SDP nousi suosituimmaksi puolueeksi, perussuomalaiset putosi kolmanneksi

Pääministeripuolue SDP on noussut Suomen suosituimmaksi puolueeksi, kertoo Ylen kannatusmittaus. SDP ohitti kärkipaikkaa pitäneet perussuomalaiset, jotka putosivat kolmanneksi SDP:n ja kokoomuksen jälkeen. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo SDP:n viime kuukausien kannatusnousua poikkeukselliseksi.

Kysely: Ainekset onneen ovat terveys, tasainen elämä ja itsensä hyväksyminen

Yle kysyi suomalaisilta, mitkä ovat hyvän elämän edellytykset ja kuinka tyytyväisiä olemme elämäämme. Tutkimuksen perusteella kaikkein tyytyväisimpiä ovat yli kuusikymppiset. Työpaineiden helpottaminen, terveys ja ylipäätään tasapainoinen elämä ovat asioita, joita kuusikymppiset arvostavat.

Kiina ja Yhdysvallat esittävät koronapandemiasta vastakkaisia väitteitä – vertailimme maiden toimintaa

Mistä koronavirus on lähtöisin? Miten maat ovat onnistuneet toimissaan? Nämä kysymykset ja toimet koronaepidemiaa vastaan jakavat Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Molemmat maat pyrkivät korostamaan omien toimenpiteidensä erinomaisuutta ja etsimään syntipukkeja epäonnistumisiin muualta. Pandemian katsotaan heikentävän maiden suhteita.

WHO: Koronasta parantuneiden positiiviset testit eivät ole uusia tartuntoja

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että koronaviruksesta parantuneiden potilaiden positiiviset testitulokset eivät ole merkkejä uudesta tartunnasta, vaan seurausta siitä, että koronan sairastaneiden keuhkoista irtoaa kuolleita soluja. WHO:n mukaan vielä ei ole varmaa tietoa, miten immuniteetti koronavirusta vastaan syntyy ja kauanko se säilyy.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta täältä.

Luoteesta virtaa kylmää ilmaa

Torstaiaamu on aurinkoinen, mutta päivällä kumpupilvisyys lisääntyy ja sadekuuroja tulee maan paikoin maan keskivaiheilla. Illaksi kuurosateet siirtyvät maan itäosaan ja vähenevät. Perjantaiyö on kylmä, ja pakkasta on lähes koko maassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kesää kohti suomalaisten elämä helpottuu koronakurimuksessa hieman. Hallituksen linjauksessa rajoituksia puretaan vähä vähältä.

Hallituksen linjaukset voi jakaa karkeasti kahtia: on laajoja kokonaisuuksia, jotka pääosin jäävät voimaan ja sitten on pienempiä, yksityiskohtaisia helpotuksia.

Voimaan jäävät poikkeusolot. Hallitus on päättänyt antaa jatkamisasetukset viidestä valmiuslain pykälästä. Ne koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kiireettömän hoidon määräaikoja ja palvelusuhteen ehtoja sekä irtisanomisoikeuksia. Näillä taataan terveydenhuollon toimintakyky.

Pari muuta suurta rajoitusta jatkuu: etätyösuositus ja yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmien fyysisten kontaktien välttäminen. Ikäihmiset toivotaan edelleen jäävän vapaaehtoiseen karanteeniin.

Sanonnan mukaan piru asuu yksityiskohdissa. Hallituksen uusissa linjauksissa juuri yksityiskohdat tuottavat päänvaivaa. Edes keskiviikkona annettu "valtioneuvoston periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi" ei tuonut tarkkaa tietoa uusien rajoitusten yksityiskohdista.

Oheisessa taulukossa uudet linjaukset ja aikataulu ovat tiivistetysti. Saat lisätietoa viemällä hiiren tai sormen kunkin rajoituksen päälle.

Kysymyksiä herättävät kohdat ovat taulukon alla.

Kokoontumiset

Kokoontumisrajoituksen uusi maksimi on 50. Mutta miten se määritellään? Otetaan vaikka jalkapallo-ottelu (urheilukilpailut- ja sarjat sallitaan 1. kesäkuuta alkaen). Joukkueessa on 11 pelaajaa ja muutama varapelaaja, valmentaja, huoltaja jne. Kentällä on helposti yli 25 ihmistä.

Saako katsomoon tulla 50 kotikannattajaa ja toiselle puolelle kenttää 50 vierasjoukkueen kannattajaa? Nyt ollaan jo 125:n hengen tapahtumassa.

Urheiluministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan yleisötapahtumissa voi olla paikalla enemmän kuin 50 ihmistä. Se on mahdollista, jos tapahtuma voidaan järjestää sellaisin järjestelyin, että osallistujat voivat ylläpitää hygieniaa ja riittäviä turvavälejä, Kosonen kertoo Yle Urheilulle. Viidensadan enimmäismäärä on kuitenkin voimassa.

Huvipuistot ja ravit

Saako huvipuistossa olla kerrallaan vain 50 ihmistä? Vai riittääkö, että asiakkaita on nippa nappa alle 500? Isoon huvipuistoon mahtuu melkoinen määrä väkeä kattavin turvaetäisyyksin.

Entä miten suhtautua parin – kolmensadan ihmisen raveihin, jos turvaetäisyydet ovat hallussa?

Näistä pitää odottaa aluehallintovirastojen tarkempia määräyksiä, kunhan sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat niille toimintaohjeet. Siihen asti voidaan toistaiseksi palata ministeri Kososen aiempaan aprikointiin siitä, kuinka tapahtumat voivat vetää enemmänkin kuin 50 ihmistä.

Ravintolat

Ravintoloiden osittainen aukeaminen edellyttää lainsäädäntötyötä asiakasmäärien ja anniskeluaikojen rajoittamiseksi. Uusia lakeja hallitus esittää 13. toukokuuta.

Majoitus- ja ravintola-alan edunvalvojan MaRan mukaan fyysisessä etäisyydessä asiakkaiden välillä satojen asiakaspaikkojen ravintola ei voi olla samalla viivalla muutaman hengen kivijalkakahvilan kanssa. Parin metrin turvavälein asiakkaita ei mahdu pikkukahvilaan kuin muutama eikä koko paikkaa kannata avata. Sama tuska on myös suurilla ravintoloilla. Pelätään, että salista täyttyy vain puolet, mutta kulut jylläävät täysillä.

Aukeamisia nähtäneen kesäkuun alusta, jolloin myös terassit voisivat aueta. Ravintoloitsijat odottavat jo toiveikkaina, että voivat avata terrassit – ankarat anniskeluajat voivat tosin tuhota haaveen, he kertovat.

Mielenkiintoista on nähdä, miten viime vuosina kehitettyjen, parkkiruutuihin tehtyjen pikkuruisten parklettien käy.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan ravintoloiden tuki on kaksiosainen: osa kattaa kiinteitä kuluja ja osa menee henkilöstön uudelleenpalkaamiseen.

Uimahallit

Uimahallit vetävät helposti maksimiksi linjatun 50 ihmisen ryhmän. Mutta miten järjestellä uiminen ja saunominen niin, että turvavälit säilyvät?

Tämä ei ole ihan vielä tiedossa. Myös tästä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee ohjauskirjeen aluehallintovirastoille, jossa annetaan julkisia tiloja koskevat ohjeet tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavista hygienia- ja muista vaatimuksista sekä asiakasmäärien rajoituksista.

Matkustaminen

Välttämätön työmatkaliikenne sallitaan, mutta lomamatkailua ei suositella. Välttämättömyyden määritteleminen ei aina ole yksinkertaista ja muun matkailun rajoittaminen on suositus. Paljon perustuu ihmisten vastuuntuntoon.

Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että jokaisella on oikeus lähteä Suomesta ja Suomen kansalaisella on oikeus palata Suomeen.

Sisäministeriö laatii tarkemman esityksen rajaliikenteen hallitusta ja asteittaisesta avaamisesta. Rajojen avaaminen koordinoidaan EU:n kanssa.

Virossa on jo iloittu rajaliikenteen avaamisesta. Siinä on kuitenkin yksi hankaluus. Kotipiipahdukselta Suomeen töihin palaava virolainen työntekijä joutuu sitoutumaan vapaaehtoiseen kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi. Miten se onnistuu käytännössä ellei karanteeniviikoilla juokse palkka?

Opetus

Lähiopetukseen on mahdollista palata porrastetusti 14. toukokuuta alkaen. Perusopetuksessa koulut avataan. Kun lähiopetus alkaa, etäopetus loppuu.

Porrastus voi aiheuttaa vaikeuksia kouluille ja oppilaitoksille. Opettajat ovat viestineet, ettei kahden kanavan koulutusta ole mahdollista antaa, eli etä- ja lähiopetusta yhtäaikaa. Opettajien ammattijärjestö OAJ olisi halunnut pitää koulut kiinni ja jatkaa etäopetuksella lukukauden loppuun. Nyt useat lukiot harkitsevat sekä-että -mallia.

Poikkeustapauksissa Opetushallitus lisäksi linjaa, että riskiryhmiin kuuluvat ja siksi kotona olevat oppilaat voivat saada etäopetusta.

Hallitus suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun. Se on kuitenkin vain suositus.

Taiteen perusopetuksen oppilaitosten tilat avataan vastaavasti lähiopetukselle. Taiteen perusopetuksen järjestäjät voivat itse päättää etäopetuksen jatkamisesta tai lähiopetukseen siirtymisestä. Pallo on kouluilla.

Lue myös:

Järjestetäänkö rippileirejä? Voinko kutsua kaveriporukan mökille? Yksitoista kysymystä koronarajoitusten vaikutuksesta kesänviettoon

Järjestetäänkö rippileirejä? Voinko kutsua kaveriporukan mökille? Yksitoista kysymystä koronarajoitusten vaikutuksesta kesänviettoon

Istutaanko kesäkuussa terasseilla? Riippuu tulevista rajoituksista, sillä ravintoloitsijat eivät avaa terasseja ellei se ole kannattavaa

Saako 1.6. mennä kaljalle tai syömään ravintolaan? Vastaus on toistaiseksi ehkä, jos ja mutta – ravintoloitsija odottaa selkeää linjausta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pandemia nostaa huumeiden hintoja, Yhdysvalloissa varoitellaan koronajuhlista, Islanti lähes nitistänyt epidemian

Yle kysyi suomalaisilta, mikä meille on tärkeää, mistä haaveilemme ja kuinka tyytyväisiä me olemme omaan elämäämme. Kyselyn perusteella olemme onnellinen kansa, mutta kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä ovat yli 60-vuotiaat.

Rovaniemeläistä Inkeri Johanssonia, 66, tulos ei yllätä.

– Kun ajattelee omaa elämäänsä, aika tasaista tämä on ja tasainen elämä on onnellista elämää, Johansson pohtii.

Myös monilla Inkeri Johanssonin ikätovereilla elämän vakaus on onnellisuutta lisäävä asia.

Hyvään elämään kuuluu pitkäjänteinen ennakoitavuus. Toiveet ja puitteet ovat tasapainossa. Mies, 61

Erittäin tyytyväisiä omaan elämäänsä on kyselyyn vastanneista yli 60-vuotiaista miehistä 25 ja naisista 24 prosenttia. Jutun sitaatit ovat kyselyyn osallistujien vastauksia kysymykseen hyvän elämän edellytyksistä.

Tulos noudattelee kansainvälisten ja kotimaisten onnellisuustutkimusten tuloksia.

Tosin edellisvuonna Ylelle tehdyssä vastaavassa kyselyssä tyytyväisimpiä olivat nuoret miehet. Nyt heidän tyytyväisyytensä oli kyselyssä selvästi alhaisempi ja samaa luokkaa kuin samanikäisillä naisilla.

Tyytyväisimpiä ovat nuoret ja vanhat

Pitkään tyytyväisyysmittauksia tehneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n asiantuntijan Sakari Kainulaisen mielestä tutkimustulos ei ole mikään yllätys: ihminen on usein tyytyväisimmillään parikymppisenä ja uudelleen työelämästä päästyään.

Syitä on monia.

– Työpaineiden helpottuminen on yksi asia, aletaan olla velattomia ja fyysinen kunto kuitenkin on kuin nuoremmilla.

Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja Katja Kokko muistuttaa kuitenkin, että yksilölliset erot ovat suuria.

Pitkittäistutkimusten perusteella on huomattu, että ne, jotka ovat onnistuneet tekemään mielen hyvinvointia tukevia elämänvalintoja ovat onnellisempia myös myöhemmissä ikävaiheissa.

– Jos jotain olisi aistittavissa niin se, että keskiaikuisuudesta kohti ikääntyneisyyttä mielen hyvinvointi paranee. Valintojen vaikutus kumuloituu, Kokko sanoo.

Ole itsesi kanssa sinut

Pelkkä vanheneminen ei siis ennusta välttämättä tyytyväisyyden lisääntymistä. Ikä tuo kuitenkin kykyä arvioida omaa asemaansa suhteessa maailmaan, olla sinut itsensä kanssa.

Tämä näkyi myös kyselytutkimuksen vastauksista.

Ei elä ristiriidassa itsensä kanssa, löytää merkitystä omille teoilleen. Mies, 64

Hyvinvointi ja onni ovat myyntivaltteja, joilla kaupataan melkein mitä vain. Katja Kokon mielestä määrittely jää kuitenkin usein ohueksi.

– Onnellisuus ja tyytyväisyys ei ole kaikki: oman itsensä löytäminen ja merkityksellisyyden kokeminen on myös tärkeää mielen hyvinvoinnin kannalta, Kokko muistuttaa.

Inkeri Johanssonille oma juttu ovat kielet. Jäätyään eläkkeelle erityisopettajan töistä hän on ryhtynyt opettamaan espanjaa kansalaisopistossa. Lisäksi hän opiskelee italiaa.

– Jollain tavoin rajojen koetteleminen on tärkeää. Siitä tulee hyvä olo, kun huomaa että minähän opin tässä koko ajan.

Älä vertaile muihin

Katja Kokon mukaan kyselytutkimuksissa on havaittu, että ihmiset arvioivat senhetkistä onnellisuuttaan suhteessa ikäryhmäänsä ja omaan aiempaan elämäänsä.

Hyvä terveys ja usko tulevaisuuteen, unohtaen menneet ikävät asiat. Mies, 62

Kyky luopua jatkuvasta vertailusta toisiin ja ympäristöön onkin ehkä yksi neuvo, jonka voi ottaa onnellisilta kuusikymppisiltä.

– Vähän päälle nelikymppisenä vastuu itsestä ja omasta onnesta alkoi tulla voimakkaammin esille. Silloin alkoi kirkastua, että vastuu siitä on minulla, pohtii Inkeri Johansson.

Katja Kokon mielestä tässä voi piillä yksi ikäihmisten tyytyväisyyden syistä.

– Iäkkäiden hyvinvointia voi selittää myös se, että he osaavat nuorempia paremmin kontrolloida esimerkiksi vuorovaikutussuhteitaan niin, että se tukee omaa hyvinvointia, Kokko sanoo.

Raha ei ratkaise, mutta hyvä sitä on olla

Toimeentulo ja taloudellinen turvallisuus nousee esiin monissa vastauksissa, mutta menestys ei tämänkään tutkimuksen perusteella ole asia, jota suomalaiset haikailisivat.

Hyvä terveys, asunto, rahaa jokapäiväiseen elämään. Nainen, 63

Meille riittää siis se, että rahaa on sen verran ettei siitä ole päivittäistä huolta, ja työuran nousujohteisuuden asemesta tavoiteltavampaa on uran pituus ja varmuus. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, ettei raha ratkaise onnellisuutta.

– Tulotaso selittää tyytyväisyyttä, mutta se on todettu kansainvälisesti, että jossain vaiheessa tulee raja jonka jälkeen onnellisuus ei lisäänny, THL:n asiantuntija Sakari Kainulainen sanoo.

Pidä huolta terveydestä

Ikäryhmistä riippumatta hyvän elämän edellytykset ovat melko yhteneväiset: oma ja läheisten terveys, toimeentulo ja turvallisuus nousevat useimmissa vastauksissa esiin.

Terveys on kaikille ykkönen, mutta mainintana se on aivan ensimmäisenä useammin ikäihmisillä kuin nuorimmilla.

Työpaikka, koti, terveys ja parisuhde kunnossa. Nainen, 44

Koti, rakkaita, perhe, harrastus, terveys, kaveri. Mies, 17

Toisaalta tutkimuksessa näkyy myös se, että terveysasiat ovat myös huolista päällimmäisinä niin yli 60-vuotiailla kuin muillakin vastaajilla.

Omasta terveydestä ollaan selvästi enemmän huolissaan kuin esimerkiksi yksinäisyydestä: esimerkiksi yli 60-vuotiaista naisista terveydestä kertoi olevansa erittäin huolissaan joka neljäs, yksinäisyydestä vain yhdeksän prosenttia vastaajista.

Inkeri Johansson näkee, että sairauksia tulee iän myötä joka tapauksessa. Tärkeintä on, että ne eivät estäisi elämästä täysipainoisesti.

– Läheisten osalta tietysti toivoisi, että hekin pysyisivät terveenä. Pysyisi sillä tavalla terveenä, että elämä olisi elämisen makuista, Johansson toivoo.

Mikä on hyvän elämän tärkein edellytys? Osallistu keskusteluun perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Suomi on maailman onnellisin maa, ja se ärsyttää osaa meistä suunnattomasti – mitä se kertoo meistä?

Monet vanhemmat ovat ymmärtäneet väärin kotikoulun merkityksen. Sen vuoksi rehtorit ja kunnat yrittävät nyt viestittää vanhemmille, mitä kotikoulu oikeastaan tarkoittaa.

Esimerkiksi Kuopiossa vanhempia suositellaan harkitsemaan tarkasti, kannattaako lasta siirtää kotiopetukseen, kun kouluissa palataan taas lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen.

Opetusalalla puhutaan kotikoulusta kotiopetuksena. Se tarkoittaa sitä, että lapsi ei osallistu kunnan järjestämään perusopetukseen, eikä ole kirjoilla missään kunnan koulussa.

Esimerkiksi jos huoltaja ilmoittaisi lapsen jäävän kotiopetukseen, hänet otetaan kokonaan pois koulun kirjoilta. Silloin lapsi ei ole oikeutettu etuuksiin, kuten oppikirjoihin tai kouluruokaan.

Huoltaja voi päättää siirtää lapsensa kotiopetukseen ilmoituksella. Tuolloin huoltaja myös vastaa lapsen oppimisesta. Etäopetuksessa koulu on vastuussa muun muassa oppimisesta, opettamisesta, materiaaleista ja lapsella on koulun puolesta vakuutus.

Kolme perustetta poissaololle

Epäselvyyttä on myös poissaolon perusteista. Kuopiossa koulujen rehtoreiden lähettämien Wilma-viestien mukaan perusteita on kolme.

1. Sairauspoissaolo. Tuolloin huoltaja hakee kipeälle lapselle sairauslomaa.
2. Muu syy. Sen myöntämisestä päättää opettaja tai rehtori. Tyypillisesti muu syy on vaikkapa lomamatka. Muun syyn perusteella poissaoloa koulusta voi hakea myös silloin, jos on huolissaan lapsen terveydestä. Tuolloin oppilas opiskelee itsenäisesti kotona ja huoltaja vastaa oppilaan opiskelusta.
3. Oppilas kuuluu riskiryhmään. Vanhempien saamien viestien mukaan poissaolon myöntäminen edellyttää hoitavan lääkärin arviota.

Opetusjohtajan mukaan poissaoloperusteita on kaksi. Sairauspoissaolo ja muu syy.

– Tämänhetkisten ohjeiden perusteissa sanotaan, että poissaolon peruste on, jos lapsi kuuluu vakavaan riskiryhmään. Siinä mainitaan myös läheisen tai perheenjäsenen kuuluminen vaikean riskiryhmään, Kuopion kaupungin opetusjohtaja Leena Auvinen sanoo.

Auvinen sanoo, että kouluille ei tarvitse lähettää lääkärintodistusta perheenjäsenen terveystiedoista.

– Meillä ei ole mitään oikeutta tietää perheenjäsenen sairaudesta. Riittää, kun perhe ilmoittaa tämän syyksi.

Jos oppilas on poissa koulusta riskiryhmäperusteen takia, hän opiskelee itsenäisesti ja ilman etäopetusta. Siitä huolimatta rehtorien lähettämässä viestissä lukee, että kotona annettava opetus voi olla kuitenkin olla osittain etäopetusta, opettajien kanssa sopien.

Koulujen jakamissa Wilma-viesteissä ei mainita poissaolon perustelun syyksi perheenjäsenen riskiryhmää.

Ylen yhteydenoton jälkeen kuopiolaisille vanhemmille lähetettiin uusi Wilma-viesti, jossa kerrottiin kaupungin kertovan poissaoloihin liittyvistä käytänteistä tulevana perjantaina.

Voit keskustella aiheesta 8.5.2020 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Koulut alkavat viikon päästä – onko pakko mennä takaisin luokkahuoneeseen ja mistä syystä saa jäädä kotiin?

Vanhan paloaseman pihalla Kotkassa makaa yksinäinen näky. Kauppahallista on säilynyt vain kellotornin katto. Halli purettiin vuonna 1974, kun Kesko rakensi tilalle uuden marketin.

Purkamiseen liittyy monenlaisia tarinoita ja väitetään, että halli olisi purettu kaupunkilaisilta salaa.

Yksi syy tarinan syntyyn voi olla siinä, että pääosa purkamisesta tapahtui yhdessä yössä. Kymen Sanomat kertoi alkuvuodesta, että aamulla kaupunkilaiset saattoivat todeta vain julkisivujen olevan enää pystyssä.

Kauppahallin kohtalo ei ole unohtunut asukkailta vielä tänäkään päivänä. Tapaus on monille edelleen arka paikka.

Tosiasiassa kaupunki oli puinut kauppahallin kohtaloa vuosia ennen purkutöiden alkua. Kaupungin rakennustarkastajana tuolloin toimineen Reijo Eskelisen mukaan halli purettiin lain mukaan oikein.

Kauppahalli oli haluttu säilyttää osana kaupunkikuvaa, mutta tähän oli herätty vasta siinä vaiheessa, kun purkutyöt olivat jo käynnissä. Silloin oli liian myöhäistä.

– Suojelemisesta oli silloin keskusteltu. Jos kauppahalli olisi ollut suojeltu ja hyväkuntoinen, sitä ei olisi voitu purkaa. Jos kauppahalli olisi säilynyt meidän päiviimme, melko varmasti se kuuluisi jo suojeltujen rakennusten joukkoon, sanoo Kotkan kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro.

Kauppahallille kävi surullisesti. Nyt Kotkan kaupunki aikoo suojella seitsemää Kotkan keskustassa sijaitsevaa arvorakennusta.

Kyseessä ovat kaksi lyseorakennusta, konserttitalo, oikeustalo, teatteritalo, kaupungintalo ja Haukkavuoren näkötorni. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puron mukaan suojelupäätös vaikuttaa merkittävästi rakennusten säilymiseen.

– Kyllä se siihen auttaa. Rakennusten suojelu kannustaa ylläpitämään rakennusta niin, ettei sen arvo kärsi.

Museoviraston tutkijan Timo Kantosen mukaan kyseessä olisi toteutuessaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen päätös.

– On valtakunnallisesti harvinaista, että noin montaa kohdetta eri puolilla kaupunkia suojellaan asemakaavalla yhtenä ryhmänä. Kun olemme Museovirastossa puhuneet näistä suojelukohteista keskenämme, ei ole tullut kyllä vastaavaa esille.

Tässä jutussa esittelemme nämä seitsemän arvokohdetta. Niiden suojelemisesta tehdään myöhemmin kesällä päätös Kotkan kaupunginvaltuustossa.

1

Haukkavuoren näkötorni

Haukkavuoren näkötorni on Kotkan maamerkki. Kotkansaaren korkeimmalla paikalla kallion päällä sijaitsevan möhkälemäisen näkötornin huippu kohoaa noin 72 metriin merenpinnasta.

Vuonna 1920 valmistuneen, arkkitehti Jussi Paatelan suunnitteleman tornin näköalatasanteelta on näkymät yli Kotkan ja itäisen Suomenlahden saariston. Nykyinen näkötorni oli aluksi vesitorni, jota käytettiin toisessa maailmansodassa myös ilmavalvontaan. Arkkitehtuurisesti kaunis rakennelma edustaa tyyliltään klassismia ja kansallisromantiikkaa.

Teknisenä laitteena torni kertoo myös aikalaisten panostuksesta puhtaan veden saantiin. Näkötorni toimi vesitornina 1960-luvulle asti.

2

Kotkan kaupunginteatteri eli entinen suojeluskuntatalo

Keskuskadulla sijaitseva Kotkan kaupunginteatteri oli alun perin suojeluskuntatalo. Se rakennettiin vuonna 1927. Vuosien saatossa sitä on peruskorjattu ja laajennettu useaan otteeseen.

Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puron mukaan alkuperäinen rakennus on syvällä rakennuksen sisällä. Alkuperäisestä rakennuksesta vain Keskuskadun puoleinen julkisivu näkyy ulospäin. Kaikki muu on sisällä olemassaolevien pintojen alla.

Talosta tuli kaupunginteatteri sodan jälkeen, kun suojeluskunnat lakkautettiin ja suojeluskuntatalot lahjoitettiin Puolustusministeriölle. Kotkassa teatteri oli menettänyt oman toimipaikkansa ilmapommituksissa, ja suojeluskuntatalosta tuli uusi teatteri.

Suojeluskunta-symboliikkaa on myöhemmin peitelty. Alaslaskettujen kattopaneeleiden yläpuolella näkymättömissä on muun muassa valkoinen ratsastava soturi fresko.

3

Kotkan konserttitalo eli entinen työväentalo

Konserttitalo on Kotkassa sijaitseva vuonna 1907 valmistunut jugend-tyylinen rakennus, jonka suunnittelivat Eliel Saarinen ja Herman Gesellius. Alun perin se oli työväentalo. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puron mukaan se vaurioitui pahasti jatkosodassa.

Rakennus saatiin korjattua vasta 1950-luvulla, jolloin muun muassa vesikattoa madallettiin. Katto palautettiin alkuperäisen mukaiseksi, kun työväentalo restauroitiin ja muutettiin Kotkan konserttitaloksi 1980-luvulla.

Konserttitalolla on vahva sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys kotkalaisten kokoontumispaikkana. Lisäksi rakennuksella on tärkeä osa suomalaisen sekä kansainvälisen työväenliikkeen historiassa.

4

Kotkan kaupungintalo

Kaupungintalo valmistui vuonna 1934 ja sen suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen. Kaupungintalo edustaa monumentaalista funktionalismia.

Kotkan kaupungintalon ulkonäköä on parjattu, mutta sille löytyy kaavoitusarkkitehti Jarkko Puron mukaan selitys aikakaudesta. Nuori kansakunta oli voimansa tunnossa ja se heijastuu myös aikakauden julkisessa rakentamisessa.

Tiettyä valtasymboliikkaa kuvastava ulkokuori kätkee kuitenkin sisäänsä avaran ja kauniin sisätilan. Erityisen merkittävän tilasarjan muodostaa pääportaikko porrastasanteineen ja auloineen.

5

Kotkan oikeustalo eli entinen Suomen pankki

Oikeustalo eli entinen Suomen pankki on vuonna 1909 Keskuskadulle rakennettu graniittilinna, joka edustaa kansallisromanttista tyyliä. Se rakennettiin Suomen pankin aluekonttoriksi.

Myöhemmin tiloissa toimi Helsingin yliopisto ja vuoteen 2022 asti vuokrasopimus on Kymenlaakson käräjäoikeudella. Kotkan kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro toivoo, että rakennus pysyisi ihmisille avoimena.

6

Kotkan lyseo Globus

Kotkan lyseon Globus on merkittävä osa Kotkan kirkon puistoaluetta. Se on vuonna 1911 Kotkankadulle rakennettu jugend-rakennus, jonka erikoisuutena on kattokoristeena oleva suuri maapallo.

Katolla oleva maapallo on alun perin toiminut vesisäiliönä.

Nykyään rakennus toimii lukiona. Rakennuksessa on toiminut myös Kymenlaakson museo, joka siirtyi Kotkan kantasatamaan Merikeskus Vellamoon vuonna 2008.

Lukion opetuskäyttöön rakennus otettiin vuonna 2011, jolloin se sai nykyisen nimensä Globus.

7

Kotkan lyseo Arcus

Vuonna 1905 Kirkkokadulle valmistunut jugend-tyylinen Kotkan lyseon toinen rakennus Arcus on ikänsä puolesta Kotkan kaupungin ensimmäisiä kivirakennuksia. Se on ollut ihmisten opinahjo toistasataa vuotta.

Kotkan kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarkko Puron mukaan sitä laajennettiin 1940-luvulla suurten oppilasmäärien takia. Sisätiloista mainitsemisen arvoisia ovat hienosti restauroidut aulat, juhlasali sekä seinäpintoja koristavat ornamentit.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että koronaviruksesta parantuneiden potilaiden positiiviset testitulokset eivät ole merkkejä uudesta tartunnasta.

Tuoreimpien tutkimusten mukaan testitulokset ovat todennäköisesti seurausta siitä, että koronan poteneiden keuhkoista irtoaa kuolleita soluja, WHO kertoo.

Etelä-Korea kertoi viime kuussa, että sata taudista parantunutta potilasta sai myöhemmin uuden positiivisen testituloksen. Tieto herätti pelkoa, että taudista kertaalleen parantuneet voivat sairastua uudelleen.

WHO:n mukaan vielä ei ole varmaa tietoa, miten immuniteetti koronavirusta vastaan syntyy ja kauanko se säilyy.

Koronatartunnan saaneet alkavat kehittää vasta-aineita noin viikkoa tartunnan tai oireiden alkamisen jälkeen. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, syntyykö taudista parantuneiden kehossa riittävästi vasta-aineita torjumaan viruksen uusi hyökkäys ja jos, niin kauanko vastustuskyky säilyy.

Joissakin tapauksissa parantuneet potilaat ovat ensin antaneet negatiivisen testituloksen ja viikkoja myöhemmin uudelleen positiivisen. WHO:n mukaan näitä tapauksia on tutkittava tarkemmin.

– Meidän on kerättävä näytteita parantuneista potilaista ymmärtääksemme, kuinka kauan he erittävät elävää virusta. Meidän täytyy selvittää, tarkoittaako tämä, että he voivat levittää virusta toisille.

Virustautien vastustuskyky kehittyy eri tavoin taudista riippuen. Tuhkarokon sairastaneet saavat elinikäisen vastustuskyvyn, mutta sarsin vastainen immuniteetti kestää muutaman kuukauden tai vuoden.

Suosituimpien puolueiden järjestys on mennyt koronakriisin aikana uusiksi, kertoo Ylen kannatusmittaus.

Suomen suosituimmaksi puolueeksi nousi pääministeripuolue SDP, ja ykköspaikkaa pitäneet perussuomalaiset putosivat kolmanneksi.

SDP:n kannatus on kohonnut koronakriisin aikana viitisen prosenttiyksikköä, sillä tuoreimmassa mittauksessa nousu oli 2,5 prosenttiyksikköä ja edellisessä kolme.

– Se ei ole ennennäkemätöntä, mutta aika harvinaista ja poikkeuksellista tämä on. Ollaan poikkeustilanteessa, ja kannatusluvutkin ovat poikkeukselliset, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Vajaat puoli vuotta kestäneen Sanna Marinin pääministerikauden aikana SDP:n kannatus on noussut lähes yhdeksän prosenttiyksikköä. Turja sanoo, että pääministeripuolueelle ei ole mitattu Taloustutkimuksen kannatuskyselyissä vastaavaa suosion nousua aiemmin. Tietoja on 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

SDP:n tuorein mittauslukema on yli neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin puolueen tulos vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa.

Koronakriisin aikaista suosion nousua selittää se, että Ylen maaliskuisessa kyselyssä suuri osa kansasta hyväksyi hallituksen koronatoimet ja esimerkiksi Helsingin Sanomien kyselyssä yli 80 prosenttia oli tyytyväisiä Marinin toimintaan.

SDP:n kannatuksen nousu on myös osa kansainvälistä ilmiötä, jossa valtapuolueet kasvattavat ja oppositiopuolueet menevät koronakriisin aikana kannatustaan.

Perussuomalaiset vuotaa kokoomukseen ja SDP:hen

Perussuomalaiset on johtanut kannatuskyselyjä vuoden ajan viime eduskuntavaaleista lähtien, mutta tuoreimmassa mittauksessa suurin oppositiopuolue putosi sekä SDP:n että oppositiopuolue kokoomuksen taakse.

Perussuomalaisten suosio on tippunut alkuvuoden aikana runsaat kuusi prosenttiyksikköä, ja lasku on kiihtynyt koronakriisin aikana. Puolueen kannatus on enää muutaman kymmenyksen päässä eduskuntavaalien 17,5 prosentin tuloksesta.

Taloustutkimuksen Turja tulkitsee, että perussuomalaisten laskua selittää poikkeusaika, jossa oppositiopuolueet ovat tukeneet hallituksen toimia ja jättäneet kritisoinnin vähemmälle.

Turjan mukaan perussuomalaisten kannattajia on siirtynyt viime aikoina katsomoon, mikä jatkuu edelleen.

– Uutena tekijänä on tullut, että vuoto perussuomalaisista on lisääntynyt selvästi enemmän kokoomukseen ja myös SDP:hen, Turja sanoo.

Tuoreen mittauksen perusteella puolueiden järjestys on siis vaihtunut myös opposition sisällä, kun kokoomus nousi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Kyselyn virhemarginaali on kuitenkin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP imee kannattajia punavihreistä hallituskumppaneista

Hallituksen sisällä näkyy entistä selvemmin se, että pääministeripuolue SDP:n kannatus nousee, mutta muiden hallituspuolueiden ei.

Turjan mukaan SDP saa uusia kannattajia erityisesti vihreistä ja vasemmistoliitosta.

– Näyttää vahvistuneen sama ilmiö, joka on näkynyt viimeisimmissä mittauksissa. Kannatussiirtymät ovat hallituspuolueiden ja vielä punavihreän blokin sisällä aika suuria, Turja selittää.

Vihreiden kannatus on osoittanut alaspäin viime elokuusta lähtien, jonka jälkeen puolueen suosiosta on kadonnut lähes neljä prosenttiyksikköä.

Vasemmistoliiton kannatus on puolestaan pysytellyt Marinin kaudella enimmäkseen puolueen eduskuntavaalituloksen alapuolella.

Keskustan suosio on junnannut viime kuukaudet paikallaan, hieman korkeampana kuin tammikuussa, jolloin puolueen kannatus laski lähellä kaikkien aikojen heikointa mittaustulosta.

RKP:n kannatusta poikkeusajat eivät ole muuttaneet miksikään, sillä se on pysynyt kolme kuukautta samana eli 4,1 prosentissa.

SDP:n kannatus nojaa yhä vahvemmin varttuneeseen väkeen

Hallitus velvoitti jo maaliskuussa yli 70-vuotiaat eristäytymään muista koronaepidemian takia, mutta karanteenin kaltaiset olosuhteet eivät näytä ainakaan heikentäneen pääministeripuolueen kannatusta ikäryhmässä, pikemmin päinvastoin.

Turjan mukaan SDP:n kannatus nojaa yhä vahvemmin varttuneeseen väkeen. 50–79-vuotiaiden vastaajien keskuudessa SDP on selkeästi Suomen suurin puolue.

– Jos katsotaan yli 50-vuotiaita ja varsinkin yli 65-vuotiaita, niin SDP:n kannatus on noussut useita prosenttiyksikköjä viime kuusta, ja se oli jo silloin korkealla, hän sanoo.

Perussuomalaiset ovat sen sijaan menettäneet viimeisimmässä mittauksessa etenkin yli 50-vuotiaita äänestäjiä.

– Se selittää osittain, miksi perussuomalaisten kannatus laskee niinkin paljon, Turja perustelee.

Hänen mukaansa perussuomalaiset ovat sen sijaan onnistuneet säilyttämään melko hyvin työväestöön kuuluvat äänestäjänsä, kannatuslaskusta huolimatta. Perussuomalaiset on Taloustutkimuksen mittauksen perusteella yhä suurin työväenpuolue.

SDP:n uusi kannatus tulee yli 50-vuotiaiden ja eläkeläisten lisäksi enimmäkseen naisilta sekä ylemmiltä toimihenkilöiltä ja asiantuntijoilta.

Puolueiden kannatusmuutoksista pidemmällä aikavälillä löytyy lisää tietoja tästä linkistä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. toukokuuta klo 23 saakka.

Kotimaan sisäistä tarpeetonta matkustamista, kuten vapaa-ajan reissuja, on suositeltu tänä keväänä välttämään koronavirusepidemian vuoksi. Sisäministeriöstä kerrotaan, että toistaiseksi tätä suositusta ei ole kumottu.

Suositus voi jättää tulkinnanvaraa, sillä tarkempia rajoituksia ei ole annettu. Pyysimme kolmea asiantuntijaa kertomaan mielipiteensä siitä, millaisissa tilanteissa tällä hetkellä kannattaa matkustaa Suomen sisällä.

Valitsimme kuusi kuvitteellista esimerkkitapausta, joissa kussakin tulisi liikkumista kunnasta toiseen. Niitä kommentoivat uhkaavien infektiotautien tutkija ja apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta, kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta sekä Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.

Minulla on kesämökki oman maakunnan alueella mutta eri kunnassa kuin missä asun. Haluan matkustaa mökilleni viikonlopun viettoon. Voinko tehdä näin?

Infektiotautien tutkija Tarja Sironen: Kyllä, mutta mökkipaikkakunnalla kannattaa viettää aikaa vain mökillä. Jos haluaa tavata tuttuja, sen voisi tehdä ulkona kävelylenkillä tai mökin terassilla. Sisätiloissa ei kannata tavata, sillä virus tarttuu herkästi sisällä lähikontaktissa.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola: Kyllä. Jos lähtee omalla autolla omasta pihasta ja ajaa suoraan kesämökille viettämään aikaa, riski saada koronainfektio ei lisäänny matkustajalla itsellään eikä muilla. Tarvittavat ruokaostokset kannattaa tehdä omalla kotipaikkakunnalla.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo: Kyllä. Vastuulliset mökkiläiset osaavat toimia niin, että he eivät levitä virusta tullessaan. Ruuat ostaisin lähtöpaikkakunnalta, ja jos mökillä ollessaan tarvitsee jotakin, sen voi tilata pihaan kuljetettuna. Mökkinaapureita tervehtisin korkeintaan aidan takaa.

Entä jos kesämökki sijaitsee toisella puolella Suomea – voiko tässä tapauksessa matkustaa mökille?

Infektiotautien tutkija Tarja Sironen: Lähtökohtaisesti kyllä, mutta kannattaa miettiä, pystyykö matkan tekemään ilman pysähdyksiä. Pysähtymiset esimerkiksi huoltoasemille lisäävät riskejä.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola: Kyllä, jos pystyy noudattamaan samoja periaatteita, eli välttelemään matkan aikana kaikkia mahdollisia ihmiskontakteja.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo: Kyllä, mutta mökkimatkalla ei kannata pysähdellä turhaan. Jos mökillä on pidempään ja mukaan otettu ruoka loppuu, kannattaa suosia ruuan kotiinkuljetusta sen sijaan, että menisi ostoksille mökkipaikkakunnan kauppaan.

Asun Oulussa ja haluaisin käydä Helsingissä yhden yön vapaa-ajan reissulla. Olisiko tällainen matka suotava ja jos olisi, millä kulkuvälineellä se olisi koronaa ajatellen turvallisinta tehdä?

Infektiotautien tutkija Tarja Sironen: Ei. Välttelisin tällaisia reissuja nyt, sillä Uudellamaalla ja Helsingissä tautipaine on tällä hetkellä suurempi kuin muualla Suomessa. Jos on kuitenkin välttämättä mentävä, oma auto on parempi ratkaisu kuin julkiset kulkuneuvot.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola: Ei, vaikka se ei varsinaisesti ole kiellettyä. Jos haluaa osallistua koronaepidemian tukahduttamiseen, tällaisia reissuja kannattaisi nyt välttää. Toki voidaan ajatella, että yhden ihmisen matkan aiheuttama riski on vähäinen, mutta jos kaikki käyttäytyisivät samalla tavalla, meillä olisi täällä kohta Pohjois-Italian kaltainen epidemia.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo: Ei, jos reissuun ei ole aivan pakko lähteä. Itse miettisin, voisiko tällaisen reissun tehdä esimerkiksi ensi syksynä, jos koronatilanne olisi silloin erilainen.

Minulla on sijoitusasunto, joka sijaitsee 400 kilometrin päässä omasta kotipaikkakunnastani. Voinko tällaisessa tilanteessa käydä hoitamassa omaisuuteni liittyviä asioita toisen paikkakunnan alueella?

Infektiotautien tutkija Tarja Sironen: Kyllä, jos käy vain kyseisessä asunnossa eikä siellä ole asukkaita paikalla. Tässäkin tapauksessa olennaisinta on saada kontaktit minimiin, ei niinkään se, liikkuuko yhden kunnan alueelta toiselle.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola: Kyllä. Omaisuuden hoito on mielestäni merkittävämpi syy matkustaa kuin vapaa-ajan reissu. Kaikki mahdolliset riskit koronaviruksen leviämiseen tulisi kuitenkin minimoida tällaisellakin reissulla omalla käyttäytymisellä.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo: Kyllä, jos reissu on aivan pakollinen ja sen pystyy tekemään omalla autolla. Tällaisen asian voisi kuitenkin hoitaa myös niin, että ei itse lähde matkaan vaan palkkaa sen sijaan paikallisen asiantuntijan tarkastamaan oman kiinteistön kunnon.

En ole nähnyt toisessa kunnassa asuvia lähisukulaisiani pitkään aikaan. Kyse on työikäisistä ihmisistä, eikä kenelläkään meistä ole koronaoireita. Voinko matkustaa tapaamaan heitä?

Infektiotautien tutkija Tarja Sironen: Periaatteessa kyllä, mutta tapaamiset netin kautta ovat mielestäni toistaiseksi parempi vaihtoehto. Alle 10 hengen kokoontumiset ovat kuitenkin sallittuja, kunhan noudattaa hygieniaohjeita ja pitää muihin kahden metrin välimatkan. Ennen tapaamista kannattaa silti puntaroida, haluaako ottaa riskin, että vie mahdollisesti koronatartunnan mukanaan tai saa sen tapaamisesta itse.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola: En suosittelisi sitä, jos kyse on vain satunnaisesti valitusta ajanvietteestä eikä tapaamisen taustalla ole tärkeämpää syytä. Tällaisissa kohtaamisissa on aina se mahdollisuus, että infektiota siirretään paikkakunnalta toiselle ja epidemia leviää.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo: Ei. Moni voi kantaa virusta tietämättään ilman oireita ja tartuttaa sitä eteenpäin. Itse hoitaisin näkemiset tällä hetkellä esimerkiksi Skypen kautta.

Asun pienessä kunnassa, jossa ei ole paljon kauppoja. Muutin juuri ja olen sisustamassa asuntoani uusiksi. Voinko matkustaa läheiseen kaupunkiin ostamaan huonekaluja?

Infektiotautien tutkija Tarja Sironen: Kyllä, ei tällaisia reissuja voi ehdottomasti kieltääkään. Itse kuitenkin tarkistaisin ensin, löytyisikö nettikaupasta sopivia tuotteita. Jos ostosreissulle päättää lähteä, kannattaa huolehtia hygieniasta kaupassa ja pestä kädet huolellisesti saippualla kotiin palaamisen jälkeen.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola: Periaatteessa kyllä, mutta kannattaa tunnistaa, että kauppareissuihin liittyy riski saada infektio ja levittää sitä. Jossakin määrin hankintoja tulee tietenkin voida tehdä, mutta voi myös miettiä, tarvitseeko juuri nyt sitä tiettyä sohvaa, jota on halunnut jo kolme vuotta. Jos menee kauppaan, jossa liikkuu kymmeniä ihmisiä, kannattaisi mielestäni käyttää kasvomaskia.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo: Kyllä. Jos liikkuu omalla autolla, osaa käyttäytyä asianmukaisesti ja pitää etäisyyttä muihin ihmisiin, en näe tässä ongelmaa. Ainakin isoissa myymälöissä etäisyyden pitäminen onnistuu.

Lue myös:

TEM: Matkailijoiden kulutus Suomessa romahtaa tänä vuonna koronapandemian takia 60–70 prosenttia

Kesämökeillä torjutaan tylsyyttä – matkailuyritykset kehittävät nyt tuotteita väljään matkailuun mökkiläisille

Oululaisvaltuutettu vihjasi somessa toivovansa kuusamolaisille koronaa – erotettiin valtuustoryhmästä määräajaksi

Ulkomaanmatkojen peruuntuminen täyttää mökkiyrittäjien varauskirjoja – moni vuokraa nyt mökin kotimaasta ensi kertaa

Tästä artikkelista voit lukea uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Oletko sinä matkustanut kesämökille tai käynyt ostosreissulla toisessa kunnassa korona-aikana? Voit keskustella jutun aiheesta 7.5. kello 23:een saakka!

Koulut ja oppilaitokset aukeavat viikon päästä torstaina 14. toukokuuta. Opetushallitus on tehnyt kouluille listan ohjeita siitä, kuinka lähiopetukseen voidaan palata.

Ohjeistuksessa linjataan muun muassa opetusjärjestelyistä, opetuksen toteuttamisesta, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta, kouluruokailusta, koulukuljetuksista sekä koulun muusta toiminnasta.

Luvassa on opetusryhmien pitämistä erillään toisistaan, uusien tilojen löytämistä, välisiivouksia, tuntien porrastamista, pitäytymistä vain henkilökohtaisissa opetusvälineissä, ruokatuntien porrastamista ja jos mahdollista, koulukyytien vaiheistamista.

Perinteisiä koko koulun yhteisiä kevätjuhlia vieraineen ei voida pitää. Koko ohjeistuksen voit lukea täältä.

Erityisia ohjeita poissaloista

Saako koronaviruksen takia poikkeusoloja elävässä Suomessa jäädä pois koulusta, vaikka oppilaitos aloittaakin lähiopetuksen?

Opetushallituksen antama peukalosääntö on, että ilman hyviä perusteita ei saa. Kun koulun ovet avataan, etäopetus loppuu. Poissaoloon vaaditaan lupa niin kuin ennenkin.

Kouluissa siirrytään noudattamaan poissaoloissakin normaaliolojen lainsäädäntöä. Oman mausteensa tilanteelle antaa kuitenkin tartuntatautilaki.

Opetushallitus on julkaissut seikkaperäisen ohjeistuksensa poissaoloista. Voit lukea ne kokonaisuudessaan täältä.

Muutama koronapoikkeus

Ohjeissa sanotaan, että lääkäri voi tartuntatautilain perusteella määrätä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn oppilaan enintään kahdeksi kuukaudeksi poissaoloon.

Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin – nykymaailmassa siis koronaan.

Vaikka periaatteessa etäopetus lakkaa, ohjeissa on maininta myös poikkeuksesta. Opetus voidaan antaa etäopetuksena riskiryhmiin kuuluville, ja siksi kotiin jääville oppilaille. Tarpeen arvioi lääkäri.

Normaalitapauksissa luvan antaa koulu

Muissa tapauksissa poissaoloja säätelee perusopetuslaki. Silloin toimitaan niin kuin on toimittu ennen poikkeusoloja.

Perusperiaate on, että kouluun ei saa tulla sairaana. Poissaolosta on ilmoitettava viipymättä, jotta poissaoloja voidaan seurata ja tarvittava opetus tai sen tuki voidaan järjestää.

Poissaoloon on aina haettava lupa. Sen voi tosin hakea myös tarvittaessa jälkikäteen. Päätös poissaololuvasta on koululla.

Opiskeluhuollosta apua luvattomiin poissaoloihin

Opetushallituksen ohjeissa todetaan lopuksi, että kuluneen kevätlukukauden poikkeusoloissa opiskeluhuollon tarve on kasvanut. Se voi näkyä esimerkiksi etäopetusjakson aikaisina luvattomina poissaoloina, eikä oppilaaseen tai hänen huoltajaansa ole saatu yhteyttä.

Jos poissaolo jatkuu lähiopetukseen siirryttäessä, koulun pitää olla heti yhteydessä opiskeluhuoltoon, kuten psykologi- tai kuraattoripalveluihin.

Jos yhteyttä oppilaaseen tai huoltajiin ei saada, psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä, Opetushallitus ohjeistaa.

Lue myös:

Turvaväliä ei mitata viivottimella, aivastamisen jälkeen pestään kädet – koulut ja päiväkodit saivat tarkennetut koronaohjeet

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pandemia nostaa huumeiden hintoja, Yhdysvalloissa varoitellaan koronajuhlista, Uusi-Seelanti purkaa rajoituksia

Rakastan to do -listoja, ja teen niitä lähes päivittäin. Kirjoitan iltaisin post it -lapulle seuraavan päivän askareet opiskelutehtävistä pyykinpesuun. Sitten yliviivaan suoritettuja askareita päivän mittaan, ja koen mielihyvää hoidetuista hommista.

Kun puhuin listainnostuksestani somessa, yksi seuraajani epäili, että olen putkiaivoinen suorittaja, joka ei aidosti nauti elämästään ja vaipuu hetkenä minä hyvänsä uupuneena post it -lappujensa alle.

En oikeastaan yllättynyt tästä analyysista, sillä termillä suorittaminen on kielteinen kaiku. Ja listojen tekeminen ajatellaan usein suorittamisen malliesimerkiksi.

En usko, että suorittamisesta irti pyristeleminen on ratkaisu autuaampaan elämään.

Suorittaminen nähdään usein uhkana hyvinvoinnille. Kun termin googlaa, löytää nopeasti kymmeniä artikkeleita ja blogikirjoituksia, joissa luvataan vinkkejä siitä irti pääsemiseen.

En kuitenkaan usko, että suorittamisesta irti pyristeleminen on ratkaisu autuaampaan elämään. Ensinnäkään suorittaminen ei ole synonyymi pakonomaiselle perfektionismille. Toiseksi, suorittaminen on tärkeä osa normaalia arkielämää.

Tietyt rutiininomaiset askareet ja työtehtävät on pakko tehdä riippumatta siitä, sattuuko huvittamaan. Myös moniin kivoihin harrastuksiin liittyy ikävältä tuntuvia suorituksia. Esimerkiksi maalatessa täytyy pestä pensselit ja tanssitunnin jälkeen venytellä.

Siksi on tärkeämpää kiinnittää huomio suorittamisen laatuun ja merkitykseen omassa elämässä.

Mielestäni suorittamisessa on pitkälti kyse elämänhallinnasta. Siitä, että pakka pysyy kasassa ja asiat tulevat hoidetuksi.

Väitän, että ihmisellä, joka osaa sopivasti suorittaa, on eniten aikaa tehdä kivoja juttuja. Aikataulujen suunnitteleminen ja askareiden listaaminen on tästä hyvä esimerkki. Ehkä suorittamisen sijaan voisi monessa tilanteessa puhua suunnitelmallisuudesta.

Listojen avulla asiat jäsentyvät mielessä, ja askareet muuttuvat hallittaviksi kokonaisuuksiksi.

Innostuin to do -listoista yliopisto-opintojeni alussa. Lukioon verrattuna opiskelu oli aluksi outoa, koska kalenterissa oli vain muutama luento, ja loput opiskeluhommat piti aikatauluttaa itse. Esseet ja tentit pyörivät mielessä viikonloppuisinkin.

Kulutin valtavasti aikaa “pitäisi tehdä sitä ja tätä” -märehtimiseen, jonka aikana mikään muu kuin stressihormonien tuotanto ei edennyt tuotantoon. Huomasin, että paras keino purkaa stressiä on tehdä lukusuunnitelma ja merkitä siihen, milloin opiskelen ja milloin rentoudun.

Listojen avulla asiat jäsentyvät mielessä, ja askareet muuttuvat hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Vapaa-aikaa on enemmän, kun aikaa ei kulu katastrofinhallintaan tai rästihommien selvittelyyn. Siitä ajasta myös pystyy nauttimaan rennoin mielin, kun takaraivossa ei paina stressi tekemättömistä asioista.

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten suorittaa ja miksi. Joskus suorittaminen voi mennä överiksi ja vinksahtaa ylisuorittamiseksi.

Jos kalenterin täyttää tehokkuuspäissään äärimmilleen eikä varaa aikaa levolle, läheisille tai harrastuksille, kääntyy suorittaminen itseään vastaan.

Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina siitä, että erityisesti tunnolliset nuoret naiset ovat vaarassa ajautua burn outin partaalle. Tunnistan ilmiön. Olen välillä haalinut itselleni liikaa opintoja kerralla.

Toisaalta sellaisissakin tilanteissa suunnitelmallisuus on auttanut. On täytynyt pysähtyä, priorisoida ja aikatauluttaa asiat uudestaan niin, että jättää rentoutumiselle enemmän aikaa.

Mikään to do -lista ei ole lakikirja, jota pitää noudattaa pilkulleen. Olosuhteet muuttuvat. Silloin pitää uskaltaa muuttaa suunnitelmaa. Välillä listalle merkitty essee siirtyy, koska migreeni tulee kylään. Ja se on ihan ok.

Viime aikoina meidän kaikkien joustavuutta onkin koeteltu rajusti, kun suunnitelmat ovat menneet koronatilanteen vuoksi rytinällä uusiksi.

Kaikin puolin ikävässä tilanteessa on vieno hopeareunuksensa. Jos aika käy kotoillessa pitkäksi, voi omista tavoitteista kirjoittaa listan post it -lapulle: mikä juuri minulle on tärkeää ja mihin haluan tulevaisuudessa käyttää aikaani.

Johanna Malinen

Kirjoittaja on Jyväskylässä asuva, sydämeltään pohjoiskarjalainen journalistiopiskelija, joka nauttii to do -listojen lisäksi metsälenkeistä ja glittermekkoihin sonnustautumisesta.

Kolumnista voi keskustella 8.5. klo 23.00 asti.

Rakennusalan toimijat kokevat jääneensä ilman valtion tukea koronakriisissä. Rakennustyömaat ovat pysyneet toistaiseksi suurimmaksi osaksi käynnissä epidemian aikana. Rakentamisen kynnyksellä olevia urakoita on kuitenkin siirretty sen verran, että alalle ennustetaan vaikeuksia viimeistään kesän jälkeen.

Suurin huoli on asuntorakentamisesta, kertoo Jouni Vihmo, joka toimii rakennusalan keskusjärjestö Rakennusteollisuuden pääekonomistina. Hänen mukaansa koronakriisi vähentää etenkin vapaarahoitteista asuntorakentamista.

– Suomessa tarvitaan noin 30 000 uutta asuntoa vuodessa. Ennen kriisiä ennuste oli yli sen, mutta nyt uusia asuntoja on tulossa tänä vuonna vain reilut 20 000, Vihmo sanoo.

Asuntojen määrän painuminen asuntotuotantotarpeen alle tarkoittaa Vihmon mukaan asuntojen hintojen nousua. Asuntotarvetta luo väestönkehitys ja ihmisten muutto kaupunkikeskustoihin.

– Koko ajan hoetaan sitä, että tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja. Niitä saa rakentamalla. Kaupungistuminen jatkuu ja se luo talouskasvua. Jos asuntotuotanto vähenee kriisissä, se hidastaa meidän pääsyä kriisistä pois.

Rakennusteollisuus on teettänyt kyselyitä jäsenilleen koronakriisin aikana lähes viikottain. Niiden perusteella noin neljäsosa tilaajista on päättänyt lykätä hankkeitaan.

Esimerkiksi taloyhtiöt ovat siirtäneet eteenpäin saneerauksia, mutta jäihin on laitettu myös julkisen puolen hankkeita ja asuinrakentamista.

Suurista rakentajista YIT jäädytti maaliskuussa asuntoaloitukset kuukauden ajaksi. Asiasta kertoi Rakennuslehti.

"Alaa on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti"

Rakennusteollisuuden mukaan rakennushankkeiden keskeytymisen taustalla ei ole pelkästään rakennuttajien tai sijoittajien epävarmuus tulevasta. Järjestö on saanut viestiä kentältä, että rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet asuntorakentamisessa koronakriisin aikana.

– Pankit näkevät riskejä. Toivon, ettei syksyn ja loppuvuoden tuotanto kaadu rahoitukseen, Vihmo sanoo.

Rakennusteollisuus haluaa valtion puuttuvan asiaan ja turvaavan rahoituksen. Vihmon mukaan rakennusalaa on kohdeltu kriisin aikana epäoikeudenmukaisesti.

– Valtion on ymmärrettävä, että rahoituksen on toimittava tässä tilanteessa. Olemme kirjelmöineet vastuuministerille viimeksi maanantaina, koska olemme tuen ulkopuolella.

Rakennusteollisuus haluaa laajentaa rakennusalan mahdollisuuksia valtiontakauksiin. Vihmo pitää tärkeimpänä, että perustajaurakointi eli niin sanotut grynderit pääsisivät valtion rahoitusyhtiö Finnveran takausten piiriin.

Esitys: Kunnille 100 miljoonaa

Finnveran takausten lisäksi keskusjärjestöllä on muitakin toiveita hallituksen suuntaan rakennusalan elvyttämiseksi.

Infratoimialan toimialajohtaja Paavo Syrjö odottaa valtiolta suuria panostuksia rakentamiseen kevään lisätalousarviossa.

– Olemme esittäneet, että kunnille maksettaisiin käynnistysavustusta. Pelko on, että kunnat lähtevät luistamaan omista investointisuunnitelmistaan koronan takia. Joistakin kunnista on tullut tällaista viestiä, mutta meistä se on väärä tapa toimia, Syrjö sanoo.

Esityksen mukaan valtio kannustaisi kuntia käynnistämään rakennushankkeitaan 100 miljoonalla eurolla. Kunta saisi valtiolta kymmenen prosenttia hankkeen kustannuksista.

– Sillä saataisiin miljardin hankkeet liikkeelle. Vaihtoehto on se, että kunnat vetävät hankkeet jäihin ja siirtävät ne hamaan tulevaisuuteen. Sen seurauksena yritykset voivat huonosti, tulee konkursseja ja työntekijöitä jää työttömiksi.

Kunnat ovat suurin yksittäinen rakennuttaja infra-alalla. Infrarakentajat saavat 40 prosenttia tuloistaan kunnilta, 40 prosenttia yksityisiltä markkinoilta ja 20 prosenttia valtion hankkeista.

Syrjön mukaan valtion tulisi myös näyttää esimerkkiä käynnistämällä suuria rata- ja tiehankkeitaan. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradan ja Pasila–Riihimäki-radan kakkosvaiheen voisi Syrjön mielestä aloittaa jo loppuvuodesta.

– Julkisella rahalla on suuri vastuu pitää pyörät pyörimässä. Jos julkinen puoli viivästelee, koko yhteiskuntaan leviää sama tauti.

– Rakentamista voi tehdä. Se tehdään ulkona ja se on tunnetusti hyvin elvyttävää. Jopa 40 prosenttia rakentamiseen satsatusta rahasta voi palautua veroina yhteiskunnalle.

Hotellihankkeiden tulevaisuutta pohditaan

Myös suuret kaupallisen alan projektit, etenkin matkailualalla, ovat joutuneet miettimään tulevaisuuttaan. Jouni Vihmon arvion mukaan pelkästään pääkaupunkiseudulla on vireillä noin 30 hotellihanketta.

– Näitä hankkeita mietitään nyt, koska matkailu on kokenut kovan kolauksen, Vihmo toteaa.

Rakennusalan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavasta Sitowisestä kerrotaan, että heidän projekteistaan noin 50 on keskeytynyt tai niiden aloitusta on lykätty. Osa jäihin menneistä projekteista on suuria rakennushankkeita aloilta, joihin koronakriisi on iskenyt epidemian alkuvaiheessa.

– Keskeytyksiä tai aloitusten siirtämisiä on tullut etenkin lentoliikenne-, matkailu-, ravintola- ja hotellialoilla. Koronan myötä keskeytyksiä ja hankkeita on mennyt jäihin selkeästi normaalitilannetta enemmän, kertoo Sitowisen varatoimitusjohtaja Timo Palonkoski.

Vaasassa käynnistymistään odottava Wasa Station yhdistää samaan rakennukseen hotellin, kauppakeskuksen, asumista, urheilutiloja ja kaupungin rahoittaman musiikki- ja kongressikeskuksen. YIT:n mukaan hanke etenee, joskin korona viivästyttää sen eteenpäin viemistä.

– Aikajanaan se vaikuttaa. Se on selvää, kun toimijat miettivät investointejaan. Suuret päätökset mieluusti lykätään poikkeustilanteen jälkeiseen aikaan, sanoo YIT:n pohjalaismaakuntien aluejohtaja Mikael Snellman.

– Wasa Stationin hotellioperaattori on vielä mukana hankkeessa. He ovat asian meille varmistaneet ja pitävät sopimuksesta kiinni. Lisää toimijoita hanke kaipaa yhä, mutta emme ole niitä nyt koronan aikana kaasu pohjassa haalineet.

Työryhmä seuraa tilannetta

Koronakriisin alettua ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja vähentää poikkeustilanteen vaikutuksia rakennusalaan.

Työryhmä on seurannut erityisesti talonrakentamista painopisteenään asuntorakentaminen. Ryhmä kokoontuu edelleen viikoittain.

– Ehdotuksia on tullut runsaasti eri puolilta. Olemme kartoittaneet elvytystarpeita ja pohtineet, mihin raha tulisi käyttää. Teemme ehdotuksia toimenpiteistä budjettivalmisteluun, kertoo työryhmässä istuva hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.

Rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmä vie kokoamansa ehdotukset eteenpäin budjettivalmisteluun kevään lisätalousarviota varten. Niiden sisällöstä Martinkauppi ei vielä voi kertoa.

Ministeri Lintilä: Alalla isoja ongelmia jo ennen koronaa

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo, että viesti rakennusalan huolista on tavoittanut hänet. Ministerin mukaan asioita käydään todennäköisesti läpi syksyn budjettiriihessä.

– Tällä hetkellä rakennusala on saanut rahoitusta Business Finlandin kautta. Tottakai katsomme koko ajan erilaisia katvealueita, jos sellaisia on, Lintilä toteaa.

Rakennusteollisuuden lähettämiin toiveisiin ministeri ottaa kantaa varovaisesti. Perustajaurakoinnin pääsy Finnveran lainantakausten piiriin on hänen mukaansa ollut pohdinnan alla.

– Näistä gryndereistä on käyty keskustelua. Se on tällä hetkellä tarkkailussa, onko syytä tehdä jotain.

Lintilä ei myöskään sulje pois mahdollisuutta kunnille maksettavasta rakennushankkeiden aloitusrahasta tai valtion väylähankkeiden aikataulujen kiihdyttämisestä.

– Varmasti kun ollaan siinä vaiheessa, että ruvetaan tekemään elvytystoimia, käydään laajasti läpi julkiset hankkeet. Tämä on varmasti siellä työkalupakissa yksi mahdollinen keino, Lintilä toteaa kuntien aloitusrahasta.

– Julkiset hankinnat ovat elvyttämisessä merkittävässä roolissa. Valtiolla on tietysti aina krooninen tarve tehdä infrainvestointeja ja väyläinvestointeja. Se olisi varmasti tässä aika luonnollinen tapa. Se jää myöhemmin arvioitavaksi.

Myöhemmin tarkoittaisi siis Lintilän mukaan todennäköisesti vasta syksyä. Rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmä kertoo kuitenkin valmistelevansa ehdotuksia kevään lisätalousarvioon.

– Jäädään nyt katsomaan, mitä sen kanssa tehdään, Lintilä tyytyy toteamaan kevään lisätalousarviosta.

Lintilä sanoo pitävänsä rakennusalaa tärkeänä osana talouden elvyttämisessä.

– Tulee olemaan hyvin merkittävä, mutta on miellettävä, että siellä oli isoja ongelmia jo ennen koronakriisiä. Eli eivät kaikki rakennusalan takaiskut ole koronakriisistä johtuvia, mutta kyllä tämä totta kai vaikeuttaa heidän tilannettaan.

Vuokramökkien tarjontaan ja hintoihin saattaa vaikuttaa mökkien siivouksen tehostaminen. Siivoaminen voi maksaa nyt aiempaa enemmän tai siihen voi mennä yrittäjältä enemmän omaa aikaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei pidä pintatartuntoja tällä hetkellä koronan kannalta merkittävänä tartuntareittinä, mutta kehottaa silti siivoamaan pintoja aktiivisemmin, kuten muidenkin tautien kohdalla.

Esimerkiksi Mikkelin kaupungin terveysvalvonta suosittaa mökkiyrittäjiä huolehtimaan itse vuokramökin siivouksesta sen sijaan, että sen jättäisi asiakkaan loppusiivouksen varaan.

Riskiryhmään kuuluvilla mökkiyrittäjillä huolta voi aiheuttaa, miten vaikkapa WC-tilojen puhdistaminen onnistuu turvallisesti omin käsin. Työterveyslaitos on antanut ohjeet korona-ajan siivoukseen. Niissä neuvotaan seikkaperäisesti myös WC:n pesu. Ohjeistus on kuitenkin kokonaisuudessaan saanut myös kritiikkiä siitä, ettei sille ole tieteellistä pohjaa.

Mökkiyrittäjä voi myös turvautua siivousyritykseen, jos kokee etteivät omat taidot tai välineet ole uudessa tilanteessa riittäviä.

– Siivous voi olla myös vetovoimatekijä ja ratkaista sen, tuleeko asiakas mökille. Yrittäjän kannattaa kertoa verkkosivuillaan, miten siivous on tehty. Turvallisuus on ykkösasia tässä tilanteessa ja yrittäjällä on iso vastuu, sanoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Lassila & Tikanojan kiinteistöpalveluissa on poikkeustilan aikana koulutettu henkilökuntaa siivouksesta korona-aikana. Myös asiakkaita on opastettu siitä, mitä tulee ottaa huomioon.

– Tällä hetkellä asiakaskunta on odottavalla kannalla, miten majoitusta päästään käynnistämään. Monia hämmentää, mitä siivouskäytännöissä pitää muuttaa. Meille on tullut myös kyselyjä desinfiointisiivouksista ja siitä, miten nopealla aikataululla pääsemme paikalle, kertoo kehityspäällikkö Elina Hälikkä Lassila & Tikanojalta.

Koronasiivous voi maksaa satoja euroja

Desinfiointisiivouksia ei vielä juurikaan ole Lassila & Tikanojalta tilattu mökkisiivouksiin. Koronasiivoukseksi nimetyn palvelun hinta on kohteesta riippuen jopa satoja euroja.

– On vaikea antaa hinta-arviota, sillä se riippuu niin paljon kohteesta. Kesähuviloita on niin monen tasoisia ja kokoisia. Hintaan vaikuttaa myös kohteen sijainti.

Hälikkä sanoo, että varsinaisen desinfiointisiivouksen sijaan voi riittää tehostettu siivous. Hälikkä kertoo, että tehostettu siivous maksaa edullisimmillaan joitakin kymmeniä euroja enemmän kuin tavallinen siivous.

– Desinfiointisiivous on tarpeen, jos tiloissa on koronaepäily. Monella on käsitys, että kaikki pinnat pitää desinfioida katosta lattiaan varmuuden vuoksi, mutta näinhän se ei ole.

Tehostetussa siivouksessa keskitytään niihin pintoihin, joita kosketetaan eniten. Näitä ovat esimerkiksi ovenkahvat ja valokatkaisijat. Myös siivousvälineiden puhtauteen kiinnitetään erityistä huomiota nyt ja tulevaisuudessa.

Hälikkä kertoo, että korona-aika on muuttanut ja muuttaa ammattimaista siivousta pysyvästi.

– Meillä on perustettu ihan niinsanottuja iskuryhmiä jokaiseen yksikköön, jotta on saatavilla koronan jälkeistä desinfioimissiivousta.

Lassila & Tikanojan suurin mökkivuokrauksen siivousasiakas on vuokramökkitoiminta Vierumäen Urheiluopiston yhteydessä.

Lue myös:

Ulkomaanmatkojen peruuntuminen täyttää mökkiyrittäjien varauskirjoja – moni vuokraa nyt mökin kotimaasta ensi kertaa

Miksi Antti Rinteen (sd.) kuva komeilee edelleen Ylen kannatusmittausjutussa, vaikka Sanna Marin on SDP:n puheenjohtaja?

Tällaisista kyselyistä täyttyi viime kuussa toimituksemme palautejärjestelmä.

Demareiden suosion rakettimainen nousu ja koronavirustilanteen poliittinen johtaminen ovat henkilöityneet niin voimakkaasti pääministeriin, ettei moni edes muista Rinteen johtavan puoluetta vielä syksyn puoluekokoukseen saakka.

Huhtikuussa tehdyssä, Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa SDP otti jälleen yli kahden prosenttiyksikön loikan ylöspäin. Puolueen kannatus on nyt samalla tasolla kuin marraskuussa 2018. Se on jälleen suosituin eduskuntapuolue, ja sitä äänestäisi noin 22 prosenttia suomalaisista.

Vielä viime kuussa ykköspaikkaa pitänyt perussuomalaiset on pudonnut mittauksen kolmannelle sijalle.

Muutokset perussuomalaisten ja SDP:n kannatuksissa ovat ylivoimaisesti kannatuskyselyn merkittävimmät muutokset.

Ne ovat myös ainoat liikkeet, jotka ylittävät virhemarginaalin ja samalla jatkavat aiemmin alkanutta trendiä eli kehityssuuntaa. Suunnan tarkastelu antaa usein kokonaisvaltaisemman kuvan puolueen kannatuksesta kuin yksittäisten pomppujen seuraaminen.

Koronapandemia koskettaa monia maita, ja yhtä lailla monessa maassa se myös nostaa vallassa olevien puolueiden suosiota. Rally ‘round the flag -ilmiöstä on kirjoitettu viime kuukausina maailmalla ja meilläkin paljon. Ilmeisesti kriisi yhdistää kansaa valtaapitävien ympärille.

Pääministeri Mariniin luotetaan ja hän kerää kiitosta. Myös hallituksen toimet kokonaisuudessaan saavat tuoreissa kyselyissä suomalaisilta myönteisen vastaanoton.

Silmiinpistävää on, etteivät muut hallituspuolueet pääse nauttimaan ilmiöstä – edes pienellä viiveellä. Vihreiden kannatus on valunut alaspäin, vasemmistoliitto polkee kutakuinkin paikoillaan.

Lintilä sai lopulta selittää, miksi Business Finland jakoi satoja tuhansia euroja yrityksille, jotka eivät olleet kärsineet koronavirustilanteesta.

Paikallaan polkee myös keskusta. Sen ministereille kulunut kuukausi on ollut epäonninen.

SDP:n työministeri Tuula Haatainen kärsi aikansa Huoltovarmuuskeskuksen maskijupakasta, mutta elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kohdalle kosahtanut yritystukien kimurantti ongelma ei ole vieläkään ratkennut.

Lintilä lähetti omien sanojensa mukaan ”palokunnan paikalle”, mutta sai lopulta selittää, miksi Business Finland jakoi satoja tuhansia euroja yrityksille, jotka eivät olleet kärsineet koronavirustilanteesta.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on joutunut puolestaan vastaamaan siihen, vastustaako keskusta periaatteellisesti esimerkiksi ravintoloiden tukemista. Ravintoloiden tukipaketti saatiin kuitenkin lopulta aikaiseksi.

Muuten Kulmuni on ollut puoluejohtajista vähemmän esillä, kun sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja opetusministeri Li Anderssonin (vas.) tonteille kuuluvia kokoontumisiin ja kouluihin liittyviä asioita on käsitelty julkisuudessa.

Opposition ja hallituksen välinen kädenvääntö tai hallituksen sisäiset ristiriidat ovat olleet, jos eivät täysin piilossa, niin ainakin sivussa.

Poikkeusaika Suomessa on poikkeusaikaa myös politiikassa. Opposition ja hallituksen välinen kädenvääntö tai hallituksen sisäiset ristiriidat ovat olleet, jos eivät täysin piilossa, niin ainakin sivussa.

Hallituksen koetinkivet eivät kuitenkaan lopu silloinkaan, kun edessä on hiljalleen paluu normaaliin tai ainakin normaalimpaan arkeen.

Jos tänä keväänä väännetään tuista ja koronarajoituksista, väännetään syksyllä todennäköisesti koko hallitusohjelmasta ja sen pohjasta. Se koettelee myös SDP:n ja keskustan yhteistyötä. Tämä tiedetään keskustassa jo, ja puolueesta mielellään muistutetaan, ettei hallitus pysy pystyssä ilman heitä.

Haluaako keskusta nostaa syksyllä profiiliaan?

Paikkaa profiilin nostamiselle hakevat myös vasemmistoliitto ja vihreät. Jos koronakevät ei tuo kannatukseen vahvistusta, puolueet pyrkivät todennäköisesti pitämään syksyisissä neuvotteluissa entistä kovemmin kiinni tärkeistä teemoistaan.

Oppivelvollisuusiästä ja ilmastosta tullaan vielä debatoimaan.

Kokoomus on selvästi koettanut päästä esille aina, kun se suinkin on ollut mahdollista.

Konkaritoimittaja Unto Hämäläinen arvioi Ylen haastattelussa, että opposition kritiikki on ollut hiljaista kriisin keskellä.

Hiljaista ehkä, mutta ei olematonta.

Tuoreimmassa mittauksessa oppositiopuolue kokoomuksen kannatus on hieman noussut. Nousu on maltillinen, eikä siitä kannata tehdä siksi kovin suuria johtopäätöksiä. Kokoomus on selvästi koettanut päästä esille aina, kun se suinkin on ollut mahdollista. Siitäkin huolimatta, että kriisin keskellä oppositio jää herkästi sivurooliin.

Kokoomus on myös perinteinen puolue. Ehkä sellaisiin tunnetaan vetoa epävarmoina aikoina?

Viime viikkojen keskusteluissa Petteri Orpo (kok.) on ollut toisinaan äänekkäämpi hallituksen arvostelija kuin Jussi Halla-aho. Syksyllä asetelma voi olla toisinkin.

Lue myös:

Ylen kannatusmittaus: SDP veti kaulan muihin, nousu poikkeuksellinen – perussuomalaiset romahti kokoomuksen taakse

Toimittajakonkari Unto Hämäläinen: Oppositio aistii, että koronan aikana ei kannata tehdä politiikkaa – ”Vaihtoehtoja ei juurikaan esitetä”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on syyttänyt jälleen Kiinaa siitä, ettei se pysäyttänyt koronavirusepidemiaa. Hänen mukaansa epidemia on pahin hyökkäys, jonka Yhdysvallat on kokenut.

– Se on pahempi kuin Pearl Harbor. Se on pahempi kuin World Trade Center. Tällaista hyökkäystä ei ole koskaan ollut, eikä sitä olisi koskaan pitänyt tapahtua. Se olisi voitu pysäyttää sen alkulähteillä, se olisi voitu pysäyttää Kiinassa, Trump sanoi toimittajille Valkoisessa talossa.

Presidentti viittasi Japanin tekemään yllätyshyökkäykseen Pearl Harborin laivastotukikohtaan vuonna 1941 sekä syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin vuonna 2001.

Lue myös: ”Kiina ei halua myöntää virheitä” – Miksi koronaviruksesta tuli suurvaltakamppailu? Kokosimme Kiinan ja Yhdysvaltojen väitteet taustoineen

Yhdysvaltain ja Kiinan välejä ovat kiristäneet viime aikoina syytökset viruksen leviämisestä. Yhdysvallat syyttää Kiinaa viruksen päästämisestä valloilleen.

Kiina taas on puolustautunut sanomalla, että se toimi tehokkaasti viruksen pysäyttämiseksi ja sanoo, että Trumpin hallinto pyrkii siirtämään huomiota pois sen omasta hitaasta reagoinnista viruksen leviämiseen.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on väittänyt Yhdysvalloilla olevan todisteita siitä, että virus oli päässyt karkaamaan Kiinan Wuhanissa viruslaboratoriosta.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole vahvistaneet väitettä. Kiinan mukaan epidemia lähti liikkeelle Wuhanin eläintorilta.

Lue myös uusimmat tiedot koronavirusepidemiasta.

Uskallanko päästää lapsia kouluun? Mitä jos etätöistä pitää palata työpaikalle?

Osaa suomalaisista koronarajoitusten purkaminen voi ahdistaa enemmän kuin rajoitusten aloittaminen kertarytinällä. Miksi näin, jos kerran suuri osa on odottanut normaalin elämän paluuta kuin kuuta nousevaa?

Rajoitukset ovat psykologi Karoliina Mellasen mukaan luoneet turvallisuuden tunnetta monille. Jos itse tai perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, rajoitusten purkaminen nakertaa tätä tunnetta.

– Kun rajoitukset alkoivat, oltiin kaikki samassa veneessä ja jollain tavalla kaikki kärsivät rajoituksista. Nyt kun rajoituksia puretaan, ihmiset jotka kuuluvat riskiryhmään, ovat aika yksin. Tämä voidaan kokea epäreiluksi. Se on ihan oikeutettukin tunne. Muu maailma saa jatkaa elämää normaalisti ja itse täytyy elää rajoitusten mukaan.

Kaikki toki hyötyvät, jos yhteiskunta rullaa, mutta se ei aina tule mieleen.

HUSin psykiatrian linjajohtaja, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg muistuttaa, että eri asiat ovat ihmisille vaikeita.

– On ihan mahdollista, että joku on vastustanut rajoituksia, mutta nyt niiden purkaminen tuntuu hankalalta.

Kyse on temperamentista eli ihmisen erilaisista synnynnäisistä taipumuksista. Esimerkiksi ekstrovertille on tyypillistä seurallisuus, elämys- ja jännityshakuisuus. Introvertti on taas leimallisesti harkitseva, riskejä kaihtava ja yksin viihtyvä. Suurin osa ihmisistä on jotain tältä väliltä.

Koronasta on tullut uusi normaali, joka täytyy vain kestää. Siksi kaksi luonteenpiirrettä korostuu sen kestämisessä.

Epävarmuuden sieto ja muutosvalmius

Psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sanoo, että uudessa tilanteessa tärkeintä on:

a) oppia kestämään epävarmuutta ja

b) oppia kestämään muuttuvaa tilannetta.

Epävarmuuden sieto ja muutosvalmius ovat osin synnynnäisiä luonteenpiirteitä, mutta niitä voi myös harjoitella.

– Koronatilannetta sietävät parhaiten ne, jotka sietävät epävarmuutta ja sitä, että tilanne muuttuu, Stenberg sanoo.

Osalle muutokset ovat hyvin vaikeita. Ensin piti tottua olemaan kotona koko ajan ja nyt kahden kuukauden jälkeen tottua taas liikkumaan ihmisten ilmoilla.

Organisaatiopsykologi Karoliina Mellanen sanoo, että muutosvalmiuteen kuuluu epävarmuuden sietämisen lisäksi paljon uuden oppimista, uuden hyväksymistä, sopeutumista ja totuttelua. Tässä joustavuudessa on yksilöllisiä eroja, vaikka ihminen on pohjimmiltaan sopeutuvainen.

Asiaa ei helpota, että evoluution takia ihminen huomaa huolet ja vaarat helpommin kuin hyvät asiat.

– Luolissa asuessa ei ollut niin oleellista miettiä, mikä on hyvin. Tärkeämpää oli varautua pahimpaan, jos viereisessä puskassa rapisi. On ollut parempi erehtyä luulemaan tuulta tiikeriksi kuin toisin päin, Mellanen sanoo.

Vaikka tiikereitä ei enää lymyä puskissa, aivot toimivat samalla tavalla. Osalla aivot varoittavat turhankin herkästi vaarasta. Mielikuvitus paikkaa helposti tiedon puutetta.

– On hyvä hoksata, milloin kauhuelokuva lähtee pyörimään ja kiittää mieltä mielenkiintoisista ajatuksista ja palauttaa mieli tähän hetkeen ja ympäröivään todellisuuteen. Ne ovat vain ajatuksia ja pelkoja, mikä ei tee niistä tosia, Mellanen sanoo.

Pelko ja epäluottamus

Huoli rajoitusten purusta kumpuaa kahdesta tunteesta: pelosta ja epäluottamuksesta. Tähän voivat vaikuttaa sekä omat elämänkokemukset että yksilölliset temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet. Introvertit ovat Stenbergin mukaan keskimäärin pelokkaampia kuin elämyksiä janoavat ekstrovertit.

– Osa ihmisistä on huolestuneita, he ennakoivat enemmän harmia ja ovat epäluottavaisempia. Silloin on luonnollista, että toivoo rajoitusten olevan suhteellisen tiukkoja, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Psykoterapeutin mielestä on täysin ymmärrettävää, että korona on herättänyt epävarmuutta ja epäluottamusta.

– Jos tätä täysin kiihkottomasti katsoo ja seuraa annettuja ennustemalleja ja muita tautia koskevia lausumia, eiväthän ne ole aina kovin hyvin toteutuneet.

Kaikki tällainen herättää epäluottamusta.

– Tämä on tarkemmin määrittämätön korpivaellus. Emme tiedä, kuinka pitkä matka päämäärään on ja mitä kaikkea matkalla tulee vastaan, Stenberg sanoo.

Milloin ahdistus on liiallista?

Psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg neuvoo miettimään, onko ahdistus liiallista vai ei. Riskiryhmään kuuluvan on järkevää varoa, perusterveellä yhtä kovaa pelkoa ei ole.

– Jos ahdistus on liiallista ja ylenmääräistä, siihen kannattaa hankkia apua. Apua on saatavissa suhteellisen helposti ja pienellä kynnyksellä, Stenberg sanoo.

Hän vastaa kaikkien sairaanhoitopiirien ylläpitämästä Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelusta ja on kirjoittanut sen koronahuoliin liittyvän omahoito-ohjelman. Melenterveystalo.fillä oli viime vuonna 1,8 miljoonaa käyttäjää.

Koronahuoliin keskittyvästä omahoito-ohjelmasta löytyy ohjeet, miten sietää epävarmuutta ja eristystä koronatilanteessa. Sivuilta löytyy erilaisia harjoituksia. Esimerkiksi rauhoittava hengitys tai ahdistavien tulkintojen haastaminen auttavat.

– Epävarmuuden sietämisessä hyväksyntä on keskeistä. Ihmiset jotka eivät siedä epävarmuutta, haluavat kontrolloida ja hallita tilannetta. He kokevat vaikeaksi olla tilanteen armoilla.

Stenbergin mukaan kannattaa keskittyä omiin asioihin ja siihen, mihin voi vaikuttaa. Ellei voi muuttaa tilannetta, on viisasta hyväksyä se.

Koronarajoitukset puretaan asteittain, mikä voi Karoliina Mellasen mukaan auttaa ihmisiä sopeutumisessa. Hallinnan tunnetta lisää se, etteivät kaikki rajoitukset poistu kerralla.

Monella jatkuva etätyö pitää huolen siitäkin, ettei vielä tarvitse olla koko ajan sosiaalinen tai hypätä työmatkojen oravanpyörään. Samalla voi antaa armoa ja kiitosta itselleen. Tilanne on ollut niin epänormaali, että tunteiden vaihtelu on Karoliina Mellasen mukaan normaalia.

Elämäntilanne ja ikä vaikuttavat

Karoliina Mellanen on kirjoittanut Atte Mellasen kanssa kirjan Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa.

Karoliina Mellanen on itsekin vuonna 1990 syntynyt millenniaali. Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski esittää Poikkeustilassa-blogissaan, että 1960-luvulla syntyneet arvostavat vapautta, millenniaalit turvallisuutta ja todellisia kapinoitsijoita koronassa voivat olla suuret ikäluokat.

Karoliina Mellanen ei ihan osta ajatusta sellaisenaan. Hänen mukaansa sukupolvea enemmän ikä ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, miten rajoituksien purku koetaan. Onko perhettä vai asuuko yksin? Onko töissä vai ilman töitä? Onko riskiryhmää?

Jos on tehnyt etätöitä pienten lasten kanssa, päivähoitoon vieminen voi tuntua helpottavalta. Samoin jos on kaivannut kavereita, kouluun palaaminen on mukavaa. Toisin on niiden laita, joita on kiusattu koulussa.

Riskiryhmään kuuluminen voi aiheuttaa arvoristiriitoja. Mitä jos pelkää sairastumista, mutta työpaikalle on mentävä? Entä jos haluaa antaa perheelle vapauden normaaliin arkeen, mutta huoli omasta terveydestä on suuri?

Normaalisti Mellanen neuvoisi tarkastelemaan vaihtoehtoiskustannusta. Minkä hinnan maksaa, jos valitsee toisin?

Koronassa on kuitenkin kyse niin perustavanlaatuisista asioista, jopa hengenvaarasta, että vastausta voi olla vaikea saada. Mellanen toivoo siksi yhteiskunnalta tukevia toimenpiteitä sekä avointa keskustelua ja ymmärrystä työpaikoilla, päiväkodeissa ja naapurustoissa, etteivät riskiryhmäläiset jää yhteiskunnan ulkopuolelle.

Koronan kapinallisiksi leimatut

Koronasta tulee Mellasen mukaan merkittävä sukupolvikokemus. Tunnetun Mannheimin teorian mukaan suurimmat sukupolvikokemukset koetaan noin 17–25-vuotiaana.

– Suurimman jäljen tämä jättää aikuisuuden kynnyksellä oleviin nuoriin eli armeijassa oleviin sekä ammattioppilaitoksesta tai lukiosta valmistumassa oleviin, Mellanen sanoo.

Koronan aikana kapinallisia on tehty teineistä tai ikäihmisistä, joita rajoitukset eivät pitele.

– Vanhus voi ajatella, että jos olen elossa enää muutaman vuoden, mieluummin lähden iloisesti saappaat jalassa kuin istun kotona murehtimassa koronaa. Nuoruudenhulluudessa on taas niin voimakas oma kupla, että nuori voi ajatella, ettei hänelle tapahdu mitään pahaa.

Molempia ikäluokkia yhdistää tavallaan ajatus: You only live once, elät vain kerran.

Mitä on moralisoinnin takana?

Koronan aikana toisten ihmisten käytöksen kyttäily ja moralisointi on yleistynyt. Niin käy todennäköisesti myös rajoitusten purkautuessa.

Vaikka toimii kuten auktoriteetit sanovat ja vie lapsensa kouluun, tämä voidaan tuomita. Jan-Henry Stenbergin mukaan kyse on paheksujan tunnesäätelyn vaikeudesta.

– Jos itse on huolestunut, pelokas ja pettynyt, voi olla sietämätöntä kantaa näitä tunteita.

Jos tällaiselle henkilölle kertoo, että mahtavaa, vihdoinkin pääsee ravintolan terassille syömään 25 hengen porukalla, reaktio voi olla hyökkäävä.

– On helpompi tunnistaa ja kestää suuttumusta ja ärtymystä kuin pelkoa ja avottomuutta. Tällöin on helpompi sanoa, että just sun kaltaisten itsekkäiden ihmisten takia ollaan kohta vielä toisessa aallossa ja kärsitään kaikki, Stenberg kuvaa.

Aggressio on käytännössä aina pettymystä, pelkoa tai surua, ellei kyse ole pahasta aivojen biokemiallisesta häiriötilanteesta.

– Kannattaa suhtautua niin, ettei lähde mukaan tähän. Aina on ihmisiä, jotka eivät pysty tunnistamaan omaa tunnettaan. He eivät pysty sanomaan, että ai jaa, kuulostaa minusta pelottavalta, enkä itse uskaltaisi, Stenberg sanoo.

Voit keskustella aiheesta 8.5. kello 20. asti.

Lue lisää:

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti

Kun Teija Hakalin erosi, hän sai vihdoin olla yksin – nyt hän jakaa yöpostia ja nauttii korona-ajasta

Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mustikkakasvustot ovat saattaneet kärsiä pakkausvaurioista. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kertoo, ettei vaurioista ole järjestelmällistä tietoa, mutta vaurioita voi olla hieman tavallista enemmän.

Nyrkkisääntönä pidetään, että kymmenen asteen pakkanen lumettoman maan aikaan tuhoaa puolet maanpäällisestä mustikkakasvustosta. Paikoin viime talvi oli vähäluminen.

Peltola muistuttaa kuitenkin, että jopa 80 prosenttia mustikasta on maan alla, joten pakkanen ei pääse tuhoamaan kasvia kokonaan kovinkaan helposti.

– Uutta versoa kasvaa seuraava kasvukautena, mutta marjoja saa odottaa pari vuotta, Peltola toteaa.

Tarkempaa tietoa siitä, miten vähäluminen talvi on vaikuttanut mustikkakasvustoon saadaan kukinnan aikaan.

Luultavasti muut luonnonmarjat kuten lakka ja puolukkakasvustot ovat säilyneet talven yli hyvin, koska ne eivät ole pakkasherkkiä mustikan tavoin.

Lue lisää:

Hyvästit marjojen perässä harhailulle: Uusi palvelu ennustaa, milloin ja minne poimurin kanssa kannattaa suunnistaa

Koronarajoitukset heijastuvat hukkumistilastoihin. Kun ulkoilu on lisääntynyt, yhä useampi on suunnannut jäälle tai vesille.

Lopputuloksena on yhdeksän hukkumiskuolemaa huhtikuussa, käy ilmi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotilastoista.

Lisäksi viranomaiset tai tavalliset kansalaiset ovat pelastaneet kymmeniä veden varaan joutuneita.

Suomessa on tänä vuonna hukkunut kaikkiaan 31 ihmistä.

– Tänä vuonna ollaan poikkeuksellisen ikävissä hukkumislukemissa. Suomessa on viimeksi tähän aikaan vuodesta hukkunut yhtä paljon vuonna 2014, jolloin luku oli 41. Leuto talvi ja vaihtelevat jääolosuhteet ovat varmasti osasyynä hukkumistapaturmien määrään, sanoo SUH:n koulutussuunnittelija Anne Hiltunen tiedotteessa.

Hukkuneista kahdeksan oli miehiä. Neljä hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä ja kolme jäihin vajoamisen seurauksena. Yhdessä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Yksi hukkumisista tapahtui ulkomailla.

Vesistöjen tila vaihtelee ympäri maata. Etelä-Suomessa nautitaan avovesistä ja Pohjois-Suomessa liikutaan vielä heikoilla jäillä.

– Pohjois-Suomessa jäätilanne on todella heikko. Kevätjää on arvaamaton. Aamulla kantanut jää ei aurinkoisena kevätpäivänä välttämättä ole iltapäivällä enää kulkukelpoista, lisää Hiltunen.

Tänä vuonna hukkuneista 31 ihmisestä 25 oli miehiä. Ennakkotilastojen mukaan viime vuoden tammi–huhtikuussa hukkui 13 ihmistä.

Lue myös:

Hukkumistilastojen mukaan vuodesta 2019 tulossa viime vuotta synkempi

Ämpäri voi pelastaa hukkuvan – Viisaasti Vesillä -näytöstapahtuma opastaa vesiturvallisuuteen Hoikanlammella

Yli puoli miljoonaa suomalaista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi viime vuoden aikana. Huijaukset ovat lisääntyneet korona-aikana.

Tämä käy ilmi vakuutuspalveluyhtiö mySafetyn teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta. IRO Researchin toteuttamaan kyselyyn osallistui huhtikuussa tuhat suomalaista.

Huijareista ovat koronan aikana kärsineet etenkin nuoret aikuiset. 25–34-vuotiaista lähes joka viides kertoi kyselyssä joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi tai sen yrityksen kohteeksi.

Yhteensä identiteettivarkauden tai sen yrityksen kohteeksi on joutunut useampi kuin joka kahdeksas suomalainen. Todellisuudessa tapauksia on todennäköisesti tätä enemmän, sillä osa ei tiedosta joutuneensa identiteettivarkauden tai sen yrityksen kohteeksi.

Tähän viittaa se, että kyselyn mukaan melkein joka kolmas suomalainen oli saanut tietojen kalasteluviestejä vuoden aikana. Nuorista aikuisista jopa puolet joutui henkilötietojen kalastelun kohteeksi.

Eniten ihmisten henkilötietoja yritettiin kalastella sähköpostilla. Nämä jäivät usein kalasteluksi, mutta moni huijari onnistui sosiaalisen median kautta.

Huijaus sai alkunsa usein somessa

Suurin osa edellisvuoden aikana toteutuneista identiteettivarkauksista sai kyselyn mukaan alkunsa sosiaalisen median kanavissa. Jopa 27 prosenttia identiteettivarkauksien uhreista ja kohteista nimeää somen kanavaksi, josta identiteettivarkaus tai sen yritys sai alkunsa. Sosiaalisen median rooli tietovuodon kanavana korostui erityisesti 25–34-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa.

Kolmannes identiteettirikoksen uhreista tai kohteista ei osannut sanoa kyselyssä, missä he olivat edellisvuoden aikana menettäneet henkilötietonsa.

Poliisi varoittanut huijareista

Poliisi on varoittanut toistuvasti koronan aikana leviävistä huijauksista. Erilaiset huijausyritykset ovat lisääntyneet koronatilanteen aikana. Koronavirusta on käytetty verukkeena muun maussa henkilötietojen ja maksukorttitietojen kalastelussa.

Myös Kyberturvallisuuskeskus on saanut Suomessa kymmeniä ilmoituksia huijaussähköposteista, joissa yritetään saada selville ihmisiltä henkilötietoja ja maksukorttitietoja tietoja käyttämällä koronavirusta verukkeena. Verkkohuijarit yrittävät hyödyntää ihmisten suurta tiedontarvetta ja epävarmaa tilannetta.

Uutisointi identiteettivarkauksien lisääntymisestä korona-aikana on saanut kyselyn mukaan monet havahtumaan asian tärkeyteen. Runsas kolmannes vastaajista kertoi olevansa samaa tai jokseenkin samaa mieltä, että viimeaikainen uutisointi on saanut ymmärtämään identiteettivarkauksien riskit.

– On mielenkiintoista ja hyvä asia, että uutisointi on saanut osan ihmisistä jo muuttamaan toimintatapojaan, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo.

Fagerlundin mukaan moni kertoo muuttaneensa toimintatapojaan, ja esimerkiksi on alkanut käyttää vahvoja salasanoja tai harkinnut hankkivansa vakuutuksen.

Identiteetin varastamisesta oli tutkimukseen osallistuneille seurannut ikäviä asioita. Lähes puolet kertoi varkaan ostaneen palveluita tai tuotteita verkosta hänen nimellään ja useampi kuin joka neljäs osallistuneista vastasi varkaan esiintyneen uhrin identiteetillä deittipalveluissa. Kaikki deittipalveluihin kohdistuneet identiteetin väärinkäytökset koskivat kyselyn mukaan naisia.

Osa kyselyyn vastanneista kertoi huijarin väärinkäyttäneen heidän Spotifyn tai Playstationin tunnuksia.

Identiteettivarkaus aiheutti 38 prosentille uhreista taloudellista vahinkoa. Korkein tutkimuksessa mainittu yksittäinen menetetty summa oli 2 000 euroa.

Kyselytutkimus osoitti myös, että suomalaiset pelkäävät enemmän identiteettivarkautta kuin tulipaloja ja vesivahinkoja tai väkivaltaa.

Lue lisää:

Eläkeläisrouvan puhelin soi kesken kahvihetken – mies pyysi verkkopankkitunnukset ja tileiltä lähti yli 7000 euroa

Huijausyritykset ovat lisääntyneet koronatilanteen aikana – poliisille tullut ilmoituksia huijauksista verkossa ja sen ulkopuolella

Suomessa kaupitellaan nyt olemattomia hengityssuojaimia – Koronapandemia pitää rötöstelijätkin kotona, mutta nettirikolliset aktiivisina

Näin tunnistat koronahuijauksen verkossa – Suomessa tuhannet ovat saaneet maailmalla leviävän sähköpostihuijauksen

Suomalaisille on soitettu jopa satatuhatta huijauspuhelua kahden viime viikon aikana – soittoja on kahdenlaisia

Juha Tapiona esiintynyt henkilö yritti huijata fanilta 10 000 euroa – Rahanpesusta epäilty nigerialaismies poliisille: "Olin lumouksen vallassa"