Rajavartiosto epäilee, että järjestäytynyt ryhmä on yrittänyt avata laittoman maahantuloreitin Venäjältä Suomeen.

Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus ja laitonta maahantuloa järjestäneessä ryhmässä on mukana useita henkilöitä.

– Suomessa on rikollisryhmän jäseniä, joiden tehtävänä on vastaanottaa Venäjältä Suomeen laittomasti saapuneet iranilaiset, Kaakkois-Suomen rajavartioston tutkinnanjohtaja Ville Mihl kertoo.

Ryhmän toimintaa johtaa rajavartioston selvitysten mukaan Keski-Euroopassa asuva afganistanilainen henkilö, joka on tuonut laittomasti iranilaisia ja afgaaneja Turkin ja Kreikan kautta EU:n alueelle.

Ryhmän toiminta paljastui kesäkuun alussa, kun se oli tuomassa koemielessä iranilaisia metsien läpi Viipurista Lappeenrantaan.

Epäiltyjen reittiä seurattiin älypuhelimella

Ryhmään kuuluneet ulkomailla oleskevat henkilöt kävivät aiemmin keväällä tutustumassa itärajan alueeseen Miehikkälässä.

Tapauksen esitutkinnassa on selvinnyt, että myös Suomessa asuneet epäillyt ovat käyneet tutustumassa kaakkoisrajan olosuhteisiin muutamaa päivää ennen suunniteltua laitonta maahantuloa.

– Epäillyt ovat tienneet raja-alueen olosuhteista siltä osin, mitä ovat saaneet selville maanteiltä ja rajavyöhykkeen läheisyydestä. Lopulliset maasto-olosuhteet ovat jääneet pimentoon, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston tutkinnanjohtaja Ville Mihl.

Koematkalla Suomeen oli tulossa kolme henkilöä. Heidät kuljetettiin 15 kilometrin päähän Venäjästa rajasta, josta he kävelivät loppumatkan Suomeen.

Poikkeuksellista tapauksessa on, että laittomasti maahanpyrkiviä on ohjattu Keski-Euroopasta reaaliaikaisesti henkilöiden mukana olleen älypuhelimen avulla. Älypuhelimeen oli asennettu sijaintitietoa jatkuvasti lähettävä mobiiliiapplikaatio.

– Heille on annettu tarvittaessa ohjeita, jos suunnitellulta reitiltä on poikettu tai eksytty.

Mihlin mukaan tiedossa ei ole yhtään aikaisempaa tapausta, jossa olisi käytetty reaaliaikaista seurantaa.

– Normaaleja tekstiviestejä on lähetetty, ja niissä on kerrottu esimerkiksi paikkatietoja, mutta nyt on kyseessä ensimmäinen tapaus, jossa paikkatieto on reaaliaikaisesti siirtynyt rikollisryhmän jäsenelle.

Seurantalaitteiden käyttö kertoo Mihlin mukaan tapauksen suunnitelmallisuudesta.

– On mietitty vaihtoehtoja ja olosuhteita ja miten laiton maahantulo olisi helpoin ja turvallisin toteuttaa laittomille Suomeen pyrkijöille.

Paikannuslaitteiden takia ryhmän jäsenien ei ole tarvinnut saattaa laittomasti maahan pyrkineitä.

Koematkaajat jäivät kiinni

Venäjän rajavartiopalvelu sai yhden koematkalla olleista henkilöistä kiinni Venäjän rajavyöhykkeellä. Toiset kaksi otettiin kiinni Suomen puolella, Lappeenrannan Ylämaan alueelta.

Muutaman kilometrin päässä iranilaiskaksikon kiinniottopaikasta havaittiin myöhemmin kaksi pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä liikkumassa henkilöautoilla. Heidän tarkoituksenaan oli noutaa laittomasti Suomeen saapuvat iranilaiset.

Jos koematka olisi onnistunut, ryhmä olisi Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan tuonut seuraavan erän iranilaisia rajan yli muutamaa päivää myöhemmin.

– Uskoisin, että laittomien ylittäjien määrä olisi ollut 3–6 henkilöä kerrallaan. Silloin he olisivat mahtuneet henkilöautoihin molemmilla puolilla rajaa, tutkinnanjohtaja Ville Mihl toteaa.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei usko, että vastaavien tapausten, joissa käytetään seurantalaitteita, määrä lähtisi nousuun.

Schengen-alueelle yhden rajan ylittämällä

Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäminen kiinnostaa iranilaisia, koska sitä kautta pääsee Schengen-alueelle yhden rajan ylittämällä.

– Tällä hetkellä iranilaiset pääsevät laillisen Venäjän viisumin turvin helposti matkustamaan Venäjälle ja rajan läheisyyteen.

Ville Mihlin mukaan iranilaiset ovat olleet kaakkoisrajalla Venäjän puolella suurin kansalaisuusryhmä, jonka jäsenien maahantulon Venäjän rajavartiopalvelu on estänyt kahden viime vuoden aikana.

Viime vuonna noin sataa iranilaista estettiin tulemasta maahan. Tänä vuonna vastaava luku on jo noin 90, joten painetta on.

Etelä-Karjalan käräjäoikeudella on parhaillaan käsittelyssä toinen tapaus, jossa iranilainen henkilö yritti tulla laittomasti Suomeen Allegro-junalla. Tapauksia yhdistää ainoastaan se, että molemmissa kyseessä olivat iranilaiset.

– Käräjäoikeuden käsiteltävänä olevassa tapauksessa yritettiin käyttää väärennettyä passia, kun taas tässä toisessa tapauksessa yritettiin tulla maaston kautta Suomeen ilman asiakirjoja,tutkinnanjohtaja Ville Mihl kertoo.

Laittoman maahantulon esitutkinta on valmistunut ja se siirtyy syyteharkintaan.

Lue seuraavaksi:

Ihmissalakuljetus Saimaan kanavalla paljastui jättimäiseksi – maailmanlaajuinen rikollisjärjestö toi huviveneellä yli 70 ihmistä salaa Suomeen

Suomeen tuotu laittomasti afrikkalaisia – asialla kansainvälinen rikollisjärjestö

Turvapaikan saaneita mukana laittoman maahantulon järjestämisessä – sukulaisia ja tuttavia Venäjän kautta Suomeen

Postin työehtokiista on paitsi vaikea neuvotteluosapuolille, mutta myös poliitikoille.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) puuttui vahvasti omistajan roolissa neuvotteluihin syyskuussa, jolloin hän otti työehtoneuvotteluihin 700 pakettilajittelijoiden osalta aikalisän.

Nyt Paatero toteaa Ylelle, että 700 työntekijän siirtäminen toiseen yritykseen, joka käyttää halvempaa työehtosopimukseen, on tosiasia.

– Uskon, että työntekijät ja työnantajat ovat sopimassa asiasta. 700 työntekijää on siirretty toiseen yhtiöön. Ja se on tällä hetkellä lähtökohta, Paatero sanoo.

Tilanne neuvotteluissa kuitenkin näyttää vaikealta. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen tiistaina, koska pakettilajittelijat ovat ratkaisussa edelleen luovutettu Posti Palvelut Oy:hyn, joka noudattaa Medialiiton työehtosopimusta.

Työntekijöitä edustavan PAUn mukaan sopimus tarkoittaa kymmenien prosenttien palkkojen leikkausta. Työnantaja on kiistänyt palkka-alen.

Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoi tänään tiistaina, että työntekijöiden siirrolla uuteen työehtosopimukseen on valtion omistajaohjauksen tuki.

Omistajaohjausministeri Paatero, pitääkö tämä paikkaansa?

– Se on todellisuutta, että heidät on siirretty sinne (yhtiöön) silloin syyskuun alussa, Paatero sanoo.

Ministeri ei sano suoraan, onko yhtiölle annettu siirrosta siunausta. Paateron mukaan tärkeintä on nyt, että sovittelu jatkuu osapuolten välillä.

Lue lisää:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Lappeenrannassa Kesämäen koulun oppilaille piti etsiä väliaikaistilat, koska omassa koulussa alkoi kaksi kaksi vuotta kestävä peruskorjaus. Tarpeeksi suuret tilat yli 400:lle yläkoulun oppilaalle löydettiin pitkään lähes tyhjänä olleesta Family Center -kauppakeskuksesta. Lappeenrannan kaupunki vuokrasi kauppakeskuksesta koulua varten noin 5 000 neliömetrin tilat.

Siitä lähtien koulussa on painittu meluongelman kanssa.

– Koulussa ei pysty keskittymään kunnolla melun vuoksi, Kesämäen koulun 9-luokan oppilas Elina Grudinschi kertoo.

Grudinschi kirjoitti jokin aika sitten luokkakaverinsa Aino Roosin kanssa yleisönosastokirjoituksen meluongelmasta Etelä-Saimaa -sanomalehteen.

Melu leviää katon kautta

Koululuokat rakennettiin kesän aikana kauppakeskuksen sisälle siirrettävistä väliseinistä. Meluongelman aiheuttaa se, että väliseinät eivät ylety kattoon saakka. Tämän vuoksi ääni heijastuu katosta ja leviää tilasta toiseen.

Oppilaiden mukaan melu aiheuttaa jopa fyysisiä oireita.

– Päätä särkee ja koulun jälkeen on väsynyt olo niin, että haluttaa mennä heti nukkumaan, Kesämäen koulun yhdeksännen luokan oppilas Elina Grudinschi sanoo.

Suurin odotuksin

Kesämäen koululle kauppakeskuksen suuret tilat tulivat kuin tilauksesta.

– Meitä uhkasi siirtyminen jopa kolmeen eri väistötilaan eri puolille Lappeenrantaa. Se olisi aiheuttanut sellaisen rumban, että siihen verrattuna tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto, Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila kertoi aiemmin Ylelle.

Myös tilojen hinta oli parempi kuin esimerkiksi siirrettävien väistötilojen eli niin sanottujen parakkien vuokraaminen olisi ollut. Parakkien vuokra olisi tullut 2–3 kertaa suuremmaksi.

Lappeenrannan kaupunki vuokrasi Family Center -kauppakeskuksesta 4 900 neliömetriä tilaa koululle kahdeksi vuodeksi. Hinta on noin 2,15 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyvät vuokra- ja muutostyöt sekä kuljetuskustannukset.

Meluongelmien korjaaminen merkitsee vielä lisää kustannuksia. Kaupungin tiloja hallinoiva Lappeenrannan toimitilat -yhtiö ei pystynyt vielä kertomaan tarkkaa summaa Ylelle.

Ratkaisua etsitty

Meluongelmaa on yritetty korjata lisäämällä tiloihin mattoja, ääntä vaimentavia verhoja ja akustisia levyjä välikattoon sekä seiniin. Ongelmana on, että ritilämäistä välikattoa ei voi paloturvallisuussäännösten vuoksi peittää kuin osittain.

Koulussa tehtyjen mittausten mukaan äänitaso tiloissa on edelleen korkealla, vaikka tilanne onkin jonkin verran parantunut.

– Aluksi täällä oikein kaikui kun läpsäytti esimerkiksi käsiään. Nyt kaiku on hävinnyt maton ja pehmeiden seinien ansiosta, kuvaamataidon opettaja Aki Sihvo kertoo.

Selkeää muutosta parempaan ei ole kuitenkaan tapahtunut.

– Aika vapaasti ääni pääsee vieläkin tulemaan. Ei tämä kyllä mikään hyvä tilanne ole, Sihvo korostaa.

Opetuksen ajoitusta äänen mukaan

Melutilannetta kuvaa se, että kuvaamataidon opettaja Sihvo joutuu sopimaan viereisen musiikkiluokan kollegan kanssa opetuksen ajoituksesta.

– Olemme sopineet niin, että hän aloittaa opetuksen vähän myöhemmin, että minä saan tehtyä tunnin alustuksen ja sen jälkeen hän aloittaa. Yritämme puolin ja toisin huomioida toisiamme, Aki Sihvo kertoo.

Hän korostaa, että kaikki eivät kärsi samalla lailla melusta.

– Ihmiset ovat erilaisia. Näyttää siltä, että joitakin se häiritsee tosi paljon, mutta jotkut eivät välttämättä häiriinny.

Keinot vähissä

Tilanteen korjaamiseksi ei ole enää kovin paljon tehtävissä.

– Jonkin verran voidaan vielä lisätä akustiikkavillaa seinille ja mattoja eri puolille, kertoo rakennuttajainsinööri Mikko Mattinen tilamuutoksia toteteuttavasta Lappeen rakennuttaja Oy:stä.

Väliseiniä aiotaan myös korottaa ja kaupunki pyrkii hankkimaan kauppakeskuksesta lisää tilaa hiljaiseen työskentelyyn. Tiloihin tuodaan myös äänivaimennettuja koppeja.

Viimeisenä keinona on siirtää osa oppilaista muihin tiloihin.

– Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi perustaa sivutoimipiste tällä koululle. Toivomme kuitenkin, että tilanne saadaan ratkaistua muilla toimilla, koska koulusta on toivottu pysymistä yhtenä yhteisönä, Kaupungin toimitiloista vastaavan Lappeenrannan toimitilat yhtiön projektijohtaja Mari Routti kertoo.

Lue seuraavaksi: Koko perheen kauppakeskus avautui suurella kohulla 10 vuotta sitten – nyt kaupunki käyttää sitä väistötilanaan ja lähes kaikki liiketilat ovat tyhjillään

Suomen kirein kuntaveroprosentti on ollut kuusi vuotta 22,50 prosenttia, mutta ei ole enää. Tänään julkistettujen kuntaverotietojen mukaan Suomen korkeinta tuloveroa perii ensi vuoden alusta lähtien keskipohjalainen Halsua.

Reilun tuhannen asukkaan Halsua nostaa veroprosenttiaan kerralla 1,50 prosenttiyksikköä 23,50 prosenttiin, jolla se sysää selvästi taakseen tämän vuoden ykkösverottajat Haapajärven, Honkajoen, Jämijärven, Reisjärven ja Teuvan.

Toinen nykyisen verokaton puhkoja on Savonlinna 22,75 prosenttiin nousevalla tuloverollaan. Niin Halsuaa kuin Savonlinnaakin yhdistää väestötappio ja ikääntyvät kuntalaiset. Yhdistelmä on tuttu monesta muustakin kireän talouden kunnasta.

Tuttuun tapaan Kauniaisen tuloveroprosentti on manner-Suomen alhaisin, 17 prosenttia. Heti perässä tulevat Helsinki ja Espoo 18 prosentillaan. Ahvenanmaan kunnat komeilevat myös alhaisten kuntaverottajien kärkijoukossa.

Keskituloinen saa Halsualla pari tuhatta vähemmän käteen kuin Kauniaisissa

Miten heilahdukset kuntaverossa näkyvät palkansaajan tilipussissa?

Veronmaksajien keskusliiton Ylelle tekemän arvion mukaan Halsualla asuva keskipalkkainen suomalainen maksaa 2 190 euroa enemmän tuloveroa vuodessa kuin Kauniaisissa asuva vertailukumppaninsa.

Halsualaista Timo Marjusaarta luvut eivät hetkauta.

– Maalla on omat hyvät puolensa, vaikka kaupungissa olisi pienempi veroprosentti, paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelevä Marjusaari pohtii.

– Aika levollisin mielin olen seurannut keskustelua veroprosentista.

Kauniaisissa asuva muusikko Macke Granberg pitää kotikuntansa matalaa veroprosenttia hyvänä asiana.

– Jos veroja korotetaan, loppuu jossain vaiheessa liikkumavara, hän arvioi.

– Ajattelen, että matalammat verot tuottavat lopulta enemmän kaikille, kun ihmiset voivat ostaa enemmän palveluja.

53 kuntaa nosti veroprosenttiaan

Kaikkiaan 53 kuntaa nostaa verojaan ensi vuodelle. Määrä on tavanomainen ja kaukana ennätyksistä. Vuonna 2014 verojaan kiristi 156 kuntaa ja vuonna 2010 peräti 181 kuntaa.

Tavanomainen korotus on 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kiinnittääkin nyt huomionsa siihen, että melkoinen osa veroprosenttiaan nostavista kunnista on suuria kaupunkeja. Talousvaikeudet eivät ole vain pikkukuntien riesa.

– Kuopio nostaa, samoin Tampere, Vaasa, Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli. Isojenkin kaupunkien tulopohja on takkuillut ja tilannetta yritetään korjata paitsi säästöillä ja leikkauksilla, myös veronkorotuksilla.

Kovimpien verottajien joukkoon suuret kaupungit eivät kuitenkaan nouse korotusten jälkeenkään. Suuret kaupungit hyötyvät pienistäkin veronkorotuksista pikkukuntia paremmin, koska niissä on suhteessa enemmän hyvätuloisia veronmaksajia kuin pienissä maalaiskunnissa.

Pienten kuntien ongelma verotusmielessä on, että iso osa kuntalaisista on pienituloisia eläkeläisiä. Erilaiset kuntaveroon tehtävät vähennykset aiheuttavat sen, etteivät pienituloisten maksamat kuntaverot juuri nouse, vaikka veroprosenttia nostettaisiin.

Hyvätuloisia vähennykset hyödyttävät suhteessa vähemmän, mikä näkyy kilinänä kunnan kassassa.

Suurien kaupunkien veropäätösten myötä veronkorotukset iskevät Punakallion mukaan normaalia suurempaan määrään kuntalaisia, vaikka verojaan kiristävien kuntien määrä muuten on normaali.

Sotkamo rohkeana

Vaikka kuntien talousvaikeuksista on uutisoitu laajasti pitkin syksyä, seitsemän kuntaa on päättänyt laskea tuloveroaan ensi vuodelle. Määrä on keskiverto.

Rohkeimman loikan tekee kainuulainen Sotkamo, joka pudottaa kuntaveroaan kerralla peräti 1,5 prosenttiyksikköä 19,75 prosenttiin. Sillä päästään jo maan keskiarvon alapuolelle.

– Se on rohkea, etupainotteinen strategia. Sotkamo ajattelee houkuttelevansa alhaisemmalla veroprosentilla naapureista (Kajaani, Kuhmo) uusia muuttajia ja veronmaksajia, Punakallio arvioi.

Lue myös:

Helsingin kuntavero pysyy 18 prosentissa – Kiinteistövero myös sama 0,93

Tampere nosti veroprosenttia – 20,25 on suurista kaupungeista selvästi korkein

Viisi eteläsavolaiskuntaa nostaa tuloveroprosenttia

Kokkola kulkee vastavirtaan ja keventää kuntalaisten verotusta

Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa omasi tai minkä tahansa Suomen kunnan tuloveroprosentin ensi vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Voit myös järjestää taulukon suurimman muutoksen perusteella.

Nelostien rakennustyömaalla Jyväskylän Kirrissä näkymät ovat jylhät. Seitsemän metrin syvyyteen rakennetaan uutta moottoritielinjausta.

Kallioita louhitaan seuraavien parin, jopa kolmen vuoden ajan. Isoja räjäytyksiä tehdään pari viikossa.

– Kirrinmäessä on 30 metriä korkea kallioleikkaus, jota louhitaan seuraavan parin vuoden aikana. Vuoteen 2022 asti tehdään isompia räjäytyksiä muutama viikossa, pieniä räjäytyksiä voi olla päivittäin, kertoo työpäällikkö Jaakko Taipale Destia Oy:ltä.

Räjäytykset kuuluvat Kirrinmäestä pitkälle Palokkaan asti. Räjäytysten tärinä puolestaan tuntuu Kirrissä sijaitsevissa taloissa.

– Tiettyä paineaaltoa saattaa tuntua, mutta sallittujen tärinöiden rajoissa mennään, sanoo Taipale.

Räjäytyksistä johtuvat melu- ja tärinähaitat pyritään pitämään rakentamisen aikana mahdollisimman vähäisinä.

– Väistämättä tämän kokoisesta työmaasta syntyy haittaa. Pyrimme siihen, että haitat minimoidaan ja saadaan ne mahdollisimman lyhytaikaisiksi, kertoo projektipäällikkö Jarmo Niskanen Väylästä.

Nelostiellä Jyväskylän kohdalla kulkee Väylän mukaan vuorokaudessa noin 20 000 ajoneuvoa. Niistä 15 prosenttia on raskasta liikennettä.

Liikenne siirtyy rinnakkaistielle Puuppolan ja Vehniän välillä elokuussa 2020 Jyväskylässä ajettavan MM-rallin jälkeen. Näin nykyinen Nelostie vapautuu tuolla välillä kokonaan rakennuskäyttöön, sillä sen päälle rakennetaan uusi moottoritie.

Maamassojen kaivuut aiheuttivat järvivesien samentumista

Makkara- ja Laahajoen ylittävien siltojen rakentamisessa on tarvittu kaivuutöitä ja maamassojen vaihtoa. Niistä on kulkeutunut kiintoainesta suodatinkankaiden läpi vesistöön.

– Tämä oli yllätys, että samentuminen näkyy näin laajasti. Samentuminen on liikkunut virtauksen mukana Laahajoelta Alvajärveen, sieltä Palokkajärveen sekä myös Tourujokeen, sanoo ympäristösuojelupäällikkö Pasi Huotari Jyväskylän kaupungilta.

Virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen runsaat tänä syksynä. Tourujoki on marraskuun puolivälissä äärikorkeudessaan.

– Osittain virtaamista johtuen kiintoaines on päässyt kulkeutumaan näin pitkälle, kertoo Huotari.

Veden samentumisesta ei ole haittaa vesien eliöstölle.

– Talven aikana hieno aines yleensä vaipuu pohjaan ja jää osaksi sedimenttia, sanoo Huotari.

Moottoritietä rakennetaan pidemmälle kuin suunniteltiin

Moottoritien rakentamisessa on käytetty uudenlaista urakkamallia. Sen avulla pyritään saamaan urakoitsijan ja rakentajan innovaatiot parhaiten hyödynnettyä. Urakoitsija voi näin vapaammin toteuttaa rakentamisen.

Uuden moottoritien tilaaja Väylä ei siis sanele Destialle rakentamisen toteutustapoja, vaan pelkästään sen, että päästään hyvään lopputulokseen.

– Innovoinneilla saatiin säästöjä, joten pystymme rakentamaan moottoritie Vehniälle saakka, kun alunperin suunniteltiin moottoritietä vain Tikkakoskelle, sanoo projektipäällikkö Niskanen.

Moottoritietä rakennetaan neljä kilometriä pidemmälle kuin alunperin suunniteltiin.

Moottoritien kustannukset ovat arviolta 139 miljoonaa euroa. Lisäksi Jyväskylän kaupunki laittaa 2,9 miljoonaa euroa uuden tien rakentamiseen.

Uutta moottoritietä pääsee ajamaan Jyväskylän Kirristä Laukaan Vehniälle elokuussa 2022.

Åbo Svenska Teaterin rakennuksesta on löytynyt uusia vauriokohtia. Uudet halkeamat paljastuivat lisätutkimuksissa.

Rakennuksen päänäyttämön katosta löytyi kaksi halkeamaa kaksi viikkoa sitten. Lisätutkimusten perusteella syytä vaurioihin ei ole pystytty selvittämään.

Tutkimukset jatkuvat. Teatteritoiminta jatkuu normaalisti.

Teatteritalo sijaitsee Kauppatorin laidalla. Alueella tehdään runsaasti rakennustöitä.

Uusista halkeamista kertoi Åbo Underrättelser verkkosivuillaan.

Lue lisää:

Åbo Svenska Teaterin rakennuksessa havaittu halkeamia

Pieneen päijäthämäläiseen Sysmään valmistui tänä syksynä Suomen ensimmäinen sukupuolineutraali paloasema. Toistaiseksi pelastusalan operatiivisissa tehtävissä naisia on vähän, mutta tilanne saattaa muuttua.

– Aloimme suunnitella uutta paloasemaa 40 vuodeksi eteenpäin. Uskomme, että sukupuolien tasa-arvo tulee tänä aikana toteutumaan myös pelastusalalla, sanoo Sysmän kunnan entinen tekninen johtaja Taneli Rasmus.

Tähän asti tasa-arvo on ollut vielä kaukana, vaikka tilanne onkin Pohjoismaissa paljon muita maita parempi, sanoo Pelastusalan naiset ry:n ja kansainvälisen Women in fire and rescue -komission puheenjohtaja Mira Leinonen.

– Suomen vanhimmat paloasemat on rakennettu 1800–luvulla. Joissakin paikoissa naisille on tehty oma pukeutumispaikka siivouskomeroon, sanoo Leinonen.

Tällä hetkellä Suomessa on opiskellut pelastajiksi kymmenen naista, palomestareina toimii noin 30 naista. Lisäksi sopimuspalokunnissa naisia on kymmenen prosenttia.

Yhteiset tilat parantavat työhyvinvointia

Sysmässä naiset ovat mukana VPK:n toiminnassa lähinnä muonitusosastossa. Sammutustehtäviin osallistuu yleensä vain yksi nainen.

Jorma Sainio Sysmän VPK:sta kertoo, että vanhoissa tiloissa on järjestetty erilliset pesuvuorot.

Juuri tämänkaltaiset tilanteet naiset kokevat alalla ongelmaksi, kertoo Mira Leinonen.

– Pelastustehtävien jälkeen mennään suoraan suihkuun ja samalla aletaan käydä läpi sammutustilannetta. Naiset jäävät näistä jutuista ulkopuolelle.

Ulkopuolelle jääminen heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samalla työssä viihtymistä. Leinosen mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu sen olevan yksi syy siihen, miksi naiset jättävät pelastusalan tehtävät.

Uuden sukupolven paloasema

Savusukelluksen jälkeen vaatteissa ja ihossa on haitallisia partikkeleita. Jos ne pääsevät imeytymään ihon kautta elimistöön, ne voivat aiheuttaa syöpää. Siksi suihkuun on päästävä heti.

Sysmässä naisten, miesten tai muun sukupuolisten ei tarvitse enää odottaa pesuvuoroa vaan kaikki pääsevät suihkuun samaan tilaan. Yksityisyys on suojattu, sillä tiloissa on erilliset suihku- ja pukukopit. Vastaavanlaiset on käytössä monissa kylpylöissä.

Sysmän VPK:n Jorma Sainiota ja Asko Nurmista ei haittaa, jos naiset kuulevat "pukukoppijutut".

– Aika hurttia huumoria näissä porukoissa heitetään. Mukana olleet naiset ovat olleet niin samanhenkisiä, ettei koskaan ole pitänyt alkaa suuta siistimään, sanoo Sainio.

Tasa-arvossa vielä tekemistä

Alalla on ollut kolmekymmentä vuotta naisia ja nyt on huomattu, ettei pelastajan raskausaikaa ole otettu ollenkaan huomioon, sanoo Mira Leinonen. Hän kertoo joutuvansa naisjärjestön puheenjohtajana perustelemaan usein tasa-arvon vaatimuksia.

Leinonen muistaa esimerkiksi tilanteen, jossa raskaana ollut pelastusalan ammattilainen oli etsinyt itselleen virkavaatteita.

– Niiden toimittaminen olisi kestänyt pidempään kuin raskaus. Meidän on kuitenkin käytettävä virkavaatteita julkisilla paikoilla.

Sammutusasunkaan löytäminen ei ole välttämättä helppoa pienikokoiselle naiselle. Oikean kokoiset vaatteet tulipalossa ovat turvallisuuskysymys.

– Koko toimiala on rakennettu niin, että normina on mies. Rakenteet, varusteet ja asenteet pitää korjata, että naiset hakeutuisivat alalle ja pysyisivät siellä.

Sysmässä sukupuolineutraalien tilojen tarvetta ei tarvinnut kauan perustella, vaikka termi herättääkin usein voimakkaita tunteita.

– Ajatus synnytti vähän hymähtelyä ja erilaisia reaktioita. Kun asian selitti, siihen suhtauduttiin hyvin positiivisesti, kunnan entinen tekninen johtajaTaneli Rasmus kiittelee.

Mira Leinonen uskoo, että Suomeen rakennetaan lisää Sysmän kaltaisia uuden sukupolven paloasemia, jolloin ala houkuttelee naisiakin enemmän.

– Pelastustoimi on julkinen toimija, joka tuottaa palveluja ympäröivälle yhteiskunnalle. Onhan se vähän hullua, jos meidän henkilöstö ei edusta kaikkia.

Miten olla kieltämättä ihmisten juhlintaa, mutta samalla suojella arvokasta patsasta?

Näitä kysymyksiä on nyt viime päivät pohdittu.

Kun Suomi voittaa jotain, lähdetään torille. Helsingissä juhlijoille tärkeä pyhiinvaelluskohde on etenkin Kauppatorin kupeessa sijaitseva Havis Amandan eli Mantan patsas.

Tänä vuonna Mantalla on juhlittu esimerkiksi jääkiekon maailmanmestaruutta ja viimeisimpänä miesten jalkapallomaajoukkueen historiallista arvokisapaikkaa.

Osa on kuitenkin sitä mieltä, että arvokas patsas ei yksinkertaisesti kestä tällaista menoa: juhlaseremoniaanhan on tyypillisesti kuulunut, että Mantan päälle kiivetään ja sen altaassa mahdollisuuksien mukaan uidaan.

Jo keväällä jääkiekon kultajuhlien jälkeen pohdittiin, voisiko 111-vuotiaan Mantan tilalle etsiä jonkin toisen juhlapaikan tai pystyisikö sen korvaamaan kopiolla.

Tuolloin keskustelu Mantan kohtalosta kuitenkin hiipui eikä muutosta tapahtunut.

Helsingin kaupunki ei edes viime viikolla aidannut patsasta, vaikka etukäteen oli tiedossa, että Huuhkajien EM-kisapaikan varmistuessa Manta palvelisi jälleen juhlakansaa – kuten tapahtuikin.

Kiitos perjantaisten juhlien, ehdotukset Mantan patsaan korvaamisesta ja siirtämisestä turvallisempaan paikkaan ovat saaneet uutta puhtia.

Mantan siirtämisestä puuhataan parhaillaan valtuustoaloitettakin.

Manta turvaan, mitä tilalle?

Mutta mitäs jos Mantan tilalle ei tulisikaan sen kopiota, vaan toinen – kenties kiipeilyyn paremmin soveltuva – patsas?

Ainakin Twitterissä Mantan korvaajaksi on löytynyt monia vaihtoehtoja ympäri Suomea.

Millä tavoin sinä korvaisit Havis Amandan patsaan? Kerro ehdotuksesi jutun lopussa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok.) ehdottaa, että Mantan tilalle siirrettäisiin Neuvostoliiton aikana Moskovan kaupungilta saatu Maailman rauha -patsas.

Kyseinen patsas sijaitsee tällä hetkellä Helsingin Hakaniemessä.

Eräs ehdottaja toisi Kauppatorille Rakentajat-patsaan Hämeenlinnasta. Betoniveistos ei ole ollut kaikkien mieleen, mutta ainakin siinä riittäisi juhlijoille kiivettävää.

Vai olisivatko Valkeakoskelta puretut pyramidit turvallisempi vaihtoehto, kuten yksi ehdotuksista kuuluu? Askel-nimisen veistoksen kivet lojuivat ainakin vielä lokakuussa turhan panttina.

Lisäksi on esitetty, että juhlijoille pystytettäisiin täysin uusi patsas esimerkiksi Kansalaistorille. Ehdottajan mukaan patsaan mallina voisi toimia kohderyhmää ajatellen menestynyt urheilija, kuten Jari Litmanen tai Teemu Selänne.

Tosin Litmasen näköispatsas on jo Lahdessa. Olisiko seuraavaksi sitten Selänteen vuoro?

Tietyn patsaan tai suihkulähteen luona juhliminen ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Esimerkiksi myös Ruotsissa urheilumenestystä juhlistetaan suihkulähteessä pulikoiden.

Tavan kitkeminen kokonaan voikin olla hankalaa.

Lue lisää:

Havis Amandaa rakastetaan vähän liian rajusti, ja samaa tapahtuu muuallakin maailmassa – Suomessa patsaita on suojattu lähinnä sota-aikana

Voiko Havis Amandan patsasta eli Mantaa korvata millään? Voit keskustella aiheesta klo 22.00 asti.

Euromaat rikkovat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä kukin vuorollaan. Keskiviikkona Suomi sai EU:lta huomautuksen julkisten menojen kasvusta. Suomen julkiset menot uhkaavat kasvaa nopeammin kuin ne vakaus- ja kasvusopimuksen suositusten mukaan saisivat.

Säännöistä lipsuminen on EU:ssa pikemminkin sääntö kuin poikkeus – osin ehkä siksi, että suurimmat jäsenmaat näyttivät mallia piittamattomuudessa heti yhteisvaluutan alkutaipaleella. Saksa ja Ranska rikkoivat viime vuosikymmenellä toistuvasti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä.

Toisaalta jäsenmaat ovat ajautuneet hyvin erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin euron olemassaolon aikana. Esimerkiksi vientivoittoisen Saksan ylijäämät ovat lyöneet tällä vuosikymmenellä ennätyksiä, kun Ranskassa ja Italiassa on tehty alijäämäisiä budjetteja.

Suomi puolestaan pääsi juuri toissavuoden alussa komission pannasta. Suomi oli puoli vuotta tarkkailulistalla makrotalouden epätasapainon vuoksi.

Seuraamuksia vasta "vakavasta" rikkomuksesta

Vakaus- ja kasvusopimuksen avainkohdat ovat, että valtioiden budjettivajeen pitäisi pysyä alle kolmessa prosentissa ja valtionvelan alle 60 prosentissa suhteessa kansantuotteeseen.

Vain ani harva maa on pystynyt pitäytymään näissä rajoissa. Useimpien euromaiden velkasuhde huitelee korkealla 60 prosentin yläpuolella, ja on tehnyt niin jo vuosikausia.

Välillä komissio on uhannut sääntöjä rikkovia jäsenmaita EU:n ohjaukseen joutumisella. Tällaisella liiallisen alijäämän menettelyllä on uhkailtu viime aikoina ennen kaikkea Italiaa. Juuri nyt menettelyssä ei ole poikkeuksellisesti yhtään maata.

Komission keskiviikon raportissa olennaista oli se, että yhdenkään 19 euromaan kohdalla riski taloussääntöjen rikkomisesta ei ollut "vakava". Jos se olisi ollut vakava, komissio olisi pyytänyt asianomaista maata muuttamaan budjettisuunnitelmiaan.

Näin se toimi Italian kohdalla viime vuonna.

Lue lisää: EU tiukentaa otettaan Italiasta, avaa tien sanktioille alijäämäisen budjetin vuoksi.

Mitään jäsenmaata ei ole koskaan vielä rangaistu sääntöjen rikkomisesta, koska komissio on halunnut tulkita sopimusta joustavasti. Talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Pierre Moscovici toisti keskiviikkona, että jäsenmaita on kuultu tarkkaan myös uutta raporttia tehtäessä.

Suomi sanoi vastauksessaan komissiolle, että menot kasvavat vain kertaluontoisesti 2020. Tarkoitus on tasapainottaa budjetti tulevina vuosina.

Jos menojen kasvu jää vain ensi vuoteen, Suomi pysyy vielä selvästi EU:n vaje- ja velkarajojen alapuolella. Siksi hallitus voi laittaa komission jyrähdyksen sarjaan "hyvä noteerata", mutta "ei aiheuta suuria toimenpiteitä tällä erää".

Viisi vuotta sitten kyytisovellus Uber laajensi aggressiivisesti reviiriään ympäri maailmaa. San Franciscosta toimintansa aloittanut kasvuyhtiö poltti miljardeja dollareita pääomasijoittajien rahoja pyrkiessään valtaamaan taksimarkkinoita Pariisista Pekingiin. Valloitusreissu tehtiin myös Suomeen.

Uberista uumoiltiin seuraavaa Piilaakson jättiläistä, joka murtaa vanhat rakenteet ja luo samalla uudenlaisia ansaintamalleja. Pääomasijoittajat piirittivät yhtiön perustajaa ja toimitusjohtajaa Travis Kalanickia päästäkseen mukaan kyytiin.

Kalanickin ainoa päämäärä Uberin johdossa oli kasvu hinnalla millä hyvänsä. Koko ajan kilpailijoitaan ja viranomaisia askelen edellä ollut yhtiö onnistuikin kasvattamaan matkojen määriä ja valtaamaan uusia kaupunkeja hengästyttävällä tahdilla. Uber toimi periaatteella, että on helpompaa pyytää anteeksi kuin lupa. Tosin sääntöjä rikkonut Uber harvoin pyyteli tapojaan anteeksi.

Aggressiivinen asenne miellytti pääomasijoittajia, jotka näkivät sijoitustensa arvon kasvavan kymmenistä miljoonista dollareista miljardeihin dollareihin. Harvaa tuntui haittaavan kasvun kova hinta.

Pääomasijoitusyhtiö Benchmarkin Bill Gurley näki kuitenkin ongelmia yhtiön strategiassa. Vuonna 2011 Gurley oli onnistunut hankkimaan Benchmarkille vajaan 20 prosentin omistusosuuden Uberista. Gurleyn tekemä 11 miljoonan dollarin sijoitus oli neljässä vuodessa kasvanut useiden miljardien arvoiseksi.

Tästä huolimatta kokenut sijoittaja oli huolissaan. Pelkästään kasvuun keskittyneessä yhtiössä moni asia oli retuperällä. Talouskurin lisäksi yhtiöstä puuttui vahva lakiosasto, joka olisi pitänyt huolen, että yhtiön toiminta sadoissa eri kaupungeissa olisi lainmukaista. Yhtiön kulttuuri edusti pahimmanlaatuista äijäilyä, eikä yhtiön hallituksella ollut minkäänlaista otetta omapäisestä Kalanickista.

Gurley purki turhautumistaan niin Above the Crowd -blogissaan kuin erilaissa puhetapahtumissa. Keväällä 2015 South by Southwest -mediatapahtumassa Gurley ennusti kovia aikoja Piilaakson isoille kasvuyrityksille, niin kutsutuille yksisarvisille. Se on nimitys, jonka yhtiö saa ylittäessään miljardin dollarin rajapyykin.

– Luulen, että tänä vuonna nähdään joitakin kuolleita yksisarvisia, Gurley ennusti lavalla.

Kasvuyritykset hirttäytyivät Bezosin mantraan

Gurley ei ollut ainoa pääomasijoittaja, joka oli huolissaan kasvuyritysten kannattavuudesta. Facebook-sijoituksellaan omaisuuden tehnyt pääomasijoittaja Jim Breyer totesi Maailman talousfoorumin Davosin-kokouksessa vuonna 2016, että vain joka kymmenes yksisarvinen tulee selviämään kannattavaksi itsenäiseksi yhtiöksi.

Sekä Gurley että Breyer katsoivat, että kasvuyritykset polttivat niin kovalla tahdilla rahaa, että niiden tulevaisuuden kannattavuustavoitteet olivat jo vaarassa. Nuoret kasvuyrittäjät olivat omaksuneet Amazonin perustajan Jeff Bezosin pitkän tähtäimen näkemyksen liiankin hyvin.

Amazonin pörssilistautumisen yhteydessä vuonna 1997 Bezos julkaisi kirjeen sijoittajille, jossa hän varoitti pikavoittoja etsiviä sijoittajia varautumaan laihoihin vuosiin. Amazon aikoi keskittyä kasvuun, eikä toiminnasta kannattanut ihan heti odottaa kannattavaa.

Amazonin menestyksen myötä tästä kirjeestä on muodostunut pyhä teksti Piilaakson yrittäjien keskuudessa. Uberin paisuva arvo oli yksi todiste lisää, että kasvu kannattaa.

Kasvuintoa lietsoivat myös ulkomaiset rahastot, jotka alkoivat syytää rahaa Piilaaksoon, kun Gurleyn ja Breyerin edustamien perinteisten sijoitusyhtiöiden hanat alkoivat kiristyä. Kaikista hövelein ulkomaalainen rahasto oli japanilaisen telejätti Softbankin Vision Fund -rahasto, joka sijoitti viime vuonna yli 7 miljardia dollaria Uberiin.

Pääomasijoittajien pohjattomat taskut aiheuttivat sen, että yhtiöt päätyivät kasvattamaan arvoaan ja lykkäämään listautumistaan. Ja tämä oli iso ongelma alusta asti mukana olleille sijoittajille.

Tarjolla oleva pääoma saa yritykset lykkäämään listautumista

Tässä vaiheessa on hyvä selvittää muuta seikka pääomasijoittamisesta.

Yksinkertaistettuna pääomasijoittaja kerää muilta sijoittajilta rahaston, josta hän tekee sijoituksia yrittäjille, joilla hän katsoo olevan mahdollisuuksia kasvattaa yrityksestään menestyvä yhtiö. Rahasummaa vastaan pääomasijoittaja saa sovitun osuuden kasvuyhtiöstä.

Pääomarahastojen tehtävänä on siis löytää se yritys, josta tulee seuraava Amazon tai Supercell. Tämä on tietenkin vaikeaa, ja noin joka viides riskisijoitus päätyy konkurssiin. Toisaalta, kun oikea yhtiö löytyy, sijoitus voi poikia monikymmenkertaisen voiton.

Kasvuyritykset keräävät rahaa rahoituskierroksilla. Aivan ensimmäisenä yritys hakee toiminnan käynnistämiseen rahaa enkelisijoittajilta. Näissä neuvotteluissa summat pyörivät yleensä kymppitonneissa.

Kun yrityksen tuote tai palvelu on todettu toimivaksi, perustaja hakee siemenrahaa toiminnan pyörittämiseen. Nyt puhutaan sadoista tuhansista euroista. Jos yritys on mennäkseen konkurssiin, yleensä se tapahtuu tässä vaiheessa.

Tämän jälkeen käynnistyvät rahoituskierrokset A:sta eteenpäin. Nyt mukaan astuvat Benchmarkin kaltaiset isot pääomasijoitusyhtiöt.

Rahoituskierroksia jatketaan kunnes yhtiö joko kaatuu, päätyy isomman yhtiön ostamaksi tai listautuu pörssiin, jolloin pääomasijoittajat voivat myydä osuutensa markkinahintaan muille sijoittajille.

Kaksi viimeistä vaihtoehtoa ovat siis maaleja, joita kohti pääomasijoittajat haluavat kasvuyrityksiä johtaa. Löysä pääoma tekee näihin maaleihin pääsystä kuitenkin vaikeaa, kun yhtiöt lykkäävät pörssiin listautumisia ja sen sijaan kasvattavat arvoaan paperilla.

Verkkokauppajätti Amazon listautui pörssiin kolme vuotta perustamisensa jälkeen, Google kuuden vuoden jälkeen. Molemmat yhtiöt ovat sen jälkeen moninkertaistaneet arvonsa.

Uber sen sijaan paisutti arvoaan kymmenen vuotta ennen pörssiin listautumista. Ja kun Nasdaqin pörssikello kilahti viime toukokuussa, yhtiön arvo alkoi samantien sulaa.

WeWork sai Uberin näyttämään menestystarinalta

Uber muuttui hetkessä menestystarinasta varoittavaksi esimerkiksi siitä, mihin pelkkään kasvuun keskittyminen voi johtaa. Listautumisannin yhteydessä Uber ilmoitti, ettei se välttämättä tule koskaan tekemään voittoa. Viime vuonna yhtiö takoi tappiota reilut 3 miljardia dollaria.

Ennen listautumista Uber oli arvioitu 75 miljardin dollarin arvoiseksi yhtiöksi. Tällä hetkellä yhtiön markkina-arvo on noin 45 miljardia dollaria.

Yhtiö oli kuitenkin onnistunut listautumaan pörssiin ja pääomasijoittajilla oli ollut mahdollisuus saada ainakin omansa pois yhtiöstä. Uber ei ehtinyt pitkään olla Piilaakson rahoitusmarkkoiden pahin moka.

Loppukesästä talousmediat alkoivat uutisoida toimistotilojen vuokrausfirman WeWorkin ongelmista. Samalla tavalla kuin Uberin piti mullistaa ihmisten liikkuminen, WeWork lupasi mullistaa ihmisten töissäkäynnin. Jääkahvia ja kombuchaa työskentelytiloissaan tarjoava WeWork myi pääomasijoittajille visiota uudesta työkulttuurista. Yhtiön perustaja Adam Neumann jakoi toimistotyön ilosanomaa polttaen samalla valtavia summia sijoittajien rahoja (ja pilveä).

Karismaattisen Neumannin visiot upposivat sijoittajiin. Vuonna 2017 Softbankin Vision Fund rahasto sijoitti yritykseen 4,4 miljardia dollaria. Softbankin toimitusjohtaja Masayoshi Son kuvaili WeWorkia seuraavaksi Alibabaksi viitaten kiinalaiseen verkkokauppajättiin.

Valtavalla innolla eri puolille maailmaa toimistotiloja avanneen WeWorkin arvo nousi nopeasti lähes 50 miljardiin dollariin. Se on paljon yrityksestä, joka käytännössä vain vuokraa toimistotiloja eteenpäin.

WeWorkin oli tarkoitus listautua pörssiin tänä vuonna. Tätä varten yhtiön piti avata toimintansa julkiseen tarkasteluun. Listautumisasiakirjoista alkoi nopeasti nousta esille ongelmia, niin yrityksen johdossa kuin sen liiketoimintamallissa. Sijoittajat oppivat, että Neumann vuokrasi yritykselleen omistamiaan kiinteistöjä. Samalla hän oli vaatinut, että yhtiön nimi muutetaan We Companyksi. Tämän nimen hän oli vähän aikaisemmin rekisteröinyt itselleen. Nimenmuutoksen myötä hän laskutti yritykseltään lähes 6 miljoonaa dollaria.

Muutenkin WeWorkia tuntui vaivaavan samat ongelmat kuin Uberia. Yrityksen kulttuuri oli sovinistinen, ja osakekannan rakenne antoi Neumannille yksinvallan yrityksessä. Ja kun miljardin dollarin tappiot tekevän yhtiön listautumisasiakirja oli täynnä viittauksia “yhteisöllisyyteen”, sijoittajien silmät aukesivat.

WeWorkin arvioitu hinta romahti 47 miljardista dollarista ensin 20:een ja lopulta 7 miljardiin dollariin. Neumann erosi syyskuun 24. päivä ja kuukautta myöhemmin Softbankin Vision Fund hankki valtaosan yrityksen osakkeista itselleen. Listautuminen lykättiin hamaan tulevaisuuteen.

Kaiken tämän jälkeen WeWorkissa tehtiin tuhansia irtisanomisia, jopa kolmannes koko yhtiön henkilökunnasta päätyi kilometritehtaalle. Neumann itse sai mahdollisuuden myydä osuutensa yhtiöstään yli miljardilla dollarilla. Samalla hänelle maksettiin 185 miljoonan dollarin konsultointimaksu.

Tuomiopäivän julistukset on kaivettu pöytälaatikoista

Uber ja WeWork eivät suinkaan ole ainoita kasvuyrityksiä, jolla kasvu on mennyt pitkäksi. Uberin kilpailijan kyytipalvelu Lyftin arvo on pudonnut pörssissä 15 miljardista dollarista 12 miljardiin. Kesällä pörssiin mennyt ohjelmistoyhtiö Slack on menettänyt puolet markkina-arvostaan.

Kovan arvonlaskun koki myös syyskuussa listautunut Peloton. Kalliita kuntopyöriä ja netin kautta vedettyjä kuntopiirejä tarjoava Peloton koki 11 prosentin arvon laskun ensimäisenä pörssipäivänään, mikä on erittäin harvinaista.

Kaiken tämän kaaoksen keskellä majoituspalvelu Airbnb on päättänyt lykätä listautumista ensi vuoteen.

Bill Gurley ja muut pääomasijoittajat ovat alkaneet jälleen toistella viestiään juhlien päättymisestä. Viimeistään nyt on selvää, että pääomasijoittajien rahoilla kasvuun tottuneet yhtiöt eivät pärjää julkisilla markkinoilla, joilla luottamus perustuu muuhunkin kuin suuriin visioihin.

Nämä viestit ollaan huomattu myös Suomessa. Huomenna käynnistyvän kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari kuitenkin painottaa, että suomalaisten kasvuyritysten vahvuus on perinteisesti ollut hyvä kannattavuus. Täällä kasvumantraa ei olla toisteltu yhtä innokkaasti kuin valtameren toisella puolella.

Sen sijaan Slushissa on jo muutaman vuoden ajan tuotu rahoituskeskeisen sisällön rinnalle muita yrityksen perustoimintojen rakentamiseen liittyviä sisältöjä.

– Me koetamme tuoda ihan oikeasti mahdollisimman hyödyllisiä neuvoja kokeneilta yrittäjiltä muille yrittäjille, Saari sanoo.

Parhaat yrittäjät pystyvät kilpailuttamaan sijoittajia

Pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin toinen perustaja Timo Ahopelto on Saaren kanssa samaa mieltä suomalaisyritysten kannattavuudesta. Esimerkiksi hän nostaa ruoanjakelupalvelu Woltin, jonka rahoitukseen Lifeline Ventures on osallistunut.

– Ruoanjakelu on valtavan kilpailtu ala maailmalla. Wolt tunnetaan maailmalla siitä, että se on yksi ainoista ruoanjakeluyhtiöistä, jonka liiketoimintamalli on kannattava, Ahopelto sanoo.

Myös Slushin hallituksen puheenjohtajana toimiva Ahopelto näkee kasvurahan tarjonnan kaksiteräisenä miekkana. Toisaalta toimivan liiketoimintamallin omaavat yritykset pääsevät kasvukäyrälle nopeasti, kun kasvurahaa on paljon tarjolla. Toisaalta löysä raha johtaa toisinaan ylilyönteihin.

Lifeline Ventures julkisti viime viikolla uuden 130 miljoonan euron rahaston, joka lähtökohtaisesti keskittyy kotimaisiin yrityksiin. Nykyään yrittäjät eivät pelkästään kilpaile kasvurahoista, vaan myös rahastot kilpailevat parhaista yrittäjistä.

– Se on mun mielestä ihan positiivinen asia, koska silloin sijoittajat joutuvat tekemään muitakin asioita kuin vain istumaan mahonkipöydän takana ja naputtelemaan kuulakärkikynällä pöytään.

Jutussa on käytetty lähteenä Mike Isaacin Super Pumped: The Battle for Uber -kirjaa.

Lue myös:

Suomalaisyhtiö kertoo "maanalaisia säätietoja" ja ratkoo globaalia vesiongelmaa – hyville ideoille on taas tarjolla rutkasti rahaa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpiin kohdistuva virkarikostutkinta jatkuu ja täyttää Yhdysvaltain tiedotusvälineiden etusivut.

Keskeisimmät syytökset ovat tiivistyneet neljäksi kokonaisuudeksi, joita presidentin puolustajat pyrkivät tekemään tyhjksi.

Yhdysvaltain edustajainhuone äänestää Donald Trumpin virkarikostutkinnasta, mistä onkaan kyse? Tässä 100:n ja 500:n sanan vastaukset

Republikaanipuolue laati 12. marraskuuta muistion, jossa muotoiltiin vastaukset tutkinnan pääkohtiin. Uutissivusto Axios on saanut muistion haltuunsa ja julkaissut sen.

Tässä artikkelissa esittelemme tutkinnan pääkysymykset sekä republikaanien ja demokraattien kannat niihin.

Kysymys 1. Oliko Trumpin puhelu Ukrainan presidentti Zelenskyille laiton? Pyysikö Trump ulkovallalta palvelusta omaksi hyväkseen?

Trumpin epäillään pyytäneen, että Ukraina aloittaisi Trumpin poliittiseen vastustajaan Joe Bideniin jä hänen poikaansa Hunter Bideniin kohdistuvan rikostutkinnan. Joe Biden saattaa nousta demokraattien seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi.

Samalla Trump pyysi, että Ukrainassa tehtäisiin tutkimus Yhdysvaltain demokraattipuolueelle kuuluvasta tietokonepalvelimesta, jonka väitetään olevan ukrainalaisen Crowdstrike-turvallisuusyhtiön hallussa. Sen väitetään sisältävän todisteita siitä, että Ukraina – eikä Venäjä – sotkeutui Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Republikaanien kanta:

Kun lukee tarkasti puhelusta tehtyä puhtaaksikirjoitusta, näkee heti, että kohdassa, jossa Trump pyytää Zelenskyiltä palvelusta, hän ei puhu Bideneista mitään. Hän puhuu Crowdstrikesta ja palvelimesta.

Demokraattien näkemys:

On epäolennaista, puhuiko Trump tuossa kohdassa Bideneista vai demokraateille kuuluvasta palvelimesta. Hän pyysi rikostutkintaa, joka kohdistuisi hänen poliittiseen vastustajaansa.

Trump myös mainitsi Bidenit toisessa yhteydessä, joten Zelenskyille ei jäänyt epäselväksi, ketkä olivat Trumpin tähtäimessä.

Demokraatit myös muistuttavat, että demokraattien palvelin ja Crowdstrike ovat salaliittoteoria, joka on jo ajat sitten osoitettu paikaansapitämättömäksi.

Kysymys 2: Painostiko Trump Ukrainaa laittomasti?

Trumpin epäillään käyttäneen hyväkseen Ukrainalle jo keväällä luvattua 391 miljoonan dollarin sotilasapupakettia. Ukrainan annettiin ymmärtää, että kipeästi kaivattu raha tulee vasta, kun tutkinnasta Bideneitä vastaan ilmoitetaan.

Trumpin sanotaan lisäksi esittäneen, että vastineeksi tutkinnan aloittamisesta Zelenskyi kutsutaan vierailulle Valkoiseen taloon.

Republikaanien kanta:

Trump ja Zelenskyi tapasivat syyskuussa YK:n kokouksen yhteydessä ja vastasivat toimittajien kysymyksiin. Tuolloin Zelenskyi vakuutti, ettei Trump ollut painostanut häntä millään tavalla.

– Kyllä, meillä oli ... minun mielestäni hyvä puhelinkeskustelu. Se oli normaali. Puhuimme monista asioista, joten mielestäni, ja te voitte nähdä, ettei kukaan painostanut minua, Zelenskyi sanoi.

– Toisin sanoen, ei painostusta, jatkoi hymyilevä presidentti Trump.

Zelenskyi on toistanut asian myöhemmissäkin haastatteluissa.

Demokraattien näkemys:

Demokraattien mukaan Trumpin vieressä istuneella Zelenskyillä ei ollut mahdollisuutta sanoa haastattelutilanteessa mitään muuta, koska hän ei missään tapauksessa olisi halunnut suututtaa Trumpia.

Yhdysvaltain vt. Ukrainan-suurlähettiläs William Taylor on kertonut, että Ukrainan johdolta tuli jatkuvasti kyselyjä, joissa ihmeteltiin, miksi luvattuja rahoja ei kuulunut.

Demokraattien mukaan Yhdysvallat käytti paljon diplomaattisia voimavarojaan Ukrainan painostamiseen. Esimerkiksi Trumpin lakimiehen Rudy Giulianin sanotaan yrittäneen saada aikaan rinnakkaisen Ukraina-politiikan, jonka pyrkimys oli Bidenien kampittaminen.

Trumpin rikostutkinta paljastaa: Bolton raivostui Valkoisen talon Ukraina-hankkeesta

Kysymys 3. Tiesikö Ukraina, miksi sotilasapu oli jäädytetty?

Yhdysvaltain hallinto oli hyväksynyt Ukrainalle annettavan sotilasavun valtion kuluvan vuoden budjetissa. Alun perin se oli määrä luovuttaa Ukrainalle 28. helmikuuta. Luovutusta ei tapahtunut.

Seuraavaksi hallinto ilmoitti 23. toukokuuta, että rahat ovat valmiina, mutta edelleenkään niitä ei luovutettu. Hallinto ei myöskään kertonut, miksi rahoja ei anneta.

Jopa senaatin republikaaniryhmän puheenjohtaja Mitch MacConnell kertoi, ettei saanut asiaan vastausta, kun kysyi sitä ulkoministeri Mike Pompeolta ja puolustusministeri Mark Esperiltä.

William Taylor kertoo valaehtoisessa lausunnossaan, etteivät Ukrainan viranomaiset voineet olla varmoja, miksi rahoja ei oltu luovutettu vielä elokuussakaan.

Rahat tulivat lopulta 11. syyskuuta.

Republikaanien kanta:

Yhdysvaltain johto ei paljastanut Ukrainalle, miksi sotilasapua ei luovutettu ennen syyskuuta, eikä varsinkaan sitä, että presidentti olisi yrittänyt tällä tavalla saada poliittista hyötyä. Näin ollen mitään rikollista tai painostusta ei ole tapahtunut.

Demokraattien näkemys:

Ukrainalla oli kyllä tieto Trumpin toiveista jo hyvissä ajoin. Julkisuudessa Trump kertoi varojen jäädyttämisen syyksi Ukrainan korruptio-ongelman sekä sen, että USA:n eurooppalaiset kumppanit eivät tukeneet Ukrainaa tarpeeksi. Oikea tieto oli kuitenkin mennyt Ukrainan johdolle muuta kautta.

William Taylorin kertoman mukaan Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland oli välittänyt tiedon Zelenskyin avustajalle Andrei Jermakille.

Trump vihjaili maaliskuussa lähettämässään tviitissä, että Ukraina olisi auttanut Clintoneita vaalikampanjassa ja että asia olisi tulossa ilmi.

Uutistoimisto AP:n tietojen mukaan Ukrainan johto piti 7. toukokuuta kolmetuntisen kokouksen, jossa pohdittiin, miten toimia Trumpin ja hänen lakimiehensä Giulianin tahoilta tulleisiin vaatimuksiin aloittaa Biden-tutkinta. Samalla kokous mietti, miten välttää maan sekoittuminen Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan.

The New York Times kirjoitti 9. toukokuuta, että Giuliani aikoi matkustaa Ukrainaan edistämään Bideneihin kohdistuvaa tutkintaa.

Bidenien Ukraina-yhteys oli Yhdysvaltain konservatiivisen median tarkassa seurannassa.

Kysymys 4. Tapahtuiko rikosta, koska Ukraina sai rahansa?

_Republikaanien kanta:_

Mitään vahingollista ei tapahtunut, koska Ukraina sai rahansa, eikä Bideneihin kohdistettua tutkintaa aloitettu.

Demokraattien näkemys:

Ukrainan pääsyyttäjä Juri Lutsenko aloitti Burismaan ja Bideneihin kohdistuneet tutkimukset uudelleen maaliskuussa.

Toukokuussa Lutsenko lopetti Bideneihin kohdistuneen tutkinnan, koska mitään raskauttavaa ei löytynyt. Lutsenko huomautti samalla, ettei ollut havainnut mitään painostusta tutkimuksen tekemiseen.

Lue lisää:

Just security: Timeline: Trump, Giuliani, Biden, and Ukrainegate (updated)

Postissa kuohuu. Tukilakot leviävät. Pelissä ovat työllisyys ja talouskasvu. Koska liittokierros lähtee kunnolla liikkeelle? Millä alalla otetaan yhteen seuraavaksi? Tilanne vaikuttaa polkevan paikoillaan.

Pitäisikö sekä palkansaajien että työnantajien keskusjärjestöjen puuttua jotenkin yhteisesti sekavalta vaikuttavaan työmarkkinatilanteeseen?

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK:

– No ei varmaan olla missään sellaisessa vaiheessa. EK:ltahan tämä keskitetty sopiminen on pois työkalupakista. Meillä on toki valmiutta siihen, että jos vain jollain tapaa kyetään auttamaan ja löytämään yhteisiä ratkaisuja, niin ilman muuta ollaan valmiit. Tällä hetkellä en näe siihen edellytyksiä.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK:

– Korostan, että tämä on selkeästi liittokierros. Ratkaisun avaimet ovat kullakin toimialalla, ja luotan siihen, että liitoissa puolin ja toisin on viisautta löytää työllisyyden kannalta hyvä ratkaisut. Keskusjärjestöt eivät tähän tilanteeseen sovellu.

Miltä syksyn työmarkkinatilanne mielestänne näyttää yleisesti ottaen?

Jarkko Eloranta:

– Kyllä tämä tietysti vaikealta näyttää. Kierros on vasta alkutekijöissään, ja nyt jo olemme tilanteessa, jossa on erilaisia työtaistelutoimia päällä. Ei näytä menevän eteenpäin kovin ripeästi ja sujuvasti. Toivotaan silti rivakkaa päänavausta.

Jyri Häkämies:

– Aina työmarkkinakierroksessa on haasteensa, olipa se keskitetty tai liittokierros. Muistutan kuitenkin, että edellinen liittokierros paransi Suomen työllisyyttä ja tuki talouskasvua. Siitä on hyvä hakea mallia.

Ovatko neuvottelut joillakin aloilla perusteellisesti jumissa?

Jarkko Eloranta:

– Tietysti Postin tilanne on aivan erityinen, ja työnantajan toiminta on kovaa. Teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa ollaan toisenlaisessa tilanteessa, mutta niissäkään edistyminen ei ole kovin nopeaa. Muut odottavat teknologiateollisuuden ratkaisua. Kiky-tunnit kyllä tiedettiin vaikeaksi paikaksi.

Jyri Häkämies:

– Tiedot taloudesta ja työllisyydestä ensi vuodelle ovat aika huolestuttavia. Talouskasvu ja työllisyyskehitys ovat hyytymässä. Nyt huomio kiinnittyy viennin avaukseen eli Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluihin. Sitähän pidetään tämän kierroksen ankkurina.

Työehtoshoppailua vaikea saada kuriin – SAK: "Työtaistelut ja neuvottelut ainoa keino"

Postilaisten toista viikkoa kestäneessä lakossa on pitkälti kysymys protestista "työehtoshoppailua" vastaan.

Työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) ei hyväksy sitä, että heidän jäseniään on siirretty toisen työehtosopimuksen piiriin. Sitä vastaan PAU nyt lakkoilee ja osin myös siksi, ettei lakikirjasta ole todelliseksi pelastusrenkaaksi tässä tilanteessa.

Työntekijöillä ei lain mukaan ole päätösvaltaa siihen, minkä työehtosopimuksen mukaan työpaikalla tehdään töitä.

– Työehtosopimuslain mukaan työpaikalla sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mihin työnantajaliittoon työnantaja kuuluu. Työntekijöiden liitolla ei ole siihen merkitystä, sanoo työtuomioistuimen presidentin virasta eläköitynyt Jorma Saloheimo.

Niinpä esimerkiksi Postin kiistan ytimessä olevat 700 pakettilajittelijaa ovat edelleen valtaosin PAUn jäseniä, mutta heidän työehtonsa määräytyvät Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimuksesta.

– Työehtosopimuslain perussäännön mukaan myös niihin työntekijöihin, jotka ovat järjestäytymättömiä tai kuuluvat toiseen ammattiliittoon, sovelletaan työnantajaliiton sopimaa työehtosopimusta, sikäli kuin työntekijät tekevät kyseisessä työehtosopimuksessa määriteltyä työtä, Saloheimo sanoo.

Lakimuutos ei onnistu

Nykyinen työehtosopimuslaki on vuodelta 1946, eikä sitä ole Saloheimon mukaan muutettu vuosikymmeniin.

Periaatteessa "työehtoshoppailu" on mahdollista saada kuriin lakimuutoksella, mutta käytännössä se vaihtoehto on Saloheimon mukaan syytä unohtaa.

Hän arvioi, että työehtosopimusten vaihdoksia on aina tehty ja tullaan tekemään, sillä järjestö- ja yritysrakenteet muuttuvat ja yritysten toimialat kehittyvät.

– En pidä realistisena, että lakia lähdettäisiin muuttamaan, koska siinä puututtaisiin niin syvälle meneviin periaatteisiin. Se saattaisi törmätä jopa perustuslakiin. Järjestäytymisvapaushan on perustuslaissa taattu oikeus.

Saloheimon mukaan muutos edellyttäisi työmarkkkinaosapuolten suostumusta ja selvää on, ettei työnantajapuoli siihen koskaan suostuisi.

– Käytännössä työntekijöillä ei ole muuta tapaa painostaa kuin työtaistelutoimet, hän sanoo.

Saloheimon mukaan hänen onkin vaikea keksiä keinoa, jolla valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala saa riidan ratkaistua "ainakaan työntekijäpuolen toivomalla, laillisesti pitävällä ratkaisulla."

Shoppailtu on ennenkin

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että "työehtoshoppailu" eli työntekijöiden siirto eduiltaan huonompaan sopimukseen on ollut työntekijöiden riesana jo pitkään.

Elorantakin muistaa useita kiistoja omilta johtajavuosiltaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL).

– Leijona Catering, Palmia, on näitä nähty, ja vaihtelevasti on pärjätty näitä vastaan taistellessa, Eloranta sanoo.

Leijona Catering Oy päätti 2016 alusta siirtyä noudattamaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Sen pelättiin merkitsevän palkanalennusta ravintolahenkilökunnalle.

Helsinki päätti 2014 yhtiöittää osan liikelaitos Palmiasta. Työntekijöitä huolestutti, että yhtiöittämisen myötä työntekijöiden työehtosopimus vaihtuisi ja siten palkat ja muut edut heikkenisivät.

Eloranta hoitaisi Saloheimon tapaan työehtoshoppailua muuten kuin lakimuutoksilla. Siinä kun väistämättä puututtaisiin samalla myös työntekijöiden järjestäytymisoikeuteen, mikä on ammattiliittojen toiminnan peruspilareita.

– Ymmärrämme, että järjestäytymisvapaus kuuluu työnantajallekin. Mutta kyllä silläkin täytyy olla merkitystä, mihin ihmiset ovat järjestäytyneet, Eloranta sanoo.

Itsellekin hyötyä

Nykyisen lain mukaan työntekijöiden valitsemalla liitolla ei ole merkitystä. Niinpä Elorantakin sanoo, että työtaistelut ja neuvottelut ovat käytännössä ainut keino vaikuttaa "työehtoshoppailuun".

Postin paketinkuljettajien sopimuksen vaihtoa vastaan taistellaan jo tukilakoilla monen ammattiliiton voimin. Sen taustalla on kuljetusliittojen Kaveria ei jätetä -solidaarisuussopimus.

– Samalla siinä ollaan ajamassa omaakin etua. Jokainen ymmärtää, että sama "sopimusshoppailu" voi osua omallekin kohdalle, Eloranta sanoo.

Lisää aiheesta:

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

STT: Valtion omistajaohjausosasto antoi aiemmin syksyllä tukensa Postin pakettilajittelijoiden siirrolle

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Australiassa riehuvat maastopalot eivät taltu.

Etelä-Australian osavaltiossa ovat kovat tuulet lietsoneet esiin 30 uutta tulirintamaa.

Lämpötila on kohonnut yli 40 asteen ja viranomaiset ovat julistaneet osavaltion katastrofitilaan. Katastrofitila tarkoittaa, että syttyviä paloja ei välttämättä pystytä rajoittamaan.

Pensaspalot ovat uhanneet voimalinjoja ja pakottaneet sähköyhtiöt katkaisemaan virran yli 12 000 taloudelta.

Myös Australian itärannikkoa päiväkausia koetelleet maastopalot jatkuvat edelleen. Palontorjujat yrittävät rajoittaa kaikkiaan noin sataa kuloa.

Viisimiljoonainen Sydney on jo toista päivää sankan savun varjostama. Asukkaita on kehotettu pysymään sisätiloissa.

Maastopalot koettelevat myös eläimistöä

Vaikka maastopalot ovat luonnossa normaalisti esiintyvä ilmiö, näin laajat palot koettelevat varsinkin harvinaisempia eläinlajeja.

Koaloja on Australiassa noin 80 000 eläimen kanta, ja hitaasti liikkuvat eläimet ovat helppo saalis nopeasti eteneville lieskoille.

Australialaiset tv-yhtiöt Nine Network ja Seven Network kuvasivat paikallisen pariskunnan nopeita toimia, joilla noukittiin puusta palovammoja saanut koala Long Flatissa, Uudessa Etelä-Walesissa.

Koalaa valeltiin vedellä ja se käärittiin huopaan, vietäväksi 40 kilometrin päässä sijaitsevan Port Macquarien koalasairaalaan.

Koaloiden hoito on vaikeaa

Sairaalassa hoidetaan vammautuneita koaloja. Sairaalan tiiminvetäjä Amanda Gordon kertoi Reuters-yhtiön haastattelussa, että koalojen hoito on haastavaa, koska ne saattavat näennäisesti voida hyvin, ja silti menehtyä.

– Koalojen palovammat voivat säteillä syvälle ja laajalle, eikä turkin lävitse välttämättä näe kaikkia vammoja. Ajan myötä selviää, miten käy. Raajat voivat parantua hyvin, mutta eläin saattaa kuitenkin kuolla.

– Me tarkkailemme hoitoon otettujen eläinten tilannetta ja mahdollisia kivun merkkejä, kuten hampaiden narskuttelua ja levottomuutta – ja etenemme päivä kerrallaan, kertoi Amanda Gordon.

Kaksinapainen sää kärjistää

Australiaa koettelevan poikkeuksellisen kuivuuden taustalla on nähty Intian valtameren kaksinapainen suursääjärjestelmä.

Aiemmin Tyynellä valtamerellä vaikuttaneeseen El Niñoon verrattu kaksinapainen eli dipoli sääilmiö aiheuttaa toisaalta tulvia Itä-Afrikassa, toisaalta kuivuutta Australiassa.

Avustustustyöntekijät ovat huolissaan ilmiöstä, joka vaikeuttaa elinoloja Itä-Afrikassa. Tutkijat arvioivat, että dipoli-ilmiö yleistyy.

Australian ilmatieteen laitoksen mukaan nyt käynnissä oleva Intian valtameren dipoli-ilmiö on yksi voimakkaimmista havaituista, kirjoittaa Guardian-lehti.

Australian mantereen länsipuolella valtameren lämpötilan lasku johtaa sateiden vähenemiseen ja kuivuuteen, mikä lisää pensaspalojen voimaa.

Lue lisää:

Australian maastopalot näkyivät jopa Sydneyn kuuluisien nähtävyyksien läheisyydessä

Australiassa kiista: Onko maastopalokatastrofin aikaan sopivaa puhua ilmastonmuutoksesta – katso videot valtavista paloista

Viisi vuotta sitten Krista Ollanketo keksi, miten hän näyttäisi raikkaammalta.

Kiinteistösijoittaja teki töitä aamukuudesta puoleen yöhön. Sisusti, siivosi, pyykkäsi. Asensi pyykinpesukoneita ja ajoi kuorma-autoa. Mittariin kertyi 75 000 kilometriä. Ainainen reissaaminen kolkutti perheenäidin omaatuntoa.

Silloin hän keksi botoxin.

– Peilikuva oli nuutunut raskaiden asennuskeikkojen jälkeen. Silti olisi pitänyt näyttää hyvältä neuvottelupöydässä, yrittäjänä toimiva Ollanketo sanoo.

Veitsetön kauneuskirurgia on hitti.

Maailmalla täyteainehoitoja on tehty jo 80 miljoonaa kertaa. Suomessakin niitä tehdään joka vuosi yli 10 000.

Kaikki alkoi ryppyjä silottavasta botuliinista – tuttavallisemmin botoxista – 2000-luvun alussa.

Sitten tulivat täyteaineet. Niistä tunnetuin on hyaluronihappo, joka kerää itseensä nestettä. Sitä käytetään nostamaan huulten kaarta tai veltostunutta leukalinjaa.

Pelkästään Ollankedon käyttämällä tamperelaisklinikalla täyteainepiikkejä annetaan joka vuosi yli tuhat. Hittituote ovat huulet.

Toinen suosittu toimenpide on veitsetön kasvojenkohotus, jossa ihon alle pistetään sekä botuliinia että täyteainetta. Tällä kertaa Ollankedolle tehdään sellainen.

Mutta aina pistoshoidot eivät onnistu.

Yle kävi läpi kuluttajaviranomaisille tulleet yhteydenotot viiden viime vuoden ajalta.

Niitä oli yhteensä 29 ja niissä kerrottiin muodottomaksi turvonneista huulista, epäsymmetrisistä kulmakarvoista ja toispuoleisista poskipäistä. Ilmoitusten määrästä ei voi suoraan päätellä, miten yleisiä ongelmat ovat, koska aihe on tabu.

– Suomalaiset kertovat kampaamokäynneistään, mutta kehtaavatko he kertoa, että ovat käyneet pistoshoidoissa, sanoo johtava asiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Suurin osa yhteyttä ottaneista oli pettynyt lopputulokseen. Moni kärsi lääketieteellisistä sivuvaikutuksista ja osa oli tyytymätön tekijöiden ammattitaitoon.

Eräs ilmoittaja kertoo elämänsä olleen toimenpiteen jälkeen kuin suoraan kauhuelokuvasta.

Morsian sai botoxista mustan silmän

Yli puolet Ylen läpikäymistä ilmoituksista kohdistui botuliinitoksiiniin, joka ei ole täyteaine vaan hermomyrkky.

Nyt sitä laitetaan Krista Ollankedon otsaan ja silmien ympärille. Botuliinia käytetään myös silottamaan kulmakarvojen välissä olevaa niin sanottua Sibelius-ryppyä, joka saa kasvot näyttämään vihaisilta.

Terveysalaa valvova Valvira linjasi viime keväänä, että botuliinipiikin voi antaa vain lääkäri tai sairaanhoitaja lääkärin valvonnassa. Lääkärin on oltava saatavilla, kun pistos annetaan. Kaikki muu on laitonta.

Otteita kuluttajavirastolle tulleista, botuliinia koskevista valituksista:

"Sain hermovaurion botuliinipiikistä, mutta yritys on mennyt konkurssiin, eikä korvauksia voi saada."

"Naamani näytti siltä, kuin minua olisi lyöty paistinpannulla: oikea puoli pullotti ja kasvoni olivat epäsymmetriset. "

"Otin botoxia ennen häitäni: nyt toinen luomi roikkuu ja kasvot ovat mustelmilla."

Ollanketo on ottanut pistoshoitoja vain plastiikkakirurgi Heikki Kupin luona eikä ole edes harkinnut käyntiä kosmetologilla tai lähihoitajalla.

– Arvostan terveyttäni. Pahimmassa tapauksessa aine voisi tehdä kasvot halvaantuneen näköiseksi, hän sanoo.

Botuliinihoidot ovat terveydenhuoltoa myös silloin, kun niitä annetaan esteettisistä syistä. Vastuu on lääkärillä, vaikka piikin antaisi sairaanhoitaja.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on tullut tänä vuonna 12 botuliiniin liittyvää valvonta-asiaa, joissa on kyse Valviran uudesta linjauksesta.

Näyttää siltä, että siitä lipsutaan.

Botox on silti vain jäävuoren huippu.

Täyteaine turvotti huulet muodottomiksi

Krista Ollankedon kasvoihin laitetaan botuliinin lisäksi täyteaineita.

Heikki Kupin mielestä täyteaineet ovat vaarallisempia kuin botox. Jos jotain menisi vikaan, aikaa olisi vain minuutteja.

Pahin riski ovat verisuonitukokset eli veritulpat. Niiden todennäköisyys on pieni, eikä vakavia komplikaatioita tiedetä Suomessa olleen.

Turvotus, mustelmat ja verenvuodot ovat sitä vastoin yleisiä.

Otteita kuluttajaviranomaisille tulleista, täyteainehoitoihin liittyvistä ilmoituksista:

"Minulle pistettiin hyaluronia huuliin ja ne turposivat suupielistä nenään."

"Hoidon jälkeen silmiä alkoi kirvellä ja vetistää ja niistä tuli valonarat. "

"Päätä särki, syke nousi, vatsa meni sekaisin, oikea polvi turposi. Oireet olivat moninaisia, vaikka ennen toimenpidettä olin ollut täysin terve. "

Tänä syksynä raportoitiin 20-vuotiaasta yhdysvaltalaisnaisesta, jolle oli injektoitu täyteainetta valtimoon. Seurauksena oli oikean silmän sokeutuminen, nenän kärjen kuolio ja oikean aivopuoliskon infarkti.

Ylen haastattelemien lääkäreiden mukaan yhden silmän sokeutumisia on maailmalla ollut yli sata. Lähin tapauksista sattui Ruotsissa vuonna 2017.

Myös Ollanketo tiedostaa riskit, mutta sietää ne mieluummin kuin rupsahtaa rauhassa.

– Ikääntyminen ei ole heikkohermoisten laji, hän sanoo.

Siinä hän on oikeassa – monessa mielessä.

“Lääkäriä” ei löydy Valviran rekisteristä

Täyteainebisnes on villi. Piikin voi antaa kuka tahansa, eikä valvontaa ole.

Myös Krista Ollanketo on kuullut juttuja alan kirjavuudesta.

Puhutaan kotivastaanotoista, kauneushoitoloiden takahuoneista, jopa Youtubessa oppinsa saaneista tekijöistä.

– Tätä voi tehdä kuka vain, kotona tai kampaamossa. Piikkihoidot ovat nopeita ja helppoja, sanoo Kupi.

Otteita ilmoituksista, jotka liittyvät pistoshoitoja antavien yritysten toimintaan:

"Klinikalta kerrottiin, että tekijä ei ole ole koskaan ollut heillä työsuhteessa. Bisnes perustuu valheisiin ja asiakkaiden huijaamiseen."

"Yrittäjä pistää myös botuliinia, mutta siihen hänellä ei ole mitään koulutusta. Hän ei anna ikinä kuittia. "

"Firma tuo maahan botuliinia, joka on valmistettu Venäjällä. "

Valvira valvoo vain terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä toimenpiteitä. Tukes taas pitää silmällä palveluja, jotka voivat aiheuttaa kuluttajalle vaaraa.

Toisin kuin botuliini, täyteaineet eivät ole reseptilääkkeitä, eikä piikittäjältä vaadita terveydenhuollon koulutusta. Kuluttajaviranomaisille tulleista yhteydenotoista käy ilmi, että tekijöissä on ihmisiä, joilta alan koulutus puuttuu.

Myös Suomen kosmetologien yhdistyksessä on kuultu pistoshoitoja tekevistä “puoskareista”. Kuka tahansa voi perustaa kauneushoitolan ja kutsua itseään kosmetologiksi.

Yhdistys ei suosittele jäsenilleen pistosten antamista, eikä hallituksen jäsen Taru Huokuniemi tunne yhtään koulutettua kosmetologia, joka niitä tekisi.

Lisäksi uusia laitteita ja hoitoja ilmestyy kuin sieniä sateella. Saman katon alla voidaan tehdä sokerointeja, pigmentointeja, ripsipidennyksiä, hifuhoitoja ja pistoksia.

– Pistohoidot ovat nopeita, arvokkaita ja houkuttelevia ja niihin pääsee kiinni lyhyellä koulutuksella, sanoo Huokuniemi.

Siksi kiusaus voi olla kova. Etenkin, kun kysyntää riittää.

“Seksikäs ulkonäkö on valuuttaa ”

Ollankedolle pistokset ovat osa hyvinvointia. Hän käyttää niihin 1500 euroa vuodessa ja rinnastaa ne mindfullnessiin, metsälenkkeihin ja muuhun itsensä hoitamiseen.

Iso osa pistoshoitoidoissa kävijöistä on 35–50-vuotiaita naisia. Yhdellä hoitokerralla he käyttävät keskimäärin 400–600 euroa.

Toinen ryhmä ovat nuoret, joille hinta on tärkein. He saattavat tilata täyteaineita netistä tai ottaa piikin hetken mielijohteesta.

Kosmetologi Taru Huokuniemi sanoo, että katastrofin ainekset ovat kasassa, jos sekä tekijä että asiakas etsivät pikavoittoja.

Suomessa pistoskoulutuksesta vastaavat muun muassa maahantuojat. Ylen tavoittamat isot, kansainväliset yritykset kertovat kurssittavansa vain lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja sairaanhoitajia. Plastiikkakirurgiaan erikoistumista ei vaadita.

Myös netissä tarjotaan täyteainekoulutusta. Ilmoituksista ei aina käy ilmi, millaista pohjakoulutusta vaaditaan. Soittokierros paljastaa, että alalla on tultu varovaisiksi Valviran botox-linjauksen jälkeen.

– Ei kukaan halua ottaa riskejä, kerrotaan yhdestä firmasta.

– Voimme kouluttaa kosmetologeja, mutta heillä saisi olla lähihoitajan paperit, vastataan toisesta.

Yksi syy tähän voi olla se, että terveydenhuollon ammattilaisilla on potilasturvavakuutus, jota kosmetologit eivät saa. Näiltä puuttuu taustatuki, jos jotain sattuu.

Valvirassa pohditaan parhaillaan täyteaineita koskevaa ohjeistusta kentältä tulleen palautteen takia.

Ammattijärjärjestö Super ei pidä esteettisiä hoitoja lähihoitajan ammattietiikan mukaisina.

Ollanketoa hoitava plastiikkakirurgi Heikki Kupi sanoo, ettei kosmetologin tai lähihoitajan työkalupakki riitä pistoshoitoihin.

– Äkkinäisiä tilanteita tulee eteen kaikille ja silloin on toimittava nopeasti. Esimerkiksi verenkiertohäiriössä on annettava liuotusentsyymiä, jota vain lääkärit voivat käyttää.

Ollanketo kertoo hoidostaan nyt ensimmäistä kertaa. Hän sanoo olevansa hiljaisen mutta kasvavan joukon äänitorvi. Edes parhaat ystävät eivät tiedä piikeistä.

– On päivänselvää, että hyvinvoivasta ja seksikkäästä olemuksesta on hyötyä esimerkiksi bisneksen teossa. Ulkonäkö on naiselle valuutta.

Siitä valuutasta Ollanketo haluaa pitää kiinni, silläkin uhalla, että hänet leimataan pinnalliseksi.

Aiheesta lisää A-studiossa 20.11.2019 kello 21.00.

Millaisia kokemuksia sinulla on pistoshoidoista? Millaisia kysymyksiä ne herättävät? Kerro kommenteissa tai lähetä kuva! Voit myös kertoa pistoshoitoihin liittyvistä kokemuksistasi suoraan toimittajalle satu.miettinen (at) yle.fi.

Juttua varten on haastateltu aluehallintoylilääkäri Mikko Floreenia, Valviran lakimiestä Mirka-Tuulia Kuoksaa, ylitarkastaja Annina Nyholmia Tukesista, Cityklinikan toimitusjohtajaa Piotr Sikorskia, ammattilliitto Superin asiantuntijaa Elina Ottelaa, Finnestetiikan toimitusjohtajaa Ville Männistöä sekä täyteaineiden maahantuojia, alan kouluttajia ja kosmetologeja.

Auton ovien sähköinen lukitus aukeaa naksahtaen.

Otto Salminen vetää oven auki ja istuu kuskin paikalle ja alkaa hamuilla hanskalokerosta avaimia.

Hetkinen, mikä järjestys tämä nyt on? Eikö avaimien normaalisti kuuluisi olla kuskin kädessä autoon mennessä?

Kyse on Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön Loasin palvelusta, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöauto itselleen tunti kerrallaan tai koko päiväksi. Vuokraus toimii kännykkäsovelluksella, joka myös avaa auton ovet sen jälkeen, kun vuokraus on maksettu. Sovellus mahdollistaa sen, että vuokraus tapahtuu itsepalveluperiaatteella, eikä vaadi ketään väliin. Käytännössä auton voi siis vuokrata vaikka keskellä yötä.

— Tämä on kätevää, koska auton saa puhelimella auki, eikä tarvitse hakea avaimia mistään. Olen aiemmin kadehtien katsonut, kun vastaavia palveluita on ollut muissa kaupungeissa, sähkötekniikan opiskelija Otto Salminen sanoo.

Teekkarivitsit mukana

Aiemmin yhteiskäyttöautoja on ollut opiskelijoiden käytössä muun muassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Suurin osa kokeiluista on alkanut viimeisen vuoden kuluessa.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Loas on tilannut palvelun paikalliselta Vuokraus Hyypiältä.

— Kyllä tästä on tarkoitus tehdä ihan pysyvää. Me haluamme tarjota opiskelijoille palveluita. Se, että ei tarvitse olla omaa autoa, on ympäristöystävällistä ja opiskelijoiden rahat riittävät paremmin, toiminnanjohtaja Joonas Grönlund Loasilta.

Iso osa Loasin asukkaista on Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston opiskelijoita, minkä vuoksi myös vuokrattavat autot on nimetty teekkarivitsien mukaan.

Teekkarien ja kylterien vappulehti Hässin päätoimittajana häärii vuodesta toiseen kuvitteellinen Giorgio Hässi. Hänen kunniakseen myös yksi autoista on nimetty Giorgioksi. Brita ja Brian -autot ovat kaimoja koevastauksissa seikkaileville hahmoille, joita käytetään tarvittaessa esimerkkihenkilöinä. Yhteensä autoja on viisi.

Opiskelijat voivat vuokrata auton omien menojensa ja tarpeittensa mukaan. Sen lisäksi hyötyä toivotaan myös Skinnarilan alueen pysäköintialueille.

— Ympäristöhyötyjen lisäksi, voisimme varata vähemmän tilaa autojen säilytykseen. Nyt alueella on yli 1000 parkkipaikkaa ja kaikille ei välttämättä olisi tarvetta, Grönlund pohtii.

Kavereiden kesken Prisma-rinki

Otto Salminen on ehtinyt kokeilla auton lyhytaikaista vuokraamista muutaman kerran. Autoa on tarvittu arkisiin asioihin, esimerkiksi Prismassa käyntiin.

— Nyt olemme ajaneet kaksin tyttöystävän kanssa, mutta olemme miettineet, että voisi perustaa Skinnarilan Prisma-ringin. Jos neljäkin olisi kyydissä, se olisi saman hintaista kuin bussiliput edestakaisin keskustaan, Salminen pohtii.

Yhteiskäyttöautossa maksetaan tunti- tai vuorokausitaksa, joka on opiskelijalle huokea. Lisäksi vuokraaja maksaa bensat.

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Salminen ei tarvitse autoa päivittäisessä käytössä. Yliopiston läheisyydestä löytyy useimmiten kaikki tarpeellinen. Auton vuokraaminen onkin Salmiselle ensi sijassa taloudellinen ratkaisu.

— En näe sitä kannattavana, että hankkisin auton ja seisottaisin sitä parkkipaikalla muutamaa ja ajaisin muutaman kerran kuukaudessa.

Ei ensimmäinen kokeilu

Loasin asukkaiden lisäksi myös tavalliset kaupunkilaiset voivat käyttää yhteiskäyttöautoja, mutta hinta on silloin korkeampi. Reilussa viikossa palvelulla oli heti parikymmentä käyttökokemusta ja vielä enemmän rekisteröityneitä käyttäjiä. Kysyntä alkoi ennen kuin toimintaa oli ehditty markkinoida mitenkään.

— Yllättävän positiivisesti on lähtenyt liikkeelle, kiinnostusta on ollut selvästi, myyntivastaava Timo Nikula Vuokraus Hyypiältä kertoo.

Lappeenrannassa yhteiskäyttöautoilusta on innostuttu ennenkin. LUT-yliopisto kokeili henkilökunnan yhteiskäyttöautoja vuonna 2017. Hybridiauto oli yliopiston henkilökunnan käytettävissä virka-aikana ja vuokrattavissa vapaa-ajalle.

Enää näin ei kuitenkaan ole.

— Se ei silloin lähtenyt lentoon, eikä ollut valmis markkinoitavaksi. Sitä pitäisi kyllä kehittää, sillä yhteiskäyttö olisi suositeltava malli, kiinteistöjohtaja Tuomo Tamper LUT-yliopistolta kertoo.

Loasin tekemä sopimus on kaksivuotinen. Tarkoitus kuitenkin on, että palvelusta tulee pysyvä ja se jatkuu tulevaisuudessakin. Aika näyttää, onnistuuko kokeilu pitkässä juoksussa edeltäjiään paremmin.

— Yhteiskäyttöauton hyvä puoli on siinä, että saat aina toimivan ja huolletun auton. On ihan selvää, että ihmiset eivät ole olleet yhteiskäyttöautoihin ihan valmiita. Miehen mitta on usein ollut auto, Timo Nikula nauraa.

Myös Lappeenrannan kaupunki tarjoaa yhteiskäyttöautoja. Kaupungin autot ovat sähköautoja ja sellaisen voi vuokrata virka-aikojen ulkopuolella. Aiemmin kaupungilla oli vuokrattavana myös polttoaineella kulkevia autoja, mutta niiden kysyntä ei ollut kummoista. Sen vuoksi toiminta keskittyy nykyisin sähköautoihin, joilla on ollut kohtalaisesti kysyntää.

— Yhteiskäyttöautojen vuokraus kaupunkilaisille oli heti palvelun aloittamisen jälkeen vähäistä, mutta nyt viimeisen puolen vuoden aikana kysyntä on kasvanut jonkin verran, ilmastokoordinaattori Petri Kero Lappeenrannan kaupungilta kertoo.

Pyöriä ja potkulautoja

Eri kulkuneuvojen yhteiskäyttö on lisääntynyt viime vuosina myös muilla osa-alueilla.

Isommissa kaupungeissa kaupunkipyörät ovat olleet jo pidempään osa arkea, mutta esimerkiksi Lappeenrannassa viime kesä oli ensimmäinen kunnollinen kokeilu. Pyörillä tehtiin kesän aikana yli 5000 matkaa. Lappeenrannan kaupungilta voi vuokrata pyörien ja autojen lisäksi myös aurinkosähköllä toimivan veneen.

Loasin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund sanoo, että yliopistokampukselle Skinnarilaan voisi tulla esimerkiksi sähköpyöriä. Myös kaupunkipyörät olivat yliopistolla tuttu näky, sillä niillä oli kesällä mystinen voima siirtyä keskustasta yliopiston maisemiin.

Yksi on kuitenkin varmaa.

— Sähköpotkulautoja tänne ei tule. Niissä on liian suuri loukkaantumisriski, Grönlund toteaa tiukasti.

Astuisitko arkkuun, kirjoittaisitko muistovärssyn vai osallistuisitko itkuvirsien laulamiseen?

Erilaisia tapoja lähestyä kuoleman kysymyksiä oli tarjolla koko viime viikon ajan Ars Moriendi -festivaalilla, joka yhdisti taidetta, kuolemantutkimusta, esitystapahtumia ja keskustelutilaisuuksia.

Teemana oli kuolema. Miksi?

– Koska kuolema kuuluu kaikille, sanoo yksi kuoleman festivaalin järjestäjistä, uskontotieteilijä ja kaupunkitaiteilija Lauri Jäntti.

Ars Moriendi -työryhmän mielestä kuolema paikantuu yhteiskunnassamme erilaisiin virastoihin ja laitoksiin, sekä spesialistien asiaksi. Siitä huolimatta, että kuolema koskettaa vääjäämättä meistä jokaista.

– Kaikki festivaalin tapahtumat tulivat täyteen, kertoo Jäntti.

– Ihmiset tulivat kiittelemään ja kertomaan, että tällaista lisää!

Ihmisillä on siis tarve keskustella kuolemasta. Jäntin mukaan siihen on muutamia syitä.

Haluamme kuoleman takaisin arkipuheeseen

Jäntin mukaan kuolema on 60-luvulta lähtien paikantunut arjessamme lähinnä sairaaloihin.

Kuolema on ollut medikalisoituna niin kauan, että nyt on luonnollisen vastareaktion aika.

– Ihmisistä varmasti tuntuu siltä, että keskustelusta jota kuoleman ympärillä käydään, puuttuu jotain.

Jäntin mukaan myös kuolemantutkijat ovat havainneet, että kuolema kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän.

Kiinnostus myös näkyy monin tavoin.

– On erilaisia kuolema-aiheisia tapahtumia, kirjoja ja muita, Jäntti summaa.

Hautaustoimistojen liiton tuleva puheenjohtaja Kyllikki Forsius on samoilla linjoilla Jäntin kanssa.

– Kuolema on tärkeä osa elämää. Omassa työssäni olen huomannut, että omaisetkin haluavat hautajaisista yhä enemmän vainajan näköisen perhejuhlan.

Myös kuolemasta puhuminen on Forsiuksen mukaan yhä sallitumpaa.

– On tärkeä ymmärtää, että kuolemasta täytyy saada puhua halutessaan. Ketään ei saa pakottaa aiheen äärelle, eikä kuolemapuhetta tule tuputtaa, mutta ihmisten tarvetta puhua kuolemasta tulee kunnioittaa.

Kaipuu henkisyyteen ei ole kadonnut

Toinen syy siihen, että kuoleman kysymykset kiinnostavat, liittyy Jäntin mukaan uskontojen uudelleen muuntumiseen.

– Jossain vaiheessa vallalla oli ajatus, että uskonto katoaa elämästämme, Jäntti kertoo.

– Näin ei kuitenkaan ole käymässä, vaan uskonto ainoastaan muuttaa muotoaan. Henkiset ja spiritualistiset tarpeemme eivät ole kadonneet minnekään.

Koska kuolema on elämän luonnollinen rajatila, se nostaa esiin niin henkiset kuin eksistentialistisetkin kysymykset.

Forsiuksen mukaan hautajaiset saavat aina ihmiset pohtimaan omaa elämäänsä. Tai sitä, milloin se päättyy.

– Erityisesti omien vanhempien kuollessa todellisuus siitä, että saattaa olla itse seuraavaksi lähtövuorossa, voi iskeä kovaa.

Forsius korostaa, että myös nuorten ihmisten ajatuksia omaan kuolemaan liittyen kannataa kuunnella.

– Vaikka kulttuurissamme ei perinteisesti puhuta kuolemasta kovin paljon, kaikkien toiveita pitäisi pystyä kuulemaan.

Ei vain oma kuolema, vaan ehkä koko maailman

Nuoret ihmiset joutuvat kohtaamaan erilaisen maailman kuin aiemmat sukupolvet.

– Maailman tilanne herättää tietoisuuden katoavaisuudesta ja siitä, että emme ole täällä ikuisesti, Forsius pohtii.

Jäntinkin näkemyksen mukaan globaalit haasteet ovat yksi syy siihen, miksi kuolema kiinnostaa meitä.

– Kuolema tulee arjessamme esiin myös maailmanlaajuisten teemojen, ilmastonmuutoksen ja sukupuuttoaaltojen myötä.

– Samalla, kun pohdimme näitä maailmaa muuttavia kysymyksiä, saatamme päätyä pohtimaan omaa suhdettamme kuolemaan, tuumii Jäntti.

Kaipaamme yhdistäviä, autenttisia asioita

Sekä Forsius että Jäntti ovat yhtä mieltä siitä, että kuoleman todellisuus pakottaa meidät pohtimaan sitä, mitä kuoleman hetkellä tapahtuu.

Forsiuksen kokemusten mukaan sekä omaisilla että kuolevalla on usein tarve tietää, mitä on odotettavissa.

Jäntti on pohtinut myös sitä, voisiko niinkin raadollinen asia kuin kuolema tarjota kokemuksen, jonka äärelle pysähtyminen tuntuu hyvin aidolta.

– Olemme yhteiskunnassamme niin monen erilaisen roolin ja identiteettiprojektin ympäröimiä, että kaipaamme niiden rinnalle autenttisia kokemuksia.

Sitähän kuolema tietenkin on, autenttista.

Se on myös yhdistävä tekijä, muistuttaa Jäntti.

– Kuolema tarjoaa yhteisen kiintopisteen kaikkien ihmisten välille: me kaikki synnymme ja kuolemme.

Ars Moriendi -festivaalin tunnelmiin voit kurkistaa tästä Puoli seitsemän jutusta:

Lisää aiheesta:

Onko kuolema palaamassa etäältä takaisin elämään?

Arkussa maatessaan voi oivaltaa, että elämä on arvokasta (Kainuun sanomat)

Tuomas Karemo: Meistä on tullut lapsia kuoleman edessä

Itkuvirsistä on tullut yhä suositumpi musiikinlaji, mutta niiden esittäminen ei ole helppoa

Kuoleman kahvilassa juodaan kahvia, syödään kakkua ja jutellaan kuolemasta

Intia saattaa tuoda markkinoille miesten ehkäisypistoksen ensimmäisenä maailmassa, kertoo intialaislehti Hindustan Times.

Ehkäisyruiske pistetään paikallispuudutuksessa kivesten lähellä sijaitsevaan, spermaa sisältävään putkeen. Pistoksen teho kestää 13 vuotta.

Hindustan Timesin mukaan Intian lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto on menestyksekkäästi testannut ruiskeen kliinisissä kokeissaan. Nyt ehkäisyruiske on tutkijoiden mukaan lähetetty hyväksyttäväksi Intian valvovalle lääkeviranomaiselle.

Kokeita johtanut tutkija RS Sharma kertoo Hindustan Timesille, että kliinisiin kokeisiin osallistui 303 henkilöä ja kokeen onnistumisprosentti oli 97,3. Kukaan osallistujista ei raportoinut sivuvaikutuksista.

– Tuotetta voi huoletta kutsua maailman ensimmäiseksi miesten ehkäisyksi, Sharma vakuuttaa

Ehkäisyruiskeen hyväksyminen markkinoille ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.

Tuote on ensimmäinen Intian kehittämä ehkäisyruiske, joten valvova lääkeviranomainen aikoo panna sen erityisen tarkkaan seulaan. Ruiskeen tarkastaminen voi kestää jopa kuudesta seitsemään kuukautta.

Vaihtoehtoina vain kondomi tai sterilisaatio

Intiassa kehitellyn ehkäisyruiskeen on tarkoitus toimia korvaajana miesten sterilisaatioleikkaukselle, joka on toistaiseksi kondomin ohella ainoa miesten oma ehkäisykeino.

Naisille on jo pitkään ollut tarjolla monia eri ehkäisyvaihtoehtoja, ja esimerkiksi naisten e-pillerit alkoivat yleistyä jo 1960-luvulla.

Intian hanke ei toki ole ensimmäinen laatuaan. Esimerkiksi Edinburghin yliopistossa testattiin muutama vuosi sitten ehkäisyruisketta, mutta kokeeseen osallistuneet miehet saivat runsaasti sivuvaikutuksia. Lopulta koko koe keskeytettiin.

Ruiskeen ohella myös muita lääketeollisuudessa on meneillään muitakin hankkeita miesten ehkäisyksi. Pisimmällä on kenties miesten ehkäisygeelin ja e-pillerin kehittäminen.

Lisää aiheesta:

Miesten ehkäisypilleriä pitää odottaa vielä vuosia – miksi lääketeollisuutta ei kiinnosta miesten ehkäisy?

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland kertoo toimineensa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suorien käskyjen mukaisesti Ukraina-asiassa. Sondland puhui kuulemisessa, joka osa Trumpin virkarikostutkintaa.

Sondlandin mukaan oli yleisesti tiedossa, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailu Valkoisessa talossa ja puhelinkeskustelu Trumpin kanssa tapahtuisi vain, jos Ukraina suostuisi aloittamaan tutkinnan vuoden 2016 vaaleista ja demokraattien entisen varapresidentin Joe Bidenin pojan toimista.

Suurlähettiläs kertoo ymmärtäneensä vasta myöhemmin, että tutkimukset Bidenin Hunter-pojan toimista Burisma-kaasuyhtiössä olivat itse asiassa yritys etsiä vahingoittavaa tietoa varapresidentti Bidenistä.

Kertomalla "vaihtokaupasta" Sondland avasi tapahtumia tarkemmin kuin aiemmassa kuulemisessaan. Hänen todistuksensa on merkittävä, sillä Trumpin puolustus on toistuvasti sanonut, ettei maiden välillä ole tehty vaihtokauppaa palveluksissa.

Suurlähettiläs kertoo myös ymmärtäneensä hiljalleen sen, että Yhdysvallat painosti Ukrainaa asiassa jäädyttämällä satojen miljoonien dollarien arvoisen sotilasavun, kunnes Ukraina kommentoisi julkisesti tutkintaa Bideneistä.

Sondlandin mukaan Trump ei koskaan puhunut Ukrainan sotilasavusta suoraan hänen kanssaan. Sondland sanoi silti uskovansa, että sotilasapu oli sidottu Ukrainan käynnistämään tutkintaan Bideneistä.

Hän totesi päätelleensä asian siitä, että sotilasapu oli ollut jäissä niin pitkään. Sondlandin mukaan hän tiedusteli useita kertoja, miksi Ukrainan sotilasapua lykättiin. Hän sanoo, että ei saanut eikä ole saanut asiaan vieläkään vastausta.

– Koska mitään perusteltua syytä avun lykkäämisessä ei ollut, aloin myöhemmin uskoa, että sotilasapua ei myönnettäisi, ellei Ukraina tiedottaisi julkisesti Burismaan kohdistuvasta tutkinnasta, kuten (Trumpin henkilökohtainen asianajaja) Rudy Giuliani vaati, Sondland kertoi julkisessa kuulemisessa.

Trump on kommentoinut kuulemista sanomalla, että hän ei tunne Sondlandia hyvin, mutta "hän vaikuttaa mukavalta tyypiltä". Valkoisen talon edustalla puhunut Trump kertoi sanoneensa suurlähettiläälle, että hän ei halua mitään Ukrainalta.

Trump myös tviittaili keskiviikkona runsaasti tviittejä, jossa korostettiin sitä, että Trump ei ollut koskaan itse puhunut Sondlandille Ukrainan sotilasavusta.

Pence kiistää keskustelut sotilasavusta ja tutkinnasta

Sonland kertoo sanoneensa varapresidentti Mike Pencelle olevansa huolissaan siitä, että Yhdysvaltojen sotilasapu Ukrainalle on "tullut sidotuksi tutkintaan".

Pencen avustajan avustajan mukaan kyseistä keskustelua ei ole koskaan käyty, kertoo uutistoimisto AP.

Suurlähettiläs kertoi myös pitäneensä ulkoministeri Mike Pompeon ja muita korkean tason virkamiehiä ajan tasalla tilanteesta ja omista tekemisistään. Sondlandin mukaan Pompeo on sähköpostitse kehunut Sondlandin toimintaa tapauksessa.

Vastentahtoista yhteistyötä Giulianin kanssa

Sondland kertoi kuulemisessa myös, että Trump pakotti diplomaatit työskentelmään asianajajansa Rudy Giulianin kanssa vasten tahtoaan. Sondlandin mukaan Giulianin ohjeet heijastivat Trumpin tahtoa ja vaatimuksia.

Lue lisää: Miljonääri lahjoitti muhkean summan Trumpille, pääsi suurlähettilääksi ja voi nyt koitua presidentin tuhoksi

Sondlandin tämänpäiväisellä kuulemisella on suuri merkitys virkarikostutkinnassa, sillä aiemmin kongressille on kerrottu toisen käden tietoa Sondlandin ja Trumpin kesällä käymästä puhelinkeskustelusta. Myös se on merkittävää, että Sondland kertoi toimineensa Trumpin suorien käskyjen mukaisesti.

Sondland pääsi suurlähettilääksi palkinnoksi Trumpille antamastaan miljoonalahjoituksesta. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta ulkopolitiikasta ja diplomatiasta.

Puhelinkeskustelussa puitiin kohuräppärin kohtaloa

Ukrainassa työskennellyt yhdysvaltalaisdiplomaatti David Holmes kertoi aiemmin kongressin tiedusteluvaliokunnalle kuulleensa Trumpin ja Sondlandin heinäkuussa käymän puhelinkeskustelun. Puhelinkeskustelu käytiin Sondlandin tavattua Zelenskyin.

Holmesin mukaan Sondland totesi tuolloin Trumpille Ukrainan presidentin olevan valmis aloittamaan Bideniin kohdistuvan tutkinnan. Diplomaatin mukaan Sondland totesi presidentin olevan Ukrainan suhteen kiinnostunut vain isoista asioista, kuten Biden-tutkinnasta.

Keskiviikon kuulemisessa Sondland kertoi, että puhelinkeskustelusssa keskityttiin myös yhdysvaltalaisräppäri Asap Rockyn tilanteeseen. Puhelun aikoihin Asap Rocky eli Rakim Mayers odotti oikeudenkäyntiä tutkintavankeudessa Ruotsissa pahoinpitelystä epäiltynä.

Eurovisionin suora lähetys kuulemisesta päättyi kello 20:13.

Lue myös:

Trumpin virkarikostutkinta: Näistä syistä häntä epäillään ja näin republikaanit vastaavat syytöksiin

Ex-lähettiläs ei ymmärtänyt lokakampanjaa häntä vastaan – "Trump olisi voinut vain nimittää toisen lähettilään tilalleni"

– Oletko sinä tässä? Ajattele, että voisit olla tuon näköinen joka päivä.

Opiskeluvuosinaan toiminnanjohtaja Noora Herranen toimi hiusmallina, ja päivään kuului myös maskeeraus. Kun kaikki oli valmista, miespuolinen opiskelukaveri kommentoi Herrasen olemusta. Se jäi muistoksi, johon palataan vielä vuosien jälkeen.

Nykyään kahden lapsen äiti ei juuri meikkaa. Ripsiväriä hän laittaa ehkä pari kertaa vuodessa.

Herranen joutuu kuitenkin yhä perustelemaan meikkaamattomuuttaan. Bloggaajien keskuudessa meikin käyttö nousee aika ajoin esiin ja aihe herättää aina kiivasta keskustelua. Työnantaja voi vaatia siisteyttä työntekijältään, mutta riippuu työstä, mitä siisteydellä tarkoitetaan eli liittyykö siihen myös meikkaus.

– Joskus meikkaamattomuuttani ihmetellään. Minulle saatetaan tuputtaa huulipunaa. Sanovat, että se sopisi minulle niin hyvin, sanoo Herranen.

Meikittömällä pitää olla hyvä itsetunto

Ajatus meikkamisen lopettamisesta heräsi jo nuorena, kun Herranen sai puuterista ja luomiväristä allergisia oireita. Vielä aikuisenakin puuterihuisku saa ihon kutisemaan.

Herranen kertoo, että ajan kuluessa sopivaa kosmetiikkaa olisi varmasti löytynyt, mutta hän pysähtyi ajattelemaan asiaa muutenkin. Mitä syitä hänellä olisi meikata?

– Olen aika laiska ja mukavuudenhaluinen. En halua tai jaksa pestä naamaani, jos tulen konsertista tai muusta iltamenoista, Herranen kertoo.

Moni Noora Herrasen miespuolinen ystävä on kertonut nauttivansa, jos heidän naisystävänsä meikkaavat itsensä yhteistä iltaa varten. Herranen on herännyt pohtimaan, ketä varten nainen laittaa itseään.

– Jos ei käytä meikkiä, pitää olla hyvä itsetunto,hän sanoo.

Työssään Konserttikeskuksen toiminnanjohtajana hän antaa haastatteluja, osallistuu keskusteluihin ja on esillä. Nämä tilanteet eivät hänen mielestään liity meikkaamiseen mitenkään.

– Minusta meikkaamisella ja asiantuntijuudella ei ole tekemistä keskenään. Sukupuoliroolit ja naisen asema ovat jo niin hyvällä mallilla, että niiden vuoksi naisen ei mielestäni tarvitse meikata, Herranen sanoo.

Meikki jakaa edelleen naisten mielipiteitä

Meikkaaminen on ollut esillä myös influencer Jenni Rotosen blogissa. Rotonen pitää kiinnostavana, että meikin käytöstä keskustellaan vieläkin tiukasti, vaikka meikattu on iät ja ajat. Meikin käyttöön tai sen puuttumiseen tartutaan jopa halveksuen.

Rotosen mielestä meikki "demokratisoi" kauneutta; kaikilla ei ole huippugeenejä, jotka pitävät naisen freesinä aamusta iltaan pelkällä vedellä ja saippualla.

– Nainen haluaa yleensä ottaen näyttää terveeltä ja elinvoimaiselta. Jos kevyt meikki auttaa siinä tavoitteessa, en näe siinä mitään pahaa, pohtii Pupulandia-blogia pitävä Jenni Rotonen.

Kevyt meikki sallittu armeijassa vain naisilla

Tasa-arvovaltuutettu tarkastelee tilannetta sukupuolten tasa-arvon kannalta, eikä meikin käyttöön liittyvät huomiot ole tulleet esiin kovin usein.

Eräs meikkaamiseen liittyvä kantelu liittyy Puolustusvoimien ohjesääntöön, joka salli kevyen meikin vain naisille. Eräs kuljetusliike linjasi, että miehet eivät saa käyttää koruja ja naisten korujen on oltava maltillisia.

Myös hiusten pituus sekä hatun tai sortsien käyttäminen ovat nousseet tasa-arvomielessä esiin. Lähtökohtaisesti työnantaja voi edellyttää siisteyttä ja puhtautta työntekijältään.

Ylitarkastaja Anu Laaksosen mukaan työnantaja omistaa yrityksen brändin, ja voi edellyttää sen mukaista työasua tai ulkoista siisteyttä.

– Täytyy tapaus kerrallaan miettiä, mitä tehtävä edellyttää tekijältään pukeutumisen suhteen.

Hyviä puolia saa korostaa

Jenni Rotonenpostasi Pupulandia-blogissaan jutun, jossa kertoi lähteneensä urheilemaan kiireisenä päivänä täydessä tällingissä. Postauksen kommenteissa keskusteltiin paljon esimerkiksi siitä, missä menevät työnantajan tuomat valtuudet puuttua työntekijän ulkonäköön.

Somevaikuttajaa houkutellaan meikkaamattomuuden puolestapuhujaksi, sillä mielipiteillä on painoarvoa.

– Eräs vaateliikkeessä työskentelevä nainen kertoi menneensä kesällä töihin ilman meikkiä. Nainen oli tuntenut itsensä sopivasti päivittyneeksi, freesiksi ja kesäisen edustavaksi. Työnantaja oli kommentoinut, että töihin ei sovi tulla ilman meikkiä, Jenni Rotonen kertoo.

Keskustelu toi Rotosen mukaan esiin varsin ahtaat naisten väliset normit tilanteista, joissa kuuluu meikata. Omissa blogikuvissaan hän meikkaa varsin hillitysti, eikä suinkaan seuraajiaan, vaan itseään varten.

– Ilman meikkiä näytän kalpealta ja silmänaluset ovat tummat, vaikka olisin nukkunut hyvin. Jos tunnen itseni levänneeksi, haluan sen välittyvän ulospäin.

Noora Herranen ei halua arvostella meikkaavia ihmisiä, sillä meikin käyttäminen on henkilökohtainen päätös. Herranen kertoo itsekin olevansa esteetikko, joka nauttii kauniista asioista, vaikka ei käytä meikkiä.

– Käytän paljon koruja, värikkäitä vaatteita, ja minulla on näyttävät silmälasit. Se on itseilmaisua, kuten taidokas meikkikin, hän toteaa.