Helsingin yliopistollinen sairaala on laatinut Suomen muiden yliopistosairaaloiden kanssa ohjeet lasten riskiryhmistä koronavirukseen liittyen.
Koulusta ja päivähoidosta pois jäämistä suositellaan vain, jos lapsella on tiettyjä keuhko- tai sydänsairauksia sekä syöpähoidettaville tai elinsiirron saaneille ja tietyille lastenneurologisille potilaille. Näihin riskiryhmiin kuuluu alle yksi prosentti oppivelvollisista.
Yliopistosairaaloiden julkaiseman tiedotteen mukaan vaikean koronavirustaudin riski on matala terveellä lapsella tai jos perussairaus, kuten astma tai sydänsairaus on hoitotasapainossa. Myöskään diabetestä sairastavat lapset joilla ei ole merkittäviä lisäsairauksia, eivät kuulu riskiryhmään.
Jos lapsella ei ole ollut rajoituksia lähiopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa influenssa- tai hengitystieinfektiota aiheuttavan RSV-viruksen kaudella, ei ole yliopistosairaaloiden suosituksen mukaan syytä jäädä pois päivähoidosta tai koulusta myöskään koronavirusepidemian takia.
Kymenlaakson sote-kuntayhtymän alueella asunut iäkäs henkilö on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin tänään torstaina.
Henkilö kuului perussairautensa takia riskiryhmään.
Kyseessä on Kymenlaakson ensimmäinen koronavirustartuntaan liittyvä kuolema.
Kymsote ei anna kuolemantapauksesta lisätietoja yksityisyyden suojaamiseksi.
Kymsoten alueella on todettu tähän mennessä yhteensä 38 koronavirustartuntaa. Sairaalahoidossa on kaksi potilasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa on kuollut COVID-19-tautiin 252 ihmistä. Eniten kuolemantapauksia on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kuolemantapauksia on myös Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Virusinfektioilla voi tutkimusten mukaan olla yhteys ykköstyypin eli niin sanotun nuoruusiän diabeteksen syntyyn.
Infektiot voivat laukaista elimistössä autoimmuunihyökkäyksen, joka vaikuttaa diabeteksen syntyyn.
Ruotsalais-suomalaisessa tutkimuksessa on kehitetty jatkotutkimuksia varten rokote, joka voisi suojata taudilta. Rokote perustuu enterovirusinfektion estämiseen.
Hankkeessa oli mukana Tampereen yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Jyväskylän yliopiston virustutkijoita.
Arviolta 50 000 suomalaista ja 50 000 ruotsalaista sairastaa ykköstyypin diabetesta. Taudin syntymekanismeja ei tarkalleen tunneta, mutta sen puhkeamiseen tiedetään liittyvän sekä geneettisiä tekijöitä että ympäristötekijöitä.
Yksi taudin puhkeamiseen liittyvistä syistä voi liittyä hyvin yleisesti esiintyviin enteroviruksien aiheuttamiin infektioihin.
Enteroviruksien alaryhmään Coxsackie B -viruksiin kuuluvat kuusi kantaa ovat yleisiä flunssan aiheuttajia.
Tutkijoiden mukaan kyseisten CVB-virusten aiheuttamilla infektioilla on osuus ykköstyypin diabeteksen kehittymiseen. On mahdollista, että infektio laukaisee elimistössä autoimmuunihyökkäyksen, joka kohdistuu haimassa oleviin, insuliinia tuottaviin beetasoluihin.
Rokote todennäköisesti suojaa enterovirusinfektiolta
Tutkimuksissa on seurattu useiden vuosien ajan lapsia, joilla on geneettisen riski sairastua ykköstyypin diabetekseen. Ne osoittavat, että CVB-infektiot voivat olla ykköstyypin diabetesta aiheuttava tekijä.
Yhteyttä infektioiden ja diabeteksen kehittymisen välillä ei kuitenkaan ole vielä varmasti todistettu.
Tutkijat ovat nyt valmistaneet rokotteen, joka suojaa kaikilta kuudelta tunnetulta CVB-viruskannalta.
Eläinkokeissa rokote suojaa CVB-virustartunnan saaneita hiiriä sairastumasta ykköstyypin diabetekseen. Rokotetta on testattu myös reesusapinoilla, joilla on hyvin samanlainen genetiikka kuin ihmisillä.
Näillä eläimillä rokote toimi hyvin ja aiheutti vasta-aineita CVB-viruksille. Tulokset viittaavat siihen, että rokote voisi suojata virukselta.
Amerikkalainen lääkeyhtiö on aloittamassa rokotteen kliiniset tutkimukset ihmisillä.
Jos rokote on turvallinen, se voisi suojata myös lapsia, joilla on geneettinen riski sairastua ykköstyypin diabetekseen.
– Toiveemme on, että rokote osoittautuu tehokkaaksi ja että sitä voidaan antaa lapsille, sanoo ykköstyypin diabeteksen professori Malin Flodström-Tullberg Karoliinisen instituutin lääketieteelliseltä laitokselta.
Helsinki ei aio maksaa lapsille tai perheille etäopetuksen aikana säästyneitä kouluruokarahoja.
Sen sijaan kaupunki maksaa ruokia valmistavalle omalle liikelaitokselleen täysimääräisen hinnan, vaikka ruokailijoiden määrä on romahtanut.
Kaupunki maksaa myös lähes kolmanneksen normaalista kuukausimaksusta jättimäisille ruokafirmoille hyvitystä, vaikka koululaiset eivät todellisuudessa aterioita söisikään.
Säästyneillä rahoilla kustannetaan myös muita koronan aiheuttamia menoja ja niillä tuetaan muun muassa yksityisen päivähoidon järjestäjiä.
Paljonko rahaa säästyy, kun koululaiset lakkasivat syömästä kouluruokaa?
Ruokailijoiden määrä romahti kertaheitolla, kun kymmenet tuhannet peruskoululaiset lakkasivat syömästä kouluruokaa, kun koulut suljettiin 15. maaliskuuta.
Helsinki kertoo keskimääräiseksi kouluaterian hinnaksi kaksi euroa. Kouluruokaan on budjetoitu 24 miljoonaa vuodessa.
Kaupungin peruskouluissa on 44 200 lasta. Jos he kaikki olisivat syöneet normaalisti kaksi kuukautta kouluruokaa, ruokaan olisi huvennut miljoonia euroja.
Poikkeusoloissa ensimmäisen kuuden viikon aikana ruokailijoita oli kaupungin antamien lukujen mukaan 1 500. Viimeisen kahden viikon aikana heitä on 10 200, joista 9 000 syö annospakattua noutoruokaa. Noutoruoka on kaupungin ja ruuan valmistajien mukaan kalliimpaa kuin koulussa tarjottava ruoka. Ne eivät kuitenkaan osaa kertoa, kuinka paljon kalliimpaa se on.
Hyvin karkealla laskelmalla säästöä olisi ruokailijoiden määrän romahdettua pitänyt syntyä miljoonia euroja.
Helsingin kaupungilta kuitenkin kerrotaan Ylelle, että säästöä arvioidaan syntyvän poikkeusaikana kouluruokailusta vai noin 600 000 euroa.
Mistä tämä johtuu, että summa on pienempi kuin voisi äkkiseltään olettaa? Mihin oletetut, säästetyt miljoonat katoavat?
Eivät ainakaan lasten suihin. Se selvisi, kun Yle alkoi selvittää soppaa.
Asian tekee merkittäväksi se, että lain mukaan kaikilla opetukseen osallistuvilla on oikeus täysipainoiseen, maksuttomaan ateriaan. Poikkeusoloissa valmiuslainsäädäntö antaa opetuksen järjestäjille hieman armoa ruokailun järjestämisessä.
– Poikkeusolojen aikana kouluruokailua on velvollisuus järjestää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa, sanoo eduskunnan oikeusasiamiehen sihteeri Kristiina Kouros.
Eduskunnan sivistyslakivaliokunta on kuitenkin painottanut valmiuslakia säädettäessä, että kouluruokailu ja oppilashuolto järjestettäisiin mahdollisimman kattavasti poikkeusoloissa.
Helsinkiläislapset saivat noutolounaan vasta kuuden viikon odottelun jälkeen – takautuvasti ruokarahoja ei makseta
Kun koulut menivät kiinni, Helsinki halusi tarjota kaikille koululaisille poikkeusoloissa lämpimän aterian. Aluksi se tarjosi etäopiskelijoille mahdollisuutta käydä kouluilla syömässä. Lähiopetuksessa olevien lisäksi lounaalla kävi vain muutama sata koululaista.
Noutolounaan järjestämisessä kaupungilta kului lähes kuusi viikkoa aikaa. Lämmitettäviä, yksittäispakattuja annoksia alettiin jakaa vasta 24. huhtikuuta.
Helsinki ei kuitenkaan aio maksaa takautuvasti ruokarahoja etäopetuksessa olevien koululaisten perheille esimerkiksi maksusitoumuksina ruokakauppaan, kuten jotkut kunnat ovat tehneet.
Esimerkiksi Varkaudessa, Joroisissa jaVirolahdellakoululaisen huoltajat ovat voineet ostaa kaupasta ruokaa kolmella tai jopa neljällä eurolla päivässä lasta kohden takautuvasti 18.3. eli siitä lähtien, kun koulut menivät kiinni.
Jos Helsinki maksaisi koululaisille ruokarahaa vaikkapa tuolta kuudelta viikolta, jolloin ei noutolounaita jaettu, se tekisi 60 euroa lasta kohden. Tuollainen raha ruokaan voi olla monelle perheelle hyvinkin merkittävä. Varsinkin, jos perheessä on monta koululaista.
– Maksusitoumus eli ateriakorvaus on päätetty tarjota vain erityiskuljetuksen piirissä oleville oppilaille. Muuten olemme halunneet tarjota ruoan, kirjoittaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sähköpostissa.
Hän perustelee päätöstä myös sillä, että maksusitoumuksella hankitut ruuat eivät välttämättä menisi aina juuri koululaisten ruokiin.
Helsingissä kaikkiin ruoka-annoksiin kuuluu yksi lisuke. Poikkeusajan noutoannoksissa se on yleensä tomaatti, omena, appelsiini tai kurkkupala. Leivän saa mukaansa vain keiton kanssa.Elina Jämsén / Yle
Kaupungin omalle liikelaitokselle rahaa virtaa samaan malliin kuin aiemmin, vaikka ruokailijoiden määrä on romahtanut
Kaupungin laskujen mukaan säästöä peruskoululaisten ruokakuluissa poikkeusaikana tulisi 600 000 euroa.
Helsingin kaupunki ei kerro millaisella laskutoimituksella tuo yli puolen miljoonan summa on saatu.
Lukuisten sähköpostien ja kyselyiden jälkeen kävi ilmi, että kaupunki maksaa omalle liikelaitokselleen samaa korvausta ruuista kuin se maksaisi normaalistikin, vaikka ruokailijoita on murto-osa normaalimäärästä.
– Palvelukeskus Helsinki saa saman summan kuin normaalioloissa. Se kuitenkin pitää keittiöt auki kouluilla, jotta lähiopiskelussa olevat lapset voivat saada kouluruuan koululta. Lisäksi etäopiskelijoiden noutoannosten kustannukset katetaan samalla summalla, kirjoittaa toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
Normaalisti Palvelukeskus Helsingin keittämiä ruokia syödään yli 130 peruskoulussa. Annoksia tehdään kuusi miljoonaa vuodessa. Poikkeusaikana Palvelukeskus tarjoaa ruokaa noin viidessäkymmenessä koulussa ja yli viidessäkymmenessä noutoruokapaikassa.
– Noutoruoka-ateria maksaa enemmän kuin normaali koulussa tarjottava ateria. Pakkausmateriaalit, annosten jakoon ja pakkaamiseen käytettävä työ, kuljetukset, tuotanto eri paikassa kuin normaalisti ja aterian sisältö vaikuttavat hintaan ja lisäävät kustannuksia, Pohjolainen sanoo.
Noutoruoka on kaupungin mukaan kalliimpaa, mutta kuinka paljon enemmän noutoruoka maksaa? Sitä eivät osaa toimialajohtaja eikä Palvelukeskus kertoa.
– Juuri nyt ei ole vielä antaa tarkkaa lukua per annos, koska Palvelukeskus Helsingin kustannukset sisältyvät heidän normaaliin kuukausilaskutukseen ja emme vielä tiedä tarkkaa annoshintaa, selittää Pohjolainen.
Kaupungin omistaman Palvelukeskuksen kehystarkastuksessa huomioidaan loppuvuonna toteutuneet oppilasmäärät, joiden mukaan tarkat summat lasketaan. Kehystarkastus tehdään lokakuussa, jolloin myös noutoaterioiden hinta paljastuu.
Palvelukeskus Helsingistä kerrotaan, että se ei ole lomauttanut ruokalahenkilökuntaansa ruokailijamäärien vähentymisen vuoksi.
Helsinki maksaa lounasjäteille satojen tuhansien hyvityksiä koululaisten ruokarahoilla: "Me maksamme niille, että ne eivät mene konkurssiin"
Sen lisäksi, että laskutus juoksee Palvelukeskus Helsingille normaalisti, kaupunki maksaa lasten ruokailuun normaalisti kuluvista rahoista puoli miljoonaa euroa ostopalveluyrityksille riippumatta siitä, montako ruoka-annosta ne valmistavat.
Tätä satojen tuhansien eurojen arvoista hyvitystä saavat seuraavat jättiyritykset: lähes 120 miljoonan liikevaihdolla koko Etelä-Suomessa Hämeenlinnaa myöten operoiva Helsingin kaupungin omistama Palmia, Pohjoismaiden suurinta lounasruokabisnestä pyörittävä miljardibisnes Compass Group, jonka lounaspalveluita tuotettiin aiemmin nimillä Fazer tai Amica, sekä ranskalainen 22 miljardin liikevaihdolla maailmanlaajuisesti toimiva Sodexo.
Nämä yritykset ovat kaupunginvaltuuston kilpailuttamia ja ne myyvät kymmenille peruskouluille ruokaa. Yritysten normaalikuukausimaksusta maksetaan lähes kolmannes riippumatta siitä, montako annosta ruokaa ne tekevät.
– Kaupunki on linjannut, että palvelun tuottajille kompensoidaan toimintaa, että ne eivät mene konkurssiin tai että he eivät pystyisi järjestämään uudelleen ruokailua, kun kouluruokailu alkaa, Pohjolainen sanoo.
– Me maksamme palveluntuottajille ruokailijamäärästä riippumatta 32 prosenttia normaalista kuukausilaskutuksesta ja sen lisäksi syödyt ateriat. Eli me maksamme heille jotakin, koska heillä on menoja koko ajan, vaikka ruokailijoita ei ole.
Tarkoittaako tämä sitä, että yrityksille maksetaan rahoja, jotka kuuluisivat lasten ruokailuun? Ja kuten todettua, osa kunnista maksaa jälkikäteenkin ruokarahat lapsille.
Maksetaanko siis yrityksille eräänlaista yritystukea lasten ruokarahoilla? Maksaako Helsinki yrityksille siitä, että yritysten työntekijät saavat pitää paikkansa koululaisten kustannuksella?
Toimialajohtajan vastaus on lyhyt ja ympäripyöreä.
– Kouluruokailu on järjestetty hyvin eri tavalla eri kunnissa. Palveluntuottajilta täytyy tiedustella lomautuksista, niistä en ihan tarkkaan tiedä.
Yrityksiltä kuitenkin heruu hyvin vähän tietoa koronan ja kouluruokailun vähentymisen vaikutuksista.
Palmiasta vastataan, että se on joutunut lomauttamaan työntekijöitä koronan takia Helsingin kaupungin peruskoulujen toimipisteissä.
Sodexolta sanotaan, että koronan aiheuttamilla poikkeusoloilla on ollut luonnollisesti vaikutusta liiketoimintaan, mutta ei pelkästään kouluruokailun vähenemisen takia. Sodexo huolehtii vain yhden Helsingin peruskoulun ruokapalveluista.
Compass Groupista kerrotaan, että se on joutunutlomauttamaan suurimman osan ravintolahenkilökunnastaan kouluilta suhteuttaakseen toimintaansa asiakastarpeeseen.
Mitään varsinaista konkurssiuhkaa eivät yritykset mainitse aiheutuvan juuri helsinkiläisten kouluruokien vähenemisen vuoksi.
Kukaan yrityksistä ei vastaa kysymykseen siitä kuinka paljon rahassa kaupungin maksama 32 prosentin hyvitys on. He sanovat sen olevan liikesalaisuus.
Yritykset eivät myöskään kerro mikä on heidän hintansa normaalille kouluruoka-annokselle ja noutoruualle. Palmia ei tosin tarjoa noutoruokaa poikkeusoloissa ollenkaan.
Monen monituisen sähköpostiviestin jälkeen kaupungin toimialajohtaja Pohjolainen vastaa, että yrityksille maksettu hyvitys on yhteensä satoja tuhansia euroja.
– Hyvitys on karkeasti saman suuruinen kuin syntyvä säästökin eli reilun puolen miljoonan luokkaa. Säästössä on huomioitu myös syntyvät lisäkustannukset ruokailun erityisjärjestelyistä eli matematiikka ei ole ihan suoraviivaista.
Suoraviivaista matematiikka ei se ei totisesti ole.
Pohjolainen ei osaa sanoa miten suuri osuus milläkin yrityksellä lasten kouluruokailusta kaikkiaan tulee olemaan tänä vuonna.
– Kilpailutettujen palveluntuottajien osuus on kasvanut alkuvuonna ja se muuttuu vielä tämän vuoden aikana.
Etäkoululaiset ovat voineet noutaa luonaan koululta vasta poikkeusajan loppupuolella. Valittavana on ollut kotona erillisellä lautasella lämmitettävä kasvisruoka- tai sekaruoka-annos.Elina Jämsén / Yle
Ruokarahoilla hyvitetään myös yksityistä päivähoitoa
Säästyneillä ruokarahoilla paikataan myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ammottavia aukkoja.
Ruokarahoilla kustannetaan Pohjolaisen mukaan myös saamatta jääneitä asiakasmaksuja sekä kompensoidaan yksityisen päivähoidon toimintaa.
Eli toisin sanoen korvataan rahalla yksityisen päivähoidon kustannuksia. Tällä hetkellä arvio on, että yksityisen varhaiskasvatuksen järjestäjille lisätuki olisi kaksi miljoonaa.
– Korvausta maksetaan enintään 289 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tämä on kaupungin järjestämän varhaiskasvatuksen enimmäismäärä. Lisäksi hyvitetään kaupungin päiväkodeissa asiakasmaksuja poikkeusolojen ajan, Pohjolainen selventää.
Helsinki lopettaa noutoruuan tarjoilun, vaikka osa riskiryhmiin kuuluvista koululaisista jäisi kotiin lääkärintodistuksella
Helsingin kaupunki on ilmoittanut, ettei se ei jatka noutoruokien jakoa 14.5. alkaen, vaikka osa koululaisista jäisi kotiin jos he tai heidän perheenjäsenensä kuuluisivat riskiryhmään.
Jos koululaisten oppivelvollisuus kuitenkin yhä jatkuu, maksuton ruokailu kuuluu lain mukaan kaikille perusopetukseen osallistuville.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ei oteta vielä kantaa pitäisikö kotiin jääville järjestää ruokailumahdollisuus.
Kansliasta todetaan, että laki kouluruokailun järjestämisestä on sama kuin ennen.
Vaikka peruskoululaisten noutoruokajakelu loppuu, ammattikoululaisille on ainakin Palvelukeskus Helsingin mukaan tulossa noutoruokakasseja jaettavaksi 18.5. alkaen.
Kaupunki on luvannut kertoa koronan koulujen avaamiseen liittyvistä erityisjärjestelyistä tänään 7.5.
Saivatko lapset lain mukaisen ruokansa etäopetuksen aikana?
Peruskoululaisten etäopetuksen aikana syntynyttä kouluruokasoppaa keitetään jatkossa myös eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.
Siellä selvitetään, ovatko koululaiset saaneet lain mukaisen aterian poikkeusolojen aikana.
– Me tutkimme kouluruokailun järjestämisestä jo saapuneet ja mahdollisesti vielä saapuvat kantelut. Toistaiseksi selvityksiä on pyydetty viiteen kanteluun liittyen viidestä eri kunnasta eri puolilta Suomea, kirjoittaa sähköpostilla Kristiina Kouros eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
Osassa kanteluista on kyse siitä, että kouluruoan noutaminen ei koulukyyditysten lakkautusten vuoksi ole oppilaalle mahdollista. Osassa kyse on siitä, että kouluruokailun saaminen on edellyttänyt asiointia sosiaalitoimessa, kertoo Kouros.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies tutkii lisäksi oma-aloitteisesti etäopetuksessa olevien perusopetuksen oppilaiden kouluruokailun toteutumisen poikkeusolojen aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriön on annettava selvitys kesäkuun puoleen väliin mennessä siitä, miten se on ohjeistanut kuntia kouluruokailun järjestämisessä ja esiin tulleista ongelmista.
Hallitus on mahdollisesti altistunut koronavirukselle. Kaikki ministerit on nyt siirretty etätöihin ja tälle päivälle suunniteltu kyselytunti on peruttu. Altistuminen on tapahtunut tiistaina hallituksen neuvotteluissa Säätytalossa.
Tapahtumaketju on lähtenyt liikkeelle siitä, että sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) ovat olleet samassa tilassa henkilön kanssa, jolla epäillään koronavirustartuntaa.
Henkilö on nyt testattu ja testitulos pitäisi valmistua kahdessa päivässä.
Altistumisen jälkeen ministerit Pekonen ja Haatainen ovat osallistuneet hallituksen neuvotteluihin.
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan neuvottelut on järjestetty Säätytalon eri huoneissa etäyhteydellä toisiinsa, mutta neuvotteluiden ulkopuolella on ollut yksittäisiä kohtaamisia ministereiden välillä.
Kaikki ministerit on nyt siirretty etätöihin ja tälle päivälle suunniteltu kyselytunti on peruttu. Hallituksen etätyöskentelyssä on kyse varotoimenpiteestä.
– Pääministeri on tehnyt päätöksen, että varotoimena kaikki ministerit siirtyvät etätöihin toistaiseksi ainakin kuluvan viikon loppuun asti. Valtioneuvosto jatkaa työskentelyään normaalisti etäyhteyksien avulla, valtioneuvoston tiedotteessa sanotaan.
Intian itärannikolla ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut ja useita satoja on joutunut sairaalaan kemikaalitehtaalla tapahtuneen kaasuvuodon vuoksi, kertoo poliisi.
Tiedot uhrien määrstä vaihtelevat. Poliisi kertoo uutistoimisto Reutersille, että kuolleita olisi ainakin yhdeksän. Yli 300 ihmistä on viety sairaalaan ja 1 500 evakuoitu.
Onnettomuus sattui yöllä Andra Pradeshin osavaltiossa 14 kilometrin päässä Visakhapatnamin kaupungista. LG Polymers -yrityksen operoima tehdas sijaitsee satamakaupunki Visakhapatnamin laitamilla Andhra Pradeshin osavaltiossa. Kaupungissa ja sitä ympäröivällä alueella asuu noin viisi miljoonaa ihmistä.
Yhtiö kertoo, että vuoto on saatu hallintaan ja sen syytä tutkitaan.
Pelastustoimia koordinoiva B. K. Naik. kertoo, että ihmisiä oli vaipunut tajuttomuuteen, kun he ovat olleet nukkumassa. Viranomaiset ovat tarkastaneet taloja ihmisten saamiseksi sairaalaan. He tarvitsevat happihoitoa ja raikasta ilmaa, hän selvitti.
Poliisin mukaan kaasua oli vuotanut kahdesta 5 000 tonnin säiliöstä, jotka oli jätetty vartioimatta koronarajoitusten vuoksi.
– Säiliöiden jättäminen huomiotta johti kemialliseen reaktioon. Säiliöt kuumenivat ja kaasua pääsi vuotamaan. Lähdimme paikalle heti kun paikalliset asukkaat hälyttivät meidät. Kaasua oli ilmassa niin paljon, ettemme voineet olla paikalla muutamaa minuuttia kauempaa, selvitti poliisin apulaispäällikkö Swaroop Rani.
Vuoto poiki paniikin
Intian median mukaan kaasuvuoto johti paniikkiin usean kilometrin säteellä tehtaasta. Paikan päältä otetuissa kuvissa näkyy jalkakäytäville lyyhistyneitä ihmisiä, jotka näyttävät tajuttomilta. Monet kärsivät hengenahdistuksesta tai pahoista iho- ja silmäoireista.
Intian lähihistorian pahin teollisuusonnettomuus tapahtui joulukuussa 1984 Bhopalissa maan keskiosassa. Kaasuvuoto Union Carbide -yhtiön kemikaalitehtaalta johti ainakin 3 500 ihmisen välittömään kuolemaan. Virnaomaisten myöhempien tilastojen mukaan ainakin 100 000 ihmistä sairastui onnettomuuden seurauksena.
Onnettomuus vaikuttaa edelleen ihmisten elämään kaupungissa: muun muassa lasten sairaudet ja vauvojen epämuodostumat ovat yleisiä.
Suomalaiset hakevat huimaa tahtia Kelan työttömyysturvaa. Hakemusten määrä on yli kolminkertaistunut maalis-huhtikuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Kaikkiaan hakemuksia jätettiin Kelaan yli 120 000 kappaletta maaliskuun puolivälin ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Viime vuoden vastaavana aikana hakemuksia tuli 38 000 kappaletta.
Kasvua on kaikissa ikäryhmissä, maakunnissa sekä naisissa että miehissä. Tiedot käyvät ilmi taloustutkimusyksikkö Helsinki GSE:n tekemästä analyysistä.
Raportti perustuu Kelan hakemusdataan, jota tutkijat ovat yhdistäneet esimerkiksi verottajan tietoihin hakijoiden ammattitaustasta.
Tulosten mukaan eniten Kelan työttömyysetuuksia ovat hakeneet nuoret, 20–24-vuotiaat naiset. Ikäryhmän naiset jättivät maalis-huhtikuussa Kelaan yli 12 000 hakemusta. Viime keväänä määrä oli selvästi alle 5 000 hakemusta.
Kelan saamien työttömyysturvahakemuksien määrä on kasvanut yli 200 prosenttia koronakriisin aikana viime vuoteen verrattuna.Samuli Huttunen / Yle
Myös nuoret miehet ovat hakeneet tänä keväänä Kelalta työttömyysturvaa tiuhaan, mutta kasvu on loivempaa kuin naisilla.
Tilannetta selittää se, että koronaepidemian torjuntatoimet ovat iskeneet kovaa erityisesti naisvaltaisiin palvelualoihin.
– Sama näkyi jo aiemmin lomautus- ja irtisanomistilastoissa, eli kriisi tuntuu osuvan erityisesti nuoriin naisiin. Tätä selittävät varmasti ainakin osin ammatit, joissa he toimivat, sanoo Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen.
Kelalta voivat hakea työttömyysturvaa työntekijät, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työntekijöitä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan tai joiden työhistoria on lyhyt.
Kelan työttömyysetuuksiin kuuluvat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Koronakriisi iskee työelämässä koviten nuoriin. Samuli Huttunen / Yle
Palvelualoilla on rytissyt kovaa
Raportista selviää myös, mihin ammattiryhmiin koronaepidemia on kolahtanut koviten. Naisista eniten hakemuksia ovat jättäneet myyjät, kampaajat ja lähihoitajat.
Miehistä työttömyysturvaa ovat hakeneet eniten ravintolatyöntekijät, kuljettajat ja myyjät.
Hakemusmäärien kasvu on ollut kovinta Uudellamaalla, jossa nousua on huimat 300 prosenttia viime kevääseen verrattuna.
Kasvu on ollut erittäin voimakasta myös Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Lapissa.
Selvityksen perusteella myös asumistukea on haettu koronakeväänä selvästi viime kevättä enemmän. Kasvu on ollut kovinta Uudellamaalla, missä yleisen asumistuen hakemusmäärät kasvoivat yli 60 prosenttia viime kevääseen verrattuna.
Asumistukihakemukset ovat kasvaneet erityisen rajusti Uudellamaalla, missä talous perustuu vahvasti palveluihin ja missä asuminen on kallista.Samuli Huttunen / Yle
– Tämä indikoi selvästi sitä, että koronakriisi on osunut jo ennestään aika heikossa taloudellisessa asemassa oleviin kotitalouksiin, jotka ovat aiemmin pärjänneet ilman asumistukea, Toivanen sanoo.
Entä kuinka iso lasku Kelalle hakemustulvasta koituu?
– Huimista prosenttikasvuista voi lähteä jo päättelemään, että suhteessa aiempaan kasvu tulee olemaan huomattavaa, hän sanoo.
Helsinki GSE (Graduate School of Economics) on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteishanke. Kela-tukia koskevaan selvitykseen voit tutustua tästä.
Hallitus kertoi maanantaina toimista, joilla Suomea avataan pikkuhiljaa toukokuun puolesta välistä lähtien.
Yle kysyi neljältä infektiosairauksien ja virologian asiantuntijalta, mitä hallituksen hybridiksi kutsutusta strategiasta pitäisi taudin leviämisen kannalta ajatella.
Miten kuvailisit hallituksen koronalinjauksia?
Heikki Peltola, infektiotautiopin emeritusprofessori
Jos sillä tarkoitetaan sitä, että nyt aletaan vihdoinkin vapauttaa aika monia asioita, niin ilman muuta olen sen kannalla. Mitä nopeammin vapautetaan rajoituksia, sitä parempi.
Emeritusprofessori Heikki Peltola ei usko, että enää koetaan isoa koronainfektiohuippua. Kari Sarkkinen
Anu Kantele, infektiosairauksien professori, Helsingin yliopisto
Tämä on talouden ja terveyden tasapaino, jota on pakko seurata. Hallituksen linja on järkevä, kun se tehdään vähä vähältä ja koko ajan seurataan missä mennään, jolloin voidaan tarvittaessa kiristää takaisin.
Asko Järvinen, infektiosairauksien ylilääkäri, HUS
On selvä, ettei koko yhteiskuntaa voi pitää kiinni loputtomiin. Meillä on varaa voimakkaimpien rajoitusten purkuun. Nyt on tärkeää, ettei meidän ihmisten käyttäytyminen muutu, vaan pidetään yhä etäisyyttä, ei pärskitä eikä kokoonnuta isoihin väkijoukkoihin.
Olli Vapalahti, virologian professori, Helsingin yliopisto
Yhteiskuntaa voidaan avata, mutta varovasti. Vaikka kielloista siirrytään vapaaehtoisuuden tielle, on hyvä muistaa, etteivät määräyksetkään toimi, jos ihmiset eivät halua niitä noudattaa. On siis tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, miksi ohjeita ja määräyksiä annetaan. Ja vielä, määräyksiä voi tulkita monella tapaa. On esimerkiksi eri asia, kokoontuuko 50 ihmistä sisätiloihin vai ulos, jossa tartuttamisriski on selvästi pienempi.
Virologi Olli Vapalahti olisi varovainen avaamaan yhteiskuntaa.Kalevi Rytkölä / Yle
Olisiko viruksen tukahduttaminen ollut järkevämpää?
Muun muassa 46 tutkijaa ja asiantuntijaa vaati hallitukselle lähettämässään avoimessa kirjeessä taudin tukahduttamista.
Vapalahti: Etelä-Koreassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa tukahduttaminen on onnistunut. Suomi muistuttaa monella tapaa Uutta-Seelantia, joten ei se mahdotonta olisi. Toki meillä on naapureita, joissa tautitilanne on erilainen. Tukahduttaminen ei silti tarkoita sitä, että tautitapauksia ei olisi lainkaan. Tärkeää on rajoittaa viruksen kiertoa.
Kantele: Periaatteessa se olisi paras vaihtoehto. Elämme kuitenkin globalisoituneessa maailmassa, ja Suomen täytyy ottaa huomioon myös se, mitä muissa maissa tapahtuu. Jos siihen mentäisiin, rajat pitäisi pitää kiinni niin pitkään, eikä se käytännössä olisi mahdollista. Tukahduttaminen ei onnistuisi lopullisena ratkaisuna.
Peltola: Ei, koska se olisi vienyt vielä enemmän resursseja kuin nyt. Tukahduttaminen on periaatteessa toimiva linja, kuten on nähty muutamissa paikoissa, mutta siihen liittyy se pulma, että sieltä takaa se virus taitaa tulla, kun tukahduttaminen lopetetaan.
Järvinen: Varmaan se olisi mahdollista ja paikoin se on onnistunutkin, sillä Suomessa on alueita, joissa tautia ei juuri ole esiintynyt. Mutta nyt pitää katsoa pidemmälle. Koska tautia kuitenkin on muualla maailmassa, kuinka monta vuotta, tai jopa kymmentä vuotta, rajoja voi pitää kiinni?
Otettiinko hallituksen päätöksissä rajoitusten purkamisesta askel Ruotsin suuntaan?
Peltola: Sillä tavalla mennään Ruotsin suuntaan, että hieman vapautetaan [erilaisia rajoituksia], mutta vielä ollaan kaukana Ruotsista.
Vapalahti: Jos Ruotsin linjalla tarkoitetaan sitä, että tavoitteena on viruksen leviäminen, toivon ettei siihen mentäisi.
Kantele: Ei. Ideana on se että, jos nyt eletään hiillosvaihetta, yritetään pitää tauti hiilloksena, eikä haluta sen syttyvän ilmiliekkeihin. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka tässä käy. Voi olla, että loppupeleissä Ruotsin malli varmistuisi parhaaksi, mutta tällä hetkellä Suomen tie on oikea tapa edetä. Jälkiviisas on helppo olla.
Professori Anu Kantele uskoo, että tautihuippu on vielä edessä. Linda Tammisto
Tarkoittaako Suomen linja laumaimmuniteetin hakemista?
Vapalahti: Laumasuojan hankkiminen strategiana ei ole sellainen, mitä maailmalla tai tiedeyhteisössä kovin laajasti katsottaisiin hyvänä. Maissa, joissa on tehty vasta-ainetestejä, on havaittu, että infektion saaneiden osuus on pieni.
Peltola: Laumaimmuniteetti, toisin kuin eräät ovat povanneet, ei tässä taudissa näytä kovinkaan nopeasti tulevan, jos tulee lainkaan. En usko, että laumaimmuniteetti tulee tämän taudin kohdalla merkitsemään juurikaan mitään.
Mitä hallituksen valitsema strategia tarkoittaa taudin tulevaisuuden kannalta?
Kantele: Tarkoituksenmukaista ei ole, että ihmiset alkaisivat tahallisesti itseään tartuttamaan. Mallintajat osaavat parhaiten arvioida, missä vaiheessa taudin huippu on edessä. Selvää on, että huippu ei ole vielä, vaan se on joka tapauksessa edessä. Ajankohta riippuu siitä, miten erilaisia rajoituksia puretaan. Suomalaisissa on hyvä se, että kun kehotetaan pysymään kotona, suomalaiset noudattavat suosituksia.
Peltola: Olen lukenut exit-työryhmän [kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raportti] raporttia, joka on erittäin onnistuneesti laadittu. Siinä on aika perusteelliset ennusteet, mitä tulee tapahtumaan eri R0-luvuilla. (R0-luku on tartuttavuusluku, eli kuinka monta ihmistä yksi taudinkantaja tartuttaa.) Minulla on kuitenkin yksi kysymys mallintajille: onko mitään näyttöä siitä, että nämä hienot mallinnukset tulevat toteutumaan?
Valitettavasti nämä virusepidemiat ja pandemiat käyttäytyvät omien mallinnustensa mukaisesti, eivätkä ne tottele meidän toiveitamme tai luulojamme. Sen vuoksi en oikein usko, että tässä lähikuukausina olisi mitään kovin suurta epidemiaa tulossa.
Jos matemaattiseen kaavaan asettaa yhdenkin olettamuksen, se saattaa viedä asiat täysin harhaan. Kyllä näillä huolellisilla mallintamisilla sijansa on, mutta niille ei minusta saa antaa liian suurta painoarvoa. Ei pidä odottaa, että kaikki tapahtuu niiden mukaan.
Järvinen: Tällä tavalla melkein kaikki maat ovat toimineet. Kaikki avaavat pikkuhiljaa yhteiskuntiaan. Vaarana on se, että jos kaikki pakotteet puretaan ja meidän käyttäytymisemme palaa ennalleen, voimme pian olla tilanteessa, jossa Pohjois-Italia oli. Olemme edelleen kansa, jolla ei ole vastustuskykyä taudille, eli tautiaalto voi vielä iskeä kovinkin rajuna.
Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen muistuttaa, että käsiä on yhä pestävä ja varoetäisyyksiä pidettävä.Helena von Alfthan / Yle
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että tautihuippu osuisi syksyyn. Onko näin?
Järvinen: Toivon tasaista matalalentoa. Jos emme kykene rajaaman tautia, se palaa todennäköisesti syksyllä, huonolla onnella kovinkin rajuna.
Peltola: Minusta mikään ei viittaa siihen, että suurta tautihuippua oltaisiin kokemassa. Hyvin luultavasti käy niin, että kun rajoituksia hieman puretaan – ja toivottavasti niistä aika nopeasti päästään eroon – tulee pientä lisääntymistä, mutta mitään mammuttimaista uutta piikkiä en pidä mitenkään todennäköisenä.
Vapalahti: Jos Suomessa pystytään tehokkaalla diagnostiikalla ja jäljityksellä saamaan langanpäitä kiinni, toisen aallon ei tarvitse olla hyöky. Olemme kuitenkin eri tilanteessa kuin taudin alkaessa, tiedämme nyt paljon enemmän.
Paltamon Kontiomäen asemarakennuksen tuhoutuminen tulipalossa oli kulttuurihistoriallisesti suuri menetys. Asema-alue hyväksyttiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi vuonna 1998. Mansardikattoinen tuhoutunut asemarakennus oli keskeinen osa aluetta.
– Kyllä tätä todella isona menetyksenä voidaan pitää. Rakennus oli täysin korvaamaton hirsirakennus, enkä usko, että toista sellaista siihen tulee, sanoo Kainuun museon johtaja Antti Mäkinen.
Asemarakennus on ollut viime aikoina tyhjillään. Mäkinen toivoo, että Kontiomäen aseman kaltaiset arvokkaat rakennukset pidettäisiin hyvässä kunnossa ja myös käytössä.
– Jos rakennukset pidetään käytössä ja kunnossa, ihmiset arvostavat ja kohtelevat niitä paremmin. Silloin ehkä ilkivaltaa tai vahinkoakaan ei pääsisi tapahtumaan.
Asemarakennuksesta ei ole käytännössä enää mitään jäljellä. Elisa Kinnunen / Yle
Kainuun museolla on 1920-luvun alussa valmistuneesta rakennuksesta valokuvia, mutta varsinaista inventointia rakennuksesta ei ole tehty. Vielä pystyssä olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita Kainuussa ovat muun muassa Kajaanin rautatieaseman alue sekä jotkut kirkot ja viljamakasiinit.
– Kyllä se ikävältä tuntuu, että näitä kauniita ja arvokkaita kohteita menetetään. Tämä oli valtakunnallisesti arvokkaaksi merkitty rakennus, eikä niitä ole montaa meillä Kainuussa, Mäkinen sanoo.
Palo syttyi keskiviikon vastaisena yönä, ja jälkisammutus- ja raivaustyöt jatkuivat pitkälle keskiviikko-iltapäivään. Sammutustöissä palon oletettu alkamiskohta pyrittiin säilyttämään, jotta syttymissyy saadaan selvitettyä. Palon syttymissyyn tutkinta alkaa torstaina 7. toukokuuta.
Tulipalossa ei tullut henkilövahinkoja eikä loukkaantumisia. Junaliikenne Oulu–Kajaani-välisellä radalla oli aamulla poikki, mutta junia pystyttiin päivällä ohjaamaan aseman läpi sähköttömän veturin avulla.
Oulun poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Rönkön mukaan asiassa ei tällä hetkellä epäillä rikosta.
Muokkaus 7.5. klo 14.57: Lisätty tieto siitä, ettei poliisi epäile asiassa rikosta.
Juttua on korjattu 7.5. kello 16.08: Jutussa sanottiin, että raivaustyöt jatkuivat pitkälle tiistaihin. Ne jatkuivat keskiviikkoon. Myös syttymissyyn tutkinta alkaa torstaina, ei keskiviikkona, kuten jutussa sanottiin.
Tutkinnanjohtajana toiminut aluesyyttäjä Heidi Savurinne on päättänyt, että esitutkintaa ei toimiteta, koska kyseisiä poliiseja ei ole syytä epäillä rikoksesta.
– Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka osoittaisi poliisin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen tai muuhun rikokseen, Savurinne kirjoittaa tiedotteessaan.
Savurinteen saamien selvitysten mukaan poliisit ovat olleet Ruotsissa henkilönkuljetustehtävällä, josta he ovat ilmoittaneet kenttäjohtajalle ja rajavartijalle.
Selvityksen perusteella poliisit eivät ole myöskään toimineet vastoin valtioneuvoston rajanylitystä koskevien määräyksiä.
Lisäksi Savurinne toteaa yleisellä tasolla, että yksityishenkilö saa tuoda nuuskaa omaa henkilökohtaista käyttöään varten mukanaan maahan enintään 1 000 grammaa ja kyseinen tuote on hankittavissa luvallisesti Ruotsissa.
– Poliisimiesten antaman selvityksen perusteella he ovat kuljetustehtävän suoritettuaan pysähtyneet ostoksille myymälään, jossa myydään sekä nuuskaa että elintarvikkeita. Lyhytaikainen pysähtyminen on ollut mahdollista, koska myymälässä ei ole ollut ruuhkaa, kirjoitetaan valtakunnansyyttäjän toimiston päätöksessä.
Teon mahdollinen moitittavuus ratkaistaan muualla
Nuuskakaupassa käynti ei siis ole rikos ja poliisit ovat olleet Ruotsissa virkatehtävissä. Toinen asia on se, onko poliisien toiminnassa jotain moitittavaa.
Savurinne toteaa ottaneensa kantaa vain siihen, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Hän toteaa, että poliisin toiminnan moittiminen ei kuulu valtakunnansyyttäjän toimivaltaan.
– Poliisin toimintaa on mahdollista moittia poliisilaitokselle tehtävällä hallintokantelulla tai kantelulla ylimmille laillisuusvalvojille. Tässä ratkaisussa ei ole toimivaltaa ottaa kantaa myöskään Lapin poliisilaitoksen virkamiehilleen antamaan ohjeistukseen, Savurinne kirjoittaa.
Poliisi otti tiistaina Espoossa kiinni uuden epäillyn. Hänet on nyt pidätetty ja krp esittää miehen vangitsemista. Miestä epäillään törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.
Ylen tietojen mukaan pidätetty on aiemmin vangitun naisen aviomies. Nainen taas on kuolleeksi väitetyn miehen tytär.
Tyttärellä ja hänen aviomiehellään on käynnissä eroprosessi. Nainen on saanut miestä vastaan lähestymiskiellon. Yle uutisoi lähestymiskiellosta keskiviikkona.
Keskusrikospoliisi vaatii miestä vangittavaksi rikoksista todennäköisin syin epäiltynä. Vangitsemista käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina 8.5.
Valekuolleeksi epäillyn miehen tytär on vangittuna samoista rikoksista epäiltynä. Hän on ollut Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksellä vangittuna 24. huhtikuuta lähtien. Hänen vangitsemistaan käsitellään uudelleen huomenna perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa.
Poliisi epäilee suunnitelmallista huijausta, josta useat tietävät
Käynnissä oleva esitutkinta liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomelle antamaan langettavaan päätökseen.
Epäiltyjä on tutkinnanjiohtajan, rikoskomisario Jan Aarnisalon mukaan ainakin kolme. Aarnisalo kertoi keskiviikkona Ylelle, että epäiltyjen joukko todennäköisesti kasvaa myöhemmin.
– Muun muassa todistajien kuulemisten sekä muun esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että kyseessä on ollut suunnitelmallinen teko, josta useampi henkilö on ollut tietoinen, KRP kirjoittaa torstaina julkaistussa tiedotteessaan.
Rikosepäily liittyy siihen, onko EIT:lle annettu väärää tietoa Irakin kansalaisesta. EIT:lle kerrottiin, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö olisi surmattu kotimaassaan Irakissa pian paluunsa jälkeen.
Poliisi kertoo tiedotteessaan saaneensa vahvistuksen, että marraskuussa 2019 annettuun langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että kantajan lähiomainen olisi elossa.
– Esitutkinnassa on noussut esiin seikkoja, jotka tukevat arviota siitä, että Suomen viranomaiset ovat toimineet asianmukaisesti kyseisessä turvapaikkamenettelyssä. Tehdyt riskiarviot ja niistä tehdyt johtopäätökset näyttävät olleen tässä tapauksessa oikeita.
KRP on tehnyt tutkinnassa yhteistyötä esimerkiksi ulkoministeriön, valtakunnansyyttäjän toimiston, Suomen Bagdadin-suurlähetystön ja Irakin viranomaisten kanssa.
Suomi on saanut vuonna 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta asiassa langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. Tuomio koski kuolleeksi epäiltyä irakilaismiestä, jonka Suomi oli käännyttänyt ja palauttanut Irakiin talvella 2017.
Päivitys 7.5. klo 15.42: Lisätty tietoa siitä, kuka uusi pidätetty epäilty on.
Suomessa on 880 000 yli 70-vuotiasta. Monelle ohjeet karanteeninomaisesta elämästä ovat olleet rankkoja: puolison lisäksi muita ihmisiä ei ole saanut tavata.
Nyt tilanteeseen on luvassa helpotusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee ikäihmisille uusia ohjeistuksia. Työn alla olevista ohjeista kertoi keskiviikkona Ilta-Sanomat.
Vanhuksia vuosikymmeniä tutkinut emeritaprofessori Marja Vaarama toivottaa uudet ohjeet tervetulleiksi. On selvä asia, että yli 70-vuotiailla on tarve tavata läheisiään.
– Hoivakodit ovat asia erikseen, mutta eiköhän yli 70-vuotias ymmärrä, miten pitää käyttäytyä sisällä ja ulkona, Vaarama sanoo.
Vaarama on huomannut, että hänen lähipiirissään ennen niin vireät ihmiset ovat menneet huonoon kuntoon.
– Minun linjani on se, että yli 70-vuotiaille pitää olla samanlaiset ohjeet kuin muillekin ihmisille. Ymmärrän, että ikäihmiset haluavat tietoon perustuvaa ohjeistusta, joka luo turvallisuuden tunnetta.
Uusista ohjeista vastaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen. Karppanen sanoo, että ohjeet julkaistaan heti, kun ne saadaan valmiiksi.
Vaikka ohjeet eivät ole valmiit, Yle sai Karppaselta ja Vaaramalta vastaukset viiteen monia askarruttavaan kysymykseen.
1. Voivatko yli 70-vuotiaat tavata tulevaisuudessa muita ihmisiä esimerkiksi lapsenlapsiaan tai muuta sukua?
Hallituksen linjaus tässä on edelleen, että yli 70-vuotiaiden suositellaan välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan.
Tähän on tulossa kuitenkin lievennyksiä. Ulkotiloissa voi pian tavata ystävän tai lapsenlapsen. Tapaamisissa pitää kuitenkin huolehtia kahden metrin turvavälistä ja käsihygieniasta.
2. Pitääkö näitä tapaamisia varten luoda uudet säännöt ja millaisia ne ovat?
Kyläily on yhä kielletty. Tapaaminen on mahdollista sellaisissa ulkotiloissa, joissa on mahdollisuus riittävään etäisyyteen. Riittävä turvaetäisyys on siis noin kaksi metriä.
Kokoontumisrajoituksiin on tulossa muutoksia kesäkuun alussa. Nykyinen kymmenen henkilön rajoitus kasvaa viiteenkymmeneen henkilöön. Suuria sukujuhlia ei pidä nyt järjestää, eikä väkijoukkoja suositella yli seitsemänkymppisille.
3. Vanhusten hoivakodeissa on vierailukielto. Moni vanhus kaipaa omaisiaan. Miten tapaamiset voitaisiin toteuttaa niin, että tartuntavaaraa ei ole?
Siihen löytyy varmasti moniakin erilaisia tapoja ja toimintayksiköissä on arvioitava, mikä on juuri heidän yksikölleen sopiva ja mahdollinen. Joissain yksiköissä on hankittu erillisiä tapaamiskontteja, joissakin taas tehty yksikön aulaan tapaamistiloja.
Myös hoivakodeissa vanhukset voivat ulkoilla, kun muistaa riittävän etäisyyden.
Emeritaprofessori Marja Vaarama ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi puutarhakalusteita. Ne voisi sijoitella hoivakodin pihalle tai terassille parin metrin päähän toisistaan. Tapaamiskonttejakin voi käyttää, mutta Vaaraman mukaan niistä voi tulla muistisairaalle vankilamainen vaikutelma.
Tarvittaessa omainen voisi hankkia suojavarusteet itse. Ongelmana on, että niitä on huonosti saatavilla.
4. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kehottanut vanhustenhuollon yksiköitä kehittelemään erilaisia ideoita, miten tapaamiset voisi toteuttaa halvalla?
Kaikkien yksiköiden ei ole mahdollista tai tarpeen investoida erillisiin kontteihin. Asian voi ratkaista muillakin tavoilla ja THL kerää parhaillaan tähän liittyviä hyviä käytäntöjä yksiköiden käytettäväksi.
Konttien ongelma on se, ettei niissä voi koskettaa. Pitää vain jutella ikkunan läpi.
Vaarama ehdottaa, että vanhukset puettaisin hoitokodeissa ja tuotaisiin ulos voimistelemaan. Kesä antaa enemmän vapauksia. Italiassa saa tavata puistoissa ja jopa halata lapsenlapsia.
5. Nyt kun ulkoharrastukset esimerkiksi uimahallit avataan 14.5. voivatko hyväkuntoiset yli 70-vuotiaat lähteä niihin mukaan?
Nyt suositellaan ulkoilua. Uiminen ei sinänsä ole vaarallista, varsinkin jos on riittävät turvavälit, mutta uimahalleissa pukeutumis- ja peseytymistilat ovat usein ahtaita ja niissä riittävää suojautumista on vaikea toteuttaa.
– Emme siten tässä vaiheessa suosittele uimahalleja yli 70-vuotiaalle väestölle, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen.
Professori Marja Vaarama uskoo, että metrin etäisyyteen on jo totuttu, mutta kahden metrin turvaväli vaatii vielä opettelemista.
Koronakriisi iskee kovaa myös Suomen ulkomaankauppaan. Suomi on vientivetoinen maa, jossa tavaroiden ja palveluiden vienti muodostaa 39 prosenttia bruttokansantuotteestamme.
Pienten kotimarkkinoittemme johdosta Suomi on hyvin riippuvainen siitä, että globaali talousjärjestelmä toimii, ja pääsemme myymään tuotteitamme eri puolille maailmaa.
Tässä jutussa kirjeenvaihtajamme kertovat, miten koronakriisi on vaikuttanut Suomen vientinäkymiin tärkeimmissä vientimaissa.
Suomen suurimmat vientimarkkinat ovat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Myös Alankomaat on merkittävä vientimaa, mutta sen kanssa käytävä kauppa on enimmäkseen Rotterdamin sataman kautta käytävää välityskauppaa.
Yle haastatteli myös talousasiantuntijoita ja kysyi heiltä, miten paljon vienti koronan myötä supistuu.
Saksa: Autojen vienti takkuaa, mutta digitalisaatio luo mahdollisuuksia
Saksa on Suomen suurin vientimarkkina. Tavaravienti Saksaan koostuu enimmäkseen investointihyödykkeistä, jotka ovat erilaisia koneita. Vienti on suurimmaksi osaksi yritysten välistä kauppaa.
Viennissä suuressa roolissa ovat henkilöautot, joita ennen koronakriisiä vietiin Uudenkaupungin autotehtaalta Saksaan lähes 10 000 kappaletta kuukaudessa.
Suurin osa Suomessa valmistetuista henkilöautoista viedään Saksasta muihin maihin kuten Yhdysvaltoihin, joten siksi autoteollisuuden tulevaisuudennäkymät vaikuttavat merkittävästi Suomenkin vientinäkymiin.
Koronakriisi on pysäyttänyt autokaupan Saksassa lähes täysin. Katkoksia on ollut myös tuotantoketjussa, koska tehtaita on suljettu eri puolilla maailmaa koronakriisin vuoksi.
Saksalais-suomalaisen kauppakamarin varatoimitusjohtajan Jan Fellerin mukaan myös positiiviisia merkkejä autoteollisuuden toipumisesta on nähtävissä.
– Kiina on Saksan tärkein vientimarkkina ja siellä saksalaisia autoja ostetaan taas. Tämä on saanut saksalaiset autotehtaat aloittamaan tuotannon uudestaan, hän kertoo.
Feller myös muistuttaa, että teollisuustuotanto on kärsinyt kriisissä palvelusektoria vähemmän.
– Ennustamme, että Suomen vienti Saksaan kärsii vähemmän kuin arvioitu Saksan bruttokansantuotteen reilu viiden prosentin lasku, hän sanoo.
Suvi Turtiainen, Berliini
Ruotsi: Koronasta kärsivät erityisesti pienet vientiyritykset
Ruotsi on Suomen toiseksi suurin vientimaa. Vuonna 2019 tavaraviennin arvo Ruotsiin oli 6,7 miljardia euroa. Se kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta.
Eniten Suomi vie Ruotsiin jalostettuja öljytuotteita. Niiden viennin arvo kohosi peräti 21,0 prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan 1,7 miljardia euroa.
Suurin vientiyritys on Neste, joka vie Ruotsiin öljytuotteita ja uusiutuvaa polttoainetta.
– Toimituksemme Ruotsiin ovat toistaiseksi jatkuneet normaalisti, sopimusten puitteissa, kertoo Nesteen Ruotsin toimintojen toimitusjohtaja Andreas Teir Ylelle.
Vuosisopimukset on tehty Ruotsin kanssa ennen koronakriisiä. Neste ei halua antaa arviota tulevasta kehityksestä tilanteen arvaamattomuuden vuoksi.
Suomen kauppa Ruotsin kanssa on monipuolista. Johtaja Patrik Lindfors suomalais-ruotsalaisesta kauppakamarista sanoo, että koronokriisi on vaikuttanut pienempiin yrityksiin, jotka ovat riippuvaisia viennistä Ruotsiin.
Suomalaiset yritykset, joilla on tytäryritys Ruotsissa ovat voineet hakea valtion tukea myös Ruotsista. Samoin ovat voineet tehdä ruotsalaiset yritykset Suomessa. Lindfors kertoo kiinnostuksen olleen suurta.
Ruotsin hallitus on julkistanut tähän mennessä tukipaketteja 16 miljardin euron edestä, josta 13,1 miljardia on päätynyt yrityksille.
Suhdanne-ennusteita tekevä Konjukturinstitutet uskoo kuitenkin varsin nopeaan talouden elpymiseen. Arvio on, että talous palaisi vuoden 2019 tasolle vuoden 2021 lopussa.
Kirsi Heikel, Tukholma
Yhdysvallat: Vessapaperin kulutuksen kasvu hyödyttää metsäteollisuutta
Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin vientimaa. Tavaraviennin arvo oli ennätykselliset 7,9 miljardia euroa, mikä vastasi 7,4 prosenttia kokonaisviennistä.
Palveluja Yhdysvaltoihin myytiin 3,6 miljardilla eurolla, mikä oli 11 prosenttia Suomen koko palveluviennistä.
Suomesta vietiin Yhdysvaltoihin eniten koneita ja laitteita, paperia, pahvia, polttoaineita ja metalleja.
Koronan shokkivaikutusta Yhdysvalloissa korostaa se, että viruskriisi päätti äkisti maassa lähes 11 vuotta kestäneen talouden nousukauden. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Yhdysvaltain bruttokansantuote laski jo 4,8 prosenttia, ja laskun odotetaan jyrkkenevän kevään ja kesän aikana.
Liike-elämän ja sen tukijärjestöjen edustajat kertovat Ylelle, että suomalaisyritysten menestys Yhdysvalloissa on tällä hetkellä vaihtelevaa. Se on suorassa yhteydessä koko toimialan tilaan.
Menestystarinoita on esimerkiksi metsäteollisuudessa. Yhdysvalloissa tuotettiin maaliskuussa 700 000 tonnia vessapaperia. Se on ennätyksellinen määrä kuukausitasolla. Ennätyksen tekemiseen tarvittiin suomalaista sellua.
Myös lääkintä- ja terveydenhuoltoon liittyvät alat pyörivät lähes täydellä teholla. Pelialalla menee hyvin nyt, kun amerikkalaisilla on aiempaa enemmän vapaa-aikaa.
Korona on koetellut kone- ja meriteollisuutta. Esimerkiksi suomalaisille tärkeä Yhdysvaltain risteilybisnes on pysähdyksissä.
Suomalaisten yleisiä huolia ovat hidasteet kuljetuksissa ja byrokratiassa. Viisumien saanti on ylipäätään ollut Donald Trumpin kaudella aiempaa hankalampaa. Hakemusten käsittelyn pelätään hidastuvan koronan takia entisestään.
Mika Hentunen, Washington
Venäjä: Heikko rupla rokottaa vientinäkymiä
Koronavirus näyttää leviävän Venäjällä jälkijunassa verrattuna muihin Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Siksi myös epidemian talousvaikutukset voivat kestää maassa pidempään. Talousnäkymiä heikentää myös öljyn hinnan ennätysalhainen taso. Tilannetta onkin luonnehdittu kaksoisšokiksi.
Arviot Venäjän bruttokansantuotteen pienentymisestä tänä vuonna vaihtelevat noin viidestä yli kymmeneen prosenttiin.
– Monet puhuvat, että pudotuksesta tulee pahempi kuin vuoden 2009 talouskriisissä. Silloin Venäjän talous supistui kahdeksalla prosentilla, mutta nyt kelluva valuuttakurssi voi pehmentää iskua, analyytikko Sinikka Parviainen kertoo Venäjän markkinoihin erikoistuneesta East Officesta.
Tuoreen Venäjän-kaupan barometrin mukaan viennin supistumista seuraavan 6 kuukauden aikana odottavien suomalaisyritysten osuus on yli kaksinkertaistunut viime vuoden syksystä.
Suomi vie Venäjälle paljon investointituotteita eli käytännössä koneita ja laitteita paikallisten yritysten tarpeisiin. Öljyn hinnan perässä sukeltava rupla heikentää vientinäkymiä nopeasti.
Toisaalta Suomi ostaa Venäjältä etenkin raaka-aineita. Siksi halpa öljy myös hyödyttää meitä.
Kokonaan tyrehtyneen matkailun taloudelliset vaikutukset tuntuvat etenkin Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Venäläisten matkailu Suomeen tilastoidaan osaksi Suomen palveluvientiä.
Tilastokeskuksen mukaan venäläiset ovat Suomen suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä 12 prosentin osuudellaan. Yhteensä venäläisille kirjattiin viime vuonna 821 000 yöpymisvuorokautta.
Rajat pysyvät toistaiseksi kiinni, eikä niiden avaamisesta ole tietoa.
Erkka Mikkonen, Moskova
Kiina: Protektionismin kasvu huolestuttaa
Suomen teollisuuden pahin isku Kiinassa on vasta edessä. Näin arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Isola.
– Alkuvuodesta selvittiin olemassa olevien tilauksien voimin, mutta vuoden toinen kvartaali tulee jo varmasti näyttämään hyvin erilaisia lukuja, hän ennustaa.
Suomen vienti Kiinaan on ollut kasvussa ennen koronavirusepidemiaa. Viime vuonna tavaraviennin arvo oli Suomen tullin tilaston mukaan 2,4 miljardia euroa.
Suomen suurin vientisektori Kiinaan on teollisuus. Viime vuonna erityisesti paperimassan vienti kasvoi neljännekseen kaikesta viennistä. Koneet ja laitteet pysyivät vakaasti noin kolmanneksena viennistä. Myös elintarvikkeiden ja turkisten vienti kasvoi, kertovat tullin tilastot.
Yhteensä suomalaisinvestoinnit Kiinaan ovat 11 miljardia euroa. Suomalaisyritykset valmistavat myös Kiinassa tuotteita Kiinan markkinoille. Maassa toimii lähes 400 suomalaisyritystä.
Koronaviruskriisi voi sysätä erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset takaisin vientimarkkinoiden lähtöruutuun. Pääsy idän markkinoille on normaalitilanteessakin verrattain haastavaa. Erityisen tärkeää on olla läsnä Kiinassa, ja nyt sinne on hankala päästä.
– Luotettavan verkoston luomisessa voi kestää useita vuosia, ja monet pk-yritykset eivät pysty nousemaan pandemian aiheuttamasta sukelluksesta Kiinan markkinoiden osalta, Isola sanoo.
Kiinalaisturistit lasketaan osaksi Suomen palveluvientiä, jonka arvo on noin miljardi euroa. Turismi on nyt täysin pysähdyksissä.
Sen sijaan terveydenhuoltoala ja kemian- ja metalliteollisuus ovat toistaiseksi pärjänneet parhaiten, Isola arvioi.
Jenni Isola sanoo, että Kiinan viennissä koronakriisi vaikuttaa myös protektionismin kasvuna. Kiinassa kotimaisia yrityksiä vahvistetaan ja suositaan.
– Kansallisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen Kiinassa tulee vaikuttamaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin päästä markkinoille, vaikka osaaminen Suomessa onkin huippuluokkaa, Isola arvioi.
Koronavirus iski omakotikauppaan toden teolla huhtikuussa. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan maaliskuussa kauppaa käytiin pitkälti vielä normaalitahtia, jopa kasvaen, mutta huhtikuussa omakotikauppa hyytyi selvästi.
Osassa kaupunkeja kauppamäärät suorastaan romahtivat, kun talouden pyörät hiljenivät koronan seurauksena ja saivat asunnonostajat empimään.
– Tammi-maaliskuun luvut ennakoivat kiinteistökaupalle vielä ennätysvuotta, mutta huhtikuussa tapahtui käänne. Puheet ennätysvuodesta voidaan unohtaa, sanoo rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta.
– Kyllä tämän täytyy olla koronan vaikutusta. Se hyydyttää kiinteistökauppaa. Poikkeustilanteessa ihmiset muuttuvat varovaisiksi ja harkitsevat silloin hyvin tarkasti taloudelliset liikkeet, varsinkin isot. Ja asunnonostohan on monelle se elämän suurin kauppa, Toppinen sanoo.
Pätee koko Suomeen
Maanmittauslaitoksen 13 keskeiseen kaupunkiin tekemän kauppamäärälaskennan mukaan toteutuneiden omakotikauppojen lukumäärät vähenivät huhtikuussa keskimäärin -29 prosenttia verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Toppisen mukaan pudotus oli kuitenkin pienempi kuin hän pelkäsi.
– Tämä suuriin kaupunkeihin kohdistettu laskenta näyttää asuntokaupan suuntaa ja trendiä koko maahan. Muualla vain kauppamäärät ovat pienempiä, mutta suunta sama, Toppinen sanoo.
Kuten oheisesta taulukosta näkee, erityisen paljon pientalojen kauppamäärät laskivat huhtikuussa Lahdessa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Oulussa verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Nousijoita taas olivat Pori ja Tampere.
Maaliskuussa kauppamäärät kasvoivat 13 suuressa kaupungissa keskimäärin vielä 21 prosenttia viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Vain Helsingissä ja Seinäjoella lukumäärät laskivat. Muualla nousivat ja Turussa pysyivät samassa.
Kokonaisuutena omakotikauppojen lukumäärät laskivat suurissa kaupungeissa tammi-huhtikuussa -4 prosenttia. Miinus on siis kokonaisuutensa vielä "siedettävä", erityisesti pirteän maaliskuun ansiosta.
Toteuteneiden kauppojen hintakehityksestä ei ole vielä tietoa. Toppisen mukaan hinnat reagoivat taloustilanteeseen yleensä hitaammin kuin kauppamäärät.
– Myöhemmin korona rupeaa näkymään myös hinnoissa.
Mökkikauppa vilkastui
Koronavirus ei ole ainakaan vielä hiljentänyt kesämökkikauppaa, vaan onkin käynyt päinvastoin. Maanmittauslaitoksen 10 suosituimpaan mökkikuntaan tekemän laskennan mukaan kauppamäärät ovat kasvaneet yhteensä 22 prosenttia tammi-huhtikuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Kauppamäärät kasvoivat myös koronakuina eli maalis-huhtikuussa. Nousussa olivat alkuvuonna etenkin mökkikaupat Kuusamossa, Lohjalla, Mikkelissä ja Kuopiossa. Laskussa määrät olivat Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Muualla muutokset olivat pieniä.
– Mökkikaupan vilkastuminen on koronan lieveilmiöitä. Koska ulkomaille ei nyt pääse tai pääsee rajoitetusti ja matkustelu vähenee, niin lomaillaan sitten kotimassa. Se vilkastuttaa mökkikauppaa, Toppinen arvioi.
Yhteensä tammi-huhtikuussa kirjautui Maanmittauslaitoksen tilastoihin 226 kesämökkikauppaa.
Aseettoman mustan lenkkeilijän kuolemaan johtanut ampumistapaus on herättänyt raivoa Yhdysvalloissa. Muun muassa demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden on vaatinut oikeutta uhrin perheelle ja tutkinnan avaamista tapahtumien kulusta.
25-vuotias Ahmaud Arbery oli lähtenyt päivittäiselle juoksulenkilleen helmikuussa Brunswickin kaupungissa Georgiassa. Lenkki päättyi siihen, että valkoinen entinen poliisi, 64, ja hänen poikansa, 34, ampuivat autostaan Arberyn kuoliaaksi. Kaksikko on puolustautunut sillä, että he uskoivat Arberyn olleen murtovaras.
Brunswickin syyttäjä ilmoitti aiemmin, ettei kaksikon pidätykseen tai syytteiden nostamiseen ole perusteita.
The New York Times -lehden haltuunsa saamissa oikeuden asiakirjoissa syyttäjä perustelee tätä sillä, että isä ja poika kantoivat luvallisesti aseita ja että heillä oli oikeus seurata epäiltyä murtovarasta. Lisäksi syyttäjä katsoi, että kaksikolla oli oikeus suorittaa tilanteessa Georgian lakien alainen kansalaispidätys.
Alkuviikosta julkisuuteen levisi kuitenkin video, missä tapahtumien kulku on selvinnyt hieman tarkemmin. Kännykkävideolla näkyy, kuinka Arbery pyrkii juosten ohittamaan avopakettiauton. Tässä vaiheessa toinen valkoisista miehistä avaa tulen Arberya kohti. Arbery yrittää saada haulikon ampujan kädestä, jonka jälkeen hän lyyhistyy maahan. Uhri kuoli tapahtumapaikalla vammoihinsa.
Videon julkistamisen jälkeen Georgian piirisyyttäjä ilmoitti suosittavansa, että Glynnin piirikunnan suuri valamiehistö tekee päätöksen siitä, tulisiko kaksikkoa vastaan nostaa syytteet.
Muun muassa edustajainhuoneen erityiskomitean aiempi republikaanipuheenjohtaja Trey Gowdy hämmästeli Fox News -kanavalla, miksi aseettoman lenkkeilijän kuoliaaksi ampumisesta tarvittiin ylipäätään videotodiste, ennen kuin syyttäjä päätti siirtää asian suurelle valamiehistölle.
Joe Bidenin mielestä video osoittaa, että Arbery tapettiin kylmäverisesti ja hänen perheensä tarvitsee oikeutta.
Myös moni muu julkisuuden henkilö on tviitannut suuttumustaan siihen, ettei syytettä ole nostettu.
Musta koripalloilija LeBron James sanoo, etteivät he voi lähteä kotoaan joutumatta jahdatuiksi.
Työmatkaliikenne Suomen ja muiden Schengen-alueen maiden välillä helpottuu. Valtioneuvosto päätti torstaina, että 14. toukokuuta lähtien Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä ei tarvita enää perustelua työmatkan välttämättömyydestä.
Näiden rajojen yli pääsee työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuvan työmatkaliikenteen lisäksi muu välttämätön liikenne. Muu välttämätön liikenne voi olla esimerkiksi hautajaiset ja häät tai saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen. Sisäministeriön mukaan päätöksellä helpotetaan myös lähiomaisten tapaamisia.
Suomen naapurimaista Schengen-maita ovat Ruotsi, Norja ja Viro.
Sisärajavalvonta jatkuu vielä yli kuukaudella
Valtioneuvosto päätti torstaina myös jatkaa Suomen rajaliikennettä koskevia rajoituksia 14. kesäkuuta asti. Sisärajavalvontaa jatketaan maarajoilla, satamissa ja lentokentillä. Päätös on jatkoa hallituksen maaliskuiselle päätökselle, jolla palautettiin rajavalvonta sisärajoille, suljettiin tietyt rajanylityspaikat ja rajoitettiin liikennettä ulkorajojen yli.
Sisäministeriön mukaan sisärajavalvonnan palauttamista koskevalla päätöksellä ei ole puututtu perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen, jonka mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Ylen jutussa keskiviikkona kritisoitiin huonoa tiedottamista ja sisärajalla tapahtuneita käännytyksiä.
– Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta, ellei hänen matkustusoikeuttaan ole matkustuskiellolla tai muutoin lakiperusteisesti estetty. Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei kuitenkaan suositella, ministeriö toteaa tiedotteessaan.
14 vuorokauden karanteeni maahan saavuttua
Ministeriön mukaan rajoitusten tarkoituksena on suojella ihmisten henkeä ja terveyttä ja ehkäistä koronavirusepidemian laajenemista.
Maahan saapuvan henkilön pitää olla 14 vuorokautta omaehtoisessa karanteenissa ja välttää tarpeettomia lähikontakteja. Ministeriö kertoo, että omaehtoisessa karanteenissa sallitaan liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen.
THL suosittelee Helsingissä kolmella alueella rokotusta puutiaisaivotulehdukseen. Nämä alueet ovat Kivinokka, Jollas ja eteläinen Laajasalo.
Yle Uutisten lähetyksessä kello 20.30 ja Uudenmaan Yle Uutisten lähetyksessä kello 18.21 luki riskialueita käsittelevän jutun otsikkografiikassa, että Helsingin Kivikossa liikkuvilla on riski sairastua.
Kivikko ei kuitenkaan ole riskialueiden joukossa eikä siellä liikkuville suositella rokotusta puutiaisaivotulehdukseen.
Euralainen Laura Toivola on yhä toiveikas, että hän pääsee astelemaan alttarille suunnitellusti elokuun lopulla. Kesähäitä on suunniteltu liki pari vuotta, hääpäivän päättämisen jälkeen varattu kirkko, juhlapaikka, catering ja valokuvaaja.
Vielä pysytään päätetyssä päivämäärässä, vaikka hääkutsut pitääkin lähettää varauksella. Lähempänä hääpäivää täytyy tehdä päätöksiä.
– Kyllä nyt olisi jollain tavalla tarkoitus mennä naimisiin. Ei olla haluttu vielä miettiä siirtämistä tai vierasmäärän pienentämistä, toteaa Laura Toivola.
Vaikka yksityistilaisuuksien osalta toimintaohje on enemmän suositus, laittaisi 50 hengen raja suunnitelmat uusiksi. Ainakin juhlapaikka pitäisi vaihtaa pienempään.
– Jos rajoitus on vielä elokuussa 50 henkeä, en suoraan sanottuna tiedä, pidetäänkö häitä vai pienennetäänkö porukkaa, miettii Toivola.
Onneksi suku ja ystävät ovat sen verran nuoria, että yli 70-vuotiaita häävieraita on alle kymmenkunta. Isovanhempien kanssa on puhuttu, ettei heidän vuokseen koko juhlaa peruta, vaan koetetaan keksiä heille jokin oma juttu.
Laura Toivola pitää vielä kiinni siitä, että naimisiin mennään suunnitellusti elokuun lopulla.Laura Toivolan kotialbumi
Hoitamattomia hääjärjestelyjä on enää vähän, joitain koristeita ja sulhasen puku täytyy vielä hankkia. Morsiamen hääpuku on jo toki hankittu.
– Liikkeissä huomasi, että makutuomarien määrää on rajoitettu. Ei voi olla isoa seuruetta valkkaamassa hääpukua ja hygieniasta ollaan tietysti tarkkoja.
Hoitoalalla työskentelevä, pienen tytön äiti Laura Toivola on arjessaan sen verran kiireinen, ettei ole ehtinyt ylenpalttisesti murehtia koronan vaikutuksia hääsuunnitelmiin.
– Kyllä sitä jollain tavalla naimisiin pääsee, joskus ainakin!
Kesään ei enää kysyntäpiikkiä odotella
Hallituksen kerrottua maanantaina rajoitusten lieventämisestä on puhelin pirissyt porilaisessa Viikin Helmessä. Uudet tilaukset ovat kuitenkin jääneet vähiin.
– En usko, että tähän kesään enää mitään piikkiä tulee. Kyllä se on ihan käytännön sanelema juttu, toteaa yrittäjä Timo Saikkonen.
Lounasravintola- ja catering-palveluita tarjoavan yrityksen kesä ei paljoa näytä antavan juhlan aihetta, vaikka rajoitusten höllentäminen mahdollistaisi pienimuotoiset tilaisuudet.
Sanna Saikkonen loihtii tarjoiluja porilaisessa Viikin Helmessä.Jari Pelkonen / Yle
Saikkoselta on kyselty hallituksen ilmoituksen jälkeen, mitä linjaus käytännössä tarkoittaa. Soittajia kiinnostaa, järjestetäänkö juhlia.
– Yrittäjänä kuuluisi sanoa, että ilman muuta järjestetään. Mutta kyllä tässä on elämänkatsomus muuttunut parin kuukauden aikana sen verran paljon, että nyt mennään terveys edellä.
Timo Saikkonen kehottaa ainakin miettimään tarkkaan, keitä juhliin olisi tarkoitus kutsua.
– Kuka pitää perhejuhlia, jos suositellaan, että yli 70-vuotiaat eivät osallistu. En usko, että sellaisia on mitään järkeä pitää.
Soittokierros kouralliselle pitopalveluyrittäjiä kertoo, ettei rajoitusten lieventäminen ole juuri tuonut uusia asiakkaita alkukesään.
Villa Roman paviljongissa, Turun Ruissalossa juhlia järjestävä Maria Poullis on havainnut päinvastaisen reaktion.
– Viestejä on tullut lähinnä meidän kesäkuun asiakkailtamme, jotka ovat halunneet peruuttaa. Eivät halua pienentää vierasmäärän kokoa. Uusia kyselyitä ei ole tullut yhtään, kertoo Lamovida Oy:n Maria Poullis.
Sääliksi käy juhlijoitakin
Varauskalenteri on tyhjentynyt Liedon Vanhalinnassakin, jonka tiilinavetassa ja puimalassa tanssitaan kesähäitä normaalisti läpi suven. Päärakennuksen pienempään juhlatilaan on sentään jokunen varaus jäljellä.
– Kesän juhlijat ovat siirtäneet juhliaan jopa vuodella eteenpäin, tai ainakin loppuvuoteen. Ei kukaan halua vaarantaa läheisiään juhlimalla, sanoo Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen.
Kesäksi tuskin syntyy enää mitään ryntäystä, arvelee Lehtonen. Ymmärrettävästi moni haluaa ottaa nyt varman päälle, tai ainakin odottaa tarkempia linjauksia viranomaisilta.
– Se on sääli juhlijoillekin. Häitäkin saatetaan suunnitella kaksi vuotta, ja nyt pitäisi reagoida nopeasti ja tehdä muutoksia, huokaisee Hannele Lehtonen.
Rajanveto hämmentää juhlajärjestäjiä
Sama epätietoisuus vallitsee yleisestikin ravintola-alalla.
Juhla- ja catering-palveluita tarjoavilta yrityksiltä alkoi tulla heti maanantaisen hallitusinfon jälkeen tiedusteluja alan etujärjestölle. Yksityistilaisuuksien osalta 50 hengen rajoitus on suositukseen perustuva toimintaohje.
Vaikka virus on iskenyt ravintola-alaan, ei Viikin Helmen keittiö ole täysin hiljentynyt.Jari Pelkonen / Yle
Rajanveto yleisten ja yksityisten tilaisuuksien välillä hämmentää, kertoo varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:stä.
– Moni miettii, koskeeko rajoitus yksityisiä perhejuhlia. Lain mukaan ei tarkkaan ottaen koske, mutta käytännössähän näitä rajoja on noudatettu suositusten perusteella, sanoo Aittoniemi.
Vuokranantajat, kuten seurakunnat ja muut tahot ovat edellyttäneet rajoitusten noudattamista. Käytännössä niiden mukaan onkin kevät menty.
Omavalvonnasta odotetaan tarkempia ohjeita
Kentällä kaivataan myös ohjeistusta, kuinka omavalvonnalla varmistetaan yksityistilaisuuksien turvallisuus.
Asiakkaiden hajauttaminen ja pöytien väliset turvavälit askarruttavat pitopalveluyrittäjiä siinä kuin ravintoloitsijoitakin.
– Tässä ollaan paljon vartijana. Olemme tekemässä omavalvontaan täydennysosaa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön, kun ravintolat avataan. Uskon, että pitopalvelut ja juhlien järjestäjät tulevat sieltä ottamaan soveltuvia osia käyttöön, sanoo Veli-Matti Aittoniemi.
Viranomaisilta kaivataan yleisesti tarkempia ohjeita. MaRa ry. onkin yhteydessä esimerkiksi Ruokavirastoon sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen sellaisten saamiseksi kesään mennessä.
– Aluehallintovirastoilta odotetaan selviä ohjeistuksia ja linjauksia. Ja myös jonkinlaista täsmennystä suositukseen, mitä 50 henkilön rajasta ajatellaan, toteaa Veli-Matti Aittoniemi.
Timo Saikkonen on valmis hommiin täydellä teholla, kunhan reunaehdot saadaan selviksi.Jari Pelkonen / Yle
Viikin Helmen Timo Saikkonen on itsekin yrittänyt lähestyä viranomaisia tarkempien ohjeiden tarpeessa. Hän toteaa joutuvansa välillä lääkärin rooliin, vaikka ei kuuluisi.
– Se on vähän sama kuin jos postinkantaja antaa sijoitusvinkkejä. Kuuluuko kokinkaan antaa terveyteen liittyviä vinkkejä? Me ollaan aika huonoja neuvojia tässä.
Yritysvieraiden kato kutistaa kassaa jo ennen kesää
Pitopalveluyrittäjien ja juhlatilavuokraajien kassalla koronavirus on käynyt samalla tavoin kuin ravintoloidenkin.
Liedon Vanhalinnan tuloihin tilanne on tehnyt tuhansien eurojen loven. Tilavuokrilla rahoitetaan osaltaan Turun yliopiston huomissa toimivan museokohteen ylläpitoa.
Viikin Helmi järjestää vuosittain esimerkiksi muistotilaisuuksia noin 70–80 kappaletta. Nyt niitä ei ole ollut ainuttakaan puoleentoista kuukauteen.
Myös yritystilaisuudet ovat olleet merkittävä tulonlähde Viikin Helmelle. Toukokuu on yleensä yrityslounaiden ja aamupalojen kiireisintä aikaa.
Yrittäjä Timo Saikkonen uskoo, tai ainakin toivoo yritysten palaavan asiakkaiksi jälleen syksymmällä.
– Varmasti he ovat heti ensimmäisten joukossa. Mutta sen täytyy olla turvallista, ettei tule sitä kuuluisaa viruslinkoa näihin tapahtumiin, huomauttaa Saikkonen.
MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi on luottavainen, että asiakkaat alkavat palautua poikkeuskesän kuluessa.
– Jos pystytään asiakkaiden luottamus saavuttamaan omavalvonnasta kertomalla, niin tällä hetkellä tuntuu siltä, että kyllä kesällä jotain alkaa tapahtua.
Uskoa on tulevaan, vaikka "uusi normaali" askarruttaa
Vaikka tällaista kesää ei ole Timo Saikkosen 23 vuoden mittaiseen yrittäjyyteen ennen sattunut, periksi ei anneta.
– Nyt vaan odotetaan, koska käsky käy, että saadaan ruveta kunnolla töihin.
Joitain hää- ja rippijuhlia Viikin Helmen tilauskirjasta vielä löytyy kesälle, mutta niiden toteutuminen on epävarmaa. Etenkin elokuulle yrittäjä edelleen elättelee toiveita.
Timo Saikkonen on pohtinut vaihtoehtoisia konsepteja kesäjuhlien pitoon.
– Pienemmät perhejuhlathan voi järjestää kesällä pihalla, pitää grillijuhlia. Eikös ne olisi turvallisempia kuin 50 henkeä ahtaasti sisällä?
Tulevaisuuden uskoa valaa sekin, että ensi vuodelle on kertynyt jo tilauksia. Paljon puhuttu "uusi normaali" voi toki vaikuttaa juhlaperinteisiin vielä tuolloinkin.
– Juuri tuli tarjouspyyntö ensi vuoden kesälle "isoista häistä". Ei se ihan ole kadonnutkaan. Mutta ehkä mietitään, minkä tyylisiä juhlia järjestetään, se on varmaan sitä uutta elämää, miettii Timo Saikkonen.
Onko sinun tarkoitus järjestää kesäjuhlia? Miten tilanne mietityttää? Aiotko osallistua esimerkiksi kesähäihin, jos kutsu käy? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 8.5.2020 kello 23 asti.
Ylen tietojen mukaan asiasta keskustellaan vielä hallituspuolueiden kesken. Päätös tehdään huomisessa istunnossa.
Puolueet haluavat pohtia vielä sitä, mitä ajankohtaa tarkastellaan tuen suuruutta määriteltäessä. Ylen tietojen mukaan vaihtoehtona on pohdittu esimerkiksi sitä, tulisiko tuen sittenkin määräytyä viime vuoden vastaavan ajankohdan mukaan – ei tämän vuoden tammi–helmikuun mukaan.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) vahvistaa Ylelle, että juuri ajankohdasta keskustellaan vielä.
– Alkuvuonna (tammi–helmikuussa) monella ravintolalla on myynti pientä, joten korvausajankohtaa on syytä tarkastaa vielä eduskunnassa, Kulmuni viestittää.
– Valtioneuvoston on syytä liittää esitykseensä huomenna lausuma, että nämä tärkeät asiat tulevat huomioitua eduskuntakäsittelyssä ja mahdollisimman moni ravintola saisi tuen.
Suomessa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen koronaviruksen torjunnassa, kuvailee koronarajoitusten höllennyksiä Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.
Nuorti vastaa toukokuun aikana alkavasta koronatartuntojen jäljittäjien verkkokoulutuksesta Tampereen yliopistolla. Opintojakso on tehty Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen ja THL:n yhteistyönä. Kurssin verkkosivut on jo avauttu.
Verkkokoulutuksella halutaan varmistaa, että kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on tarpeeksi tartuntojen jäljittämiseen koulutettua henkilöstöä.
Pekka Nuorti kertoo, että tartuntojen jäljittäminen on erittäin kustannustehokasta työtä.Matias Väänänen / Yle
Nuortin mukaan rajoitusten lieventämisen voi olettaa lisäävän tartuntoja ja altistumisia. Tehokkaalla tartuntojen jäljittämisellä voidaan estää jatkotartuntojen nousu.
– Kun rajoituksia lievennetään, on erittäin tärkeää, että pystymme nopeasti tunnistamaan tartunnat ja katkaisemaan tartuntaketjut, Nuorti toteaa.
Nuorti myös korostaa, että tartuntojen jäljittäminen on erittäin kustannustehokasta, sillä jokainen katkaistu tartuntaketju pienentää taudin leviämiskykyä kuvaavaa tartuttavuuslukua, niin sanottua R0-lukua. Tämä auttaa säilyttämään terveydenhuollon toimintakykyisenä.
Jäljittäjien koulutus on vaatinut paljon työtä
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, osastonylilääkäri Jaana Syrjänen kertoo, että ainakin toistaiseksi jäljitystyöhön on TAYSissa järjestynyt tarpeeksi työntekijöitä.
Infektiolääkäreiden avuksi työhön on koulutettu muutamia erikoistuvia lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita.
Jaana Syrjänen kertoo, että monet ovat joutuneet opiskelemaan uusia taitoja koronaepidemian aikana.Matias Väänänen / Yle
Syrjänen kertoo, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen jäljitystyöhön vaatii infektioyksikön työntekijöiltä aluksi paljon ohjausta. Jokainen uusi jäljittäjä on pitänyt kouluttaa kädestä pitäen työhönsä. Verkkokoulutuksen ansiosta infektioyksikön työntekijöiden aikaa ei kulu niin paljon jäljittäjien koulutukseen.
Syrjäsen mielestä verkko-opetus helpottaa varsinkin sellaisten uusien jäljittäjien rekrytointia, joiden nykyiset työtehtävät eivät liity infektiotauteihin.
– Monet ovat joutuneet koronaepidemian aikana opettelemaan uusia työtehtäviä. Tämä on yksi sellainen.
Syrjänen kertoo, että niidenkin, jotka ovat jo jäljitystyössä avustaneet, toivotaan käyvän kurssin heti, kun se on mahdollista.
Pekka Nuortin mukaan kurssia ei vielä ole virallisesti ehditty sisällyttämään minkään tutkinnon opetusohjelmaan, mutta opiskelijat voisivat mahdollisesti hyväksyttää sen esimerkiksi valinnaisiin opintoihinsa.
Jäljittäjien koulutus oli esillä jo ennen korona-aikaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Anu Niemi kertoo, että tartuntojen ja altistusten jäljittäminen on terveydenhuollon perustyötä, jota on tehty tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi jo vuosikymmeniä. Koronaepidemia on nostanut tämän perustyön suuren kiinnostuksen kohteeksi.
Niemi kertoo, että yhtenäisen koulutuksen luominen jäljitystyöhön on ollut esillä jo ennen korona-aikaa. Koronaepidemian vuoksi verkkokoulutus päätettiin pystyttää nopeasti.
– Muutoin kunnat ja sairaanhoitopiirit olisivat joutuneet ratkaisemaan koulutuksen kaikki omalla tavallaan.
Niemi arvelee, että mobiilisovellusten käyttö jäljittämisen apuna vaatii vielä jonkun verran aikaa. Verkkokoulutuksen käyneet jäljittäjät ovat sen sijaan heti käytössä, jos koronatilanne sitä vaatii. Niemi muistuttaa, että myös mobiilisovelluksen rinnalla tarvitaan jäljitystyötä tekeviä.
Vaikka verkkokoulutus on avoin kaikille, Niemen mukaan käytännössä työhön rekrytoitaisiin ensisijaisesti niitä, joilla on terveydenhuoltoalan pohjakoulutus tai jotka opiskelevat alaa.
– Täysin ulkopuolisia jäljitystyöhön on vaikea ottaa, sillä työssä vaaditaan alan salassapitosäädösten ymmärrystä sekä tartuntatauteihin liittyvää ohjaus – ja neuvontaosaamista.
Kurssilla käydään läpi myös tietosuoja- ja potilasturvallisuusasiat
Koulutus on laajuudeltaan noin kolmekymmentä tuntia. Sen voi suorittaa omaan tahtiin, vaikka töiden ohessa.
Pekka Nuorti kertoo, että koulutus koostuu luentovideoista, oheismateriaaleista ja käytännön tapausharjoituksista. Verkkokurssin lopuksi tiedot testataan monivalintakokeella.
Verkko-opetus antaa perustiedot koronaviruksesta. Opetuksessa käydään läpi, mihin tartunnanjäljitys perustuu, mikä on viruksen itämisaika, tarttuvuus ja tarttuvuuden kesto. Samoin käydään läpi tällä hetkellä käytössä olevat viruksen torjuntakeinot. Kurssilla selviää myös, miten tartuntoja käytännössä jäljitetään.
Koska koronavirustartunta tai -altistus voivat herättää ihmisissä huolta tai jopa pelkoa, kurssilla käydään läpi myös haastattelutekniikkaa. Samoin kurssilla käydään läpi myös tietosuojaan ja potilasturvallisuuteen liittyvät asiat.
