Viisi COVID-19-potilasta on kuollut Pietarin Pyhän Yrjön sairaalassa syttyneessä tulipalossa.
Palo syttyi sairaalan teho-osastolla, jossa potilaat olivat hengityskoneissa. Palo, joka nyt on sammutettu, ehti uutistoimisto Tassin mukaan levitä kymmenen neliömetrin alueelle.
150 ihmistä jouduttiin palon takia evakuoimaan.
Harri Vähäkangas / Yle
Palon uskotaan saaneen alkunsa yhdessä hengityskoneessa tapahtuneesta sähköviasta. Tapauksesta on aloitettu rikostutkinta.
Myös moskovalaisessa sairaalassa syttyi kolme päivää sitten hengityskoneesta alkunsa saanut tulipalo, jolloin yksi ihminen sai surmansa.
Pyhän Yrjön sairaala on maaliskuusta alkaen hoitanut vain potilaita, joilla on koronaviruksesta johtuvia hengitysvaikeuksia ja keuhkokuumetta.
Pyhän Yrjön sairaala keskeyttää kyseisenlaisten hengityskoneiden käytön kunnes palon syy on tutkittu. Viranomaiset selvittävät hengityskonetyypin turvallisuutta, uutistoimisto Tass kertoo.
Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff kiistää Yle Radio 1:n Ykkösaamussa häneen kohdistuvat rikosepäilyt Viestikoekeskusta koskevassa tietovuotoasiassa.
STT kertoi tammikuussa, että sen tietojen mukaan poliisi epäilee Alafuzoffia rikoksesta esitutkinnassa, jossa on selvitetty sotilastiedustelun aineistojen päätymistä Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan juttuun Viestikoekeskuksesta. Tiedossa ei ole, epäilläänkö vuodon olleen tahallinen vai tahaton.
Alafuzoff sanoi Ykkösaamun haastattelussa, että häneen on oltu asiassa yhteydessä viimeksi puoli vuotta sitten ja että asia etenee. Hän ei tiedä, onko hän ainoa epäilty tutkinnassa.
– Olen mielestäni syytön, hän kertoi lähetyksessä.
STT:n mukaan poliisi ei ole missään vaiheessa vahvistanut epäilyä. Alafuzoffin rooli epäiltynä tuli julkisuuteen viime heinäkuussa STT:n uutisoidessa siitä.
Alafuzoff johti valtioneuvoston tilaamaa tutkimushanketta Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteistä. Tutkimushankkeen loppuraportti julkaistiin toukokuun alussa. Hanke alkoi viime vuoden helmikuussa, ja Alafuzoffilta kysyttiin lähetyksessä, tiesikö hän rikosepäilystä hankkeen tilausvaiheessa.
– Tiesin niistä ja totesin mielessäni, että en pidä tätä mitenkään salaisena asiana. Jos viranomaiset haluavat keskenään vaihtaa asiassa tietoja, niin he vaihtavat. Se ei ollut minun tehtäväni.
Alafuzoff sanoo haastattelussa, että ehkä teki asiassa virhearvioinnin, kun ei kertonut raportin tilausvaiheessa tilaajalle ja yhteistyökumppaneille epäilystä. Hänen mukaansa epäily ei kuitenkaan syö hänen johtamansa raportin uskottavuutta.
– Hain muita töitä tässä samassa yhteydessä ja toin tämän asian kyllä aina esille.
Matkustajien on käytettävä Finnairin lennoilla ensi viikosta alkaen kasvosuojusta, kertoo lentoyhtiö Twitterissä ja verkkosivuillaan.
Finnairin mukaan kaikilla asiakkailla tulee olla nenän ja suun peittävä suojus koko lennon ajan. Yhtiön mukaan myös henkilökunta käyttää lennoilla suu-nenäsuojuksia koko lennon ajan. Muutokset tulevat voimaan ensi viikon maanantaina 18. toukokuuta. Yhtiön mukaan toimenpiteellä on tarkoitus suojata matkustajien terveyttä.
Yhtiön mukaan matkustajat voivat käyttää niin sanottua kirurgista maskia tai esimerkiksi itsetehtyä kasvosuojusta. Pääasia on, että se estää pisaroiden lentämisen ja peittää nenän ja suun, yhtiö kertoo verkkosivullaan. Jos itsellä ei ole maskia, sellaisen voi saada myös lentohenkilökunnalta. Finnarin mukaan alle 7-vuotiaiden ei tarvitse käyttää suojusta. Myös turhaa liikehdintää lennon aikana suositellaan välttämään.
Finnair kertoo tiedotteessaan myös muista suojaavista toimista. Yhtiö suosittelee matkailijoita muun muassa vähentämään lentokentällä lähikontakteja matkatavaroiden käsittelyssä ja lähtöselvityksessä sekä välttämään jonottamista.
Aiemmin tiistaina Finavia kertoi edellyttävänsä suu-nenäsuojaimien käyttöä jatkossa kaikilta lentoasemien työntekijöiltä, jotka työskentelevät asiakaspalvelutehtävissä ilman suojapleksiä. Lisäksi Finavia suosittelee vahvasti, että myös matkustajat käyttäisivät maskia lentoasemalla liikkuessaan.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Entistä hiljaisempia merenrantoja kiikaroivalla miehellä on vahva käsitys lintukadon aiheuttajasta.
– Luonnonsuojelun syytä. Se on yksinkertaisesti mennyt vikaraiteille. On ajateltu, että ihminen on haitaksi luonnolle ja luonnossa suojellaan kaikkea, väittää Uudenkaupungin edustalla, Iso-Hylkimyksessä, noin 25 vuotta asunut yrittäjä Kari Saramo.
Saramo on ollut merieläjä koko ikänsä. Hän syntyi Russarössä ja asui lapsuudessaan Utössä ja rannikolla. Vähemmän tavalliset asuinpaikat selittää isän ammatti: hän oli rannikkotykistön upseeri.
Lahdet ovat joskus täyttyneet sadoista haahkoista tälläkin paikalla Selkämeren eteläosissa.Jari Hakkarainen / Yle
Iso-Hylkimys sijaitsee Selkämeren eteläosassa, lähellä avomerta. Kari Saramo on murheellisena seurannut monen lintulajin kantojen hiipumista. Hänen havaintojensa mukaan esimerkiksi haahkojen määrä on romahtanut ja pilkkasiipi on kadonnut kokonaan, koska pienpedot ja munia tuhoavat linnut ovat lisääntyneet.
– Kun pahikset ovat lisääntyneet, hyvikset ovat kärsimässä hätää.
Supikoirat, minkit ja varikset tuhoavat paljon
Kallioille tai rantaniityille pesivien lintujen munat ovat hyvin tarjolla pienpedoille ja muille munarosvoille. Supikoira ja minkki tekevät pahaa jälkeä, kuten kettukin.
– Yksikin supikoira voi täällä, noin neliökilometrin suuruisella saarella, hävittää melkein kaikki pesät. Jos joku pesistä jää löytämättä ja poikaset pääsevät veteen, merilokit syövät ne.
Reilut 20 vuotta on Kari Saramo tarkkailut meriluontoa niin kotisaarellaan kuin merellä.Jari Hakkarainen / Yle
Toinen tuhoisa otus on varis. Se rikkoo haahkan munat heti, kun emo poistuu pesästä.
– Varikset eivät syö munia, vaan vain maistavat vähän. Rikkomisen into ei ole nälästä kiinni. Varikset ovat oppineet menemään myös koskelon- ja telkänpönttöihin sisälle, Kari Saramo kertoo havainnoistaan.
Pesimäaikainen rauhoitus olisi purettava
Lajiston ja kantojen turvaamiseksi pitäisi Kari Saramon mielestä ottaa kovat konstit käyttöön ja palauttaa tasapaino.
– On liian paljon niitä, jotka syövät ja tuhoavat muiden eläinten munia ja poikasia. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin vähentää haittaeläimiä.
Esteenä ovat rauhoitukset ja pesimäaikainen suojelu.
Kokonaan haahka ei ole kadonnut. Meikotkista on tullut uusi uhka rannoille muniville linnuille.Jari Hakkarainen / Yle
– Pesimäänhän ne tänne tulevat ja samalla tekevät sitten tuhojaan. Jos oikeasti halutaan parantaa tilannetta, täytyy haittaeläimiä yksinkertaisesti vähentää pesintäaikana tai hävittää niiden pesiä. Se on se konsti, Kari Saramo toteaa.
Kari Saramo arvostaa riistanhoitotyötä parhaana luonnonsuojeluna.
“Korpin suojelu vei tuhansia poikasia”
Saaristolintujen näkökulmasta tuhoisimmat lentävät pahislajit ovat Kari Saramon mielestä varis, merilokki ja harmaalokki.
– Niitä on paikoitellen turhan paljon. Myös korpin kanta on liian iso.
Pari päivää sitten korppi napsi Saramon pihalta munat ainokaiselta heinäsorsaparilta, joka sinnikkäästi yritti pesiä. Sama draama toistuu joka vuosi.
Ahvenanmaalla sallittiin välillä korpin metsästys.
– Manner-Suomen intoilijat innostuivat heti moittimaan metsästäjiä niin paljon, että korppi rauhoitettiin Ahvenanmaalla uudelleen. Sillä tempulla tuhottiin taas tuhansittain linnunpoikasia, Kari Saramo kertoo.
Haahkakannoissa dramaattisia muutoksia
Saaristolintujen tutkijoiden havainnot ovat samansuuntaisia kuin saaristossa asuvan. Metsähallituksen rannikon luontopalveluiden aluepäällikkö Mikael Nordström on tutkinut Saaristomeren linnustoa pitkällä aikavälillä.
– Ehkä dramaattisin muutos on tapahtunut haahkakannassa. Se on romahtanut paikoin yli 90 prosenttia huippuvuosista, 1990-luvun lopulta. Puhutaan siis vain 20 vuoden aikajaksosta.
Haahkojen määrästä tiedetään, että niitä oli 1940-luvulla vähemmän kuin mitä nyt on jäljellä.
Mikael Nordström tietää haahkojen määrän romahtamisesta.Jari Hakkarainen / Yle
– Saaristolinnusto muuttuu jatkuvasti. On hyvin vaikea ennakoida, mitkä lajit ovat ne, jotka yleistyvät tai vähenevät. Paljon uusiakin lajeja on tullut, jos katsotaan sadan vuoden aikaperspektiiviä, Mikael Nordström sanoo.
Syitä muutokseen on paljon. Myös talvehtimisalueen olosuhteet ja meriympäristön muutokset vaikuttavat. Varsin uusi syy on ihmisen ansiota: entistä useammin haahka jää yleistyneen merikotkan kynsiin.
Pienpetojen jahtaamista on tehostettu
Minkkien ja supikoirien metsästyksestä on ollut hyötyä linnuille. Metsähallitus on yhdessä metsästäjien kanssa aloittanut tänä keväänä tehostetun minkkien ja supikoirien pyynnin ulkosaaristossa Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren lintujen pesimäalueilla.
– Niitä metsästetään paikoissa, joissa on ollut mahdollista tyhjentää alue pedoista. Puuhaan lähdetään myös alueilla, joilla on minkin tehopyynnistä hyötyvää lajistoa. Näitä ovat lapintiira, kalalokki, karikukko, monet muut kahlaajat ja tietyt vesilinnut, Mikael Nordström kertoo.
Käytännössä alueille on haettu vastuupyytäjiä, jotka pyytävät ja koordinoivat toimintaa alueen muiden metsästäjien kanssa. Metsästys jatkuu elokuussa pesintäkauden jälkeen.
– Toiveena on, että tätä voidaan tulevina vuosina laajentaa.
Menestyskotkasta tuli uhka haahkalle
Lähes sukupuuttoon kuolleen merikotkan pelastaminen on ollut Suomessa luonnonsuojelun menestystarina. Sen kääntöpuoli on vaikutus haahkoihin, sillä merikotkat tykkäävät niistä.
Kari Saramo on nähnyt monta kertaa, kuinka haahkanaaras on jäänyt merikotkan kynsiin. Silti hän iloitsee kotkan suojelun onnistumisesta.
– Se on hieno saavutus. Lapsuudessani Utössä 1950-luvulla näkyi joskus yksittäinen merikotka. Sitä ihailtiin, kun se leijaili ylhäällä kuin räsymatto.
Kari Saramo kertoo, että nykyään merikotkia lentelee heidän pihapiirinsä yllä joka viikko useana päivänä.
– Merikotka verottaa haahkakantaa, mutta se ei ole ainoa eikä edes pahin saalistaja.
Kari Saramo näkee usein merikotkia Uudenkaupungin edustalla.Jari Hakkarainen / Yle
Rannikon luontopalveluiden aluepäällikkö Mikael Nordström asettaa merikotkankin pitkälle aikajanalle.
– On tärkeää seurata, sopeutuuko esimerkiksi haahka lisääntyneeseen kotkan saalistuspaineeseen. Mitä tapahtuu merikotkakannalle? Lähteekö se jossain vaiheessa laskuun?
Muutos on varmaa, ja nopeitakin muutoksia on lintuhavaintoihin kirjattu. Merimetso ja valkoposkihanhi ovat esimerkkejä siitä, kuinka isotkin linnut pystyvät lisääntymään hyvin nopeasti.
– On myös lajeja, jotka vähenevät nopeasti. Esimerkiksi karikukko ja paikoin selkälokki ovat vähentyneet suhteellisen nopeasti muutamassa vuosikymmenessä, Mikael Nordström mainitsee.
Meriympäristössä tapahtuu paljon. On rehevöitymistä ja ilmastonmuutosta. On ollut myös ihmisen muuttoliikettä, jonka seurauksena saaristo on autioitunut.
– Viimeisen 50 vuoden aikana lajit, jotka ovat hyödyntäneet kalastajakyliä tai käyneet kaatopaikoilla, ovat alkaneet vähentyä, koska helppoa ravintoa ei enää ole. Harmaalokki on esimerkki tästä.
Haahkat ovat vähentyneet, mutta niiden tilanne ei ole katastrofaalinen. Uusimmalla uhanalaisten listalla ovat esimerkiksi punasotka ja tukkasotka.
Näin nyt, mutta miten jatkossa?
Millaisia havaintoja sinulla on lintukantojen muutoksesta saaristossa? Mistä kannat huolta? Keskustelu on auki keskiviikkoiltaan 13.5. klo 23 asti. Osallistua voit Yle Tunnuksella.
Esitutkinnassa selvitetään kauppoja, joissa HVK tilasi hengityssuojaimia tavarantoimittajilta koronavirukselta suojautumista varten.
Tarkastelussa on HVK:n ja tavarantoimittajien tekemien sopimusten sisältö ja se, vastasiko toimitus näiden sopimusten sisältöä.
– Selvitämme, onko kyseistä hankintaa tehtäessä toimittu lain ja HVK:n ohjeistuksen vastaisesti ja siten aiheutettu vahinkoa keskukselle. Epäiltynä on tässä vaiheessa yksi henkilö, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Laaksonen.
Tavarantoimittajien osalta poliisi tutkii asiaa epäiltynä törkeänä petoksena, josta epäiltynä on yksi henkilö. Lisäksi toista henkilöä epäillään törkeästä rahanpesusta.
Tutkinnan aikana on takavarikoitu varoja yhteensä reilun kolmen miljoonan euron arvosta sekä kaksi arvoautoa.
Esitutkinta jatkuu muun muassa materiaalin läpikäynnillä ja kuulusteluilla.
Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut tämän kevään ylioppilaiden nimet. Listat toimitettiin kouluille tänään kello 9.
Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 uutta ylioppilasta. Luku todennäköisesti vielä kasvaa ennen lakkiaispäivää, kun kokelaat saavat suoritettua kesken olevia kurssejaan.
Ylioppilaat valmistuvat 30. toukokuuta, mutta perinteisiä ylioppilasjuhlia ei silloin järjestetä kokoontumisrajoitusten vuoksi. Lukiot juhlivat valmistuvia etälähetyksillä ja todistuksensa he saavat pääosin postissa. Yhteisöllinen juhlatapahtuma voidaan järjestetää myöhemmin syksyllä.
Kevään ylioppilaskirjoituksiin oli ilmoittautunut kaikkiaan noin 43 000 kokelasta. Nyt lakin saavien lisäksi luvussa on mukana kokeita uusivia ja tutkintonsa hajauttavia kirjoittajia. Kokeet järjestettiin noin 400 lukiossa ja niiden eri toimipisteissä.
Ylioppilastutkintolautakunta ei julkaise tänä keväänä nimiä omilla nettisivuillaan tietoturvasyistä. Se on kuitenkin luvannut toimittaa kouluilta puuttumaan jäävät tiedot tiedotusvälineille 18. toukokuuta. Tämän jälkeen nämäkin nimet lisätään Ylioppilaskoneeseen.
Osa nyt ylioppilaaksi pääsevistä on kieltänyt nimensä julkaisun. Heidän nimensä puuttuvat myös Ylioppilaskoneesta.
Sydneyssa Australiassa on nostettu syyte 32 vuoden takaisesta nuoren homoseksuaalisen matemaatikon murhasta. Poliisi uskoo nyt, että kyseessä oli viharikos.
27-vuotias yhdysvaltalainen Scott Johnson putosi kalliolta ja kuoli vuonna 1988. Alkuperäisessä tutkinnassa kuolema tulkittiin itsemurhaksi.
Hän oli pari vuotta aiemmin muuttanut Sydneyhyn elääkseen australialaisen kumppaninsa kanssa.
Johnsonin perhe ei uskonut itsemurhaan, vaan kampanjoi sinnikkäästi vuosikymmeniä uuden tutkinnan aloittamiseksi.
Uusi tutkinta johti 49-vuotiaan sydneylaismiehen pidättämiseen ja syyttämiseen murhasta, kertovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto AP.
Huima palkkio johti syyllisen jäljille
Kuolemantapauksen tutkinta aloitettiin uudelleen jo vuonna 2017, mutta tuolloin tapaus jäi vielä ratkaisemattomaksi.
Kolmas tutkinta alkoi kolme vuotta sitten. Tutkimuksissa todettiin, että uhri oli pudonnut kalliolta väkivallan seurauksena ja syynä oli hänen homoseksuaalisuutensa.
Tekijän jäljille päästiin, kun tiedoista luvattiin miljoonan Australian dollarin eli noin 600 000 euron palkkio. Johnsonin perhe lupasi tuplata palkkion.
"Urani kohokohta"
Uuden Etelä-Walesin osavaltion poliisipäällikkö Mick Fuller ilmoitti puhelimitse pidätyksestä uhrin veljelle Steve Johnsonille, joka on ollut eturintamassa vaatimassa uutta tutkintaa.
– Puhelu oli yksi urani kohokohtia, Fuller kuvaa tunnetta, kun hän sai viimein ilmoittaa murhan ratkeamisesta.
Poliisi on aiemmin pyytänyt perheeltä anteeksi sitä, ettei tapausta tutkittu aluksi kunnolla.
Johnson sanoo, että tieto pidätyksestä oli tunteellinen hetki hänelle ja koko perheelle. Hänen mukaansa hänen veljensä tapaus on symboli kaikille homovihamielisille murhille. Hän toivoo, että murhan selviäminen auttaa ratkaisemaan muita yhä selvittämättömiä murhia.
Toissavuotisessa poliisiraportissa todetaan, että Australiassa on selvittämättä 88 epäilyttävää kuolemantapausta vuosilta 1976–2000. Tapauksista 27:ää epäillään homovihamielisten jengien tekemiksi murhiksi.
Suomessa selvitetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa laajemmin mikromuovin määrää hiekkarannoilla.
Suomenlinnasta tänään alkavalla muoviroskakiertueella kerätään tietoja muoviroskan määrästä rannoilla. WWF Suomen käynnistämässä hankkeessa mukana ovat Suomen ympäristökeskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS).
Rannoilta kerättävä muovi on sekä suurikokoista muoviroskaa että mikromuovia.
– Tarjouduimme keräämään mikromuovinäytteitä, koska tällaista dataa ei ole olemassa Suomen rannikoilta, WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo kertoo.
Mikromuovinäytteitä otetaan kesän aikana seitsemän eri kaupungin hiekkarannalta: Helsingin lisäksi mukana ovat Oulu, Vaasa, Pori, Lohja, Hanko ja Porvoo.
Yle tekee tänään suoraa lähetystä Suomenlinnasta kello 10.30 alkaen.
Suomenlinnassa seurataan muoviroskanäytteiden keräyskiertueen alkamista ja näytteiden keräämistä hiekkarannalta.
Haastateltavina ovatWWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo ja Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Outi Setälä. Lähetyksen juontaa toimittaja Saija Nironen.
Voit katsoa lähetystä klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Pilotointia lain velvoittamaa muoviroskaseurantaa varten
Mikromuovien osalta näytteenotossa on kyse pilotista, jossa kokeillaan myös paranneltua näytteen analysointimenetelmää.
Todennäköisesti menetelmällä tullaan myöhemmin keräämään näytteitä myös pakollista, lain velvoittamaa muoviroskaseurantaa varten.
– Suomen ympäristökeskus on kehittänyt menetelmän nyt siihen pisteeseen, että vuoden 2021 alusta voidaan tällaista velvoitetarkkailua ruveta heidän toimestaan suorittamaan ihan Suomen rannikon laajuisesti, Soirinsuo sanoo.
Nyt tarkoitus siis on lähinnä kerätä ensimmäisiä tietoa siitä, kuinka paljon mikromuovia on rannoilla. Kerättävät mikromuovinäytteet tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa, ja tuloksia saadaan syksyllä.
Mikromuovia on haastava tutkia, koska kyse on äärimmäisen pienistä partikkeleista.
– Miten sieltä saa esimerkiksi pois kaikki muut aineet kuin sen toivotun aineen, jotta analyysi saadaan toteutettua. Näytteenotto ja analysointimenetelmä on sen verran työläs, että näissä seitsemän näytteen analysoinnissa kestää yli kuukausi, Soirinsuo kertoo.
Rakennushankkeet iso roskaaja
PSS:n projektikoordinaattorin Julia Jännärin mukaan kaupunkirannat ovat Suomessa roskaisempia kuin luonnontilaiset. Syynä on luonnollisesti kaupunkirantojen suurempi käyttöaste, mutta myös esimerkiksi kaupungeissa sijaitsevat rakennustyömaat.
– Esimerkiksi Länsimetron työmaa on ollut aika roskaava. Panoslankaa ja sellaista löytyy paljon eri rannoilta, kun virtaukset tuovat niitä. Ja esimerkiksi läjityksestä on voinut karata muovia, joka liikkuu virtausten mukana rannoille. Rakennushankkeet ovat iso roskaaja.
Virallista rantaroskaseurantaa on tehty Suomessa vasta muutaman vuoden ajan, eikä datasta voida vielä tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi sitä, onko roskan määrä rannoilla lisääntynyt vai vähentynyt.
Itämeren alueella Suomi on kuitenkin perinteisesti ollut roskaisinta seutua.
– Nämä meidän seurantarannat ovat välillä olleet keskisen Itämeren roskaisempia, mutta nämä on sellaisia asioita, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen, PSS:n projektikoordinaattori Atte Lindqvist sanoo.
Rantojen kuntoon voi jokainen vaikuttaa itse keräämällä vähintäänkin omat roskansa. Lisäksi kaupunkisuunnittelulla voidaan kannustaa ihmisiä pitämään rannat siistinä.
– Se, että on jäteastioita kaupunkirannoilla, on todella tärkeää, ja että niitä myös tyhjennetään tarpeeksi usein. Se on asia, mihin kunnatkin voivat pistää enemmän paukkuja, Lindqvist toteaa.
Tampereen valtavan tulipalon tarkka syy jää todennäköisesti lopulta mysteeriksi.
Tampereen Ruskossa syttyi varhain maanantaiaamuna iso kasa metallipitoista rakennusjätettä. Tulipalo aiheutti niin paljon haitallista savua, että läheinen 350 asukkaan Lintuhytin asuinalue evakuoitiin.
Palo saatiin hallintaan vasta illalla ja asukkaat pääsivät palaamaan koteihinsa. Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii palon syttymissyytä.
Tutkinnanjohtaja Markku Laakso sanoo, että tässä vaiheessa ei epäillä rikosta.
– Varsin todennäköisesti tulipalo on saanut alkunsa jätteestä. Varsin todennäköisesti joukkoon on päässyt jokin esine, joka on aiheuttanut palon. Tarkasti syyn selvittäminen ja esineen kaivaminen palojätteestä on inhimillinen ja tekninen mahdottomuus, kun siellä on päivän ollut tulipalo.
Delete veikkaa litium-akkua mutta ei ole varma
Tulipalo syttyi Deleten Ruskon kierrätyslaitoksella. Delete kertoo verkkosivuillaan, että metallijätekasassa alkaneen palon syttymissyytä tutkitaan. Laitoksen toiminta keskeytyi maanantaina. Tilanteesta ei ole aiheutunut yhtiön mukaan henkilövahinkoja.
Ruskon Deleten liiketoimintajohtaja Henri Pesonenepäilee Ylen haastattelussa, että seassa saattoi olla jotain sinne täysin kuulumatontakin.
– Epäilemme vahvasti, että syttymissyy on ollut vieras esine siellä materiaalin joukossa.
Tämän hetken vahvin veikkaus syttymissyyn aiheuttajaksi Pesosen mukaan on litium-akku.
Antti Eintola / Yle
Jätekasassa oli epäpuhdasta metalliromua ja pakkausmateriaalia. Pakkausmateriaalin takia tulipalo syttyi niin isoksi. Kasassa ei palanut Pesosen mukaan vaarallisia aineita.
Yhtiö kertoi huhtikuussa(siirryt toiseen palveluun) paikalla sattuneista kytypaloista, jotka oli saatu yhtiön mukaan hallintaan nopeasti. Maanantain palo oli eri paikassa kuin aiemmat palot. Yritys yllättyi tästä.
– Kytypalossa on ollut kyse siitä, että materiaali on päässyt kompostoitumaan ja aiheuttanut lämpötilan nousun. Kun kasa on avattu ja kasaan on tullut happea, palo on syttynyt, Pesonen sanoo.
Yritys on tehnyt muutoksia tuotantoprosessiin, jotta palot eivät toistuisi.
– Kyseistä materiaalia ei tulla enää varastoimaan pihalla vaan toimittamaan saman tien jatkokäsittelyyn muille toimijoille ja jalostamaan uudelleen metalleiksi eli kierrättämään tehokkaammin.
Korvausvaatimukset vakuutusyhtiölle
Yrityksellä on ympäristölupa, jota valvoo ely-keskus. Ympäristöviranomainen selvittää poliisin mukaan, onko jäte varastoitu oikein. Ely-keskus voi myöhemmin tehdä tutkintapyynnön poliisille.
Poliisi ei käsittele savuvahinkoja, joita tulipalosta on aiheutunut. Kysymys on Markku Laakson mukaan yksityisoikeudellisista kysymyksistä. Hän neuvoo ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön ja asumiseen liittyvistä haitoista Tampereen kaupunkiin.
– Mikäli yksityishenkilöille tai heidän omaisuudelleen on jäteaseman tulipalon vuoksi aiheutunut savu- tai muita vahinkoja, ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi ja tee vahinkoilmoitus normaalisti sitä kautta. Vakuutusyhtiösi käsittelee asian edelleen ja on yhteydessä Delete Finland Oy:n vakuutusyhtiöön tarpeen vaatiessa, yritys neuvoo verkkosivuillaan.
Yritys pahoittelee julkisesti Ylen haastattelussa asukkaille aiheutettua tilannetta.
Moni pelkää omaa työpaikkaansa koronaviruksen takia.
Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 on vakava yleisvaarallinen tartuntatauti. Pahimmillaan se tappaa.
Sairaaloissa, hoivakodeissa, kotihoidossa, kaupoissa, tehtaissa ja julkisessa liikenteessä on työskennelty likipitäen normaaliin tahtiin koronasta huolimatta. Etätyömahdollisuutta ei ole ollut.
Nyt myös koulut avaavat ovensa. Myöhemmin on etätyöläisten vuoro palata avokonttoreihinsa.
Pelko työpaikalla saatavasta koronatartunnasta kalvaa monen mieltä. Työturvallisuus ja työsuojelu ovat nousemassa julkisen keskustelun kohteeksi tyystin uudella tavalla.
Ääritilanteessa työtehtävästä saa kieltäytyä
Voiko Sari Sairaanhoitaja kieltäytyä hänelle osoitetuista työtehtävistä, jos hän pelkää korona-altistusta?
Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen vastaa kysymykseen silmää räpäyttämättä.
– Työtehtävästä voi kieltäytyä, mutta se ei ole mikään läpihuutojuttu. Kieltäytymisen jälkeen työnantaja nimittäin arvioi, onko koronatartunnan riski todellinen. Tarvittaessa työnantaja pyytää arviointiapua työterveyshuollosta.
Lehtosella on takavuosilta työkokemusta myös HUSin hallintoylilääkärin tehtävästä. Siinä tehtävässä työsuojelukysymykset tulivat hänelle tutuiksi.
– Työsuojeluun liittyvien koronauhkien arvioimisessa lähtökohtana on THL:n tekemä listaus riskiryhmistä. Se ei kuitenkaan ole tyhjentävä. Työntekijää hoitava lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa lääkärintodistuksen kohonneesta riskistä.
Lehtosen mukaan työntekijän terveysriskit otetaan ainakin sairaanhoidon toimipisteissä hyvin vakavasti. Riskiryhmiin kuuluvat sijoitetaan sellaisiin tehtäviin, joissa altistusta ei tule.
Terveysoikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Irma Pahlman on Lehtosen kanssa samaa mieltä.
– Esimiehen on arvioitava jokaisen työntekijän koronariskit yksilöllisesti.
Pahlman sanoo, että työntekijän elämäntilannetta ja terveyttä on tarkasteltava kokonaisuutena. Harkinnassa on otettava huomioon niin terveydelliset kuin sosiaalisetkin haavoittuvuudet.
– Jos työntekijällä tai hänen perheellään on erityistä sairaustaakkaa – kuten vakavia kroonisia sairauksia – työntekijää ei saa panna riskialttiiden tehtävien eturintamaan. Myöskään perheen ainoaa aikuista ei ole syytä laittaa selvästi koronavaaralliseen tehtävään. Työssäkäyvät omaishoitajat ovat erityisen tukalassa tilanteessa.
Sekä Lehtonen että Pahlman pitävät selvänä, että sairaanhoitohenkilöstöä koskevat periaatteet on otettava huomioon myös muualla työelämässä.
Koko esimiesketjulla on ankara vastuu
Entä Oskari Opettaja? Kuka vastaa opettajan työturvallisuudesta?
Pitkän linjan työoikeusjuristi, oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja on seurannut Suomen koronakeskustelua hieman ihmeissään. Hän kummeksuu sitä, kuinka vähän Suomessa on korona-aikaan puhuttu työturvallisuudesta ja työsuojelusta.
– Hallitus päätti koulujen avaamisesta, mutta siinä yhteydessä ei tuotu selkeästi esille sitä, kuka vastaa koulujen työturvallisuudesta.
– Harva tuntuu ymmärtävän, että jokainen työnantaja vastaa itsenäisesti omista työturvallisuusvelvoitteistaan.
Paanetojan mielestä rehtorit ja muut esimiehet ovat nyt joutuneet kohtuuttoman paineen alle.
– Vastuuketju on lain mukaan selvä: lähiesimies, yksikön johtaja, kyseisen työnantajayhteisön johto.
– Työturvallisuusvastuu on sillä tavoin armoton, että se koskee myös lähiesimiehiä. Ja mikä ikävintä: yksittäinen esimies voi joutua työsuojelun laiminlyönnistä jopa henkilökohtaiseen rikosvastuuseen.
Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen muistuttaa Paanetojan tavoin työnantajan itsenäisestä vastuusta työturvallisuusjärjestelyissä.
– Jokaisella työnantajan edustajalla on tehtäviensä ja asemansa mukainen oma vastuu, esimiehestä ylimpään johtoon saakka. Suurin vastuu on yrityksen johdolla.
Maan hallitus tai mikään muukaan taho ei siis voi työnantajan puolesta päättää, onko työpaikka turvallinen vai ei.
Koskisen mukaan työpaikoilla osataan jo toimia vaarallisten koneiden kanssa.
– Koronan kanssa pätevät samat säännöt. Terveysuhkia on seurattava ja selvitettävä. Vaarat on torjuttava yhteistyössä esimerkiksi työterveyshuollon kanssa. Myös työntekijöillä on velvollisuus toimia siten, että virus ei leviä.
Edessä käräjöintisuma myös työsuojelusta?
Jos työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä työtehtävän koronaturvallisuudesta, kuka sanoo viimeisen sanan?
Jaana Paanetojan mukaan koronakiistojen pelisäännöt ovat selvät.
Jos työntekijä ja esimies eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen omin voimin, heidän on syytä kääntyä työterveyshuollon puoleen.
– Kun erimielisyys on äitynyt pahaksi, seuraava osoite on työturvallisuusviranomainen eli aluehallintovirasto. Lopullisen kaapin paikan sanoo tuomioistuin.
Koronatartuntoihin liittyvä työnantajavastuu on kuuma kysymys oikeustieteilijöiden keskuudessa.
– Jokainen sairastuminen ja kuolema on tutkittava omana itsenäisenä tapauksenaan. Tarkkoja linjauksia ja oikeuskäytäntöä meillä ei vielä ole, Paanetoja kertoo.
Irma Pahlman sanoo, että koronaan liittyvistä rikos- ja korvausjutuista tulee vielä arkea käräjäoikeuksissa.
– Potilasvahinkoilmoituksia ja kanteluita tehdään jo paljon. Oikeusjuttujakin potilasvahingoista valmistellaan niin rikos- kuin korvausprosesseina.
– Seuraavaksi pöydälle nousevat työturvallisuus- ja työsuojelujutut. Niitä ratkotaan vuosikausia.
Viikko sitten Suomussalmen Kiantajärven rannalta löytyi rautakauden spiraalikoristeinen hopearengas ja naisen ohimorenkaan osa.
Ne ovat arkeologi Tapani Rostedtin mukaan loistokas lisä Kainuun historiaan: varhainen aika ei ehkä ollutkaan köyhää ja mykkää erämaa-aluetta, kuten tähän asti on luultu.
– Kainuun rautakausi ja varhaisen asumisen kausi on Fennoskandiankin mittakaavassa poikkeuksellinen.
Tekotapansa perusteella korut ajoittuvat Rostedtin mukaan todennäköisesti viikinkiaikaan tai hyvin varhaiseen historialliseen aikaan.
– Nyt löytyneet esineet ovat lisäpalasia tuossa palapelissä, Rostedt kertoo.
Arkeologi Tapani Rostedt Kiantajärven rannalla.Timo Sihvonen / Yle
Kainuun alueen rautakautta ei juurikaan tunneta ja siksikin arkeologi Tapani Rostedt on innoissaan. Hän ei ole kohdannut vastaavia löytöjä 30 vuoden mittaisella urallaan.
– Sitten tulee tällainen jättilöytö, että huh-huh, en voi kuin onnitella löytäjää!
Rostedtilla onkin kova kiire tutkia paikkaa nyt, kun Kiantajärven vesi on kevättulviin varautumisen takia alhaalla. Pääkuvasta pääset näkemään tutkimusta rannerenkaan ja ohimorenkaan löytöpaikalla, josta löytyi myöhemmin myös palanut luun pala.
Ohimorenkaan tunnistamiseen liittyy sattumaa
Viikinkiajalta eli 800–1000 luvulta peräisin olevia hopeakoruja ei ole löytynyt Suomesta kovin montaa. Niiden määrät voidaan Rostedtista laskea yhden käden sormilla.
Varsinkin naisen ohimorenkaan osa on museoviraston amanuenssi Sami Ranisen mielestä hyvin harvinainen. Niitä on löytynyt tätä ennen yksi Suomesta, edellinen vastaava löytyi 1800-luvulla Karjalan kannakselta.
– Ohimorenkaan taustat vievät Volgan alueelle, muinaisten suomalais-ugrilaisten heimojen keskuuteen. Se on voinut tulla Suomeen kaupan käynnin välityksellä. Voi olla mahdollista, että sieltä on tullut joku morsiameksi tänne.
Kyseessä on korun osa (Finna.fi), joka on roikkunut naisen ohimolla hiuslaitteeseen kiinnitettynä. Oli suorastaan sattumaa, että amanuessi tunnisti osan kuvan perusteella.
– Katsoin vastaavaa korua päivän tai pari aikaisemmin kirjasta, siitä osasin yhdistää tämän siihen. Kerrassaan hauska sattuma.
Myös Raninen puoltaa sitä, että Kainuu on ollut rautakauden löydösten perusteella hyvin vilkasta ja vaurasta aluetta. Kainuun historiaan on voinut kuulua kaupankäyntiä ja kanssakäyntiä.
– Jokainen tällainen löytö kirjoittaa Kainuun rautakautta uusiksi. Kokonaisuus näyttää kovin erilaiselta kuin 20–30 vuotta sitten, ei Kainuu ole ollut mitään periferiaa.
Odotettu löytö: luun pala
Kevättulvaan varautumisen takia säännöstellyn Kiantajärven vedenpintaa on laskettu. Löydöt teki suomussalmelainen metallinetsijä.
Korut löytyivät kiven vierestä viiden sentin syvyydestä. Normaalisti löytöpaikalla on metri vettä.
Kainuun Museon arkeologi Tapani Rostedt arvioi löytöpaikkaa naisen haudaksi.
– Miksi joku muuten jättäisi moisia arvokoruja pitkin metsiä, pohtii Rostedt.
Jatkossa löytöpaikka rauhoitetaan ja siellä tehdään arkeologinen kaivaus, jolloin paikasta kaivetaan esiin muut mahdolliset metallit, luut, kvartsit ja palaneet kivet.
Kainuun museon arkeologi kiittelee löytäjää, joka ei lähtenyt kaivamaan lisää maata löytökohdasta, sillä se olisi saattanut pahimmallaan tuhota kokonaiskuvan muodostamisen.
– Nyt saadaan selville kokonaisuus, mitä siellä on oikeasti tapahtunut ja mitä siellä on, sanoo Rostedt.
Suomussalmen Kiantajärven rannalta löytyi myös pala luuta.Timo Sihvonen / Yle
Puolen tunnin kaivelun jälkeen arvio hautapaikasta osoittautui oikeaksi: Rostedt löysi luun palan.
– Lopetan tähän. Minun on turha tuhota tätä kohdetta tekemällä siihen kuoppia, jotka tuhoavat hautaa. Palanutta luuta ja korut, ne osoittavat, että tässä on hautaus. Siihen tarvitaan lisätutkimuksia, mutta mistä siihen saa rahat ja kuka sen tekee, ja milloin järven pinta on alhaalla, kyselee Tapani Rostedt vailla vastauksia.
Rostedtin mielestä löytö on arkeologisesti erittäin arvokas.
– Se on taas yksi lisäpalanen Suomussalmen, Kainuun ja koko Suomen historiaa.
Päivitetty 12.5.2020 klo 14:14: Artikkeliin lisätty tieto löytyneestä luun palasta, joka kertoo, että kyseessä on hautapaikka.
Herättikö juttu ajatuksia? Keskustelu on auki 13.5 kello 23:een asti.
Suomen pelialan marssijärjestys on ollut jo pitkään sama. Ylivoimaisesti suurin yhtiö on ollut miljardiliikevaihtoa tekevä Supercell, ja selvänä kakkosena on liihotellut vihaisilla linnuillaan maailmanmaineeseen noussut Rovio.
Muut ovat tulleet kaukana perässä.
Nyt tähän väliin on kiilannut uusi yhtiö, Small Giant Games.
Juuri julkaistujen tietojen mukaan yhtiö on viime vuonna kaksinkertaistanut myyntinsä ja kolminkertaistanut voittonsa. Noin 330 miljoonan euron bruttomyynti on kymmeniä miljoonia euroja suurempi kuin Rovion.
– Kyllähän se siltä näyttää, kun vertailukelpoisilla luvuilla arvioi, Small Giant Gamesin toimitusjohtaja Timo Soininen sanoo.
Empires & Puzzles on yhdistelmä miekkaa, magiaa ja pulmia.Juha-Matti Mäntylä / Yle
Suomalaiset tekivät fiksun diilin
Alle 60 työntekijän Small Giant Games on kuitenkin valinnut täysin toisen tien kuin Rovio. Siinä missä Rovio on tänään Helsingin pörssiin listattu itsenäinen yhtiö, Small Giant Games myytiin vuoden 2018 lopulla yhdysvaltalaiselle Zyngalle.
Zynga muistetaan parhaiten takavuosien Facebook-hitti Farmvillestä.
Suomalaiset tekivät pelijätin kanssa mainion diilin. Small Giant Gamesin perustajat, työtekijät ja sijoittajat saivat 80 prosentin osuudesta yli puoli mijardia euroa – ja kuten kohta kerromme, jäljelle jäänyt viidenneksen siivu on osoittautumassa entistä arvokkaammaksi.
Saimme pitää ketteryytemme
Timo Soinisen mukaan suomalaiset ovat saaneet säilyttää jättiläisen syleilyssä nimensä, itsenäisyytensä ja ketterät toimintatapansa.
– Ei minkäänlaisia negatiivisia yllätyksiä, hän sanoo.
– Kun valitsimme Zyngan kumppaniksemme, yksi syy oli se, että he tarvitsivat meitä. Halusimme olla rakentamassa jotain isoa, jossa meillä olisi suuri merkitys. Ja se meni juuri kuten olimme yhdessä suunnitelleet.
Small Giant Gamesin työntekijöitä vuonna 2018.Small Giant Games -pelistudio
Kaikki näyttää käyneen jopa vähän paremmin kuin ostaja suunnitteli. Zynga kertoi juuri tehneensä tammi-maaliskuussa historiansa parhaat myyntiluvut, ja suuri kiitos siitä meni sen suomalaiselle studiolle.
Erikoinen yksityiskohta on se, että suomalaisille maksetut bonukset painavat nyt emoyhtiötä tappiolle.
Käytännössä kyse on siitä jäljelle jääneestä viidenneksestä. Kaupantekovaiheessa osapuolet sopivat, että jäljelle jäänyt viidennes yhtiöstä vaihtaisi omistajaa kolmessa osassa kolmen vuoden kuluessa.
Kauppahinta määräytyisi Small Giant Gamesin suoritusten mukaan, ja menestys on ollut yrityskaupan jälkeen parempi kuin mitä ostaja osasi aavistaakaan.
Ensimmäisestä vajaan seitsemän prosentin siivusta Zynga maksoi yli 110 miljoonaa euroa.
Menestys ei ole ollut yksinomaan positiivinen asia, sillä nämä bonukset painavat Zyngan liiketoiminnan tappiolle. Yhtiö odottaa tekevänsä noin 230 miljoonan euron tappion – ja suuri syy ovat bonukset, joita yhtiö maksaa ostamistaan yhtiöstä.
Zynga myös varoittaa, että summa voi nousta, mikäli sen ostamat yhtiöt menestyvät jatkossakin odotuksia paremmin.
– Tässä on nyt se kuuluisa positiivinen ongelma, Timo Soininen sanoo.
– Kuluja tulee lyhyellä tähtäimellä. Kyse on kuitenkin pitkän tähtäimen investointisuunnitelmasta.
Emoyhtiön asioita hän ei saa juuri kommentoida. Se on selvää, että lopulta tytäryhtiön menestys sataa myös Zyngan laariin.
Small Giant Gamesin toimitusjohtaja Timo Soininen sekä Otto Nieminen, yksi yhtiön perustajista.Small Giant
Pikkujätin tarina
Small Giant Games on perustettu vuonna 2013. Yhtiön perustajilla on taustallaan menestystä mm Habbo Hotel -palvelusta.
Yhtiön ensimmäiset pelit olivat koreilleet latauslistoilla, mutta sen pidemmälle ne eivät kantaneet. Ensimmäinen hitti oli vuonna 2017 valmistunut Empires and Puzzles.
Jos miekan ja magian menestys ylittää odotukset jatkossakin, myös bonukset jatkavat kasvuaan. Silloin Small Giant Gamesin myyjille lienee luvassa vielä pari yli sadan miljoonan eurojen bonusta.
Halpalentoyhtiö Ryanair aikoo lentää heinäkuussa lähes 1000 päivittäistä lentoa. Lennot on tarkoitus aloittaa kaikista 80 tukikohdasta, joihin Ryanair on sijoittanut koneita ja palkannut henkilökuntaa eri puolilla Eurooppaa.
Aluksi lennettäisiin noin 40 prosenttia niistä vuoroista, joita yhtiöllä oli ennen koronapandemiaa.
Lennot palautuisivat vähitellen myös Suomeen heinäkuusta alkaen.
Ryanairin Suomen ykköskentältä Lappeenrannasta lennettäisiin muutamaan kohteeseen. Tällä hetkellä myynnissä ovat lennot Milanon lähellä sijaitsevaan Bergamoon ja Wieniin, mutta lopullisesti Suomen-lentojen vuoroista yhtiö päättää ensi viikolla. Lennot Berliiniin ja Budapestiin alkaisivat syyskuussa.
Kokonaan uutena reittinä Ryanair aikoo aloittaa lennot Helsinki-Vantaan ja Wienin välillä. Myös nämä lennot ovat jo myynnissä, mutta lentosuunnitelmia ei ole vielä vahvistettu lentoasemaa ylläpitävälle Finavialle.
Tampere-Pirkkalan ja Budapestin väliset lennot alkavat alustavien suunnitelmien mukaan vasta syyskuun lopulla.
– Neljän kuukauden jälkeen on aika saada Eurooppa lentämään uudelleen, jotta voimme yhdistää ystävät ja perheet, sekä antaa ihmisille mahdollisuuden palata töihin, sanoo Ryanairin toimitusjohtaja Eddie Wilson yhtiön tiedotteessa.
Ryanairin matkustajia Lappeenrannan kentällä ennen koronapandemiaa.Tommi Parkkinen / Yle
Venäjän rajojen avautuminen vaikuttaa lentoihin
Ulkomaanlentojen alkaminen Suomen maakuntakentille riippuu siitä, jatkaako valtioneuvosto ulkorajaliikenteen rajoituksia 14. kesäkuuta jälkeen. Tällä hetkellä suorat ulkomaanlennot ovat sallittuja Helsinki-Vantaan ohella Maarianhaminan ja Turun kentille.
Myös Suomen ja Venäjän välisen rajan avautuminen vaikuttaa Ryanairin lentojen alkamiseen Lappeenrannasta. Joillakin Lappeenrannasta lähtevillä reiteillä venäläisten matkustajien osuus on ollut lähes puolet.
– Ensimmäisenä onkin tarkoitus aloittaa lennot niihin kohteisiin, joihin on mahdollista myydä eniten lippuja Keski-Euroopasta Saimaalle tuleville matkustajille ja Suomesta lähteville matkustajille, sanoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.
Lapissa monet hoivakodit ovat sallineet vanhusten ja omaisten tavata pihalla toukokuun alusta lähtien. Ratkaisevaa oli Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen arvio siitä, että tapaamiset ulkona ovat turvallisia kun käytetään maskeja ja muistetaan turvavälit.
Rovaniemellä palvelukoti Aarnenpihan sisäpihalla moni penkki on varattu aurinkoisena iltapäivänä. Elvi Lahti on saanut vieraaksi tyttärenpoikansa Markus Kumpulan.
– Miltä tuntuu kun nyt näkee kuukausien perästä, minä en löydä sanoja sille, Lahti miettii.
Odotus on ollut pitkä sen jälkeen, kun hallitus maaliskuun puolivälissä kielsi vierailut hoivakodeissa.
– Melkein päivittäin on juteltu puhelimessa. Videopuheluitakin on yritetty järjestää ja välillä puhuttukin videopuhelun kautta, mutta se on ollut vaikeaa, Elvi Lahden lapsenlapsi Markus Kumpula kertoo.
Ilo kasvokkain tapaamisesta on molemminpuolinen.
Hoivakoti päättää vierailuista
Hoivakotien eristys on koetellut niin vanhuksia kuin omaisiakin kautta Suomen. Puolisot ja lapset ovat käyneet vilkuttamassa ikkunan takaa, kun muuta ei voi. Joidenkin hoivakotien pihoille on tuotu tapaamistupia, joissa voi jutella mikrofonin kautta lasin läpi.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella vanhuksia voi tavata paljon vapaammin. Taustalla on alueen rauhallinen koronavirustilanne. Broaksen mukaan LSHP:n alueen hoivakodeissa ei ole ollut tartuntoja koko keväänä.
Rovaniemen kaupunki lähettikin vapun alla ohjeen niin omiin kuin yksityisiin hoivakoteihin siitä, että pihalla voi tavata suojautuneena ja turvavälit pitäen.
– Luulen, että kaikki jakavat yhteisen tavoitteen, että omaisten on tärkeää päästä tapaamaan vanhuksia, sanoo ikäihmisten palveluiden päällikkö Johanna Lohtander Rovaniemen kaupungilta.
Hoivakodit voivat itse päättää, miten suhtautuvat kaupungin ohjeeseen. Valtakunnalliset yritykset kuten Esperi ja Attendo ovat toistaiseksi olleet vierailukiellon suhteen tiukempia.
– Tämä on otettu eri yksiköissä vaihtelevasti käyttöön. Omaisia on käynyt mukavasti, mutta säät vaikuttavat tosi paljon, Lohtander toteaa.
Äitienpäivänä hoivakotien pihoilla oli hiljaista, koska lunta ja räntää satoi koko päivän.
Inarissa hoivakodin huoneeseen pääsee jo
Lapissa valmistellaan jo seuraavaa askelta eli vierailujen sallimista sisätiloissa. Broas kertoo, että ohjeet turvallisista vierailuista annetaan sairaanhoitopiirin kunnille todennäköisesti keskiviikkona.
Lähtökohta on, että kaikkien on käytettävä kirurgista suu-nenäsuojainta ja pidettävä turvavälit. Vieraita sallitaan todennäköisesti korkeintaan kaksi ja aikarajaakin pohditaan.
– Jos yksikkö haluaa jatkaa vierailukieltoa, se sopii. Mutta jos halutaan suoda vierailut, niin näillä suojaimilla voidaan vierailu toteuttaa turvallisesti, Broas sanoo.
Selvää on, ettei kellään saa olla oireita eikä hoivakodissa tartuntoja. Myös alueen yleinen epidemiatilanne vaikuttaa.
Inarissa omaiset pääsevät jo nyt tapaamaan vanhuksia ryhmäkoti Kaamosrantaan ja palvelukeskus Koivikkoon. Vierailuaika vanhuksen huoneessa on enintään 20 minuuttia.
Rovaniemellä halutaan odottaa sairaanhoitopiirin ohjeita. Palvelualuepäällikkö Johanna Lohtanderin mukaan hoivakodeissa riittää maskeja myös omaisille.
– Varmaan aika nopeasti saadaan käytäntöön tämä seuraava askel. Näen kuitenkin tärkeänä että muutokset tehdään hallitusti.
Korona on ollut maailmalle suuri onnettomuus, miettii Oiva Honkanen lähes sadan vuoden elämänkokemuksella.Annu Passoja / Yle
TV:n urheilukato koettelee ikämiestä
Veljeskodin palvelutalossa asuva Oiva Honkanen kertoo, että eristykseen on tottunut joten kuten. Eristyksissä sitä oltiin sodassakin. Lähipiirin vierailut olisivat kyllä jo tervetulleita.
Toukokuussa 99 vuotta täyttävän Honkasen aika kuluu lukiessa ja uutisia seuratessa, koronauutisiakin.
– Tämä pysäytti isojen valtioiden päämiehet siinä missä kaikki muutkin. Jos pääsisimme tällä ohi, niin olisimme tyytyväisiä, mutta minulla on epäusko että tämä ei vielä riitä, Honkanen miettii tulevaa.
Oma mieli lepäisi urheilukisoja seuratessa, jos niitä vain vielä näytettäisiin.
– Se oli kova isku, kun urheilut loppuivat telkkarista. Veljenpoika on samanlainen, me molemmat kärsimme siinä suuren katastrofin.
Oma kunto kestää yhä päivittäisen kävelyn, joka onkin ollut koronakevään henkireikä.
– Tämä on suuri nautinto kun tulen ulos ja täällä omassa vapaudessa voi liikkua sillä vauhdilla, millä pystyy. Katsella ja kuunnella, että onko västäräkki jo tullut.
Valtakunnalliset erot ovat suuria
Sosiaali- ja terveysministeriökin päivittää tällä viikolla hoivakoteja koskevia valtakunnallisia ohjeita. Neuvottelevan virkamiehen Satu Karppasen mukaan lähtökohta on, että vierailut sisätiloissa ovat yhä pääsääntöisesti kiellettyjä ja tapaaminen tulee järjestää erillisissä tiloissa.
Alueelliset erot virustilanteessa ovat suuret. Kun Rovaniemellä, Sodankylässä ja monissa muissa Lapin sairaanhoitopiirin kunnissa valmistaudutaan sallimaan vierailut sisätiloissa, Meri-Lapissa tilanne on toinen.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tapaamiset eivät vielä tule kyseeseen. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoo, että alueen hoivakotien tartuntaketjut on sammutettava ennen kuin vierailuja voidaan järjestää turvallisesti.
Tunnelin päässä on kuitenkin valoa, kunhan tautitilanne helpottaa.
– Vierailuja tullaan lisäämään. Tässä on edettävä turvallisuus edellä inhimillisyys huomioiden, kun siirrytään eristäytymisestä turvallisiin tapaamisiin, Taskila sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Yhdysvaltain johtava tartuntatautien asiantuntija, tohtori Anthony Fauci varoittaa, että yhteiskunnan liian nopean avaamisen seuraukset voivat olla erittäin vakavia.
– Olen ilmaissut useaan otteeseen huoleni siitä, että jos alueet, kaupungit ja osavaltiot hyppäävät tarkistuspisteiden yli ja avaavat, alamme nähdä pieniä piikkejä, jotka voivat muodostua suuriksi tartuntojen puhkeamisiksi, Fauci sanoi videoyhteyden kautta senaatin terveysvaliokunnan kuulemisessa.
– On todellinen riski, että se laukaisee tartuntojen määrän, jota ei saada hallintaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut toistuvasti siitä, että osavaltioiden pitäisi alkaa pian avata kouluja ja liikeyrityksiä.
Fauci sanoi, että parhaissakin olosuhteissa rajoitusten purkaminen lisää jonkin verran tartuntoja.
Kuulemisessa demokraatit keskittyivät pitkälti Yhdysvaltain talouden liian nopean avaamisen vaaroihin, kun taas republikaanit korostavat pitkittyneen sulkemisen kielteisiä seurauksia ihmisten ja talouden terveydelle.
Demokraatit yrittivät saada terveysasiantuntijoilta kritiikkiä Trumpin hallinnon toiminnasta, kun taas republikaanit toivoivat vahvistusta siitä, että ristiriitoja hallinnon ja asiantuntijoiden kesken ei ole.
Republikaanisenaattorin kysymykseen Fauci vastasi, että hänen ja presidentti Trumpin suhteessa ei ole vastakkainasettelua.
– Kuten olen sanonut useasti, annan neuvoja ja mielipiteitä todisteisiin perustuvan tieteellisen informaation pohjalta. Hän kuulee sen. Hän kunnioittaa sitä, Fauci sanoi.
Fauci: Epidemia ei ole vielä hallinnassa
Fauci sanoi, että pandemia ei ole vielä kontrollissa Yhdysvalloissa. Joissakin osavaltioissa uusien tartuntojen määrä on laskenut mutta toisissa osavaltioissa tartunnat ovat nousussa, hän huomautti.
– Uskon, että olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta oikea suunta ei tarkoita, että olisimme missään mielessä saaneet tämän epidemian täydelliseen hallintaan, Fauci sanoi kuulemisessa.
Fauci myönsi, että koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä on todennäköisesti suurempi kuin virallisesti vahvistetut yli 80 000 kuolemantapausta.
Lukuja vääristää esimerkiksi se, että esimerkiksi taudin pahoin koettelemassa New Yorkissa monet koronaviruksen uhrit kuolivat kotonaan eikä heitä siten laskettu sairaaloiden keräämiin lukuihin.
Yhdysvaltain tartuntatauviraston CDC:n johtaja, tohtori Robert Redfield sanoi senaatin kuulemisessa, että Yhdysvalloilla pitää olla laajamittainen kyky tartuntojen testaamiseen ennen kuin tiettyjä rajoituksia voidaan poistaa.
Jo aiemmin The New York Timesille antamissaan kommenteissa Fauci sanoi, että yhteiskunnan liian nopea avaaminen voi johtaa tarpeettomaan kärsimykseen ja kuolemiin.
Fauci varoitti kuulemisessa myös suhtautumasta huolettomasti lasten mahdolliseen sairastumiseen.
– Emme tiedä kaikkea tästä viruksesta, ja on tosiaan parempi olla hyvin varovainen, erityisesti lasten suhteen, Fauci sanoi.
Viranomaisia on huolettanut tuntematon tulehdussairaus, jolla saattaa olla yhteys koronavirukseen. Lauantaina New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo kertoi, että ainakin kolme nuorta lasta on kuollut siihen.
Useita rokotteita kehitteillä, varmuutta ei ole
Fauci sanoi senaatin kuulemisessa, että koronavirusta vastaan kehitteillä on useita rokotteita.
– Meillä on monia ehdokkaita ja toivomme saavamme useita voittajia, Fauci sanoi ja selitti, että useiden eri rokotteiden onnistuminen parantaisi rokotteen saatavuutta maailmanlaajuisesti.
Yhdysvaltain johtava epidemiologi Anthony Fauci puhui Valkoisessa talossa 22. huhtikuuta. Michael Reynolds / AOP
Fauci varoitti, että koronaviruksen vastaisten rokotteiden saaminen markkinoille voi mennä vielä aikaa.
Hän toivoi, että rokote olisi edistyneissä kokeissa myöhään syksyllä tai varhain talvella. Fauci varoitti, että varmuutta onnistumisesta ei ole – rokotteen teho on suuri kysymysmerkki.
Fauci sanoi senaatin kuulemisessa, että pandemian vastaisessa taistelussa pitää siksi edelleen jatkaa viruksen leviämisen torjuntaa ja viruksen seurausten lievittämistä.
Ukrainalaisen Kolomyjan kaupungin juutalaiset syyttävät poliisia avoimesta antisemitismistä, koska se on pyytänyt listaa kaikista kaupungin juutalaisista osoitteineen ja puhelinnumeroineen.
Listaa pyydettiin osana järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää tutkimusta, kertoo Ukrainan juutalaiskomitean johtaja Eduard Dolinsky Twitterissä.
Dolinsky julkaisi Twitterissä 18. helmikuuta päivätyn pyynnön, joka oli hänen mukaansa toimitettu Kolomyjan juutalaisyhteisön johtajalle. Tämä kieltäytyi antamasta tietoja ilman oikeuden määräystä, kertoo muun muassa Jewish Telegraphic Agency -uutistoimisto.
Kirjeen oli allekirjoittanut järjestäytyneen rikollisuuden parissa työskentelevä korkea-arvoinen poliisi. Siinä ei selitetty, miksi poliisi on kiinnostunut Kolomyjan juutalaisista.
– Tämä on häpeällistä ja avoimen antisemitistä, Dolinsky sanoo
Myöhemmin hän tviittasi, että Ukrainan poliisi on käynnistänyt tutkimuksen siitä, miksi Ivanko-Frankivskin poliisipiiri oli vaatinut listaa juutalaisista. Hänen mukaansa tutkimus käynnistettiin, kun Israelin suurlähettiläs Joel Lion oli puuttunut asiaan.
Lion tviittasi, että Ukrainan korkeimmat viranomaiset ovat soittaneet hänelle ja tuominneet tapauksen.
– Työskentelemme yhdessä poliisin kouluttamiseksi paremmin antisemitismin suhteen, Lion sanoo.
Noin 60 000 asukkaan Kolomyjassa ja sen ympäristössä asuu satoja juutalaisia.
Yllätys oli melkoinen, kun Mikko Alhqvist ajoi autolla Kouvolan Myllykoskella Saviniemen kohdalla maanantai-iltana noin kello 21. Karhu juoksi auton ohi kymmenen metrin päästä. Tällä alueella oli asutusta ja pieni metsä.
– Karhu oli sattumoisin siinä automatkan varrella. Samalla huomasin, että paikalla oli väkeä kuin pipoa.
Alhqvist itse ei halunnut jäädä paikalle häiritsemään karhua, mutta ehti ikuistaa karhun ensimmäisen kerran tiellä ja sen jälkeen pellolla.
Poliisin mukaan paikalla oli kymmeniä autoja, ja ne häiritsivät viranomaistoimintaa.
Karhu hiekkatiellä Myllykoskella. Mikko Ahlqvist
Poliisi sai iltakahdeksan aikaan ilmoituksen, jonka mukaan Myllykoskella Saviniemen ja Kurkisuon asuinalueilla liikkui karhu. Poliisi pyysi asukkaita pysymään sisätiloissa karhun karkottamisen ajan.
Karhu oli poliisin mukaan pienikokoinen ja nuori. Karhu nähtiin esimerkiksi takapihalla ja ylittämässä tietä Saviniemen ja Kurkisuon suunnalla, muutaman kilometrin päässä Myllykosken keskustasta.
Poliisilla ei ole tietoa, miksi karhu oli eksynyt asuinalueelle. Ilmoitus tuli noin kello 20 ja karhu saatiin karkotettua asuinalueelta pellolle noin puolessatoista tunnissa. Sen karkotuksessa apuna oli paikallinen riistanhoitoyhdistys.
Paikalla hääräävät ihmiset ikuisuuskysymys
Kaakkois-Suomen poliisin ylikomisarion Jukka Lankisen mukaan ainakin Kaakkois-Suomessa on hyvin tyypillistä, että mopoilijat ja autoilijat tulevat paikalle ihmettelemään karhuun liittyvää poliisitehtävää. Tämä on hänen mukaansa ikuisuuskysymys ja selvästi ongelma, koska se saattaa hankaloittaa karhun karkottamista asuinalueelta.
– 30-vuotisen urani aikana jokaisessa karhuihin liittyvässä tehtävässä paikalle on kerääntynyt uteliaita ihmisiä, sanoo Lankinen.
Hän lisää, että jos autosta käsin kuvataan karhua, siitä ei ole terveydelle vaaraa. Mutta jos jalkaudutaan ja otetaan läheltä karhusta kuvia ja häiritään sitä, karhukin joutuu hätään.
Lankisen mukaan paikalle kertyvien ihmisten määrään vaikuttaa kellonaika. Jos on päivä tai ilta, paikalle saattaa saapua kymmeniä autoja. Aamuyöllä paikalla ei ole välttämättä ketään.
Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijan Reima Laajan mukaan yleisön saapuminen paikalle on hyvin tyypillistä tapauksissa, joissa karhu tulee asuinalueelle. Ihmiset hankaloittavat työtä, kun karhu on nimenomaan tarkoitus saatella syrjäisemmälle alueelle.
– Monilla on halu päästä näkemään karhu. Se ei ole turvallista karhulle eikä paikalla olevalle poliisille ja SRVA-ihmisille, sanoo Laaja.
Nuori karhu saattaa etsiä ruokaa asuinalueelta
Ylikomisario Jukka Lankisen mukaan on harvinaista, että karhu tulee asuinalueelle tai takapihoille taajamassa. Esimerkiksi viime vuonna karkotustilanteita oli 40. Näissä tilanteissa kyseessä on usein nuori karhu tai karhu saattaa etsiä esimerkiksi helppoa ruokaa vaikkapa roskiksista tai mehiläispesistä.
Suomen Riistakeskuksen Reima Laajan mukaan karhukanta on runsastunut tänä vuonna. Sitä kautta tulee myös enemmän nuoria karhuja, jotka saattavat eksyä asuinalueille.
– Toisaalta karhuja on metsästetty aika paljon. Karhut pysyvät arempina, eivätkä uskalla mennä asuinalueille.
Niilontie Myllykoskella. Myllykoskella liikkui iltakahdeksan jälkeen karhu Saviniemen ja Kurkisuon asuinalueilla.Pyry Sarkiola / Yle
Asuinalueille tulevat karhut ovat tyypillisesti nuoria, vuoden ikäisiä karhuja.
– Ne vaeltavat ja eksyvät omalta reviiriltään asuinalueelle. Joskus karhut tulevat asuinalueille juuri roskiksista löytyvän ruoan takia, sanoo Reima Laaja.
Karhut heräsivät tänä vuonna talviuniltaan verrattain varhain. Tällä hetkellä emot liikkuvat pentujensa kanssa, ja emoistaan erotetut erauspennut etsivät itselleen reviirejä. Ravintoa on vielä niukasti tarjolla.
– Sanotaan, että jos karhu pystyy näin keväällä hirven ottamaan, se sen ottaa. Luonnossa ei ole marjoja eikä mitään, mitä se myöhemmin kesällä syö, SRVA-yhteyshenkilö Harri Einola Sippolan riistanhoitoyhdistyksestä Kouvolasta kertoo.
Suomen riistakeskuksen Reima Laajan mukaan karhun karkoittamisessa olennaista on karhun kulun ohjailu esimerkiksi koiran avulla.
– Harvoin karhu joudutaan lopettamaan. Lähinnä se on sitä karhun ohjailemista pellolle tai metsään. Jos kohtaa karhun taajamassa, pitää soittaa 112:teen. Jos tekee karhuhavaintoja muuten, silloin kannattaa ilmoittaa asiasta petoyhdyshenkilölle.
37-vuotiasta miestä esitetään vangittavaksi nelikuukautisen vauvan taposta Oripäässä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus kertoo, että epäiltyä tappoa koskevaa asiaa käsitellään keskiviikkona aamupäivällä.
Poliisi kertoi maanantaina, että tyttövauva kuoli lauantaina yksityisasunnossa ja asiaa tutkitaan tappona, koska vauvalla oli vammoja, jotka eivät voi olla itse aiheutettuja.
Lapsiin kohdistuneet henkirikokset ovat harvinaisia. Vuodessa surmataan alle viisi alle 15-vuotiasta. Luvut ovat vuosilta 2010-2018. Noina vuosina yhdessä tapauksessa surmaaja oli äitipuoli, yhdessä isäpuoli, yhdessä eno ja kaikissa muissa biologinen vanhempi.
Ilmeet ovat mietteliäitä ja tarkkaavaisia, kun Ruskon Maunun koulun opettajainhuoneessa seurataan opetusministeri Li Anderssonin (vas.) tiedotustilaisuutta koulujen avaamisesta.
Valtaosa opettajista vetää tutuksi tulleeseen tapaan etäopetusta, tiistaiaamun infoa seuraa läppäreiden ruuduilta rehtorin ohella kaksi opettajaa.
Liikunnanopettaja Erkki Korpela ja tietotekniikan opettaja Janne Korsimo kuuntelivat opetusministeri Li Anderssonin linjauksia.Ari Welling / Yle
Pienessä Varsinais-Suomen kunnassa on jo pari viikkoa valmistauduttu siihen, että liki 250 yläkoulun oppilasta palaa torstaina pulpettiin toukokuun viimeisiksi viikoiksi.
Rehtori Helka Kalajoki toteaa, että parin päivän varoajalla suuria muutoksia suunnitelmiin olisi ollut vaikea tehdä. Onneksi niille ei tullut tarvettakaan.
– Hieman oli kylmä hiki otsalla, olemmeko tehneet oikein. Koulussa on pakko tehdä aika paljon ratkaisuja ja antaa ohjeita koteihin ja opettajille, sanoo Kalajoki.
Kaikki on pyritty huomioimaan
Opetushallituksen antaman ohjeistuksen mukaan opetusryhmät pidetään erillään tartuntariskin minimoimiseksi. Alakoululaiset opiskelevat saman opettajan johdolla, yläkouluissa ensisijaisesti opettaja vaihtaa ryhmää.
– Aika oikeilla jäljillä olimme. Oppilaiden ja opettajien turvallisuus sekä heidän kohtaamisensa ovat olleet meillä tärkeä pohja suunniteltaessa, mitä koulussa tehdään, kertoo Kalajoki.
Rehtori Helka Kalajoki olisi kaivannut tarkempia ohjeita yläkouluille jo pari viikkoa sitten.Ari Welling / Yle
Wilma-viestit ovat lähteneet koteihin, kuinka torstaina kokoonnutaan Maunun koulun pihalle. Siitä starttaa kouluvuoden loppusuora – niin turvallisesti kuin mahdollista.
– Olemme yrittäneet ottaa kaikki asiat huomioon. Mutta hiukan pelottaa, jos joku oikein megaluokan juttu on jäänyt huomioimatta, Kalajoki myöntää.
Pelon pitäisi kuitenkin olla aiheeton.
Sekava olo ministerien ensiohjeista
Yläkoulun rehtorina Helka Kalajoki olisi kaivannut ministereiltä jo koulujen avaamisilmoituksen yhteydessä tarkempia käytännön linjauksia.
Puheiden paino tuntui olevan luokanopettajamallilla toimivien alakoulujen ympärillä, kun taas Maunun yläkoulussa joka luokalla on lukuisia aineopettajia.
– Ensimmäisistä puheenvuoroista tuli vähän sekava olo, kenelle puhutaan. Olisin toivonut valmiimpaa ajatusta, mitä lähiopetukseen siirtyminen yläkouluissa tarkoittaa, toteaa Kalajoki.
Koulunkäynnin turvallisuus pyritään takaamaan myös porrastamalla tunteja, ruokatunteja ja koulukyytejä.
Ruskollakaan kaikki oppilaat eivät voi enää tulla kouluun kahdeksaksi, sillä kuljetuksissa täytyy huomioida turvavälit. Ruokala ei ole käytössä, vaan lounas syödään luokassa.
Ruokalaan on tuotu kertakäyttöastioita, mutta lounaat syödään luokissa.Ari Welling / Yle
Hygieniaa valvotaan tiukasti, eikä kaverin penaalitarvikkeita ole ohjeistuksen mukaan lupa lainailla. Jokaiselle luokalle on myös nimetty oma WC.
Välitunnitkin palavat, kun oppilaslaumoja ei voi kerralla laskea ahtaille käytäville.
Maunun koulun liikunnanopettaja Erkki Korpela on koonnut aikamoista palapeliä lukuvuoden lopuksi. Hän on parissa viikossa laittanut lukujärjestykset ja koulukyydit uusiksi.
– Kieltämättä on ollut aika työ laittaa koko paletti uusiksi. Jokaiselle luokalle, opettajalle ja oppilaalle on tehty uusi työjärjestys viimeiselle kahdelle ja puolelle viikolle. Tietokoneen ääressä on saanut kyllä istua, hymähtää Korpela.
Erkki Korpela ei usko, että nyt tehdystä työstä on mitään hyötyä enää syksyllä. Työjärjestykset on silloin rakennettava jälleen uusiksi epidemian etenemisestä riippuen.
– Jos tulee mahdollisuus yhdistää lähi- ja etäopetusta, sehän avaa ihan uusia ulottuvuuksia koulunkäyntiin.
Kevään viimeiset viikot tärkeitä yhteishengelle
Väljyyttä opetustiloihin pystytään monessa kunnassa hakemaan esimerkiksi lukioista, sillä toisen asteen opetus jatkuu etänä kevätlukukauden loppuun. Syksyllä tilanpuute voi tulla eri tavalla eteen.
Fysiikan ja kemian luokkaan on Ruskon Maunun koulussa järjestetty tilat 11 oppilaalle turvavälit huomioiden.Ari Welling / Yle
Loppukevään aikana oppitunteja voidaan järjestää myös ulkona. Ruskolla odotetaan jo innolla lupaa päästä räpylöimään jälleen pesäpallomailaa.
– Liikuntatunteja on aivan kiitettävästi tässä lopussa! Ensiohjeissahan oli, että koitetaan pitää ulkona tunteja. Meillä jokainen luokka liikkuu joka päivä yhden oppitunnin verran maastossa, sanoo Erkki Korpela.
Ennakkotietojen valossa vajaat 30 Maunun koulun oppilasta ei ole palaamassa loppukevääksi opinahjoon. Opetushallituksen mukaan oppilas voi olla poissa lähiopetuksesta viimeiset viikot, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on sairaus tai he kuuluvat riskiryhmään.
Ruskon Maunun yläkoulussa on lähes 250 oppilasta.Ari Welling / Yle
Liikunnanopettaja Erkki Korpela uskoo, että 7.–8.-luokkalaisilla kevään viimeiset viikot lujittavat ryhmähenkeä, ja se kantaa syksyyn asti.
– Peruskoulun päättävät ysiluokkalaiset olisivat kaivanneet vähän enemmän yhdessäoloa. Heille tämä on viimeinen mahdollisuus nähdä oman kunnan nekin kaverit, joiden kanssa ei välttämättä ihan parhaita ystäviä olla, miettii Korpela.
Myös rehtori Helka Kalajoen mielestä on tärkeää, että luokat näkevät vielä toisensa ennen kesää.
– Pidetään huolta oppilaista, kohdataan heidät ja kartoitetaan tuen tarvetta. Keskitymme siihen, että saamme vietettyä mukavat kaksi viikkoa koulussa ja tehtyä hommia.
