Ruokalasku kasvaa, luottotiedot ovat menneet eikä yllättäviin kuluihin ole ylimääräistä rahaa. Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila ei olisi voinut huonompaan saumaan tulla.

35-vuotias suurperheen äiti Jaana Nyrkkö kertoo, että muutenkin toimeentulonsa kanssa kamppailevan perheen ruokakulut ovat jo nyt kasvaneet sadoilla euroilla kuukaudessa.

– Lapset ovat nyt enemmän kotona ja syövät enemmän kotona, Nyrkkö sanoo.

Nyt Jaana Nyrkön tilanne on huonontunut entisestään, sillä hän jäi työttömäksi huhtikuussa.

Köyhien perheiden tilanne huonontunut

Jaana Nyrkkö asuu Kouvolassa omakotitalossa miehensä ja kuuden lapsensa kanssa. Seitsemäs lapsi on muuttanut pois kotoa.

Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli vajaa 14 prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista elää pienituloisissa perheissä. THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvosen mukaan tämä tuorein tieto on vuodelta 2018.

Marttaliiton kodin talouteen ja raha-asioihin erikoistunut hankekoordinaattori Erkki Ukkola kertoo, että koronatilanne on lisännyt pienituloisten perheiden ahdinkoa entisestään.

– Ruokalasku on aika monessa taloudessa kasvanut. Sen huomaa omassakin taloudessa.

Vuoden 2019 tutkimuksen mukaan suomalaisista reilu 40 prosenttia ei ole varautunut pahan päivän varalle. Eniten säästössä on vanhemmilla ikäpolvilla, kun taas lapsiperheissä koronaepidemia on aiheuttanut lisää ongelmia talouteen.

– Kun lapsiperheissä on nyt isommat menot, tietynlainen kädestä suuhun eläminen on ollut vahva jo aikaisemmin. Ei ole ollut säästöjä, kun tulot ovat tippuneetkin, Ukkola sanoo.

Työtön lähihoitajaopiskelija

Jaana Nyrkkö on tällä hetkellä työtön, mutta lähihoitajan opinnot ovat loppusuoralla. Hän työskenteli puoli vuotta määräaikaisena lähihoitajana.

Nyrkön saamat tulot vaihtelevat kuukausittain. Maaliskuussa käteen jäävä osuus oli 2 300 euroa, kun Nyrkkö sai vielä täyden palkan. Huhtikuussa tulot olivat 1 700 euroa, kun hän sai osittaisen palkan. Tulot sisältävät palkan, lapsilisät, vammaistuen sekä hoitorahan.

Toukokuun tulot tippuvat, koska Nyrkkö jäi juuri työttömäksi.

– En ole saanut säästettyä. Nyt on vielä tässä kuussa tullut palkka, mutta ensi kuu tulee olemaan todella tiukka, kun olen täysin tukien varassa.

Kaiken kaikkiaan perheellä menee kuukaudessa rahaa vähintään yli 2 500 euroa juokseviin, pakollisiin kuluihin ja ruokakustannuksiin.

Nyrkön 34-vuotias mies Antti Nyrkköon ollut sairaslomalla viime vuoden tammikuusta lähtien työtapaturman takia. Mies on vaihtamassa alaa ja saa työttömyyspäivärahaa liitosta.

– Hän ajoi yhdistelmärekkaa ja ei pysty enää sitä tekemään, kun tuli työtapaturma.

Asuntolainan lyhennys on alle 300 euroa kuukaudessa.

– Lyhennämme lainaa yhdessä. Se maksaa, kumman tilillä on rahaa.

Nyrkkö kertoo, että hän jakaa muutenkin kulut yhdessä miehensä kanssa.

Jaana Nyrkön luottotiedot menivät vuonna 2004, kun Nyrkön elämää kohtasi suuri suru.

Luottotiedot menivät aikaisemmin

Jaana Nyrkkö ei edes tiedä, paljonko velkaa ulosotossa tällä hetkellä on.

– Alamäki alkoi oikeastaan silloin, kun esikoiseni isä menehtyi vuonna 2004. En oikein saanut mitään hoidettua.

Nykyisen miehensä ja viiden lapsen isän kanssa Jaana Nyrkkö on ollut 11 vuotta.

Kun Nyrkkö sai raha-asioita takaisin kuosiin ja asiat alkoivat näyttää paremmalta, tuli uusi käänne vuonna 2010. Nyrkön ulkosynnyttimistä löytyi pahanlaatuinen kasvain.

– Silloin meidän taloutemme romahti. Siinä hullunmyllyssä ei edes oikein osattu hakea taloudellista apua.

Tuolloin Nyrköllä oli paljon lääkärikäyntejä ja iso leikkaus, josta toipuminen vei aikaa. Nyrkkö toipui hoidoista ja kasvaimesta.

Luottotietojen menetys vaikuttaa nyt elämään hyvin kokonaisvaltaisesti.

Lapsille ei tule ostettua vaatteita ja pienistäkin herkuista luovutaan. Nyrkön mukaan lapset haluaisivat pelikonsolit ja uudet puhelimet, mutta ovat joutuneet tyytymään käytettyihin.

– Joskus lapset kysyvät, voivatko hakea seinästä rahaa.

Marttaliiton Erkki Ukkolan mukaan apua kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jos alkaa velkaantua tai on vaarassa menettää luottotiedot. Pikavippejä ei pidä ottaa.

– Suomalaisilla on taipumus mennä talousasioissa sisulla läpi harmaan kiven. Helpommin turvaudutaan pikavippeihin kuin haetaan apua. Selvästi huomaa, että vippien markkinointi on taas lähtenyt kierrokselle, kun ihmisillä on taloudellisesti vaikeaa.

Jos laskuja ei voi maksaa, Ukkolan mukaan kannattaa soittaa yrityksiin ja yrittää neuvotella maksuaikatauluista. Kaupunkien velkaneuvonnat ja Takuusäätiö tarjoavat tukea velkaantuneille.

100 euroa tuntemattomalta naiselta

Nyrkkö oli haastattelussa Ylelle aikaisemmin. Jutun myötä tuntematon nainen halusi lahjoittaa hänelle 100 euron arvoisen raha-avustuksen.

– Se tuli todella tarpeeseen ja olen todella kiitollinen tälle naiselle.

Nyrkkö sanoo, että he eivät ole ottaneet kaikille kouluruokia, koska ruokailua on vaikeaa järjestää koko perheen kesken.

– Osa lapsista siis söisi kouluruokaa ja osa lapsista ja vanhemmat kotiruokaa, joten siitä varmasti tulisi kiukuttelua. Erityislapset ovat muutenkin ruuan suhteen on haastavia, koska heillä on aistiherkkyyttä.

Yle seuraa Jaana Nyrkön perheen arkea kuukauden

Jaana Nyrkkö kertoo, että raha-asiat pyörivät päässä erityisesti yöaikaan.

– Kun talo hiljenee ja lapset menevät nukkumaan, on aikaa miettiä ja silloin asiat pyörivät päässä. Onneksi olen saanut nukuttua.

Tulevaisuuden tavoitteena Nyrköllä on työllistyä lähihoitajana tai aloittaa omaa yritystoimintaa.

Nyt Nyrkkö on kuitenkin stressaantunut. Raha-asiat ovat mielessä päivittäin.

– Mietin, miten rahat riittävät. Sitten tulee kiukuteltua puolisolle.

Nyrkkö haluaa ajatella asioista kuitenkin positiivisesti. Hän uskoo, että asiat järjestyvät.

Marttaliiton Erkki Ukkola sanoo, että koronan myötä on hyvä pysähtyä miettimään omia prioriteetteja taloudessa. Jos on stressaantunut, kannattaa raha-asiat ottaa puheeksi toisen kanssa.

– Jos niistä ei puhuta, stressiä tulee enemmän. Sitten tulee parisuhderiitoja rahasta ja se taas heijastuu lapsiin. Näistä asioista muodostuu noidankehä.

Yle seuraa kuukauden ajan, millaisia ratkaisuja Jaana Nyrkön perheessä joudutaan tekemään tiukentuneen rahatilanteen johdosta ja heikkeneekö tilanne entisestään.

Voit keskustella aiheesta 28.4. kello 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Kymenlaaksossa

Poikkeusolot lisäävät lapsiperheiden köyhyyttä – Kymenlaaksossa alkoi keräys perheiden auttamiseksi

Moni lomautettu saa nyt vain tonnin käteen kuussa – kaksi naista kertoo, miten perheet keksivät yhä uusia säästökohteita selvitäkseen

"Ihmisten hätä on vain kasvanut" – Jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä, ja tämä espoolaisäiti tietää, mitä vähävaraisuus todella on

Säiden lämpeneminen on saanut käärmeet kuhertelemaan kasoissa. Kevättunteet kuohuvat ja partnerin liehittelyyn keskittyneet, talvihorroksestaan heränneet käärmeet kerääntyvät kiemurtelemaan yhdessä.

Lämpöä haetaan kallioilta ja kiviltä tai kerälle kääriytyneenä kuusen alla.

Rantakäärmeet kasaantuvat naaraiden ympärille kisailemaan suosiosta, kun kyyt hoitavat homman äijien kesken painimalla ja ratkaisten, kenen johdolla jatketaan eteenpäin.

Mikko Tammi osui käärmeiden kuherteluhetken keskelle Turun Ruissalossa. Hän kaivoi kameransa esiin ja tallensi tämän jutun pääkuvassa näkyvän luikertelun.

– Käärmeitä tuntui pulppuavan kuusen alta, kuvailee lasten kanssa liikkeellä ollut Tammi.

Kuvaushetkellä he seisoivat pienellä polulla, joka kulkee rantakallion vieressä.

– Pidimme muihin ihmisiin ja ehkä käärmeisiinkin suosituksen mukaiset turvavälit, hän kertoo.

Talvella kaikki saavat olla rauhassa

Hyviä talvehtimispaikkoja käärmeillä on vähän ja niihin kokoonnutaan yhdessä, ravintoketjusta välittämättä.

Samassa suojassa routarajan alapuolella voivat oleskella muun muassa rantakäärmeet, kyyt, vaskitsat, liskot ja sammakot – kaikki yhdessä.

Talven ajaksi tehdään välirauha. Talvehtimispaikat ovat rauhoitettuja paikkoja, eikä siellä syödä kaveria, vaikka kesällä se voisi eväslistalle kuuluakin.

Keväisten kuhertelujen ja partnerin liehittelyjen jälkeen käärmeet lähtevät omille teilleen ja viettävät aikaansa pääsääntöisesti yksin.

Kyyt viihtyvät metsäisillä alueilla, siellä mistä löytyy kallioita tai kivikkoisia koloja suojaksi. Rantakäärmeet, nimensä mukaisesti, oleilevat rantojen tuntumassa.

Kyy edelleen monelle kauhistus

Rauhoitettujen rantakäärmeiden tilanne näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin kymmenen vuotta sitten, mutta edelleenkään tilanne ei ole hyvä. Vuonna 2010 se oli vielä uhanalainen laji Suomessa, tänä päivänä se luokitellaan silmälläpidettäväksi.

Erityisesti hautomopaikkojen löytyminen tuottaa rantakäärmeelle ongelmia sisämaassa. Tähän on vaikuttanut muun muassa karjatalouden vähentyminen, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.

– Lämpimien hautomopaikkojen, esimerkiksi lantakasojen, löytyminen on rantakäärmeille hankalaa, rannikoilla käärmeillä menee hyvin.

Kyiden tilanne on parempi, ainakaan sitä ei ole vielä rauhoitettu. Käärmeasiantuntija Toni Beckman on kuitenkin sitä mieltä, että myös niiden seurantaa pitäisi lisätä.

Suuri osa ihmisistä reagoi käärmeeseen sen nähdessään negatiivisesti.

– Edelleenkin ihmisten reaktio on se, että se pitää tappaa, toteaa Beckman.

Beckman on tehnyt monta kyyn siirto-operaatiota asutusten lähellä. Joka kerta hän on yrittänyt lisätä ihmisten tietoja kyystä. Siirto-operaatiot ovat usein keränneetkin paljon uteliaita silmäpareja ympärille.

Beckman muistuttaa, että käärme puree vain puolustautuakseen, ei huvin vuoksi.

– Niitä on ihan turha pelätä, mutta kyllä niitä kunnioittaa kannattaa. Se on vähän kuin ampiainen tai nokkonen: kun alat niitä taskuun tunkemaan, niin kyllä tulee äitiä ikävä.

Maastossa on hyvä huomioida, että jossain voi käärme lymyillä. Myrkyllisen kyyn puremaan tulee suhtautua vakavasti. Jos sattuu saamaan osuman on aina mentävä lääkäriin. Itsehoitoon ei ole syytä turvautua.

Suomalaisten arki on muuttunut monilla tavoilla koronakriisin aikana. Ihmiset ovat lisänneet fyysistä välimatkaa toisiinsa, millä on ollut suuria vaikutuksia perheisiin.

Päiväkodit ja koulut ovat pääsääntöisesti pysyneet kiinni sekä moni suomalainen on siirtynyt etätöihin.

Monet pariskunnat ovat joutuneet miettimään uudelleen perheen perustamista ja lasten hankintaa, kun epävarmuus tulevaisuudesta askarruttaa heitä.

Kaikista muutoksista ihmisten arjessa ja ajattelussa ei vielä ole tietoa.

– Toisten tukeminen kriisissä on ollut sydäntäsärkevää. Luulen, että ihmiset havahtuvat jälleen siihen, että läheiset ihmissuhteet ovat todella tärkeitä, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch sanoo.

Rotkirch arvioi, että yhteisöllisyyden arvostaminen saattaa kokea renessanssin suomalaisessa kulttuurissa.

"Toisten tukeminen kriisissä on ollut sydäntäsärkevää" Anna Rotkirch, tutkimusjohtaja, Väestöliitto

Neljä asiantuntijaa arvioi Ylelle, mitä koronakriisi voi tarkoittaa suomalaisille perheille. Näkemyksensä kriisistä kertovat THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten koulutusasiantuntija Päivi Nykyri, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki.

Anna Rotkirch: Kriisit ovat omiaan laskemaan syntyvyyttä

Mediat kirjoittivat useita otsikoita Suomen historian alhaisimmasta syntyvyyslukemista viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta, kun koronavirus vasta ilmoitteli olemassaolostaan.

Suomessa levisi tuolloin huoli siitä, mitä jatkossa tapahtuu huoltosuhteelle, eläkejärjestelmälle ja kuinka hyvinvointivaltion palvelut jatkossa rahoitetaan.

Alkuvuoden syntyvyysluvut kuitenkin helpottivat hieman murheita. Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomessa syntyi tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana 475 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch on nyt huolissaan siitä, ettei orastava kehitys saa jatkoa. Tutkimuksista tiedetään, että ihmisten kokema epävarmuus tulevaisuudestaan saa heidät lykkäämään lasten hankintaa.

– Ensinnäkin emme tiedä, miten koronakriisi vaikuttaa syntyvyyteen, koska tilanne on ainutlaatuinen. Pääosin epävarmuus ja taloudellinen ahdinko ovat omiaan laskemaan syntyvyyttä.

Historian kriiseistä saa myös vaihtelevia esimerkkejä syntyvyyden nousuista ja laskuista. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan jälkeen Suomen syntyvyys lähti laskuun huolien täyttämässä maailmassa.

Sen sijaan toisen maailmansodan jälkeen Suomessa ja muualla maailmassa syntyi suurten ikäluokkien sukupolvi. Rotkirch arvioi, että se johtui ennen kaikkea tulevaisuuden uskosta.

Rotkirchin huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, ettei kaikilla lasten hankintaa harkitsevilla ole enää varaa lykätä perheen perustamista. Viimeisistä tilastoista nähdään, että synnyttäminen on kasvanut nimenomaan yli 30-vuotiailla.

Monella lasta haluavalla onkin tiukka valinta lasten hankinnassa edessä: joko lasta yritetään epävarmuudesta huolimatta tai unelmasta luovutaan kokonaan.

Ihmisten päätöksillä on suuri vaikutus siihen, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja eläkkeet rahoitetaan tulevaisuudessa.

Arvojen muutos voi myös vaikuttaa syntyvyyteen tulevaisuudessa. Rotkirchin mukaan Suomessa elettiin ennen kriisiä yksilökeskeisessä kulttuurissa, jossa arvostettiin ihmisten tulemista toimeen itsekseen.

Nyt hän on havainnut, että toisten tukeminen ja läheissuhteet ovat muuttuneet ihmisille entistä keskeisimmiksi. Tukiverkostojen korostuminen voi vaikuttaa ajatuksiin lasten hankinnasta.

Koronakriisi saattaa tosin lisätä avioerojen määrää, kun perheet viettävät entistä enemmän aikaa yhdessä ja vanhat ongelmat kärjistyvät.

Useista Kiinan maakunnista on raportoitu lisääntyneistä avioerohakemuksista koronaviruskriisin takia. Joitakin merkkejä tästä on jo olemassa myös Suomessa.

Ylen saamien tietojen mukaan Helsingin käräjäoikeuteen on jätetty avioerohakemuksia kahden viime viikon aikana kolmannes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Muualla maassa vastaavaa piikkiä ei ainakaan vielä ole havaittu. Yle kysyi tietoja useasta eri käräjäoikeudesta eri puolilta maata.

Kaarlo Simojoki: Avun hakemisesta pitäisi olla ylpeä

Alkoholin käyttö on merkittävässä yhteydessä perheiden hyvinvointiin.

A-klinikan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoo, että kahdeksan kymmenestä lastensuojeluilmoituksesta on yhteydessä päihteisiin.

Hän on etsinyt nyt hiljaisia signaaleja siitä, miten suomalaisten juominen on kehittynyt koronakriisin aikana.

Vaaran merkkejä on olemassa. Monet ihmiset työskentelevät etänä, jolloin työelämän sosiaalinen kontrolli ei tavoita kaikki työntekijöitä. Myös muu sosiaalinen kontrolli on vähentynyt.

Samalla lomautukset ja irtisanomiset voivat laukaista juomisen, kun ihmiset hakevat lohtua tilanteeseen alkoholista.

Simojoki sanoo, että ihmiset ottavat entistä enemmän yhteyttä A-klinikkaan lisääntyneen juomisen takia.

– Ihmiset ovat huolissaan juomisestaan. Ei niinkään että he olisivat alkaneet valtoimenaan ryyppäämään, vaan määrät ovat lähteneet nousuun.

Etätöitä pystyvät tekemään pääsääntöisesti koulutetut toimihenkilöt, kun taas esimerkiksi kaupan työntekijöillä vastaavaa mahdollisuutta ei ole.

Moniongelmaisten perheiden ongelmat ovat taas toisenlaisia. Moniongelmaiset perheet ovat tippumassa palveluiden ja tuen piiristä.

Moniongelmaisilla perheillä viitatataan yleensä siihen, että niissä kärsitään päihteiden ongelmakäytön lisäksi esimerkiksi mielenterveysongelmista ja taloudellisista huolista.

Tähän vaikuttaa myös epätietoisuus siitä, ovatko palvelut auki ja uskaltaako niitä käyttää koronavirusaikana.

Osa kunnista onkin sulkenut palveluita, kun ne ovat priorisoineet koronaviruksen hoitamista. Osa taas pitää palveluita entiseen tapaan auki.

Haasteena on myös se, ettei ohjaus vierotukseen kunnissa toimi, vaikka palvelut olisivat auki.

"Niin paljon tapahtuu kotien seinien sisällä piilossa, että tämä tilanne voi vielä räjähtää käsiin." Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikka

Tilanne voi johtaa siihen, että ongelmat kärjistyvät, kun niihin ei päästä puuttumaan ajoissa.

– Niin paljon tapahtuu kotien seinien sisällä piilossa, että tämä tilanne voi vielä räjähtää käsiin.

Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat romahtaneet monilla paikkakunnilla Suomessa. Tämä on osaltaan johtunut siitä, että lapset eivät ole yhteydessä kodin ulkopuolisiin aikuisiin kuten opettajiin.

Simojoki on nyt enemmän huolissaan lapsista kuin taloudesta. Talous lähtee aikanaan nousuun, mutta osa lapsista saa kriisin aikana pysyviä traumoja.

Ylen huhtikuun puolessa välissä julkaisemassa kyselytutkimuksessa seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti, että juominen on lisääntynyt joko selvästi tai jonkin verran.

Määrä ei vaikuta suurelta, mutta Simojoki muistuttaa, mihin prosenttiluku pitää suhteuttaa.

– Me puhumme isosta ryhmästä. Lähes 4,7 miljoonaa suomalaista juo alkoholia. Jos heistä seitsemän prosenttia lisää juomistaan, niin se on iso luku, Simojoki sanoo.

Suomessa on suuri määrä ihmisiä, joiden juominen voi lipsahtaa ongelmaksi. Korkean riskin juojiksi lasketaan 207 000 ja kohtalaisen riskin 357 000 suomalaista.

Kohtalaisen riskin taso juomisessa tulee naisilla vastaan seitsemässä alkoholiannoksessa viikossa ja miehillä 13 annoksessa.

Tosin yksikin alkoholiannos on Simojoen mukaan perheessä liikaa, jos se ahdistaa perheen lapsia.

Simojoki pelkää sitä, että kunnat leikkaavat päihdetyöstä, kun koronan loppulaskua aletaan selvittää.

Tämä on hankala yhtälö, sillä palveluille syntynee kriisin aikana patoutunutta kysyntää.

"Häpeä estää usein ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Se, että uskaltaa hakea apua, on siinä mielessä iso askel. Siitä pitäisi olla ylpeä." Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikka

Tärkeintä nyt Simojoen mukaan olisi, että ongelmien kanssa painivat ottaisivat rohkeasti yhteyttä joko viranomaisiin, hoitopaikkoihin tai auttaviin järjestöihin.

– Häpeä estää usein ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Se, että uskaltaa hakea apua, on siinä mielessä iso askel. Siitä pitäisi olla ylpeä.

Yhteiskunta voisi tässä mielessä auttaa madaltamalla kynnystä palveluihin. Resursseja pitäisi lisätä etsivään sosiaalityöhön, etäneuvontaan ja ennen kaikkea etähoitoon.

Erityisasiantuntija Päivi Nykyri: Koulujen pitää kuroa oppimiseroja kiinni kriisin jälkeen

Peruskoulun yksi tärkeimmistä tavoitteista on oppilaiden tasa-arvon edistäminen. Jokaisella lapsella on oikeus ja velvollisuus koulunkäyntiin perheen lähtökohdista riippumatta.

Lähtökohdista huolimatta tutkimuksissa on huomattu, että oppilaan vanhempien koulutustaustalla on merkittävä vaikutus oppilaiden menestymiseen kouluissa.

Etäopetus lisää väistämättä oppilaiden eriarvoisuutta, sillä se vaatii vanhemmilta tukea opetuksessa ja oppilailta itsekuria opiskelussa.

Vanhempien kyvyt ja mahdollisuudet antaa tukea lapsilleen vaihtelevat paljon. Oppilaiden kyvyt ovat myös erilaisia, mitä tulee itsenäiseen opiskeluun.

Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten koulutukseen perehtynyt erityisasiantuntija Päivi Nykyri sanoo, ettei kaikille ole kriisitilanteessa pystytty antamaan tarpeenmukaista tukea.

– Tässä on ollut uutisia, että esimerkiksi erityisen tuen antamisessa on ollut puutteita. Osa oppilaista, jotka normaalisti saavat tukea koulussa, joutuvat nyt selviytymään isoista urakoista pitkälti itse.

Erityinen tuki koostuu paitsi erityisopetuksesta mutta myös koulunkäyntiä helpottavasta muusta tuesta.

Suuri huoli liittyy lapsiin, jotka elävät valmiiksi epävakaissa perheoloissa. Nykyri viittaa perheisiin, joissa kärsitään esimerkiksi päihdeongelmista ja väkivaltaisuudesta.

Eri mediat ovatkin uutisoineet tapauksista, joissa opettajat eivät ole saaneet oppilaisiin mitään kontaktia.

Osa oppilaista kärsii sitä enemmän mitä kauemmin rajoitukset ovat päällä. Hallitus pohtii nyt, pitäisikö päiväkoteja ja kouluja avata toukokuun puolessa välissä, kun nykyisten rajoitusten voimassaolo päättyy.

Nykyri myöntää, että kysymys on vaikea paitsi hallitukselle myös asiantuntijoille.

– Kysymyksessä on niin monta puolta. Yksi asiantuntijoista sanoi, että nyt kannattaisi seurata rauhassa, millaisia vaikutuksia muissa maissa koulujen avaamisella on tautitilanteeseen väestössä.

Suomessa lähiopetusta on ollut tarjolla 1.–3. luokkalaisille ja erityistä tukea vaativille oppilaille. Hallituksen voimakas suositus etäopetukseen on kuitenkin johtanut siihen, että vain pieni osa oppilaista on mennyt kouluun.

Nyt esimerkiksi Tanska ja Norja ovat avaamassa kouluja kaikille oppilaille. Osaltaan maiden ratkaisuissa on painanut lasten oikeus oppimiseen.

Suomessa vaakakupissa painaa myös se, että koulut ehtisivät olla auki vain kaksi viikkoa ennen koululaisten kesälomaa. Päätöksessä pitäisi osata punnita, mikä olisi avaamisen hyöty suhteessa riskeihin.

Hallitus sulki koulut maaliskuun puolivälissä. Osa oppilaista on jäänyt koulukavereistaan jälkeen oppimistuloksissa. Miten ero kurotaan umpeen?

Nykyri ei usko, että asia voitaisiin korjata nopeilla tempuilla.

– Jokaisen oppilaan kohdalla pitää katsoa erikseen heidän tilanteeseensa. Kiireellä asiaa ei saada korjattua, vaan ensimmäiseksi pitää kiinnittää huomiota oppilaiden hyvinvointiin ja varautua kouluissa riittävästi koronan jälkeisen ajan tukitoimiin.

Siten koulut pääsevät kiinni myös ongelmiin, joita koronakriisi on mahdollisesti kärjistänyt oppilaiden kotona.

Heikki Hiilamo: Vaikutuksia vasta arvaillaan

Yksi suurimmista vaikutuksista perheisiin tulee siitä, säilyttävätkö vanhemmat työpaikat kriisissä vai eivät.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pitää koronakriisiä monin tavoin erilaisena verrattuna aiempiin talouskriiseihin.

Usein kriisit ovat vieneet työpaikkoja tasaisesti eri elinkeinoelämän sektoreilta.

– Tällä kertaa meillä on erityisiä tekijöitä, jotka liittyvät sulkutoimiin, Hiilamo sanoo.

Sulkutoimet koskevat ennen kaikkea palvelualoja kuten ravintoloiden työntekijöitä. Hiilamo tosin uskoo, että jollakin aikavälillä työttömyys nousee myös vientialoilla.

Aiemmista kriiseistä tiedetään, että osa työttömiksi joutuneista syrjäytyy yhteiskunnasta pitkiksi ajoiksi. Myös nyt on ihmisiä, jotka eivät ehtineet nousukauden aikana saada töitä.

Tutkimukset myös kertovat, että vanhempien koulutustasolla on vaikutusta työllistymiseen uudelleen. Tässäkään mielessä koronavirus ei kohtele vanhempia tasa-arvoisesti.

Osassa perheissä vanhemmat joutuvat käymään fyysisesti töissä, eikä etätyöskentely ole mahdollista. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon vanhemmat pystyvät tukemaan lapsiaan opiskelussa.

– Toisissa perheissä lapset joutuvat koulupäivän omillaan, kun taas toisissa perheissä voidaan laittaa lapsille ruokaa ja huolehtia koulunkäynnistä.

Hiilamoa pelottaa tilanteessa eniten se, ettei kriisin vaikutuksista tiedetä. Useat ongelmat jäävät pimentoon, eikä niihin päästä puuttumaan ajoissa.

Hiilamo viittaa ennen kaikkea lastensuojeluun ja muihin lasten hyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin.

– Nyt matalan kynnyksen palvelut on useissa tapauksissa ajettu alas. Ei ole urheiluharrastuksia, nuorisotaloja eikä kirjastoja, mikä saattaa pahentaa ongelmia.

THL on laittanut liikkeelle ensimmäisiä kyselytutkimuksia sosiaalityöntekijöille, jotta perheiden tilanteesta tiedettäisiin nykyistä enemmän.

– Aika paljon arvailujen perusteella tällä hetkellä mennään.

Sen tutkijat ovat huomanneet, että sosiaalipalveluiden käyttö on vähentynyt ja se johtunee kahdesta syystä.

Yhtäältä palveluita on ajettu alas ja toisaalta ihmiset ovat varovaisempia hakeutumaan palveluiden piiriin, vaikka ongelmat olisivatkin vakavia.

Huolestuttavia esimerkkejä hoitojen lykkäämisestä on tullut julki terveydenhuollossa.

Lue lisää:

Urheilu vaihtuu olueen, lukeminen ei onnistu – koronayksinäisyys on monelle lamauttavaa, mutta voi tästä seurata hyvääkin, sanoo psykiatri

Huoli toimeentulosta kuormittaa erityisesti suomalaisvanhempia, ja nyt tilanne saattaa vain pahentua – tutkimus selvittää perheiden hyvinvointia poikkeusoloissa

Yle kysyi kunnilta, pitäisikö koulujen avata ovensa jo toukokuussa: Oppimisen kannalta ei tarvetta, mutta lasten vointi huolettaa

OAJ vastustaa koulujen avaamista, lastenlääkärit puoltavat – nämä 3 kysymystä ratkaisevat, avataanko koulut toukokuussa

Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle

Seitsemän vuotta sitten Tiina Katriina Tikkanen istui appivanhempiensa luona ruokapöydässä, kun hänen näkökenttäänsä ilmaantui tumma läiskä. Inhottava sumentuma ei mennyt pois, joten huolestunut anoppi tilasi ambulanssin. Sairaalassa selvisi, että kyseessä oli aivoinfarkti.

Jopa lääkärit olivat ihmeissään, miksi perusterve, hyväkuntoinen kolmekymppinen nainen saa aivoinfarktin.

Sairaalassa kului reilu viikko. Silti: aivoinfarkti olisi voinut olla paljon pahempikin. Tikkanen alkoi toipua ja toipui hyvin.

Yhden pysyvän vamman infarkti kuitenkin jätti. Tikkaselle oli jäänyt kuolemanpelko.

Voittaakseen pelon hän päätti hakeutua psykoterapiaan. Silloin hän ei vielä aavistanut, miten pitkä taival terapiasta tulee. Keskustelujen lomassa mielen sopukoista alkoi pulpahdella jälleen muistoja. Ne olivat niin ikäviä, että ne olisi ollut helpompi unohtaa saman tien – kuten hän oli aina ennen tehnyt muistojen pyrkiessä pintaan.

– Voi sanoa, että infarkti muutti elämäni. Ajattelen, että muistot pyrkivät esiin jollain tavoin, kun niitä tukahduttaa tarpeeksi kauan. Minun kohdallani aivoinfarkti ja siitä seurannut terapia oli käännekohta. Tämä ei tietenkään ole mikään lääketieteellinen selitys, mutta ehkä pääni ei kerta kaikkiaan kestänyt enää.

Liian kamalia muistoja on vaikea uskoa todeksi

Tikkanen oli aina pitänyt itseään säikkynä. Pienikin asia sai hänet säpsähtämään, sydämen hypähtämään kurkkuun. Kadulla vastaan tuleva mies alkoi yhtäkkiä näyttää pelottavalta. Pimeällä piti kurkata vähän väliä taakse, ettei siellä hiipinyt epäilyttäviä miehiä.

Miksi aina miehiä? Sitä Tikkanen ei ollut aiemmin pohtinut. Terapiassa mieleen alkoi kummuta inhottavia muistikuvia. Eivätkä ne olleet kenestä tahansa miehestä, vaan Tikkasen isästä.

Muistumia oli ollut aina, mutta Tikkanen oli painanut ne piiloon ennen kuin oli ehtinyt pohtia niitä pidemmälle. Oli paljon helpompi ajatella: Ei niin ole voinut tapahtua. Muistan väärin. Liian vilkas mielikuvitus!

– Sitä teki kaikkensa, ettei olisi tarvinnut myöntää, että tämä on totta.

Totta se kuitenkin oli. Isä oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen

Salanimellä kirjoittaminen kävi mielessä

Muutama vuosi sitten Tiina Katriina Tikkanen muutti Kuusamoon miehensä työn vuoksi. Siellä hän osallistui kirjailija Taija Tuomisen luovan kirjoittamisen kurssille. Silloin Tikkaselle syntyi ajatus kirjan kirjoittamisesta. Hän oli aina haaveillut kirjailijan työstä. Toimittajana ja viestinnän ammattilaisena sai toki kirjoittaa, mutta se ei tyydyttänyt hänen kirjoitusintoaan.

– Kurssilla sai kuukaudessa palauttaa kymmenen sivua tekstiä, joista sai sitten palautetta. Kirjoitin mahdollisimman pienellä fontilla ykkösen rivivälillä, jotta sain palautettua mahdollisimman paljon tekstiä.

Tikkanen tunsi, että hänen on kirjoitettava seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

– Ystäväni yritti sanoa, että eikö olisi helpompi aloittaa kevyemmällä aiheella. Tunsin kuitenkin, että minun on ensin kirjoitettava tämä. Vasta tämän jälkeen pystyn kirjoittamaan muuta.

Tikkanen pohti salanimellä kirjoittamista. Hän kuitenkin luopui ajatuksesta, koska kukaan läheinen ei vaatinut sitä tai kieltänyt kirjoittamista. Tikkasen isä oli kuollut yli kymmenen vuotta sitten.

Unelman toteutuminen, kirjan kirjoittaminen, oli ihanaa. Välillä raskas aihe sai kirjoittamisen tuntumaan kuitenkin tuskaiselta.

– Aina en pystynyt lukemaan, mitä olin kirjoittanut. Silloin piti pitää taukoa. Kirjoittaminen helpottui aina, kun vein tekstiä kauemman omasta elämästäni.

Tikkanen ei halua eritellä, mikä Toinen silmä kiinni -romaanissa on totta, mikä fiktiota. Hän ei myöskään halua haastattelussa kertoa tarkemmin milloin ja miten seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtui.

– Mielestäni tärkeintä on, millaisia ajatuksia ja tunteita päähenkilö käy läpi. Sillä on merkitystä.

Kirjan Mintulla ja Tiina Katriina Tikkasella on paljon yhteistä.

Kukaan ei osannut olla huolissaan

Tikkasen lapsuus näytti päälle päin aivan normaalilta. Suorastaan mukavalta. Perhe asusteli omakotitalossa pienehköllä paikkakunnalla. Toimeentulo oli taattua. Tiinalla oli paljon kavereita ja hän pärjäsi hyvin koulussa ja urheilussa. Kenellekään ei tullut mielenkään olla huolissaan Tiinasta.

Perheiden sisäisiin asioihin ei helposti puututa, eikä tuohon aikaan vielä puhuttu alakoululaisille oman kehon koskemattomuudesta. Päällepäin näytti, että Tiinalla oli isänsä kanssa hyvä ja läheinen suhde.

– Jälkeenpäin jotkut ovat muistaneet hieman ihmetelleensä liiallista läheisyyttä.

Kuten kirjassa myös tosielämässä Tiinan isä oli hyvin voimakas persoona. Tikkanen kuvailee häntä suorastaan manipulatiiviseksi.

Hän vaikutti Tikkasen elämään, vaikka tämä oli muuttanut pois kotoa jo lukioaikana.

– Kun isä kuoli, en osannut oikein tehdä mitään. Isä ei ollutkaan enää sanomassa, miten pitää elää ja olla. Olin hukassa.

Tikkanen ei mielellään muistele lapsuuttaan tai katsele vanhoja valokuvia. Kaikki tuntuu jotenkin valheelliselta. Hän ei kuitenkaan tunne, että lapsuus olisi varastettu.

– Ei sitä viety, kun ei sitä oikeastaan ollutkaan.

Seksuaalisen hyväksikäytön myöntäminen oli vaikeaa Tikkaselle itselleen. Vielä vaikeampaa oli kertoa läheisille.

– Minulla on hyvät ja läheiset välit äitiini, veljeeni ja muihin sukulaisiin. Sain kaikilta paljon tukea ja ymmärrystä ja myötätuntoa.

Tapahtumien käsittely ei olisi ollut mahdollista ennen isän kuolemaa, sillä lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet pelkäävät tekijää aikuisiälläkin.

– Kun tekijä on omassa perheessä, pahuuden käsittäminen on hyvin vaikeaa. Miten joku omassa perheessä voi olla niin paha? Suhde on niin vääristynyt, ettei sitä voi lapsena eikä edes aikuisena mitenkään ymmärtää.

Kauheistakin asioista pitää puhua

Kirjoittaminen auttoi Tikkasta jäsentelemään ajatuksiaan ja muistojaan. Mikään terapiakirja romaani ei kuitenkaan ole. Ei hänelle, eikä muille.

– Yksi kirjoittamisen motiiveista oli silti aiheen tärkeys. Tällaisistakin, kauheista asioista pitää kirjoittaa. Niistä pitää pystyä puhumaan.

Terapian ja kirjoitusprosessin aikana Tikkanen on huomannut, miten suuri tabu perheen sisäinen seksuaalinen hyväksikäyttö yhä on. Aluksi Tikkanenkin luuli olevansa yksin kokemustensa kanssa, mutta vertaisryhmissä paljastui, miten väärässä hän oli.

– Tukijärjestöille ja niiden tarjoamalle avulle on paljon kysyntää. Se kertoo asian mittakaavasta.

"Ymmärrän niitäkin, jotka eivät halua palata traumoihinsa"

#metoo-liike on nostanut esiin kaikenlaisen seksuaalisen hyväksikäytön yleisyyden ja suorastaan arkipäiväisyyden. Tikkanen oli aloittanut kirjan kirjoittamisen jo ennen liikettä, joten se ei ollut vaikuttamassa aihevalintaan. Kustannuspäätökseen sillä kuitenkin oli ehkä vaikutusta.

– Ajoitus oli kieltämättä hyvä. Nyt oltiin valmiita julkaisemaan tällainenkin kirja.

Aiheen vaikeudesta ja moniulotteisuudesta kertoo sekin, että kirja oli aluksi 500-sivuinen. Tikkanen kuitenkin ymmärsi nopeasti, että tiiliskivi vaikeasta aiheesta saattaisi olla lukijoille liikaa. Nyt sivuja on 193.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä on Tikkasen mielestä tärkeä puhua, mutta hän ymmärtää myös niitä, jotka eivät halua palata traumoihinsa ja puhua niistä.

– Julkisessa keskustelussakin aihe mieluusti vaietaan. Sitä on niin vaikea uskoa, että sellaista tapahtuu. Ymmärrän hyvin, ettei sitä haluta nähdä.

Tikkanen on päättänyt, että kertoo myös omille lapsilleen kokemastaan. Vielä ei ole kuitenkaan sen aika, sillä lapset ovat liian pieniä.

Anteeksi ei tarvitse antaa

Puhuminen ja avautuminen terapiassa olivat pelastus Tikkaselle. Nykyään hän voi paljon paremmin, nukkuu hyvin eikä enää säiky. Olo on kaikin tavoin helpottunut.

Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneilla on usein vaikeuksia omien rajojen asettamisessa. Myös Tikkasen oli nuorempana vaikea sanoa ei.

– Olin lapsena ja nuorena tosi kiltti. Sitä ei oikein edes ymmärtänyt, että voi sanoa ei. Kaikkeen ei tarvitse suostua.

– Voi kuitenkin olla, että ilman aivoinfarktia olisin vain jatkanut niin kuin ennenkin. Jotkut voivat elää koko elämänsä ilman, että traumat nousevat pintaan.

Tikkanen on onnistunut kirjoittamaan kirjansa siten, että sen pystyy helposti lukemaan luotaantyöntävästä aiheesta huolimatta. Hän haluaa korostaa kirjallaan ja omalla esimerkillään, että kauheista kokemuksista huolimatta elämää voi elää ja traumojen kanssa voi oppia olemaan.

Anteeksi ei kuitenkaan tarvitse antaa. Tikkasen on edelleen vaikea puhua isänsä sairaasta käyttäytymisestä. Sitä ei voi mitenkään ymmärtää.

– Nyt juuri ei tunnu miltään. Ajatukset isästä ovat niin mutkikkaita. Ehkä minun täytyy kirjoittaa siitä seuraava kirja.

Vain enkelit saavat nykyisin soittaa koteihinsa eristäytyneiden vanhusten ovikelloa Monroen pikkukaupungissa Michiganissa.

Nämä pelastavat enkelit kuuluvat hoitopalveluita tarjoavaan Visiting Angels -yhtiöön.

– Jos me emme käy, kukaan ei vaihda heidän vaippaansa, he eivät pääse ylös sängyistään, eivätkä he saa ruokaa, kertoo William Bruck, yhtiön toimitusjohtaja.

Moni vanhus ei tosin enää ole vakuuttunut siitä, että kotiapu toisi enemmän turvaa kuin vaaraa, koska jokainen uusi kohtaaminen on riski.

Voisiko koronavirus livahtaa vaivihkaa lääkkeiden, lounaan ja hoitajan mukana?

Siksi neljännes asiakkaista on irtisanonut sopimuksensa, ja yrittää sinnitellä koronakevään kotona omin tai omaisten voimin.

Myös hoitajat jännittävät kohtaamisia, vaikka heillä on suojamaskit ja -hanskat. Jotkut jännittävät niin paljon, että ovat ottaneet lopputilin.

– Olen menettänyt parikymmentä työntekijää, koska he pelkäävät, Bruck kertoo puhelimitse Monroesta Ylelle.

Osa hänen työntekijöistään on kaikonnut myös sen takia, että heidän on pitänyt huolehtia etäkoulua käyvistä lapsistaan.

Michiganissa opetusta on nykyisin tarjolla vain etänä. Michigan on turvautunut Yhdysvalloissa kaikkein kovimpiin otteisiin koronavirusta vastaan.

Se näkyy radikaalina elämänmuutoksena – ja se herättää yhä kiihtyvää vastarintaa.

Michiganissa useimpien ihmisten on käsketty vain pysyä kotonaan. Vain tärkeimmiksi tulkituissa työpaikoissa saa käydä. Ulkoliikuntaa saa harrastaa, jos pystyy pitämään kahden metrin etäisyyden muihin.

Vain välttämättömiksi katsotut kaupat saavat ottaa asiakkaita sisään. Muiden on myytävä tuotteensa ovelta. Esimerkiksi ravintolaruokaa ja marihuanaa saa myydä takeout-ostajille.

Ruokakaupoissakin osa käytävistä pidettiin pitkään suljettuna, koska asiakkaiden haluttiin keskittyvän vain pakollisiin ostoksiin – lähinnä ruokaan ja vessapaperiin. Rautakaupoissa puolestaan ei saanut myydä edes kukkien tai nurmikon siemeniä.

– Michiganin rajoitukset ovat liioiteltuja. Mitä siitä tulee, kun ihmisten ei anneta istuttaa kasvimaata? Seitsemän kuukauden päästä meillä on tonneittain vähemmän vihanneksia ja hedelmiä, Bruck kertoi kun tiukimmat rajoitukset olivat vielä voimassa.

Yhdysvalloissa on tavallista, että omakotitaloissa asuvat ovat ulkoistaneet nurmikon leikkauksen ja muun puutarhanhoidon yrityksille. Myös niiden yritysten toiminta keskeytettiin, mitä Bruck piti hätävarjelun liioitteluna.

– Täällä on nyt paljon vihaisia yrittäjiä, Bruck sanoo.

Bruckin ja muiden yrittäjien valitukset kuultiin. Perjantaina demokraattista puoluetta edustava Michiganin kuvernööri Gretchen Whitmer ilmoitti helpotuksista. Puutarhurit ja pyöränkorjaajat saavat palata töihin, ja kukkasipuleitakin saa taas kaupitella.

– Olen iloinen siitä, että hän höllensi rajoituksia, Bruck kertoi kuultuaan uutisesta.

Michiganin koronakuri konkretisoituu Whitmerin antamiin hallinnollisiin määräyksiin, jotka ovat erittäin yksityiskohtaisia.

Yhdysvalloissa ei ole koko maan kattavia koronarajoituksia, vaan osavaltiot päättävät niistä itse.

Joissakin Keskilännen harvaan asutuissa osavaltioissa ei ole missään vaiheessa ollut määräyksiä kotona pysymisestä – kuten ei ole ollut Suomessakaan.

Myös osavaltioiden suunnitelmat paluusta enemmän tai vähemmän normaaliin elämään vaihtelevat paljon.

Michiganissa tiukkaa linjaa on perusteltu sillä, että epidemia pääsi leviämään osavaltiossa laajemmalle kuin missään muualla Yhdysvaltain sisämaassa. Nyt kaikki kohtaamiset yritetään vähentää minimiin.

Michiganissa on asukkaita lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa, mutta koronauhrien määrä on moninkertainen.

Eilen lauantaina Michiganissa oli vahvistettu yli 37 000 tartuntaa ja lähes 3 300 kuollutta.

Suurin osa Michiganin määräämistä rajoituksista on tällä erää voimassa toukokuun puoliväliin asti, mutta niitä voidaan jatkaa pidempään. Ainakaan kouluihin ei ole asiaa ennen syksyä.

Yhdysvaltain kärjistyneessä ja poliittisesti kahtia jakautuneessa ilmapiirissä Michiganin rajoitukset ovat herättäneet kapinamielialaa nimenomaan republikaanien tukijoissa.

Monroessa asuva Andrew Edelbrock kannattaa republikaaneja ja aikoo äänestää presidentti Donald Trumpin jatkokauden puolesta.

Hän ei alkuunkaan sulata sitä, miten demokraattivetoisen osavaltion johto rajoittaa hänen elämäänsä.

– Olen täydestä sydämestäni eri mieltä, Edelbrock sanoo Ylelle. Hänen mielestään ei ole hallituksen asia määräillä ihmisiä.

– Heidän pitäisi antaa vain suosituksia, joita ihmiset voivat sitten noudattaa jos haluavat, Edelbrock sanoo.

Erityisen raskasta Edelbrockille oli se, että viikkojen ajan vapaa-ajan matkustaminen oli kiellettyä, eikä hän päässyt isänsä mökille neljän tunnin ajomatkan päähän Pohjois-Michiganiin. Suurten järvien ympäröimät michiganilaiset eivät liioin saaneet kruisailla moottoriveneillä.

Perjantaina kuvernööri Whitmer kuitenkin ilmoitti, että muun muassa veneily ja golfin peluu sallitaan taas. Myös mökille saisi nyt lähteä, vaikka viranomaiset suosittelevat voimakkaasti pysymistä kotona.

Edelbrockilla olisi hyvin aikaa reissata ja veneillä, koska hän on lomautettuna työstään Fiat Chryslerin autotehtaalta. Tehdas sijaitsee osavaltiorajan takana Ohion puolella Toledossa, ja siellä valmistetaan periamerikkalaisia jeeppejä.

Töihin pitäisi palata vappuviikonlopun jälkeen, mutta työnantaja ja ammattiliitto vääntävät vielä siitä, miten virusturva kokoonpanolinjoilla järjestetään.

– Turvavälin pitäminen työkavereihin olisi todella hankalaa, Edelbrock kertoo Ylelle puhelimitse.

Sen verran maltillinen Edelbrock kuitenkin on, ettei osallistunut tähän asti suurimpaan mielenilmaukseen kuvernööriään vastaan. Tuhannet ihmiset tukkivat katuja ja vaativat paluuta normaaliarkeen mielenosoituksessa osavaltion pääkaupungissa Lansingissa viime viikolla.

– En ole koskaan tykännyt protesteista, joilla tukitaan liikennettä, hän sanoo.

Mielenilmaukseen yllytti itse presidentti. Trump on kehottanut kannattajiaan lobbaamaan koronarajoitusten purkamisen puolesta erityisesti niissä osavaltioissa, joiden kuvernöörinä on demokraatti.

Viime viikon perjantaina Trump tviittasi "Vapauttakaa Michigan!"

Kyse on vapaudesta elää, sanovat republikaanit. Tai epidemian aikana ehkä myös vapaudesta kuolla.

Amerikkalaiseen tapaan kuvernööri Gretchen Whitmer on haastettu myös oikeudessa. Valittajien mielestä kuvernöörin määräykset kotona pysymisestä rikkovat yhdysvaltalaisten perustuslaillisia oikeuksia vastaan.

Michiganin osavaltion kongressi puolestaan yrittää rajoittaa Whitmerin päätösvaltaa lainmuutoksilla.

Valituksista huolimatta enemmistö Michiganin asukkaista tukee kuvernööri Whitmerin tiukkaa linjaa virusepidemian taltuttamiseksi.

Michiganissa demokraattisen puolueen kannattajista noin 90 prosenttia hyväksyy kuvernöörinsä toimet, mutta republikaanien tukijoista vain reilut 20 prosenttia.

Kyselyn mukaan presidentti Donald Trumpin kriisinhallintaan suhtaudutaan Michiganissa paljon kriittisemmin.

Trumpin toimia kannattaa 44 prosenttia vastanneista, kun taas vastustajia löytyy 50 prosenttia.

Suhtautuminen koronakriisin hoitoon jakaa amerikkalaiset. Jakolinja kulkee valtapuolueiden välissä, kuten lähes kaikissa amerikkalaisia jakavissa kiistoissa.

Monroessa asuva Rose Cusumano tuntee itsensä demokraattina altavastaajaksi. Hänen naapurinsa Monroen pikkukaupungin vauraimmalla asuinalueella ovat republikaaneja, ja enemmistö Monroen muistakin asukkaista äänesti viime vaaleissa Trumpin puolesta.

Cusumanolle Trumpin jokailtaiset tiedotustilaisuudet epidemian kulusta ovat kauhistus.

Hänen mielestään ne ovat muuttuneet presidentinvaalien kampanjatilaisuuksiksi, nyt kun Trump ei enää voi järjestää joukkokokouksia.

– Trump on ollut täystuho. Jos hän olisi alusta lähtien toiminut oikein, voisin kunnioittaa häntä vähän enemmän, mutta hän piti virusta demokraattien juonena, Cusumano sanoo.

Cusumanon mielestä Trump on suoriutunut kriisistä järkyttävän huonosti, ja Yhdysvallat maana valmistautui epidemiaan surkeasti.

Lansingissa aseiden kanssa mieltään osoittaneiden motiivia Cusumano ymmärtää osittain, sillä Michiganissa lomautukset ja tavallisen elämän pysähtyminen tuntuvat nopeasti kukkarossa.

– Tunnen kyllä myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat menettäneet työnsä, mutta mielenosoituksessa he vaaransivat itsensä ja muut. Se oli itsekästä ja välinpitämätöntä, Cusumano sanoo.

Myös Cusumanon perheessä huoli omasta terveydestä ja toimeentulosta on kova. Cusumano jäi jo viime vuonna työttömäksi pitkän pankkivirkailijauran jälkeen, kun perinteikäs paikallinen pankki yhdistyi suurempaan.

Hänen miehensä on yhä rautakaupassa töissä. Molempia kuitenkin jännittää se, että mies joutuu kohtaamaan mahdollisesti virusta kantavia asiakkaita.

Juuri arjen riskien kohtaaminen on nyt Monroen asukkaiden päällimmäinen huoli, ja osavaltioissa kiivaillaan aivan samoista varotoimista kuin Suomessa.

Hengityssuojainten käyttö on ollut Yhdysvalloissa vierasta. Ensin michiganilaisia kehotettiin käyttämään maskeja silloin kun he joutuvat liikkumaan ihmisten parissa, ja perjantaina siirryttiin jo maskipakkoon.

Michiganilaisten on vastedes käytettävä maskia, jos he ovat julkisissa paikoissa suljetuissa sisätiloissa kuten kaupoissa, eikä heillä ole lääketieteellistä estettä maskin käytölle.

Kyselyn mukaan reilu kolmannes michiganilaisista on saanut käsiinsä ja käyttänyt sairaalakäyttöön suunniteltuja parempilaatuisia hengityssuojaimia. Reilu puolet on kertonut käyttävänsä omatekoisia maskeja.

Autotehtaalle paluuta odottava Andrew Edelbrock arvelee, että maskipakolla halutaan vain tyynnytellä ihmisten pelkoja. Hänen mielestään ei ole näyttöä siitä, että kangasmaskeista olisi hyötyä, eikä kunnon hengityssuojaimia saa mistään.

Kuvernöörin päätöksellä yritykset saavat kuitenkin kieltäytyä palvelemasta asiakkaita, joilla ei ole maskia.

– Eipä taida olla enää vaihtoehtoa. En aio boikotoida maskipakkoa, mutta se tuntuu hiukan naurettavalta, Edelbrock kertoi Ylelle kuvernöörin perjantaisen tiedotustilaisuuden jälkeen.

Tähän asti Edelbrock on luottanut enemmän käsidesiin ja puhdistanut kätensä aina ennen autoon astumista. Näin hän on yrittänyt pitää auton ja kodin virusvapaina alueina.

Visiting Angels -yhtiön johtaja William Bruck puolestaan yrittää parantaa sekä työntekijöidensä että asiakkaidensa turvallisuuden tunnetta huolehtimalla siitä, että hänen työntekijöillään on henkilökohtaiset suojavälineet.

Käytännössä se tarkoittaa kumihanskoja ja omatekoista maskia, koska parempaakaan ei ole tarjolla. Varsinaisia hengityssuojaimia on vaikea saada.

Työntekijöiden käsketään pestä käsiään jatkuvasti ja heidän terveyttään seurataan tarkasti. Joka työvuoron alussa kännykkäsovellus tenttaa työntekijöiltä, tuntevatko he varmasti olonsa terveeksi, ja ovatko he kohdanneet yhtäkään oirehtivaa ihmistä kahden edellisen vuorokauden kuluessa.

– Minulla oli joitakin työntekijöitä, jotka eivät tunteneet oloaan normaaliksi, joten heitä ei päästetty asiakaskäynneille. Yksi kävi testissä, mutta tulos oli negatiivinen, Bruck kertoo.

Kaikki hänen työntekijänsä ja asiakkaansa ovat siis tiettävästi terveitä, ainakin toistaiseksi.

Hoivakodeissa tilanne on karumpi ja panokset suurempia. Ulkopuolisten vierailut on kielletty, eikä edes Bruckin firman ykkössuosikki, terapiakoira Nash pääse nykyisin piristämään vanhusten päivää.

Hoitajien on kuitenkin päästävä töihin, ja he voivat tuoda tartunnan kotoaan. Kun virus kerran pääsee hoivakotiin, uusia tartuntoja on hyvin vaikea estää, ja jälki on surullista.

Myös pienessä Monroen piirikunnassa koronavirusta on löydetty vanhainkodeista.

Voit keskustella jutusta 27.4. kello 23:een asti, kun olet kirjautunut sisään Yle Tunnuksella.

Lue lisää:

Yhdysvaltojen osavaltiot joutuvat nyt päättämään, purkavatko ne koronarajoitukset – presidentti Trump toppuuttelee innokkaimpia

Amerikkalaisten koronaprotestit ovat vaarallista peliä ihmisten turhautumisella

Hamstrausta, noutoruokaa ja tietokonepelejä – Näin amerikkalainen pikkukaupunki kohtaa pandemian

Käsiaseiden kauppa ampaisi nousuun, koska amerikkalaiset pelkäävät pandemian lisäävän rikoksia

Ensimmäinen asukas kuoli Kontulan seniorikeskuksessa koronavirukseen 9. huhtikuuta.

Tämän viikon perjantaihin mennessä keskuksessa on vahvistettu kymmenen koronaviruksen aiheuttamaa kuolemantapausta.

Helsingin kaupungilla ei ole toistaiseksi tietoa, mistä Kontulan ensimmäinen tartunta on peräisin.

Ylen tietojen mukaan jo ennen ensimmäistä kuolemaa moni asia on Kontulassa mennyt pieleen. Tilanne on ollut paikoin kaoottinen ja koronan leviämiseen on reagoitu liian myöhään.

Yle on saanut runsaan määrän yhteydenottoja viime viikkojen aikana liittyen hoivakotien tilanteeseen. Korona on aiheuttanut paljon kuolemia hoivakodeissa ympäri Eurooppaa. Suomessa lukuisia koronainfektion aiheuttamia kuolemia on raportoitu julkisesti ainakin Espoossa, Kiuruvedellä ja Diakonissalaitoksen Sanervakodissa Helsingissä.

Myös Töölön seniorikeskuksessa on menehtynyt useita vanhuksia. Helsingin kaupungin mukaan vahvistettuja koronaan liittyviä kuolemia on Töölössä vähemmän kuin Kontulassa, mutta tarkemmin asiaa ei kommentoida.

Tässä jutussa käydään läpi yhden hoivakodin tapahtumia yksityiskohtaisesti, koska monet vanhustenhoitoon liittyvät huolet ympäri Suomen näyttävät konkretisoituvan Kontulan tapauksessa.

Tätä juttua varten on haastateltu useita Kontulan seniorikeskuksen entisiä ja nykyisiä työntekijöitä sekä seniorikeskuksen asukkaiden omaisia. Hoivakodin tapahtumat näyttävät olevan tiedossa melko laajalti talon sisällä ja osittain sen ulkopuolellakin.

Yle ei kerro haastateltujen nimiä tai mitään muutakaan tunnistettavaa suojellakseen työntekijöitä ja hoivakodin asukkaiden omaisten yksityisyyttä.

Henkilökunnan versio tapahtumista poikkeaa merkittävästi Helsingin kaupungin virkamiesjohdon kertomasta.

Ylelle kerrotaan, että saattohoitopotilaita on kuollut yksin huoneessaan, sillä kukaan ei ole ehtinyt olla heidän kanssaan viime hetkillä.

Työntekijöiden mukaan seniorikeskuksen tukitoiminnot, kuten siivous ja pyykkäys, ovat jääneet hoitajien vastuulle. Suojavarusteista on ollut merkittävästi pulaa.

Työntekijät ovat olleet jaksamisensa äärirajoilla. He kokevat, että heidän työtään ei ole arvostettu poikkeustilanteessa ja että vastuuta epäonnistumisista on kipattu heidän niskaansa. Hoivakodin johtoon kuuluvan henkilön kerrotaan myös haukkuneen alaisiaan muiden nähden.

Ylen tavoittama johtohenkilö kiistää haukkuneensa tai syyllistäneensä työntekijöitä. Hän ei halua kommentoida muita seniorikeskuksen tapahtumia, sillä viestintävastuu on keskitetty hoivapalveluista vastaavalle johtajalle Seija Meripaadelle ylemmäs kaupungin virkamiesjohtoon.

Työntekijöiden mukaan koronatilanteeseen on havahduttu seniorikeskuksessa liian myöhään. Mielipide on se, että moni epäonnistuminen oltaisiin voitu välttää, jos keskuksen johto olisi ollut paremmin kartalla tilanteesta.

Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja Seija Meripaasi on saanut Kontulan tapahtumista täysin eri kuvan.

Meripaaden tiedossa ei ole, että tilanne olisi ollut kaoottinen. Hänen mukaansa ensimmäisten tartuntojen ilmaannuttua hoitajakaranteenit aiheuttivat ongelmia, mutta sittemmin tilanne on tasaantunut.

– Tilanne on ihan samalla lailla hallinnassa tällä hetkellä kuin missä muussa talossa tahansa. On oikeastaan koko tämän kuukauden aikana ollut, Meripaasi sanoo.

Työntekijöiden mukaan tilanne on kuitenkin ollut pahimmillaan huhtikuussa.

Myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on kanneltu Kontulan seniorikeskuksesta. Viime viikolla saapunut kantelu koskee seniorikeskuksen asumispalvelujen laatua ja sisältöä.

Hoitajat hyppivät yhä osastolta toiselle

Helvetillistä. Selvytymistaistelua. Järkyttävää.

Muun muassa näin Ylen haastattelemat työntekijät kuvailevat aikaa viimeisen reilun kuukauden sisällä Kontulan seniorikeskuksessa.

Kontulan seniorikeskus on valtava hoivakoti. Siellä on useita osastoja ja yhteensä 17 yksikköä eli ryhmäkotia. Seija Meripaaden mukaan tartuntoja on neljässä yksikössä. Asukaspaikkoja on Meripaaden mukaan yhteensä 235.

Yle kirjoitti Kontulan seniorikeskuksesta tiistaina 21. huhtikuuta. Tuolloin kävi ilmi, että paikassa on ollut useita koronakuolemia ja useissa ryhmäkodeissa on todettu koronatartuntoja. Tästä huolimatta Helsingin kaupunki ottaa Kontulaan uusia asukkaita niille osastoille, joissa ei ole todettu tartuntoja tai altistuksia.

Tuolloin johtaja Seija Meripaasi kertoi Ylelle, että kaikki ryhmäkodit, joissa on tartuntoja, on eristetty. Meripaaden mukaan hoitajat ja asukkaat eivät liiku osastolta toiselle.

Useiden Ylen haastateltavien mukaan Meripaaden esittämä kuva osastojen eristämisestä on virheellinen.

Haastateltavat kertovat, että työvuoroja on laadittu siten, että työntekijöitä on jouduttu siirtämään edestakaisin tartunnan saaneiden ja tartunnattomien osastojen välillä. Päätöksiä siirroista on ilmeisesti tehty myös vastoin hoitajien tahtoa.

– Mehän nähdään listoista, että kuka on missäkin ja ihmetellään, että “miten hän voi mennä sinne”, yksi hoitajista kertoo.

Työntekijöiden mukaan koronaosastoilta on myös palattu testaamatta ja ilman karanteenia takaisin muille osastoille.

Hämmästystä on herättänyt myös se, että esimerkiksi yöhoitaja on jatkanut työskentelyään osastorajojen yli, senkin jälkeen, kun koronatartuntoja oli jo todettu rakennuksessa.

– Jos yöhoitajat joutuvat menemään auttamaan yksiköiden välillä, he käyttävät suojausta toimialan ohjeen mukaan, Meripaasi kertoo.

Lisäksi hoitajat ovat tekemisissä toistensa kanssa kerroksen yhteisissä tiloissa. Yhdessä kerroksessa on 2–3 ryhmäkotia. Työntekijät jakavat kerroksissa muun muassa henkilökunnan vessat, lääkevaraston ja taukohuoneen.

Yle on vahvistanut asian Kontulan seniorikeskuksen pohjapiirroksista.

Osastoilla on myös liikkunut yskiviä ja pärskiviä vanhuksia. Erään työntekijän mukaan kesti useita päiviä, ennen kuin hoitajat saivat luvan sulkea tällaiset vanhukset huoneisiinsa.

Meripaasi kiistää tiedot siitä, että hoitajat työskentelisivät ristiin koronaosastoilla ja muilla osastoilla.

Meripaaden mukaan hoitajia voidaan siirtää muista yksiköistä koronaosastoille, mutta sen jälkeen he eivät siirry sieltä enää mihinkään.

– Tietysti kerron sen, mitä saan talon johdolta selväksi ja pyrin varmentamaan. Olemme viimeksi perjantaina käyneet tätä hoitajien siirtymistä läpi.

Hoivapalveluiden johtaja painottaa, että kun puhutaan osastojen eristämisestä, karanteeni lähtee ensisijaisesti asukkaista. Meripaasi myöntää, että henkilöstö käyttää yhä yhteisiä tiloja, mutta tartuntoja on pyritty ehkäisemään turvaväleillä ja vähentämällä yhteistä oleskelua taukotilassa.

– Tosi monessa paikassa on yhteisiä vessoja ja lääkehuoneita ja muita, mutta niissä sitten on normaalit varotoimet: Pestään käsiä ja eihän sielläkään olla kuin yksi ihminen kerrallaan ja siivousta tehostetaan. Se on kaikissa paikoissa näin.

Hoitajat: Vanhuksia kuollut yksin

Työntekijöiden haastatteluiden perusteella olosuhteet Kontulassa ovat olleet paikoin ala-arvoiset sekä hoitajille että vanhuksille. Usea haastateltava kertoo, ettei ole uransa aikana kokenut vastaavaa.

Ylen tietojen mukaan puute työntekijöistä on seniorikeskuksessa johtanut siihen, että saattohoitoa ei ole aina voitu hoitaa asianmukaisesti.

Kaikissa tapauksissa saattohoitopotilaiden kanssa ei ole voitu olla lähdön hetkellä, ja vanhus on kuollut yksin huoneessaan. Kivunlievityksessä ei Ylen tietojen mukaan kuitenkaan ole ollut ongelmia.

Poikkeustilanteessa Kontulan osastoille on tullut työntekijöitä, jotka eivät ole tunteneet asukkaita. Vakituiset työntekijät, jotka ovat sairastuneet tai karanteenissa, eivät ole voineet olla perehdyttämässä korvaajiaan.

Talon johdolta tullut ohjeistus puolestaan on hoitajien mukaan ollut puutteellista. Tietoa on jaettu siten, että se ei ole saavuttanut kaikkia. Kiireessä työntekijöillä ei aina ole ollut aikaa katsoa, onko sähköpostiin tullut uutta tietoa.

Työntekijöiden mukaan hoivakodin johto ei ole ollut fyysisesti paikalla, vaan ohjeistuksia esimerkiksi suojautumisesta on jaettu verkon yli.

– Eikö osastojen oveen olisi voinut laittaa lappua, että käytä näitä suojia, yksi haastateltava ihmettelee.

– Me ei nähdä esimiehiämme ollenkaan. Me ollaan koko ajan pimennossa mitä täällä tapahtuu ja mitkä ohjeet ovat voimassa, toinen kertoo.

Seija Meripaasi ei ole kuullut saattohoidon ongelmista. Meripaaden mukaan joka tilanteessa pyritään rauhalliseen, kivuttomaan saattohoitoon. Meripaasi kertoo, että esimerkiksi lääkäritilanne on Kontulassa ollut hyvä.

Meripaasi ei myöskään ole kuullut tiedonkulun ongelmista. Hän kertoo, että asia selvitetään.

Meripaaden mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että tiedonkulku toimii ja ohjeistukset tavoittavat kaikki työntekijät.

– Tämmöisessä poikkeustilanteessa tiedonkulku ymmärrettävästi korostuu entisestään. On monia asioita, joihin ei ole edes ole aina yhtä suoraa vastausta.

Huoltopalvelut pettivät, johtaja kiistää

Kontulan hoitajat ovat itse joutuneet jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa jakamaan ruoat ja kahvit, syöttämään vanhukset ja pesemään pyykit, koska tukipalveluita ei ole ollut riittävästi tarjolla.

Normaalitilanteessa tällaiset laitoshuollon palvelut eivät kuulu hoitajille, vaan erikseen näitä töitä varten palkatulle henkilökunnalle.

Pahimpina aikoina roskat ovat kasaantuneet huoneisiin, koska siivoojia ei ole ollut paikalla. Tällä hetkellä tilanne on jo parempi.

Seija Meripaadella on erilainen kuva. Hän kertoo, että laitoshuoltoa on päinvastoin lisätty jo ennen koronaepidemiaa Helsingin seniorikeskuksissa.

– Missään tapauksessa sitä ei ole vähennetty, vaan ohjeiden mukaan sitä on Kontulankin tapauksessa määrällisesti lisätty, Meripaasi sanoo.

Prismasta haettiin sadetakkeja suojiksi

Suojavarusteiden käyttöä on Kontulassa pantattu tilanteeseen, jossa koronaepidemia on pidemmällä. Työntekijät ovat ihmetelleet tällaisia ohjeita.

– Meidän pitäisi suojella näitä asiakkaita juuri siinä vaiheessa, kun ei ole mitään (tartuntoja). Mutta niitä (suojavarusteita) koko ajan säästeltiin ja säästeltiin.

Seija Meripaasi kertoo, että syynä ohjeeseen on ollut valtakunnallinen pula suojatarvikkeista.

– Jos niitä olisi ollut alusta pitäen ollut niin paljon kuin on tarve, niitä olisi ollut helppo käyttää joka kontaktissa. Koska näin ei ole ollut, niitä on jouduttu priorisoimaan niihin kohtaamisiin, joissa ne ovat aivan välttämättömiä, eli koronaoireisille ja -positiivisille asukkaille.

A-studiossa tiistaina vieraillut Helsingin terveystoimialan johtaja Juha Jolkkonen kertoi, että vaikka suojavarusteiden riittävyydessä on ollut merkittäviä puutteita, niitä on aina riittänyt osastoille, joissa epäillään koronaa.

– Heti kun tulee epäily eli on altistus, oireita tai tiedossa oleva tartunta, niin niihin kaikkiin riittää suojavarusteita ja niihin on aivan kristallinkirkkaat ohjeet kuinka toimitaan, Jolkkonen kuvaili.

Työntekijöiden mukaan suojavarustepulan vuoksi Kontulassa on ollut käytössä vanhentuneita hengityssuojaimia, joista henkilökunnalle on tullut rakkuloita ja huonovointisuutta. Niiden käytöstä luovuttiin nopeasti. Meripaasi vahvistaa, että allergisoivia suojavarusteita on poistettu käytöstä.

– Tämä erä liittyi Huoltovarmuuskeskuksen toimitukseen, jota jaettiin laajasti. Saimme tilalle HUSin kautta uudet suojaimet, Meripaasi sanoo.

Pitkähihaiset suojaessut ovat välillä olleet loppu. Pahimpaan hätään on Prismasta haettu sadetakkeja. Seija Meripaasi myöntää, että näin on tapahtunut.

– Suojaessuista on ollut kova pula viimeisen viikon aikana. On ollut yksittäisiä esimerkkejä, että on ollut tietyiltä osin sadetakit, mutta se ei ole ollut meidän ohje ja se on koskenut jotain viikonloppuja ja tiettyjä henkilöitä.

Tilanteeseen on sekä Meripaaden että Ylen tietojen mukaan saatu parannusta viime aikoina. Työntekijöiden mukaan kuitenkin liian myöhään.

Keskuksen johtohenkilö haukkui työntekijät

Monen työntekijän oikeustajua on koetellut etenkin se, että he kokevat hoivakodin johdon sysäävän vastuun työntekijöiden ja alempien esimiesten niskaan.

Tilanne on kulminoitunut tällä viikolla, kun seniorikeskuksen johtohenkilö on käynyt haukkumassa alaisiaan. Työntekijöiden mukaan hän on syyllistänyt alaisiaan ongelmista, joista hän on osaltaan itse vastuussa.

– Hän pesi tavallaan kätensä siitä. Me olemme kaikki muut tästä koko ajan tienneet ja sanoneet, että tässä tarvitsee toimia, mutta sitä on vähätelty, yksi hoitajista kertoo.

Ylen haastattelemat hoitajat ovat kaikki kuulleet tapahtuneesta ja vahvistavat sen.

Kyseessä oleva johtohenkilö kuitenkin kiistää työntekijöiden version tapahtumista. Seija Meripaasi kertoo keskustelleensa tilanteesta johtohenkilön kanssa perjantaina, eikä asiasta tuolloin ollut mainintaa.

Meripaasi ottaa asian vakavasti.

– Jos näin on käynyt, se pitää meillä sisäisesti selvittää.

Henkilökunta pimennossa koronatilanteesta

Seniorikeskuksen työntekijät kertovat Ylelle, ettei henkilökunnalle edelleenkään kerrota koronatilanteen kehityksestä heidän työpaikallaan.

Työntekijöiden mukaan tästä tulee vaikutelma, että ongelmia piilotellaan. Koska työntekijät eivät saa työpaikalla tarpeeksi tietoa, he viestittelevät vapaa-ajalla toisilleen esimerkiksi siitä, kuinka heidän pitäisi suojautua työpaikalla.

Julkisuuteen annetut kommentit siitä, että tilanne on hallinnassa, lähinnä suututtavat.

– Minun mielestäni on rehdimpää sanoa, että okei, me ei oltu tarpeeksi varautuneita tähän tilanteeseen.

Seija Meripaasi sanoo, että kaupungin pyrkimys on viestiä avoimesti, eikä tietoa ainakaan tulisi pimittää työpaikan sisällä. Meripaaden mukaan seniorikeskuksesta ilmi tulleet tiedot ovat poikkeuksellisia.

– Meillä on harvoin ollut sitä, että yksi talo olisi tämäntyyppisessä valossa. Selvitämme tämän asian, koska Kontulan seniorikeskuksesta ei ole tällaista palautetta koskaan aiemmin tullut, hän kertoo.

Poliisi selvittää, aviin tehty useita kanteluita

Helsingin poliisi on jo aloittanut esiselvityksen kaupungin hoivakodeista. Poliisille on tehty tutkintapyyntö asiasta tässä kuussa. Se ei kohdistu mihinkään tiettyyn hoivakotiin tai henkilöön.

Poliisia pyydetään selvittämään, “ovatko vanhainkodit tai niiden toiminnasta taikka ohjauksesta vastuussa olevat syyllistyneet rikoksiin jättämällä noudattamatta koronaviruksen ja muiden tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi annettuja säädöksiä ja määräyksiä taikka yleistä huolellisuusvelvollisuutta”.

Poliisi aloittaa varsinaisen esitutkinnan, mikäli on syytä epäillä, että asiassa on tapahtunut rikos.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä myös Helsingissä sijaitsevia Töölön seniorikeskusta ja Diakonissalaitoksen Sanervakotia koskevat valvonta-asiat.

Yle on aiemmin uutisoinut molemmissa paikoissa tapahtuneista koronakuolemista.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille riku.roslund@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja jaakko.mantymaa@yle.fi.

Lue lisää:

Helsinkiläiseen hoivakotiin otetaan uusia asukkaita useista koronakuolemista huolimatta – Kaupunki: Asukkaita otetaan osastoille, joissa ei tartuntoja

Espoon kaupunki aloittaa hoivakoteihin siirtyvien uusien asukkaiden koronatestaamisen – Helsinki ja Vantaa eivät näe hyötyä testauksessa

Hoitajat kertovat hoivakotien kaoottisesta korona-arjesta – “Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja”

Kymmenet koronakuolemat jääneet raportoimatta Suomessa – tieto Helsingin hoivakotikuolemista ei ole mennyt THL:lle asti

Koronatartunnat levisivät hoivakoteihin – kerro meille, mitä hoivakodeissa nyt tapahtuu?

Vanhusten elvytyskieltopäätöksiä on ryhdytty tekemään puhelimitse koronaepidemian vuoksi – Valvira: Näin merkittävää hoitopäätöstä ei tulisi tehdä etänä

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Entinen kansanedustaja Kauko Juhantalo on kuollut.

Pitkäaikainen keskustan kansanedustaja menehtyi nopeasti edenneen syövän seurauksena. Asiasta ilmoitti STT:lle Juhantalon perhe.

Juhantalo valittiin eduskuntaan useaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo 1970-luvun lopussa. Hänen viimeisin kansanedustajan tehtävänsä päättyi viime keväänä.

Hän ei enää asettunut ehdolle vuodentakaisissa vaaleissa. Juhantalo edusti keskustaa ja Satakunnan vaalipiiriä.

Juhantalo oli myös ministerinä Esko Ahon (kesk.) hallituksessa vuosina 1991–1992.

Juhantalo oli koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja hänellä oli työuransa varhaisemmissa vaiheissa oma asianajotoimisto Kankaanpäässä. Hän oli myös aktiivinen kuntapolitiikassa ja hän toimi esimerkiksi Kankaanpään valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana pitkään.

Juhantalo oli kuollessaan 77-vuotias ja olisi täyttänyt 78 vuotta ylihuomenna.

Lue myös:

Kauko Juhantalo kertoo sairastuneensa syöpään

Kauko Juhantalo valtakunnanoikeuteen

Yhdysvalloissa Valkoisessa talossa ei pidetty lauantaina tilannekatsausta koronavirukseen liittyen. Presidentti Donald Trumpin johtamia tilannekatsauksia ehdittiin pitää 50 päivää putkeen. Presidentti itse kirjoitti Twitterissä, että tiedotustilaisuudet eivät ole hänen aikansa arvoisia.

– Mikä hyöty on pitää Valkoisen talon tiedotustilaisuuksia, kun rampavirta media (lamestream media) kysyy vain vihamielisiä kysymyksiä ja kieltäytyy raportoimasta totuutta ja ja faktoja tarkasti. Ne saavat ennätyslukuja ja Amerikan kansa ei muuta kuin valeuutisia. Ei ole ajan ja vaivannäön arvoista, Trump kirjoitti.

Avustajat huolissaan tilannekatsausten vaikutuksesta

NBC kertoi lauantaina, että Trumpin leirissä on mietitty, pitäisikö presidentin esiintymistä lehdistötilaisuuksissa rajoittaa, koska ne eivät ole presidentille kovin suosiollisia. Avustajien ja tukijoiden huoli on kasvanut viime aikoina Trumpin esiintymisten suhteen. Niistä voi seurata takapakkia politiikan puolella, kun vaaleihin on enää noin puoli vuotta aikaa.

Eräänlainen käännekohta koettiin torstaina, kun Trump innostui pohtimaan mahdollisia uusia keinoja koronaviruksen hoitoon.

– Oletetaan, että kehoon kohdistetaan UV-valoa tai muuten kovaa valoa. Tietääkseni ette ole tätä testanneet, mutta testaatte. Sitten ehdotin, että entä jos tuotte valon kehon sisään, minkä voi tehdä ihon läpi tai jollain muulla tavalla. Ja luullakseni aiotte testata sitäkin. Kuulostaa mielenkiintoiselta, Trump pohti.

Lisäksi presidentti heitti ilmoille ajatuksen desinfiointiaineiden sisäisestä käytöstä ihmiskehossa.

– Desinfiointiaine nujertaa viruksen minuutissa. Onko keinoa tehdä jotakin sellaista, ruiskuttaa sitä sisään tai... puhdistaa?

Torstain ideariihensä jälkeen Trump piti perjantaina viruskriisin lyhimmän tilannekatsauksen, joka kesti vain 21 minuuttia. Tuolloin hän ei ottanut vastaan lainkaan kysymyksiä.

Lauantaina päivällä Trump kertoi esittäneensä desinfiointiainekysymyksensä "sarkastisesti huoneessa olleille toimittajille".

Lue myös:

Trumpin idea UV-valosta ja desinfiointiaineesta koronapotilaiden hoidossa hämmentää – Keuhkolääkäri: desinfiointiaineella tehdään itsemurhia(24.4.)

Ruotsin menestyneimpiin nykykirjailijoihin lukeutunut Per Olov Enquist on kuollut. Hän oli 85-vuotias.

Kuolemasta uutisoivat muun muassa Ruotsin televisio STV ja sanomalehti Dagens Nyheter.

– P.O. Enquistin merkitystä ruotsalaiselle kulttuurielämälle 1960-luvulta alkaen ei voi liioitella, Dagens Nyheterin kulttuuritoimituksen päällikkö Björn Wiman kirjoittaa ja sanoo Enquistin antaneen nuoremmille kirjailijapolville mallin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Pääministeri Stefan Löfven kuvailee Enquistia DN:lle yhdeksi Ruotsin suurimmista kirjailijoista, joka jättää jälkeensä suuren aukon.

1960-luvulla alkaneen uransa aikana Enquist julkaisi niin proosaa, näytelmiä kuin elokuvakäsikirjoituksiakin.

Hänen suomennettuja teoksiaan ovat muun muassa Miehet ilman isänmaata, Kapteeni Nemon kirjasto ja Henkilääkäri.

Enquist sai lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hänet palkittiin muun muassa kaksi kertaa arvostetulla August-kirjallisuuspalkinnolla. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon hän sai vuonna 1969.

Entinen kauppa- ja teollisuusministeri, valtakunnanoikeudessa 90-luvulla tuomittu entinen kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk.) on sairastunut vakavasti.

Juhantalo kertoo paikallislehti Kankaanpään Seutuun lähettämässään mielipidekirjoituksessa sairastavansa syöpää.

Juhantalon mukaan hänelle on tehty äskettäin pallolaajennus sydämen toimintahäiriön takia. Sen jälkeen tehdyssä tarkastuksessa hänen todettiin sairastavan syöpää.

Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana edelleen toimiva 77-vuotias Juhantalo kertoo syövän ennusteen olevan kaikesta huolimatta hyvä. Hän arvioi olevansa hoitojen jälkeen terve ja toimintakykyinen.

Juhantalo jätti eduskunnan keväällä eikä asettunut enää ehdolle kansanedustajaksi.

Tuntuuko älypuhelin liian suurelta käteesi? Hytisetkö kylmästä työpaikalla? Vietätkö esitysten väliajat vessajonossa?

Jos vastasit myöntävästi, olet mitä todennäköisimmin nainen. Et ehkä edes kiinnitä huomiota yllä mainittuihin seikkoihin, koska asiat nyt vain ovat niin. Niistä on tullut normi.

Tämän huomasi myös Britanniassa asuva feministi ja tietokirjailija Caroline Criado Perez. Hän ryhtyi toimeen ja kokosi valtavan määrän tutkimustietoa, joka osoittaa, miten maailma on muotoiltu miesten näköiseksi ja kokoiseksi.

– Mies on aina oletusarvo. Se on kiinnostavaa, vaikka noin puolet maapallon ihmisistä on naisia, huokaa Criado Perez puhelimessa.

Hiljattain suomennetun teoksen nimi on osuvasti Näkymättömät naiset. Kyse ei ole tunne- tai mielipideasiasta, sillä kirjassa esitetyt asiat perustuvat puhtaaseen faktaan. Criado Perez osoittaa lukemattomin esimerkein, miten maailma toimii ja millainen tieto meitä ohjaa.

Eikä kyse ole pelkästään sellaisista arkisista asioista kuin että toimistojen lämpötilat on yleensä asetettu miehen ruuminlämpötilalle sopiviksi.

Kyse on jopa hengenvaarallisista asioista.

Suomen kielelle hehkutusta

Kaikki sai alkunsa siitä, kun Caroline Criado Perez suivaantui itselleen. Hän huomasi näkevänsä mielessään aina miehen kuvan, kun puhui neutraaleista ammattinimikkeistä kuten tutkija, professori tai asiantuntija.

– Olin kauhuissani. Miten minä, feministi, voin ajatella noin?

Criado Perez ei tietenkään ole ainut, joka hairahtuu ajattelemaan niin. Asiaa on tutkittu vuosikymmenten ajan "piirrä tutkija" -testin avulla. Osallistujat piirtävät lähes poikkeuksetta miehen. Joitain vuosia sitten tosin iloittiin siitä, että peräti 28 prosenttia lapsista piirsi testissä naisen.

– Ehkä muutosta on ilmassa, naurahtaa Criado Perez.

Useissa kielissä ajattelua ohjaa kielioppi, joka jakaa sanat sukuihin. Esimerkiksi saksassa kaikki substantiivit on luokiteltu maskuliineihin, feminiineihin tai neutreihin.

Criado Perez hehkuttaakin suomen kieltä.

– Teillä ei ole sellaisia rasitteita. Eikä edessukupuolista jaotteluahän-pronominissa. Ei ihme, että maanne on ollut edelläkävijöitä tasa-arvossa.

Koronapandemiassa juuri naiset ovat tartuntavaarassa

Lontoossa asuva Caroline Criado Perez on ollut monien muiden tavoin tiukasti kotona koronavirusvaaran takia.

Pandemia on saanut hänet pohtimaan entistä enemmän naisten asemaa. Jälleen kerran naiset ovat suuressa vaarassa työskennellessään sairaaloissa koronapotilaita hoitaen. Suuri osa hoitohenkilökunnasta on naisia ja moni on saanut tartunnan työssään.

Criado Perezin korviin on kantautunut paljon valituksia, miten huonosti suunniteltuja hoitohenkilöstön suojavarusteet ovat.

Tai ne on toki suunniteltu hyvin, mutta miehen mitoille. Jossain vaiheessa ketjua on päässyt unohtumaan se tosiasia, että suuri osa hoitohenkilöstöstä on naisia.

– Minulle on kerrottu, miten suojamaskit eivät istu, miten kömpelöitä monet suojavaatteet ovat.

– Aina kun kriisi on päällä, sanotaan: nyt ei ole aikaa ajatella sukupuoliasioita. Näin käy joka kerta.

Criado Perezin mukaan nyt olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että koronavirusta tutkittaessa otettaisiin huomioon sukupuolien erot eikä tehtäisi yleistyksiä.

– Valitettavasti lääketieteessäkin "keskiverto" viittaa yleensä mieheen. Vielä ei ole tarpeeksi otettu huomioon miesten ja naisten kehojen erilaisuutta. Esimerkiksi immuunijärjestelmissä on eroja.

Criado Perez uskoo, että jos lääketieteessä olisi aiemmin keskitytty enemmän sukupuolten eroihin, koronaviruksesta ja sen käyttäytymisestä tiedettäisiin enemmän.

Juuri lääketieteen "miesnormi" herätti alun perin Criado Perezin kiinnostuksen kirjan tekemiseen.

Hän keräsi paljon tutkimusaineistoa, josta selvisi, miten lääkeaineiden testauksessa käytetään enemmän miehiä. Siitä johtuen löytyi myös paljon aineistoa, jossa havaittiin useiden lääkeaineiden sopimattomuus juuri naisille.

– Tällaiset asiat ovat vakavia. Niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Puheentunnistusohjelmat ymmärtävät paremmin miehiä

Suojavaatteiden suunnittelu on vain yksisuunnittelun kukkasista. On monia muitakin naisten henkeä uhkaavia asioita. Kutenautolla ajaminen.

Tutkimusten mukaan naisilla on 47 prosenttia korkeampi riski loukkaantua auto-onnettomuudessa. Tämä johtuu siitä, että autojen turvallisuutta on pääsääntöisesti testattu miesnukeilla. Vasta vuonna 2011 Yhdysvaltain autoteollisuus otti käyttöön naispuolisen nuken. Vieläkään autojen turvallisuustasot eivät ole samanlaisia miehille ja naisille, sillä usein naisnukke pääsee istumaan apukuskin paikalle miesnuken ollessa yhä ratin takana.

Myös puheentunnistamisohjelmat on enimmäkseen tehty miesäänien mukaan. Jos puheentunnistusohjelma kännykässä tai autossa ei ymmärrä sinua, se ei ehkä ole hengenvaarallista, muttaturhauttavaa. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi Google tunnistaa 70 prosenttia todennäköisemmin miehen kuin naisen puhetta.

Kyse ei ole siitä, että naiset puhuisivat epäselvemmin. Naisten artikulaatio on tutkimusten mukaan yleensä selkeämpää kuin miesten. Kyse on siitä, että tietokannat, joiden mukaan automatiikka "koulutetaan", ovat täynnä miesääniä.

– Huvittavinta tässä kaikessa on, että yhä vieläkin kuulee perusteluja, joiden mukaan naisten pitäisi tehdä asiat toisin – kuten esimerkiksi puhua eri tavoin. Eli naisten pitäisi muuttua miesten kaltaisiksi, huokaa Criado Perez.

Lukuisten havainnollistavien esimerkkien lisäksi kirja osoittaa, miten vääristävällä tavalla "toispuoliset" tietokannat vaikuttavat etenkin nykyaikana algoritmien muodossa.

– Algoritmien tiedonhaku mielletään yleensä neutraaliksi ja tasapuoliseksi, koska niitä pidetään robotteina. Tottahan se on, mutta ongelman muodostaa juuri se kaikki tutkimusaineisto, joka on kaikkea muuta kuin tasa-arvoista.

Mikä siellä vessassa kestää?

Monet Caroline Criado Perezin kirjaan kokoamista esimerkeistä ovat tuskallisen tuttuja. Kuten vessajonot. Kuinka usein elämänsä aikana naiset saavat kuulla äimistelyä "miten ihmeessä siellä vessassa kesti taas näin kauan?" Vastauksen sijaan monet naiset päättävät ryhtyä sääntelemään kahvin- tai vedenjuontiaan ennen esityksiä.

– Vessatilat on suunniteltu tasapuolisesti yhtä suuriksi miehille ja naisille. Siinä ei ole otettu huomioon, että naisten monimutkaisempi vaatetus hidastaa vessassa käyntiä, tai esimerkiksi kuukautisten aikana täytyy vaihtaa siteitä.

Arkisten yksityiskohtien lisäksi Criado Perez nostaa esiin useita yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia. Kuten kotityöt, jotka yhä vieläkin ovat enimmäkseen naisten harteilla.

– Kootessani tutkimusaineistoja tulin päivä päivämmältä vihaisemmaksi. Miten maailma voi olla tällainen! Sitten käänsin energiani kirjoittamiseen ja haluun avata ihmisten silmiä.

Kirjassa on myös useita positiivisia esimerkkejä. Joissain kaupungeissa on huomioitu jo kaupunkisuunnittelussa sukupuolten väliset erot ja sillä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Esimerkiksi Wienissä useita puistoja on jaettu pienempiin lokeroihin. Siten myös tytöt on saatu viihtymään niissä. Liian avoimissa tiloissa pojat ottavat helposti koko kentän haltuun ja tytöt vetäytyvät muualle.

Criado Perez on saanut hyvää palautetta myös mieslukijoilta. Kirja on herättänyt paljon keskustelua ja se on saanut Britanniassa useita palkintoja. Monet ovat havainneet kirjan myötä, ettei maailma ole läheskään niin tasa-arvoinen kuin luulemme.

– Muutos ei tule käden käänteessä, jos maailma on nähty vuosituhansien ajan miesten silmin. Meidän on vain jatkettava taistelua ja siinä tutkimus ja kova fakta ovat parhaat apuvälineet.

Kun koronavirus alkoi keväällä levitä, flunssan torjuntaan käytettävien ravintolisien myynti ampaisi kovaan kasvuun. Esimerkiksi C-vitamiini jopa loppui joistakin terveyskaupoista.

– Vitamiineja, sinkkiä, punahattu- ja valkosipuliuutetta sekä probiootteja hamstrattiin samalla tavalla kuin wc-paperia, käsidesiä ja kasvosuojia, kertoo Suomen terveystuotekauppiaiden liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Flunssavalmisteiden ostoryntäys tuli yllätyksenä.

Ravintolisien avusta koronaviruksen torjunnassa ei ole tieteellistä näyttöä. Niitä ei saa markkinoida koronan hoitoon tai ehkäisyyn.

Ruokavirasto on puuttunut yritysten mainontaan, mutta kansalaisia kielto ei koske. Moni levittääkin kyseenalaista tietoa.

Myytinmurtaja taistelee tutkitun tiedon puolesta

Ihmiset halutaan pakkorokottaa, vitamiinit suojaavat koronavirukselta ja positiivisella asenteella voi välttyä sairastumisilta.

Muun muassa tällaiset väitteet ovat yleistyneet verkko- ja somekeskustelussa koronapandemian aikana.

Lääketieteellisten harhaluulojen alasampuminen vaatii loputtomasti kärsivällisyyttä ja paksua nahkaa, kertoo Turun yliopiston professori, lääketieteen tohtori Juhani Knuuti.

– Jos tähän hommaan ryhtyy, pienestä kritiikistä ei saa suuttua.

Knuuti on muun muassa pitänyt kuuden vuoden ajan blogia Turun Sanomien sivuilla.

Vaarallisimmissa – joskin marginaalisissa – tapauksissa koronavirusta on yritetty häätää keuhkoista hengittämällä hopeavettä tai vetyperoksidia suoraan keuhkoihin.

– Facebookissa neuvotaan, kuinka näitä aineita hengitetään sumuttimen avulla keuhkoihin. Molemmat aineet voivat vahingoittaa keuhkokudosta, Knuuti sanoo.

Knuutin mukaan hopeavesi-innostus on kovaa etenkin Ruotsissa (Expressen) ja Suomen länsirannikolla.

Vitamiinit ovat sen sijaan valtavirtaa. C-vitamiinin mahdolliset hyödyt koronaviruksen hoidossa nousivat esille, kun newyorkilaiset ja kiinalaiset sairaalat alkoivat antaa sitä suurina annoksina tehohoitoon joutuneille koronapotilaille.

Knuuti muistuttaa, että vakavissa tapauksissa kokeillaan monia hoitokeinoja, koska varmuudella toimivaa hoitoa ei ole.

– Kokeilu herkästi tulkitaan näytöksi ja aletaan vaatia, että Suomessakin virusta pitäisi alkaa hoitaa vitamiineilla.

Vitamiinien hyödyistä koronavirusta vastaan ei ole tieteellistä näyttöä, eikä niitä myöskään löydy virallisista hoitosuosituksista.

– Se ei tietenkään tarkoita, etteikö niillä voisi olla tehoa, Knuuti muistuttaa.

Kannattaisiko vitamiineja siis kokeilla?

Knuuti tähdentää, että riittävästä vitamiinien saannista kannattaa ilman muuta huolehtia.

– D-vitamiinia tarvitsemme purkista, muiden osalta monipuolinen ravinto on keskeisin.

Vitamiinien ylenpalttiseen käyttöön liittyy kaksi ongelmaa: raha ja haittavaikutukset. Jos koronapotilaille aletaan syöttää kokeilumielessä isoja annoksia vitamiineja, on uhkana, että rahat menevät kankkulan kaivoon.

Knuuti muistuttaa, että liikakäytöstä aiheutuu mahdollisten hyötyjen ohella myös haittoja: C-vitamiinista muun muassa virtsatiekiviä ja D-vitamiinista vakavia kalsiumin aineenvaihduntahäiriöitä.

– Jos saamme näyttöä hyödyistä, otamme tietenkin vitamiinit viralliseen käyttöön.

Kauppias aktivoitui somessa

Yksi koronakeskusteluun sosiaalisessa mediassa aktiivisesti osallistuvista on ylivieskalainen kauppias Juha Kärkkäinen. Hän on tavarataloketju Kärkkäisen toimitusjohtaja ja tullut tunnetuksi myös Magneettimedia-lehden päätoimittajana ja julkaisijana. Nykyisin hän ei ole julkaisun kanssa tekemisissä.

Ylelle antamassaan haastattelussa Kärkkäinen sanoo, että koronan oireita voi ehkäistä pitämällä huolta vastustuskyvystä.

Kärkkäinen kertoo perehtyneensä terveysasioihin parikymmentä vuotta sitten eikä ole sen jälkeen sairastanut influenssaa. Hänen mukaansa koronasta saavat oireita vain ne, joilla on heikentynyt immuniteetti.

Hän on jakanut sekä omilla Facebook-sivuillaan että paikallisessa Ylivieska-foorumissa kirjoituksia, joissa neuvotaan koronaviruksen ehkäisyä ja hoitoa.

Kuulostaa houkuttelevalta, että immuniteettia voisi itse vahvistaa. Juhani Knuuti

Kärkkäinen on jakanut esimerkiksi professori Mark Sircusin koronan hoitoon antamia ohjeita saatesanoilla: Suuresti kunnioittamani tohtori antaa hyvä neuvoja.

Englannista suomennetun kirjoituksen mukaan C-vitamiini voisi suurina annoksina jopa pysäyttää koronaviruksen leviämisen ja jodia tulisi nauttia 200–300 milligrammaa päivässä eli noin 2 000 kertaa enemmän kuin yleisissä ohjeistuksissa.

Ilmiantojen jälkeen kirjoitus poistettiin Ylivieska-foorumista, mutta se löytyy yhä Juha Kärkkäisen avoimilta Facebook-sivuilta.

Kärkkäinen myy itse ravintolisiä ja hänen tavarataloissaan on suuret luontaistuoteosastot. Kärkkäinen sanoo, ettei hän jaa koronaan liittyvää tietoa hyötyäkseen, vaan haluaa ihmisten saavan tietoa.

– Jos olisin markkinointimies, keskittyisin ihmisten pelotteluun ja kauppaisin Facebookissa käsidesiä ja suojavarusteita.

Kärkkäinen sanoo toimivansa Facebookissa yksityishenkilönä, mutta kertoo ottaneensa kaupoissaan käyttöön ensimmäisten joukossa suojaustoimet, kuten kassojen pleksit.

Tsemppaamalla parempi puolustuskyky?

Oman puolustuskyvyn vahvistamiseen uskovat ihmiset huolestuttavat Juhani Knuutia.

– Kuulostaa houkuttelevalta, että immuniteettia voisi itse vahvistaa. Immuniteetin vahvuutta ei voida mitata, joten vaihtoehtohoitojen terveysvaikutuksia on vaikea myöskään kumota.

Esimerkiksi suosittu terveys- ja elämäntapabloggari Maria Nordin on puhunut aktiivisesti sen puolesta, että ihminen voi vahvistaa puolustuskykyään muun muassa mielenhallinnalla, terveellisellä ravinnolla ja mikrobeille altistumalla.

Maria Nordin myy kiistanalaista Eroon oireista -kurssia. Tukes määräsi kurssille viime vuonna 100 000 euron uhkasakon, koska markkinoinnissa annettiin ymmärtää kurssin auttavan moniin vakaviin sairauksiin.

Kysyimme nyt Nordinilta muun muassa, voiko ihminen parantaa immuniteettiään mielenhallinnalla ja uskooko hän, että hänen menetelmänsä auttaa paranemaan koronavirustartunnasta.

Nordinin mukaan hänen kurssillaan käytetty DNRS-menetelmä (Dynamic Neural Retraining System) laskee stressihormonitasoja ja siten parantaa ihmisen immuniteettia.

– Tulemalla tietoiseksi omasta tunnetilasta ja tietoisesti ohjaamalla itsensä pois stressiä tuottavista tunteista ja toiminnoista, voi vaikuttaa vastustuskykyynsä, Nordin kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Juhani Knuuti vahvistaa, että pitkittynyt stressi heikentää vastustuskykyä. Hän muistuttaa, että arkipuheessa käytetty stressi on usein jotain ihan muuta kuin kliinisesti todettava tila, jossa ihmisen stressihormonitasot ovat kohollaan.

Tässä kohtaa DNRS-kurssit lupaavat Knuutin mukaan liikoja.

– DNRS-menetelmän stressiä tai stressihormonimäärää alentavista vaikutuksista ole julkaistu yhtään asiallista tutkimusta.

Maria Nordin viittaa esimerkiksi Massachusettsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan stressiklinikalla saatuihin tuloksiin, jossa mielenmuokkauksella on saatu alennettua stressihormoneja.

Knuutin mukaan Nordinilla menevät puurot ja vellit sekaisin.

– Nämä ovat eri asioita kuin DNRS tai Nordinin omat menetelmät. Ei voi päätellä, että jos jollakin toisenlaisella menetelmällä olisi saatu muutoksia stressimittareissa aikaiseksi, myös aivan erilaisella mielenmuokkaukseen tähtäävällä menetelmällä saataisiin samat vaikutukset.

Maria Nordin ei suoraan väitä, että hänen menetelmillään olisi koronavirusta estävää tai siitä parantavaa vaikutusta.

– Stressihormonien väheneminen kehossa vaikuttaa kokonaisvaltaisesti immuunijärjestelmään ja parantaa toipumista erilaisista sairauksista, Nordin sanoo.

Juhani Knuuti suhtautuisi immuunijärjestelmän kohentamiseen COVID-19-viruksen kohdalla erittäin varovaisesti.

– Nythän koronan vaikeassa ja tehohoitoa vaativassa muodossa on kysymys juuri ylikierroksille päässeestä immuniteetista. Tämä on se syy, joka johtaa kuolemaan ja sitä hoidetaan immuunireaktiota vaimentamalla, ei vahvistamalla.

Knuuti käyttää vanhaa vertausta vasaroista ja nauloista.

– Ihminen, jolla on vasara, näkee nauloja joka paikassa. Keho-mieli-kurssia, ravintolisiä tai muita hoitoja markkinoivat näkevät mahdollisuuden hyödyntää tilannetta joka paikassa.

– Rahan menetyksen lisäksi riskinä on, että ihmiset kuvittelevat olevansa suojassa.

Rokotevastaiset aktivoituneet

Juha Kärkkäinen on myös tunnettu rokotevastaisuudestaan. Hänen mukaansa immuniteetin parantamisella saadaan parempia tuloksia kuin rokotteilla. Hän ei usko myöskään koronatilanteen muuttuvan rokotuksilla, sillä koronaviruksia on ollut olemassa aina.

– Koronan vaarallisuutta on paisuteltu, sillä kuolleisuus ei ole noussut normaaliin kausi-influenssaan verrattuna.

Magneettimedia-lehti onnistui rokotevastaisilla kirjoituksillaan heikentämään Ylivieskan alueen rokotekattavuutta vuosikymmen sitten.

Ylivieskan alueen ylilääkäri Risto Olli piti tuolloin Magneettimediaa alueellisena häirikkönä, joka sai ihmiset epävarmoiksi.

Olli on huomannut Kärkkäisen jälleen aktivoituneen terveyskeskusteluissa. Hän arvelee, että somekirjoittelun vaikutus on vähäisempää kuin laajalevikkisellä ilmaisjakelulehdellä.

– Ylivieska-foorumilla annetaan myös kriittistä palautetta, joten keskustelu ei ole niin yksipuolista kuin lehdessä.

Ylivieskan alueen rokotekattavuus on parantunut viime vuosina. Ollin mukaan Kärkkäinen on menettänyt uskottavuuttaan paikallisten keskuudessa aikaisempien tekojensa vuoksi.

Juha Kärkkäinen tuomittiin käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2013.

"Tällainen maailma olisi ilman rokotuksia"

Koronapandemiassa kituva maailma on Juhani Knuutin mukaan osoitus siitä, millaista elämä olisi ilman rokotteita.

– Meillä ei ole uuteen virustautiin vastustuskykyä. Luulin, että koronavirus viimeistään lopettaisi kaiken rokotusvastaisen puheen, mutta ei.

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki hämmästelee sitä, miten rokotekeskustelussa näkyy ihmisten vainoharhainen asenne.

– Huudetaan sivuvaikutuksista ennen kuin rokotetta on edes olemassa.

Knuutin mukaan rokotevastaisilla foorumeilla väitetään muun muassa, että koronapandemia on rokotusten aiheuttamaa.

– Luultavasti taustalla on pelkoa siitä, että kaikki pakkorokotetaan.

Voivatko Suomen rokotevastaiset ihmiset olla uhka laumasuojan saavuttamiselle?

Sitä ei vielä tiedetä, Knuuti sanoo. Se tiedetään, että koronavirus ei todennäköisesti edellytä yhtä paljon rokotettavia kuin esimerkiksi tuhkarokko.

Monella suomalaisella on tuoreessa muistissa kymmenisen vuotta sitten levinnyt sikainfluenssa. Pieni osa Pamdemrix-rokotteen saaneista sairastui rokotteen vaikutuksesta narkolepsiaan.

Nyt koronavirukseen kehitetään rokotetta kovalla kiireellä. Juhani Knuuti luottaa, että markkinoille saadaan turvallinen rokote.

Hän huomauttaa, ettei täyttä varmuutta mahdollisista haittavaikutuksista voida saada nopeasti. Knuuti tunnustautuukin ylpeästi rokotuskriitikoksi.

– Rokotekriittisyys on hyvä asia. Vastustaminen on taas fanaattisuutta.

Myllymäen mukaan ihmisten suhtautuminen rokotteisiin on välillä kummallista.

– Ensin ollaan rokotevastaisia, mutta lopulta tapellaan paikasta rokotejonossa.

Mikä huuhaata jakavia motivoi?

Miksi kukaan haluaisi tietoisesti levittää väärää tietoa?

Lisäravinteiden kohdalla suurin vaikutin on Juhani Knuutin mukaan raha. Suomessa myydään ravintolisiä ja vitamiineja sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi.

Hän ei halua moittia ravintolisien käyttäjiä, mutta arvostelee terveysväitteitä käyttäviä kaupittelijoita, jotka yrittävät hyötyä taloudellisesti ihmisten hädästä.

Myös Lääkäriliiton Kati Myllymäki sanoo, että niin sanotut humpuukimaakarit ovat nähneet koronassa valtavan bisnesmahdollisuuden, sillä ihmiset ovat valmiita ostamaan melkein mitä tahansa.

Knuuti on havainnut väärän tiedon levittämisessä myös muita vaikuttimia: radikaalien terveysväitteiden yhteys populismin nousuun on selvä.

– Jo muutaman vuoden ajan on ollut muodissa kiistää auktoriteetit ja asiantuntijat. Se synnyttää tilaa vaihtoehtoisille totuuksille.

Myllymäki on huolissaan repivästä keskusteluilmapiiristä, sillä sen vuoksi esimerkiksi lääketieteen asiantuntijat eivät välttämättä halua tai uskalla osallistua koronakeskusteluun julkisesti.

– Asiantuntijoita saa vapaasti maalittaa ja syyttää huijareiksi.

Koronaviruspandemia on Knuutin mukaan ollut vaihtoehtohoidoille erityisen otollinen tilaisuus, koska tutkimustieto puuttuu.

– Ahdistus ja pelko saavat hakemaan tietoa ja kokeilemaan eri keinoja.

Kati Myllymäki on Knuutin kanssa samoilla linjoilla. Epävarmuus antaa tilaa salaliittoteoreetikoille ja huuhaalle.

Tarttuisiko Juhani Knuuti mihin tahansa oljenkorteen, jos koronavirus saisi hänet todella heikkoon kuntoon, jopa tehohoitoon?

– Luottaisin terveydenhuollon asiantuntijoiden osaamiseen. Kenellä muulla muka olisi parempi tieto, miten tilanne pitää hoitaa?

Lisää aiheesta:

Kaiken takana ovat taas liskoihmiset – Miksi korona kiehtoo salaliittoteoreetikoita ja miksi villeimpiinkin salaliittoihin uskotaan?

Kuinka kauan tämä vielä kestää? Mitä tiedetään immuniteetista? Katso HUSin ylilääkärin vastaukset kiinnostavimpiin koronakysymyksiin

Ravintolisillä yhteyksiä jopa maksavaurioihin – tällaisia terveyshaittoja ja -väitteitä liittyy suosittuihin ravintolisiin

Lääketieteen opiskelijat aloittivat taistelun uskomushoitoja ja huuhaata vastaan – "Emme halua paasata, vaan keskustella"

Koronapandemia herättää pelkoa kuin rutto aikanaan – silti kulkutautien kulta-aika on kaukana menneisyydessä

Jättimäinen uhkasakko rajoittamaan bloggari Maria Nordinin aivokurssin markkinointia – lievin mahdollinen keino, Tukes perustelee

Lääkäriliitto varovaisen ymmärtäväinen DNRS-menetelmää ja Maria Nordinin kurssia kohtaan – Kysyimme asiantuntijoilta, onko lääketieteen ja uskomushoitojen välinen raja ohenemassa

Ukraina ei päästä enää kansalaisiaan lähtemään Suomeen tai muihinkaan maihin kausityön perässä, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yksi ukrainalaisia kausityöntekijöitä kuljettanut lento ehti jo saapua Suomeen torstaina. Ukrainan päätöksen myötä se jäänee myös ainoaksi.

Lisää kausityöntekijöitä oli tarkoitus saapua Suomeen tulevina kahtena viikkona, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maaseudun Tulevaisuudelle. Nyt kausitöihin on hänen mukaansa saatava kotimaista työvoimaa.

– Mutta nyt myös toivon, että tuottajat saavat tämän viestin nopeasti. Enempää väkeä emme Ukrainasta tule saamaan ainakaan toistaiseksi. Nyt pitää tehdä ripeitä ratkaisuja, sillä kasvintuotannon kevättyöt on saatava äkkiä käyntiin, Husu-Kallio sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle.

200 työntekijää ehti saapua

Torstaina saapuneet työntekijät työllistyvät Etelä-Suomen tiloille pääsääntöisesti työnjohtajiksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola totesi Ylelle torstaina, että kun Ukrainasta saapuu osaavia työnjohtajia töihin, tilat voivat turvallisin mielin palkata suomalaisia ensikertalaisia.

Ulkomaalaiset kausityöntekijät olisivat saaneet tulla Suomeen, vaikka rajat ovat kiinni, sillä maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut tulijoiden olevan Suomen huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä.

Suomen hallitus on antanut luvan 1 500 ulkomaalaisen kausityöntekijän saapumiselle. Torstain lennolla lennolla tulijoita oli vajaat pari sataa.

Voit keskustella aiheesta 27.4. klo 23:een asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pääministeri Sanna Marin (sd.) haluaa puolueensa puheenjohtajaksi.

Marin ilmoitti tänään Pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa, että hänen mielestään pääministerin ja hänen puolueensa puheenjohtajan tulee olla sama henkilö.

Marin aikoo asettua ehdolle SDP:n puheenjohtajan tehtävään ensi kesänä pidettävässä puoluekokouksessa.

"Suomessa olisi hyvä olla omaa tuotantoa koronaviruksen testausvälineille"

Etäyhteyksillä poikkeuksellisesti järjestetyllä pääministerin haastattelutunnilla puhuttiin pääasiassa hallituksen työstä koronaviruspandemian aikana

Pääministeri Marin (sd.) kaipaa kotimaisen suojavarustetuotannon ohella Suomeen omaa tuotantoa koronavirustartunnan diagnosoinnissa käytettäville testausvälineille.

- Nyt joudumme niitä hankkimaan kansainvälisiltä markkinoilta, jotka ovat epävarmat ja niiden tulevaisuus on epävarma. Tämä on iso haaste kaikille maille, myös Suomelle, Marin sanoi.

Pääministerin mukaan on uhkana, että kansainväliset markkinat voivat sulkeutua.

Hallitus on kuullut kuluvalla viikolla arvioita kotimaisen tuotannon tilanteesta, ja asiaan on tarkoitus palata alkavalla viikolla.

- Tämä on erittäin iso ja tärkeä kokonaisuus. Pyysin siitä vielä tarkempaa tietoa hallitukselle ja uskon, että ensi viikolla saamme kattavampaa raporttia tästä kokonaisuudesta, Marin sanoi.

Pääministeri kertoi, että hänen käsityksensä mukaan suojavarusteiden tuotannossa yhtenä pullonkaulana on tuotteiden sertifiointi. Hänen mukaansa itse tuotannon ohella on tärkeää, että tuotettua tavaraa voidaan käyttää sairaalaolosuhteissa.

- Käsityksekseni jäi se, että Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista viranomaista tai tahoa, joka tämän sertifioinnin voi tehdä.

Koulujen jatkamista harkitaan

Pääministeri Marinilta kysyttiin myös koulujen lukukauden jatkamisesta tänä keväänä.

– Tästä ei olla käyty keskustelua, varmasti tulevalla viikolla kun asiaa arvioidaan, myös tämä näkökulma tullaan käymään läpi, Marin totesi.

Marinin mukaan harkittaessa koulujen avaamista otetaan huomioon muun muassa se, mikä merkitys koulunkäynnillä on lasten ja nuorten arkeen.

Pääministerin mukaan myös sitä harkitaan, että kouluja jatkettaisiin juhannukseen asti etäopetuksena.

Taloudenhallinnasta puuttuu kriisiajan välineitä

Hallitus haluaa auttaa auttaa yrityksiä kriisiajan yli.

Pohdinnassa on muun muassa se, miten yritysten lainansaantia voitaisiin helpottaa.

– Haasteena on ollut se, että Suomesta puuttuu kriisiajan välineitä. On jouduttu käyttämään Business Finlandin tukitoimintaa, koska muita välineitä ei ole tässä tilanteessa ollut, sanoo Marin.

Jos asiaa olisi hoidettu esimerkiksi pelkästään Ely-keskusten kautta, olisivat toiminta ruuhkautunut pahasti.

Pääministeri myönsi, että koronakriisin koettelemien yritysten kiinteisiin kuluihin ei ole onnistuttu ohjaamaan rahoitusta kuten hallitus olisi halunnut.

– Tähän pyritään nyt puuttumaan, Marin sanoo.

Ensi viikolla hallitus päättää erityisestä tukipaketista koronakriisin koettelemille ravintoille.

Tulevasta talouspolitiikasta hallitus käy tarkemmin keskustelua loppukesästä.

– Elvyttäminen on tärkeää, mutta myös rakenteellisia ongelmia pitää pystyä ratkaisemaan, sanoo Marin.

Yhtenä isona haasteena on väestön ikääntyminen ja huoltosuhde. Tämä ja monet muut haasteet ovat edelleen olemassa, ja näitä arvioidaan elokuun budjettiriihessä, toteaa pääministeri.

Seurasimme Pääministerin haastattelutuntia tässä artikkelissa hetki hetkeltä klo 14.02 alkaen.

Hämeen poliisin poliisimies on saanut syytteen kokaiinin hallussapidosta.

Poliisi kärähti huumausaineen hallussapidosta yleisötilaisuudessa Keski-Suomessa viime kesänä.

Syyttäjän mukaan poliisia vastaan on nostettu Keski-Suomen käräjäoikeudessa syyte huumausaineen käyttörikoksesta.

Samassa yhteydessä on nostettu syyte myös toista henkilöä vastaan. Myös häntä syytetään huumausaineen käyttörikoksesta.

Syytteiden nostamisesta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat. Lehden mukaan poliisin epäillään pitäneen hallussaan kokaiinia vapaa-ajallaan Jämsän Jysäri-festivaaleilla heinäkuussa 2019.

Syytteen saanut poliisi irtisanottiin virastaan Hämeen poliisissa maaliskuun lopulla. Sitä ennen hän oli ollut virasta pidätettynä.

Hämeen poliisin poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki perustelee irtisanomista poliisin erityisellä käyttäytymisvelvollisuudella, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.

Koskimäki sanoo STT:lle, että luottamus irtisanottuun mieheen on mennyt ja hänen jatkaminen virassaan olisi ollut omiaan vaarantamaan poliisin tehtävät.

Lisätty kello 16.37 tieto poliisin irtisanomisesta ja Ilkka Koskimäen perustelut

Kreikan-matkailun valtti Espanjaan, Italiaan ja Ranskaan nähden on maan hyvä maine koronakriisin hoidossa.

Kreikan odotetaankin olevan ensimmäisten kohteiden joukossa, kun lentoja palautetaan.

Hotellit, museot ja arkeologiset kohteet ovat vielä toistaiseksi kiinni. Alueilla, joilla on riittävä terveydenhuolto, hotellien arvioidaan aukeavan kesä-heinäkuun vaihteessa.

Matkailuala elättää toiveita, että kesäsesonki laajenisi syksyyn.

Yle listasi neljä asiaa, jotka voivat muuttua koronakriisin jälkeisessä Kreikan-matkailussa.

1. Tungos voi vähentyä monumenteilla

Ateenan Akropoliilla käy vuosittain reilut kaksi miljoonaa matkailijaa.

Ateenan auktorisoitujen oppaiden ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Kriton Piperas arvelee, että jonotus monumenteilla ja museoissa ei voi jatkua entisellään.

Eräs parannus tilanteeseen olisivat erilliset sisään- ja uloskäynnit kohteissa.

– Akropoliille pitäisi ehkä miettiä uusi uloskäynti. Kukkulalla on jo nyt kaksi porttia, mutta antiikin portin, Propylaian kohdalla ihmisiä tulee yhtä aikaa ylös ja alas, Piperas kuvailee.

Hän arvelee, että museot haluavat jatkossa ennakoida kävijämäärät ja rajoittaa ryhmien kokoa.

Jo nyt Akropoliin museossa on täytynyt ilmoittaa etukäteen yli 12 hengen ryhmät ja tuloaika.

– Lisäksi kaikkiin paikkoihin olisi saatava sähköiset pääsyliput. Tällä hetkellä e-lippuja on joissain Ateenan ja Kreetan kohteissa sekä antiikin Messinissä, Piperas kertoo.

2. Matkavaraus korvataan lahjakortilla

Skandinaaveille räätälöityjä elämysmatkoja Kreikassa tarjoavan matkatoimiston omistaja Mia Vizantiadis oli valmistautunut todella lupaavaan vuoteen.

Ennen koronakriisiä kreikkalaisilla matkatoimistoilla oli noin 10 prosentin kasvu varauksissa.

– Matkailuyrittäjille tärkeä apu on nyt se, että varauksia ei tarvitse palauttaa asiakkaille rahana, Vizantiadis sanoo.

Kreikan hallituksen asetuksen mukaan matkatoimistot, hotellit sekä lento- ja laivayhtiöt ovat oikeutettuja antamaan asiakkaille 18 kuukautta voimassa olevan lahjakortin uutta varausta varten samalle yritykselle.

Lahjakortti on käytössä 30. syyskuuta asti tehtyihin varauksiin.

– Suomessakin matkatoimistoilla on tarjolla lahjakortti, mutta asiakkaan ei ole pakko hyväksyä sitä. Kreikassa asiasta saa päättää yritys, Vizantiadis kertoo.

3. Suojatoimet vaativat kärsivällisyyttä

Koronakriisin jälkeen matkailija miettii tarkkaan millä alueella ja miten majoittuu. Myös suurten ryhmien matkat vaikeutuvat.

Hotellialan lähitulevaisuuteen saattavat kuulua terveystarkastukset matkailijoille ja henkilökunnalle sekä huoneiden desinfiointi.

Lue lisää: Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Korintissa sijaitsevan suuren hotellin johtaja Giannis Skantzos uskoo, että tällä hetkellä joka toinen hotellinomistaja puntaroi, kannattaako yritystä vielä avata.

Pienistä asiakasmääristä tulee vähän tuloja, mutta suojatoimista koituu varmasti lisää kuluja.

– Myös majoittuminen voi kallistua, mikäli hotelli saa ottaa vähemmän matkailijoita, Skantzos arvioi.

Turvavälien huomioiminen vaatii asiakkailta kärsivällisyyttä.

– Emme vielä tiedä, miten aamupala tarjoillaan. Ja jos ravintolassa pystyy aterioimaan vähemmän asiakkaita, ei pöydissä voi viipyä loputtomiin, Skantzos uumoilee.

Italiassa esillä olleita pleksilasista tehtyjä suojalaatikoita Skantzos ei haluaisi hotellinsa rantaan. Rannalle mahtuisi näin vain pieni osa asiakkaista.

Epäselvää on myös, miten käy hotellien ryhmäaktiviteeteille, kuten retkille ja teemailloille.

Skantzos muistuttaa, että loman tulisi kaikesta huolimatta säilyä turistille lomana.

4. Matkanjärjestäjien on kyettävä uudistamaan tarjontaansa

Viime vuonna kävijämäärä ylitti Kreikassa 32 miljoonaa.

Olisiko jatkossa aika kiinnittää huomio turistien määrän nostamisesta kestävän kehityksen matkailuun?

– Kyllä. Kreikalla on niin valtavasti tarjottavaa, että koronakriisin hyvä seuraus voi olla käännös laadukkaampaan turismiin. Vain yhdessä ja samassa pysyvät matkatoimistot menevät konkurssiin, matkatoimiston omistaja Mia Vizantiadis tiivistää.

Uudet ideat edellyttävät yrittäjiltä viimeisimpien trendien ja sosiaalisen median jatkuvaa seurantaa. Tarjontaa on vaihdeltava.

Saarien sijaan erilaisia kokemuksia tarjoavat vaikkapa Pohjois-Kreikan vähemmän tunnetut pikku kylät ja kaupungit.

– Paikallisten pienyrittäjien voimin palvelujen tasokin nousisi. Esimerkiksi kotitiloilla käynti tuo aidon Kreikan lähelle matkailijaa, Vizantiadis muotoilee.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka

Lue lisää:

Kauhea matkakuume ja neljän seinän sisällä? Täältä pääset virtuaalimatkalle Venetsiaan, Hollanin kukkakedoille ja kuningatar Elisabetin edustusasuntoon

Lentoliikenteen paluu normaaliksi voi viedä jopa pari vuotta – lentoyhtiöt laativat listoja ensiksi palautettavista reiteistä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Bakteriofagi eli faagi on virus, joka pystyy tappamaan ihmiselle vaarallisia bakteereja.

Faagi on bakteerin loinen. Se tunkeutuu bakteerin sisälle, lisääntyy siellä ja lopulta hajottaa bakteerin niin, että lisääntyneet faagit pääsevät ulos sen sisältä.

Faagit viihtyvät siellä, missä on paljon bakteereja, koska ne eivät voi elää ilman isäntiään. Ihollamme, sisällämme ja ympäristössämme on tuhansittain erilaisia faageja. Tutkijat ovat eristäneet faageja esimerkiksi jätevedestä ja sian sonnasta.

Tutkijoiden kiinnostus faageja kohtaan on kasvanut maailmalla 1990-luvun puolivälistä lähtien sitä mukaa, kun antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien uhka on noussut.

Antibiootteihin verrattuna faageissa on myös se etu, että ne tuhoavat ainoastaan omaa kohdebakteeriaan. Kun suoliston hyvää bakteerikantaa ei tuhoudu, potilas välttyy ripulilta, joka voi seurata antibioottien käytöstä.

Suomessa faageja tutkitaan Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa.

Sata vuotta vanhaa hoitoa herätellään henkiin

Noin sata vuotta sitten ranskalais-kanadalainen mikrobiologi Félix d’Herelle (NCBI) kehitti faageja hyödyntävän hoitomuodon Pariisissa.

Faagiterapiaa käytettiin laajasti eri puolilla maailmaa 1900-luvun alkupuolella. Faageilla on hoidettu esimerkiksi keuhkokuumetta, punatautia (Jyväskylän yliopisto), verenmyrkytyksiä sekä virtsatie-, haava- ja ihoinfektioita.

Antibioottien yleistyessä faagiterapia unohdettiin länsimaissa, mutta Puolassa, Georgiassa ja Venäjällä sitä on käytetty hoitomuotona tähän päivään saakka.

Venäjän apteekeissa myydään faagicocktaileja

Helsingin yliopiston bakteriologian professori Mikael Skurnik on Moskovan ja Tbilisin matkoillaan hankkinut paikallisista apteekeista faagisekoituksia.

– Faagicocktailit on valmistettu siten, että ne kohdistuvat tietynlaisiin infektioihin, esimerkiksi ripulia aiheuttaviin bakteereihin, Skurnik kertoo.

Skurnik osti matkamuistoksi 16 erilaista faagicocktailia ja vei ne Helsingin yliopiston faagitutkimuslaboratorioon. Hän on tutkinut siellä faagiterapiaa viimeiset kahdeksan vuotta.

Professori valitsi sattumanvaraisesti HUSLABin potilasnäytteistä eristettyjä bakteerikantoja, jotka olivat peräisin esimerkiksi silmärähmästä, verestä ja ulosteesta. Näihin bakteerimaljoihin hän pudotti pipetillä venäläisiä ja georgialaisia faagicocktailejaan.

Noin kolmasosassa maljoista bakteerit kuolivat eli faagicocktail toimi, kuten piti.

Apteekkicocktailien tehokkuudessa on siis parantamisen varaa, jos kahdessa kolmasosassa tapauksista tulosta ei synny.

Tämä juuri on faagien ongelma. Niistä on vaikeaa kehittää kaupallista tuotetta, joka toimisi suurella todennäköisyydellä moniin bakteeri-infektioihin antibiootin tapaan.

Yhdysvaltain laivastokin kerää faageja

Maailmalla on kuitenkin yksittäisiä tapauksia, joissa on onnistuttu pelastamaan ihmisen henki faagiterapialla, kun antibiootti ei ole auttanut.

Tunnetuin heistä lienee amerikkalainen Tom Patterson, jonka tarinan BBC News kertoi marraskuussa 2019. Hän sairastui Egyptin lomamatkalla multiresistenssin superbakteerin, Acinetobacter baumannin, aiheuttamaan vakavaan infektioon, ja oli vähällä kuolla.

Kyseisestä bakteerista puhutaan Yhdysvalloissa myös irakilaisbakteerina, koska monet amerikkalaissotilaat ovat saaneet tartunnan Lähi-idän komennuksilla.

Yhdysvaltain laivaston lääketieteellinen keskus luovutti omia faagejaan Pattersonin hoitoon. Niitä saatiin myös tutkijoilta Euroopasta ja Intiasta. Faageista onnistuttiin tekemään Pattersonille sopiva sekoitus, jonka avulla hän toipui tappavasta infektiosta.

Faagit tehoavat parhaiten räätälöitynä täsmähoitona

Helsingin yliopiston professorin Mikael Skurnikin mukaan faagit toimivat hyvin suurella varmuudella juuri kuten Pattersonin tapauksessa, siis yksilökohtaisesti räätälöitynä täsmähoitona.

Silloin potilaasta pitää tunnistaa hänet sairastuttanut bakteeri ja löytää juuri tuohon bakteeriin tehoava oikeanlainen faagisekoitus, joka pystyy tappamaan kyseisen bakteerin. Hoitoa ei voida aloittaa oireiden perusteella antibioottihoidon tapaan, joten faagihoidon aloittaminen on hitaampaa.

Faageja tarvitaan useita tuhansia, että eri bakteereihin löytyy oikeanlainen faagi. Helsingin yliopiston kokoelmassa on noin viisisataa faagia. Tavoitteena on kerätä pari tuhatta faagia. Enemmän olisi parempi, mutta resurssit ovat rajalliset.

– Tämä antaisi meille mahdollisuuden reagoida nopeasti lääkäreiden tarpeisiin suurimmassa osassa tapauksia, Skurnik sanoo.

Yliopiston tutkimuksen yhteydessä on lähetetty faageja kuudelle potilaalle, jotka kärsivät kroonisista bakteeri-infektioista. He eivät ole saaneet apua antibiooteista.

Skurnikin mukaan potilaiden infektiot ovat kyllä parantuneet faagihoidoilla, mutta käytännössä oireet ovat helpottuneet vain tilapäisesti.

– Näillä potilailla on ollut sivuontelotulehduksia, joissa on moniresistentti bakteerikanta. Kun olemme löytäneet sopivia faageja tätä bakteerikantaa vastaan, se on saatu hävitetyksi näistä potilaista, mutta faagihoidon lopettamisen jälkeen sinne on ryöminyt takaisin joku toinen bakteeri, joka aiheuttaa samanlaisia oireita.

HUSissa harkitaan faagihoito-osaston perustamista

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan on tärkeää, että yliopistosairaalassa jatketaan faagitutkimusta. Hoitomuotoa pidetään lupaavana, vaikka potilasmäärät ovat pieniä.

– Faageilla on osoitetusti hyötyä tiettyjen vaikeiden antibioottiresistenttien bakteerien hoidossa. Siitä ei ole mitään epäilystä, etteikö niille ole käyttöä. Mistään massahoidosta ei ole kysymys vaan hyvin yksilöidyistä hoidoista poikkeuksellisen vaikeissa tapauksissa.

Mikael Skurnikin mukaan faagihoito on kuitenkin edullista verrattuna siihen, jos potilas joutuu teho-osastolle. Yhden faagihoitosarjan hinta on noin 500–1500 euroa, kun yhden potilaan hoitaminen teholla maksaa noin 40 000 euroa.

– Jos se pystytään välttämään faagihoidolla, tämä on verrattoman halpaa hoitoa.

HUSin johdossa on käyty keskustelua myös faagihoito-osaston perustamisesta lähivuosina, mutta asiasta ei ole tehty vielä päätöstä.

– Siinä on haasteita, koska on kysymys pitkälle kehitetystä terapiasta, jota koskee lääkelainsäädännön osalta monenlaiset erityisvaatimukset. Niitä yritetään nyt selvittää, että tämä asia menisi eteenpäin, Lehtonen sanoo.

Skurnikilla on jo suunnitelma siitä, miten faagihoito-osasto toimisi.

– Kun potilas tulee lääkärille ja hänestä todetaan moniresistentti bakteeri-infektio, tämä bakteerikanta lähetetään meille faagiterapialaboratorioon. Me tunnistamme sopivia faageja tätä bakteerikantaa kohtaan ja valmistamme täsmätuotteena sopivan faagisekoituksen. Se lähetetään hoitavalle lääkärille, joka antaa sen potilaalle.

Helsingin yliopiston faagilaboratorion johtajan, dosentti Saija Kiljusen mukaan faagiterapian laajempaa käyttöönottoa jarruttaa lääkelainsäädäntö, joka on luotu aivan erilaisille hoitomuodoille. Kliinisten tutkimusten tekeminen tuhansille erilaisille faageille on hankalaa.

– Kliinisiä tutkimuksia on vielä melko vähän. Suurin osa tutkimusnäytöstä on tapausselostuksia, mutta ne ovat aika vahvoja, Kiljunen sanoo.

Tutkijat käyvät keskustelua Fimean lääkeviranomaisten kanssa faagihoidoilta vaadituista säännöksistä.

Koronavirusepidemian hidastuminen sisältää pitkään jatkuessaan suuren riskin myöhemmästä isosta epidemiasta, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) hallitukselle viime keskiviikkona.

Samalla THL arvioi, että koronavirusepidemian voimakas hidastuminen pidentää epidemian kestoa erittäin merkittävästi.

Asia selviää valtioneuvoston kanslian STT:lle toimittamasta taustamateriaalista, joka esiteltiin hallitukselle viime keskiviikkona.

Samaisen materiaalin mukaan THL on laskenut 57 tehohoitojakson perusteella, että covid-19-tehohoitokuolleisuus on noin 14,5 prosenttia ja yli 70-vuotiailla 40–50 prosenttia.

Testaus ja jäljitys uusi keino rajoittaa epidemiaa, mutta yksinään ei ehkä riittävä

THL arvioi materiaalin mukaan, että koronavirusepidemia on hidastunut Suomessa voimakkaasti, enemmän kuin naapurimaissa.

Terveydenhuolto ei ole kuormittunut eikä myöskään tehohoito. Kuormitus seurannut mallinnusten ennusteita ja jopa alittanut ne, THL arvioi.

THL:n mukaan koronan tapauskuolleisuus erittäin matala alle 50-vuotiailla.

THL:n mielestä nykytilanne mahdollistaa keskustelun rajoitusten osittaisesta höllentämisestä. Rajoitusten kiristämistä olisi vaikea perustella, THL katsoo.

Rajoitusten poistaminen pitää tehdä asteittain ja tarkkaan vaikutuksia seuraten, THL kuitenkin huomauttaa. THL:n mukaan laajentuva koronan testaus ja jäljitys on uusi keino rajoittaa epidemiaa, mutta yksinään ei ehkä riittävä.

Virtuaalikuoron laulama Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni menee suoraan ihon alle. Kuorossa laulaa yli tuhat laulajaa ja sen sointi on erityisen syvä.

Valtioneuvosto julkaisi videon Youtubessa juhlistaakseen kansallista veteraanipäivää ja muistaakseen Lapin sodan päättymistä 75 vuotta sitten. Päivää vietetään tänään verkossa, sillä kokoontumiset on kielletty koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Finlandiaa ovat jo aamusta kuunnelleet monet sellaisetkin, jotka eivät yleensä osallistu veteraanipäivän viettoon. Laulajia kuoroon on saatu ympäri maata nyt esiintymis- ja harjoitustauolla olevista kuoroista.

– Laulan pirkanmaalaisessa rock-kuoro Roxissa ja sain sitä kautta tiedon mahdollisuudesta osallistua Virtuaalikuoroon, tamperelainen Nuppu Linnavuori kertoo.

Linnavuori oli mukana jo Virtuaalikuoron ensimmäisellä videolla. Kuoron ensimmäinen video, Pave Maijasen Pidä huolta soi poikkeusolojen kunniaksi huhtikuun alussa.

Suomen suurimmassa virtuaalikuorossa yhdistyvät 1 120 laulajan äänet – Ensimmäisenä kappaleena kajahtaa Pave Maijasen Pidä huolta

Nyt tuli kuitenkin astetta haastavampi tehtävä. Vaikka Linnavuori oli laulanut Finlandiaa kuorossa aiemminkin, teoksen esittäminen kotona yksin oli erikoinen kokemus.

– Asun kerrostalossa. Säälin naapureita, jotka joutuivat kuuntelemaan harjoitteluani ja useita ottoja, Linnavuori nauraa.

– Laulajat saivat Virtuaalikuorolta videon, jossa kulkivat synkassa nuotit ja kuoronjohtajan ohjaus. Toisella laitteella nauhoitettiin.

Jokainen arvioi itse, mikä otto on paras ja lähetti nauhoitteensa Virtuaalikuorolle. Kuoronjohtajana toimi director cantus Arto Joutsimäki.

– Finlandian kohdalla on todella liikuttavaa ajatella, että kaikki 1075 laulajaa on kotonaan puuhannut tätä samaa. Tarkoitus on hyvä. Haluan itsekin kunnioittaa veteraaneja, sillä ilman heitä, meillä ei olisi itsenäistä Suomea, Nuppu Linnavuori sanoo.

Lue myös:

Kansallista veteraanipäivää vietetään verkossa 27.4.2020

Katso video: Kaartin soittokunta julkaisi etäversion Veteraanin iltahuudosta veteraanipäivän kunniaksi – "Halusimme, että julkaisulla on konkreettinen sanoma"

Lounasruokaa hakiessa voi yllättyä, kun tarjolla ei olekaan samaa ruokaa kuin alun perin piti tai ruoka on loppunut kesken.

Se johtuu siitä, että ravintolat eivät tällä hetkellä välttämättä saa tukusta kaikkia tarvitsemiaan tuotteita. Tieto tulee usein lyhyellä varoitusajalla, jolloin ennakkoon suunniteltu ruokalista täytyy uusia pikaisesti.

Matkailu ja ravintolapalvelut MaRalle on kuitenkin tullut ravintoloitsijoilta vain satunnaisia ilmoituksia raaka-aineiden puutteesta. Tilanne on vaikein alueilla, joissa tukkuja ja ravintoloita on harvakseltaan, kuten esimerkiksi Kainuussa.

– Kerran tilasin 25 kiloa viipaleperunaa, eikä sitä tullut ollenkaan. Piti alkaa miettiä, mistä Kainuusta löytäisi niin paljon perunaa, kertoo kajaanilaisen Gastrobar3 ravintolan yrittäjä Kirsi Keskitalo.

Keskitalon ravintolassa esimerkiksi lounasannokset suunnitellaan niistä raaka-aineista, joita on tarjolla.

Bistro Casa Biancan yrittäjä Olli Kolehmaisen mukaan tällä hetkellä ei voi tietää etukäteen, mitä tukusta uupuu. Erityisesti erikoisempia raaka-aineita ei saa, mutta myös perustarvikkeita on yllättäen voinut tulla niukasti.

– Esimerkiksi burgerilihaa ei ole välillä saanut. Myös tuoreista kasviksista on ollut pulaa.

Kaikki on nyt pienempää

Se, että et saakaan toivomaasi lounasruokaa, on monen asian summa: ravintolat kärsivät asiakaskadosta, joten tukkutilausten määrä on pienentynyt. Siitä taas kärsivät tukut, joiden on pakko supistaa valikoimaansa muun muassa hävikin välttämiseksi. Tämän lisäksi monet kuljetusfirmat pyörittävät toimintaansa minimimiehityksellä, jolloin kuljetuksia ei ole yhtä paljon kuin aiemmin.

– Jos jotain tiettyä raaka-ainetta haluaa, niin pientä määrää ei välttämättä lähdetä kuljettamaan. Kuljetuksia on rajoitetusti, joten osalla ravintoloista on tyydyttävä siihen, mitä on, summaa MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Kespron Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen myyntipäällikkö Ilpo Korkala kertoo, että hyllyissä on lähinnä tuoteryhmien päätuotteita, eli niitä, joita ravintolat tilaavat eniten.

– Nyt menee ravintoloissa eniten take away -ruokaa, joka on usein burgeria, pizzaa tai kebabia. Esimerkiksi lohta tai sisäfilepihvejä ravintolat eivät nyt tilaa.

Korkalan mukaan erikoisempiakin tuotteita on tarjolla, jos ravintolat tilaavat niitä hyvissä ajoin.

Apua lähiruoasta?

Kasviksia ja muita raaka-aineita ravintolat saavat normaaliin tapaan todennäköisesti vasta, kun poikkeusolot ovat Suomessa takana. Sitä ennen yksi keino valikoiman monipuolistamiseen voi olla lähiruoka. Jos raaka-aineita saisi suoraan tuottajalta, ravintola ei olisi niin riippuvainen tukun valikoimasta.

Sen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.

– Lähituotteiden volyymi on usein pientä, eli siellä ei välttämättä voida vastata tarpeisiin. Lähiruoka voi myös kasvattaa annoksen hintaa 15–20 prosenttia, ja kaikki asiakkaat eivät ole valmiita sitä maksamaan, sanoo ravintoloitsija Kirsi Keskitalo.

Oletko huomannut raaka-aineiden niukkuutta tilatessasi ruokaa? Keskustele 28.4 kello 23:een asti.