Armeija marssii vatsallaan, mutta ruoasta huolimatta moni annos jää syömättä, viskataan roskikseen tai jää muuten käyttämättä. Luvut ovat isoja, kun päivittäin annoksia tehdään jopa 70 000.

Kasarmeilla hävikin vähentäminen on edennyt hyvää tahtia, mutta taistelumuonissa on vielä paljon parantamisen varaa.

Hävikistä siis pitäisi pystyä nipistämään. Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavalle Leijona Cateringille hävikin vähentäminen on ekologisesti tärkeää, mutta myös taloudellisesti iso asia – vuositasolla vähintään kuusinumeroinen luku.

– Vuodesta 2016 olemme tehneet hyvin aktiivisesti työtä ruokahävikin vähentämiseksi erilaisilla menetelmillä ja seurattu kohtuullisen tarkasti hävikin kehittymistä, mutta tarkan luvun antaminen on erittäin vaikeaa. Mutta kyllä siinä ainakin kuusinumeroisista luvuista puhutaan, kertoo Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Catering Oy:n kehitysjohtaja Petri Hoffren.

Päiväkohtaisia lukuja on Hoffrenin mukaan vaikea laskea, koska ruokaa syödään ja tehdään varuskunnissa, sitä tehdään maastossa ja sitä viedään maastoon. Silti Hoffren arvioi, että yhteensä ruokahävikistä on kolmen vuoden aikana nipistetty toistakymmentä prosenttia.

– Päivittäisistä määristä on vähän hankala laskea, mutta kyllä se kymmeniä tuhansia annoksia on. Saattaapi olla jopa satoja tuhansia annoksia, mitä tässä on kolmen vuoden aikana säästetty. Hyvin merkittävästä määrästä ruokaa puhutaan.

Samalla Hoffren toteaa tyytyväisenä, että varuskuntien ruokaloiden hävikin määrä on pienempi kuin muiden yleisten ruokaloiden.

Työtä on kuitenkin edessä, eikä vähentämisen kristallipalloa tai yhtä keinoa parantaa tulosta ole.

– Aktiivinen seuranta. Mitä tuotetta menee ja missä tilanteissa menee ja koulutus. Ja tietenkin meidän omia toimintamalleja muuttamalla. Henkilökunnan valmentaminen ja erilaisten työkalujen käyttö hukan vähentämiseksi, siinä ne keinot.

Hyvin tärkeänä asiana Hoffren pitää uusille varusmiehille palveluksen alussa järjestettävää koulutusta. Se on otettu hyvin vastaan ja siitä ollaan kiinnostuneita.

– Se tuntuu jopa siltä, että jos emme tekisi näin, se näyttäisi kummalliselta, Hoffren jatkaa.

Varusmiehet: Taistelumuonista iso säästökohde

Varusmiehiä närästää erityisesti taistelumuona. Sitä pidetään joko huonona, paketissa on liikaa tai turhia ainesosia tai annoksesta ei aina pysty valmistamaan hyvää ruokaa.

Siksi moni taistelumuona-annos jää syömättä ja lentää lopulta roskiin. Palveluksensa jo päättäneiden varusmiesten esimerkki kertoo paljon.

11 kuukauden aikana 20 varusmieheltä kertyi yhdeksän banaanilaatikollista hävitykseen tai roskikseen menossa olevaa ehjää ja käyttökelpoista taistelupakkausannosta. Laatikkoihin kertyi noin 500 annosta ruokaa.

Kun yksi pussillinen maksaa kaupassa 6-7 euroa, niin pelkästään tämän noin 20 varusmiehen joukolta kerätyn kasan hinta olisi kaupassa noin 3 000 euroa.

Ylelle he kertovat näin:

"Kenttäruokailut ovat vähentyneet radikaalisti, ja tilalle ovat tulleet ”sissimuonapussit, joiden sisällöstä valtaosa menee suoraan roskiin.... Kuivaruokapussit ovat varusmiesten kesken lähinnä vitsi, sillä ruoat eivät ole maultaan hyviä, eivätkä valmistu kenttäolosuhteissa kunnolla".

Lisäksi he kertovat, että pusseissa olevista teepusseista, pikakahvista, sokerista, maitojauheesta ja urheilujuomajauheesta valtaosa heitetään roskiin jo kasarmilla repun tilan säästämiseksi, vaikka Puolustusvoimilla on ohjeet käyttämättömän ruoan varalta.

Leijona Cateringin Hoffren ei kiistä varusmiesten keräämää tietoa. Pikemminkin hän pitää hukkaan menevän ruoan määrää huolestuttavan isona. Hän pitääkin palautetta tärkeänä ja lupaa sen menevän nopeasti käytäntöön.

– Teemme kaksi kertaa vuodessa varusmiehille kyselyn. Nyt juuri tutkittiin, mitä mieltä he ovat taistelumuonista. Juuri sieltä nousee esille niitä kehityskohteita.

Samalla Hoffren muistuttaa, että maastoruuissa on paljon reunaehtoja.

– Mitä siellä voidaan valmistaa ja kuinka ne säilyvät. Se rajoittaa paljon. Mutta on äärimmäisen hyvä, jos varusmiehet tuovat asioita esille. Siellä heitä on 17 000. Jos he lähtisivät antamaan meille kommentteja ja kehitysehdotuksia, niin varmasti päästäisiin paremmin eteenpäin, Hoffren sanoo.

Varusmiesliitolta vinkki hävikin vähentämiseksi

Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula ei hämmästy pieneltä joukolta kerättyjen ruokapussien määrää.

– Varusmiesliitolle tällaiset ruoka-asiat eivät suoraan kuulu, mutta näistä on paljon keskusteltu ja kyllä tässä perää on. Kun peilaan omaan varusmieskokemukseeni, niin erityisesti tuo maastoruokailu saattaa aiheuttaa paljon hävikkiä, Pajula kertoo.

Pajula löytää monenlaisia ongelmia myös ns. "sissimuonapaketeista". Suurin ongelma on se, että paketeissa on paljon sellaista mitä metsäreissuilla ei syödä.

– Sehän juuri haaste on, kun ne paketit ovat valmiiksi pakattuja. Esimerkiksi urheilujuomajauheita alkaa hyvin nopeasti lojua isoja määriä kaapeissa.

Pajula ehdottaa, että taistelupakkauksen saisi koota tai kerätä itse. Perustarvikkeet pakkauksessa olisivat valmiina, mutta loput voisi kerätä halunsa tai makunsa mukaan.

Armeija ei ole ainoa hävikin kanssa painiva

Jos puolustusvoimissa mietitään, kuinka ruokahävikkiä voisi vähentää, niin he eivät ole yksin ongelman kanssa.

Yksin kotitaloudet heittävät vuodessa roskiin ruokaa 120 miljoonaa, jopa 160 miljoonaa kiloa. Se tekee yhtä ihmistä kohti 20-25 kiloa. Eniten ruokaa heittää pois yksin asuva nainen.

Hävikkiviikon järjestäjänä toimivan Kuluttaja-median tietojen mukaan eniten kotitalouksissa heitetään pois leipää, valmisruokia ja liha- ja kalatuotteita.

Ravintola-alalla ruokahävikin määrä on 75-85 miljoonaa kiloa ja kaupoissa 65-75 miljoonaa kiloa. Koko ruokaketjun hävikin määrä on vuositasolla 400 miljoonaa, jopa 500 miljoonaa kiloa.

Lue lisää:

Armeijan ruokahävikkiin isketään – katso mitä varusmiehet syövät varuskunnissa

Meressä kelluu ihmisiä ja tavaroita.

Altti Hakanpää istuu pelastuslautassa kahdeksan muun ihmisen kanssa ja tuijottaa edessä avautuvaa näkymää.

Hän näkee laivan, jonka potkurit ovat nousseet ilmaan. Laiva on meressä ylösalaisin.

Mitä ihmettä täällä tapahtuu, miettii Hakanpää kylmissään. Sitten laiva uppoaa ja tulee hiljaista.

Aivan tavallinen ilta laivalla

Matkustajalautta M/S Estonia upposi neljännesvuosisata sitten, syyskuun 28. päivänä vuonna 1994 vieden mukanaan 852 ihmishenkeä. Hukkuneista suurin osa oli virolaisia ja ruotsalaisia, suomalaisia menehtyi kymmenen.

137 ihmistä pelastui. Pelastuneiden joukossa suomalaisia oli kolme.

Yksi heistä oli Altti Hakanpää. Hän matkusti yksin, mikä oli sattumien summaa.

Vaimo ja lapsi päättivät viime metreillä lähteä Tukholmaan lentokoneella, jotta olisivat siellä nopeammin. Hakanpää vei heidät lentokentälle ja kiirehti laivaan.

– Laiva lähti Tallinnan satamasta vartin myöhässä, minkä takia ehdin vielä matkaan mukaan.

Hakanpää oli kokenut laivamatkustaja. Hän kävi aluksi hytissään, meni sitten illalliselle ja käveli ympäriinsä. Lopulta hän meni viettämään aikaansa karaokebaariin, kuten aina ennenkin. Ilta oli tavanomainen.

Kunnes kuuluu valtava rysähdys. Ensin kerran, sitten vielä kahdesti uudelleen.

Äkkiä pois täältä

Karaokebaarissa tunnelma muuttui sekunnissa. Pullot ja lasit lensivät pöydiltä ja hyllyiltä lattialle.

Moni säikähti ja meni paniikkiin. Jotkut huusivat Jumalaa.

Altti Hakanpää tiesi, että nyt on lähdettävä. Hän yritti vieraan ruotsalaismiehen kanssa huutaa ihmisille, että nyt liikkeelle, äkkiä pois täältä.

– Oli ihan sama, huusiko seinälle vai ihmisille. Kukaan ei lähtenyt.

Hakanpää lähti. Hän tiesi, että suunta voi olla vain ylöspäin. Hän pääsi lopulta yhdeksännen kannen kautta ulos. Pahasti kallistuva laiva kääntyi ensin kyljelleen.

– Laivan kylki näytti suurelta jalkapallokentältä.

Estonia upposi niin nopeasti, ettei kaikkia pelastusveneitä- ja lauttoja ehditty ottaa käyttöön. Niiden irrottaminen osoittautui hankalaksi, koska laiva kääntyi koko ajan, ensin kyljelleen ja sitten ylösalaisin.

Pelastusvälineet oli tarkoitettu irrotettavaksi alaspäin, laivan ollessa pystyasennossa. Nykyiset pelastuslautat saa irti missä asennossa tahansa.

Hakanpää sai irti pelastuslautan ja kiipesi sen sisään kahdeksan muun ihmisen kanssa. Heitä oli tarpeeksi, jotta kovat Itämeren tuulet eivät kaataneet lauttaa.

Monelle kävi toisin.

– Lautat kaatuivat uudelleen ja uudelleen, kun niiden sisällä oli vain pari ihmistä.

68 kruunua sormesta

Estonialta pelastumisella oli kallis hinta. Ensin Altti Hakanpäätä vaivasivat painajaiset.

– Näin makuuhuoneen ovella ihmisiä, jotka kysyivät, miksi en jäänyt auttamaan heitä.

Onnettomuuden jälkeen Hakanpää oli työkyvytön. Hänellä oli yritys, joka meni lopulta konkurssiin.

Sen jälkeen päättyi avioliitto. Vaimo sai yhteisen lapsen huoltajuuden.

– Tuntuu siltä, että menetin paljon. Vaimon ja lapsenkin, Hakanpää miettii.

Estonian uhreille maksettiin erisuuruisia korvauksia. Hakanpää sai 180 000 Ruotsin kruunua eli noin 17 000 euroa. Virolaiset saivat saman summan omassa valuutassaan eli noin 11 500 euroa.

Pelastustöissä Hakanpäältä rikkoutui sormi, joka ei ole sen jälkeen toiminut kunnolla. Siitä hänelle maksettiin 68 kruunua, eli noin 6 euroa ja 40 senttiä.

– Taisivat postikulutkin olla isommat, kun siitä tuli kirje. Se tuli Tanskasta.

Yhdeksän ihmistä lautassa

Kylmyys ja tyhjyys. Ne olivat ainoat asiat, jotka Altti Hakanpään mielessä pyörivät, kun hän ajelehti Itämeren aalloissa pelastajia odotellen. Oli pilkkopimeää. Aallonkorkeus on myöhempien arvioiden mukaan ollut neljästä metristä jopa kymmeneen metriin.

Horisontissa näkyivät toisten laivojen valot. Mikseivät ne tule auttamaan?

Jossain vaiheessa Hakanpää nukahti, vaikka lautalla olleet yrittävät pitää toisensa hereillä.

– Joku sanoikin jossain vaiheessa, että puhutaan vaan koko ajan. Nukahdin kuitenkin. En tiedä, kuinka monta tuntia tai minuuttia nukuin, mutta heräsin helikopterin ääneen.

"Se olisi pitänyt nostaa heti ylös"

Altti Hakanpää kokee saaneensa toisen elämän selviydyttyään Estonian onnettomuudesta. Samaan aikaan hän on kuitenkin ollut katkera ja vihainen, etsinyt syyllistä.

Onnettomuutta on tutkittu paljon. Tiedossa on, että keulaportti petti kovissa aalloissa, aukesi ja irtosi. Estonia upposi nopeasti – vain 55 minuutissa.

– Miten voi olla, että kerrostalon kokoinen laiva menee pohjaan muutamassa kymmenessä minuutissa? Se on aivan uskomatonta.

Estonian onnettomuus on vakavin rauhanajan onnettomuus Pohjoismaissa.

Altti Hakanpää pitää tärkeänä, että Estoniaa muistetaan edelleen. Hän on sitä mieltä, että Itämeren pohjassa makaava laiva pitäisi nostaa ylös.

– Se olisi pitänyt nostaa heti ylös. Se olisi ollut tärkeää myös omaisille. Runko voitaisiin tutkia, eikä ihmisten tarvitsisi spekuloida syitä uppoamiselle.

Altti Hakanpään kanssa samassa pelastuslautassa oli seitsemän virolaista ja yksi ruotsalainen. Heidät Hakanpää vielä haluaisi löytää.

Ruotsinsuomalaista Altti Hakanpäätä haastatteli Tukholmassa Ylen kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel.

Lue lisää:

Kolahdus, keulaportti ja kallistuma – Näin Estonia upposi 55 minuutissa

Ettei koskaan enää – Estonian onnettomuudesta on ammennettu oppia meriturvallisuuden parantamiseksi

Toimittajalta: Estonian uppoamisesta 25 vuotta – tällaista oli kertoa onnettomuudesta, tunnontuskia on yhä

OK-merkkinäkin yleisesti tunnettu käsimerkki on virallisesti luokiteltu vihan symboliksi antisemitismiä vastustavan järjestön Anti-Defamation Leaguen (ADL) mukaan.

ADL on vuonna 1913 perustettu yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö, joka toimii kansainvälisesti. Se kertoo taistelevansa antisemitismiä ja kaikenlaista kiihkoilua vastaan.

Kansalaisjärjestö huomauttaa käsimerkin yleisimmän merkityksen olevan hyväksyminen tai kun jokin on "OK".

– Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jotta elettä käytettäessä välttyisi vääriltä johtopäätöksiltä, järjestö huomauttaa sivuillaan.

Järjestö on listannut vihamerkkejä, kuvia ja sanontoja vuodesta 2000 lähtien, jotta ääriliikkeiden merkkejä ja käytöstä olisi helpompi tunnistaa, BBC kertoo. ADL:lla on listallaan yli 200 merkintää, kuten hakaristi ja Ku Klux Klanin palava risti.

– Ääriryhmät käyttävät vuosia tai vuosikymmeniä käytössä olleita merkkejä, mutta kehittävät myös uusia tapoja vihan tunteiden ilmaisuun, ADL:n johtaja Jonathan Greenblatt sanoo.

Greenblatt uskoo, että lainvalvonta ja yhteiskunta tarvitsee tietoa symbolien merkityksistä, jotka voivat olla ensimmäisiä merkkejä ääriajattelijoista yhteisöissä ja kouluissa, CNN kirjoittaa.

ADL:n mukaan OK-symboli on suosittu "trollauskeino" äärioikeiston keskuudessa. Sitä käytetään usein sosiaalisessa mediassa julkaistavan omakuvan yhteydessä ja se toimii merkkinä muille samanmielisille.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi väittelivät Sannikka&Ukkola -ohjelmassa siitä, onko kapitalismi tullut tiensä päähän.

Ajatuksen on nostanut esiin muun muassa brittiläinen talouslehti The Financial Times, joka ehdotti ohjelmalinjauksessaan, että kapitalismi “nollattaisiin”. Nykyisellään se ei lehden mukaan enää toimi, vaan yritysten täytyisi ottaa huomioon omistajien lisäksi laajemmat joukot.

Kontula oli samaa mieltä. Hänen mukaansa kapitalismista seuraa eriarvoistumista, pääomien keskittymistä ja ilmastonmuutos.

– Mehän kuollaan kaikki, jos kapitalismi jatkaa tätä vauhtia. Keskeinen ilmastonmuutoksen syy on se, että kapitalismi pakottaa meidät jatkuvaan kasvuun, vaikka ekologiset rajat ovat tulleet vastaan jo ajat sitten.

Juho Romakkaniemi puolestaan vakuutti, että kapitalismi nimenomaan luo hyvinvointia maailmaan.

– Kansainvälinen kauppa ja yksityisyrittäminen ovat nostaneet miljardeja ihmisiä köyhyydestä pois, tehokkaammin kuin mikään muu asia maailmassa.

"10 miljoonan omistuskatto voisi olla hyvä alku"

Tulevaisuudessa maapallon varallisuus on Kontulan mukaan pakko jakaa jollain tapaa uudelleen.

Hän ei pidä huonona Pohjoismaisen vihreän vasemmiston pääsihteerin Mia Haglundin Ylioppilaslehdessä tekemää ehdotusta 10 miljoonan euron omistuskatosta rikkaille.

– Ei siitä ainakaan mitään haittaa olisi. En usko, että se yksin ratkaisisi kauhean paljon, mutta voisihan se olla hyvä alku.

Romakkaniemi ei omistuskatosta vakuuttunut.

– Tässä ajatellaan, että omistus on jotain nollasummapeliä eli että yhden rikkaus on joltain muulta pois. Mutta markkinatalous tähtää siihen, että kaikille on enemmän jaettavaa.

Katso Kontulan ja Romakkaniemen koko keskustelu Sannikka&Ukkola:ssa. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, millaista pääomaa kauneus on etenkin naisille.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käymiä keskusteluja Venäjän ja Saudi-Arabian johtajien kanssa on yritetty salailla, raportoi uutiskanava CNN. Nimettömien lähteiden mukaan virkamiesten pääsyä käsiksi Vladimir Putinin ja kruununprinssi Mohammed bin Salmanin kanssa käydyistä keskusteluista laadittuihin muistiinpanoihin on rajoitettu.

Yhden lähteen mukaan kruununprinssin kanssa käydystä keskustelusta laadittuja muistiinpanoja ei koskaan annettu virkamiehille, joille ne tavallisesti jaettaisiin. Keskustelu käytiin toimittaja Jamal Khashoggin murhasta nousseen kohun jälkeen. Murhan tilaamisesta on epäilty Saudi-Arabian johtoa.

Trumpin hallinnossa aiemmin työskennelleen CNN:n lähteen mukaan myös ainakin yksi Putinin kanssa käyty keskustelu salattiin tiukasti.

Taustalla kiusallisten puhelujen vuotaminen julki

CNN:n mukaan uusi käytäntö aloitettiin sen jälkeen, kun julkisuuteen oli vuonna 2017 vuotanut kiusallisia tietoja Trumpin käymistä puhelinkeskusteluista Australian pääministerin Malcolm Turnbullin ja Meksikon presidentin Enrique Peña Nieton kanssa.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan Trump tiuski Turnbullille ja vaati Nietoa olemaan julkisuudessa hiljaa siitä, ettei Meksiko aio maksaa maiden väliselle rajalle suunniteltua muuria.

Tällä viikolla Yhdysvalloissa aloitettiin presidentti Trumpiin kohdistuva virkarikostutkinta. Tutkinnan alkulähteenä on Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puhelinkeskustelusta tehty ilmianto.

Trumpin epäillään rikkoneen lakia pyytäessään Zelenskyin apua, jotta demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan Hunterin toimia Ukrainassa tutkittaisiin.

Puhelusta tehdyn ilmiantokirjeen mukaan Valkoisen talon lakimiehet pyrkivät salaamaan Trumpin ja Zelenskyin puhelua koskevat muistiinpanot määräämällä ne siirrettäväksi pois sähköisestä järjestelmästä, johon tällaiset tiedot normaalisti talletetaan.

Washington Post: Trump ei huolissaan vaalivaikuttamisesta

Presidentti Donald Trumpin väitetään sanoneen venäläisille vuonna 2017, ettei hän ole huolissaan Venäjän Yhdysvaltoihin kohdistamasta vaalivaikuttamisesta.

The Washington Post -sanomalehden kolmen nimettömän lähteen mukaan Trump totesi Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville ja suurlähettiläälle Sergei Kisljakille tapaamisessa Valkoisessa talossa, että Yhdysvallat tekee samalla tavalla muissa maissa.

Trump tapasi venäläiset päivä sen jälkeen, kun hän oli irtisanonut FBI:n johtajan James Comeyn. Lehden mukaan Trump sanoi erottamisen vapauttaneen hänet suuresta paineesta.

Washington Postin lähteiden mukaan tapaamisesta laadittu muistio salattiin siten, että vain korkeimman turvallisuusluokituksen omaavat pääsivät siihen käsiksi.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltojen Ukraina-erityisedustaja eroaa tehtävästään

Yhdysvalloissa demokraatit vaativat ulkoministeriä luovuttamaan Ukraina-papereita

Kiukkuinen Trump: Tutkinta pitäisi lopettaa, noitavaino – Lehti: Ilmiantaja on CIA:n Ukraina-asiantuntija

Ilmiantaja: Trumpin puhelun vakavuuden ymmärtänyt Valkoinen talo salaili, Tiedustelujohtaja: Ei ole tehtäväni arvioida asiaa

Puolan itäosassa sijaitsevassa Lublinissa järjestetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen marssi joutui tänään lauantaina äärioikeistolaisen joukkion hyökkäyksen kohteeksi. Poliisi esti marssijoiden kimppuun käymisen vesitykkien, kyynelkaasun ja pippurisumutteen avulla.

Rettelöitsijät, joista osa oli pukeutunut äärinationalistien paitoihin, heittelivät marssijoita pulloilla ja kananmunilla.

Priden vastustajat myös pyrkivät estämään seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavien marssijoiden etenemisen tukkimalla kadun.

Satoja osanottajia koonnut pride-marssi yritettiin estää jo ennalta, kun kaupunginjohtaja Krzysztof Zuk kielsi tapahtuman turvallisuussyihin vedoten. Oikeus kuitenkin kumosi kiellon.

– Rakkaus on rakkautta, kaikui pride-marssijoiden viesti.

– Jeesus opetti rakkautta, kuului toinen viesti.

Puolan Laki ja oikeus -oikeistopuolueen hallitus on hyökännyt roomalaiskatolisen kirkon tukemana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustajia vastaan, ja julistanut nämä uhkaksi Puolan perinteisille arvoille.

– Homofobia uhkaa Puolan perheitä, vastasivat Lublinin priden osanottajat hallituspuolueen viestiin.

Valtaapitävien hyökkäys vähemmistöjä vastaan nostattaa vastareaktioita, ja Puolassa onkin järjestetty tänä vuonna jo ennätysmäiset 25 pride-marssia.

Toukokuussa 2018 Tomi Tölli ja hänen tyttöystävänsä olivat Kolumbian viidakossa, kun autotie päättyi.

He olivat ajaneet Euroopan halki, matkustaneet rahtilaivalla Atlantin yli ja jatkaneet matkaa autolla Chilen eteläkärjen kautta läpi koko Etelä-Amerikan.

Tarkoitus oli päästä Väli-Amerikkaan ja suunnata Alaskaan. Tien tyssätessä ainoa vaihtoehto oli tyrkätä auto laivaan. Samaan kyytiin ei otettu matkustajia, joten pari matkusti viisi päivää Kolumbiasta Panamaan purjeveneen kyydissä.

Lento olisi ollut yli kymmenen kertaa halvempi

Yhteensä Väli-Amerikkaan siirtyminen kustansi pariskunnalle yli 2000 euroa, vaati valtavan määrän selvittelyä jo kauan ennen Kolumbian ja Panaman välistä rajaa ja lopulta jalkautumisen laivayhtiöiden toimistoihin ennen kuin matka oli varattu.

Lento olisi maksanut alle 200 euroa, sen olisi voinut varata helposti netistä ja se olisi ollut parissa tunnissa perillä.

Pariskunta halusi kuitenkin jatkaa matkaansa maassa.

– En pidä lentämisestä. Se on stressaavaa ja epämukavaa, Tölli sanoo.

Viime vuoden aikana hän kiersi tyttöystävänsä kanssa maapallon pakettiautolla. Pelkästään merien ylittäminen auton kanssa maksoi yli 10 000 euroa, ja reissu vaati taustatyön ja hermojen lisäksi muun muassa viikkokausien odottelua rahtilaivassa ilman nettiä tai oikeastaan mitään viihdykkeitä.

Moni meistä on Töllin kanssa päinvastaista mieltä siitä, millainen matkustaminen on epämukavaa. Lentomatkailun vaihtaminen melkein mihin tahansa muuhun kulkupeliin kuulostaa hankalalta ja stressaavalta.

Aniharva olisi valmis vaihtamaan kaukolentoja viikkojen juna- tai laivamatkoihin. Eikä syynä ole pelkkä hintaero.

Vaikka maata pitkin matkustaminen oli ennen ainoa matkustamisen muoto, ei monella meistä ole yhtäkään kokemusta kaukomatkojen tekemisestä maata myöten.

Se voi aiheuttaa mielessämme epävarmuutta ja vastareaktioita.

Pidämme vastuullisuutta tärkeänä, mutta emme toimi sen mukaan

Vaikka tiedostamme lentomatkustamisen haitat jo laajasti, emme ole valmiita vaihtamaan sitä vielä pois.

Haaga-Helian viime keväänä teettämä Vastuullinen matkailija -tutkimus paljastaa, että vastuullisuus näkyy matkailun suhteen ajatuksissamme, mutta ei vielä konkreettisissa teoissa.

Vain kuusi prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi muuttaneensa matkailutottumuksiaan paljon matkailusta johtuvien ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten takia.

Matkamessujen Matkailututkimus 2019 puolestaan kertoo, että vain yhdeksän prosenttia suomalaisista on maksanut edellisvuoden aikana hiilidioksidikompensaatiota lentomatkoistaan.

Jos tiedämme, että toimimme kestämättömästi, miksi emme muuta toimintaamme?

Kehityksessä olisi nyt mentävä takapakkia, eikä se ole meille helppoa

Ympäristöpolitiikkaan erikoistunut historiantutkija Miina Kaarokoski toteaa, että nyt vaadittava, myös matkailuun liittyvä kokonaiskulttuurin muutos on erilainen, kuin mikään aiempi muutos koko ihmiskunnan historiassa.

– Tilanne on aiempaan verrattuna tavallaan päälaellaan. Aiemmin on aina kehitetty uudenlaisia teknisiä innovaatioita. Nyt olisi luovuttava sellaisen teknologian käytöstä, jota on totuttu pitämään elämänlaatuamme parantavana, Kaarokoski sanoo.

Esimerkiksi lentämisen tilalle ei ole näköpiirissä uutta keksintöä, joka tekisi matkustamisesta helpompaa ja nopeampaa.

Sen sijaan meidän on vaihdettava kulkuneuvomme niihin, joilla matkustimme ennen lentoliikenteen yleistymistä.

– Ellemme opi ajattelemaan sitä ympäristön kautta, muutos ei näyttäydy meille elämänlaatuamme parantavana.

Takapakin hyväksyminen voi tuntua hankalalta.

Yritämme suojautua kivuliaalta totuudelta

Yksi syy kykenemättömyyteemme toimia kestävämmällä tavalla onkin tuntemamme kipu, sanoo tutkija Mikko Valtonen. Hän tekee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa tunteiden vaikutuksesta hiilijalanjäljen kohtuullistamiseen.

– Ilmastokriisin hillitseminen on meille kaikille niin hankalaa, koska koemme siihen liittyen psyykkistä kipua, jota yritämme hallita, Valtonen sanoo.

Usein meidän on myös vaikea kuvitella, mitä uudenlaista hyvää jossakin sellaisessa voisi olla, mitä emme ole koskaan tehneet.

Siksi Valtosella on suunnitelma, jonka avulla kestävän elämäntavan valitsemisesta voisi tulla kaikille helpompaa.

Valtava yhteisö tuottaisi tietoa ja antaisi tukea silloinkin, kun sitä ei lähipiiristä saa

Matkailun arvostus kulttuurissamme kytkeytyy statukseen. Tuemme ja kannustamme edelleen toisiamme ylläpitämään kestämättömiä matkailutottumuksiamme.

– Meidän täytyisi siirtyä kestämättömän hyvinvoinnin tukemisesta kestävän hyvinvoinnin tukemiseen, Valtonen sanoo.

Tätä varten hän kehittää väitöstutkimuksessaan valtavaa yhteisöpalvelua, jonka tarkoitus on auttaa tekemään parhaita elämänvalintoja ja helpottaa luotettavaa tiedonhakua, vaikkapa juuri kestävään matkustamiseen liittyen.

Maailmanlaajuinen yhteisö vastaisi Valtosen mukaan siihen, että koemme olevamme valintojemme kanssa yksin.

Yhteisöstä saisi tukea, vaikka omassa lähipiirissä ei olisi ketään, joka tukee.

– Kannustusta tarvitaan, koska muutosten tekeminen vaatii opettelua, ja se saattaa tuntua meistä alkuun kömpelöltä.

Tällä hetkellä lentojen varaaminen ja hintojen vertailu vaatii muutaman klikkauksen, kun taas juna-, bussi- tai laivayhteyksiä selvittääkseen on osattava hakea tietoa monella eri kielellä monesta eri kanavasta.

– On työlästä, jos jokainen etsii yksin kaikkiin erityiskysymyksiin vastauksia. Jos vaikkapa tuhat ihmistä yhdistäisi voimansa sen tietomäärän hakuun, olisi se paljon helpompaa, Valtonen sanoo.

Tällaista tarkoitusta palvelee jo nyt esimerkiksi maata pitkin matkustavien Facebook-ryhmä, johon kuuluu yli 16 000 jäsentä.

Valtosen tavoitteena on kuitenkin tuottaa tietoa matkustamisen lisäksi kaikista muistakin elämäntapaamme liittyvistä valinnoista, joilla on vaikutusta ympäristöön, ja saada mukaan huimat sata miljoonaa ihmistä.

"Siinä näkee, mitä kaikkea siellä välillä on"

Tomi Töllin mielestä maata pitkin matkamisen hienous piilee siinä, että maailman suuruuden ja välimatkojen pituuden pääsee kokemaan itse.

– Siinä näkee, mitä kaikkea siellä välillä on. On jännittävää odottaa, mitä seuraavan mutkan takaa löytyy. Varsinkin omalla kulkuvälineellä liikkuessa maisemassa on koko ajan läsnä.

Koska suurimpia haasteita maata pitkin matkustamisessa ovat tällä hetkellä Töllin mielestä merien ylitykset, hän suosittelee aloittamaan läheltä.

– Euroopassa on helppo harjoitella, ja jos sen jälkeen haluaa eksotiikkaa, suosittelen lähtemään itään päin, jossa ei tarvitse mennä laivoilla.

Kokeneen maata pitkin matkaajan todellinen rakkaus automatkustamiseen roihahti vuonna 2011, kun hän ilmoittautui bussimatkalle Thaimaahan.

– Lentokoneessa istuen sinne pääsee 15:ssä tunnissa, mutta maata pitkin mennään Venäjän, Kiinan ja Laosin läpi melkein kaksi kuukautta.

– On ihmeellistä nähdä, miten paljon maailmassa on tyhjää tilaa ja luontoa. Reissuilla on huomannut, että monilla valtavilla alueilla ihmisiä ei näy juuri ollenkaan.

Voit keskustella aiheesta 28.9.2019 klo 22 saakka.

Lue myös:

Oskari Päätalo, 16, sai koko perheen elämään vihreämmin – 79 perhettä testaa nyt, miten ilmastoystävällinen elämäntapa taipuu arkeen

Ensimmäinen laaja ilmastonmuutosta ja liikkumista koskeva kyselytutkimus julki: Iso osa on valmis muuttamaan tapojaan ainakin vähän

Miten ilmastoraportin kertomat muutokset näkyvät Suomessa? Itämeri lämpenee ja makeutuu tulevina vuosina

He matkustavat junalla pohjoisen kautta maailmalle, vaikka se on kallista ja hidasta – saastuttaa huomattavasti vähemmän kuin laivailu, mutta onko siinä järkeä?

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotain on kuvannut tuloksetta Kuun seutuja, joille kolme viikkoa sitten kadonnut intialainen kuulaskeutuja Vikram oli matkalla.

Chandrayaan 2 -kuuluotaimesta irronneen Vikramin oli määrä laskeutua Kuun etelänavalle kahden kraatterin väliin syyskuun alussa. Kuun kamaralle oli matkaa enää pari kilometriä ja muutamia minuutteja, kun yhteys Maahan katkesi.

Viimeisen viestin perusteella Vikram oli ajautunut sivuun suunnitellulta reitiltä.

Intian avaruushallinto Isro on elätellyt toiveita siitä, että laskeutuja olisi silti päätynyt Kuuhun ehjänä. Siten Intia olisi neljäs pehmeässä kuulaskussa onnistunut valtio. Kuun etelänavalla se olisi ollut ensimmäinen kävijä.

180 pakkasastetta pani laitteille rajat

Isro toivoi aluksi, että Vikram makaisi Kuun etelänavan lähellä kyljellään mutta siinä kunnossa, että yhteys olisi vielä jollakin tavoin ollut muodostettavissa.

Isro sanoi tuolloin, että Kuuta kiertävä Chandrayaan 2 oli havainnut Vikramin laskeutumispaikan. Kuvia Isro ei julkaissut.

Yhteyttä yritettiin herätellä kahden viikon ajan. Yritykset lopetettiin, koska laskeutujan laitteita ei ollut suunniteltu kestämään Kuun jopa -180-asteista yötä.

Vikramin ja sen mönkijän oli määrä työskennellä vain Kuun yhden päivän eli Maan kahden viikon ajan, jos laskeutuminen olisi onnistunut.

Nasa on nyt julkaissut kuvat, jotka sen Lunar Reconnaissance Orbiter -luotain LRO otti etelänavan ympäristöstä puolitoista viikkoa sitten. Kuvissa ei ole merkkiäkään Vikramista.

Lopullinen tuomio se ei kuitenkaan ole, Nasa lohduttaa. Kuvien ottamisen aikaan Kuussa oli iltahämärä ja varjot olivat syviä, ja Vikram saattoi piilotella niissä. LRO lentää alueen yli jälleen ensi kuussa, jolloin olosuhteet voivat olla paremmat, Nasasta kerrotaan.

Pehmeä laskeutuminen Kuuhun on onnistunut Neuvostoliitolta ja Yhdysvalloilta. Noista lennoista on vuosikymmeniä. Viisi vuotta sitten joukkoon liittyi Kiina.

Vaikka pehmeä laskeutuminen meni pieleen, Isro pitää Chandrayaan 2 -kuuohjelmaansa kokonaisuudessaan onnistuneena. Luotaimen on määrä kiertää Kuuta vuoden ajan. Rata ylittää Kuun molemmat navat.

Yksityiskohtaisilla topografiatutkimuksilla ja mineraalianalyyseillä pyritään selvittämään muun muassa, missä määrin Kuussa on vesimolekyylejä, Isro kertoo. Siihen tarkoitukseen juuri jäinen etelänapa oli Vikramille huolellisesti valittu laskeutumispaikka.

Myös Intian hallitus näyttää luottavan avaruushallinnon onnistumiseen: heinäkuussa Intian valtiovarainministeriö ilmoitti Isron budjetin kasvattamisessa 11 prosentilla.

Valtioiden ja yksityisyritysten kiinnostusta kuututkimukseen ja -matkoihin ei aja tieteellinen intohimo eikä enää yhtä lailla politiikkakaan, kuten kylmän sodan aikana. Pontimena on tieto siitä, että Kuussa on huiman arvokkaita mineraaleja, joita moni haluaisi päästä hyödyntämään.

Astronomeille Kuu on nyt kiinnostavin ponnahduslautana Marsiin.

Kuututkimuksella on moninkertainen juhlavuosi

Kuulennot ovat tänä vuonna juhlineet pyöreitä vuosia. Kesäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä miehitetystä lennosta, Yhdysvaltain Apollo 11:n astronauttien laskeutumisesta Kuuhun.

Sitä juhlittiin monin tavoin, mutta syyskuun alkupuolella meni aika lailla huomiotta ohi toinen merkkipäivä. Oli kulunut tasan kuusi vuosikymmentä siitä, kun ensimmäinen ihmisen tekemä laite otti kontaktia Kuun kamaraan.

Neuvostoliiton Luna 1 tavoitteli Kuuta jo alkuvuonna 1959 mutta lensi ohi kohteestaan ja kiertää tälläkin hetkellä Aurinkoa. Syyskuussa 1959 tavoitteessa onnistuttiin: Luna 2 tömähti Kuun pintaan.

Yhtä merkkipäivää voi viettää myös joulukuussa. Silloin tulee kuluneeksi 60 vuotta päivästä, jolloin Luna 3 kurkisti ensimmäisenä Kuun sille puolelle, joka ei koskaan näy Maahan.

Aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta. Kolme miestä ja nainen leikkaavat hamppua pellolta Turun Paattisissa.

Eletään elokuun loppua. Hamppuyritys Hempaattinen aloittelee sadonkorjuutalkoitaan. Syksyn mittaan pellolle tulee huomattavasti enemmän talkooväkeä.

Pellolla ahertavat keräävät kotimaista EU:n hyväksymää Finola-teollisuushamppua. Hempaattinen käyttää sitä kannabinoidipitoisen öljyn ja ihorasvan raakamateriaalina.

Pellon laidalta Janne Kruunari tarkkailee elonkorjuuta. Hän toteaa, että osa kasvustosta on kärsinyt kuivuudesta ja jäänyt siksi odotettua matalammaksi.

Kruunari on yksi Hempaattisen kolmesta perustajasta. Hän on kehittänyt yrityksen valmistaman syötävän hamppuöljyn. Kruunarin mukaan kyseessä on luonnontuote, jolla ei ole huumaavaa vaikutusta. Viranomaisten silmissä valmiste on kyseenalainen.

– Ihmisen asenne hamppua kohtaan varsinkin länsimaissa on ihan käsittämätön. Kasvi on pukenut, sivistänyt, suojannut ja ruokkinutkin meidät monessa kohtaa, Kruunari puuskahtaa.

Cannabis sativa eli hamppu on yksi ihmiskunnan vanhimmista viljelykasveista. Sitä on kasvatettu tuhansia vuosia muun muassa kuiduksi, ruoaksi, lääkkeeksi, päihteeksi ja uskonnollisissa menoissa käytettäväksi yrtiksi.

Vajaan parin tunnin työn jälkeen talkoolaiset ovat saaneet kerättyä muutaman sylillisen Finolaa. Nipusta on poistettu suurimmat lehdet. Ilmassa leijailee imelä haju.

Saalis kuljetetaan kuivattavaksi Hempaattisen päämajaan, joka sijaitsee entisessä Paattisten huoltokodissa.

Hamppuyhteisö houkuttelee vaihtoehtoväkeä

Jos Hempaattisen tuotteet herättävät kiinnostusta viranomaisissa, kiinnostava on myös Hempaattisen pääkonttorin liepeillä asuva yhteisö. Se näyttää hippikommuunilta.

Aiemmin rakennuksessa toimi alkoholistiparantola. Kun syksyllä 2015 Suomeen tuli suuri joukko turvapaikanhakijoita, SPR perusti taloon vastaanottokeskuksen. Siirtolaiskriisin akuuteimman vaiheen jälkeen vastaanottokeskus suljettiin.

Viime syksynä Hempaattinen vuokrasi osan tyhjillään olleesta rakennuksesta. Kiinteistön yhteisössä asuu väkeä ympäri vuoden.

Samassa rakennuksessa majailevat yritys ja yhteisö ovat erillisiä, mutta osa asukkaista osallistuu vapaaehtoispohjalta Hempaattisen toimintaan kuten esimerkiksi hampputalkoisiin. Monet heistä ovat pitkäaikaistyöttömiä.

Pihan yhteen kulmaan on pystytetty diskoteltta, jossa seisoo dj-pöytä ja suuret kaiuttimet. Tiluksia esittelevän Kruunarin mukaan konemusiikkiväki käy toisinaan paikalla soittamassa suomisaundia eli kotimaista psykedeelistä tanssimusiikkia.

Osa kiinteistön sisätiloista näyttää hieman rapistuneilta. Laajasta rakennuksesta löytyy muun muassa taidehuone, jossa on maalausvälineitä ja asukkaiden tekemiä maalauksia. Eräässä huoneessa on lajitelma soittimia jammailua varten.

Yksi yhteisön uusimmista asukkaista on Kiki Gogoljuk. Hän muutti taloon elokuun lopussa Helsingistä. Gogoljuk kertoo, että asukkaat ovat tyypillisesti päätyneet taloon ystäviensä kutsumana.

Gogoljuk sanoo, että hän aikoo remontoida yhden tyhjillään olevista huoneista.

– Voi olla, että siihen aukeaa joku Kikin kiska. Tämä on sellainen suuri funland, missä voi tehdä juttuja, jotka tuntuvat itsestä kivalta, Gogoljuk kuvailee.

Hän kertoo, että palkkatyö hamppualalla kiinnostaisi. Gogoljuk on jo alkanut opetella Hempaattisen öljyn valmistusta.

– Lähdin ihan täysillä siihen mukaan sen takia, että rasvojen tekeminen on tuttua. Olen tehnyt kookosrasvoista ja -öljyistä ja suomalaisista yrteistä itselleni ihorasvoja, Gogoljuk sanoo.

Hänelle yhteisössä puuhailu on osa elämäntapaa ja elämänkatsomusta.

– Uskon, että me teemme täällä maailmanparannusta.

Myyntikelpoinen hamppuöljy syntyi kokeilujen kautta

Entisen huoltokodin puutarhassa rehottaa hamppuviidakko. Suurimmat kasveista ovat reilusti yli miehenmittaisia ja pienimmät noin polven korkuisia.

Janne Kruunari kertoo, että Hempaattinen kasvattaa täällä pääasiassa kotimaisia hamppulajikkeita tutkimuskäyttöön.

Kruunari sanoo aloittaneensa hamppu-uutteiden kehittämisen vuonna 2017. Aluksi hän keskittyi alkoholiuuttoihin, mutta niiden avulla ei syntynyt myytäväksi sopivaa tuotetta.

– Tämän nykyisen öljyn uuttaminen tuli tutkimuksen ja kokeilujen kautta tuossa alkuvuodesta 2018, Kruunari kertoo.

Hän sanoo, että hänen tuotteensa ei ole huumaava. Sitä ei pidä sotkea päihdyttävää THC:tä sisältäviin kannabisöljyihin.

Finola ja muut EU:n hyväksymät teollisuushamppulajikkeet on jalostettu sisältämään korkeintaan 0,2 prosenttia THC:tä. Päihdekannabislajikkeissa THC:tä voi olla jopa kymmeniä prosentteja.

Teollisuushamppu voi kuitenkin sisältää runsaasti CBD:tä. Kasvia käytetään ulkomailla erilaisten hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena. Monissa maissa markkinoilla on useita Hempaattisen öljyä vastaavia tuotteita.

Niin sanottu terapeuttinen kannabidioli eli CBD ja päihdyttävä tetrahydrokannabinoli eli THC ovat hampun tunnetummat kannabinoidit. Ne ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmisen kehon endokannabinoidijärjestelmään.

Runsaasti THC:tä sisältäviä kannabistuotteita käytetään päihteinä. Alustavien tutkimusten mukaan kannabinoideilla on myös lääkinnällisiä vaikutuksia. CBD muun muassa rentouttaa sekä voi lievittää kipua ja ahdistusta.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan puhdas CBD on yleisesti ottaen turvallinen yhdiste, eikä se aiheuta riippuvuutta. CBD saattaa kuitenkin muuttaa sen kanssa yhtä aikaa käytettyjen lääkkeiden vaikutusta ihmiseen.

Syyskuun loppupuolella Euroopan komissio hyväksyi CBD:tä sisältävän lääkevalmiste Epidyolexin, jota käytetään kahden vakavan ja harvinaisen lasten epilepsian hoidossa. Valmiste tuli Yhdysvaltain markkinoille jo viime vuonna.

Yhteensä kannabinoideja on yli sata. Hamppu sisältää lisäksi muitakin yhdisteitä kuten esimerkiksi aromaattisia terpeenejä. Monien kannabinoidien vaikutuksia ei tunneta hyvin, koska niitä tutkittu vasta vähän.

Hamppuyrittäminen on Suomessa "pirun vaikeaa"

Janne Kruunarin mukaan Hempaattisen hamppuöljy on kokeilutuote, jonka käyttöön ei voi antaa tarkkoja ohjeita. Öljy sisältää niin sanotun täyden spektrin kannabinoideja, eli samat yhdisteet, mitä laillisessa Finola-hampussa on.

– Lainsäädännöstä ei löydy regulaatiota siitä, millaisia tuotteidemme pitäisi olla. Tuotteistamme löytyy satoja yhdisteitä. Jotkut niistä vaikuttavat jo vähäisinä pitoisuuksina. Käyttäjä pystyy itse kokeilemaan, mitä vaikutuksia öljyllä on, Kruunari sanoo.

Hän on varovainen sanoissaan. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tulkitsee CBD:tä sisältävät tuotteet automaattisesti reseptin vaativiksi lääkevalmisteiksi, jos niitä markkinoidaan lääkinnällisillä väitteillä.

Samasta syystä Hempaattinen ei paljasta tuotepakkauksissaan tai verkkosivuillaan tuotteidensa tarkkoja kannabinoidipitoisuuksia.

– Se, mitä me täällä teemme, on ihan koskematon asia tähän mennessä Suomessa. Emme oikein itsekään tiedä, mimmoista on olla hamppuyrittäjä. Se on aika pirun vaikeaa, Kruunari toteaa.

Yle uutisoi kesäkuussa, että Prahan kemian ja teknologian yliopiston ja tutkimuslaitos ICCI:n tekemissä analyyseissä useista Euroopassa myytävistä CBD-öljyistä löytyi liikaa päihdyttävää THC:tä sekä syöpävaarallisia yhdisteitä.

Kruunari vakuuttaa, että Hempaattisen öljy ja ihorasva eivät sisällä päihdyttävää THC:tä. Sen suhteen Suomessa on nollatoleranssi.

Hänen mukaansa heidän hamppuöljynsä on puhdasta, koska yrityksen omavalvonta on tiukkaa ja tuotteet on testattu vertailun vuoksi Luonnonvarakeskuksen laboratorion lisäksi ulkomaisissa laboratorioissa, muun muassa Slovakiassa.

Lapin hamppu olisi eksoottinen tuote

Janne Kruunarin mukaan Hempaattinen on tähän mennessä toimittanut myyntiin joitakin tuhansia öljypulloja ja rasvapurnukoita. Kotimaan lisäksi kysyntää on kuulemma ainakin Virossa, Espanjassa, Saksassa ja Sveitsissä.

Kesken haastattelun Kruunarin puhelin värisee hänen taskussaan.

– Siellä on yksi agentti, joka on koittanut saada minua kiinni tässä aamupäivän. Öljy on vientituote jo tällä hetkellä.

Kruunari kertoo, että he ovat valmistaneet myös ensimmäisen eläimille tarkoitetun tuotteen. Kyseessä on hevosille suunnattu kannabinoidipitoinen ihorasva. Työn alla on myös Finola-hedekasveista valmistettava öljy, jossa on mukana hampun siitepölyä.

Lisäksi yritys kehittää kannabinoideja sisältävää suklaata, saippuaa ja shampoota. Nämä tuotteet ovat nyt koekäytössä.

Kruunarin mukaan myös suomalainen teollisuushampun kukka kiinnostaisi ulkomailla, koska täällä kasvit kasvavat puhtaassa luonnossa ja maaperässä.

Kruunari kertoo, että Pohjois-Amerikasta on kyselty, pystyisikö Hempaattinen toimittamaan tuoretta hamppumassaa raaka-aineeksi.

Hän pohtii myös, että hampunviljely voisi olla yksi ratkaisu maatalouden kannattavuusongelmiin. Hempaattinen on tehnyt sopimuksia maanviljelijöiden kanssa.

Viljelijät kasvattavat hamppua pelloillaan ja yritys on sitoutunut ostamaan heiltä sadon. Tänä kesänä koeviljelmiä on ollut Pohjois-Suomessa Rovaniemen korkeudella saakka.

Pohjoisessa kasvatettu hamppu kiinnostaa Kruunaria, koska Lapin olosuhteissa kasvanut Finola todennäköisesti poikkeaa kannabinoidisisällöltään etelässä viljellyistä kasveista.

Hamppubuumi leviää maailmalla

Vanha viljelykasvi hamppu kärsii huonosta maineesta. Ihmisiä on varoiteltu päihdekannabiksen vaaroilla vuosikymmeniä. Nyt kannabidiolin ansiosta maailmalla on kuitenkin alkanut teollisuushamppuun liittyvä renessanssi.

Yhdysvallat laillisti teollisuushampun liittovaltion tasolla viime joulukuussa. Päätös avasi ovet viljelijöille ja erilaisten CBD-tuotteiden valmistajille. Maan huumepoliisi DEA vahvisti elokuussa, että alle 0,3 prosenttia THC:tä sisältävä hamppu ja siitä tuotetut CBD-valmisteet eivät ole huumausaineita.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA kuitenkin toteaa, että liittovaltion lain mukaan CBD-tuotteet eivät ole toistaiseksi sallittuja elintarvikkeina.

Useiden ennusteiden mukaan pelkästään Yhdysvaltojen CBD-markkinoiden arvo olisi nousemassa 15–20+ miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa kauppoihin on tullut laaja kirjo CBD-pitoisia tuotteita kuten juomia, elintarvikkeita, hammastahnaa, kosmetiikkaa, lemmikkien herkkuja ja jopa liukuvoiteita.

Villityksessä lienee osittain kyse markkinoinnista. Monissa tuotteissa CBD-pitoisuudet ovat niin matalia, että niiden mahdollisista vaikutuksista ei ole tutkittua tietoa. Mutta kun vesipullon kyljessä lukee CBD, niin siitä voi pyytää paljon korkeampaa hintaa.

Teollisuushampusta valmistettavasta kannabidioliöljystä on tullut suosittu hyvinvointituote monissa muissakin maissa.

Euroopassa myös teollisuushampun kuivattu kukinto eli niin sanottu kevytkannabis tai CBD-kukinto on nopeasti saanut jalansijaa markkinoilla.

Esimerkiksi sveitsiläisessä markkinoinnissa poltettavan kevytkannabiksen väitetään olevan rentouttava mutta ei päihdyttävä tuote. Sitä myydään monissa EU-maissa laillisissa kaupoissa.

Kevytkannabis asettuu lain näkökulmasta harmaammalle alueelle kuin hamppuöljyt. Kukkia voi polttaa, ja niitä on vaikea erottaa päihdekannabiksesta ulkonäön tai hajun perusteella.

Joissakin Euroopan maissa poliisi on tehnyt ratsioita kevytkannabista myyviin kauppoihin. Viranomaiset ovat epäilleet, että myytävät tuotteet sisältävät THC:tä yli sallitun 0,2 prosentin rajan.

Hampputuotteiden sääntely on lainsäädännön sekasotku

Eurooppalaiset viranomaiset ovat reagoineet ristiriitaisesti ja byrokraattisesti uusien hampputuotteiden markkinoihin. Tammikuussa Euroopan komissio luokitteli kannabinoidit uuselintarvikkeiksi.

EU katsoo, että CBD:tä ja muita kannabinoideja sisältävien uutteiden tuonti markkinoille elintarvikkeena tai ravintolisänä vaatii uuselintarvikeluvan.

Uuselintarvikeluokittelu ei kuitenkaan ole toistaiseksi oikeudellisesti sitova. Luokittelu perustuu EU:n jäsenmaiden viranomaisille toimitettuihin tietoihin tuotteiden käyttöhistoriasta elintarvikkeena. Se toimii lähinnä ohjenuorana elintarvikealan yrityksille ja viranomaisille. Luokittelua muutetaan, jos uutta luotettavaa tietoa toimitetaan viranomaisille.

Luokittelu on jarruttanut kannabidiolia sisältävien tuotteiden myyntiä joissakin jäsenmaissa. Suomessa hampputuotteita valvovat lääke- ja elintarvikeviranomaiset pyrkivät estämään CBD-öljyjen ja teollisuushampun kukinnon pääsyn markkinoille.

Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahi kertoo, että Hempaattisen öljyn kaltaiset kannabinoideja sisältävät hamppu-uutteet katsotaan EU:ssa hyväksymättömiksi uuselintarvikkeiksi.

– Tuotteen turvallisuus elintarvikkeena täytyy ensin varmistaa uuselintarvikelupamenettelyssä, Mizrahi sanoo.

Mizrahin mukaan EU-komissio ei ole toistaiseksi myöntänyt uuselintarvikelupaa kannabidiolille tai kannabinoideja sisältävälle öljylle. Lupaprosessi voi kestää jopa vuosia, joten luvallisten CBD-öljyjen pääsy markkinoille ei ole näköpiirissä lähiaikoina.

Valmisteiden lääkkeeksi luokittelussa on kansallinen toimivalta. Lääkealaa valvova Fimea rinnastaa kannabidiolia sisältävät valmisteet vaikutuksen ja esitystavan perusteella reseptilääkevalmisteeseen.

Lisäksi Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty sallittua ylärajaa hampputuotteiden sisältämälle THC:lle, joten teollisuushampun kukinnot voidaan tulkita huumausaineiksi, vaikka ne eivät päihdyttäisikään.

Tilanne on erikoinen, sillä samaan aikaan Suomessa viljellään EU:n hyväksymää hamppua satojen hehtaarien alalla joka kesä.

Hamppuyritykset ja viranomaiset leikkivät kissaa ja hiirtä

Valtaosa viljelijöistä hyödyntää hamppusadostaan virallisesti vain kuidun tai siemenet. Sitä ei kuitenkaan valvo kukaan, mitä peltojen kukkasadolle tapahtuu.

Suomessa teollisuushamppujensa kukkia kuivaavia viljelijöitä voitaisiin periaatteessa syyttää huumausainerikoksesta.

Suomalaiset hamppuyritykset ovat jo herättäneet viranomaisten kiinnostuksen. Hamppusampo yritti aloittaa CBD-kukinnon myynnin elintarvikkeena viime vuoden marraskuussa, mutta Ruokavirasto esti aikeet pikaisesti.

Hamppusampo on etsinyt keinoja kiertää hampun kukkien myyntikieltoa. Syyskuussa yhtiö kertoi Facebookissa, että se aikoo myydä joulutoreilla "hamppulintulyhteitä". Hamppusampo katsoo, että lyhteitä voi myydä, koska hamppu ei ole linnuille uuselintarvike tai reseptilääke.

Tällä hetkellä elintarvikeviranomainen on asettamassa myyntikieltoa Hamppumaalle, joka tuo maahan hollantilaisia kannabinoidipitoisia hamppumehutuotteita.

Vielä kesäkuussa Suomessa myytiin CBD:tä sisältävää kosmetiikkaa. Markkinoille tuli kosmetiikaksi rekisteröityjä vegaanisia CBD-öljyjä. Virallisesti ne on tarkoitettu iholle levitettäviksi, mutta niitä voi myös syödä.

Fimea alkoi kesällä arvioimaan kosmetiikkana markkinoille tuotuja tuotteita valmistekohtaisesti. Virasto päätyi useissa tapauksissa johtopäätökseen, että kyse on lääkkeistä, jotka on luvattomina poistettava markkinoilta.

Kosmetiikkaa valvovan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala kertoo, että Suomessa kosmetiikkalainsäädäntöä ja lääkelainsäädäntöä ei voi soveltaa samaan valmisteeseen. Hänen mukaansa valmistetta arvioitaessa lääkelainsäädäntö syrjäyttää kosmetiikkalainsäädännön.

– Fimean tulkinta on tällä hetkellä se, että aina jos kosmeettisena valmisteena myytävä tuote sisältää kannabidiolia, niin se rinnastetaan reseptilääkkeeseen. Eli silloin kosmetiikkalainsäädäntöä ei sovelleta. Tätä kautta Tukesilla ei ole toimivaltaa tähän valmisteeseen, Tauriala-Rajala sanoo.

Hempaattisen hamppuöljy laitettiin myyntikieltoon

Turun elintarvikeviranomaiset tekivät syyskuun loppupuolella tarkastuksen Hempaattisen toimitiloihin. Janne Kruunari kertoo puhelimitse, että tarkastajilla oli poliisipartio mukanaan.

Kruunarin mukaan tarkastajat totesivat, että kannabinoideja sisältävät tuotteet ovat kiellettyjä ilman uuselintarvikelupaa ja kehottivat hakemaan kyseistä lupaa.

– Katsottiin paikat, keskusteltiin asioista ja todettiin, että takaisinveto suoritetaan öljyn osalta, Kruunari sanoo.

Hänen mukaansa Hempaattinen teki hamppuöljystä takaisivetoilmoituksen perjantaina. Myöhemmin viranomaiset tarkastavat, että tuotteita ei ole enää myynnissä.

Kruunari kertoo, että he aikovat muuttaa syötävän öljyn ihoöljyksi. Hempaattinen on jo tilannut tuotteelle uudet etiketit.

– Käyttötarkoitus vain muuttuu, kun meidän ravintolisää ei saa sisäisesti nauttia elintarvikkeena. Tämä ihoöljy on pelkästään sitä varten, että saadaan varastot tyhjennettyä. Jatkossa sitten katsotaan, mikä on tuoterepertuaari.

Pian Hempaattinen joutunee selvittämään toimintaansa lisää, sillä myös Fimea on kääntänyt katseensa kohti entistä Paattisten huoltokotia.

Viraston yliproviisori Kristiina Pellas kertoo, että Fimea on aloittanut valvontatoimet Hempaattiseen liittyen.

Pellaksen mukaan kasvirohdoksista valmistetuissa tuotteissa viranomaiset arvioivat aina sitä, miten paljon valmiste sisältää kannabidiolia, mitä kasvin osaa valmistuksessa on käytetty ja miten uute on valmistettu.

– Fimea tutkii myös muut rajapinnan lainsäädännöt. Selvitämme, olisiko tuote laillinen toisen lainsäädännön piirissä. Uutteet eivät ole sallittuja. Eli todennäköisimmin tuote on laiton, Pellas arvioi.

Hempaattisen perustajiin kuuluva Janne Kruunari sanoo, että hamppualan uranuurtajina he ovat valmiita painimaan viranomaisten kanssa tuotteiden laillisuudesta. Hän katsoo, että öljyn valmistus on sallittua uuselintarvikelainsäädännön perusteella.

– Kunhan saadaan markkinoille tavaraa, niin sen jälkeen voidaan neuvotella viranomaisten kanssa rajoista ja säännöistä, joita ei ole vielä määritelty. Se vaatii vähän tällaista kirittämistä, Kruunari sanoi elokuussa.

Viime talvena Kruunari sai maistaa esimakua viranomaistoiminnasta. Miehen mukaan poliisi epäili häntä huumausainerikoksesta ja teki kotietsinnän.

Kruunari sanoo, että hänellä oli hallussaan suuri määrä Finolan kuivattua kukkaa ja hartsia. Teollisuushampun hartsin voi esimerkiksi puristaa levyksi, joka muistuttaa ulkonäöltään laitonta hasista.

Rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisilaitokselta vahvistaa, että poliisi teki tammikuussa Pöytyällä kotietsinnän epäillyn huumausainerikoksen takia. Etsinnässä takavarikoitiin vähäinen määrä huumausaineeksi epäiltyä ainetta.

Riiali kertoo, että aineen THC-pitoisuus on laboratorion lausunnon mukaan kuitenkin jäänyt alle 0,2 prosentin, joten tutkinta päätettiin lopettaa ei rikosta -perusteella. Sen tarkemmin poliisi ei kommentoi tapausta.

Lue myös:

Ihmerohdoksi hehkutetun CBD-hamppuöljyn suosio kasvaa Euroopassa, mutta pullossa voi piillä terveysriski – Suomeen tuotteita tulee porsaanreiän kautta

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö aloitti kukinnon myynnin – viranomainen paiskasi heti luukun kiinni: "Tilanne on hullunkurinen"

Suomalainen hamppuyritys halusi maksaa työntekijöille CBD-kukinnolla – Virkamiehet: Saattaa olla laitonta, nykytilanne tulkinnanvarainen

Suklaatehdas löi lapun luukulle, mutta nyt samoissa tiloissa kasvaa kannabis – pilven laillistaminen Kanadassa pelasti kituvan pikkukaupungin

Sveitsissä kasvaa uusi laillinen kannabisbisnes – hampusta tehdään voiteita, ravintolisiä ja sätkiä, mutta tuotteiden vaikutuksista ei ole varmaa tietoa

Tutkimus: Kannabiksen sisältämä kannabidioli voi toimia psykoosilääkkeenä, vaikuttaa aivojen kolmeen osaan

Kotikompostorista voi tulla kätevän multatehtaan sijasta pihan perällä haiseva hirviö, jota ei tee mieli edes lähestyä. Silloin juuri pitäisi, koska kaikki ei ole hyvin.

Jos kompostin kitaan kaataa vain biojätteitä ja laiminlyö hoitamisen, voi kompostissa käynnistyä lahoamisen sijaan mätäneminen, jolloin komposti muuttuu kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.

– Mätänevän kompostin päästöt ovat ihan eri luokkaa kuin hyvin toimivan kompostin, sanoo Ilona Suppanen Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa jätehuollon neuvojana. Kompostien toiminta oli jatkuvasti esillä hänelle esitetyissä kysymyksissä.

Kompostissa syntyvät kasvihuonekaasut ovat pääasiassa typpioksiduulia eli ilokaasua sekä metaania, kertoo tutkijaopettaja Jouni Havukainen Lappeenrannan­­-Lahden teknillisestä yliopistosta. Näistä erityisesti typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu. Sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa 300 kertaa hiilidioksidia suurempi.

Tiivis märkä massa kertoo ongelmista

Biojätekompostin ongelmat liittyvät yleisimmin liialliseen kosteuteen. Märkä massa tiivistyy helposti, eikä happi pääse sen sisään. Silloin biojäte alkaa kompostoitumisen sijaan mädäntyä.

Perusohje onkin huolehtia kompostimassan kääntelystä ja kuivikemateriaalin lisäämisestä jokaisella kerralla, kun kompostiin vie biojätteitä, Ilona Suppanen sanoo. Silloin komposti pysyy mahdollisimman ilmavana.

Sopivan kosteuden voi Suppasen mukaan tarkistaa puristustestillä. Jos kompostimassaa puristaa nyrkissään, siitä pitäisi irrota muutama pisara nestettä, ei enempää.

Puutarhajätekompostissa päästöjä suurempi ongelma on usein se, että kompostoitumista ei tapahdukaan, koska puutarhajäte on niin kuivaa. Suppasen mukaan tällainen materiaali on myös hyvin hiilipitoista ja sen kompostoitumista voi parantaa typen lisäyksellä.

– Kompostiin voi lisätä virtsaa, tai jos se tuntuu liian brutaalilta, niin kanankakkarakeita veteen liuotettuina.

Ilona Suppanen sanoo, että kenenkään ei kannata ajatella, että komposti toimisi ilman hoitoa.

Mädättämö on tehokas, mutta ei kotipihassa

Kotikompostointi on kuitenkin ympäristöystävällinen tapa biojätteen käsittelyyn, jos kaikki on kunnossa. Kotona kompostoidessa ei tarvita energiaa kuten teollisissa kompostilaitoksissa. Parhaassa tapauksessa myös lopputuotteena syntyvän mullan voi hyödyntää omalla pihalla.

Kaikkein tehokkain tapa biojätteiden käsittelyssä on kuitenkin mädättäminen – kunhan se ei tapahdu kotipihalla. Itse asiassa nykyisin valtaosa erilliskerätystä biojätteestä menee mädätyslaitoksiin, joissa kerätään myös prosessin aikana syntyvät kaasut talteen ja hyötykäyttöön.

– Siinä saadaan tuotettua energiaa, kun mädättämössä syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa. Siinä myös säilyvät kompostoinnin tapaan myös arvokkaat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, Jouni Havukainen sanoo.

Kaikkein huonoin vaihtoehto laittaa biojäte sekajätteen sekaan.

Havukainen toteaa, että biojätteen polttamisessa menetetään typpi, joka kompostia hyödynnettäessä kiertäisi takaisin maahan. Fosforinkin hyödyntäminen on vaikeaa. Vaikka se jää poltettavaan tuhkaan, ei jätteenpolttolaitosten tuhkaa pystytä sellaisenaan hyödyntämään.

Kompostoinnissa saadaan myös hiili takaisin maahan, millä on maan laatua parantava vaikutus. Lisäksi polttoon eksynyt biojäte huonontaa jätteenpolttolaitoksen palamistulosta, koska kostean massan lämpöarvo on heikompi.

Suomessa kotikomposteissa käsitellään noin kymmenen prosenttia biojätteestä, Havukainen kertoo.

Miten sinä olet ratkonut kompostoinnissa eteen tulleita ongelmia? Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.

Kaikille avoimien ja ilmaisten yliopistokurssien eli MOOC-kurssien tarjonta verkossa kasvaa. Niitä tarjoaa aiempaa useampi yliopisto ja niiden käyttöä yhtenä väylänä yliopistoon lisätään.

Tampereen yliopisto korvaa yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman pääsykokeen ensi keväänä MOOC-kurssin suorittamisella ja haastattelulla.

Helsingin yliopistossa suunnitellaan sosiaalitieteiden kandiohjelman opiskelijavalintoihin pääsykokeen tilalle MOOC-kurssia ja näyttökoetta.

Helsingin yliopisto myös koordinoi hanketta, joka on tänä syksynä avannut tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opintoja kaikille avoimiksi useammassa yliopistossa. Helsingissä kurssien kautta on voinut päästä opiskelemaan.

Itä-Suomen yliopisto on puolestaan tuonut ensimmäisenä yliopistona ilmaisia oikeustieteen opintoja verkkoon.

Tampereella huijari paljastuu haastattelussa

Uusi valintatapa yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan on jo hyväksytty Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää lokakuun alussa sosiaalitieteiden kandiohjelman opiskelijavalinnan muuttamisesta.

MOOC-kurssi on Tampereelle ja Helsinkiin pyrkiville sama. Se tulee verkkoon yhtä aikaa kevään yhteishaun kanssa, maaliskuun puolivälissä. Kurssiin voi tutustua omatoimisesti 2–3 viikkoa, ja se suoritetaan huhtikuussa ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä. Opiskelupaikan saamiseksi kurssin arvosanan pitää olla vähintään 4 eli erittäin hyvä. Kurssi arvioidaan asteikolla 0–5.

Tutkinto-ohjelmavastaava Marko Salonen kertoo, että Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen 90:stä uudesta opiskelijasta enintään 40 otetaan sisään MOOC-kurssin perusteella.

Emme halua tehdä valinnasta moninkertaiselta karsinalta vaikuttavaa reittiä. Marko Salonen

Korkeintaan 40 parasta kutsutaan haastatteluun ja valinnat tehdään sen perusteella.

– Emme halua tehdä valinnasta moninkertaiselta karsinnalta vaikuttavaa reittiä. Ne, jotka tulevat haastatteluun voivat olla aika luottavaisin mielin, että sen myös pystyy läpäisemään

– Haastattelua ei läpäise, jos sen perusteella voidaan olla varmoja siitä, että opiskelija on kurssin aikana huijannut. Jos osaaminen ei ole sillä tasolla kuin sen kurssin perustella pitäisi olla, niin se herättää epäilyt.

Ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella Tampereelle valitaan 50 opiskelijaa.

Helsingissä karsitaan näyttökokeella

Helsingin yliopistossa suunnitellaan, että valintakriteerit täyttävistä 160 parasta kurssin suorittanutta kutsutaan erilliseen näyttökokeeseen. Kokeessa testataan kurssilla opittua. Näin varmistuisi se, että erinomainen kurssiarvosana on varmasti hankittu itse.

– Ei myöskään voida ennakoida, kuinka moni todistusvalinnan kautta opiskelupaikan saava on tehnyt kurssin. Haluamme, että tarpeeksi moni pääsee tekemään näyttökokeen ja saamme sitä kautta varmasti parhaat hakijat valittua, kertoo opintoasiainpäällikkö Mikko Vanhanen.

– Tämä valintatapa antaa todistusvalintaan ja valintakokeeseen verrattuna toivottavasti selkeästi laajemmat pohjatiedot ja käsityksen alasta. Toivomme, että tätä kautta saamme motivoituneita opiskelijoita, jotka tietävät aikaisempaa paremmin, mitä ovat tulossa opiskelemaan.

Haluamme, että tarpeeksi moni pääsee tekemään näyttökokeen. Mikko Vanhanen

MOOC-kurssisuoritusten ja näyttökokeen perusteella sosiaalitieteiden kandiohjelmaan valittaneen Helsinkiin 29 uutta opiskelijaa. Ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella opiskelupaikan saisi 30 hakijaa.

Marko Salonen arvioi, että yliopistojen yhteinen MOOC-kurssi voisi ensi keväänä kiinnostaa noin tuhatta hakijaa. Uutta valintatapaa on valmisteltu puolitoista vuotta Toinen reitti-yliopistoon- hankkeen tuella.

Itä-Suomen yliopisto simuloi oikiksen opiskelua

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen avaamat MOOC-kurssit ovat kursseja, jotka oikeustieteen ja julkisoikeuden opiskelijat suorittavat opintojensa aluksi.

– Jos oikeustiede jostakin kulmasta kiinnostaa, kuka tahansa voi nyt mennä vapaasti tutkimaan ja kokeilemaan, mitä yliopistossa opetetaan, kertoo laitoksen johtaja Tapio Määttä.

On tärkeää, että on realistinen käsitys alasta, mistä haaveilee. Tapio Määttä

Lukiolaiset ja muut opiskelupaikkaa hakevat voivat verkkokurssilla tutustua alaan. Työelämässä jo olevat voivat puolestaan täydentää osaamistaan.

– On tärkeää, että on realistinen käsitys alasta, mistä haaveilee. Yritämme simuloida oikeustieteen opiskelua mahdollisimman pitkälle.

– Meillä on myös paljon ihmisiä, jotka miettivät alan vaihtoa. Tämä hanke liittyy vahvasti jatkuvan oppimisen edistämiseen.

Määttä korostaa, että kursseilla ei tarvitse sitoutua suorittamiseen, vaan luentoja ja tehtäviä voi katsella ja tehdä omaan tahtiin. Jos sisältö ei innosta, voi kurssin jättää kesken.

Verkkokursseilta Joensuuhun julkisoikeuden opintoihin

Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla on tarjolla kaksi kurssia: Oikeustieteen perusteet ja Juridinen kirjoittaminen ja tiedonhankinta. Kursseille on tehty jo satoja kirjautumisia.

Kurssien omatoiminen opiskelu on ilmaista. Jos kurssista haluaa tehdä kaikki osiot ja saada suoritusmerkinnän, on ilmoittauduttava Itä-Suomen avoimen yliopiston opiskelijaksi. Tämä on maksullista.

MOOC-kurssien suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa avoimessa yliopistossa, jossa voi suorittaa ensimmäisen lukuvuoden opintoja vastaavat kurssit.

Kiinnostus kurssien järjestämiseen on vahvassa kasvussa. Tapio Määttä

Määttä kertoo, että kaikki ensimmäisen vuoden opinnot suorittaneet otetaan julkisoikeuden tutkinto-opiskelijoiksi ilman kiintiöitä ja arvosanavaatimuksia. MOOC-kurssit hyväksytään osaksi hallintotieteen kandidaatin tutkintoa.

– Aika monessa yliopistossa ja monella alalla on nyt havahduttu siihen, että tämä on sellainen kenttä, jossa pitää jollakin tavalla olla mukana. Kiinnostus kurssien järjestämiseen on vahvassa kasvussa, sanoo Määttä.

MOOC-kurssien etsiminen vaatii vaivaa

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että MOOC-kurssien määriä ja niiden osallistujia korkeakouluissa ei ole valtakunnallisesti tilastoitu. Hän kuitenkin arvioi, että monet yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat niitä kokeilleet.

Tietoja tarjolla olevista MOOC-kursseista on vaikea löytää. Osa kursseista on näkyvillä korkeakoulujen yhteisellä DigiCampus-sivustolla.

– Tieto on aika levällään eri korkeakoulujen sivuilla. Olisi hyvä, että myös tällainen tarjonta saataisiin keskitettyä Opintopolkuun.

Hyvösen mukaan Opintopolku-sivustoa kehitetään parhaillaan, jotta sinne saataisiin tietoa koulutuksista nykyistä kattavammin.

Tieto on aika levällään eri korkeakoulujen sivuilla. Ilmari Hyvönen

Uranuurtaja monien MOOC-kurssien järjestäjänä on Suomessa ollut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Verkkokurssien suorittamisen ja haastattelun kautta on voinut päästä yliopisto-opiskelijaksi.

Helsingin yliopiston koordinoimaan viiden yliopiston yhteiseen hankkeeseen osallistuvat Aalto-yliopisto sekä Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot.

Kukin yliopisto määrittelee itsenäisesti opintotarjontansa ja yliopisto-opiskelijaksi pääsemiseen vaadittavat opinnot. Tietojenkäsittelykurssien lisäksi tarjolla on myös matematiikan ja tilastotieteen opintoja.

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen arvioi, että opiskelijavalinnan liittäminen verkkokursseihin lisää niiden houkuttavuutta.

Lue myös:

Teologian opiskelupaikat täyttyivät kahdessa minuutissa – yliopiston opinto-oikeuden voi saada myös ilmoittautumalla

Aki Utoslahti pääsi yliopistoon avoimen opintojen perusteella ja valmistui kandiksi vain kahdessa vuodessa – hakuväylä laajenee ensi vuonna

Pääsykokeissa mokannut hakija pääsee sittenkin aloittamaan opinnot yliopistossa – 100 nopeinta pääsi yliopiston ilmaiseen erikoisohjelmaan

Toimittajalta: Yliopistoon voi päästä ilman pääsykoetta ja huonolla todistuksella – avoimen yliopiston hakuväylän kehittäminen voi olla parasta, mitä tulevat opiskelijat ovat hetkeen kuulleet

Avoimen yliopiston hakuväylä voi ohittaa pääsykokeet, osa laajentaa jo ensi vuodeksi – "Yliopistoissa perinteisesti kummallisen nihkeä suhtautuminen"

Tietosuojavaltuutettu näkee ongelmia poliisin sekä kuntien ja kaupunkien valvontakamerayhteistyössä.

Laillisuuden kannalta pulmallinen on etenkin Oulun poliisilaitoksen ja Oulun kaupungin sopimus, joka muun muassa mahdollistaa poliisin reaaliaikaisen valvonnan esimerkiksi koulujen sisätiloissa ja terveysasemien odotustiloissa.

Kaupungin valvontakameroita, joita poliisi voi käyttää, on Oulussa lukuisasti myös ulkotiloissa. Epäselvää on tietosuojavaltuutetun mukaan ainakin se, kenen vastuulla kamerat ja niillä saatava tieto oikein ovat.

– Käytännössä Oulun poliisi siis käyttää kyseistä kameravalvonnan osaa lakisääteiseen valvontatehtäväänsä ilman Oulun kaupungin myötävaikutusta. Tämän ei voida katsoa olevan enää tietojen saamista poliisilain mukaisesti, katsotaan tietosuojavaltuutetun vastauksessa asiaan liittyviin kyselyihin ja toimenpidepyyntöön.

Sopimuksen mukaan Oulun poliisilaitokselle on teknisesti mahdollistettu pääsy kaupungin järjestelmän sisäkameroiden käyttöön. Sisäkameroiden käyttö edellyttää aina lakiin perustuvaa poliisin virkatehtävää.

– Meillähän on kameravalvontaa koskevia asioita vaikka kuinka paljon, toteaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Oulun poliisin ja kaupungin tapauksessa Aarnio on kuitenkin pyytänyt asiaan ratkaisua myös eduskunnan oikeusasiamieheltä, mikä on poikkeuksellista. Aarnion mukaan taustalla on se, että viranomaisen toimivaltaa on sopimuksen myötä mahdollisesti ulkoistettu.

– Siihen pitäisi löytyä jokin laillisuusperiaate. Sitä oikeusperustetta arvioidaan yleisten valtiosääntöoikeudellisten periaatteiden mukaan, ja oikeusasiamies on viisaampi sitä arvioimaan, sanoo Aarnio.

"Me tarvittaessa lupa annetaan"

Oulun koulujen sisätilojen valvontakamerat eivät ole poliisilaitoksen katseltavissa kaiken aikaa, vaan kameroihin kirjaudutaan niin sanotuilla supertunnuksilla. Tunnuksen käytöstä jää järjestelmään lokimerkintä, selvittää Oulun kaupungin turvallisuusasiantuntija Kari Broström.

– He ottavat yhteyttä, ja me tarvittaessa lupa annetaan, sanoo Broström.

Broströmin mukaan kiireellisessä tilanteessa poliisi voi ottaa sisätilakamerat käyttöön ottamatta kaupunkiin yhteyttä. Selvitys pitää silloin antaa jälkikäteen. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, jos poliisin tietoon tulee uhkaus oppilaisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Oulun poliisin ja kaupungin kamerasopimus on ollut voimassa hieman alle vuoden, marraskuun alusta 2018. Broström ei halua muistinvaraisesti arvioida sitä, miten monta kertaa supertunnuksia on tänä aikana käytetty.

"Oulun malli on poikkeuksellisen pitkälle viety"

Poliisitarkastaja Pekka Sallinen Poliisihallituksesta kertoo, että hänen tietääkseen muilla paikkakunnilla ei ole samanlaisia kamerasopimuksia kuin Oulussa. Kameravalvonta ulkona sekä esimerkiksi rautatieasemilla ja kauppakeskuksissa on kyllä yleistynyt muuallakin.

– Oulun malli on poikkeuksellisen pitkälle viety, sanoo Sallinen.

Suuressa osassa julkisten tilojen valvontakameroista rekisterinpitäjänä on kunta tai kaupunki, osassa taas poliisi. Sallisen mukaan tietosuojavaltuutetun kannan perusteella Poliisihallituksessa joudutaan nyt pohtimaan, onko rekisterinpidon käytäntöjä syytä muuttaa.

Yleisellä tasolla valvontakamerat toimivat Sallisen mukaan sekä rikosten ennaltaehkäisyn että niiden selvittämisen eduksi. Kameroiden ja tallennetun kuvan avulla on selvitetty monta väkivalta- ja omaisuusrikosta.

Sallisen mukaan poliisissa puhutaan puoliaktiivisesta valvonnasta: valvontakameroiden kuvaa on nähtävillä, mutta kaikkea ei yritetäkään seurata kaiken aikaa.

– Eihän poliisilla ole intressiä katsella, ellei mitään tapahdu, sanoo Sallinen.

Kiinassa ainakin 36 ihmistä on kuollut ja saman verran loukkaantunut, kun bussi ajautui moottoritiellä vastaantulevien kaistalle ja törmäsi rekkaan.

Onnettomuus tapahtui lauantaina Jiangsun provinssissa Itä-Kiinassa. Alustavan tutkimuksen mukaan onnettomuuden aiheutti bussin renkaan rikkoutuminen, uutistoimisto Xinhua raportoi.

Bussissa oli törmäyshetkellä 69 matkustajaa ja rekassa kolme. Loukkaantuneista yhdeksän tila on vakava, paikallisviranomaiset kertovat.

Vakavat liikenneonnettomuudet ovat verrattain yleisiä Kiinassa. Maan tieverkoston kunto vaihtelee paljon, kuljettajat eivät usein piittaa liikennesäännöistä eikä niiden noudattamista valvota riittävästi.

Vuonna 2017 Kiinassa kuoli liikenneturmissa yhteensä 262 000 ihmistä. Kuolemaan tai vammoihin johtaneista onnettomuuksista 90 prosentin kerrotaan johtuneen tieliikennelakien rikkomisesta, uutistoimisto AFP raportoi.

Koejunan tarkoituksena oli testata, mitä uuden junayhteyden avaaminen Pietarista Imatralle vaatii. Pietarin ja Viipurin välillä juna kulki huippunopeutta 160 km/h. Viipurissa junan eteen liitettiin dieselveturi, joka veti vaunut Imatralle, sillä sähköistys puuttuu radan loppumatkalta.

RZD:n varajohtaja Dmitri Pegov pitää mahdollisena, että liikenne voisi alkaa parin vuoden kuluttua. Suomalaisosapuoli arvioi vuodeksi 2025.

– Valmius olisi aloittaa vaikka heti, sillä teknisiä ongelmia ei tällä matkalla havaittu. Mutta molemmilla puolilla rajaa on vielä paljon tehtävää, sanoi Pegov.

Puutelistalla ovat muun muassa radan sähköistäminen Antreasta eli Kamenogorskista Imatralle, Imatralta Lappeenrantaan matkat mahdollistava kolmioraide sekä Pelkolan ja Imatrankosken ratapihalla tehtävät muutostyöt.

– Mutta voitaisiin aloittaa junaliikenne varsin nopeasti niin, että junalle tulee yksinkertainen laituri Suomen ja Venäjän rajan tuntumaan Pelkolaan, jossa Suomen puolen viranomaistarkastukset tapahtuvat, pohtii Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka. Sellainen rakennettiin jo koejunaa varten Imatrankoskelle.

Lentokenttäjuna Lappeenrantaan

Venäläisten visioissa on kuljettaa vuosittain lähes miljoonaa matkustajaa Pietarin ja Imatran välillä. Tuolloin reitillä kulkisi päivittäin kolme edestakaista junaa ja pääteasemana voisi olla myös Lappeenrannan matkakeskus.

– Muodostettaisiin matkaketju niin, että lentäen Lappeenrantaan tulevat matkustajat pääsisivät junalla Pietariin, sanoo kaupunginjohtaja Roslakka.

Junan matkustajista puolet olisi venäläisiä, kolmannes suomalaisia ja loput esimerkiksi aasialaisia turisteja.

Suuri osa Suomesta tulevista matkustajista ylittäisi rajan e-viisumilla. Venäläisen osapuolen mukaan sähköiset tarkastuslaitteet toimivat junissa vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

– Junalipun hinta Pietarista Imatralle olisi noin 15 euroa, joten moni vaihtaisi henkilöauton junaan, sanoo Lokakuun rautateiden matkustajaliikenteen kehittämisestä vastaava johtaja Timofei Shmanjov.

Venäläisten hanke – yleissuunnittelu valmis syksyllä

Uusi junayhteys Imatralta Pietariin on puhtaasti rautatieyhtiö RZD:n hanke. Venäläiset ovat esittäneet uuden reitin avaamista jo lähes vuosikymmenen ajan, mutta tähän asti se ei ole juurikaan edennyt. Rautatieyhtiön ylin johto Moskovassa on nyt lähtenyt vauhdittamaan hanketta.

– Venäläisten vahva tahto ja halu ratayhteyden saamiseksi on ollut meillä kesästä asti tiedossa. Heillä on jo aikataulutkin suunniteltuna junille, muistuttaa kaupunginjohtaja Roslakka.

Imatralta junat lähtisivät kello 9.25, 15.46 ja 21.21. Vastaavasti Pietarista lähtöajat olisivat 7.00, 13.36 ja 19.11. Junien liikkuminen on sovitettu Allegron aikatauluihin, koska Pietarin ja Viipurin välillä molemmat junat käyttävät samoja raiteita.

– Uuden yhteyden yleissuunnittelu on jo käynnissä Suomen puolella ja valmistuu vuoden loppuun mennessä, sanoo Väyläviraston rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

RZD on Venäjän rautatieyhtiö, jolla on lähes miljoona työntekijää. Vuosittain se kuljettaa rautateillä noin miljardi matkustajaa. Yhtiön käytössä on lähes 85 000 kilometriä rataa.

Uutistenlukija ja toimittaja Kari Toivonen on kuollut. Hän menehtyi varhain lauantaiaamuna kotonaan pitkäaikaiseen sairauteen 77-vuotiaana.

Kari Toivonen oli Yleisradion palveluksessa lähes 40 vuotta. Hän aloitti Yleisradiossa vuonna 1966 ja jäi eläkkeelle vuonna 2005. Toivonen oli syntynyt vuonna 1942.

Ylen tv-uutisten nykyiset ankkurit muistelivat Toivosta Twitterissä lauantaina.

Toivosen uran varrelle mahtuvat uutiset muun muassa ensimmäisestä kuulennosta, Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja Neuvostoliiton hajoamisesta. Viimeisimpänä suurena uutisena Toivonen kertoi Aasian tsunamikatastrofista.

Lue lisää:

Elävä arkisto: Kari Toivosen viimeinen uutislähetys

BERLIINI Pienen Traben-Trarbachin kylän asukkaat pitivät Mont Royal -nimisen kukkulan asukkaita jo pitkään epäilyttävinä.

Vahvasti vartioidulla alueella sijaitsi Saksan armeijan ja Naton entinen bunkkeri, se tiedettiin. Mutta uuden hollantilaisomistajan vahvat turvatoimet ja alueella liikuskelleet ulkomaiset työntekijät ihmetyttivät Moselin hiljaiseloon ja hyvään viiniin tottuneita asukkaita.

Viiden tuhannen asukkaan Traben-Trarbach Lounais-Saksassa valmistautui torstai-iltana vuosittaiseen viinijuhlaansa, jossa myös kruunataan Saksan viinikuningatar. Juhlia suuremmaksi uutisaiheeksi nousi yllättävä poliisiratsia, kun peräti 650 poliisia, rikospoliisia ja poliisin erikoisjoukkojen GSG9:n jäsentä aloitti kukkulalla sijaitsevan bunkkerin ympärillä yhden Saksan historian suurimmista operaatioista.

Ratsiaa oli suunniteltu toukokuusta lähtien. Yhteensä viranomaiset olivat tutkineet Kyberbunkkeri-nimellä kulkenutta kyberkeskusta vuodesta 2015, kaksi vuotta sen toiminnan käynnistymisen jälkeen.

Bunkkerista ylläpidettiin rikollisten nettisivuja

Kyberkeskus levittäytyi yhteensä 13 hehtaarin laajuiselle alueelle. Palvelintarjoajan servereitä oli viidessä kerroksessa maanalaisessa bunkkerissa. Mont Royalille oli rakennettu lisäksi 500 työhuonetta. Osa keskuksen työntekijöistä asui alueella.

Bunkkeri tarjosi niin kutsutussa darknetissä, eli internetin salatussa osassa, palvelujaan. Kuka tahansa sai maksua vastaan rekisteröidä nettisivunsa sen palvelimille, anonyymisti. Tarjoajat lupasivat täyden suojelun viranomaisten tiedustelupyynnöiltä ja vahvan suojauksen käyttäjille.

Darknetissä tämänkaltaista palvelua kutsutaan bulletproof hosteriksi, luodinkestäväksi ylläpidoksi. Palvelu on ennen kaikkea mielenkiintoinen rikollisille ja rikolliselle toiminnalle.

Traben-Trarbachin servereiltä on jo nyt löydetty ja suljettu laittomien huumausaineiden, aseiden, varastetun datan ja väärennettyjen dokumenttien myymiseen erikoistuneita sivuja. Tutkimuksia johtava Rheinland-Pfalzin rikospoliisi kertoo, että sen kautta levitettiin myös lasten hyväksikäyttövideoita.

Bunkkerin servereiltä tehtiin todistettavasti palvelunesto- ja hakkerihyökkäyksiä. Muun muassa joulukuussa 2016 toteutettu kyberisku, jossa noin 1,25 miljoonan saksalaisen Telekom-käyttäjän nettimodeemit hakkeroitiin, toteutettiin Kyberbunkkerista.

Kyberbunkkerin suurimpiin asiakkaisiin kuului myös maailman toiseksi suurin laittomien huumausaineiden nettikauppa, “Wall Street Market”. Sivun kautta tehtiin yli 250 000 huumekauppaa, ja sen arvioitu tuotto oli 41 miljoonaa euroa.

Myös esimerkiksi Ruotsin suurinta darknet-kauppaa “Flugsvamp 2.0:aa” ylläpidettiin Kyberbunkkerin servereillä.

Valtaosa bunkkerin asiakkaista on vielä selvittämättä. Viranomaiset uskovat, että heillä menee vielä useita kuukausia tai jopa vuosia toiminnan koko laajuuden tutkimiseen.

Siviilipukuiset poliisit tekivät pidätykset

Torstai-illan poliisioperaatiota oli valmisteltu huolella. Siviilipukuiset poliisit pidättivät kuusi bunkkerin toimintaan liitettyä henkilöä ravintolassa Traben-Trarbachissa, bunkkerialueen ulkopuolella. Seitsemäs henkilö pidätettiin toisaalla Saksassa Hessenin osavaltiossa.

Poliisin kyberrikollisuusyksikkö murtautui bunkkerialueelle, jolla ei operaation alkamishetkellä oleskellut ketään. Yksikkö onnistui murtamaan “puolustusvoimatasoiseksi” kuvaillut digitaaliset salaukset ja luomaan ensimmäisen katsauksen tietokoneservereille, joiden olemassaolosta se oli tiennyt jo viisi pitkää vuotta.

Bunkkerista poliisi takavaroi sadoittain tietokoneservereitä, dokumentteja, aseita ja nimeämättömän summan käteistä rahaa.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Saksan viranomaiset onnistuvat tutkimaan rikollisen toiminnan mahdollistavaa tahoa eikä vain yksittäistä laittoman nettikaupan omistajaa, Koblenzin pääsyyttäjä Jürgen Brauer kommentoi saksalaiselle uutistoimistolle DPA:lle.

Kun entinen Nato-bunkkeri jäi 2010-luvulla käyttämättömäksi, Saksan armeija kauppasi sitä ulkopuolisille. Bunkkerin osti vuonna 2013 hollantilainen säätiö, ja jo samana vuonna rikollinen toiminta aloitettiin. Bunkkerin serverihuoneet ja alueen turvatoimet laajenivat vuosi vuodelta.

Torstaina kiinni otettujen joukossa on toiminnan pääepäilty, 59-vuotias hollantilaismies, jolla on Saksan viranomaisten mukaan kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Muut kiinniotetut ovat kotoisin Saksasta, Hollannista ja Bulgariasta. Myös Puolassa ja Luxemburgissa poliisi on tehnyt Kyberbunkkerin toimintaan liittyviä etsintöjä.

Yhteensä poliisi epäilee 13 henkilöä bunkkeriin liityvistä rikoksista. Heitä syytetään osallisuudesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja satojen tuhansien huumausaine- ja rahanpesurikosten avustamisesta.

Rikostutkinnasta ovat uutisoineet muun muassa Süddeutsche Zeitung, Die Zeit, Der Spiegel, SWR ja t3n.

Britannian parlamentissa saatetaan äänestää pääministeri Boris Johnsonin luottamuksesta ensi viikolla, kertoo Skotlannin kansanpuolueen kansanedustaja BBC:lle.

Kansanedustaja Stewart Hosie sanoi, että luottamusäänestys saattaa olla ainoa keino välttää Britannian ero EU:sta ilman sopimusta lokakuun loppuun mennessä.

Hosien mukaan herättää yhä enemmän huolta, että pääministeri saattaa löytää keinon kiertää vastikään säädettyä lakia. Laki vaatii pääministeriä hakemaan lykkäystä Britannian EU-eroon, jos erosopimusta ei synny.

Luottamusäänestyksen tavoitteena olisi asettaa väliaikainen pääministeri, joka hakisi lyhyttä lykkäystä brexitille ja veisi maan vaaleihin.

Hosie tarkensi erillisessä BBC:n Skotlannin-radion haastattelussa, että äänestys voitaisiin järjestää niinkin varhain kuin maanantaina tai tiistaina. Hän myönsi, että suunnitelman toteutuminen vaatisi kannatusta paitsi oppositiopuolueilta myös pääministerin konservatiivipuolueen kapinakansanedustajilta.

Jakaako Corbyn yhä liikaa mielipiteitä?

Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn sanoi lauantaina, että oppositiopuolueiden viimeisimmät keskustelut ovat olleet tuottoisia ja että väliaikaisen hallituksen mahdollisuus näyttää päivä päivältä todennäköisemmältä.

Skotlannin kansanpuolueen johtaja Nicola Sturgeon vihjasi perjantaina, että hän voisi olla valmis tukemaan Corbynia väliaikaiseksi pääministeriksi. Sen sijaan liberaalidemokraattien mielestä Corbyn on liikaa mielipiteitä jakava henkilö tehtävään.

Liberaalidemokraattien johtaja Jo Swinson on sanonut, että "hätätilahallitus" saattaa olla tarpeen, mutta kaikkien puolueiden kansanedustajat eivät välttämättä ole valmiita liittymään yhteen Corbynin tueksi.

Jos Johnson hallituksineen häviäisi luottamusäänestyksen, kansanedustajilla on 14 päivää aikaa antaa tukensa vaihtoehtoiselle hallitukselle. Jos uusi hallitus ei saa enemmistöä parlamentin alahuoneessa 14 päivän kuluessa, saatetaan järjestää uudet vaalit.

Skotlannin kansanpuolueen Hosie korosti, että ennen luottamusäänestystä oppositiopuolueilla pitää olla suunnitelma, jolla taataan brexitin lykkäys.

– Jos siitä ei ole sovittu ennakkoon, saatamme joutua vaaleihin Boris Johnsonin ehdoilla. Silloin annamme hänelle mahdollisuuden pelata aikaa ja päätyä ulos unionista ilman sopimusta.

Seinäjokelaisen Juhana Mäkitöylin perheessä on kuusi lasta. Vanhimmat lapsista ovat jo aikuisia, nuorimmainen Alvaro kohta 3-vuotias.

Alvaro on erityistarpeinen. Hänellä on todettu epilepsia, joka johtuu aivorungossa olevasta rakennepoikkeamasta. Vamma aiheuttaa kehitysviivettä.

– Tällä hetkellä opettelemme kävelemään, puhumaan ja tukiviittomia, jotka helpottavat kommunikointia, Juhana Mäkitöyli sanoo.

Alvaron erityistarpeisuus todettiin neljän kuukauden iässä.

Diagnoosin odottaminen oli raskasta, mutta Mäkitöyli kertoo, että perheessä tehtiin samantien päätös siitä, että kävi miten kävi, poika hoidetaan kotona. Selvää oli myös se, että isän paikka on lasten ja vaimon rinnalla.

– En olisi voinut tehdä vaimolle sitä, että jätän hänet yksin, Mäkitöyli toteaa.

Leijonaemo piti pentunsa pesässä

Mäkitöylin perheen tilanteesta tekee poikkeuksellisen se, että Alvaron erityisen tuen tarpeen ohella myös Juhana-isällä on omat erityiset tarpeensa. Hän on vammautunut muutama vuosi sitten ja esimerkiksi lasten nostamiset ovat, jos eivät aivan mahdottomia, vaikeita.

– Kakkapyllyn peseminen onnistuu, kun on pakko, mutta omien vammojen takia en sitä mielelläni tee, Mäkitöyli sanoo.

Juhana Mäkitöyli arvelee, että hänen omat rajoitteensa vauvan kanssa toimimisessa olivat osin niitä, jotka siirsivät vastuun Alvarosta pääosin äidille.

– Rajoitteita oli kahdesta suunnasta, mutta vaikka minulla olisi ollut halua ja tahtoa [auttaa], leijonaemo piti välillä pentunsa pesässä ilmaisten, että tänne ei tulla, Mäkitöyli sanoo.

Alvaron isosisko on tätä reilun vuoden vanhempi, joten isän vastuulle jäi hänen hoitonsa siinä määrin kuin se Mäkitöylin omien rajoitteiden vuoksi oli mahdollista. Isä pysyi kiinni perheen arjessa.

Isä ulkokehällä

Erityistarpeisen lapsen vanhemmuus tarkoittaa erityisen paljon jaksamista, venymistä ja sietokykyä.

Erityisen tarpeen diagnoosi voi sekä selventää asioita, joista vanhemmat ovat ehkä jo ehtineet olla huolissaan, että aiheuttaa uusia huolia.

Äidistä tulee leijonaemo ja isästä leijonaisä. Tai sitten, varsin usein, äidistä tulee leijonaemo, mutta isälle luontevaa paikkaa ei löydy ja hän etääntyy perheestään.

– Voi olla, että isä jää kuin ulkokehälle perheessä. Äiti hoitaa päävastuun lapsesta ja isä jää sivuun lapsen elämästä, tietää asiantuntija Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Ensi- ja turvakotien liiton selvityksestä kävi ilmi, että jos erityistarpeisen lapsen hoitovastuu on vahvasti äidillä, tämän voi olla vaikea luottaa siihen, että isäkin pärjää lapsen kanssa.

Äiti jää myös useimmin lapsen kanssa kotiin ja on lapsen omaishoitaja. Tilanne kuormittaa äitiä ja etäännyttää isää.

– Ammattilaisten ja työelämän pitäisi aktiivisesti kannustaa isiä mukaan lasten hoitoon ja tukea heidän vanhemmuuttaan. Miettiä, miten voidaan tukea molempia vanhempia, Päivi Hietanen sanoo.

Isän pelot ja äidin pelot

Viime talvena valmistunut selvitys on osa Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työalaa. Yli 300 vastaajaa kertoi siinä parisuhteesta ja vanhemmuudesta.

– Osalle isistä on ollut hämmentävää tai pelottavaakin, että lapsi tarvitsee erityistukea. He voivat jäädä tällöin yksin tai kokea kykenemättömyyttä, että eivät pärjää, Päivi Hietanen sanoo.

– Vanhemmat puhuivat siitä, että isä jää ulkokehälle. Pitäisi jo yhteiselämän aikana kiinnittää huomiota siihen, että isät pääsisivät mukaan perheen elämään eivätkä jäisi ulkosyrjälle.

Juhana Mäkitöyli kehuu neuvolan ja sairaanhoidon henkilökuntaa, joiden kanssa perhe on toiminut. Etenkin nyt, kun Alvaro on jo isompi ja nostelemisen tarve vähäisempää, äitiä on kannustettu antamaan vastuuta myös isälle. Asiasta on juteltu kotona ja ammattilaisten kanssa.

– Vaimoa on tuettu esimerkiksi neuvolassa, että anna isälle mahdollisuus. Minäkin pystyn vaikka valvomaan niin, että hän saa nukkua. Että leijonaemo saa kerätä voimia seuraavaa hyökkäystä varten.

“Valitsin jäämisen”

Arto Bäckström on viiden lapsen isä. Hänen esikoisellaan on diagnosoitu autismikirjon häiriö ja Touretten syndrooma. Bäckström kirjoittaa elämästään Erityisvanhemman korjaussarja -blogia.

Bäckströmin mukaan esikoisen ollessa pieni, kaikkein vaikenta oli, kun isänä ei ymmärtänyt omaa lastaan.

– Olin ajatellut, mitä vanhemmuus on, että pärjäisin siinä hyvin ja olisin hyvä isä. Kun mielikuvat romuttui, olin lähteä pakenemaan sitä kaaosta. Tuntui niin raskaalta edes yrittää, kun epäonnistuin kaikessa, Bäckström sanoo.

Bäckström kertoo ajatelleensa ensin, että vaikeudet vauvan kanssa ovat normaalia pikkulapsikuormitusta, mitä kaikilla on. Kun perheeseen syntyi kolme lasta hyvin pienillä ikäeroilla, erityisen esikoisen haasteet kuitenkin tulivat selvästi näkyviin.

– Esikoisen kanssa ajatteli, että ehkä tämä vaan on näin vaikeata, mutta kun tuli sisaruksia, huomasi, että ehkä me emme olekaan tehneet mitään väärin.

Minun oli pakko valita, haluanko olla osa tätä perhettä vai pitääkö minun lähteä kokonaan. Arto Bäckström

Negatiivisuuden kierre oli kaikkein vaikeinta. Bäckström kertoo, että kun hermostui, hermostui niin totaalisesti, että se oli pelottavaa itsellekin.

– Tajusin, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea apua. Itsekseni en enää pärjää.

Asia oli niin vaikea, että Bäckströmin mukaan sitä oli helpompi vältellä kuin antautua vaikeiden haasteiden ja tunteiden valtaamaksi.

– Mentiin sellaiseen pisteeseen asti, että minun oli pakko valita, haluanko olla osa tätä perhettä vai pitääkö minun lähteä kokonaan. Valitsin jäämisen ja sen jälkeen oli kohdattava kaikki, mitä olin vältellyt.

Vertaisten tukea, tietoa ja apua perusasioihin

Ensi- ja turvakotien liitossa vanhemmille suunnatusta selvityksestä on nostettu erityisesti esille erityislapsiperheen kanssa toimivien ammattilaisten merkitys. Isille pitää tarjota tukea ja opastusta erityislapsen kanssa selviämiseen. Äitiä taas tukea isään luottamisessa ja vastuun jakamisessa.

Molemmille vanhemmille olisi myös tärkeätä saada työelämässä sellainen tuki, että töissä ja yhteiskunnassa mukana oleminen onnistuu.

Sekä Juhana Mäkitöyli että Arto Bäckström peräänkuuluttavat myös vertaistukea isille.

– Puoliso on tärkeä, mutta kaikesta eivät puolisotkaan välttämättä pysty puhumaan. Esimerkiksi, jos isä kokee jäävänsä lapsen elämässä taka-alalle, hänellä ei ole ehkä voimavaroja asiaan puuttumaan, vaan hän ajattelee, että olkoon näin, Mäkitöyli miettii.

Kuormitus on moninkertaista ja tunteet tulevat valtavina hyökyinä, mutta ehkä sen kaiken läpikäyneenä olen vähän tasapainoisempi vanhempi kuin ennen. Arto Bäckström

Bäckström kirjoittaa blogiaan juuri siksi, että tietää, miten raskasta on, kun joku asia menee “ihon alle”.

– Erityisvanhemmat janoavat eniten sanoja ja välineitä käsitellä omaa kokemusta. Ja tietoa tietysti, Bäckström sanoo.

Ensi- ja turvakotien liiton kyselyyn vastanneet toivoivat, että jokaisella perheellä olisi yksi luottoammattilainen, jonka avulla käytettävissä olevat tuet ja muu apu olisivat löydettävissä.

Raskaassa tilanteessa tarvitaan lääketieteellistä osaamista ja apua, mutta myös sosiaalihuollon tukitoimia, jotka auttavat pärjäämään. Kun perhe voi hyvin, myös erityislapsi voi paremmin.

– Tarpeet ovat monesti aivan tarvehierarkian alatasolla; syödä ja nukkua. Matalan kynnyksen palveluilla tuettaisiin perheitä ajoissa, ehkäistäisiin vanhempien uupuminen ja tilanteiden kriisiytyminen, Bäckström sanoo.

Erilaista, mutta ei sen hullumpaa arkea

Arto Bäckströmin unelmapäivä on sellainen, että ei tapahdu mitään. Jokaisella perheenjäsenellä on aikaa tehdä rauhassa omia asioitaan.

Käsitys perhe-elämästä ja isyydestä on muuttunut esikoisen odotusajan romanttisesta kuvasta arkiseksi, tavalliseksi. Bäckström sanoo, että perhe-elämä on aina erilaista kuin unelmat, mutta erityislapsiperheessä omat mielikuvat romuttuvat erityisen täydellisesti ja niiden uudelleenrakentaminen on pitkä prosessi.

– Arki on erilaista, mutta ei sen hullumpaa. Kuormitus on moninkertaista ja tunteet tulevat valtavina hyökyinä, mutta ehkä sen kaiken läpikäyneenä olen vähän tasapainoisempi vanhempi kuin ennen, Bäckström miettii.

Juhana Mäkitöyli muistuttaa, että isyys on asia, joka on ja pysyy. Tärkeintä on pysyä lapsen lähellä ja olla tukena ja turvana, touhata ja tehdä.

Myös Mäkitöyli miettii, millaista on hyvä vanhemmuus. Erityistarpeisen lapsen ja terveen lapsen vanhemmuudessa hän ei näe juurikaan eroja – asiat vain tapahtuvat eri tavalla ja eri aikaan.

– Alvaron erityistarve aiheuttaa hidasteita, mutta ei poissulje meiltä juuri mitään. Ehkä me ei pystytä lähtemään hiihtämään, mutta en minä olisi sinne lähtenyt muutenkaan, Mäkitöyli naurahtaa.

Hallitus miettii parhaillaan, miten koulutusta pitäisi uudistaa, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeita 2030-luvulla.

Opetusministeriö ja korkeakoulut neuvottelevat uusista tutkintotavoitteista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2021–2024.

Tällä hetkellä arvioidaan, että valtaosa tulevaisuuden työpaikoista vaatii korkeakoulutusta, joten tutkintojen määrää halutaan nostaa kunnolla.

Jyväskylän yliopiston työelämätutkija Anu Järvensivu kritisoi tutkintoajattelua kapeaksi. Hän ei usko, että korkeakoulujen tuottavuuden nostaminen nopeaan tahtiin on se, mitä työelämä tarvitsee.

– Näen sen hieman ristiriitaisena, jos ajatellaan laadullisen kehittämisen vaatimuksia ja pyrkimyksiä, mitä korkeakouluilla tällä hetkellä on. Vanhanaikaisilla mittareilla tapahtuva tehokkuuden vaatimus syö pohjaa tärkeämmältä kehittämistyöltä, yliopistolehtori Järvensivu sanoo.

Korkeakoulututkintoja valmistuu nyt vuosittain noin 59 000. Helsingin Sanomien mukaan ministeriö haluaa nostaa määrää kahdeksalla tuhannella vuosittain 2020-luvun alkupuolella. Tutkintojen kasvusta yli puolet kohdistuisi yliopistoihin ja loput ammattikorkeakouluihin.

Runsaan kymmenen vuoden päästä, vuonna 2030, korkeakouluista pitäisi valmistua vuosittain jo 17 000 opiskelijaa enemmän kuin tällä hetkellä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) korostaa Iltalehdelle, että nämä ovat vasta tavoitteita, joista neuvotellaan. Vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut saivat hallitusohjelman mukaisen 60 miljoonan euron lisäyksen perusopetukseen, aloituspaikkojen nostamiseen ei tullut ylimääräistä rahaa.

Hallitus haluaa, että puolella nuorista aikuisista olisi korkeakoulutus vuoteen 2030 mennessä. Osuus on nyt 41 prosenttia.

Ajatushautomon Demoksen tulevaisuustutkija Johannes Koponen uskoo, että tulevaisuudessa korkeakoulutusta ja yhä kovempaa osaamista vaativien työpaikkojen määrä kasvaa merkittävästi.

Koposen mukaan keskipalkkaiset työt tulevat vähenemään, kun automatisaatio vie näitä työtehtäviä ja siirtää ne matalapalkkaisiksi töiksi. Näille ihmisryhmille pitää pystyä tarjoamaan mahdollisuus oman osaamisen nostamiseen.

Koposen mielestä korkeakoulutus antaa aina hyvät valmiudet opiskella lisää asioita.

– Siellä oppii toki taitoja, mutta vielä tärkeämpää on, että siellä oppii ajattelua ja tapoja oppia. Tämä idea pitäisi saada leviämään laajemmin kaikkeen koulutukseen, Koponen sanoo.

Koulutuspolut joustavaksi kaikille

Kaikken ensimmäiseksi tutkijat laittaisivat kuntoon jatkuvan oppimisen.

Jokaisen pitäisi pystyä täydentämään opintojaan ja osaamistaan nykyistä vapaammin ja joustavammin sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksessa – koulutustaustaan katsomatta.

– Priorisoisin tutkintojen modulaarisuutta ja jatkuvan oppimisen puolella tiiviiden osaamis- tai aihekokonaisuuksien muodostamista suhteessa esimerkiksi tutkintomäärien tai opintojen läpäisyaikojen kasvattamiseen, Järvensivu sanoo.

Moduuleista eli eri oppiaineiden kursseista opiskelija voi koostaa yksilölliset opinnot ja tutkinnon.

Koponen panostaisi jatkuvan oppimisen lisäksi perusdigitaitoihin, joita hän vertaa lukutaitoon. Digitaitoja tullaan tarvitsemaan yhä enemmän ja osalla suomalaisista ne eivät ole parhaalla tasolla.

– En nyt puhu mistään tekoälykoulutuksesta, vaan ihan perustavanlaatuisista taidoista, vaikka kyvystä osallistua jollekin kurssille. Että saisimme nämä kyvyt mahdollisimman monelle, Koponen painottaa.

Järvensivu soisi myös, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta oppisi kompleksisuusajattelua ja ongelmanratkaisukykyä: kykyä nähdä laajoja kokonaisuuksia ja niiden keskinäisiä kytköksiä.

Järvensivun mukaan juuri yhteiskuntatieteissä on valmiuksia tällaiseen ajatteluun.

– Perinteisesti tämän kaltaisen osaamisen tuottaminen on ollut vähän heikkoa. Nyt jos koskaan olisi äärimmäisen tärkeää, että nähtäisiin yhtymäkohtia ekologisissa tai yhteiskunnallisissa asioissa, Järvensivu sanoo.

Hallituksen parlamentaarinen työryhmä pohtii parhaillaan, miten jatkuva oppiminen saadaan nykyistä sujuvammaksi. Tarkoitus on lisätä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusta työelämässä ja miettiä joustavampia keinoja opiskella korkeakouluissa. Työryhmän ehdotuksia muutoksista odotetaan ensi vuoden lopussa.

Laitetaanko rahat korkeakouluihin, kun lähihoitajistakin on huutava pula?

Samaan aikaan, kun puhutaan korkeakoulututkintojen määrän voimakkaasta lisäyksestä, myös suorittavan työn tekijöistä tulee olemaan kova pula.

Esimerkiksi kolmannes lähihoitajista jää eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Mihin koulutuspanostukset oikeasti pitäisi laittaa?

Automatisointi ja tekoäly voi viedä osan työtehtävistä, mutta ihmisten kohtaamisen taito ja tarve ei häviä mihinkään, sanoo Anu Järvensivu.

– Tässä on vaikea ristiriita. On selvä asia, että lähihoitajia, putki- ja sähköasentajia tarvitaan tulevaisuudessa, näitä ammattiryhmiä on hyvin vaikea korvata koneilla. Esimerkiksi korjausrakentamisessa automaation mahdollisuudet ovat aika rajattuja, hän toteaa.

– Onhan tämä pulmallinen tilanne hallitukselle. Pitäisi kerätä hyvissä ajoin rahoitusta näihin eläkesiirtymiin liittyvään koulutukseen ja turvata näidenkin osaajien saatavuus jatkossa, Johannes Koponen sanoo.

Järvensivua vaivaa se, että suorittava ja korkeakoulutusta vaativa työ arvotetaan toisiinsa nähden hierarkisesti. Hän muistuttaa, että suurin osa oppimisesta ei tapahdu kouluissa vaan työelämässä.

Lue lisää:

Uusia reittejä avataan yliopistoihin: Ilmainen verkkokurssi korvaa pääsykokeen Tampereella, Helsingissä käytäntö laajenee ja Itä-Suomi tarjoaa verkossa maksuttomia oikisopintoja

Katso lista ammattilaisista, joista on ylitarjontaa – sihteereitä, toimittajia ja käsityöläisiä liikaa