Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys peruttiin viime hetkellä, kertoo Helsingin Sanomat.

Valtioneuvoston yleisistunnossa piti käsitellä huomenna valtiovarainministeriön kansliapäällikön viran täyttämistä.

Ministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen oli ehtinyt vahvistaa HS:lle, että virkaan esitetään alivaltiosihteeri Päivi Nergiä, kunnes hetkeä myöhemmin kertoi, että nimitys on poistettu istunnon asialistalta.

Majanen vahvistaa STT:lle, että virkaan ollaan nimittämässä Nergiä ja että nimitys on poistettu huomiselta listalta.

– Puolueet ovat halunneet katsoa paperit kunnolla läpi ja nimityksen perusteet, Majanen kertoo.

Nimitys tulee Majasen mukaan käsiteltäväksi ensi viikon istunnossa.

Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin saaneensa vahvistuksen siitä, ketä virkaan esitetään ja että nimitys on poistettu istunnon asialistalta.

Uuden kansliapäällikön valinta on ollut pitkään solmussa. Se on mediatietojen mukaan viivästynyt muun muassa poliittisten erimielisyyksien takia. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön virka on vaikutusvaltainen.

Nykyinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki on siirtymässä työelämäprofessoriksi. Maaliskuun lopussa kerrottiin, että hän jatkaa kansliapäällikkönä kesäkuun loppuun asti koronavirustilanteen takia.

Siirtyminen professoriksi oli lykkääntynyt jo kertaalleen. Kansliapäälliköt nimittää valtioneuvosto asianomaisen ministeriön esityksestä.

Vaatealan yritykset ovat alkaneet tehdä kankaisia kasvomaskeja avuksi taistelussa koronavirusta vastaan.

Muun muassa R-Collection -tuotemerkistään tunnettu kajaanilainen Rockseri Oy on ryhtynyt valmistamaan kankaisia maskeja sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kuluttajille.

R-Collectionin pääsuunnittelija Lilli Norion mukaan kasvomaski voi olla kuluttajille asua piristävä yksityiskohta. Maskien ei tarvitse olla vain perinteisen valkoisia.

– Monilla suomalaisilla merkeillä on omat erottuvat kuosinsa.

Vaikka R-Collectionia ei niinkään kuoseista tunnisteta, on kesän mallistossa muutama erilainen printti, joita on tarkoitus käyttää myös kuluttajille valmistettavissa maskeissa. Norio kertookin miettivänsä suunnittelussa koko ajan sitä, että R-Collectionin täytyy jollain tavalla näkyä maskeissa.

– Ensimmäisenä tuli mieleen anorakkikankaista tehdyt maskit, mutta vielä tutkitaan, miten kangas soveltuu tähän käyttötarkoitukseen.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvisen mukaan brändin merkitys kasvomaskeissa ei ole ainakaan vielä noussut kovinkaan vahvasti esille. Hän kuitenkin arvelee, että mikäli maskien käyttö yleistyy, voivat ihmiset haluta persoonallisuutta.

– Jos kasvomaskia ajatellaan jollain tavalla asusteena, nousee brändin ja ulkonäön merkitys suuremmaksi.

"Parempi kuin ei mitään"

R-Collectionilla maskien tuotannon käynnistämistä ryhdyttiin pallottelemaan viime kuun lopussa ja maskien valmistus aloitettiin tällä viikolla.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä kerrotaan, että reilusti toistakymmentä yritystä on ilmoittanut heille suunnittelevansa kasvomaskituotannon aloittamista.

Maskien valmistamista on mietitty muun muassa Marimekolla.

Marimekon viestinnästä kerrotaan sähköpostitse, että yrityksen kankaita ei ole valmistettu tai tarkoitettu käytettäväksi kasvojen suojatuotteina. Nyt selvityksessä on se, voiko kankaita käyttää kasvomaskeihin.

Asiaan on herätty toki myös maailmalla. Muun muassa Nike on kertonut valmistavansa kasvovisiirejä terveydenhuollon työntekijöille.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtajaAnna-Kaisa Auvisen mukaan on hyvä, että osa yrityksistä on lähtenyt mukaan maskien valmistukseen, sillä tarvetta siihen on ollut.

Ja tarve mahdollisesti vain kasvaa, sillä muutama päivä sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja kehotti suomalaisia käyttämään kangasmaskeja julkisilla paikoilla liikkuessa. Hän perusteli kantaansa sillä, että siten myös oireettomat taudinkantajat paremmin suojaavat muita tartunnoilta. Puolestaan sosiaali- ja terveysministeriö ei suosittele maskeja.

Kankaisista kasvomaskeista onkin oltu montaa eri mieltä sekä asiantuntijapiireissä että kuluttajien keskuudessa. Osan mielestä ne ovat hyödyttömiä tai jopa haitallisia, kun taas osa ajattelee niiden vähentävän taudin leviämistä.

– Emme voi luvata, että maski pelastaisi virukselta, mutta mielestäni se on parempi kuin ei mitään, R-Collectionin kehityspäällikkö Olli Saastamoinen sanoo.

Omat colleget kekoon

Anna-Kaisa Auvinen ei osaa sanoa, ovatko eri yritykset alkaneet valmistamaan kangasmaskeja, koska mahdollisesti muiden tuotteiden myynti on vähentynyt koronan takia.

R-Collectionin pääsuunnittelija Lilli Norio kertoo, että kasvomaskien valmistuksen aloittamiseen liittyy myös tarve myydä uusia tuotteita. Tällä hetkellä kaikki yrityksen kivijalkaliikkeet ovat suljettuina. Hän kuitenkin korostaa, että kyse on myös halusta auttaa.

– Haluamme tuoda oman kortemme tai sanotaanko collegemme kekoon tähän tilanteeseen, Norio sanoo.

Oletko hankkinut tai aiotko hankkia kankaisen kasvomaskin? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pula kasvomaskeista synnytti yllättävän bisneksen Vuokko Hartikaiselle ja monelle muulle pienyrittäjälle: "Aloin käännellä kangaspaloja ja siitä se lähti"

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Ompelukoneet nakuttavat kankaisia kasvomaskeja nyt useassa koronaviruspandemian myötä syntyneessä yrityksessä.

Esimerkiksi Helsingissä vanhassa Marian sairaalassa toimiva suomalaisen vaatetuotannon yritys Twelve joutui koronakriisin keskellä miettimään suunnitelmansa ja tuotantonsa uusiksi. Yritys polkaisi kangasmaskien tuotantoyksikön pystyyn muutamassa viikossa.

Twelve valmistaa maskit varastostaan löytyneestä italialaisesta kankaasta.

– Ne ovat varsin tiiviitä maskeja. Kirurgin maskiin verrattuna ne ovat hieman työläämpiä hengittää, kertoo Twelven toimitusjohtaja Ville Hulkko.

Kankaiset kasvomaskit ovat kulutustuotteita, joita saa ommella myyntiin melko vapaasti.

Muun muassa Tukes on antanut ohjeet kankaisten maskien valmistuksesta. Tärkeintä, että tuotteet eivät aiheuta käyttäjälleen vaaraa. Kasvomaskien markkinoinnissa on tuotava esiin, että ne eivät anna varmaa suojaa esimerkiksi koronavirusta vastaan.

Kasvomaski suojaa muita, ei itseä

Viime päivien keskusteluun kasvomaskeista on mahtunut mielipiteitä laidasta laitaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli tiistaina kangasmaskien käyttöä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Hänen mielestään kasvomaskia käyttämällä voi vähentää koronaviruksen tarttumisriskiä meistä muihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi puolestaan Ylen A-studiossa tiistaina, että ministeriö ei anna virallista suositusta maskin käyttämisestä yleisellä paikalla. Hän kuitenkin suositteli kasvomaskia oireisille muiden suojelemiseksi.

Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten valmistus, myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä.

On tärkeää muistaa, että kasvomaski ei ole hengityksensuojain tai kirurginen suu-nenäsuojus. Ainoastaan hengityssuojain antaa suojaa esimerkiksi infektionaiheuttajilta, jotka saattavat levitä ilmatilassa.

Myös kangasmaskien valmistajat tuovat vahvasti esiin, että maskit eivät suojaa niiden käyttäjää koronavirustartunnalta.

– Se ei riitä suodattamaan viruspartikkeleja pois. Iso osa ihmisistä on oireettomia kantajia, jotka voivat tartuttaa muita. Kangasmaskeilla voidaan ehkäistä ympäristöön leviävien pisaroiden määrää ja sen myötä tartuntoja, Hulkko kertoo.

Asiantuntijat korostavat, että tärkeintä koronaviruksen leviämisen estämisessä on edelleen hyvä käsihygienia ja etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin.

– Riskinä kasvomaskien käytössä on valheellinen turvallisuuden tunne, jonka turvin hyvä hygienia ja etäisyyden pitäminen saattavat unohtua, toteaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula

Lomautetut ompelijat takaisin töihin

Vaatetuotannon yritys Twelve on markkinoinut kankaisia maskeja sosiaalisessa mediassa, jossa ne ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

– Meiltä on tilattu satoja maskeja. Toivon, että saamme maskituotantoa kasvatettua. Sillä työllistämme myös paikallisia ompelijoita, joilla muuten ovat nyt työt vähissä, Hulkko sanoo.

Myös loviisalainen vaatealan yritys Gemmi Oy on kutsunut koronapandemian vuoksi lomautetut ompelijansa takaisin töihin. Gemmin noin kymmenen ompelijaa on aloittanut kankaisten maskien valmistamisen hoiva-alan yritykselle kotipalveluun.

Kyseessä on usean tuhannen maskin tilaus. Gemmin mukaan kiinnostusta on ollut muillakin yrityksillä, ja tarvittaessa maskeja voidaan valmistaa myös kuluttajien käyttöön.

– Tämä on erittäin tärkeää meille ja henkilökunnallemme. He ovat mieluummin töissä kuin kotona lomautettuina. Jos voimme samalla auttaa tässä kriisissä, niin tämähän on monipuolisesti hyvä asia, toteaa Gemmi Oy:n toimitusjohtaja Susanne Stenfors.

Gemmi käyttää tuotannossaan vesitiiviitä, hengittäviä kankaita, joita yrityksellä oli jo valmiiksi varastossaan.

– Meidän ei tarvinnut odottaa materiaalin saantia, joten pääsimme aloittamaan tuotannon nopeasti, Stenfors kertoo.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Koska koronaviruspandemian aiheuttama valtava tarve erilaisille kasvomaskeille ja hengityssuojaimille on maailmanlaajuisesti uudenlainen tilanne, laahaa myös niiden materiaalien tutkimus perässä. Millainen kangas tai muoto sopii parhaiten kankaiselle kasvomaskille, siitä ei ole vielä varmaa tietoa.

– Maskeissa on tärkeää, että ne istuvat käyttäjän kasvoille. Jos maskin reunaan jää aukko, virus pääsee leviämään sen kautta, pääjohtaja Antti Koivula kertoo.

Hänen mukaansa kankaisten maskien riskinä on myös se, että ne saattavat vaikeuttaa hengittämistä. Esimerkiksi lapsille Koivula ei suosittele maskin käyttöä tukehtumisvaaran takia.

Pahimmillaan maskit voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä kasvomaski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä.

Gemmin ja Twelven valmistamat kankaiset kasvomaskit ovat uusiokäytettäviä. Ne täytyy pestä 90 asteessa jokaisen käyttökerran jälkeen.

– Muut eivät saa koskea maskiin, koska käytetty maski on tartuntariski muille, Hulkko muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Kertakäyttöisen kasvosuojuksen voi tehdä itse vaikka talouspaperista – Asiantuntija: "Maskin läpi pitää pystyä hengittämään"

Hyvinkääläinen Jonna Mäkinen istuu aution kierrätyskeskuksen pihalla. Mäkisen työpaikka sulki ovensa kuukausi sitten korontilanteen takia.

Kierrätyskeskuksessa työskentelee kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia ihmisiä, kuten masennuksesta toipuva Mäkinen.

– Tässä on menty ylös-alas sen jälkeen, kun kuukausi sitten moni asia jäi tauolle. Olen vielä kuntoutumassa ja voinnistani huolissani. Tuntui, että jäin tyhjän päälle.

Puolisentoista vuotta kuntouttavaa työtä tehnyt Mäkinen ei ole yksin. Suuren joukon herkkä arki horjuu koronaviruksen torjunnan vuoksi. Pelkässä kuntouttavassa työssä olevia suomalaisia on useita kymmeniä tuhansia.

Jonna Mäkisen tapauksessa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote) ostaa palvelun työn järjestävältä Hyria-säätiöltä. Aikuisten kuntoutuksen lisäksi myös nuorten kuntouttavat työpajat ovat enimmäkseen kiinni.

Säätiö haluaisi järjestää etätukea verkossa, mutta sopimuksia on syntynyt vasta vähän. Keusotesta kerrotaan, että sopimukset ovat lainsäädännöllisesti vaativia.

Hyria-säätiön nuorten palveluiden toimialapäällikkö Marjaana Salmi on huolestunut.

– Meillä on ollut nuoria, jotka ovat halunneet osallistua verkkovalmennukseen, vaikka mitään virallista sopimusta ei ole. Sitten kun tavallaan odotetaan lupaa monta viikkoa, olen kuullut huolestuttavia viestejä, että niitä nuoria ei enää tavoiteta.

Yhdistys: asiakkaat ovat tällä hetkellä eriarvoisia

Työpajayhdistyksen mukaan asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, koska yhtenäistä, valtakunnallista linjaa ei ole.

Työpajat toivovat sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä selkeitä linjauksia, jotka mahdollistaisivat palveluiden järjestämisen esimerkiksi etävalmennuksena.

Nyt eri puolilla Suomea tehdään erilaisia ratkaisuja.

Pienessä Lopen kunnassa Kanta-Hämeessä tukipalvelut ovat jatkuneet. Kierrätyskeskus on kiinni sielläkin, mutta tuki on siirtynyt verkkoon. Kseniya Eklöville tarjottiin etävalmennusta nopeasti.

– Suostuin, koska saan yhdeksän euron päivärahan työmarkkinatuen lisäksi. Se on tällaiselle työttömälle ihmiselle iso raha.

Eklöv kertoo kärsivänsä monista fyysisistä sairauksista ja rajoitteista. Työn syrjässä kiinni pysyminen on hänelle tärkeää.

– On mukavaa, että nyt on jotain sosiaalista aktiviteettia. Jotain, että joutuu ajattelemaan ja työskentelemään. Tehtävät ovat eteenpäin vieviä ja auttavat opiskelun ja työelämän kannalta.

Seinät kaatuvat ja ahdistus kasvaa

Tukea tarvitsevien tilanne on saattanut huonontua monella tavalla. Hyvinkääläisen Jonna Mäkisen kela-tuettu terapia on nyt tauolla, koska kyse on ryhmäterapiasta.

– Siinä sai puhua muiden kanssa niitä asioita. Vertaistuki oli se tärkein.

Vaikka jokapäiväinen tuki on kadonnut Mäkisen elämästä, hän aikoo selvitä.

Työpajayhdistyksen valtakunnallisen kyselyn perusteella moni muu on jo pulassa. Asiakkaiden päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntymisestä on viitteitä.

Hyria-säätiön Marjaana Salmi pelkää, että monen seinät alkavat kaatua päälle ja arjen pulmat lisääntyä.

– Jos unirytmi menee ja tämä tilanne lisää ahdistusta, se voi mennä yksilöiden kannalta tosi hankalaksi.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23:een asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mielenterveyskuntoutujalle korona on kova paikka: "Pelkään henkeni puolesta" – osa terapiasta ja ryhmistä etänä tai peruttu, hoito voi ruuhkautua

Toivolla on valtava voima, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio – Mistä sinä saat toivoa juuri nyt?

Valtiovarainministeriö arvioi tänään, kuinka kovaa koronakriisi kolahtaa Suomen talouteen. Miten alas talouskasvu vajoaa ja millaisiksi murentuvat kovat työllisyystavoitteet? Hallituksen piti nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta koronaoloissa hallitus joutuukin tappelemaan työttömyyttä vastaan.

Viime viikolla valtiovarainministeriö ennakoi talouden supistuvan 5,5, prosenttia tänä vuonna. Lisää arvioita on luvassa tänään.

Valtiovarainministeriön katsaus tulevaan on talousennusteista merkittävin. Siihen pohjautuu koko hallituksen politiikka ja päätökset. Tietoja analysoi ministeriössä suuri joukko virkamiehiä.

Eri ennustelaitokset ovat synkentäneet keväällä nopeasti arvioitaan talouskasvusta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi keskiviikkona, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna vähintään 5 prosenttia mutta todennäköisesti lähemmäs 10 prosenttia. Talous alkaa Etlan mukaan elpyä kunnolla vasta loppuvuonna. Vielä kuukausi sitten Etla arvioi pudotuksen olevan 1-5 prosenttia.

Talouskasvu oli hiipumassa jo ennen koronaakin. Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan prosentin vauhtia hidastuen loppuvuodesta.

Kulutusjuhla ei ehkä alakaan

Koronakriisin alkumetreillä odotettiin, että sukelluksesta tulee syvä, mutta sen jälkeen alkaa nopea toipuminen.

Käyttäytymistieteilijä arvioi pari viikkoa sitten, että kun rajoitukset päättyvät alkaa suuri kulutusjuhla. Patoutunutta ostamistarvetta alkaisivat purkaa ne, joiden talous ei ole kärsinyt lomautuksesta tai työttömyydestä. Niin ei välttämättä käy.

Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi kirjoituksessaan, että korona on säikäyttänyt ainakin osan ihmisistä niin, että he palaavat vanhoihin kulutustottumuksiin asteittain.

Lehmus viittaa Yhdysvaltain keskuspankin Bostonin aluekonttorin johtajan Eric Rosengrenin lausahdukseen Wall Street Journalissa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.

Ihmiset ovat sisäistäneet, että korona vaanii marketeissa ja joukkotapaamisissa eikä kunnolla poistu ilman hoitoja, rokotuksia tai laumasuojaa. Rajoituksia ei myöskään todennäköisesti pureta kertarysäyksellä vaan hiljalleen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia. Suomi selviäisi kuitenkin kriisistä euroalueen keskiarvoa paremmin, sillä euroalueen talouden sukeltaa IMF:n ennusteessa 7,5 prosenttia ja Yhdysvaltain 5,9 prosenttia. Ensi vuodelle IMF povaa Suomelle jo 3,1 prosentin kasvua.

Talouden näkymät kääntyvät huonommiksi, jos rajoitustoimet jatkuvat pitkään.

Yrityksiä tuetaan enimmäkseen takauksilla ja lainoilla

Myös Palkansaajien tutkimuslaitos uskoi viime viikon ennusteessaan yhä nopeaan toipumiseen. Ennusteessa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin viisi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin neljä ja puoli prosenttia. Talouskehitys riippuu talouden pysähdyksen kestosta ja siitä, leviääkö kriisi finanssisektorille.

Ennustelaitosten kielellä nyt pohditaan, onko talouden kuoppa muotoa V, U vai L. V-käyrällä nousu on nopea, U-käyrällä hitaampi. L-käyrällä talouskasvu jäisi matelemaan vuosiksi, mutta tätä vaihtoehtoa ei ennusteissa juuri näy.

Hallitus on pyrkinyt lieventämään koronan yrityksille tuomaa ahdinkoa erilaisilla tuilla.

Palkansaajien tutkimuslaitos peräänkuuluttaa lisää suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille ja kotitalouksille. Yritysten laaja konkurssiaalto kävisi PT:n mukaan paljon kalliimmaksi kuin haittojen korvaaminen yrityksille toiminnan keskeytymisestä.

Pellervon taloustutkimus on vertaillut eri maiden koronakriisiin kokoamia tukipaketteja. Tuet ovat pääosin takauksia ja lainoja. Suoria menojen lisäyksiä tai verojen vähennyksiä on vähän.

Suomessa suorien tukien määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin suurempi kuin useimmissa maissa.

Pellervon vertailun tehneet ennustepäällikkö Janne Huovari ja ekonomisti Peetu Keskinen huomauttavat, että eri maiden pakettien vertailu on hankalaa, koska toteuttamistavat poikkeavat toisistaan ja arviot pakettien koosta perustuvat erilaisiin oletuksiin.

Nopeampi lomautus helpotti irtisanomispaineita

Koronan takia hallitus joutuu sanomaan hyvästit alun perinkin vaikealle yhtälölle, jossa työllisyyden piti parantua ja tuoda lisää verotuloja kasvavien menojen katteeksi. Valtiovarainministeriöltä odotetaan arviota koronan tuomasta työttömyydestä uuden työllisyyspolitiikan pohjaksi.

Työllisyys koheni juuri ennen koronakriisiä. Helmikuun työllisyysaste oli 73,4 prosenttia. Työttömyysaste oli 6,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen trendi nousi heinäkuusta 2019 lähtien.

Koronan tuoman äkkipysähdyksen takia yritykset ovat aloittaneet yt-neuvotteluja, joiden seurauksena työntekijöitä on lomautettu laajasti. Irtisanomiset ovat pysyneet vähäisempinä, sillä entistä nopeampi lomautusmenettely on vähentänyt paineitta irtisanomisiin.

Kriisin kestosta riippuu, riittävätkö lomautukset vai päätyvätkö yritykset kuitenkin irtisanomisiin.

Etla arvioi työttömyysasteen nousevan yli 9 prosenttiin tänä vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi työttömyysasteen kasvavan tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja työllisyysasteen supistuvan 68 prosenttiin.

klo 8.00 Lisätty valtiovarainministeriön viime viikon arvio talouskasvun supistumisesta 5,5 prosenttia

Ulkomaanmatkaajat ovat tottuneet lentämään Euroopan suurkaupunkiin ja jatkamaan sieltä matkaansa vuokra-autolla haluamaansa määränpäähän. Eikä polkupyörääkään enää tarvitse raahata mukanaan, kun lähes jokaisessa kaupungissa on tarjolla vuokrattavia kaupunkipyöriä.

Samankaltainen vuokraustapa on tulossa pikku hiljaa myös veneilyyn.

Jo nyt esimerkiksi Lappeenrannan pursiseura vuokraa halukkaille purjeveneitä. Lisäksi Saimaan rannalle Lappeenrantaan ja Joensuuhun on ensi kesänä yksityinen, tähän mennessä pääkaupunkiseudulla toiminut yritys tuomassa vuokrattavaksi moottori- ja soutuveneitä.

– Moottoriveneet ovat noin 6 metriä pitkiä ja moottorissa hevosvoimia 70–115, kertoo Skipperin toimitusjohtaja Kristian Raij.

Skipperin vuokraustapa perustuu kausimaksuun. Soutuveneen käyttöoikeuden saa kesäksi 35 eurolla. Isoimman veneen maksu on kesältä reilut 1 300 euroa.

Yhtiö ei tosin pysty takaamaan, että ruuhkaisimpina aikoina kaikille olisi veneitä tarjoilla. Pääkaupunkiseudulta tulleiden kokemusten mukaan pulaa veneistä on tosin vain juhannuksena ja heti koulujen päättymisen jälkeisenä viikonloppuna.

Markkinat Etelä-Suomesta

Lappeenrannan pursiseura tarjoaa vuokralle kahta purjevenettä, jotka ovat nimenomaan aloittelijoille sopivia H-veneitä. Niillä mahtuu retkeilemään 2–3 ihmistä.

Ihan tuosta vaan sellaistakaan venettä ei kuitenkaan vesille saa.

– Näitä vuokrataan henkilöille, jotka pystyvät osoittamaan purjehdustaitonsa, kertoo Lappeenrannan pursiseuran kommodori Topiantti Äikäs.

Äikkään mukaan seura järjestää purjehtijakursseja, joilla tarvittavan purjehdustaidon itselleen saa.

Kysyntää purjeveneiden vuokraamiseen on Topiantti Äikkään mukaan ollut mukavasti. Seura vuokraa niitä niin lyhyille iltapurjehduksille kuin useamman viikon retkipurjehduksiakin varten.

Skipperin toimitusjohtaja Kristian Raij kertoo, että he odottavat Saimaalle erityisesti eteläsuomalaisia veneilijöitä. Meren äärellä veneilleet ovat jo kolunneet lähitienoot, mutta Suomen suurin järvi Saimaa on jäänyt kokematta.

– Pääkaupunkiseudulla moni haaveilee Saimaalla veneilystä. Toivomme, että kotimaanmatkailu lisääntyy niin, että helsinkiläiset tulevat tänne Lappeenrannan seudulle, sanoo Raij.

Koronarajoitukset mielessä

Koronaviruksen aiheuttaman tautiuhkan aikana myös veneilijöiden tulee käyttäytyä niin, ettei tauti pääse leviämään. Skipperin toimitusjohtaja Kristian Raij muistuttaa, että varsinkin näin keväällä viileiden säiden aikaan veneilijät jo luonnostaan ovat veneissä hanskat käsissään.

– Veneissä on mukana puhdistus- ja desinfiointiaineet. Puhdistamme veneen aina käytön jälkeen. Ohjeistamme myös veneilijöitä, etteivät he mene asutuille saarille vahingossa levittämään virusta, kertoo Raij.

Lappeenrannan pursiseuran kommodori Topiantti Äikäs puolestaan kertoo, että Suomen purjehdus ja veneily ry:llä on selkeät ohjeet korona-aikaa varten. Ne Äikkään mukaan pohjautuvat valtioneuvoston määräyksiin.

– Erityisesti ne koskevat kokoontumisia rannoilla ja tukikohdissa. Olemme viestineet jäsenistöllemme, että ryhmissä olemista kokoontumispaikoilla pitää välttää. Ja jos siellä ollaan, niin turvavälit tulee pitää, muiden veneissä ei pidä vierailla, saunoa saa vain omissa porukoissa, eikä grillin ääressä saa kaulailla, muistuttaa Äikäs.

Topiantti Äikäs ei usko, että veneily Saimaalla olisi koronan takia haitallista.

– Ihmisiä suositellaan liikkumaan ja olemaan luonnossa. Purjehdus ja veneily jos mikä on hyvä tapa olla luonnossa ja saada mielenvirkeyttä tähän vaikeaan aikaan, sanoo Äikäs.

NEW DELHI Intian karanteenia on pidennetty yli kahdella viikolla laajalle levinneestä ruokapulasta huolimatta.

Maan 1,3 miljardia asukasta määrättiin maaliskuun lopulla kolmen viikon ulkonaliikkumiskieltoon, mutta pääministeri Narendra Modi ilmoitti alkuviikosta pitämässään puheessaan rajoitusten jatkuvan 3. toukokuuta saakka.

Intiassa monet pelkäävät, että suurkaupungeissa tartunnat ja niiden aiheuttamat kuolemat saattavat lähteä jyrkkään nousuun. Tämä voisi romahduttaa maan jo ennestään heikon terveydenhuoltojärjestelmän.

Tautiin sairastuneita on tähän mennessä löydetty noin 11 000, mutta luvun pelätään olevan huomattavasti suurempi, sillä virus jyllää parhaillaan maan suurimmissa slummeissa. Massatestausta ei ainakaan toistaiseksi olla otettu käyttöön.

Työt loppuivat ilman ennakkovaroitusta

Karanteeni on aiheuttanut vaikeuksia maan sadoille miljoonille siirtotyöläisille, joiden työt loppuivat kuin seinään eristyksen alkaessa. Toimeentulon loppumisen lisäksi elintarvikkeiden saanti on vaikeutunut köyhille huomattavasti.

– Viljaa ja muita tarpeellisia ruokatarvikkeita ei nyt ole riittävästi. Siirtotyöläisille ei ole maksettu palkkaa, joten rahan puute on suuri ongelma. Päätös karanteenista ilmoitettiin ilman mitään suunnitelmia köyhien varalle, arvioi Intian työläisten etujärjestön MKSS:n johtaja Mukesh Goswami Ylelle.

Suurkaupungeissa ongelmat kasaantuvat. Sadoilla tuhansilla ei ole Delhissä edes kattoa pään päällä, saati sitten keittiötä, jossa valmistaa ruokaa.

Delhissä moottoriteiden siltojen alle on syntynyt tilapäisleirejä, joissa on parhaillaan pulaa vedestä ja ruoasta. Tällä hetkellä kaupungin lämpötila hipoo jo lähemmäs neljääkymmentä astetta.

Monet näistä työntekijöistä kuolevat nälän takia, jos riittäviä toimia ei tehdä pian, Goswami sanoo.

Hallitus luvannut lisätä maataloustyövoimaa

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan jo muutaman viikon karanteeni voi vaikuttaa 400 miljoonan köyhän intialaisen tuloihin pidemmäksi aikaan.

Taloustieteilijöiden mukaan hallituksen on asetettava maatalouden toiminta etusijalle ruokavarojen turvaamiseksi, sillä karanteeni ajoittuu talvisadonkorjuun ja kesäkylvön aikaan.

Noin puolet Intian työvoimasta työskentelee maatiloilla, mutta he eivät ole päässeet töihin ulkonaliikkumiskiellon takia. Maassa on myös erittäin paljon tehtävästä toiseen liikkuvia päivätyöntekijöitä, jotka ovat Intian palvelu- ja rakennusteollisuuden selkäranka.

Maan hallitus vakuuttaa tilanteen olevan hallussa. Sisäministeriön edustaja Punya Srivastava kertoi tiistaina viranomaisten tarkkailevan ruokakuljetuksia kellon ympäri, jakavan satoja tonneja ruokaa päivittäin ja lisäävän maataloustyövoimaa. Kaikkein vähäosaisimmille on luvattu ostokortteja ja raha-avustuksia.

Tomaattien hinta kaksinkertaistunut

Intialaiset ostavat tapansa mukaan päivän ruokatarvikkeet kuten vihannekset toreilta, jonne ne tuodaan aamuisin maatalousvarastoilta. Nyt maataloustuotteiden saapuminen markkinoille on laskenut jyrkästi, vihanneksia on jopa puolet vähemmän kuin normaalisti.

Arviolta 3,5 miljoonaa kuorma-autoa on juuttunut osavaltioiden rajoille niiden mentyä kiinni. Vihanneksia on myös pilaantunut autoihin työvoimapulan takia.

– Joka päivä tulee vähemmän ruokaa myyntiin, kertoo delhiläistä tilapäistoria pyörittävä Yogesh Singh Ylelle.

Heikko saatavuus on nostanut hintoja, kertoo Singh. Päivittäistavaroiden hinnat määrittää osavaltioiden hintavalvontajärjestelmä. Sen mukaan maan kahden eniten myydyn vihanneksen eli tomaatin ja sipulin hintataso on noussut alueittain. Samaa kertoo torikauppias Singh.

– Tomaattikilon normaalihinta kuluttajalle on noin 35 rupiaa (42 senttiä), mutta olemme joutuneet nostamaan sen 60 rupiaan. Pakkauksiin ja kuljetuksiin on melkein mahdotonta saada ihmisiä töihin, Singh sanoo.

Peruselintarvikkeita yhä vaikeampi löytää

Delhissä on pystytetty paljon tilapäiskauppoja, joiden tarkoitus on pitää ihmiset eristyneenä omilla asuinalueillaan. Singhin perheen pyörittämä tori sijaitsee yhdellä Delhin hienostoalueella.

Sieltä löytyi perusvihannesten ja linssien lisäksi jos jonkinlaisia aarteita kuten viimeistä myyntipäivää lähellä olevaa voita, tahmaista soijakastiketta ja tölkkihedelmiä.

– Kauppiaat myyvät nyt varastojaan tyhjiksi. On myyjän markkinat, Singh toteaa.

Osa Delhiä on täysin sinetöity, jonka myötä kaikki liikkuminen on kielletty. Näissä paikoissa ei ole edes toreja vaan linssejä ja riisiä täytyy tilata viranomaisten hyväksymistä kaupoista.

Järjestelyn heikkous on siinä, että toimitus on hidasta ja monet perheet saattavat joutua odottamaan ruokaa päiväkausia. Peruselintarvikkeita kuten munia, maustamatonta jogurttia ja ruokaöljyä on yhä vaikeampi löytää.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan elintarvikkeiden hintojen nousu jo 10 prosentilla iskee suhteellisesti pahimmin juuri kehittyvien valtioiden kotitalouksiin.

Intiassa ihmisten nälkä ja toimeentulon puute onkin alkanut purkaantua jo väkivaltana. Esimerkiksi Gujaratin osavaltiossa sijaitsevassa Suratin kaupungissa yli tuhat tilapäistyöläistä mellakoi viime viikolla polttaen autoja ja rakennuksia.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Pandemia nostaa sosiaaliset jaot pintaan: Intiassa kartellaan kastittomien koskemista, mutta sekään ei pelasta köyhimpiä koronavirukselta

Koronavirus aiheutti Intiassa suunnattoman kansanvaelluksen ulos kaupungeista

Ulkonaliikkumiskielto hiljensi 1,3 miljardin asukkaan Intian – todellista koronatartuntojen määrää ei tiedä kukaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronakriisin tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet ammattiin opiskelevien arkeen pelättyä vähemmän, ilmenee tuoreesta kyselystä.

Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry ja Suomen opiskelija-allianssi Osku ry kysyivät hiljattain ammattiin opiskelevilta, miten opiskelu on sujunut koronarajoitusten aikana. Vastauksia saatiin noin 1 600.

Vielä julkaisemattoman kyselyn mukaan etäopetus on toiminut poikkeusoloissa opiskelijoiden mukaan keskimäärin kohtalaisesti. Myös tiedotus opetuksen poikkeusjärjestelyistä sai opiskelijoilta keskimäärin kohtalaisen arvosanan.

Edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujula Sakki ry:stä pitää kyselyn tuloksia positiivisena yllätyksenä.

– Tulokset ovat paremmat kuin mitä tietyssä mielessä pelättiin. Monessa oppilaitoksessa on onnistuttu siirtymään etäopiskeluun tai vaihtoehtoisiin opiskelumuotoihin suhteellisen hyvin. Samalla etäopetus ja tiedotus ovat saaneet kohtuullisen arvosanan, vaikka varmastikin molemmissa on yhä puutteita, Tujula sanoo.

Hän huomauttaakin, että parantamisen varaa edelleen on. Tujula arvioi, että monessa oppilaitoksessa siirtymä poikkeusolojen aikaiseen opetukseen on yhä kesken.

Tujulan mukaan joissakin oppilaitoksissa saatetaan vielä vasta miettiä, miten opetusta järjestetään.

Moni keskeyttänyt harjoittelun, näytöistä epätietoisuutta

Etukäteisarvioissa koronakriisin pelättiin iskevän koulutusrintamalla erityisesti ammattiin opiskeleviin. Teoriaopinnot ja yleisaineet hoituvat muiden oppilaitosten tavoin etänä, mutta käden taitojen opettelu kotona tai muualla kuin oppilaitoksessa on hankalaa.

Opiskelijoilla on ollut huoli myös siitä, saako ammattitutkinnon suoritettua alkuperäisen opiskeluaikataulun mukaisesti, kun pakollista harjoittelua ei pääsekään tekemään.

Monet perinteisinä työharjoittelupaikkoina toimivat ravintolat, kampaamot ja kauneushoitolat ovat sulkeneet ovensa hallituksen määräyksestä. Huoli harjoittelun suorittamisesta loppuun on ollut kova etenkin tänä keväänä valmistuvilla opiskelijoilla.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoi keskeyttäneensä työharjoittelunsa koronarajoitusten takia. 58 prosenttia vastaajista kertoi jatkaneensa harjoittelussa koulutussopimus- tai oppisopimuspaikassa.

Kyselyn mukaan epävarmuutta näyttää olevan ilmassa etenkin ammattitutkintojen näyttöjen arvioinnissa. Runsaat 33 prosenttia vastaajista ei vielä tiedä, miten näyttö heidän kohdalla järjestetään.

Etäopiskelu kuormittavaa, taitojen koetaan kuitenkin riittävän

Kyselyyn vastanneista valtaosa, 65 prosenttia, kokee, että omat opiskelutaidot ovat olleet riittäviä opetuksen poikkeusjärjestelyjen aikana.

Ammattiin opiskelu etänä koetaan silti kuormittavana. Tätä mieltä oli lähes puolet kyselyyn vastanneista. Toisaalta lähes 20 prosenttia vastanneista kertoi jaksavansa paremmin etäopetuksessa.

Pääosin myönteisistä arvioista huolimatta Tujula haluaa painottaa, että koronakriisi on rankka koettelemus ammattiin opiskeleville.

– Osalla opiskelijoista valmistuminen on viivästymässä. Myös osalla saattaa katketa linkki opiskelijayhteisöön. Voi olla, että he joita koronakriisi koettelee eniten, eivät ole meidän kyselyyn edes vastanneet.

Tujula huomauttaa myös, että ammattiin opiskelevien tilannetta pahentaa yleisesti vielä se, että ammatillisessa opetuksessa lähiopetuksen määrä oli vähäistä jo ennen koronakriisiä.

"Vastuuntunto nousee"

Keudassa Helsingissä media-alan perustutkintoa suorittava Jenna Wahlstén, 19, kertoo, että hänen opintonsa ovat sujuneet etäopetusjärjestelyistä huolimatta hyvin. Wahlsten kiittää tästä erityisesti koulun ammattitaitoisia opettajia.

Wahlstén kuitenkin harmittelee sitä, että etäopetustilanteessa hän ei voi esimerkiksi keskeyttää opettajaa tarkentavilla kysymyksillä tai pyytää häntä luokseen neuvomaan tehtävän tekemisessä. Normaalissa lähiopetustilanteessa tämä onnistuisi.

Wahlstén kertoo, että etäopetustilanteessa oppilaalla on tavallista isompi vastuu seurata opetusta. Tämä aiheuttaa hänen mukaansa myös ylimääräistä väsymystä opiskelijoille, kuten kyselyssäkin kävi ilmi.

– Olen huomannut, että etäopetuksen seuraamiseen menee huomattavasti enemmän energiaa kuin luokkaopetuksessa.

Wahlsténin mukaan etäopetuksessa jonkin verran päänvaivaa on aiheuttanut myös esimerkiksi opetusmateriaalien etsiminen järjestelmistä.

Wahlstén kertoo jakavansa lähes päivittäin ajatuksia etäopetuksesta opiskelukavereidensa kanssa. Myös opiskelukaverit ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa opetukseen.

Wahlstén kertoo innostuneensa korona-ajan etäopiskelusta nyt jopa siinä määrin, että toivoisi sitä lisää myös koronarajoitusten jälkeen.

– Vastuuntunto nousee. Olen huomannut senkin, että monet kurssitehtävät on helpompi tehdä etänä.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ammattiopiskelu sujuu etänä yllättävän hyvin – monen valmistuminen saattaa kuitenkin siirtyä, koska näyttöjä ei voida antaa

Kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan koronavirus on vaatinut ensimmäisen kuolonuhrin Pirkanmaalla. Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.

Tanus vahvistaa Ylelle tiedon tekstiviestillä eduskunnan kokouksesta.

– Kyllä, hyväkuntoinen eläkeläinen tuttavani menehtyi alkuviikosta koronaan Taysissa.

Taysin sairaanhoitopiiri ei vahvista tietoa maakunnasta. Johtajaylilääkäri Juhani Sand toteaa, ettei voi virkamiehenä ottaa kantaa asiaan.

Tays kertoi keskiviikkona, että sen erityisvastuualueella on tapahtunut alkuviikosta toinen koronaviruksen aiheuttama kuolema. Juhani Sand kertoi tuolloin, että kyseessä oli iäkäs monisairas henkilö. Sand perusteli niukkaa tiedotuslinjaa yksityisyydensuojalla.

Taysin erityisvastuualueeseen kuuluvat Pirkanmaan lisäksi Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit.

Alueen ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama kuolemantapaus sattui Kanta-Hämeessä.

Lue myös:

Taysin erityisvastuualueella toinen koronan aiheuttama kuolema – sairastunut kuului riskiryhmään

Poliisi purki yllättäen jo keskiviikkoiltapäivällä koronaviruksen leviämisen esteeksi asetettuja tiesulkuja Uudenmaan rajoilla. Sitä ennen hallituksen ministerit olivat istuneet tiistaina monta tuntia Säätytalossa.

Alun perin liikkumisrajoitusten oli määrä päättyä vasta tulevan maanantain vastaisena yönä. Hallitus päätyi kuitenkin eilisessä, noin iltayhteentoista venyneessä neuvottelussaan purkamaan ne välittömästi.

Julkisuudessa etenkin keskustalaiset ovat harmitelleet, ettei eristystä voitu jatkaa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen twiittasi, että puolueen eduskuntaryhmä toivoi rajoitusten jatkamista ”varotoimena”.

Valtioneuvoston päätös oli kuitenkin yksimielinen. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi Twitterissä, että eristyksen purkaminen ratkaistiin tiedon ja laillisuusnäkökohtien perusteella.

Asiantuntija-arvioiden merkitystä painotetaan myös SDP:n ja vihreiden eduskuntaryhmissä.

– SDP:n ryhmässä oli käsitys, että Uudenmaan eristyksen purkupäätöksessä asiantuntija-arviot painavat ja oikeudelliset arviot ovat vahvoja. Hallitukselle ei jäänyt liikkumatilaa, ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) sanoo Ylelle.

– Kantamme oli yksiselitteisesti se, että teemme niin kuin asiantuntijat suosittavat. Olemme kuitenkin olleet valmiita koviin toimiin ja tilannetta arvioidaan jatkuvasti, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Perussuomalaiset pelkää ihmishenkien menetyksiä

Hallitus on rajoittanut koronavirustilanteen vuoksi kansalaisten elämää tavoilla, joihin vielä viime vuonna oletettiin jouduttavan vain sodan tai aseellisen kriisin kaltaisessa tilanteessa.

Koronakriisin aikana on syntynyt kuva, että oppositio olisi monessa kohdin ollut hallitusta halukkaampi vielä nopeampiin ja kovempiin rajoituksiin. Nyt, kun hallitus purkaa tiukimpia rajoituksia, oppositiosta perussuomalaiset ja kokoomus arvostelevat rajoitusten purkua.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kirjoittaa tiedotteessaan, että taudin leviäminen maakuntiin nopeutuu ja ihmishenkiä menetetään nyt ”enemmän kuin olisi ollut pakko”.

Tavio, oikeustieteen maisteri, arvostelee myös epäsuorasti terveysviranomaisten ja oikeuskanslerin tulkintaa valmiuslaista ja perustuslaista.

– Vaikea uskoa, ettei perustuslaki suojaisi ensisijaisesti ihmisten terveyttä, hän kirjoittaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä petyttiin siihen, että hallitus teki Uudenmaan eristyksen purkupäätöksen kuulematta kaikkia eduskuntapuolueita. Aiempien rajoituspäätösten kohdalla hallitus on kutsunut eduskuntapuolueiden johtajat koolle ennen päätösten tekoa.

Hallitus kutsui kaikki puolueet koolle jälkikäteen tänään iltapäivällä.

Kokoomus kaipaa selkeämpiä sääntöjä mökkiläisille

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä hallitus ei antanut riittävän selkeitä sääntöjä ihmisten toiminnalle vastineeksi eristyksen purusta.

– Hallitus ottaa riskin koronan leviämisestä tietoisesti ja omalla vastuullaan, Mykkänen arvioi Ylelle.

Kokoomuksessa kuitenkin myönnetään, että perustuslaillisuus on tärkeä asia rajoitusten käytössä.

– Uudenmaan eristyksen purku tehtiin aika huolettomasti ja riskialttiisti. Odotimme, että olisi vähintäänkin annettu salamankirkkaat säännöt siitä, miten mökkipaikkakunnilla rajoitetaan kontakteja, mukaan lukien suojavälineiden käyttö kaupoissa ja huoltoasemilla.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoivat aamupäivän tiedotustilaisuudessa, ettei hallitus suosittele matkustamista kotimaassa.

– Nyt ei ole aika lähteä mökille, Marin tiivisti hallituksen suositukset.

Rajoitusta ei voitu katsoa enää välttämättömäksi

Miten tilannekuva Uudenmaan eristyksestä sitten muuttui ja miksi hallitus joutui neuvottelemaan asiasta eilen usean tunnin ajan?

Jo etukäteen oli arvioitu, ettei pöydällä olevaan kysymykseen Uudenmaan eristämisen jatkamisesta löytyisi enää oikeudellisia perusteita – ehkä edes sunnuntaille asti.

• Lue myös: Voiko Uudenmaan eristys lakata olemasta välttämätön jo ennen sunnuntaita? Kiperä kysymys mutkisti hallituksen työtä, neuvottelu kesti koko tiistai-illan

• Lue myös: Hallituslähde Ylelle: Uudenmaan eristämiselle ei esitetä jatkamista

Neuvottelussa hallitus kuuli sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnot tilanteesta. Lausunnoissa arvioidaan paitsi tautitilannetta myös sitä, onko Uudenmaan liikkumisrajoitus enää välttämätön.

Valmiuslaki antaa tarvittaessa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista, mutta tällaisille rajoituksille täytyy olla nimenomaan välttämätön peruste – esimerkiksi pelkkä tarpeellisuus tai hyödyllisyys ei riitä.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaakin lausunnossaan, että erillistä Uudenmaan liikkumisrajoitusta voidaan pitää edelleen tarpeellisena ja toimivana osana rajoitustoimenpiteitä.

– Kuitenkin koska valmiuslaki edellyttää, että rajoituksen on oltava ehdottomasti välttämätön ja ainoa keino, niin riippumatta epidemiologisesta tilanteesta (…) Uudenmaan maakunnan sulkeminen ei enää yksiselitteisesti ole itsessään välttämätöntä valmiuslain osalta, ministeriö toteaa.

Ministeriö ja THL arvioivat, että koronaviruksen leviämisen ero Uudellamaalla suhteessa muuhun maahan on supistunut eikä ero ole enää merkittävä. Sosiaali- ja terveysministeriö myös arvioi, että uuden tautiennusteen perusteella koko maassa on riittävästi tehohoitopaikkoja oletettuun tarpeeseen.

Osa ministereistä yllättyi pikaisesta eristyksen purkamisesta

Ministeriön ja THL:n arvioiden lisäksi hallituksen päätöksentekoon vaikutti Ylen tietojen mukaan merkittävästi oikeuskansleri Tuomas Pöystin arvio. Hänen tehtävänään on valvoa hallituksen päätösten laillisuutta.

Pöysti kertaa lausunnossaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöä, jonka pohjalta Uudenmaan eristäminen hyväksyttiin 27. maaliskuuta.

Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat olleet hyvin kriittisiä Uudenmaan sulkua kohtaan. Eduskunnan hyväksyvä mietintö onkin tiukka. Siinä katsotaan, että näin järeä toimi on voitu hyväksyä esimerkiksi juuri siksi, että se kestää vain lyhyen aikaa.

– Liikkumisrajoituksen jatkamiselle (ei) (...) ole enää tämän hetkisen tiedon valossa valtiosäännön edellyttämää välttämätöntä tarvetta, Pöysti summaa lausunnossaan.

Yleensä lain soveltaminen on tulkinnan jaloa taidetta, mutta nyt asiantuntijalausunnot jättivät hallitukselle vähän liikkumatilaa.

Ylen haastattelemat hallituslähteet kuvailevat, että hallitukselle ja sen kaikille puolueille selvisi eilisistä arvioista, ettei hallituksella olisi käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin päätyä nyt tehtyyn ratkaisuun. Tätä mieltä olivat myös keskustalaiset ministerit.

Vielä viikonloppuna keskustelua oli käyty hallituksen piirissä lähinnä siitä, jatketaanko rajoitusta sunnuntain yli vai päättyisikö se tulevana viikonloppuna. Se, että rajoitus pitäisikin kumota heti, tuli osalle hallituksen ministereistä yllätyksenä.

Voit keskustella tästä aiheesta torstaihin 16.4.2020 kello 23 asti.

Lue lisää:

Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pääministeri Marin: Isojen festivaalien järjestämisestä linjataan vielä tässä kuussa, mökkikunnat eivät pelkää uusmaalaisia, keskusta rajoittaisi kokoontumisia

Hallitus avasi Uudenmaan rajat, mutta kansalaisten elämää rajoitetaan edelleen monin tavoin – Katso tästä, mitä saa tehdä ja mitä ei

Moni yllättyi, kun hallitus päätti Uudenmaan rajojen avaamisesta jo tänään.

Iltapäivällä julkistettujen asiantuntijalausuntojen perusteella hallituksella ei kuitenkaan ollut käytännössä muuta vaihtoehtoa.

Ihmisten liikkumisvapauteen puuttuminen oli poikkeuksellisen järeä toimi, jota voi käyttää vain, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.

Tautitilannetta arvioineet sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) totesivat lausunnoissaan, että Uudenmaan eristäminen ei ole enää välttämätöntä. Uudenmaan eristämiseltä putosi siis oikeudellinen pohja.

Asiantuntijoiden antamien arvioiden pohjalta myös ylimpänä laillisuusvalvojana toimiva oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi lausunnossaan, että liikkumisrajoitusten jatkamiselle ei ole valtiosäännön edellyttämää välttämätöntä tarvetta.

Alle on listattu viisi keskeistä kohtaa asiantuntijalausunnoista, joiden perusteella Uudenmaan eristämistä ei katsota enää välttämättömiksi.

1) Uudenmaan ero muuhun maahan on supistunut

Uudenmaan rajat lyötiin kiinni siinä vaiheessa, kun uusien positiivisten viruslöydösten määrä oli noin nelinkertainen muuhun Suomeen verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa lausunnossaan sitä, että epidemian tulevasta kulusta oli tässä vaiheessa hyvin vähän ennakointitietoa käytettävissä.

Nyt tauti kuitenkin leviää muuallakin ja ero muuhun maahan supistuu vähitellen. Ilmaantuvuus on STM:n mukaan ollut viime viikon aikana joissakin sairaanhoitopiireissä suhteellisesti yhtä suurta tai suurempaa kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Uusien tapausten ilmaantuvuus on THL:n mukaan tällä hetkellä suurinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Siellä tapauksia on ilmaantunut viikon aikana 36,44 sataa tuhatta asukasta kohden, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vastaava luku on 27,31.

Taudin leviämisessä on THL:n mukaan myös isoja kuntakohtaisia eroja, jotka eivät noudata maakuntarajoja.

Epidemia leviää THL:n mukaan tyypillisesti paikallisina tapausten ja tartuntaketjujen ryvästyminä, joita voi tulla lyhyessä ajassa merkittävä määrä lisää missä tahansa Suomen kunnassa.

Esimerkkeinä mainitaan Ylä-Savon hoivakotiepidemia ja tilanteet joissakin Lapin kunnissa.

2) Epidemian leviäminen on hidastunut

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan jo käyttöön otetut rajoitustoimet, Uudenmaan eristäminen mukaan luettuna, ovat merkittävästi hidastaneet epidemian leviämistä. Tällä on ostettu aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden varautumiseen muualla Suomessa.

THL:n mukaan todettujen tapausten kokonaismäärän kasvu on selvästi hidastunut viime viikkojen kuluessa. Samalla myös sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä on lisääntynyt maltillisesti.

Muiden maiden tietojen pohjalta on arvioitu, että viruksen tartuttavuutta kuvaava R0-luku olisi ilman rajoitustoimia 2,4. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen tartunnan saanut tartuttaisi keskimäärin 2,4 uutta ihmistä.

THL:n arvion mukaan käyttöönotetut rajoitustoimet ovat kuitenkin laskeneet R0-luvun 1,2–1,3:een, joillain alueilla jopa lähelle yhtä.

Epidemian huippua ei ole kuitenkaan vielä saavutettu.

Tartuntatapausten huippu voisi THL:n mukaan ajoittua erityisesti Uudenmaan alueella toukokuun puolivälin paikkeille tai myöhemmäksi. Tartunnan saaneet päätyvät sairaalahoitoon viiveellä, joten vuodeosasto- ja tehohoitopaikkojen tarve on suurimmillaan 2–3 viikkoa tartuntahuipun saavuttamisen jälkeen.

Asiantuntijat korostavat, että epidemian kulun ennustaminen on tässä vaiheessa hyvin epävarmaa.

3) Tehohoitokapasiteetti näyttää riittävän

Yksi tärkeä peruste Uudenmaan rajojen sulkemiselle oli huoli tehohoitopaikkojen riittävyydestä.

Uudenmaan ulkopuolista tehohoitokapasiteettia arvioidaan STM:n pyynnöstä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, joka seuraa hoidon tarpeen kehittymistä yhdessä muiden sairaanhoitopiirien kanssa.

Tämän niin kutsutun tehohoitokonsortion arvion mukaan tehohoidossa olevien potilaiden määrä on kehittynyt hyvin maltillisesti.

Tehohoitopaikkojen määrää on myös kasvatettu. Sairaalat ovat käynnistäneet ohjelman, joilla tehohoitopaikkojen määrä pyritään kaksinkertaistamaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin arvion mukaan työ on edennyt hyvin.

Tällä viikolla kerättyjen tietojen perusteella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ulkopuolisissa sairaaloissa on COVID-19-potilaiden tehohoitoa varten tarvittaessa 170–180 tehohoitopaikkaa.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tehdyn arvion mukaan tehohoitopaikkojen määrä tulee useimpien ennustemallien mukaan todennäköisesti riittämään. Tässä auttaa se, että epidemian huipun arvioidaan osuvan eri aikaan maan eri osiin.

Kuormitusta voidaan tasata siirtämällä potilaita voimakkaasti kuormittuneista sairaaloista kevyemmän kuormituksen sairaaloihin. Jos samanaikaisesti tehohoitoa tarvitsevia potilaita on yli 200, on muualla Suomessa turvauduttava HUSin apuun.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtajan Liisa-Maria Voipio-Pulkin lausunnon mukaan Suomen tehohoitokapasiteetti tulee riittämään epidemian aikana.

4) Epidemiaa vastaan voidaan taistella myös muilla toimenpiteillä

Tärkein peruste Uudenmaan rajojen sulkemiselle oli epidemian leviämisen hallitseminen ja sairaaloiden kuormituksen estäminen. THL:n ja STM:n lausuntojen mukaan samoihin tavoitteisiin voidaan kuitenkin pyrkiä myös muilla toimenpiteillä.

THL:n mukaan esimerkiksi koronavirustestauksen kapasiteettia tulee nostaa nopeasti, riskiryhmien suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja käsihygieniaa voidaan edelleen merkittävästi tehostaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sote-palvelujärjestelmän toimintakykyä turvataan tällä hetkellä monilla toimilla, jotka liittyvät kapasiteetin lisäämiseen ja kohdentamiseen, ohjaukseen sekä henkilöstön suojaamiseen ja riittävyyteen.

Seurantatieto ei myöskään STM:n mukaan osoita, että Uudenmaan rajojen avaamisesta koituisi merkittäviä ja hallitsemattomia riskejä.

5) Liikkumisrajoitus voi olla tarpeellinen, mutta se ei riitä

Asiantuntijat eivät kiistä lausunnoissaan sitä, etteikö Uudenmaan eristäminen olisi toimiva keino hillitä epidemian leviämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa todetaan, että Uudenmaan liikkumisrajoitusta voidaan pitää edelleen sinänsä tarpeellisena ja toimivana osana rajoitustoimenpiteitä. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Lausunnossa todetaan valmiuslain edellyttävän sitä, että rajoituksen on oltava ehdottomasti välttämätön ja ainoa keino. Sekä STM että THL toteavat lausunnoissaan, että Uudenmaan sulkemista ei voida pitää valmiuslain edellyttämällä tavalla välttämättömänä keinona.

Lausunnoissa puhutaan vielä rajoitusten purkamisesta alkuperäisen aikataulun mukaan tulevana viikonloppuna, mutta hallituksen eilisissä neuvotteluissa THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat täsmensivät arvion tautitilanteesta muuttuneen jo nyt.

Tämä johti liikkumisrajoituksen välittömään purkamiseen.

Uudenmaan eristyksen päättäminen ei kuitenkaan lopettanut muita käynnissä olevia rajoitustoimia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) myös vetosi kansalaisiin, että Uudenmaan rajojen aukeamisesta huolimatta mökille ei tässä tilanteessa lähdetä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille"

Mika D. Rubanovitsch oli tuohtunut, kun hän avasi tietokoneensa heinäkuun 19. päivä 2014. Hän kirjautui Facebookiin ja jakoi linkin juuri lukemaansa lehtijuttuun, jossa Stockmann-konsernin hallituksen silloinen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh kertoi näkemyksiään kaupan alan tulevaisuudesta.

– Kaikki hänen sanomansa edusti minulle mennyttä aikaa, se oli vanhentunutta tietoa, Rubanovitsch muistelee.

Hän jakoi jutun pisteliäiden saatesanojen kanssa, ja kommentteja kertyi hetkessä kymmeniä. Rubanovitsch ymmärsi osuneensa johonkin olennaiseen: on olemassa valtava joukko ihmisiä, joille Stockmann on tärkeä. Ja tässä joukossa on valtava määrä osaamista ja ideoita, joilla yhtiön voisi saada uuteen nousuun.

Hetkeä myöhemmin Rubanovitsch perusti Facebookiin keskusteluryhmän nimeltä Pelastetaan Stocka – siellä on kaikki.

Jäseniä tulvi, keskustelu kävi kuumana, ja pääosin Stockmannia rakastavista asiakkaista koostuva ryhmä oli näyttävästi esillä myös mediassa. Jo muutamassa viikossa Rubanovitsch oli koonnut ryhmän jäsenistä ydintiimin, joka työsti keskustelujen pohjalta 55-sivuisen raportin. Se valmistui elokuussa 2014 ja luovutettiin Stockmannin silloiselle johdolle.

Huhtikuun 6. päivä 2020, eli noin viisi ja puoli vuotta raportin julkistamisen jälkeen Stockmann ilmoitti hakeutuvansa yrityssaneeraukseen.

Mitä ne raportin sisältämät kuningasideat oikein olivat? Ovatko tämän espoolaisen yritysvalmentajan näkemykset todella niin kirkkaita, että 158-vuotias kauppakonserni olisi niiden avulla voinut pelastua? Olisiko se edelleen mahdollista?

Stockmannin vakioasiakas jo pikkupoikana

Matinkylän ja Haukilahden rajamailla Espoossa sijaitsevan valkoisen omakotitalon oven avaa mies, jonka suusta tulee puhetta niin kuin myyntivalmentajana, sparraajana ja myyntikirjailijana leipänsä tienaavalta mieheltä odottaa saattaa.

Koronakevät on pakottanut 52-vuotiaan Mika D. Rubanovitschin etätöihin: hän vetää nyt valmennuksia yritysten johtoryhmille ja myyntiorganisaatioille Microsoft Teamsin avulla omassa työhuoneessaan.

Vaikka Pelastetaan Stockmann -raportista ja sen alulle panneesta Facebook-ryhmästä on viisi ja puoli vuotta, Rubanovitsch palaa aiheeseen mielellään. Hän kertoo eläneensä ja hengittäneensä Stockmannin ilmapiiriä jo pienestä pojasta lähtien.

– Isälläni oli vaatetusliikkeet nimeltä Nicole ja Nicolas. Isoin liike oli Keskuskatu 3:ssa Stockaa vastapäätä. Stockmann on ollut minulle aina rakas, sitä kuuluisaa neljännen kerroksen akvaariota käytiin pikkupoikana ihmettelemässä monet kerrat.

Rubanovitsch valmistui Svenska handelshögskolanista ennätysajassa 21-vuotiaana, ja on tehnyt sen jälkeen uraa myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä. Nykyinen päätyö on oma yritys, myyntivalmennuksia tarjoava Johtajatiimi.

Mutta se Stockmann-raportti, mitä se pitikään sisällään? Raporttiin on listattu sivukaupalla asiakaskokemuksia, parannusehdotuksia, toimimattomia asiakaslupauksia, mielikuvia, ideoita ja kehittämisehdotuksia.

Taustalla oli hieman kärjistäen sanottuna tilanne, jossa Stockmann oli 150 vuotta tehnyt menestyksestä bisnestä ja brändi oli tunnettu ja rakastettu. Kunnes yhtäkkiä suunta muuttui.

Raportin mukaan asiakkaiden, kumppaneiden ja oman henkilökunnan kuuntelu oli olematonta. Johto oli vieraantunut arjesta, yhtiössä vallitsi pelon ilmapiiri. Selkeät vastuut ja toimintavaltuudet puuttuvat, IT-järjestelmä oli huono.

Keskijohto oli paisunut suureksi, ideoiden läpimeno oli vaikeutunut. Stockmannin suuret asiakaspalvelulupaukset tunne, palvelu, laatu ja inhimillisyys eivät enää toteutuneet.

Raportissa esiteltiin kolme strategiavaihtoehtoa, joilla yhtiö voitaisiin pelastaa. Ensimmäinen vaihtoehto oli jatkaa kuten nyt, mutta hyödyntää enemmän asiakkaiden ja ulkopuolisten palautetta toiminnan kehittämisessä.

Toinen vaihtoehto oli säästää liiketoiminnallisesti parhaat osat, kuten Akateeminen kirjakauppa, Herkku ja Stockmann.com ja panostaa niihin. Muut osat voisi järjestää niin sanotulla shop-in-shop-mallilla.

Kolmas vaihtoehto oli tehdä Stockmannista puhtaasti kiinteistösijoitusyhtiö ja muuttaa yhtiön arvokkaat brändit rahaksi myymällä tai lisensoimalla ne.

Rubanovitsch tapasi raportin julkistamisen jälkeen silloisen toimitusjohtajan Lauri Veijalaisen useita kertoja. Siksi onkin kiinnostavaa katsoa, mitä Stockmannissa on kuluneiden viiden ja puolen vuoden aikana oikeasti tapahtunut.

Viisi toimitusjohtajaa viidessä vuodessa

Uutisia ja pörssitiedotteita tutkimalla syntyy hivenen kaoottinen kokonaiskuva yhtiön viime vuosista. Toimitusjohtaja on vaihtunut viidesti: ensin Hannu Penttilästä Per Theliniin (2014-2016), Lauri Veijalaisesta (2016-2019) Lauri Ratiaan (2019) ja lopulta Jari Latvaseen (2019).

Thelinin kaudella myytiin suurilla tappioilla pois Venäjän tavaratalot, joita Stockmann oli kehittänyt vuosikausien ajan. Myyntilistalle joutuivat myös Akateeminen Kirjakauppa ja Seppälä-vaateketju.

Hieman myöhemmin myytiin Hobby Hall ja 2017 myös elintarvikeosasto Stockmann Herkku. Lisäksi muun muassa elektroniikka- ja leluosastot ulkoistettiin, ja nimekkäitä vuokralaisia alkoi ilmestyä perinteikkään tavaratalon seinien sisälle.

Vuonna 2019 yhtiö palkkasi headhunterin avulla pelastajakseen Lauri Ratian, joka oli niittänyt mainetta Turun telakan ja Terrafamen eli entisen Talvivaaran kaivosyhtiön pelastusoperaatioilla. Ratiasta tehtiin hallituksen puheenjohtaja, ja useamman kuukauden ajan hän toimi myös yhtiön toimitusjohtajana.

Myös Ratian kaudella yhtiössä on tapahtunut paljon, mutta palataan siihen hieman tuonnempana. Annetaan ensin Rubanovitschin kiteyttää hänen kritiikkinsä ydin: mitä yhtiössä olisi pitänyt tehdä toisin?

Hallituksesta puuttuu nuoret digiosaajat

Verkkokauppa, maailman digitalisoituminen, uusi teknologia. Näitä ei Stockmannin johdossa nähty ajoissa, ja nämä asiat näkyivät siinä lehtihaastattelussa, josta Mika D. Rubanovitsch kimpaantui heinäkuussa 2014.

Hänen mukaansa samaa laulua on laulettu vuosikaudet, mutta vieläkään mitään ei ole tapahtunut.

– Kun katsoo Stockmannin hallitusta koko tältä matkalta, onko siellä ollut edustajia, jotka edustavat modernia tavaratalomaailmaa, joka on 24/7, kivijalka, verkko, saumaton asiakaskokemus? Onko siellä ollut ikänsä, osaamisensa, ammattinsa ja taustansa puolesta tällaisia asioita edustavia ihmisiä? Vastaus on ei, Rubanovitsch lataa.

Hänen mukaansa hallitukseen olisi pitänyt rekrytoida vaikkapa Slushin ja Woltin perustajan Miki Kuusen kaltaisia nuoria, innovatiivisia ihmisiä.

Syy hallituksen hitaaseen uudistumiseen on Rubanovitschin mukaan yhtiön omistajarakenteessa: tärkeimpiin osakkeenomistajiin kuuluu Konstsamfundetin, Folkhälsanin tai Svenska Litteratursällskapet i Finlandin kaltaisia suomenruotsalaisia instansseja ja perinteisiä omistajasukuja.

Joitain yrityksiä on kuitenkin ollut: esimerkiksi vuonna 2016 Hartwallin suku yritti muuttaa yhtiön osakesarjojen järjestelyä. Yhtiön osakkeet on jaettu A- ja B-sarjaan, joista B-sarjan osakkeilla on vain yksi ääni osaketta kohti ja A-sarjalla enemmän. Valtaa pitävillä suomenruotsalaisilla säätiöillä on hallussaan nimenomaan paljon ääniä antavia A-osakkeita.

Ehdotus ei mennyt hallituksen kokouksessa läpi, osakkeet on edelleen jaettu kahteen sarjaan.

Uudistusohjelma katkesi koronaan

Kuunnellaanpa välillä, mitä Stockmannin väellä on kerrottavana. 73-vuotias Lauri Ratia vastaa puhelimeen kotonaan, jossa hän on tehnyt etätöitä jo viidettä viikkoa koronakaranteenin vuoksi.

Marraskuussa 2018 Lauri Ratia sai yhteydenoton headhunterilta. Heikossa hapessa olevien yhtiöiden pelastajana mainetta niittänyt diplomi-insinööri ja teollisuusneuvos haluttiin kriisissä olevalle Stockmannille ihmeiden tekijäksi.

– Ihan noin sitä ei voi sanoa, mutta toki selvää oli, että isoja muutoksia tullaan tarvitsemaan, Ratia kertoo.

Työt alkoivat vuonna 2019, ja ensimmäisten viikkojen aikana Ratia selvitti itselleen kokonaiskuvan yhtiön tilanteesta tapaamalla johtoa ja avainhenkilöitä, tutkimalla lukuja ja raportteja.

Tämä jälkeen käynnistettiin strategiaprosessi, joka kohdistui tavarataloihin Suomessa ja Baltiassa. Samalla selvitettiin myös Lindexin strategista kehittämistä.

Konsernin hallitus antoi strategioille ja niiden toteuttamisohjelmille siunauksensa, ja tämän jälkeen perustettiin erilliset muutostoimistot (transformation management office) sekä Stockmannille että Lindexille. Näihin otettiin aluksi vetäjiksi yhtiön ulkopuoliset talousosaajat: Stockmannin muutosta luotsasi Harrodsin ja Selfridgesin entinen talousjohtaja John Edgar.

Ratia pitää tehtyjä ratkaisuja tulosten valossa onnistuneina. Stockmannin tulos kääntyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä positiiviseksi ja tilikauden 2019 oikaistu liiketulos oli positiivinen.

– Edelleen tammi-helmikuussa tänä vuonna yhtiön kehitys jatkui selkeästi edellistä vuotta parempana. Voi sanoa, että ne toimenpiteet, joita korkean paineen alla tehtiin, purivat, mutta sitten tuli korona.

Koronaviruksen vaikutus muutti Ratian mukaan merkittävästi Stockmann-konsernin liiketoimintaympäristöä. Asiakasmäärät laskivat nopeasti ja kassavirta ehtyi.

Kaikki tapahtui hetkessä. 17. maaliskuuta yhtiö ilmoitti aloittavansa koko yhtiön Suomen tavarataloliiketoimintaa koskevan henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut. Edelliset yt-neuvottelut saatiin päätökseen viime kesänä.

Kolme viikkoa myöhemmin eli 6. huhtikuuta Stockmann jätti hakemuksen yrityssaneerausmenettelyyn pääsemiseksi. Kaksi päivää tämän jälkeen Helsingin käräjäoikeus päätti yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta.

Vaikka uutinen oli monelle järisyttävä, Ratia on tulevaisuuden suhteen toiveikas. Hän uskoo, että yhtiön toiminnan perusta on vakaalla pohjalla.

– Kun tällainen hakemus jätetään, sen hyväksymisen yhtenä kulmakivenä on, että voidaan osoittaa, että liiketoiminta lyhyelläkin aikavälillä kattaa kustannuksensa. Meidän käsityksemme on, että liiketoimintapohja on terve ja sille voidaan rakentaa, ja pitkällä aikavälillä tästä saadaan tehtyä kannattavaa ja hyvää liiketoimintaa.

Hobby Hallista Suomen Zalando

Palataan vielä hetkeksi espoolaisen omakotitalon pihalle. Jälkiviisaus on tietenkin helppoa, mutta Mika D. Rubanovitschia on vaikea siitä syyttää. Hän on toitottanut samoja asioita jo vuosien ajan, ja tavoite on hänen omien sanojensa mukaan ollut koko ajan sama: Stockmannin pelastaminen.

Hän nostaa esille vielä kolme keskeistä asiaa, joita Stockmannin olisi hänen mukaansa kannattanut tehdä toisin. Ensimmäinen on Hobby Hallin myyminen.

Rubanovitschin mukaan Hobby Hall oli loistava brändi, johon kiteytyi postimyynnin koko “se juttu” Suomessa. Kehittämällä Hobby Hallista olisi voinut saada Zalandon veroisen verkkokaupan.

Toinen asia on Akateemisen kirjakaupan verkkokaupan kehittäminen. Tai pikemminkin kehittämättömyys.

– Se voisi olla paikka, josta Suomen kaikki kirjat ostetaan, se olisi voinut olla Suomen Amazon. Akateeminen.com oli olemassa jo varhaisessa vaiheessa, mutta se on edelleen aivan... mutta tietysti nykyisin se on Bonnierin päänvaiva.

Kolmas Rubanovitschin nostama asia on myynnin ja asiakaskokemuksen kehittäminen.

– Siinä Stockmann ei ole pystynyt antamaan ylivertaisuutta. Eikä se ole pystynyt kehittämään omaa verkkokauppaansa niin, että kokemus olisi saumaton riippumatta siitä, ollaanko kivijalassa vai verkossa.

Kommentit kuin kaikuja menneestä

Kaikki edellä kerrotut ideat ja parannusehdotukset oli kirjattu Rubanovitschin ja kumppanien 2014 tekemään raporttiin. Joitain osia siitä on otettu huomioon, mutta Rubanovitschin mukaan "käsittämättömän vähän ja käsittämättömän hitaasti".

Kun nyt on käyty läpi valtava määrä asioita, joita Stockmann on tehnyt, ja asioita joita se olisi voinut tehdä, täytyy yrittää kirkastaa vielä tämän hetken tilannetta. Millainen on yhtiön hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian näkemys tämän päivän Stockmannin ydintoiminnasta?

– Tärkein toiminta-ajatuksemme on, että haluamme tuoda inspiroivia tuotteita ja elämyksiä kodin, kosmetiikan ja muodin alueella. Se on meidän ydinbisnes. Lisäksi meillä on edelleen Herkut Tallinnassa ja Riiassa, ja niillä on suuri merkitys.

Viimeisenä kommenttipuheenvuoron saa Rubanovitsch: Miltä Ratian näkemys hänestä kuulostaa?

– Tulee aika vahva Déjà-vu-fiilis. Tämä Ratian kommentti on sisällöltään lähes täysin vastaava kuin ne Kaj-Gustaf Berghin kommentit viisi ja puoli vuotta sitten.

Siis juuri ne kommentit, joista Rubanovitsch suivaantui ja polkaisi pystyyn Stockmannin pelastusoperaation. Saa nähdä, viitsiikö hän enää yrittää.

Voit keskustella aiheesta 17.4. klo 23:een saakka.

Stockmann hakee yrityssaneeraukseen – merkittävä päivä yhtiön historiassa, sanoo hallituksen puheenjohtaja

Vaikeuksissa rypevä Stockmann pohtii Lindexin myymistä – uudella toimitusjohtajalla riittää uskoa perinteiseen tavaratalotoimintaan

Stockmann luopuu viimeisestäkin jalansijastaan Venäjällä

S-ryhmä sai luvan ostaa Stockmannin herkun – myymälät kaksi päivää kiinni vuoden alussa

Videopuheluita tarjoava Zoom-sovellus on noussut viime aikoina suureen suosioon, mutta samalla sen tietoturvaongelmat ovat nousseet otsikoihin.

Brittilehti Independent kertoo, että yli puolen miljoonan Zoom-käyttäjän salasanat ja tilitiedot ovat myynnissä dark webissä eli pimeässä verkossa. Tilitietojen tosin uskotaan kerätyn kolmansien osapuolien kautta, ei niinkään suoraan Zoomin tileille hakkeroiden.

Zoomia on kritisoitu leväperäisestä tietoturvasta. Muun muassa saksalainen teollisuusjätti Siemens on kehottanut työntekijöitään välttämään Zoomin käyttöä. Samoin Google on kieltänyt työntekijöiltään Zoomin käytön työkoneiltaan. Toisaalta Techradar-sivuston mukaan myös Googlen Hangouts-palvelun turvallisuudessa on havaittu puutteita.

Verkkolehti Vice kertoi huhtikuun alussa, että Zoom oli vuotanut muutamien tuhansien käyttäjien kuvia ja tietoja toisille, ennestään tuntemattomille Zoomin käyttäjille. Yhtiö on palkannut hiljattain Facebookin entisen turvallisuusjohtajan Alex Stamosin korjaamaan tilannetta.

Tietoturvayhtiö Esetin asiantuntija Jake Moore tähdentää Independentille, että ihmisten ei tulisi koskaan käyttää samaa salasanaa eri palveluissa.

– Hakkerit käyttävät hyvin yksinkertaisia työkaluja varastettujen salasanojen kanssa. He pystyvät nopeasti kokeilemaan erilaisia tilejä käyttämällä sähköpostiosoitetta käyttäjätunnuksena, Moore sanoo.

Itsensäpaljastaja yllätti lukiolaiset

Yksi Zoomin ongelmista on ollut niin sanottu "zoombombing", jossa häiriköt ovat päässeet tunkeutumaan toisten ihmisten videopuheluihin. Yllätettyään videokeskustelijat, häiriköt ovat tunkeneet ihmisten ruutuihin esimerkiksi pornoa ja rasistisia kommentteja, kertoo Los Angeles Times. Turvallisuusasiantuntijat ovat kertoneet myös siitä, että hakkerit ovat päässeet Zoomin kautta käsiksi käyttäjien nettikameroihin.

Kalifornian San Josessa ilmestyvä Mercury News kertoi viime viikolla lukion etäoppitunnista, joka joutui häijyn zoombombingin kohteeksi. Berkeleyn lukion etäoppitunti keskeytyi, kun tuntematon mies liittyi keskusteluun, paljasti itsensä ja huuteli hävyttömyyksiä. Paikallisen ylitarkastajan mukaan opettaja oli seurannut tarkasti kaikkia tietoturvaohjeita ennen oppituntia, mutta silti itsensäpaljastaja pääsi yllättämään.

Käyttäjämäärät ja pörssikurssit kasvussa

Tietoturvaongelmista huolimatta Zoomin käyttäjämäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti koronaviruksen myötä. Kun joulukuussa Zoomia käytti noin 10 miljoonaa ihmistä, maaliskuussa käyttäjiä oli jo yli 200 miljoonaa. Yhtiön osakekurssi on yli kaksinkertaistunut tämän vuoden alusta.

Miten alas Suomen talouskasvu vajoaa?

Valtiovarainministeriö arvioi tänään, kuinka kovaa koronakriisi kolahtaa Suomen talouteen. Miten alas talouskasvu vajoaa ja millaisiksi murentuvat kovat työllisyystavoitteet? Hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysastetta, mutta koronaoloissa hallitus joutuukin tappelemaan työttömyyttä vastaan. Valtiovarainministeriön katsaus tulevaan on talousennusteista merkittävin.

Tieteentekijöiltä odotetaan ratkaisua koronakriisiin

Helsingin yliopisto on onnistunut saamaan koronatutkimukseen vajaassa kuukaudessa 500 uutta lahjoittajaa, heistä valtaosa yksityishenkilöitä. Myös muut yliopistot ovat saaneet koronatutkimukseen tarkoitettua rahoitusta säätiöiltä, yrityksiltä ja valtiolta. Lahjoittajalle koronatutkimuksen tukeminen on konkreettinen tapa osallistua kriisin ratkaisemiseen.

Kysely: Koronakriisi on vaikuttanut amislaisten arkeen pelättyä vähemmän

Koronakriisin tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet ammattiin opiskelevien arkeen pelättyä vähemmän, ilmenee tuoreesta kyselystä. Etäopetus on toiminut poikkeusoloissa opiskelijoiden mukaan keskimäärin kohtalaisesti. Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry pitää kyselyn tuloksia positiivisena yllätyksenä.

Lepakkojen virus aiheutti ihmisille pandemian mutta lepakot eivät sairastu

Koronapandemian aiheuttanut virus on elänyt hyvin kauan hiljaiseloa lepakoissa Kiinassa. Virukset eivät sairastuta lepakkoja, koska niiden elimistö ei hyökkää tunkeilijoita vastaan, toisin kuin ihmisen immuunijärjestelmä. Hiirtä pienemmät lepakot saattavat elää kymmeniä vuosia rankoissa luonnonoloissa.

Intia jatkoi karanteenia kahdella viikolla ruokapulasta huolimatta

Intian karanteenia on pidennetty yli kahdella viikolla laajalle levinneestä ruokapulasta huolimatta. Maan 1,3 miljardia asukasta määrättiin maaliskuun lopulla kolmen viikon ulkonaliikkumiskieltoon, mutta pääministeri Narendra Modi ilmoitti alkuviikosta pitämässään puheessaan rajoitusten jatkuvan 3. toukokuuta saakka.

Pilviä ja sateita, ajokeli on huono etelässä

Päivällä on vaihtelevaa pilvisyyttä ja joitain sadekuuroja. Maan itä- ja pohjoisosassa on pääosin poutaa ja melko aurinkoista. Itärajan tuntumassa päivällä on runsaampaa pilvisyyttä. Päivälämpötila on 2–8 astetta, Pohjois-Lapissa on paikoin kylmempää. Maan etelä- ja länsiosassa ajokeli on huono.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Somaliyhteisö pelkää ennakkoluulojen lisääntyvän Helsingin kaupungin tiedotettua eilen somalitaustaisten koronatartunnoista.

Kaupunki tiedotti eilen tiistaina, että somalinkielisten koronavirustartunnat ovat kasvaneet Helsingissä. Tiedotteessa kerrottiin, että somalinkielisillä on todettu tähän mennessä lähes 200 tartuntaa. Kaikkiaan Helsingissä on yli tuhat tartuntaa.

Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jama toteaa, että somaliyhteisö on huolestunut siitä, että heidät on nimetty erikseen koronavirustartuntojen yhteydessä.

– Somaliyhteisö on Euroopan kolmanneksi syrjityin ryhmä. Kaupungin ulostulon pelätään hankaloittavan elämää entisestään.

– Olemme somaliyhteisönä aktiivisia, teemme töitä ja meitä näkee joka puolella. Ennakkoluulot, vastakkainasettelu ja polarisaatio, nämä kaikki huolestuttavat meitä.

• Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista Uudellamaalla
• Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista kotimaassa ja maailmalla

Jaman mukaan somaliyhteisössä olisi toivottu, että syytä koronavirustartuntojen suhteellisen suureen määrän yhteisössä olisi pyritty selvittämään ennen kuin asiasta tultiin julkisuuteen.

Hänen mielestään esimerkiksi prosentuaalinen vertailu kantasuomalaisten ja somaleiden välillä on ongelmallinen.

Kaupungin mukaan väestöön suhteutettuna 1,8 prosentilla somalinkielisestä väestöstä on todettu koronatartunta. Vastaava osuus keskimäärin helsinkiläisten keskuudessa on 0,2 prosenttia.

Jama huomauttaa, että Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä, joista somalitaustaisia on noin 11 000.

– Silti esimerkiksi somalitaustaisen häissä käy saman verran vieraita kuin kantasuomalaistenkin häissä. Jos molemmissa tapahtuu koronavirustartunta ja sen tartunnan saa vaikkapa 200 ihmistä, niin me jaetaan se väkimäärällä. Eli 200 henkeä jaettuna 11 000 henkilöllä tai 200 henkeä jaettuna 600 000 henkilöllä.

Somaliyhteisöstä aiotaan lähettää Vapaavuorelle postia

Kaupungin tiedotetta on seurannut vilkas keskustelu myös esimerkiksi Facebookissa, kertoo Helsingin kaupungin etsivän nuorisotyön jalkautuva nuorisotyöntekijä Omar Abdi.

– Toista sataa ihmistä on ollut mukana keskustelemassa aiheesta ja aiomme vielä tämän päivän aikana julkaista adressin, joka lähetetään muun muassa pormestarille.

Abdi sanoo, että kaupungin ja pormestarin eilinen ulostulo on luonut somaliyhteisön sisällä pelkotilan.

Hänen mukaansa ihmiset pohtivat esimerkiksi käyttävätkö poliittiset tahot tilannetta hyödykseen. Myös tavalliseen arkeen kaupungin ulostulolla pelätään olevan vaikutuksia.

– Emme halua leimautua emmekä halua erottautua muista kansalaisista. Mikä oli pormestarin pääpointti? Mitä hyötyä siitä oli meille somalitaustaisille tai muille helsinkiläisille? Muuta kuin, että erottaa ihmisiä, niin että jos kaupan kassalla on somalitaustainen äiti, niin kaikki valitsevat toisen jonon, Abdi toteaa.

Abdi kertoo, että somaliyhteisössä on koronaepidemian alusta asti seurattu tilannetta tiiviisti ja tietoa asiasta on ollut saatavilla

– Somaliyhteisön sisällä on koko ajan puhuttua koronaviruksesta, ja ihmiset seuraavat myös kansainvälistä uutisointia.

Somalitaustaiset työskentelevät usein haavoittuvilla aloilla

Abdi ihmettelee, ettei kaupunki ole vertaillut tartuntatilannetta muiden ryhmien keskuudessa. Hän huomauttaa, että monet somalitaustaiset henkilöt tekevät työtä, jota ei esimerkiksi voi tehdä etänä. Somalitaustaisia työskentelee paljon muun muassa terveydenhuollossa ja taksi- tai bussikuskeina.

– Onko suhteutettu esimerkiksi sitä, kuinka moni suomalainen koronaan sairastunut työskentelee esimerkiksi bussikuskina. Missä on vertailuryhmät? Missä on muut vähemmistökielet?

Samaa peräänkuuluttaa myös Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jama. Hän myös muistuttaa, että somalitaustaiset työskentelevät usein ammateissa, joissa voi joutua alttiiksi tartunnalle.

– Kuinka moni tartunnan saaneista työskentelee terveysalalla esimerkiksi lähihoitajana, lääkärinä tai sairaanhoitajana? Jos näiden ryhmien osuus on tartunnan saaneiden joukossa korkea, se tarkoittaa automaattisesti, että somaliyhteisön osuus tulee nousemaan, koska näillä sektoreilla on töissä erittäin paljon somalitaustaisia henkilöitä.

– Pitäisi yrittää ymmärtää, mistä tämä tilanne johtuu ja paneutua siihen ja yrittää ratkaista yhdessä näitä asioita, Jama toteaa.

Jaman mukaan Somaliliitto on ollut yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja ilmaissut huolensa eilisen ulostulon vaikutuksista.

Myös rasismin ja muukalaispelon vastaisen Rasmus Ry:n hallitus on ottanut kantaa kaupungin tiedotustyyliin.

Festivaalien järjestäjät odottavat tällä hetkellä kuumeisesti tietoa siitä, voidaanko tapahtumia järjestää ensi kesänä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen aamun haastattelussa torstaina, että hallitus linjaa festivaalien järjestämisestä vielä tämän kuun aikana.

– On hyvä, että arviota [kesätapahtumien järjestämisestä] tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo tämän kuun puolella niin, että järjestäjillä on mahdollisuus sopeutua tilanteeseen hyvissä ajoin, Marin sanoi.

Marinin mukaan hallitus kuulee ensi viikolla ensimmäiset arviot siitä, että mikä olisi oikea aika ja järjestys rajoitustoimien purkamiselle. Marin ei halua lähteä ennakoimaan sitä, että tuleeko Suomeen festivaalikesää vai ei.

Kansalaisille kiitosta rajoitusten noudattamisesta

Hallitus purki eilen liikkumisrajoituksen Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä. Rajoitus kesti vajaat kolme viikkoa.

Iltalehti kertoi keskiviikkona, että keskusta aikoo esittää hallituksessa kokoontumisrajoituksen tiukentamisesta kymmenestä viiteen ihmiseen.

Marin ei halunnut lähteä spekuloimaan asialla.

– Tulemme tarkastelemaan rajoitustoimenpiteitä niiden asiantuntija-arvioiden pohjalta, jotka saamme. Kokoontumisrajoitus on tietysti yksi asia, jotka tässä tullaan tarkastelemaan.

Marin väläytti, että jos joitakin toisia rajoitustoimenpiteitä puretaan, silloin kokoontumisia voitaisiin ehkä kiristää.

– Tarkastelemme tilannetta ja teemme päätöksiä ajassa.

Marin mukaan Suomi on onnistunut varsin hyvin siinä, että rajoitustoimenpiteillä on hidastettu koronaviruksen etenemistä. Tästä on seurannut hänen mukaansa se, että sairastumisia ja kuolemantapauksia on tullut vähemmän kuin joissakin verrokkimaissa.

Hän kiitti suomalaisia siitä, että he ovat noudattaneet asetettuja rajoituksia ja toimineet vastuullisesti.

HVK:n toiminnalle jyrähdys – "Ei tällä tavalla voi toimia"

Haastattelussa palattiin vielä Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustetilausskandaaliin. Marin totesi, että Huoltovarmuuskeskus on toiminut asiassa "yksiselitteisesti väärin".

– He ovat toimineet väärin, koska he eivät ole tarkastaneet toimijoiden taustoja riittävällä tavalla. Ei tällä tavalla voi toimia. Sen vuoksi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema erosi viime viikolla, Marin puhisi.

Marin sanoi, että Huoltovarmuuskeskuksen suojainkaupat pitää selvittää perin pohjaisesti. Sotkua tutkivat parhaillaan ainakin oikeuskansleri ja poliisi.

Marinilta kysyttiin, että onko hänellä nyt luottamusta Huoltovarmuuskeskukseen. Marin vastasi, että hänellä ei ole tällä hetkellä mitään sellaista uutta tietoa, mikä aiheuttaisi epäluottamusta laitosta kohtaan.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17.4.2020 kello 23 saakka.

Uudenmaan rajat ovat nyt auki, mutta Suomi elää edelleen vahvasti poikkeusoloissa. Lukuisat rajoitukset ja suositukset määrittelevät meidän jokaisen arkea.

Esimerkiksi yli 10 henkilön kokoontumiset on edelleen kielletty. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi keskiviikkona hallituksen tiedotustilaisuudessa, ettei esimerkiksi vappua pitäisi kokoontua juhlimaan isolla porukalla.

Suuri osa suosituksista ja rajoituksista on voimassa 13.5. saakka, kuten esimerkiksi yli 10 henkilön kokoontumiskielto. Myös koulut on suljettu tämän hetkisen tiedon mukaan 13.5. saakka. Ravintolat ja kahvilat on suljettu toukokuun loppuun asti.

Katso tästä, mitkä asiat ovat sallittuja, mitkä kiellettyjä ja mitä pitäisi välttää.

Lue myös:

Tässä uusimmat tiedot koronasta

Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille"

“Hehheh, miten typerän synkkää”, naureskelin taannoin, kun luin scifi-maailmasta, jossa maapallo on kaukaisessa tulevaisuudessa ääriään myöten täynnä ihmisiä ja täysin riippuvainen muilta planeetoilta tulevasta ruoasta ja raaka-aineista. Kansaa alkaa kuolla nälkään ja levottomuuksiin, jos liikenne planeetalle joudutaan pysäyttämään edes päiväksi.

Ei muuten kauheasti naurata enää.

Kaukainen tulevaisuus on jo täällä, sillä talouseliitin edustajat ovat vaatineet kuorossa ensin jenkeissä ja nyt täällä koronan riskiryhmäläisten uhraamista pysähtyneen talouden uudelleen käynnistelemiseksi.

Tällaisia vaativille ihmisille on helppo nauraa sydämettöminä, ja niin myös todellakin teen.

Kuitenkin tuhokapitalistien puheissa on myös totuus. Talousjärjestelmän sukellus ja selvästi edessä oleva lama suistavat monia yhteiskunnan tukien varaan köyhyyteen ja syvään epätoivoon.

Vain hetki sitten hyvin pärjänneitä firmoja menee nurin, kun kulutus sakkaa. Melko monen elämä tulee kurjistumaan pitkäksi aikaa tai pysyvästi. Muttei niiden, jotka voivat nostaa miljoonaosingot firmasta, jonka koko henkilöstö lomautetaan.

Talouskriiseistä puhutaan aina ennakoimattomina tapahtumina, mutta tosiasiassa ne ovat systeemiin leivottuja.

Lukioikäisenä ihmettelin usein, miksi kaikki paatuneimmat tuntemani nistit ovat minua kaksi vuotta vanhempia.

Syy selvisi myöhemmin: lamoilla on kauaskantoisia seurauksia. Sen huomaa vuonna 1987 syntyneistä, jotka ovat ottaneet turpaan jo kahdessa lamassa eniten. Ensin lapsuus epätoivosta kärsivien vanhempien kasvattamana ja sitten uusi lama vuonna 2008, kun he olivat työelämän aloitusvaiheissa. Kolmasosalla ikäluokasta oli mielenterveysongelmia, 30 prosenttia oli turvautunut toimeentulotukeen ja 14 prosentilla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Tuskin on liioittelua ennakoida, että vuoden -87 kaltaisia kärsineitä sukupolvia on kasvamassa pari lisää.

Kaikki siksi, että koko maailma pyörii talousjärjestelmällä, joka ei kestä tällaisia “yllättäviä” kriisejä.

Talouskriiseistä puhutaan aina ennakoimattomina tapahtumina, mutta tosiasiassa ne ovat systeemiin leivottuja. Niitä on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti sitten ensimmäisen 1600-luvun tulppaanikaupan kuplasta johtuneen pörssiromahduksen.

Jos tästä tosiseikasta mutisee negatiivisen sävyyn edes yksin pimeässä peiton alla, jostain ilmestyy heti tuhokapitalistisesta Tukholma-syndroomasta kärsivä talousliberaali haukkumaan kommunistiksi.

Tulevaisuudessa voi ennustaa kriisien tahdin myös kiihtyvän.

Kiitos esimerkiksi ilmastonmuutoksen, koronan kaltaisia ja pahempia kriisejä tulee varmasti myös jatkossa. Joukossa voi myös hyvin olla paljon tappavampiakin kulkutauteja kuin korona, joka on epidemioiden historiassa aika kevyttä kamaa kuolleisuuden osalta.

Kysymys onkin, milloin teemme jotain talousjärjestelmälle, jonka perusominaisuus on suistaa iso osa ihmisistä säännöllisen epäsäännöllisesti kurjuuteen? Varmasti turvassa ovat vain isot pankit, ainakin osa lentoyhtiöistä ja muita sikarikkaita firmoja, jotka eivät säästäneet voittojaan pahan päivän varalle, vaan rikastuttavat osakkaitaan varmoina siitä, että valtio pelastaa.

Montako vuoden -87 kaltaista sukupolvea ja talouskriisiä tarvitaan? Montako, ennen kuin viimeisetkin havahtuvat siihen, että tämä typerä systeemi ei kestä? Ei edes sitä, että kaikki pysyttelevät mahdollisimman paljon omissa oloissaan pari kuukautta ja tulevat sitten jatkamaan elämää normaalisti?

Kirjoitin vuosi sitten siitä, miksei järjestelmämme sokealle idiotismille tehdä mitään.

Lyhyesti kyse on siitä, ettei kukaan ole kiinni purkalla ja teipillä kasatun maailmanlaajuisen taloutemme ratissa, vaan se paahtaa ilman kuljettajaa kävelykadulla 200 kilometriä tunnissa ilman jarruja ja ajaa aina välillä kokonaisen sukupolven ylitse.

Hups.

Nyt kaipaamme kuoreen sulkeutumisen sijaan aitoa globaalia johtajuutta. Jos maailma olisi yksi iso vapaa liitto, ei korona olisi ehkä koskaan levinnyt eteenpäin diktatuurisesta ja asioita salaavasta Kiinasta.

Ja jos olisi, tämän talousjärjestelmän voisi ehkä korjata järkevämmäksi.

Tuukka Tervonen

Kirjoittaja on kolmatta talousromahdustaan elävä Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, joka ehtii tällä tahdilla nähdä vielä ainakin viisi lamaa.

Aiheesta voi keskustella 17.4. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Pekka Seppäsen kolumni: Taistelu kakunjaosta alkoi

Matti Mörttisen kolumni: Kuoleeko EU koronaan?

Tuukka Tervosen kolumni: Ihmiset uskovat salaliittoihin, koska totuus on niin kamala

Sosiaalinen eristäytyminen saattaa olla aika ajoin tarpeen vuoteen 2022 saakka koronaviruspandemian vuoksi, sanovat Harvardin yliopiston yhdysvaltalaistutkijat tuoreessa analyysissään. Tiedelehti Sciencessä julkaistun tutkimuksen mukaan koronaviruspandemia saattaa puhjeta uudelleen tulevina vuosina.

Tähän mennessä koronaviruksen leviämistä on pyritty estämään tartuntaketjuja selvittämällä, sosiaalisella eristäytymisellä tai täydellä karanteenilla. Toimivaa rokotetta tai lääkinnällistä hoitoa ei vielä ole.

Tutkimuksen mukaan yksi pitkä ulkonaliikkumiskielto ei riitä pandemian laantumiseen. Tutkijat varoittavat, että seuraavat tartuntahuiput saattavat olla jopa korkeampia kuin tämänhetkinen, mikäli rajoitteita ei jatketa.

Pandemian alkuvaiheessa monet maat ovat ottaneet käyttöön eristäytymisen. Kun tautihuiput ovat olleet ohi, jotkut, esimerkiksi Kiina, ovat vähitellen poistamassa eristyksiä. Tutkijat kuitenkin sanovat, että pidempiaikainen eristäytyminen tai eristyksen ajoittainen palauttaminen saattaa olla tarpeellista.

– Pandemian lopun ennustaminen kesään mennessä ei ole linjassa sen mukaan, mitä tiedämme tartuntojen leviämisestä, tutkimuksen yksi kirjoittaja, Harvardin yliopiston epidemiologian professori Marc Lipsitch sanoi The Guardianille.

Mallinnusta sukulaisillaan

Uuden koronaviruksen, SARS-CoV-2:n, aiheuttaman COVID-19-pandemian leviäminen riippuu eristys- ja kontrollointitoimien lisäksi muun muassa tartuntojen kausittaisista vaihteluista, sairastuneiden saaman immuniteetin kestosta sekä uuden koronaviruksen ja muiden koronavirusten risti-immuniteetista.

SARS-CoV-2 kuuluu betakoronavirusten sukuun, johon kuuluvat myös SARS-virus eli SARS-CoV-1, MERS-virus ja kaksi muuta ihmisten koronavirusta: HCoV-OC43 ja HCoV-HKU1.

Tutkijat muistuttavat, että SARS-CoV-2 saattaa noudattaa lähimmän geneettisen sukulaisensa eli SARS-viruksen kaavaa. SARS aiheutti lyhyen mutta intensiivisen epidemian, minkä jälkeen se saatiin kuriin kansanterveystoimilla.

SARS:n kuolleisuus oli noin 9 prosenttia. MERS:n kuolleisuus puolestaan on 36 prosenttia, mutta molempien tautien tartunnat ovat pysyneet rajallisina.

Terveysviranomaiset kuitenkin ovat jo kallistumassa siihen, että lyhyt ja intensiivinen pandemia ei ole todennäköinen uuden koronaviruksen suhteen. Koronaviruspandemia saattaakin muistuttaa enemmän influenssapandemiaa, joka jää kiertämään kausittain ensimmäisen maailmanlaajuisen tartunnan jälkeen.

Sekä HCoV-OC43 että HCoV-HKU1 aiheuttavat lievistä keskivaikeisiin oirehtivia hengitystietulehduksia vuosittain talviaikaan. Nämä ovat toiseksi tyypillisimpiä flunssan aiheuttajia maailmassa.

Molempien kausiflunssia aiheuttavien virusten immuniteetti katoaa noin vuodessa. SARS:n immuniteetti puolestaan pysyy pidempään. Viruksilla saattaa olla myös keskinäistä immuniteettia.

Mikäli uusi koronavirus todellakin muistuttaa enemmän kausi-influnssaa, sosiaalista eristäytymistä tulisi jatkaa kausittain riskiryhmien suojelemiseksi uudelta koronavirustartunnalta jopa vuosien ajan, tutkijat huomauttavat.

Esimerkiksi Britanniassa hallitusta neuvovat tutkijat ovat myös julkaiseet raportin, jonka mukaan sosiaalista eriytymistä tulisi jatkaa ainakin vuoden ajan välillä tiukemmin ja välillä helpottaa eristystä hetkeksi.

Rokote keskeisessä roolissa

Yhden teorian mukaan epidemian kausittainen palaaminen saattaa ulottua jopa 2025 saakka.

– Tartunnat leviävät, kun on sekä tartunnan saaneita että sille herkistyviä ihmisiä. Mikäli ei ole olemassa sellaista valtavaa, laajaa laumaimmuniteettiä, mistä me emme ole tietoisia, valtaosa ihmiskunnasta on yhä herkistyviä tartunnalle, Lipsitch sanoi.

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tilanne saattaa muuttua, mikäli virukseen saadaan rokote tai tehokas hoitokeino.

– Mutta niiden puutteessa, tarkkailu ja ajoittainen eristäytyminen saattaa olla tarpeen vuoteen 2022 saakka, tutkijat vetävät johtopäätöksenä.

Lue myös:

Kun pandemia menee ohi, jäävätkö meille kausi-influenssojen kaltaiset kausikoronat?

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta