Britanniassa pääministeri Boris Johnsonin johtamien konservatiivien kannatus on hieman laskenut tuoreessa mielipidemittauksessa.

YouGov-tutkimuslaitoksen mittauksessa konservatiiveja kannatti 42 prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin yhtiön edellisessä kannatustutkimuksessa viime viikolla.

Konservatiivien etumatka työväenpuolueeseen supistui 12 prosenttiyksikköön, kun työväenpuolueen kannatus nousi kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin.

Viime viikolla konservatiivien johto oli 17 prosenttiyksikköä.

Liberaalidemokraattien kannatus pysyi ennallaan 15 prosentissa ja brexit-puoluetta ilmoitti kannattavansa neljä prosenttia vastaajista.

Britanniassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit 12. joulukuuta.

Tutkimukseen haastateltiin 1 606 ihmistä. Mittauksen olivat tilanneet The Times ja Sky News.

Suomalaiset eläkeläiset saavat takuueläkettä Ruotsista ainakin vuoden 2020 loppuun saakka.

Ruotsissa on jatkettu väliaikaista lakia, joka mahdollistaa asumisperusteisen takuueläkkeen maksamisen ensi vuoden loppuun asti.

Takuueläkkeeseen ovat oikeutettuja Ruotsissa yli kolme vuotta asuneet, joilla ei ole ansiotuloa lainkaan tai tulot ovat olleet pienet.

EU-tuomioistuin päätti vuonna 2017, että Ruotsin takuueläke luokitellaan sellaiseksi vähimmäisetuudeksi, jota voidaan maksaa vain Ruotsissa asuville.

Jos Ruotsi päättää lopettaa kansaneläkkeen maksun ulkomaille, on 17 000 suomalaisen paluumuuttajan eläke vaakalaudalla. Mahdollinen muutos koskee Tanskassa ja Norjassa noin 8000:ta paluumuuttajaa.

Lisätietoa saadaan lähikuukausina?

Suomen ja Ruotsin välinen Pohjoiskalotin rajaneuvonta samoin kuin vastaavat palvelut Ruotsin ja Norjan sekä Ruotsin ja Tanskan rajalla ovat saaneet yhteydenottoja huolestuneilta eläkeläisiltä. Moni ei kuitenkaan ole vielä lainkaan tietoinen siitä, että takuueläke voi olla vaarassa.

– Pieni osa ulkomailla asuvista eläkeläisistä on huomannut asian, mutta luultavasti suuri osa ei tiedä, mitä EU-tuomio voi heille merkitä, sanoo Ruotsin ja Norjan rajaneuvonnan johtaja Trond Erik Grundt.

Myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo on huolissaan näistä yli 25 000 eläkeläisestä, joita asia koskee.

– Heillä on nyt vähän yli vuosi aikaa ottaa selvää, miten EU-tuomio vaikuttaa heidän tilanteeseensa.

Ruotsin hallituksen selvityksen eläkkeiden maksusta on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Selvityksessä analysoidaan EU-tuomion seuraukset ja ehdotetaan mahdollisia muutoksia eläkkeen maksuun.

Lisää aiheesta:

Ruotsi saattaa lopettaa kansaneläkkeen maksun ulkomaille – 17 000 paluumuuttajan eläke on vaakalaudalla

Ruotsissa työskennelleet pelkäävät takuueläkkeen loppuvan: "Eihän siitä jää edes kuuttasataa euroa"

Koulujen joulujuhlia siirretään nyt pois kirkoista ympäri Suomea, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla kirkkojen käytöstä juhlapaikkoina on luovuttu jo aiemmin.

Kaikki koulut eivät kuitenkaan siirtoon pysty – usein tilanpuutteen vuoksi.

Tämä selvisi Ylen kyselystä, joka oli suunnattu kaikkien suurimpien kaupunkien ja yli kahdenkymmenen pienemmän kunnan opetuksen järjestäville viranomaisillle ympäri Suomen.

Kirkkojuhlien perumisen syynä on apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu, jonka mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa, koska se loukkaa koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

RatkaisussaanPölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oli laulettu muun muassa virsiä ja pappi oli esiintynyt.

Keskustelu koskee kaikille yhteisiä joulujuhlia. Niiden lisäksi monet koulut järjestävät perinteisen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.

Monessa suuremmassa kaupungissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei aiheuta muutoksia. Esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa juhlat järjestetään koulun tiloissa tai muussa uskonnollisesti neutraalissa paikassa. Tällainen tila on esimerkiksi kauppakeskus, jossa yksi oululainen peruskoulu pitää joulujuhlansa.

Tampereella joulujuhlien järjestämisestä kirkossa luovuttiin jo noin kolme vuotta sitten, kertoo kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.

– Meillä on paljon oppilaita eri kulttuureista. Siksi lukukauden päättävän juhlan pitää olla mielestäni kaikille yhteinen. Tilanne voi olla erilainen pienemmissä kunnissa, hän sanoo.

Pienemmissä kunnissa juhlatilat ovat kortilla

Kyselyn perusteella näin vaikuttaisi olevan, sillä joulujuhlia siirretään pois kirkoista erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kannus ja Kaustinen. Opetushallituksesta arvioitiin jo aiemmin, että joulujuhlia järjestetään kirkoissa arviolta kymmenissä kouluissa Suomessa. (Ilkka)

Myös hieman suuremmissa kunnissa juhlapaikka on menossa vaihtoon. Tällainen kaupunki on esimerkiksi Rauma, jonka noin 700 oppilaan lukion joulujuhla on aiemmin järjestetty kirkossa.

Sivistystoimen johtaja Soile Stranderin mukaan tähän tulee nyt muutos. Uutta juhlapaikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.

– Lukio on viettänyt suuren oppilasmäärän vuoksi joulujuhlia kirkossa sekä järjestänyt samanaikaisesti vaihtoehtoisen tilaisuuden niille, jotka eivät halua osallistua kirkkojuhliin, hän sanoo.

Runsaan 11 000 asukkaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa on samanlainen tilanne. Kahden koulun yhteiset joulujuhlat siirretään kirkosta koululle tai seurojentalolle, kertoo aluerehtori Timo Vattulainen.

– Tarkoitus oli järjestää koulujen yhteinen joulujuhla Lieksan kirkossa, jonne olisi mahtuneet oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat ja asiasta kiinnostuneet yhdellä kertaa.

Uskonnoton vaihtoehto olisi Vattulaisen mukaan järjestetty koululle. Hän kertoo olevansa pöyristynyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta.

– Kansakuntana meillä on jäljellä hyvin vähän perinteitä ja näyttää siltä, että lopuistakin ollaan luopumassa. Suvaitsevaisuus niin omia perinteitä kuin muiden kansakuntien perinteitä kohtaan on kulttuurisen ymmärryksen kehittymisen kannalta avainasemassa. Uskonnollisuus taikka jopa uskonnon harjoittaminen ei ole joulujuhlien pääasia.

Opetushallitus aikoo täsmentää ohjeistustaan

Ylen kyselyssä moni kunta korosti noudattavansa Opetushallituksen ohjeistusta juhlien järjestämisessä. Viimeisin ohjeistus on kuitenkin viime tammikuulta.

Kirkkoihin tai muihin tiloihin ohjeessa ei myöskään oteta suoraan kantaa.

Opetusneuvos Kati Mikkolan mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu tuo juuri tähän kysymykseen vahvemman tulkinnan. Opetushallitus on jo aiemmin ohjeistanut, ettei koulun yhteisten juhlien järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana, mutta päätös- ja harkintavalta on ollut kouluilla.

– Tämä aiheuttaa Opetushallituksen ohjeistuksen osalta mietintää. Seuraamme nyt tarkasti tätä oikeudellista keskustelua, jota asian tiimoilta käydään, hän sanoo.

Mikkolan mukaan Opetushallitus täsmentää ohjeitaan vuodenvaihteen aikaan.

Myös muiden juhlien osalta apulaisoikeusasiamiehen lausunto herättää kysymyksiä. Kyselyn perusteella ainakin yhdessä lukiossa lakkiaiset aiotaan järjestää jatkossa kirkossa.

Kaikki eivät voi siirtää juhlia kirkosta

Mikkelissä koulujen juhlat ovat pääsääntöisesti pidetty koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Anttolan yhtenäiskoulu, joka on ollut homeongelman takia sijoitettuna parakkeihin runsaan viiden vuoden ajan.

Kirkko on ainoa tila, johon kaikki 150 oppilasta perheineen mahtuvat, ja koulu aikoo järjestää myös joulukuussa Jäähyväiset parakeille -juhlan kirkossa, kertoo rehtori Sirpa Rossi.

– Kirkossa järjestetyissä kevät- tai joulujuhlissa hengellisiä osuuksia ei ole enemmän kuin olisi ollut koulun tiloissa. Joulukuvaelma on järjestetty perinteisesti ja Enkeli taivaan on laulettu, hän sanoo.

Rossin mukaan vanhemmilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, ja seurakunta on suhtautunut hyvin tilaisuuksien railakkaampaan sisältöön ja joulujuhlaan sisältyvään tonttuiluun.

Opetusneuvos Mikkola suosittelee nyt käyttämään paikallista harkintaa, jos muita sopivia tiloja kuin kirkko ei ole koulun käytettävissä juhlaa varten.

– Sitten asiaa kannattaa miettiä uudestaan, kun Opetushallitus on pohtinut omia ohjeitaan ensin, hän sanoo.

Mikkolan mukaan ratkaisua kannattaa kouluissa miettiä käytännöllisyyden kannalta etenkin, jos juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä.

– Huomioiden kuitenkin nykyiset ohjeistukset juhlien järjestämisestä, hän lisää.

Seinäjoella ei muutoksia linjaan

Seinäjoella kouluja ei aiota ohjeistaa toimimaan eri tavoin kuin aiempina jouluina.

Kaupungin koulut ovat joinakin vuosina käyttäneet joulujuhliin kirkkotilaa.

Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan tänä syksynä kouluja aiotaan kuitenkin tiedottaa, että joulujuhla on kaikille yhteinen, ja juhlissa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kannanoton näkökulmia.

– Sen mukaisesti Enkeli taivaan tai jouluevankeliumi eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista, vaan ne ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Ymmärrän hyvin, että kirkkotila saattaa loukata jonkun tunteita, vaikka järjestettävä tilaisuus ei olisi sisällöltään uskonnollinen, tai on elementeiltään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia.

Jaskarin mukaan joulujuhlakäytäntöjä arvioidaan Seinäjoella rauhassa tulevaisuudessa. Hän lisää, että henkilökunta kokee paineita juhlien järjestämisestä niin, etteivät ne loukkaa ketään.

– Toivon, ettei tämä johda siihen, että joulujuhlien määrä vähenee, Jaskari sanoo.

Myös juhlan sisältö ratkaisee

Opetusneuvos Mikkola muistuttaa, että tilojen lisäksi oleellista on juhlien sisältö. Sen on sovittava kaikilla uskonnollisesta katsomuksesta riippumatta.

Kyselyn perusteella tämän on hyvin tiedossa, sillä useampi vastaaja viittaa Opetushallituksen ohjeistukseen sisällön suhteen. Ohjeissa todetaan esimerkiksi, että yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Ilomantsin Pogostan koulun rehtori Rauni Kolehmainen kertoo, että joulujuhlapaikan lisäksi kaikkien eri uskonnollisten katsomusten huomioiminen luo paineita opettajille.

– Paineita on tietenkin myös tonttujen osalta. Samoin mainitaanko syntymäpäiviä ja niin edelleen.

Kolehmaisen mukaan Ilomantsissa on onnistuttu kuitenkin luovimaan tilanteen suhteen. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tulevista tilaisuuksista jo lukuvuoden alussa.

Onko sinusta kirkko oikea paikka koululaisten joulujuhlille? Asiasta voi keskustella kello 22:aan asti.

Lue lisää:

Ensin luultiin, että Orpo ja Kulmuni käsittivät joulujuhlalinjauksen väärin, mutta he tarkoittivatkin mitä twiittasivat – myös yo-lakit pitää voida jakaa kirkossa

Kirkot halutaan säilyttää koulujuhlien yhtenä vaihtoehtona – keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset toivovat linjan kirkastusta

Kulttuuriperintöä vai uskonnon harjoittamista? Koulut vetävät joulujuhlat uusiksi pikaisella aikataululla, sillä niitä ei saa järjestää kirkossa

Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia – koulujen juhlissa nähdään Jeesus-lapsen sijaan metsäneläimiä ja tonttu-ukkoja

Lasten suuri lelukirja tipahtaa lapsiperheen postilaatikkoon joka syksy lähes kellon tarkkuudella. Vastasyntyneen vanhemmat saavat iloiset onnentoivotukset ja näytekappaleen vaippavalmistajalta heti kotiuduttuaan.

Miten lelu- ja vaippakauppiaat osaavat lähettää mainoksensa oikeisiin osoitteisiin?

Ne – ja monet muut suoramarkkinoijat – saavat tietonsa väestötietojärjestelmästä, jota ylläpitää valtiovarainministeriön valvonnassa toimiva Väestörekisterikeskus (VRK) ja maistraatit.

Väestörekisterikeskuksella on huima määrä tietoja jokaisesta suomalaisesta ja Suomessa vakituisesti asuvasta ulkomaalaisesta. Väestötietojärjestelmästä löytyvät perustiedot kuten nimi, syntymäaika ja kotikunta. Mutta sen lisäksi rekisteriin on kirjattu tiedot muun muassa lapsista ja siviilisäädystä.

Tiedot kiinnostavat firmoja niin paljon, että ne ovat valmiita maksamaan niistä vuosittain miljoonia euroja.

Könttiä ja yksittäisiä hakuja

Väestörekisterikeskus luovuttaa tietoja sekä julkishallinnolle – esimerkiksi viranomaisille ja tutkijoille – että yksityisille yrityksille.

VRK myy henkilötietoja vuosittain noin 12 miljoonan euron arvosta. Tästä noin 11 miljoonaa tulee liiketaloudellisista palveluista eli yrityksiltä ja loput julkiselta puolelta, jolle iso osa palveluista on maksuttomia.

– Yksityissektorilta saadut tulot ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina, kertoo Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö Päivi Pösö.

Tämä malli on nyt Suomeen valittu. Päivi Pösö

Väestörekisterikeskus myy henkilötietoja pääasiassa kahdella tavalla: massaluovutuksina ja yksittäisinä tiedusteluina.

Massaluovutuksessa yritys tai viranomainen tilaa kerralla suuren köntän ihmisten yhteystietoja, joiden avulla he pitävät asiakastietorekisterinsä ajan tasalla tai tekevät kohdennettua markkinointia.

– Yritys voi esimerkiksi haluta lähettää jääkiekkoaiheisen mainoksen 30-vuotiaille tamperelaismiehille.

Yritys maksaa näistä tiedoista Väestörekisterikeskukselle 11 senttiä per henkilötieto. Välikätenä toimiva tekninen operaattori ottaa lisäksi oman hinnastonsa mukaisen siivun. Valtion ja kuntien viranomaisille tietojen päivittämiset ovat pääosin maksuttomia.

Yksittäisessä tiedustelussa Väestörekisterikeskus antaa esimerkiksi autokauppiaalle luvassa määritellyn pääsyn tietokantaansa, josta hän tarkistaa asiakkaansa tiedot rahoitussopimusta laadittaessa. Autokauppias maksaa jokaisesta tekemästään hausta. Hinta määräytyy sen mukaan, miten laajoja tietoja haku sisältää.

Perustietojen kuten nimen, osoitteen ja elossaolon kysely maksaa yksityiselle 27 senttiä. Julkishallinnon viranomaiset kuten valtion virastot ja kunnat saavat tiedot maksutta.

– Näiden yksittäisten kyselyjen osuus on kasvanut viime vuosina, Pösö sanoo.

Tuottoisaa kauppatavaraa

Kun Väestörekisterikeskus alkoi 1960-luvun lopulla kerätä ja ylläpitää suomalaisten henkilötietoja, oli ajatus alusta asti, että valtava tietovaranto palvelee myös elinkeinoelämää.

– Tavoitteena oli, että koko yhteiskunta hyötyy, Päivi Pösö sanoo.

Nykyinen väestötietorekisteri on Pösön mielestä toimiva ja auttaa tavallisen kansalaisen arkea.

– Ennen vanhaan esimerkiksi muutossa piti ilmoittaa uusi osoite moneen paikkaan. Osa voi kokea sen helpottavana, että ilmoittaminen hoituu palveluna automaattisesti.

Mutta miksi tiedoista peritään maksuja? VRK:n henkilötietokaupan sallii sitä erikseen valvomaan säädetty laki (siirryt toiseen palveluun).

Väestörekisterikeskuksesta haettujen tietojen maksullisuus perustuu valtion maksuperustelakiin sekä Väestörekisterikeskuksen maksuasetukseen ja omaan hinnastoon. Tuloilla varmistetaan väestötietojen käsittely ja saatavuus, Pösö sanoo.

– On selvää, että toiminnan ylläpitäminen aiheuttaa kustannuksia.

Lain mukaan tietoturvallisuuden edellyttämät tietojärjestelmien sekä niihin liittyvien laitteistojen ja ohjelmistojen hankinta, väestötietojärjestelmän tietojen ylläpito ja muut kustannukset maksetaan valtion varoista.

Hinnan pitäisi olla enintään irtiottokustannuksiin perustuva. Heli Koski

Tilinpäätöstietojen perusteella henkilötietojen myynti on Väestörekisterikeskukselle kannattavaa toimintaa: viime vuonna VRK teki liiketaloudellisilla tietopalvelutuotteilla voittoa noin 9 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä kertyy yksittäisistä kyselyistä.

– Toki voidaan pohtia, mitä pitäisi kattaa yhteisistä verovaroista. Lainsäätäjä on kuitenkin valinnut Suomeen mallin, jossa valtio perii korvauksen väestötietojen hyödyntämisestä liiketoiminnassa, Päivi Pösö sanoo.

Julkisin varoin kerätyt ja ylläpidetyt tietovarannot ovat julkishyödykkeitä, sanoo tutkimusjohtaja Heli Koski Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta. Kosken mielestä kansalaisilta kerätyn tiedon pitäisi olla mahdollisimman vapaasti kaikkien yhteiskunnan tahojen käytettävissä.

– Tietojen pitäisi olla maksuttomia tai niistä tulisi periä enintään irtiottokulut. Väestörekisterikeskuksen osalta tilanne on ongelmallinen, koska se on nettobudjetoitu virasto, joka kattaa merkittävän osan kustannuksistaan palvelutuloilla.

Koski muistuttaa, että vuonna 2011 hallituksen yksi kärkihankkeista oli julkisten tietojen avaaminen laajasti yhteiskunnan eri tahojen käyttöön. Ajatuksena oli, että data synnyttäisi uutta bisnestä. Kosken mukaan onkin viitettä siitä, että julkisten tietojen avaaminen lisää tietoperusteisten tuotteiden markkinoiden kokoa ja kasvua.

– Käytännössä se tarkoittaa myös lisää verotuloja.

Voivatko tiedot päätyä vääriin käsiin?

Väestörekisterikeskus ei luovuta henkilötietoja firmoille sellaisenaan, vaan ne lähetetään firmalle välikäden, niin sanotun tulostustalon kautta. Ostaja ei saa rekisteriä itselleen.

– Tällä pyrimme estämään, että tietoja ei hyödynnetä useampaan kertaan tai käytetä muihin tarkoituksiin, Päivi Pösö sanoo.

Pöson mukaan tietoja ei myöskään luovuteta aivan kenelle tahansa.

– Ensimmäinen vaatimus on, että firman pitää osoittaa, että tiedot ovat sille aidosti tarpeellisia. Yrityksen toiminnan pitää olla laillista Suomessa ja yrityksen tietosuojan kunnossa.

Kuinka kansalainen voi olla varma, että hänen tietojaan käytetä väärin tai etteivät ne päädy vääriin käsiin?

Heli Kosken mukaan ongelmia ei pitäisi tulla, jos yritykset noudattavat EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Jokainen eurooppalainen ja suomalainen yritys on velvoitettu informoimaan asiakkaitaan siitä, mitä tarkoitusta varten se kerää ja käsittelee asiakkaan henkilötietoja.

– Jos yritys aikoo käyttää henkilötietoja muihin tarkoituksiin kuin niihin, mihin on alun perin kerännyt henkilötietoja, tästä on myös kerrottava asiakkaalle.

Kosken mukaan Suomessa oli tullut syyskuuhun 2019 mennessä vireille noin 4800 tietoturvaloukkaustapausta. Sakkoja tietoturva-asetuksen noudattamatta jättämisestä Suomessa ei ole vielä annettu, mutta muualla Euroopassa kylläkin.

– Näyttäisi siltä, että käytännössä tietosuoja-asetuksen noudattamiseen liittyy vielä ongelmia.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä nykyinen väestötietojärjestelmä on toimiva, mutta ei täydellinen. Aarnion mielestä keskeinen ongelma on, että kansalaiset tunne järjestelmää riittävän hyvin.

– Ihmiset eivät tiedä, mihin heidän tietojaan luovutetaan ja miten niiden luovuttamisen voi kieltää.

Aarnion mielestä väestötietojärjestelmää voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin. Kansalaisen tietoihin voitaisiin esimerkiksi lisätä maininta puhelinmyyntikiellosta, jolloin kieltoa ei tarvitsisi tehdä monessa eri paikassa.

Nykyisin kielto on käytävä tekemässä erikseen niin sanottuun Robinson-rekisteriin, joka on Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton ylläpitämä puhelinmyynnin kieltolista.

Yksittäisten kansalaisten vireille panemia asioita tulee tietosuovaltuutetun toimistoon noin 10 jokaista työpäivää kohti. Tyypillisiä ovat tapaukset, joissa suomalainen on asioinut ulkomaalaisen verkkokaupan kanssa tai päin vastoin.

– Suomalainen on ostanut jotain ulkomaalaisesta verkkokaupasta ja haluaa tietää, mitä tietoja hänestä on tallennettu verkkokaupan asiakasrekisteriin, Aarnio kuvailee.

Iso ja osin hämärä bisnes

Suomalaisten henkilödatalla käydään kauppaa muutenkin kuin Väestörekisterikeskuksen kautta.

Henkilötietokaupassa liikkuvat suuret summat, mutta tarkkaa tietoa bisneksen koosta Suomessa ei ole, Etlan Heli koski sanoo.

– Yritysten henkilötiedoilla käymän kaupan määrä on aika musta laatikko. Tilastotiedot puuttuvat, eikä henkilödatan markkinoiden koosta ei ole tämän takia saatavilla suoria euromääräisiä mittareita.

Koski muistuttaa, että yritysten ei tarvitse ilmoittaa henkilötiedoilla käydyn kaupan määrää, ja Tilastokeskuksen lakisääteisissä kyselyissä ei kysytä yritysten henkilödatan myynnistä saamista tuloista.

Jotain osviittaa bisneksen koosta maailmanlaajuisesti saa kansainvälisten teknologiajättien mainostuloista: Googlen mainostulot olivat vuonna 2018 noin 96 miljardia ja Facebookin noin 55 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Tiesitkö, että henkilötietosi ovat kauppatavaraa? Mitä ajatuksia se herättää? Voit keskustella aiheesta kello 18.00 asti.

Digitreenien peruskurssi – taitoja uteliaille

Selvitys antaa karun kuvan tietosuojauudistuksesta – Annatko sinäkin riskillä ja summassa suostumuksen tietojesi käyttöön?

Joudutko sinäkin klikkailemaan netissä "hyväksy"-nappia kyllästymiseen asti? Asiaan voi tulla kohta muutos

Satakunnan käräjäoikeudessa on puitu alaikäisiin kohdistunutta suurta seksirikossarjaa. Syytettynä on vuonna 1998 syntynyt mies.

Miehen syyksi on luettu Satakunnan käräjäoikeuden välituomiossa neljä törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sekä kymmeniä muita seksirikoksia, kuten pakottamista seksuaaliseen tekoon, seksuaalipalveluksen ostamista lapselta sekä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Teot on tehty toukokuusta marraskuuhun 2015, eli tekijä on toiminut nuorena henkilönä.

Alastonkuvia ja -videoita alaikäisiltä

Teot tapahtuivat oikeuden mukaan erilaisissa viestipalveluissa. Uhreista 19 oli 10–15-vuotiaita ja yksi 16–17-vuotias. Mies sai tytöt ottamaan itsestään alastonkuvia ja -videoita sekä saanut nämä esiintymään seksuaalisella tavalla.

Hän on painostanut tyttöjä uhkaamalla levittää näiden lähettämiä kuvia. Kuvia ei oikeuden mukaan ilmeisesti kuitenkaan ole levitetty.

Käräjäoikeus antaa asiassa lopullisen tuomionsa mielentilatutkimuksen jälkeen. Tuomion perustelut ovat pääosin salaiset.

Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestö on poistanut kokoustilansa seinällä olleen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin kuvan saatuaan aiheesta yliopiston professorilta sähköpostiviestin. Kuva oli järjestön tiloissa kaikkien nähtävillä julkisissa tiloissa.

Kuvan poistoa pyysi yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen.

– Viestini ei liity pelkästään tähän kuvaan, vaan siihen, että kyseinen opiskelijajärjestö on järjestänyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille kilpailun, jossa yksi osa on selfie-kuvan ottaminen "Marskin" kanssa, kertoo Puuronen Ylelle.

Professorin mielestä selfieiden ottaminen liittyy kuvaamiseen ihailtujen ja fanitettavien ihmisten kanssa.

– Siksi minä sen kuvan ja sen kilpailun tulkitsin.

Puurosen opiskelijoille lähettämästä sähköpostista kertoi tiistaina perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen Twitterissä. Tynkkynen julkaisi viestipalvelussa professorin ja opiskelijajärjestön välistä kirjeenvaihtoa.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle.

Opiskelijoille lähettämässä sähköpostissa Puuronen sanoo opiskelijoiden ja järjestön ryhtyneen kritiikittömästi marsalkka Mannerheimin suosijoiksi. Lisäksi hän sanoo Mannerheimin olleen talvisodan jälkeen rotuajattelun kannattaja.

Professori viittaa kirjeessään myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällisodan aikaisista kuolemista.

– Mannerheim on hyvin ristiriitainen henkilö. Hänen toimintaansa liittyy monia semmoisia piirteitä, joita ei voi pitää erityisen kannatettavina tai erityisen toivottavina. Eikä siitä syystä ole minusta sopivaa, että opiskelijajärjestö pyrkii tämmöisellä toiminnalla ohjaamaan omaa jäsenistöään tämmöisen henkilön ihailuun.

Viestin jälkeen opiskelijajärjestö poisti kilpailusta Mannerheimia koskevan selfie-kuva-osuuden. Professori kiistää painostaneensa opiskelijoita.

– En minä sen kummallisemmin painostanut. Mie kehotin. Ihan samalla tavalla olisin varmasti puuttunut, jos siellä olisin jonkin muunkin sopimattoman kuvan nähnyt.

Puuronen ei tarkentanut, kenen muun henkilön kuvan hän olisi poistattanut. Mutta tuskimpa sinne hänen mukaansa hakaristilippujakaan sallittaisiin ripustettavan. Sen sijaan esimerkiksi Minna Canthin kuvan professori mielellään näkisi seinällä.

Professorilla on oma perhekohtainen historia liittyen Mannerheimiin.

– Minulla on suvussa tai lähiperheessä henkilöitä, joiden kohtalo on määräytynyt Mannerheimin toimien perustalta.

Puurosen mukaan tähän siis liittyvät omat henkilökohtaiset asiat, oma henkilökohtainen perhehistoria ja yleisemmät yhteiskunnalliset tekijät.

Yle ei tavoittanut tiistai-iltana Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n puheenjohtajaa Sara Hagelbergiä haastattelua varten.

Vesa Puuronen on toiminut aiemmin tutkijana, lehtorina ja professorina Joensuun, Lapin, Kuopion ja Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on liittynyt muun muassa rasismiin.

Puuronen on myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä. Hän on kuulunut aiemmin Suomen kommunistiseen puolueeseen.

Posti on pettynyt työntekijöitä edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) päätökseen hylätä valtakunnansovittelijan sovintoesitys Postin työkiistassa, kertoo yhtiön väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto.

Kuusiston mukaan esitys olisi taannut yleisen linjan tason mukaisen palkankorotuksen 10 000 Postin työntekijälle. Sen sijaan yhtiö ei ole aikeissa kumota päätöstä siirtää 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin.

– Meidän näkökulmastamme tämä asia on käsitelty, Kuusisto sanoo.

Pakettilajittelijat siirtyivät toisen työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta alkaen. Kuusiston mukaan siirto on ollut vastuullinen ja turvallinen, ja sillä on valtion omistajaohjauksen tuki.

Uudessa sopimuksessa työnantajapuolta edustaa Medialiitto ja työntekijöitä Teollisuusliitto. Postin työkiistassa neuvotteluja käyvät Palvelualojen työnantajat Palta ja PAU.

Posti ei ole ollut yhteydessä PAUhun

Kuusisto kiistää väitteen siitä, että työntekijöiden palkat laskisivat uuden työehtosopimuksen piirissä.

– Työntekijöiden palkat on taattu 27 kuukaudeksi henkilökohtaisella tasolla, hän sanoo ja jatkaa uuden palkkamallin luomisesta:

– Olen täysin vakuuttunut, että 27 kuukauden kuluttua olemme onnistuneet luomaan mallin, joka on täysin turvallinen, eikä kenenkään palkka ole romahtamassa.

PAU ei ole hyväksynyt pakettilajittelijoiden työehtosopimuksen vaihtoa ja pitää sitä olennaisena osana työkiistassa. Palta puolestaan kummeksui omaa asemaansa neuvotteluissa päivän tapaamisen jälkeen.

– Meillä ei ole mahdollisuutta käydä neuvotteluita muiden kuin omien jäsentemme puolesta, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto totesi tiedotteessa sen jälkeen, kun sovitteluesityksen kaatumisesta oli kerrottu.

Kuusisto toivoo, että osapuolet keskittyisivät neuvotteluissa niihin asioihin, jotka niiden välisiin keskusteluihin kuuluvat.

Posti ei ole ollut yhteydessä PAU:hun kiistan ratkaisemiseksi. Kuusisto korostaa, että hän ei halua kajota työmarkkinoiden normaaliin neuvotteluprosessiin.

– Se on Paltan tehtävä käydä näitä neuvotteluja.

Lue myös:

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL laajentaa Postin työriitaa koskevia tukilakkojaan. Maanantaina tukilakot laajenevat lentoasemille ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen, jos työriidan osapuolet eivät ennen sitä pääse sopimukseen

Lentokentillä lakossa ovat ne JHL:n jäsenet, jotka työskentelevät Airprossa ja RTG:ssä. Lakko vaikuttaa koko maassa ainakin lentojen turvatarkastuksiin.

Lentoasemilla lakko alkaa maanantaina kello kuudelta ja päättyy tiistaina alkaviin työvuoroihin.

Ilmailualan unioni IAU ilmoitti aiemmin eilen, että sen lentokentillä työskentelevät jäsenet ovat lakossa samaan aikaan.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tukilakko alkaa aamuyöllä kolmelta ja kestää vuorokauden. Lakossa ovat mukana muun muassa JHL:n jäsenet, jotka työskentelevät Koiviston Auto -yhtiössä. Työnseisaus koskee myös osaa huoltokorjaamoiden työntekijöistä.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ilmoitti eilen, että myös sen paikallis- ja lähiliikennettä Helsingin seudun liikenteen toimialueella ajavat jäsenet ovat lakossa samaan aikaan.

JHL on aiemmin ilmoittanut tukevansa työntekijöitä edustavaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUta muun muassa rautateillä ja lossiliikenteessä. Liitto on muun muassa sulkenut tavaraliikenteen ratapihat tänään. Myös junien kunnossapito on lakossa huomenna.

Lue myös:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Little Manhattan, lukee uutuuttaan kiiltelevän kauppakeskuksen kerrosopasteessa. Ei olla New Yorkissa, eikä tämä ole Australiakaan, vaikka yksi viitta neuvoo Down Under -kerrokseen.

Helsinkiläinen kauppakeskus ei suinkaan ole Suomen ainoa paikka, jossa englanti on maistunut nimeäjien suussa paremmalta kuin äidinkieli. Liikkeiden nimissä englanti jyrää yhä enemmän, mutta Itä-Suomen yliopistokin päätti jo kauan sitten olla ensi sijassa UEF, University of Eastern Finland.

Kun työpaikkaruokalassa muiden suomenkielisten seassa lappaa suuhunsa peruslounastaan Eat and Relax -kyltin alla, kehotusta voi pitää joko hellyttävän hupsuna kansainvälisyyden tavoitteluna tai ärsyttävänä pyrkimyksenä trendikkyyteen, kuten kauppakeskuksen Pikku Manhattaniakin.

Mutta piileekö tässä englantiin hurmaantumisessa oikea vaara suomen kielelle?

Käyttämättömän kieli taantuu. Taantunut kieli heittää lopulta henkensä. Latina, aikansa maailmankieli, kuoli Rooman valtakunnan hajottua. Se ei enää ole kenenkään äidinkieli, mikä määrittelee sen kuolleeksi.

Tällä hetkellä puhuttuja kieliä on 6 000 – 7 000. Luku on epätarkka, koska kielen ja murteen välille on usein vaikea vetää rajaa. Euroopassa puhutaan noin 250:tä kieltä.

Kun marraskuu on ohi, maailmassa on jälleen kaksi kieltä vähemmän kuin kuun alussa. Tutkijat arvioivat, että tämän vuosisadan lopussa puolet nykykielistä on kuollut. Parilla tuhannella on jo nyt alle tuhat puhujaa.

Tämän jutun pontimena olivat suuren päivälehden otsikko muutama viikko sitten ja sitä pian seuranneet radion musiikkiohjelman juontajan lausahdus ja iltapäivälehden pikku-uutinen.

"Australialainen retkeilijä selvisi ryömimällä kaksi päivää katkenneen jalan kanssa", otsikoi päivälehti. Juontaja kertoi laulajasta, joka on "raskaana toisen lapsensa kanssa", ja iltapäivälehden mukaan muuan näyttelijä oli "ottanut avioeron vaimonsa kanssa".

Kolme englannin kieliopin mukaista kanssa-sanaa tiedotusvälineissä parissa viikossa! Onko se esimerkki siitä, että kielioppi – kielen selkäranka – ritisee jo, kauhistelee kielipuristi.

Joko piankin puhutaan kuin se kanadansuomalainen, joka lumisateessa jäi "kaaran kanssa raiveille stak"?

Esimerkki on Kotuksen taannoisesta kieli-ikkunasta. Fingelska vaatinee suomennosta: raivei = driveway = pihatie, stak = stuck = kiinni.

Puhekielisyys voi johtaa kirjoittajaa harhaan

Kotuksen erityisasiantuntija Riitta Korhonen vastaa kanssa-huoleen evijärveläisellä sananparrella: "Komea katsoo kukkuran takaa, sanoi akka, kun ison mahansa kanssa rämpi."

"Katkenneen jalan kanssa ryömimisellä" voisi ehkä olla tällaista murretaustaa, Korhonen arvelee.

"Lapsen kanssa raskaana olemisen" hän veikkaa toimittajan tahattomaksi kömmähdykseksi, mutta "jonkun kanssa eroaminen" on yleistynyt juuri englannin vuoksi. Kotuksellekin on lähetetty siitä jonkin verran havaintoja.

Vanhan kirjasuomen sanakirjan päätoimittaja Pirkko Kuutti Kotuksesta on murteiden vaikutuksesta samoilla linjoilla. Kanssa-sanaa on puhutussa kielessä käytetty viittaamassa esimerkiksi johonkin kokonaisuuteen kuuluviin osiin.

Kuutti poimii esimerkiksi hänelle jo lapsuudesta tutun sanonnan: "Tässä sitä nyt ollaan puhtaan kaulan kans.”

Hän vinkkaa lukemaan Suomen murteiden sanakirjan kanssa-artikkelin. Sen esimerkkejä ovat muun muassa tukkaansa nolostelevan lausahdus Hinnerjoelta – "tässä olem pörröpään kans" – ja kommenttipyyntö Somerolta – "Mimmatelt mää nyssit näytän tään uuren hammeen kanssa?"

– Noissa mediassa olleissa tapauksissa näkisin, että kyseessä on puhekielisen ilmauksen käyttäminen ilman, että on tultu ajatelleeksi mahdollista harhaanjohtavuutta ja jopa koomisuutta, Kuutti sanoo.

Globalisaatio nosti englannin valtakieleksi

YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on listannut kielet samalla tavoin kuin seurataan eläinlajien elinvoimaisuutta: turvassa, haavoittuva, vaarantunut, vakavasti vaarantunut, kriittisesti vaarantunut, kuollut.

Vaikka suomea on meillä tapana kutsua pieneksi kieleksi, se kuuluu tukevasti turvassa olevien kielten kategoriaan. Sitä ei myöskään ole koskaan tarkoituksella nyhdetty suomalaisten suusta, kuten kansallisvaltiokehitys ja suurvaltapolitiikka ovat tehneet monille kielille.

Suomessa tapahtui päinvastoin: suomen kielen kehittämiseen panostettiin toden teolla, ja viimeistään kansallisvaltioaate sai myös ruotsinkielisen sivistyneistön hankkimaan suomen taitoa.

Mutta nyt, kun kieltenkin markkinoilla jyllää globalisaatio, suomi ei kalskahdakaan kaikille niin komealta kuin globalisaation valtakieli englanti. Sen ylivalta alkoi kasvaa toisen maailmansodan jälkeen ja herätti huolta jo vuosikymmeniä sitten.

Esim. kaupan alalla on selvästi havaittavissa, että englanti on muotia, se ”myy”. Savukerasioissa, kivennäisvesipulloissa, paitapakkauksissa saattaa olla koko teksti pelkästään englanninkielinen, vaikka tuote on suomalaisen tehtaan Suomessa myytäväksi valmistama. Kielitoimiston johtaja Matti Sadeniemi Virittäjä-lehdessä vuonna 1963

Kieli voi joutua syöksykierteeseen, jos käyttäjät kokevat, ettei sillä ole yhteiskunnassa sosiaalista tai taloudellista painoarvoa, jonka takia kieltä kannattaisi siirtää seuraavalle sukupolvelle. Niin on käynyt myös Suomessa, ei suomelle mutta saamen kielille.

Miljoonien puhujien suomi ei tietenkään noin vain vaihdu kaikilla tai kaikkialla englantiin, mutta kieliväki kantaa kasvavaa huolta suomen väheksynnästä yhdessä arvokkaimmista käytöistään, tieteen kielenä.

Tieteen suomi ei ole itsestäänselvyys eikä edes kovin vanha asia. Helsingin yliopistossa suomea alettiin käyttää tosissaan 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.

Jos maailma muuttuu mutta kieli ei kehity, se lakkaa ennen pitkää taipumasta uusien ja vaikeiden asioiden ilmaisemiseen. Siitä tulee köökkikieli. Tämä huoli on ollut Suomeakin vakavampi puheenaihe naapurissamme Virossa.

Sanoja on kautta aikain kulkeutunut kielestä toiseen, myös suomeen. Uusille asioille on tarvittu uusia sanoja, lainat on koettu hienoiksi tai hauskoiksi tai niillä on haluttu erottua omaksi porukaksi.

Jotkin lainasanat ovat juurtuneet suomeen, toiset ovat käväisseet kääntymässä. Englannin vaikutuksista voi lukea lisää Kielikello-lehdestä, Riitta Korhosen artikkelista Steppi nextille levelille – englanti suomessa.

Sanat ovat yhä liukkaammin liikkuvaa tavaraa, mutta vielä niitä kotoutetaan suomeen tutuilla tavoin. I-kirjain lopussa tekee lainasanasta traktorin tai banaanin. Mutta miten on sen kieliopin laita, kysyy englannin kielen mullistavaa vaikutusta pelkäävä puristi.

Korhosella on lohdutus: kieli ei siedä mitä hyvänsä vierasta rakennepiirrettä. Lainautuvat rakennepiirteet ovat yleensä sellaisia, että niillä on kielessä jonkinlaista omaakin pohjaa, hän sanoo.

– Kieli ei oikein ota vastaan semmoista, mitä se ei kestä, mikä ei siis sovi siihen. Englannin lainojakin on suomen kielessä pakko taivuttaa, samoin englanninkielisiä nimiä.

Englannin lainoja voisi kyllä mukauttaa paljon enemmänkin, hän myöntää. Nyt kirjoitus- ja ääntöasun ristiriita on usein ilmeinen.

"Moni haluaa taas suomalaisia termejä"

Jokin kömpelön tuntuinen ja epäselväkin rakenne saattaa levitä, jos se tuntuu napakalta, esimerkiksi liittyen-ilmaus – "ohjeet liittyen opettajien lahjoihin". Yksi tällainen rakenne saattaa sitten antaa kimmoketta toiselle samantapaiselle myös ilman varsinaisia vieraita vaikutteita, Korhonen sanoo.

Muutokset kielessä ovat vähän niin kuin lumipallo, joka lähtee vierimään lumisen vuoren rinnettä alas ja saattaa matkan varrella sysätä liikkeelle toisia lumipalloja, Korhonen vertaa. Yksittäisen pallon reittiä ja vaikutuksia ei voi ennustaa.

– Kielessä yksi pieni vieras vaikute saattaa synnyttää monenlaisia muitakin muutoksia tai jäädä hetkelliseksi. Alkuvaiheessa muutos joka tapauksessa aiheuttaa jonkin verran hämmennystä.

Reaktioista kertovat Kotuksen yleiskielitalkoisiin lähetetyt havainnot, joissa on ihmetelty englannista tulleita lainoja.

Korhosta ilahduttaa, että aivan viime aikoina moni on tiedustellut Kotuksen neuvonnasta suomenkielisiä vastineita eri alojen termeille.

– Tässä oli nimittäin pitkään semmoinen ajanjakso, että englannin sanoista kysyttiin lähinnä vain ”Miten x taipuu suomeksi?” Monestikaan emme voi esittää yhtä suomenkielistä vastinetta, mutta yhteistyössä kysyjän kanssa joukon ehdotuksia ainakin.

"Johannekselta sinä kastettiin"

Suomen kieliopissa näkyi muiden kielten vaikutusta jo kauan ennen englantia, kertoo Pirkko Kuutti.

Latina vaikutti sekä suoraan että ruotsin kautta. Ruotsi vaikutti muutenkin, ja vaikutusta oli myös erikielisillä raamatunkäännöksillä.

Kun 1600-luvulla laadittiin suomen ensimmäisiä kielioppiopuksia, ne oli suunnattu koulusivistystä saaneille muunkielisille. Pohjaksi otettiin latinan kielioppi.

Muita kielioppeja ei ollut, ja ne, joille suomea oli tarkoitus opettaa, osasivat latinaa, Kuutti selittää.

– Se oli yleiseurooppalainen juttu. Kielioppi oli latinan kielioppi, ja muita kieliä alettiin opettaa sen pohjalta.

Latinan vaikutus toi kirjasuomeen muun muassa passiivilauseita, jollaisten rakenteet olivat ja ovat puhekielelle vieraita: "Johanneselda sine Castettin - - Colmaiste perkelelde kiusattin." Lainaus on Mikael Agricolan Rucouskirjasta vuodelta 1544.

Tuo "Johannekselta sinä kastettiin - - kolmasti Perkeleeltä kiusattiin" sanottaisiin nykyään tietysti näin: "Johannes kastoi sinut - - Perkele kiusasi [sinua] kolmasti".

Suomen kielen oppiminen oli tarpeellista erityisesti ruotsinkielisille, mutta oli täällä muitakin, joille suomen osaaminen oli hyödyllistä, kuten ulkomaisia kauppiaita.

– Hengellisten tekstien lisäksi haluttiin suomeksi lait, jotta emämaasta Ruotsista tulleet osaisivat toimia täällä ja ymmärtäisivät täkäläistä kieltä, mutta varmasti myös siksi, että täkäläiset ymmärtäisivät, mitä heidän kanssaan oltiin tekemässä, sanoo Pirkko Kuutti.

1500-luvun puolella suomi ja ruotsi olivat Suomessa suhteellisen tasavartaisia, mutta ruotsi sai pikku hiljaa yliotteen ja kirjallistui suomea laajemmin. Ruotsin vallan aikana oli myös ajatuksia, että Suomi pitäisi ruotsinkielistää, mutta ne jäivät marginaaliin, Kuutti sanoo.

Suomen lähimmän sukukielen viron asema oli toisenlainen. Maaorjien kieli ei varmaankaan ollut baltiansaksalaisille kartanonherroille tai kauppiaille oppimisen arvoinen.

Nykyvirossa se näkyy monina saksalaisvaikutteina, jotka saattavat hämmentää suomalaista. Virolainen ei esimerkiksi ole Suomeen tullessaan yleensä "laivalla", vaan "laivan päällä".

Suomen käyttöala kapenee

Kun suomea alettiin kirjoittaa, tekstit olivat pääasiassa käännöksiä. Mukana tuli vieraiden kielten lauserakenteita ja ilmaisuja. Aika pian niitä kuitenkin alettiin karsia ja tilalle haettiin omakielisiä tapoja ilmaista asioita, Pirkko Kuutti kertoo.

– 1800-luvulla se oli jo hyvin tietoista kielen kehittelyä. Itämurteetkin tulivat mukaan. Tuota aikaa on kutsuttu murteiden taisteluksi. Kiistojen, kompromissien, uudenlaisen kieliyhteisön muodostumisen kautta syntyi ja luotiin suomenkielistä kansaa palveleva kirjakieli.”

1900-luvun alussa kiistelyssä oli hyvinkin kiivasta purismia. Mikä tämän päivän suomessa herättäisi purismin vanhan kirjasuomen tutkijassa? Minkä hän kuvittelisi olevan liikaa?

– Ei minun tarvitse kuvitella. Minusta on tullut ylikriittinen. Aina kun kuulen englannista napatun sanan, alan miettiä, miten se sanottaisiin suomeksi.

Kuuttia huvittaa, mutta pian hän vakavoituu taas.

– Minua vähän masentaa tämän hetken tilanne. En halua sanoa, että kieli rappeutuu, mutta näen kyllä, että suomen kielen käyttöala kapenee vaikkapa liike-elämässä ja monissa työyhteisöissä.

Englanti kuulostaa ihmisistä asialliselta ja hienolta, ja suomenkieliset sanat rupeavat kuulostamaan kotikutoisilta, Kuutti huokaa.

Mainonnan, markkinoinnin ja ehkä joskus tiedotusvälineidenkin kielessä kielioppi kärsinee myös siksi, että puhekielisyydellä tavoitellaan rennon kaverillista vaikutelmaa. Etenkin kyytiä näyttäisi saaneen possessiivisuffiksi, omistusliite.

Kielen elinvoima ei pysy itsestään

Toinen esimerkki virosta: Virolainen ei näe mitään hassua siinä, että antaessaan vaikkapa autonsa toiselle, hän sanoo antavansa sen tämän käteen. Käsi-sanasta on tullut saksan vaikutuksesta postpositio, se ei enää tarkoita ruumiinosaa.

Näin ei kai sentään suomelle voisi tapahtua?

– En pidä sitä ollenkaan mahdottomana, yllättää Pirkko Kuutti.

Englantia vastaan hänelle ei ole mitään, hän korostaa. Se on hieno kieli, hän sanoo, mutta kielenkäytön jakautuminen masentaa häntä.

Maailma, jossa on jäljellä vain yksi kieli (luultavasti englanti), olisi teoriassa mahdollinen 500 vuodessa. Se olisi älyllisyydelle mittaamattoman suuri katastrofi. Brittiläinen lingvistikko David Crystal, yksi maailman arvostetuimmista englannin kielen tutkijoista

Vaikka välillä masentaakin, Kuutti aikoo vastakin puhua kirjakielen puolesta. On yhteiskunnalle tärkeää, että meillä on yhteinen kieli ja voimme asioida laajasti omalla kielellä niin viranomaisten kanssa kuin muutenkin, hän sanoo.

– Asiat sujuvat paremmin, jos kieli on sellaista, että jaamme ymmärryksen siitä, mistä on puhe.

Kirjakieli on myös työllä hankittua kansallisomaisuutta, josta suomalaisten ei kannata ajattelemattomuuttaan luopua.

Kirjakieli ei ole tullut lahjana taivaasta, Kuutti vahvistaa. Se ei ole myöskään muuttumaton monoliitti, vaan muuttuu ja elää, hän lisää.

– Pienistä puroista lähdettiin ja tehtiin iso työ. Nyt kun tämä kieli meillä on, sitä ehkä pidetään itsestäänselvyytenä eikä nähdä, että sen säilyttäminen elinvoimaisena vaatii edelleen työtä.

Muun muassa poliisin käyttämät virkamerkit loukkaavat eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kansalliskielten yhdenvertaisuutta.

Uudet poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten henkilökunnan virkamerkit ja henkilökortit otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi.

Esimerkiksi poliisin virkamerkissä lukee isolla "poliisi" ja huomattavasti pienemmällä "polis" ja "police". Oikeusasiamiehen mukaan tällöin korteissa toinen kotimainen kieli käytännössä rinnastuu vieraaseen kieleen eli englantiin.

Poliisin vanhassa virkamerkissä virkanimike luki ylälaidassa yhtä suurin kirjaimin sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Uusissa virkamerkeissä "poliisi" lukee huomattavasti suuremmin kirjaimin kuin ruotsiksi tai englanniksi. Kaikkiaan poliisin vanhoissa virkamerkeissä jokainen näistä luki suurin kirjaimin kortin ylälaidassa. Aiemmissa poliisin korteissa suomea ja ruotsia kohdeltiin tällöin yhdenvertaisesti.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen huomauttaa, että kansalliskielten yhdenvertainen kohtelu on turvattu perustuslaissa ja kielilaissa. Kielilain perusteluissa korostetaan sitä, että vähemmistökieltä ei saa syrjiä esimerkiksi siten, että sillä laadittu teksti on selvästi pienempää kuin enemmistökielinen teksti, oikeusasiamiehen tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusasiamies on pyytänyt sisäministeriötä, valtiovarainministeriötä ja Väestörekisterikeskusta ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä, millaisiin toimenpiteisiin ne päätöksen seurauksena ryhtyvät. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Poliisin sivuilla lukee, että vanhoja virkamerkkejä on käytössä vielä viiden vuoden ajan.

Poliisin virkamerkki on noussut esiin aiemminkin tänä vuonna, kun poliisin ammattiliittopuolelta on ehdotettu lakimuutosta merkkeihin, tosin toisesta syystä. Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL:stä on alkuvuodesta ehdotettu lakimuutosta, jonka tarkoituksena olisi luopua poliisin nimitunnistepakosta eli kunkin poliisin oman nimen näkymisestä virkapuvussa ja virkamerkissä. Syynä on vihapuheen ja uhkausten yleistyminen. Tilalle on ehdotettu numerolaattaa.

Lue lisää:

Poliisi esittää lakimuutosta kiusaamisen ja uhkailun estämiseksi: Poliisin nimi pois virkapuvusta ja virkamerkistä

Samastuin tähän nuoreen naiseen kilpailun alusta asti. Hän oli selkeän ylipainoinen, herkästi punasteleva, ymmärtääkseni kohtuullisen varattomasta perheestä.

Paistoi pitkälle, että tavalla tai toisella hän oli alun alkaenkin saanut huonommat kortit kuin moni muu kilpatovereistaan.

MasterChef on kilpailu, jossa tehdään ruokaa. Ohjelma alkoi BBC:llä parikymmentä vuotta sitten. Samalla formaatilla on tehty tv-ohjelmaa ympäri maailman, myös Suomessa.

Julkkiksille ja lapsillekin on omat MasterChef-mittelönsä, mutta minä pidän eniten versiosta, jossa tavalliset kotikokit mittelevät paremmuudestaan. Nimenomaan aussiversio on suosikkini.

Kiperien kokkaustehtävien jälkeen kilpailijat yksi toisensa jälkeen putoavat kisasta. Voittaja saa ison tukun rahaa, auton ja tietysti paljon julkisuutta. Monista voittajista ja kärkipään kilpailijoista on tullut kuuluisia kokkeja ja ravintoloitsijoita.

Tuo nuori naiseni, Abbey Rose, pärjäsi alussa hyvin. Hän oli yksi MasterChef Australia -kisan ennakkosuosikeista, kun hän alkoi silmin nähden murentua. Yksinkertaisimmatkaan hommat eivät tahtoneet onnistua.

Kaikki alkoi epäonnisesta hummuksesta, jonka kanssa Abbey vatuloi punakkana ja itkuisena. Muutkin maustamiset menivät pieleen. Vaikka merenelävien piti olla Abbeyn vahvinta alaa, jätti hän mustekalan raa’aksi.

Abbey putosi kisasta.

Mitä ihmettä tapahtui?

Minä tiedän.

Abbeyn kaatoivat ne puuttuvat 25 prosenttia itseluottamuksesta. Juuri ne samat, joista minäkin tiedän niin paljon.

Abbey oli selkeästi luokkaretkellä, matkalla ylempään yhteiskuntaluokkaan. Pois australialaisesta lähiöstä kohti kuuluisuutta ja juhlittua uraa tv-kokkina.

Kilpailussa vieraillut kokkijumalatar Nigella Lawson suorastaan ylisti Abbeyn tekemiä ruokia. Australian kokkikisaa tuomaroi sympaattinen kolmikko, joka alkoi kutsua häntä makujen kuningattareksi.

Abbey tuntui onnistuvan kaikessa. Hän loi makupaletteja, joita tuomarit nautiskelivat silmät ummessa.

Näin Abbeyssa niin paljon tuttua. Kun onnistumisten putki alkoi, paukutteli hän henkseleitään. Abbey oli hetkittäin ärsyttävän itsevarma, haastatteluissa itserakkaan ja kaikkitietävän kuuloinen.

Kunnes ei enää ollut.

Veikkaan, ettei minuakaan kovin moni sanoisi epävarmaksi ihmiseksi. Mutta se puuttuvan neljänneksen syndrooma on kovin tuttu minullekin. Psykiatria tai lääketiede ei tätä nimeämääni syndroomaa tunne. Minulle, Abbeylle ja kaikille kohtalotovereillemme se on valitettavan tuttu.

Abbeyn itseluottamus toimi kahdella ääripään asennolla, on ja off. Abbey tuskin oli maanis-depressiivinen, mutta hänen itsetuntonsa oli. Hänen MasterChef-koitoksensa muistutti epäonnista keinuleikkiä. Vauhtia piisasi ja se tuntui riittävän taivaisiin saakka. Varomaton horjahdus ja lisää vauhtia vaatinut kiikkuja itkee polvet ruvella leikkikentällä.

Minunkin itseluottamukseni ja taistelutahtoni taisi olla suurimmillaan aluksi. Lukion jälkeen pääsin yliopistoon. Valmistumisen jälkeen menin toimittajan työhön: radioon ja televisioon.

Näin jälkeenpäin ajateltuna se aika oli kovaa punnerrusta hampaat irvessä.

Parempiosaisten perheiden lapsille tämä kaikki olisi ehkä ollut itsestäänselvää. Minä pelkään vieläkin, että paljastun ja joku huomaa, että oikea paikkani olisikin tehtaan liukuhihnalla.

Kuljen edelleen heikoilla jäillä, koska en oikein tiedä, minne kuulun.

Mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä vakuuttuneempi hän oli siitä, että elämässä oli ratkaisevaa, minkälaisessa ruokapöydässä oli lapsena istunut. Se oli hänen teoriansa numero yksi. Sen jälkeen tuli pitkä väli tyhjää ja sitten voitiin alkaa keskustalla jostain muusta.

Näin kirjoitin monta vuotta sitten esikoisromaanissani Ei millään pahalla. Monien esikoisromaanien tapaan se oli selkeä avainromaani, jossa purin oman lapsuuteni osattomuuksia.

Olin suuren työläisperheen pahnanpohjimmainen. Siinä pöydässä oli todellakin herttaisen yhdentekevää, otetaanko vai annetaanko vasemmalta tai muistettiinko kattaa leipälautaset. Ateriointi oli niukkaa ja nopeaa. Ruskea kastike kulkee vieläkin perässäni kuin raskas laahus.

Luulen, että Abbey olisi tajunnut, mitä yritin kirjassa sanoa. Sen, että edelleenkin jokin erottaa köyhien perheiden lapset parempiosaisista kavereistaan.

Ero on läpinäkyvä, mutta selvästi olemassa oleva. Se on kuin radon, hajuton ja näkymätön, mutta vaarallinen kaasu.

Ratkaisevimmat erot vähäosaisten ja parempiosaisten lasten välillä eivät ole materiassa: kenkien, kännyköiden ja huppareiden merkeissä ja hintalapuissa.

Uskaltaisin väittää, että kohtalokkaimmat, pitempikestoiset erot näkyvät erona nimenomaan itseluottamuksen määrässä.

En väitä, että kaikki hyvin toimeentulevien perheiden lapset puhkuvat itseluottamusta. Väitän, että heillä usein on paremmat rakennuspalikat itsetunnon rakentamiseen.

Tutkijat puhuvat ylisukupolvisuudesta. Ylisukupolvisella huono-osaisuudella tarkoitetaan vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Siitä on paljon tieteellistä tutkimusta.

Sosioekonomisten, psykososiaalisten, biologisten ja geneettisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntyy huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju. Se voi ilmetä heikkoina voimavaroina elämän eri alueilla.

Myös itseluottamus on voimavara. Se syntyy niin monesta pienestä, merkityksettömänkin tuntuisesta asiasta ja taidosta, jotka opitaan jo lapsuuskodissa. Minä en vieläkään oikein osaa käyttää leipälautasta. Lautasliinojenkin kanssa tahtoo tehdä tiukkaa.

On paljon asioita ja taitoja, joita olen vajaa tai jotka olen myöhemmin joutunut opettelemaan.

Minun luokkaretkeni huipentuma oli kymmenen vuoden mittainen pesti diplomaatin puolisona, jolloin järjestin edustusillallisia. Ja hyvin järjestinkin, kaikesta huolimatta. Mutta miettiä piti aina.

Olen äreän sotaveteraanin ja masentuneen suurperheen äidin yhdeksäs lapsi, jolla oli ruskeat kunnan monot, isoveljeltä perityt. Nyt se ei kuulosta suurelta asialta, mutta silloin vääränväriset monot täyttivät koko pukuhuoneen, värjäsivät ladun edessäni ja perässäni ruskeaksi.

Luuseri. Silloin ei vielä käytetty koko sanaa, mutta jos olisi käytetty, olisi se kuvannut minua varsinkin niillä talvisilla liikuntatunneilla. Valkoiset monot olivat merkki jostain. Parempien perheiden tyttärillä oli vitivalkoiset monot. Huonompien perheiden tyttärillä ruskeat.

En tiedä mitkä olisivat nykyajan lapsien kunnan monot, mutta niitä on. Viimeisimmät tilastot kertovat, että Suomessa on 150 000 köyhää lasta. Vuonna 2012 luku oli 123 000. Huonompaa suuntaan siis ollaan menossa.

Kunnan monoja piilotellaan jaloissa edelleen. Ja pahoin pelkään, että niitä muistellaan vielä kymmenienkin vuosien päästä.

Köyhyydellä kun on outo taipumus aiheuttaa kokijoissaan häpeää.

Olemme niin pitkään luulleet, että jokainen on oman onnensa seppä. Ajatusta ovat toitottaneet varsinkin ne, jotka yleensä ovat oman mammonansa perineet. Mutta ehkä noin yksinkertaisen älyttömyyden uskominen vaatiikin varsin rikkumatonta itseluottamusta?

100 prosenttisella itseluottamuksella voi usein korvata neljänneksen puuttuvasta osaamisesta tai luovuudesta. Mutta jos se viimeinen 25 prosenttia itseluottamuksesta on jostain syystä jäänyt puuttumaan, mikään määrä taitoa tai luovuutta ei taida olla kylliksi kun edessä on kova paikka.

Niin se Abbey vain valitettavasti on. Sen olen minäkin, vaneritehtaan apulämmittäjän tytär niin monessa käänteessä saanut tuta.

Mutta Abbey, minun silmissäni sinä voitit kokkikisan. Minä puolestani en vieläkään omista valkoisia monoja. Pistän hanttiin. En halua, että ne loppumattomiin määrittävät minua. Joskus onnistun paremmin, joskus huonommin. Mutta on tyytyminenkin taito. Ja jos jotain, niin sen olen tässä ylisukupolvisuuden ketjussa saanut oppia.

Regina Rask on Puoli seitsemän-ohjelman toimittaja, joka ei osaa syödä artisokkaa eikä hummeria.

Yöimetystä tunnin, parin välein. Päivisin pää tuntuu sumuiselta. Elina Rantamoijanen palaa muistikuvissaan muutaman vuoden taakse, esikoisensa Hilman vauva-aikaan. Vertaistuki auttoi jaksamaan univelkaa.

– Minulla oli naapurissa ihana ystävä, jonka luokse saatoin mennä suoraan kellarin kautta vauva kainalossa. Niin niitä päiviä jotenkin jaksoi, Elina Rantamoijanen kertoo helsinkiläisen perhekahvilan vilskeessä.

Suomalaistutkimuksessa lähes 40 prosenttia vanhemmista koki, että heidän lapsellaan on ollut uniongelmia kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Yleisintä oli juuri yöheräily.

Pikkulasten unesta on nyt saatu uutta tietoa laajassa Lapsen uni ja terveys -tutkimuksessa. Aivan pienten lasten unen tunteminen on tärkeää siksi, että hyvää unta voitaisiin paremmin edistää.

– Monet erilaiset tekijät, ympäristötekijät ja perheiden arkiset tavat ja tottumukset vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsen uni-valverytmi muodostuu. Uniongelmiin voidaan siis myös vaikuttaa, tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Huomio unirytmiin jo kolmekuisesta lähtien

Uuden tutkimustiedon mukaan vauvan uni-valverytmin kehittyminen on erityisen tärkeää. Unirytmin kehityksen viivästyminen on yhteydessä siihen, että lapsella on enemmän myös nukahtamisen pulmia ja yövalvomista.

Käytännössä unirytmin kehittyminen tarkoittaa sitä, että unirytmi muuttuu säännölliseksi ja päiväunen määrä vähenee.

Tutkija ja HUS:in lastenpsykiatrian erikoislääkäri Juulia Paavonen ajatteleekin, että vauvan unirytmiin kannattaa kiinnittää huomiota jo hyvin varhain. Perheiden pitäisi hänen mielestään saada nykyistä aiemmin tukea lasten nukkumiseen.

– Jo ihan pienet lapset, kolmen kuukauden iästä alkaen, hyötyisivät unirytmin kehitystä hyvällä tavalla tukevista käytännöistä, hän sanoo.

Hyvä yöuni jo aivan pienenä, kolmen kuukauden iässä, ennakoi hyvää unen laatua ja hyvinvointia myöhemminkin. Tutkimukseen osallistuneilla, vauvoina öisin hyvin nukkuneilla lapsilla oli muita vähemmän erilaisia tunne-elämän ja käyttäytymisen haasteita vielä 2- ja 5-vuotiaina.

Yöheräily helpottaa toisen ja kolmannen ikävuoden välillä

Pienten lasten unirytmin kehitys ja unen laatu vaihtelevat hyvin paljon. Se tulee nopeasti esiin myös jutustellessa helsinkiläiseen perhekahvilaan tulleiden pikkulasten vanhempien kanssa. Monessa perheessä heräillään öisin. Ne, joilla nukutaan pidempiä pätkiä, osaavat arvostaa untaan.

Yleensä vuorokausirytmi alkaa vakiintua 3–6 kuukauden paikkeilla. Nukahtamisvaikeudet alkavat yleensä helpottaa noin puolen vuoden ikäisenä. Yöheräilyt sen sijaan ovat yleisiä pitkään.

– Yöheräilyt vähenevät selvästi vasta toisen ja kolmannen ikävuoden välillä, Juulia Paavonen sanoo.

Riittävästi valoa varsinkin aamuisin

Unirytmin kehittymistä voivat edistää aivan arkisetkin keinot, esimerkiksi selkeät iltarutiinit ja päiväunien ajoittaminen. Lapsen uni ja terveys -tutkimuksessa myös valaistus nousi esiin merkittävänä pikkulasten unipulmiin vaikuttavana tekijänä.

Riittävä valaistus päiväsaikaan, erityisesti aamuisin, on tärkeää lapsen unirytmin kehityksen kannalta. Suomen olosuhteissa, pimeän talven ja valoisan kesän vaihdellessa, valon määrä on kuitenkin erityinen haaste.

Valoon liittynee myös se, että loppuvuodesta syntyneillä pikkulapsilla on muita ikäisiään enemmän uniongelmia.

– Jos valoa tulee päivän aikana liian vähän tai sitä tulee illalla liikaa keinovalojen kautta, se voi häiritä unirytmin kehitystä ja aiheuttaa univaikeuksia, Juulia Paavonen sanoo.

Nukahtamisen tapa voi rikkoa yötä

Nukahtamiseen liittyvissä pulmissa taustalla on puolestaan usein hankalaksi muodostuva uniassosiaatio, mikä on monissa öisin heräilevissä perheissä tuttua. Lapsi tarvitsee aina havahtuessaan vanhemman apua ja jotakin tiettyä toimintaa, vaikkapa maidon syömistä tai tutin.

Maidon saamiseen yhdistyi myös Elina Rantamoijasen esikoisen, Hilman, nukahtaminen. Vaikka neuvolan uniohjaajakin kävi kotona auttamassa, yöheräily ja öinen imetys jatkuivat puoleentoista ikävuoteen asti.

– Hilma sai maidolla itsensä takaisin uneen. Uskon, että siihen ja läheisyyden tankkaukseen se öiden rikkonaisuus liittyikin, Elina Rantamoijanen kertoo.

Myös kuopuksen, Saiman, imettäminen on Elina Rantamoijaselle tärkeää, mutta maidon yhdistäminen nukahtamisen hetkeen on nyt onnistuttu välttämään. Saima nukahtaa illalla silittelyyn tai taputteluun eikä aina tarvita niitäkään.

Siskokset ovat temperamentiltaan erilaisia, ja pikkusisko on päiväunillaankin tottunut ympäröiviin ääniin. Toisena lapsena joutuu myös välillä odottamaan.

– Ehkä hän on päässyt paremmin jatkamaan unta, kun en ole itse heti ollut siinä tarkistamassa, Elina Rantamoijanen pohtii.

Apina heittää voltteja – huomaako lapsi?

Pienten lasten unipulmat väsyttävät vanhempia lukuisissa perheissä. Mutta onko kovin katkonaisella tai vähäiseksi jäävällä unella vaikutusta lapsen kehitykseen?

Kahteen ikävuoteen mennessä päättelytaidoissa, kielellisessä ja motorisessa kehityksessä ei suomalaistutkimuksessa havaittu eroja vähän ja paljon heräilevien lasten välillä.

Tarkkaavuuden taitoihin runsas yöheräily näyttää kuitenkin olevan yhteydessä.

Lapset jaettiin kahdeksan kuukauden iässä hyvin nukkuviin ja niin sanottuihin heräilijöihin, jotka heräsivät öisin vähintään kolme kertaa. Erot näkyivät selkeimmin, kun samat lapset olivat kaksivuotiaita.

Erot tulivat esiin kaikkein tarkimmissa tietokonetehtävissä. Lapsen katseen suuntaa tarkkailemalla selvitettiin, oppiko hän ennakoimaan, mihin voltteja heittävä apina ilmestyy.

– On mahdollista, että jos nukkuminen jää huonommaksi, toiminnot eivät pääse kehittymään samalla tavalla kuin niillä, jotka nukkuvat paremmin, väitöskirjaa Tampereen yliopistossa tekevä Tiina Mäkelä sanoo.

Aiemmista aikuisille ja vanhemmille lapsille tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että juuri tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot ovat niitä, jotka kärsivät heikosta unesta.

Tukea neuvolasta, jos heräily on tiuhaa

Milloin lapsen uniongelmat sitten ovat sitä mittaluokkaa, että niihin kannattaa hakea ulkopuolista apua?

Jos lapsi puolen vuoden iän jälkeen heräilee öisin yli kolme tai neljä kertaa, on Juulia Paavosen mielestä viimeistään syytä tarttua asiaan.

– Viimeistään silloin kannattaa ilman muuta kiinnittää huomiota siihen, mitkä tekijät juuri omassa perheessä voisivat vaikuttaa yöheräilyyn, Juulia Paavonen sanoo.

Elina Rantamoijanen olisi varsinkin esikoisensa vauva-aikana toivonut enemmän tietoa sekä käytännön kokemuksia muilta vanhemmilta, kaikessa kun oli uuden äärellä. Kahden lapsen äitinä konsteja ja kokemusta on pikku hiljaa kertynyt. Häntä itseään on auttanut myös rennompi asenne.

– Ehkä osaan ottaa nukkumiseen liittyvät asiat rennommin. Että kyllä tämä tästä menee, Elina Rantamoijanen sanoo.

Lapsen uni ja terveys -tutkimuksessa on mukana noin 1 700 perhettä Tampereen seudulta. Tutkimukseen osallistuvat lapset ovat syntyneet vuosina 2011–2013. Lasten nukkumista on tutkittu useana vuonna, jo muutaman kuukauden iästä lähtien. Osaa tutkimustuloksista ei vielä ole julkaistu tieteellisissä artikkeleissa.

Lue myös:

Lastenhoito on äidin pesti usein myös öisin, koska isä nukkuu – joillekin perheille se sopii, jotkut se repii hajalle

Jos äiti viivyttää nukkumaanmenoaan, vauvakin valvoo – samalla lisääntyvät nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilyt

Tutkimus: Jos vauva nukkuu huonosti, kasvaa keskittymisvaikeuksien ja ylipainon riski varhaislapsuudessa

Asiantuntija neuvoo: Näin saat vauvan nukkumaan – ja pysymään unessa

Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivut: MLL: Lapsen uni

Postin lakossa olevien työntekijöiden pinna kiristyy. PAU Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra vaatii, että hallituksen pitää puuttua kiistaan. Harran mielestä omistajaohjausministerin pitää erottaa Postin hallitus.

– Sitten tämä solmu rupeaisi aukenemaan. Siellä on sellainen porukka, jolla ei ole penniäkään kiinni tässä. He ajavat Postin vaikka päin seinää, Harra sanoo.

Postilakko jatkuu, koska sopua ei syntynyt tiistaina. PAU hylkäsi sovintoesityksen aamupäivällä.

Työntekijät eivät hyväksy heikennyksiä

Lakkoteltta on seissyt postikeskuksen portilla Tampereen Multisillassa runsaan viikon. Teltan purku ei ole näköpiirissä. Harra ei usko pikaiseen sopuun.

– Lakko jatkuu ihan siitä syystä, että emme ole valmiita sopimaan työehtoheikennyksiä, Harra sanoo.

Työntekijöiden mielestä 700 pakettilajittelijan täytyy tulla PAU:n työehtosopimuksen piiriin. Pakettilajittelijat siirtyivät marraskuun alussa toisen työehtosopimuksen piiriin, jossa työnantajapuolta edustaa Medialiitto.

– Ei kukaan hyväksy sellaista omassa työelämässään, että hänen palkkojaan ruvetaan pudottamaan 30 prosenttia, jopa 50 prosenttia, Harra sanoo.

Posti: lajittelijoiden palkat turvataan

Posti tiedotti tiistaina iltapäivällä, että Postin pakettilajittelijoiden kokonaispalkka säilyy ennallaan yli kaksi vuotta. Postin mukaan uusi palkkamalli turvaa palkat myös tämän jälkeen.

Postin mukaan siirtymäaika on pitkä ja sen aikana työnantaja varmistaa yhdessä henkilöstön kanssa, että mallista tulee toimiva. Posti sanoo, että mallissa jokaiselle työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiota työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan päälle.

Postin mukaan muutoksella on valtion omistajaohjauksen tuki.

– Paltan ja PAU:n neuvotteluiden ja sovun jarruttaminen tämän yksittäisen ja jo päätetyn asian takia on kohtuutonta, sanoo Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto.

Muilta liitoilta tukea Postin työntekijöille

Monet ammattiliitot tukevat Postin työntekijöiden lakkoa. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tukilakko tavaraliikenteen ratapihoilla alkoi tiistaiaamuna ja päättyy illalla. Rautatiealan Unionin RAU:n saarto pysäyttää tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen tiistai-illasta alkaen vuorokaudeksi.

Tukilakot keräävät Postin työntekijöiltä kiitosta.

– Nyt näyttää siltä, että tämä rupeaa eskaloitumaan yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Tässähän saattaa käydä niin, että Suomi pian pysähtyy, Harra sanoo.

Lue lisää:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Huuhkajien pääsyä EM-kisoihin juhlitaan, mutta mistä joukkue on saanut nimensä?

Kaikki kiteytyy kesäkuun kuudennen päivän iltaan vuonna 2007. Helsingin Olympiastadionilla oli käynnissä peli Suomen silloisen miesten A-maajoukkueen ja Belgian välillä.

Stadionin katsomossa istui tuona iltana myös helsinkiläinen Janne Tukiainen ystävänsä kanssa. Pelin suhteen toiveet eivät olleet kovin korkealla. Vain muutama päivä sitten Suomi oli hävinnyt EM-karsintaottelun Serbiaa vastaan.

Ottelua oli pelattu yli vartti, kun stadionin liepeiltä lennähti jättimäinen lintu, huuhkaja, joka laskeutui kentälle ja kierteli maalilta toiselle.

Peli keskeytettiin noin kymmenen minuutin ajaksi. Tilanne oli epäselvä: Miten jättimäinen lintu saataisiin siirtymään pois kentältä?

Tällöin idealamppu syttyi Tukiaisen mielessä – ja todennäköisesti monen muunkin. Tukiainen ystävineen kuitenkin tarttui toimeen idean eteen päin viemiseksi.

– Rupesimme miettimään kaverin kanssa, että huuhkajahan on hieno nimi Suomen joukkueelle. Päätimme, että tätä asiaa pitäisi edistää mahdollisimman tehokkaasti, Tukiainen kertoo.

Kentällä työskenteli myös MTV:n entinen urheilutoimittaja Christian Berg. Hän on Tukiaisen hyvä ystävä.

– Kysyin Kisseltä, että mites tämmöinen idea ja hän otti asian hoitaakseeni, Janne Tukiainen kertoo.

Huuhkaja puuttui pelin kulkuun

Berg oli itse seurannut huuhkajan lentelyä lehdistökatsomosta. Hän kuvailee muhkean linnun lennelleen katsomon ylähirreltä toiselle, kunnes se lopulta hävisi.

Berg muistelee edelleen Tukiaisen soittoa tuona erikoisena pelipäivänä.

– Takaraivossa olin jo aiemmin miettinyt, miksei Suomen jalkapallon maajoukkueella ole omaa lempinimeä. Meillä oli kuitenkin jo Leijonat ja muut, Berg muistelee.

Olympiastadionin henkilökunta nimesi ottelun kuuluisan huuhkajan Bubiksi. Oli linnulla osaa asiaan tai ei, Suomi voitti ikonisessa ottelussa Belgian 2–0.

Pelin päätyttyä Berg kiiruhti ulos kuvaajan kanssa. Tarkoituksena oli suunnata autolle, jossa Berg aikoi valmistella tulevan televisiojutun käsikirjoitusta.

Stadionin uloskäynnin juurella päivystävä porttivahti kehotti kuitenkin Bergiä katsomaan läheistä koivua kohti.

– Siellä se huuhkaja vain pällisteli. Jos meillä olisi ollut kamera valmiina, olisi se välähtänyt. Olisi ollut hienoa saada haastattelu itse huuhkajalta, Berg kertoo.

Ehkä juuri linnun kohtaaminen kesäillassa sinetöi Bergin päätöksen: hän kutsui miesten jalkapallon maajoukkuetta ensimmäistä kertaa Huuhkajiksi legendaarisena pelipäivänä esitetyssä Tulosruudussa.

– Käsittääkseni olin ensimmäinen, joka käytti joukkueesta Huuhkajat-nimitystä. Joku ehkä kokee, että nimen lähtöhetki on joku muu. Itse satuin vain olemaan sellaisessa roolissa, että pystyin tavoittamaan kansaa.

Nimitys ei sopinut kaikille

Selostajan Bror-Erik Walleniuksen mukaan nimetty Bubi-huuhkaja nousi suureen suosioon ikonisen ottelun jälkeen ja se sai innokkaan vastaanoton sekä fanien että median keskuudessa.

Lintu nimitettiin samana vuonna Helsingin Vuoden kaupunkilaiseksi.

– Varmistin pari päivää ottelun jälkeen vielä maajoukkueen tiedotuspäälliköltä, että itse joukkue kokee nimen omakseen. Ja sehän kävi heille, vaikka joidenkin kannattajien mielestä Huuhkajat-nimi ei ollut tarpeeksi arvokas.

Muun muassa Ilta-Sanomien ottelua perkaavassa jutussa kuvaillaan, ettei "huuhkaja ei raapinut, kynsinyt tai 'saalistanut' ketään".

– Uskon, että se on uros ja lisäksi poikamies. Eikä se ole lajitoverinsa Lipponen, koska Lipposella on paljon möreämpi ääni. Bubi on baritoni, arveli stadionin vahtimestari Marko Helistö MTV:lle tapauksen jälkeen vuonna 2007.

Lipponen on Töölössä usein nähty kaupunkihuuhkaja, joita on tavattu useissa Euroopan kaupungeissa.

Bergin mukaan Huuhkaja-nimitys eteni ottelun jälkeen myös muihin tiedotusvälineisiin, vaikka nimityksestä on käyty myös kiistoja.

Bergille stadionilta soittanut Janne Tukiainen toppuuttelee, ettei häntä voi palkita mistään innovatiivisesta keksinnöstä.

– Toimin innoittajana ja Kisse lanseerasi tämän. Tämä oli yksi alkupiste, mihin nimen voi jäljittää, Tukiainen sanoo.

Lue lisää:

Huuhkajat etenivät EM-kisoihin, mutta jalkapalloyhteiskuntaan on tutkijan mukaan vielä matkaa: "Faneille arvokisapaikka riittää, mutta suurelle yleisölle ei"

IS: Presidentti Niinistö yllätti rakastetun Huuhkajat-huoltajan Gunnar Yliharjun – kutsui Linnan juhliin jo stadionilla

Lahtelaisen Riikka Mäkelän, 36, ensimmäinen oma koti paljastui homepommiksi. Rintamamiestalon julistaminen asuinkelvottomaksi sisäilmaongelmien takia sai yksinhuoltajaäidin aluksi uupumaan. Pian hän kokosi voimansa ja päätti pelastaa kotinsa.

Mäkelän talotyömaa on Suomessa lajissaan ensimmäinen korjausurakka, jonka rahoitukseen haetaan apua vastikkeellisesta joukkorahoituksesta.

Tavalliset ihmiset ovat siis mukana kustantamassa Mäkelän ja hänen poikansa kodin korjaamista asuttavaan kuntoon. Hän on saanut vain kannustavia viestejä.

– Kukaan ei ole ihmetellyt miksi muiden tavallisten ihmisten pitäisi auttaa meidän talomme remonttikustannuksissa.

Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa rahoittajat saavat vastineeksi esimerkiksi palveluja, elämyksiä tai hankkeen lopputuotteen. Projekti Rouhiksen tapauksessa talon tarinaan liittyvän tuotteen.

Riikka Mäkelä ideoi hometalon remontin ympärille tuotesarjan, johon kuuluu pieniä käyttöesineitä kuten tiskirätti ja emalimukit.

Project Rouhis on ensimmäinen, jonka Suomen suurin joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me kelpuutti. Perustajajäsen ja tuottaja Tanja Jänicke kertoo, että monet yksityiset ihmiset ovat lähestyneet Mesenaattia joukkorahoituksen toivossa.

Yrittäjänä ennenkin työskennellyt Riikka Mäkelä otti käyttöön pöytälaatikkoyrityksensä. Hän suunnittelee jatkavansa yrittämistä vanhojen talojen puolestapuhujana oman kodin korjauksen jälkeen. Tämä helpotti kampanjan hyväksymistä.

Aiemmin Mesenaatti.me on pitänyt tiukan linjan, jos kampanjan tarkoituksena on ollut yksittäisten ihmisten tukeminen taloudellisesti. Jänicken mukaan Mesenaatin avulla ei voi jatkossakaan hakea rahoitusta asioissa, jotka kuuluvat valtion tai kuntien vastuulle. Tällaisia ovat peruspalvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto.

– Suomi on hyvinvointivaltio. Yksityisten kansalaisten ei tarvitse suoraan rahoittaa toisten kansalaisten hyvinvointia.

Mutta sisäilmaongelmat on Tanja Jänicken mukaan tärkeää nostaa esille tätäkin kautta.

– Mielestäni yhteiskunta ei hoida homeongelmia sillä tavalla kuin ne hyvinvointivaltiossa pitäisi hoitaa.

Uusi laki tuo ketterämpää auttamista

Mesenaatin kautta voi hakea myös lahjoituspohjaista joukkorahoitusta, mutta suurin osa kampanjoista on vastikkeellisia. Laki kieltää lahjoitusten pyytämisen suurelta yleisöltä ilman rahankeräyslupaa, joka voidaan toistaiseksi myöntää vain yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle.

Tilanne muuttuu maaliskuun alussa. Silloin voimaan tuleva uusi rahankeräyslaki mahdollistaa pienkeräykset. Enimmillään 10 000 euron pienkeräykseen ei enää tarvita keräyslupaa, ilmoitus poliisilaitokselle riittää.

Pienkeräyksen voi käynnistää myös vähintään kolmen yksityisen ihmisen muodostama ryhmä. Tuotto voidaan käyttää yksityisen ihmisen tai vähävaraisen perheen hyväksi.

Tilastojen mukaan noin puolet Suomessa vuosittain järjestetyistä rahankeräyksistä tuottaa alle 10 000 euroa.

Pienkeräyksien helpottaminen antaa kansalaisille mahdollisuuden auttaa toisia ihmisiä paljon ketterämmin kuin ennen. Jänicken mielestä tämä ei vaaranna hyvinvointivaltiota.

– On mahdollisuus toimia nopeasti, jos ryhmä ihmisiä esimerkiksi haluaa käynnistää keräyksen hometalonsa menettäneen perheen tueksi. Eihän valtio ennenkään ole voinut hoitaa tällaisia asioita.

Tulipalokin olisi tuntunut paremmalta

Valtiolta ei ole herunut tukea Riikka Mäkelällekään. Hän toivoo, että sisäilmaongelmien vuoksi kotinsa menettäneitä ihmisiä autettaisiin edes lainan takauksella.

– Valtion takaamalla lainalla olisin saanut katettua remontin kustannukset.

Hometalon korjaamiseen ei heru apua vakuutusyhtiöltä. Pahimmillaan ahdinko herätti Mäkelän mielessä synkkiä ajatuksia.

– Tulipalo on kauhea asia. Silti synkimmällä hetkellä melkein toivoin, että talo olisi mieluummin palanut. Olisin saanut edes jotain korvauksia vakuutusyhtiöstä.

Yrittäjyyden lisäksi Mäkelä työskenteli aiemmin tiimioppimisen valmentajana nuorten parissa ja johtajakoulutuksessa. Kun kodissa muhivan homeongelman laajuus selvisi, hän joutui jäämään sairauslomalle silloisesta työstään.

Huono sisäilma oli jo vuosien ajan aiheuttanut rajuja fyysisiä oireita, jatkuvaa sairastelua ja kipuoireita.

Vuoden 2018 maaliskuussa koti paljastui asuinkelvottomaksi kuntokartoituksessa ja kosteusmittauksissa. Mäkelä romahti.

– Seinät kaatuivat päälle kodin menettämisen jälkeen.

Hän muutti poikansa Veeti Mäkelän, 14, kanssa evakkoon heti seuraavana päivänä tilanteen kauheuden selvittyä. He asuivat aluksi ystävän luona pari kuukautta, minkä jälkeen Mäkelä vuokrasi kerrostaloasunnon läheltä perheen kotitaloa.

Puoli vuotta meni kuin sumussa. Aluksi fyysiset oireet pahenivat ja Mäkelä kävi masennuksen takia terapiassa.

– Sitten päätin, että en luovuta. Selvitän voiko kotimme korjata asumiskuntoon.

Viime keväänä hän aloitti purkutyöt. Seiniä ja lattioita avattiin. Pian selvisi, että talo täytyy purkaa rakenteisiin asti. Riikka Mäkelä aloitti urakan, joka vielä siinä vaiheessa tuntui hetkittäin toivottomalta.

– Ilman ystävien talkooapua en olisi koskaan selvinnyt.

Hengityssuojaimesta huolimatta Riikka Mäkelän oireet olivat purkuvaiheessa melkoiset. Hän jatkoi sitkeästi purkuraudan heiluttamista.

Talon ongelmat johtuivat puutteellisesta korvausilman saamisesta.

– Rakenteiden uusimisen jälkeen ilmanvaihtoa lisätään tuuletusventtiileillä. Myös rossipohjasta tehdään paremmin tuulettuva.

Talon luuranko on esillä

Rouheaksi rappiokartanoksi leikkimielisesti nimetty talo on tällä hetkellä pelkkä runko. Lattiat on revitty auki ja niiden rakenteet vaihdettu. Seinistä on jäljellä ainoastaan tukipuut ja ulkolaudoitus.

Remontin rahoitukseen osallistuvat voivat valita tapetin kuviolla koristettujen keittiöliinojen ja emalimukien lisäksi taidetta. Myynnissä on Riikka Mäkelän äidin taitelija Satu Loukkolan veistoksia.

Yksi vaihtoehto on aineeton vastike, jonka avulla lahjoittaja pääsee osaksi talon tarinaa.

– Jätän vanhat tiiliseinät esille osassa taloa. Kaiverrutan ihmisten viestejä metallilaatoille, jotka kiinnitän tiiliseiniin.

Lokakuussa käynnistynyt Mesenaatti-kampanja on tuottanut vasta vähän yli 2 000 euroa. Riikka Mäkelän tavoite on 15 000 euroa. Se riittäisi materiaaleihin, joiden avulla talo saataisiin asumiskuntoon. Äiti ja poika pääsisivät kotiin.

Mutta ei ennen kevään tuloa, koska kylmä talvi keskeneräisessä talossa pelottaa.

– Tavoitteena on muuttaa takaisin toukokuussa. Vuokra-asunnosta luopuminen helpottaisi taloudellista tilannetta.

Rouhean rappiokartanon remontti jatkuu pitkään. Todennäköisesti talosta tulee Mäkelälle elämän mittainen projekti. Hän ei edes halua laskea kuinka paljon rahaa rintamamiestalo on tähän mennessä syönyt.

– Taloremontista tulee todennäköisesti helposti sellainen 100 000 euron juttu.

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on vauhdittanut riitaisia työehtosopimusneuvottelujaan työnseisauksella Posti Oy:ssä. Työnseisaus jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta klo 24.00, jos neuvotteluratkaisua ei ennen sitä synny. Useat liitot tukevat Postin työntekijöitä tukilakoilla.

Listasimme toistaiseksi tiedossa olevat, päivittäin laajenevat tukitoimet, joista eri alojen liitot ovat ilmoittaneet.

Lista yltää ensi viikon maanantaihin asti, jolloin tukilakot laajenevat tuntuvasti: Postin myymälät ja asiamiespostit eivät toimi, pääkaupunkiseudun bussiliikenne jumiutuu, useat matkustajalaivat jäävät satamiin ja lentoliikenne uhkaa mennä sekaisin.

Tiistai 19. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT), Liiton jäsenet pidättäytyvät työstä Posti Kuljetus Oy:ssä ja muilla työpaikoilla Posti Oy:n tavaroiden ja lähetysten käsittelystä.

Postin tavaroiden ja lähetysten käsittelystä pidättäytyminen koskee AKT:n jäseniä, jotka työskentelevät kuorma-auto- tai linja-autoliikenteessä tai terminaalitoiminnoissa. Tukitoimet koskevat myös linja-autoasemia, huolinta-alan varastoterminaaleja ja satamia. Tukensa Postin työntekijöille antavat myös Avainta Oy:n AKT-laiset nosturinkuljettajat.

AKT:n jäseniä on ylityö- ja työvuorojen vaihtokiellossa.

Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto koskee kuorma-autoalaa, linja-autohenkilökuntaa, terminaalitoimintaa, huoltokorjaamoja, linja-autoasemia, kaupan automiehiä, elintarvikealan automiehiä ja säiliöautonkuljettajia.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat. Kotimaanliikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille sekä ulkomaanliikenteessä oleville lasti- ja ropax -aluksille sekä matkustaja-autolautoille ei oteta Postin kuljetuksia, vaan ne jätetään satamiin.

Rautatiealan unioni (RAU) Liitto tukee PAUn työtaistelua saarrolla, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen kello 21.00. Saarto päättyy keskiviikkona kello 21.00. Tämä jatkaa Raideammattilaisten (JHL) tavaraliikenteeseen ilmoittamia työtaistelutoimia vuorokaudella.

Saarron aikana Finrail Oy:ssa työskentelevät RAUn jäsenet eivät osallistu rautatieiden tavaraliikenteen turvaamiseen eikä ohjaamiseen. Saarron ulkopuolelle rajataan henkeen, terveyteen, ympäristön vaarantumiseen tai yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät.

Rautateiden henkilöliikenne liikkuu normaalisti työtaistelun aikana.

Keskiviikko 20. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto laajenee koskemaan säiliöautonkuljettajien lisäksi koko säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja, ahtausalaa, huolinta-alan varastoterminaali ja satamatyöntekijöitä, matkustamohenkilöstöä, matkatoimistoalaa sekä Airpro Oy:tä ja Avainta Oy:n atk-laisia nosturinkuljettajia.

Ilmailualan unionin (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat.

Rautatiealan unioni (RAU) Saarto, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen vuorokaudeksi päättyy kello 21.00.

Torstai 21. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevien ropax -alusten ja matkustaja-autolauttojen autokansilla tapahtuva lastinkuljetus lopetetaan siten, että autokansille ei enää oteta rekkoja, säiliöautoja eikä irtoperiä tai muita vastaavia. Sen sijaan autokansilla voidaan kuljettaa henkilö- ja linja-autoja.

Merimiesunionin jäänmurtajilla ja jäänmurtotehtävissä työskentelevät jäsenet eivät seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Perjantai 22. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Liitto aloittaa Postin kuljetusten käsittelykiellon elintarvikealan yrityksissä kello 24.00.

SELin julistama käsittelykielto tarkoittaa, että elintarvikealan työpaikoilla ei kerätä, lastata tai pureta kuormia Postin hoitamiin kuljetuksiin, jotka ajaa Postin oma auto tai alihankintana Postin ajoa tekevä auto. Käsittelykielto koskee kaikkia Posti Oy:n, Posti Palvelut Oy:n, Posti Kuljetus Oy:n sekä Transval Groupin kuljetuksia sisältäen myös tytäryhtiöt

Lauantai 23. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sunnuntai 24. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat kello 24.00:ään saakka.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Maanantai 25. marraskuuta

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) Lakko laajenee.

Uudet työseisaukset koskevat postinjakelua, postinkäsittelyä, postinkuljetusta sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviä koko maassa maanantain vastaisesta yöstä klo 00.00 koko lakon loppumisajankohtaan 8:nteen joulukuuta kello 24.00. Nyt lakossa on kaikkiaan kymmenisentuhatta postilaista.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliito (AKT)Liitto laajentaa myötätuntolakkoaan pääkaupunkiseudulle HSL:n bussiliikenteeseen ja huoltokorjaamoihin.

Uudet tukitoimet alkavat maanantaina kello 3.00 ja päättyvät tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00, mikäli PAUn työnseisaukset jatkuvat.

Myötätuntotyötaistelun aikana ne AKT:n jäsenet, jotka ajavat paikallis- ja lähiliikennettä HSL-alueella, pidättäytyvät työstä.

Työstä pidättäytyminen koskee myös myötätuntotyötaistelun kohteina olevien yritysten huoltokorjaamoiden työntekijöitä.

AKT:n aiemmat myötätuntotyötaistelutoimet pysyvät voimassa.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevat lasti-, ropax- ja matkustaja-alukset, jotka ovat Suomen lipun alla ja jotka saapuvat Suomen satamiin klo 6.00:n jälkeen, jäävät satamiin eivätkä Suomen merimiesunionin jäsenet enää seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Tallink Siljan laivoista lakolla on vaikutus Turku–Tukholma-reitillä liikennöivään Baltic Princessiin ja Helsinki–Tukholma-reitillä liikennöivään Silja Serenadeen. Baltic Princess jää Turun satamaan maanantaina illalla, ja Silja Serenade Helsinkiin tiistaina aamulla.

Viking Linella lakko vaikuttaa yhtiön viiden Suomen lipun alla kulkevan aluksen toimintaan. Alukset ovat Mariella, Gabriella, Amorella, Viking Grace ja Rosella.

Ilmailualan Unioni (IAU) Tukitoimet laajenevat kello 6.00.

Tukitoimiin osallistuvat IAU:n jäsenet kaikkien Suomesta ja Suomeen operoivien lentoyhtiöiden käyttämissä maapalveluissa, tekniikassa, cateringissä, rahdissa sekä lisäksi lentoasemien turvatarkastuksessa.

Tukilakkotoimen piirissä ovat Paltan jäsenyrityksistä Airpro Oy, Aviator Finland Oy, Finnair Oyj, Finnair Cargo Oy, Finnair Kitchen Oy, GA Telesis Engine Services Oy, HUB logistics Handling Oy, Nordic Regional Airlines Oy, RTG Ground Handling Oy ja Swissport Finland Oy

Työnseisauksen ajaksi IAU:n jäsenet lopettavat kaikki työnsä. Työnseisaus päättyy, kun he palaavat tiistain puolella alkaviin työvuoroihinsa.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) Liitto kieltää Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä eli asiamiesposteissa. Kielto astuu voimaan maanantain vastaisena yönä kello 00.00, jos ratkaisua ei siihen mennessä ole löydetty.

Postin palvelupisteitä on kaikkiaan noin 750. Ne sijaitsevat muun muassa kaupoissa, kioskeissa, liikenne- ja huoltoasemilla, kahviloissa ja apteekeissa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sähköliitto Liitto aloittaa tukitoimensa kello 6.00, ja ne päättyvät sunnuntaina 8. joulukuuta kello 24.00.

Tukilakko kohdistuu huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöihin postinkäsittelyyn ja -jakeluun liittyvissä tehtävissä. Se kohdistuu seitsemään posti- ja logistiikkakeskukseen kuudella paikkakunnalla. Lakon piiriin kuuluvat keskukset sijaitsevat Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa ja Liedossa. Lisäksi lakko käsittää rahtiterminaalin Vantaalla.

Lisää aiheesta:

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Postin lakko pitkittyy ja kärjistyy: Työtaistelu uhkaa jo lentokenttiä ja pääkaupunkiseudun busseja – 5 ydinkohtaa lakon syistä ja seurauksista

Ministeri Paatero niukkasanainen Postin pakettilajittelijoiden siirrosta yhtiöön, joka käyttää halvempaa työehtosopimusta: Se on todellisuutta

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Pitäisikö miesvaikuttajien kieltäytyä osallistumasta keskustelutilaisuuksiin, joihin ei ole kutsuttu ensimmäistäkään naista?

Tätä mieltä on ainakin joukko professoreita, jotka ovat ilmoittaneet Twitterissä, etteivät enää osallistu pelkästään miehistä koostuviin paneeleihin.

Omasta kieltäytymisestään twiittasi maanantaina Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä.

Määttä kertoo mietiskelleensä asiaa yli yön ja tulleensa lopulta selvään päätökseen siitä, ettei osallistu puhujana tai panelistina tilaisuuksiin, joissa on vain miesesiintyjiä.

Hän kiittää virikkeestä Slushin toimitusjohtajaa Andreas Saarta sekä teknologiavaikuttaja Taneli Tikkaa, jotka ovat aiemmin ilmaisseet kieltäytyvänsä miespaneeleista.

Määtän twiittiä seuranneessa keskustelussa ainakin professorit Panu Minkkinen ja Jaakko Husa ovat sitoutuneet samaan.

Jo keväällä oikeustieteen professori Pauli Rautiainen antoi vastaavan vakuutuksen. Tuoreessa twiitissä hän sanoo linjauksensa pitäneen toistaiseksi varsin hyvin. Pari kertaa on lipsunut, hän myöntää.

Värikästä keskustelua Twitterissä

Määtän ilmoitusta on seurannut värikäs keskustelu Twitterissä. Tarjolla on sekä kiitosta että arvostelua.

Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula toteaa, että "eipä tällaisista ilmoituksista haittaakaan ole". Hän lisää huomanneensa olevansa usein paneeleissa ainoa asiantuntijaroolissa oleva naisoletettu. Jos muita naisia on, he toimivat juontajina tai soittavat tauolla pianoa, hän lisää.

SDP:n Hussein al-Taee twiittaa jo kutsuttaessa ilmoittavansa, että paneelin olisi hyvä olla tasa-arvoinen. Kutsuja saa kuitenkin hänen mielestään itse päättää lopullisesta kokoonpanosta.

Mervi Hongisto puolestaan kysyy, halutaanko paras mahdollinen, eri näkökulmia esille tuova paneeli, vai parhaaksi katsotuista yksilöistä koostuva paneeli. Ne eivät usein ole sama asia, hän korostaa.

Jaakko Husa: Tervehenkinen lähtökohta

Helsingin yliopiston oikeus ja globalisaatio -professuurin haltija Jaakko Husa on yksi niistä, jotka Määtän twiitin jälkeen innostuivat antamaan samansisältöisen lupauksen.

Ylen tavoittaman Husan mukaan kyse ei välttämättä ole erityisen tiukasta ohjelmajulistuksesta, vaan tervehenkinen lähtökohta ja lupaus toimia sen puolesta, että paneeleihin kokoontuisi pikkuisen nykyistä monipuolisempaa porukkaa.

Husan mukaan asinatuntijuus on sekin järkevä kriteeri keskustelijoita valittaessa, mutta balanssia kannattaa aina hakea.

– Tuntuu, että monissa kysymyksissä löytyy sekä mies- että naisasiantuntijoita. En tiedä, onko edes paljon kysymyksiä, joissa olisi vain mies- tai naisasiantuntijoita, hän sanoo.

Husa arvelee, että kysymys on usein viitseliäisyydestä. Kun järjestää paneelia tai kutsuu puhujia, on helpompi kutsua tuttua väkeä.

– Taustalla ei ole välttämättä pahantahtoista tai tietoista suunnittelua.

Määtän ilmoitukseen yhtyneet haluavat pitää omalta osaltaan huolta siitä, että puhujat ja paneelit ovat vähän monipuolisempia, uskoo Husa.

Määtän twiitistä uutisoi ensimmäisenä Talouselämä.

Japanilainen järjestelyasiantuntija Marie Kondo on noussut menestyskirjailijaksi kirjoittamalla siitä ilon tunteesta, jonka turhasta tavarasta eroon pääseminen ihmiselle tuottaa.

Nyt Kondo kuitenkin haluaa ihmisten ostavan lisää tavaraa. Ja mieluiten häneltä itseltään.

Miljoonia kirjoja yli 30 maassa myynyt Kondo avasi tällä viikolla internet-sivustollaan nettikaupan.

Kaupan on – kirjojen lisäksi – erilaista kodintavaraa ja kylpytuotteita. Kondon nettikaupasta löytyy esimerkiksi lasinen teekannu (25 dollaria), messinkisiä tarjoiluvälineitä (kauha 96 dollaria) sekä vaaleanpunaiset nahkatohvelit (206 dollaria).

Japanin suurin nettikauppa Rakuten ilmoitti aiemmin tänä vuonna ryhtyvänsä yhteistyöhön Kondon kanssa.

KonMari-vaatimukset täyttyvät

Sanomalehti The Wall Street Journalin haastattelussa Kondo sanoo valinneensa nettikauppansa myymät tuotteet itse. Hän kertoo myös varmistaneensa, että ne täyttävät hänen kirjoistaan tutun KonMari-menetelmän vaatimukset:

– Otin jokaisen tuotteen käteeni ja kysyin itseltäni, tuottaako se minulle iloa, hän kertoo yhdysvaltalaislehdelle.

Kondo perustelee nettikaupan avaamista sillä, että ihailijat ovat halunneet tietää, millaisia tuotteita hän itse käyttää.

Hän kuitenkin tunnustaa, ettei itse käytä kaikkea myynnissä olevaa. Mutta vakuuttaa, että kaikki myytävä noudattaa KonMari-metodin maailmankuvaa.

– Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä valitsemaan sellaisia tavaroita, jotka tuottavat iloa heille itselleen, hän sanoo.

Karsimisen ja ostamisen ristiriita

The Wall Street Journal kysyi Kondolta, eikö hän näe ristiriitaa tavaroiden vähentämisen puolesta puhumisen ja uusien tavaroiden myymisen välillä.

Kondo vakuuttaa, ettei hänen tarkoituksensa ole saada ketään ostamaan liikaa tavaraa.

Mutta hän uskoo, että materian vaikutus ihmiseen toimii molempiin suuntiin: vääränlaiset tavarat voivat suistaa ihmisen sisäiseen kaaokseen, mutta oikeanlaiset tavarat voivat tehdä kodista turvasataman.

Onko ihmisten Kondon mielestä nyt siis tarkoitus ostaa uutta korvaamaan vanhoja tavaroita, talouslehti kysyy. Esimerkiksi yksi uusi ensiluokkainen kulho neljän vanhan tilalle?

– Minulle on tärkeintä, että ympäröit itsesi tavaroilla, jotka tuottavat sinulle iloa. Jos käytössäsi nyt oleva kulho tuottaa sinulle iloa, en kannusta korvaamaan sitä millään.

Aiheesta aiemmin:

Uusiin asuntoihin tehdään vain niukasti kaappitilaa, varastobisnes kiittää – Tutkija: ”riski, että asumiskustannukset nousevat”

Maija Ikonen saattaa siivota salaa ystäviensäkin kotona: "Tällainen mä olen, aina vähän siivoamassa!" – Nuoret aikuiset puunaavat somen ja mielenrauhan takia

KonMari-metodilla elämän kaaos järjestykseen? – "Moni on viimein huomannut elävänsä tavaratulvassa"

Tänään 19. marraskuuta vietetään kansainvälistä miestenpäivää.

Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota erityisesti poikien ja miesten terveyteen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja hyvien roolimallien korostamiseen.

Nykymuodossaan vuonna 1999 alkanutta miestenpäivää vietetään joissakin valtioissa ympäri maailman, mutta tarkkaa lukua ei ole. Virallisesta kansallisesta miestenpäivästä on kuitenkin ollut puhetta jo 1960-luvulta.

Suomessa päivää ei ole sisällytetty Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteriin eikä sitä näin ollen juurikaan huomioida.

Yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan asiaa kysellään aina silloin tällöin, koska Suomessa vietetään myös kansainvälistä naistenpäivää.

– Yleisesti katsotaan, että kalenteriin otettavilla merkkipäivillä tulee olla tarpeeksi vakiintunut ja pitkäaikainen vietto Suomessa niin, että mukana on suuri kansanjoukko. Tässä päivät eroavat, Saarelma-Paukkala kertoo.

– Nyt näyttää siltä, että miestenpäivä on selvästi nousemassa. Saattaa vielä käydä niin, että sekin lisätään kalenteriin.

Saarelma-Paukkala vertaa asiaa äitienpäivän ja isänpäivän viettoon. Ensin vietettiin vain äitienpäivää, mutta isänpäivä tuli myöhemmin. Tänä vuonna isänpäivä on virallinen liputuspäivä ensimmäistä kertaa.

– Yhteiskunta on tasa-arvoistumassa. Naiset ja miehet ovat näissäkin asioissa tulossa samalle viivalle, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kansainvälistä miestenpäivää ei mainita myöskään YK:n tapahtumakalenterissa, josta kansainvälinen naistenpäivä löytyy.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään maaliskuun 8. päivä. Tänään vietetään YK:n kalenterin mukaan maailman liikenneonnettomuuksien uhrien muistamisen päivää ja maailman vessapäivää.

Nykyinen juhlapäivä syntyi trinidadtobagolaisen tutkijan Jerome Teelucksinghin päätöksestä, joka halusi isänpäivän lisäksi päivän, jona juhlistettaisiin myös poikia sekä miehiä, jotka eivät ole isiä. 19. marraskuuta oli hänen isänsä syntymäpäivä. Trinidad & Tobago oli myös ensimmäinen maa, jossa päivää juhlistettiin virallisesti 20 vuotta sitten.

Pitäisikö kansainvälinen miestenpäivä lisätä Suomessa kalenteriin? Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue lisää:

Venäjällä miehillä on oma juhlapäivänsä

Suomenruotsalainen toimittaja-kirjailija Leif Salmén on kuollut, omainen kertoo Svenska Ylelle.

Salmén syntyi Helsingissä 1952 ja oli kuollessaan 67-vuotias.

Hän työskenteli Yleisradiossa toimittajana 1970 ja 1980 -luvuilla ja tuli tunnetuksi poliitikkojen erittäin kriittisistä ja tiukoista haastatteluista.

Leif Salménin silloinen esimies, TV 1:n johtaja ja myöhemmin Ylen pääjohtaja Arne Wessberg kertoo Salménin antaneen paljon journalismille.

– Toimittajat alkoivat ottaa työnsä vakavasti. He eivät enää olleet pelkkiä päättäjien mielipiteiden kertojia. Se oli tervetullutta, Wessberg kertoo Svenska Ylen haastattelussa.

Wessbergin mukaan Salmén piti tehtävänään varmistaa, että vallassa olevia valvotaan niin, että suuri yleisö voisi muodostaa käsityksen yhteiskunnasta.

Tätä vapauttaan Salmén käytti, mutta vastuullisesti.

– Joskus se oli ongelmallista, ei Salménille, vaan hänen haastateltavilleen.

Salménin haastattelujen tiukkuus taas perustui oivalluksiin ja osaamiseen – siihen, että hän kuunteli haastateltaviaan ja osasi nopeasti esittää loogisia jatkokysymyksiä.

– Hän ei antanut periksi ennen kuin sai vastauksen, Wessberg jatkaa.

Moninkertaisesti palkittu kirjailija

Leif Salmén kirjoitti myös runoja, novelleja ja esseitä. Viimeinen teos, esseekokoelma Itämainen huone (Det orientaliska rummet) julkaistiin 2017.

Salmén on palkittu muun muassa Topelius-palkinnolla, Tollanderin palkinnolla ja Eino Leino -palkinnolla.

1970-luvulla hän oli aktiivinen toimija Suomen kommunistisessa puolueessa.

Korjaus kello 17.35: Salménin toiminta kommunistisessa puolueessa. Salmen erosi kommunistisen puolueen luottamustoimista 1976. Jutussa luki, että hän olisi ollut aktiivi vielä 1980-luvulla.

Lue ja katso lisää:

Tentaattorina Leif Salmén (Elävä arkisto)

Leif Salmén: Grymtningar om flyktingar, homon och docenter räcker för att räknas som seriös debattör (Svenska Yle)

Leif Salmén: Jag spelade en roll (Svenska Yle)