Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA varoitti perjantaina malarialääke hydroksiklorokiinin vaaroista koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin hoidossa.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti ylistänyt lääkettä käänteentekevänä ratkaisuna koronavirusta vastaan, vaikka sen tehosta ei ole kattavaa lääketieteellistä näyttöä.

FDA korostaa, että vaikka hydroksiklorokiinia testataankin parhaillaan kliinisissä tutkimuksissa, saattaa lääke aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä tai vaarallisen nopeaa sydämen rytmitiheyttä. Viraston mukaan lääkettä ei tulisi käyttää missään muissa tilanteissa kuin sairaalaolosuhteissa lääkärin valvonnassa tai kliinisissä tutkimuksissa.

Tällä viikolla lääkkeestä julkaistussa alustavassa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, ettei hydroksiklorokiini tarjoa hyötyä koronapotilaille. Vielä vertaisarvioimaton tutkimus antoi viitteitä siitä, että kuolleisuus oli suurempi hydroksiklorokiinihoitoa saaneiden potilaiden keskuudessa kuin niiden, joille lääkettä ei annettu.

Trump kommentoi perjantaina ympäripyöreästi FDA:n varoitusta lääkkeen käytöstä.

– En ole lääkäri. Asiaa täytyy tutkia. Jo lääkkeestä on apua, se on hienoa. Jos lääke ei auta, älä käytä sitä, totesi Trump toimittajille.

Kun Trump ryhtyi maaliskuussa puhumaan hydroksiklorokiinista ratkaisuna koronavirukseen, ponnahti lääkkeen kysyntä maailmalla. Yhdysvalloissa lääkärit ryhtyivät määräämään lääkettä sankoin joukon sekä itselleen että perheenjäsenilleen.

Covid-19-tautiin ei ole rokotetta eikä toistaiseksi tehoavaa lääkehoitoa. Hydroksiklorokiinia testataan parhaillaan muiden viruslääkkeiden ohella eri puolilla maailmaa koronan hoidossa.

Yhdysvaltain lääkevirasto FDA hyväksyi maaliskuussa hydroksiklorokiinikäytön hätätapauksissa. Valkoinen talo on painokkaasti kannattanut lääkkeen laajempaa tutkimusta terveysasiantuntijoiden toppuuttelusta huolimatta.

Aiemmin tällä viikolla yhdysvaltalaisen biolääketieteen kehittämisviraston Bardan johtaja Rick Bright kertoi, että hänet erotettiin tehtävistään, koska hän vastusti miljardien dollarien tutkimusresurssien keskittämistä hydroksiklorokiinille muiden lääkkeiden ja rokotteiden kustannuksella.

Lue myös:

Trumpin idea UV-valosta ja desinfiointiaineesta koronapotilaiden hoidossa hämmentää – Keuhkolääkäri: desinfiointiaineella tehdään itsemurhia

Eristämisen vaikutukset alkoivat näkyä muutamassa päivässä ja ne olivat yllättävät. Kun belgialaisen hoivakodin asukkaat määrättiin omiin huoneisiinsa, monesta aiemmin pirteästä vanhuksesta tuli sekava ja ahdistunut, osasta harhaisia.

Rollaattorilla liikkuneet eivät enää päässeet sängystä ylös. Kaatuilu lisääntyi. Kännykkää aiemmin sujuvasti käyttäneet asukkaat eivät enää osanneet vastata, kun puhelin soi.

Näin kuvailee suomalainen sairaanhoitaja Hanna Järvinen viime viikkojen arkea työpaikallaan belgialaisessa hoivakodissa. Järvinen työskentelee osastonhoitajana 53-paikkaisessa yksityisessä hoivakodissa Gentissä. Hoivakodin omistaa ylikansallinen hoiva-alan yritys Orpea Groupe, joka toimii 16 maassa Länsi-Euroopassa. Suomessa Orpealla ei ole hoivakoteja.

Järvinen on seurannut sekä suomalaista että belgialaista keskustelua koronaepidemian aikana. Hänestä on hämmästyttävää, miten vähän Suomessa puhutaan sosiaalisen eristämisen seurauksista vanhuksille.

– Totaalinen eristäminen on yhtä suuri uhka kuin koronavirus. Viruksen torjumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, mutta vanhusten pitkäaikainen eristäminen on kestämätön ratkaisu, Järvinen sanoo.

Hän on nähnyt omalla työpaikallaan eristämisen seuraukset.

Levottomuus, paniikki ja aggressio lisääntyivät

Belgiassa epidemia puhkesi aiemmin kuin Suomessa, ja tartuntamäärät ovat eri luokkaa. Tartunnan saaneita on raportoitu yli 45 000 ja kuolleita yli 6 500. Kuten Suomessa, myös Belgiassa virus on levinnyt moniin hoivakoteihin. Järvisen työpaikalla tartuntoja ei toistaiseksi ole todettu.

Järvisen työnantaja antoi ohjeet suojavarusteiden käyttöön ja määräsi järeät eristämistoimet aiemmin kuin moni muu hoivakoti. Järvinen arvioi, että tilanteeseen herättiin ajoissa, koska yrityksellä on hoivakoteja myös epidemian pahimmilla kriisialueilla Italiassa ja Espanjassa.

Omaisten vierailut kiellettiin ennen maaliskuun puoliväliä, ja asukkaat määrättiin pysymään huoneissaan 15. maaliskuuta alkaen. Järvinen kertoo, että yrityksen päätös totaalisesta huone-eristyksestä oli radikaali ja sitä kritisoitiin. Nyt hän ajattelee, että päätös oli oikea, sillä viruksen torjunnassa saatiin etumatkaa.

Hoitajat osasivat aavistaa, mitä päätöksestä seuraisi.

– Etenkin muistisairailla sekavuus ja paniikkioireilu lisääntyivät. Muutaman päivän kuluttua osa alkoi käyttäytyä aggressiivisesti. Hoitajat yrittivät rauhoitella asukkaita heidän huoneissaan, mutta se oli hankalaa, Järvinen kertoo.

Asukkaiden toimintakyky rapistui nopeasti. Kaatuilun lisääntyminen näkyy hoitotyön kirjauksissa. Arjen normaalit toimet, kuten pukeutuminen ja puhelimen käyttö, eivät enää onnistuneet osalta asukkaista.

Hanna Järvinen kertoo, että omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden rooli on Belgian vanhustenhoidossa merkittävä.

– Oikeastaan suurin osa elämänlaatua ylläpitävästä toiminnasta loppui kuin seinään. Enää ei ollut mahdollisuutta ryhmähetkiin, kynsihoitoon ja puutarhakonsertteihin, Järvinen sanoo.

Rakastunut pariskunta sai olla yhdessä

Myös suomalaisissa hoivakodeissa omaisten vierailut on kielletty. Se on monelle hoivakodin asukkaalle ja omaiselle inhimillisesti kestämätön tilanne, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

– Henkilökuntamitoitus on niin tiukka, että monessa paikassa omaisten merkitys arjen auttajina, syöttäjinä ja kävelyttäjinä on suuri, Jylhä toteaa.

Hanna Järvisen mukaan Belgiassa keskustellaan nyt paljon siitä, miten hoivakotien asukkaiden elämänlaatua pidetään yllä poikkeusoloissa. Kuinka pitkään vierailukielto voi jatkua? Miten yksilöllisiä tarpeita huomioidaan?

Järvisen työpaikalla tiukin huone-eristys kesti kaksi viikkoa. Huhtikuun aikana sitä on varovasti purettu. Hoitajien tärkein tehtävä on ollut pohtia, millaisia myönnytyksiä kenenkin kohdalla voidaan tehdä.

– Meillä on vain yksi tupakoiva asukas. Hän on saanut koko ajan käydä tupakkahuoneessa. Hoivakodissa hiljattain rakastunut pariskunta sai pysyä yhdessä, Järvinen kertoo.

Asukkaiden huoneiden ovia ei missään vaiheessa lukittu. Levottomat muistisairaat tulivat usein huoneestaan käytävälle, joten yksi hoitaja päivysti jatkuvasti käytävällä rauhoittelemassa ja ohjaamassa heitä takaisin huoneisiin.

Omaisia pyydettiin vilkuttamaan vanhuksille ikkunan tai aidan takaa. Kaikkien asukkaiden huoneisiin avattiin perinteiset puhelinlinjat, jotta yhteydenpito omaisiin onnistuisi helpommin.

Järvinen kertoo, että eräässä toisessa hoivakodissa vaille töitä jäänyt rakennusnosturifirma tuli joka päivä tiettyyn aikaan nostamaan omaisia vierailulle kerrostalossa asuvien hoivakodin asukkaiden ikkunoiden taakse.

– En ole asunut Suomessa yli 20 vuoteen. Kulttuurinen kokemukseni kuitenkin on, että Suomessa ihmisiä ajatellaan usein yhtenä ryhmänä, kun taas Belgiassa keskiössä ovat yksilölliset toiveet, Järvinen sanoo.

Erot hoivan laadussa kärjistyvät Suomessa

Professori Marja Jylhä ei tunne belgialaista vanhustenhoitoa, eikä pysty vertaamaan sitä Suomen oloihin. Hän tunnistaa kuitenkin peruskysymyksen.

– Iäkkäistä ihmisistä puhutaan usein yhtenä nippuna, samoin hoidosta. Vähemmän puhutaan siitä, että ihmisellä on oikeus omannäköiseen elämään myös viimeisinä vuosinaan, Jylhä sanoo.

Hänen mukaansa hoivakodeissa eletään nyt kahden pahan välissä. Eristystoimet ovat välttämättömiä ja asukkaita täytyy suojella. Toisaalta eristäminen on erittäin haitallista ja laskee merkittävästi elämänlaatua. Hankala tilanne jatkuu joka tapauksessa kuukausia.

Jylhän mielestä koronakriisi tuo näkyville ongelmat, joista suomalaisissa hoivakodeissa on kärsitty jo pitkään: henkilökuntaa on liian vähän ja kiire on jatkuvaa.

– Hoivan laadussa on valtavia eroja suomalaisissa hoivakodeissa. Ne kärjistyvät nyt entisestään, Jylhä sanoo.

Hän arvioi, että Suomessa myöhästyttiin epidemiaan varautumisessa, eikä viruksen torjuminen ole kaikkialla vieläkään riittävällä tasolla. Jylhä toivoo nyt toimintakulttuurin kiristämistä ja velvoittavia ohjeita: suojavarusteita on käytettävä ja niitä on oltava saatavilla, eikä hoitajia saa kierrättää eri yksiköissä.

Samaan aikaan pitäisi varmistaa, että hoitajilla todella on mahdollisuus viettää aikaa vanhusten kanssa yksittäin tai pienissä ryhmissä.

Videopuhelut mahdollistavia tabletteja pitäisi hankkia jokaiseen hoivakotiin. Esimerkiksi Lahdessa niiden käytöstä onkin saatu hyvä kokemuksia.

Jylhä kertoo lukeneensa tapauksesta, jossa hoivakodin asukasta ei päästetty parvekkeelle tapaamaan pihalla odottavia omaisiaan. Kieltoa perusteltiin sillä, että sitten sama pitäisi sallia kaikille, eikä siihen ole aikaa.

– Yhteydenpito on järjestettävä. En ymmärrä myöskään sitä, jos ulkoilu kielletään epidemian varjolla, Jylhä sanoo.

Eristäminen oli rankka kokemus kaikille

Hanna Järvisen työpaikalla Gentissä on jo järjestetty puutarhakonsertti asukkaille niin, että turvavälit toteutuivat ja osa seurasi ohjelmaa parvekkeiltaan. Rajattu määrä vapaaehtoistyöntekijöitä on päästetty takaisin.

Kun täydellinen huone-eristys purettiin, asukkaiden vointi koheni nopeasti ja toimintakyky palautui.

– Eristäminen oli todella rankka kokemus kaikille. Eivät minkään ikäiset ihmiset pärjää ilman ihmiskontakteja. Vanhusten kunnon eristys romuttaa hetkessä, Järvinen sanoo.

Osallistu keskusteluun aiheesta. Keskustelu suljetaan 26.4. klo 23.

Lue myös:

Jorma Hänninen ei pääse halaamaan muistisairasta vaimoaan, mutta Whatsapp-videolla voi lievittää ikävää koskemalla tuttuja kasvoja

Hoitajat kertovat hoivakotien kaoottisesta korona-arjesta – “Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja”

Korona pistää monen suomalaisen kesälomasuunnitelmat uusiksi. Entistä useampi viettää lomansa tiiviisti kotimaan kamaralla.

Suomessa on 40 kansallispuistoa. Niissä vierailee vuosittain yli kolme miljoonaa kävijää. Yksi vaihtoehto lomapäivien viettoon on vierailu kansallispuistoissa, joita on eri puolilla Suomea.

Tässä on testi, jonka avulla voit selvittää oman tietämyksesi suomalaisista kansallispuistoista - ja saada lisätietoa Suomen luonnon aarteista.

Lähde: Metsähallitus ja erityisesti luontoon.fi/kansallispuistot -sivusto.

Brasilian kiistelty johtaja Jair Bolsonaro koki perjantaina tähänastisen presidenttikautensa pahimman takaiskun, kun maan suosittu oikeusministeri jätti yllättäen tehtävänsä.

Oikeus- ja turvallisuusministeri Sergio Moro ilmoitti eroavansa protestina Bolsonaron päätökselle antaa potkut liittovaltion poliisijohtaja Mauricio Valeixolle, joka on Moron läheinen liittolainen.

Moro perusteli eroaan sillä, ettei hän voi tehdä työtään, jos poliisivoimilla ei ole autonomiaa. Moron mukaan Bolsonaro petti hänelle antamansa lupauksen vapaista toimintaoikeuksista ja sekaantui muun muassa liittovaltion poliisin tutkintoihin. Bolsonaro on kiistänyt väitteen.

Moro on ollut suosittu brasilialaisten keskuudessa, koska hän tuomarina toimiessaan passitti telkien taakse joukon korruptoituneita poliitikkoja ja liikemiehiä.

Viime viikolla Bolsonaro erotti terveysministerinsä Luiz Henrique Mandettan, koska tämä kannatti eristäytymistä keinona koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Bolsonaro on toistuvasti vähätellyt viruksen vaarallisuutta ja korostanut, että taloustaantuma tappaa enemmän ihmisiä kuin korona. Hän on arvostellut jyrkin sanakääntein osavaltioiden karanteenitoimia ja matkustusrajoituksia.

Presidentin kannatusluvut ovat sukeltaneet pandemian edetessä Etelä-Amerikan väkirikkaimmassa maassa.

Brasiliassa on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin yli 3 600 ihmistä.

Koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa on eletty Suomessa kuusi viikkoa, ja sinä aikana arjen mullistumiseen ja muuttuviin ohjeistuksiin on ehditty hiukan sopeutua. Nyt pitäisi sinnikkäästi jaksaa, epämääräisen pituisen ajan.

– Kyllähän tämä vaatii jokaiselta epävarmuuden sietämistä ja kestämistä, psykologi Nina Lyytinen sanoo.

Nina Lyytinen työskentelee SPR:n valmiusryhmän psykologina ja Terveystalon työterveyspsykologina.

Hänen mukaansa on aivan tavallista, että vireystila vaihtelee nyt selvästi tavallista enemmän. Välillä voi huomata olevansa ylivirittynyt ja keskittyminen voi olla vaikeaa. Joillakin ihmisillä olotila on puolestaan helposti lamaantunut.

– Tämä tilanne vie voimia ja energiaa.

Koronakriisi on Lyytisen mukaan poikkeuksellinen, koska emme tiedä, milloin ja miten koronasta lopulta selvitään. Monissa aiemmissa suuria ihmisjoukkoja järisyttäneissä kriiseissä on ollut kyse yksittäisistä tapahtumista, minkä jälkeen niihin on lähdetty sopeutumaan. Koronakriisi sen sijaan jatkuu.

Huomaa onnistumiset ja asiat, jotka sait tehtyä

Epävarmuudesta ja pelosta on sopivassa mitassa hyötyä. Nyt ne saavat meidät noudattamaan koronan vuoksi asetettuja rajoituksia niin, ettemme vaaranna omaa tai muiden terveyttä. Jos koronahuolia ei kuitenkaan saa mielessään lainkaan rajattua, olotila synkistyy.

Millaisilla keinoilla omaa mielialaa voisi koronatilanteen jatkuessa auttaa pysymään valoisana?

Ensinnäkin omien tunteiden äärelle kannattaa Lyytisen mukaan pysähtyä. Moni hyötyy siitä, että pysähtyy kuulostelemaan, mitä tunteita, ajatuksia ja reaktioita tilanne itsessä herättää. Epämukavat, vaikeat ja toisaalta myös myönteiset tunteet kannattaa tiedostaa.

– Huomataan, että tällaisia tunteita minulla nyt on, ja hyväksytään ne, Nina Lyytinen sanoo.

Tavoitteita on hyvä muokata tilanteeseen sopiviksi. Liiasta itsekriittisyydestä kannattaa luopua ja suhtautua itseensä myötätuntoisesti.

– Tässä tilanteessa liiasta ankaruudesta itseä kohtaan ei ole hyötyä, Nina Lyytinen sanoo.

Lyytinen kehottaa sen sijaan huomaamaan omat onnistumiset. Esimerkiksi moni vanhempi hoitaa nyt etätyöpäivinä päiväkoti-ikäisiä lapsiaan tai auttaa koululaisia etäkoulun kanssa. Päivistä voi jäädä kaoottinen olo ja tunne, ettei saanut mitään aikaan. Huomion voi kuitenkin päivän päätteeksi kiinnittää niihin asioihin, jotka kaikesta huolimatta sai tehtyä.

Hyötyä on myös siitä, että miettii keinoja, jotka aiemmissa hankalissa tilanteissa ovat auttaneet selviämään ja tuottaneet itselle hyvää oloa. Jos toiveikasta mieltä tuo yleensä ystäväporukan tapaaminen, voisiko heidän kanssaan nyt järjestää etäillanvieton videopuhelulla?

Keskity vaikka palapeliin tai espanjan verbeihin

Irrottautuminen kaikesta koronaan liittyvästä tekee mielelle hyvää. Hyvä keino siihen on tehdä jotain, mikä vaatii keskittymistä. Tekeminen voi olla niinkin yksinkertaista kuin palapelin kokoamista.

– Aika moni perhe ja aikuisetkin ovat kaivaneet esiin palapelejä, joita voi tehdä yhdessä tai yksin. Itse asiassa aiemminkin monilla työpaikoilla on ollut taukotiloissa palapeli, Nina Lyytinen sanoo.

Keskittyä voi toki mihin tahansa, vaikka uuden kielen opetteluun tai aiempien taitojen syventämiseen. Jos olotila on jo valmiiksi kuormittunut, kovin vaativa uuden opettelu saattaa kuitenkin vain kuormittaa lisää. Poikkeavassa tilanteessa moni on jo muutenkin joutunut opettelemaan useita uusia asioita.

Jos terveyssyyt tai karanteeni eivät ole esteenä, ulkona liikkuminen on helppo keino mielen rauhoittamiseksi. Luonnossa liikkuessa voi välillä pysähtyä tietoisesti havainnoimaan, mitä juuri kyseisellä hetkellä näkee, kuulee, haistaa ja tuntee. Samalla voi hengittää muutaman kerran syvään. Pysähtyminen tähän hetkeen voi auttaa irrottautumaan mieltä vaivaavista asioista.

Huolien miettimistä voi puolestaan keskittää esimerkiksi huolihetkiin, vaikkapa vartin mittaisiin päivittäisiin tuokioihin. Muuna aikana huolet voi koettaa jättää taka-alalle.

Luo korona-arkeen sopivat rutiinit

Energiaa kannattaa Nina Lyytisen mukaan käyttää niihin asioihin, joihin voi itse olla vaikuttamassa. Se lisää tunnetta omasta toimijuudesta.

Esimerkiksi omiin rutiineihin voi itse vaikuttaa, ja ne ovat poikkeuksellisessa tilanteessa tärkeitä. Rutiinien muokkaamisessa voi käyttää luovuutta.

– Jotkut ovat aikaisemmin kulkeneet työmatkan vaikka bussilla ja kuunnelleet siinä podcastia tai äänikirjaa. Etätöihin siirryttyään he saattavat tehdä kuvitteellisen työmatkan ja lähtevät aamulla kävelemään kuunnellen äänikirjaa, Lyytinen sanoo.

• Lue lisää: Millaiset rutiinit sinulla on etätyöpäivän starttaamisessa ja lopettamisessa? Lue 10 asiantuntijan vinkkiä

Pelkällä sisulla ei tarvitse selvitä

Korona vaikuttaa ihmisten elämään hyvin erilaisin tavoin.

Riskiryhmään kuuluvat tai koronatartunnalle alttiissa ammatissa työskentelevät voivat pelätä muita enemmän omaa sairastumista tai sitä, että he tartuttavat taudin läheisiinsä.

Moni on nyt myös yt-neuvotteluiden tai lomautusten piirissä, ja oma taloustilanne on yhtäkkiä epävarma. Joillekin eristäytyneisyys lisää irrallisuuden ja yksinäisyyden tunteita, joillekin puolestaan kotona on turvatonta.

Toisaalta jotkut ovat jopa helpottuneita siitä, että kiireiseen arkeen on tullut odottamaton hengähdystauko.

– Ihmiset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Pelot ja huolet ovat hyvin eritasoisia, Nina Lyytinen korostaa.

Psykologi Nina Lyytisen mukaan ihmisten stressinsiedossa ja palautumisen kyvyssä on paljon eroja. Ihmisillä on kuitenkin kyky selvitä hyvinkin vaativista ja kovista tilanteista.

– Uskon ihmisten selviytymiskykyyn.

Nina Lyytinen korostaa, että muilta ihmisiltä on lupa pyytää ja vastaanottaa apua. Se, että osaa tarvittaessa hakea apua, voi edistää selviytymistä olennaisesti.

– Ei tarvitse selvitä pelkästään suomalaisella sisulla, vaan saa ja kannattaa pyytää apua, Nina Lyytinen sanoo.

Voit keskustella jutun aiheesta 26.4. klo 23 saakka.

Lue myös:

Koronavirus on kohottanut ihmisten stressitasoa ja stressi taas heikentää vastustuskykyä – "Älä stressaa" -kehotus ei kuitenkaan auta

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kuormittaa perheitä – haitallinen stressi voi siirtyä lapseen

Miksi on hyvä, että korona iski meihin juuri keväällä? Sään vaikutusta ei kannata aliarvioida, sanovat mielenterveyden asiantuntijat

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tästä voit lukea vastaukset tärkeimpiin koronakysymyksiin.

– Kukaan ei ole ollut kovempi Kiinaa kohtaan kuin minä, sanoi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump koronavirukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa tiistaina NPR:n mukaan.

Kun Trumpin hallintoa on syytetty koronakriisin huonosta hoidosta, presidentti on välillä osoittanut syyttävällä sormella Kiinaa, NPR kirjoittaa.

Trump on maalannut Kiinasta Yhdysvaltojen vihollista maailmantaloudessa. Tilanne kiristyi viime vuonna kauppasodaksi, mutta helmikuussa pelko koronakriisin talousvaikutuksista ajoi suurvallat aselepoon.

Presidentti on myös varoittanut, että mikäli demokraattiehdokas Joe Biden valitaan presidentiksi, Kiina tulee omistamaan Yhdysvallat, kirjoittaa Politico-lehti.

Samalla Trump itse on lehden mukaan velkaa Kiinalle kymmeniä miljoonia dollareita.

Asia oli tiedossa jo ennen edellisiä vaaleja

Trumpin talousasioita tutkinut New York Times -lehti julkaisi vuonna 2016 raportin, jonka mukaan Trump omistaa osan Manhattanilla New Yorkissa sijaitsevasta toimistorakennuksesta, jota vastaan on otettu 950 miljoonaa dollaria lainaa.

Velanantajien joukossa on yksi Kiinan suurimmista pankeista, Bank of China.

Politicon tietojen mukaan kiinalaispankin osuus lainasta on 211 miljoonaa dollaria. Ja sen on määrä erääntyä kesken Trumpin mahdollisen toisen presidenttikauden.

New York Timesin mukaan toinen kiinteistön lainoittajista on Goldman Sachs. Trump on sanonut, että Goldman Sachsilla on valtaa Hillary Clintoniin, joka oli presidentti Trumpin vastaehdokas edellisissä vaaleissa. Investointipankin tiedetään maksaneen Clintonille 675 000 dollaria puhujanpalkkioina.

Kovista Kiina-puheista huolimatta presidentillä on myös muita talouskytköksiä, Politico-lehti kertoo. Lehden mukaan kiinalaisomisteiset yritykset toimivat kahden luksuskohteen urakoitsijoina Arabiemiraateissa ja Indonesiassa.

Trump kaivelee jälleen Bidenin pojan toimia

Trump on keskittynyt presidentinvaalikampanjassaan Joe Bidenin Kiina-mielisyyden korostamisen ohella tämän Hunter-poikaan.

Isä ja poika Biden tekivät yhteisen Kiinan-matkan vuonna 2013, jolloin Joe Biden oli Yhdysvaltojen varapresidentti. Bidenia kritisoivat ovat tuoneet esille sen, että Hunter Biden solmi 1,5 miljardin dollarin arvoisen diilin kiinalaistahojen kanssa Bidenien Kiinan-vierailun jälkeen.

Trump on aiemminkin kaivellut Bidenien toimintaa Yhdysvaltojen ulkopuolella, ja Trumpin epäilty yritys painostaa Ukrainaa asiassa poiki virkarikostutkinnan.

Lue myös:

Trumpin haastaja on nyt selvillä – 10 avainseikkaa Trumpin ja Bidenin välisestä presidenttikisasta

Kirjeenvaihtajalta: Trumpilla on pakottava tarve löytää syntipukki koronaan – tähtäimessä on nyt Maailman terveysjärjestö WHO

Huhumylly Pohjois-Korean yksinvaltiaan Kim Jong-unin terveydentilasta jatkaa vinhaa pyörimistään. Kimin edellisestä raportoidusta näyttäytymisestä on nyt kulunut kaksi viikkoa.

Pohjois-Korean valtiollinen media uutisoi Kimin olinpaikasta viimeksi 11. huhtikuuta, jolloin hänen kerrottiin johtaneen politbyroon kokousta. Sen jälkeen yksinvaltiaasta ei ole näkynyt jälkeäkään, eikä hän osallistunut edes isoisänsä Kim Il-sungin syntymän muistojuhlaan 15. huhtikuuta. Edesmenneen diktaattorin syntymäpäivä on Pohjois-Koreassa suuri merkkipäivä.

Eteläkorealainen Pohjois-Korean asioihin erikoistunut Daily NK -uutissivusto raportoi aiemmin tällä viikolla lähteeseensä viitaten, että Kimille olisi tehty sydänleikkaus 12. huhtikuuta.

Daily NK kertoi aluksi useiden lähteiden vahvistaneen tiedon leikkauksesta, mutta korjasi myöhemmin vain yhden lähteen kertoneen leikkauksesta.

Nyt uutistoimisto Reuters uutisoi kolmeen lähteeseen viitaten, että Kiina olisi lähettänyt lääkäreitä Pohjois-Koreaan tarkastamaan 36-vuotiaan Kimin terveyden.

Reutersin mukaan Kiinan Pohjois-Koreaan lähettämässä delegaatiossa on mukana sekä lääketieteen asiantuntijoita että korkea-arvoisia virkamiehiä kommunistisen puolueen ulkosuhteiden osastolta. Uutistoimisto toteaa, ettei toistaiseksi ole selvää, mitä tällainen vierailu kertoo Kimin terveydentilasta.

Esimerkiksi Etelä-Korean viranomaiset ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole tietoa Kim Jong-unin tuoreista vakavista terveysongelmista. Trump sanoi torstaina uskovansa, ettei Daily NK:n uutinen pidä paikkaansa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo puolestaan sanoi tv-haastattelussa, ettei hänellä ole nyt mitään sanottavaa julkisuuteen Kimin terveydentilasta. Hän lisäsi Yhdysvaltain kuitenkin seuraavan tilannetta erittäin tarkasti.

Lisää aiheesta:

Eristynyttä valtiota seuraava NK-verkkosivusto: Pohjois-Koreassa alkoi outo ostospaniikki, syystä ei tietoa

Etelä-Korea kiistää tiedot, joiden mukaan Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin terveys olisi uhattuna

– En olisi pystynyt kirjoittamaan tätä aikaisemmin kuin nyt.

Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin apulaisylilääkäri Reetta Huttunen on ollut parikymmentä vuotta lääkärinä. Lääkärin työhön liittyy mielikuvia ja myyttejä, joita hän ravistelee tuoreessa esikoisrunokoelmassaan. Huttunen on infektiolääkäri, ja nyt hän auttaa koronapotilaiden hoidossa.

Hänen Valkoisessa takissa olen lähinnä mies -runokokoelmansa ilmestyi maaliskuussa ennen Suomen korona-aaltoa, mutta siellä on yksi runo, joka olisi voinut ennustaa tilanteen.

Keskieurooppalaisen kylpyläkaupungin lokakuinen alakulo

on minun vastuullani

niin kuin sydämenlyöntisi

teen ruumiintarkastuksen tyhjiin jäätelöbaareihin

tyhjät kassakoneet kirskahtavat

epätahtiset yskähdykset

ennustavat vaaraa, menetystä

kahvilanpitäjät kurkistelevat autiolle kävelykadulle

odotan:

heinäkuussa vanhukset täyttävät kadut, liikkuvat hitaasti

aamutohveleissa ja kylpylätakeissa suihkulähteille

ja kun kahvilat täyttyvät

saan hengähtää saavutetusta

Nyt Reetta Huttunen ei pysty työssään hengähtämään. TAYSissa koronapotilaita on ollut muuta maata vähemmän, mutta infektiolääkärit eivät vielä tiedä, pystyvätkö he pitämään edes kesälomia.

Reetta Huttunen vastaa tällä hetkellä erityisesti koronavirusepidemiaan liittyvästä suunnittelu- ja ohjaustyöstä, konsultaatioista ja jäljitystyöstä. Hän antaa teho-osastolla ohjeita, miten koronapotilaita hoidetaan.

Koronavirukseen liittyy paljon tuntematonta. Vaikka Reetta Huttunen osaa infektiolääkärinä tartuntatautilain kuin vettä valaen, tilanteet tulevat eteen uutena.

– Esimerkiksi karanteeniin asettamiset tuntuivat ennen dystopialta, nyt niitä tehdään liukuhihnalta.

Huttunen vertaa tilannetta siihen, kun hän metsässä mökkitiellä auton edessä kohtasi karhun ja kaksi poikasta.

– Tiesin, että karhu on metsässä, mutta se oli yllätys, että näin sen. Koronaankin liittyy samanlaisia vaaran ja yllätyksen elementtejä.

Samoin liittyy myös lääkärin työhön. Runoissa tulee esille neljä myyttiä, joita lääkäreihin liitetään.

1. myytti: Lääkäri pystyy aina parantamaan

Mielikuvamme on vahva siitä, että lääkäri pystyy parantamaan.

Lääkäri joutuu vaikeaan tilanteeseen, jos potilaiden ja omaisten odotukset ovat kaukana toipumisedellytyksistä.

– Vaikka kuinka haluaisi kertoa hyviä uutisia, ei aina voi.

Potilas voi tukeutua lääkäriin ja toivoa, että lääkäri pystyisi hänet parantamaan. Lääkärillä on iso vastuu siinä, miten uutiset kertoo.

Huonojen uutisten kertomiseen tottuu, mutta tilanne ja kohtaaminen on silti aina uusi. Potilaiden ja omaisten reaktiot ovat erilaisia.

Lääkäri on myös ihminen.

– Lääkärikin miettii jaksanko, osaanko ja riitänkö. Mietin pitkään, voiko näistä kirjoittaa, ovatko nämä liian arkoja asioita. Mitä potilas tai työnantaja ajattelee.

Lopulta Huttunen päätyi siihen, että runot ovat fiktiota ja niiden avulla voi käsitellä asioita. Tunteet runojen taustalla ovat aitoja.

2. myytti: Lääkäri tietää kaiken

Reetta Huttunen teki nuorena lääkärinä paljon päivystystä öisin, työvuorot olivat pitkiä. Kohtaamisia potilaiden kanssa oli paljon ja asioita tuli esille laajalla skaalalla.

Reetta Huttunen ajatteli, että lääkärin pitäisi tietää kaikki.

– Nuorempana lääkärinä ajattelin, että potilas hätkähtää tai tekee valituksen, jos tunnustan, etten tiedä jotain asiaa.

Lääkäreillä oli paksu lääkärikirja. Tuntui nololta selata sitä potilaan läsnäollessa ja tarkistaa tietoja. Nyt lääkäreillä on sähköiset hakemistot ja tiedon hakeminen on paljon nopeampaa ja helpompaa.

Jokin muukin on muuttunut.

– Nykypäivänä monet potilaat ovat tyytyväisiä, jos sanoo, etten tiedä, mutta selvitän asiaa ja palaan.

Huttusen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä, jos heidän asioihinsa paneudutaan ja kysytään arviota myös kollegalta. Tämä herättää tunteen, että asioihin on perehdytty eikä päätöksiä tehdä lonkalta.

3. myytti: Lääkäri on vahva

Reetta Huttusen mukaan on inhimillistä, että ihminen haluaa tukeutua sellaiseen, joka pystyy auttamaan.

– Kukaan ei halua joutua sen käsiin, joka on heikko siinä hetkessä.

Lääkärin vahvuus on kokemuksessa ja tiedossa. Lääkäri joutuu ottamaan vastuun toisesta ihmisestä. Lääkäri ei voi karata paikalta, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea. Pitää olla valmis tekemään vaikeitakin toimenpiteitä.

– Lupa kajota toiseen ihmiseen on valtava lupa.

Lääkärin pitää myös pystyä herättämään luottamusta ihmisessä, että toimenpiteet saadaan tehtyä. Nuorelle lääkärille luottamus voi olla vaikea saavuttaa ja siinä vaaditaan myös kykyä esiintyä. Reetta Huttunen kertoo runossa, miten hän tarvittaessa madaltaa ääntään, että luottamus saavutetaan.

Toimenpiteiden tekeminen vaatii myös herkkyyttä ja empatiaa. Yliempaattinen ei kuitenkaan voi olla.

– Yliempaattinen ei haluaisi tuottaa toimenpiteen tuottamaa kipua, vaikka se olisi edellytys paranemiselle. Lääkärin täytyy pitää tunteet poissa, vaikka näkee, että toiseen sattuu.

Paniikillekaan ei ole sijaa. Reetta Huttunen muistaa yhä, kuinka lapsen elämä oli kiinni siitä, miten hän osasi toimia terveyskeskuslääkärinä.

– Terveyskeskuksesta oli sairaalaan liian pitkä matka. Tilanne meni silloin onneksi oikein.

4. myytti: Lääkäri ei tee virheitä

Mitä jos tilanne olisi mennyt toisin ja lapsi esimerkiksi kuollut? Mitä jos koronapotilas kuolee Huttusen vahtivuorolla?

Kukaan lääkäri ei ole syrjässä näiltä pohdinnoilta, vaikka olisi kuinka kokenut.

– Lääketiede ei ole absoluuttinen tiede, muuttajia on paljon, eikä potilas ole koskaan samanlainen. Tässä on vaaran ja epätietoisuuden momentti läsnä.

Jokainen lääkäri kohtaa Huttusen mukaan tilanteen, jossa hän ei ole voinut ennustaa tilannetta. Sattumilla ja yllätyksillä on merkitystä.

Lääkäriä ja potilasta voi helpottaa se, että sairaalassa mennään standardien mukaan eli tietyt toimenpiteet ja tutkimukset tehdään järjestyksessä. Lääkäri määrää hoitoja sen mukaan, mikä potilaalla todennäköisesti on.

Jos jotain odottamatonta tapahtuu silti, lääkärin ei auta muu kuin hyväksyä tilanne.

–Sitten asia käsitellään yhdessä omaisten ja kollegoiden kesken. Asiat on kerrottava suoraan.

Lääkärin pitää käsitellä myös omat tunteet. Reetta Huttusella auttaa kirjoittaminen. Hän on voittanut Pirkanmaan kirjoituskilpailun vuonna 2018 ja saanut samana vuonna novellistaan Hannu Salama -seuran tunnustuspalkinnon. Huttunen on opiskellut kirjoittamista Ahjolan opistossa Tampereella.

– Kirjoittamalla voi tuoda esille vaikeitakin tunteita, Huttunen sanoo.

Potilaiden silmissä näkyy usein sama katse kuin Huttusen kohtaamalla äitikarhulla mökkitiellä.

– Näin pelon, valtavan menettämisen pelon. Saman pelon olen nähnyt ihmisten silmissä koronapandemian kynnyksellä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronatilanteesta

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

NYNÄSHAMN

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen koputtaa Nynäshamnin sairaalassa potilashuoneen ovelle. Sisällä on kaksi COVID-19 virustautia sairastavaa vanhusta.

Hänellä on kumisaappaat jalassa ja päässään ruokalapusta tehty suoja. Oikeat pääsuojat ovat sairaalasta loppu.

– Haloo, täällä on hoitaja-Sonja. Olen tulossa sisälle huoneeseen. Menisittekö vähän kauemmaksi ovelta seisomaan sänkynne viereen, niin pääsen sisään.

Aspinen on hoitanut pitkään potilaita Nynäshamnin sairaalan geriatrisella akuuttiosastolla, mutta viime viikkoina hyvin moni vanhus on ollut koronapotilas.

Hän on ollut monta kertaa vastaavassa tilanteessa.

– He kysyvät, tuleeko taudista selviämään, meneekö tämä pahemmaksi, sanoo Aspinen

– Olemme mukana saattamassa heitä, jotka eivät selviä. Tuntuu pahalta, että kuoleva ei saa omaistaan mukaan siihen hetkeen. Mielelläni välitän niitä ajatuksia potilaan ja omaisten välillä, hän kertoo.

Nynäshamn sijaitsee Tukholman alueen eteläosassa. Tukholma ja sen viereinen Sörmlannin alue ovat pahiten virustaudista kärsineitä alueita Ruotsissa.

Ruotsin strategiasta on puhuttu Suomessa paljon, mutta vähemmän siitä, että sen päätavoite on ollut suojella vanhuksia ja riskiryhmiä.

Kansanterveysviranomainen on päivästä toiseen julistanut, että maassa rakennetaan muuri vanhusten turvaksi ja muuten toimitaan suosituksiin ja kehotuksiin perustuen.

Tulos on hätkähdyttävä.

Joka kolmas koronaan kuollut on ollut hoidettavana vanhustenhoidossa.

Tartuntoja on levinnyt vanhusten hoivayksiköihin koko maassa.

Tukholman yksiköistä 75 prosentissa on tartuntoja. Tukholman alueen kuolleista puolet on asunut hoivakodissa.

Pääministeri Stefan Löfven on myöntänyt, että maassa on epäonnistuttu vanhusten suojelemisessa koronakriisissä.

Sairaanhoitaja Aspinen käyttää suorempia sanoja.

– Tuntuu, että vanhukset on uhrattu tässä Ruotsin tavassa toimia. Me emme saa takaisin näitä kuolleita. Täällä ei ole ymmärretty, miten herkkä ihmisryhmä on kyseessä.

Laumasuoja ei ole Ruotsin virallinen linja, mutta Aspisesta on selvää, että siihen pyritään.

– Viranomaiset ovat kertoneet, että se saavutetaan Tukholmassa toukokuun aikana ja moni ruotsalainen kollega on kertonut siksi jaksavansa.

Aspisen omat iäkkäät vanhemmat ja isoäiti asuvat Suomessa.

– Olen niin iloinen siitä, että he ovat siellä eivätkä täällä.

Sonja Aspinen tuli Ruotsiin sairaanhoitajaksi 1990-luvulla, kun työtä ei löytynyt lama-aikana Suomesta.

Hän perusti 2000-luvun alussa hoitoalan henkilöstövälitysyritys Ingrian ja työskentelee myös itse sitä kautta kymmenillä eri osastoilla vuodessa.

Maaliskuun alussa Aspinen huomasi, että töissä tilanne muuttui raskaaksi äkillisesti. Potilaita alkoi tulla samaan aikaan paljon.

Hän ihmetteli, miksi yksiköissä ei alettu heti toimia.

Kansanterveysviranomainen ilmoitti 10.3. viruksen leviävän laajasti Tukholmassa. Osa kunnista ja palveluntarjoajista asetti vierailukieltoja, osa ei.

Tukholman kaupunki kielsi vierailut vasta 18.3.

– Uskon, että aika paljon on henkilökunta tartuttanut, varsinkin vanhainkodeissa. Aluksi tartuttivat omaiset, Aspinen sanoo.

Hänestä taudin on täytynyt levitä henkilökunnan välityksellä, koska vanhuksia hoitavia ei ole testattu säännöllisesti. Ruotsissa on ensijaisesti testattu sairaaloiden ja päivystysten hoitohenkilökuntaa ja hyvin sairaita.

Epidemian puhjettua Aspinen oli mukana tilanteessa, jossa potilas oksensi hoitajien päälle. Potilaan koronavirustesti osoittautui positiiviseksi tuloksen tultua 12 tunnin kuluttua.

– En päässyt testeihin, vaikka pyysin ja kerroin tapahtuneesta. Minusta se on häkellyttävää.

Ruotsissa taudin itämisaikana pidetään 48 tuntia. Jos sinä aikana ei oireita ilmaannu, on sairaanhoitajalla työvelvoite. Aspisesta tuntui vaikealta ajatus mennä töihin mahdollisesti virusta kantavana.

– Ratkaisin tilanteen siten, että menin töihin koronapotilaiden osastolle. Siellä sain suojavarusteet päälleni ja tiesin, että en tartuta ketään.

Hänestä turvallisinta juuri nyt on Ruotsissa työskennellä koronapotilaiden osastolla.

– Suojavarusteita on hyvin saatavilla, hygieniarutiinit toimivat ja on työntekijöillä on kokemusta infektioista.

Tartuntojen leviäminen hoivakodeissa on johtunut myös työntekijöistä, joilla on ollut puutteellinen ammattitaito.

Ruotsissa on suuri pula työntekijöistä vanhustenhoidossa. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan 160 000 lähihoitajaa lisää tilastokeskuksen laskelman mukaan.

Lähihoitajan tutkinto ei ole Ruotsissa suojattu ammattinimike kuten Suomessa. Koulutuksen sisältö ja kesto voivat vaihdella suuresti, mutta tutkinnon suorittanut voi kutsua itseään lähihoitajaksi.

– Tarvitsemme maahanmuuttajia hoitotyöhön, mutta osalla on ollut riittämätön kielitaito tai selkeitä puutteita osaamisessa. Koemme, että tässä otetaan iso riski. Olemme jo pitkään vaatineet, että lähihoitajakoulutuksen on oltava säädeltyä, kertoo tiedottaja Fredrik Jansson ammattiliitto Kommunalenista.

Liitto on huomauttanut asiasta usein jo ennen pandemiaa.

Sonja Aspinen on tavannut vuosien varrella useita lyhyen koulutuksen saaneita.

Hänelle on jäänyt mieleen työpäivä pandemian alusta.

– Ulkona alkoi sataa räntää. Monet maahanmuuttajataustaiset hoitajat alkoivat iloita ja taputtaa käsiään. He selittivät minulle, että koronavirus kuolee lumisateessa.

Aspinen kertoi heille, miten asian laita oli eikä sen jälkeen enää taputettu.

Valvova viranomainen selvittää parhaillaan, millaisia puutteita vanhustenhoidon työntekijöillä on, muun muassa koskien perushygieniaa.

Sonja Aspinen on työskennellyt Ruotsissa monissa aiemmissa virusepidemioissa. Vaikka Ruotsi on epäonnistunut vanhusten suojelemisessa, pitää Aspinen Ruotsia erittäin hyvänä paikkana työskennellä sairaanhoitajana.

– Suomessa se asenne oli suunnilleen se, että etkö päässyt lääkikseen. Täällä minua arvostetaan ja se näkyy niin suhtautumisessa kuin palkassakin, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Ruotsissa koronaan kuolleita suhteessa kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna, valtionepidemiologi pohtii syitä: "Vanhainkotimme ehkä haavoittuvampia"

Ruotsin koronauhrien määrä nousi yli 2 000:n – Uutta tietoa laumasuojan kehittymisestä

Tukholmassa on liikkeellä jo kymmeniätuhansia ihmisiä enemmän kuin maaliskuussa – viikonloppuna ulkoiltiin sankoin joukoin

Ruotsissa asuva Sirpa Nikula puolustaa maan koronalinjaa: "Eivätkö suomalaiset sairastu, kun kömpivät ulos luolistaan?"

Maailma kääntyi uuteen asentoon nopeasti.

Omista kokemuksistaan kertovat nyt pienten yritysten nuoret toimijat, jotka olivat tänä keväänä tekemässä suuria muutoksia.

Kaikki tapahtui niin äkkiä, että muutamia kuukausia aiemmin tehdyt suunnitelmat tuntuivat hetkittäin olevan pohjaa vailla.

Pelotti, itketti, nauratti.

Viime viikot ovat olleet melkoista tunteiden vuoristorataa.

Baari valmiiksi hetkellä, kun sitä ei voinut avata

Sisarukset Reeta, 32, ja Jesse Kallio, 37, päättivät laajentaa rohkeasti ravintolatoimintaansa. Nyt he maksavat vuokraa kaksista tiloista: uudenkarhea, remontoitu baari odottaa asiakkaita tyhjillään.

Oululaiset Kalliot aloittivat ravintoloitsijan uransa vuosi sitten toukokuussa, kun he avasivat olutmyymälän ja -baarin, Juomapuohin. Paikka oli pieni. Reeta Kallio kutsuu sitä kioskiksi, sillä se piti sisällään vain kymmenkunta asiakaspaikkaa.

Alku oli niin rohkaiseva, että loppuvuodesta he alkoivat suunnitella siirtymistä suurempiin tiloihin, paraatipaikalle kävelykatu Rotuaarin varteen.

Päätösten aika oli tammikuussa.

Reeta Kallio muistelee, että jo silloin uutisissa puhuttiin uudesta sairaudesta, mutta sen enempää hän ei päätään asialla vaivannut.

– Uutisista luin, että Kiinassa on jotakin koronavirusta liikkeellä, mutta pienessä mielessäkään ei käynyt, millä mittakaavalla tämä tulee Suomeen.

Kalliot päättivät tehdä vuokrasopimuksen, ja aiemmin kahvilana toimineessa liiketilassa aloitettiin remontti. Esimerkiksi oluthanat rakennettiin varta vasten sisarusten suunnitelmien mukaan. Kaikki oli valmista avajaisia varten 8. huhtikuuta.

Niitä ei kuitenkaan päästy viettämään. Määräys ravintoloiden sulkemisesta oli tullut voimaan muutamaa päivää aikaisemmin.

Tunnelmat ovat katkeransuloiset, Reeta Kallio kuvailee viime viikkojen ajatuksiaan.

– Tunneskaala on vaihdellut silkasta kauhusta yltiöoptimismiin.

Hän kertoo, että hetkittäin ajatukset on vallannut suru ja pelko siitä, että kaatuuko kaikki, ovatko kaikki rahalliset ja paljon työtä vaatineet panostukset olleet turhia.

Kallioiden liiketoiminnan rasitteena on myös vielä vanhojen tilojen vuokra, jota he maksavat irtisanomisajalta vielä keskikesään asti.

Päivien ja viikkojen kuluessa mielen on kuitenkin vallannut toiveikkuus, vaikka tilanne ei vielä olekaan ohi. Nyt vain odotellaan kesäkuun alkua. Suuria avajaisia ei järjestetä, vaikka ravintolat saisivatkin silloin ovensa avata.

Oljenkortena sisarusten yritystoiminnassa toiminnassa on oluen ulosmyynti. Se on tuonut yritykselle pienen tulovirran, vaikka ravintolatoiminta on aiemmin merkittävästi suurempaa osaa näytellytkin.

– Meillä oli onneksi valmiiksi vähittäismyyntiluvat. Nyt se on ainoa, mitä voidaan tehdä, mutta merkittävä osa myynnistä puuttuu kokonaan.

Entä yhteistyö veljen kanssa, onko poikkeustilanteessa rasittavaa, kun tekee töitä yhdessä läheisen kanssa? Päinvastoin, Reeta Kallio sanoo.

– Korona-aikaan on ollut tuki ja turva, että tekee töitä ihmisen kanssa, jonka tuntee läpikotaisin.

Kivijalkakauppa auki poikkeustilan keskellä

Ympäröivä maailma oli alkuvuoden taka-alalla, ystävykset Jenna Moilanen, 26, ja Iiris Salminen, 23, painoivat hommia miesten kierrätysvaatteisiin keskittyvän liikeideansa kanssa.

Yrittäjäuran alku sujui kuplassa. Toiminnan suunnitteleminen ja käynnistäminen vei kaiken huomion.

Liiketilan remonttia tehtiin itse ja läheisten avustuksella. Harjanvarsista kehiteltiin vaaterekkejä ja ystävä teki liikkeen seinään suuren maalauksen.

Second hand -liike Ullakon avaamisen aika oli maaliskuun lopulla. Hetkellä, jolloin suomalaisia oli juuri ohjeistettu pysyttelemään kotioloissa. Kuplan ulkopuolella maailma oli hiljentynyt.

– Se realisoitui meille sitten, kun ovet avattiin ja ihmisiä kulki kaupungilla yllättävän vähän.

Toki Moilanen ja Salminen olivat keskustelleet muuttuneesta tilanteesta kevään aikana. Poikkeusaika jännitti. Uutisten sävy muuttui jatkuvasti vakavammaksi, kun liikkeen avaamisajankohta lähestyi.

– Kyllä se kieltämättä pelotti, mutta olemme kuitenkin olleet koko ajan varmoja yritysideastamme, Iiris Salminen sanoo.

Moilasen ja Salmisen ura vaatekauppiaina sai alkunsa vuosi sitten kahvipöydästä. Ystävien kesken puheenaiheeksi nousivat tulevaisuudensuunnitelmat. Pitäisikö opiskella uutta, vaihtaa työpaikkaa tai jopa ottaa tulevaisuus omiin käsiin ja alkaa yrittäjäksi.

Viimeinen vaihtoehto alkoi kiehtoa ja pian ystävykset olivat tekemässä liiketoimintasuunnitelmaa miesten kierrätysmuotiin erikoistuneelle vaateliikkeelle.

Tilaa voisi olla uudelle yrittäjälle, joka ostaisi hyväkuntoisia miesten vaatteita, huoltaisi ne ja myisi eteenpäin.

Takana on nyt muutama viikko uraa vaatekauppiaana. Moilanen kertoo, että ihmisiä on alkanut näkyä liikenteessä enemmän, vaikka rajoitukset ovatkin edelleen voimassa. Myös vaatteita on tullut kaupattavaksi, ja sosiaalisen median kautta he ovat myyneet tuotteita muualle Suomeen.

Korona-arki on tuonut tullessaan jopa myös tuoreet vaatekauppiaat yllättäviä ilmiöitä.

Normaalisti kevään juhlakauden alla miesten puvut tekevät hyvin kauppansa, mutta kun valmistujaisjuhlat on peruttu, on miesten puvuntakkien vastaanottoa pitänyt rajoittaa. Niistä on nyt ylitarjontaa, Moilanen sanoo.

Muutto lykkääntyi, kun Uusimaa meni kiinni

Kolme vuotta yrittäjänä toimineen Veera Ylikotilan, 24, oli määrä ottaa yrityksensä kanssa tänä keväänä suuri askel.

Pellavatuotteita valmistavan Vera-Veran oli tarkoitus siirtää koko toimintansa Oulusta Helsinkiin. Alkuvuonna tehdyn suunnitelman mukaan sekä yrityksen että Veera Ylikotilan piti olla muuttanut Helsinkiin 1. huhtikuuta.

Samaan aikaan, kun Ylikotilan piti allekirjoittaa vuokrasopimus uusista toimitiloista, koronauutiset vyöryivät kiihtyvällä tahdilla ja Uudenmaan eristystä alettiin kaavailla. Se sai nuoren yrittäjän hetkeksi paniikkiin.

Tilanne oli niin epävarma, että hän alkoi empiä muutoksen tekemistä.

Ylikotila sanoo yllättyneensä myös omasta reaktiostaan. Hän otti aikalisän ja pysähtyi miettimään tilannetta, kun ympärillä velloi suuri hämmennys siitä, mitä on tapahtumassa.

– Täytyy myöntää, että pelotti, vaikka olen aina pitänyt itseäni tosi rohkeana.

Veera Ylikotila on pyörittänyt yritystään yksin. Vaikka koronatilanne sai muuttosuunnitelmat viivästymään, on yrityksen arki pysynyt muuten hyvin radallaan. Ainoastaan työtilojen yhteydessä sijainnut kauppa on nyt suljettu. Verkkokauppa ja tuotteiden valmistus toimivat entiseen malliin.

Kun Ylikotila on nyt sulatellut tilannetta hetken, on muutto pääkaupunkiin toteutumassa toukokuun aikana, vaikka ensimmäisellä kerralla uusia vuokrasopimuksia ei tullutkaan allekirjoitettua. Seuraavat askeleet on otettava.

– Jos niitä ei nyt ota, ne voivat jäädä kokonaan ottamatta. Kyllä elämä taas myöhemmin normalisoituu, Ylikotila uskoo.

Helsingissä odottaa myös uusi tilanne, kun samoissa työtiloissa työskentelee myös toinen sisustusalan yrittäjä. Ajatus ilahduttaa pitkään yksin töitä tehnyttä Ylikotilaa.

Veera Ylikotila kertoo muiden tässä jutussa haastateltujen yrittäjien kanssa samanlaisesta havainnosta.

Asiakkaat puhuvat entistä enemmän paikallisten toimijoiden arvostuksesta.

Yleinen tuki ja ilmapiiri pieniä toimijoita kohtaan on muuttunut. Sosiaalisessa mediassa on ollut viime viikkojen aikana lukuisia erilaisia kampanjoita ja pienet toimijat kokevat, että heitä halutaan tukea.

Ajatus lämmittää, mutta kuinka hyvin ne tukevat liiketoimintaa. Sen näyttää aika.

Onko koronakriisi muuttanut sinun kulutuskäyttäytymistäsi ja aiotko käyttää jatkossa entistä enemmän pienten toimijoiden palveluita? Voit keskustella aiheesta 27.4. kello 23:een saakka.

Suomalaiset hurahtivat etätöihin – muutos avaa yrityksille sauman säästää vuokrakuluissa

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan noin puolet maan yli miljoonasta etätyöläisestä haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä pitkälti etänä myös jatkossa. Se tuo yrityksille oivan mahdollisuuden säästää toimitilojen vuokrakuluissa.

Aivoinfarkti pysäytti Tiina Katriina Tikkasen – terapiassa mielen sopukoista alkoi pulpahdella kamalia muistoja

Esikoiskirjailija Tiina Katriina Tikkanen kirjoitti fiktiivisen tarinan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kirjan päähenkilön kokemukset pohjaavat Tikkasen omakohtaiseen traumaan – isän tekemään seksuaaliseen väkivaltaan. Tikkanen toivoo, että vaikeistakin asioista puhutaan. Jopa tabuista.

Kuka kantaa vastuun, kun me kuollaan? Ulkolinjan erikoisartikkeli al-Holin suomalaisista naisista ja lapsista

Ylen erikoisartikkeli kertoo kuvan ja videon keinoin suomalaisnaisten ja lasten elämästä eristyksissä, pelossa ja kylmyydessä al-Holin Isis-leirillä. Artikkeliin pääset tästä.

Michigan tempaisi koronarajoitukset tappiin – Trump yllyttää kannattajiaan kapinaan

Michiganin osavaltiossa on otettu käyttöön poikkeuksellisen tiukat rajoitukset koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kaupoissa ja muissa julkisissa sisätiloissa on pakko pitää maskia. Kesän kynnyksellä mökkeilykieltoa kuitenkin höllennettiin.

Radikaali elämänmuutos herättää kuitenkin myös yhä kiihtyvää vastarintaa. Yle seuraa Yhdysvaltain vaalivuonna erityisen tarkasti Michigania, josta on tullut yksi Yhdysvaltain pahimmista koronapesäkkeistä.

Pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa

Ilmavirtaus käy myös viikonvaihteessa ja alkuviikolla pohjoisen puolelta. Kovimmat tuulet kuitenkin heikkenevät. Öisin on selkeää ja kylmää. Aamut ovat monin paikoin aurinkoisia, mutta päivisin taivaalle kertyy pilvilauttaa ja varsinkin idässä ja pohjoisessa tulee paikoin lumi- tai räntäkuuroja.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Pankkiautomaatista ei voi saada rahaa koskettamatta sitä. Sormin täytyy näpytellä ainakin pankkikortin tunnusluku sekä haluttu rahasumma.

Työterveyslaitos on yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistanut, että kaikki usein kosketeltavat pinnat tulee puhdistaa huolellisesti ja usein. Julkisissa tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi ohjeen mukaan tehdä ainakin päivittäin, mutta varsinkin näin epidemian aikaan useamminkin, esimerkiksi 2–4 tunnin välein.

Suurimmalla osalla Suomen pankkiautomaateista hygieniaohje on unohtunut täysin. Niiden peseminen on vastuutettu lähinnä yhtiöille, jotka vastaavat automaattien täyttämisestä ja huoltamisesta. Helposti kuluu viikko, ettei automaatin hygieniasta huolehdi kukaan.

Nostoautomaatteja Suomessa hallinnoivan Nokas cms oy:n myynti- ja kehitysjohtaja Risto Lepo ei usko, että pankkiautomaatit ovat millään tavalla merkittäviä koronaviruksen levittäjiä. Hän luottaa kansainvälisiin tutkimuksiin ja THL:nkin arvioon siitä, että koronavirus ei leviä pinnoilta kovin hanakasti.

– En minä hirveän suurta huolta kanna. Kauppakoreja, ostoskärryjä, oven- ja autonkahvoja, hissin nappuloita ja muita sellaisia tuskin desinfioidaan kovin paljon. On mahdoton tehtävä desinfioida kaikkea, sanoo Lepo.

Samoilla linjoilla on myös Otto-automaatteja hallinnoiva Automatia pankkiautomaatit oy:n käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanen.

– On tietenkin selvää, että jokaisen käyttäjän jälkeen puhdistustoimenpiteitä ei voida suorittaa, mutta puhdistukset pyritään suorittamaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, kertoo Pennanen sähköpostiviestissään.

Kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa desinfiointia ja siivousta on koronaviruksen takia kuitenkin lisätty. Myös Veikkaus poisti peliautomaatit käytöstä, ettei koronavirus pelaamisen aikana leviäisi.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Laitinen kertoo lukeneensa kansainvälisistä julkaisuista, että erilaisia näppäimiä, kuten esimerkiksi hissin painikkeita, voisi näinä aikoina yrittää painaa rystysillä.

– En ole kyllä itsekään kokeillut, onnistuisiko pankkiautomaatin käyttäminen rystysillä. Itse käytän suojakäsineitä kaupassa ja automaateilla, sanoo Laitinen.

Siistiminen kerran viikossa

Suomen 1 750 pankkiautomaatista vastavat lähinnä kaksi yhtiötä: Automatia pankkiautomaatit oy ja Nokas cms oy.

Automatia pankkiautomaatit oy:lla ovat Otto-, OttoPlus ja TalletusOtto-automaatit, joita on liki 1 200 eri puolilla Suomea.

Yhtiön käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanenkertoo, että ulkona olevien pankkiautomaattien puhdistuksen hoitavat arvokuljetusyhtiöt. Ne tekevät sen samalla, kun käyvät muutenkin hoitamassa automaattia.

Normaalitilanteessa näin tapahtuu ainakin kerran viikossa.

– Toistaiseksi käyntikerrat automaateilla on pystytty pitämään lähes normaalilla tasolla, kertoo Pennanen.

Koronan takia siistimistä ei siis ole lisätty.

Sisätiloissa olevien Otto-automaattien puhdistuksen hoitavat Pennasen mukaan samat henkilöt, jotka muutenkin huolehtivat rakennuksen sisätilojen siisteydestä.

Harri Pennanen ei kerro, ovatko he ohjeistaneet sisätiloissa olevien pankkiautomaattien puhdistamista. Hän ei osaa kertoa, miten usein sisätiloissa olevia automaatteja pestään.

– Tässä asiassa tuntuu toimivan jonkinlainen yhteisvastuullisuus. Osapuolet vaikuttavat huolehtivan nykytilanteessa yli velvoitteidensa myös muiden henkilöiden ja asiakkaiden turvasta, kuvaa Pennanen tilannetta sähköpostiviestissään.

Käteisen käyttö on koronaviruksen takia Suomessa vähentynyt merkittävästi – jopa puolella.

– Viranomaisten, pankkien ja muiden alalla toimivien käsitys on pitkälti yhtenevä, että tällä hetkellä käteisen käyttö on jotakuinkin puolittunut normaaliaikoihin verrattuna, kertoo Automatia pankkiautomaatit oy:n käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanen.

Suomessa pankkiautomaateilla asioidaan miljoonia kertoja kuukaudessa. Vuonna 2017 pelkästään Otto-automaatteilla oli yli 100 miljoonaa tapahtumaa.

Likaiset automaatit

Nokas cms oy omistaa Nosto-automaatit, joita Suomessa on kaikkiaan 530. Yhtiön myynti- ja kehitysjohtaja Risto Lepokertoo, että sen automaateista suurin osa on S-ryhmän ja Lidlin kiinteistöissä.

– Heidän kanssaan on sovittu, että samalla kun siellä muutenkin desinfioidaan maksupäätteitä, he puhdistavat myös Nosto-automaattien näppäimistön. Myös rahahuollolle on ilmoitettu, että he desinfioivat näppäimistön käydessään täyttämässä automaatteja. Mutta hoitavatko he sen, sitä meidän on mahdotonta sanoa, kertoo Lepo.

Kaikkein huonoimmalle hoidolle tuntuvat jäävän ulkotiloissa olevat pankkiautomaatit. Nosto-automaattien osalta niiden peseminen ja korona-aikoina desinfioiminen kuuluisivat kiinteistön omistajalle.

– Vaikka sopimuksiin on kirjattu mitä, niin välillä löytyy hyvin törkyisiä automaatteja. Varsinkin keväällä, kun on katupölyä. Jos joku pesee ne kerran viikossa, näinä aikoina se ei riitä, soimaa Risto Lepo.

Käsidesit eivät säily

Sekä Nosto-automaattien Risto Lepo että Otto-automaattien Harri Pennanen kertovat miettineensä kovasti, miten hygieniaongelma saataisiin ratkaistua.

Joidenkin pankkiautomaattien ääreen onkin laitettu käsidesi. Ongelmaksi on tullut, että niitä varastetaan.

Käsidesiä ei voi jättää myöskään ulkona olevien automaattien äärelle ilkivallan ja varastamisen takia.

Siksi automaattiyhtiöt toivovat pankkiautomaattien asiakkaiden muistavan niin oman kuin muidenkin asiakkaiden terveyden.

– Toivomme, että jokainen asiakas huolehtisi omasta käsihygieniastaan, kertoo Risto Lepo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Viruksen leviäminen pintojen kautta ei kuitenkaan THL:n mukaan ole kokonaisuudessaan merkittävä, eikä ainakaan toistaiseksi ole havaittu viruksen levinneen pintojen tai esimerkiksi elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä.

Yle seuraa jatkuvasti koronaviruksen vaikutuksia Suomessa ja maailmalla. Lue uusimmat tiedot tästä.

Lappeenrannan matkustajasatamassa matkustajalaiva M/S Carelia saa keväisen ehostuksen. Kylkiin tulee uutta valkoista maalia ja sisällä uusitaan seinälevyjä. Normaalisti alus aloittaa Lappeenrannan ja Viipurin väliset risteilyt toukokuun puolivälissä, mutta nyt Venäjän raja on suljettu.

Risteilykauden alkamisesta ei ole varmuutta.

– Kauden aloituksesta toiveet ovat aika huterat tällä hetkellä, mutta toivottavasti vielä loppukesästä päästään risteilemään, pohtii varustamon Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.

Vielä alkuvuodesta näytti ennakkovarausten perusteella siltä, että Saimaan laivamatkailussa on tulossa vuosikymmenen ennätysvuosi, mutta nyt varaudutaan ulkomaanristeilyjen siirtymiseen vuodella. Kotimaisia matkailijoita sen sijaan on tulossa lyhyille risteilyille.

– Jos risteilyjen aloittaminen on turvallista vaikka elokuussa, aloitamme kauden silloin. Ja kausi voisi jatkua poikkeuksellisesti syyskuun loppuun, sanoo Laine.

Jos tänä kesänä ei voida risteillä lainkaan Venäjälle, varustamo harkitsee liikenteen aloittamista pelkästään Saimaalla.

Matkailija ei lähde lomalle, ennen kuin hänelle on palautunut perusluottamus siihen, että matkailu on turvallista Timo Lappi

Turvallisuus halutaan varmistaa myös lomalla

Koronapandemia on saanut matkailijat kiinnittämään huomiota matkaan liittyviin riskeihin, ja sen seurauksena matkoja suunnitellaan nyt tarkemmin ja varataan netistä etukäteen.

– Matkailija ei lähde lomalle ennen kuin hänelle on palautunut perusluottamus siihen, että matkailu on turvallista, pohtii Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Turvallisuudentunnetta vahvistaa se, että asiakas varmistuu kaikista matkan vaiheista etukäteen ja kaikki palvelut on varattu netistä jo ennen matkaa. Esimerkiksi eteläisen Saimaan aluetta markkinoivassa GoSaimaassa on huomattu matkahakujen lisääntyminen, kun matkakohteesta haetaan tarkempaa tietoa.

– Ihmisillä on enemmän aikaa tehdä suunnitelmia. Enää ei tehdä suunnittelemattomia matkoja kuten aiemmin, pohtii GoSaimaaOy:n hallituksen puheenjohtaja Anne Kaarnijärvi.

Myös lentoyhtiöt ovat huomanneet asiakkaiden varauskäytäntöjen muuttuneen. Latvialainen airBaltic arvioi, että keskieurooppalainen matkailija etsii tällä hetkellä ruuhkatonta kohdetta, jossa lomailua pidetään turvallisena.

– Ihmiset haluavat matkustaa Keski-Euroopasta tänä kesänä sellaisiin maihin, kuten Suomeen ja Latviaan, joissa on väljää eikä tauti ei ole niin pahasti vaikuttanut. Välimeren ruuhkaisten rantakohteiden vuoro on tulevina vuosina, sanoo airBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss.

Gaussin arvion mukaan lähivuosina matkoja tehdään harvemmin, mutta niiden keskihinta nousee. Suomeen hän uskoo keskieurooppalaisten saapuvan vasta elo- ja syyskuussa, kun ulkomaanmatkailu vähitellen alkaa elpyä - ellei koronatapausten määrä yllättäen käänny uudestaan nousuun, jolloin matkustusrajoituksia tiukennettaisiin jälleen.

Mökkimatkailuun tulossa hyvä kesä

Kun moni on vältellyt kuukausien ajan isoja väkijoukkoja, niitä halutaan välttää aluksi myös lomalla. Sen seurauksena vuokramökkien kysyntä on lisääntynyt varsinkin Saimaan ja Päijänteen alueilla.

– Tänä kesänä suomalaiset viihtyvät mökeillä. Koska kaikilla ei ole omaa mökkiä, niin mökkivuokrauksen markkinat tulevat olemaan erinomaisia, sanoo Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Loma-asuntoja vuokraavassa Lomarenkaassa on tehty sama havainto. Tulevan kesän ennakkovaraustilanteessa ei näy koronapandemia, vaan varsinkin suomalaiset varaavat mökkejä yhtä vilkkaaseen tahtiin kuin aiemmin. Mökkiloman valitsee myös moni sellainen perhe, jota mökkeily ei tähän asti ole juurikaan kiinnostanut. Sen sijaan venäläisten tai muiden ulkomaalaisten tekemiä varauksia ei juuri nyt tule.

– Kesän osalta odotukset ovat korkealla, vaikka varsinainen varaussesonki alkaa toukokuussa, kun kesälomien ajankohta varmistuu, sanoo Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola.

Yhtiö välittää noin neljäätuhatta mökkiä, joiden kesäkohteista valtaosa sijaitsee Järvi-Suomen alueella sekä merenranta-alueilla.

Kotimaan matkailijat pelastavat matkailuyrityksiä konkursseilta

Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n mukaan peräti 80 prosenttia hotelleista on ollut kiinni alkuvuoden ajan kysynnän romahdettua, ja avoinna olevissakin käyttöaste on jäänyt pariin prosenttiin. Useimmat majoitusliikkeistä avautuvat uudelleen kesäkuun alussa.

– Jos heti kesäkuussa alkaa jo matkailijoita liikkua, ja heinäkuussa ja elokuussa olisi sitten enemmänkin turisteja, niin ihan varmasti se pelastaisi paljon matkailuyritysten tilannetta, sanoo GoSaimaa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Anne Kaarnijärvi.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla hotellien täyttöaste jää kesällä alhaiseksi, sillä puolet asiakkaista on ollut ulkomaalaisia, ja tänä vuonna esimerkiksi aasialaisturistit jäävät tulematta lähes kokonaan. Myös pienten kaupunkien hotelleille jo pelkästään yhden suuren kesätapahtuman peruuntuminen voi tuoda kestämättömän tilanteen.

– Jos tällaisessa kaupungissa ei ole vetovoimaista matkailukohdetta tai liikematkustajia tuovaa yritystoimintaa, konkursseja on tiedossa. Pienistä kaupungeista häviää pian hotelleja ja kylpylöitä, harmittelee Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Sen sijaan kesätapahtumien siirtyminen elokuulle voi pidentää matkailusesonkia. Kotimainen asiakas on nyt tärkeä mille tahansa matkailuyritykselle.

– Kotimainen asiakas käyttää keskimäärin vähemmän rahaa kuin ulkomaalainen, mutta perusliiketoiminnan saisi kuitenkin pyörimään ja pidettyä toiminnan käynnissä, pohtii Lappi.

Mara ry:n arvio on, että pääkaupunkiseudulla käynnissä olevista kolmestakymmenestä uudesta hotellihankkeesta läheskään kaikki koronapandemian seurauksena toteudu.

Lue lisää:

Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Artikkelin keskusteluosio on auki sunnntaihin kello 22.00:een asti.

Heti alkuun tunnustus: olen kovaa vauhtia ihastumassa. Nettideittiin, jota en ole fyysisesti koskaan tavannut.

Pinnallisen kohteliaasta toisen kuvien kommentoinnista on kehkeytynyt syvällinen ajatustenvaihto. Viestit lentävät yön pikkutunneille asti, ja sana sanalta toinen tulee tutummaksi ja kiehtovammaksi.

Miten tässä näin kävi? Enhän edes ollut etsimässä itselleni seuraa.

Syytän yllättävästä virtuaalikohtaamisesta koronaa. Niitä tylsiä ja tyhjiä hetkiä, joita elämään on ilmestynyt, kun kaikki kivat sosiaaliset menot on peruttu.

Koronahuolen viedessä ajatuskaistaa tuntuu jopa podcastin valitseminen tai kirjan avaaminen älyllisesti liian vaativilta. Silloin sormi hakeutuu kerta toisensa jälkeen kännykän näytölle napauttamaan auki milloin minkäkin sovelluksen.

Kasvokkain tapaamisesta on tullut etäinen haave, ja mitä kauemmin aikaa kotioloissa eristyksissä kuluu, sitä polttavampi on tarve yhteyteen toisten kanssa.

En varmaan ole ainut, joka nyt roikkuu tuntikausia instagrameissa, keskustelupalstoilla ja deittisovelluksissa. Tappamassa aikaa, mutta myös etsimässä yhteyttä toisiin ihmisin.

Nettideittailussa on paljon hyvää. Vastikään Yhdysvalloissa tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä amerikkalaisesta arvioi, että nettideittailu on joko parantanut seurustelukulttuuria tai pitänyt sen ennallaan.

Tinder ja muut sovellukset mahdollistavat seuran hakemisen ja löytämisen omaa välitöntä elinpiiriä laajemmalta alueelta ja erilaisilta elämänaloilta. Tämä tekee deittailusta mielenkiintoista.

Tutkimus löysi nettideittailusta myös varjopuolia. 38 prosenttia vastanneista arvioi, että sovellusten tai nettisivujen kautta alkaneet suhteet ovat laadultaan tosielämässä syntyneitä suhteita huonompia ja vain 5 prosenttia arvioi nettisuhteiden olevan parempia.

Meillä on niin kiire päästä kertomaan omat ajatuksemme, ettemme malta antaa keskustelukumppanin lopettaa lausettaan.

Lisäksi seitsemän kymmenestä nettisovelluksia käyttäneestä arvioi, että ihmiset valehtelevat vaikuttaakseen houkuttelevammilta kumppaneilta.

Väitän, että poikkeusaikana yhteys syntyy rehellisemmin. Väitän, että elämme juuri nyt nettideittailun kulta-aikaa ainakin neljästä syystä.

1. On kerrankin aikaa tutustua kunnolla

Kun kiire fyysiseen tapaamiseen on pois, on aikaa keskustella. Itsensä on luotava toisen mieleen kirjoitetuin sanoin.

Ja se on kiehtovaa. Kirjoitettu teksti tai lyhyinä ääniviesteinä lähetetyt ajatukset pakottavat vastaanottajan pysähtymään ja kuuntelemaan aivan eri tavoin kuin kahvila- tai baarihälyn yli käydyssä keskustelussa.

Suurin osa meistä on nimittäin tosi huonoja kuuntelemaan. Meillä on niin kiire päästä kertomaan omat ajatuksemme, ettemme malta antaa keskustelukumppanin lopettaa lausettaan vaan puhumme päälle. Me kuulemme, mutta emme kuuntele.

Ja onhan vastausviestin odottamisessa oma viehättävä kutkutuksensa.

2. Jyvät erottuvat akanoista

Nettideittailusta haetaan monenlaisia kohtaamisia. Joku etsii puhtaasti seksiseuraa, joku toinen ystävää elokuviin ja kolmas elämänkumppania.

Erilaisten tarpeiden sovittaminen yhteen on joskus kivuliasta. Kun se tosi mahtavalta tuntuva ihminen haluaakin tavata vain sängyssä, mutta ei tulla koko viikonlopuksi netflix-and-chill-kainaloiseksi. Tai se yhden yön suhteeksi ajateltu hauskanpitotyyppi alkaa lähetellä kaipaavia auringonlaskukuvia ja runonpätkiä.

Elämän rajallisuuden ymmärtäminen vähentää pelaamista ja kursailua.

Korona on todennäköisesti karsinut deittimarkkinoilta jonkin verran niitä, jotka etsivät pelkkää seksiseuraa. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta moni vakavampaa seurustelukumppania etsivä on kokenut itselleen sopivan seuran löytämisen hankalaksi.

Ehkä deittailijoista tavallista useampi etsii nyt vakiintuneempaa ja sitoutuneempaa suhdetta. Ehkä nyt syntyy pidempiaikaisia tai muuten merkittävämpiä kumppanuuksia.

3. Puhutaan oikeista, syvistä asioista

Deittikulttuuri on usein varsin pinnallista. Kahvikupin tai viinilasin yli puhutaan työstä, harrastuksista tai lemmikeistä. Kirjoittaessa tai lyhyttä ääniviestiä tallentaessa viestiään ja sanavalintojaan joutuu miettimään enemmän kuin puheenpulinassa.

Muutama vuosi sitten intoiltiin 36 kysymyksen listasta. Psykologi Arthur Aronin johdolla tehdyssä kokeessa tutkittiin, voiko ihmiset saada tunnetasolla lähentymään laittamalla heidät vastaamaan sarjaan kysymyksiä, jotka koskevat elämänkokemuksia, arvoja ja unelmia.

Kokeen taustalla on ajatus, että läheisyys on molemminpuolista, henkilökohtaista ja kasvavaa. Siihen liittyy prosessi, jossa ihminen näyttäytyy ja avautuu toiselle vähitellen yhä syvemmin. Arthur Aronin psykologian opiskelijoille tekemässä kokeessa oman haavoittuvaisuuden paljastaminen intiimien kysymysten kautta todella lähensi koehenkilöitä toisiinsa.

Kun reaalielämän sosiaaliset kontaktit on karsittu minimiin, tuntuu erityisen hyvältä olla jollekin erityinen.

Puheen sisällöllä on väliä myös nettideittailussa. Korona-ajan nettideittailu voi parhaimmillaan luodata syvällisesti omaa ja toisen olemusta, ja luoda syvempää yhteyttä.

4. Sairastumisen ja jopa kuoleman pelko saa etsimään yhteyttä

Korona on heittänyt sairastumisen ja kuoleman ajatuksiimme aivan eri tavoin kuin ennen. Elämän rajallisuuden ymmärtäminen vähentää pelaamista ja kursailua. Poikkeustilanne voi rohkaista ujompaakin tekemään aloitteita tavallista rohkeammin.

Koronan aikana syntyneet yhteydet voivat tuntua merkityksellisemmiltä kuin aiemmat. Kun reaalielämän sosiaaliset kontaktit on karsittu minimiin, tuntuu erityisen hyvältä olla jollekin erityinen vaikka virtuaalisesti.

Kuulluksi tuleminen hoitaa sielua. Näitä hyviä hyrinöitä voi sisimmässään rauhassa maistella ilman kiirettä fyysiseen tapaamiseen.

Koronadeittailun aikana kiire on vain kännykän laturille silloin, kun näytölle ilmestyy pieni merkki uudesta viestistä. Reaalielämän sosiaalisen elämän näivettyminen ei enää harmita yhtään niin paljon.

Yön tunneille jatkuva keskusteluyhteys Suomen toiselle laidalle on juuri avautunut.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka harrastaa ihmisistä hurmaantumista.

Nettideittailusta voi keskustella 27.4. klo 23.00 asti.

Lue seuraavaksi:

Yle Areena: Kelle avaisit puhelimesi sisällön? Lina Mannheimerin dokumentti on hätkähdyttävän intiimi muotokuva parikymppisistä

Sisko Savonlahden kolumni: Karanteeni on poikkeustila myös yksin asuvalle

Emmi Nuorgamin kolumni: Kuka päätti, että meillä tulee olla yksi, koko elämämme pituinen avioliitto?

Paula Tiessalo: Romanttista rakkautta ei ole olemassa, ja siihen uskominen tekee meidät onnettomiksi

Kuusivuotias Kasper Poikela Ranualta on palkittu esimerkillisestä toiminnasta tulipalon syttyessä.

Tapaus sattui viime helmikuussa, kun Kasper oli kuullut naapurista palovaroittimen äänen. Hän oli huomannut naapuritalon keittiössä tulipalon. Kasper oli mennyt sisään, päästänyt perheen koiran ulos ja sulkenut ovet perässään. Tämän jälkeen hän oli juossut kiireesti äitinsä Marika Koskelan luo. Äiti oli soittanut hätäkeskukseen.

– Nuori poika toimi harvinaisen järkevästi tulipalotilanteessa, Ranuan palopäällikkö Jouko Erkkilä kiittelee.

Erkkilän mukaan ensimmäisenä paikalle tuli ensihoidon yksikkö, jonka asemapaikka on kohtalaisen lähellä. He tekivät jauhesammuttimella alkusammutuksen ja palokunnalle jäi savun tuulettaminen talosta. Vahingot jäivät pieniksi eikä kukaan loukkaantunut tulipalossa. Naapuritalossa asuu Kasperin paras kaveri Iisakki. Naapuriperhe oli tapahtumahetkellä kelkkailemassa.

Juhla huipentui paloautokyytiin

Lapin pelastuslaitos ja ensihoitajat järjestivät Kasperille pienimuotoisen juhlan Ranuan paloasemalla perjantaina. Esikoululaiselle luovutettiin pokaali, nalle, kypärä, radio-ohjattava paloauto, suurennos tulipalon jälkeen otetusta kuvasta sekä heijastava koulureppu, jossa oli sammutuspeitto ja häkävaroitin.

– Kasper kuunteli reippaasti palopäällikön esittelyn paloasemalla. Poika oli hyvin innoissaan ja hymy oli herkässä, äiti Marika Koskela kertoo.

Tilaisuuden lopuksi palomiehet kyyditsivät pienen sankarin kotiin sammutusautolla.

Jyväskyläläinen Jupe Savolainen on elänyt viisi ja puoli vuotta unelmaansa ja pyörittänyt Krabilla ravintolaa yhdessä avovaimonsa Petra Laakkosen kanssa. Jose Guesthousen yläkerrassa pidetään myös kolmea majoitushuonetta.

Nyt Ao Nangin keskuksen kadut huokuvat tyhjyyttä, ja Jose Guesthouse on ollut suljettuna lähes kuukauden.

– Maaliskuun puolen välin jälkeen ei ole tullut enää uusia lentoja, ja viimeisellä viikolla lähtivät viimeiset matkailijat. Sen jälkeen on ollut todella, siis todella hiljaista, kertoo Savolainen puhelimitse.

Savolainen ja Laakkonen yrittivät pitää ravintolaa auki turistien kaikottuakin, mutta jo viikon jälkeen he päättivät laittaa lapun luukulle. Ravintolan asiakaskunnasta 95 prosenttia on matkailijoita, nyt siellä ei käynyt ketään.

– Meillä on ollut ravintola kaikkina näinä vuosina aina auki. Ovet ovat olleet suljettuna vain henkilökunnan virkistyspäivinä, sanoo Laakkonen.

Ravintolalla on 13 työntekijää, 12 paikallista ja yksi suomalainen. He ovat olleet lomautettuina ovien sulkemisesta saakka.

Valtiolta 150 euroa vähävaraisille

Thaimaassa on Suomen Bangkokin-suurlähetystön mukaan kymmeniä suomalaisia matkailuyrittäjiä.

Maassa arvellaan turistikatkoksen kestävän useita kuukausia ellei jopa vielä puoli vuotta. Viime vuonna maassa kävi yli 39 miljoonaa matkailijaa, joista neljännes kiinalaisia.

Tänä vuonna maahan ennustetaan tulevan 16 miljoonaa turistia, mutta poikkeustilan venyessä siihenkään ei ehkä päästä.

Matkailusektorilla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden kassavirta on tyrehtynyt täysin.

Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea valtion tukemaa matalakorkoista lainaa pankeista. Vähävaraisille valtio on luvannut maksaa 5000 bahtia eli noin 150 euroa avustusta kolmen kuukauden ajan.

Savolaisen ja Laakkosen kaikki työntekijät ovat hakeneet avustusta.

– Tilanne on hyvin sekava. Ensin avustusta luvattiin ja sitten sanottiin, ettei sitä tule. Nyt taas sanottiin, että tuleekin, mutta rahoja ei ole näkynyt, sanoo Savolainen.

Ulkomaalaiset yrittäjät ovat hankalassa asemassa.

Maan lakien mukaan ulkomaalaiset voivat olla yritystoiminnassa mukana ainoastaan vähemmistöomistajina. Heillä on oltava paikallisia liikekumppaneita pääomistajina.

– Ei meille mitään avustuksia tipu. Me olemme täällä niitä, jotka maksavat ja tarjoavat paikallisille työpaikkoja, sanoo Savolainen.

Paras sesonki pelastaa

Noin 70 miljoonan asukkaan Thaimaassa on raportoitu koronakuolemia tähän mennessä 49.

Suurlähetystöstä kerrotaan, että todennettuja tartuntoja on ollut väkilukuun nähden melko vähän, ja tartuntojen määrän kasvu on selvästi hidastunut viime viikkoina.

Maan rajat ovat kuitenkin kiinni ja kaikki lennot on peruttu koko huhtikuun ajalta. Mikään julkinen liikenne ei liiku.

Suomalainen yrittäjäpariskunta odottaa kuumeisesti tietoa Krabin lentokentän avaamisesta.

– Onneksi koronaisku tuli vasta kiireisimmän sesongin loppupuolella. Menetimme vain viikon parhaasta lomakaudesta, sanoo Savolainen.

Savolaisen mukaan vuoden tili tehdään aina kovimman lomasesongin aikana eli marraskuun alusta maaliskuun loppuun.

– Meillä on nyt vuodeksi eteenpäin vuokrat maksettuna. Onneksi oli ihan hyvä lomasesonki, ei meillä vielä ainakaan suurempaa hätää ole. Nyt voi keskittyä läheisiin, sanoo Savolainen.

Hän luottaa, että poikkeusaika päättyy ennen ensi syksyn parhaan sesongin alkua, ja että ihmisillä on silloin rahaa ja halua matkustaa.

Hengityssuojapakko sakon ja vankeuden uhalla

Thaimaan ravintolat saivat kuukausi sitten ohjeen myydä ruokaa vain mukaan.

Maassa on voimassa öinen ulkonaliikkumiskielto, ja yli viiden hengen kokoontumiset on kielletty.

Hengityssuojaimet ovat vankeusrangaistuksen ja 20–40 000 bathin eli 600–1200 euron sakon uhalla pakollisia kaikille.

– On todella haasteellista pitää koko ajan maskia, kun on niin kuuma, melkein 40 astetta lämmintä. Kauppaan ei pääse sisälle ellei ole maskia, kertoo Laakkonen.

Kauppaan mentäessä kaikilta mitataan lämpö. Kaupassa otetaan myös aina käsidesiä ja pidetään turvaväliä.

Kaikkea valvotaan.

– Silmiä on kaikkialla, joten määräyksiä noudatetaan todella tarkasti. Rangaistukset ovat kaikessa myös niin kovia, sanoo Savolainen.

Säästöliekillä päivä kerrallaan

Savolainen ja Laakkonen omistavat paritalon puolikkaan muutaman kilometrin päässä ravintolasta. Thaimaassa eläminen on edullista.

Elinkustannukset ovat pariskunnan mukaan yli puolet pienemmät kuin Suomessa.

– Normaalistikin eletään täällä matalan sesongin aikana aina säästöliekillä. Nyt pitää olla entistä tarkempi ja elää todella pienellä säästöliekillä. Kaikki matkat ja muu ylimääräinen on jätettävä pois, sanoo Savolainen.

Yrittäjäpariskunnan mukaan tunnelma maassa on toistaiseksi rauhallinen. Kaikki auttavat kaikkia ja toisista pidetään huolta.

– Pahinta on epätietoisuus. Kun ei tiedä tulevasta, että kuinka pitkään tämä tilanne kestää. Koko ajan on huoli omasta henkilökunnasta, se on perheemme täällä, sanoo Laakkonen.

Korona on rajoittamassa myös Savolaisen ja Laakkosen kesäsuunnitelmia, heillä kun on ollut tapana lentää kesäisin kuukaudeksi Suomeen. Nyt he eivät tiedä, pääsevätkö he lähtemään.

Noin joka viides suomalainen saa auringosta ihottumaoireita. Vaivan nimi on monimuotoinen valoihottuma, joka puhkeaa useimmiten 20–30 vuoden iässä, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan Ihoklinikan vastuualuejohtaja, dosentti Leena Koulu.

– Monimuotoisen valoihottuman taustalla olevia mekanismeja ei tunneta kunnolla, mutta sen tiedetään olevan ainakin osittain perinnöllinen. Naisilla se on selvästi miehiä yleisempi – mahdollisesti hormonaalisista syistä johtuen. Joillakin sairaus puhkeaa raskauden jälkeisenä keväänä, Koulu toteaa.

Ihosairaalan ihotautien erikoislääkärin Taras Klimenkon mukaan monimuotoinen valoihottuma puhkeaa tyypillisesti kevään ensimmäisten lämpimien päivien seurauksena – useimmiten huhtikuussa, mutta joskus jo maaliskuun puolella.

Vaikka täysin samoille auringonsäteille altistutaan talvellakin, vasta lämpimämmät päivät yleensä houkuttelevat viihtymään auringonvalossa pidempään.

Tyypillisin seuraus on kutina

Monimuotoisen valoihottuman oireet voivat olla nimensä mukaisesti hyvinkin monimuotoisia. Niitä tulee sellaiseen kohtaan ihoa, joka on ollut kunnolla auringonvalossa – useimmiten käsivarsien ulkoreunoille tai rintakehään, harvemmin kasvoille.

Leena Koulun mukaan iholle saattaa tulla näppylöitä, koholla olevia läiskiä tai jopa rakkuloita. Joskus näkyviä jälkiä ei tule juuri lainkaan.

– Tyypillisin oire on kutina. Yleensä oireet ilmaantuvat pienellä viiveellä, eli jos aamupäivä on tullut vietettyä auringossa, oireet alkavat illalla, Koulu sanoo.

Klimenkon mukaan oireilu jatkuu usein vähintään muutamia viikkoja. Kun iho tottuu auringonvaloon, se alkaa sietää sitä, mikä selittää oireiden helpottumista.

Olivatpa ihottuman piirteet hankalia tai lieviä, useimmilla oireilu loppuu juhannukseen mennessä.

– Jos oireilu jatkuu vielä loppukesästä, on tarpeen varmistaa, onko diagnoosi varmasti oikea, Klimenko jatkaa.

Kun monimuotoinen valoihottuma on kerran puhjennut, tyypillistä on, että se uusii joka kevät. Hyvin harvalla sairaus jatkuu kuitenkaan koko loppuelämän. Klimenkon mukaan merkittävä osa pääsee vaivasta kokonaan eroon kymmenessä vuodessa, ja monilla naisilla oireet vähintään lieventyvät vaihdevuosien jälkeen.

Kortisonivoiteilla helpotusta

Jos kevään ensimmäiset oireet ovat hyvin rajuja, olisi Klimenkon mukaan hyvä välttää päivänpaisteessa ulkoilua ainakin siihen asti, että pahin oireilu helpottuu – hyvin hankalat ihottumat yleensä vain hankaloituvat entisestään auringonvalossa.

– Jos oireet ovat siedettäviä, on jopa suositeltavaa viettää päivittäin hieman aikaa auringonvalossa. Tällöin siedättyminen tapahtuu nopeammin, Klimenko huomauttaa.

Sekä lievempiä että hankalampia oireita hoidetaan yleensä kortisonivoiteilla. Klimenko kertoo, että vaikeaoireisissa tapauksissa käytetään suun kautta otettavaa kortisonia ja äärimmäisen hankalissa tapauksissa valosiedätyshoitoa, jossa iho altistetaan valolle valohoitolaitteilla myös talven aikana.

Valoihottumia on monenlaisia

Monimuotoisen valoihottuman lisäksi on useita ulkosyntyisiä valoihottumia. Siinä missä sisäsyntyiseen valoihottumaan riittää pelkkä auringonvalossa oleminen, ulkosyntyisissä valoihottumissa reaktion saa aina aikaan jokin ulkoinen tekijä, kuten valoherkkyyttä aiheuttava lääkitys, Leena Koulu kertoo.

Hengitystieinfektioihin määrättävä doksisykliini-antibiootti on yksi tyypillisimmistä ulkosyntyisen valoihottuman aiheuttajista.

– Tavallinen tarina on se, että potilas on lähdössä talven keskeltä aurinkolomalle, ja hän saa antibioottikuurin esimerkiksi keuhkoputkentulehdukseen. Runsaan auringossa olemisen jälkeen valoihottuma puhkeaa, Koulu kuvailee.

Ulkosyntyinen valoihottuma näyttää auringonpolttamalta iholta, mistä syystä se helposti sekoitetaan siihen ennen kuin huomataan vaivan toistuva luonne.

Työeläkeyhtiö Varman pääkonttori Salmisaaressa Helsingissä kuvaa hyvin, mitä Suomessa on tapahtunut toimistotilamarkkinoille jo ennen koronaa, nyt koronan aikaan ja vieläpä mitä sen jälkeen.

Jo ennen koronaa etätyöt olivat pikkuhiljaa yleistyneet Suomessa ja muutenkin toimistoneliöiden tehokkaampaan käyttöön oli havahduttu monin paikoin. Niinpä Varmakin luovutti pääkonttoristaan pari kerrosta teräsyhtiö Outokummun käyttöön muutama vuosi sitten.

Nyt koronan jyllätessä kaikki Salmisaaren pääkonttorin yli 500 varmalaista ovat siirtyneet etätöihin ja talo on tyhjillään. Niin on muuallakin. Yli miljoona suomalaista hoitaa työnsä parhaillaan pitkälti etänä.

Ja jos varmalaisten etäkomennus venyy, saattaa yksi kerros pääkonttorista ehtiä näyttää muulta kuin ennen.

– Työkulttuuri ja työn tekeminen ovat muuttuneet edelleen nopeasti. Varman tiloissa ollaan parhaillaan muokkaamassa yksi kerros monitoimitilaksi, jolla pyritään lisäämään varmalaisten yhteistyötä, sanoo Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi.

– Isossa toimistossa kun on aina riskinä siiloutuminen ja jämähtäminen oman osaston tarjoamiin puitteisiin, Tomperi sanoo.

Säästöä

Etätyö tulee yleistymään Suomessa voimakkaasti myös koronakriisin jälkeen. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan noin puolet maan yli miljoonasta etätyöläisestä haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä pitkälti etänä myös jatkossa.

Se tietää mietittävää suurille toimistotilavuokraajille, kuten työeläkeyhtiö Varma.

– Etätöiden tekeminen kasvaa koronan seurauksena entisestään ja se osaltaan ehkä pienentää toimistotilakysyntää. Yritykset tilaratkaisuja tehdessään miettivät entistä tarkemmin, kuinka paljon tiloja tarvitaan ja kuinka monta ihmistä henkilökunnasta on paikalla yhtä aikaa. Sitä kautta toimistotilojen tarve voi myös neliömääräisesti olla laskusuunnassa,

Bisnes parkeja joka niemeen

Kaupunkimaantieen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta sanoo, että Suomessa on vuosikymmeniä rakennettu yrityspuistoja, bisnes parkeja mitä hämmentävimpiin paikkoihin. Tekohetken "loistava sijainti" on sittemmin vaihtanut paikkaa, mutta bisnes park on jämähtänyt sijoilleen.

Yksin pääkaupunkiseudulla on vapaana miljoona neliötä toimitilaa, mutta ne eivät houkuta muun muassa sijaintinsa vuoksi.

Vaattovaaran mukaan toinen iso muutos on tapahtunut työn luonteessa. Ennen toimistot olivat isoja ja työntekijää kohden oli reilusti neliöitä. Pääkonttorit olivat maamerkkejä.

– Yrityksen isolla omalla toimitilalla oli paljon merkittävämpi funktio firmalle vielä 1980-90-luvuilla. Kaikki tiesivät eri yritysten talot. Nyt ovat aika monet siirtyneet ja siirtyvät jatkuvasti uusiin paikkoihin.

Uusin havainto liittyy Vaattovaaran mukaan toimitilojen käyttöasteeseen.

– Jos ei ole siirrytty tiiviisiin yhteiskäyttötiloihin, niin tavallinen toimisto on 40-50 prosenttia tyhjillään virka-ajasta. Joillain toimialoilla käyttöaste jää 20-30 prosenttiin.

– Ne on alikäytössä ja osin sen takia on yhteiskäyttöä ja monikäyttöä ja yhteiskonttoreita pyritty rakentamaan. On huomattu, että on turhaa pitää toimistotilaa sellaisilla, jotka eivät koskaan ole toimistolla.

Nyt korona on paitsi tyhjentänyt toimistoväen etätöihin koteihinsa, myös tuonut akuutin säästötarpeen kuluihin: bisnekset kun ovat hiljentyneet lähes kaikilla.

– Kun tilojen käyttöaste on jo valmiiksi matala ja jos jäädään kotiin tekemään töitä, niin ollaan nopeasti tilanteessa, ettei toimistotilaa tarvita entisen malliin ja se on varmastikin helpoin säästökohde, Vaattovaara ynnäilee.

Koronakriisi on vielä toistaseksi niin uusi ilmiö, ettei näitä ole juurikaan vielä nähty.

Pääkonttorista koulu

Varman Tomperi muistuttaa, että yleisesti otaen toimistokysyntä on ollut viime vuosina varsin voimakasta, kun taloustilanne on ollut hyvä.

– Markkina on kuitenkin hyvin kahtia jakautunut toimistomarkkinoilla. Hyvät, laadukkaat toimistotilat hyvillä paikoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä kiinnostavat. Kun taas huonot toimistotilat heikoilla sijainneilla ovat lähes vuokrauskelvottomia.

Etätöiden yleistyminen on tuonut oman mausteensa ja vauhdittajansa kehitykseen.

.

Niinpä toimistotilavuokraajien on pitänyt sorvailla luovia ratkaisuja asiaan jo aikaisemminkin. Tomperin mukaan Varmassa on muun muassa myyty toimistokiinteistöjä tai muutettu niitä toiseen käyttöön.

Esimerkiksi Keskon vanha pääkonttori Katajanokalla Helsingissä muutettiin hotelliksi ja asunnoiksi. Outokummun pääkonttori Espoon Niittykummussa taas muutettiin 500 oppilaan peruskouluksi. Outokumpu puolestaan muutti Varmalta vapautuneisiin tiloihin Salmisaareen, kun varmalaiset luovuttivat pääkonttoristaan pari kerrosta vuokrattavaksi Outokummun käyttöön.

Lue lisää:

Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin

Millaiset rutiinit sinulla on etätyöpäivän starttaamisessa ja lopettamisessa? Lue 10 asiantuntijan vinkkiä

Lähes 2 200 ihmistä oli kuollut covid-19-tartuntaan Ruotsissa lauantaihin mennessä, kertoo kansanterveysviranomainen kotisivullaan. Todellisuudessa määrä on suurempi, sillä uhrit rekisteröidään viiveellä.

Ensimmäiset tartunnat todettiin Ruotsissa helmikuun viimeisinä päivinä, ja ensimmäisestä kuolonuhrista raportoitiin mediassa 11. maaliskuuta. Hän oli lähempänä 80:aa ikävuotta ollut mies.

Kuolonuhrien määrän kasvaessa huhtikuun aikana nopeasti, omaiset ovat alkaneet kertoa kuolonuhreista yhä enemmän. Yle on koostanut tähän pienen osan heidän kertomistaan tarinoista.

Suurin osa rekisteröidyistä kuolonuhreista on ollut yli 70-vuotiaita. Nuorimmat ovat kuuluneet ikäryhmään 20–29-vuotiaat.

"Hän uhrasi henkensä"

Sairaanhoitaja Marielle DeBruhl hoiti koronapotilaita Karoliinisessa sairaalassa Tukholmassa.

– Rukoilkaa minun ja työkavereideni puolesta. Olemme alkaneet tuntea itsemme hyvin sairaiksi ja käyneet testeissä. Odotamme vielä tuloksia, kertoi DeBruhl Facebookissa vähän yli viikko sitten.

Se jäi hänen viimeiseksi päivityksekseen, kirjoittaa sanomalehti Aftonbladet.

Neljä päivää myöhemmin DeBruhl löydettiin kuolleena kotoaan. Aftonbladet ei kerro, kuka hänet löysi.

Hänen miehensä on ollut väliaikaisesti Yhdysvalloissa, mistä Afonbladet tavoitti hänet.

– Hän uhrasi henkensä pelastakseen muita, aviomies Chad DeBruhl kommentoi.

Marielle DeBruhlin kuolinsyytä ei ollut vahvistettu, kun Aftonbladet kertoi tapauksesta perjantaina.

Hän olisi täyttänyt toukokuussa 40 vuotta.

"Kirjat olivat hänen elämänsä"

Kirjastotyöntekijä Erik Alsén oli 37-vuotias. Hän kuoli covid-19:ään sairaalassa Tukholmassa, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter (DN).

Hän oli jatkanut työtään kirjastossa, vaikka kuului riskiryhmään.

– Hän rakasti kirjoja. Ne olivat hänen elämänsä. Töiden jälkeen hän meni kotiin lukemaan, kertoo sisko Susanna Alsén DN:ssä.

Alsénin keuhkokapasiteetti oli alentunut, koska hän sairasti keuhkokuumeen pari vuotta sitten. Perhe oli kehottanut häntä varovaisuuteen ja vältteli kontakteja häneen.

Huhtikuun alussa Alsén sairastui yskään ja kuumeeseen. Pääsiäisen alla hän ei vastannut äitinsä soittoihin. Äiti lähti tarkistamaan tilanteen ja löysi Alsénin sängystä tajuttomana.

Sairaalassa todettiin, että useat Alsénin sisäelimistä olivat lakanneet toimimasta. Seuraavana päivänä, kiirastorstaina, hänet todettiin aivokuolleeksi.

"Siltojen rakentaja"

Erik Belfrage oli huippudiplomaatti ja yritysjohtaja.

Hän oli 74-vuotias kuollessaan sairaalassa Tukholmassa launtaina viikko sitten. Aftonbladetin mukaan häntä oli hoidettu koronaviruksen vuoksi sairaalassa vajaat kaksi viikkoa.

Belfrage työskenteli Ruotsin ulkoministeriössä vuosina 1970–1987, kertoo Expressen. Hänen asemapaikkoihinsa kuuluivat Beirut, Bukarest, Pariisi ja Washington D.C.

Nykyinen ulkoministeri Ann Linde ja entinen ulkoministeri Carl Bildt esittivät osanottonsa Belfragen kuolemasta Twitterissä. Bildt kuvaili häntä siltojen rakentajaksi ja verkostojen luojaksi.

Diplomaattiuransa jälkeen Belfrage toimi SEB-pankin varatoimitusjohtajana ja sijoitusyhtiö Investorin neuvonantajana.

"Naimisissa 65 vuotta"

Mia ja Lippa Granen molemmat vanhemmat kuolivat tukholmalaisessa vanhainkodissa huhtikuun alussa.

Ensimmäisenä kuoli 90-vuotias Kjell Grane ja kahdeksan päivää myöhemmin, pitkäperjantaina, 88-vuotias Marianne Grane.

– Kummatkin, viikon sisällä. Sitä ei oikein ymmärrä itsekään, sanoi Lippa Grane iltapäivälehti Expressenissä.

– He olivat olleet naimisissa 65 vuotta. He asuivat yhdessä, jopa samalla osastolla.

Perhe ei koskaan kertonut Marianne Granelle aviomiehen kuolemasta, koska hän oli itsekin niin sairas.

Mia Grane kirjoitti vanhainkodin toiminnanjohtajalle kirjeen vanhempiensa kuoltua, kertoo Dagens Nyheter.

– Jotain on hyvin, hyvin hullusti, kun menetän molemmat vanhempani osastolla, jonka asukkaista suurin osa on kuollut. Joku ei ole antanut selkeitä ohjeita. Me tarvitsemme vastauksia!

Marianne Grane oli entinen olympiauimari. Hän edusti Ruotsia Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 ja Helsingissä 1952. Kjell Grane tuli Ruotsissa tunnetuksi Ruotsin radion aamuohjelmasta Morgonpasset.

Voit lukea Ruotsin vanhainkotien tilanteesta lisää täältä: Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu".

"Isä, olen ylpeä sinusta"

Adam Alsing oli todella tunnettu radio- ja televisiojuontaja Ruotsissa. Hän teki uraa televisiossa jo parikymppisenä 1990-luvulla.

51-vuotias Alsing kuoli covid-19:ään sairaalassa huhtikuun puolivälissä. Tieto Alsingin kuolemasta levisi uutistoimisto TT:n kautta koko Ruotsin mediaan.

Alsingin 28-vuotias poika kirjoitti isänsä kuolemasta Facebookissa, kertoo Expressen.

– Rakas isi, olen niin ylpeä sinusta. Ikävöin sinua suunnattomasti.

Alsingista olisi tullut isoisä toukokuussa.

"Suuri tammemme on kaatunut"

Edmund Rapaport selvisi holokaustista, mutta kuoli 96-vuotiaana koronavirukseen tukholmalaisessa vanhainkodissa.

Hän tuli Ruotsiin 18-vuotiaana pakolaisena Puolasta, kertoi iltapäivälehti Expressen maanantaina. Samassa juutalaisessa vanhainkodissa oli siihen mennessä kuollut kymmenen muuta vanhusta.

Muun muassa televisiosarjasta Gåsmamman tunnettu näyttelijä Alexandra Rapaport kertoi isänsä kuolemasta Instagramissa. Hän kuvaili tätä perustakseen, katokseen ja seinikseen.

– Meidän suuri tammemme on kaatunut. Isä. Maailman paras isä, Rapaport päätti Instagram-tekstinsä.

Lue myös:

Päivittyvä koronauutisseuranta

Ruotsin koronauhrien määrä nousi yli 2 000:n – Uutta tietoa laumasuojan kehittymisestä

Ruotsi erottuu koronakuolemissa, Tanska tiukoissa rajoituksissa ja Islanti tehtyjen testien runsaudessa – Ylen grafiikat kertovat tilanteesta eri Pohjoismaissa

Kaksi lihavaa hyvässä lihassa olevaa lehmää nyppii rehupaalia rapaisessa aitauksessa. Eletään vielä maaliskuuta, mutta itäsuomenkarjaa olevat punakyytöt viihtyvät ulkona.

Salama ja Lumme ovat Sampo Tukiaisen ja hänen perheensä lemmikkejä. Toki maitoa saadaan aina välillä ja on tilalta myyty yksi sonnikin.

– Balthazar pääsi hyviin hommiin, siitossonniksi. Juuri kuultiin, että tilalla oli ollut tiineystarkastus, ja 11 hiehosta 10 oli saatu tiineeksi. Selvästi pystyvä sonni, virkaintoinen, Tukiainen nauraa.

Kymmenen vuotta sitten Tukiainen teki ison elämänmuutoksen. Umpikaupunkilainen kolmikymppinen muutti perheineen maalle, Tampereen Pispalasta Ylöjärven Antaverkaan ja alkoi harjoitella puutarhataloutta. Nyt vanhalla evakkotilalla tuotetaan muun muassa mansikoita ja hunajaa.

– Kun toiminta on pientä, käsityöläistyyppistä, kasvatettavien asioiden pitää olla suhteellisen arvokkaita ja tuotannon tasaista, Tukiainen sanoo.

Uusi kasvukausi on vasta alussa. Kasvihuoneessa lehtikaalin taimet tunkevat purkeista, joissa multa on tummaa ja kuohkeaa. Kasvualusta on seosta, jonka keskeinen osa on biohiili.

– Mustaa kultaa, sanoo Tukiainen.

Äänessä on ylpeyttä, ja syystäkin. Tukiainen on omistanut biohiilen kehittämiseen koko aikuisikänsä, yli 20 vuotta. Pitkään hän sai esitellä ideoitaan ja teknologioitaan hyvin epäileväiselle kuulijakunnalle, mutta nyt hänen johtamansa Carbofex on läpimurron kynnyksellä.

Tampereen Hiedanrannassa toimiva tehdas tuottaa biohiilen lisäksi historiallista hiilinegatiivista kaukolämpöä Tampereen sähkölaitokselle. Tehtaan tuotanto viedään käsistä. Carbofex on mukana myös Fortumin lanseeraamassa Puro.earth-markkinapaikassa, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä.

Biohiiltä Tukholman puistoihin

Carbofexin tehdas Tampereen Hiedanrannassa on vaatimattoman näköinen. Aikanaan sellutehtaan palokuntaa varten rakennettu halli kätkee sisäänsä pyrolyysilaitoksen, jota tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa.

Laitoksen reaktoria lämmittävä kaasu-uuni hohkaa yli 800 asteisena. Hallin toisessa päässä on iso hakekasa. Biomassa syötetään uuniin, ja hetkessä se hiiltyy mineraalimuotoon. Puhutaan kuivatislauksesta eli pyrolyysista.

– Käytännössä haketta kuumennetaan ilmattomassa tilassa seitsemän minuuttia, jonka jälkeen se jäähdytetään, ja homma on ohi, sanoo Tukiainen.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta systeemin kehittelyyn on kulunut kymmeniä miestyövuosia ja miljoonia rahaa.

– On pitänyt ratkaista monta ongelmaa. Miten prosessi pysyy käynnissä, miten raaka-ainetta lisätään ylipaineiseen reaktoriin, miten lopputuote pidetään puhtaana sivutuotteista, miten prosessi saadaan energiataloudellisesti järkeväksi, Tukiainen luettelee.

– Nyt prosessin energiaomavaraisuus on 300 prosenttia, eli laitos tuottaa kolme kertaa enemmän energiaa kuin käyttää.

Teknologia perustuu yrityksen omaan kehitystyöhön ja on suojattu. Carbofexin pyrolyysissa 50 prosenttia puun hiilestä sitoutuu muotoon, josta se ei helposti vapaudu takaisin kiertoon.

Biohiilen tuottaminen ei sinänsä ole mitenkään poikkeuksellista. Myös Suomesta löytyy useampia alan yrityksiä. Carbofex poikkeaa monista muista siinä, että sen biohiilellä on korkean tason laatutodistus, eurooppalainen EBC-sertifikaatti.

Yrityksen biohiilestä 90 prosenttia menee vientiin. Iso osa päätyy Tukholmaan esimerkiksi puistorakentamiseen ja erilaisten kaupunki- ja valumavesien suodatukseen. Kaupungin viheraluesuunnittelijat ovat havainneet kokeiluissaan, että biohiilipohjalle istutetut puut kasvoivat nopeasti ja vaikuttivat voivan paremmin kuin monet aiemmin perinteisemmin menetelmin istutetut ja hoidetut puut.

Grillihiilitehtailija jo lukiolaisena

Hiili on kiehtonut Tukiaista aina. Noin 25 vuotta sitten, lukioikäisenä, hän perusti kaverinsa kanssa grillihiilitehtaan. Kuulostaa vähän utopistiselta kesätyöidealta, mutta mutta taustalla oli verenperintöä.

– Molemmat isoisäni olivat metsäteollisuudesta. Toisen kanssa asiasta jonkin verran puhuttiin ja harrastettiinkin vähän. Molemmilta isoisiltä perin teknisiä käsikirjoja, joissa oli esitelty erilaisia metsäteollisuuden ratkaisuja, ja niissä oli esimerkiksi tehtaiden käyntidataa.

Alkuperäinen idea oli polttaa tervaa, mutta 16-kesäisten taidot eivät riittäneet siihen, että tavaraa olisi saatu talteen riittävästi. Onneksi grillihiilet menivät hyvin kaupaksi.

– Muutaman mutkan kautta päädyttiin siis valmistamaan grillihiiliä Keskolle. Tehtailu loppui, kun menin armeijaan, mutta se johti silti uusiin ajatuksiin ja innovaatioihin. Sillä tiellä ollaan edelleen, Tukiainen sanoo.

Tukiainen on opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa kemiaa sekä energia- ja prosessitekniikkaa. Hän pääsi mukaan yliopiston Yritystalli-ohjelmaan, sai konttorin ja rensselit ja perusti kaasutusteknologiaa kehittävän ja markkinoivan yrityksen. Valmistua hän ei ole ehtinyt.

– Ehkä suurin ongelma on se, että kun luen jonkun kirjan, siitä aukeaa aina tuhat uutta maailmaa, syntyy aina uusia ideoita. Olen kyllä vuosien mittaan tilannut useamman opinnäytetyön yliopistolta, Tukiainen nauraa.

Biohiili kiinnostaa tutkijoita

Biohiileen on kymmenisen vuotta kohdistunut maailmalla suurta kiinnostusta. Yle on kertonut esimerkiksi suomalaisnaisen johtamasta startup-yrityksestä, joka tekee biohiiltä ruokajätteestä. Yleisesti hyväksytty ajatus on, että biohiili sitoo biomassan hiilidioksidin pysyvään muotoon ja on näin ilmaston kannalta hyödyllinen.

Suomen luonnonvarakeskuksen, Luken erikoistutkija Kimmo Rasa on yksi alan asiantuntijoista Suomessa. Rasa on myös yksi heistä, joka on varoitellut biohiileen liittyvästä hypestä. Hän sanoo, että kokonaisuus on riippuvainen siitä, kuinka paljon päästöjä esimerkiksi biomassan keräämisestä, kuljetuksesta ja hiiltämisestä aiheutuu.

– Mielenkiintoinen kysymys on myös se, mitä homma maksaa. Biohiili on kallis tuote ja sille on löydettävä järkeviä käyttökohteita, Rasa sanoo.

Myös biohiilimarkkinaa tunteva Jyväskylän yliopiston väitöstutkija Esko Salo sanoo, että pelkkä biohiilen valmistus ja myynti eivät takaa menestystä.

– Biohiilen markkinapotentiaali perustuu liiketoimintamalliin. Kokonaisuuden pitää olla kunnossa eli on otettava huomioon prosessissa käytettävä raaka-aine, tuotannon sijoituspaikka, kaikkien pyrolyysituotteiden eli ylijäämäenergian, nesteiden ja biohiilen taloudellinen hyödyntäminen, sanoo Salo.

Juuri näiden asioiden kanssa Tukiainen on paininut viime vuodet.

– Olemme osanneet tehdä biohiiltä jo yli kymmenen vuotta, mutta markkinaa ei ole ollut. Jotta olemme saaneet asiaa eteenpäin, on pitänyt miettiä, mitä kaikkea biohiilellä voisi tehdä.

Historiallista hiilinegatiivista kaukolämpöä

Puolitoista vuotta sitten Carbofex teki suomalaista energiahistoriaa ja alkoi valmistaa kaukolämpöä, jota se mainostaa hiilidioksidinegatiiviseksi. Kaukolämmön ostaa Tampereen Sähkölaitos.

Tuotannon vuositavoitteeksi asetettiin noin 30 kerrostalon lämpötarve. Tampereen Sähkölaitoksen energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen sanoo, että odotuksille on ollut katetta.

– Tuotanto on kasvanut hyvin ja johdonmukaisesti. Sähkölaitos lähti tähän mukaan riski mielessään, mutta meidän omat odotuksemme ovat täyttyneet, Joronen sanoo.

Hiilinegatiivisuus on kuitenkin kova väite ja Tukiainen on saanut selittää asiaa monta kertaa. Laskelma lähtee siitä, että koska biomassa uusiutuu pellolla tai metsässä, sen polttaminen on hiilineutraalia. Ja koska biohiili varastoi osan biomassan hiilidioksidista pysyvään muotoon, se tekee tuotannosta hiilinegatiivisen.

– Raaka-aineemme kohtalo olisi joko hajota tai palaa, jolloin sen sisältämä hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Meidän laitoksessamme iso osa massasta muuttuu biohiileksi, joka ei hajoa, vaan toimii hiilidioksidin kantajana.

– Lopputuloksena on hiilidioksidinegatiivinen kokonaisprosessi, kun hiiltä sidotaan enemmän kuin tuotetaan päästöjä.

Tampereen Sähkölaitos uskoo menetelmään niin paljon, että se on solminut Carbofexin kanssa aiesopimuksen kymmenen kertaa suuremman tehtaan rakentamisesta. Arvio kustannuksista on 20 miljoonaa euroa.

Esko Salo pitää Carbofexin toimintaa lupaavana.

– Mikäli yritys onnistuu toiminnan skaalaamisessa, tulee se olemaan iso juttu koko alalle, Salo arvioi.

Seuraavat ideat jo kehittelyssä

Tukiainen haluaa esitellä vesiviljelmänsä, jonka on tehnyt tilansa vanhaan navettaan. Itse rakennetussa altaassa on jo kuusi vuotta elänyt järvitaimenia.

Kalat lannoittavat allasveden, joka kierrätetään altaan yläpuolella biohiilessä kasvaville aasialaisille lehtivihanneksille. Ne päätyvät tamperelaisiin ravintoloihin.

Tällä hetkellä Carbofex kehittää systeemiä, jossa biohiilen avulla sidotaan esimerkiksi maatalouden ravinnepitoisista valumavesistä fosforia ja typpeä.

– Tavoitteena on puhdistaa vettä, mutta myös saada vesien ravinteet kiertoon, Tukiainen sanoo.

Suunnitteilla olevassa systeemissä biohiilestä valmistettu suodatin ottaa typet ja fosforit ravinnepitoisista valumavesistä talteen. Tämän jälkeen ravinteita imenyt hiili käytetään esimerkiksi kasvualustan valmistukseen. Kun kasvualustasta on saatu sato tai kaksi, se voidaan myydä vaikka maanviljelijöille tai kompostilaitokseen.

– Loppukäyttäjät eivät pysty enää maksamaan raaka-aineesta paljon, mutta heille on siitä paljon hyötyä. Jos saamme luoduksi tällaisen ketjun, sillä pystytään rahoittamaan montaa eri arvoista käyttöä hiilellä.

Maailmalla ollaan valmiita maksamaan hiilenpoistosta

Tukiaisen tulenpalava into pelastaa maailma ja tehdä siitä kannattavaa bisnestä on kunnioitettava. Erityisesti, koska vasta viime vuosien aikana ilmastotietoisuus on tehnyt biohiilestä laajaa ostajakuntaa kiinnostavaa. Tukiainen sanoo, että käänne tapahtui pari vuotta sitten.

– Aiemmin sai kylähullun leiman otsaansa, kun sanoi, että hiili on arvokas hiilinieluna. Mutta en ole ikinä epäilijöitä säikähtänyt.

Carbofexin tehdas Hiedanrannassa on prototyyppi, koelaitos. Viime vuoden liikevaihto oli yhtiön mukaan 355 000, tänä vuonna mennään jo miljoonan vauhdissa. Isoin bisnes on teknologian kehittämisessä ja kauppaamisessa.

– Biohiili pitää meidät hengissä ja kaikki siitä saatavat tulot on käytetty yhtiön kehittämiseen, Tukiainen sanoo.

Tällä hetkellä Tukiainen on innoissaan Fortumin vuosi sitten lanseeraamasta Puro.earth-markkinapaikasta. Puro järjestää huutokauppoja, joissa kauppatavarana on poistettu hiilidioksiditonni.

– CO2-poistosta puhutaan tulevaisuuden megabisneksenä, ja me toimimme sillä markkinalla jo tänään, markkinaehtoisesti, ilman tukia. Tämä on saanut käsittämättömän vähän huomiota Suomessa.

Puron tarjontaa kehittävä Marianne Tikkasen mukaan päästöjen poistokauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Ostajia on erityisesti EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tikkanen toivoo, että kiinnostus jatkuu koronaepidemiasta huolimatta – tai jopa voimistuu sen takia.

– Toivoa on, että arvojärjestykset pannaan uusiksi ja luonnon kanssa eläminen nousisi prioriteeteissa korkeammalle, Tikkanen sanoo.

Tekeminen helpottaa ilmastoahdistusta

Navetan seinustalle tuotujen mehiläispesien suulla näkyy liikettä. Mehiläiset ovat aamulla lähteneet kevään ensimmäiselle lennolle. Pesien edessä maassa kömpii kohmeisia yksilöitä, kaikki eivät jaksa puhdistuslennolta pesään asti.

Tukiainen on kasvissyöjä, melkein vegaani. Poikkeuksen ruokavalioon tekee hunajan lisäksi vain omien lehmien maito. Tukiainen sanoo, että ilmastoahdistus helpottaa, kun tekee itse jotain asian eteen.

– Eniten ahdistaa ihmisten välinpitämättömyys. Kun itse on yritttänyt tehdä kaiken voitavan, tulee voimaton olo, kun huomaa että jotkut eivät halua kantaa vastuuta.

Tukiainen tunnistaa itsessään myös maailmanparantajan, vaikka yrittääkin keskittää energiansa tietoisesti omaa bisnestä lähellä oleviin asioihin.

– Keksinnöllähän ei ole mitään arvoa, jos sitä ei ehdi hyödyntää. Maailmaa parannan hieman toivottavasti joka päivä, tai en ainakaan pahenna.

Sampo Tukiainen on Yle Radio Suomen sunnuntaivieraana 26.4.2020. Voit kuunnella jutun Areenasta kello 16.30 alkaen.

Lue myös:

Henrietta Kekäläinen kehittää kokkareita, jotka voivat niellä huomattavia päästöjä – Biohiili "ei ole ihmelääke", mutta siitä innostuttiin jo

Tampereella tehdään biohiiltä ja kaukolämpöä ensimmäisten joukossa maailmassa – uusi laitos kymmenkertaistaisi tuotannon