Mökkiyrittäjien kesä on nyt kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan matkailualan kysyntä supistuu tänä vuonna ainakin noin 60 prosenttia, joka on lähes 10 miljardia euroa.

Mökeillä riittää nyt kysyntää, kertoo Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola. Hän kertoo, että kotimaan matkailussa ennakoidaan jopa kasvua. Uutena ilmiönä ovat lähialueilla varatut mökkilomat.

Keväällä ulkomaalaisia turisteja on perinteisesti ollut sekä Päijänteen että Saimaan rannoilla. Nyt ulkomaalaisten varaukset on peruttu.

Mökkiyrittäjien tyhjentyneet varauskalenterit ovat kuitenkin pikku hiljaa täyttymässä. Asikkalassa kesä näyttää mökkeily-yrittäjän Katja Riihilahden mukaan oikein hyvältä.

– On paljon vakiovarauksia, mutta ulkomaalaisvaraukset ovat lähteneet. Niitä tässä paikkaillaan, sanoo Riihilahti Iso-Naappilan loma -yrityksestä.

Myös Saimaalla varauskalentereissa on nyt tapahtunut muutos parempaan.

– Vappuviikonloppuna tapahtui käänne ihmisten mielissä. Nyt on alkanut varauksia tulla. Helatorstaille, kesäkuulle ja heinäkuulle tehdään varauksia, sanoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Pieni mökki rannan tuntumassa

Mökkeilemään ovat nyt ryhtyneet sellaisetkin suomalaiset, jotka eivät ole aiemmin lomailleet mökeissä, kertoo Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola. Uudenmaan rajan avauksen jälkeen lyhytaikaisia mökkivarauksia tehdään erityisesti pieniin mökkeihin, sanoo Katja Riihilahti Asikkalasta.

– Kun Uudenmaan raja avautui, se vaikutti keväänkin myyntiin. Halutaan, että on varustukset kunnossa, mutta ei etsitä huippuhuviloita, vaan perusmökkikin riittää. Toivotaan, että mökki on järven rannalla omassa rauhassa.

Riihilahden mukaan esimerkiksi suomalaista luontoa ja puhtautta on ruvettu arvostamaan. Kokemuksia haetaan nyt myös läheltä. Esimerkiksi ruokamatkailua tehdään nyt kotoa käsin.

– Halutaan olla mökillä ja tuoda niitä ruokakokemuksia sinne mökille.

Ulkomaisten matkailijoiden osuus on Lomarenkaan Olkkolan mukaan ollut noin 20 prosenttia mökkivarauksista. Jää nähtäväksi, paikkaavatko suomalaiset matkailijat tilannetta.

Tutkija: vaikutukset näkyvät ainakin muutamia vuosia

Matkailun kansainvälisestä kysynnästä on tippunut noin 90 prosenttia, ja elinkeino on suurissa vaikeuksissa, sanoo matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta. Vaikutukset tulevat näkymään matkailussa ainakin muutamia vuosia.

– Olettaisin, että tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi liikematkustamiseen. Tilanne on opettanut ihmisiä hyödyntämään etäkokous- ja työvälineitä.

Saarisen mukaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa hotellialan arvellaan nousevan jaloilleen noin viidessä vuodessa.

Matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä oli viime vuonna arviolta reilut 16 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.

Saarinen sanoo, että matkailijan muisti on kuitenkin lyhyt: esimerkiksi vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen lentoliikenne palautui normaaliksi muutamassa vuodessa.

Saarisen mukaan on vaikea vielä arvioida, milloin esimerkiksi lentoliikenne palaa normaaliin.

– OECD on esittänyt kaksi skenaariota. Ensimmäinen on, että jo heinäkuussa, mutta todennäköisempi on syyskuulle ajoittuva arvio. Tämäkin on aika optimistinen. Voi olla, että 2020 on kansainvälisen matkailun osalta pitkälti menetetty.

Syksynkin tilanne vielä epäselvä

Mökkiyrittäjien loppukesän ja syksyn varaustilanne vahvistuu vasta myöhemmin. Lomarenkaan Olkkolan mukaan ulkomailta tulevat turistit odottavat nyt omien maidensa matkustusrajoituksia ja ohjeita loppukesän osalta.

Pahinta on projektipäällikkö Tuula Pihkalan mukaan epävarmuus.

– Nyt alkaa olla jo odotusta, koska tästä päästään liikkeelle ja päästään esimerkiksi mökkeilemään. Odotuksen ja epävarmuuden aikaa, erilainen kevät.

Asikkalassa Iso-Naappilan yrittäjä Riihilahti uskoo, että tilanne muuttaa matkailua pysyvästi. Hän uskoo, että kotimaan matkailijat löytävät lähimatkailun ja mökkeilun uudella tavalla. Samalla tilanne on painostanut yrittäjiä löytämään uusia asiakkaita myös kotimaasta.

– Toisaalta tämä saattoi olla harjoitusnäytelmä vasta. Luulen, että olemme ottaneet opiksemme monessa asiassa, Riihilahti sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een saakka.

Poliisi epäilee 17-vuotiasta tyttöä Helsingissä Pitäjänmäessä ulkoilualueella viime sunnuntaina tapahtuneesta väkivaltarikoksesta. Tekoa tutkitaan tapon yrityksenä.

Tyttö kohtasi päiväsaikaan lenkkipolulla hänelle entuudestaan tuntemattoman 67-vuotiaan henkilön, ja alkoi yllättäen lyödä tätä mattoveitsellä pään alueelle. Poliisi epäilee iskuja olleen useita ja tytön lopettaneen vasta sivullisen puututtua tilanteeseen.

Poliisi on kuullut rikoksen uhria ja kahta todistajaa. Poliisi pääsi kuulemaan epäiltyä ensimmäisen kerran vasta tänään.

– Rikoksesta epäilty ei osannut kertoa kuulustelussa mitään motiivia teolleen tai uhrin valikoitumiselle. Poliisi ei voi kommentoida salassa pidettäviä tietoja rikoksesta epäillystä tarkemmin, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta.

Tapahtumien kulku näyttää poliisin mukaan selvältä, joten esitutkinta valmistunee nopeasti. Väkivallan uhriksi joutuneelle henkilölle ei aiheutunut vaarallisesta tilanteesta huolimatta hengenvaarallisia vammoja.

Kuukausittain maksettava, vastikkeeton perustulo ei auttanut työttömiä työllistymään, käy ilmi Kelan perustulokokeilusta.

Kela julkisti kokeilun lopulliset tulokset keskiviikkona.

Perustulokokeiluun osallistui kaksituhatta työtöntä työnhakijaa.

He saivat kuukausittain tililleen 560 euron perustulon riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä.

Kokeilusta päätti Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Tarkoitus oli tutkia perustulon vaikutusta juuri työllistymiseen.

Kaksivuotisen kokeilun ensimmäisenä vuonna vaikutusta perustuloa saavien työllistymiseen ei havaittu juuri lainkaan. Alustavat tulokset on julkistettu jo aiemmin

Tänään taas kerrottiin, että toisena vuonna pieni ero tuli näkyviin: perustulon saajat työllistyivät hiukan paremmin kuin ne, jotka olivat tavallisen työttömyysturvan piirissä.

Työpäivien lukumäärää lisääntyi kokeilussa kuudella päivällä. Perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää, verrokkiryhmä taas 73 päivää vuodessa.

Tulokset sekoitti kuitenkin niin ikään Sipilän hallituksen toteuttama aktiivimalli, joka otettiin käyttöön perustulokokeilun aikana.

Aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa, jos työtön ei osoittanut aktiivisuutta työnhaussa. Muutos koski kaikkia.

– Toisena vuonna työllisyys kasvoi hieman, mutta perustulon vaikutusta ei pystytä erottamaan aktiivimallin vaikutuksista, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Kari Hämäläinen sanoi tulosten julkistustilaisuudessa Tiedekulmassa Helsingissä.

Työllisyyttä enemmän perustulo vaikutti kokeiluun osallistuneiden hyvinvointiin. Vaikutusta selvitettiin kyselyllä, joka tehtiin puhelimitse ennen kokeilun päättymistä.

Kyselyn mukaan perustuloa saaneet olivat elämäänsä tyytyväisempiä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Erityisesti masennuksen kokemisessa ero oli merkittävä.

Toisaalta aktiivimalli on saattanut sotkea tätäkin havaintoa.

– On vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mikä hyvinvointiin on vaikuttanut. Voi olla, että perustuloa saaneet tiesivät, että heillä on erityinen tilanne. Toisaalta verrokkiryhmäläisillä on saattanut osua leikkuri kohdalle, sanoi tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelasta.

Kokeilun perusteella ei voida päätellä paljoa

Tutkijat ovat esittäneet kritiikkiä perustulokokeilua kohtaan pitkin matkaa.

Kokeilun ongelmat nousivat esiin myös Tiedekulmassa. Kokeilua johtanut tutkija Olli Kangas piti kahden vuoden aikaa kokeiluun liian lyhyenä.

– Siinä ajassa muutokset käyttäytymisessä eivät ehdi tulla esiin.

Kankaan mukaan nyt on saatu vain osittaisia vastauksia siihen, miten perustulo tietyssä ryhmässä toimii. Kysymykseen, mitä kokeilusta opittiin, Kangas vastasi listaamalla kolme asiaa: raha, aika ja vaiva.

– Kahta ensimmäistä ei ollut, meillä oli oikeastaan vain viimeistä, hän sanoo.

Tuloksia ei voida yleistää myöskään siksi, että osallistujien ryhmä oli tarkasti rajattu. Sitäkään ei suoraan saatu selville, toimiiko työllistämisessä keppi vai porkkana.

– Tässä oli iso porkkana, mutta se ei toiminut, Kari Hämäläinen sanoo.

Perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018.

Perustulo olisi liian suuri muutos

Perustulokokeilun tulokset eivät yllättäneet myöskään kokeilua läheltä seurannutta tutkijaa.

Yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka arvostelee erityisesti sitä, että osallistujiksi valittiin pääasiassa pitkäaikaistyöttömiä.

Helsingin yliopistossa toimiva Pulkka oli alkuvaiheessa mukana valmistelemassa perustulokokeilua.

Hän kuului Kelan johtamaan tutkimusryhmään, joka suositteli, että perustuloa kokeiltaisiin myös pienituloisille työllisille.

Nyt perustuloa koskevia, yleisiä väitteitä ei pystytä Pulkan mielestä tutkimaan lainkaan. Keskeisin kritiikki kuuluu, että perustulo passivoi.

– Sen vuoksi ajatellaan, että sosiaaliturvan täytyy olla vastikkeellista. Jos pienituloiset olisivat olleet mukana kokeilussa oltaisiin nähty, lopettavatko he perustulon myötä työnteon vai eivät.

Pulkan mukaan nyt päättyneestä kokeilusta ei voida päätellä, mikä on perustulon vaikutus ihmisten käyttäytymiseen työmarkkinoilla.

Hän huokaa syvään ennen kuin vastaa kysymykseen, menikö kokeilu täysin pieleen.

– Tämä oli ihan hyvä alku, mutta parannettavaa jäi kyllä. Nyt tiedetään, että kokeiluja on perustuslain puitteissa mahdollista järjestää.

Pulkan mukaan nyt opittiin lähinnä se, että edes huomattavat rahalliset kannusteet eivät auta vaikeimmassa asemassa olevia työllistymään.

Heidän kohdallaan tarvittaisiin sen sijaan vaikkapa lisää koulutusta.

Oikeassa elämässä perustuloon siirtyminen olisi poliittisesti liian suuri muutos, uskoo Pulkka.

– Se on niin valtava etuus- ja verojärjestelmän muutos. Tuntuu poliittisesti todennäköisemmältä, että liikuttaisiin ennemmin järjestelmään, jossa olisi perustulomaisia piirteitä.

Tutkijan mielestä perustuloa koskevaa keskustelua vaivaa sekä poliitikkojen että median puheissa liika yleisyys. Esimerkiksi verovaikutukset jätetään usein huomiotta.

Pulkka kertoo, että kyselytutkimusten mukaan perustulon kannatus on vähentynyt sitä mukaa, mitä enemmän ihmisille tarjotaan tietoa.

Kannatus on tutkimuksissa vaihdellut 20 ja 80 prosentin välillä. Se on ollut erityisen matalaa silloin, kun on kerrottu vaikutuksista verotasoon.

Kelan perustulokokeilussa raha annettiin osallistujille verottomana. Pulkan mukaan se ei olisi realistinen malli, jos perustuloa alettaisiin maksaa koko väestölle.

– Jos perustulo otettaisiin huomioon ihmisten verotuksessa, tulovero nousisi laskelmien mukaan paljonkin, Pulkka sanoo.

Olisiko perustulo pelastanut koronakriisin keskellä?

Perustulo on vilahdellut poliitikkojen puheissa viime aikoina lähinnä koronakriisin myötä.

Esimerkiksi vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan automaattisesti kaikille maksettava perustulo olisi auttanut koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä. Vihreät on kannattanut perustuloa pitkään.

Myös Li Anderssonin (vas.) esittämässä, kaikille myönnettävässä sadan euron elytyssetelissä on perustulon piirteitä.

Pulkan mukaan koronakriisi on alleviivannut nykytukien byrokratiaa ja nostanut esiin erityisesti ne, joilla ole oikeutta työttömyysturvaan.

Nykyinen järjestelmä on kuitenkin toiminut kriisin keskelläkin hyvin, sanoo Pulkka. Muutoksia siihen on tehty melko ketterästi.

Esimerkiksi yrittäjien oikeutta hakea työttömyysturvaa laajennettiin nopeasti. Tavallisesti työttömyyskorvauksen saaminen edellyttää yritystoiminnan lakkauttamista.

– Perustulo olisi helpottanut ihmisiä sopeutumaan shokkiin, mutta en näe, että meidän nykyisellä järjestelmällä olisi ollut mitään ongelmia sopeutua tilanteeseen, Pulkka sanoo.

Aiheesta voi keskustella torstaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut

Perustuloa kokeilleet yllättyivät vapaudesta ja turvallisuuden tunteesta – ero entiseen on henkisesti suuri

Vasemmistoliiton Li Andersson: Sadan euron elvytysseteli kaikille – koronakriisin talousvaikutukset huolestuttivat vappupuhujia

Yrittäjille on tulossa oikeus hakea työttömyysturvaa koronakriisin aikana

Baarinpitäjä Tuomas Sara pettyi koronatukiin: “Olen ollut raivoissani, tämä homma on mokattu perusteellisesti”

Kaiken muun mullistuksen ohessa on kuluva koronakevät myllertänyt myös vuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntojen tarjontaa on kasvattanut muun muassa se, että lyhytvuokrauspalvelut kuten Airbnb ovat matkustusrajoitusten seurauksena hiipuneet.

Vuokraovi.comin liiketoimintapäällikön Henrik Laakkosen mukaan Suomessa on tarjolla vuokra-asuntoja nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Sivustolla on ollut myös vierailijoita ennätyksellisen paljon.

Suurimmat muutokset vuokramarkkinoilla on koettu Helsingissä ja Rovaniemellä.

– Kummassakin kaupungissa huhtikuun aikana on ollut vuokra-asuntoja tarjolla noin neljännes enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Rovaniemeltä on ollut yhteensä 508 eri asuntoa esittelyssä ja Helsingistä kaikkiaan 4171 eri asuntoa, luettelee Henrik Laakkonen.

Korona on vaikuttanut myös mökkivuokraukseen, joka sekin on vilkastunut ulkomaanmatkailun tyssättyä.

Muutos tuntuu myös käytännössä

Rovaniemellä on parhaillaan hieman yli 300 vuokra-asuntoa tarjolla kun normaalitaso on keskimäärin 200–220. Rovaniemen Kiinteistömaailma yrittäjän Mika Lehtiniemen mukaan huhtikuu on ollut harvinaisen vilkas.

– Huhtikuu oli jo sellainen, että meilläkin tuli 60 prosenttia enemmän välitettävää kuin aikaisempana vuonna vastaavana aikana.

Syy vuokramarkkinoiden muutokselle löytyy Lehtiniemen mukaan helposti.

– Yksi asia on tietenkin se, että opiskelijat jotka ovat muilta paikkakunnilta, irtisanoivat vähän aikaisemmin asuntojaan kun lähtivät kotiseudulle koronakaranteenia pitämään. Toinen asia on lyhytaikaisvuokrauksen loppuminen, joka lisää myös vuokravälityksen tarvetta.

Velkaiset lyhytvuokraajat ongelmissa

Koronarajoitusten suljettua rajat maailmalla myös Airbnb-vuokraus on käytännössä loppunut. Se on vaikuttanut vuokra-asuntotarjontaan vertaismajoituksen megakaupungeissa Helsingissä ja Rovaniemellä.

Moni Airbnb-vuokraaja on sen vuoksi joutunut harkitsemaan pidempiaikaista vuokrausta kulujen peittämiseksi. Näin myös Samu Stenberg, jolla oli omakotitalo Airbnb-vuokrauksessa Rovaniemellä.

– Koronatilanne oli sellainen, että oikeastaan kaikki varaukset näyttivät nollaa. Peruutuksia tuli todella paljon eikä yhtään uutta. Lainat on maksettava ja ruokaa syötävä, joten lähdin aktiivisesti etsimään pitempiaikaista vuokralaista ja minulla kävi hyvä tuuri.

Stenbergin talo on nyt vuokrattu syksyn loppuun, joten paluu Airbnb-vuokraukseen on mahdollista, jos matkailijat pääsevät Suomeen joulukuussa. Tätä varmasti moni muukin Airbnb-vuokraaja toivoo.

Paluu lyhytvuokraukseen – tai sitten ei

Rovaniemellä on enimmillään vertaismajoituskohteita ollut 896 alkuvuodesta 2019. Helsingissä vastaava luku oli 2738 Lapin yliopiston, Lapin liiton, Lapin matkailuinstituutin ja Lapin ammattikorkeakoulun selvityksen mukaan.

Nyt Airbnb-palvelu tarjosi Rovaniemeltä enimmillään noin 270 majoituskohdetta kun majoitusta etsi kahdeksi vuorokaudeksi touko-heinäkuussa.

Vaikka nyt on ennätyksellisen paljon vuokra-asuntoja tarjolla, epäilee kiinteistövälittäjä, että huippua ei välttämättä ole vielä koettu.

– Mennään kuukausi eteenpäin ja kun normaalit opiskelija-asuntojen irtisanomiset tulevat kesäkuun alussa, niin nähdään mihin tämä vuokramarkkina on oikeasti kääntymässä, sanoo kiinteistövälitysyrittäjä Mika Lehtiniemi.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

YIT ennakoi asuntotuotannon puolittuvan toisella vuosineljänneksellä – liikevoitto koheni viime vuoden alkuun verrattuna

Kesämökkikauppa kiihtyi maaliskuussa huomattavasti – joillakin alueilla myytävistä mökeistä on jo pulaa

Koulut ja oppilaitokset aukeavat viikon päästä torstaina 14. toukokuuta. Opetushallitus on tehnyt kouluille listan ohjeita siitä, kuinka lähiopetukseen voidaan palata.

Ohjeistuksessa linjataan muun muassa opetusjärjestelyistä, opetuksen toteuttamisesta, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta, kouluruokailusta, koulukuljetuksista sekä koulun muusta toiminnasta.

Luvassa on opetusryhmien pitämistä erillään toisistaan, uusien tilojen löytämistä, välisiivouksia, tuntien porrastamista, pitäytymistä vain henkilökohtaisissa opetusvälineissä, ruokatuntien porrastamista ja jos mahdollista, koulukyytien vaiheistamista.

Perinteisiä koko koulun yhteisiä kevätjuhlia vieraineen ei voida pitää. Koko ohjeistuksen voit lukea täältä.

Erityisia ohjeita poissaloista

Saako koronaviruksen takia poikkeusoloja elävässä Suomessa jäädä pois koulusta, vaikka oppilaitos aloittaakin lähiopetuksen?

Opetushallituksen antama peukalosääntö on, että ilman hyviä perusteita ei saa. Kun koulun ovet avataan, etäopetus loppuu. Poissaoloon vaaditaan lupa niin kuin ennenkin.

Kouluissa siirrytään noudattamaan poissaoloissakin normaaliolojen lainsäädäntöä. Oman mausteensa tilanteelle antaa kuitenkin tartuntatautilaki.

Opetushallitus on julkaissut seikkaperäisen ohjeistuksensa poissaoloista. Voit lukea ne kokonaisuudessaan täältä.

Muutama koronapoikkeus

Ohjeissa sanotaan, että lääkäri voi tartuntatautilain perusteella määrätä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn oppilaan enintään kahdeksi kuukaudeksi poissaoloon.

Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin – nykymaailmassa siis koronaan.

Vaikka periaatteessa etäopetus lakkaa, ohjeissa on maininta myös poikkeuksesta. Opetus voidaan antaa etäopetuksena riskiryhmiin kuuluville, ja siksi kotiin jääville oppilaille. Tarpeen arvioi lääkäri.

Normaalitapauksissa luvan antaa koulu

Muissa tapauksissa poissaoloja säätelee perusopetuslaki. Silloin toimitaan niin kuin on toimittu ennen poikkeusoloja.

Perusperiaate on, että kouluun ei saa tulla sairaana. Poissaolosta on ilmoitettava viipymättä, jotta poissaoloja voidaan seurata ja tarvittava opetus tai sen tuki voidaan järjestää.

Poissaoloon on aina haettava lupa. Sen voi tosin hakea myös tarvittaessa jälkikäteen. Päätös poissaololuvasta on koululla.

Opiskeluhuollosta apua luvattomiin poissaoloihin

Opetushallituksen ohjeissa todetaan lopuksi, että kuluneen kevätlukukauden poikkeusoloissa opiskeluhuollon tarve on kasvanut. Se voi näkyä esimerkiksi etäopetusjakson aikaisina luvattomina poissaoloina, eikä oppilaaseen tai hänen huoltajaansa ole saatu yhteyttä.

Jos poissaolo jatkuu lähiopetukseen siirryttäessä, koulun pitää olla heti yhteydessä opiskeluhuoltoon, kuten psykologi- tai kuraattoripalveluihin.

Jos yhteyttä oppilaaseen tai huoltajiin ei saada, psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä, Opetushallitus ohjeistaa.

Lue myös:

Turvaväliä ei mitata viivottimella, aivastamisen jälkeen pestään kädet – koulut ja päiväkodit saivat tarkennetut koronaohjeet

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Sopu 120 miljoonan tuesta ravintoloille, kulttuuritapahtumiin jopa 500 henkeä kerralla, Pompeo syyttää Kiinaa satojentuhansien kuolemasta

Hallitus julkisti keskiviikkona odotetun pakettinsa suljettujen ravintoloiden tukemisesta. Jo reilun kuukauden suljettuna olleita ravintoloita tuetaan noin 120 miljoonan euron summalla.

Ravintolat ovat kiinni vielä toukokuun loppuun asti, joten tukipaketti on laaditu kahden kuukauden ajan menetysten perusteella.

Tuesta 40 miljoonaa on niin sanottua työllistämistukea ja noin 83 miljoonaa on tappioiden hyvittämistä.

– Suuri osa ravintoloiden työntekijöistä on ollut jo koronaepidemiasta johtuen lomautettuna. Kun rajoituksia aletaan hiljalleen purkaa, on tärkeää samalla varmistaa, että yrityksillä on myös kykyä työllistää toiminnan käynnistyessä uudelleen, työministeri Tuula Haatainen (sd.) perusteli tukimallin rakennetta tiedotustilaisuudessa.

Työllistämistuki myönnetään hakemuksesta ja sen enimmäismäärä on tuhat euroa työntekijää kohti. Tukeen liittyy kuitenkin tukku ehtoja.

Edellytyksenä on muun muassa, että yrityksen maksama palkkasumma työntekijälle rajoituksen päättymisen jälkeen kolmen kuukauden ajalta on yhteensä vähintään 2 500 euroa. Myös yrityksen saamat muut tuet vaikuttavat tuen määrään.

– Enimmillään tukea voidaan myöntää 800 henkilöstä, Haatainen kertoi.

Hyvitystuen pohjana verotiedot

Tukipaketin isompi osa on hyvitystä ravintoloiden kärsimistä tappioista, kun liiketoimintaa ei ole ollut. Tuki jaetaan pääosin ilman hakemista verotustietojen perusteella. Tukea maksetaan siltä ajalta, kun ravintolat ovat kiinni eli noin kahdelta kuukaudelta.

Hyvityksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon yrityksen myynti on huhtikuussa laskenut verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Pohjana ovat Verohallinnolta saatavat arvonlisäverotiedot.

Siten hyvitystä saavat vain ne yritykset, jotka ovat maksaneet veronsa.

– Kohtuullinen hyvitys olisi enintään 15 prosenttia myynnin laskusta. Enimmillään hyvityksen määrä voisi olla 500 000 euroa, Haatainen totesi.

Mukana leikkuri

Hyvitystukeen sisältyy myös leikkuri, joka laskee hyvityksen viiteen prosenttiin siltä osin, kun laskennan pohjana oleva keskimyynti ylittää miljoona euroa.

– Leikkurin tarkoitus on, etteivät hyvitysmäärät nouse suurten yritysten kohdalla kohtuuttoman suuriksi, työministeri Tuula Haatainen perusteli.

Työministeriössä arvellaan, että maksaminen voisi alkaa jo kahden viikon päästä siitä, kun tukipaketti on hyväksytty eduskunnassa. Sen käsittelyyn paketti saataneen jo kuluvalla viikolla.

Lue myös:

Kukaan ei tiedä virtaako väki ravintoloihin kesäkuussa – alalla odotetaan selkeitä ohjeita ja suosituksia

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.

Satakunnassa Harjavallassa viime lokakuussa suurta huomiota herättänyt väkivallanteko on saatu ratkaistua.

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi teoista syytetyn tekohetkellä 16-vuotiaan (s. 2002) tytön 5 vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Tyttö on ollut kiinniotettuna lokakuun 25. päivästä saakka.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Tyttö tuomittiin alentuneesti syyntakeisena tehdystä törkeästä ryöstöstä nuorena henkilönä, alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhan yrityksestä nuorena henkilönä sekä alentuneesti syyntakeisena tehdystä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna nuorena henkilönä.

Tyttö oli muun muassa kirjoittanut paperilapulle suunnitelmansa murhasta.

Uhriltaan hän ryösti esimerkiksi matkapuhelimen ja pankkikortteja.

Mielentilatutkimukseen esitutkinnassa

Tapaus herätti suurta huomiota Harjavallassa viime vuoden lokakuussa.

Tyttöä etsittiin Harjavallan keskustan alueelta ja lähistöltä usean poliisipartion voimin.

Hänet saatiin lopulta muutaman tunnin etsimisen jälkeen kiinni. Hän vastusti kiinniottoa ja poliisi joutui käyttämään paprikasumutetta.

Tytön epäiltiin puukottaneen 52-vuotiasta naista. Uhri sai vakavia vammoja, mutta pääsi nopeasti sairaalahoitoon.

Puukottajaa epäiltiin myös törkeästä ryöstöstä ja törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Epäillyn puolustuksen pyynnöstä käräjäoikeus määräsi vangitun mielentilatutkimukseen esitutkintavaiheessa. Mielentilatutkimuksen sisältö on salainen.

Tekijä on lisäksi määrätty maksamaan useiden tuhansien eurojen korvauksia uhreilleen.

Aiheesta aiemmin:

Harjavallassa naista puukottanutta tyttöä syytetään murhan yrityksestä

Harjavallassa puukottanutta teinityttöä epäillään nyt murhan yrityksestä – Poliisi: "Tekoon liittyy suunnitelmallisuutta"

Harjavallan murhayrityksestä epäilty tyttö vangittiin ja lähetettiin mielentilatutkimukseen

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) tiistainen kommentti Ylen haastattelussa urheilutapahtumien yleisömääristä herätti ihmetystä: jos urheilutapahtumiin voi päästää yli 50 ihmistä, eikö saman rajoituksen pitäisi koskea myös kulttuuritapahtumia?

Ministeri vahvisti keskiviikkona sähköpostitse Ylelle, että ohjeistus koskee myös kulttuurialaa. Valtioneuvosto päätti tänään rajoitusten yksityiskohdista.

– Sekä sisällä että ulkona voidaan järjestää yli 50 henkilön tapahtumia ja yleisötilaisuuksia erityisjärjestelyin, Kosonen toteaa.

Ohje koskee koko taiteen ja kulttuurin kenttää, kuten kirjastoja, museoita, teattereita, kesäteattereita, festivaaleja ja elokuvateattereita.

Tilassa tai tarkkaan rajatussa tapahtumapaikassa tulee ministerin mukaan olla osallistujamäärään nähden riittävä väljyys. Sen lisäksi järjestäjien pitää huolehtia siitä, että osallistujilla on mahdollisuus ylläpitää hyvää käsihygieniaa.

– Järjestäjien on myös varauduttava ja estettävä esimerkiksi ihmisten liian tiivis kasautuminen jonoihin tai muihin sumppuihin, Kosonen toteaa.

Vaikka rajoituksia höllennetään kesäkuun alussa, esimerkiksi elokuvateatterit kipuilevat avaamisen kanssa. Suomen elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola totesi tiistaina Ylen haastattelussa, että edellinen kymmenen hengen rajoitus aiheutti alalla melkoisesti päänvaivaa. Ala sai Jaakkolan mukaan rajoituksista viranomaisilta neljä erilaista tulkintaa.

Ministeri Kosonen toteaa, että elokuvateattereihin voi ottaa kesäkuun alusta lähtien yli 50 hengen yleisön.

– Elokuvateattereiden on arvioitava paras tapa toteuttaa salin riittävä väljyys ja tilojen riittävä siisteys, Kosonen muistuttaa.

Kysymykseen siitä, miten paljon kesäkuun ensimmäisen päivän jälkeen voi päästää enimmillään yleisöä paikalle, hän vastaa:

– Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kielto on voimassa ainakin 31.7. asti.

Kosonen muistuttaa, että 50 hengen katto koskee yksityisiä tapahtumia ja juhlia, joilla ei ole virallista järjestäjää.

Aluehallintovirastot (AVI) antavat tarkemmat ohjeistukset siitä, miten yli 50 hengen tilaisuuksia voi järjestää turvallisesti.

Kiasma ja Ateneum avaavat ovensa kesäkuun alussa – Finnkino tähyää heinäkuun puoliväliin, kesäteattereiden peli pelattu

Itä-Helsingin Kivinokka, Jollas ja Etelä-Laajasalo ovat otollisia paikkoja puutiaisille, jotka viihtyvät vesistöjen rannoilla.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL suosittelee tänä keväänä näillä alueilla paljon ulkoileville ihmisille puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa TBE-rokotetta. Koska kyseessä on suositus, rokote on omakustanteinen.

Aiemmin vastaava suositus on annettu pääkaupunkiseudulla vain Espoon saaristoalueella.

– TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää virusta, mutta niiden puremaa ei yleensä havaita, sanoo THL:n tutkija Sari Huusko.

Nymfit ovat nuoria, kaksivuotiaita punkkeja. Vain millimetrin mittainen nymfipunkki jää helposti huomaamatta, koska se viettää ihmisen iholla lyhyemmän ajan kuin kolmevuotias, aikuinen punkki.

Huono-onninen voi toki saada punkin pureman jo yhdellä metsälenkillä, mutta Huuskon mukaan altistumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän luonnossa ulkoilee.

Sen vuoksi rokotesuositus on määritelty luonnossa erityisen paljon yli neljän viikon ajan liikkuville ihmisille.

Uusia alueita ilmaisen rokoteohjelman piiriin

Kivinokka, Jollas ja Etelä-Laajasalo nousivat THL:n rokotesuosituslistalle, koska näillä alueilla on havaittu toistuvasti yksittäisiä puutiaisaivotulehdustapauksia vuosina 2015–2019.

THL seuraa tehostetusti puutiaisaivotulehduksen esiintyvyyttä ja selvittää alueita, joissa TBE-virusta kantaville puutiaisille voi altistua. Tautitapausten määrää kartoitetaan kansallisen tartuntatautirekisterin laboratorioilmoitusten avulla. Tartunta-alueita selvitetään haastattelemalla sairastuneita ja tarkastelemalla heidän sairaskertomustietojaan.

Uudellamaalla Lohjalla myös kansallista rokotusohjelmaa on tänä keväänä laajennettu uusille alueille Lohjanjärven saaristossa. Lisäksi Varsinais-Suomessa koko Kustavin kunta on liitetty kansallisen rokotusohjelman piiriin. Näillä alueilla asukkaat ja kesäasukkaat saavat maksuttoman rokotteen.

Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormunen ei ole yllättynyt siitä, että uusia riskialueita ilmenee.

– Tämä on ollut nähtävissä Suomessa ja ympäri Eurooppaa, että luultavasti ilmastonmuutos lisää puutiaisten määriä tai parantaa alueiden kelpoisuutta viruksen kannalta. Uusia viruskeskittymiä on syntynyt eri paikkoihin, Sormunen sanoo.

Nymfit tartuttavat toukkia myyrien korvissa

Sormusen mukaan puutiaiset saattavat viihtyä vesien äärellä, koska ne lisäävät ilmankosteutta ja tasaavat lämpötilojen vaihtelua. Silloin sääoloille herkät toukat voivat lähteä aiemmin keväällä liikkeelle ja kohdata nymfejä, jotka kantavat TBE-virusta.

–Toukat eivät syntyessään kanna virusta. Se tarttuu niihin nymfeistä, kun ne ruokailevat vierekkäin myyrien korvissa. Näin ollen toukkien ja nymfien samanaikainen liikkeellä olo on oleellista viruksen elinkierron kannalta, Sormunen sanoo.

Puutiaisten esiintymisessä on yleensä kaksi huippua vuodessa.

– Toukokuu on yleensä se kuukausi, kun ne lähtevät massoittain liikkeelle. Jos eivät vielä ole lähteneet, niin varmaan piakkoin lähtevät, jos säät pysyvät tämmöisenä.

Heinäkuussa tilanne tavallisesti rauhoittuu, kunnes seuraava huippu tulee elo-syyskuussa.

Lue myös:

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee – katso paikkakunnittaiset tapausmäärät ja rokotussuositukset

Rajavartiosto on käännyttänyt länsirajan yli pyrkiviä suomalaisia vastoin perustuslakia. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat keskiviikkona.

Asia on akuutti juuri länsirajalla, sillä esimerkiksi Haaparannan 9600 asukkaasta 30–40 prosenttia on Suomen kansalaisia. Hallituksen sisärajatarkastusten palauttaminen halkaisi perheet, esti pääsyn kesämökeille ja ruokakauppoihin, ja hankaloitti jopa pääsyä apteekkiin, sillä monella rajan takana asuvalla on lääkäri Suomessa ja siksi myös reseptit ovat Suomen apteekissa.

Rajan yli ovat päässeet kulkemaan vapaasti Suomen kansalaiset, jotka tietävät perusoikeutensa ja ilmaisevat ne selvästi. Viranomainen ei asiaa omatoimisesti kerro.

Hallitus, viranomaisjohto ja rajalla vartioivat rajavartijat ovat toistuvasti jättäneet kertomatta perustuslain 9. pykälän sisällön, jonka mukaan suomalaisella on oikeus tulla maahan ja lähteä maasta koska tahansa. Mitkään poikkeuslait eivät ylitä perustuslakia.

Hallituksen päätöksissä asiaa ei kerrota suoraan, mutta se löytyy päätöksen liitteenä olevasta muistiosta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassisen kirjoittamassa muistiossa todetaan seuraavaa: "Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta. Sisärajavalvonnan palauttamisella ei puututtaisi näihin oikeuksiin.”

Muistiossa todetaan niin ikään, että sisärajavalvonnan palauttamisella ei muutettaisi kansallisen lainsäädännön säännöksiä. Oikeus maahantuloon ja maastalähtöön määräytyisi siten tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

Perustuslaillinen oikeus tulla maahan ja lähteä maasta kerrottiin hallituksen toimesta ääneen vasta 5. toukokuuta, jolloin sisäministeri Maria Ohisalo vastasi Ylen Aamussa toimittajan esittämään matkustamista koskevaan kysymykseen.

– Juridisesti on niin, että Suomen kansalainen saa aina lähteä maasta ja saa aina tulla maahan takaisin, me emme tätä hallituksena tietenkään voi kieltää, Ohisalo sanoi.

Samana aamuna länsirajalla käytännöt olivat kuitenkin vielä entisellään. Samassa pakettiautossa matkustaneet kaksi suomalaista rakennusyrittäjää pääsivät Ylitorniolla työmaalleen Ruotsiin vasta viidentoista minuutin selvittelyn jälkeen. Pakettiauton peräkontti tarkastettiin. Perustuslaillisesta oikeudesta lähteä maasta heille ei kerrottu.

Politiikan tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistolta tajusi viime viikolla, että toisin kuin poliitikot viestivät, rajat eivät olekaan kiinni. Kuullessaan tapauksista rajalla, hän on hyvin hämmentynyt siitä, että hallitus yhtäältä sanoo tekevänsä tarkkaan asiantuntijatietoon ja laillisuusharkintaan perustuvaa päätöksentekoa, mutta rajatarkastuksia koskevat käytännöt ovat ristiriidassa tämän kanssa.

Vuorelma näkee hallituksen viestinnässä performatiivista, julistuksellista puhetta.

– Puhumalla siitä, että rajat ovat kiinni, ihmiset on saatu ajattelemaan ja toimimaan niin, että ne todella ovat kiinni. Ja tämähän on aivan käsittämätöntä avoimessa demokratiassa.

Oikeusoppineet ovat kritisoineet tiedottamista erityisesti sen osalta, että tuntuu olevan epäselvää koska on kyseessä suositus ja koska lakiin perustuva määräys. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan yksi hyvä esimerkki on karanteeniohjeistus ulkomailta saapuville, jonka rajaa ylittävät ovat kokeneet rajaviranomaisten esittävän ikään kuin pakkona, vaikka se on suositus. Karanteenimääräyksen voi antaa vain terveysviranomainen.

Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta on havainnut samana. Harhaanjohtavaa puhetta on liian paljon. Ohjeet ja suositukset kuulostavat liian usein määräyksiltä.

– Yksi ongelma on se, että viranomaisten ohjeissa tai suosituksissa tuodaan esiin paljon rajoittavia asioita, mutta ei kerrota oikeuksista, jotka ovat edelleen voimassa ohjeistuksesta huolimatta, Ojanen sanoo.

Perustuslain rikkomisesta tehty kantelu oikeuskanslerille

Perustuslain 9. pykälän ymmärtämisen jälkeen moni poliittinen vääntö näyttäytyy uudessa valossa. Kun rajoja huhtikuussa edelleen tiukennettiin, ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että oli käynyt ruotsalaiskollegansa Anna Linden kanssa neuvotteluja rajaliikenteestä pohjoisessa. Niiden lopputulemana päädyttiin siihen, että Suomi antaa hoitohenkilökunnan matkustaa yli rajan jatkossakin, jonka vastineeksi Ruotsi antaa suomalaisille tehohoitokapasiteettia.

Valtioneuvoston tiedotteessa samalta päivältä sanotaan lisäksi, että on myös mahdollista, että epidemian pahentuessa (terveydenhoito)henkilöstön ei enää olisi mahdollista liikkua rajan yli. Tämä oli hallituksen viesti, vaikka Suomella ei ollut alun alkaenkaan perustuslaillista mahdollisuutta kieltää suomalaisia hoitajia ja lääkäreitä matkustamasta Ruotsiin ja takaisin niin halutessaan.

Johanna Vuorelmaa ihmetyttää, kuinka politiikka voi irtaantua oikeudesta, vaikka niiden pitäisi olla yhteneväisiä, siis yhtä ja samaa prosessia. Politiikka rakentuu aina perustuslain varaan.

– Tällaista tapahtuu usein, mutta ei perinteisessä vakaassa demokratiassa. Se herättää hämmennystä.

Vuorelman mukaan virheellinen viestintä rajan sulkemisesta ja tiukoista rajoitteista on oikeusvaltiolle yhtä vakava tai jopa vakavampi asia kuin itse käännytykset. Viranomaisella on vastuu kertoa asiat todenmukaisesti ja kertoa, mikä on lainmukaista ja mikä ei. Toinen kysymys on sitten se, onko viranomainen toiminut kussakin tilanteessa lain kirjaimen mukaan.

– Jos todella on käännytetty Suomen kansalaisia, on toimittu lainvastaisesti.

Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin on käsitellyt perustuslaillista oikeutta saapua maahan ja lähteä sieltäblogissaan. Hän on jättänyt asiasta kantelun eduskunnan oikeuskanslerille.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

EU-maa Unkari ei ole enää demokratia, sanoo yhdysvaltalaisjärjestö Freedom House.

Freedom Housen tuoreen vuosiraportin mukaan Unkaria voi kuvata tällä hetkellä "hybridivallaksi", jossa sen hallintomuoto on eräänlaisella harmaalla alueella itsevaltaisuuden ja demokraattisen valtion välillä.

Freedom Housen mukaan Unkarin demokratian alasajo on ollut yksi jyrkimmistä, jonka järjestö on todistanut. Järjestön mukaan maa oli vielä vuonna 2005 etunojassa demokratian edistämisessä.

Syyttävä sormi osoittaa etenkin pääministeri Viktor Orbánin hallintoon, joka on Freedom Housen mukaan ajanut demokraattisia instituutioita alas vuodesta 2010.

– Orbán on keskittänyt valtaa itselleen, sekoittanut vaalikenttää, häirinnyt kansalaisjärjestöjä ja ottanut median haltuunsa sen jälkeen, kun nousi valtaan vuonna 2010. Vuodesta 2019 lähtien Orbán on taas edennyt lujittaakseen valtaansa uusilla julkisen elämän osa-alueilla, kuten koulutuksessa ja taiteissa, järjestö kuvaa.

Unkarin hallituksen maaliskuussa koronaviruksen vuoksi käyttöönsä ottama poikkeustilalaki on entisestään syventänyt demokratian alasajoa, Freedom House arvioi.

Unkarissa on hyväksytty vailla määräaikaa oleva poikkeustila, joka antaa maan hallitukselle laajat oikeudet hallita ohi parlamentin.

Myös Euroopan parlamentti on pitänyt Unkarin toimia koronaviruskriisin keskellä eurooppalaisten arvojen vastaisina.

Unkari tyrmää raportin Soros-kortilla

Unkarin hallituksen edustaja kiisti heti tuoreeltaan raportin arviot. Hallituksen tiedottajan Zoltan Kovacsin mukaan Freedom House -järjestö toimii "Sorosin verkoston" eli yhdysvaltalaisen miljardöörin George Sorosin alla.

Unkari on jo pitkään käynyt kampanjaa, jossa erilaisia kansalaisjärjestöjä aktiivisesti tukeva Soros on liitetty osaksi erilaisia salaliittoteorioita. Unkarin hallinnon mukaan Soros pyrkii "hyökkämään Unkaria vastaan". Lisäksi Unkari on syyttänyt Sorosia esimerkiksi laittoman maahantulon kannattamisesta.

Unkari ei ollut ainoa Euroopan maa, joka päätyi Freedom Housen kritiikin kohteeksi. Järjestö ilmaisi myös huolensa kehityksestä Puolassa, jonka hallitusta on syytetty muun muassa oikeuslaitoksen itsenäisyyden rapauttamisesta.

Järjestö nimesi myös Serbian ja Montenegron ensimmäistä kertaa "hybridivalloiksi".

Freedom House on Yhdysvalloissa toimiva järjestö, joka selvittää muun muassa eri maiden demokratian tilannetta. Järjestö kuvaa itseään riippumattomaksi. Se saa rahoitusta niin yksityisiltä lahjoittajilta kuin Yhdysvaltain hallinnolta.

Muokattu 6.5. klo 20.45: Muutettu Freedom Housen luonnehdintaa. Aiemmin järjestöä kutsuttiin kansalaisjärjestöksi.

Lisää aiheesta:

Parlamentti antoi Unkarin pääministerille Orbánille käytännössä yksinvallan

Unkari pitää Suomen tavoitetta sitoa EU-rahat oikeusvaltioperiaatteeseen turhana – Ylen kysymystä vävyn EU-rahoista Orbán kutsui valeuutiseksi

Kouvolan Anjalassa sijaitseva Anjalan kartano pääsee tänä kesänä loistamaan yhdessä auringon kanssa, kun se saa uuden keltaisen pinnan.

Keltainen väri tulee keltamullasta, joka on hyvin hienojakoista rautapitoista savimineriaalia. Kyseessä on keittomaali, joka on satoja vuosia vanha valmistusmenetelmä. Maali valmistuu keittämällä useita tunteja. Väripigmenttinä käytetään maavärejä.

– Keltamulta ei ole tämän rakennuksen alkuperäinen pintakäsittely. Täällä on käytetty pellavaöljymaalia, ja niitä jäänteitä löytyy vielä hieman seinästä, työnjohtaja Iina Lautala kertoo.

Keltamultaa yleisempi versio on punamulta. Sitä suositeltiin talonpojille tölliensä maalaamiseen jo 1700-luvulla.

Yli 200-vuotiaan Anjalan kartanon seinässä oleva maalikerros on huomattavasti tuoreempi.

Anjalan kartanon edellinen keltamultamaalikerros on jo ehtinyt haalistua, koska se vedettiin kartanon pintaan 2000-luvun alkupuolella.

– Se on hieman harmaan ja kulahtaneen näköinen. Maalipinta on jo kovasti kulunut. On mahtavaa nähdä se sitten, kun se on aivan uudessa maalissa, Ankkapurhan kulttuurisäätiön kehittämispäällikkö Kirsi Sali sanoo.

Kymijoen rannalla seisova Anjalan kartano on historiallisesti merkittävä.

Pitkä historia

Kartano tunnetaan parhaiten Anjalan liitosta, joka on nimetty kartanon mukaan. Kartanossa allekirjoitettiin vuonna 1788 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan lopettamista vaatinut vetoomus, jota pidetään myös Suomen ensimmäisenä pyrkimyksenä kohti itsenäisyyttä.

Venäläinen tykkituli tuhosi alkuperäisen, 1600-luvulla rakennetun kartanon 1700-luvun lopussa, mutta nykyinenkin kartanorakennus on jo parisataa vuotta vanha. Myös kivinavetta on 1800-luvulta.

Anjalan kartano kunnostettiin museoksi 1950-luvulla. Tuolloin huoneiden sisustus ja pintamaalit entisöitiin 1800-luvun tyyliin. Parvekkeita ja ikkunoita kunnostettiin.

Museovirasto sulki kartanossa toimineen museon vuonna 2010. Alueella toimi vielä museotoiminnan loputtua museonhoitaja, joka huolehti kartanosta. Sitten hänkin lähti, ja rakennus jäi valtion Senaatti-kiinteistöjen huoltoon.

Senaatti-kiinteistöt etsi pitkään ostajaa tyhjillään olleelle kartanolle, kunnes se päätyi paikallisen Regina-säätiön kautta entisen omistajasuvun Wreden haltuun loppuvuodesta 2017. Tämän jälkeen uusi omistaja solmi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Ankkapurhan kulttuurisäätiön kanssa, joka ryhtyi huolehtimaan kartanosta.

Kartano auki heinäkuussa?

Ankkapurhan kulttuurisäätiö kunnostaa rapistuneesta kartanosta matkailukohdetta, joka houkuttelisi matkailijoita yhä kauempaa.

Rakennuksen katto remontoitiin reilu vuosi sitten. Kartanon parvekkeita ja ulko-ovia on myös kunnostettu, jotta rakennuksessa on turvallista liikkua.

Lue lisää: Historiallinen kartano rapistui niin pahoin, että terassista meni jalka läpi – nyt se halutaan avata turisteille

Kirsi Sali Ankkapurhan kulttuurisäätiöstä uskoo, että koronakriisin aikana matkailu kotimaan kohteissa lisääntyy. Historiallinen kartano avataan uudelleen kävijöille näillä näkymin heinäkuussa, jos vain valtion kokoontumisrajoitukset sen sallivat.

Kartanon menneisyyteen on voinut jo parina kesänä tutustua paikan päällä virtuaalisesti siten, että kävijä näkee oman puhelimensa läpi, miltä kartanon sisustus on voinut näyttää 1800-luvun alkupuolella. Virtuaalinen todellisuus avautuu yleisölle myös tulevana kesänä.

Tämän kesän maalaustyöt maksaa rakennuksen omistaja Regina-säätiö. Kulttuurisäätiö on vastannut aiemmista remontoista muun muassa Museoviraston kulttuuriavustuksilla.

Käsityötä

Ennen maalaustöitä rakennuksesta on selvitetty aiemmat värikerrokset sekä haitta-aineet, jotta remontin tekijät tietävät, millaisia myrkkyjä korjaustöissä voi tulla vastaan.

– Lyijyyn varaudumme aina. Sitä löytyy aina, joten suojavarusteet ovat sen mukaiset, kertoo työnjohtaja Iina Lautala restaurointiosuuskunta Kymen Karmiinista.

Ennen varsinaista maalausta seinät harjataan teräsharjalla ja vanhat pellavaöljymaalin jäänteet raavitaan pois mahdollisimman tarkkaan.

– Tämä tehdään käsityönä. Käytämme maalikaapimia ja teräsharjaa, Iina Lautala kertoo.

Lahoa voi löytyä

Seuraavaksi remontti etenee mahdollisesti sisätiloihin sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee.

– Sisätiloissa maalipinta on hilseillyt jonkin verran ja tapetti on saanut kosteutta. Niitä kunnostetaan sitä mukaan, kun löytyy sopivia tekijöitä, Kirsi Sali sanoo.

Muuten Sali pitää rakennuksen nykykuntoa kohtalaisen hyvänä: rakennuksessa on tukeva kivijalka, katto on kunnossa ja vesi juoksee rakennuksesta poispäin, kuten pitää.

– Vanhasta hirsisestä rakennuksesta löytyy pientä lahoa sieltä täältä, mutta arvioiden mukaan hirsi on ihan kohtuullisessa kunnossa.

Ainoastaan ikkunoissa on vielä kunnostettavaa.

– Ikkunoissa alkaa kohta kitit tippua ja maali hilseillä, mikä tekee ikkunoille tietenkin huonoa.

Ikkunat uusitaan tänä kesänä samalla, kun kartanon ulkoseinät maalataan. Ikkunaruudut irrotetaan ja ne viedään kunnostettaviksi remonttifirman pajatiloihin Kotkan Sunilaan. Siellä lasit irrotetaan sekä kitit ja maalit poistetaan. Tämän jälkeen ikkunat lasitetaan uudelleen ja maalataan kolmeen kertaan pellavaöljymaalilla.

Säät ratkaisevat, milloin mittava julkisivuremontti on kokonaan valmis.

– Jos julkisivusta löytyy paljon puunkorjauksen tarvetta, se venyttää urakkaa. Nyt on arvioitu, että urakan kesto olisi kaksi kuukautta, työnjohtaja Iina Lautala Kymen Karmiinista arvioi.

Koronarajoitteiden kurimukseen joutuneille ravintola-alan yrityksille ollaan pian myöntämässä valtion lisätukea. Tukea annetaan sekä palkkoihin että kuluihin, jotka on ollut pakko maksaa kiinniolo- ja take-away -aikana, joka alkoi 4. huhtikuuta ja jatkuu 31. toukokuuta saakka.

Alle on koostettu kysymyksiä ja vastauksia siitä, kuka, miten ja kuinka paljon tukea voi hakea ja saada.

1. Mitä tukia nyt ollaan myöntämässä?

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi alkuillasta kahdesta erillisestä tuesta, joista hallitus aikoo antaa esityksen eduskunnalle huomenna.

Tukea voisi hakea palkanmaksun aloittamista varten ja toista tukea voisi saada hyvityksenä pakollisista kuluista, jotka oli maksettava rajoitusten aikana.

2. Jos kirstu on tyhjä, saako apua uusien palkkojen maksamiseen?

Kyllä saa. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että yritys voi saada 1 000 euroa palkkatukea vakituista työntekijää kohden. Raja tulee 800 työntekijän kohdalla. Tarkoituksena on helpottaa työllistämistä rajoitusten päätyttyä.

Ehtoja kuitenkin on. Yksi edellytys on se, että työntekijälle maksettava palkkasumma on oltava vähintään 2 500 euroa yhteensä kolmelta kuukaudelta rajoituksen lakattua. Tukea täytyy hakea ja lisäksi muut tuet saattavat vaikuttaa asiaan.

Haatainen myös sanoi, että palkkatuki mahdollistaa sen, ettei yritystä ole pakko avata ihan heti, mikäli se ei ole liiketoiminnan kannalta kannattavaa. Kirstuun tulisi näin siis hieman pelivaraa.

3. Entäs tämä toinen tuki, mihin sitä voi saada?

Palkkatuen lisäksi on tulossa myös toinen tuki, ja se on tarkoitettu hyvittämään rajoituksista koituneita haittoja. Tarkemmin ottaen kyse on kuluista, jotka on ollut pakko maksaa, vaikka pulju olisi kiinni.

Hyvitystukea voi saada ministeriön sanoin "joustamattomiin ja ja juokseviin kuluihin, joita ei ole voitu sopeuttaa" huhtikuun alusta toukokuun loppuun jatkuvan, lailla määrätyn rajoituksen ajalla.

Kyseistä hyvitystä ei voi siis saada vaikkapa raaka-aineiden hankintoihin tai investointeihin eikä myöskään palkkakuluihin, koska niitä varten on erillinen tukipaketti, jota käsiteltiin esimerkiksi kysymyksessä numero 2.

4. Millä perusteilla ja paljonko hyvitystä voi siis saada?

Työministeri Haatainen sanoi tiedotustilaisuudessa, että juoksevien kulujen korvausmäärään vaikuttaa suoraan se, paljonko yrityksen myynti on laskenut.

Hyvitystä maksettaisiin vain niille yrityksille, joiden huhtikuun myynti on pienempi kuin tammi–helmikuun keskimyynti ja kohtuullisena hyvityksenä suoritettaisiin enintään 15 prosenttia myynnin laskusta, työministeri sanoi.

Lisäksi hyvityksen määrään vaikuttaa se, onko aiemmin saanut Ely-keskukselta tai Business Finlandilta jotain tukea.

5. Jos on saanut jo tukea Ely-keskuksen kautta, voiko tukea saada nyt?

Voi, mutta Ely-keskuksilta tai Business Finlandilta aiemmin saadut tuet vaikuttavat nyt haettavan tuen määrään. Jos nyt saa tukea, vähennetään siitä Ely-keskukselta tai Business Finlandilta aiemmin saadut tuet.

6. Mistä näitä tukia haetaan?

Palkkatukea maksetaan hakemusta vastaan. Tukipäätöstä tehdessä katsotaan verottajalle ilmoitetut palkkatiedot. Palkkatuen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus.

Se toinen tuki, eli rajoitusten haitoista annettava hyvitys, maksetaan pääosin ilman hakemusta, joukkomaksatuksena.

Toivottavasti tukea kaipaava yritys on maksanut arvonlisäveronsa nuhteettomasti, sillä tukea myönnetään Verohallinnon yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Myöntäjänä on jälleen KEHA-keskus.

Muita tukia jo aiemmin hakeneiden täytyy tehdä hakemus hyvityksiä varten.

7. Kuinka monen työntekijän osalta palkkatukea voi saada?

Palkkatukea yritys voi saada maksimissa 800 työntekijän verran. Huomioon otetaan vain työntekijät, jotka ovat olleet vakituisia työntekijöitä yrityksessä jo ennen kriisin alkua.

8. Milloin tukirahat saa?

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa todetaan, että hyvitys maksetaan kahdessa erässä niille yrityksille, jotka saavat tuen joukkomaksatuksena, siis ilman, että sitä täytyy erikseen hakea. Tiedotteessa todetaan, että "ensimmäinen erä maksetaan mahdollisimman nopeasti".

Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vielä erikseen yrityksille ohjeita tuen hakemisesta.

9. Saavatko isot ravintolaketjut samassa suhteessa tukea kuin yksityisyrittäjät?

Hyvin isot ravintolaketjut saavat todennäköisesti suhteessa vähemmän hyvitystä kuin pienet. Tukeen iskeytyy leikkuri siinä kohtaa, kun yrityksen tammi–helmikuun keskimyynti ylittää miljoonan euron rajan. Työministeri Haatainen totesi, että miljoonan ylittävältä osalta hyvityksen määrä on viisi prosenttia viidentoista sijaan.

Hyvitystä juokseviin kuluihin voi saada maksimissaan 500 000 euroa.

– Leikkurin johdosta suuret toimijat, joilla on useita kymmeniä ravintoloita, saavat suhteessa vähemmän hyvitystä kuin pienemmät. Tarkoitus on varmistaa se, ettei suurten toimijoiden kohdalla tuki nouse suhteessa kohtuuttoman suureksi, Haatainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

10. Jos ravintola on maksanut palkkaa pimeänä muutamalle työntekijälle, annetaanko silloinkin palkkatukea?

Pimeiden työntekijöiden kohdalle ei tukea makseta, koska tukea varten tuen myöntäjän täytyy tietää verottajalle ilmoitetut palkkatiedot ja tukea saa muutenkin vain vakituisten työntekijöiden kohdalta.

Lue myös:

Ravintola-ala: Hallituksen esittämä korvaus ei riitä yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi – ravintoloitsija sanoo avaavansa heti kun se on mahdollista

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pandemia nostaa huumeiden hintoja, Yhdysvalloissa varoitellaan koronajuhlista, Islanti lähes nitistänyt epidemian

Hallitus sopi 120 miljoonan euron paketista ravintoloille: 1000 euron tuki työntekijää kohden, hyvitystä myynnin laskusta

Yksi henkilö sai ampumahaavoja jalkaansa yksityisasunnossa Tuusulassa tapahtuneessa ampumisessa keskiviikkoiltana. Haavoittunut henkilö on kuljetettu sairaalahoitoon, Helsingin poliisista kerrotaan.

Poliisi on ottanut teosta epäillyn kiinni paikan päällä.

– Tässä vaiheessa tapahtumien kulku ei ole vielä täysin selvillä, kertoo yleisjohtaja Patrik Karlsson Helsingin poliisista.

Poliisi sai ilmoituksen tapahtuneesta yhdeksän maissa illalla. Paikalla on useita poliisipartioita.

Mies hyökkäsi kirveen kanssa naapurin kimppuun Halsualla Keski-Pohjanmaalla keskiviikkoiltana.

Hätäkeskukseen tuli ilmoitus uhkaavasti käyttäytyvästi miehestä iltakuudelta.

Vuonna 1944 syntynyt mies yritti lyödä naapuriaan useita kertoja. Yksi lyönneistä osui käteen, mutta siitä ei alustavien tietojen mukaan aiheutunut vakavia vammoja.

Poliisi otti miehen kiinni läheltä kotiaan myöhemmin illalla. Hän on pidätettynä ja häntä epäillään törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä.

Saksalaisen Kraftwerk-yhtyeen perustajajäsen Florian Schneider on kuollut 73-vuotiaana, uutisoi muun muassa Süddeutsche Zeitung. Asiasta kertoneen levy-yhtiön mukaan kuolinsyynä oli syöpä.

Schneider perusti Krafwerkin yhdessä opiskelukaverinsa Ralf Hütterin kanssa vuonna 1970 ja soitti aluksi huilua ennen kuin vaihtoi instrumentin syntetisaattoriin.

Seuraavina vuosina Kraftwerkin syntetisaattorimusiikki nousi listoille, mutta sillä oli myös valtava vaikutus aikansa popmusiikkiin eri puolilla maailmaa. Lopullinen läpimurto syntyi The Robots -singlen myötä.

Schneider erosi Kraftwerkista vuonna 2008 ja työskenteli viime vuodet omien musiikkihankkeidensa ja puhesyntetisoinnin parissa.

Korjattu 6.5. klo 21.10 Yhtyeen läpimurtokappale oli nimeltään The Robots, ei We Are The Robots, kuten uutisessa alun perin luki.

Lue myös:

Yksittäinen rumpukomppikin voi olla jatkossa suojattu: Kraftwerk-yhtye voitti 20 vuotta vanhan tekijänoikeuskiistan, EU:lta poikkeuspäätös

Euroopan lentoliikenteestä on tällä hetkellä pysähdyksissä 90 prosenttia. Euroopan ja Amerikan valtiot puskevat jopa miljardiluokan tukia lentoyhtiöiden selviämiseen.

Jossain vaiheessa koronakriisistä myös tullaan ulos. Yle kysyi kahdelta kansainväliseltä lentoalan asiantuntijalta, millaisia muutoksia lentomatkustamiseen on odotettavissa.

Milloin taas lennetään?

CG: Meidän laskelmamme lentoliikenteen toipumisesta perustuvat siihen, että voimme palata jonkinlaiseen kansainväliseen liikenteeseen vuoden loppuun mennessä. Liikenteen toipumisen pitäisi alkaa vuoden puolivälin jälkeen. Toden teolla lentoliikenne tulee takaisin vuonna 2022.

Mitä tapahtuu lippujen hinnoille?

CG: Lippujen hintoja määrittää kaksi kilpailevaa tekijää. Toisaalta öljyn hinta on erittäin matalalla. Polttoainekustannukset aiheuttavat 20-30 prosenttia lentoyhtiöiden kustannuksista. Toisaalta, jos keskipaikat joudutaan jatkossa pitämään tyhjinä, on vaikea saada liiketoiminnasta kannattavaa. Se puoltaisi hintojen nousua.

HJE: Lentoyhtiöt laskevat entistä tarkemmin, millä reiteillä kannattaa lentää suhteessa reittien tuottoihin. Asiakaskunta joillain Suomen reiteillä ei riitä. Lippujen hinnat saattavat nousta hieman.

Pääseekö Suomesta jatkossa yhtä hyvin maailmalle kuin ennen koronakriisiä?

CG: Hiljaisemmat reitit ovat vaaravyöhykkeessä matalasuhdanteen aikana. Mutta ne reitit ovat alueiden ihmisille hyvin tärkeitä, joten hallitusten pitäisi huolehtia siitä, että sellaisiakin reittejä voidaan pitää käynnissä.

HJE: Uskon, että Suomessakin täytyy varautua siihen, että joidenkin kotimaanreittien tarjonta heikkenee. Norjassa valtio tukee riittävän reittiverkon ylläpitoa, ehkäpä tämä yleistyy Suomessakin.

Millaista on lentokoneiden kyydissä ja lentoasemilla?

CG: Lennoilla käytetään kasvomaskeja vielä pitkään ja lentokoneet desinfioidaan huolellisesti. Jos nämä suhteellisen mittavat turvatoimet toteutetaan, keskipaikkoja ei välttämättä tarvitsisi pitää tyhjinä. Lentoasemilla saatetaan tehdä koronatestejä ja matkustajien ruumiinlämpöä mitataan.

Väheneekö liikematkailu?

CG: On melkoisen varmaa, että maailmantalouden taantuma on niin vakava, että yritysten on aiempaa vaikeaa kustantaa liikematkailua. Mutta se johtuu taloustilanteesta eikä ole mikään trendi. Videokonferenssien järjestämistä on tehty jo vuosia, enkä usko, että videopalaverit kykenisivät korvaamaan ihmisten tapaamisen.

HJE: Aiemmin kriisien perusteella lentoliikenne palaa kyllä entiselleen. Mutta toistaiseksi joillain yhtiöillä on turvallisuusmääräyksiä, jotka estävät liikematkustamisen. Uskon, että kun tällaiset rajoitukset poistuvat, liikematkustus lähtee heti käyntiin.

Mitä tapahtuu lentoyhtiöiden tavoitteille ilmastovastuullisuudesta?

CG: Ympäristökysymys on erittäin tärkeä. Kriisistä huolimatta lentoyhtiöt eivät ole luopuneet hiilineutraalin kasvun tavoitteestaan. Ennen koronakriisiä lentoteollisuus investoi valtavasti puhtaampaan kalustoon. Mutta nyt on saatava lentoliikenne toipumaan, ja se voi viedä vuoden tai kauemmin.

HJE: Uskon, että valtiot tulevat käyttämään tilaisuutta hyväkseen ja painostavat lentoyhtiöitä ilmastotoimiin. Kaikissa Pohjolan maissa tämä on hyvin tärkeä poliittinen kysymys. Esimerkiksi Ranskassa Air France on saanut suuren tukipaketin valtiolta. Ehtona tuelle siltä ollaan kieltämässä lennot kotimaan kohteisiin, joihin pääsee junalla alle kahdessa tunnissa ja 30 minuutissa.

Keskiviikkoillan A-studiossa käsitellään valtioiden miljarditukia lentoyhtiöille TV1:ssä kello 21:05.

Lue myös:

Yritykset koronakriisissä: Finnair tekee miljoonatappion joka päivä – valtio-omistaja on valmis "kaikkiin mahdollisiin järjestelyihin"

Finnairille koronalisäbudjetti perjantaina – elvytyspaketti ja kuntien tuki jäävät odottamaan poliittisia päätöksiä kesän alkuun

Ruotsi ja Tanska takaavat SAS:n 300 miljoonan euron lainan

Norwegianilla on edessä lippuhintojen korotuksia ja lentojen karsimista – Suomen lentojen kohtalosta ei vielä tiedetä

Britanniassa kolme lentokenttää määräsi matkustajat peittämään kasvonsa – Suomessa Finnair ja Finavia pohtivat asiaa

Uuden kieli- ja aikuislukion rakentaminen Itä-Helsingin Myllypuroon etenee. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden suurlukion rakentamisen edellyttämän asemakaavan muutoksen keskiviikkona.

Apulaispormestari Piia Pakarinen (kok) sanoo uuden kieli- ja aikuislukion täydentävän hyvin noin 10 000 oppilaan yhteistä kampusaluetta Itä-Helsingissä.

Uusi kieli- ja aikuislukio muodostaa yhteisen kampusmaisen alueen Metropolian ammattikorkeakoulun ja tulevan Stadin ammattiopiston kanssa.

– Oppilaitosten kokonaisuus antaa hienon mahdollisuuden esimerkiksi kaksoistutkinnon suorittajille, Pakarinen sanoo.

Helsingin kielilukion rehtorin Sanna Mannerin mukaan korkeakouluyhteistyö Metropolian kanssa on lukiolle erittäin hieno mahdollisuus.

– Uusi opetussuunnitelma myös velvoittaa lukioita tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja sitä onkin jo paljon, mutta se helpottuu, kun ollaan fyysisestikin lähempänä.

Rehtori: Lukioajan opinnot korkeakoulussa auttavat tulevaisuuden suunnittelua

Manner sanoo, että lukioaikana suoritetut opinnot korkeakoulussa auttavat opiskelijoita hahmottamaan jatko-opintosuunnitelmiaan.

Kielilukio toimii tällä hetkellä Itäkeskuksessa. Uusi rakennus on tarpeen, sillä nykyinen on huonokuntoinen ja liian pieni kasvavalle opiskelijamäärälle. Kielilukiolla on kielten ja kansainvälisyyden painotus.

– Meillä alkaa myös englannin- ja suomenkielinen linja elokuusta 2020 alkaen, Manner kertoo.

Uuden koulurakennuksen myötä opiskelupaikkojen määrä lisääntyy vajaasta 600:sta 900:an. Koulurakennukseen tulee lisäksi tilat noin 250 aikuislukiolaiselle, eli yhteensä opiskelijoita on lähes 1200.

Monikerroksisen rakennuksen piha aiotaan toteuttaa rakennuksen katolle tai terassille.

– Sinne tulee viherpiha. Tuleva tontti on niin pieni, että maan tasalle ulkoilupihan rakentaminen ei onnistuisi, Manner sanoo.

Tavoitteena on, että lukio aloittaisi toimintansa uudessa sijainnissa Myllypurossa elokuussa 2023. Mahdolliselle lukion laajennukselle löytyy tilaa viereiseltä viheralueelta.

Koronaepidemian aikaiset etäkoulun kouluruokajakelut ovat olleet kysyttyjä, mutta niissä jakamatta jääneet ruokakassit ovat ihmetyttäneet sosiaalisessa mediassa. Kiteellä ruoka-annoksia on jäänyt yli jopa koululuokallisen verran. Se on paljon pienessä, noin kymmenen tuhannen asukkaan kunnassa.

Isommissa kunnissa ruokakasseja on jäänyt jakamatta jopa satoja.

– Ruokaa jää vaihteleva määrä, eniten jää erityisruokavalioita. Viime keskiviikkona tilatusta noin 5 200 kouluruokakassista noin 200 ei hakenut kassiaan, kertoo Joensuun kaupungin hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoinen.

Yle uutisoi aiemmin huhtikuun puolivälissä, että noin puolet kunnista järjestää etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailun. Osa isoimmista kunnista on siirtynyt kouluruokailun tarjoamiseen vasta viime viikkoina. Esimerkiksi Tampereen kaupunki aloitti kouluruokajakelun maanantaina 18.4.

Hallitus päätti viime viikon keskiviikkona, että kouluihin palataan taas 14.5. Sitä ennen etäopiskelu ja kouluruokajakelut jatkuvat.

"Hävikkiä syntyy äkkiä"

Kuopion kaupungin koulujen kouluruuasta vastaavan Servica Oy:n palvelujohtaja Sari Karttunen kertoo, että Kuopiossa jaetaan kerrallaan noin 3 500–4 500 lämmittämistä vaille valmista ruoka-annosta kerrallaan. Hävikkiä ei ole juuri syntynyt.

– Mutta jos perheessä on monta lasta ja nämä perheet jättävät ruuan noutamatta, hävikkiä syntyy äkkiä. Toivomme, ettei ruokaa tilattaisi varmuuden vuoksi vaan niin, että se oikeastikin haetaan, Karttunen sanoo.

Kuopioaiheisessa Facebook-ryhmässä vanhemmat muun muassa kritisoivat sitä, että kouluruokajakelu asettaa kauempana asuvat koululaiset eriarvoiseen asemaan kuin koulun läheisyydessä asuvat lapset ja vanhemmat. Ruokakassin hakematta jättämisen syynä saattaa olla joissakin tapauksissa esimerkiksi se, että vanhempi on töissä ja kouluun on kotoa 20 kilometrin matka.

Oulun kaupungin Tilapalveluiden ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värttö kertoo, että Oulun kouluissa jaetaan kaksi kertaa viikossa 10 000 eväspakettia. Paketissa on muun muassa yksittäispakattu pääruoka, hedelmiä ja keittoja.

– Hakematta jääneitä paketteja on häviävän vähän, joten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Eväspakettijaon piirissä olevien lasten määrä on joka viikko kasvanut, Värttö sanoo.

Oulun Tilapalvelut lahjoittavat mahdollisesti yli jäävät eväspaketit pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille, kuten Kenttätien palvelukeskukselle. Keskuksella asuu ja ruokailee muun muassa päihdeongelmaisia ihmisiä.

Hävikkiä lahjoitetaan ruoka-apujakeluun Tampereella ja Joensuussa

Ruokahävikkiä ei varsinaisesti ole Tampereen kaupungin kouluruokajakelussakaan lainkaan, sillä mikäli ruokaa on jäänyt, se on toimitettu ruoka-apua tarjoaville toimijoille.

Ruoka-annoksia on jäänyt Tampereella yli muutamasta ylijääneestä muutamaan sataan jakelupäivästä riippuen.

– Hakematta jäänyttä ruokaa on jaettu ruoka-avun kautta esimerkiksi sitä tarvitseville lapsiperheille, kertoo johtava ohjaaja Tommi Helevirta Tampereen kaupungilta.

Helevirran mukaan kouluruokajakelun piirissä on Tampereella lähes 8 500 oppilasta.

Kouluruokaa on lahjoitettu ruoka-avun piiriin myös Joensuussa.

– Ruokia pyritään pakkaamaan vain sen verran kuin niitä näyttää päivässä menevän ja ne einesruoka-annokset, jotka jäävät yli ja joissa päivämäärä riittää, käytetään seuraavassa jakelussa. Muut lahjoitetaan ruoka-apujakeluun, Heini Lehikoinen kertoo.

Kiteellä taas osa jakamatta ruuasta säilyy ja voidaan hyödyntää myöhemmin, mutta osa ruuasta joutuu hävikkiin. Kiteen ruokakassissa kun on myös valmiita ruoka-annoksia.

– Kassiin on sisältynyt esimerkiksi tuore kotimainen kurkku. Se säilyy pitkään, ruokapalveluiden päällikkö Jaana Kuittinen Kiteeltä sanoo.

Sanktioita ei ole, mutta vanhempiin ollaan yhteydessä

Tampereella, Kiteellä, Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa ei ole päädytty noutokieltoihin tai muihin sanktioihin, vaikka kouluruuan haku olisi joskus jätetty tekemättä tai unohdettu. Sen sijaan esimerkiksi Joensuussa on korostettu, että ruuan haun voi tehdä joku muukin kuin lapsen vanhempi. Naapuri tai sukulainen voi esimerkiksi Joensuussa sovitusti noutaa lounaan vanhemman puolesta.

Lisäksi kunnat ovat ottaneet yhteyttä niihin vanhempiin, jotka ovat jättäneet ruuan toistuvasti hakematta. Vanhemmilta kysytään muun muassa, halutaanko ruokatilaus perua.

Peruskoulujen lähiopetukseen palataan taas 14.5. Siitä lähtien myös kouluruokailu tapahtuu kouluilla. Kouluruokailu vaatii lähiopetuksessakin erityisjärjestelyjä koronaepidemian vuoksi.

Millaisia ajatuksia noutamatta jääneet kouluruokakassit herättävät? Keskustele aiheesta alla. Keskustelu on auki 8.5. klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Heinola toimittaa ruokakassit kaukana noutopisteistä asuville koululaisille

Keskustan valtuustoryhmä: Etäopetuksessa olevien koululaisten ruoanjakelua pitää muuttaa Kuopiossa

Koronaviruksesta on tullut osa suurvaltakamppailua. Yhdysvallat syyttää Kiinaa epidemian päästämisestä valloilleen ympäri maailmaa. Kiina taas kehuu itseään maailman pelastajaksi, kun tiukkojen rajoitusten jälkeen arki on päässyt taas alkuun.

Mistä nokittelussa on kyse? Kirjeenvaihtajat Kirsi Crowley ja Mika Hentunen kokosivat Kiinan ja Yhdysvaltojen väitteet taustoineen.

1. Mistä virus on lähtöisin?

KIINA: Kiinan on ollut vaikea hyväksyä syyllisyyttä koronaviruksen liikkeellepanosta. Koronavirusepidemian alkupaikaksi on jäljitetty Wuhanin eläintori.

Kiinassa on levinnyt salaliittoteorioita, joissa syytetään Yhdysvaltoja epidemiasta. Kiinan valtion ohjaama Global Times -lehti epäili, että virus olisi lähtöisin Yhdysvaltain armeijan laboratoriosta. Kaksi kiinalaista lakimiestä on haastanut Wuhanissa Yhdysvallat oikeuteen väittäen, että virus olisi peräisin Yhdysvalloista ja Yhdysvallat olisi pimittänyt tietoa.

Financial Times -lehden mukaan länsimaiset tutkijat ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että virusta ei ole kehitetty laboratoriossa. Mutta ei ole täysin poissuljettua, etteikö tutkittavana ollut virus olisi voinut päästä vahingossa karkuun wuhanilaisesta laboratoriosta.

YHDYSVALLAT: Donald Trump on lähipiirinsä kanssa vihjaillut useaan otteeseen, että virus olisi lähtöisin Kiinasta Wuhanin laboratorioista. Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että amerikkalaisilla on tästä suuri määrä todistusaineistoa.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole vahvistaneet johtajien puheita viruksen alkuperästä, mikä herättää kysymyksiä Trumpin ja Pompeon todellisista motiiveista.

Yhdysvaltain katsotuin kaapeli-tv-kanava Fox News on uutisoinut viime viikkoina ahkerasti aiheesta. Kanavan näkemys tuntuu olevan, että Kiina yrittää salata viruksen alkuperää, joka olisi näissä Wuhanin laboratorioissa.

Trump on usein Fox Newsin haastateltavana ja kanavaa pidetään monissa asioissa suoranaisena Valkoisen talon äänitorvena, joten sen uutisoinnin arvioidaan heijastavan maan johdon näkemyksiä.

2. Miten maat ovat toimineet taudin hillitsemiseksi?

KIINA: Kiina hillitsi epidemiaa tiukoin rajoittein. Koulut, tehtaat ja monet työpaikat suljettiin. Epidemian ydinalue Hubein maakunta ja suuri osa maata määrättiin karanteeniin tammikuussa. Matkustusta rajoitettiin. Maaliskuun lopun jälkeen maassa on raportoitu nolla tai korkeintaan alle kymmenen tartuntaa päivässä.

Kiina on vaiennut siitä, että se olisi voinut hillitä pandemian leviämistä ratkaisevasti, jos se olisi ryhtynyt toimiin heti, kun lääkärit varoittivat uudesta viruksesta.

Kiina on kehunut vuolaasti toimiaan. Global Times kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että Kiina on taltuttanut epidemian ripeämmin kuin Yhdysvallat. Se on ylistänyt yksipuoluevallan kykyä tehokkaisiin toimiin. Tartuntojen ja kuolleiden määrä Yhdysvalloissa on ylittänyt reippaasti Kiinan lukemat.

Aasian kehityspankin entinen pitkäaikainen Kiinan edustaja Robert Wihtol sanoo Ylelle, että maan johdolle merkittävintä on nyt näyttäytyä vahvana oman kansan silmissä. Sille on luvattu vaurautta ja siksi johdon täytyy näyttää onnistuneensa.

Talous on kuitenkin kääntynyt laskuun. Jos epidemian jälkeen suuret joukot menettävät toimeentulonsa, arvostelu vallanpitäjiä kohtaan kasvaa.

– Kiinan hallinto ei halua myöntää tehneensä virheitä. Kiinan johto on tarjonnut kansalle hyvinvointia ja jatkuvaa elintason nousua. Varmasti joidenkin mielessä asetetaan kyseenalaiseksi hallinnon pätevyys, jos tunnustetaan, että virheitä on tehty, Wihtol pohtii.

YHDYSVALLAT: Presidentti Trumpin toiminta koronakriisissä on ollut poukkoilevaa. Tiedustelupalvelut ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat pitäneet Trumpia alusta alkaen ajan tasalla taudin etenemisestä, mutta siitä huolimatta hän vielä maaliskuun alussa vähätteli koko virusta.

Pari viikkoa myöhemmin Trump kuitenkin asetti kansainväliset matkustusrajoitukset ja antoi Yhdysvaltain sisäiset määräykset turvaetäisyyksistä sekä muusta suojautumisesta koronaa vastaan.

Trumpin valtuudet ovat rajalliset. Suurin päätösvalta koronatoimista Yhdysvalloissa muualla kuin maan ulkorajoilla on osavaltio- ja paikallistasolla.

Tiukimman linjan koronaan on ottanut suurin osavaltio Kalifornia. Siellä asetettiin liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia jo helmikuun lopulla. Kahdeksassa osavaltiossa ei sen sijaan ole missään vaiheessa rajoitettu liikkumista. Kaikkien näiden osavaltioiden kuvernööri on republikaani.

3. Miten maat suhtautuvat Maailman terveysjärjestöön WHO:hon?

KIINA: Kiina on korostanut WHO:n roolia pandemian torjunnan johtajana. Järjestöä on kuitenkin arvosteltu liian suopeaksi Kiinaa kohtaan.

WHO:n johtaja Tedros Ghebreyesus ylisti tammikuussa Kiinan yhteistyötä ja avoimuutta Pekingissä, vaikka Kiina ei ollut edes päästänyt WHO:n tutkimusryhmää epidemia-alueelle. Kiina oli viivytellyt ainakin viikkoja viruksesta tiedottamista WHO:lle.

Kun Yhdysvallat veti rahoituksensa pois, Kiina antoi WHO:lle 30 miljoonaa dollaria tukea.

Kiina ei ole antanut vieläkään WHO:lle kaikkea sen pyytämää tietoa viruksesta. Se jakoi viruksen geneettisen koodin tammikuussa, mutta se ei ole antanut esimerkiksi näytteitä elävästä viruksesta. Kiinan kieltäytyminen yhteistyöstä vaikeuttaa tutkimusta ja uusien tartunta-aaltojen estämistä.

YHDYSVALLAT: Trump keskeytti huhtikuun alussa WHO:n rahoituksen, koska pitää sen pandemian vastaisia toimia riittämättöminä. Se on kova isku järjestölle, jonka vuosibudjetista 15–20 prosenttia tulee Yhdysvalloista.

Trumpilla on toimilleen republikaanien tuki kongressissa. Moni konservatiivipäättäjä Yhdysvalloissa näkee YK:n alajärjestö WHO:n pelkkänä byrokraattisena rahareikänä, jonka tehtävistä yksityiset järjestöt selviytyisivät tehokkaammin.

Sen sijaan demokraatit ja ylipäätään kansainvälisesti suuntautuneet piirit Yhdysvalloissa ovat arvostelleet rahahanojen sulkemista varsinkin nyt, pandemian keskellä.

4. Miten suurvallat ovat kosiskelleet muita maita puolelleen?

KIINA: Kiina on harjoittanut koronavirusdiplomatiaa maailmalla. Se mainostaa avanneensa “terveyden silkkitien” suojavarustelahjoituksillaan.

Maailman suurin lääkintätuotteiden valmistaja teki ison numeron reilun sadantuhannen kasvosuojaimen lahjoituksesta Espanjaan. Kiina on lahjoittanut virustestejä ja suojatarvikkeita erityisesti maihin, joissa se on pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa Vyö ja tie -hankkeella. Muun muassa Serbia ja Italia kiittelivät vuolaasti Kiinalta saamaansa apua.

Ärtymys Kiinaa vastaan kuitenkin kasvaa tällä hetkellä, kun Kiina kehuu menestystään. Sitä on syytetty epidemian peittelystä alkuvaiheessa ja siten sen leviämisestä maailmalle. Kiinaa syytetään myös rasismista, disinformaatiosta ja painostamisesta.

Ranska suuttui Kiinan alentuvista kommenteista, joiden mukaan Ranska on jättänyt vanhukset kuolemaan hoitokoteihin. Ranska ja useat Afrikan maat ovat kutsuneet Kiinan suurlähettiläitä puhutteluun afrikkalaisten kohtaamasta rasistisesta väkivallasta koronavirusepidemian takia Kiinassa.

Arvosteluun Kiina on suhtautunut ärhäkästi. Kiina suuttui saksalaiselle Bild-lehdelle, joka vaati Kiinalta korvauksia Saksalle.

Australiaa Kiina varoitti suhteiden parantumattomasta rikkoutumisesta, kun Australia vaati riippumatonta tutkimusta koronaviruksen alkuperästä

Kiinan uskotaan painostaneen myös EU:ta sensuroimaan raporttia, jossa Kiinaa arvosteltiin COVID-19-tiedon vääristelystä. Euroopan parlamentin jäsenet vaativat nyt unionia selittämään tapahtuneen.

Kiina ei ota vastaan Yhdysvaltain tai muidenkaan maiden kritiikkiä. Kiina-tuntija Robert Wihtol sanoo, että Kiinan tiukka itsepuolustus viittaa myös presidentti Xi Jinpingin huoleen asemastaan epidemian hoitamisen takia.

– Varmasti se heikentää hänen asemaansa. Varmasti Kiinankin sisällä moni kyseenalaistaa, onko hän johtanut maata oikeaan suuntaan. Tästä ei puhuta avoimesti, mutta kansainvälisesti kysytään myös, onko hän oikea mies johtamaan Kiinaa tulevaisuuteen. Kiinan hyvin aggressiiviset puolustustoimet viittaavat siihen, että hänen asemansa on heikentynyt, Wihtol arvioi Ylelle.

YHDYSVALLAT: Trumpin ulkopolitiikan keskeinen linjaus on ollut “Amerikka ensin” eikä korona ole poikkeus.

Ulkopolitiikkaa ei ohjaa koko maailman, vaan Yhdysvaltain etu. Trump ei empinyt asettaessaan matkustuskiellot Kiinasta ja Schengen-maista Yhdysvaltoihin ja pysäyttäessään maahanmuuton Yhdysvaltoihin toistaiseksi.

5. Mihin toimenpiteisiin maat ovat ryhtyneet toisiaan vastaan?

KIINA: Näkyvintä on sanasota. Kiinan virallinen Xinhua-uutistoimisto on haukkunut amerikkalaispoliitikkoja kyvyttömäksi ja vastuuttomaksi eliitiksi, joka käyttää aseenaan rasismia. Raportointi on nostattanut kansallismielisyyttä Kiinassa.

Maaliskuussa Kiina hääti lähes kaikki New York Timesin, Washington Postin ja Wall Street Journalin amerikkalaistoimittajat. Työlupien perumisen ei nähdä suoraan johtuvan koronaviruskiistasta, mutta se tapahtui epidemian jo levittyä maailmalle.

Kiinaa ärsytti myös, että presidentti Trump nimitti COVID-19:ää kiinalaisvirukseksi.

YHDYSVALLAT: Yhdysvallat ja Kiina pääsivät vuoden alussa alustavaan sopuun kauppakiistoissaan. Sotakirveitä ei kuitenkaan ole vielä haudattu. Trump vihjasi huhtikuun lopussa, että hän saattaa asettaa Kiinalle uusia tariffeja.

Kiina lupasi kauppaneuvotteluissa lisätä tänä vuonna tuontiaan Yhdysvalloista ainakin 200 miljardin dollarin edestä, mutta tuo lupaus saattaa koronan takia jäädä lunastamatta.

Trump on jo iskenyt takaisin. Osana hätätilatoimia Yhdysvallat kielsi osien ja laitteistojen tuonnin ulkomailta voimalaitoksiinsa, mikä rokotti etenkin Kiinaa.

Ulkopolitiikan saralla Trump suututti Pekingin allekirjoittamalla maaliskuun lopussa Taipei Act -lain. Se velvoittaa Yhdysvaltain ulkoministeriön tukemaan ja vahvistamaan Taiwanin diplomaattisia suhteita kaikkialla maailmassa.

Republikaanit ja demokraatit valmistelivat lakia kongressissa sulassa sovussa keskenään. Tämä kertoo yleisestä Kiinan vastaisesta mielialasta Yhdysvalloissa.

Kiina nähdään Yhdysvalloissa uhkana taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.

6. Miten koronakriisin uskotaan muuttavan maiden suhteita?

KIINA: Kiina alkaa käyttäytyä entistä enemmän kuin maailman johtaja, kun Yhdysvallat vetäytyy sisäänpäin presidentti Trumpin Amerikka ensin -politiikan myötä. Kiinalle aukeaa entistä enemmän tilaa kansainvälisissä järjestöissä ja maissa, jotka ovat hanakoita ottamaan apua vastaan.

Kiina sulkeutunee myös entistä enemmän amerikkalaisilta ja kansainvälisiltä toimittajilta. Se ei näe kasvaessaan kansainvälisiä toimittajia yhtä tärkeäksi kuin ennen. Aiemmin heitä tarvittiin avaamaan tietoa Kiinasta maailmalle, jotta sijoittajat uskoisivat siihen. Kiina ei vahvistuessaan enää suvaitse maata kriittisesti arvioivia toimittajia.

Foreign Policy -lehti kuitenkin epäilee, että koronavirus muuttaisi globaaleja suhteita, koska Kiinan talous on heikentymässä ja sen propaganda ei tehoa maailmalla.

Kiina-tuntija Robert Wihtol arvioi, että kiista näyttää vakavalta koko maailman taloudelle.

– Maailman talouden toipuessa olisi hyvin vaikeaa, jos nämä kaksi erittäin tärkeää maata eivät pystyisi kommunikoimaan. Nyt näyttää siltä, että molemminpuolinen uhoilu jatkuu ainakin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin marraskuussa, Wihtol pohtii.

YHDYSVALLAT: Yhdysvaltain ja Kiinan suhteita leimaa epäluulo ja luottamuksen puute. Suhteet saattavat kohentua, jos demokraattien Joe Biden voittaa marraskuun presidentinvaaleissa, mutta tuskin ratkaisevasti. Mikäli Trump jatkaa presidenttinä, suhteiden odotetaan pysyvän kylminä tai muuttuvan jäätäviksi.

Sillä, kuinka pitkälle Trump vie vaatimuksiaan koronaviruksen alkuperän selvittämisestä ja kuinka pitkälle hän jatkaa Kiinan painostamista, voi olla suuri vaikutus maiden suhteisiin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että osana vaalistrategiaansa Trump etsii ulkopuolista syyllistä koronakriisiin. Se olisi ennen kaikkea Kiina.

Voit keskustella jutusta 8.5. kello 23 asti.