Alakoululaisilla on takanaan kuukausi etäopintoja ja kevätlukukausi saattaa myös päättyä etänä. Tilanne on historiallinen: kolmannes koulujen lukuvuodesta opiskellaan nyt kotona.

Hallituksen linjauksen mukaisesti 1.–3.-luokkalaiset saavat käydä koulua koulussa, ellei muita vaihtoehtoja ole. Silti vain yhdeksän prosenttia lapsista osallistuu lähiopetukseen.

Suomessa on lähes 400 000 alakoululaista ja moni vanhempi ja lapsi miettii, miten etäopiskelu vaikuttaa oppimiseen ja ensi syksyyn.

Selvitimme vastaukset yhdeksään kysymykseen alakoululaisten tilanteesta.

1. Voiko lapsi jäädä luokalleen, jos etäopinnoissa ei kotona onnistuta?

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen:

– On jo sellaisia oppilaita, jotka ovat siirtyneet takaisin lähiopetukseen, koska huoltajat eivät ole pystyneet auttamaan opinnoissa. Toki luokalle voi jäädä, kuten aiemminkin. Nyt pyritään kuitenkin siihen, ettei näin kävisi etäopintojen ja koronatilanteen vuoksi.

– Luokalle jääminen tarkoittaa lukuvuoden opintojen raukeamista kokonaan ja se on aina iso asia alakoulussa. Arviot tehdään koko vuoden perusteella ja kevään arvion osalta otetaan huomioon etäopiskelu.

2. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan nyt on käynnissä niin kuormittava tilanne, että on ymmärrettävää, jos rimaa lasketaan hieman niin, ettei työkuorma kasva kohtuuttomaksi. "Pitää olla armollinen itselleen, jos ei esimerkiksi kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita pystytä nyt pilkulleen noudattamaan", Andersson sanoi maaliskuussa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

OAJ:n Sari Jokinen:

– Niin vanhempien, opettajien kuin oppilaidenkin kannattaa muistaa, että nyt opintoja tehdään etänä ja poikkeusoloissa. Silti myös etäopinnoissa käydään läpi kaikki lukuvuoden opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat, mutta joitain puolia painotetaan enemmän kuin toisia. Nyt pitää miettiä erilaisia tapoja suorittaa opintoja, mutta se tietty taitotaso on silti saavutettava poikkeustilanteesta huolimatta.

3. Miten varmistetaan, että kaikki lapset oppivat tarvittavan olosuhteista riippumatta?

OAJ:n Sari Jokinen:

– Opetusjärjestelmä on syklinen eli kertausta tehdään pitkin vuotta. Opetusministeri on luvannut rahallisia panostuksia syksylle, että lapsille voidaan tarjota enemmän tukea ja pystytään kertaamaan kevätlukukauden opintoja vielä seuraavallakin luokalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osaston opetusneuvos Mika Puukko:

Oppilaiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

4. OAJ:n ja Opetusministeriön mukaan opinnot ovat sujuneet eri puolilla maata vaihtelevasti.

Vaikka vanhemmat tekevät töitä ja lapsi kaipaisi tehtäviinsä apua, opettaja ei aina ole saatavilla. Mistä erot kuntien, koulujen ja jopa opettajien välillä johtuvat?

OAJ:n Sari Jokinen:

– Myös opettajat ovat joutuneet tekemään isoa digiloikkaa eikä siirtyminen lähiopetuksesta sähköiseen ole tietenkään voinut mennä ihan kivuttomasti. Jos opettajat joutuvat tekemään sekä lähi- että etäopetusta, on selvää, että kaikki lapset eivät saa tarpeeksi huomiota.

– Kaikilla alakoululaisilla ei ole käytössään sähköisiä välineitä. Joissain kunnissa jo neljäsluokkalaiset saavat koulun puolesta laitteita, mutta tämä on poikkeuksellista. Myös välineiden käyttötaidoissa on suuria eroja, joten lapset eivät ole ihan samalla viivalla.

– Lähes kaikilla on käytössä jonkinlainen puhelin ja sitä kautta hoidetaan niin läksyt, tehtävät kuin osa kokeistakin. Ongelmana on kuitenkin se, että esimerkiksi kaikki 7–10-vuotiaat eivät hallitse kirjallisten ohjeiden omaksumista, Jokinen lisää.

5. Lapsen etäopinnot yhdistettynä vanhemman töihin uuvuttavat. Mitä mieltä muut vanhemmat ovat?

Suomen vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skolan kyselyssä 700 vastaajasta puolet kertoo, että etäopinnot ovat alkaneet hyvin. Puolet vanhemmista sanoo, että etäopinnot eivät toimi: tehtävät tulevat vain Wilman kautta, opettajaan ei saa yhteyttä tai lapsi on niin pieni, ettei osaa itseohjautua opinnoissaan.

Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes toteaa, että tilanne on nyt epätasa-arvoinen eri puolilla maata.

– Esimerkiksi tukeen oikeutetuista erityislapsista osa kuuluu riskiryhmiin eli kouluun ei voi mennä lähiopetukseen tartuntariskin vuoksi. Vaikka suuri osa pärjäilee opintojensa kanssa ihan hyvin, tilanne ei ole täysin tasa-arvoinen. Kaikilla lapsilla ei ole kotona huoltajia tai vanhempia, jotka osaisivat tai pystyisivät opinnoissa auttamaan.

6. Jos lapsi kaipaa opinnoissaan selkeästi apua, mitä vanhempi voi tehdä?

OAJ:n Sari Jokinen:

– Nyt tukiopetusta on tarjolla kaikille lapsille, olipa erityisen tuen päätöstä tai ei. Jos alkaa tuntua, että lapsi tippuu jonkun aineen kohdalla kyydistä, kannattaa ottaa yhteyttä heti opettajaan.

7. Saavatko lapset tarpeeksi tukea etäopetusaikana?

OAJ:n Sari Jokinen:

– On varmaa, että kaikki tukea tarvitsevat lapset eivät tarpeeksi tukea saa. Tuen tarjoaminen on aivan erilaista kasvokkain kuin etäopiskelussa. Kun vanhemmat joutuvat tekemään samaan aikaan töitä, on selvää, että kaikilla lapsilla kotona tehtävä opiskelu ei onnistu yhtä helposti. On hyvin tärkeää, että opettajat ottavat esimerkiksi videopuhelulla yhteyttä lapsiin, että kaikkiin saadaan kontaktia.

– Meillä on oppilaita, joihin ei vieläkään ole saatu yhteyttä. Oppilaille ja huoltajille on koetettu soittaa, mutta jos heitä ei saada kiinni, viimeisenä vaihtoehtona on lastensuojeluilmoituksen tekeminen. On lapsia, joille koti ei ole se turvallisin paikka, Jokinen lisää.

8. Alakoulut ovat tämänhetkisen tiedon mukaan kiinni toukokuun puoliväliin saakka. Piteneekö lukuvuosi tai aikaistuuko seuraava?

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kuluvaa lukuvuotta ei ole syytä pidentää, sillä koulunkäyntiä ei ole missään vaiheessa keskeytetty. Näillä näkymin kevätlukukausi päättyy 30. toukokuuta ja koulutyö alkaa jälleen elokuun alussa.

9. Onko onnea onnettomuudessa nähtävissä?

OAJ:n Sari Jokinen:

– Onni on, että koronatilanne iski nyt, eikä syyslukukaudella. Nyt opettajilla on jo tuntemusta uusista oppilaistaan ja suurin osa lukuvuodesta on käyty lähiopetuksessa. Arviointikin sujuu helpommin.

Vanhempainliiton Ulla Siimes:

– Nivelvaiheen opiskelijoille tilanteesta voi koitua joitain ongelmia. Esimerkiksi tulevat ekaluokkalaiset eivät pääse tutustumaan kouluihin kevään aikana, mutta eiköhän tästä kaikesta silti selvitä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia Wilma-merkintöjä – monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi

Nuoret kertovat, miten koronavirus muutti parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan: "Tuskin valitusta kouluista tulee enää"

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.

Pääsiäisen jälkeen eri puolilla Eurooppaa on alettu hiljalleen purkaa koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia tai ainakin suunnitella asiaa. Espanjassa palattiin maanantaina töihin muun muassa rakennustyömaille, mutta muuten tiukat liikkumisrajoitukset pysyvät ennallaan ainakin kuun lopulle.

Joissain maissa epidemian katsotaan tasaantuneen jo siinä määrin, että niissä puhutaan askelista kohti jonkinlaista uutta normaalia.

Tanska

Tanska alkaa keskiviikkona avata kouluja ja päiväkoteja uudelleen. Kouluihin ensimmäisinä pääsevät palaamaan tiettyjen kuntien pienimmät koululaiset viidenteen luokkaan asti. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kutsui viime viikolla suunnitelmaa ensimmäiseksi varovaiseksi vaiheeksi.

Pienimpien koululaisten paluuta Frederiksen perusteli sillä, että näin kotoa käsin työskentelevät vanhemmat saavat ainakin vähän lisää työrauhaa.

Vanhemmat koululaiset ja opiskelijat pysyvät Tanskassa etäopetuksessa ainakin 11. toukokuuta asti. Siihen asti on ollut määrä pysyä kiinni myös muun muassa kirkkojen ja kirjastojen sekä useimpien palveluyritysten.

Tiistai-iltana pääministeri Frederiksen kuitenkin ilmoitti epidemian edenneen toivottuun suuntaan arveltua nopeammin. Frederiksenin mukaan ensimmäistä vaihetta voitaisiin laajentaa nopeasti, kunhan puoluejohtajat sopivat yksityiskohdista.

Tanskassa oli tiistaihin mennessä todettu vajaat 6 500 koronavirustartuntaa, ja 299 ihmisen on kerrottu kuolleen viruksen aiheuttamaan tautiin.

Tanskan hallitus on myös muistuttanut, että käsien pesua, hihaan yskimistä ja muita henkilökohtaisia varotoimia on jatkettava rajoitusten höllentämisen jälkeenkin.

Tanskassa myös osa kaupoista avautuu tänään. Kauppakeskukset pysyvät kiinni, mutta ovensa avaavat eräät liikkeet keskustojen ulkopuolella.

Norja

Myös Norjassa aloitetaan perheen pienimmistä: Päiväkotien on määrä avautua 20. huhtikuuta eli ensi maanantaina. Samana päivänä poistuu “mökkikielto” eli norjalaiset saavat jälleen käydä mökeillään. Hallitus kuitenkin edelleen suosittelee välttämään vapaa-ajanmatkoja.

Kouluja aletaan avata viikkoa myöhemmin alimmista luokista alkaen, ja tarkoitus on saada kaikki oppilaat takaisin kouluun vielä ennen kesälomia. Norjan hallituksen mukaan koulujen sulkemisella on ollut osaltaan raskaat talousvaikutukset, ja koulujen avaaminen vapauttaa vanhemmat töihin.

Erilaisia terveyspalveluja avataan ensi maanantaina: Esimerkiksi fysioterapeutit ja psykologit voivat alkaa tavata asiakkaitaan, jos aloille saadaan luotua yhteinen käytäntö tartuntojen ehkäisemisestä. Samalla edellytyksellä voidaan avata viikkoa myöhemmin esimerkiksi kampaamot.

Itävalta

Itävalta on esitellyt toistaiseksi ehkä yksityiskohtaisimman aikataulun rajoitusten purkamisesta. Maan liittokanslerin Sebastian Kurzin mukaan Itävallan koronatoimet ovat olleet tiukempia kuin muissa maissa, ja hän on kuvaillut tätä viikkoa pääsiäisen hengessä suurieleisesti "ylösnousemukseksi".

Kotoa saa edelleen poistua vain perustellusta syystä, mutta tiistaina Itävallassa annettiin pienille kaupoille, rautakaupoille sekä puutarhamyymälöille lupa avata jälleen ovensa. Kauppaan saa päästää kuitenkin vain yhden asiakkaan 20:tä neliömetriä kohti, ja rautakauppojen pihamailla nähtiinkin pitkiä jonoja.

Aivan normaaliin tapaan ostoksilla käynti ei suju, sillä Itävallassa kaikissa kauppaliikkeissä sekä henkilökunnan että asiakkaiden on suojattava nenänsä ja suunsa. Vähintään huivia tai muuta kankaista suojaa on käytettävä myös julkisissa liikennevälineissä.

Der Standard -lehden mukaan määräyksiä on noudatettava sakon uhalla: kasvosuojan puuttumisesta voidaan antaa 25 euron sakko ja liikaa asiakkaita liikkeeseen päästänyttä yritystä uhkaa jopa 3 600 euron sakko.

Seuraavassa vaiheessa, toukokuun alussa Itävalta aikoo avata loputkin kaupat, kauppakeskukset mukaan lukien sekä kampaamot. Toukokuun puolivälissä ollaan avaamassa ravintolat ja majoitusliikkeet.

Koulut Itävallassa pysyvät kiinni ainakin toukokuun puoliväliin. Liittokansleri Kurzin mukaan koulujen avaaminen vaatii tarkkaa harkintaa, koska lapset eivät osaa pitää turvaväliä samalla tavalla kuin aikuiset.

Italia

Italiassa kirja- ja paperikaupat sekä lastentarvikeliikkeet saivat avata ovensa tiistaina. Pahimmin koronaepidemioista kärsineillä Lombardian ja Piemonten alueilla maan pohjoisosassa nämä kaupat kuitenkin pysyvät kiinni.

Juuri näiden erikoisliikkeiden avaamista perusteltiin muun muassa sillä, että koululaisten ja opiskelijoiden on saatava lisää tarvikkeita ja kasvaville vauvoille tarvitaan uusia vaatteita. Italian kulttuuriministerin mukaan kirjat puolestaan ovat välttämättömiä hyödykkeitä kotiin määrätyille italialaisille.

Muutoin Italiassa jatkuvat tiukat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset näillä näkymin ainakin toukokuun 3. päivään asti eli vielä vajaat kolme viikkoa. Koulujen osalta on jopa arveltu, että ne saattavat avautua vasta syksyllä seuraavaksi lukuvuodeksi.

Ranska ja Britannia pysyvät säpissä vielä pitkään

Ranskassa presidentti Emmanuel Macron esitteli maanantaina maan suunnitelman koronarajoitusten purkamiseksi. Ranskalaisilla on kuitenkin vielä pitkä aika odotettavana: kouluja ja päiväkoteja aletaan avata vasta 11. toukokuuta. Siihen asti maassa on käytännössä voimassa ulkonaliikkumiskielto.

Britanniassa uusien tartuntojen ja koronatautiin kuolleiden määrät nousevat sitä tahtia, että maa tuskin luopuu omista rajoituksistaan vielä tällä viikolla niiden määräajan umpeutuessa.

Hollannissa koronarajoitukset ovat näillä näkymin voimassa 28. huhtikuuta asti. Maan hallituksen odotetaan ilmoittavan viikon päästä, avataanko esimerkiksi maan koulut silloin. Naapurimaa Belgian odotetaan keskiviikkona jatkavan omia rajoituksiaan toukokuun puolelle.

Puola päätti tiistaina, että koronarajoituksia muun muassa kauppojen osalta aletaan purkaa asteittain. Tarkkoja yksityiskohtia on luvassa vasta myöhemmin viikolla. Puolassa kasvojen suojaamisesta julkisilla paikoilla on tulossa pakollista torstaista lähtien.

Etelänaapuri Tšekissä avattiin jo viime torstaina rakennusmateriaaleja, harrastustarvikkeita ja polkupyöriä myyvät kaupat. Tiistai-iltana Tšekin hallitus esitti, että maan kaupat ja ravintolat avataan viidessä vaiheessa ensi maanantain ja kesäkuun 8. päivän välillä. Tšekissäkin on toistaiseksi käytettävä kasvosuojia julkisilla paikoilla.

Mutta mitä tekee Saksa?

EU:n suurimmassa taloudessa Saksassa purkusuunnitelmaa on vaadittu yhä äänekkäämmin. Jonkinlaisia viitteitä Saksan suunnasta on odotettavissa keskiviikkona, kun liittokansleri Angela Merkel neuvottelee osavaltiojohtajien kanssa koronarajoitusten jatkosta.

Neuvotteluihin saatiin maanantaina evääksi Saksan tiedeakatemian Leopoldinan suositukset. Niiden mukaan koulut tulisi avata porrastetusti mahdollisimman pian alkaen peruskouluista. Päiväkotien toimintaa sen sijaan pitäisi akatemian mukaan edelleen rajata tiukasti, koska pienet lapset eivät pysty noudattamaan turvavälejä.

Leopoldina suositteli myös kasvosuojien käyttöä julkisessa liikenteessä ja muuallakin, jos turvaväliä on mahdoton pitää.

Jokseenkin samoilla linjoilla eri puolilla Eurooppaa tunnutaan olevan toistaiseksi siitä, että suuria kulttuuri- tai urheilutapahtumia ei ainakaan alkukesällä vielä järjestetä.

Esimerkiksi Itävallassa suuret yleisötapahtumat on kielletty kesäkuun loppuun asti, Ranskassa heinäkuun puoliväliin ja Tanskassa elokuuhun asti. Saksassa tiedeakatemia suosittelisi niiden sallimista asteittain, jos osallistujat voivat pitää etäisyyttä toisiinsa.

Jutussa käytetty lähteinä: AP, AFP, Reuters, Der Standard, ARD, BBC, La Repubblica, NRK, NOS

Korjaus 15.4. klo 6.43: Ranskassa kouluja ja päiväkoteja aletaan avata 11. toukokuuta. Jutussa puhuttiin alun perin virheellisesti huhtikuusta.

Tarkennettu 15.4. klo 11.45: Itävallassa avoinna oleviin kauppoihin saa päästää yhden asiakkaan 20 neliömetriä kohti. Jutusta puuttui aiemmin numero 20.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tukholman-kirjeenvaihtajalta: Suomalaiset seuraavat Ruotsin koronatoimia silmä tarkkana

Hallituksen odotetaan kertovan Uudenmaan eristyksen jatkosta

Hallitus päätti neuvottelunsa Uudenmaan eristyksestä myöhään tiistai-iltana, hieman yhdentoista jälkeen. Ylen tietojen mukaan neuvottelussa sovitusta kerrotaan tarkemmin tänään keskiviikkona.

Ilman jatkopäätöstä Uudenmaan eristäminen loppuisi viimeistään 19. huhtikuuta eli tulevana sunnuntaina. Ylen tietojen mukaan viranomaiset eivät esitä eristyksen jatkamista.

Löytyykö koronaan lääkettä? – "Tutkimuksissa on toiveita herättäviä kandidaatteja"

Koronavirusinfenktioiden hoitoon kehitetään nyt lääkkeitä hurjaa vauhtia ympäri maailman. Suomessa etsitään koronaviruksen vasta-aineita taudista parantuneilta. Myös satoja olemassaolevia lääkeaineita testataan laboratorioissa, josko ne tehoaisivat koronavirukseen.

Tutkimuksissa on jo löydetty toiveita herättäviä kandidaatteja mahdollisista koronalääkkeistä. Koronalääkkeet ehtinevät markkinoille ennen kuin rokote.

Voiko lapsi jäädä luokalle etäopiskelun takia? Selvitimme yhdeksän kysymystä koulusta

Suomessa on lähes 400 000 alakoululaista ja moni vanhempi ja lapsi miettii, miten etäopiskelu vaikuttaa oppimiseen ja ensi syksyyn. Opetusalan ammattijärjestön erityisasiantuntija Sari Jokisen mukaan luokalle jääminen tarkoittaa lukuvuoden opintojen raukeamista kokonaan.

Trump haluaa keskeyttää Maailman terveysjärjestön rahoituksen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ohjeistanut hallintoaan keskeyttämään rahoituksen Maailman terveysjärjestö WHO:lle toistaiseksi. Yhdysvallat on YK:n alaisen WHO:n suurin rahoittaja.

Trump syyttää WHO:ta koronavirustilanteen huonosta hoitamisesta. Hänen mukaansa WHO on epäonnistunut velvollisuuksissaan ja järjestön on kannettava siitä vastuu.

Euroopassa aletaan purkaa jo koronarajoituksia

Osassa Euroopan maita raotetaan jo hiljalleen koronaviruksen takia määrättyjä rajoituksia. Italiassa ja Itävallassa avattiin erikoiskauppoja, ja tänään Tanska alkaa avata kouluja ja päiväkoteja. Kokosimme tähän juttuun purkusuunnitelmia eri puolilta Eurooppaa.

Virossa koronasairaus on pahimmillaan Saarenmalla

Koronavirus leviää Viron Saarenmaalla. Paikallisiin vanhainkoteihin etsitään nyt kiireesti vapaaehtoisia avuksi, koska monet hoitajat ovat karanteenissa. Virus saapui saarelle italialaisen lentopallojoukkueen mukana. Toimittaja Silja Massa tutustui Saarenmaan tilanteeseen.

Sateita saapuu lännestä ja idästä

Keskiviikkoyönä lännestä saapuu säärintama, joka tuo lisää lumi- ja räntäsateita. Aamulla sateet painottuvat maan länsiosaan. Keskiviikon edetessä sadealue liikkuu idemmäksi ja muuttuu samalla hajanaisemmaksi. Päivällä lumisateita leviää myös pohjoiseen, idässä tulee räntäkuuroja.

Lue lisää päivän sääennusteesta täältä.

Koronavirusinfenktioiden (COVID-19) hoitoon kehitetään nyt lääkkeitä hurjaa vauhtia ympäri maailman.

– Kilpailu on kovaa, mutta kaikkien kynnelle kykenevien on silti mielekästä tehdä tätä, sanoo lääketieteellisen molekyyligenetiikan dosentti Päivi Saavalainen Helsingin yliopistolta.

Parantuneiden vasta-aineet ovat kovaa valuuttaa

Saavalaisen tutkimustiimi etsii koronaviruksen vasta-aineita taudista parantuneiden näytteistä. Tiimi on osa neljän tiimin kokonaisuutta, joka yrittää kehittää vasta-ainelääkettä koronavirukseen.

Jos koronavirukseen löytyisi vasta-aine, jota potilaille voisi antaa, yhä harvempi kuolisi sairauteen tai joutuisi tehohoitoon.

Moni muu tutkimusryhmä maailmalla tekee ihan samaa. Siitä huolimatta samaa kannattaa tehdä myös Suomessa. Maailmalla on huutava pula koronan vasta-aineista ja hoidosta koronavirukseen.

– Jos useampi laboratorio löytää saman lääkeaineen, jota pitää hyvänä, sen kanssa voi edetä nopeammin. Ehkä juuri me onnistumme löytämään sen kaikkein parhaan ja tiukimmin toimivan vasta-aineen potilaastamme, Saavalainen sanoo.

Käytännössä tutkimusryhmä etsii parantuneiden koronapotilaiden veren valkosolujen joukosta juuri niitä vasta-aineita, jotka ovat hyökänneet koronavirusta vastaan, kun potilas on parantunut taudista.

Parantuneiden joukosta yritetään löytää yhdenmukaisia vasta-aineita, jotka toistuisivat samanlaisina potilaasta toiseen.

Muutamalta potilaalta onkin jo löydetty sekvenssejä, jotka ovat hyvin samannäköisiä keskenään. Mitä useammalta potilaalta löytyy yhtäläisyyksiä, sitä todennäköisemmin tutkimus on löytämässä juuri niitä vasta-aineita, jotka pystyvät taistelemaan koronavirusta vastaan.

– Todennäköisesti löydämme hyviä lääkeaihioita. Mutta lääkkeeksi asti niillä on vielä pitkä tie, Saavalainen sanoo.

Kesän lopulla lääkeaihioissa ollaan jo aika pitkällä, hän arvioi.

Ennen pitkää markkinoille tulee todennäköisesti useampia lääkkeitä, jotka helpottavat tai jopa estävät koronaviruksen oireita merkittävästi. Saavalaisen mukaan ihmiset, joille on todennäköisempää saada vakava tautimuoto, olisivat paras kohderyhmä näille lääkkeille.

– Todennäköisesti lääkettä pitäisi antaa taudin varhaisessa vaiheessa, että viruksen pääsy isäntäsoluun estyisi.

Tällainen lääke olisi eräänlainen rokotteen korvike, kunnes rokote keksitään.

Olemassa olevat lääkeaineet nopeampi tie – "Toiveita herättäviä kandidaatteja tutkimuksissa"

Julkisuudessa on ollut esillä paljon erilaista tietoa koronavirusinfektioon mahdollisesti tehoavista lääkkeistä ja lääkeyhdistelmistä.

Yle on kertonut muun muassa turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin Traumakine-nimisestä lääkkeestä, jonka uskotaan tarjoavan apua koronaviruksen aiheuttamaan keuhkotautiin ja vähentävän viruksen aiheuttamia kuolemia.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tarjolla lääkitystä, joka yksiselitteisesti tehoaisi koronavirusinfektion hoidossa.

Satoja lääkeaineita kuitenkin testataan myös Suomen laboratoriossa sen varalta, josko joku niistä tehoaisi koronavirukseen.

– Tutkimme eri lääkeaineita soluviljelymalleissa ja selvitämme estäväkö ne viruksen kasvun, sanoo apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin erikoistuneella virologian professori Olli Vapalahdella on toivoa herättävä viesti.

– Kyllä siellä ihan toiveita herättäviä kandidaatteja on meillä tutkimuksissa, Vapalahti sanoo.

HUSissa kokeillaan reumalääkettä koronapotilaille

Koronaviruksen aiheuttamiin pahimpiin tautimuotoihin kokeillaan potilaille HUSissa jo nyt hydroksiklorokiini-nimistä lääkettä. Sitä käytetään tavallisesti reuman hoitoon.

– Yksittäisiä potilaita on ollut, [joille tätä lääkettä on annettu]. Emme osaa vielä sanoa, onko lääkkeestä ollut hyötyä vai haittaa, sanoo infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.

Myös Ruotsissa hydroksiklorokiiniä on kokeiltu koronapotilaiden hoidossa. Käytöstä on luovuttu, koska siitä ei ollut hyötyä potilaille.

Järvisen mukaan kestää muutamia viikkoja, kunnes saadaan alustavia tuloksia hydroksiklorokiinin vaikutuksista HUSissa. Vasta sitten nähdään onko lääkkeestä ollut koronapotilaiden hoidossa Suomessa mitään hyötyä.

Muita lääkkeitä HUSissa ei kokeilla. Järvisen mukaan yhtään lääkettä ei vielä ole, jolla olisi näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta korona hoidossa.

Ebolaepidemiassa havaittiin, että sairastuneet hyötyivät veriplasman saamisesta.

– Aina ei tiedetä, onko vasta-aineesta hyötyä vai voimistaako se liiallista immuunivastetta. Kun saamme parantuneilta lisää veriplasmaa, plasmatuotteita saattaa tulla enemmän koekäyttöön, Järvinen sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO:n maailmanlaajuisessa kliinisessä kokeessa testataan neljää lääkeainetta koronapotilailla.

Lähiviikkoina lisää tuloksia

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan tilanteen kehittymistä seurataan. Kansallisen hoitosuosituksen antamista harkitaan parhaillaan aktiivisesti tutkimustiedon perusteella.

Jos siis joku lääke osoittautuu käytännössä toimivaksi hoidoksi koronavirukseen, sen jälkeen sitä voidaan ruveta käyttämään laajemminkin koko Suomessa. Toistaiseksi toimivaa lääkettä ei ole löydetty. Siksi kansallista hoitosuositusta ei ole voitu antaa.

– Odotetaan, että tulee enemmän tutkimuksia, myös kansainvälisiä. Tiedon karttumisen myötä hoitosuositukset kansallisella tasolla kiteytyvät. Uskon, että lähiviikkojen aikana tulee lisää tuloksia, sanoo Fimean johtaja Esa Heinonen.

Lääkkeet ehtinevät ennen rokotetta

Myös rokotetta koronavirukseen kehitetään vimmaisesti.

Sekä rokotteella että lääkehoidolla on molemmilla oma merkityksensä.

– Jos koronaan olisi tehokas, hyvä hoito, voisimme ehkä elää vähän vapaammin, Vapalahti sanoo.

Lääkkeen pitäisi olla lisäksi edullinen ja helposti saatavilla, jotta sitä pystyttäisiin jakamaan kohtuullisella hinnalla isoille väkijoukoille.

Lääkehoito saatetaan saada nopeammin kuin rokote.

– Kun tutkijat tekevät tätä ympäri maailman, niin kyllä efortti tuottaa varmaan tulosta, Vapalahti sanoo.

Lue myös:

Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit

Koronan hoitoon povatun malarialääkkeen raaka-aineesta käydään nyt kilpailua maailmalla – Suomi haluaa turvata lääkeaineen riittävyyden kotimaassa

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon

Tiedeyhteisö käy kuumeista kilpajuoksua koronaa vastaan – avuksi on valjastettu supertietokoneita, 3D-tulosteita ja oppeja sadan vuoden takaa

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta

Artikkelin keskusteluosio on auki torstaihin kello 23.00:een asti.

– Ei.

Näin ytimekkäästi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila vastaa A-studion juontajan Annika Damströmin suoraan kysymykseen siitä, suositteleeko ministeriö kansalaisia pitämään kasvosuojaimia julkisilla paikoilla.

– Silloin, jos olet itse oireinen tai epäilet, että sinulla on tartunta, on hyvä pitää maskia, jotta et tartuta muita. Eikä suojaamaan siltä, että itse saisit tartunnan.

Asia nousi jälleen ajankohtaiseksi tiistaina, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi suosittelevansa kangasmaskin käyttöä julkisilla paikoilla.

Tervahauta perusteli kantaansa sillä, että siten myös oireettomat taudinkantajat paremmin suojaavat muita tartunnoilta. Tervahaudan mukaan suojuksien käytön tarpeellisuudesta vallitsee erilaisia näkemyksia myös THL:n asiantuntijoiden kesken.

Kirsi Varhila taas sanoo, että kangassuojan käyttö voi jopa pahentaa joidenkin hengitys-, astma- tai sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien tilannetta. Lisäksi suojaimen käyttöön liittyy tartuntariski.

– Kun sinulla on maski, sitä tulee "pideltyä" kasvoissa. Saattaa olla niin päin, että saat herkemmin tartunnan, jos on virusta käsissä.

Kangasmaskeja paremman suojan antavia kirurgisia suusuojaimia ei riitä tavallisille ihmisille vaan ne pyritään ohjaamaan terveydenhuollon ammattlaisille.

A-studiossa tiistaina esiintynyt HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen arvioi, että suojavälineiden käyttöä joudutaan Suomessakin vielä tarkkaan pohtimaan.

– Voisiko muusta suojauksesta olla hyötyä? Maailman terveysjärjestö ja Euroopan tartuntatautivirasto ovat antaneet tästä "lievän vihreän valon". Nyt halutaan tukea siirtymää siihen, että opetetaan [ihmiset] suojausvälinekäytäntöön.

Tuomisen mukaan suojavälineitä riittää HUSin alueella terveydenhoidon ammattilaisille hyvin ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

THL:n pääjohtaja kehottaa suomalaisia pukemaan kangasmaskin julkisilla paikoilla – "Näin oireeton tartuttaja suojelee muita"

Jo kaksi kolmasosaa Suomessa koronaviruksen aiheuttamista kuolemista on sattunut hoivakodeissa.

Yhteensä vahvistettuja hoivakoteihin ja palvelutaloihin liittyviä kuolemantapauksia on Suomessa 42, kun Ylen keräämien tietojen mukaan kaikkia kuolemantapauksia on yhteensä 64 koko maassa.

Helsingin ikääntyneiden asumispalveluissa kuolleita on tiistaihin mennessä 28. Kuolleita on sekä kaupungin omissa että yksityisten yritysten yksiköissä.

Pahimmillaan koronaan on kuollut yhdessä palvelukodissa peräti kahdeksan ihmistä. Ylen tietojen mukaan kyseessä on Diakonissalaitoksen Sanervakoti.

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n liiketoimintajohtaja Ella Suojalehto vahvistaa luvun Ylelle, mutta ei kerro yksikön nimeä.

– Haluamme suojella viimeiseen saakka meidän asukkaitamme, omaisia ja henkilökuntaa, Suojalehto perustelee.

Lue uusimmat tiedot koronasta

Kaikille menehtyneille ei ollut tehty koronatestiä, mutta liiketoimintajohtajan mukaan menehtymisen syynä pidetään erittäin todennäköisesti koronan aiheuttama infektiota.

Suojalehdon mukaan koronatartunnat alkoivat levitä palvelutalossa iäkkäiden muistisairaiden kerroksessa reilut kaksi viikkoa sitten. Ylen tietojen mukaan kerroksessa on edelleen useita oireilevia vanhuksia.

Liiketoimintajohtaja vahvistaa, että joillakin asukkaista on yhä oireita. Kaikki kerroksen asukkaat on testattu tällä viikolla, mutta tuloksia ei ole vielä tullut.

– Palvelutalon tartuntaketju tai sen alkulähde ei ole meidän tiedossamme, Suojalehto kertoo.

Tartunnat ovat levinneet myös kerroksen työntekijöihin. Lähes kaikki kerroksen vakituisista työntekijöistä ovat karanteenissa. Ainakin muutamalla heistä on varmistunut koronatartunta.

Tilalle otettiin sijaisia, jotka keskittyvät kyseisen kerroksen asukkaisiin. Liiketoimintajohtaja vahvistaa, että myös osa sijaisista on alkanut oireilla.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, että tartunnat olisivat levinneet kyseisen kerroksen ulkopuolelle palvelutalossa.

– Toimintamme perustuu aina viranomaisten antamiin ohjeistuksiin ja teemme kaikkemme, että korona ei leviä. Valitettava tosiseikka on se, että on todella vaikea estää sitä, ettei korona leviäisi mihinkään hoivakotiin. Tämä on hyvin surullista aikaa. Otamme vahvasti osaa omaisten suruun, Suojalehto sanoo.

Töölön seniorikeskuksessa useita koronakuolemia

Useampia koronan aiheuttamia kuolemantapauksia on Sanervakodin lisäksi ainakin Töölön seniorikeskuksessa. Tarkkaa kuolemien määrää Helsingin kaupunki ei kuitenkaan kerro.

– Sekä Töölössä että meidän muissa seniorikeskuksissa on hyvin iäkästä väkeä. Oli odotettavissa, että jos korona pääsee leviämään tämän tyyppisiin yksiköihin, asukkaita kuolee. Ikääntyneitähän kuolee normaalin influenssaepidemian aikanakin suhteellisen runsaasti, kertoo palvelualuejohtaja Arja Peiponen.

Virusta ovat levittäneet myös hoitajat. Peiponen kertoo, että Töölön seniorikeskuksessa ensimmäinen työntekijän koronavirustartunta havaittiin useita viikkoja sitten.

Peiposen mukaan ei kuitenkaan ole tiedossa, mistä seniorikeskuksen ensimmäinen tartunta on peräisin.

Kaikkiaan Helsingissä koronatartunnan on saanut vanhusten asumisyksiköissä 60 asukasta ja 77 hoitajaa, kertoo Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi.

Yksiköitä, joissa koronavirustartuntoja on todettu, kaupunki ei halua nimetä julkisuuteen. Jos vanhus saa tartunnan, omaisiin ja muihin yksikön asukkaisiin ollaan yhteydessä.

Arja Peiposen mukaan kaupungissa on kaikkiaan 4 200 vakituisen asumisen paikkaa ikääntyneille.

– Onneksi on vielä myös puhtaita yksiköitä ja me toivomme, että sitä tilannetta pystytään ylläpitämään mahdollisimman pitkään, Peiponen sanoo.

Pula varusteista ja henkilökunnasta

Monissa hoivakodeissa on ollut pulaa suojavarusteista. Meripaasin mukaan Helsingissä suojavälineitä riittää tällä hetkellä kriittisimpiin tarpeisiin, mutta hän toivoo niiden saatavuuden paranevan.

Hän sanoo, että Helsingissä noudatetaan voimassa olevia ohjeita koronalta suojautumiseksi. Ryhmäkodeissa rajoitetaan tarvittaessa liikkumista, työntekijöiden fyysiset kokoukset sekä asukkaiden ryhmätoiminta on lopetettu ja yhteisissä tiloissa noudatetaan turvavälejä.

– Olemme tehneet monia muutoksia toimintaan koko ajan, jotta koronaviruksen leviäminen saadaan ehkäistyä niillä keinoilla, mitkä meillä on käytössä, Meripaasi kirjoittaa sähköpostitse.

Hoitajista on jo ennen koronaepidemiaa ollut valtakunnallinen puute. Koronavirukselle altistuneiden hoitajien poissaolo heikentää tilannetta entisestään.

Helsingissä apua hoitajapulaan saadaan muun muassa päiväkodeista, joissa osalla henkilökunnasta on lähihoitajan koulutus. Arja Peiposen mukaan sijaisia saadaan myös henkilöstövuokrausfirmoista.

– Yritämme minimoida liikkuvuuden, mutta kokonaan ilman sijaisia ei näissä yksiköissä pärjätä silloin, kun iso osa henkilökunnasta määrätään karanteeniin.

Hoivakotien tilanne räjähti käsiin alle kahdessa viikossa

Aiemmin koronaviruksen aiheuttamia kuolintapauksia on sattunut ainakin Kiuruvedellä (9), Espoossa (Helsingin Sanomien mukaan 4), ja Keski-Uudenmaan soten (1) alueella. Kun nämä luvut lisää Helsingin kuolintapauksiin, yhteensä jo ainakin 42 vanhusta on kuollut koronaan hoiva- ja palvelutaloissa.

Ylen keräämien tietojen mukaan koko Suomessa koronaan on tiistaihin mennessä kuollut yhteensä 64 ihmistä.

Luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään, mutta näyttää siltä, että jo valtaosa koronakuolemista liittyy hoiva- tai palvelukoteihin.

Tämä muutos on tapahtunut hyvin nopeasti. Suomen ensimmäisistä hoivakotien koronakuolemista raportoitiin vasta 3. huhtikuuta, kun Ylä-Savon Sote Kuntayhtymä kertoi kolmen vanhuksen kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan COVID19-tautiin.

Samana päivänä Yle uutisoi, että kaikkien suurimpien hoivajättien Attendon, Esperin ja Mehiläisen hoivakodeissa oli havaittu yksittäisiä koronatartuntoja.

Korona on lähtökohtaisesti vanhuksille hyvin vaarallinen, koska heidän vastustuskykynsä on usein heikko ja he voivat olla jo entuudestaan monisairaita.

Maailmalta on jo esimerkkejä siitä, miten korona voi levitä kulovalkean tavoin hoivakodissa. Esimerkiksi Espanjassa yhdessä hoivakodissa 20 ihmistä kuoli ja 75 asukasta tai työntekijää sai tartunnan, kun korona löysi tiensä yksikköön.

Ruotsissa Terveysalan yritys Familjeläkarna kertoi hiljattain, että sen hoivakodeissa 230 koronatartunnan saaneesta asukkaasta peräti 50 kuoli.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Lue lisää:

Koronatartunnat levisivät hoivakoteihin – kerro meille, mitä hoivakodeissa nyt tapahtuu?

Vanhusten elvytyskieltopäätöksiä on ryhdytty tekemään puhelimitse koronaepidemian vuoksi – Valvira: Näin merkittävää hoitopäätöstä ei tulisi tehdä etänä

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Lääkärit päättivät rajata 8-vuotiaalta monivammaiselta pojalta hengityskonehoidon epidemian keskellä – TAYS kieltää koronan vaikuttaneen päätökseen

Reilu viikko sitten tiistaina, vain muutaman sadan metrin päästä Kotkan kaupungin keskustasta ulkoilijat tekivät epätavallisen havainnon. Merestä oli kömpinyt rannalle harmaakylkeen poikanen eli kuutti.

Paikalle hälytetyt poliisi ja pelastuslaitos olivat jo yrittäneet palauttaa poikasta takaisin mereen. Poikanen ei kuitenkaan halunnut sinne palata, vaan tuli takaisin rantaan.

– Se on yleensä merkki siitä, että sillä ei ole kaikki hyvin ja sillä on todellinen hätä, kertoo Kotkan seudun eläinsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Mallu Honkanen.

Lopulta poikanen käärittiin Honkasen auton takakontista löytyneeseen koiravilttiin. Luontoonkaan sitä ei voinut jättää, koska luonnonsuojelulaki velvoittaa auttamaan hädässä olevaa luonnonvaraista eläintä.

– Hylkeellä on voimakkaat hampaat, kuten koiralla. Sen kanssa saa olla tosi varovainen, kertoo Honkanen.

Ei tarpeeksi pyöreä

Kotkan seudun eläinsuojeluyhdistyksestä Mallu Honkanen kertoo nähneensä uransa aikana useita hylkeenpoikasia. Tästä hän huomasi heti, ettei se selviä ilman ihmisen apua.

– Ulkopuolisen silmin poikaset näyttävät pieniltä, söpöiltä, isosilmäisiltä ja pyöreiltä. Sen verran on vuosien mittaan silmä harjaantunut, että tämä ei ollut ihan niin pyöreä kuin sen pitäisi olla, kertoo Honkanen.

Mallu Honkanen lähti viemään talteen otettua harmaahylkeen poikasta kohti Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen hoitopaikkaa, joka yhdistyksellä oli tarjota Uudenmaan maakunnan ulkopuolella. Esimerkiksi Korkeasaareen poikasta ei voinut koronarajoitusten takia lähteä viemään.

– Poikanen oli tosi heikkona, kun se meille tuli. Se oli alilämpöinen ja tärisi, kertoo Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Nella Muurinen.

Muurinen kertoo, että poikanen saa ravintoa muutaman tunnin välein. Sitä syötetään niin, että ravinto laitetaan letkulla suun kautta suoraan mahalaukkuun. Lisäksi pidetään huolta, että lämpöä on tarpeeksi.

– Jos se on toipuakseen, niin näillä hoidoilla se yleensä toipuu, kertoo Muurinen.

Nella Muurisen mukaan poikanen siirtyy jossain vaiheessa Korkeasaareen, jossa eläin oppii pyytämään kalaa ja lopulta vapautetaan takaisin luontoon. Yleensä siirto Korkeasaareen tapahtuu siinä vaiheessa, kun kuutti ei enää tarvitse ympärivuorokautisesta hoitoa.

Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys on hoitanut vuosien aikana useita hylkeenpoikasia. Yleensä ne ovat sinne tullessaan nälissään, kylmissään, laihoja tai loukkaantuneita.

– Joitakin on saattanut purra petoeläin tai koira. Eivät ne koskaan hyväkuntoisia ole, kun ne meille tulevat.

Nyt kuuluu hyvää

Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Nella Muurinen kertoo, että tämä kevät on ollut poikkeuksellinen, sillä nyt hoitopaikkaan tullut kotkalainen kuutti on jo tämän kevään kolmas yksilö. Yleensä harmaahylkeiden poikasia ei tule heille edes joka vuosi.

Kahdesta aimmin tuodusta kuutista toinen oli hoitolaitokseen tullessaan kuollut. Toinen sen sijaan sai ensihoitoa ja päätyi Korkeasaaressa.

– Puheluita kuuteista tulee kyllä vuosittain arviolta 2–7, mutta pyrimme ohjaamaan hoitoa tarvitsevat kuutit suoraan Korkeasaareen. Yleensä kuutteja päätyy meille silloin, kun ne löytyvät ja saadaan kiinni Korkeasaaren aukioloaikojen ulkopuolella, kertoo Muurinen.

Viikon toipumisen jälkeen Kotkasta löytyneelle kuutille kuuluu Muurisen mukaan hyvää. Eläin on paljon virkeäpi, paino on noussut ja poikaskarva vaihtuu hyvää vauhtia.

– Kuutti yrittää purra hoitajiaan. Tämä on meille aina niin sanotusti iloinen asia, koska niiden ei kuulu tottua tai tykästyä ihmiseen. Se tarkoittaa myös voimien palanneen, kertoo Muurinen.

Emo jättää poikasen nopeasti

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Mervi Kunnasrannan mukaan Itämerellä elelee vähintään 38 000 harmaahyljettä. Se on määrä, mikä lentokoneista tehdyissä laskennoissa on havaittu. Suomen vesialueilla kannan suuruus on ainakin 14 000 eläintä.

Kunnasranta kertoo, että harmaahylkeen poikaset syntyvät keväällä helmikuun puolenvälin ja maaliskuun puolenvälin välisenä aikana.

Syntyessään poikanen painaa noin 12 kiloa, mutta sen paino nousee nopeasti, koska emo imettää sitä ahkerasti.

Pitkään poikanen ei pääse emon turvasta nauttimaan, sillä se vieroittaa poikasen jo kolmen viikon ikäisenä. Pienen hylkeenalun on siis nopeasti opittava hankkimaan itselleen ravintoa. Harmaahylkeet syövät vain kalaa.

Juuri siksi emoistaan vieroitetut poikaset saattavat tähän aikaan vuodesta olla vielä hämmennyksissä ja nälkäisiäkin, jos ravinnon hankkiminen ei ole aluksi onnistunut.

– Niiden paino laskee, kun ne opettelevat saalistamista.Muiden eläinten tavoin myös hylkeilläon niin, että kaikki eivät selviä ensimmäisestä kriittisestä elinvuodestaan. Se on se tiukin aika elämän alussa, sanoo Kunnasranta.

Kunnasrannan mukaan ei ole mitenkään epätavallista, että harmaahylkeen poikanen eli kuutti tulee tähän aikaan vuodesta rantaan.

– Yleensä ne ovat enemmän tai vähemmän huonokuntoisia. Ne ovat joutuneet emostaan eroon ehkä vähän liian aikaisin. Kun jäätä ei ole, ne myös tulevat myös rannoille lähelle ihmistä, kertoo Kunnasranta.

Varmistu eläimen hädästä

Kotkasta reilu viikko sitten löytynyt harmaahylkeen poikanen oli vielä syntymäkarvan peittämä. Se viittaa Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Mervi Kunnasrannan mielestä siihen, että poikanen todella oli avun tarpeessa.

– Jos kuutilla karva ei ole vaihtunut ja se yksin on, se yleensä kertoo siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kertoo Kunnasranta.

Kotkan seudun eläinsuojeluyhdistyksestä Mallu Honkanen arvelee, että poikasen emä on kenties kuollut, minkä takia poikanen oli jäänyt liian varhain yksin.

Tuuhea poikaskarva on hylkeenpoikasella parin ensimmäisen viikon ajan lämmöneristäjänä. Silloin poikanen on vielä kuivalla maalla. Aikuiskarvalla ei enää ole lämmöneristyksen kannalta merkitystä, sillä lämpöä pitää yllä nahan alle kasvanut läski.

Jos löytää pulassa olevan luonnoneläimen, kannattaa Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Nella Muurisen mukaan aina varmistua, että eläin todella on pulassa.

Esimerkiksi hylkeenpoikasta ei pidä itsekseen lähteä ottamaan talteen.

– Aina voi soittaa meille eläinsuojeluyhdistykseen tai Korkeasaareen. Valokuvan ja kuvailun perusteella aina arvioimme poikasen iän, ravitsemustilan ja hoidon tarpeen, kertoo Muurinen.

Muurinen kertoo, että yhdistykselle tulee joka vuosi ilmoituksia rannalla olevista yksinäisistä poikasista. Usein kuitenkin päädytään siihen, että poikanen on hyväkuntoinen ja vain loikoilemassa kalliolla.

Myös erikoistutkija Mervi Kunnasranta kannustaa harkintaa, ennen kuin lähtee luonnoneläintä ottamaan mukaansa.

– Luonnoneläinten kanssa pitää olla varovainen. Vaikka hirvenvasa tai jäniksenpoikanen näyttää orvolta ja yksinäiseltä, se ei välttämättä sitä ole. Emä voi olla hyvinkin lähellä, kertoo Kunnasranta.

Valtio-omisteisen Alkon litramyynti hyppäsi maaliskuussa historialliselle kasvuprosentille – kiitos koronaviruksen, joka on lopettanut matkustajatuonnin ulkomailta ja halvaannuttanut ravintola-asioinnin. Nousussa oli etenkin punaviinin myynti.

Kuukausimyynti nousi maaliskuussa peräti 9,3 prosenttia viime vuoden maaliskuusta ja sataprosenttisena alkoholi vielä enemmän: +10,3 prosenttia. Ja yhtä lailla tammi-maaliskuun myyntiin kirjautui reippaat kasvuluvut: + 4,6 prosenttia litramyyntiin.

– Osa aiemmin matkustajatuonnin ja ravintoloiden kautta hankitusta alkoholista on tässä poikkeustilanteessa ostettu Alkosta. Tämä vaikuttaa maaliskuun myyntilukuihin, sanoo toimitusjohtaja Leena Laitinen Alkon tiedotteessa.

Muutos merkitsee isoa käännettä aiempaan. Alkon litramyynti on tätä ennen laskenut 12 vuotta putkeen 2008-2019, mikä johtuu pitkälti suomalaisten raitistumisesta. Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut vuosia.

Edellinen plussavuosi oli 2007, joka on samalla jäänyt Alkon historian myynnilliseksi ykkösvuodeksi.

Punaviini maistuu

Korona iski todenteolla suomalaisten arkeen kuukausi sitten maaliskuun puolivälissä. Viro sulki rajansa 17. maaliskuuta koronaviruspandemian vuoksi ja suomalaisten matkustajatuonti tyssäsi pitkälti siihen. Samoihin aikoihin osuu ravintola-asioinnin romahdus ja kehotus suomalaisille pysyä kotona.

Nyt siis moni ravintola-asiakas ja miksei muutkin nauttivat alkoholinsa kotona. Alkon myyntitilastojen mukaan juomana on erityisesti punaviini. Sen myynti loikkasi huimat +20 prosenttia maaliskussa edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Samoin reilusti ovat myyntiään kohottaneet valkoviit ja viinat. Sen sijaan reippaalle lasku-uralle painuivat siiderit, lonkerto, oluet ja alkoholittomat.

Lue lisää:

Alkon myynnin alamäki loiveni – Portugali ryminällä punaviinikärkeen Chilen kustannuksella

Olut ja lonkero syöksyivät – näin rajua myyntiromahdusta Alkossa ei ole nähty neljännesvuosisataan

Alkoholin kokonaiskulutus laski viime vuonna – matkustajatuonti väheni huomattavasti

Rajojen sulkeminen on romahduttanut Viron-liikenteen, mutta kaikki eivät kieltoon usko – maahanpyrkijöitä on käännytetty sekä Helsingissä että Tallinnassa

MaRa: "Ravintola-alan yrittäjät ovat törmänneet seinään" – Pinnalla pysyminen vaatii valtiolta tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin

Hallitus on päätynyt purkamaan Uudenmaan sulun tästä päivästä lähtien.

Kumoamisasetus tuodaan tänään valtioneuvoston päätettäväksi ja se tulee voimaan sen jälkeen heti.

Kaikki muut rajoitustoimet, kuten kokoontumiskielto ovat kuitenkin edelleen voimassa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan tarpeettomia sosiaalisia kontakteja ja matkustelua maan sisällä on edelleen syytä välttää.

Pääministeri sanoo, että "nyt ei ole oikea hetki lähteä mökille". Hän kuitenkin toteaa, että "on oman harkinnan tuotos, lähteekö mökille".

Yle näyttää suorana kello 13.20 alkaen, miltä Uudenmaan rajalla näyttää sekä Helsingin poliisilaitoksen, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen yhteisen tiedotustilaisuuden. Voit katsoa suoraa joko pääkuvan kautta tai Areenasta.

Lue myös:

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista Uudellamaalla

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista kotimaassa ja maailmalla

Postin toimitusjohtajan paikalta viime lokakuussa lähtenyt Heikki Malinen on valittu teräsyhtiö Outokummun uudeksi toimitusjohtajaksi.

Malinen siirtyy Outokummun palvelukseen vappuna ja toimitusjohtajaksi 15. toukokuuta. Outokummun edellinen toimitusjohtaja Roeland Baan jättää yhtiön tuolloin.

Malinen on ollut Outokummun hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien. Nimityksensä myötä hän eroaa yhtiön hallituksesta huhtikuun lopussa.

Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä tehtiin vakavia virheitä koronaepidemian puhjetessa. Hoivakodista pääsiäiseen saakka vastannut Attendo ei pystynyt korjaamaan puutteita toiminnassaan ohjeistuksesta ja kolmesta tarkastuskäynnistä huolimatta.

30-paikkaisen hoivakodin asukkaista tähän mennessä yhdeksän on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin. Tartunnan on saanut merkittävä osa hoivakodin asukkaista sekä yli puolet vakituisesta henkilökunnasta. Attendon mukaan virus tuli hoivakotiin uuden asukkaan mukana.

Kallionsydämen hoivakodin kokemukset osoittavat, kuinka tuhoisat seuraukset koronaviruksella voi olla hoivayksiköissä, jos hygieniaohjeita ei noudateta.

– Kallionsydämen hoivakodissa johtaminen ja hygieniamääräysten noudattaminen ei ollut ollenkaan tilanteen vaatimalla tasolla. Johtamisen puutteista kärsi koko toiminta. Asiakkaiden näkökulmasta hoito ei enää ollut asianmukaista, sanoo Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen.

Avi ja Valvira: potilasturvallisuus vaarantui

Kallionsydämen hoivakoti siirtyi Attendolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastuulle kiirastorstaina. Siirto tehtiin, koska aluehallintoviraston ja Valviran mukaan asiakas- ja potilasturvallisuus hoivakodissa oli vaarantunut.

Lääkehoitoa ja sairaanhoitoa ei pystytty toteuttamaan asianmukaisesti, henkilöstö ei ollut riittävä, eikä esimerkiksi siivouksesta ja hygieniasta pidetty riittävästi huolta.

Päätös oli järeä puuttuminen tilanteessa, jossa Attendo ei ollut pystynyt korjaamaan puutteita hoivakodin toiminnassa. Poikkeuksellisen päätöksestä tekee myös se, että hoivakodin toiminta siirtyy kuntayhtymälle pysyvästi.

Avi alkoi selvittää Kallionsydämen hoivakodin toimintaa maalis–huhtikuun vaihteessa yhteydenoton perusteella. Hoivakodissa päätettiin aloittaa perjantaina 3.4. avin valvonta. Valvonta aloitetaan, jos toiminnassa havaitaan puutteita.

Hoivakotiin tehtiin viikon aikana kolme tarkastuskäyntiä, kertoo Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen. Attendo ei kuitenkaan pystynyt korjaamaan toimintaa riittävästi.

Pekkasen mukaan puutteita oli esimerkiksi hygieniassa sekä asiakkaiden hoitoisuuden arvioinnissa. Esimerkiksi siivousta ei pystytty tehostamaan epidemiatilanteen edellyttämälle tasolle.

Kun tartuntoja ilmeni, hoivakodissa pyrittiin erottelemaan sairastuneet ja altistuneet terveistä. Tässä ei kuitenkaan Leila Pekkasen mukaan onnistuttu kovin hyvin.

– Koko hoivakoti taitaa olla altistunut. Siivousta on tehostettu huomattavasti pääsiäisen aikana, Pekkanen sanoo.

Attendo: sairaanhoidon osaamisesta oli puutetta

Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin mukaan hoivakoti sai tiedon positiivisesta koronatestistä varsin myöhään. Sitä ennen virus ehti levitä Kallionsydämessä laajasti.

– Kun saimme tiedon tartunnasta, otimme suojautumisen ja tartuntojen estämisen vakavasti, Holmqvist sanoo.

Miksi toimintaa ei pystytty kuitenkaan korjaamaan tarkastuskäynneistä ja ohjeistuksista huolimatta?

– Meidän näkemyksemme mukaan olisimme tarvinneet aikaisemmassa vaiheessa vaativaa sairaanhoidollista osaamista. Ikäihmisten hoivakodeissa osaaminen painottuu hoivaan ja huolenpitoon, Holmqvist sanoo.

Vaativa sairaanhoidollinen osaaminen ei hänen mukaansa kuulu hoivakodin normaaliin toimintaan.

Holmqvist muistuttaa, että tilanne on ollut henkilöstölle hyvin poikkeuksellinen ja useat sairastumiset ovat aiheuttaneet ylikuormitusta.

Aluehallintovirasto ei tässä vaiheessa ota kantaa yksityiskohtiin tapahtumien kulusta Kallionsydämen hoivakodissa, mutta tekee asiassa myöhemmin valvontapäätöksen.

Valvonta tiukkenee kaikissa alueen hoivakodeissa

Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on tuonut hoivakotiin uuden johtajan ja sairaanhoitohekilökuntaa. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneille tarjotaan nyt kotisairaalatasoista hoitoa. Se mahdollistaa esimerkiksi tehokkaamman kipulääkityksen, suonensisäisen antibioottihoidon ja hengityksen tukemisen happiviiksillä.

– Monet asiakkaat ovat tällä hetkellä virustartunnan vuoksi huonokuntoisempia kuin normaalissa hoivakotitoiminnassa, Leila Pekkanen sanoo.

Hän kuvailee, että tilanne Kallionsydämen hoivakodissa on nyt normalisoitumassa. Henkiöstö on siirtynyt kuntayhtymän palvelukseen Attendon vuokraamana. Virallinen yt-menettely käydään myöhemmin.

Pekkasen mukaan järkyttynyt tunnelma on tasaantumassa. Kuntayhtymä tarjoaa psykososiaalista tukea hoivakodin asukkaille, henkilökunnalle ja omaisille.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on ottanut Kallionsydämen hoivakodin tapauksesta opiksi. Kuntayhtymä aikoo tehdä valvontakäynnin kaikkiin alueen yksityisiin ja kuntayhtymän omiin hoivakoteihin. Valvontakäyntejä jatketaan viikoittain epidemian ajan, Leila Pekkanen kertoo.

Viime viikolla valvontakäynnit ehdittiin jo toteuttaa alueella toimiviin Attendon muihin hoivakoteihin.

– Niissä asiat olivat kunnossa, eikä vakavaa huomautettavaa löytynyt, Leila Pekkanen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ennen pääsiäistä päivitetyn koronaohjeistuksen asumispalveluyksiköille.

Ohjeistusta tarkennettiin hoivakotiuutisten vuoksi.

STM antoi ohjeita muun muassa suojavälineiden käyttöön ja siivoukseen. Terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa tulisi käyttää joko kirurgista nenä-suusuojainta tai pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojainta. Sairastuneiden tai oireisten asiakkaiden kanssa käytetään kirurgista nenä-suusuojainta ja suojakäsineitä.

Lue myös:

Kuntayhtymä ottaa ohjat Attendon hoivakodista Kiuruvedellä – koronakuolemia jo 9, yli puolet vakituisesta henkilökunnasta on sairastunut

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Yle selvitti: Ainakin neljässä sairaanhoitopiirissä koronaepidemia levinnyt hoivakoteihin – Kiuruvedellä 8 kuollutta, Helsingissä 9

Attendon toimitusjohtaja Ylelle: Korona tuli Kiuruveden hoivakotiin uuden asukkaan mukana, otamme osaa omaisten suruun – 8 asukasta kuollut

Koronavirus on sekoittanut saarenmaalaisen Südamekodu-nimisen vanhusten hoitokodin arjen.

Saarenmaan pääkaupungin Kuressaaren lähellä sijaitsevan hoitokodin kuudestatoista työntekijästä neljätoista on karanteenissa eikä pysty käymään töissä.

Osalla on tavallinen flunssa, mutta suurimmalla osalla on todettu koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tauti.

Terveenä pysyneet hoitajat työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla tehden jopa 24 tunnin mittaisia vuoroja.

Apuun on jouduttu hälyttämään ulkopuolisia.

– Etsimme vapaaehtoisia esimerkiksi Facebookin kautta. Olemme myös kertoneet tilanteestamme paikallisessa sanomalehdessä, kertoo hoitokotiin perustetun erillisen kriisiyksikön koordinaattori Kairit Lindmäe Ylelle.

Avuksi kelpaa lähes kuka vain. Riittää, että on täysi-ikäinen ja terve.

– Ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta vanhustenhoidosta. Me koulutamme työhön ja annamme tarvittavat suojavarusteet, Lindmäe sanoo.

Henkilökunnan lisäksi myös suurin osa hoitokodin asukkaista on saanut koronatartunnan. Noin viidestäkymmenestä vanhuksesta lähes neljäkymmentä on sairastunut. Viisi on kuollut.

Kaikki tartunnan saaneet vanhukset on siirretty Lindmäen luotsaaman uuden kriisiyksikön puolelle, erilleen terveistä. "Kriisikodiksi" nimettyyn yksikköön tuodaan koronapositiiviset vanhukset myös muista Saarenmaan vanhusten hoitokodeista.

Väliaikaisissa tiloissa työskentely on Lindmäen mukaan rankkaa muun muassa siksi, ettei sähkötoimisia hoivasänkyjä riitä kaikille. Hoitajat joutuvat esimerkiksi nostelemaan huonokuntoisia vanhuksia istuma-asentoon lihasvoimin.

Vanhuksia tilanne Lindmäen mukaan lähinnä hämmentää.

– Suurin osa on tottunut liikkumaan hoitokodin tiloissa ja pihalla vapaasti. Heidän on vaikea ymmärtää, miksi he joutuvat nyt pysymään huoneissaan ja miksi heidän lapsensa ja lapsenlapsensa eivät enää käy kylässä.

Virus tuli italialaisen lentopallojoukkueen mukana

Saarenmaalla on diagnosoitu enemmän koronatartuntoja kuin missään muualla Virossa. Tiistaihin mennessä Virossa oli tehty yhteensä 1373 positiivista koronatestiä, Saarenmaalla 494.

Väkilukuun suhteutettuna tartuntojen määrä on huomattava, sillä Saarenmaalla on vain noin 30 000 ympärivuotista asukasta.

Koronaan oli kuollut tiistaihin mennessä Virossa 31 ihmistä, heistä yhdeksäntoista Saarenmaalla.

Koronaviruksen uskotaan levinneen Saarenmaalle milanolaisen lentopallojoukkueen mukana, joka osallistui lentopallon Euroopan mestarijoukkueiden Challenge Cup -kisoihin Kuressaaressa maaliskuun alussa.

Useille italialaisjoukkueen jäsenille nousi Saarenmaalla kuume. Sairastuneet pantiin karanteeniin, mutta liian myöhään. Virus oli jo ehtinyt levitä saaren asukkaisiin.

Samoihin aikoihin Saarenmaalla järjestettiin suuri naistenpäivän festivaali, jonka uskotaan nopeuttaneen viruksen leviämistä entisestään.

Tarton yliopiston tutkijoiden mukaan Saarenmaalla tehtiin sama virhe kuin esimerkiksi Italiassa, eli viruksen vaarallisuutta aliarvioitiin.

Myös sairaalan henkilökunta sairastui

Tavallisesti huippukirurgi, kardiologi Hasso Uuetoa jakaa arkensa Göteborgin yliopistollisen sairaalan ja tallinnalaisen yksityisklinikan välillä.

Nyt hän kuitenkin tekee täyttä työviikkoa Kuressaaren sairaalassa. Hän asuu hostellissa sairaalan vieressä ja on lupautunut tulemaan töihin tarvittaessa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

– Jätin muut työni ja tulin tänne, kun kuulin, että iso osa sairaalan henkilökunnasta oli sairastunut koronaan ja tänne tarvittiin ulkopuolisia lääkäreitä apuun, Uuetoa kertoo.

Kuressaaren sairaalan työntekijöistä 75:llä on todettu koronatartunta.

Viime viikolla yksi työntekijöistä kuoli. Hän oli 53-vuotias nainen.

– Se oli suru-uutinen, joka pysäytti meidät kaikki. Tämä on muistutus siitä, että koronatilanne pitää ottaa äärimmäisen vakavasti, kertoo sairaalan lääketieteellinen johtaja Edward Laane.

Kuressaaren sairaalassa hoidetaan tällä hetkellä noin kuuttakymmentä koronapotilasta. Sairaalan omat tilat eivät riitä kaikille sairastuneille, joten sairaalan pihalle on pystytetty väliaikainen kenttäsairaala.

Tiistaina Viron valtio ilmoitti päätöksestä alkaa kuljettaa koronapotilaita Kuressaaren sairaalasta hoitoon mantereen puolelle.

Edward Laanen mukaan päätös on periaatteessa hyvä, mutta sisältää riskejä. Monet potilaat ovat vanhoja ja matka mantereelle saattaa heikentää heidän terveyttään.

Sänkypaikkoja ja lisähappea riittää hänen mukaansa Kuressaaressakin kaikille tarvitseville.

– Tilanne ei ole täällä eskaloitunut sellaiseksi kuin esimerkiksi Italiassa. Vielä on varhaista sanoa, että pahin olisi ohi, mutta tunnelma on melko rauhallinen, Laane kertoo.

Saarenmaasta tuli suljettu saari

Kun koronatartuntojen määrä lähti Saarenmaalla nousuun, Viron hallitus päätti eristää Saarenmaan ja Hiidenmaan maakunnat muusta Virosta.

Saarenmaan ja Hiidenmaan lisäksi sulku koskee myös pienempiä länsirannikon saaria Muhua, Vormsia, Kihnua ja Ruhnua.

Saarille pääsevät tällä hetkellä matkustamaan mantereelta ainoastaan saarten asukkaat ja hätäapuun hälytetty työvoima.

Muiden Viron maakuntien rajat ovat toistaiseksi pysyneet auki.

Maahan on julistettu poikkeustila huhtikuun loppuun asti. Sunnuntaina valtiovarainministeri Martin Helme ilmoitti, että poikkeustila jatkuu todennäköisesti ainakin toukokuun puoleenväliin saakka.

Poikkeustilan aikana suurin osa virolaisista on siirtynyt etätöihin ja koululaiset käyvät etäkoulua. Ulkona on noudatettava niin sanottua 2 + 2 -sääntöä, eli on liikuttava korkeintaan kahden hengen porukoissa ja pidettävä muihin kahden metrin turvaväli.

Saarenmaalla rajoitukset ovat vielä tiukemmat: kotoa saa poistua vain välttämättömissä tilanteissa kuten apteekissa tai ruokakaupassa käyntiä varten.

Ulkona liikkuessa on pidettävä mukana henkilötodistusta. Saarella liikkuu poliisipartioita, jotka voivat tehdä satunnaistarkastuksia ulkona liikkuville, ja viimeisenä keinona sakottaa.

"Olemme kiitollisia jokaisesta käsiparista"

Sekä Kuressaaren sairaalassa että Südamekodu-hoitokodissa vapaaehtoisten apua pidetään nyt elintärkeänä.

Hoitokodissa työskentelee parhaillaan seitsemän vapaaehtoista.

Sairaalaan on Hasso Uuetoan lisäksi saapunut apuun kolme lääkäriä sekä joukko hoitajia ja muuta henkilökuntaa, yhteensä 70 lisätyöntekijää.

Lisää väkeä kaivataan edelleen molempiin laitoksiin.

Apuun tulleet eivät työskentele ilmaiseksi, vaan niin sairaala kuin hoitokotikin solmivat heidän kanssaan väliaikaiset työsopimukset.

– Olemme kiitollisia jokaisesta ylimääräisestä käsiparista. Suurimmalla osalla ei ole aikaisempaa kokemusta hoitotyöstä, mutta he ovat oppineet työn nopeasti ja heillä on mahtava asenne, kertoo Kairit Lindmäe hoitokodin kriisiyksiköstä.

Tunnelma hoitokodissa on kriisistä huolimatta melko rauhallinen.

Lindmäen mukaan vanhusten tilannetta helpotti, kun he saivat pääsiäisenä valtion ja teleoperaattoreiden yhteislahjoituksena taulutietokoneet, joilla voivat pitää yhteyttä läheisiinsä.

Myös sairaala on saanut ulkopuolista tukea.

– Saimme juuri 210 000 euron suuruisen lahjoituksen, jonka olivat keränneet yksityishenkilöt ja yritykset. Saarenmaalaiset ovat olleet todella kannustavia ja lahjoittaneet työntekijöillemme esimerkiksi ruokaa, Edward Laane kertoo.

Koronavirus voi Laanen mukaan opettaa Saarenmaata varautumaan tulevaisuudessa paremmin kriisitilanteisiin.

– Olemme oppineet, että viruksen leviämisvaiheessa vanhukset ja vanhusten kanssa työskentelevät pitää testata ensimmäisinä. Terveet ja sairaat pitää eristää toisistaan mahdollisimman nopeasti. Jos olisimme toimineet näin, tilanne ei olisi päässyt näin pahaksi.

Lue lisää:

Virolaisten liikkumista seurataan nyt älylaitteiden paikannuksella – tilastokeskuksen johtaja: "Kadut näyttävät tyhjiltä, mutta tarvitsemme dataa"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.

Rottia oven takana, liikaa asukkaita, vain pari suihkua, päätä särki, koska ikkunoita ei saanut auki. Tällaisissa olosuhteissa jotkut Olympiastadionia remontoineet latvialaismiehet asuivat Helsingin Verkkosaaressa viime vuonna.

Asia käy ilmi kaksi viikkoa sitten julkaistusta Ylen MOT-toimituksen tekemästä jutusta.

Nyt Helsingin kaupunki haluaa, että Verkkosaareen luvatta rakennettu kontti puretaan. Työmaakontti jättömaalla sijaitsee aivan Kalasataman uusien tornitalojen läheisyydessä.

– Olemme aloittaneet toimenpiteet asian loppuun saattamiseksi, sanoo Verkkosaaren tonttien vuokraamisesta vastaava Antti Mäkinen Helsingin kaupungilta.

– Konttiasuminen ei ole missään tapauksessa kaupungin tahtotila. Eikä sellaista hyväksytä.

Tontti oli vuokrattu varastoksi

Verkkosaaren luvaton konttitalo on rakennettu Helsingin kaupungin omistamalle tontille. Kaupungilta tontin on vuokrannut suomalainen henkilö, jolla on useita eri firmoja.

Vuokralainen kyhäsi tontille konttirakennelman ja vuokrasi tätä vuokraovi.com -sivustolla 1 450 euron kuukausihintaan. Latvialaisten rakennusmiesten suomalainen työnantaja oli hankkinut petipaikat kontista latvialaisille työntekijöilleen. Työnantaja on eri henkilö kuin tontin vuokralainen.

Netti-ilmoituksessa tontin vuokralainen mainosti paikkaa "valoisana ja omakotitalomaisena tilaelementtinä” sekä ”näppärällä paikalla kaksikerroksinen siirtotilakoti”. MOT on nähnyt ilmoitukset, ja niistä on toimituksella kuvat. Nyt ilmoitus on jo poistettu sivustolta.

Verkkosaaren tonttien väliaikaisesta vuokrauksesta vastuussa oleva yksikön päällikkö Antti Mäkinen sanoo, ettei muista vastaavaa tapahtuneen koskaan.

– Ilmoitukset ja kaikki. Sellaisia vuokrasopimuksia ei ole olemassakaan, että parakkia saisi käyttää asumiseen.

Latvialaismiesten kotina ainakin kahdeksan kuukautta toiminut kontti on Helsingin kaupungin mukaan ollut kaikessa mielessä luvaton: se on ollut vuokrasopimuksen vastainen, eikä sillä ole ollut rakennuslupia.

Asuminen kontissa on Helsingin kaupungin toimesta lopetettu välittömästi, kun asia tuli ilmi MOT:n jutun myötä, kertoo Mäkinen.

– Missään tapauksessa tonttia ei ollut vuokrattu asumiseen, vaan varasto- ja koulutuskäyttöön.

Tulipalo oli suurin uhka

Sen lisäksi, että Helsingin kaupunki on kieltänyt kontissa asumisen, se vaatii nyt myös, että parakki tulee purkaa.

Tämä sen takia, että tontin vuokrannut henkilö ei ollut hakenut konteilleen mitään rakennuslupia.

Helsingin kaupungin rakennusmestari Jari Teininen rakennusvalvontapalveluiden rakennetun ympäristön valvontayksiköstä sanoo, että Kalasatamassa on myös parakkeja, joilla on luvat.

– Ne toimivat työntekijöiden sosiaalitiloina. Mutta tällä kontilla ei ollut mitään lupia, Teininen vertaa.

Suurin vaara ja riski luvattomuudessa piilee Teinisen mukaan paloturvallisuudessa.

– Miten noista pääsisi pois, jos jotain sattuisi. Poistumistiet on aina oltava kunnossa, Teininen sanoo.

Alueen väliaikaisten tonttien vuokrauksesta vastaava Antti Mäkinen on samaa mieltä.

– Tällaiset rakennukset, jotka eivät ole tarkoitettu asumiseen: ne eivät täytä mitään paloturvallisuusmääräyksiä tai poistumisteitä. Tämä on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Tämä on todella huolestuttavaa.

Haastemies etsii vuokralaista

Kaupunki aikoo vielä Verkkosaaren tontin kohdalla arvioida, katkaiseeko se vain olemassa olevan vuokrasopimuksen vai lähteekö se vielä muihin toimenpiteisiin.

On mahdollista, että asia menisi myös kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaokseen arvioitavaksi.

Lupajaosto voi esimerkiksi päättää sanktioista vuokralaiselle luvattomasta rakennuksesta ja luvattomasta majoitustoiminnasta. Jaosto voi myös tehdä esitutkintapyynnön poliisille, koska vuokralainen on rikkonut maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä.

Kaupunki on yrittänyt tavoitella Verkkosaaren tontin vuokralaista pyytääkseen selvitystä asioista, mutta häntä ei ole vielä tavoitettu.

Rakennusvalvonta on siirtänyt vuokralaisen etsimisen käräjäoikeuden haastemiehelle.

– Tämä on normaali käytäntö, jos emme saa vuokralaista itse kiinni. Haastemies etsii nyt vuokralaista, Teininen sanoo.

Kaupunki ohjaa etsimään tilaa matkailusta

Nyt kun Suomen hallitus on linjannut, että poikkeuslain aikana työnantajien tulee varmistaa ulkomaalaisten työntekijöiden asuminen Suomessa, vaarana voi olla, että samankaltainen toiminta lisääntyy.

Kaupunki ei halua, että vastaava tapahtuisi uudelleen.

– Tämmöiset työmaaparakit eivät ole paikka, joihin työntekijöitä tulee asuttaa. Emme kehota siihen. Eiköhän matkailun puolelta nyt löytyisi vaikka hyviä ja halpoja asuntoja, jos niille on tarvis, Antti Mäkinen Helsingin kaupungilta sanoo.

Lisää aiheesta:

MOT paljastaa Olympiastadionin rakentajien karun kohtelun - maksamattomia palkkoja, laittomia sopimuksia ja tappouhkaus

HS: Stadionsäätiön puheenjohtaja Nasima Razmyar työntekijöiden palkkakohusta: "Nyt pitää todella kovalla kädellä varmistaa, että kaikki epäselvyydet selvitetään"

IS: Paljastukset Helsingin maamerkin urakasta muistuttivat Ari Lahtea Qatarin kauheuksista: "Näinkö Suomessa oikeasti toimitaan?"

Skanska on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Olympiastadionilla tapahtuneista uhkailuepäilyistä

Varningsmeddelande: Hälsofarlig rök i luften. Brand i Salo Iilikebacka. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över.

Tyynelän tilalta Lappeenrannan Joutsenossa avautuu peltoa pitkälle. Muutaman kilometrin päässä siintää Venäjän raja.

Vuosi sitten lunta oli puoli metriä ja hankihiihtokeli mitä parhain. Viljelijä Juuso Joonaa harmittaa, että kulunut talvi oli mitä oli.

– Olen ikävöinyt hangilla hiihtoa. Luistelu on lievittänyt sitä. Olemme käyneet talvella luistelemassa lammilla, joilla on ollut hyvä jää.

Nyt Joona kävelee pellolla, jolla kasvaa syysvehnää. Maa jalkojen alla tuntuu pehmeältä ja joustavalta. Sitä voi jopa kuopia kengänkärjellä. Se on erikoista. Tähän aikaan vuodesta maa voi olla kovaa kuin tiiliskivi.

Syynä ei ole aikainen kevät vaan Juuso Joonan kokeilu. Syksyllä tästä jyrättiin alas puolitoistametrinen kasvusto härkäpapua, hamppua, tattaria, pellavaa ja auringonkukkaa. Sen jälkeen siihen suorakylvettiin syysvehnää. Maata ei muokattu koneilla.

Kokeilu on Juuso Joonan mukaan ensimmäinen laatuaan Suomessa.

– Erikoisen tästä tekee se, että suorakylvö tehtiin välikasvustoon, joka näkyy kuolleena kasvimassana ja rapisee kengän alla. Tyypillisessä suorakylvössä viljellään viljaa viljan perään ja myrkytetään rikat glyfosaatilla.

Kokeilu on myös osa EU:n tutkimushanketta, jossa tutkitaan eri muokkausmenetelmien vaikutusta maaperän mikrobimonimuotoisuuteen.

Juuso Joonalle se on yksi kokeilu muiden joukossa. Hän on valjastanut koko tilansa torjumaan ilmastonmuutosta.

Suorakylvetyn alan vieressä on toinen koeala, jonka maa on kynnetty perinteiseen tapaan ennen kylvöä.

Maassa on antureita, kaksi kynnetyllä ja kaksi suorakylvetyllä osalla. Niillä mitataan maan kosteutta ja lämpötilaa, joista kerätään dataa langattoman lähettimen avulla. Sen perusteella voidaan päätellä, miten muokkaus on vaikuttanut maan lämpötilaan, kosteuteen ja pieneliötoimintaan.

Jotain on pääteltävissä ilman antureitakin. Muokkaamattomalla alalla pintarouta ei ole nostanut kasvien juuria ylös. Eroosiota ei ole, eikä maa ole lähtenyt liikkeelle.

– Se on sietänyt paremmin sateista talvea. Suorakylvetyt vehnät ovat napakasti täällä maassa, kun kynnetyn puolella juuret ovat ilmassa.

Madot pääsivät mylläämään

Painavien koneiden aiheuttama peltomaan tiivistyminen on yleinen vitsaus maatiloilla. Se on vähentänyt muun muassa lierojen mahdollisuutta möyhentää maata. Kun maa tiivistyy, juuret ja madot tukehtuvat.

Juuso Joona on iloinen ja vähän yllättynytkin siitä, että hänen kokeilunsa tulokset näkyvät – ja tuntuvat – jo.

– Kun maata ei ole häiritty mekaanisesti, pieneliötoiminta on ollut hyvin voimakasta. Madot ja muut ovat päässeet mylläämään.

Idean kokeiluunsa Joona sai ranskalaisilta viljelijöiltä, jotka ovat käyttäneet samaa menetelmää. Joona tekee vastaavia testejä tilallaan jatkuvasti.

Maatalousyrittäjät ovat olleet ilmastonmuutoskeskustelussa syytettyjen penkillä. Juuso Joona pyrkii siihen, ettei näin jatkossa olisi. Hän kertoo juuri siksi tutkivansa ja kehittävänsä uudistavia viljelymenetelmiä.

– Kaikki tekemiseni tähtää ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuskadon hidastamiseen sekä niihin sopeutumiseen. Olen esimerkkinä kouluttamalla muita viljelijöitä ja järjestämällä pellonpiennartapahtumia.

Tyynelän tilan ainoa suora fossiilinen panos on Joonan mukaan työkoneissa ja viljankuivauksessa käytettävä polttoöljy. Autot liikkuvat biokaasulla. Sähkö tulee uusiutuvista lähteistä, lämpö auringosta ja puusta. Lannoitus tapahtuu luontaisella typensidonnalla ja kierrätyslannoitteilla.

– Pyrimme minimoimaan energiankäytön viljelytekniikoiden ja viljelykierron avulla. Suurin vaikutus on sillä, että maaperämme hiilivarastot kasvavat voimakkaasti ja saamme samalla korkeita satoja.

"Maasta on pidettävä huolta"

Suomen peltojen köyhtyminen eli hiilikato ei ole yrityksistä huolimatta pysähtynyt. Ilmastonmuutos lisää peltoviljelyn vaikeuskertoimia, kun kasvu kiihtyy lämmön myötä ja sateet yleistyvät kasvukauden ulkopuolella.

Kyntämistä on vähennetty tiloilla, mutta yksikin syys- tai kevätkyntö voi hävittää pellosta paljon hiiltä. Luonnonvarakeskuksen mittausten mukaan hiilensidontakyky jatkaa alamäkeään yhtä tasaisesti kuin se on tehnyt viime vuosikymmenet.

Hiilen varastointia on vaikea liittää nykymaatalouteen, jossa pelloilta haetaan tuottoa, eikä niitä voi sen takia jättää vuosikausiksi muhimaan. Hiiltä sitovaan viljelyyn perehtyneen Juuso Joonan mielestä maanviljelyn metodeihin suhtaudutaan turhan mekaanisesti.

– Maa nähdään vain alustana, joka pitää kasveja pystyssä. Kasvia ruokitaan ravinteilla ja muu myrkytetään pois. Meidän täytyisi kuitenkin nähdä maa tärkeänä tuotannontekijänä ja pitää siitä huolta.

Joonan mukaan hiilen varastointikin on nykymaataloudessa mahdollista, kun käytetään parhaita tunnettuja viljelymenetelmiä, korjataan maan kasvukuntoa ja parannetaan sitä kautta tuottavuutta.

Hänelle maa on maapallon iho.

– Se on yhtä ohut ja yhtä tärkeä elin maapallolle kuin iho ihmiselle. Kemialliset torjunta-aineet ovat hyvin haitallisia iholle eli maaperälle ja sitä kautta vesille, hyönteisille ja lopulta ihmiselle.

Monet Juuso Joonan kokeiluista liittyvät maan kasvukunnon parantamiseen ja sadonnostoon. Tilalla kokeillaan myös vanhojen ruokakasvilajikkeiden viljelyä. Näitä ovat esimerkiksi sangaste-ruis ja speltit.

Juuso Joonan kokeilujen tarkoituksena on paitsi torjua ilmastonmuutosta myös etsiä keinoja, joiden avulla voidaan sopeutua voimakkaisiinkin yhteiskunnan häiriöihin ja muutoksiin.

Kuten vallitsevaan, koronapandemian aiheuttamaan tilanteeseen.

Omavaraisuudessa myös ohuita pintoja

Omavaraisuus-käsitteestä on ollut paljon keskustelua viime viikkoina poikkeustilan myötä. On puhuttu, että ruuan kohdalla se on 80 prosenttia. Juuso Joona vie ajatusta vähän pidemmälle. Hän puhuu ennemmin ruuantuotannon omavaraisuudesta.

– Mikä on käytettyjen lannoitteiden, energian ja työvoiman omavaraisuus? Niitä pohtimalla pääsemme tarkastelemaan heikkoja lenkkejä, jotka pitäisi korjata.

Joonan mielestä omavaraisuuden ohuin pinta on öljyissä ja polttoaineissa. Kolmas heikko lenkki omavaraisuudessa ovat lannoitteet.

– Valtaosa väkilannoitteista perustuu idästä tuotuun typen raaka-aineeseen, joka jalostetaan täällä. Fosforia louhitaan kotimaisista varannoista, mutta ne ovat ulkomaisessa omistuksessa.

Hänen mielestään ravinteiden kierrätystä kotimaassa täytyy lisätä. Esimerkiksi ajatukset biokaasun tuotannosta pitäisi kääntää jo teoiksi.

– Sitä voidaan hyödyntää energianlähteenä traktoreissa ja autoissa. Samalla saadaan lannoitetta, mikä olisi heti askel omavaraisempaan ja huoltovarmempaan suuntaan.

Ilokseen Joona on huomannut, että koronakriisi on jo lisännyt ruuantuotannon arvostusta ja sitä kautta viljelijöiden merkityksellisyyttä.

– Positiivista kriisissä on se, että se tuo näkyville heikot lenkit ja juurisyyt, joihin voi pureutua. Suomi on kuitenkin aikamoinen saari. Siksi ruuantuotannossa pitää olla hyvä omavaraisuus.

Whatsapp-ringeissä puhutaan koronasta

Töyhtöhyyppien laulu kuulostaa videopeliltä. Se kiirii jostain kaukaa. Pään yläpuolella laulavat kiurut. Juuso Joona seuraa mielellään muuttolintujen touhuja traktorinsa hytistä, jonka pinta-ala on 95-prosenttisesti ikkunaa. Nytkin repussa kulkevat kiikarit.

Vaikka maailmalla leviävä koronavirus on pysäyttänyt yhteiskunnan monet toiminnot myös Suomessa, luonnon ja vuodenaikojen kiertokulkua ei voi pysäyttää. Edes hallituksen päätöksellä.

Lappeenrannan Joutsenon Aholankylässä maailman sulkeutuminen ei ole juurikaan vaikuttanut arkeen. Aiemminkin on pidetty etäkokouksia, joskin enemmän viime aikoina.

Kollegoiden kanssa on puhuttu paljon siitä, miten koronatilanne vaikuttaa ruuantuotannon tulevaisuuteen ja työhön täällä.

– Meillä on vahvat whatsapp-ringit, joissa käydään aktiivista viestinvaihtoa. Keskustelu koronatilanteesta saattaa olla aamun ensimmäinen ja päivän viimeinen juttu.

Kaikki keskittyminen on nyt siinä, että kevään koittaessa voidaan alkaa tuottaa ruokaa. Tyynelän tilan sadonkorjuualasta puolet on syyskasveja, jotka näyttävät talvehtineen hyvin.

Joona pohtii, että työtaakka on tuuraajalle paljon pienempi, jos hän itse sairastuu. Hän on itsekin henkisesti varautunut auttamaan muita.

– On tosi tärkeää, ettei ole yksin vaan voidaan jakaa sitä taakkaa. Se tuo tosi paljon turvaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ohjeistanut hallintoaan keskeyttämään rahoituksen Maailman terveysjärjestö WHO:lle toistaiseksi. Yhdysvallat on YK:n alaisen WHO:n suurin rahoittaja.

Trump kertoi päätöksestään päivittäisessä tiedotustilaisuudessaan varhain keskiviikkona Suomen aikaa.

Trump syyttää WHO:ta koronavirustilanteen huonosta hoitamisesta. Hänen mukaansa WHO on epäonnistunut velvollisuuksissaan ja järjestön on kannettava siitä vastuu.

Trumpin mukaan koronaviruspandemia olisi ollut hallittavissa, jos WHO olisi lähettänyt asiantuntijansa Kiinaan tutkimaan koronavirustilannetta "objektiivisesti" paikan päälle. Näin hänen mukaansa oltaisi vältytty suurelta määrältä kuolonuhreja.

WHO:n asiantuntijaryhmä lensi Kiinaan tutkimaan koronavirusta ja sen genetiikkaa helmikuun alkupuoliskolla.

Trump syyttää WHO:n myös peitelleen koronavirusepidemian vakavuutta ennen kuin se levisi Kiinasta muualle maailmaan.

Presidentin mukaan rahoitus lopetetaan siihen asti, kunnes maan hallinto on tehnyt WHO:n toimista selvityksen.

Trump sanoi myös olevansa syvästi huolissaan siitä, ettei Yhdysvaltojen "avokätisyyttä" ole käytetty järjestössä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdysvallat tuki WHO:n toimintaa viime vuonna 400 miljoonalla dollarilla.

Trump uhkasi leikata WHO:n rahoitusta jo viikko sitten. Tuolloin hän totesi päivittäisessä tilannekatsauksessaan ensin leikkaavansa rahoitusta, mutta kielsi pian sanoneensa näin ja sen sijaan harkitsevansa asiaa.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoo lausunnossaan, että "nyt ei ole oikea aika" vähentää WHO:n rahoitusta. Guterres julkaisi lausuntonsa pari tuntia Trumpin ilmoituksen jälkeen.

– Nyt ei ole oikea aika vähentää resursseja Maailman terveysjärjestön tai muun humanitäärisen järjestön toimissa viruksen vastaisessa taistelussa, Guterres sanoo.

Guterresin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi nyt työskennellä solidaarisesti yhdessä, jotta koronavirus sekä sen aiheuttamat "järkyttävät seuraukset" voitaisiin pysäyttää.

WHO julisti hätätilan, Trump vertasi flunssaan

Trumpin hallinnon mukaan WHO tukeutui liikaa kiinalaisviranomaisten antamiin tietoihin sen jälkeen, kun koronavirus alkoi levitä Wuhanin maakunnassa joulukuussa.

Presidentti viittasi lehdistötilaisuudessa WHO:n 14. tammikuuta julkaisemaan tviittiin, jossa kirjoitetaan kiinalaisviranomaisten alustavan tutkimuksen tuloksista. Niiden mukaan ihmisten välisistä tartunnoista ei ollut tietoa.

Samalla järjestö kehui Kiinan läpinäkyvyyttä koronatiedottamisen kanssa. Trump itsekin kiitteli Twitterissä 24. tammikuuta Kiinaa läpinäkyvyydestä.

– Kiina on työskennellyt kovasti hillitäkseen koronaviruksen leviämisen. Yhdysvallat arvostaa suuresti heidän pyrkimyksiään ja läpinäkyvyyttään. Kaikki tulee menemään hyvin! Erityisesti haluan kiittää amerikkalaisten puolesta presidentti Xitä! Trump tviittasi.

CNN:n mukaan päiviä myöhemmin Trump sanoi, ettei puhu Kiinan läpinäkyvyydestä tai usko mitään kuulemaansa. Tammikuun 30. päivä WHO julisti koronaviruksen takia kansanterveyden hätätilan.

Washington Post kirjoittaa, että tuolloin Trump vielä vertasi koronan aiheuttamaa tautia tavalliseen flunssaan. Hänen neuvonantajansa varoittivat häntä tilanteen vakavuudesta jo tammikuussa.

WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi 11. maaliskuuta. Useat maat, kuten Yhdysvallat ja Britannia, eivät kuitenkaan noudattaneet järjestön neuvoja, kirjoittaa Guardian.

WHO:n puolestapuhujat ovat kertoneet, että järjestö olisi suljettu ulkopuolelle, jos se olisi haastanut Kiinan aggressiivisesti. Samalla tavoin järjestön kerrotaan olleen lempeitä myös Yhdysvaltain toimia kommentoidessa.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Trumpilla on pakottava tarve löytää syntipukki koronaan – tähtäimessä on nyt Maailman terveysjärjestö WHO

Trump uhkaa lopettaa rahoituksen Maailman terveysjärjestölle – syyttää WHO:ta koronaepidemian huonosta hoidosta

Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta jää vajaan kolmen viikon mittaiseksi. Hallitus ilmoitti keskiviikkona pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla, että liikkumisen rajoittaminen Uudenmaan maakuntarajan yli päätyy jo tänään.

Hallitus antaa asetuksen liikkumisrajoituksen kumoamisesta keskiviikkona kello 13 alkavassa valtioneuvoston yleisistunnossa. Rajasulku päätyy heti istunnon jälkeen, mutta esteiden purkaminen rajalta voi viedä pidempään.

Ministerit korostivat tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen, että eristämisen jatkamiselle ei ollut oikeudellista perustaa. Marin kertoi, ettei rajoitus ole sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan enää välttämätön tavalla, jota poikkeusolojen takia käyttöönotettu valmiuslaki edellyttää.

Marin viittasi perustuslakivaliokuntaan, joka on korostanut, että epidemiatilanteen muuttuessa asetus rajasulusta pitää kumota, jos perusteita ei enää ole.

Uudenmaan rajasulku oli katkolla sunnuntaina, mutta Marinin mukaan kumoaminen pitää tehdä välittömästi, joten rajoitustoimi päättyy heti tänään keskiviikkona.

Uudellamaalla on edelleen selvästi eniten tautitapauksia, mutta ero muuhun maahan on supistunut. Rajasulun lopettamista perusteltiin myös sillä, että tautitapausten kuntakohtaiset erot ovat varsin suuria, eivätkä noudata erityisesti maakuntien rajoja.

Keskusta tuo kantaansa esiin, perussuomalaiset moittivat

Marin ohitti tiedotustilaisuudessa kysymyksen hallituksen mahdollisista poliittisista jännitteistä rajasulun purkamisessa.

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmä olisi toivonut, että Uudenmaan rajoitusta olisi voitu jatkaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.) tviittasi tiedotustilaisuuden jälkeen, että valmius- ja perustuslaki eivät tähän kuitenkaan taipuneet.

Oppositiossa olevat perussuomalaiset arvostelivat sulun purkamista tuoreeltaan huonoksi päätökseksi. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) moitti tiedotteessa, että taudin leviäminen maakuntiin nopeutuu ja ihmishenkiä menetetään enemmän kuin olisi ollut pakko.

Hallitus suosittaa edelleen välttämään tarpeetonta liikkumista kotimaassa. Marin vetosi, että nyt ei ole oikea hetki lähteä mökille. Hän kuitenkin totesi, että mökille lähtö on ihmisten oman harkinnan tuotos.

Pääministeri varoitti, että jos tautitilanne pahenee, kertaalleen purettuja rajoituksia voidaan joutua ottamaan käyttöön uudelleen.

Yle seurasi keskiviikkoista tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä. Seurannan voi lukea alta.

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on nyt myös Suomessa. Vain parissa viikossa Suomi on siirtynyt muutamasta tartunnasta vaiheeseen, jossa iso osa maasta on suljettu taudin leviämisen hidastamiseksi.

Tästä jutusta näet viiden grafiikan avulla, missä koronavirusepidemiassa mennään maassamme. Jutun tiedot tartuntamääristä päivittyvät sitä mukaa, kun THL julkaisee tietoja. Ylen päivittyvän uutisartikkelin pandemian vaikutuksista maailmalla löydät täältä.

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta vahvistettiin tammikuun 29. päivä. Varmojen tartuntojen määrä alkoi kuitenkin kasvaa toden teolla vasta maaliskuun alussa.

Todellinen tartuntojen määrä voi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan olla 20–30 kertaa korkeampi. Tällä hetkellä vain vakavasti sairaita, riskiryhmään kuuluvia ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä testataan. Testejä ei riitä kaikille.

Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, taudin leviäminen hidastuu. Nämä toimet näkyvät tartuntatapausten määrässä kuitenkin viiveellä. Maaliskuun lopussa varmistettujen tartuntojen määrä oli edelleen kasvussa, mutta kasvukäyrä oli loiventunut.

THL on siirtynyt käyttämään tartuntatautirekisteriä tapausten raportoinnissa. Rekisterin tiedot päivittyvät kuitenkin jälkijunassa, minkä vuoksi siitä puuttuvat tuoreimmat tapaukset. Yllä oleva grafiikassa ovat mukana tartuntatautirekisteriin kirjattujen tapausten lisäksi myös muut varmistetut tartunnat, joista THL on kertonut.

Epidemian ensimmäisten viikkojen aikana koronavirus on levinnyt voimakkaimmin Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Alueelliset erot ja erot ikäjakaumassa ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, sillä vain pieni osa todellista koronavirustartunnoista on vahvistettu.

Muu maailma on ohittanut Kiinan vahvistettujen tartuntojen määrässä. Tällä hetkellä COVID-19-epidemia leviää nopeimmin Yhdysvalloissa.

Koronavirus leviää herkemmin kuin esimerkiksi kausi-influenssa tai ebola, mutta ei yhtä herkästi kuin SARS. Ihmisillä ei myöskään ole immuniteettia koronavirusta vastaan, eikä siihen ole saatavilla rokotetta.

Koronavirus tarttuu kaikenikäisiin. Ikä ja entiset sairaudet lisäävät kuolemanriskiä koronatartunnassa. 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuolleisuus koronaan on ollut noin 15 prosenttia.

• Lue myös: Miksi juuri koronavirus sulkee valtioiden rajat ja ihmiset koteihinsa? Professorit kertovat, mikä tekee tästä pandemiasta erityisen

Ennusteet tartuntojen, sairaalahoitoa tarvitsevien ja kuolemantapausten määrät ovat tässä vaiheessa vielä hyvin karkeita. Tässä kuvassa on käytetty lähteenä valtioneuvoston julkaisemaa ennustetta, jossa 1 prosentti tartunnoista johtaa sairaalahoitoon ja 0,1 prosenttia kuolemaan.

Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, epidemia pitkittyy, mutta tartuntoja tulee vähemmän. Tällä pyritään siihen, että terveydenhoitojärjestelmämme kestää koronaviruksen aiheuttaman kuormituksen. Se säästäisi myös ihmishenkiä.

THL:n mallinnuksen mukaan epidemia voi kestää Suomessa jopa puoli vuotta. Valtion ja ihmisten omista toimista riippuu, kuinka laajalle koronavirus leviää Suomessa. Valtioneuvoston lievimmän arvion mukaan tartunnan saa hieman yli miljoona suomalaista.

Kansainvälisesti on arvioitu, että enimmillään yli puolet väestöstä voi saada tartunnan, mutta vain pieni osa kuolee. Eri maissa on kuitenkin tehty erilaisia arvioita koronaviruksen vaarallisuudesta.

Harvat mittarit tiivistävät koronaviruksen jo näkyviä vaikutuksia paremmin kuin pörssi-indeksit. Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä kuvaavasta OMXH25-indeksistä on sulanut maan ensimmäisen koronavirustartunnan jälkeen 30 prosenttia. Sittemmin syöksy on pysähtynyt, kun valtion elvytyspaketti on nostanut sijoittajien toiveita.

Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan ja pelko valtaa markkinat, vaikutukset talouteen ovat valtavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on laskenut, että taloudellista tuottavuutta kuvaava bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna jopa 5 prosenttia Suomessa. Ulkomaankauppa, palvelualat ja teollisuus kärsivät kaikki.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallituksen päättämät poikkeustoimet tulivat voimaan keskiviikkona

11 väitettä koronaviruksesta: Selvitimme, pitävätkö ne paikkansa, mikä on myytti ja mitä ei tiedetä

Reisjärven Suviseuroja ei järjestetä ensi kesänä koronatilanteen vuoksi.

Pohjoismaiden suurin hengellinen kesätapahtuma siirtyy vuodella. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunta on tehnyt päätöksen Reisjärven Suviseurojen siirtämisestä vuoteen 2021. Suviseurat oli tarkoitus järjestää Reisjärvellä 26.–29.6.2020.

Suviseurat järjestetään tulevana kesänä radiossa ja netin välityksellä.

Viime vuosina Suviseuroissa on käynyt noin 80 000 seuravierasta.

SRK:n tavoitteena on järjestää Suviseurat Reisjärvellä 2021, Lopella 2022, Kauhavalla 2023 ja Pudasjärvellä 2024. SRK:n työvaliokunta valmisteli suunnitelmaa yhdessä tulevien vuosien seurajärjestäjien kanssa. Lopullisen päätöksen Suviseurojen järjestelyvuoroista tekee syksyllä kokoontuva SRK:n vuosikokous.

Kerromme aiheesta kohta lisää.

Jutun keskustelu on auki 17.4 kello 23:een asti.

Helsingin yliopisto on onnistunut verkkokampanjalla saamaan vajaassa kuukaudessa 500 uutta lahjoittajaa. Heistä valtaosa on yksityishenkilöitä. Lahjoittajalle tieteen tukeminen on konkreettinen tapa osallistua kriisin ratkaisemiseen.

Myös muut yliopistot ovat saaneet tai saamassa koronatutkimukseen tarkoitettua rahoitusta säätiöiltä, yrityksiltä ja valtiolta. Muissa yliopistoissa varainkeruukamppanjoita ei ole järjestetty.

Koronakriisin levitessä Helsingin yliopisto perusti verkkosivuston kertomaan koronatutkimuksesta ja tutkijoista sekä lahjoitustarpeesta.

Sosiaalisessa mediassa yliopisto korostaa tutkimuksen roolia koronakriisin ratkaisemisessa. Yliopisto kutsui myös yrityksiä mukaan ajatuksella, että on koko yhteiskunnan etu päästä mahdollisimman pian takaisin töihin.

Maaliskuun puolivälissä alkoi tulla yhteydenottoja alumneilta ja yksityishenkilöiltä, jotka haluaisivat lahjoittaa tai auttaa yliopistoa keräämään varoja.Yliopisto sai ensimmäisen viikon aikana lahjoituksia 170 000 euroa.

– Korona on ehdottomasti tuonut uusia lahjoittajia. Heistä valtaosa on tukemassa yliopistoa ensimmäistä kertaa, kertoo yhteiskuntasuhteiden päällikkö Pia Dolivo Helsingin yliopistosta.

Lahjoituksella osallistutaan kriisin ratkaisuun

Lahjoitusten taustalta löytyy monia syitä. Tieteen ja koronatutkimuksen tukeminen merkitsee monille konkreettista tapaa osallistua kriisin ratkaisemiseen.

– Ihmisten auttamishalu tekee kyllä onnelliseksi ja ylpeäksi. On se sitten kymppi tai kymppitonni, jolla tullaan mukaan, iloitsee Dolivo.

Säätiöt ovat myös pikavauhtia lisänneet tukeaan yliopistoille. Neljä suomalaista säätiötä yhdisti voimansa ja jakoi 800 000 euroa kymmenelle Helsingin ja Turun yliopiston koronatutkimukselle.

Tutkimuksen tarpeen lisääntyessä äkillisesti, myös rahoituksen tarve lisääntyy. Yliopistot toimivat pääasiassa julkisella rahoituksella ja sillä pyöritetään varsinkin toista perustehtävää eli opetusta.

20 vuotta sitten yliopistouudistus leikkasi yliopistojen budjetteja merkittävästi ja niukkuutta paikataan muilla keinoilla. EU:n, Suomen Akatemian ja muiden rahoittajien tuki on noussut elintärkeäksi yliopistoille. Koko ajan tärkeämmäksi on noussut myös säätiöiden, yhteistyöyritysten ja yksityislahjoittajien merkitys.

– Kun yliopistouudistus tuli 2010, alkoivat yliopistot keräämään lahjoituksia yksityiseltä sektorilta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Aktiivisuus on viime vuosina kasvanut selkeästi ja lahjoitukset ovat lisääntyneet, kertoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Hämäläinen työskenteli Helsingin yliopiston vararehtorina ennen siirtymistä Jyväskylään ja toimii nyt Yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtajana.

Kriisi lisännyt tutkimuksen arvoa

Hämäläisen mukaan koronakriisi on nostanut tieteen ja tutkimuksen arvoa. Nähdään, että tiede pystyy ratkaisemaan koronakriisiä ja löytämään keinoja rakentaa yhteiskuntaa kriisin jälkeen.

– Tuntuu hyvältä, kun tutkijoita kuunnellaan ja heiltä halutaan tietoa. Todella auliisti haluamme tietoa myös jakaa.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on tutkittu kymmeniä vuosia virusten rakenteita ja leviämismekanismeja. Tutkimusryhmä sai LähiTapiolalta 200 000 euron lahjoituksen koronavirusnäytteiden analysointimenetelmien kehittämiseen.

Laboratorion valmius mahdollistaa Suomen koronavirustestaamisen kapasiteetin lisäämisen. Lahjoitusvaroilla kapasiteettia voitiin nostaa yliopistossa merkittävästi.

– Eihän me esimerkiksi Yhdysvaltojen lahjoituslukuihin päästä, mutta merkittäviä rahoituksia on onneksi saatu tutkimukseen, Hämäläinen kiittää.

Helsingin yliopistolla on pitkät perinteet varainhankinnassa. Vanhin, edelleen apurahoja jakava rahasto perustuu luutnantti Erik Ekestubben testamenttiin vuodelta 1745. Viime vuosien suurimpia lahjoituksia on Maija Lehtosen neljän miljoonan euron testamentti tammikuussa 2017.

Helsingin yliopiston lahjoitusvarat ovat tällä hetkellä yhteensä yli 235 miljoonaa euroa. Ne koostuvat peruspääomasta, lahjoitusrahastoista ja säätiövaroista. Niistä jaetaan vuosittain tukea tutkimukselle ja hankkeille 2,4 miljoonaa euroa.

Lahjoitukset nopeuttavat tutkimusta

Pia Dolivon mukaan lahjoitukset koronatutkimukseen ovat tärkeitä, koska niiden avulla saadaan pyörät pyörimään nopeasti ratkaisujen löytämiseksi.

Helsingin yliopisto on linjannut kaksi koronatavoitetta: olla mukana ratkaisemassa akuuttia kriisiä sekä estää vastaavaa kriisiä puhkeamasta uudelleen.

Sekä Dolivo että Hämäläinen korostavat, että tutkimus tulee tarvitsemaan varoja myös jatkossa. Koronan vaikutukset heijastuvat pitkään ja voi tulla muita kriisejä.

Suomen hallitus on koronakriisin edetessä päättänyt monista tukitoimista yhteiskunnan eri aloille. Yliopistot pääsevät rahoituksen piiriin, kun Suomen Akatemia avasi huhtikuun alussa COVID-19-erityishaun. Akatemian hallitus osoitti erityshakuun 8,45 miljoonaa euroa.

Dekaani Risto Renkonen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta arvioi, että opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat onnistuneet tukitoimissa haastavissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoituksesta Renkonen on huolissaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti keskeyttää 400 miljoonan dollarin tuen järjestölle.

– WHO on pandemioissa enemmän kuin tärkeä toimija. Rahoituksen leikkaus ei ole suotavaa. Maailmanlaajuiset terveyshaasteet tukevat ajatusta, että WHO:n resursseja tulisi vahvistaa.

Keijo Hämäläinen muistuttaa, että WHO:n osaaminen on kehittynyt pitkäjänteisellä rahoituksella. Kriisitilanteessa ei pitäisi kevyin perustein ryhtyä toimintoja supistamaan.

– Nyt tarvitaan kaikki apu ja osaaminen. Organisaatioita pitäisi motivoida yhä parempaan kriisitilanteessa.

Lue myös:

Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta