Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsitellään harvinaista petosvyyhtiä, jossa on poikkeuksellisen paljon asianomistajia. Petoksen uhreina on lukuisia yksityisiä ihmisiä ja useita tunnettuja suomalaisia isoja yrityksiä. Yhteensä uhreja on noin 40.

Kahden miehen syytetään valmistaneen Tampereella ajokortteja ja käyttäneen niitä petoksissa. Rikoksen tekoaika on 1.11.2016–20.12.2016. Haastehakemus luettiin marraskuussa.

Tekijät ovat syyttäjän mukaan valmistaneet ajokortteja miehistä toisen asunnolla. Ajokorttien valmistuksessa on käytetty tietokoneita kuvankäsittelyohjelmineen, monitoimilaitteita, laminointikonetta ja korttipohjia. Väärennetyissä ajokorteissa on käytetty ulkopuolisten henkilöiden henkilötietoja sekä tekijöiden tai heidän rikoskumppaneidensa kuvia.

Poliisi teki kotietsinnän asuntoon, josta löytyi tuhansien ihmisten henkilötietoja, kuten henkilötunnuksia, osoitetietoja, puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita.

Syyttäjän mukaan syytetyt ovat väärentäneet ainakin 19 suomalaisen ajokortit.

Pääsyytetyt myöntävät

Molemmat pääsyytetyt ovat myöntäneet käyttäneensä vääriä ajokortteja. He käyttivät syyttäjän mukaan väärennettyjä ajokortteja muun muassa useiden puhelimien ja tietokoneen ostossa, auton vuokrauksessa ja eri tuotteiden ostamisessa useilla tuhansilla euroilla esimerkiksi urheilukaupoista.

Useimmissa tapauksissa petos onnistui. Ainakin kahdessa puhelinmyymälässä huijaus oli havaittu eikä puhelimia ollut luovutettu. Syytetyt tilasivat paketteja myös esimerkiksi Prismaan noudettavaksi, mutta tässäkin teko jäi yritykseksi, koska rikos paljastui.

Yksittäisellä ajokortilla on tehty syyttäjän mukaan jopa yli 1 800 euron petoksia. Tekijöillä ei ole syyttäjän mukaan ollut aikomustakaan maksaa kuluja.

Toista miehistä syytetään myös huumausainerikoksesta ja hampun viljelystä. Lisäksi tällä syytetyllä oli ollut huijausreissulla kääntöveitsi hallussaan.

Osassa petoksia pääkaksikolla on ollut syyttäjän mukaan rikoskumppaneita. Yhteensä petosvyyhdessä on viisi syytettyä.

Syyttäjä vaatii neljälle syytetyistä ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdelle sakkoja.

Asuntojen hintojen lasku ei ole enää vain syrjäkylien riesa.

Myös Suomen suurimmissa kaupungeissa on kymmeniä laajoja alueita, joissa asuntojen neliöhinta on niin matala, että taloyhtiöiden on lainatarpeissaan on turha koputella pankkien ovelle. Lainaa ei heru, sillä asunnon arvo ei riitä vakuudeksi taloyhtiön remonttilainaan.

Tampereella, Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa on kuusi postinumeroaluetta, joilla asuntojen keskimääräinen hinta neliömetriltä on niin halpa, että se ei riitä vähänkään suuremman remonttilainan vakuudeksi.

Vantaalla tällaisia alueita on kolme, Oulussa yhdeksän, Turussa viisi, Jyväskylässä kahdeksan ja niin edelleen.

Tämän jutun viisi karttaa kertovat kerrostalojen asuinneliöiden keskihinnat Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa postinumeroalueittain.

Lisäksi jutun lopussa on taulukko, josta voit hakea alueittain suurimpien kaupunkien hintatiedot.

Turha haikailla lainaa liian halpaan asuntoon

Kymmenessä suurimmassa kaupungissa on 51 postinumeroaluetta, joilla keskihinta per neliömetri jää alle 2 000 euron rajan.

Asuntorahoittaja Hypo pitää juuri 2 000 euron hintaa ratkaisevana kynnyksenä, kun taloyhtiö lähtee hakemaan lainaa hiukan suuremmalle remontille. Summaa ei ole keksitty sattumalta, vaan sen perustuu kylmiin laskelmiin.

Esimerkiksi putkiremontti voi maksaa tuhat euroa asunnon neliömetriä kohti. Yleensä pankki kelpuuttaa asunnon arvosta noin puolet vakuudeksi lainalle. Asunnon neliöhinnan pitää olla siis vähintään kaksi tonnia, jos halutaan tonnin laina.

Yle käsitteli samaa aihetta runsas kaksi vuotta sitten. Silloin ratkaisevana hintarajana pidettiin 1 500 euroa. Raja on nyt noussut 500 eurolla, koska remontit ovat kallistuneet.

Remonttilainaa alkaa olla vaikea saada, jos esimerkiksi 50 neliömetrin kaksion hinta jää alle 100 000 euron.

Hypon asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo arvioi, että luvassa ei ole "äkillisiä pomppuja", mutta suunta on selvä – lainansaannin hintaraja tulee nousemaan.

– Ilman muuta suunta on ylöspäin. Siihen johtaa pankkien sääntely ja vakuusarvostuksen kriittisempi tutkiskelu.

Salon mukaan ratkaisevan rajan alapuolelle jääminen tarkoittaa sitä, että taloyhtiön remontti lykkääntyy tai jää jopa kokonaan tekemättä. Toki on mahdollista, että kukin asukas ottaa henkilökohtaista lainaa yhtiön remonttia varten.

Mutta miten käy, jos vaikka kymmenen asunnon yhtiössä yhdellä asukkaalla ei ole varaa ottaa henkilökohtaista lainaa? Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa muiden asukkaiden on tultava hätiin.

– Silloin voi harkita kustantavatko muut osakkaat remontin, mutta yhtiölainaa ei varmaankaan saa.

Joskus muut osakkaat voivatkin olla halukkaita tekemään remonttia yhden osakkaan puolesta, jos vaihtoehtona on vaikkapa vuotava katto. Tai sitten voi käydä niin, että remontti jää tekemättä, talon kunto heikkenee, arvo laskee, lainansaanti vaikeutuu ja alamäki jatkuu synkkään loppuun saakka.

Yhtiön laina asukkaan omaan piikkiin

Jyväskyläläinen rivitaloyhtiö on yksi monista, jolla on karvaita kokemuksia siitä, että edullinen koti voi olla ongelma.

Vain kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva, vuonna 1975 rakennettu kolmen asunnon rivitalo oli tarkoitus päivittää kerralla tälle vuosituhannelle.

Rivitaloyhtiössä oli suunniteltu vähän isompaa remonttia kerralla. Piirrokset oli tehty ja urakoitsijankin kanssa sovittu asiasta. Yllättäen pankki kuitenkin ilmoitti, että lainaa ei heru ainakaan pyydettyä 160 000 euroa.

Toisesta, kolmannesta ja neljännestä pankista saatiin sama vastaus. Lopulta aloitusvalmiille hankkeelle annettiin pakit kymmenestä rahoituslaitoksesta.

– Kaikilta tuli sama viesti. Ei lainaa yhtiölle, mutta henkilökohtaisesti kullekin asukkaalle siitä voitaisiin neuvotella, kertaa tapahtumia vieläkin tuohtunut APV Isännöintipalvelun Ari Vaskelainen.

Sen jälkeen "käynnistettiin halpuutuskierros", kuten Vaskelainen luonnehtii. Remontista tingittiin pois roska-, piha- ja pyöräkatos. Sen sijaan julkisivut ja katto saatiin päivitettyä uuteen uskoon asukkaiden omilla, yhteensä 130 000 euron lainoilla. Nyt rakennustyöt on saatu onnellisesti loppusuoralle ja yli 40-vuotias talo on kuin uudesti syntynyt.

Asuntosijoittaja saa kalleimman lainan

Miksi sitten pankit myöntävät asukkaalle helpommin henkilökohtaista lainaa kuin taloyhtiölle remonttilainaa?

Ne arvioivat, että omaa kotiaan varten lainaa ottava asukas pitää huolta talosta ja asunnosta jopa varmemmin kuin taloyhtiö. Sen sijaan taloyhtiön hoitaminen voi olla kirjavaa. Hypon Päivi Salo sanookin, että luottokelpoiselle asukkaalle myönnetään lainaa halvemmalla kuin taloyhtiölle.

Laina on taloyhtiölle vielä kalliimpaa, jos talossa on paljon sijoitusasuntoja. Kalliimpi hinta kattaa suurempaa riskiä. Jos sijoittaja joutuu vaikeuksiin ja jättää vastikkeet maksamatta, vakuutena oleva asunto voidaan myydä, mutta sen hinta on voinut laskea.

Viime vuosina nopeasti kasvanut asuntosijoittaminen ei ole remonttilainan hakemisessa eduksi. Salo puhuu "sijoittaja-altistumisesta".

– Jos yhtiössä on korkea sijoittaja-altistuminen, on lainan hinta korkeampi. Kun puhutaan yli 50:stä prosentista aletaan olla jo aika korkealla tasolla.

Vaskelaisen mukaan jo 25 tai 30 prosentin sijoittajaosuus yhtiössä alkaa nostaa taloyhtiön korkoa.

Viidessä kartassa on kunkin postinumeroalueen kerrostaloasuntojen keskimääräinen hinta viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden syyskuun loppuun. Tilastoon on koottu toteutuneiden kauppojen hinnat. Mukana on vain vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. Kultakin alueelta lasketaan keskihinta, jos kauppoja on tehty vähintään kuusi.

Katso tästä kymmenen suurimman kaupungin hintatiedot

Listalla voit järjestää alueet postinumeron tai hinnan mukaan. Hakurivin avulla voit etsiä oman alueesi.

Voit myös keskustella aiheesta tänään perjantaina klo 17 asti. Osaavatko taloyhtiöt ennakoida remontteja vai kasaantuvatko asiat? Kohtelevatko pankit oikeudenmukaisesti lainaa hakevia yhtiöitä?

Rullaa taulukkoa alaspäin niin pääset keskustelemaan aiheesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on tyrmistynyt Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan tänään kertomista uusista tiedoista postikohuun liittyen.

Pohjola kertoi tänään tiedotteessa, että Postin suunnitelmilla ja pakettilajittelun liikkeenluovutuksella Posti Palvelut Oy:lle on ollut omistajaohjauksen tuki.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi eilen eduskunnassa kyselytunnilla, ettei Postin hallitus noudattanut Paateron kieltoa liikkeenluovutukseen.

– Me pohdimme jo eilen kyselytunnin jälkeen, että Rinne antaa nyt suoraan ymmärtää, että Postin johto valehtelee. Ja nyt Postin johdon kommentit viittaavat siihen, että ministeri (Sirpa) Paatero valehtelee. Jos näin on, mielestäni ministeri Paatero ei voi jatkaa. Ja jos pääministeri Rinne tietoisesti valehtelee, niin hänen tulisi myös tehdä henkilökohtaiset johtopäätöksensä.

Mitä tarkoitatte tällä?

- Erota.

Orpo: Näyttää selvältä, että pääministeri on tietoisesti yrittänyt johtaa eduskuntaa harhaan

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) oli tyrmistynyt Pohjolan kertomista tiedoista.

Orpo kommentoi Twitterissä, että Rinteen puheet olivat jo aiemmin heikoilla jäillä.

– Näyttää selvältä, että pääministeri on tietoisesti yrittänyt johtaa eduskuntaa harhaan. Näin toimiva pääministeri ei ansaitse eduskunnan luottamusta, Orpo kirjoittaa twiitissään.

• Posti-sotkun keskiössä ollut omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) on esittänyt eronpyyntönsä ja jäänyt sairauslomalle. Asiasta kertoi pääministeri Antti Rinne (sd.) tiedotustilaisuudessa perjantaina päivällä.
• Rinne arvosteli kovin sanoin Postin hallitusta vääristä tiedoista, mutta ei sanonut, vaihtuuko Postin hallitus.
• Aiemmin perjantaiaamuna Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola tiedotti, että pakettilajittelun liikkeenluovutuksella Posti Palvelut Oy:öön on ollut valtion omistajaohjauksen tuki.
• Pohjolan mukaan siirron valmisteluvaiheessa omistaja eli valtio ei esittänyt vastustavansa liikkeenluovutusta.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) eroaa. Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että Paatero esitti tänään eronpyyntönsä itse. Rinne hyväksyi eronpyynnön.

Rinne sanoi, että eronpyyntöä edelsi puhelu, jossa Rinne kertoi, miltä tilanne Paateron osalta näyttää. Paateron seuraajasta ei ole vielä tietoa.

Rinteen mukaan Paatero ei ole noudattanut hänen antamia ohjeita siitä, miten Postin omistajaohjausta pitää tehdä. Rinteen mukaan Paatero ei tuonut tarpeeksi voimakkaasti valtio-omistajan näkemystä asiasta Postille.

Rinne kuitenkin korosti, että Posti on toiminut väärin ja Postin hallituksen asemaa pohditaan. Pääministeri syytti Postia siitä, että se on yrittänyt häivyttää riitaan liittyviä keskeisiä päivämääriä tiedotteissaan.

Valtioneuvoston kanslia kertoi hetki ennen infon alkua Paateron jäävän sairauslomalle kahdeksi viikoksi.

Perjantaina tapahtumat alkoivat vyöryä, Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola totesi aamupäivällä tiedotteessa, että pakettilajittelun liikkeenluovutuksella on ollut valtion omistajaohjauksen tuki.

Pohjolan mukaan siirron valmisteluvaiheessa omistaja eli valtio ei esittänyt vastustavansa liikkeenluovutusta, ei suullisesti eikä kirjallisesti.

– Kuten julkisuudessakin on todettu, Posti on informoinut ministeriä liikkeenluovutusta koskevista suunnitelmista valmistelun aikana, Pohjola sanoi tiedotteessa.

– Jos omistajalla olisi ollut eriävä kanta ja sellainen olisi tuotu esille, olisimme siihen ehdottomasti reagoineet, vaikka kysymys onkin hallituksen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta, Pohjola korosti.

Rinnne totesi torstaina kyselytunnilla ministeri Paateron sanoneen Postille, ettei hallitus hyväksynyt postilaisten siirtoa, mutta Posti ei totellut.

Postin hallituksen tämänpäiväisen avautumisen jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti saman tienpääministeri Antti Rinnettä tietoisesta eduskunnan harhaanjohtamisesta.

– Näin toimiva pääministeri ei ansaitse eduskunnan luottamusta, sanoo Orpo Twitterissä.

Panokset kovenivat jo keskiviikkona, kun kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät hallitukselle välikysymyksen koskien työmarkkinatilannetta ja omistajaohjausta Postin tapauksessa.

Posti-sotku syvenee ja syvenee

Taustalla on viime viikkoina muhinut soppa siitä, tiesikö ja hyväksyikö ministeri Paatero Postin suunnitelmat vai ei. Paatero itse on aiemmin esimerkiksi sanonut kuulleensa Postin suunnitelmista vasta jälkikäteen, kun päätökset siirroista oli jo tehty.

Eilen torstaina pääministeri Rinnettägrillattiin samasta asiasta eduskunnan kyselytunnilla. Rinne vastasi grillaajille Paateron sanoneen Postin hallitukselle, ettei hallitus hyväksy postilaisten siirtoja toiseen yhtiöön, mutta silti Posti teki siirron 700:sta pakettilajittelijasta.

– Postin hallitus esitteli Paaterolle päätöksiä, joiden mukaan 8 100 ihmistä siirretään 1. marraskuuta toiseen yritykseen. Ja että 700 pakettilajittelijaa siirretään toiseen sopimukseen 1. marraskuuta. Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei omistajalle käy. Tuon keskustelun jälkeen Posti muutti tilannetta ja 700 ihmistä siirrettiin. Se oli vastoin omistajan selkeää tahtotilaa, Rinne sanoi kyselytunnilla eilen.

Tämänpäiväisessä tiedotteessaan Postin hallitus vastaa erittelemällä koko tapahtumien kulun päivämäärineen.

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjolan mukaan Postin hallitus esitteli omistajaohjausministeri Paaterolle liikkeenluovutussuunnitelmia ja taustaperusteluita ensimmäistä kertaa 7.6.2019, ja että ministerin avustajien kanssa asiaa käytiin läpi tarkasti 8.8.2019.

Pohjolan mukaan ministeriä informoitiin myös pari päivää myöhemmin, 10.8.2019. Seuraavana päivänä alkoikin jo yhtiön hallituksen kokous, jossa päätökset siirrosta tehtiin. Pohjolan mukaan käytännön yksityiskohdat aikatauluineen ja julkistussuunitelmineen esiteltiin Paaterolle vielä elokuun 21. päivänä. Pakettilajitteluun tulevista muutoksista kerrottiin Paateron avustajille Pohjolan mukaan 29.8.2019.

Pohjola kertoo Paateron esittäneen 3.9.2019 aikalisää Postin työehtosopimusten muuttamisessa, mutta tämän jälkeen omistajaohjaus ei ole vaatinut liikkeenluovutuksen perumista, Pohjola huomauttaa.

Tällä viikolla tehdyn uuden työehtosopimuksen mukaan pakettilajittelun henkilöstön liikkeenluovutusta ei peruttu.

Lue lisää:

Pääministeri Rinne kyselytunnilla: Posti ei noudattanut omistajaohjausministerin kieltoa työntekijöiden siirrossa – "Paatero totesi, ettei tämä käy"

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää 9 000 työntekijäänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Hollantilaislähtöinen ravintolayrittäjä Erwin Tiesma tunnetaan Savonrannalla erityisesti positiivisuudestaan ja leveästä hymystään. Ulospäinsuuntautunut Tiesma tervehtii kaikkia ja haluaa jutella jokaisen kanssa.

Tiesma vieraili ensimmäisen kerran Savonrannalla kolmetoista vuotta sitten osallistuessaan hollantilaisille järjestetylle kanoottiretkelle Kolovedellä. Hän ihastui pieneen kylään, puhtaaseen luontoon ja hiljaisuuteen.

Kuusi vuotta sitten Tiesma pyyhki Hollannin meluisat tomut jaloistaan ja muutti pysyvästi Savonrannalle. Hän alkoi tuoda Suomeen hollantilaisia juustoja ja opiskeli suomen kieltä.

Yritteliäs mies tutustui paikallisiin ja oppi vieraan kielen puolessa vuodessa. Kolme vuotta sitten hän aloitti ravintolayrittäjänä ilman minkäänlaista alan kokemusta.

– Minä tykkään olla pioneeri ja tarttua uusiin asioihin, Tiesma sanoo.

Nyt hän järjestää ravintolan pidon ohella kanoottiretkiä Kolovedellä hollantilaisille ja belgialaisille.

Yksittäinen yrittäjä matkailun edistäjänä

Hollannista Savonrannalle muuttanut Erwin Tiesma on hyvä esimerkki siitä, miten työtään suurella sydämellä tekevä yrittäjä voi olla merkityksellinen koko alueen matkailulle. Euroopan asiakkuuspäällikkö Heli Saari Business Finlandista arvioi sen olevan tyypillinen ilmiö.

– Suomeen muuttaneilla ulkomaalaisilla on kontaktit entiseen kotimaahansa ja he ymmärtävät matkailijoiden tarpeet. Se on huomattu esimerkiksi Suomussalmen Hossassa ja Iso-Syötteellä Pudasjärvellä, Saari sanoo.

Benelux-maista tulevien matkailijoiden kiinnostus Savonlinnan seutua kohtaan on kasvussa. Esimerkiksi Savonlinnassa alankomaalaisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Vastikään Savonrannan Vuoden yrittäjänä palkitun Tiesman houkuttelemina heitä saapuu Savonrannalle hyvän ruoan ja aktiviteettien perässä useita kymmeniä vuosittain.

Esimerkillinen ideanikkari

Kesäravintola Viking Cafeta ja vierasvenesatamaa isännöivää Tiesmaa voi tituleerata myös pienen kylän sosiaaliseksi liimaksi.

– Minä haluan kehittää Savonrantaa ja haluan, että ihmiset tulevat tänne. Uusien asioiden ideointi on tärkeää, hän sanoo.

Tiesma on rakentanut yhteisöllisyyttä Savonrannalla esimerkiksi ottamalla paljon paikallisia yhteistyökumppanikseen.

Savonrantalainen Raija Heikkilä sanoo paikallisten ottaneen Tiesman avosylin vastaan.

– Erwin näyttää esimerkkiä, että ei pidä olla kateellinen toiselle ja yhdessä voi tehdä asioita, Heikkilä sanoo.

Heikkilä tutustui Tiesmaan opettamallaan suomen kielen kurssilla Itä-Karjalan kansanopistossa Punkaharjulla. Nopeasti suomen kielen oppinut Tiesma opiskeli suomen kieltä yhteensä kaksi vuotta. Yhden lukuvuoden kestäneellä jatkokurssilla hän oli Heikkilän opissa.

– Erwin oli ahkera opiskelija ja alkoi käyttää oppimiaan sanoja heti, Heikkilä muistelee.

Aktiviteetit vetävät hollantilaisia matkailijoita

Suomessa hollantilaisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa jo vuosien ajan. Näin arvioi Heli Saari Business Finlandista. Esimerkiksi pari vuotta sitten määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Saari sanoo vuoden 2017 olleen matkailullinen huippuvuosi muutenkin.

– Se oli Suomi 100 -vuosi, jolloin Suomi sai paljon maailmanlaajuista huomiota ja ansaittua medianäkyvyyttä.

Juhlavuonna Suomi nostettiin esimerkiksi matkaoppaita julkaisevan Lonely Planetin parhaiden matkakohteiden kärkikolmikkoon.

Saari kuvailee hollantilaisia aktiviteettilomailijoiksi, joilla on pitkät kesälomat. Hollantilaiset lähtevät usein kiertomatkalle omilla autoillaan ja ovat kiinnostuneita erityisesti pyöräilystä, vaelluksesta ja melonnasta.

Hollantilaisten aktiviteetti-innon tiedostaen Erwin Tiesmakin vie matkailijoita entisestä kotimaastaan kanoottiretkille.

Savonrantaa ympärivuotisemmaksi

Tiesman kansainvälinen ravintola työllistää kesäisin seitsemän työntekijää yrittäjän itsensä ja hänen vaimonsa lisäksi. Etenkin heinäkuussa Tiesma sanoo tekevänsä lähes ympäripyöreää päivää.

Ravintolan isäntä häärii kylän keskuspaikalla aamukahdeksasta yöyhteen. On taottava silloin, kun rauta on kuumaa.

– Kesäaikaan tänne tulee paljon asiakkaita. Silloin se raha on ansaittava, Tiesma sanoo.

Kesä on huippusesonkia, mutta syksyllä ja talvella on hiljaista. Tiesma haluaisi kuitenkin kehittää toimintaa ympärivuotisemmaksi.

– Esimerkiksi syyskuussa venäläiset, saksalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset haluaisivat mennä kalastamaan. Se on mahdollista syksyllä.

Tiesma on myös tietoinen hollantilaisten kiinnostuksesta luistelua kohtaan.

– Hollannissa ei ole talvisin jäätä, mutta täällä on.

Tiesma itse ei lepäile laakereilla talvellakaan. Hän opiskelee kiinteistönhuoltoa ja remontoi maatilallaan.

Kansainvälistä tunnelmaa

Tiesman kesäravintola on savonrantalaisten olohuone, joka herää eloon vappuna ja luo kansainvälistä tunnelmaa syyskuun loppuun asti. Pari kuukautta sitten kesänpäättäjäisdiscossa paikka oli niin tupaten täynnä, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään.

Raija Heikkilä luonnehtii Tiesman ravintolaa tunnelmaltaan kansainväliseksi kohtaamispaikaksi, jossa voi tutustua ulkomaalaisiin.

– Paikalliset tulevat tänne katsomaan turisteja. Jo pelkästään työntekijät ovat kansainvälisiä, täällä on ollut hollantilaisia, irakilaisia ja venäläisiä töissä, Heikkilä kertoo.

Savonrannan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Voutilainen kertoo paikallisten yrittäjien kokoontuneen tänäkin vuonna useamman kerran Tiesman ravintolaan pitämään ideapalavereita Savonrannan kehittämiseksi.

– Savonrannan ulkopuolelta tulevana Erwin näkee asiat uusin silmin ja eri tavalla. Me olemme katsoneet näitä maisemia iät ja ajat ja olemme sokeutuneet kaikille mahdollisuuksille, joita täällä on, Voutilainen tietää.

Vuokrasopimus katkolla

Tiesman kesäravintolan vuokrasopimus on katkolla vuodenvaihteessa. Paikan omistaa myyntiaikeissa oleva Savonlinnan kaupungin omistama yhtiö. Tiesma on halukas jatkamaan ravintolayrittäjänä. Hän kertoo tykkäävänsä työstään ja investoineensa markkinointiin.

– Savonrannan kehittämisen kannalta on tärkeää, että ravintola on auki. Toivon, että kaikki menee hyvin ja voin jäädä ravintolan omistajaksi.

Savonrantalainen Raija Heikkilä toivoo Tiesman ravintolayrittäjyydelle jatkoa.

– Erwin on vaan yksinkertaisesti niin ihana, hän on liittynyt jopa marttoihin.

Kesäravintolan takkaan on muurattu avajaisvuosi 2009. Sama vuosi, jonka alussa reilun tuhannen asukkaan Savonranta liitettiin Savonlinnaan. Kylän keskuspaikalla sijaitsevan ravintolan nimi ja yrittäjä on vaihtunut useampaan kertaan paikan kymmenvuotisen taipaleen aikana.

Savonrannan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Voutilainen nostaa yrittäjätaustaiselle Tiesmalle hattua. Tiesma on koulutukseltaan rakennusinsinööri.

– Ehdottomasti se vaatii rohkeutta aloittaa aivan uudella alalla, Voutilainen sanoo.

Voutilaisen mielestä kolme vuotta on yrittäjälle vasta sisäänajo.

– Erwin on päässyt tässä hyvään vauhtiin ja hänellä on monenlaisia ideoita paikan kehittämiseksi. Toivottavasti hänellä on mahdollisuus jatkaa.

Valtion omistamista yrityksistä vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) pyysi tänään eroa tehtävästään pääministeri Antti Rinteeltä (sd.). Kaksikolla ei käytännössä ollut enää muuta tietä ulos tilanteesta.

Taustalla on Postin suunnittelema 700 pakettilajittelijan työehtojen heikennys ja sitä seurannut lakko.

Lakko päättyi keskiviikkona työntekijäpuolen voittoon. Nyt kyse oli siitä, ovatko Paatero ja Rinne puhuneet totta.

1. Tiesikö Paatero Postin suunnitelmista etukäteen enemmän kuin kertoi?

2. Miksi Antti Rinne väitti vielä eilen eduskunnalle, että Paatero on kieltänyt Postia siirtämästä työehtosopimuksia ja pienentämästä palkkoja?

3. Postin johtajien mukaan tällaista käskyä ei ole heille annettu.

Tänään kukaan ei tunnustanut valehdelleensa.

Antti Rinne on omien sanojensa mukaan vaatinut koko ajan, että valtionyhtiöissä ei poljeta työehtoja. Hän antoi ymmärtää, että Paateron johtama ministeriö ei pitänyt huolta, että tästä vaatimuksesta pidetään kiinni.

Tämän johdosta Sirpa Paatero ilmoitti eroavansa.

Tässä ovat postikohun keskeisimmät henkilöt.

Jos sinulla hetki aikaa, niin jatketaan vielä vähän syvemmälle.

Kuten henkilögalleriasta käy selville, Rinteen ankarin kritiikki ei kohdistu omistajaohjaukseen. Kovimman läksytyksen saa Posti.

Postin johto on Rinteen mukaan antanut harhauttavaa tietoa, kun se on väittänyt kilpailijoiden käyttävän halvempia työehtosopimuksia. Rinteen mukaan tilanne on päinvastainen – kilpailijat ovat käyttäneet koko ajan pääosin kalliimpia työehtosopimuksia kuin Posti.

Lisäksi Rinne sanoo Postin pyrkineen viestinnässään häivyttämään tietoa siitä, milloin liikkeenluovutuksen ja työehtosopimusten siirron oli määrä tapahtua. Tämä päivämääräkysymys on olennainen. Sirpa Paateroa on ahdistettu kysymyksillä, miksi valtio-omistaja ei puuttunut tilanteeseen aikaisemmin.

Antti Rinne osoitti siis syvää epäluottamusta Postin hallitusta kohtaan. Tämä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtamaan Postin hallituksen vaihtoon.

Yhtiöiden hallitusten on nautittava omistajien luottamusta, eikä postilla ole muita omistajia kuin valtio.

Vain toinen hallitus vaihtuu

Myös Suomen hallituksen on nautittava luottamusta, nimittäin eduskunnan luottamusta. Oppositiopuolueet kokoomus, kristillisdemokraatit ja kansanedustaja Harry Harkimon Liike Nyt aikovat äänestyttää eduskuntaa ensi viikolla hallituksen luottamuksesta.

Hallituspuolueilla on enemmistö eduskunnassa, joten Rinteen hallituksen kaatuminen äänestyksessä on epätodennäköistä.

Hallituspuolueet eivät nimittäin toivo uusia eduskuntavaaleja, sillä Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä kannatusmittauksissa Suomen ylivoimaisesti suurin puolue.

Palataan alkuun. Mitä tekemistä tämän päivän tapahtumilla on Postin pakettilajittelijoiden kanssa?

Ei suoranaisesti mitään. Se kiista ratkesi sovittelun kautta.

Toisaalta, keskiviikkona päättynyt lakko uhkasi pysäyttää koko Suomen, kun postilaiset saivat tukea bussikuskeilta, ahtaajilta ja esimerkiksi rautatieläisiltä. Näyttää siltä, että suuri syy tähän on se, että Postin viestintä ja pääministerin vaatimukset eivät saavuttaneet toisiaan.

Tämä nostaa esiin huolen siitä, miten Suomen kymmeniä valtionyhtiöitä ylipäätään hoidetaan.

Ministerinsalkkunsa jättänyt Sirpa Paatero ilmoitti jäävänsä kahden viikon sairauslomalle. Antti Rinteen mukaan Paatero pyysi itse eroa puhelinkeskustelun aikana. Käytännössä molemmille oli selvää, että ministerin ero on ainoa ulospääsy tilanteesta.

Pääministeri Antti Rinne on Ylen tv-uutisten suorassa lähetyksessä haastateltavana klo 20.30.

Lue myös:

Ministeri Sirpa Paatero erosi, oppositio vaatii Rinteen eroa, Rinne: osaavan ministerin ero on vaikea paikka – Yle seuraa hetki hetkeltä

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Ruotsidemokraatit ehdottavat valtiopäiväaloitteessaan, että vain Ruotsin kansalaiset voisivat lainata kirjoja kirjastosta. Asiasta kertovat Biblioteksbladet ja SVT.

Kirjasto tilana olisi avoin kaikille kansallisuuksille.

Ruotsidemokraatit vetoavat siihen, että kaikki eivät maksa veroja hyvinvointivaltion eteen.

– On kohtuullista tarkastella, ketkä eivät ole mukana solidaarisesti maksamassa järjestelmästä, ja sitoa tietyt palvelut kansallisuuteen, sanoo kansanedustaja ja ruotsidemokraattien kulttuuripoliittinen tiedottaja Aron Emilsson.

Lainausoikeus koskisi myös muiden pohjoismaiden kansalaisia, ulkomaalaisia opiskelijoita ja jopa turisteja.

Ruotsin kulttuuriministeri, ympäristöpuolueen Amanda Lind pitää ehdotusta epämiellyttävänä ja merkillisenä.

– Täällä on ihmisiä, jotka ovat asuneet Ruotsissa pitkään, mutta joilla ei ole kansalaisuutta. Vaikuttaa aika merkilliseltä evätä heiltä pääsy tiettyihin kirjastopalveluihin. Lisäksi tiedämme, kuinka äärimmäisen tärkeä kirjasto on juuri maahan muuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden ruotsin kielen oppimisen kannalta, Lind sanoo SVT:lle.

Kaksi ihmistä on puukotettu kuoliaaksi veitsi-iskussa Lontoossa London Bridgen alueella, kertovat Britannian yleisradioyhtiö BBC ja brittilehti The Guardian.

Lisäksi poliisi on ampunut yhden miehen, jonka epäillään olevan tekijä, Lontoon poliisipäällikkö Cressida Dick kertoi lehdistötilaisuudessa.

Useita ihmisiä on myös loukkaantunut puukotuksessa, kertoo Lontoon poliisi. Lontoon pormestarin Sadiq Khan mukaan osa välikohtauksessa loukkaantuneista on loukkaantunut vakavasti.

Sairaalahoidossa on yhä kolme uhria.

Britannian terrorismin torjunnasta vastaava poliisiyksikkö on vahvistanut, että tapausta tutkitaan terrorismina. Viranomaisen mukaan tekijällä oli yllään valeräjähdevyö.

Alueella rajoitetaan liikkumista pidemmän aikaa, kertovat viranomaiset. Myös poliisipartiointia lisätään Lontoossa. Pormestari Khan on kuitenkin sanonut, ettei poliisi enää tällä hetkellä etsi tapaukseen liittyviä henkilöitä.

Poliisin mukaan tapahtumien kulku on edelleen epäselvä. Tapahtumat saivat alkunsa noin kahden aikaan paikallista aikaa iltapäivällä. Paikan päällä kuvatuista videoista näkyy, miten sivulliset taltuttavat epäiltyä tekijää ennen kuin poliisi on ehtinyt paikalle. Yksi tilanteeseen puuttuneista on saanut tekijän veitsen haltuunsa.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Lontoon pormestari Khan ovat molemmat kertoneet olevansa pahoillaan tapauksesta, mutta kehuneet tapahtumapaikalla olleiden ripeää toimintaa tilanteessa. Khanin mukaan kansalaiset osoittivat "huikeaa sankarillisuutta" välikohtauksessa.

Sisäministeri Priti Patel sanoo olevansa huolissaan välikohtauksesta. Myös työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on kertonut Twitterissä olevansa järkyttynyt ja pahoillaan tapauksesta.

Lontoon poliisi vahvisti aiemmin, että sillä on operaatio meneillään keskustan alueella. Poliisin mukaan heidät kutsuttiin paikalle puukotuksen takia. Poliisi kertoo myös, että yksi mies on pidätetty.

BBC:n toimittajan mukaan laukauksia oli useita ja ampumiseen oli osallistunut miesjoukko. Toimittaja näki myös henkilön makaavan maassa. Poliisi on eristänyt alueen.

Lontoon ambulanssipalvelu on kertonut Twitterissä, että myös se on määritellyt tapauksen suureksi välikohtaukseksi.

Videot ja valokuvat Twitterissä näyttävät, että alueella on useita poliisiautoja ja liikenne seisoo sillalla. Myös ambulansseja on paikalla useita.

BBC:n silminnäkijän mukaan läheiseen ravintolaan oli juossut sisään ihmisiä ja osa ruokailijoista oli pyydetty pois ikkunan luota. Ihmiset olivat olleet rauhallisia, mutta osa oli saanut tukea henkilökunnalta.

Epäillyllä aiempi tuomio terrorismiin liittyvästä rikoksesta

Veitsi-iskusta epäillyllä 28-vuotiaalla miehellä on taustalla aikaisempi tuomio terrorismiin liittyvästä rikoksesta, Lontoon poliisi kertoi tunnistettuaan miehen. Mies oli tuomittu vuonna 2012. Hän oli päässyt valvottuun vapauteen joulukuussa 2018.

Epäilty oli asunut Staffordshiressa, jossa poliisi kertoi suorittaneensa hyökkäyksen jälkeen etsintöjä tietyssä osoitteessa.

Epäilty oli sekä poliisin että maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan tiedustelupalvelu MI5:n tiedossa oleva henkilö. Hänellä oli myös kytköksiä islamistisiin terroristiryhmiin, kertoo uutistoimiston AFP:n käyttämä lähde.

Mies oli vapauduttuaan pitänyt yllään sähköista seurantalaitetta, The Times -lehden nimeämättömät viranomaislähteet kertovat.

Britanniassa on ollut monta terrori-iskua viime vuosina

London Bridge on Thames-joen ylittävä silta Lontoon Cityn ja Southwarkin välillä Lontoossa. Välikohtaus tapahtui BBC:n mukaan sillan pohjoispäädyssä Adelaide Housea vastapäätä.

Sama silta oli tapahtumapaikkana, kun kesäkuussa 2017 kolme hyökkääjää ajoi autolla väkijoukkoon. Tuolloin lähistölle tehtiin veitsi-iskuja, joissa kuoli kahdeksan ja loukkaantui melkein 50. Isis ilmoitti olevansa vastuussa iskusta.

Vuonna 2017 Britanniassa tapahtui myös neljä muuta iskua. Niin ikään kesäkuussa mies ajoi pakettiautolla moskeijasta poistuneiden ihmisten päälle Finsbury Parkissa Lontoon pohjoisosassa. Iskussa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 11. Mies kertoi motiivikseen muun muassa halun kostaa islamistien terrori-iskut.

Maaliskuussa mies ajoi autolla jalankulkijoiden päälle Westminsterin sillalla. Viisi ihmistä kuoli ja yli 50 loukkaantui. Pommi-iskussa Parsons Greenin metroasemalle Lontoossa syyskuussa 2017 haavoittui 30 ihmistä. Tekijä oli nuori irakilainen turvapaikanhakija.

Toukokuussa 2017 itsemurhapommittaja räjäytti itsensä Manchester Arenan läheisyydessä. Yhdysvaltalainen pop-tähti Ariana Grande oli juuri lopettanut konserttinsa areenalla. Iskussa kuoli 22 ihmistä kuoli ja 116 haavoittui. Uhreista seitsemän oli alle 18-vuotiaita.

Vuonna 2005 itsemurhapommittajat iskivät Lontoossa kolmeen metroon ja yhteen bussiin. Iskuissa kuoli 52 ja loukkaantui jopa 700. Hyökkääjät olivat saaneet innoituksen äärijärjestö al-Qaidalta.

Kun viisufanit kuulivat Unkarin päätöksestä vetäytyä Euroviisuista ensi kertaa, moni harmistui ja pettyi.

Maa ja sen kansallinen viisukarsinta A Dal (suomeksi se biisi) ovat profiloituneet Euroviisujen modernissa ajassa uskaliaista, kantaaottavista ja nykyaikaisista kilpailukappaleista.

Vuonna 2013 Malmössä indiepoppari ByeAlex erottui eurodancen ja balkanilaisten balladien joukosta hurmaavalla Kedvesem-lurittelullaan.

Seuraavana keväänä Kööpenhaminassa András Kállay-Saunders sijoittui neljänneksi synkällä elektronisella drum and bass -kappaleella Running, joka kertoi hyväksikäytön uhreista. Live-esitys muistetaan koskettavasta ja raskaasta tanssiesityksestä, jolla kuvattiin lähisuhdeväkivaltaa.

Kiovaan 2017 Unkarin kansa lähetti romaniräppäri-laulaja Joci Pápain kappaleellaan Origo, jonka myötä katsomot ympäri Eurooppaa pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen romanitaiteeseen.

Jo pikaisella historiakatsauksella voidaan sanoa, että Unkarin lähdön myötä Euroviisuista katoaa aimo annos taidetta ja ennen kaikkea hyvää musiikkia.

Monille vähemmistöille Unkarin poistuminen viisulavoilta lienee kuitenkin helpotus, mikäli lähdön syy on se, mikä se nyt näyttäisi olevan. Nimittäin brittilehti Guardianin tietojen mukaan poistuminen johtuu siitä, että Unkarin valtion oikeistokonservatiivinen johto ja maan yleisradioyhtiö MTVA pitävät viisuja liian "homomyönteisinä".

Unkarin hallitsevaa Fidesz-puoluetta lähellä oleva tv-juontaja András Bencsik iloitsi päätöksen jälkeen julkisesti siitä, että maa vetäytyy "homolaivueesta".

Hänen mielestään viisut vaarantavat mielenterveyden, koska niissä esiintyy "kirkuvia transvestiitteja ja parrakkaita naisia", viitaten 2007 Helsingissä kilpailleeseen ukrainalaiseen drag-taiteilijaan Vjerka Serdjutškaan ja 2014 Kööpenhaminassa voittaneeseen Itävallan Conchita Wurstiin.

Unkarin yleisradioyhtiö MTVA on kieltänyt syytökset kovaan ääneen. Se pitää lehtien syytöksiä etiikkaa ja lakia rikkovina.

MTVA:n mukaan päätöksen taustalla on halu edistää unkarilaisten artistien menestystä nimenomaan kotimaassaan. A Dal -kilpailun palkintona on jatkossa keikkoja Unkarissa.

Tiedä sitten, mitä artistit ajattelevat asiasta, mutta yleensä taiteilijat haluavat saada työlleen ja sanomalleen mahdollisimman suurta näkyvyyttä. Maailman katsotuinta musiikkiohjelmaa parempaa estradia ei siis oikein löydy.

Väitteet Unkarin päätöksen syistä ovat keskenään ristiriidassa ja täydellistä totuutta tuskin kovin moni tietää.

Aiheen nousu kahvipöytiin ympäri Eurooppan kulttuuripiirien osoittaa kuitenkin sen, että maanosassa on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, millaiset Euroviisujen tulisi olla.

Euroopassa on maita, joissa uskotaan, käyttäydytään, puhutaan ja esiinnytään eri tavoin. Erot arvopohjissa vaikuttavat väistämättä myös suhtautumisessa taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Vahvistunut konservatiivinen liikehdintä on omiaan tukahduttamaan viisujen asemaa myös lännessä.

Väkivaltaa ja maanpetturuutta

Euroviisujen olemus seksuaalivähemmistöille tärkeänä tapahtumana nousee otsikoihin joka vuosi.

Kun viisut järjestettiin 2009 Venäjällä, pelättiin, onko maa turvallinen paikka matkustaa seksuaalivähemmistöön kuuluville faneille. Viisuja vaadittiin siirtämään toiseen maahan. Venäläiset HLBTI-aktivistit järjestivät kilpailun aikaan pride-marssin, joka hajotettiin poliisin voimakeinoin. 20 mielenosoittajaa vangittiin.

Kesällä 2013 Venäjällä hyväksyttiin laki, joka kielsi "homoseksuaalisen propagandan" levittämisen alaikäisille. Tällä tarkoitetaan kaikkea neutraalin tai positiivisen tiedon jakamista aiheesta. Iso joukko viisufaneja toivoo joka kevät Venäjän epäonnistumista kisassa, jotta viisuja ei viedä maahan.

Drag queen -alter egonaan Conchita Wurstina viisut 2014 voittanut Thomas Neuwirth on kohdannut valtavaa vihamielisyyttä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät perusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

Kun seuraavana vuonna Venäjän viisuedustaja Polina Gagarina julkaisi Neuwirthin kanssa iloisen videon sosiaaliseen mediaan, Venäjän homopropagandalain arkkitehti, poliitikko Vitali Milonov totesi tämän pettäneen kotimaansa. Wurstia ei myöskään näytetty paljoa Venäjän suorassa lähetyksessä.

Kilpailun sääntöihin tyytymätön Turkki jätti viisulavat vuoden 2012 kilpailun jälkeen, mutta paluutakaan ei ole tiedossa. Maan yleisradioyhtiö on todennut, että vähemmistöihin kuuluvat artistit estävät Turkin osallistumisen jatkossakin.

Viimeisin kriisi syttyi viime vuonna, kun paljastui, että Romanian viisukarsintojen ennakkosuosikki, vasta 16-vuotias Laura Bretan esiintyi mainoksessa, jolla kampanjoitiin tasa-arvoisen avioliittolain perustuslailliseksi estämiseksi.

Bretan sijoittui karsinnoissa lopulta kolmanneksi, ja tuomaristoa, johon kuului useampi vähemmistön edustaja, syytettiin Bretanin tahallisesta syrjinnästä. Bretan oli yleisöäänestyksen ylivoimainen suosikki. Karsinnat voittanut Ester Peony ei päässyt viisuissa semifinaalistaan jatkoon.

Laki ei yksinään takaa turvallisuutta

Homous itsessään ei ole missään Euroviisuihin osallistuvassa maassa laitonta, mikäli Venäjän federaatioon kuuluvaa Tšetšenian tasavaltaa ei lasketa.

Venäjän lisäksi viisumaista muassa Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Valko-Venäjällä seksuaalivähemmistöjen syrjintää ei ole kielletty laissa. Monissa muissa Euroopan maissa vain osa syrjinnästä on kiellettyä.

Ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on Euroopassa monin paikoin hyvinkin kriittistä, vaikka laki jonkinlaiset perusoikeudet turvaisikin.

Kalifornialaisen Williams-instituutin raportin mukaan suuressa osassa maailmaa tavallisten ihmisten suhtautuminen vähemmistöihin on paranemassa, mutta on myös maita, joissa se on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt. Euroopassa suhtautuminen on huonointa – ei niin yllättävästi – Itä-Euroopassa.

Tutkimuksen perusteella suunta on kääntynyt parin viime vuoden aikana laskuun myös Unkarissa.

Ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on Euroopassa monin paikoin hyvinkin kriittistä, vaikka laki jonkinlaiset perusoikeudet turvaisikin.

On ymmärrettävää kaihtaa matkustamista sellaiseen maahan, jossa omia oikeuksia sorretaan niin laissa edessä kuin tavallisten ihmistenkin puolesta. Jos viisut ovat Venäjällä tai Azerbaidžanissa, paikan päälle saapuu vähemmän vähemmistöjen edustajia, kuin vaikkapa Suomeen tai Saksaan.

Jos kyseiset maat voittavat taas lähivuosina, tullaan ympäri Eurooppaa jälleen vaatimaan viisujen siirtoa ja järjestetään protesteja.

Viisut kohtaavat uhkia myös lännempänä

Venäjällä, Turkissa ja Balkanilla on valtavia joukkoja viisufaneja, joille kilpailu on tärkeä. Euroviisut on perinteisesti ollut kova juttu riippumatta siitä, miten suhtautuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Kyseessähän on musiikkikilpailu. Viisut, kuten suuret urheilutapahtumatkin, saavat koko kansan pureskelemaan kynsiä nojatuoliensa reunoille, vaikka laji tai musiikki eivät itsessään niin paljon kiinnostaisikaan.

Tapahtuman luonne on aina ollut inklusiivinen. Euroviisut on perustettu rauhanprojektiksi, jolla on pyritty yhdistämään sodan runtelema maanosa. Juhlaksi, joka korostaa Euroopan kansojen moninaisuutta ja antaa kaikille luvan olla omia itsejään.

Kukaan tuskin yllättyy, että tällaisella tausta-ajatuksella syntynyt kansainjuhla vetää puoleensa kaikenlaisia ihmisiä kristityistä muslimeihin ja konservatiiveista liberaaleihin. Homoista heteroihin.

Oikeistokonservatiisen Laki ja oikeus -puolueen hallitseman Puolan voisi hyvinkin nähdä seuraavan Unkarin esimerkkiä.

Tällä hetkellä Euroopassa velloo vahva nationalistinen ja konservatiivinen liike, joka on syntynyt vastareaktiona lisääntyneelle globalisaatiolle ja liberalismille. Perinteiset arvot nostavat päätään, ja monet ihmiset uskovat, että elämä paranisi palaamalla vanhaan.

Euroopassa idän ja lännen rajalla pitkään tasapainotellut Unkari on valinnut suunnannäyttäjäkseen tämän liikkeen. Vetäytymistä viisuista ei siis voi pitää minään varsinaisena yllätyksenä, vaan se on suoraa jatkumoa politiikalle, jolla hallitaan kovakouraisesti mediaa, opetusta ja sananvapautta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilan voi odottaa käyvän monissa Euroopan maissa lähivuosina tukalammaksi, kun liberalismia ja itsensäilmaisun vapautta kammoksuvat valtapuolueet pyrkivät ajamaan läpi omia lakimuutoksiaan.

Ei olisi mikään shokki, mikäli Unkarin lisäksi useampikin maa jättäytyisi lähitulevaisuudessa viisuista pois. Ainakin oikeistokonservatiisen Laki ja oikeus -puolueen hallitseman Puolan voisi hyvinkin nähdä seuraavan Unkarin esimerkkiä. Venäjä sitä tuskin tekee, sillä viisut on sille tärkeä pehmeän vaikuttamisen väline.

Euroviisut on tapahtuma, jonka merkitys on nähty sen rauhaa rakentavassa ja kansoja yhdistävässä voimassa. Nyt, kun jakolinjat Euroopan sisällä syvenevät, viisuilla voisi olla jälleen tärkeä rooli.

Lue lisää:

"Vetäytyminen homolaivueesta tekee hyvää mielenterveydelle" – Guardian: Unkari jää pois Euroviisuista, ja syynä on kilpailun homomyönteisyys

Ukrainan euroviisuedustaja vaihtoon, Maruv kieltäytyi olemasta "poliitikkojen työkalu"

Islanti sai sakkoja esiintyjänsä toukokuisesta protestista Euroviisuissa

Parrakas nainen liikaa Venäjälle – Conchitaa näytettiin vain vähän Venäjän viisulähetyksessä

Analyysi: Unkarilaiset antoivat Viktor Orbánille vapaat kädet keskittää valtaa – miten käy demokratian ja saako hän seuraajia muualla Euroopassa?

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo odottaa hallituskumppaneiden reaktiota pääministeri Antti Rinteen (sd.) viime päivien toiminnasta Posti-sotkussa. Orpo puhui kokoomuksen puheenjohtajapäivillä Järvenpäässä.

Hän sanoi katseensa kohdistuvan etenkin keskustan ja vihreiden suuntaan. Orpon mielestä puolueiden tulisi pohtia viikonloppuna, hyväksyvätkö ne tämän hallituksen ohjelman, joka kaikkien arvioitsijoiden mukaan vie Suomea vääjäämättä taloudellisesti seinään.

– Hyväksyvätkö he tämän ja lisäksi sen sekoilun, mitä on nähty viime päivinä, Orpo kysyi puheessa.

Toivonsa hän laittoi ennen muuta keskustaan. Sekä keskusta että vihreät ovat ilmoittaneet haluavansa tapahtumista aukottoman selvityksen.

Kokoomus vaati eilen Rinteen tiedotustilaisuuden jälkeen hallituksen ja pääministerin eroa.

– Minusta se oli ainoa oikea ratkaisu, kun selvisi, että Rinne on ohjannut eduskuntaa harhaan väärillä tiedoilla. Hän vastaa välikysymykseemme tiistaina, mutta nyt viikonloppuna sekä vihreillä että keskustalla on käynnissä keskustelut siitä, kääntyykö rinteelle peukku ylös vai alas.

Myös perussuomalaiset vaati Rinteen eroa eilen.

Orpo pohti, näkyykö Posti-sotkun hoidossa äijäfeministiksikin itseään kutsuvan Rinteen johtamistyyli.

– Vaikuttaako se muuallakin hallituksen toiminnassa?

Hänen viestinsä Rinteelle oli, "ettei muuta kuin bussin dieselit käyntiin ja kohti Mäntyniemeä". Orpo viittasi siihen, että Rinteen tulisi esittää eronpyyntönsä presidentille.

Ensimmäiset laukaukset kajahtivat Karjalankannaksella torstaiaamuna 30. marraskuuta klo 6.50.

Pentti Poutasen kotitilalla Parikkalan Lamminsalossa talvisodan syttyminen näkyi heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Sodan syttyminen oli järkytys ja osin myös yllätys, vaikka merkit olivat olleet ilmassa jo kuukausia.

– Koko syksy oli ollut painostavaa aikaa ja sitten ykskaks huomattiin, että kylä oli tyhjentynyt miesväestä. Vain vanhukset, naiset ja me keskenkasvuiset jäätiin jäljelle, Poutanen muistelee.

Vaikka Lamminsalon kylältä Laatokan luoteiskulmassa oli matkaa silloiselle rajalle kymmeniä kilometriä, sota kuului ja näkyi välittömästi. Lähellä sijaitseva Elisenvaaran risteysasema oli pommitusten kohteena.

– Päivisin näimme venäläisten lentokoneiden välkähtelevän kirkkaalla taivaalla, yöllä tulivat pommitukset. Talomme ikkunat helisivät, vaikka matkaa Elisenvaaran asemalle oli kymmenisen kilometriä.

Sota toi pienen kylän arkeen lentokoneiden ja pommien lisäksi evakot ja kuolinuutiset.

– Joka kerta kun näimme vieraan lähestyvän kotiamme, pelkäsimme, että tulee kuolinuutinen. Pienellä kylällä kun joku kuoli, se meistä nuoristakin tuntui kuin perheenjäsen olisi lähtenyt, Poutanen muistelee.

Tulevassa päämajakaupungissa rauha loppui sireenien ulvontaan

Pentti Poutasen nykyisessä kotikaupungissa Mikkelissä oli torstaiaamuna vielä näennäisen rauhallista. Ihmiset toimittelivat pikkupakkasessa asioitaan kaupungilla tavalliseen tapaan. Sitten rauha järkkyi.

– Klo 12:27 alkoivat sireenit ulvomaan ja ihmiset olivat kummissaan, että mitä tämä tarkoittaa, historioitsija Pia Puntanen kertoo.

Mikkelissä oli toki varauduttu kuumeisesti alkavaan sotaan, mutta se tapahtui pitkälti suuren yleisön tietämättä. Jo kesällä Mannerheim oli päättänyt, että sodan syttyessä päämaja sijoitetaan Mikkeliin.

Neuvostoliitto oli esittänyt syyskuussa Baltian maille vaatimuksen sotilastukikohdan perustamisesta näiden alueelle. Kutsu vastaavan neuvotteluun tuli Suomelle 5. lokakuuta.

– Heti seuraavana päivänä alkoi viestiyhteyksien rakentaminen päämajaan Mikkelissä. Ne valmistuivat jo lokakuun puolivälissä, Pia Puntanen kertoo.

Sotilaat ja valtiojohto valmistautuivat sodan mahdollisuuteen, mutta kansalaisille sodan puhkeaminen saattoi tulla jopa yllätyksenä.

– Ehkä ei osattu ajatella, miten nopeasti sota leviää kaukaisesta Euroopasta, vaikka asiasta lehdissä ja radiossa kerrottiin. Toisaalta miehet olivat lähteneet ylimääräiseen harjoitukseen lokakuussa ja siviiliväestöä oli evakuoitu maaseudulle.

Päämaja siirtyi Mikkelin yläkansakoululle neljäntenä sotapäivänä 3. joulukuuta. Koulut olivat loppuneet jo lokakuussa, jolloin miehet kutsuttiin ylimääräiseen harjoitukseen.

Pentti teki halkoja ja varjeli kylää desanteilta

Parikkalan Lamminsalossa arki jatkui sodan varjossa. Evakoita vaelsi kylän läpi, neuvostokoneet näkyivät ilmatilassa ja pommitusten äänet kantautuivat kylälle tuon tuosta.

Poutasen pientilalla äiti hoiti karjaa ja pyöritti arkea, isä ja 17-vuotias Pentti tekivät täyttä päivää halkometsässä. Illalla nuoret miehet osallistuivat iltaisin partiointiin.

– Meistä nuorista oli koottu partioita, joiden tehtävä oli tehdä havaintoja mahdollisista desanteista. Kuljimme teiden varsia ja ehdimme mahdollisia jälkiä vieraista kulkijoista, Pentti Poutanen kertoo.

Mikkelissä tuhoisat pommitukset

Päämajakaupunki Mikkeli koki sodan kauhut loppiaisena, 5. tammikuuta 1940. Neuvostokoneet pommittivat keskustan ydinkortteleita keskellä päivää kahden tunnin ajan.

Loppiaisen pommituksissa kuoli 30 henkeä ja tuhoutui yli 60 rakennusta. Pommitus yllätti mikkeliläiset. Kaupungin suojaksi hankittuja ilmatorjunta-aseita ei ehditty saada toimintakuntoon.

Pommitus yllätti Mikkelissä kaupunkilaiset, jotka olivat sodan alkuviikkoina tottuneet sireenien "turhiin" hälytyksiin.

Yli 40 punakonetta teki viisi erillistä hyökkäystä. Tuhot olivat mittavat ja iso osa mikkeliläisistä muutti maaseudulle turvaan. Myös päämaja hajasijoitettiin pääosin lähiseudun kartanoihin.

Mikkeliä pommitettiin talvisodan aikana vielä 20. helmikuuta sekä 2., 5. ja 11. maaliskuuta. Tuhoisin pommitus 5. maaliskuuta tappoi 34 henkeä.

Suomalaisten käsittämätön taistelu ylivoimaista vihollista vastaan päättyi 105 sotapäivän jälkeen 13. maaliskuuta. Talvisodan ihme oli tapahtunut, mutta rauhanneuvotteluista tuli Lamminsaloon karuja uutisia.

– Kylällä oli kaksi radiota ja siellä oli lueteltu Suomenlahdelta alkaen niiden pitäjien nimet, jotka joudutaan luovuttamaan Neuvostoliitolle. Pettymys oli kova.

Poutasilla oli kymmenen päivää aikaa kerätä omaisuus ja siirtyä sukulaisten luo Parikkalaan uuden rajan Suomen puolelle.

– Me ehdittiin kahdella hevosella viedä tavarat, eläimet ja jopa eläinten rehut kymmenen päivän aikana. Vanhan rajan luota evakuoidut saivat aikaa vain muutaman tunnin, Pentti Poutanen muistuttaa.

Evakkotaival vei Humppilaan, Somerolle ja lopulta Rantasalmelle

Poutasen perheen evakkotaival Parikkalan sukulaisten luota jatkui pian kohti läntistä Suomea.

– Muu perhe meni matkustajajunalla, minä matkustin karjan, maatalouskoneiden, vähien huonekalujen ja eläinten rehujen kanssa perässä. Matka oli hidasta ja vei useita päiviä.

Poutaset olivat väliaikaisessa evakossa Humppilassa ja Somerolla, kunnes helpottava kirje tuli Mikkelin suunnalta.

– Kirjeessä oli kerrottu paljonko asutustilaan kuuluu pelto ja minkä verran metsää, mutta rakennusten kohdalla oli pelkkä viiva. Selvisi, että kyse oli niin sanotusta kylmästä tilasta, Pentti Poutanen kertoo.

Poutaset ehtivät rakentaa Rantasalmen Tuusmäen kylälle saunarakennuksen, jossa perhe asui ensimmäiset kuukaudet.

– Piti raivata ensin pellot, jotta saatiin eläimille ruokaa ja elinkeinon itsellemme.

Kesällä 1941 Poutaset muuttivat monien muiden evakoiden tavoin takaisin kotitiloilleen. Karu paluu oli edessä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikoihin kolme vuotta myöhemmin.

Pentti Poutanen on vieraillut synnyinseudullaan useita kertoja, viimeksi tyttären ja tämän lasten kanssa.

– Leukaperät oli kaksi viikkoa kipeänä, niin paljon piti selittää asioita, Poutanen virnistää.

97 -vuotias Poutanen on elänyt värikkään ja vaiherikkaan elämän. Nykyinen koti yksityisessä hoivakodissa sijaitsee Mikkelin keskustan tuntumassa. Ikkunassa avautuu näkymä Saimaalle. Ajatukset viivähtävät usein Lamminsalon kotitilalla.

– Jos mie täällä vaikka herään yöllä niin minulle aina tulee mieleen millaista oli siellä lapsuuskodissa. Siellä on kaikkein rakkaimmat muistot. Elettiin vaatimatonta elämää. Kuten joku viisas on sanonut - ei se ole köyhä, jolla on vähän vaan se, jolta puuttuu paljon, Poutanen sanoo.

Poutasen toinen elämänohje on sekin karjalaista perua.

– Ilo pintaan, vaikka sydän märkänisi.

Useita henkilöitä on loukkaantunut puukotuksessa pääostoskadulla rannikkokaupunki Haagissa, kertoo Hollannin poliisi.

Uutistoimisto Reuters kertoo poliisin vahvistaneen, että ainakin kolme on loukkaantunut välikohtauksessa.

Poliisin mukaan loukkaantuneet ovat alaikäisiä, mutta uhrien tarkkoja ikiä ei ole kerrottu.

Loukkaantuneet ovat jo päässeet pois sairaalahoidosta.

Puukotus tapahtui perjantai-iltana Grote Markstraat -nimisellä pääkadulla, jossa oli paljon ihmisiä tekemässä Black Friday -ostoksia. Puukotuksen kerrotaan tapahtuneen Hudson's Bay -nimisen ostoskeskuksen lähistöllä.

Pelastushenkilökuntaa on paikan päällä, kertoo poliisi tviitissään. Viranomaiset eivät ole tarkentaneet, miten vakavia vammoja loukkaantuneilla on.

Sosiaalisessa mediassa on jo jaettu kuvia ja videoita tapahtumapaikalta. Kuvissa näkyy paljon ihmisiä ja pelastushenkilökuntaa. Tavaratalon edessä on alue, joka on rajattu poliisin nauhalla.

Tekijä karkuteillä

Mediatietojen mukaan epäilty tekijä on karkuteillä.

Uutistoimisto Reuters kertoo poliisin käyttäneen miehestä hollanninkielistä sanaa, joka usein viittaa pohjoisafrikkalaisiin sukujuuriin.

Poliisin tiedottaja Marije Kuiper on sanonut uutistoimisto AP:lle, ettei toistaiseksi ole tiedossa, liittyykö välikohtaus terrorismiin.

Ensimmäisten tietojen mukaan epäiltyä kuvailtiin noin 40-45 -vuotiaaksi mieheksi, joka on pukeutunut hartiahuiviin ja harmaaseen verryttelypukuun. Kuiper myöhemmin tarkensi tietojen olevan vääriä.

Hollannin yleisradion tavoittamien lähteiden mukaan terroristisesta motiivista ei ole viitteitä, uutistoimisto Reuters kertoo.

Tutkijat: Posti-kohu tuskin johtaa pääministerin kaatumiseen

Kysyimme kahdelta politiikantutkijalta kuinka vahvalla pohjalla opposition erovaatimus on? Historian valossa hallitus tuskin kaatuu, mutta Posti-kohu on osoittautunut arvaamattomaksi.

Talvisota syttyi päivälleen 80 vuotta sitten – Yle seuraa suorana talvisodan muistotilaisuutta Helsingin Kasarmitorilla

Talvisota syttyi päivälleen 80 vuotta sitten. Suomen valtionjohto laskee tänään seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmitorilla. Yle näyttää klo 13 alkavan tilaisuuden suorana Areenassa ja TV1:ssä. Muistohetkeen osallistuvat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Puolueilta lääkkeitä yksinasumisen korkeisiin kuluihin

Suomalaisista 1,2 miljoonaa elää yksin. Lähes kaikki eduskuntapuolueet pitävät yksinasumisen korkeita kuluja ongelmana. Puolueet olisivatkin valmiita vauhdittamaan pienten asuntojen rakentamista. Puolueiden mukaan muutoksia tarvitaan myös työasunto- ja kotitalousvähennykseen, koska ne syrjivät sinkkuja.

Kalifornialaisella Esthelalla, 10, on salaisuus, jota ei tiedä yksikään luokkakaveri: hänen kotinsa on autossa

Los Angelesissa elää kodittomana noin 60 000 ihmistä. Asunnottomuusongelma kuuluu Yhdysvaltain vaikempiin, ja sitä luonnehditaan kriisiksi. Yle tapasi 10-vuotiaan Esthela Brownin, jonka perhe parkkeeraa autonsa yöksi avustusjärjestön valvomalle parkkipaikalle.

Jalkapallon EM-kisojen lohkoarvonta tänään – huuhkajien vastustajat selviävät

Tänään selviää, mitkä joukkueet päätyvät samaan lohkoon Suomen maajoukkueen kanssa kesällä käytävässä jalkapallon EM-lopputurnauksessa. EM-turnauksen lohkoarvonta näytetään tänään suorana Ylen TV1:ssä ja Areenassa. Arvonnan jälkeen suorassa lähetyksessä arvioidaan Huuhkajien vastustajia ja arvioidaan lopputurnauksen joukkueiden voimasuhteita.

Sää poutaantuu ja kylmenee

Suomeen virtaa muutaman päivän ajaksi luoteesta kylmää ilmaa. Sää on lauantaina suuressa osassa maata melko selkeä. Etelässä lämpötila on nollassa tai pari astetta pakkasen puolella. Pohjoisessa pakkasta voi olla kymmenisen astetta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) ero on herättänyt poliitikkojen piirissä keskustelun siitä, kuka korvaa ministerin.

Kuvio ei ole täysin selvä. Osa politiikan tarkkailijoista sanoo, että nyt demarit voisivat kierrättää ministereitä. Hallituksen sisältä voitaisiin nostaa istuva ministeri Paateron tilalle, jolloin joku toinen salkku pitäisi täyttää.

Välttämättä tässä vaiheessa hallituskautta ei tarvitse tarkkailla niin tarkasti ministerien vaalipiiriä tai sukupuolta, koska tilanteeseen etsitään nopeaa ratkaisua.

Ratkaisun uudesta ministeristä tekee SDP:n puoluehallitus, joka päättää asiasta puheenjohtaja Antti Rinteen esityksestä. Rinne ei tänään kommentoinut, kuka voisi olla Paateron seuraaja.

Spekulaatioissa seuraavasta kunta- ja omistajaohjausministeristä ovat mukana ainakin seuraavat nimet.

Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP

Ville Skinnarin nostamista Paateron tilalle perustellaan käytäväpuheissa hänen taustallaan. Skinnari on koulutukseltaan juristi, joten hänellä olisi eväitä hoitaa vaikeaa omistajaohjauksen ministerinsalkkua. Skinnarin arvioidaan olevan myös tarpeeksi rohkea haastavan tilanteen hoitamiseen. Postin lisäksi ministeri joutuu ottamaan vastuun myös Veikkauksesta, joka on ollut vaikeuksissa toimintansa takia.

Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, SDP

Antti Lindtmania pyydettiin Rinteen hallituksen ministeriksi jo aiemmin kesällä, mutta hän kieltäytyi pestistä. Lindtman perusteli päätöstään muun muassa perhetilanteella. Nytkin käytäväpuheissa arvioidaan, että Lindtmanin puhelin soi, mutta puheenjohtaja Rinne joutuu tyytymään kieltävään vastaukseen. Sinänsä Lindtmanin tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia, jotka puoltaisivat myöntävää vastausta.

Tarja Filatov, kansanedustaja, SDP

Tarja Filatov on kokenut ministeri ja kansanedustaja, jonka arvioidaan pärjäävän paikassa kuin paikassa. Häneen siis voitaisiin luottaa, kun valtionyhtiöiden asioita aletaan laittaa järjestykseen. Filatov on toiminut aiemmin muun muassa työministerinä. Filatov on tosin samasta vaalipiiristä kuin ministeri Skinnari, mutta poikkeustilanteessa siitä ei välttämättä olisi samanlaista haittaa kuin hallitusta muodostettaessa tyhjältä pöydältä.

Miapetra Kumpula-Natri, euroedustaja, SDP

Miapetra Kumpula-Natrin paluusta kotimaan politiikkaan on huhuttu jo jonkin aikaa. Nyt siihen olisi tilaisuus, kun omistajaohjauksen ministerin salkku on vailla ottajaa. Yhden teorian mukaan Kumpula-Natri voisi ottaa kehitysyhteistyön ministerinsalkun, jos Skinnari nousisi omistajaohjausministeriksi. Kumpula-Natrin nousua ministeriksi puoltaa myös hänen pitkä kokemuksensa puolueessa.

Johannes Koskinen, kansanedustaja, SDP

Johannes Koskisen valintaa puoltaisi kokemus. Koskinen on toiminut aiemmin oikeusministerinä ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, joten hänellä olisi edellytykset hoitaa omistajaohjausministerin salkkua. Koskista kuvataan tarkaksi mieheksi ja viime aikoina omistajaohjausministerin tehtävän hoitaminen kunnialla olisi vaatinut tarkkuutta.

Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja, SDP

Johanna Ojala-Niemelän nimi on pyörinyt spekulaatioissa mukana pitkään. Hänestä tehtiin ennakkoarvioissa ministeriä jo ennen kuin Rinteen hallitus oli muodostettu. Ojala-Niemelän puolesta puhuvat pitkä kokemus ja se, että hänet luetaan Rinteen vahvoihin tukijoihin. Hän on Lapin vaalipiiristä, josta SDP:llä ei ole tällä kaudella vielä ollut ministeriä. Ojala-Niemelä on istunut eduskunnassa aina vuodesta 2007 lähtien.

Anneli Kiljunen, kansanedustaja, SDP

Anneli Kiljusen paikkaa ministerinä puoltaa myös pitkä ura kansanedustajana. Kiljunen on ollut eduskunnassa aina vuodesta 2003 lähtien. Kiljunen on myös samasta vaalipiiristä kuin Kymäläinen ja Paatero. Tämä voisi edesauttaa hänen valintaansa ministeriksi.

Pääministeri Antti Rinne on Ylen tv-uutisten suorassa lähetyksessä haastateltavana klo 20.30.

Lue myös:

Miksi postiministeri Paatero sai lähteä? Ota tilanne haltuun 100 tai 400 sanassa

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Suomessa on liki 1,2 mijoonaa yhden hengen taloutta. Lähes kaikki eduskuntapuolueet pitävät sinkkuasumisen korkeita kuluja ongelmana.

Vasemmistoliitto on jopa valmis määräämään vuokrille enimmäiskaton. Muut puolueet eivät nosta esiin näin radikaaleja toimia.

Puolueet ovat kuitenkin valmiita vauhdittamaan pienten asuntojen rakentamisen lisäämistä sekä muutoksia työasunto- ja kotitalousvähennykseen, koska ne syrjivät sinkkuja.

Puolueet korostavat, että yksinasuvissa on monia erilaisia ryhmiä. Moni yksinasuva pärjää omillaan, osalla on monenlaisia vaikeuksia. Patenttiratkaisua yksinasuvien tilanteen kohentamiseksi ei puolueiden mielestä ole.

Kysyimme keinoja yksinasuvien tukemiseen kaikilta eduskuntapuolueilta. Vastauksia pyydettiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä. Nyt-liike ei vastannut kyselyyn.

Ilmari Nurminen (sd.)

Katsomme, että asumista tukemalla ja kohtuuhintaista asumista edistämällä voimme laskea asumiskustannuksia ja näin parantaa yksinasuvien taloudellista tilannetta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon osuutta nostetaan.

Aiomme kehittää asumistukea yksilöllisempään suuntaan ottaen huomioon sen vaikutukset muihin etuuksiin.

Aiomme myös selvittää, olisiko kotitalousvähennyksen rinnalle mahdollista ottaa käyttöön tukijärjestelmä, josta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Tämä auttaisi pienituloisempia yksinasuvia hyödyntämään esimerkiksi erilaisia arkea helpottavia palveluja.

Hallituskaudella aloitettavassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon yksinasuvien erityiset tarpeet.

Arja Juvonen (ps.)

Perussuomalaisilla on monia yksinasuvia tukevia esityksiä vaihtoehtobudjetissa.

Pienituloisille eläkeläisille tulisi palauttaa puoliväli-indeksi, erityistä huomiota tulisi kiinnittää ulosotossa oleviin henkilöihin ja lääkekorvausten omavastuu tulisi poistaa pienituloisilta. Lämmityksen ja liikkumisen hintaa nostavia veronkorotuksia ei tulisi tehdä.

Puolisoiden yhteiseen asuntoon yksin jäävän lesken asema tulisi ottaa huomioon verotuksessa. Heitä ei saisi ahdistaa verotuksella nurkkaan. Ikäihmisille kotiin vietäviä palveluja pitäisi olla enemmän.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on tärkeää, puhutaan sitten nuorista tai ikääntyneistä. Esimerkiksi hoitoalan henkilöille, jotka tulevat töihin pääkaupunkiseudulle voisi olla korvamerkittyjä asuntoja.

Yksinasuvia tulisi tukea vuokrien alentamisen ja kohtuullistamisen lisäksi myös asumistuella. Tukirajoja on ehkä tarkasteltava. Ikäihmisille kotiin vietäviä palveluja pitäisi olla enemmän.

Perussuomalaiset haluaa tukea ruoka-apujärjestöjä. Moni ikäihminen ja nuorempikin yksinasuva joutuu hakemaan ruokaa ruokajonoista.

Mia Laiho (kok.)

Kokoomus haluaa tukea monipuolista asumista: vuokra-, osaomistus- ja omistusasumista. Pienten asuntojen kaavoittamisella voitaisiin laskea asumiskustannuksia ja parantaa yksinasuvien taloudellista tilannetta.

Ainakin kasvukeskuksissa pitäisi tarkastella mahdollisuutta höllentää valtion tukeman asumistuotannon kriteereitä esimerkiksi eri asuntokokojen määrästä ja vähimmäisasumispinta-alasta. Valtion tukemien vuokra-asuntojen pitäisi olla paremmin vähävaraisten käytössä.

Kokoomus on valmis tarkistamaan yksinasuvien kotitalousvähennyksen määrää. Yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksen nosto puolestaan mahdollistaisi asumisen kotona mahdollisimman pitkään.

Seniori- ja yhteisöasumisen toteuttamiseksi tarvittaisiin kokeiluja ja uusia rahoitusmalleja.

Yksinasuvien tarpeisiin tulisi vastata sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkiksi mielenterveyden terapiatakuu ehkäisi ongelmia.

Kokoomus olisi valmis tarkastelemaan opintotuen saamisen edellytyksenä olevan tulorajan nostoa.

Anu Vehviläinen (kesk.)

Keskusta teki yksinasuvista oman ohjelman, kun puolue valmistautui vuoden 2014 vaaleihin.

Yksi ohjelman toimista on työasunnon verotuksen muuttaminen.

Puolue pitää tärkeänä, että myös yksinasuva saisi työasunnosta vähennyksen samalla tavalla kuin perheellinen, joka lähtee työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Tämä helpottaisi työn perässä liikkumista ja työllistymistä. Asiasta voitaisiin järjestää kokeilu.

Sinkkujen kannalta kotitalousvähennys on syrjivä. Voisi olla järkevää, että yksinäinen sinkkuihminen saisi sen kaksinkertaisena eli vähennys olisi asuntokohtainen.

Yksinasuvista kolmasosa on eläkeläisiä. Voisi pohtia sitä, että olisiko järkevää, jos takuueläkkeessä olisi esimerkiksi vaikeuksissa olevalle yhden henkilön taloudelle erillinen korotusosa.

Noora Koponen (vihr.)

Asumisen kuluja pitäisi saada kohtuullistettua. Hintaa voisi saada alas esimerkiksi luopumalla parkkipaikkanormeista ja asuntokohtaisista saunoista.

Olisi tärkeää huolehtia siitä, että asuntotuotannossa lisättäisiin pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa sekä tuotantoa.

Myös pienimpien etuuksien korotuksilla on mahdollista tukea yksinasuvien parempaa toimeentuloa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamisella olisi positiivisia vaikutuksia myös yksinasuvien hyvinvointiin.

Yksinäisyyttä voitaisiin vähentää muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia yhteisölliseen asumiseen. Eri ikäryhmiä tulisi tukea yhdistävään asumiseen.

Ikääntyvien ja pienituloisten kulttuuri- ja liikuntaharrastusten tukeminen olisi tärkeää.

Merja Kyllönen (vas.)

Vasemmistoliiton kanta on, että asumisen kuluihin, perustoimeentuloon, lääkekattoon ja lääkekuluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota

Kohtuuhintaista valtion tukemaa asumista tarvitaan huomattavasti enemmän. Asumiskuluihin voidaan vaikuttaa ennen kaikkea rakentamalla pienimpiä asuntoja eli yksiöitä.

Asuntojen korkeisiin vuokriin on puututtava. Asetetaan vuokrille euromääräiset katot, jotta ei voida periä isoja summia perustellen niitä sillä, että asumistuki maksaa osan tai suurimman osan. Pelisäännöillä voidaan suitsia vuokratason nousua varsinkin kaupunkiseuduilla.

Verotus ja kotitalousvähennys koetaan todella epäoikeudenmukaisena. Niitä tulisi muuttaa.

Sosiaaliturvauudistus pakottaa miettimään myös verotuskysymyksiä. Tulevien kahdeksan vuoden aikana voidaan rakentaa kokonaispaketti, jossa myös yksinasuvien köyhyyteen, asuntokysymyksiin, yksinäisyyteen ja sosiaalisiin asioihin löydetään ratkaisuja.

Anders Adlercreuz (r.)

Asuntoja ja asuinalueita suunniteltaessa tulisi panostaa enemmän yhteisöllisyyteen. Eri-ikäisten asumista tulisi lomittaa ja palvelurakentamista sijoittaa esimerkiksi kirjastojen, päiväkotien ja koulujen yhteyteen.

Asuntosuunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että osa isoista asunnoista olisi mahdollista eriyttää pieniksi asunnoksi siten, että kaksi taloutta voisi asua rinnan. Yhteistilojen suunnitteluun tulisi panostaa.

Myös yhdyskuntasuunnittelussa tulisi panostaa yhteisöllisyyteen.

Verotuksessa tulisi pohtia sitä, voisiko kotitalousvähennyksessä käsitellä yhden hengen talouden henkilökohtaista vähennysoikeutta eri tavalla kuin kahden verovelvollisen taloudessa ja näin parantaa yksineläjien asemaa.

Antero Laukkanen (kd.)

Kristillisdemokraateilla on eduskuntaryhmän hyväksymä yksin asumiseen ja yksinäisyyden haasteisiin keskittyvä politiikkaohjelma.

Kohtuuhintaisten ja erikokoisten omistus- ja vuokra-asuntojen rakentamista tulisi edistää esimerkiksi kaavoitusta nopeuttamalla ja tonttipolitiikalla.

Yksinelävät tulisi ottaa huomioon julkisten palveluiden suunnittelussa omana ryhmänään.

Kristillisdemokraattien mielestä työasuntovähennys ja kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan myös yksinasuvia yhdenvertaisesti parisuhteessa elävien kanssa.

Vähävaraisimpien yksinasuvien köyhyyttä poistaisi tehokkaimmin takuueläkkeen sekä työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan nostaminen.

Lue myös:

Analyysi: Puolueet voisivat tarjota sinkuille, maaseutujen poikamiehille ja leskille muutakin kuin iloisen veronmaksajan roolia

"Perhe on vähän vanhanaikainen haave" – Ylen kone näyttää, kuinka moni ikäisesi asuu yksin

Näin yksinasuvat syövät: Kympin ruokakori on uusi normaali, lohturuoka maistuu yhtä hyvin Porissa ja Sysmässä

Päättäjät puhuvat vain lapsiperheistä, vaikka sinkkujen määrä räjähtää: Näillä 10 paikkakunnalla puolet talouksista on yhden hengen ruokakuntia

Holstein-rotuinen sonnivasikka syntyi Puolangalla Mustolan tilan navetassa perjantaina marraskuun 29. päivänä satojen ihmisten katsellessa. Silmäparit eivät olleet paikan päällä, vaan seurasivat tapahtumia Ylen navettasuoran kautta.

Sonnivasikan isä ei poikimisen tai edes keinosiemennyksen aikana ollut lähimaillakaan, sillä Lana-lehmä siemennettiin kanadalaisen sonnin spermalla. Kanadassa asustelevan sonnin nimi on Sandy-Valley Chamonix ET.

Lanan siemennys tehtiin lypsykarjarotuisella sonnilla, jotta navettaan saataisiin uutta lypsykarjaa noin 70 lehmän navettaan. Sonnin syntyessä sen kohtalo on kuitenkin lähes varmasti lihakarjana. Lanalle poikiminen on tuttu juttu, sillä se oli jo kolmatta kertaa tiineenä.

Lauantaina navettasuorassa syntyi toinenkin vasikka, joka sekin oli sonni.

Puolangalla, niin kuin muuallakin Suomessa, vasikan kohtalo on pitkälti sukupuolesta kiinni.

Sonnivasikat muuttavat nuorena

Jo kolmen viikon ikäisenä sonnivasikka joutuu jättämään synnyinnavettansa taakseen. Sonnit muuttavat yleensä tuossa iässä juottokasvattamoon.

Siellä niitä kasvatetaan nestemäisellä rehulla tai rehun ja maidon sekoituksella. Sonnivasikat vieroitetaan maidosta pikkuhiljaa ja kasvatetaan märehtijöiksi.

Viiden tai kuuden kuukauden ikäisenä sonnin elämä muuttuu jälleen, kun se siirtyy kolmanteen ja viimeiseen kasvatuspaikkaan.

Toisinaan samalta tilalta saattaa löytyä myös useampi eri vaiheen kasvattamo, jolloin sonni viettää pidemmän ajan samassa paikassa.

Puolangan sonnivasikka onkin siinä mielessä erikoisasemassa, että se muuttaa muutaman viikon iässä naapurinavettaan kasvamaan.

Puolentoista vuoden iässä sonnin elämä on lähestymässä päätepistettään. Sonni on kasvanut lihantuotannon näkökulmasta täysikasvuiseksi.

Viimeinen matka suuntautuu teurastamolle. Siellä sonni tainnutetaan lävistämällä pulttipistoolilla eläimen aivot, jonka jälkeen eläin tapetaan viiltämällä kaula auki ja valuttamalla veret ulos.

Puolangalla kasvanut sonni viedään todennäköisesti Pohjanmaan suunnalle Nurmoon teurastettavaksi. Kainuussa ei ole teurastamoa.

Lehmät elävät sonneja pidempään

Hiehon syntyessä se jää tilalle kasvamaan uudeksi lypsylehmäksi. Ensimmäinen siemennys sille tehdään kahden vuoden iässä. Tämän jälkeen lehmä poikii vielä kerran tai kaksi. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.

Myös hiehot joutuvat toisinaan kasvatettavaksi lihatuotantoon, sillä niitäkin syntyy liikaa suhteessa siihen, montako uutta lypsylehmää tarvitaan.

Hiehot teurastetaan hieman nuorempina kuin sonnit. Ne nimittäin alkavat syödä rehua isommalla summalla kuin mitä niistä saa teurastettaessa. Lisäksi niiden liha on parempaa nuorena.

Lypsylehmät taas joutuvat yleensä teuraaksi noin viiden vuoden iässä, mutta poikkeuksiakin on. Jotkut lehmät elävät jopa kymmenen vuoden ikään, mikäli pysyvät terveenä ja lypsävät tarpeeksi. Niidenkin liha menee lopulta syötäväksi.

Viime aikoina lehmien ikää on pyritty pidentämään utareterveyttä, tiinehtymistä ja rakennetta tarkkailemalla jalostuksen yhteydessä. Näin eläimet pysyvät pidempään terveinä ja tuotantokuntoisina.

Vain harvoin lehmät saavat pitää henkensä sen jälkeen, kun ne eivät enää lypsä. Puolangan Mustolan tilalla on yksi poikkeuksellinen jersey-rotuinen eläkeläislehmä. Frua-niminen lehmä ei enää lypsä, mutta ei myöskään ole menossa teuraaksi.

Yhä useampi nauta kasvaa syötäväksi

Suomessa on nykyisin noin 260 000 lypsävää lehmää. Niiden määrä on laskenut koko ajan, sillä jalostuksen ja ruokinnan kehittymisen myötä lehmät lypsävät yhä enemmän. Yhden lehmän vuosituotto on kasvanut tuhansilla kiloilla viime vuosikymmenien aikana.

Lypsykarjan vähentyessä on yhä vähemmän myös lihakarjaksi meneviä sonnivasikoita. Sen vuoksi lihakarjan kasvattaminen on yleistynyt, vaikka Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan lihakarjalla on huomattavasti suurempi hiilijalanjälki kuin maidontuotannon sivutuotteena syntyvällä lihalla.

Viimeisen 20 vuoden aikana lihakarjan osuus on hiljalleen kasvanut Suomessa 10 prosentista 20 prosenttiin. Lihakarjavasikoita tuottavia emolehmiä on Suomessa 60 000.

Naudanlihaa toki tuodaan paljon myös ulkomailta, kuten Brasiliasta ja Australiasta. Yhteensä sitä tuodaan Suomeen noin 20 miljoonaa kiloa. Kotimaista naudanlihan tuotantoa on noin 80 miljoonaa kiloa.

Spermaa kuskataan ympäri maailmaa

Holstein-rotuisten lehmien kohdalla on aivan normaalia, että siemenet tulevat toiselta puolen maapalloa. Samaa rotua kasvatetaan ympäri maailman ja parhaat jalostukset on tehty Kanadassa.

Toisinaan lehmiä siemennettäessä voidaan päättää, että halutaan tehdä lypsylehmän ja liharotuisen sonnin sekoitus. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, ettei lehmä lypsä tarpeeksi hyvin. Näin syntyvä vasikka valitaan suoraan lihantuotantoketjuun.

Nykypäivänä on mahdollista hankkia myös sekstattuja eli sukupuolen mukaan valikoituja siemeniä. Ne ovat kuitenkin selvästi kalliimpia. Holstein-rotuisten, eli mustavalkoisten lehmien siemenet tulevat nykypäivänä ympäri maailmaa.

Suomessa ei ole enää siemennyssonneja ollenkaan, vaan ayrshire-lehmien siemenet tulevat Tanskassa sijaitsevasta Pohjoismaiden yhteisestä Viking genetics -siemenpankista.

Nykyään suomalaisista lypsylehmistä noin puolet on holsteineja ja puolet ayrshirejä. Lisäksi Suomessa on hieman esimerkiksi suomenlehmiä ja jersey-rotuisia lehmiä.

Jutun lähteenä on käytetty maa- ja metsätaloustieteen dosentti Arto Huuskosta sekä Helsingin yliopiston yliopistotutkija Anni Halmemies-Beauchet-Filleauta.

Olivatko jutussa mainitut asiat vasikan elinkaaresta tuttuja sinulle? Osallistu keskusteluun kello 22:een saakka. Täällä voit ehdottaa nimiä Navettasuorassa syntyneille vasikoille.

Lue myös: Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan

Tuore tutkimus väittää, että alkoholin käyttö tippui jopa puoleen, kun runsaasti juoville koehenkilöille annettiin ketamiinia – siis ainetta, joka tunnetaan hevosten nukutuslääkkeenä ja laittomana "bilehuumeena", jonka vaikutus irrottaa mielen todellisuuden tunteesta.

Englantilainen University College London -yliopisto antoi koehenkilöille ketamiinipistoksen ja herätteli samalla mielikuvia juomisesta. Yhdeksän kuukauden päästä juominen ja alkoholista saatu nautinto olivat vähentyneet.

Olut ei maittanut entiseen malliinsa. Aiemmin sitä kului noin 30 brittituoppia eli pintia viikossa.

Ketamiini on kuitenkin hankala aine. Sitä liikkuu laittomilla markkinoilla huumeena, josta haetaan mielihyvää, aistimuutoksia ja tunnetta todellisuudesta irtautumisesta.

Toisaalta lääkekäytössä ketamiinia käytetään eläimillä ja ihmisillä nukahtamiseen ja kivun lievittämiseen. Siitä on alustavasti huomattu löytyvän apua masennukseen, ja sen potentiaali päihderiippuvuuksien hoitoon kiinnostaa tutkijoita.

Tutkijat halusivat rikkoa alkoholin ja mielihyvän liiton aivoissa

Tämä potentiaali kiinnosti tutkijoita University College Londonin tutkimuksessa.

Ideana oli muuttaa aivojen oppima tapa, jossa pelkkä ajatuskin alkoholista saa aivojen mielihyväkeskuksen hyrräämään, odottamaan, että pian on tulossa palkinto, ihana mielihyvä. Kuvio toistuu riippuvuuksissa ylipäätään, oli kohde mikä tahansa.

Kerran opittuja mielleyhtymiä on vaikea muuttaa: kun jossakin sihahtaa tölkki, mieli alkaa tehdä oluselle menoa, tupakoiva hahmo tv-sarjassa tuo tupakanhimon, suklaamainos karkinhimon ja niin edelleen.

Juuri tämän mielleyhtymän tutkijat halusivat rikkoa ketamiinin avulla. Ketamiinilla on mahdollisesti kyky heikentää vanhoja mielleyhtymiä tukkimalla aivoissa tiettyjä reseptoreja. Seurauksena vanha mielikuva ei pääse nouseman pintaan, yhteys heikkenee.

Ehkäpä tällöin jalat eivät veisi "yksille tai kaksille" ennen kuin edes huomaa kaipaavansa rentoutumista.

Tutkimuksessa tosin ei ollut kyse mistään pikku rentoutumisesta, vaan alkoholin suurkuluttajista, jotka halusivat muutosta juomiseensa.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimukseen osallistui 90 vapaaehtoista henkilöä, miehiä ja naisia. Kaikki joivat alkoholia reippaasti yli riskirajan. Viikkotahti oli noin 30 brittityylistä tuopillista eli pinttia. "Pint" sisältää olutta reilut puoli litraa (0,57 l).

Tutkimuksessa kokeita tehtiin vain kolmena päivänä. Ketamiinia annettiin vain yhtenä päivänä.

Ensimmäisenä päivänä koehenkilöille annettiin tuopit. Juoda sai, kunhan oli ensin katsonut taululta kuvia juomista, alkoholillisista ja alkoholittomista. Koehenkilöiden tuli arvioida, millaista halua juomiseen heräsi. Tutkijat halusivat herätellä alkoholin ja mielihyvän välistä mielleyhtymää aivoissa.

Sama tehtävä toistui seuraavana päivänä, mutta oluet napattiinkin yllättäen pois kesken kaiken. Tuoppi vietiin pois, ja odotettu nautinto estettiin.

Kolmantena päivänä koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, joissa tehtävä toistettiin. Ensimmäiselle ryhmälle annettiin injektio ketamiinia hetki sen jälkeen, kun tuoppi vietiin. Heidän tuli silti jatkaa kuvien katsomista ja arvioida mielenkiintoaan juoda juuri sillä hetkellä. Toinen ryhmä sai lumelääkettä, kolmas ryhmä ketamiinia, mutta heidän ei tarvinnut katsoa kuvia.

Juominen miltei puolittui yhdeksässä kuukaudessa

Yhdeksän kuukauden seurannan päätyttyä kaikissa ryhmissä juotiin jossain määrin vähemmän.

Huomattavan suuri muutos oli tutkijoiden mukaan tapahtunut niille, joille oli annettu ketamiinia kesken kuvien katsomisen. He joivat käytännössä puolet siitä määrästä, jonka olivat juoneet ennen koetta. Juominen ei enää tuonut nautintoa entiseen tapaan, ja määrät sekä juomiskerrat olivat vähentyneet.

Vähemmän joi myös ryhmä, joka sai kokeessa ketamiinia ilman mielikuvien herättelyä juomien kuvia katsomalla.

Tutkimusta johtanut psykofarmakologian tohtori Ravi Das toivoo, että tulosta voisi soveltaa muihinkin riippuvuuksiin, mutta asia vaatii vielä lisää tutkimusta.

BBC:n uutisoidessa tutkimuksesta kysyttiin mielipiteet myös kahdelta ulkopuoliselta akateemikolta. Ideaa ei täysin tyrmätty.

Tutukimukseen osallistuneiden määrä, 90, ja itse ketamiini herättivät kysymyksiä. Ketamiini kun on aine, jota myös väärinkäytetään.

Sheffieldin yliopiston psykologian professori Matt Field kuvaili tuloksia BBC:lle "jatkotutkimusten arvoisiksi" ja "lupaaviksi". Fieldin mukaan tarvitaan kuitenkin laajempaa tutkimista ja enemmän tutkimushenkilöitä, jotta voitaisiin tukea väitettä siitä, että ketamiinia antamalla voi muovata uusiksi aivoissa syntyneitä palkitsemiseen liittyviä muistoja.

Exeterin yliopiston psykofarmakologian professori Celia Morgan huomautti BBC:lle, että myös ketamiini on itsessään riippuvuutta aiheuttava päihde, jonka käytöstä seuraa onnettomuusriskejä ja vakavaa haittaa maksan toimintaan.

Lue lisää:

Kokaiinia, ketamiinia, lääkeaineita – purokatkoista löytyneet aineet yllättivät brittitutkijat

Europol: Uusia huumeita tulvii markkinoille ennätystahdilla

Tänään lauantaina 30. marraskuuta tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi.

Valtionjohto kunnioitti vuosipäivää laskemalla seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmitorilla. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla tämän jutun kuvaa.

Muistohetkeen osallistuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä.

Seppeleen laskun jälkeen muistomerkille sytytettiin 105 kynttilää: yksi sodan jokaiselle päivälle. Kynttilöillä kunnioitetaan talvisodan ajan suomalaisia sekä ulkomaisia vapaaehtoisia että Suomen ystäviä maailmalla.

Muistohetkessä esiintyivät Ylioppilaskunnan laulajat ja Kaartin soittokunta. Helsingin Kasarmitorilla kuultiin Oi kallis suomenmaa, _Finlandia-_hymni, Narvan marssi ja tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.

Muistotilaisuus myös Lappeenrannassa

Karjalan Liiton valtakunnallinen muistotilaisuus vuosipäivän kunniaksi järjestettiin Lappeenrannassa Maasotakoululla. Tilaisuus oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyydestä taistelleille sotaveteraaneille, lotille ja sotien seurauksena kotinsa menettäneille karjalalaisille evakoille.

Muistotilaisuudessa pääpuhujana oli Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

"Talvisodan taistelut sankaritarina"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo lauantaina lähettämässään lausunnossaan, että suomalaiset voivat näin rauhan aikana muistaa, mikä oli talvisodan hengen ytimessä. Hänen mukaansa Suomea kohtaavat vaikeudet ja muutokset voitetaan yhteisillä päätöksillä.

– Talvisodan taistelut olivat sankaritarina, joka antoi Suomelle mahdollisuuden luoda toisen tarinan, Niinistö sanoi lausunnossaan.

Niinistön mukaan sodan kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi.

– Talvisota oli raaka ja julma. Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää.

Dokumentteja, elokuvia ja toivekonsertti

Talvisodan vuosipäivä näkyy ja kuuluu kattavasti myös Ylen muussa ohjelmistossa niin television kuin radion puolella.

Esimerkiksi TV1 näyttää lauantaina talvisota-aiheisia dokumentteja sekä Pekka Parikan ohjaaman Talvisota-elokuvan.

Radiossa talvisotaa muistetaan etenkin Yle Radio 1 -kanavalla. Kanavalla kuullaan esimerkiksi Kenttäpostin toivekonsertti, joka on kooste rintamalle lähteneiden sotamiesten toivemusiikista ja terveisistä kotiväelle.

Muistopäivän ohjelmalistan kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot ohjelmista voi lukea täältä.

Aiheesta lisää:

Kannatko vielä mummisi ja ukkisi sotatraumoja – vai ovatko lapsesi ensimmäinen sukupolvi, joka on vapaa sotien haamuista?

Talvisodan ensimmäisen sotavangin traaginen tarina kirjaksi – Veikko Salkion muistelmat syntyivät jo 70-luvulla, matka kansiin kesti 50 vuotta

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Näky on epätodellinen. Entisellä pellolla kasvaa kuusia, jotka poikkeavat tavallisesta niin kokonsa kuin näkönsä puolesta.

Osa kuusista on muodoltaan luonnottoman pyöreitä, osassa vihreitä oksia on pallomaisesti vain rungon yläosassa, kun taas osassa latvus on hädin tuskin aikuisen ihmisen polven korkeudella.

Kuuset on istutettu pellolle jo parikymmentä vuotta sitten, joten niiden pitäisi olla normaalisti jo ensiharvennusvaiheessa.

Asiantuntijan mielestä puiden kasvu on kuitenkin jäänyt niin olemattomaksi, ettei harvennusta tarvitse edes miettiä.

– Tämä ei ole hyvä esimerkki hiilensidonnasta. Tämän omistaja ei tule koskaan saamaan tähän sijoitettuja eurojaan takaisin, toteaa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Pienet puut eivät sido hiiltä samalla tavalla kuin normaalisti kasvanut metsä.

Epäonnistumisen taustalla on monta syytä: turvemaalla kasvaa runsaasti heinää, heinikon vuoksi myös myyriä on paljon, ja paikan alava sijainti on altis hallalle.

Myös ravinnetasapaino on Remeksen mukaan ollut ongelmallinen.

– Tässä on kaliumin puutetta, joka on tuhonnut kasvustoja. Osa puista on jopa kuollut.

Metsitettävää satoja tuhansia hehtaareita

Suomessa on metsiä noin 73 prosenttia maa-alasta. Lisää metsitettävää pinta-alaa on kuitenkin olemassa, sillä esimerkiksi maatalouskäytöstä on poistunut noin 250 000 hehtaaria avonaista tai vähäpuustoista maata.

Peltoa vapautuu maanviljelyksestä lähivuosina lisää vielä pari sataa tuhatta hehtaaria. Myös nykyisestä turvetuotannosta vapautuu alueita, joista ainakin osa on mahdollista metsittää. Metsitys on tärkeää, sillä sitä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiidensidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Markku Remeksen mukaan tällaisten alueiden metsitys on kaikkine jälkitöineen iso ja kallis urakka.

– Se on ehkä 1,3 miljardin euron urakka. Sen maksaa metsänomistaja tai yhteiskunta – riippuen siitä, minkälaisen ilmasto- ja tukipolitiikan me valitsemme.

Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle

Epäonnistuneesti metsitetty pelto kuuluu iisalmelaiselle Pasi Bergille. Hän on ollut itse aikoinaan heinimässä kyseistä taimikkoa ja kantanut sinne käsipelissä 1 200 kiloa booriravinnetta.

– Ei kai tähän ole kukaan väärin neuvonut, mutta maapohja ei ole ollut tähän soveltuva, Berg sanoo.

Hänen mielestään pellon maapohja olisi pitänyt tutkia paremmin ennen metsitystä.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on samaa mieltä. Hänen mukaansa osa pellon metsityksistä on selkeästi epäonnistunut, kun taas osasta on saatu suorastaan huipputuloksia.

– Metsitys täytyy tehdä harkiten. Jos lähdetään tekemään, se pitää tehdä kunnolla.

Metsänomistajan varauduttava kustannuksiin

Remes muistuttaa, että kaikki pellonmetsityskohteet kärsivät liiasta heinästä, joten se on otettava laskelmissa jo etukäteen huomioon. Muita kustannuksia ovat muun muassa ravinnetaloudesta huolehtiminen ja myyräntorjunta.

– Varoja voi mennä 2 500–3 00 euroa hehtaarilta, jopa enemmänkin. Aika harva metsänomistaja on siihen varautunut.

Pasi Berg ei halua arvioida, mitä hänen kuuden hehtaarin istutusalansa on tullut kaikkinensa maksamaan. Hän ei myöskään usko, että hän voisi saada epäonnistuneeseen pellon metsitykseen laitettua rahaa koskaan takaisin.

– Tämä raivataan pois ja muokataan uudelleen. Tämä pätkä pitää vain unohtaa välistä.

Lue myös:

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

Metsää katoaa Suomesta lannan levityksen ja kaupungistumisen tieltä – Luken tutkimus: Raivausta voisi suitsia maksuilla