Toholammilla toimiva Leader Snack Factory on toinen yrityksistä, joita syytetään ympäristön turmelemisesta.
Yhtiö kiistää syytteet ja ja sanoo, ettei jätevesien puutteellisesta käsittelystä ole havaittu merkkejä.
Leader Snack Factory valmistaa muun muassa erilaisia patukoita ja proteiinituotteita ja urheilu- sekä painonhallintatuotteita. Yritys teki uuden aluevaltauksen vuonna 2016, kun se avasi suklaavalmisteita tekevän tehtaan patukkatehtaan viereen.
Syyttäjä päätti eilen nostaa syytteen Leader Snackia ja lähdevesivalmistaja Finn Springiä vastaan. Yritysten nimiä ei kerrottu, mutta molemmat tulivat itse julkisuuteen.
Esitutkinnan mukaan yritykset ovat pitkään johtaneet jätevesiä ojaan ja sitä kautta jokeen ilman asianmukaista käsittelyä.
Suomessa harvinaisen mistelin kasvustoja on lähinnä Turun seudulla jo 150. Turun yliopisto ja vapaaehtoiset ovat keränneet havaintoja muutaman vuoden ajan.
Keväällä 2019 havaintoja oli saatu noin 50 mistelikasvustosta, mutta kuluneen talven aikana havaintoja on tullut sata lisää.
Biologi Kati Pihlaja Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kiittää luonnonystävien havaintoja. Niiden avulla on selvinnyt, että misteliä on Raisiosta ja Ruskolta Naantaliin sekä Paimion ja Paraisten suunnalle saakka.
– Meillä on yksittäisiä havaintoja myös Jokioisilta ja Kemiönsaaresta. Muualla Suomessa misteliä ei tietojemme mukaan kasva luonnonvaraisena, kertoo Pihlaja.
Pihlaja kertoo tutkijoiden yllättyneen, että kyse on ilmeisesti samanikäisistä esiintymistä. Vieläkin on epäselvää, miten mistelit ovat saapuneet Varsinais-Suomeen.
Biologi Kati Pihlaja näyttää omenapuun oksalla olevaa misteliä Turussa.Minna Rosvall / Yle
– Emme ole löytäneet emokasvustoja. Jos misteli on levinnyt Tukholman seudulta, se on tullut sieltä muuttolintujen mukana, ei ihmisten. Jos misteli taas on levinnyt ihmisen avustuksella, alkuperä on Keski-Euroopasta kaupallisesti tuoduissa misteleissä, arvioi Pihlaja.
Osa kasvustoista tuhottu
Misteleiden bongaajat ovat törmänneet myös niiden tuhoamisiin. Biologi Kati Pihlaja kertoo, että yksittäisiä mistelinversoja on katkottu, mutta myös isäntäpuiden oksia on katkottu.
Tutkijat arvioivat, että puutarhaharrastaja on saattanut havitella mistelin siirtoa omaan omenapuuhunsa varttamalla oksan.
Kati Pihlaja kertoo, että kyse on yksittäistapauksista, eikä niistä ole aiheutunut mitään systemaattista haittaa. Misteli selviää osittaisesta tuhosta.
– Näkyvän verson lisäksi misteli tekee imujuuret isäntäpuun sisään. Jos näkyvät versot poistaa, se voi tehdä uusia versoja.
Biologi muistuttaa, että puiden oksien katkominen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Lisäksi misteli luetaan varvuksi, jonka keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Tästä puusta on viety misteli lähes kokonaan. Puun rungolla näkyy uusi alku. Minna Rosvall / Yle
Lisääntyykö misteli jopa liiaksi?
Mistelin leviämistä on seurattu Varsinais-Suomessa jo muutaman vuoden ajan. Biologi Kati Pihlaja arvioi, että laajempia esiintymisiä saadaan odottaa, sillä mistelin kasvun alkukehitys on todella hidasta.
– Ruotsissa on ollut misteliä vuosisatoja. Havaintoja on 1700-luvun lopulta, mutta Ruotsissakin se kasvaa runsaana vain tietyissä paikoissa. On myös alueita, joilla sitä ei ole lainkaan, Pihlaja kertoo.
Mistelin saaminen omaan puutarhaan on vaikeaa. Puutarhaneuvos Arno Kasvi on osallistunut aktiivisesti mistelihavaintojen keräämiseen. Monet luonnonystävät ovat soittaneet hänelle ja pyytäneet katsomaan kasvustoja.
Kasvi kertoo olleensa mielellään tutkijoiden apuna. Aika usein mistelit ovat osoittautuneet tuulenpesiksi.
Puutarhaneuvos Arno Kasvi on saanut paljon mistelihavaintoja puhelimitse. Hän välittää ne Turun yliopiston tutkijolle.Minna Rosvall / Yle
Kasvi arvioi, että mistelin siirtäminen vaatii erityistaitoja.
– Olen itse joutunut keksimään konstit, joilla olen saanut kasvatettua niitä tutkijoiden käyttöön. Hommaan vaaditaan pitkä kokemus ja kekseliäisyyttä, Kasvi kertoo.
Puutarhaneuvos on pahoillaan, että kasvustoja on tuhottu.
– Ikävää, jos kokeilunhalun vuoksi tuhoutuu kasvi, joka on tutkijoille tärkeä. Haluamme nähdä, miten misteli selviää jatkossa Suomessa. Siksi niitä ei saa tuhota, Kasvi vetoaa.
Asema vieras- tai tulokaslajina epäselvä
Biologi Kati Pihlaja kertoo, että Turun yliopiston tutkijoilla ei ole tiedossa misteliesiintymää, joka olisi levinnyt puutarhoihin. Hänen mukaansa ei ole näyttöä, että sillä olisi haittavaikutuksia.
– Misteli on niin hidaskasvuinen, että sen pystyy havaitsemaan nuorena ja poistamaan puutarhastaan, jos haluaa päästä siitä eroon, kertoo Pihlaja.
Näissä puissa näkyy jo komeita misteleitä.Minna Rosvall / Yle
Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskuksesta suhtautuisi varauksella mistelin levittämiseen. Kasvista on viime aikoina keskusteltu Luken vieraskasvilajiasiantuntijoiden ja Suomen Puunhoidon Yhdistyksen piirissä.
Esiin on noussut vakava huoli mistelin puille aiheuttamista haitoista. Misteli on puoliloinen, joka ottaa isäntäkasviltaan vettä ja ravinteita.
– Tutkimusten mukaan misteli voi heikentää isäntäpuun elinvoimaa. Sen oksat voivat kuolla, kasvu hidastua tai se voi altistaa taudeille ja tuholaisille. Kuivuuden vaivatessa mistelin vedenkäyttö saattaa johtaa yläpuolisen oksan kuolemaan vedenpuutteen vuoksi, kertoo Tuhkanen.
Toisaalta mistelikasvustoja pitää olla yleensä puussa monta, jotta niistä on selkeää haittaa. Keski-Euroopassa näkee esimerkkejä, miten misteli pahimmillaan leviää puussa.
Jatkossa haitallinen vieraslaji?
Suomessa on jouduttu tuhoamaan haitallisia vieraslajeja. Viime kesänä virisi laaja keskustelu kurtturuusuista. Jättiputkia on tuhottu jo vuosia.
Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen kertoo, että mistelin asema vieraskasvilajin näkökulmasta ei ole aivan selvä.
– Tulokaslaji leviää luontaisesti ilman ihmisen avustusta. Vieraslaji taas leviää luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle ihmisen avustuksella – tahallisesti tai tahattomasti. Se on ylittänyt ihmisen avustuksella luontaisen leviämisesteen, kuten meren.
Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen arvelee, että misteli voi olla haitallinen Suomen puustolle. Minna Rosvall / Yle
Tuhkanen sanoo, että mistelin kohdalla ei ole vielä osoitettu, onko se levinnyt puhtaasti omin keinoin eli lintujen tuomana Ruotsista. Vai onko se levinnyt ihmisavusteisesti, esimerkiksi jouluisista ulkokransseista, josta linnut ovat levittäneet siemeniä.
Sinänsä vieraslajiasema ei vielä tarkoittaisi lajin hävittämistä. Suurin osa viljelyskasveistamme on vieraslajeja. On siis erotettava haitalliset ja haitattomat vieraslajit.
– Mistelistä on useita alalajeja, joista männyn- ja pihdanmisteli ovat aiheuttaneet vakavia metsätuhoja Keski-Euroopassa, muistuttaa Tuhkanen.
Tutkija painottaa vielä, että misteli ei ole suojeltu laji. Sen saa siis poistaa omalta maaltaan, jos katsoo siitä olevan haittaa – on se sitten vieras- tai tulokaslaji.
Mistelien havainnointi alkaa kohta olla vaikeaa, sillä ne peittyvät uusien lehtien sekaan.
Turun yliopisto jatkaa yhä mistelien tutkimushanketta ja ottaa vastaan havaintoja kasvista osoitteessa puutarharuissalo@utu.fi.
Oletko sinä löytänyt misteliä luonnosta tai puutarhastasi? Ihastuitko vai vihastuitko löydöstäsi? Alapuolella oleva keskustelu on auki 7.5. klo 23:een asti. Osallistumaan pääset Yle Tunnuksella.
Koronavirustartuntojen jäljittämistä helpottava sovellus saadaan Suomessa käyttövalmiiksi jo kesäkuussa, sanoi sovellusta kehittävän ohjelmistoyhtiö Reaktorin Suomen-toimitusjohtaja Sampo Pasanen Ylen aamun haastattelussa keskiviikkona.
Pasasen mukaan sovelluksen testaaminen aloitetaan Vaasan sairaanhoitopiirissä parin viikon sisällä. Pilotista kansalliseen käyttöönottoon ei teknisesti ole pitkä matka, mutta viime kädessä siitä päättävät viranomaiset.
Toistaiseksi ei ole tehty viranomaispäätöstä käyttöönoton aikataulusta tai siitä, otetaanko juuri Reaktorin ja Futuricen yhteistyössä kehittelemä Ketju-sovellus käyttöön Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kuitenkin hankkeen edistymistä.
Pasanen avasi Ylen aamun haastattelussa myös sovelluksen toimintalogiikkaa: puhelinsovellus seuraa ihmisten välisiä kohtaamisia bluetooth-yhteyden avulla. Riittävän pitkä kohtaaminen riittävän lähellä jättää käyttäjien puhelimeen jäljen. Jäljestä taas on hyötyä silloin, jos käyttäjällä todetaan koronavirustartunta.
– Jos henkilöllä sitten todetaan koronatartunta, hän saa koodin, jonka avulla voi lähettää puhelimeen tallentuneet kohtaamiset taustajärjestelmään, Pasanen sanoo.
Jälki voi syntyä ja tieto tartunnasta välittyä vain kahden sellaisen puhelimen välillä, joista kumpaankin sovellus on ladattu.
Vaasan pilotissa pyritään tarkentamaan esimerkiksi sitä, kuinka pitkä kohtaaminen jäljen syntymiseen vaaditaan ja kuinka lähellä puhelinten täytyy olla toisiaan.
Lue sovelluksen toiminnasta tarkemmin tästä jutusta.
Käyttöönotto kolmessa vaiheessa
Pasasen mukaan olennaista on miettiä, missä muodossa sovellus otetaan käyttöön. Pasanen ehdottaa vaiheittaista käyttöönottoa, jotta yksityisyydensuojaan liittyvät lakikysymykset ehditään varmistaa.
– Meidän suosituksemme on, että ensin mentäisiin hajautetulla mallilla. Se ei meidän lakiosastomme mukaan vaadi lainsäädännön muutoksia, sillä siinä yksityisyydensuoja on täydellinen.
Tässä mallissa sovellus ei vielä lähettäisi tietoja terveydenhuollon viranomaisille, vaan ilmoitus vahvistetusta tartunnasta tulisi altistuneille sovelluksen kautta.
– En tiedä kenen kanssa olen ollut kohtaamisessa, mutta tiedän, että olen altistunut. Ja sitten sovellus ohjaa ottamaan yhteyttä viranomaisiin ja neuvoo eteenpäin, Pasanen kuvailee.
Seuraavassa vaiheessa sovellusta voitaisiin Pasasen mukaan muuttaa niin, että terveydenhuollon viranomaiset saisivat hieman enemmän tietoa kohtaamisista. Tämä helpottaisi jäljitystyötä entisestään.
Lopulta sovellusta voitaisiin käyttää kansainvälisessä yhteistyössä. Pasasen mukaan myös tietoturva on kunnossa.
– Kohtaamisista välitettävä tieto on vain anonyymi tunniste. Mitään muita yksityisyyteen, ihmisten laitteisiin tai henkilöllisyyteen liittyviä tietoja ei tarvitse välittää maiden yli.
Lisää jäljittäjiä tarvitaan
Suomessa työskentelee tällä hetkellä yli 400 koronatartuntojen jäljittäjää. Suomi on siirtymässä koronavirustilanteen hoidossa hybridistrategiaan, jonka neljä avainsanaa ovat testaa, jäljitä, eristä ja hoida.
Kun jäljitystä lisätään, jäljitystyöhön tarvittaisiin maanlaajuisesti ainakin 200 työntekijää lisää, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
Ruotsalaisen mukaan sovelluksesta olisi iso hyöty heille, sillä tartunnan saanut ei välttämättä pysty itse nimeämään kaikkia, joiden kanssa on ollut tekemisissä.
– Sovelluksen avulla saamme ilmi niin sanotut tuntemattomat altistuneet, joita ihminen ei itse pysty identifioimaan mitenkään. Eihän hän tunne ihmistä, joka bussissa vieressä on istunut. Tämä on erittäin hyvä lisä tartuntaketjujen vähentämiseen, Ruotsalainen sanoo.
Tarkennus 6.5. klo 12.43: Jäljityssovellus on sitä kehittävien ohjelmistoyhtiöiden puolesta teknisesti valmis käyttöön kesäkuussa, mutta viranomaispäätöstä aikataulusta tai sovelluksen valinnasta ei ole tehty. Lisätty tieto jutun kolmanteen kappaleeseen ja ingressiin.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Uudenmaan Jääkäripataljoonan osastoupseerina työskennelleen miehen maksamaan puolustusvoimille vahingonkorvauksia reilut 19 000 miehen kavaltamien osakkeiden arvioidun arvonnousun mukaisesti.
Entinen osastoupseeri oli kavaltanut puolustusvoimilta kaikkiaan noin 68 000 euroa vuosina 2012–2015. Hän oli siirtänyt rahoja omalle tililleen vastatessaan Uudenmaan Jääkärien perinnerahaston kirjanpidosta ja tilinkäytöstä. Hän palautti kavalletut rahat puolustusvoimille jäätyään kiinni vuonna 2016.
Miehen kavaltamista rahoista 34 000 euroa oli koostunut luvattomasta perinnerahaston omistamien Cargotecin B-osakkeiden myynnistä. Entinen osastoupseeri sai maksettavakseen osakkeiden arvioidun arvonnousun niiden kavallushetken ja rikoksen ilmitulon väliseltä ajalta.
Hovioikeuden mukaan entinen osastoupseeri on pörssinoteerattuja osakkeita kavaltaessaan ymmärtänyt, että osakkeiden arvo voi kavaltamisen jälkeen nousta.
Hovioikeus katsoi, että mies on suhtautunut asiaan välinpitämättömästi ja ottanut tietoisen riskin. Osakkeiden arvonnousu ei ollut hovioikeuden mukaan sattumanvaraista tai poikkeuksellista.
Hovioikeus muutti Helsingin käräjäoikeuden ratkaisua tältä osin. Aiemmin käräjäoikeus oli linjannut, että osakkeiden arvonnousu oli ennalta-arvaamatonta ja sattumanvaraista eikä miehen siksi ollut tarvinnut maksaa siitä korvauksia.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen huhtikuussa 2018 törkeästä kavalluksesta ja väärennöksestä vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. Mies ei työskentele enää puolustusvoimissa.
Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mikäli korkein oikeus antaa siihen luvan.
Korjattu 6.5.2020 klo 14.43: Mies on työskennellyt osastoupseerina, mutta hän ei ole ammattinimikkeeltään upseeri, kuten jutussa aiemmin mainittiin.
Ravintola-alalta on kysytty pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä tilanteessa, jossa toiminta lepää korkeintaan noutomyynnin varassa ja kulut juoksevat normaaliin tapaan.
Ensimmäinen helpottava tieto kuultiin maanantaina, kun hallitus linjasi, että ravintolat voivat avata ovensa kesäkuun alussa, jos tautitilanne sen sallii.
Jokainen päivä, kun ovet ovat kiinni, vie ravintola-alaa syvemmälle sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
– Take away -toiminta on niin pienimuotoista, ettei se ole riittänyt kattamaan kustannuksia. Samalla hetkellä, kun tilanne alkoi, asiakkaat vähenivät, mutta kuluja ei saatu sopeutettua riittävän nopeasti.
Kaksiosainen tukimalli korvaa kiinteitä kuluja ja auttaa maksamaan palkkaa henkilöstölle
Ylen tietojen mukaan ravintoloiden tukemisesta on päästy hallituksessa poliittiseen sopuun.
Tukimalli on säilynyt kaksiosaisena julkisuudessa aiemmin esitettyjen käsitysten mukaisesti, mutta tuen molempia osia on tarkennettu.
Tukimallin ensimmäisessä osassa korvataan ravintoloiden kiinteitä kuluja siten, että liikevaihtoon suhteutettuna pienimmät ravintolat saavat enemmän tukea kuin suuret.
Henkilöstön uudelleenpalkkaamiseen tarkoitettu tukimallin toinen osa puolestaan perustuisi ravintoloiden kaikkiin palkkakuluihin, eli sekä töissä oleviin että uudelleenpalkattuihin työntekijöihin.
Ravintolat ovat olleet suljettuina huhtikuun alkupuolelta asti. Vain noutoannosten myynti on ollut mahdollista.Henrietta Hassinen / Yle
Oululainen ravintoloitsija pelkää, etteivät asiakkaat halua palata
Oululaisen Cocktail Companyn toimitusjohtaja Jani Virta ei vielä oikein tiedä, miten hallituksen uusiin linjauksiin kannattaisi suhtautua.
Yksi mietityttävä asia on se, riittääkö asiakkaita kesäkuussa, vaikka ravintolat saavatkin olla auki.
– Jos myynti on edes puolet normaalista, voidaan olla tyytyväisiä. Asiakkaita varmasti pelottaa. Kun itselläkin on korona mielessä, varmasti se on kaikilla muillakin.
Virta on jo nähnyt, miten korona vaikuttaa asiakaskäyttäytymiseen ilman pakkojakin.
Ennen kuin ravintolat määrättiin kiinni, yrityksen myynti oli laskenut jo 80 prosenttia, kun ihmiset eivät uskaltaneet tai halunneet tulla paikalle.
Virran mukaan Cocktail Companyllä ei ole ollut puskurirahastoa, mutta korona-ajasta on kitkutettu läpi vuokrahelpotusten avulla ja myymällä uusia tuotteita, kuten drinkkien valmistukseen tarkoitettuja tuotepaketteja.
Jos ravintolat voivat avata ovensa, luultavasti kulut taas kasvavat, vaikka asiakasvirroista ei ole varmuutta, Virta arvelee. Vuokranhelpotukset luultavasti loppuvat.
Hän myös miettii, miten turvallisuudesta ja etenkin etäisyyksistä voidaan varmasti huolehtia ravintoloissa, etenkin kun Cocktail Companyllä ei ole edes terassia.
– Kun asiakkaat käyttävät samoja vessoja ja samoja ovia, etäisyysmääräyksistä on vaikea pitää kiinni.
Tampereella 300 hengen terassia ei avata vain muutamalle asiakkaalle
Teemu Aaltonen on Tampereen Koskikeskuksen ravintolamaailmaa pyörittävän Rivermaxin toimitusjohtaja ja osakas.
Hän huomauttaa, että ravintolat ovat hyvin erilaisia ja erikokoisia, ja siksi myös hyvin erilaisessa tilanteessa.
Yökerhoa ei kannata avata, jos pitää sulkea aikaisin illalla. Isoa, 300–400 hengen terassia ei avata, jos vain muutama asiakas uskaltaa tulla.
– Ihmiset on aikuisia. Annetaan vaan asiakkaille kunnon opastus: olkaa omissa pöydissä, jättäkää turvaväli, käyttäytykää vastuullisesti. Kyllä ihmiset pitää huolta.
Teemu Aaltonen uskoo, että monet kaipaavat jo iltaoluttaan.
– Jos ihmiset pääsevät iltakävelyllä istahtamaan puoleksi tunniksi ja ottamaan auringossa yhden oluen, niin se voi tehdä jonkun kotikaranteenista paljon siedettävämmän.
Rivermax on Koskiravintoloiden ja NoHo-ketjun vuonna 2017 perustettu yhteisyritys, jolla on Tampereella muun muassa Koskikeskuksessa ravintola Poro. Kesällä toimivat ravintola Ranta, Laituri ja Little Joe.
Moni ravintola on kannatellut toimintaansa myymällä noutoannoksia.Henrietta Hassinen / Yle
“Kamalinta olisi toimia puolella salilla ja rajatulla aukiololla, mutta täysillä kuluilla ja puolella tuloksella"
Tamperelaisen ruokaravintola Berthan pelastus ovat olleet mukaan otettavat annokset, niin sanotut lounasboksit. Berthaa on pidetty ennen koronaa niin sanottuna fine dining -paikkana, joten boksit ovat olleet yllätys ravintolan omalle väelle.
Menestystuotteestaan huolimatta ravintoloitsija Mika Roito tietää jo nyt, että tappiota on tulossa.
Janne Mäkinen maksaa Ravinteli Berthasta hakemaansa ruokalaatikkoa. Ravintolatoimenjohtaja Markus Saavalainen on korona-aikaan hoitanut myyntiä ravintolan takaovella.Antti Eintola / Yle
– Koronasta tulee varmasti kolhuja. Ei tästä ole enää paluuta siihen vanhaan, mistä pudottiin rajusti helmikuun lopussa. Toisaalta olen lakannut murehtimasta ja spekuloimasta, katsotaan, mitä tästä tulee.
Berthan noutoruoka työllistää nyt oman väen ja viisi työntekijää. Enemmistö henkilökunnasta on lomautettuna, koska esimerkiksi salihenkilökuntaa ei tarvita.
Ravintoloitsija Mika Roito uskoo, että moni asiakas valitsee noutoruuan vaikka ravintolat avattaisiin.Antti Eintola / Yle
Tulevasta avaamisesta tiedetään vain päivämäärä, moni muu asia on kokonaan auki.
– Kamalinta mitä voi olla on, että ravintola avataan puolella salilla ja aukioloaikoja rajataan. Silloin toimittaisiin täysillä kuluilla, mutta puolella tuloksella.
Lappeenrannassa ravintolalaivan yrittäjä kannattaa omavalvontaa
Lappeenrannan satamassa ravintolalaiva Prinsessa Armadan pintoja petsataan ja terassia laitetaan kesäkuntoon. Ravintolalaivan yrittäjä Juha Nalli suhtautuu ristiriitaisesti tuoreeseen tietoon, että ravintolat saavat avata ovensa kesäkuun alussa.
– Se on hienoa asia, että ravintolat saavat avautua! Toisaalta pelottaa aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset.
Ravintolalaiva Prinsessa Armada saa petsiä pintaan Lappeenrannassa.Elli Sormunen / Yle
Monen yrittäjän tavoin lappeenrantalaisyrittäjäkin odottaa tarkempia tietoja rajoituksista hallitukselta. Nallin yritys työllistää kesäisin noin 30 henkilöä. Tänä kesänä työntekijöitä voi olla vähemmän.
– Jos hallitus rajoittaa liikaa aukioloaikoja ja asiakasmääriä, saattaa käydä niin, että ravintolan avaaminen ja ihmisten työllistäminen on taloudellisesti mahdotonta, sanoo Nalli.
Yrittäjä Juha Nalli kannattaa ravintoloiden omavalvontaa.Elli Sormunen / Yle
Jos hallitus päättää rajata asiakaspaikat esimerkiksi viiteenkymmeneen, se ei riittäisi kausiravintolaa pyörittävälle Nallille.
Yrittäjänä Nalli kannattaa Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan mallia, jossa ravintoloitsijat tekisivät omavalvontaa koronan tiimoiltakin.
– Jos hallitus päättää laittaa ravintoloille yhdenmukaiset rajoitukset esimerkiksi metrirajat, niin se käy hankalaksi. Ravintolakohtainen omavalvonta olisi hyvä, Nalli ynnää.
Juttua korjattu 6.5. Tarkennettu Rivermaxin omistustietoja ja ravintoloita. Lisäksi kuvateksiin korjattu ravintolan nimi: kyseessä kesäravintola Laituri Tampereella.
Kim on esiintynyt julkisuudessa tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin viime vuosina vastaavaan aikaan. Julkisia esiintymisiä on tiedustelupalvelun mukaan ollut 17, kun niitä tavallisesti on alkuvuodesta 50.
Tiedusteluorganisaatio kuitenkin arvioi, että poissaolojen syynä on Kimin keskittyminen maan sisäisiin asioihin ja koronavirusepidemian hoitoon.
Kaksi Pohjois-Koreaa seuraavaa uutissivustoa, yhdysvaltalainen NK News ja eteläkorealainen Daily NK, ovat uutisoineet viime aikoina arvioita Kimille tehdystä sydänoperaatiosta. Arviot ovat perustuneet muun muassa anonyymiin lähteeseen Pohjois-Koreassa ja kuvissa havaittuun mustaan pisteeseen Kim Jong-unin ranteessa.
Kimin noin kolme viikkoa kestänyt poissaolo julkisuudesta laukaisi huhumyllyn johtajan terveydentilasta. Pohjois-Koreassa kävi tiettävästi lääkärien ja virkamiesten ryhmä Kiinasta, mutta ei ole varmaa, liittyikö vierailu Kimin terveydentilaan.
Viime viikon lopulla Pohjois-Korean valtiolliset viestimet julkaisivat kuvamateriaalia johtajastaan lannoitetehtaan avajaisissa. Etelä-Korean hallinnossa arvioitiin, että vierailu tehtaalla on todella tapahtunut.
Paltamon Kontiomäen asemarakennuksessa aamuyöstä alkaen riehuneen tulipalon sammutustyöt jatkuvat keskiviikkona aamupäivään saakka. Tämän jälkeen alkavat jälkisammutustyöt sekä raivaus.
Asema tuhoutunee suurilta osin.
Museovirasto on määritellyt aseman kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Se on valmistunut 1920-luvulla.
Asema sijaitsee junaratojen risteyskohdassa noin 25 kilometriä Kajaanista. Kontiomäessä yhdistyvät Oulu–Joensuu-rata sekä Taivalkoskelle vievä rata. Ratapihan kautta kulkee päivittäin henkilö- ja tavaraliikennettä. Junaliikenne on toistaiseksi keskeytynyt.
Palo oli alkanut rakennuksen toisesta päädystä, mutta oli ehtinyt levitä sisäkaton rakenteisiin jo ennen kuin pelastuslaitos saapui paikalle.
– Suhteellisen nopeasti pääsimme purkamaan kattorakenteita, mutta palo oli jo päässyt yläpohjan osalta leviämään koko rakennuksen mitalle, Kainuun pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Henri Manninen sanoo.
Manninen kertoo, että rakennus tulee vaurioitumaan tulipalossa pahoin, eikä rakennuksen pelastamiseksi ole paljoa enää tehtävissä.
– Meillä on tässä puolustava taktiikka. Pyrimme estämään palon leviämistä lähirakennuksiin ja junaradalla oleviin laitteisiin.
Palo uhkasi viereisen junaradalla olevia sähköradan ajolankoja, minkä takia ratapihan jännitteet purettiin aamuyöllä ja junaliikenne keskeytettiin. Henkilöjunaliikennettä avustetaan aseman läpi sähköttömän veturin avulla.
Mannisen mukaan tulipalossa ei ole tullut henkilövahinkoja eikä loukkaantumisia. Palon syttymissyytä ei vielä tiedetä.
Sammutustöissä oli mukana henkilöstöä ja kalustoa viidestä Kainuun kunnasta.
Muokkaus 6.5. klo 11.10: Henkilöjunaliikennettä avustetaan aseman läpi sähköttömän veturin avulla. Junaliikenne ei siis ole enää keskeytetty.
Näinä aikoina monen sairauden hoito viivästyy. Se herättää tällä hetkellä suurta huolta terveydenhuollossa.
Kiireetöntä hoitoa on vähennetty, mutta osa ihmistä ei mene hoitoon silloinkaan, kun päivystykseen pitäisi lähteä välittömästi. Samaan aikaan osa pitkäaikaissairaista taas jättää menemättä kontrollikäynnille, vaikka aika olisikin tarjolla.
Jälkilasku tästä kaikesta voi olla suuri.
Kiireettömän hoidon saanti vaihtelee eri puolella Suomea
Hämeenlinnalaisella Hannele Seitsosella on aortan laajentuma, eli sydänsairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Vuosi sitten päätettiin, että seuraava kontrollikäynti erikoissairaanhoidossa on tänä keväänä, oireiden hälyttäessä nopeamminkin. Jos tilanne on tulevassa kontrollissa vakaa, tarkistusten väliä voidaan harventaa pariin vuoteen.
– Nyt oireita on ollut normaalia enemmän, ei kuitenkaan vielä niin, että pitäisi lähteä piipaa-autolla sairaalan päivystykseen, Seitsonen sanoo.
Normaaliaikana hän kertoo aina saaneensa hyvissä ajoin seurantakäyntikutsun, mutta tänä koronakeväänä sitä ei ole kuulunut. Niinpä 71-vuotias dosentti, entinen opetus- ja kulttuuriministeriön taideyksikön johtaja, soitti terveysasemalle saadakseen kardiologille eli sydänlääkärille lähetteen.
– Käsittääkseni sairaanhoitaja ei katsonut potilastietojani, vaikka kerroin, mistä sairaudesta on kysymys. Hän vastasi, että seurantakäyntiaikoja ei anneta koronatilanteen vuoksi. Tiukkasin uudestaan, onko se todella totta, että mitään aikoja ei anneta. Vastaus oli, että ei anneta, Seitsonen kertoo.
Seitsosta surettaa ihmisten eriarvoisuus: "Työterveyshuollossa tutkimuksiin pääsy olisi ollut itsestään selvää."Juhani Lehto
Seuraavaksi hän soitti Hämeenlinnan johtajaylilääkärille, joka ohjasi soittamaan avosairaanhoidon ylilääkäri Outi Hämäläiselle. Myös hänelle Seitsonen kertoi sydäntaudistaan ja toiveestaan saada lähete kontrolliin ja myös ultraäänitutkimus.
– Pyysin myös häntä katsomaan potilastietoni, joista tilanne on nähtävissä, Seitsonen sanoo.
Seitsonen kertoo myös kysyneensä ylilääkäriltä, eikö aikaa todellakaan saa, vaikka media toistaa viestiä, että terveydenhuollossa ollaan huolissaan, kun kiireettömät potilaat eivät hakeudu hoitoon.
– Ylilääkäri vetosi valtiolta tulleisiin ohjeisiin ja sanoi, että niitä noudatetaan. Aikaa ei saa, eikä asialle voi mitään. Lisäksi hän muistutti minua siitä, että vastaanottokäyntiin voi liittyä myös tartuntavaara, mikä on minulle riski, Seitsonen kertoo.
Puhelun lopuksi lääkäri kuitenkin lupasi selvittää, olisiko mahdollista, että terveyskeskuslääkäri voisi soittaa Seitsoselle. Näin seuraavana päivänä tapahtuikin.
– Luvattiin sentään selvittää se, josko lääkäri soittaisi, Seitsonen ihmettelee.
Avosairaanhoidon ylilääkäri Outi Hämäläinen pahoittelee sitä, että sairaanhoitaja ei tarkemmin kysynyt, mistä asiasta tarkalleen on kysymys. Sen lisäksi hän on pahoillaan myös siitä, että hoitaja ei toiminut annettujen ohjeiden mukaisesti.
– Olemme antaneet ohjeet, että potilaan kontrollitarpeet tulee arvioida. Katsomme, voidaanko kontrolli hoitaa jotenkin muuten kuin käymällä paikan päällä. Vai olisiko käynti turvallista siirtää vähän myöhemmäksi. Mutta jos tilanne sitä vaatii, on myös mahdollista ottaa potilas vastaanotolle.
Hänen ja Seitsosen välillä käydystä keskustelusta ylilääkäri Hämäläinen sanoo, että hän ei voinut katsoa potilastietoja, koska ei ollut silloin potilastietojärjestelmän lähellä. Hän kiistää sanoneensa, ettei aikaa saa.
– Sanoin, että meillä ei ole samalla lailla aikoja antaa kuin normitilanteessa, mutta aina se tilanne arvioidaan.
Olemme käynnistäneet kampanjan, jossa muistutetaan, että hoitoon on poikkeusaikoinakin hakeuduttava, Tuija Brax sanoo.Petteri Bülow / Yle
Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax sanoo, että Seitsosen kertomus kuulostaa osin tutulta.
– Ympäri Suomea tulee viestejä, ettei aikoja saa. Toisaalta hoitohenkilökunnalta tulee erittäin huolestuttavia viestejä, että ihmiset peruuttavat aikojaan, eivätkä varaa sovittuja tarkastuksiaan. Olemme yhteistyössä Suomen Kardiologisen Seuran kanssa käynnistäneet kampanjan, jossa muistutetaan, että hoitoon on poikkeusaikoinakin hakeuduttava.
Brax kuitenkin muistuttaa siitä, että on myös sellaisia terveysasemia, joissa pitkäaikaissairaiden perään aktiivisesti soitetaan ja hoidosta huolehditaan. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.
Myös kiireellistä hoitoa jätetään väliin
Korona-ajan ilmiöihin kuuluu Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan mukaan myös se, että ihmiset eivät koronaviruksen pelossa uskalla tulla sairaalaan silloinkaan, kun sinne olisi jo kiire.
He noudattavat liian hyvin “pysyttele kotona” -ohjetta, vaikka rintaan sattuisi ja oireet tuntuisivat vakavilta.
– Sydäninfarkti vaatii päivystyksellistä hoitoa. Kun tulee uusi rintakehän alueen oire, pitää toimia nopeasti. Nyt on jo nähtävissä se, että osa potilaista on odottanut liian kauan sairaalan menoa, ja sydänlihas on jo saattanut vaurioitua.
Ylilääkäri Anne-Mari Hekkalan mukaan jo nyt on nähtävissä se, että osa potilaista on odottanut liian kauan sairaalan menoa, Petteri Bülow / Yle
Sydänliitossa ja Suomen Kardiologisessa Seurassa ollan tilanteesta hyvin huolissaan.
– Kardiologisessa seurassa arvioidaan, että sairaaloissa on 30–40% vähemmän akuutteja sydäninfarktipotilaita hoidettavana nyt kuin normaaliaikana. Meillä voi olla enemmän menetettyjä elinvuosia sydäntautien kuin koronaviruksen takia, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax sanoo.
Pahimmillaan se, että hoito vähenee ja viivästyy, tarkoittaa Sydänliiton ylilääkärin Anna-Mari Hekkalan mukaan hengen vaaraa.
– Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Vuonna 2018 niihin kuoli lähes 20 000 ihmistä. Tämän luvun ei pidä koronaviruksen takia kasvaa. Sydänliitossa teemme kaikkemme sen eteen, että se mieluummin vähenisi.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila huomautti vastikään, että kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien, seuranta ja hoito laiminlyödään. Näin hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus pahentua ja hoidon ennuste huonontua.
Varhilan mukaan pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoitoa ei koronavirustilanteessa pidä lykätä ja pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon.
Entisenä virkamiehenä olen tottunut ottamaan asioista selvää, Hannele Seitsonen sanoo.Juhani Lehto
Hannele Seitsosen huoli on nyt poistunut. Seuraavana päivänä, keskusteltuaan ylilääkäri Hämäläisen kanssa, hän sai puhelun ja ohjeen olla yhteydessä kardiologian poliklinikkaan. Siellä taas sanottiin, että kutsu kontrolliin on juuri lähtenyt.
– Minun asiani hoitui ja kykenen selvittämään ja puolustatumaan itseäni. Olen sitkeä ja soitin monta puhelua. On kuitenkin monia ihmisiä, jotka lannistuvat ensimmäisestä kiellosta, asiat jäävät hoitamatta, kenties huonoin seurauksin, Seitsonen muistuttaa.
Häntä surettaa myös ihmisten eriarvoisuus.
– Jos olisin vielä työterveyshuollon piirissä, kontrolliin ja tutkimuksiin pääsy olisi ollut nopeaa ja itsestäänselvää, Seitsonen sanoo.
Ylilääkäri Outi Hämäläinen sanoo, että Seitsosen tapaus oli muistutus, kuinka tärkeää on noudattaa annettuja ohjeita tarkasti.
Valekuolleeksi epäillyn irakilaismiehen jutussa on tehty uusi kiinniotto. Aiemmin jutussa on vangittu vuonna 1996 syntynyt nainen. Ylen tietojen mukaan nainen on kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tytär.
Epäiltyjä on jutussa tällä hetkellä kolme. He ovat Irakissa kuolleeksi väitetty mies, miehen tytär ja kolmas henkilö. Poliisi ei kommentoi kolmannen henkilön suhdetta muihin epäiltyihin. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo kertoo, että epäiltyjen joukko tulee todennäköisesti vielä laajentumaan.
Aarnisalon mukaan kuolleeksi väitetty mies on poliisin tietojen mukaan tällä hetkellä Irakissa. Hän ei ota kantaa siihen, onko mies otettu kiinni.
EIT:hen kohdistuva petosepäily
Keskusrikospoliisi epäilee vuonna 1996 syntynyttä irakilaistaustaista naista törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä. Kysymys on tapauksesta, jossa naisen isä palautettiin Suomesta Irakiin vuonna 2017. Pian Bagdadiin paluun jälkeen Irakista ilmoitettiin, että mies on tapettu.
Miehen tytär kanteli isänsä palautuksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT antoi 14. marraskuuta 2019 Suomelle langettavan päätöksen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta.
Epäily törkeästä petoksesta liittyy siihen, että EIT määräsi Suomen maksamaan naiselle 20 000 euron korvauksen. Suomi ei ehtinyt maksaa korvaussummaa ennen rikosepäilyä. Epäily väärennyksestä liittyy EIT:lle toimitettuun asiakirjaan tai asiakirjoihin.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi naisen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä huhtikuussa.
Epäilty haki lähestymiskieltoa
Epäillyn rikoksen tekoaikaan naisella oli käynnissä eroprosessi. Nainen oli ollut yhdessä Suomessa tapaamansa irakilaisen miehen kanssa vuodesta 2015 ja naimisissa vuodesta 2016.
Käräjäoikeuden asiakirjoista ilmenee, että naisen mukaan mies rajoitti hänen elämäänsä suhteen alusta saakka. Naisen mukaan mies painosti, pahoinpiteli ja esti ajoittain poistumasta kotoa.
Tilanne paheni, kun nainen alkoi opiskella vuonna 2019. Naisen mukaan aviomies uhkasi tappaa hänet useasti. Nainen kertoi oikeudessa, että lokakuussa 2019 aviomies ilmestyi linja-autoon, jossa nainen oli miespuolisen opiskelutoverinsa kanssa. Aviomies huusi ja vaati naisen lähtemään mukaansa. Nainen kertoi myöhemmin oikeudessa, että kotona mies pahoinpiteli hänet.
Mies kielsi naista lähtemästä kouluun seuraavana maanantaina. Kun mies poistui, nainen haki lapsensa päiväkodista ja pakeni turvakotiin.
Nainen on hakenut avioeroa miehestä. Joulukuussa nainen teki poliisille tutkintapyynnön edellä mainitusta väkivallasta avioliiton aikana. Poliisi kirjasi asiasta rikosilmoituksen nimikkeillä pahoinpitely ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon. Asioiden käsittely on kesken.
Tammikuussa nainen haki miehelle lähestymiskieltoa.
Naisen mukaan mies seurasi häntä ja lapsia vielä kotoa lähtemisen jälkeen. Myös lasten päiväkodin henkilökunta kiinnitti huomiota miehen oleskeluun päiväkodin lähellä.
Aviomies kiistää kaiken
Lähestymiskieltoasian käsittelyssä aviomies kiisti kaikki naisen väitteet. Miehen mukaan hän rakasti naista, antoi tälle vapautta ja rahoitti tämän elämää. Miehen mukaan suhteen ongelmat tulivat hänelle yllätyksenä, kun nainen lähti kotoa.
Mies kiisti kaikki väitteet pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Hän ei myöskään mitenkään rajoittanut naisen liikkumista. Lasten päiväkodin ohi hän oli kulkenut, koska asuu päiväkodin lähellä.
Käräjäoikeuden mukaan molempien osapuolten kertomukset olivat sinänänsä uskottavia, mutta rikosilmoitus ja turvakotiin pakeneminen tukevat naisen versiota.
Oikeus katsoi, että asiassa on näytetty olevan perusteltu aihe olettaa, että ilman kieltoa mies tekisi naisen henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai muuten vakavasti häiritsisi tätä.
Käräjäoikeus määräsi miehen helmikuussa vuoden mittaiseen perusmuotoiseen lähestymiskieltoon. Ratkaisu on lainvoimainen.
Kuopiossa ja Joensuussa toimiva Itä-Suomen yliopisto avaa ilmaisen opintoväylän työttömille ja lomautetuille.
– Uskomme, että koulutus on tässä tilanteessa parasta lääkettä koronakriisistä nousemiseen, yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä perustelee.
Avoimen yliopiston opinnot ovat varsin edullisia opiskelijalle.
– Kaksitoista euroa opintopistettä kohti, mutta pienetkin summat voivat olla työttömille ja lomautetuille ylivoimaisia, rehtori toteaa.
Yliopistolle ilmaiskokeilusta ei koidu rahallisia menetyksiä.
– Saamme suoritetuista opinnoista korvauksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kyllä tämä on vastuullisuuden lisäksi myös taloudellisesti järkevää, rehtori myöntää.
Työttömiä opiskelee nykyisin avoimessa yliopistossa.
– Määrät ovat muutamia kymmeniä vuositasolla. Toivoisin, että päästäisiin kymmenistä vaikkapa muutamaan sataan, rehtori odottaa.
Monet ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet vastaavaa mahdollisuutta työttömille jo aiemmin.
Määttä pitää mahdollisena, että onnistuessaan Itä-Suomen yliopiston kokeilu voi muuttua pysyväksi.
Pääsyvaatimuksena vain työttömyys
Avoimen yliopiston opintoja voi hyödyntää työelämässä sekä osana yliopistotutkintoa.
Opintoihin ei ole ikärajoituksia tai pohjakoulutusvaatimuksia.
– Riittää, kun ilmoittautuu vuoden loppuun mennessä. Opinnot jatkuvat maksuttomana siihen saakka, kun kyseisen kokonaisuuden opinto-oikeus, tiedottaa avoimen yliopiston koulutusjohtaja Leena Leskinen.
Työtön voi opiskella menettämättä työttömyyskorvaustaan. Lisätietoja ehdoista saa TE-palveluista.
Avoin yliopistokaan ei tällä hetkellä järjestä lähiopetusta koronan takia. Pääosa opetuksesta on kuitenkin tarjolla verkossa.
– Myös poikkeusolojen jatkuessa ja lähiopetuksen ollessa tauolla opintoja on hyvin tarjolla, Leskinen sanoo.
Opintojen valintaan saa apua avoimen yliopiston opinto-ohjaajilta.
– Meillä on kattavat neuvonta- ja ohjauspalvelut maksutta kaikille. Ajan voi varata verkkolomakkeella tai sähköpostitse. Ohjauskeskustelut käydään puhelimitse tai verkossa, kertoo opinto-ohjaaja Leila Saramäki.
Yliopisto järjestää opinnoista kiinnostuneille tiedotustilaisuudet verkossa perjantaina 8. ja torstaina 14. toukokuuta.
Aiheesta voi keskustella 7.5.2020 klo 23.00 saakka.
Isossa-Britanniassa toimiva matkanjärjestäjä Transun lyttää Finavian kaavailut sulkea Enontekiön lentoasema. Finavia harkitsee huonoon kuntoon päätyneen aseman sulkemista tai myyntiä toiselle operaattorille.
Transunin talousjohtaja James Crawshaw sanoo, että Finavia on epäonnistunut Enontekiön lentoaseman hoidossa, koska se ei kuuntele asiakkaitaan.
– Tällä tilanteella ei ole mitään tekemistä koronaepidemian, korkotason tai Brexitin kanssa. Kyse on täysin Finavian epäonnistumisesta lentoaseman kehittämiseksi asiakkaiden toiveiden mukaan.
Crawshaw'n mukaan Transun on maksanut Finavialle miljoonia euroja Enontekiön lentokentän käytöstä vuosien mittaan. Yhtiö sanoo tuovansa 4,5 miljoonaa euroa rahaa Enontekiölle joka vuosi.
– Olemme ehdottaneet useita uusia lentoja Enontekiölle, mutta emme ole saanut mitään vastausta Finavialta. Siksi käytämme myös Ruotsin Kiirunan kenttää.
Finavian mukaan Enontekiön lentoaseman liikevaihto on vain muutama sata tuhatta euroa vuodessa. Lentokenttäyhtiön mukaan se ei ole löytänyt sellaisia Transunin viestejä, joissa olisi pyydetty lisää lentovuoroja ja joihin ei olisi vastattu.
Kritiikkiä poliitikoilta
Finavian kaavailut ovat kohdanneet vastustusta myös politiikan puolella. Esimerkiksi kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) pitää valtionyhtiön suunnitelmia lyhytnäköisinä ja vaatii Finaviaa turvaamaan kentän tulevaisuuden.
– Vuosittain Enontekiön lentokentälle saapuu yli 20 000 chartermatkailijaa, mikä on keskeistä koko Tunturi-Lapin matkailuelinkeinon kannalta. Nyt pitää katsoa paljon kauemmas kuin kuukausien tai muutaman vuoden päähän. Lapin matkailulla on valtava potentiaali myös koronan jälkeisessä maailmassa, mutta tämä potentiaali lunastetaan ainoastaan yhteistyöllä.
Myös valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoo Twitterissä, että lentokentän säilyminen Enontekiöllä on tärkeää.
– Lentokenttäverkostomme koko maassa on ihmisten liikkumisen, matkailun ja yritysten kannalta elintärkeää. Enontekiön lentokentän tilanne on selvitettävä perin pohjin ja kentän säilyminen turvattava.
Finavian suunnitelmaa on kritisoinut myös muun muassa Heikki Autto (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.) sekä Lapin kauppakamari.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen toimista koronaviruskriisissä. Hallitus teki keskiviikkona periaatepäätöksen rajoitustoimien purkamiseksi.
Marin muistutti lähetekeskustelussa, että vaikka toimia on nyt purettu, uhka tilanteen pahenemisesta on yhä olemassa.
– COVID-19-koronaviruspandemian johdosta Suomessa on noin kahden kuukauden ajan vallinnut valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. Vaikka viruksen leviäminen on saatu hallintaan, tauti ja sen aiheuttama konkreettinen uhka ovat edelleen olemassa. Hallitus on arvioinut, että säännönmukaiset toimivaltuudet eivät ole riittäviä väestön suojaamiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi, Marin sanoi.
Hallitus kertoi maanantaina rajoitustoimien osittaisesta purkamisesta. Hallitus päätti muun muassa, että kirjastoista voi jatkossa lainata aineistoa ulos, varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa siirrytään toukokuun puolessa välissä lähiopetukseen ja työmatkailu Virosta sallitaan.
– Suomi avautuu vähitellen kesää kohti. Rajoituksia pyritään purkamaan hallitusti ja asteittain siten, että tautitilanne pysyy hallinnassa, terveydenhuollon kantokyky ei vaarannu ja riskiryhmiin kuuluvien ihmisten henkeä ja terveyttä voidaan suojella, Marin sanoi.
Osa rajoitustoimista jäi yhä voimaan. Esimerkiksi lukioissa, ammattikouluissa ja korkeakouluissa etäopetus jatkuu syksyyn asti. Myös ravintolat pysyvät kiinni aina kesäkuuhun asti.
Hallitus tarkastelee ravintoloiden aukaisemista tautitilanteen mukaan.
Perussuomalaisten Purra: Hallitus avaa yhteiskuntaa epäjohdonmukaisesti
Oppositio ei ole vakuuttunut hallituksen toiminnasta koronakriisissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että hallitus on toiminut epäjohdonmukaisesti yhteiskunnan avaamisessa.
– Ruotsin ja Suomen tilanteita analysoinut ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan talouden elpymisenkin ratkaisee kansalaisten luottamuksen palautuminen. Suomen talous voi nousta nopeasti, mikäli epidemia pidetään niin pienenä, että ihmiset uskaltavat taas liikkua.
– Hallitus kuitenkaan ei valitsemallaan exit-strategialla todennäköisesti pidä sitä riittävän pienenä vaan avaa yhteiskuntaa epäjohdonmukaisesti, Purra sanoi.
Purran mukaan useat maat ovat onnistuneet tukahduttamaan virusta.
– Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty, vaan nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä, josta kukaan ei todella tiedä, mihin sillä pyritään. Olemme jopa kuulleet, että virus on talttunut Suomessa liian nopeasti.
Kokoomuksen Häkkänen: Suomella hyvät edellytykset selvitä kriisistä
Kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen uskoo, että Suomella on hyvät edellytykset selvitä koronakriisistä.
– Suomella on Euroopan parhaat edellytykset onnistua. Kaukainen sijainti, korkea osaaminen, keskinäinen luottamus ja monet muut tekijät antavat meille nyt etulyöntiasemaa, joka on käytettävä viisaasti, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan hallituksen pitäisi oppia virheistään. Jatkossa hän viestisi entistä avoimemmin suunnitelmasta, joilla kriisistä yritetään luovia ulos.
– Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että hallituksella olisi selkeä ja julkinen suunnitelma yhteiskunnan avaamiseksi. Koko yhteiskunta ei voi toimia samaan suuntaan, jos suunnitelma ei ole kaikkien tiedossa, Häkkänen sanoi.
Häkkänen myös kiirehti ravintoloille tukea, jota eduskunta on hallitukselta edellyttänyt.
– Viivyttely on aiheuttanut merkittävästi lisää vahinkoja.
Marin: Koko kansalle ei ole riittävästi maskeja
Useassa oppositiopuolueen puheenvuorossa palattiin siihen, miksi hallitus ei suosittele kansalaisille hengityssuojaimien käyttöä.
– Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä selvitystyön maskien käytöstä julkisilla paikoilla. On aivan käsittämätöntä, että tästä itsestään selvästä, terveydenhuollossa vuosikymmeniä käytetystä ja Kaukoidän maiden lisäksi nyt jo monissa Euroopan maissakin laajalti käytettävästä suojasta tarvitaan vielä erillinen selvitys, kansanedustaja Sari Tanus (kd.) sanoi.
Pääministeri Sanna Marin sanoi, ettei hänen tietojensa mukaan yksikään toinen Pohjoismaa suosittele suojaimien käyttöä.
– Tämä ei tietysti tarkoita, etteivät ihmiset saisi käyttää tämänkaltaisia suojaimia ja maskeja. Emme sitä kuitenkaa suosita, koska kankaisten kasvomaskien hyödyistä ja haitoista ei ole kiistatonta tietoa.
– Kirurgisista suu- ja nenäsuojaimista olisi ehdottomasti hyötyä, mutta näitä ei ole riittävästi koko väestön tarpeisiin. Tarvitsisimme jopa 15 miljoonaa tällaista suojainta päivässä. Hallitukselta olisi täysin vastuutonta suosittaa niitä tilanteessa, jossa suojaimia ei ole tällaisia määriä, Marin vastasi.
Marinin mukaan nyt on ensisijaista, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta saa tarvitsemansa suojat.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.
Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on todettu kaikkiaan 101 koronavirustartuntaa.
Nihtisillan vastaanottokeskus on ollut karanteenissa vappuaatosta lähtien.
Viikonlopun aikana vastaanottokeskuksen asukkaista kuitenkin tehtiin havaintoja Sellon kauppakeskuksessa Espoossa sekä Nihtisillan S-marketissa.
Ensimmäinen havainto karanteenirikkurista tehtiin asiakasomistajapalveluissa, kauppakeskus Sellossa, kertoo S-ryhmän riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen.
– Siinä kun asiakasomistajapalveluissa käydään henkilötietoja läpi, selvisi, että asiakas on vastaanottokeskuksesta.
Koska vastaanottokeskuksen karanteeni oli S-ryhmän henkilökunnan tiedossa, henkilöä ei palveltu ja asiasta ilmoitettiin eteenpäin viranomaisille.
– Olimme yhteydessä kunnan tartuntatautilääkäriin, Länsi-Uudenmaan poliisiin ja maahanmuuttovirastoon.
Kauppakeskus Sellon lisäksi riskienhallintayksikön päällikkö Koskinen kertoo, että heillä on havaintoja vastaanottokeskuksen asukkaista myös S-market Nihtisillasta. Nämä oletukset perustuvat näköhavaintoon.
Koskisen mukaan henkilökunta on tietoinen, ettei karanteeniin määrättyjä palvella ja asiakkaita pyydetään palaamaan ohjeistuksen mukaan karanteeniin tai alueelle, jossa he voivat liikkua.
“Haasteita on ollut karanteenin suorittamisen osalta”
Nihtisillan vastaanottokeskuksesta vastaavan Luona Oy:n liiketoimintajohtaja Suvi Salonen myöntää, että karanteenin suorittamisessa on ollut haasteita.
– Osa ihmisistä kokee olevansa oireettomia, ja heidän on vaikea ymmärtää miksi heidän pitäisi olla karanteenissa.
Vastaanottokeskuksen asukkaita on havaittu mm. läheisessä marketissa.
Ensi hätään vastaanottoyksikössä on lisätty ohjaustyötä. Asiakkaille on täsmennetty, miksi on tärkeää suorittaa karanteeni ohjeiden mukaisesti.
Salonen kertoo, että karanteenirikkureista on keskusteltu myös tartuntatautiyksikön sekä poliisin kanssa. Päätöstä mahdollisista toimenpiteistä ei toistaiseksi ole tehty.
Kaikki Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukkaat ovat täysi-ikäisiä. Karanteenia on rikkonut noin kymmenen henkilöä, pääasiassa keski-ikäisiä miehiä.
Nihtisillan yksikkö asetettiin karanteeniin vappuaattona 30.4. ja sen on tällä tietoa määrä kestää 15.5. asti.
Asukkaat saavat liikkua ulkona vastaanottokeskuksen alueella. Vastuu karanteenin noudattamisesta on ihmisillä itsellään, eikä vastaanottokeskuksella ole valtuuksia estää heitä poistumasta alueelta.
Nihtisillan vastaanottokeskus Espoossa on koronakaranteenissa 15.5.2020 asti.Henrietta Hassinen / Yle
Komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo, että asiasta on keskusteltu S-ryhmän ja terveysviranomaisten kanssa.
Poliisi on ohjeistanut S-ryhmää olemaan yhteydessä terveysviranomaisiin.
– He pyytävät poliisilta virka-apua, jos tarvitsevat poliisin toimivaltuuksia avukseen.
Komisario Väänänen alleviivaa, että karanteeniasiat ovat ensisijaisesti terveysviranomaisten tehtäväkenttään kuuluvia.
– Ensimäiseksi yhteys terveysviranomaiseen, joka on antanut ohjeet, koska kyseessä on yksittäisten henkilöiden terveydentilasta.
Emme tavoittaneet Espoon tartuntatautiyksikön lääkäriä kommentoimaan asiaa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ehdoitta hyväksy alivaltiosihteeri Päivi Nergin valintaa valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi.
Keskustalainen valtiovarainministeri Katri Kulmuni esitti Nergiä tehtävään, mutta esitys on vedetty pois hallituspuolueiden erimielisyyksien ja Nergiä koskevan selvityksen takia.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aloittanut selvityksen siitä, ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet syyllistyneet tietojen pimittämiseen sote-uudistuksen käsittelyssä viime vuoden alussa.
Sipilän hallituksen viimeisinä päivinä sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli päivittäin maakunta-sotea. Se halusi valtiovarainministeriöstä tietoja kustannuksista, mutta ei saanut kaikkea haluamaansa tietoa ministeriön virkamiehiltä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyytämien tietojen päällä istui joukko valtiovarainministeriön virkamiehiä. Yksi heistä oli Päivi Nerg, joka oli johtavassa asemassa valtiovarainministeriön sote-valmistelussa.
Puheenjohtaja Rinteen mielestä tällaisen selvityksen kohteena olevaa henkilöä ei voi valita kansliapäälliköksi.
– Minusta on täysin kestämätön tilanne, että lähdettäisiin nimittämään henkilöä, jonka toimintaa suhteessa eduskuntaan selvitetään ja jonka keskeisenä elementtinä olisi kansliapäällikkönä tulla eduskunnan virkamiesten kanssa toimeen, Rinne sanoi Ylen aamussa.
Rinne viittaa asiassa SDP:n puoluehallituksen linjauksiin. Häneltä kysytään myös, onko hänellä henkilökohtaista mielipidettä asiasta.
– On, mutta en kerro, Rinne toteaa ykskantaan.
Tekstiä täsmennetty toisessa kappaleessa klo 10.01: Muutettu sana keskusta muotoon keskustalainen valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
Utsjokelainen Rájá-Jovnna, Klemet Jouni Jeremias Halonen palveli jatkosodassa huoltojoukoissa Luttojoen alueella ja kuljetti porolla niin tarvikkeita ja ruokaa kuin haavoittuneita ja kuolleitakin.
Nyt yli 70 vuotta myöhemmin hänestä otettu sodanaikainen kuva aiheutti skandaalin Venäjällä Komin tasavallassa. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Venäjällä juhlitaan 9.5. niin kutsuttua suuren isänmaallisen sodan eli toisen maailmansodan voitonpäivää. Sen kunniaksi Komin tasavallan Usinskin kaupungissa erään rakennuksen seinään ripustettiin suuri juhlabanderolli, jossa komeilee sotilas poron kanssa.
Sikäläiset huomasivat pian, ettei kuvassa suinkaan ollut Neuvostoliiton vaan Suomen sotilas Suomi-konepistooleineen. Utsjoella sotilas tunnistetaan Jouni Haloseksi. Kuvan on ottanut sotilasvirkamies Oswald Hedenström vuonna 1944.
Uutistoimisto Ria Novostin mukaan Usinskin kaupunginjohtaja Nikolai Takajev kertoo, että asiassa on tehty virhe ja juliste on otettu pois seinältä. Hän syyttää virheestä kaupungin kulttuuriosastoa ja sanoo, että vastuussa olevia rangaistaan.
Poika uskoo, että isävainaansa olisi ylpeä
Tieto banderollista levisi maanantaina sosiaalisessa mediassa myös Suomessa. Kun Rájá-Jon Johanas, Johannes Halonen näki isänsä kuvan venäläisen rakennuksen seinällä, ei hän ollut uskoa näkemäänsä. Kuva on Haloselle tuttu, sillä hänellä itsellään on samanlainen seinällä.
– Luulin, että joku laskee leikkiä. Katsoin tarkemmin ja Venäjältähän se oli. Totesin, että onpa äijä kova, kun on Venäjällä nyt. Olisi itse hyvillään, jos tietäisi miten asiat ovat, naurahtaa Halonen.
Vaikka Halosta huvittaakin, miten isävainaansa kuva joutui vahingossa hetkeksi venäläisten ylpeyden aiheeksi, miettii hän asiaa myös sen kannalta, joka erehtyi kuvan banderolliin laittamaan.
– Sille ihmisellehän tästä tulee vaikeuksia. Sitä minä suren, miten hänelle käy.
Klemet Jouni Jeremias Halosesta vuonna 1944 otettu kuva löytyy SA-kuva-arkistosta.Oswald Hedenström / SA-kuva
Jouni Halonen syntyi vuonna 1910 Nuorgamissa Suomen ja Norjan rajan tuntumassa. Syntymäpaikan mukaan on hän myös saanut saamenkielisen nimensä Rájá-Jovnna, Raja-Jouni. Nyt kuuluisuuteen ponnahtaneessa kuvassa Halonen on 34-vuotias. Kuvan ottamisen jälkeen hän eli vielä noin 30 vuotta.
Myöhemmin hän ei juuri sodasta puhunut, kertoo Halonen. Ainoa, mitä hän kertoi, oli tarina siitä, kun haavoittui sodassa ja oli kateissa kahdeksan kuukautta, sairaalassa.
Johannes Halonen uskoo, että jos isänsä olisi tämän tarinan tullut tietämään, olisi hän saattanut tuntea ylpeyttä.
– Uskon, että olisi rinta noussut ja selkä suoristunut, kun kertoisi, että siinäs näette, se on Rájá-Jovnna siinä. Niin vielä sanoisi. Kyllä hän olisi ylpeä – niin kuin minäkin, naurahtaa Johannes Halonen.
Korjattu 6.5. klo 12.42 Venäjän sotilas Neuvostoliiton sotilaaksi.
35-vuotias Jussi Korhonen sairastui 38 asteen kuumeeseen maaliskuun puolivälissä. Viikon sairastamisen jälkeen kuume laski, mutta toisella viikolla se nousi jälleen ja vointi huononi selvästi.
Korhonen meni kotikaupungissaan Lappeenrannassa sijaitsevalle Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksoten infektioasemalle. Häneltä mitattiin tulehdusarvo, jossa ei näkynyt mitään poikkeavaa.
Neljännellä sairausviikolla kuumeisen Korhosen henkeä ahdisti ja häntä yskitti. Hän kävi uudelleen infektioasemalla. Keuhkot toimivat normaalisti ja tulehdusarvotkin olivat normaalit.
Korhonen pyysi koronavirustestiä pitkään jatkuneen sairastelun vuoksi ja myös siksi, että hänen vaimonsa työskentelee palvelualalla. Lääkäri ei pitänyt koronavirustestiä tarpeellisena.
– Ihmettelin, miksi testiä ei otettu, mutta en lähtenyt sitä vaatimaan, Korhonen sanoo.
Sairaus kesti kaikkiaan viisi viikkoa. Olotila vaihteli hyvistä päivistä päiviin, joiden aikana Korhonen ei jaksanut tehdä juuri muuta kuin levätä. Hiljalleen hänen vointinsa alkoi kuitenkin parantua.
Kuntayhtymän harkinnan varassa
Paranemisen jälkeen posti toi Jussi Korhoselle kaksi laskua – yhden molemmista käyntikerroista Eksoten infektioasemalla. Yhden käyntikerran hinta oli 20,60 euroa, eli yhteensä maksettavaa kertyi 41,20 euroa.
Korhonen ihmetteli laskuja, koska hän tiesi, että esimerkiksi Päijät-Hämeessä infektioasemalla asioiminen on ilmaista. Hän oli kuvitellut, että kaikki koronavirukseen liittyvät tutkimukset ja käynnit olisivat maksuttomia, koska kyseessä on yleisvaarallinen tartuntatauti.
Korhonen tiedusteli asiaa Eksoten potilasasiamieheltä Tuomas Kumpulalta.
Kumpula oli samaa mieltä Korhosen kanssa siitä, että tartuntataudin tutkimus on Suomessa maksutonta. Kumpulan mukaan viime kädessä jokainen kuntayhtymä ratkaisee kuitenkin itse sen, onko kyseessä asiakasmaksulain mukainen tilanne, jossa on syytä epäillä nimenomaan koronavirusta.
Jussi Korhonen sairasti viisi viikkoa. Jussi Korhonen
Jos potilaalla on oireita, jotka johtuvat muusta kuin koronasta, käynti saattaa olla maksullinen.
– Ratkaisevaa on se, onko kyseessä yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus vai ei, linjasi Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula sähköpostiviestissään Jussi Korhoselle.
Yle kysyi satunnaisotannalla kuudesta sairaanhoitopiiristä, perivätkö ne asiakasmaksun infektiovastaanoton asiakkailta, jotka tulevat vastaanotolle epäillen itsellään koronavirusta.
Eksoten lisäksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotesta todettiin, että potilaan oma epäily koronaviruksesta ei vapauta häntä asiakasmaksusta.
Maksuttomia puolestaan ovat kaikki infektiovastaanotoilla käynnit Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Myös Helsingin kaupungin Laakson ja Malmin koronaterveysasemilla asiointi on maksutonta.
Laki on sama, tulkinta vaihtelee
Jussi Korhonen yritti riitauttaa laskunsa. Eksotesta vastattiin, ettei hänen koronavirusepäilynsä ollut lääkärin näkemyksen mukaan niin vahva, että testi olisi otettu.
Kyseessä ei siis Eksoten mukaan ollut yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus ja hoito. Eksotessa infektiovastaanotolle ohjataan kaikki hengitystie- ja myös suolistoinfektiota potevat. Maksuttomuuden laajentaminen kaikkiin käynteihin ei siis olisi Eksoten mukaan "lain hengen mukaista".
Ylilääkäri Sami Raasakka kertoo Ylelle sähköpostitse, että laki on toki kaikille sama, mutta sitä todennäköisesti tulkitaan eri tavalla eri puolilla Suomea.
– Muissa sairaanhoitopiireissä potilaan ohjaus koronavastaanotolle voi myös olla erilainen, mikä tekee vertailun hankalaksi. Meillä Eksotessa lakimies on selvittänyt asiaa laajasti ja tehnyt linjauksen tältä pohjalta. Jos valtakunnallisesti päädyttäisiin yhtenevään laintulkintaan, noudattaisimme luonnollisesti sitä, Raasakka toteaa.
Hallitussihteeri Laura Terho sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että muusta kuin yleisvaaralliseen tartuntatautiin, kuten koronavirusinfektioon, liittyvästä asiakaskäynnistä infektiovastaanotolla onmahdollista periä maksu, koska laki ei erikseen kiellä sitä.
"Muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio" on kuitenkin lisätty niiden yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon, joiden tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen ovat maksuttomia.
Sairaanhoitopiirit tulkitsevat siis infektiovastaanotoilla käynnit eri tavoin. Siinä missä yhdeltä infektiovastaanotolta ei tule koskaan laskua, toisaalla sen voi saada, jos lääkärin mielestä kyseessä ei ole yleisvaarallinen tartuntatauti.
– Tästä asiasta sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antanut erillistä ohjeistusta, Terho toteaa.
STM on saanut joitakin kyselyitä asiakasmaksujen perimisestä ja koronavirukseen liittyen.
Lappeenrantalainen Jussi Korhonen pitää tilannetta epäreiluna.
Epäreilu tilanne erityisesti vähävaraisille
Ihmiset ovat Korhosen mielestä eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Hän sanoo, että asia koskettaa erityisesti vähävaraisia.
– Onko oikein, että vähävaraisten ihmisten on mahdollisesti mietittävä, kannattaako heidän mennä käymään infektioasemalle, jos sieltä tulee lasku perään? Miten lääkäri voi ilman testiä suoraviivaisesti tulkita, milloin jollakin ei ole korona? Tiedetään, että se voi esiintyä lievänäkin tai oireettomana, Korhonen toteaa.
Hän löytää laskutuskäytännöistä muitakin epäloogisuuksia. Toisen infektioasemalla käyntinsä jälkeen Korhonen kuunteli mediasta hallituksen viestiä siitä, että kaikki lieväoireisetkin pitäisi testata.
– Mitä aiemmille infektioasemakäynnin laskuille tapahtuu, jos henkilö myöhemmin käy koronan vasta-ainetestissä ja se osoittautuu positiiviseksi? Onko silloin mahdollista hakea rahat takaisin?
Eksoten mukaan asiakasmaksuun tyytymätön asiakas voi pyytää viranhaltijalta päätöksen asiakasmaksusta, ja jos hän ei ole tyytyväinen siihen tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Korhonen kävi lopulta viidennellä sairausviikollaan yksityisessä lääkärikeskuksessa koronavirustestissä. Se osoittautui negatiiviseksi. Yksityisen lääkärikeskuksen lääkärin mukaan silloin ei ollut enää kyseessä viruksen aiheuttama tauti, vaan bakteerin aiheuttama jälkitauti.
Testi ei olisi siis enää tässä vaiheessa näyttänyt positiivista, vaikka Korhosella olisi aiemmin ollutkin koronavirus.
– Minusta se on väärin, että ihmiset ovat nyt eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Linjauksen pitäisi olla sama kaikissa sairaanhoitopiireissä. Ei ole oikein, että jossakin päin Suomea käynneistä maksetaan ja toisaalla ei. Linjan pitäisi olla yhtenäinen, Korhonen sanoo.
_Eksote ilmoitti lisäävänsä koronavirustestauksen määrää 21.4.2020. Etelä-Karjala on ollut koronavirusepidemian aikana yksi niistä maakunnista, joissa on ollut vähiten testeillä varmistettuja tartuntoja._
Voit keskustella jutusta artikkelin lopussa 7.5. klo 23 asti.
Annikki Luoma pyöräilee paljon ja on usein retkillään nähnyt hirvilaumoja Pohjanmaalla, Pietarsaaren Fäbodassa. Tällä kertaa hän ajeli pientä metsätietä ja pysähtyi huomatessaan pari hirveä peltoaukealla.
Eläimistä lähempänä oleva kiinnitti Luoman huomion oudolla asennollaan.
– Hirvi söi jotakin pellosta polvillaan. Ajattelin, että se on sairas.
Iltahämärässä hän ei huomannut pattirykelmää hirven kaulalla ja yksittäisiä pullistumia kyljissä ja selässä.
Annikki Luoma
Luoma kuvailee kuvaustilannetta jännittäväksi, kun hän nousi pyörältään ja hiipi parinkymmenen metrin päähän eläimestä.
Kun hirvi huomasi kuvaajan, se lähti loikkimaan metsään. Meno oli sen verran reipasta, ettei eläin vaikuttanut sairaalta.
Patit paljastuivat pyöräretkeilijälle vasta, kun hän siirsi kotona kamerastaan kuvat tietokoneelle.
– En ole ikinä nähnyt tällaista, vaikka olen nähnyt paljon hirviä ja kuvannut niitä, Luoma kertoo.
Virus ei tartu ihmiseen
Ruokavirastoon tulee vuosittain muutama havainto pattien peitossa olevista hirvistä. Yleensä kasvainten aiheuttajana on papilloomavirus EEPV eli European elk papillomavirus.
Havaintoja tulee harvakseltaan ympäri maata ja yleensä syksyisin.
– Ilmoitukset ovat jo vuosia olleet kahden käden sormilla laskettavissa, toteaa erikoistutkija Marja Isomursu.
EEPV-virus on ihmiselle vaaraton.
Hirvelle se voi olla kivulias ja kasvainten sijainnista riippuen haitata liikkumista, näkemistä tai jopa syömistä.
– Ehkä Pietarsaaren hirvi oli polvillaan syömässä juuri sen takia, että toisenlainen asento sattuu kaulan kasvaimiin enemmän, erikoistutkija arvelee.
Erikoistutkija Marja Isomursu Ruokavirastosta kertoo, että EEPV-virus iskee usein nuoriin hirviin.Annikki Luoma
Pahimmillaan kasvaimet hankautuvat rikki, jolloin patit voivat tulehtua, ja hirven elimistöön voi päästä haitallisia bakteereja. Silloin menehtymisvaara on suuri.
Patit kasvavat yleensä nahkaan. Ne sisältävät runsaasti sidekudosta. Osa on pinnaltaan karvattomia ja sileitä, osa kukkakaalimaisen röpelöisiä.
– Suurimmat voivat olla useista pateista muodostuneita kaalinpään kokoisia mönttejä, Isomursu kertoo.
Joskus harvoin virus voi aiheuttaa sidekudoskasvaimia myös hirven keuhkoihin.
Kasvaimet pysyvät nahassa kauan, vaikka hirvi alkaisi parantua
EEPV tarttuu kosketuksessa. Myös hirvien käyttämät raapimispuut voivat lisätä tartuntoja. Hirven papilloomavirus ei tartu muihin eläinlajeihin.
– Eläin saa parannuttuaan immuniteetin EEPV:tä vastaan, Isomursu kertoo.
Virus ei kuitenkaan hellitä hetkessä. Kasvaimet voivat pysyä nahassa kuukausia, pisimmillään jopa vuoden tai pari. Lopulta ne kuivuvat kasaan ja häviävät pois, kun eläimen vastustuskyky nujertaa viruksen.
Patteja voivat joskus aiheuttaa myös sisäsyntyiset kasvaimet.
Iltahämärässä vappuna 2020 ikuistettu hirvi ei ole osunut enää toista kertaa Annikki Luoman kameran etsimeen. Luoma jatkaa pyöräretkiään kamera valmiina.
– Toivon, että saisin kuvattua kuikan. Se on komea lintu, enkä ole koskaan nähnyt sellaista luonnossa, hän kertoo.
Matkailu- ja ravintola-ala katsoo, että hallituksen keskiviikkona julkistamat ravintolatuet eivät riitä pelastamaan vaikeuksiin ajautuneita ravintoloita.
Ravintolat saavat valtiolta tukea sekä ravintolan menettämästä myynnistä että yrityksen työllistämistä työntekijöistä. Tukea saa enintään 15 prosenttia myynnin laskusta tai 500 000 euroa, ja lisäksi tuhat euroa yhtä työntekijää kohti.
Tukiin on varattu yhteensä noin 123 miljoonaa euroa.
MaRa: Konkursseja tulee
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry katsoo, että tuet ovat riittämättömiä. Sen mielestä tukien kokonaissumman pitäisi olla 350 miljoonaa euroa.
MaRa muistuttaa, että ravintolat ovat joutuneet vaikeuksiin ilman omaa syytään, koska valtio on sulkenut pääosan ravintolatoiminnasta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ravintoloita voidaan avata vielä julkaisemattomien ohjeiden mukaan vasta kesällä.
– Hallituksen esittämä korvaus ei riitä pelastamaan ravintoloita ja työpaikkoja. Tuhannet toimialan yritykset uhkaavat ajautua konkurssiin ilman omaa syytään, MaRa toteaa tiedotteessaan.
"Ravintoloiden kassat ammottavat tyhjyyttään"
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että ravintolat elävät kriittisiä aikoja. Hänen mukaansa monilla yrityksillä ei ole varaa maksaa sen enempää palkkoja, laskuja kuin veroja.
– Kun ravintolat saavat avata ovensa kesäkuun alussa, kassat ammottavat tyhjyyttään. Kysymys on siitä, riittääkö tuki. Meistä summa on liian pieni, Lappi sanoo.
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.Jouni Immonen
Toimitusjohtaja Lappi arvostelee pakettia myös epäoikeudenmukaiseksi kilpailutilanteen näkökulmasta. Lapin mielestä on väärin, että korvausesityksessä on leikkuri, joka kohdistuu useita ravintoloita omistaviin yrityksiin. MaRan arvion mukaan leikkuri osuu 40–50 yritykseen.
– Kolmas ongelma on, että henkilöstöravintolat ovat paketin ulkopuolella. Monet henkilöstöravintolat ovat kärsineet pahasti esimerkiksi etätöiden ja lomautusten takia, vaikka ne ovatkin saaneet olla auki. Mielestämme myös henkilöstöravintolat pitää saada korvausten piiriin.
Timo Lappi vetoaa eduskuntaan, että se korottaisi korvauksiin varattua tukisummaa.
Ammattiliitto kiittelee ja moittii
Ravintola-alan työntekijöitä edustava ammattiliitto PAM sen sijaan sekä kiittelee että moittii hallitusta. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää noin 90 000 työntekijää, joista PAMin selvityksen mukaan lomautettuna on tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa.
– Hallitus on pyrkinyt tekemään huolellista työtä, ja olemme kiitollisia, että tuki vihdoin saadaan käyttöön, sillä se on alan kannalta välttämätön. Toivomme tuen lopullisen toimeenpanon tapahtuvan ripeästi ja ongelmitta, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
Moitteita hallitus saa Rönni-Sälliseltä hidastelusta. Hän toivoo, että odottelu ei ole aiheuttanut alalle konkursseja.
– Hallituksen on valmistauduttava myös siihen, ettei tuki tällaisenaan välttämättä riitä, jos hakijoiden määrä ja kulut kasvavat arvioitua suuremmaksi. Silloin ala tarvitsee lisää tukea, Rönni-Sällinen sanoo.
Ravintoloitsija: Aika pieneltä vaikuttaa
Ravintola-alalla on hallituksen mukaan noin 9 600 päätoimista yrittäjää. Sivutoimisesti ylläpidetyt ravintolat huomioon ottaen alan liikevaihto on noin 5,2 miljardia euroa vuodessa.
Porilaisen Beer Hunter's -panimoravintolan omistaja, MaRan hallituksen jäsen ja entinen Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen sanoo pitävänsä pakettia pienenä, vaikka työntekijöiden työllistämiseen saatava tuki onkin hänen mielestään hyvä asia.
Mika Tuhkanen ravintolansa oluthanojen takana.Salli Koivunen / Yle
– Haluan avata ravintolan heti, kun se on mahdollista. Minulla on yli 20 vuotta ollut periaatteena, että ravintola on auki aamuyhdestätoista yökahteen. Mutta riski siitä, että väki ei uskalla tulla paikalle koronan takia, on edelleen iso, Tuhkanen miettii.
Tuhkasen yrityksessä on kymmenen työntekijää. Näistä neljä työskentelee pelkästään ravintolassa, ja kuudella on töitä myös panimon puolella. Ravintolassa työskennelleet on nyt lomautettu.
– Haluan ajatella, että pystyn tarjoamaan kaikille töitä, kun saamme ravintolan auki kesäkuussa. Emme kuitenkaan vielä tiedä, mitä rajoituksia hallitus asettaa avattaville ravintoloille. Kesän myynti on joka tapauksessa aiempaa pienempää, koska isot kesätapahtumat on peruttu, Tuhkanen sanoo.
Porin torin laidalla sijaitseva olutravintola on saanut paljon asiakkaita esimerkiksi keskustelutapahtuma Suomi-areenan ja Pori jazz -musiikkifestivaalien vieraista. Tänä vuonna Porin kesä ammottaa tapahtumien osalta tyhjyyttään.
– Meillä ei ole painokonetta. Ainoastaan asiakkaat tuovat meille elannon, Tuhkanen korostaa.
