristökasvattajaksi, sillä virallinen työnimike erikoissuunnittelija, tuntuu Nykäsestä vieraalle. Työnkuvaan kuuluu Kainuun alueella esimerkiksi luonto-opasteiden tekeminen, verkkosivujen parissa työskentelyä, ja yhteistyö eri tahojen kanssa.

– Lisäksi teen yhteistyötä itärajan toiselle puolelle lähinnä Kostamuksen luonnonpuiston ja Kalevalan kansanpuiston kanssa.

Työtä Nykänen tekee kuitenkin vain kahdeksan kuukautta vuodessa. Synkimpien talvikuukausien aikana hän ei tee töitä lainkaan. Syitä tähän on kaksi. Nykänen sanoo pärjäävänsä vähemmällä rahalla, lisäksi hän mainitsee, että elämässä voi tehdä muutakin kuin olla töissä.

Talvella rasitus nousisi liikaa, kun töiden lisäksi pitäisi lämmittää taloa ja kolata lumet pihasta. Työkuukausina noin puolet työpäivistä hän tekee pirtin pöydän ääressä etänä.

– Kovalla tuiskulla avonaisen vaaran päälle lumi voi kerääntyä nopeasti, ja työssäkäynti olisi talvella hankalaa. Kun tein täysipäiväisenä töitä, välillä mietin aamulla, miten pääsen töihin, kun tie oli tukossa.

Bensa ja viini tuovat isoimman loven lompakkoon

Elämä vaaran päällä on säästäväistä ja ekologista. Suurimmat kulutuskohteet Nykäsellä ovat bensa aggregaattiin sekä Ladaan, jonka hän on nimennyt Mansikiksi.

– Bensan lisäksi toinen suurempi kulutuskohde on punaviini, Nykänen naurahtaa.

Nykäsen elämäntapa voi vaikuttaa ensisilmäyksellä erakkomaiselta ja yksinäiseltä. Asia ei kuitenkaan ole niin. Hän tapaa työssään lukuisia ihmisiä, ja hän on tärkeä jäsen Siikavaaran kyläyhteisössä. Ympärillä olevat ihmiset auttavat toisiaan tarpeen tullen. Hän ei vain kohtaa samanlaista hälinää ympärillään kun kaupungeissa asuvat ihmiset.

– Vaikka meidän syrjäseudun väki vähenee, ja paikka autioituu, niin tässä ei ole lainkaan sellaista hylkäämisen tunnetta läsnä. Kun maatalouskone pyörii pihapiirissä sesonkiaikoina ja pelto kasvaa uutta, niin ihan kulttuurin laidassa tässä ollaan.

Nykänen ei näe elämäntyyliään erikoisena. Hän uskoo, että kenties pieni retki metsään tekisi hyvää itse kullekin.

– Ei tämä kenellekään pahaa tekisi. Minä teen töitä, nukun, syön ja harrastan ja kuljeksin tuolla metsässä. Aivan kuten suurin osa kainuulaisista tekee. Ehkä tämä valtioverkon puuttuminen on se suurin erottava tekijä.

Mitkä ovat sinun vinkkisi omavaraisuuteen? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Lasse Nordlund on elänyt 30 vuotta omavaraisena keskellä metsää ja tehnyt kengätkin itse: "Isoin pala on pysyä henkisesti tasapainossa"

Japanilais-suomalainen perhe rakentaa unelmien ekoelämää lappilaiselle pikkukylälle – tuulivoimala ja villiruoka takaavat omavaraisuuden

"Jo muinaiset roomalaiset..." käy aloitukseksi myös rapujen tarinaan, mutta otetaan ensin kreikkalaiset.

1. Antiikin lääke

Aristoteles kirjoitti ravuista jo 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Antiikin Kreikassa rapu ei ollut ruokaa, vaan saksiniekoilla hoidettiin näivetystautia.

Myös roomalaiset käyttivät rapuja lääkkeenä. Monitaituri Plinius vanhemman sanotaan hoitaneen muun muassa käärmeenpuremia aasin maitoon sekoitetulla rapujauholla.

2. Paaston pelastus

Keskiajalla ankaran hengellisissä luostareissa pidettiin kymmeniä, jos ei satoja paastopäiviä. Niihin ei liharuoka sopinut, mutta kalahan ei ole lihaa ja rapu vielä vähemmän.

Niinpä ainakin jo 1200-luvulta lähtien luostarien rapukattiloissa keitettiin joka vuosi kymmeniätuhansia rapuja sapuskaksi.

3. Onnea Napoleonille

Rapujen syönnistä tuli hienoa viimeistään 1800-luvun Pariisissa, ja se on ainakin osittain keisari Napoleonin syytä tai ansiota.

Kova taistelu vaatii hyvät ateriat. Kun ranskalaiskeisari kerran oli saanut rapuja kanaruokansa koristeeksi, hän halusi niitä jokaisen taistelun jälkeen. Ravusta kerrotaan tulleen Napoleonille suorastaan onnen eläin.

4. Muoti

Pariisista muoti levisi tietysti muihin Keski-Euroopan kaupunkeihin, ja ennen pitkää myös Pohjoismaihin. Siitä saa kunnian Tanskan kuningatar Kristiina.

5. Bisnes

Ravut alkoivat kiinnostaa suomalaisia, kun ruotsalaiset ensin tykästyivät niihin.

Toisaalta osa suomalaisten rapuperinteistä on itäistä juurta, koska Suomen kylpylöihin tulleet hienot ja varakkaat pietarilaiset halusivat herkutella saksiniekoilla.

Ravustus alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla. Kun rapujen kysyntä kasvoi, tarvittiin lisää myös ravunpyytäjiä, ja suomalaiset löysivät ravunmentävän markkinaraon.

Kerrotaan, että varsinkin Hämeessä ja Satakunnassa ainakin renkipoikien kannatti miettiä jopa ammatinvaihdosta maalta vesille. Hyvä pyytäjä teki ravuilla kertaallisen tilin.

Kun Keski-Euroopan markkinat vetivät parhaimmillaan, Suomesta vietiin miljoonittain rapuja.

6. Joki- ja täpläravut

Jääkauden hellitettyä jokirapu mönki Suomeen idän tai tarkemmin kai kaakon suunnalta.

Täplärapu puolestaan tuotiin Pohjois-Amerikasta vasta 1960-luvulla. Sitä ei saa enää nykyisin istuttaa tai siirtää uusille vesille, koska täpläravun seuralaisena kulkee harmittavan usein rapurutto.

Rapujuhlat saa pystyyn yhtä hyvin jokiravuilla kuin täpläravuillakin, sillä molemmat ovat syötävän hyviä. Lähinnä itäsuomalaisissa järvissä mertaan voi joskus tulla myös kolmas kotimainen saksiniekka, kapeasaksirapu.

7. Rapurutto

Tuhoisa rapurutto aloitti Euroopan-valloituksensa tiettävästi Italiasta, ja tuontitavarana Pohjois-Amerikasta se sinnekin rantautui. Italiasta se levisi Ranskaan ja Saksaan, kunnes Puolan ja Venäjän kautta kiersi ensikertaa Suomeenkin jo 1890-luvulla.

Tänä kesänä on puhuttu paljon haitallisista vieraslajeista, ehkä eniten lupiinista ja kurtturuususta. Myös rapurutto on nostettu EU:n haitallisten vieraslajien listalle. Sille ei suomalainen jokirapu pärjää.

Rapujen puolustaminen rapurutolta on ihmisen tehtävä, ja kotimaan ikiaikainen laji jokirapu kiittää huolellista pyytäjää. Ja täpälärapukin kärsii rapurutosta.

Kalastus- ja ravustusvälineet pitää desinfioida aina, kun vaihtaa vesistöä. Pilssivedet täytyy tyhjentää, veneet kuivattaa auringossa eikä rapumertaa tai sumppua rapuineen saa suorilta siirtää toiseen järveen.

8. Istutukset

Rapuruton tultua suomalaisten ei enää pitkään aikaan kannattanut harkita ammatinvaihtoa päätoimiseksi ravustajaksi. Romahtaneet jokirapukannat ja -saalit eivät ole koskaan toipuneet 1800-luvun lopun tasolle.

Tuhoa on yritetty korjata suunnitelluilla istutuksilla. Vesireittien latvavedet on jätetty jokirapujen elintilaksi, mutta selkävesille on istutettu täplärapuja.

Esimerkiksi Tampereen ympäristön suurilla järvillä pääsee taas ravustamaan sadan vuoden tauon jälkeen.

Kansallisen rapustrategian mukaan sisävesien raputaloudella on huomattava merkitys ja sen uskotaan yhä kasvavan.

9. Rapukausi

Kuluvan kesän ravustuskausi alkaa tänään sunntaina eli 21. heinäkuuta kello 12, ja ennakolta saalistoiveet ovat korkealla.

Arvioiden mukaan Etelä-Suomesta saadaan nyt mainioita rapusaaliita. Keskellä Suomea ja varsinkin Lapissa voi olla, että parhaat rapusaaliit nostetaan vähän myöhemmin eli vasta heinä-elokuun vaihteen jälkeen.

Ravustajalla täytyy olla pyyntiin lupa vesialueen omistajalta ja hänellä täytyy olla maksettuna valtion kalastonhoitomaksu.

Merrat pitää merkitä kunnon koholla ja niissä tulee olla pyytäjän nimi ja yhteystiedot. Joillakin vesillä mertoihin tarvitaan lisäksi pyydysmerkit.

10. Herkku

Suomalaisen ravustuksen historia on komea, ja tulevaisuuskin voi olla. Kansallinen strategia luo uskoa siihen, että raputaloudella on monipuolista kaupallista merkitystä.

Kunhan tämän kesän rapukausi saadaan keskipäivällä alkuun, niin jo huomisaamuna kalakauppiaan tiskillä mönkii tuoreita rapuja. Ainakin jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Samoin ravintolat alkavat mainostaa erityisiä rapuviikkojaan.

Ne kaikkein onnekkaimmat pyytäjät ja innokkaimmat herkkusuut taitavat järjestää rapujuhlia jo tänään.

10. + 1 Tilli suussa

Rapujuhlat eivät tietenkään ole täydelliset ilman iloista laulua. Pöytäseurueen yhteiseksi lauluksi käy vaikkapa Snapsikylpy, sillä sävelenä on vanha tuttu Kalliolle kukkulalle:

Tilli suussa, kruunu päässä
Sinut pöytää kannetaan.
Paahtoleivän päälle sulle
snapsikylpy annetaan.

Artikkelin lähteet: Pirkanmaan Kalatalouskeskus, Raputietokeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Luonnonvarakeskus ja MMM/Kansallinen rapustrategia

Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi tänään menehtyneenä järvestä Kangasniemellä Etelä-Savossa, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Tyttö oli ilmoitettu kadonneeksi puolen päivän aikaan. Kyläläiset sekä pelastusviranomaiset etsivät häntä laajasti useamman tunnin ajan.

MTV Uutisten mukaan tytön etsintään osallistui muutamia kymmeniä omaisia ja muita vapaaehtoisia, jotka olivat kuulleet etsinnöistä somessa.

Pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät tytön menehtyneenä katoamispaikan läheisyydessä sijaitsevasta Puula-järvestä laiturin vierestä. Poliisi kiittää kaikkia etsintöihin osallistuneita.

EU-komissio on rajoittanut varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen työtehtäviä, koska tämä on hakenut Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamieheksi.

Tiukka suhtautuminen jo hakemusvaiheessa herättää kysymyksen siitä, miten komissio suhtautuu, jos Katainen valitaan tehtävään. Komission tiedottajan mukaan mahdollisia ongelmia itse tehtävän hoitamisessa arvioidaan vasta sen jälkeen, jos Katainen tulee valituksi.

Tehtävänsä jättävän komissaarin on kahden vuoden ajan konsultoitava komissiota, jos hän aikoo työskennellä sellaisilla aloilla, jotka liittyvät hänen salkkuunsa. Tarkkailuaikaa pidennettiin viime vuonna 18 kuukaudesta kahteen vuoteen.

Komissiosta kerrotaan STT:lle, ettei Katainen tällä hetkellä koordinoi projektiryhmänsä kokouksia, jos pöydällä on Sitran toimintaan liittyviä aiheita. Kataisen projektiryhmä komissiossa vastaa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä eli pitkälti samoista alueista, joista Sitra on kiinnostunut.

Katainen ei myöskään saa olla tekemässä sellaisia päätöksiä, jotka voivat johtaa eturistiriitaan tai niiden voidaan perustellusti tulkita johtavan sellaiseen.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kerrotaan konsultoineen Kataisen tilanteesta riippumatonta eettistä komiteaa. Hän on myös informoinut perjantaina Euroopan parlamenttia järjestelyistä, joihin komissiossa on ryhdytty.

Komission eettisten ohjeiden rikkominen voi johtaa esimerkiksi eläke-etuuksien menettämiseen.

Sitra tekee tulevaisuuden visioita

Sitra on asiantuntijaorganisaatio, joka käynnistää ja toteuttaa hankkeita yhdessä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Sen tavoitteena on selvittää reittejä parempaan tulevaisuuteen.

Sitran peruspääoman markkina-arvo oli viime vuoden lopussa noin 776 miljoonaa euroa.

Sitran yliasiamiehen tehtävä vapautuu tammikuussa 2020. Kataisen pesti nykyisessä komissiossa on päättymässä lokakuun loppuun.

Yliasiamiehen tehtävää ovat hakeneet myös muun muassa työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Lue lisää:

Kovia hakijoita Sitran yliasiamiehen pestiin: Jyrki Katainen, Suvi-Anne Siimes, Pekka Sauri, Johanna Karimäki

Etna-tulivuori purkautui perjantain ja lauantain välisenä yönä rajusti.

Italian geofysiikan instituutti sanoi, että laava on virrannut noin 1,5 kilometriä alas asumatonta vuorenrinnettä.

Purkauksen aiheuttamat rajut tuhkapäästöt pakottivat hallinnon sulkemaan läheisen Catanian kaksi lentokenttää. Ne avattiin jälleen osittain lauantaina.

Purkaukset ovat Etnalla yleisiä. Viimeisin iso purkaus tapahtui vuonna 2009.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi lauantaina todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta miehen, jonka oletetaan olevan Helvetin enkelien johtaja Suomessa.

Tutkinnanjohtaja kuvailee tapaukseen liittyvää rikoskokonaisuutta poikkeukselliseksi.

Epäillyn rikoksen tekoaika on tammikuusta 2018 tiistaihin 16. heinäkuuta 2019.

Vangitsemisoikeudenkäynti pidettiin suljetuin ovin. Myös istunnon asiakirjat määrättiin salaisiksi lopputulosta lukuun ottamatta.

STT:n mukaan vangittu mies on tunnettu vuosien takaa Helvetin enkelien johtohahmona Suomessa. Tutkinnanjohtaja ei vahvistanut Ylelle miehen tämänhetkisiä yhteyksiä jengiin.

Tutkinnanjohtaja: Kokonaisuus poikkeuksellisen laaja

Helsingin käräjäoikeus vangitsi jo perjantaina iltapäivällä useita henkilöitä epäiltynä muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ainakin osa perjantaina vangittujen epäillyistä rikoksista sijoittuu samalle aikavälille kuin lauantaina vangitun miehen epäilty törkeä huumausainerikos.

Tutkinnanjohtaja Helsingin poliisin rikoskomisario Kaarle Lehmus ei ota kantaa siihen, liittyikö lauantainen vangitsemisoikeudenkäynti perjantain vangitsemisiin. Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin laaja, poikkeuksellinen rikoskokonaisuus, johon liittyy useita henkilöitä.

– Kyllä tässä on vähintäänkin sellaisia elementtejä, jotka tekevät tapauksesta aika poikkeuksellisen ehkä jopa suomalaisessa rikoshistoriassa, Lehmus sanoi medialle vangitsemisen jälkeen.

Siitä, mikä tekee epäillystä huumausainerikoksesta törkeän, Lehmus oli vielä vaitonainen.

– Puhutaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokitellusta huumausaineesta. Laatua, määrää, tai mitään muita yksityiskohtia en tutkinnallisista syistä ota esille, Lehmus sanoi.

Seuraavaksi tapaus etenee syyteharkintaan. Syytteiden nostamisen määräpäivä on 16. tammikuuta 2020.

Turkin varapresidentti Fuat Oktay sanoi lauantaina, että Turkki lähettää tutkimusaluksen kahden kaasunporauslaivan avuksi Kyproksen lähettyville. Tällä pyritään vauhdittamaan poraamista.

Lisäksi Turkki lähettää alueelle toisenkin tutkimusaluksen etsimään hiilivetyjä.

– Turkki ei koskaan taivu EU:n pakotteiden edessä ja puolustaa omia oikeuksiaan alueella, Oktay sanoi.

EU määräsi Turkin vastaisia pakotteita, koska EU:n mukaan Turkki rikkoo kansainvälistä lakia poraamalla alueella, jonka taloudelliset oikeudet kuuluvat Kyprokselle.

Turkki valloitti Kyproksen itäisen osan 45 vuotta sitten vuonna 1974. Oktay puhui vuosipäivän juhlatilaisuudessa.

Kansainvälisesti tunnustettu Kyproksen hallitus toimii saaren eteläosassa, jota hallitsevat Kyproksen kreikkalaiset.

Kolmasosaa saaren itäissä osassa hallitsevat turkkilaiset, mutta alueen itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki. Turkilla on Kyproksella 35 000 sotilasta.

Lue lisää:

EU:n pakotteet suivaannuttivat Turkin – aikeissa lisätä maakaasun porausta Välimerellä

EU päätyi pakotteisiin Turkkia vastaan – Turkki porasi kaasua Kyproksen edustalla toistuvista varoituksista huolimatta

Juho Oksman asettelee jalkansa huolellisesti lähtötelineeseen ja kätensä lähtöviivalle. Urheilija hengittää syvään ja kohottautuu lähtöasentoon. Lähtölaukaus kajahtaa ilmoille, ja Oksman lähtee kiitämään punaista juoksurataa pitkin.

– Se meni ihan hienosti, toteaa Oksman telineille palattuaan.

Viikon päässä siintävät ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävät down-yleisurheilun EM-kisat. Harjoitukset keskittyvät niiden alla juoksutekniikan ja nopeuden parantamiseen.

21-vuotiaalla urheilijalla on takanaan kolmet kansainväliset arvokilpailut, ja menestystäkin on tullut. Portugalin EM-kisoissa vuonna 2017 Oksman oli voittamassa hopeaa 4 x 100 metrin viestistä.

Heinäkuun lopussa Tampereella järjestettävät EM-kisat ovat kuitenkin ensimmäiset, joihin Oksman valmistautuu oman valmentajan kanssa.

Yleisurheilu vei mukanaan

Juho Oksman innostui liikunnasta jo lapsuudessaan. Talvella hän hiihti ja lumikenkäili, kesällä puolestaan juoksi metsässä ja pelasi pallopelejä.

– Menin pienestä asti pallon perässä, muistelee Oksman.

Viisi vuotta sitten kotkalaisnuori aloitti kokin opinnot Kuusankoskella Kouvolassa, ja muutti koulun asuntolaan arkiviikoiksi.

Vanhemmilla heräsi huoli, ettei Oksman pääsisi viikolla liikkumaan. Ajatus kuitenkin väistyi, kun selvisi, että asuntolan lähistöllä järjestettiin kehitysvammaisille ohjattua yleisurheilua.

Oksman alkoi käydä harjoituksissa pari kertaa viikossa. Ryhmän vetäjä huomasi pian nuoren miehen innostuksen, ja ehdotti vanhemmille hänen ohjaamistaan syvemmälle yleisurheilun pariin.

Ryhmäohjauksen siivittämänä Oksman alkoi käydä kilpailuissa. Mitalisijoitus tuli heti ensimmäisistä SM-kisoista tammikuussa 2015. Urheilija sai kaulaansa SM-pronssia pituushypystä ja 60 metrin juoksusta.

Isä Risto Oksman rakensi kirjahyllyyn orren mitalien ripustusta varten. Se alkoi täyttyä kunniamerkeistä.

Valmentajan löytämisen vaikeus

Keväällä 2018 Oksmanin opinnot Kuusankoskella päättyivät. Nuori urheilija muutti pois asuntolasta takaisin Kotkaan vanhempiensa luokse.

Liikuntaryhmä jäi taakse, mutta halu urheilla säilyi.

Ohjattua liikuntaa oli Kotkassa kuitenkin vaikea löytää. Oksman oli aiemmin käynyt jonkin aikaa Karhulan Katajaisten nuorisovalmennusryhmässä, jossa äiti oli hänen apunaan. Ryhmä ei kuitenkaan ollut Oksmanille sopiva.

– Juho ei aina pysynyt muiden tahdissa, koska häntä piti neuvoa ja ohjata, jotta hän pärjäsi tietyissä asioissa. Lisäksi nuorimmat ryhmäläiset olivat vasta kymmenvuotiaita, ja Juho kuitenkin jo nuori mies. Aikuiselle toivoisi omanlaistaan ohjausta, sanoo Anne Oksman.

Niinpä koulun päätyttyä Juho Oksman harjoitteli yleisurheilua äitinsä kanssa. Anne Oksmanin yleisurheilutaustasta oli apua, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut valmennusosaamista.

Oksmanit olisivat halunneet pojalleen henkilökohtaisen valmentajan, mutta sellaista ei meinannut löytyä millään.

– Putosimme vähän tyhjän päälle, sanoo Anne Oksman.

Arvostuksen puutetta ja tietämättömyyttä

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n vapaaehtoisvalmentaja Jukka Lahti tunnistaa valmentajaongelman.

– Valmentajan saaminen voi olla vammaisurheilussa vaikeampaa kuin vammattomien urheilussa. Meidän urheilijamme ovat lähinnä vanhempiensa valmennuksessa, parilla on ihan oma valmentaja, sanoo Lahti.

Lahti arvelee, että valmentajien puutteen taustalla voi olla arvostuksen puutetta ja tietämättömyyttä.

– Voidaan kokea, että kehitysvammaisten valmentaminen on vaikeaa, tai että siinä on joitain hankalia erityispiirteitä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Samanlaista yleisurheiluvalmennusta se on kuin muukin. Tietysti joitain asioita pitää ottaa huomioon, mutta ei se ole mitään rakettitiedettä.

Myös viikottaista ohjattua toimintaa on Jukka Lahden mukaan kehitysvammaisille tarjolla hyvin vähän. Lahti arvelee, että seuroissa ei välttämättä olla tietoisia siitä, millaista toimintaa kehitysvammaisille voitaisiin järjestää.

– Olisi kuitenkin todella tärkeää, että kehitysvammaisille olisi mahdollisuuksia liikuntaan. Säännöllinen liikuntaharrastus voi olla heille vielä tärkeämpää kuin monelle vammattomalle. Kaikilla ei välttämättä ole kavereita tai muuta sosiaalista elämää oikeastaan ollenkaan, ja urheilu voi monesti olla ainoa väylä sosiaalisuuteen.

Lahden mielestä muutoksen pitäisi lähteä huippu-urheilupuolelta.

– Vieläkin urheiluliitoissa voi olla sellaista, että vammaiset urheilijat eivät ole samalla viivalla vammattomien kanssa. Siitä huolimatta, että meillä on hyviä uranuurtajia kuten Leo-Pekka Tähti, joka on valittu vuoden urheilijaksi ja saanut paljon hyvää julkisuutta.

Jukka Lahti kuitenkin uskoo, että down-urheilu on Suomessa kasvamassa.

– Down-urheilu on Suomessa vielä hyvin tuoretta. Yleisurheilu on pioneerilaji. Viime vuosina meille on tullut myös down-uimari, -voimistelija sekä -laskettelija. Kaikille kehitysvammaisille tarkoitetussa Special Olympics -toiminnassa down-urheilijoita on ollut jo vuosia.

Pitkä etsintä päättyy

Viime talvena Oksmanit kävivät harjoittelemassa SM-hallikisoja varten Ruonalan urheiluhallilla Kotkassa. Samassa paikassa Karhulan Katajaisten valmentaja Jari Syvelä veti harjoituksia nuorille.

– Satuimme satasen lähtötelineille samaan aikaan. Vaihdoimme muutaman sanan ja kerroimme lähestyvistä SM-kisoista. Seuraavalla kerralla Jari tuli kysymään, miten kisat menivät. Juttelimme siitä, ettei Juholla ole valmentajaa ja yks kaks Jari tokaisi, että jospa hän yrittäisi.

Valmentaja oli pitkän etsinnän jälkeen löytynyt.

Juho Oksman on treenannut Jari Syvelän valmennuksessa keväästä saakka. Oksman on ensimmäinen Syvelän valmentama urheilija, jolla on Downin syndrooma.

– Otin Juhon valmennuksen haasteena vastaan. Olen valmentanut eriasteisia urheilijoita 25 vuotta. Samat lainalaisuudet pätevät Juhoon kuin kaikkiin muihinkin urheilijoihin. Harjoittelutaso on tosin alhaisempi, kuin vammattomilla urheilijoilla, sanoo Syvelä.

Down-yleisurheilun käytännöt poikkeavat hieman vammattomien urheilusta. Eroavaisuuksia löytyy esimerkiksi heittovälineiden painosta. Juoksussa urheilija saa itse valita, hyödyntääkö lähtötelineitä vai ei.

Syvelä keskittyy Oksmanin valmennuksessa urheilun perusasioihin, kuten motoriikkaan, lihasten käskytykseen, lihaskuntoon, tasapainoon ja koordinaatioon. Valmennus on jo alkanut tuottaa tulosta.

– Hän on ollut erittäin hyvä opettaja. Nyt pikkuhiljaa virittäydytään seuraaviin MM-kisoihin. Pitää treenata huolella, toteaa Juho Oksman.

Tähtäimessä EM-mestaruus

Ennen MM-kisoja edessä ovat kuitenkin Tampereen EM-kisat. Niihin Juho Oksman suuntaa tavoitteet korkealla.

– Tavoittelen kisoissa ainakin henkilökohtaisia ennätyksiä ja EM-pistesijoitusten parannusta. Ja olisihan se hienoa tuoda seuralle ensimmäinen EM-mestaruus, toteaa Oksman.

EM-kisoissa Oksman aikoo kilpailla 100 ja 200 metrin matkoilla, 4 x 100 metrin viestissä, kuulantyönnössä ja pituushypyssä. Down-yleisurheilussa urheilijat osallistuvat tyypillisesti useisiin eri lajeihin. Tampereen kisoissa aktiivisin kilpailija on ilmoittautunut kymmeneen eri lajiin.

– Siinä on keskityttävä aika paljon. Satasella etenkin pitää koota ajatukset. Lähtölaukauksen tullessa pitää sitten rentoutua ja nauttia, toteaa Oksman.

Elämässä eteenpäin

Vanhemmat ovat seuranneet poikansa kehittymistä tyytyväisinä.

– Kyllähän se on liikuttavaa, varsinkin kun näkee, kuinka omistautunut Juho on urheilulle. Urheilu on myös tuonut järjestystä Juhon elämään. Hänelle on tärkeää, että kaikki sujuu aikataulujen mukaan. Urheilulla on ollut pelkästään positiivinen vaikutus Juhon elämään, kertovat Anne ja Risto Oksman.

Urheilun ohella Oksman työskentelee viitenä päivänä viikossa kotkalaisessa lounaskahvilassa ja harrastaa musiikkia. Nuori mies asuu vielä vanhempiensa luona, mutta unelmissa siintää muutto tukiasuntoon.

Hakemus on jo laitettu vetämään.

– Odotan muuttoa erittäin kovasti. Elämässä pitää mennä eteenpäin ja etsiä uusia haasteita, toteaa Juho Oksman.

Muistatko vielä sen tunteen, kun polkaiset mopon käyntiin, painat kytkimen pohjaan, vaihde päälle ja väännät kahvasta vähän kaasua?

Sitten huristelet vapauteen.

Suomen luoteisnurkassa, Tunturi-Lapissa sijaitsevassa Hetan kylässä moni kokee sen tunteen yhä uudelleen ja uudelleen.

Hetta on vajaan tuhannen asukkaan kylä. Pienessä kylässä toimii oma mopoporukka, joka on kiinnostunut nimenomaan vanhoista mopoista.

Mihku Näkkäläjärvi on lapsesta asti ollut kiinnostunut moottoriajoneuvoista.

– Nyt aikuisiällä kiinnostaa enemmän vanhemmat laitteet, mopot ovat yksi. Sitten löytyy vanha moottoripyörä ja vanha moottorikelkka. Se vanha tekniikka kiinnostaa kovasti, kuvailee Näkkäläjärvi.

Mopokuume tuntuu iskevän lujasti muihinkin, sanoo Näkkäläjärvi.

– On se varmaan ollut vähän sellainen tarttuva tauti. Meitä oli aluksi ihan vain muutama, jotka alkoivat vanhoja mopoja värkkäämään. Vuosi kerrallaan tuli aina uusia harrastajia, kertoo Näkkäläjärvi.

Sama harrastus tuntuu olevan myös Enontekiön nykyisellä kunnanjohtajalla Jari Rantapelkosella. Hän kurautti Pappa-Tunturilla Hangosta Nuorgamiin.

Viime kesänä porukka huristeli muutamassa päivässä tuhannen kilometrin reissun – tämän kesän reissun pilasi lumisade

Hetan mopoporukka ei tyydy ajamaan vain varovasti pihaa ympäri, vaan vanhoille mopoille annetaan välillä kunnolla kyytiä.

– Viime kesänä kävimme Norjassa, Nordkappissa porukalla. Reissu kesti neljä päivää. Kilometrejä tuli aika lailla tuhat.

Jos lähtee reissuun vehkeellä, jonka maksiminopeus on neljäkymmentä kilometriä tunnissa, kärsivällisyyttä tarvitaan vähintäänkin repullinen.

– Minä en edes kuuntele mitään musiikkia. Minä vain kuuntelen mopon volinaa ja mietiskelen kaikkia maailman asioita, nauraa Näkkäläjärvi.

Tänä kesänä mopoilijoiden piti lähteä taas yhdessä reissuun. Jokainen oli varannut kesäloman reissua varten mutta Lapin kesä muutti suunnitelmat, lumen muodossa.

– Niin paljon ei kiinnosta mopolla ajaminen, että lumisateessa lähtisin ajamaan, sanoo Näkkäläjärvi.

Wathénille iski mopokuume kun hän muutti Oulusta Hettaan – haaveissa siintää jo kolmas metallitankkinen kaunotar

Emmi Wathén on ollut tekemisissä mopojen kanssa lapsesta lähtien, mutta ei ollut koskaan omistanut itse mopoa, kunnes muutti Hettaan.

Näkkäläjärvi sai koukutettua mopoinnostuksen myös Wathénille.

– Mopokuumehan se tuli ja rupesin katselemaan omaa mopoa. Lopulta löysin Heinolasta sopivan yksilön. Rahtirekka toi sen Ouluun ja siellä laittelin sen loppuun.

– Tuli vähän hoppu saada se fiksattua loppuun, että ehdin muiden kanssa reissuun.

Sinä kesänä Wathén kävi vuoden 1981 mallin Solifer sm -mopolla Norjan Skibottenissa.

Wathén on tilannut nyt toisen mopon, joka on pari vuotta vanhempi kuin nykyinen.

– Kyllä pihalle vielä yksi mopo mahtuisi. Metallitankkiset mopot on se minun juttu. En minä muovitankkisista niin välitä, kertoo Wathén.

Apollo 11 matkasi Kuuhun 50 vuotta sitten.

Vuonna 1969 astronautti Neil Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen Kuun kamaralla. Tuolloin hän lausui myös historialliset sanansa: "Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta jättiläisharppaus ihmiskunnalle."

Nasan taltiointi tästä historiallisesta tapahtumasta on katsottavissa Yle Areenasta sunnuntaina kello 5.40 alkaen.

Ylessä on tällä viikolla julkaistu paljon kuusisältöjä. Löydät ne täältä:

Lue: Uhkayritys onnistui: 50 vuotta sitten tänään ihminen laskeutui Kuun kamaralle

Astronautit varautuivat kuolemaan, presidentti Nixonilla oli muistopuhe valmiina

Seuraava jalanjälki Kuun kamaralla voi olla kiinalaisesta kengästä

Kuun tulevaisuus on kaupallinen – kultaa, platinaa ja saastetonta energiaa

Kuussa on 180 000 kiloa romua ja pieniä inhimillisiä muistoja

Näin Apollo 11:ssä syötiin ja juotiin

Kuuntele: Podcast-sarja He valloittivat Kuun

Katsele: Areena-sarja Historia: Kuun valloittajat

Vainajan viimeinen tahto voi löytyä patjan alta tai ruokakomerosta

Mikä on paras tapa säilöä testamentti niin, että se varmasti löytyy kuoleman jälkeen? Paremman puutteessa suomalaiset kätkevät testamenttinsa esimerkiksi liinavaatekaappiin tai patjan alle. Asianajajaliiton mukaan testamenttien rekisteröinti ehkäisisi perintöriitoja ja parantaisi vainajan oikeusturvaa.

Kaksi ihmistä kuoli Luumäellä noustuaan autosta rekan eteen

Onnettomuus tapahtui hieman ennen kahta yöllä, kun henkilöauto pysähtyi Kuutostiellä Jurvalan kohdalla ja autosta nousi kaksi ihmistä tielle. Takaa tullut rekka-auto törmäsi heihin sekä pysäköityyn autoon. Tiellä olleet menehtyivät heti. Lisäksi henkilöautossa ollut ihminen loukkaantui. Poliisi tiedottaa onnettomuudesta lisää sunnuntaina päivästä.

Ukrainassa valitaan uusi parlamentti – yhden puolueen vetonaulana rocktähti

Poliittiseen eliittiin kyllästyneet ukrainalaiset äänestävät sunnuntaina parlamenttivaaleissa. Vaalien ennakkosuosikin, keväällä presidentiksi nousseen, entisen tv-koomikon Volodymyr Zelenskyin puolueen uskotaan voittavan enemmistön edustajapaikoista. Parlamenttiin pyrkii myös uuden Holos-puolueen johtaja, rock-tähti Svjatoslav Vakartšuk, joka veti perjantai-iltana Kiovassa laajan aukion täyteen fanejaan. Parlamenttiin valitaan viideksi vuodeksi 450 valtiopäiväedustajaa. Lue vaalien asetelmat täältä.

Millainen mies on Britannian todennäköinen tuleva pääministeri Boris Johnson?

Tiistaina julkistetaan Britannian konservatiivipuolueen jäsenäänestyksen tulos, joka määrittää Britannian uuden pääministerin. Ennakkosuosikki on eliittikoulujen kasvatti, entinen Lontoon pormestari Boris Johnson. Taustajuttumme Johnsonista paljastaa muun muassa, miten kaukana todellisuudesta jotkin hänen toimittajana kirjoittamansa lehtiartikkelit olivat ja mitä hän ajattelee brexit-kaaoksesta.

Ilo katosi harjoittelusta – suomalaisuimari hylkäsi täyden stipendin Floridassa ja palasi Suomeen

Uinnin huippulupaus Ida Hulkko valmistautuu uransa toisiin MM-kisoihin. Vielä viime syksynä hän oli onnellinen täydellisen kauden jälkeen ja siirtyi urheilemaan täydellä stipendillä Yhdysvaltoihin. Mutta pian hän sai huomata, että oli tehnyt väärän valinnan.

Koko maassa aurinkoista

Sää poutaantuu ja muuttuu aurinkoisemmaksi myös maan itäosassa. Idän sadekuurot ovat hyvin harvassa ja sunnuntaina on koko maassa poutaa sekä aurinkoista. Sää lämpenee ja hellelukemia mitattaneen laajalti maan etelä- ja keskiosassa, paikoin myös pohjoisessa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomessa 95-oktaanisen bensiinin hinta oli viikon alussa EU-maiden viidenneksi kalleinta. Asia käy ilmi Euroopan komission viikoittain julkaisemasta polttoaineiden hintatilastosta.

95-oktaanisen ilmoitettu keskihinta 15. heinäkuuta Suomessa oli 1,56 euroa litralta. Suomen edellä bensan hinnoissa olivat Italia (1,60), Kreikka (1,62), Tanska (1,66) ja Hollanti (1,69).

EU-maiden halvinta bensaa tankattiin samaan aikaan Bulgariassa (1,11), Liettuassa (1,14), ja Latviassa (1,18).

Hintaeron huomaa erityisesti Viroon suuntaava automatkailija, sillä Virossa bensiiniä tankattiin viikon alussa 1,36 eurolla litralta, eli 20 senttiä halvemmalla kuin Suomessa. Dieselin kohdalla erotus on paljon pienempi, noin neljän sentin luokkaa.

Dieselöljyn kohdalla Suomen 1,37 euron litrahinta ei nouse yhtä kärkeen, sillä kalliimpaa dieseliä tankataan muun muassa Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Belgiassa ja Kreikassa. Ruotsissa tankattiin viikon alussa EU:n kalleinta dieseliä 1,50 eurolla litralta.

Kolmen hintaluokan Eurooppa

Polttoaineiden hinnoissa EU jakautuu kartalla selkeästi edulliseen itään, keskihintaiseen keskiseen Eurooppaan ja kalliiseen länteen sekä pohjoiseen. Myös Välimeren maat Italia ja Kreikka erottuvat kartalta kalliina maina tankata, oli sitten kyse bensiinistä tai dieselistä.

Sekä bensiinin että dieselin kuluttajahinta ennen veroja on ollut nousussa EU-alueella kesäkuun lopulta lähtien. Hinnat eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet kevään huippua toukokuulta, jolloin polttoaine oli kalleimmillaan kuluvana vuonna.

Suomessa verotuksen osuus lopullisesta hintalapusta on 95-oktaanisen bensiinin kohdalla 63 ja dieselin kohdalla 53 prosenttia.

Euroopan komission polttoaineen hintatilasto perustuu jäsenmaiden ilmoittamiin tietoihin polttoaineiden keskihinnoista kullakin viikolla.

Lue lisää:

Diesel-kuskeja kiusannut hintaheilahdus on ohi – nyt bensan hinnassa näkyy pilaantunut öljy, laiterikot ja kauppasodan uhka

Bensan keskihinta pompahti: +13 senttiä litralta verrattuna tammikuuhun – Dieselkuskit päässeet vähemmällä

Vuokraamassa autoa lomalla? Netistä saatu tarjous ei ole sopimus, lopullinen hinta voi muuttua – Lue 9 tärkeää vinkkiä autonvuokraukseen