Tuoreiden lukujen mukaan kotimaiset apurahasäätiöt tukivat yleishyödyllisiä tarkoituksia yhteensä 498 miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Summa on hieman laskenut edellisvuodesta. Tuolloin Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan kuuluvat lähes 200 apurahasäätiötä käyttivät tarkoitukseensa yli 516 miljoonaa euroa.

– Loppuvuoden 2018 kurssinotkahdus ja maailmantalouden synkkenevät näkymät vaikuttavat säätiöihinkin, joiden tehtävä on pitää huolta ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta eli siitä, että jaettavaa riittää myös tulevina vuosina, sanoo Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Yksityisten säätiöiden tuesta yli 200 miljoonaa euroa kohdistui tieteeseen ja tutkimukseen, lähes 80 miljoonaa eri taiteenaloille, ja yli 80 miljoonaa erilaiseen kansalaistoimintaan. Itsenäisyyden juhlavuodeksi moni säätiö oli varautunut tukemaan tavanomaista enemmän erityishankkeita.

Suomen Akatemia merkittävin tutkimusrahoittaja

Suomalaisen tutkimuksen päärahoittaja on Suomen Akatemia. Se jakoi viime vuonna tieteen apurahoja 430 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Akatemia rahoittaa tutkimusta 458 miljoonalla eurolla.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tieteellistä tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Vuonna 2019 STN rahoittaa tutkimusta 55 miljoonalla eurolla.

Taiteen edistämiskeskus jakoi taiteen apurahoja 35 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroista taidetta tuettiin 246 miljoonalla ja tiedettä 108 miljoonalla eurolla.

Säätiöiden rahoitus kasvanut 2000-luvulla

Ulkopuolisen rahoituksen merkitys tutkimukselle on huomattava. Valtion budjettivaroin katetaan alle puolet yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusmenoista.

– Säätiörahoitus on todella merkittävää. Tutkijoilta tulee silti viestiä, että kaikki rahoituksen saaminen on ihan mielettömän tiukassa, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio sanoo.

Erityisesti nuoret tutkijat kärsivät siitä, että tohtorinväitöksen jälkeisessä postdoc-vaiheessa, kun tutkijanuraa pitäisi saada vauhdilla eteenpäin, rahoituksen hankkiminen on vaikeaa niin Akatemialta, yliopistoilta kuin säätiöiltä.

– Säätiörahoitus on kuitenkin ansiokkaasti paikannut julkisen rahoituksen vajetta viimeisten hallituskausien leikkausten aikana, Johanna Moisio arvioi.

Yliopistojen profiloituessa kaikki tutkimusteemat eivät mahdu aina painopistealueisiin. Tällaisen vapaan tutkimuksen rahoittamisessa säätiöiden tuella on kasvava merkitys.

– Mielenkiintoista on, että lääketiede ja humanistiset alat ovat niitä, joissa säätiörahoitus on huomattavaa, Moisio toteaa.

Yksityisten säätiöiden tuki tieteelle ja tutkimukselle on ollut itsenäisyyden aikana reilusti yli 4 miljardia euroa, mikä selvisi syksyllä 2018 valmistuneessa Tieteen tukijoukot -tutkimushankkeessa.

Säätiöiden merkitys taiteen tukijoina on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2017 tukisumma oli noin 62 miljoonaa euroa.

Säätiöt myös ylläpitävät taidekokoelmia ja museoita. Viime vuonna Konstsamfundet avasi taidemuseonsa Amos Rexin yleisölle kaksi ja puoli vuotta kestäneen ja 50 miljoonaa euroa maksaneen rakennustyön jälkeen.

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 147 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 60 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia.

Ohessa listattuna 15 eniten apurahoja vuonna 2018 jakanutta yksityistä säätiötä:

Lue myös:

Korkeakoulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, lähihoitajistakin tulee kova pula – Mihin koulutusrahat pitäisi käyttää?

LUT kiittää budjettiesitystä – rahoituksen lisäys mahdollistaa opiskelija- ja henkilöstömäärän kasvattamisen yliopistossa

Turun yliopiston uusi rehtori luottaa parempiin aikoihin: "Tutkijat pitäisi saada tekemään tutkimusta eikä vain hakemaan rahoitusta"

Venatorin Meri-Porin pigmenttitehtaalta irtisanotut ovat saaneet hyvin töitä. Osa on aloittanut opiskelun tai ryhtynyt yrittäjiksi. Uusia työpaikkoja on löytynyt pääasiassa Satakunnan alueelta.

Satakunnan TE-keskuksen mukaan syyskuun alussa työttömänä oli vain noin 60 tehtaalta irtisanottua.

– Tilanne on kaiken kaikkiaan äärimmäisen hyvä. Olen positiivisesti yllättynyt. Takana on koko yhteistyöryhmän kova työ. Erityisesti hattua täytyy nostaa tehtaan luottamushenkilöille ja HR-yksikölle, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana, kiittelee muutosturva-asiantuntija Juri Raikkerus Satakunnan TE-toimistosta.

– Venatorilaisilla on pitkä työkokemus ja he ovat tottuneet tekemään töitä, se on heille eduksi. Heillä on myös motivaatio uuden oppimiseen nopeastikin kohdallaan.

Tehdas suljetaan vuonna 2021

Venator ilmoitti noin vuosi sitten sulkevansa titaanidioksidia valmistavan tehtaan, jossa oli tuolloin yli 450 työpaikkaa.

Tähän mennessä Venator on irtisanonut noin 240 ihmistä. Suurin osa irtisanomisista toteutettiin viime joulukuussa. Irtisanomisia jatketaan porrastetusti loppuvuoden ajan.

Ensi vuoden alussa henkilöstön vahvuus tehtaalla on noin 115.

Pigmenttitehdas suljetaan vähitellen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Keskipohjalainen Vetelin kunta teki maanantaina historiallisen päätöksen, kun se päätti avata yli vuosi sitten sulkemansa lukion uudelleen.

Kunnanvaltuustossa lukioasiaa ei nuijittu yksimielisesti, vaan valtuutetut päättivät äänestyksen jälkeen, äänin 12–9, että Veteli osallistuu jo kevään yhteishakuun. Lukiotoiminta alkaisi ensi syksynä.

Reilun 3 000 asukkaan Veteli päätti lakkauttaa lukion vuonna 2016, kun opinahjoon ei hakenut yhtään oppilasta. Viimeiset ylioppilaat lakitettiin lukiossa keväällä 2018.

Kunnan päätöstä avata koulu uudestaan voi pitää poikkeuksellisena, kommentoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.

– En muista 25-vuotisen työurani aikana vastaavaa tapausta, jossa ensin olisi lakkautettu lukio ja sitten avattu uudelleen, kommentoi Värri.

Vetelin laskelmien mukaan oma lukio on kunnalle kannattava. Alle 60 oppilaan lukiot saavat valtionavustuksen kaksinkertaisena. Lukiotyöryhmä on kartoittanut myös lähikuntien yläkoululaisten kiinnostusta omaan lukioon ja ryhmän mukaan kiinnostus on parantanut.

Vetelissä lasketaan, että lukion nettokustannukset nousevat noin 200 000 euroon.

LUE MYÖS:

Vuonna 2016 kukaan ei halunnut Vetelin lukioon – Nyt kunta aikoo avata jo kerran suljetun lukionsa uudelleen

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen demokraatit vaativat presidentti Donald Trumpin henkilökohtaista asianajajaa Rudy Giulinia luovuttamaan Ukraina-skandaaliin liittyviä asiakirjoja.

Kirjeessään Giulianille edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Adam Schiff ja kaksi muuta demokraattijohtajaa vaativat tätä luovuttamaan asiakirjat lokakuun 15. päivään mennessä. Demokraatit katsovat, että jos Giuliani ei luovuta asiakirjoja, kyse on tutkinnan häiritsemisestä.

Entinen New Yorkin pormestari Giuliani on keskeisessä roolissa Trumpin Ukraina-sotkussa, joka johti viime viikolla virkarikostutkinnan aloittamiseen presidenttiä vastaan. Giuliani myönsi viime viikolla tv-haastattelussa pyytäneensä Ukrainan hallitusta tutkimaan Yhdysvaltain entistä varapresidenttiä Joe Bidenia.

Giuliani on sanonut, että riippuu Trumpin mielipiteestä, suostuuko hän demokraattien asiakirjapyyntöön.

Demokraatit aloittivat virkarikostutkinnan Trumpista Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa käydyn puhelinkeskustelun takia. Trump pyysi Zelenskyitä tutkimaan Bidenin ja tämän pojan toimia Ukrainassa, mikä on demokraattien mielestä vallan väärinkäyttöä. Trump on sanonut toimeensa asianmukaisesti ja kutsunut virkarikostutkintaa noitavainoksi.

Giuliani on myöntänyt tavanneensa Zelenskyin avustajia Espanjassa ja sanonut, että hänellä on muistio tapaamisesta.

Lue myös:

NYT: Trump painosti puhelimessa Australian pääministeriä auttamaan Muellerin raportin tutkimuksissa

Kouvolassa opiskeleva Sanna Kettunen, 24, uskoo kutsuvansa kaupunkia kodikseen vielä korkeakouluopintojen päätyttyäkin.

– Näillä näkymin en ole lähdössä minnekään. Tykkään pienen kaupungin tunnelmasta. On kaikki mitä tarvitsen, pienellä alueella. Täällä on kiireettömyyttä, mikä ei pääkaupunkiseudulla näy, Vantaalta Kouvolaan muuttanut Kettunen sanoo.

Kettunen on poikkeus, sillä moni opiskelemaan tullut tai Kouvolassa ikänsä asunut suuntaa muualle.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Kouvolassa olisi kahdenkymmenen vuoden päästä yli 14 000 asukasta vähemmän kuin nyt.

– Eihän tämä hyvältä kuulosta. Kouvolassa väestöennuste vähenee vielä suhteellisesti eniten vertailukuntiimme nähden. Olemme häntäpään tulijoita, mikä on todella valitettavaa, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Kaakkois-Suomen suurimmalla kaupungilla on edessään iso työ, jos se mielii kääntää synkkää kuvaa maalaavat väestöennusteet voitokseen.

Työpaikat ratkaisevat

Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Kouvolan väkiluku on pienenemässä reilun kuudesosan eli noin 17 prosenttia. Kouvola on vielä nyt reilun 82 000 asukkaan kaupunki, ja Suomen 11:nneksi suurin.

– Varmaan työpaikkojen perässä ihmiset lähtevät. Ehkä myös maineen takia. Kouvolaa ei nähdä sellaisena paikkana, missä halutaan loppuelämä olla. Mutta ei tämä Itä-Vantaalla kasvaneesta erityisen betoniselta näytä, Kettunen nauraa.

Kouvola sijaitsee vain noin 140 kilometrin päässä Helsingistä. Junaliikenne Kouvolan kautta itään on säännöllistä. Myös valtatie 6 kulkee Kouvolan kautta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Fanni Palmunen, 21, on Kettusen kanssa kuitenkin samaa mieltä: työpaikat ratkaisevat.

Sisustusarkkitehtuuria ja kalustesuunnittelua opiskelevan Palmusen tie voi valmistumisen jälkeen viedä juuri sen vuoksi muualle.

– Kouvola tarvitsisi nuorisoon vetoavia tapahtumia. Mutta on Kouvola mainettaan parempi paikka. Kunhan vain löytää ne omat jutut, niin kyllä täällä viihtyy.

Kaksi vuotta Kouvolassa asuneen Aleksi Saurilan, 19, oma juttu on salibandy. Myös töitä on nuorelle miehelle löytynyt.

– Uusi monitoimihalli tarvittaisiin. Hallien vuorot ovat niin usein täynnä. Mutta voisin kuvitella, että viihtyisin täällä pidempäänkin.

Lisää opiskelumahdollisuuksia

Maine ja opiskelumahdollisuudet ovat asioita, joita Kouvolan kaupunki haluaa kehittää.

– Haemme kiivaasti ratkaisuja, jotta Kouvolassa olisi monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet, ja olisimme houkuttelevampi peruskoulun tai toisen asteen opinnot päättäville. Keskusteluja on käyty Lappeenrannan LUT-konsernin kanssa, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK toimii neljällä paikkakunnalla: Kouvolan lisäksi Kotkassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lappeenrannan LUT-konserniin kuuluvat jo Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut, jotka ovat yhdistymässä uudeksi LAB-ammattikorkeakouluksi ensi vuoden alussa.

– Kouvolan virkamiesjohdolla ja poliittisella johdolla on sen suuntaista näkemystä, että meilläkin olisi tarvetta tällaiseen samanlaiseen yhteistyökokonaisuuten kuin johon Lahti on mennyt mukaan. Käymme myös XAMK-omistajakuntien kanssa keskustelua siitä, pystyisimmekö laajemminkin tarkastelemaan Kaakkois-Suomea yhtenä koulutuskokonaisuutena, Toikka sanoo.

Työperäistä maahanmuuttoa

Kouvola ei ole väestökadon kanssa yksin.

Kouvolan naapurikunnassa Kotkassa väkiluvun ennustetaan pienenevän parin vuosikymmenen kuluessa 14 prosenttia. Kotkalaisia on vielä tällä hetkellä noin 52 400, ja väestöennusteen mukaan 45 000 vuonna 2040.

– Monet asiat ovat heikentyneet. Nuorilla ei ole oikein tulevaisuutta ja yliopistojen perässä lähdetään muualle. Kun asioita viedään kauemmaksi, kuten sairaanhoitoa Kotkan suuntaan, niin turvattomuus täällä lisääntyy, kouvolalainen perheenäiti Heidi Kajasto, 38, pohtii.

Lappeenrannassa väkiluku pienenee vain noin viidellä prosentilla. Se olisi 20 vuoden päästä väkiluvultaan Kaakkois-Suomen suurin kaupunki.

Saman kokoluokan kaupungeista esimerkiksi Pori ja Mikkeli ovat menettämässä noin kymmenesosan nykyisestä asukasmäärästään, Hämeenlinna noin kuusi prosenttia, ja Joensuu vain noin kaksi prosenttia. Kuopiossa sen sijaan on luvassa pientä kasvua.

– Lasku on niin voimakasta, että tarvitaan kansallisen tason toimenpiteitä: työperäisen maahanmuuton helpottamista sekä kansainvälisten opiskelijoiden lisäämistä Suomessa, ja heidän oleskelulupien helpottamista. En jaksa uskoa, että on sellaisia talkoita, joilla pystyisimme syntyvyyttä omin voimin kasvattamaan, kaupunginjohtaja Toikka sanoo.

Talouden ongelmia

Kouvolan taloustilanne on jo nyt vaikea.

Kaupungin talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 34 miljoonaan euroon. Syitä on useita, mutta esimerkiksi verotuloja kertyy kaupungille noin 10 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän.

Kouvola käy parhaillaan läpi muun muassa liikuntapaikkojen, uimahallien, lukioiden, päiväkotien ja nuorisotilojen määrää, ja etsii samalla säästöjä.

– Kaupungin talous on saatettava tasapainoon. Palvelurakenne pitää päivittää vastaamaan nykyistä väestömäärää ja samalla on huomioitava myös tulevat väestöennusteet.

Kouvolalla on raskas palvelurakenne, joka on perua kuuden kunnan kuntaliitoksen jäljiltä. Anjalankoski, Elimäki, Kuusankoski, Jaala, Valkeala ja Kouvola muodostivat uuden Kouvolan kaupungin kymmenen vuotta sitten.

– Jotain porkkanoita pitäisi nuorille antaa. Kahisevaa lähinnä, kouvolalainen Leo Järvinen, 80, pohtii. Hän eläkeläisenä kuitenkin viihtyy Kouvolassa.

– Eihän tässä muuta kuin kävelee, hiihtelee ja pyöräilee. Vaikka nyt näyttää siltä, että velkaa kaupungilla on ihan riittävästi.

Yli 70 prosenttia asuntovälittäjistä ennustaa kerrostalojen kysynnän nousevan tai pysyvän ennallaan loppuvuoden. Arvio perustuu Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n vuoden viimeisen neljänneksen markkinaennusteeseen.

Kasvukeskusten osalta hinnannousun odotetaan olevan keskimäärin noin 1,5 prosenttia. Muun Suomen vanhojen kerrostalojen hintojen odotetaan laskevan noin prosentilla.

Toisin kuin julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi päätellä, myös niin sanottu "muu Suomi" näyttää kuitenkin vahvalta ja kysyntäennuste on positiivinen kaikissa osakehuoneistoissa, välittäjät kertovat.

Sekä pientalojen että kerrostalojen kunnolla on yhä suurempi merkitys asunnon myytävyydessä ja hinnanmuodostuksessa. Asunnon remontointi alentaa myyntiaikaa selvästi. Monet ostajat haluavat huolettomia valmiita asuntoja.

Ennuste perustuu lähes 1600 välittäjän arvioihin.

Kommunistinen Kiina juhlii tänään pyöreitä vuosia.

Kiinan kansantasavalta perustettiin päivälleen 70 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi Kiina vyöryttää nähtäville koko sotilasmahtinsa. Pekingin ydinkeskustassa järjestettävään hulppeaan sotilasparaatiin osallistuu arviolta 15 000 henkilöä. Paraatissa esitellään 580 erilaista asetta ja taivaalla viistää 160 lentokonetta.

Juhlien ohella Kiinalla on edessään valtavia haasteita.

– Kyllä juhlitaan näyttävästi, mutta millainen krapula siitä seuraa, jää nähtäväksi, sanoo Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta.

Kiinalaisille kommunistisen puolueen 70-vuotinen valtakausi on iso saavutus, sillä se tarkoittaa, että kommunistinen Kiina ohittaa iässään Neuvostoliiton.

– Kiina haluaa korostaa sitä, että toisin kuin Neuvostoliitto, se ei ole savijaloilla seisova jättiläinen vaan suurvalta ja maailmanmahti, ja että toisin kuin Neuvostoliitolla, sillä on oikeasti toimiva talous, Paltemaa sanoo.

Mao on ehdottomasti tärkein Kiinan viime vuosisadan poliitikko. Ehkä yksi tärkeimmistä viime vuosisadan koko maailman poliittisista johtajista – aivan selvästi Stalinin ja Hitlerin rinnalla kaikessa, myös pahuudessa. Lauri Paltemaa

Juhlahumua varjostavat synkät talousnäkymät. Paltemaa kertoo, että Kiinan talouskasvu on vuoden 2009 finanssikriisistä lähtien rakentunut lainakuplan varaan. Nyt kasvu sakkaa, osin Yhdysvaltojen kanssa käydyn kauppasodan takia. Samalla inflaatio maassa kiihtyy.

Yksi syy inflaatiolle löytyy ruokapöydistä. Kiinassa jyllää paraikaa afrikkalainen sikarutto, jonka uskotaan tappaneen tänä vuonna lähes puolet maan sioista.

– Kiinassa sianlihan kulutus on valtavaa. Kun sen hinta nousee, vanavedessä nousevat myös muiden elintarvikkeiden hinnat, Paltemaa sanoo.

Pyöreillä vuosilla on valtava symbolinen merkitys Kiinalle.

Erityishallintoalue Hongkongin kuukausia koko maailman silmien alla jatkuneet mielenosoitukset ovat Paltemaan mukaan “kuin läpsäisy suoraan kommunistisen puolueen kasvoille”. Kiina on ahkerasti korostanut kommunistisen järjestelmän ylivertaisuutta länsimaiseen liberaaliin demokratiaan verrattuna, erityisesti kehittyville köyhille valtioille.

– Kaikkea sitä, mitä Tiananmenin aukiolla juhlitaan, pilkataan käytännössä samalla Hongkongissa ja osoitetaan väitteiden tyhjyys.

Kiinassa hongkongilaisten pyrkimyksiä kohti demokratiaa pidetään petturuutena, siirtymänä kohti vanhoja siirtomaaisäntiä.

Kansallishenki kumpuaa "nöyryytyksen ajasta"

Kiinalaisessa historiankirjoituksessa sisällissotaa edeltävää vuosisataa kutsutaan nöyryytyksen ajaksi.

– Siinä missä maailma oli jaettu eri suurvaltojen vaikutuspiireihin, Kiinaa alistivat kaikki siirtomaavallat, kertoo Kiinan historiaan perehtynyt Paltemaa.

Kommunistinen puolue on käyttänyt ajanjaksoa valtansa oikeutuksena. Kommunistien näkemyksen mukaan nöyryytys loppui kansantasavallan perustamiseen, joka yhdisti Kiinan ja teki siitä vahvan. Siitä kumpuaa myös vahva kiinalainen kansallismielisyys.

Kiinan ensimmäinen länsimainen siirtokunta Hongkong pysyi Britannian hallinnassa yli 150 vuotta. Sen saaminen takaisin oli suuri voitto kommunisteille.

Kiinan kansantasavalta perustettiin 70 vuotta sitten sisällissodan yhä jatkuessa. Kiina oli tuolloin maailman köyhimpiä kehitysmaita. Sisällissodassa kommunistiset kapinalliset ja Kiinan tasavaltaa edustava kansallinen hallitus taistelivat yli kolme vuotta. Lokakuussa 1949 tasavallan häviö alkoi näyttää selvältä ja kommunistinen puolue päätti julistaa kansantasavallan perustetuksi.

– Tasavalta hävisi sodan, mutta tasavallan hallinto ei varsinaisesti kukistunut, vaan pakeni Taiwanin saarelle ja se on siellä vallassa edelleen, Paltemaa kertoo.

Nykyään Kiina pitää Taiwania kurittomana maakuntanaan. Kiina on kirittänyt saaren diplomaattista eristämistä sen jälkeen kun itsenäisyysmielinen presidentti Tsai Ing-wen nousi valtaan vuonna 2016.

Taiwanin liittolaisten määrä on viime vuosina huvennut. Syyskuussa diplomaattisuhteet katkesivat Salomoninsaariin ja Kiribatiin.

Taiwanin liittolaisia on enää 15, yli puolet vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Vaikutusvaltaisin niistä on Vatikaani, mutta valtaosa liittolaisista on pieniä Tyynenmeren, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan valtioita.

Kommunismin voitto antoi sytykkeen kylmälle sodalle

Kiinan synty vaikutti myös kylmän sodan muodostumiseen. Blokkijako oli Kiinan sisällissodan aikana vasta muodostumassa. Neuvostoliitto tuki sodassa kommunisteja ja Yhdysvallat kansallista hallitusta. Maat eivät lähettäneet varsinaisia joukkoja sotaan.

– Tämä oli yksi ensimmäisistä konflikteista kylmässä sodassa. Sodan tulos lisäsi kommunismin pelkoa lännessä huomattavasti. Se lisäsi Yhdysvaltain varustelua ja vaatimuksia siitä, että kommunismin leviäminen pitää pysäyttää maailmassa, Paltemaa sanoo.

Kiina ei olisi nykyisenlainen ilman puhemies Mao Zedongia.

– Mao on ehdottomasti tärkein Kiinan viime vuosisadan poliitikko. Ehkä yksi tärkeimmistä viime vuosisadan koko maailman poliittisista johtajista – aivan selvästi Stalinin ja Hitlerin rinnalla kaikessa, myös pahuudessa, Paltemaa sanoo.

Miljoonia kuoli nälkään

Maon pyrkimykset luoda kommunistinen yhteiskunta olivat hyvin kalliita yrityksiä, myös ihmishengissä mitattuna. Noin 1950-luvun lopulta seuraavan vuosikymmenen alkuun kestänyt Suuri harppaus eteenpäin -kampanja oli Maon yritys viedä Kiina kommunismiin muutamassa vuodessa. Suuren harppauksen huippuvaiheissa kaikki yksityisomaisuus käytännössä takavarikoitiin.

– Kyseessä oli täysin mieletön tuotantokampanja, jossa kaikki kiinalaiset komennettiin tuottamaan yötä päivää, olipa tuloksena sitten runoja tai terästä.

Harppaus epäonnistui täysin. Se aiheutti valtavan nälänhädän ja taloudellisen katastrofin. Joidenkin arvioiden mukaan kuolleita oli 30 miljoonaa.

Siitä ei aiheutunut varsinaisia seurauksia Maolle, mutta hänet siirrettiin syrjemmälle puolueen johdossa.

Maa kuohui jälleen kulttuurivallankumouksessa

Muutama vuosi myöhemmin Mao palasi takaisin rytinällä. Vuonna 1966 käynnistyi kulttuurivallankumous, massiivinen maolainen kampanja, johon osallistui satoja miljoonia kiinalaisia.

Seuraavan vuosikymmenen väkivaltaisen kuohunnan aikana ihmisiä vainottiin ja "luokkaviholliseksi" epäiltyjä surmattiin.

Tarkoituksena oli feodalismin ja porvarillisuuden jäänteiden kitkeminen maasta sekä puhdistaa kommunistinen puolue sinne luikerrelleista kapitalismin tukijoista ja pettureista.

– Se oli käytännössä Maon suuri vastustajien puhdistus ja se levisi koko yhteiskuntaan. Miljoonat kuolivat ja taas kerran maa ajautui täydelliseen kaaokseen. 1960-luvun loppupuolella oltiin jälleen lähellä sisällissotaa, Paltemaa sanoo.

Maon kuolema avaa oven uudistuksille

Puhemies Mao kuoli vuonna 1976. Parin vuoden valtakamppailujen jälkeen Kiinassa valtaan nousi talousuudistusten isä Deng Xiaoping.

Deng myös muutti voimakkaasti maan politiikkaa. Deng hylkäsi Maon ajatukset valtavista joukkokampanjoista. Taloutta alettiin uudistaa käytännönläheisesti ja ensimmäistä kertaa oppia ja tukea ammennettiin myös lännestä.

Tuolloin alkanut niin sanottu uudistus- ja avautumiskausi jatkuu virallisesti edelleen.

Vuonna 1989 opiskelijat ja myöhemmin myös työläiset vaativat poliittisia uudistuksia ja vastustivat inflaatiota viikkojen ajan Tiananmenin aukiolla Pekingissä. Mielenosoitukset päättyivät verilöylyyn.

Tiananmenin jälkeen poliittiset uudistukset pistettiin jäihin ja Kiinassa alettiin keskittyä taloudellisiin uudistuksiin. Tämän jälkeen Kiina maailman talous- ja kauppajärjestön jäseneksi ja valtion taloussektori reformoitiin rankalla kädellä. Tämä loi pohjan 2000-luvun talousihmeelle, Kiinan ennenäkemättöman kovalle talouskasvulle.

Vuonna 2008 Sichuanin maanjäristys surmasi lähes 88 000 ihmistä, satoja tuhansia loukkantui ja yli miljoona jäi kodittomaksi. Tällä oli yllättäviä seurauksia kansalaisjärjestöjen toiminnalle.

Maanjärjestyksen aikana suuri joukko kiinalaisia lähti spontaanisti auttamaan uhreja. Hetken aikaa tilanne ei ollut valtion kontrollissa.

– Puolue päätteli, että tilanne pitää olla paremmin hallinnassa ja ennakoitavissa, Paltemaa kertoo.

Maanjäristyksen perua on myös lainsäädäntö, joka ohjaa kansalaisjärjestöjen, myös ulkomaalaisten toimintaa aiempaa tiukemmin.

Xi kääntää kelloa taaksepäin

Kiina ei olisi noussut maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi ja Yhdysvaltojen kanssa kilpailevaksi suurvallaksi ilman Dengin kaudella tehtyjä uudistuksia.

Paltemaan mukaan Kiina on taas alkanut sulkeutua sen jälkeen kun Xi Jinping nousi kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 2012. Xi nimitettiin presidentiksi vuotta myöhemmin.

– Xi on kääntänyt kelloa taaksepäin, Paltemaa sanoo.

Hänen mukaansa Xin kaudella Kiina on palautunut takaisin kohti vanhempaa ja keskusjohtoisempaa kommunistista linjaa.

– 2000-luvun kasvukausi oli Kiinassa myös suhteellisen vapaa. Tai ainakin vapaampi kuin sitä ennen tai nykyään, Paltemaa sanoo.

Nykyään suuri osa yrityssektorista on suoraan valtion omistamaa. Ja vaikka se ei olisi sitä, valtio pystyy puuttumaan yritysten toimintaan paljon suoremmin kuin muualla maailmassa. Kiinassa valtio säännöstelee hintoja ja valuutta juania. Valtio on ottanut Xin kaudella selvästi johtavamman roolin myös taloudessa.

Xi luo valtansa pohjaksi henkilökulttia

Paikallisessa mediassa ja nyt myös juhlapäivän alla kiinalaisessa katukuvassa on näkynyt kansallismielisiä ja Xitä tukevia iskulauseita. Myös kommunistisen puolueen linja on kiertymässä Xi Jinpingin ajatteluksi kutsutun suuntauksen ympärille. Maon jälkeen johtajat ovat Kiinassa pitäneet matalaa profiilia.

– Xi on luomassa itselleen henkilökulttia. Aikaisempi johtaja Hu Jintao oli harmaa byrokraatti Xihin verrattuna, Paltemaa sanoo.

Presidentti Xillä on enemmän muodollisia valtaoikeuksia kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentillä. Häntä ei rajoita kongressi, korkein oikeus tai mikään muodollinen instituutio kuten vaalit tai vapaa media.

Jättimäinen puoluekoneisto hillitsee Xin valtaa

Kiinan massiivinen hallintokoneisto jarruttaa Xin vallankäyttöä. Hänellä on käytännössä aina viimeinen päätösvalta, mutta monimutkainen viisiportainen hallintojärjestelmä tarkoittaa sitä, että keskushallinnossa tehtyjä päätöksiä ei välttämättä koskaan toimeenpanna ruohonjuuritasolla tai tehdään hyvin eri tavalla mitä on tarkoitettu.

Kommunistinen puolue on myös hyvin sisäisesti jakautunut. Xi ei ole täysin erillään puolueen sisäisestä valtapolitiikasta. Hän on rakentanut itselleen vahvaa valta-asemaa puhdistamalla vastustajia korruptiosyytösten kautta.

– Silti hän tarvitsee kannattajia, sillä hän on myös puhdistuksillaan saanut aikaan aika paljon vihollisia.

Kiinan on nyt ratkottava suuria haasteita

Kiinan silkkitiehanke on ensimmäinen suuri maailmanlaajuinen hanke sen jälkeen kun Mao yritti tukea kommunisista vallankumousta kaikissa kehitysmaissa.

Kyseessä on valtaisa hanke, jonka tarkoituksena on tuoda koko Euraasian manner, vähän Afrikkaa ja muita alueita konkreettisesti Kiinan otteeseen tiukemmin ja lähemmin ja samalla hyödyntää Kiinan taloutta ja ulkosuhteita.

– Kriitikkojen mukaan hanke ei tule todennäköisesti onnistumaan. Kiina tuhlaa valtavasti resursseja ja ei saa niitä koskaan takaisin kunnolla, Paltemaa sanoo.

Talousrintamalla Kiina on ollut pitkään kauppasodassa Yhdysvaltojen kanssa.

Kiinaan perehtynyt tutkija arvioi, että kauppasota on vain oire siitä, että uudenlainen kylmä sota on kiihtymässä Yhdysvaltojen ja Kiinan välille.

– Yhdysvallat tullee vaatimaan liittolaisiltaan ilmoitusta, missä leirissä he seisovat tulevaisuudessa, Paltemaa arvioi.

Lue myös:

“He kohtelevat lapsia kuin eläimiä” – Poliisin otteet suututtavat hongkongilaisia ja moni valmistautuu päivien mielenosoitusputkeen

30 vuotta sitten Peking näytti sotatantereelta, mutta nykynuoret eivät tiedä siitä mitään – "En käsitä, miksi vanhemmat eivät puhu asiasta lapsilleen"

Kiinan päästöt kääntyivät taas uuteen nousuun, syynä savupiippuelvytys – Paineet kasvavat New Yorkin ilmastokokouksen alla

Mielenosoitukset tahrivat Hongkongin matkailumainetta – Manner-Kiinasta tulevien turistien määrä romahti syyskuussa

Irlannin yleisradioyhtiö RTE on saanut tietoonsa osia Britannian hallituksen suunnitelmasta Irlannin brexit-ongelman ratkaisemiseksi.

RTE:n mukaan Britannian ehdottaa, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan molemmin puolin perustetaan tullitarkastuspisteitä. Rakennukset tehtäisiin 5 - 10 mailin, eli 8 - 16 kilometrin päähän rajasta.

Ehdotuksen mukaan rekkaliikennettä valvottaisiin GPS-teknologialla.

Tällä järjestelyllä Britannian hallitus toivoo ratkaisevansa Irlannin rajaa koskevan ongelman. Pohjois-Irlannin erotessa muun Britannian ohella EU:sta Irlannin rajan pitäisi olla auki, mutta toisaalta rajalle olisi saatava EU:n rajakontrolli. Jos rajaa suljetaan liikaa, voisi se rikkoa saarelle tehtyä ns. Pitkänperjantain rauhansopimusta ja uhata Irlannin rauhantilaa.

Irlannin hallitus tyrmää ehdotuksen suoralta kädeltä. Varapääministeri ja ulkoministerin tehtäviä hoitava Simon Coveney sanoo tviitissään, että Britannian pitää lähettää Irlannille kelvollisia esityksiä, jotta brexit-sopimus pyritään saamaan aikaan lokakuun loppuun mennessä.

Myös Irlannin oppositio vastustaa ajatusta.

Johnson esittelee ehdotuksensa lähiaikoina

Britannian pääministeri Boris Johnson paljastavaa lähipäivinä EU-johtajille yksityiskohtaisen brexit-suunnitelmansa, kertovat brittiviestimet.

Pääministerin odotetaan toimittavan kirjallisen suunnitelman sen jälkeen, kun hän on pitänyt puheen konservatiivien vuosikokouksessa keskiviikkona. Telegraph-lehden mukaan suunnitelma saatetaan paljastaa EU-johtajille jo tiistain aikana. Lehti kertoo, että pääministerin suosima vaihtoehto niin sanotulle backstop-järjestelmälle saatetaan EU-johtajien tietoon puhelimitse ennen hänen kokouspuhettaan.

Financial Times kirjoittaa, että Johnsonin odotetaan julistavan keskiviikon puheessaan backstop-varajärjestelmän kuolleeksi ja haastavan EU-johtajia hyväksymään Britannian vaihtoehdon sille. Backstopin tarkoitus on turvata Irlannin rajan avoimuus EU-eron jälkeen, jos muuta keinoa ei löydy.

Johnson kommentoi Irlannin reaktioita sanomalla, että Irlannissa on nostettu esiin asioita, jotka eivät ole mukana Britannian lopullisessa esityksessä.

Savukoskella Martinkylässä erään talon pihapiirissä vieraili lauantai-iltana karhu. Karhu rikkoi koiranhäkin ja nappasi koiran mukaansa. Koiran omistaja Arto Kakkinen kertoo, että karhu oli nähty koiranhäkin vieressä hahmona.

10-vuotias jämtlanninpystykorva oli Kakkisen metsästyskaveri ja aika iso koira. Pihapiirissä oli muitakin koiria kettingissä, mutta isoin koira oli häkissä.

Kakkinen ei itse asu talossa, mutta kertoo, että talon asukas meni ulko-ovelle katsomaan, mikä hahmo koiranhäkin luona on. Ulkona näkyi karhu, joka juoksi tien yli Kakkisen Jeri-koira suussaan ja koiranhäkki oli rikottu.

Kakkinen on ottanut yhteyttä poliisiin ja Savukosken riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöt ovat käyneet tutkimassa pedon jälkiä.

– Tassun koko oli aika iso, noin 15–17 senttiä. Iso karhu se on ollut, Kakkinen sanoo.

"Erittäin harvinaista, että vie häkistä"

Kakkinen kertoo, että lähialueella on liikuttu ja ajeltu edestakaisin varmistamassa, että karhu ei tule takaisin. Koira löytyi puolen kilometrin päässä pihapiiristä syötynä.

– Ei ole enää mukava, kun liikkuu retkeilijöitä ja kaikenlaisia ihmisiä. Ei tiedä milloin se alkaa säikyttelemään. Toivottavasti karhu häipyi metsään.

Ikänsä Savukoskella asuneelle Kakkiselle ei ole aiemmin käynyt vastaavaa. Pihapiiriin tunkeutuminen ei ole karhun luontaista käytöstä. Savukosken riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Pienimaa toteaa, että käytös on karhulle harvinaista.

– Erittäin harvinaista, että karhu hakee häkistä koiran. Vielä täällä metsän perällä ja aivan kyläkeskuksessa. Ilmeisesti mustikkasato on ollut niin huono, arvioi Pienimaa.

Savukoski kuuluu itäiseen poronhoitoalueeseen ja kaikki karhuluvat tälle syksylle on kaadettu. Pienimaa ei usko, että kyseiselle karhulle saadaan pyyntilupaa.

– Sitten vasta pyyntilupa saadaan, jos ihmishenkeä vastaan kohdistuu uhkaa. Karhu häipyy metsään, eikä se ole helppo kertoa, että mikä karhu se oli, Pienimaa toteaa.

30.9.2019 kello 19:40 nimi korjattu sekä täsmennetty, että Kakkinen ei itse asu talossa, jonka pihasta koira vietiin.

Lue myös:

Keski-Pohjanmaalla lähdetään karhujahtiin, kun uusi havainto saadaan – Kannuksessa karhun kynsiin joutunut metsästäjä toipuu hyvin

Haavoittunut karhu raateli metsästäjää Kannuksessa – "Tilanne on hengenvaarallinen ja vaatii nopeita reaktioita ja hyviä hermoja"

Oscar-palkittu näyttelijä Geena Davis kertoo puhelimessa hetkestä, jona hän istui television eteen kolmevuotiaan tyttärensä kanssa ja hänen elämänsä muuttui.

Äidin silmin katsottuna amerikkalaisten lastenohjelmien maailmankuva oli kummallisen vanhanaikainen. Suurin osa kiinnostavista töistä oli miespuolisilla hahmoilla, jännimmät seikkailut tapahtuivat pojille. Tyttöjä oli etenkin keskeisten hahmojen joukossa huomattavasti poikia vähemmän.

– Ajattelin, että minun pitää pystyä näyttämään lapselleni, että pojat ja tytöt ovat ihan tasavertaisia.

Tuolloin, vuonna 2004 Davis ei varsinaisesti vielä ajatellut tehdä lastenviihteen tasa-arvosta elämäntehtäväänsä. Niin siinä kuitenkin lopulta kävi.

– En yksinkertaisesti löytänyt ketään muuta ajamaan asiaa. En löytänyt ketään muuta, joka olisi huomannut sen, mitä minä huomasin. Kaikki vain väittivät, että tasa-arvo on jo toteutunut, eivätkä asiat enää ole kuten väitän. Tajusin, että tarvitsen dataa todistaakseni vääristyneen tilanteen.

Niin sai alkunsa Geena Davis Institute on Gender in Media. Se on järjestö, jonka tavoitteena on tutkittuun tietoon nojaten vaikuttaa viihdeteollisuuden tasa-arvoon muun muassa sitouttamalla ja kouluttamalla televisio- ja elokuva-alan päättäjiä.

"Lastenohjelmien tekijät eivät enää halunneet pettää tyttöjä"

Instituutti on ollut mukana tekemässä merkittävää muutosta siihen, miten amerikkalaisissa lastenohjelmissa kuvataan eri sukupuolten edustajia.

Järjestö julkisti hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan vuodesta 2012 lähtien amerikkalaisissa lastenohjelmissa on ollut vähintään yhtä paljon tyttöjä kuin poikia johtohahmoina. Sivurooleissa ja joukkokohtauksissa roolituksessa on vielä toivomisen varaa, mutta muutos on Geena Davisin mukaan ollut uraauurtava.

– Tämä on historiallisen upeaa, olemme asiasta enemmän kuin innoissamme! Olemme lastenohjelmien suhteen saavuttaneet sen, mitä halusimme saavuttaa.

Davisin mielestä viihdeteollisuuden tasa-arvotyössä oli olennaista keskittyä ensimmäiseksi kaikkein nuorimpiin yleisöihin.

– Ajattelin instituuttia perustaessani, että me opetamme lapsillemme alusta lähtien tiedostamattamme vääristynyttä käsitystä sukupuolista, kun ohjelmissa on enimmäkseen miespuolisia hahmoja, ja ne hahmot tekevät kaikki kiinnostavat jutut.

Davisilla on teoria siitä, miksi suhteellisen nopea muutos lastenohjelmien hahmojen tasapuolisuudessa oli mahdollinen: lastenohjelmia tekevät ihmiset pitävät lapsista.

– Kun keräämämme data osoitti, että ohjelmat perustavalla tavalla pettivät tytöt, halusivat tekijät toimia jatkossa toisin. He halusivat toimia lasten kannalta oikein. Heidän osaltaan oli täysin tiedostamatonta, miten paljon tyttöhahmoja oli jäänyt siihen asti kirjoittamatta.

Miesten elokuvia miehille

Elokuvien suhteen – sen paremmin lasten kuin aikuistenkaan – tilanne ei ole vielä yhtä hyvä. Tänään tiistaina julkaistu Plan Internationalin ja Davisin instituutin yhdessä toteuttama tutkimus osoittaa, että maailmanlaajuisiksi hiteiksi nousevat elokuvat ovat miesten tekemiä, ja ne kertovat miehistä.

Naisia ja tyttöjä on johtavina hahmoina edelleen merkittävästi miehiä vähemmän, he saavat puheaikaa niukemmin, ja he päätyvät useammin seksiobjekteiksi.

Tutkimus ei perustu mielipiteisiin, vaan mittauksiin. Davisin instituutti on kehittänyt Googlen rahoituksella GD-IQ -nimisen analyysityökalun, joka mittaa täsmälleen aikaa ja repliikkejä, joka kullekin hahmolle valkokankaalla suodaan. Sen avulla käytiin tällä kertaa läpi kaupallisia menestyselokuvia 20 eri maasta.

Vaikka tuoreen Rewrite Her Story -analyysin luvut ovat synkkiä, uskoo Davis muutokseen. Se vain on hitaampi, kuin moni toivoisi.

– Instituuttini on jo vaikuttanut moniin elokuviin ehdottamalla niihin lisää ja toisenlaisia naishahmoja. Elokuvan tekeminen, etenkin animaation on kuitenkin hidasta. Se voi kestää jopa kahdeksan vuotta. Uskon, että ainakin lastenelokuvissa muutos on silti jo tulossa. Silläkin alalla halutaan lapsille hyvää.

C.S.I. -efekti todistetusti toimii

Geena Davisin instituutin motto on “If she can see it, she can be it”. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että sen mitä tyttö voi nähdä, siksi hän voi tulla.

Davis uskoo siihen, että mitä enemmän valkokankailla ja valtavirran viihteessä nähdään kiinnostavia tyttö- ja naishahmoja, sitä enemmän heitä näkyy suuryhtiöiden kulmahuoneissa, politiikan huippupaikoilla ja missä tahansa tehtävissä, jotka heitä oikeasti sattuvat kiinnostamaan. Kun naisia ei näy riittävästi tosielämän johtopaikoilla, on niitä oltava viihdeteollisuuden tuotteissa.

– Uskon siihen, että kun valkokankaalla näytetään jotain, se voi tapahtua myös tosielämässä. Tosielämä jäljittelee taidetta. Se on valtava voima.

Television puolella ilmiö tunnetaan suositun rikossarjan mukaan nimettynä C.S.I.-efektinä. Kun amerikkalaisviihteessä alkoi esiintyä runsaslukuisesti huippuluokan rikosteknisiä tutkijoita, alkoivat naiset hakeutua alalle.

– Tässä kamppailussa ei ole kyse ainoastaan sukupuolten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikki mediassa aliedustetut ryhmät tarvitsevat sitä, että heitä muistuttavia ihmisiä näkyy televisiossa ja elokuvissa. Me määrittelemme arvomme pitkälti sen mukaan, miten meidät mediassa esitetään; kas, tuolla on kaltaiseni, olen varmaan tärkeä.

"Emme pyydä vallankumousta, tai mitään kummallista"

Kun Ridley Scott ohjasi 1991 elokuvan Thelma ja Louise, uskoi moni sen olevan jonkinlainen muurinmurtaja. Toista pääosaa esittänyt Geena Davis luotti itsekin siihen, että feministinen road movie toisi tullessaan suuren muutoksen siihen, millaisia rooleja naisille suuren budjetin elokuviin kirjoitetaan.

Ei siinä ihan niin sitten käynyt.

Sen koommin vastaavaa turhaa toiveikkuutta on ollut ilmassa muun muassa Jennifer Lawrencen tähdittämän Nälkäpeli-elokuvasarjan (2012-2015) suhteen. Geena Davis on silti säilyttänyt optimisminsa.

– Olen nähnyt niin suuren muutoksen tapahtuvan lapsille tarkoitetussa televisioviihteessä, että uskon siihen muuallakin. Uskon, että valkokankaalla ja viihdemediassa on mahdollisuus tehdä tasa-arvon parantamisen eteen asioita nopeammin ja tehokkaammin kuin muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Yhtiö, joka julkaisee tänään tunkkaisia sukupuolirooleja ylläpitävän elokuvan, voi julkaista vuoden päästä täysin sille vastakkaisen, Davis selittää.

Se, mitä Davisin mielestä kipeimmin tarvitaan, on lisää naisohjaajia ja rahoittajia naisten toteuttamille elokuville. Tällä hetkellä valtavirran elokuvista Yhdysvalloissa on naisten ohjaamia vain neljä prosenttia. Davis arvelee, että siltä osin alalla ei ole kysymys tiedostamattomasta ongelmasta: luvut ovat olleet pitkään tiedossa, mutta niitä ei ole ollut riittävää halua muuttaa.

Siksi hän vetoaa miehiin, jotka edelleen tekevät pääosin elokuva-alan päätökset.

– Emme me pyydä mitään täysin vallankumousta tai jotain ihan kummallista. Se, mitä haluamme on, että media heijastaisi väestöä sellaisena kuin se on: siitä on puolet naisia ja se on todella monimuotoinen. Muutos on tapahtumassa, mutta se on mahdollinen vain, kun miehet saadaan liittolaisiksi.

Tarkemmin GD-IQ -työkalusta voi lukea esimerkiksi tästä englanninkielisestä Googlen artikkelista.

Köyhästä kehitysmaasta supervallaksi ponnistanut Kiina täyttää 70 vuotta

Kommunistinen Kiina juhlii tänään pyöreitä vuosia. Juhlan kunniaksi Kiina vyöryttää nähtäville koko sotilasmahtinsa. Kiinan alkutaival henkilöityi puhemies Mao Zedongiin. Kiinaan perehtynyt tutkija nostaa Maon merkkihenkilöksi Stalinin ja Hitlerin rinnalle kaikessa, myös pahuudessa.

NYT: Trump painosti Australian pääministeriä auttamaan Mueller-tutkinnassa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painosti Australian pääministeri Scott Morrisonia puhelimitse Mueller-tutkinnassa, kirjoittaa New York Times. Lähteiden mukaan Trump otti yhteyttä Morrisoniin pyytääkseen Australian apua tutkimuksiin Muellerin raportista. Trump pyrkii Timesin mukaan todistamaan, että erikoissyyttäjä Muellerin raportti oli korruption ja poliittisen ajojahdin tuote. Australian hallitus vahvisti varhain tiistaiaamuna, että Timesin uutisoima puhelu on käyty ja Morrison on luvannut auttaa asiassa.

Huippuasiantuntijat vastaavat 9 rajuun väitteeseen vanhemmuudesta

Yle esitti asiantuntijoille yhdeksän väitettä nykyvanhemmuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten, nuorten ja perheiden erityisasiantuntija Jukka Mäkelä ja Kuopion yliopiston lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Ilona Luoma vastaavat muun muassa siihen, pelkäämmekö lastemme kiukkua ja hemmottelemmeko lapsiamme liikaa tavaroilla? Asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa lukijoiden kysymyksiin kello 9.00–10.00.

Säätiöt tukevat kymmenillä miljoonilla tiedettä ja taidetta

Tuoreiden lukujen mukaan kotimaiset apurahasäätiöt tukivat yleishyödyllisiä tarkoituksia yhteensä 498 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Summa on hieman laskenut edellisvuodesta. Tuolloin Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan kuuluvat lähes 200 apurahasäätiötä käyttivät tarkoitukseensa yli 516 miljoonaa euroa.

Elokuvissa pomon roolit menevät yhä miehille ja nainen on usein seksiobjekti

Plan Internationalin kansainvälinen tutkimus osoittaa, että elokuvissa johtajat ovat edelleen useimmiten miehiä, ja kun johtajana toimii nainen, kuvataan hänet useammin seksiobjektina kuin miesjohtajat. Tutkimusta varten analysoitiin 20 maassa kymmentä eniten tuottanutta elokuvaa vuonna 2018. Mukana oli myös Suomi.

Tiistaina sataa jopa kymmeniä millimetrejä

Tiistai alkaa sateisena lännessä ja etelässä. Iltapäivällä runsaimmat sateet ulottuvat Pohjanmaan maakunnista Keski-Suomen kautta itään. Myös Lapissa tulee sateita, mutta ne ovat heikompia. Tuuli voimistuu niin maan etelä- kuin pohjoisosassakin, ja maan keskivaiheille on odotettavissa runsaita sademääriä, paikoin useita kymmeniä millimetrejä.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Joensuulainen Jatta Juvonen, 37, on yksi monista mielenterveyskuntoutujista Itä-Suomessa.

Juvonen on syntyjään Kuusamosta, Pohjois-Pohjanmaalta.

Hän sairastui vakavaan masennukseen 19-vuotiaana. Sen laukaisi itsenäistyminen yo-kirjoitusten jälkeen.

– Taustalla on lapsuuden ajalta traumoja. Olen aina ollut liian kiltti, Juvonen kertoo.

Juvonen käy työtoiminnassa ja saa lopultakin toivomaansa psykoterapiaa.

Elämä on paremmalla mallilla kuin vuosikausiin.

Puhumattomuus. Onko se syy mielensairauksien yleisyyteen Pohjois-Karjalassa?

Kyllä, sanoo Juvonen.

– Se voi olla kansallinenkin piirre, ei vain täällä Pohjois-Karjalassa. Puhumattomuus omista asioista.

– Pitää vain purra hammasta ja painaa pahkaansa ikävät asiat. Tehdä mahdollisimman paljon töitä, niin kaikki on hyvin.

– Mutta kun elämä ei ole niin yksioikoista, Juvonen sanoo.

Mielensairausvyöhyke idästä länteen

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa.

Nämä ovat mielensairauksien maakunnat Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuorein, kesällä julkaistu sairastavuusindeksi kertoo hätkähdyttävän asian.

Tilastot julkaistaan kolmen vuoden välein.

Keskelle Suomea, itärajalta Pohjois-Pohjanmaalle, on syntynyt sitkeä ja raskas mielenterveyden sairastamisen vyöhyke.

Kyseessä on mielensairauksien raskas sarja.

THL:n laskelmissa otetaan huomioon psykoosit, työkyvyttömyyseläkkeet, avohoitokäynnit ja itsemurhakuolleisuus.

Keskiarvo indeksissä on 100.

Vertailun vuoksi Uudellamaalla mielenterveysindeksi on 77,9. Pohjois-Savossa se on 150,6.

Reijo Pohjois-Savosta: “Häpesin mielensairauttani”

Reijo Pirinen, 61, asuu Juankoskella Pohjois-Savossa.

Pirinen on ollut kymmenisen vuotta sairauseläkkeellä mielenterveyden ongelmien takia.

Juankosken kartonkitehtaan konkurssissa Piriseltä meni työpaikka. Perheessä tapahtui myös muutoksia.

Tehtaan työsuojeluvaltuutettuna toiminut Pirinen sukelsi itse mielen syviin vesiin.

– Masennuin ensin. Olin perinteinen pohjoissavolainen mies. Lääkitsin viinalla masennusta, Pirinen kertoo.

Mies on nyt kuntoutunut ja opiskelee mielenterveyden kokemusasiantuntijaksi.

– Meidän kulkuyhteydetkin ovat olleet mitä ovat.

– Mielestäni taustalla on myös geneettistä pohjaa mielen sairastumiseen, Pirinen miettii alueensa tilannetta.

Pirinen palaa vielä vuoteen 2008, kartonkitehtaan konkurssiin.

– Juankoskelta hävisi kerralla 500 työpaikkaa. Se on aika iso asia.

Mielen sairauksia selittävät koulutus, työttömyys ja tulot

Mielenterveysongelmat vaivaavat itäistä Suomea. Vuodesta toiseen.

Sen kertoo alla oleva THL:n tilasto.

Mielensairaudet pysyvät kolmessa maakunnassa muuta maata korkeammalla tasolla.

Mutta mikä selittää ilmiön?

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan ei ole yhtä selittävää tekijää.

Taustalla ovat useammat sosioekoniomiset tekijät.

– Koulutus, työssäkäynti ja tulot vaikuttavat terveyteen. Myös esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys heikentää mielenterveyttä, Suvisaari sanoo.

Suvisaaren mukaan harvaan asutulla maaseudulla sairastetaan muutenkin eniten.

– Mielenterveysongelmat koskevat näissä maakunnissa erityisesti työikäisiä, Suvisaari sanoo.

Kolmikymppinen Iida kokee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla

Ylivieskalainen Iida Jalasto, 34, sairastui reilut 10 vuotta sitten.

Diagnoosi: vakava masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö.

Kolmikymppinen Jalasto tuntee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Mielenterveyden palveluja löytyy hänen mielestään paremmin nuorille ja vanhuksille.

– Oletetaan, että nuori aikuinen pystyy käymään töissä, pärjää omillansa. Se ei aina mene niin, Jalasto sanoo.

– Mielestäni tarvitsen kunnon terapiasuhteen.

Jalasto ei haluaisi olla sairaseläkkeellä loppuikäänsä.

– Tavoitteena olisi päästä vielä työelämään, Jalasto sanoo.

Jäljelle jäävät mieleltään sairaat ja vanhukset?

Entä tulevaisuus - kolmessa mielenterveyden maakunnassa?

Tilastokeskuksen uusin alueidenväestöennuste ennustaa väestön tasaista vähenemistä.

Kehittyykö Suomeen yhä jakaantuneempia mielenterveysongelmien maakuntia ja sairastamisvyöhykkeitä?

– Ilman muuta on merkittäviä haasteita, erityisesti syrjäseuduilla, toteaa Jaana Suvisaari THL:stä.

Suvisaari panostaisi syrjäseudulla liikkuviin palveluihin ja nettiterapiaan.

Palataan vielä Juankoskelle Pohjois-Savoon.

Reijo Pirinen istahtaa Juicen patsaalle.

Kylänraitti on perin hiljainen arkisena iltapäivänä.

Kun väki entisestään vähenee, myös mielenterveyspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi, Pirinen miettii tulevaisuudesta.

– Tämä kehitys minua pelottaa henkilökohtaisesti.

Pirinen on ollut aktiivinen paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä.

– Minulla on auto millä liikkua, mutta kaikki eivät kaikki pysty hakemaan apua 60 kilometrin päästä Kuopiosta, Pirinen sanoo.

Keskuste aiheesta: Miksi osassa Suomea sairastutaan useammin mielenterveyden ongelmiin?

Lisää aiheesta illan A-studiossa ma klo 21:00 TV1. Studiossa vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), Pohjois-Savon sairaanhtoitopiirin ylilääkäri Pekka Puustinen ja THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Kalajoella unelmoidaan suuresti. Kaupunki selvittää, voisiko se saada alemmas kuluttajia nykyään kismittäviä sähkön siirtohintoja.

Tuulivoiman suurtuottaja-alue haluaisi tarjota edullisempaa sähköä paikallisille yrityksille ja kaupunkilaisilleen pienessä osassa Kalajokea. Koko kaupungin alueella tuotetaan sähköä nelinkertaisesti enemmän kuin siellä käytetään.

– Selvitämme, miltä osin olisi mahdollista toteuttaa omaa verkkoa uusille kaava-alueille. Niin, että energia olisi käyttäjälle edullista, mutta myös ympäristöystävällisesti tuotettua, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoo.

Puoskarin mukaan nimenomaan sähkön siirtohintojen nousu on kannustanut kaupunkia selvittämään omaa verkkoa. Viimeksi hinnannoususta ilmoitti Caruna, kesällä taas Elenia. Runsaita siirtohinnan korotuksia on ollut Suomessa jo useamman vuoden ajan.

Jakeluverkkoa ei niin vain voi perustaa

Kalajoella on jo haarukoitu alueita, jonne kaupunki voisi lähteä uutta projektiaan kehittämään. Meinalan teollisuusalueen kupeeseen ollaan rakentamassa sekä tuuli- että aurinkovoimaa, ja aivan sen lähellä on kaavoittamaton maapläntti. Kaupunginjohtajan mukaan siihen voitaisiin kaavoittaa sekä yrityksiä että asumista, ja näille kiinteistöille haluttaisiin tarjota nykyistä edullisempaa energiaa.

Omalle sähköverkolle tarvittaisiin kuitenkin Energiaviraston lupa. Hankalaksi suunnitelmien toteuttamisen tekee se, että kuluttajasähkönsiirrosta vastaa Suomessa kullakin alueella vain yksi yhtiö. Alueella toimivan yhtiön kanssa kilpailevia jakeluverkkoja ei voi Suomen lainsäädännönkään mukaan niin vain rakentaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan alueellisten jakeluyhtiön monopoli perustuu siihen, että myös syrjäseudun asukkaat saisivat sähkön samalla hinnalla kuin saman alueen taajamassa.

– Jos systeemi hajautuu, on riskinä, että jossain paikoissa kukaan ei ole kiinnostunut tekemään ja ylläpitämään verkkoa, hallitusneuvos Arto Rajala sanoo.

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari näkee nykyjärjestelmän liian joustamattomaksi.

– Jos on kilpailua ja vaihtoehtoja, se kannustaa kohtuulliseen hinnoitteluun. Monopoli on aina hieman hankala, sillä hinnat nousevat ja toimintakin on kankeaa.

Uusia ratkaisuja etsitään

Yksi mahdollisuus saada omaa tuulivoimaa käyttöön olisi perustaa energiayhteisö. EU:n kesäkuisessa direktiivissä suhtaudutaan suopeasti pienten, kansalaisten yhdessä tekemien energiayhteisöjen perustamiseen. Ne eivät kuitenkaan olisi varsinaisia jakeluverkkoja, vaikka tuottaisivatkin sähköä jäsenilleen.

Nyt Suomessa vedetään rajaa siitä, mitä energiayhteisö oikeastaan tarkoittaa: saako sen päättävinä jäseninä olla muitakin kuin yksittäisiä kansalaisia?

Kalajoki on Elenian jakeluverkon alueella. Samoin Lempäälä, joka on jo lähtenyt kehittämään uusia ratkaisuja sähkönjakeluun. Kyseessä on TEMin lähes viidellä miljoonalla eurolla tukema hanke.

Kunnan omistama Lempäälän Energia on rakentamassa tarvittaessa täysin omavaraista verkkoa, jossa energia ja sähkö voisivat kulkea vain yhteisön sisällä. Koska varsinaista, erillistä sähkönjakeluverkkoa ei voi noin vain rakentaa, on sen siis oltava nyt yhteydessä alueelliseen siirtoverkkoon.

Lempäälä Ideaparkin viereen on pystytetty kaksi suurta aurinkopaneelikenttää, joka tuottavat Marjamäen teollisuusalueen uusille yrityksille sähköä. Paneelien tuotantoa tasataan tarvittaessa bioenergialla.

Tulevaisuudessa teollisuusalueen uusille yrityksille tarjoutuu siis mahdollisuus olla osa eräänlaista energiankiertoverkostoa. Esimerkiksi niin, että yhden yrityksen hukkalämpöä voidaan käyttää toisen tarpeisiin.

Vaikka kyse ei ole kansalaisten keskenään jakamasta energiasta, Lempäälässä puhutaan energiayhteisöstä.

– Kun energialainsäädäntö uudistuu, toivomme, että tästä saataisiin yksi energiayhteisön malli, sanoo toimitusjohtaja Toni Laakso Lempäälän Energiasta.

Olennaista ei ole toimia vain sähkön jakeluyhtiönä. Tärkeämpää on Laakson mukaan uusiutuvan energian huoltovarmuus: se, että sähköä ja lämpöä on yrityksille jatkuvasti taatusti tarjolla.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö kuitenkin kertoo, että edullinen hinta oli yksi kymmenen vuotta sitten tulleen idea lähtökohdista. Hän alleviivaa, ettei se ole kuin osa kokonaisuutta Marjamäen energiayhteisössä.

Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä on tulossa

Rämön mukaan energiayhteisöt ja hajautettu energiantuotanto ovat suuria trendejä ainakin Euroopassa. Jos kunta haluaa olla hiilineutraali, on etsittävä uudenlaisia ratkaisuja energiantuotantoon ja -jakamiseen.

– Paine lainsäädännön muutokseen on suuri, Heidi Rämö sanoo.

Kun TEM vetää linjoja energiayhteisöä koskevan direktiivin toteuttamisesta Suomessa, on sillä kuitenkin mahdollisuus sovittaa uusi lainsäädäntö maamme energiapolitiikkaan sopivaksi. Jokainen maa tekee omat ratkaisunsa.

– Nyt mietitään, miten se rajataan, sillä yhteisöjä voi olla erilaisia. Lähtökohtaisesti direktiivi koskee kansalaisten yhteistä sähkönhankintaa. Kysymys ei ole yritystoiminnasta vaan käyttäjien omasta sähkönhankinnasta, Arto Rajala selventää.

Rajalan mukaan energiayhteisöjen kohdalla puhutaan vielä tällä hetkellä kuluttajien asentamista aurinkopaneeleista sekä muun muassa pientuulivoimasta.

Pohdintaa uusiutuvan energian ympärillä käydään nyt laajasti työ- ja elinkeinoministeriössä. TEM mietti esimerksi, miten uusiutuvan energian lisääntyessä sähköä saadaan jaettua varmemmin niin, ettei se olisi riippuvainen vain yhdestä tuotantomuodosta.

Kuluttajien roolia selvitellään

Lempäälässä lainsäädännön rajojen selvitetään paitsi yritysten, myös kuluttajien osalta: olisiko kunnan johdolla mahdollista perustaa omavarainen ja älykäs kuluttajaverkko. Kunnan keskustaan on valmistumassa Lempäälä-talo, johon voitaisiin asentaa esimerkiksi aurinkopaneeleja. Läheiset kunnan vuokra-asunnot voitaisiin ehkä liittää yhdeksi verkon osaseksi.

Myös tämä selvitystyö kulkee energiayhteisön nimellä. Kesällä julkaistussa EU-direktiivissä energiayhteisön päätösvalta ei saa olla kaupallisen tai pääasiallisesti energia-alalla toimivan jäsenen hallussa. TEM joutuu nyt pohtimaan, voiko kuitenkin esimerkiksi kunta olla Suomessa energiayhteistön jäsenenä.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa monipuoliset energiayhteisöratkaisut ovat jo mahdollisia. Kun hakee internetistä saksalaisia energiayhteisöjä, käy ilmi, että muun muassa kokonainen kylä on perustanut energiayhteisön useiden tuulivoimaloiden varaan. Sekä omaa että valtakunnallista sähköntarvetta helpottamaan.

– Saksassa ei ole tämäntyyppisiä ongelmia kuin meillä, siellä ei jouduta miettimään haja-asutusalueiden tarpeita, hallitusneuvos Arto Rajala TEMistä tähdentää.

Kalajoella nähdään, että kunta voi olla energiayhteisön jäsen juuri sen vuoksi, että energiaa tehtäisiin sen asukkaille.

– Itse ajattelen niin, että kunta ja kaupunki ovat kuntalaisia varten, että lähiyhteisö on valmiiksi olemassa, Jukka Puoskari miettii.

Inspiraatiota muillekin kunnille?

Jakeluverkkoyhtiö Eleniassa on joka tapauksessa varauduttu siihen, että uusiutuvan energian tuottamiseen ja käyttämiseen on tulossa perinteisestä poikkeavia ratkaisuja. Toimitusjohtaja Tapani Liuhalan mukaan yhtiö haluaa olla edelläkävijä, kun puhutaan uusiutuvaan energiaan liittyvistä ratkaisuista.

Kuluttajilla on jo nyt mahdollista hankkia aurinkopaneeleita omakotitalon katolle ja tuottaa näin sähköä ja energiaa omaan käyttöön ilman sähköveroa ja siirtomaksua. Silti kuluttaja on kiinni alueellisessa sähköverkossa. Elenialla tällaisia asiakkaita on yli kolmetuhatta, kertoo Liuhala.

Kalajoki ei ole käynyt vielä Elenian kanssa neuvotteluja haaveistaan, mutta Lempäälä on parhaillaan sopimassa uudesta toimintamallista paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa.

Kalajoella ja Lempäälässä tehdään tulevaisuuden päätöksiä vasta, kun tiedetään paitsi lakipykälien rajat myös se, että ideat ovat taloudellisesti kannattavia.

Todellisuudessa Kalajoen kaupunki näyttää puhuvan mallista, jossa vain osa suunnitellun kaava-alueen kupeessa tuotetusta sähköstä otettaisiin yhteisökäyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioidaan, että sähköntuottajienkin on kannattavampaa liittyä verkkoon ja tavoittaa laajat markkinat kuin vain jakaa energiaa tietyllä alueella.

Kalajoella ja Lempäälällä on omat projektinsa, mutta ne ovat myös yhdistäneet voimansa selvittääkseen, millaisia sähköverkkoja säännökset tulevaisuudessa sallivat.

– Jos keskustelemme kuluttajille tarkoitetuista ratkaisuista vuonna 2024 tai 2025, niin tilanne on varmasti muuttunut, Lempäälän Energian Toni Laakso tokaisee.

Kalajoen kunnanjohtaja Jukka Puoskari uskoo, että kuntien esimerkki voisi kannustaa myös muita kiinnostuneita uudenlaisiin päästöttömän energian ratkaisuihin.

Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.

Lue myös:

Elinkeinoministeri: Sähköverkkojen yksityistäminen oli hutipäätös – Hallitus koettaa panna sähkön siirtohintojen isot korotukset kuriin

Kiinnostaako oma aurinkovoimala taloyhtiönne katolle? Työryhmän ehdotus parantaisi niiden kannattavuutta

Ilmavoimien vuotuinen pääsotaharjoitus Ruska alkaa tänään eri puolilla Suomea. Harjoitukseen osallistuu yli 50 lentokonetta ja noin 4 500 henkilöä, joista lähes puolet on reserviläisiä.

Harjoituksen lentotoimintaan osallistuu vajaat 30 Hornet-hävittäjää sekä Hawk-harjoitushävittäjiä ja kuljetuskoneita. Maavoimista mukana on yksi NH90-helikopteri.Suomalaisten koneiden lisäksi harjoitukseen osallistuu jo aiempien vuosien tapaan koneita myös Ruotsin ilmavoimista. Mukana on kahdeksan Gripen C/D -hävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus.

Ruotsalaiset ovat mukana sekä harjoitusvastustajan että puolustajan roolissa. Osa lentotoiminnasta tapahtuu Ruotsin Luulajan tukikohdasta käsin.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat olleet mukana harjoittelemassa toisen maan puolustamista jo vuodesta 2016.

Ruska 19 -harjoituksessa lennetään pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista Ilmavoimien tukikohdista. Harjoitus näkyy ja kuuluu, sillä siihen sisältyy sekä yliääni- että matalalentoja ja koneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvien soihtujen käyttöä.

Vilkkaimmillaan Ruska 19:n lentotoiminta on ensi perjantaista alkaen. Harjoitus päättyy 8. lokakuuta.

Matkatoimisto Matka-Miettisessä on viime päivinä vastailtu puhelimiin ja järjestetty uusia matkoja Matkavekan asiakkaille.

Matkavekka tiedotti viime viikolla peruvansa kevään 2020 lomalennot kaikilta maakuntakentiltä. Asiasta on aiemmin kertonut Satakunnan kansa. Matkojen perumisen syynä on vähäinen ennakkomyynti.

Matka-Miettinen välittää Matkavekan järjestämiä matkoja Lappeenrannassa. Lappeenrannasta lomalennot olisivat suuntautuneet Kreikkaan, Kyprokselle ja Portugaliin. Lomalennot olisivat olleet huhti-toukokuussa.

– Olemme etsineet asiakkaille uusia matkoja. Ei niitä niin kamalasti oltu myyty ensi keväälle, toimistopäällikkö Pirjo Miettinen Matka-Miettisestä kertoo.

Samassa tilanteessa on muitakin Matkavekan lomalentoja välittäviä matkatoimistoja eri puolilla Suomea. Matkavekka järjestää lentoja 14 maakuntakentältä.

Matkanjärjestäjä haluaa välttää tappiot

Matkavekan myyntijohtajan Hanna Lehtosen mukaan keväälle 2020 oli myynnissä noin 40 lentoa maakuntakentiltä. Yhteen koneeseen mahtuu 180–187 matkustajaa.

Aiempina vuosina Matkavekka on perunut yksittäisiä lomalentoja eri syistä. Lehtosen mukaan kaikkien maakuntakenttien lomalentojen perumiseen ei liity erityistä dramatiikkaa.

Lomalennot tulivat myyntiin toukokuun lopulla. Viime viikolla yhtiö päätti, ettei matkoja tule.

– Analysoimme, ettei matkoja kannata järjestää. Haluamme välttää viime hetken perumiset, myyntijohtaja Hanna Lehtonen sanoo.

Tavoitteena on, että lomalennot ovat täynnä. Muuten niiden järjestäminen ei ole yhtiölle kannattavaa. Matkavekka käyttää lomalennoillaan tilauslentoyhtiötä.

Syksy vetää kevättä paremmin

Matkavekassa on havaittu jo aiempina vuosina, etteivät kevään lomalennot mene yhtä nopeasti kaupaksi kuin syksyn matkat.

– Välimeren kohteissa illat ja merivesi ovat vielä huhtikuussa viileitä, Lehtonen sanoo.

Lisäksi kotona ja mökeillä ovat menossa kevätpuuhat.

Sen sijaan syksyllä moni haluaa suunnata lämpimämpään maahan jatkaakseen kesäkautta. Esimerkiksi tämän syksyn lomalennot ovat Matkavekan mukaan menneet hyvin kaupaksi.

Matkavekassa keskitytään seuraavaksi maakuntakentiltä ensi syksynä lähtevien lomalentojen markkinointiin.

Matkanjärjestäjät haistelevat matkailijoiden toiveita. Tänä päivänä monet haluavat varata matkansa joustavasti eli lähteä ja palata itselle sopivana päivänä. Tähän kysyntään Matkavekassakin pyritään vastaamaan.

Matkailuala seuraa talouden kehitystä

Suomen matkatoimistojen liiton toimitusjohtajan Heli Mäki-Fräntin mukaan lomalentojen peruminen on alalla normaalia toimintaa. Matkanjärjestäjät haluavat pitää tappiot pieninä.

– Samalla seurataan, jos jokin toinen ajankohta vetäisi paremmin, Mäki-Fränti sanoo.

Matkapaketteja aletaan valmistella hyvissä ajoin. Samalla matkanjärjestäjät pyrkivät ennakoimaan talouden kehitykseen.

– Siinä tarvitaan kristallipalloa.

Euroopasta on kantautunut varoituksia talouden heikkenemisestä. Vielä sillä ei ole ollut vaikutusta matkojen kysyntään Suomessa.

Mäki-Fräntin mukaan talouden heikkeneminen alkaa näkyä ensin liikematkustuksessa.

– Sen jälkeen tulee vapaa-ajanmatkustus.

Liikematkustuksen kysynnän heikkenemisestä ei ole vielä merkkejä.

Lue seuraavaksi: Analyysi: Thomas Cookin kohtalo voi olla enne tulevasta – turistin suojelu, halpalennot ja netti ovat tehneet pakettimatkoista uhanalaisen lajin

Keskustelu on auki kello 22 asti.

OP aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat noin 1 900:aa henkilöä. Vähennystarpeeksi arvioidaan enintään 290 työtehtävää, OP-ryhmä tiedottaa.

Neuvottelut eivät koske OP:n osuuspankkeja vaan ryhmän keskusyhteisöä, tarkemmin ottaen henkilöitä, jotka työskentelevät ryhmäpalveluissa ja ryhmäohjauksessa.

OP pyrkii yt-neuvotteluilla 18 miljoonan euron säästöihin ensi vuoden loppuun mennessä.

OP:n mukaan samaan aikaan heillä on avoinna "merkittävä määrä tehtäviä", joita pyritään tarjoamaan irtisanomisuhan alla oleville.

Edellisen kerran OP aloitti isot yt-neuvottelut elokuun lopussa vakuutus- ja yrityspankki -liiketoiminta-alueillaan. Ne ovat nyt loppusuoralla. Näiden yt-neuvotteluiden arvioitiin johtavan enintään 250 työntekijän irtisanomiseen.

Nyt alkavat yt-neuvottelut koskevat eri osa-aluetta OP:ssa kuin elokuun neuvottelut.

Lue lisää:

OP:n tulos laski kymmenellä miljoonalla – poikkeuserät painoivat

OP aloittaa yt:t, joissa pomot vähenevät ja tehtävät muuttuvat – Henkilöstöjohtaja: "Toiminta perustuu heimorakenteisiin"

Kansainvälinen elokuva-analyysi osoittaa, että valtavirtaelokuvien sukupuoliroolit ovat edelleen stereotyyppisiä ja maailmankuva seksistinen. Mieshahmot saavat elokuvissa enemmän puheaikaa, he näkyvät valkokankaalla pidempään, ja heidän yhteiskunnallinen painoarvonsa on merkittävämpi.

Etenkin roolit, jotka ovat jonkinlaisia johtohahmoja, kirjoitetaan edelleen enimmäkseen miehille. Jos nainen näyttelee johtajaa, joutuu hän miestä todennäköisemmin riisumaan vaatteensa, tai ainakin osan niistä.

Lasten oikeuksia ajavan järjestö Plan International toteutti yhdessä Geena Davis Institute in Gender and Media -instituutin kanssa tutkimuksen Rewrite Her Story - How film and media stereotypes affect the lives and leadership ambitions of girls and young women.

Tutkimuksessa analysoidaan comScoren ja Box Office Mojon tilastojen perusteella viime vuoden kymmenen eniten tuottanutta elokuvaa 20 maasta. Mukana selvityksessä olivat myös Suomessa menestyneimmät kansainväliset hittielokuvat. Kaikkiaan analysoitavaksi valikoitui 56 elokuvaa.

Tutkimuksen mukaan hittielokuvien ydinviesti nuorille naisille on se, että johtajanhommat ovat miesten puuhaa.

Rewrite Her Story on jatkoa Planin kesäkuussa julkaisemalle, maailmanlaajuiselle Taking the Lead -tutkimukselle, jonka mukaan valtaosa tytöistä haluaisi tulevaisuudessa johtoasemaan. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä tytöstä arvelee kuitenkin, että naisjohtajat joutuvat kohtaamaan syrjintää ja seksuaalista häirintää. Kassamagneettien ihmiskuva tukee käsitystä.

Rewrite Her Story osoittaa, että silloin harvoin kun johtajarooli on kirjoitettu naiselle, kuvataan hänet miesjohtajaa useammin seksiobjektina. Naisjohtaja esimerkiksi esiintyy neljä kertaa miesjohtajaa useammin paljastavissa vaatteissa tai täysin alasti. Naisjohtajat myös päätyvät miehiä useammin seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

Tavallisimmin johtajahahmo elokuvassa on keskiluokkainen, valkoinen mies, joka muistuttaa kovasti elokuvan tekijöitä. Lähes puolet kaikista hahmoista on valkoisia, eikä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen edustajia esiinny kuin satunnaisesti.

Kansainvälisesti menestyneimmät elokuvat olivat lähes yksinomaan miesten ohjaamia, tuottamia ja käsikirjoittamia.

Geena Davis: En ole yllättynyt, mutta pettynyt kyllä

Elokuva-alan tasa-arvon tunnettu puhenainen Geena Davis huokaisee syvään puhelimessa. Oscar-palkitun näyttelijä on perehtynyt jo 15 vuoden ajan nimeään kantavassa instituutissa tutkimaan erityisesti lapsille suunnatun viihteen tasa-arvoasioita.

– Lapsille tarkoitetussa mediassa on merkittävästi vähemmän kiinnostavaa työtä tekeviä naisia, tai johtavaa roolia vetäviä tyttöjä kuin poikia tai miehiä vastaavassa asemassa. Siinä valossa ei juuri yllätä, että kyseessä on laajempi, globaali ongelma. Kyllä minä silti siitä pettynyt olen.

Planin tilaamassa tutkimuksessa käytettiin yhtenä välineenä Geena Davis Inclusion Quotientia, eli GD-IQ:ta. Se on Davisin instituutin yhdessä Googlen kanssa kehittämä sovellus, jonka avulla elokuvien analysointi on mahdollista automatisoida. Kone on ihmistä tarkempi, Davis huomauttaa.

– Sovellus käyttää äänitunnistusta, kasvotunnistusta ja tekoälyä rekisteröimään asiat, joita on ennen kirjannut ylös ihminen. Sovelluksen avulla saadaan millisekunnin tarkkuudella tietää, kuinka kauan jokin hahmo näkyy valkokankaalla, ja paljonko sillä on puheaikaa.

GD-IQ:n keräämä data on saanut Davisin mukaan elokuva-alalla leuat loksahtamaan.

– Sovellus on kiistattomasti osoittanut, että naisten ja miesten puheajassa elokuvissa on aivan käsittämätön epäsuhta. Naishahmoilla on kolmannes miesten puheajasta.

Nuoret naiset kaipaavat samaistumiskohteita

Rewrite Her Story -tutkimukseen tehtiin elokuva-analyysien lisäksi lähes 10 000 15–25 -vuotiasta tytön ja nuoren naisen haastattelua 19 eri maassa. Suomesta tyttöjä haastateltiin 500.

Kaikissa maissa haastatteluissa nousi esiin, että tyttöjen mielestä elokuvien naiskuva vaikuttaa heihin kielteisesti. Nuorten naisten itsetunto ja kunnianhimo kärsivät siitä, ettei elokuvissa ja mainoksissa esiinny samaistuttavia roolimalleja ja myönteisiä kuvauksia naisjohtajista.

Lukuisat haastatellut tytöt totesivat arvostavansa elokuvissa hahmoja, jotka rikkovat perinteisiä sukupuolirooleja. Niitä on kuitenkin heidän mielestään niukasti tarjolla. Silloinkin, kun naiset toimivat elokuvissa toisin kuin totuttu on, he yleensä edustavat perinteisiä kauneusnormeja. He myös kaipasivat enemmän naisia päärooleihin.

Rikkaampien naishahmojen lisäksi tytöt toivoivat haastatteluissaan, että mieshahmot ilmaisisivat tunteitaan vapaammin.

Tutkimusta varten haastateltiin nuorten naiskatsojien lisäksi useista maista myös naisia, jotka tekevät elokuvia. Suomesta mukana tutkimuksessa oli tuottaja-ohjaaja Elli Toivoniemi, joka on yksi Tuffi Filmsin perustajista.

Naisten pyörittämä tuotantoyhtiö on tunnettu muun muassa Suomen Oscar-ehdokkaaksi juuri valitusta elokuvasta Hölmö nuori sydän, ainoasta suomalaisesta Oscar-ehdokkaaksi valitusta Pitääkö mun kaikki hoitaa? -lyhytelokuvasta, ja tuoreesta, #metoo-ilmiötä käsittelevästä, seitsemän naisohjaajan yhteisestä Tottumiskysymyksestä.

– Jos ei näe itseään valkokankaalla, saattaa kehittyä kumma tunne siitä, että ei ole kokonainen tai menestyvä ihminen. Elokuva on kaikista voimakkain media ja globaali taidemuoto, ja sen vaikutukset voivat olla valtavia. Elokuvien diversiteetti ei ole tärkeää pelkästään tytöille, vaan meille kaikkille, Toivoniemi toteaa.

Pieni hillopurkki on täynnä kaatopaikkajätettä.

Kalifornialainen Bea Johnson esittelee sitä yleisötilaisuudessa Rovaniemellä. Hillopurkkiin on sullottu hänen nelihenkisen perheensä vuoden aikana tuottama jätemäärä. Kuulostaa uskomattomalta ja herää kysymys, tarua vai totta?

Zero waste -ideologian eli nollahukka-ajattelun kehittäjä Bea Johnson vakuuttaa, lasipurkin sisällä on heidän neljän hengen perheensä tuottama jätemäärä vuoden aikana.

– Se ei ole niin vaikeaa kuin miltä näyttää. Totta kai se vie aikaa, että löytää tasapainon. Se tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia, sinun täytyy vain löytää tasapaino, joka toimii sinulle. Se voi perustua dieettiin, uskontoon tai muuten elämäntapaan, kertoo Bea Johnson.

Kalifornialaisperhe vaihtoi muun muassa wc-paperin kuivattuun sammaleeseen ja siirtyi pakkaamattomaan ruokaan.

Suomessa nollahukka-ajattelusta blogia kirjoittava Otso Sillanaukee vähentää omaa jätemääräänsä tekemällä itse pesuaineet ja deodorantit. Hän neuvoo aloittamaan vähäjätteisen elämän pienillä teoilla eli muun muassa luopumalla kertakäyttöisistä tavaroista.

Katso myös: Näin vähennät jätteitäsi, Otso Sillanaukee Ylen aamu tv:n vieraana.

Vähäinen jätemäärä ihmetyttää

Rovaniemen Alakorkalon Residuumin kierrätyspuistoon saapuu ihmisiä tasaiseen tahtiin. Kyltteihin ja suuriin astioihin on tarkkaan merkitty jätteiden laatu, joita niihin voi jättää.

Jätteiden kierrättäjissä Johnsonin perheen keräämä, hyvin pieni jätemäärä herättää ihmetystä.

– Kuulostaa aika hullulta. Ei varmasti itseltä onnistuisi pääsy tuollaiseen määrään, ihmettelee rovaniemeläinen Reima Halonen, joka on saapunut tuomaan jäteasemalle vanhoja auton öljyjä ja jarrunesteitä.

– No vähän on vuodeksi kyllä, jos tuohon lasipurkkiin saatu kaikki mahtumaan. Siinä on täytynyt kyllä kierrättää kaikki ylimääräinen, jos tuohon on pystynyt, katselee kuvaa mietiskellen Jari Kivimäki, jonka peräkärryssä on jätelaitokselle kertynyttä rakennusmateriaalia.

Pieni osa jätteestä päätyy enää kaatopaikalle

Suomalaiset tuottavat vuosittain kotitalousjätettä hieman yli 340 kiloa henkeä kohden. Se on Euroopan keskitasoa, niin jätteettömyydessä kuin kierrätyksessä.

Kotitalousjätteeseen lasketaan kuuluvaksi biojäte, paperi, pahvi, muovipakkaukset, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte.

– Nyt enää pieni määrä, meidän alueella neljä prosenttia ja koko Suomessa yksi prosentti menee kaatopaikalle. Yli 50 prosenttia poltetaan energiaksi ja reilut 40 prosenttia hyödynnetään materiaalina.

– Hyötymateriaalin käyttöä tulisin nostaa yli 55 prosenttiin, joka on tavoite vuoteen 2025 mennessä, laskee tiedottaja Maria Aro Napapiirin Residuumista.

Viisi avainsanaa jätteettömyyteen

Bea Johnson kiertää puhumassa jätteettömyydessä eri puolilla maailmaa. Zero waste -ideologiassa on tärkeysjärjestyksessä viiden kohdan sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi.

– Jos pelkästään kompostoit ja kierrätät paljon, silloin et huomioi kuinka paljon todellisuudessa kotiisi kertyy jätettä, toteaa Be Johnson.

Napapiirin Residuumin tiedottaja Maria Aro on samaa mieltä Bea Johnsonin kanssa. Sama asia tiedostetaan jätelaitoksissa.

– Tavallaan siinä on samat periaatteet, joita jätehuollossa pitäisi muutenkin noudattaa. Paras jäte on syntymätön jäte eli jätteen syntymistä pitäisi välttää.

Rovaniemen Alakorkalon kierrätyspuistosta lähti viime vuonna poltettavaksi 26 ja puoli miljoonaa kiloa kotitalouksien, laitosten ja yritysten jätteitä. Rovaniemeltä lähtee joka arkipäivä Ouluun poltettavaksi kaksi täysperävaunurekallista jätettä.

Yhdysvaltalainen zero waste -ideologia on kerännyt runsaasti jäseniä eri puolilla maailmaa, varsinkin nuoria.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Kulutusjuhlaa viettänyt kauppatieteen opiskelija pani elämänsä uusiksi – Nyt hän tekee deodoranttinsakin itse, jotta ei tuottaisi yhtään muovia

Dumppaa nämä 5 kertakäyttöistä tavaraa arjessasi – vanhanajan metallinen partahöylä tekee paluuta

Luulitko, että kompostisi olisi ekoteko? Asia voi olla juuri päinvastoin, sillä laiskalla hoidolla siitä tulee päästölähde