Suomalainen tutkijaryhmä ja lääkevalmistaja vakuuttivat viime viikolla, että koronarokote voitaisiin hyvinkin saadaan maaliin saakka suomalaisvoimin eikä kansainvälisten lääkejätteihin täytyisi turvautua välttämättä lainkaan.

THL:ssä ei haluta ainakaan vielä sitoutua yhteen hankkeeseen – vaikka se olisikin suomalainen.

Rokotuksista vastaavalla THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Hanna Nohynekilla on kaksi toivetta. Tosin hän epäilee, että toinen niistä jää toteutumatta.

Tutkijana hän sanoo toivovansa, että suomalainen rokotetutkimus menestyisi ja pystyisi kehittämään tehokkaan ja turvallisen koronarokotteen. Mutta samalla toiveissa on, että suomalaisille saadaan paras mahdollinen rokote mahdollisimman pian ja parhaalla mahdollisella hinnalla.

– Tämä vaatimus ei välttämättä mene yksiin sen toisen kanssa, hän sanoo.

Rokotehankeen sinivalkoisuus ei tunnu painavan vaakakupissa ainakaan ratkaisevasti. Sitoutuminen tavalla tai toisella vain yhteen hankkeeseen olisi tässä vaiheessa liian aikaista, Nohynek varoittelee.

– Kun tiedetään, että maailmassa on yli 120 koronarokoteaihiota, joista kahdeksan on edennyt ihmistutkimuksiin, niin sitä kysyy, onko järkevää laittaa kaikki munat yhteen koriin, kun yhdestäkään aihiosta ei vielä tiedetä, ovatko ne turvallisia ja tehokkaita.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä ylilääkäri Sari Ekholm muotoilee varovaisesti ajatuksensa. Koko väestölle annettavasta rokotteesta pitäisi ollaa "massiivinen tutkimusnäyttö".

Suomalaisprofessorien Kalle Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalo hanke on etenemässä kesällä eläinkoevaiheeseen.

– Ensin on saatava näyttöä valmisteen tehosta eläinkokeissa ja sitten normaalin tutkimuskaavan mukaan ihmisillä tehtävistä tutkimuksista. Vasta sitten tulee kysymys kuinka nopeasti ja paljon rokotetta voidaan tuottaa. Vielä on mahdotonta arvioida sitä enempää, Ekholm pohtii.

Suomi ei jonota vielä mitään rokotetta

Suomi ei ole sitoutunut kotimaiseen rokotehankkeeseen, mutta ei myöskään ulkomaisiin.

Monet maat ovat asettuneet hyvissä ajoin rokotteitaan kehittävien lääkevalmistajien jonoon. Esimerkiksi Yhdysvallat on antanut lähes 500 miljoonan dollarin tutkimusrahoituksen, jonka turvin sille on luvattu tietty määrä rokoteannoksia, jos ja kun tuote joskus valmistuu ja saa myyntiluvat.

Kansainvälisessä kilpailussa uudesta rokotteesta raha ratkaisee paljon. Maksukykyiset maat voivat turvata asemansa jonossa. Nohynek muistuttaa, että Suomi kuuluu maailman suhteellisesti vauraimpiin maihin.

– Kyllä rahalla voi ostaa varausjonon paikan ja onhan Suomi rikas. Mutta kysymys kuuluu, onko sellaisia rokoteaihioita, jotka täyttävät kriteerit.

Mutta mihin jonoon kannattaisi hankkia paikka?

STM:n Ekholmin mukaan Suomi ei ole vielä minkään rokotevalmistajan jonossa.

– Ilman näyttöä rokotteen tehosta ja turvallisuudesta on aika vaikea asettua mihinkään jonoon ostamaan yhtään mitään.

Aiemmin esisopimuksia on tehty esimerkiksi influenssarokotteiden saamiseksi. Niissä on valittu kaksi sopivaksi arvioitua hanketta ja maksettu vuosimaksuja kehitysvaiheen ajalta. Nyt koronarokotteen kehittäminen on niin kiihkeässä vaiheessa, että vuosimaksujen sijasta puhutaan todennäköisemmin kuukausimaksuista.

Kiire on jo kostautunut

Nohynek odottaa, että kilpailu rokotteesta "tulee olemaan huomattavaa". Hän korostaa kuitenkin viileää asennetta.

Vaikka poliittiset, taloudelliset ja inhimilliset paineet ovat kovat, on tärkeää varmistua kahdesta asiasta: rokotteen on oltava sekä tehokas että turvallinen.

Rokotekehityksessä on tavallisesti kolme tutkimusvaihetta ja tutkimuksen edetessä kustannukset nousevat.

Professori Saksela on toivonut, että kolmas tutkimusvaihe eli faasi voitaisiin hoitaa kevyemmin tai jättää jopa välistä kokonaan. Faasi 3:ssa rokotetta kokeillaan tuhansille tai kymmenille tuhansille ihmisille. Se on hidasta ja kallista.

Tästä vaiheesta on tingitty ennenkin. Silloin ollaan riskien hallinnan ytimessä, elämän ja kuoleman äärellä: onko tärkeämpää saada epätäydellisesti tutkittu rokote käyttöön nopeasti, kuin odottaa perusteellisempia tutkimuksia ja kestää sairauden aiheuttamat vahingot.

Myös STM:n Ekholm on oppinut varovaiseksi Suomen aiemmista kokemuksista.

– Meillä on ollut huonojakin kokemuksia siitä, kun terveitä ihmisiä rokotetetaan ja aiheutetaan sillä odottamaton haittavaikutus. Se ei ole sellaista, mitä halutaan uudestaan nähdä.

Vuonna 2009 hankittu Pandemrix-sikaInfluessarokote oli alun perin kehitetty lintuinfluenssaa vastaan. Sikainfluenssaepidemian uhatessa faasi 3 oli päätetty jättää tekemättä. Rokote haluttiin nopeasti nujertamaan sikainfluenssaepidemiaa. Rokotteen valmistajan kanssa sovittiin, että rokotteen ostaja ottaa vastuulleen osan riskeistä.

Suomi otti tämän takia 30 miljoonan euron vakuutuksen. Vakuutukselle tuli käyttöä. Nyt siitä maksetaan korvauksia narkolepsiaan sairastuneille.

Lue lisää: Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan

Koronarokotteesta keskustellaan myös illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Vieraina THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa aseistautuneet miehet ovat hyökänneet synnytyssairaalaan.

Ainakin 14 ihmistä on kuollut. Kuolonuhrien joukossa on kaksi vastasyntynyttä vauvaa, äitejä ja sairaanhoitajia. Iskussa loukkaantui ainakin 15 ihmistä.

Iskun kohteena ollutta sairaalaa avustaa kansainvälinen Médecins sans frontières eli Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestö.

Hyökkäys alkoi aamulla, kun ainakin kolme poliisin univormuihin pukeutunutta miestä tunkeutui sairaalaan ampuen ja heittäen kranaatteja. Hyökkääjien ja turvallisuusjoukkojen tulitaistelu kesti tuntien ajan.

Yli sata ihmistä evakuoitiin sairaalasta taistelun aikana, Afganistanin sisäministeriön edustaja Tareq Arian kertoi. Joukossa oli hänen mukaansa kolme ulkomaalaista.

Afganistanin turvallisuusjoukot tappoivat hyökkääjät iltapäivään mennessä.

Sairaala sijaitsee Kabulin länsiosassa Dashti Barchin alueella, jossa asuu shiialaisen hazara-vähemmistön jäseniä. Isis on tehnyt monia iskuja hazaroita vastaan.

Iskuja myös hautajaisiin ja markkinoille

Itäisessä Nanhagarin provinssissa itsemurhaiskijä räjäytti itsensä poliisikomentajan hautajaisissa. Räjähdyksessä kuoli ainakin 24 ihmistä.

Afganistanin ääri-islamilainen Taliban-liike on ilmoittanut, että se ei ole hyökkäysten takana.

Taliban-liike sanoo välttävänsä hyökkäyksiä kaupungeissa ja sanoo operaatioidensa kohdistuvan hallituksen turvallisuusjoukkoja vastaan.

Isis-terroristijärjestö toimii Nangaharissa ja on tehnyt joukon näkyviä iskuja Kabulissa viime kuukausina. Maanantaina Afganistanin turvallisuusjoukot pidättivät järjestön aluejohtajan Kabulissa.

Itäisessä Khostin kaupungissa markkinapaikalle tehty pommi-isku tappoi lapsen ja haavoitti kymmentä. Mikään ryhmittymä ei ole ilmoittanut tämänkään iskun tekijäksi.

Presidentti: Turvallisuusjoukot hyökkäykseen

Iskujen jälkeen Afganistanin presidentti Ashraf Ghani antoi maan turvallisuusjoukoille määräyksen aloittaa uudestaan hyökkäysoperaatiot Talibania ja muita ryhmittymiä vastaan. Presidentti syytti iskuista sekä Taliban-liikettä että Isisiä.

Kiihtyvä väkivalta saattaa entisestään horjuttaa Afganistanin rauhanneuvotteluja.

Yhdysvallat ja Taliban-liike tekivät helmikuussa sopimuksen, jossa Yhdysvallat sitoutui vetämään joukkonsa maasta 14 kuukauden aikana, jos Taliban noudattaa sopimuksen ehtoja ja aloittaa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa.

Jatkuvat hyökkäykset ja iskut vaikeuttavat osaltaan kamppailua koronaviruspandemiaa vastaan. yli 4 900 afganistanilaisen kerrotaan saaneen tartunnan ja ainakin 127 on kuollut.

Aiheesta aiemmin:

Taleban lopetti neuvottelut vankienvaihdosta8.4.2020

Yhdysvallat leikkaa miljardilla avustustaan Afganistanille – syynä maan poliittinen umpikuja24.3.2020

Afganistanin hallitus houkuttelee talibaneja neuvottelupöytään vankien vapautuksella11.3.2020

Afganistanissa kahdet presidentin virkaanastujaiset samaan aikaan – räjähdykset säestivät Ashraf Ghanin juhlapuhetta, mutta Ghani jatkoi sitkeästi puhettaan9.3.2020

Trumpin rummuttama Afganistan-diili sai lupaavan alun, mutta nyt rauhankehitys näyttää romahtavan – Mitä on tapahtunut?5.3.2020

Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat historiallisen sopimuksen: Yhdysvallat aikoo vetää joukkonsa Afganistanista29.2.2020

Millä tavalla ravintolat voivat avata ovensa kesäkuun alussa? Hallitus neuvottelee asiasta huomenna keskiviikkona Säätytalossa.

Hallitus linjasi viime viikolla, että ravintolat voivat avata ovensa, jos tautitilanne sen sallii. Avaaminen taas edellyttää rajoituksia esimerkiksi asiakasmääriin tai anniskeluaikoihin.

Valmistelun aikana on ollut esillä se, että ravintoloiden asiakasmäärä rajattaisiin puoleen ilmoitetusta paikkamäärästä. Se ei olisi kuitenkaan yksinkertaista, koska ravintolat ovat erilaisia ja asiakaspaikat laskettu eri tavoin.

Ylen tietojen mukaan esillä ovat olleet myös rajoitukset ravintoloiden ilta-ajan aukioloon ja alkoholin anniskeluun. Tiettävästi pohdinnassa on ollut ainakin anniskelun lopettaminen kello 21 ja ravintoloiden sulkeminen kello 22.

Voisiko ravintoloiden avaamisessa olla alueellisia eroja?

Pohdinnassa on ollut myös se, voisivatko ravintoloita koskea tiukemmat rajoitukset alueilla, joilla tautitilanne on huonompi, kun taas helpommalla pääsevillä alueilla keinot voisivat olla lievempiä. Rajanveto olisi kuitenkin vaikeaa.

Jos tähän päädyttäisiin, päätös saattaisi perustua alueelliseen kokonaisarvioon, kuten uusien tautitapausten määrään ja epidemian etenemiseen. Ajattelu kulkisi silloin niin, että jos tauti leviää alueella esimerkiksi hoivakodissa, ravintoloiden sulkeminen ei välttämättä auttaisi.

Nyt tautitilanne on ollut eri puolilla maata erilainen, ja hallituksen hybridistrategiassa yksi ajatus on alueellisuuteen siirtyminen.

Poliittisia linjauksia odotetaan nopeasti, jo keskiviikkona, sillä ravintoloiden on määrä avautua asteittain kesäkuun alussa. Jos hallitus ei tee uusia päätöksiä, ravintolat aukeavat kesäkuussa kokonaan, koska lainmuutos, jolla ravintolat suljettiin, on voimassa toukokuun loppuun.

Ruotsissa sallittu vain pöytiintarjoilu

Hallitus katsoo nyt tarkasti miten Ruotsin ja ja muun Euroopan ravintoloissa on toimittu.

Ruotsissa ravintolat ovat saaneet olla auki, mutta niiden on pitänyt siirtyä pöytiintarjoiluun. Mahdollisesti jo keskiviikkona voi selvitä, höyryääkö Suomessakaan seisova pöytä kesäkuun alussa vai onko itsepalvelu pannassa kun ravintolat taas avautuvat.

Olennaista on, että ravintola-asiakkaat pystyvät pitämään etäisyyttä toisiinsa. Hallitus joutuu linjaamaan myös sitä, voisiko se tarkoittaa rajoitusta kuinka monen metrin päässä pöydät voivat olla toisistaan.

Ravintoloissa on oltu esimerkiksi asiakaspaikkojen rajaamisesta huolissaan, koska myynti ei välttämättä kattaisi kuluja.

Alan etujärjestö, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara on ehdottanut, että tiukkojen rajoitusten sijaan ravintoloille tulisi velvollisuus korona-ajan omavalvontaan.

Ylelle kerrotaan hallituslähteistä, että pelkkään omavalvontaan tuskin tullaan luottamaan, mutta silläkin voisi olla merkittävä rooli.

Hallitus linjasi viime viikolla, että ravintoloiden avaaminen edellyttää lain muuttamista siten, että ravintolatoiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia.

Muutoksia on tekeillä tartuntatauti- ja alkoholilainsäädäntöön, kun taas ravintolat suljettiin majoitus- ja ravitsemisalaa koskevaan lakiin tehdyllä muutoksella. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut erilaisia keinoja, ja hallituksen on määrä linjata mahdollisesti heti keskiviikkona mitkä niistä on syytä toteuttaa.

Suomessa valmistellaan älypuhelinsovellusta, jolla voidaan seurata kansalaisten kohtaamisia. Bluetooth-teknologiaan perustuva sovellus toimii anonyymisti siten, että kansalaisten henkilöllisyyden on määrä pysyä salassa ainakin taudin havaitsemiseen saakka.

Suomen it-alan asiantuntijat F-Securen Mikko Hyppösestä tietokirjailija Petteri Järviseen ovat antaneet sovellukselle siunauksensa.

Teknologia-alalla on myös ammattilaisia, jotka eivät aio sovellusta ladata.

– Todennäköisesti en. Jaan itsestäni jo tarpeeksi tietoa, ammattihakkeri Benjamin Särkkä toteaa.

– Koronaepidemia ei ole ongelma, jonka ratkaisemme teknologian avulla.

Särkän mukaan virukseen tepsivät koronasovellusta paremmin käsien pesu, fyysinen etäisyys ja laajamittainen testaaminen.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -uutispodcast klikkaamalla tästä.

Särkkä oli tänään vieraana Takaisin Pasilaan -podcastissa. Hänet tunnetaan hakkeritapahtuma Disobeyn-perustajana, ja hän on myös osa Team Whack -ryhmää, jonka toimintaa seurataan Ylen samannimisessä ohjelmassa. Päivätyönään hän on Nordean tietoturva-asiantuntija.

Särkän mukaan koronasovelluksesta tiedetään yhä liian vähän, eikä sen toiminnasta ole varmuutta. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, onko riittävän moni suomalainen halukas ja kykenevä lataamaan sovelluksen.

"Poikkeuksetta huono idea"

Benjamin Särkälle kyse on ennen muuta periaatteesta. Hän itsekin myöntää, että koronasovellusta suurempi ongelma saattaa lopulta olla se data, jonka kansalaiset antavat jo nyt täysin vapaaehtoisesti nettijäteille ja kauppaketjuille.

Hän kertoo Takaisin Pasillaan -podcastissa luottavansa myös teknologiaa kehittävien suomalaisyritysten asiantuntijoihin.

Pandemian nimissä tehdään Benjamin Särkän mukaan kuitenkin liian nopeasti isoja päätöksiä, jotka kaventavat kansalaisten vapauksia.

– Pitäisi melkein järjestää protesti, että 'älkää viekö meidän oikeuksiamme' – vaikka eihän sellainen kokoontuminen olisi tällaisena aikana hyvä idea, hän sanoo.

Kun turvallisuuden ja kansalaisoikuksian välillä tasapainotellaan, vaaka kallistuu Särkän mukaan nyt liian helposti turvallisuuden suuntaan.

– Olemme valmiita luopumaan asioista, joista pitäisi ainakin käydä keskustelua.

Kansalaisten valvonnan lisääminen on ammattihakkerin mukaansa “aina ja poikkeuksetta” huono idea. Särkkä muistuttaa, että vaikka luottaisitkin nykyhallitukseen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Keskustelu on avoinna 13.5. klo 23 asti.

Helsingissä Laakson sairaalassa on todettu henkilökunnalla 69 koronavirustartuntaa maaliskuun 19. päivästä lähtien. Kolmasosa sairastuneista on jo parantunut.

Noin puolet tartunnoista on todettu kolmella osastolla, joilla hoidetaan koronaan sairastuneita potilaita. Asiasta kertoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Helsinki-kanavalla pitämässään tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Työntekijöiden lisäksi 14 potilasta muilta kuin koronavirusosastoilta on saanut tartunnan.

Laaksossa sijaitsee myös koronaterveysasema. Sen henkilökunnalla ei ole todettu tartuntoja.

Varotoimenpiteenä kaikki Laakson sairaala-alueella työskentelevät noin 800 henkilöä testataan koronaviruksen varalta. Testi otetaan myös oireettomilta ja niitä on tehty jo lähes viisisataa. Kaikki sairastuneet on eristetty ja altistuneet on asetettu karanteeniin kahdeksi viikoksi.

Työntekijöille on painotettu, että töihin saa tulla vaan oireettomana.

12.5.2020 klo 18 lisätty tieto potilaiden saamista tartunnoista.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

HUSin toimitusjohtaja kertoo, miten välttää tartuntaa ja tartuttamista kauppareissulla

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Suomen komeimman ylioppilastodistuksen pokkaa tänä keväänä tamperelainen Matias Mäkiranta. Maan parhaat arvosanat, 10 laudaturia ja yksi eximia, kirjoitettiin Tampereen lyseossa.

–Suhteellisen hyvä näin vähällä lukemisella. En pyrkinyt Suomen parhaaksi ylioppilaaksi, se tuli tänä aamuna vähän yllätyksenä, koulunsa Eurooppa-linjalla opiskellut nuorimies arvioi vaatimattomasti.

Ylen ylioppilaskoneesta voi tarkistaa, kuka saa tänä keväänä valkolakin.

Mäkiranta kirjoitti yksitoista ainetta, joista viimeiset neljä tänä keväänä. Poikkeusolot eivät tuoneet erityistä stressiä kun taskussa oli jo seitsemän laudaturia.

– Kavereilla koronastressi taisi vaikuttaa enemmän. Monella oli valmiiksi huonompi tilanne ja he olisivat tarvinneet kertausaikaa. Siinä mielessä poikkeusolot olivat epäreilut.

On etu, jos on kiinnostunut monista asioista. Matias Mäkiranta

Toisin kuin voisi luulla, huipputodistuksen eteen ei ole raadettu satoja tunteja nenä kiinni kirjassa. Matias Mäkiranta arvioi, että arvosanojen takana on lukemisen sijasta se, että hän on aina tehnyt asioita, joista pitää.

– On etu, jos on kiinnostunut monista asioista. Itse olen esimerkiksi lukion ohessa pyörittänyt yritystoimintaa, tehnyt järjestöhommia ja matkustanut. Ennen kaikkea olen käyttänyt aikaa kriittiseen ajatteluun, ja sitähän siellä ylioppilaskokeessakin testataan.

Mäkirannan todistus takaa sen, ettei kirjoitusten jälkeen tarvitse suunnata uuteen koeurakkaan. Jatko-opiskelupaikkojen ovet ovat auki.

– Aion opiskella taloustiedettä, ja tarjouksia on tullut Suomesta, Alankomaista ja Briteistä. Maailma muuttuu nyt kovaa tahtia, enkä ole vielä onnistunut tekemään lopullista päätöstä.

Valmistumistaan Mäkiranta aikoo juhlia sen mukaan, mihin hallitus antaa luvan. Ylioppilastodistuksen arvosanat eivät olleet nuorelle miehelle itseisarvo, joten joukon ainoa eximia saa jäädä komean rivin jatkoksi.

– Se jäi hilkulle laudaturista, mutta en taida jaksaa mennä korottamaan. Toisaalta äidinkieli on aina ollut vahvimpia aineitani, että olihan se vähän floppi, mies nauraa.

10 laudaturin mies ei vielä tiedä, missä jatkaisi opintoja

Nakkilan lukiossa opiskellut Matias Selin kirjoitti L:n kymmenestä aineesta.

Koko Suomessa toiseksi parhaan ylioppilastodistuksen saanut nuori mies sanoo yllättyneensä aamulla, kun kirjoitusten tulokset tulivat. Pitkän matematiikan arvosana oli lähtenyt ylioppilastutkintolautakuntaan eximiana, mutta arvosana nousi L:ksi, koska kokeen vaikeustaso oli tänä keväänä korkea.

Selin arvioi oman onnistumisensa salaisuudeksi hyvän valmistautumisen. Hän kertoo tehneensä pitkäjänteistä työtä jo koeviikkoihin lukiovuosien aikana valmistautuessaan. Myös ylioppilaskirjoituksiin hän luki huolellisesti.

– Lukion aikana riitti aikaa muuhunkin kuin pänttäämiseen, Selin silti vakuuttaa.

Selin kertoo, ettei vielä tiedä, mitä aikoo lähteä opiskelemaan. Hän sanoo ajatelleensa lukion alkuvaiheessa insinöörin tai diplomi-insinöörin opintoja, mutta kiinnostus on karissut lukion aikana.

– Pääsisin varmasti opiskelemaan kovapalkkaiseen ammattiin, vaikka lääkikseen tai oikikseen, mutta nämä eivät minua kiinnosta. Jos ala ei ole kiinnostava, ei siihen kannata rahan takia opiskella, Selin pohtii.

Matias Selin ei halua suoraan arvioida, mikä oppiaine lukiossa on tärkein. Hän kuitenkin kehottaa tulevia lukiolaisia käyttämään aikaa varsinkin äidinkielen opintoihin, koska hyvää äidinkielen taitoa tarvitaan kaikissa muissakin oppiaineissa.

Poikkeusjärjestelyt kirjoituksissa ehtivät säikäyttää

Johan van der Meer oli oikeastaan asettanut ylioppilaskirjoituksiin vain yhden tavoitteen: saavuttaa yliopistopaikka suoraan todistuksen arvosanoilla.

Kahdeksan laudaturin ja yhden eximian todistuksella van der Meer on jo askeleen lähempänä tavoitettaan.

– Aalto-yliopiston tietotekniikkaan, Suomeen kuitenkin tähtään jääväni.

Johan van der Meer kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta eli SYK:istä.

Hän aloitti urakan jo vuosi sitten keväällä kirjoittamalla lyhyen venäjän. Syksyllä vuorossa olivat historia, ruotsi ja englanti.

Tälle keväälle jäivät vielä äidinkielen, matematiikan, ranskan, fysiikan ja yhteiskuntaopin ylioppilaskokeet.

Johan van der Meer kiittelee itseään, että oli aloittanut lukemisen kokeisiin ajoissa, kun koronaepidemia tiivisti tutkinnon tahtia tänä keväänä.

– Se aiheutti pienen säikähdyksen, ja kyllähän siinä vähän tuli lopuksi kiirettä, ettei saanut kerrattua ihan kaikkea mitä halusi.

Pyöräilyn ja lautapelien lisäksi hän harrastaa kieliä, joita on tullut opiskeltua myös verkossa.

Johan van der Meeriä kiinnostaa moni ala ja se näkyi myös ylioppilastutkinnon laajassa skaalassa. Vuosi sitten tietotekniikka alkoi kiinnostaa eniten.

– Mutta en aio pelkässä tietotekniikassa pysyä yliopistollakaan, ja myös joitain kielikursseja vielä lisäksi!

Isojen juhlien ja lakkiaisten peruuntuminen harmittaa, mutta koulu kuitenkin muistaa kevään sankareita.

– Onneksi meidän koulussa järjestetään sellainen striimattava etäjuhla, tuleva ylioppilas kertoo.

Pitkä koulumatka on hyvää lukuaikaa

Nurmijärveläinen Artturi Hiiro, 19, kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevasta Ressun lukiosta.

Hänen mielestään lukiovuosien pitkä koulumatka ei ollut rasite, koulumatkoilla kun ehti vaikka lukea ja sehän oli kuin olisi saanut elää kahdella paikkakunnalla.

Koulumatkan pituus näy myöskään oppimistuloksissa: Hiiro kirjoitti 8 laudaturia ja yhden eximian.

Laudatur-arvosanan hän sai kemiasta, biologiasta, pitkästä matematiikasta, äidinkielestä, yhteiskuntaopista, keskipitkästä ruotsista, pitkästä englannista ja lyhyestä ranskasta.

Fysiikan arvosanaksi tuli eximia, suoritus jäi yhden pisteen päähän “ällästä”.

– Korottaminen on harkinnassa kyllä, koska fysiikka on ollut vahvuuksiani lukioaikana ja tavoitteena oli ehdottomasti laudatur, Hiiro sanoo.

Hiiro aloitti tutkintourakkansa viime syksynä, jolloin hän suoritti kolme koetta. Loput kuusi jäivät keväälle. Koronaepidemia tiivisti tahtia, kun kokeita oli viikon ajan päivittäin.

– Arki oli sitä, että aamulla yo-kokeeseen, iltapäivällä pois ja sen jälkeen kertailemaan ja sitten taas aamulla kokeeseen. Ei paljon muuta elämää ollut.

Artturi Hiiro kertoo, että koeviikkoa siivitti positiiviset onnistumiset, joten ylioppilaskirjoituksista jäi hyvä tunne.

Jatkosuunnitelmiaan Hiiro ei halua vielä paljastaa. Hän sanoo hakeneensa yhteishaussa “vaikka minkälaisille aloille” yliopistoihin. Kesällä edessä on varusmiespalvelus.

Ylioppilasjuhlia on tiedossa kaksin kappalein. Nyt keväällä tuoretta ylioppilasta juhlitaan perhepiirissä ja elokuussa, toivottavasti, on mahdollista pitää isommat juhlat.

Haaveissa eläinlääkäriopinnot

Torniolainen Miia Kariluoto on saapunut juuri koiransa kanssa ulkoa ja ääni kuulostaa puhelimessa erittäin tyytyväiseltä, eikä ihme, sillä ylioppilaskirjoitukset menivät nuorelta naiselta loistavasti. Tornion yhteislyseon lukiolainen kirjoitti kahdeksan laudaturia ja yhden exmian

– Olen todella tyytyväinen, sillä minulla oli tavoitteenakin saada laudatureja ja olen aina menestynyt koulussa, Kariluoto kertoo.

Tuoreet tulokset saivat myös tulevan ylioppilaan huokaisemaan helpotuksesta, kun pitkän matematiikan arvosana oli laudatur. Korkeimmat arvosanat Kariluoto nappasi muun muassa biologiasta, kemiasta ja fysiikasta.

– Matematiikan koe meni hieman huonommin kuin odotin ja pelkäsin, että siitä ei tulisi laudaturia, mutta muissa aineissa kokeet menivät hyvin ja osasin odottaa tätä tulosta.

Kariluoto kertoo aloittaneensa kirjoituksiin lukemisen hyvissä ajoin, sillä ajatuksissa oli kirjoittaa useita aineita pakollisten lisäksi. Tuntimääriä hän ei laskenut, mutta muutama kuukausi ennen kirjoja selailtiin tiiviisti.

– En sanoisi, että lukeminen niinkään rankkaa, koska olin jo lukion alusta opiskellut mahdollisimman hyvin. Se oli sellaista mieleen palauttamista ja isompien kokonaisuuksien hahmottamista, hän toteaa.

Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset sattuivat ylioppilaskirjoitusten keskelle. Niillä oli oma vaikutuksena kirjoituksiin.

– Kyllähän se vähän lisäsi stressiä, kun reaalipäivien koepäiviä aikaistettiin viikolla, mutta muuten olin ihan hyvin ehtinyt valmistautua kokeisiin, miettii Kariluoto kevään ylioppilaskirjoituksia.

Eläinlääketieteellinen on yksi suosituimmista opiskelupaikoista vuodesta toiseen. Kariluodon lempiaineet lukiossa olivat biologia ja kemia, ne ja peruskoulun 9. luokan harjoittelu loivat suuntaa tulevaisuuden suunnitelmille.

– Minulla olisi haaveissa päästä eläinlääketieteelliseen opiskelemaan. Olen ollut ihan lapsesta asti kiinnostunut eläimistä ja eläinlääkärin työ vaikuttaa minusta sopivalta.

Muokattu kello 20.10: Yhtenäistetty tekstiä niin, että kaikkiin haastateltaviin viitataan suku-, ei etunimellä.

Lue lisää:

Onnea kevään ylioppilaille! Katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin

Hasan Khademi tuli Suomeen viisi vuotta sitten ummikkona, nyt hän kirjoitti ylioppilaaksi – unelma toteutui, vaikka moni asia oli sitä vastaan

Kymmenettuhannet nuoret ovat ansainneet valkolakkinsa – kolme heistä kertoo, millaista oli kirjoittaa ylioppilaaksi koronakeväänä

– Tämä on kuin pieni, erillinen saari, jonka asukkaat on helppo tunnistaa ihonvärinsä ja ulkonäkönsä perusteella.

Näin kuvailee mustaihoinen, nelikymppinen miespuolinen turvapaikanhakija Nihtisillan vastaanottokeskusta, jossa hän on asunut noin kaksi ja puoli vuotta. Hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä, koska on huolissaan turvallisuudestaan. Kutsumme häntä Bakariksi.

Nihtisillan vastaanottokeskuksen korkeat tartuntaluvut nousivat julkisuuteen viikko sitten STT:n uutisoitua niistä.

Ensimmäiset koronatartunnat vastaanottokeskuksessa havaittiin huhtikuun alussa. Keskus, jossa 410 ihmistä asuu saman katon alla, on otollinen paikka viruksen leviämiselle. Asukkaat joutuivat karanteeniin vappuaattona.

Bakari sai koronatestistä positiivisen tuloksen. Se tuli hänelle täytenä yllätyksenä, koska hänellä ei ollut minkäänlaisia oireita ennen testiä, eikä niitä ilmaantunut sen jälkeenkään. Hän on tuntenut itsensä täysin pirteäksi koko ajan.

– Kaikkein oudointa tässä on, kun kuulee ihmisten kuolevan tautiin joukoittain, ja sitten minut testataan – ja tulos on positiivinen. Minä en ole tuntenut yhtään mitään.

Niin ikään Nihtisillan vastaanottokeskuksessa asuva Kamal Yarmoradi sai positiivisen koronatestituloksen, mutta oireet olivat lieviä. Kolmen päivän ajan hän poti kuumetta. Ravinnoksi maistuivat vain hedelmät, tee ja vesi. Yöllä häntä hikoilutti ja yskitti.

– Korona tuntui paljon helpommalta kuin pari flunssaa, jotka olen sairastanut Suomessa ollessani, Yarmoradi sanoo.

Tartunnan saaneet eristetään vastaanottokeskuksen seitsemänteen kerrokseen. Molemmat miehet joutuivat sinne.

Aika kävi pitkäksi omassa huoneessa, kun ei ollut muuta tekemistä kuin lukea kirjoja ja katsoa elokuvia. Toisia eristyksessä olevia nähtiin lähinnä silloin, kun eristetyt vietiin suihkuun. He saivat hakea ateriansa, mutta se syötiin yksin omassa huoneessa.

– Ymmärrän, että henkilökunta on nyt tiukkana. He ovat avuliaita, mutta tämä koronatilanne käy kaikkien hermoille, Bakari sanoo.

Henkilöstö on huolissaan, mutta tekee työnsä

Keskuksessa työskentelee noin viisikymmentä sosiaali- ja terveysalan yrityksen Luonan työntekijää. Heistä yhdeksän on saanut tartunnan. He ovat eristyksessä kotonaan.

– Osalla esiintyy kuumetta ja yleistä väsymystä. He joutuvat ottamaan ihan kunnolla särkylääkettä, kertoo Luonan liiketoimintajohtaja Suvi Salonen.

Hänen mukaansa suojavarusteita on ollut riittävästi henkilöstön käytettävissä ja Espoon tartuntatautilääkärin ohjeistuksia on noudatettu, mutta tartunnoilta ei siitä huolimatta ole vältytty.

– Viime viikolla saimme 70 000 kirurgista maskia, minkä lisäksi on visiireitä ja suojahaalareita tarpeen mukaan.

Kolmivuorotyötä tekevä henkilöstö on huolissaan tilanteesta, mutta työt hoidetaan siitä huolimatta.

– Paljon on käyty keskusteluja henkilökunnan kanssa. Tärkeintä on suojautua ja noudattaa tartuntatautiyksikön ohjeistuksia. Merkittävää on myös lähiesimiesten ja kollegoiden välinen tuki sekä se, että kaikilla on ajantasainen tieto siitä, mitä meidän yksikössämme tapahtuu, Salonen sanoo.

"Kännykkä on ainoa viihdyke"

Kun korona sai jalansijaa vastaanottokeskuksessa, siivousta tehostettiin ja karanteenissa olevia ihmisiä kehotettiin pysymään enimmän aikaa omissa huoneissaan.

Kuntosali, ruokala ja yhteinen olohuone suljettiin. Olohuoneessa ihmisillä oli tapana katsoa yhdessä televisiota ja pelata lautapelejä.

Aulan sohvilla ei enää istuta juttelemassa ja ruoka syödään yksin omissa huoneissa.

Bakarin mukaan monet keskuksen asukkaista tulevat sellaisista yhteiskunnista, joissa ihmiset ovat tottuneet viettämään aikaa isoissa joukoissa.

– Ihmiset ovat yksinäisiä. Kännykkä on ainoa viihdyke. Se on psyykkisesti raskasta.

Jotkut rikkoivat koronakaranteenia

Karanteenissa olevat asukkaat saavat kuitenkin liikkua ulkona, mutta heidän tulee välttää kontaktia muihin ihmisiin. Esimerkiksi töihin, julkisiin kulkuvälineisiin ja kauppaan ei pidä mennä.

Kukaan keskuksen asukkaista ei ole joutunut sairaalahoitoon. Useimpien oireet ovat olleet lieviä. Kaikki eivät aluksi ymmärtäneet karanteenin merkitystä.

– Havaitsimme, että muutamat asukkaat poistuivat keskuksen alueelta. Tämän jälkeen heidän kanssaan käytiin läpi, miksi on tärkeää noudattaa karanteeniohjeistuksia. Nyt voin sanoa, että se on mennyt ihan hyvin, Salonen sanoo.

Asukkaita on nähty esimerkiksi läheisessä S-marketissa ja kauppakeskus Sellossa toukokuun alussa. Tämän seurauksena S-ryhmästä otettiin yhteyttä viranomaisiin, kuten Espoon tartuntatautilääkäriin, Länsi-Uudenmaan poliisiin ja maahanmuuttovirastoon.

S-ryhmään kuuluvan HOK Elannon tiedotteen mukaan yksittäisistä ihmisistä ei ole tehty ilmoitusta poliisille vaan viranomaisilta on pyydetty apua yleisellä tasolla.

Naapurit huolissaan keskuksen tilanteesta

Nyt 91 vastaanottokeskuksen asukasta on parantunut. Näillä ihmisillä on oikeus liikkua vapaasti yleisillä paikoilla ja käydä kaupassa. Heidän joukossaan ovat myös Bakari ja Yarmoradi.

He eivät kuitenkaan ole juuri poistuneet keskuksen alueelta, koska pelkäävät naapuruston ihmisten reaktioita. Bakari on ulkoillut vain keskuksen viereisessä metsikössä. Yarmoradi on käynyt kerran läheisessä marketissa, jossa häntä palveltiin, mutta hän koki ilmapiirin siinä määrin varautuneeksi, että välttää mieluummin lähikaupassa käymistä.

– Jos tulen ulos, se johtuu siitä, että lääkäri sanoi, että saan tehdä niin, Yarmoradi sanoo.

Hän kertoo, että osa keskuksen asukkaista suuntaa mieluummin ostoksille Helsinkiin, Kauniaisiin tai Leppävaaraan, koska Nihtisillassa keskuksen asukkaat tunnistetaan ja heihin voidaan liittää ennakkoluuloja.

Luonan liiketoimintajohtajan Suvi Salosen mukaan huolestuneita yhteydenottoja on tullut sekä lähialueen asukkailta että liikkeenharjoittajilta.

– Olemme pyrkineet jakamaan oikeaa tietoa yksiköstämme ja luomaan oikeanlaista tilannekuvaa siitä, mitä karanteeni, eristys ja sen päättyminen tarkoittavat.

Nihtisillan tilanne kuulostaa tutulta Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, sillä korona on liitetty myös somalialaistaustaisiin ihmisiin vähemmistöryhmänä.

– Yleisellä tasolla vähemmistöihin kohdistuvia negatiivisia asioita pidetään usein ryhmäominaisuutena, kun taas enemmistön osalta rikkomukset nähdään yksilön ominaisuuksina. Ihan helposti on tunnistettavissa se, että tällainen ryhmä kuin turvapaikanhakijat joutuu kollektiivisesti arvioitavaksi, kun tosiasiassa pitäisi arvioida ihmisiä yksilöllisesti sen perusteella, ovatko he karanteenissa vai eivät, sanoo vt. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

"Me emme tuoneet koronaa Suomeen"

Bakaria harmittaa se, että kaikki ihmiset eivät ymmärrä sitä, että hän saa nyt liikkua vapaasti. Hän haluaisi jo jatkaa työtään siistijänä, mutta hänen esimiehensä ei ole vielä uskaltanut ottaa häntä takaisin töihin.

Bakari on päättänyt, ettei liiku Nihtisillassa ihan varmuuden vuoksi ennen kuin vastaanottokeskuksen asukkaita koskeva karanteeni päättyy 15.5.

Hänellä itsellään on jo terveen paperit, mutta hän kokee, että korona liitetään häneen, koska hän asuu keskuksessa.

– Se on outoa, koska me keskuksessa asuvat emme ole matkustelleet pitkään aikaan. Me emme tuoneet koronaa Suomeen.

Lue myös:

Kauppa ilmoitti koronakaranteenin rikkoneista turvapaikanhakijoista poliisille Espoossa – osa onkin terveitä ja saa käydä ostoksilla

S-ryhmä ilmoitti poliisille vastaanottokeskuksen asukkaista – Turvapaikanhakijat ovat rikkoneet koronakaranteenia Espoossa

Pyöräilijä loukkaantui liikenneonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa tiistaina. Harvinaisen onnettomuudesta tekee se, että törmäyksessä olivat osallisena sähköavusteinen polkupyörä ja sähköauto.

Onnettomuus sattui tiistaina kello 13. Mäntän taajamassa Pakkaajantie–Puistokatu-risteyksen läheisyydessä olevalla suojatiellä.

Onnettomuuden yhteydessä polkupyöräilijä sai vakavia vammoja ja hänet toimitettiin helikopterilla sairaalaan.

Molemmat kuljettajat ovat iäkkäitä.

Asiaa tutkitaan tässä vaiheessa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja liikennerikkomuksena, mutta rikosnimikkeet tulevat tarkentumaan esitutkinnan aikana.

Autoilija ei ole ajanut ylinopeutta alustavien tietojen mukaan. Rikoskomisario Kari Aaltio sanoo, että vastaavaa onnettomuutta ei ole tullut eteen.

Poliisi tutkii, onko uudentyyppisten ajoneuvojen ominaisuuksilla osuutta onnettomuuteen. Sähköpyörä voi liikkua liikenteessä kovaa ja sähköauto on hiljainen.

Poliisi pyytää asiaan liittyviä havaintoja vihjeet. pirkanmaa@poliisi.fi-sähköpostiin. Vihjeet pyydetään otsikoimaan "Liikenneonnettomuus Mäntässä 12.5."

Oliko hallituksen päätös avata koulut lähiopetukselle toukokuun viimeisten viikkojen ajaksi oikea vai väärä ratkaisu?

Suomalaisten näkemykset jakautuvat lähestulkoon niin tasan kuin voi. Neljä kymmenestä pitää ratkaisua oikeana ja neljä kymmenestä vääränä, loput empivät.

Helsinkiläinen Kati Koskenmäki summaa naisten yleisimmän näkemyksen kouluihin palaamisesta.

– Asiantuntijalausuntoihin nojatenhan päätös on tehty, ja tämän hetkisiin tilastoihin, että koronan ei pitäisi lasten kautta tarttua niin paljon. Joten päätös on ok, Koskenmäki sanoo.

Naisista lähes puolet pitää palaamista lähiopetukseen hyvänä asiana. Hiukan harvempi eli neljä kymmenestä on sitä mieltä, että etäopetusta olisi pitänyt jatkaa.

Lapsiperheissä on vain hiukan enemmän lähiopetukseen palaamisen vastustajia kuin kannattajia. Perheissä joissa asuu alle 18-vuotiaita, peruskoulujen avaamista kannatti 44 prosenttia ja vastusti 47 prosenttia. Kahden aikuisen talouksissa asuvista päätöstä kannattaa 47 prosenttia ja huonona sitä pitää 40 prosenttia.

Miehistä moni jatkaisi opetusta etänä

Miehistä 47 prosenttia pitää koulujen avaamisesta vääränä päätöksenä ja katsoo, että etäopetusta olisi pitänyt jatkaa toukokuun loppuun asti. Koulujen avaamista hyvänä ratkaisuna pitää hiukan pienempi osa, 43 prosenttia miehistä.

Pasilan rautatieasemalla asioinut Juha Siitonen ei olisi parin viikon takia muuttanut opetusta vanhaan muotoon ja aloittanut samalla uusia järjestelyitä muun muassa turvaetäisyyksien säilyttämiseksi.

– Ei jatkoon. Opettajat ovat aika tiukilla, kun pitää järjestää kaikki systeemit, ei saa olla toisten lähellä, pitää olla ulkona. Aikamoista peippailua, jääkö siinä sitten opetus kakkoseksi, Siitonen kysyy.

Iäkkäimmät tyytyväisimpiä koulujen aukeamiseen

Ikäkin näkyy. Kaikkein useimmin päätöstä pitivät hyvänä 65–79-vuotiaat, huonona 15–24-vuotiaat.

Tuusulalainen Asta Juntunen, jolla on monta lapsenlasta, pitää päätöstä lähiopetukseen paluusta oikeana. Juntunen arvioi, että oppimista voitaisiin kyllä kiriä kiinni, mutta lasten mahdollinen syrjäytyminen huolettaa.

– Se on se suurin huoli. On paljon perheitä. joissa tilanteet kärjistyvät nimenomaan tällaisessa tilanteessa, ja erityisesti niille lapsille on hyvä, että pääsee kouluun, Juntunen sanoo.

SDP:n, vasemmistoliiton ja kokoomuksen äänestäjät tyytyväisiä

Yli puolet pääministeripuolue SDP:tä sekä hallituspuolue vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestäneistä pitää päätöstä koulujen avaamisesta lähiopetukselle oikeana.

Oppositiopuolue kokoomusta äänestäneistä puolet pitää päätöstä oikeana, neljä kymmenestä vääränä.

Kriittisimpiä kouluun paluulle ovat suurinta oppositiopuoluetta eli perussuomalaisia äänestäneet. Puoluetta äänestäneistä seitsemän kymmenestä pitää koulujen avaamista lähiopetukselle vääränä päätöksenä, oikeana vain neljännes.

Taloustutkimus teki kyselyn Ylelle 8.–11. toukokuuta. Vastaajia on 2 143, ja virhemarginaali noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia.

Lue lisää:

Kaksi yötä kouluun – seurasimme yläkoulun rehtorin reaktioita ministerin viime hetken ohjeistuksiin: "Hieman oli kylmä hiki otsalla"

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Unkarissa korkein oikeus määräsi tiistaina, että kouluerottelun uhreiksi joutuneille romanilapsille on maksettava taloudellisia korvauksia. Korkeimman oikeuden ratkaisu vahvisti paikallisen oikeusistuimen viimevuotisen päätöksen.

Päätöksen mukaan noin 60 romanilapsen perheille on maksettava taloudellisia korvauksia, koska lapsia opetettiin koulussa erillään muista lapsista.

Maan pääministeri Viktor Orbán on julistanut ratkaisun olevan "epäreilu". Hänen mukaansa korvauksen pitäisi koostua sen sijaan harjoituksista ja lisäopetuksesta.

Korkein oikeus katsoi, että ei-rahallisten vahinkojen kohdalla, ovat rahalliset korvaukset ainoa tapa. Oikeusistuimen mukaan tällaisessa tapauksessa ei ole olemassa juridista vaihtoehtoa, jolla pystyisi tarjoamaan vahinkoja vastaavia korvauksia.

"Pääministerin kommentit voivat lisätä ennakkoluuloja"

Oppilaiden erottelu etnisen taustan vuoksi on laitonta Unkarissa, mutta sitä tapahtuu laajalti, erityisesti alueilla, jossa on suuria määriä romaniväestöä. Romanit ovat Unkarin suurin etninen vähemmistö. Unkarin 9,7 miljoonan ihmisen väestöstä romaneja on noin seitsemän prosenttia.

Tammikuussa Orban asetti pitkään kestäneen oikeusjutun etualalle hallinnon viestintäkampanjassa, joka vastusti oikeusistuinten määräämiä taloudellisia korvauksia. Orban vannoi uudistavansa korvausjärjestelmän.

Nationalistinen pääministeri sanoi tavallisten unkarilaisten suuttuvan edellä mainituista päätöksistä. Hänen mukaansa on erittäin epäreilua, että romaniperheet saisivat rahaa ilman, että joutuisivat tekemään työtä sen eteen.

Ihmisoikeusjärjestöt ja romanien edustajat sanoivat, että Orbanin kommentit ovat vaarassa lisätä ennakkoluuloja romaneja kohtaan. Kommenttien nähtiin myös osoittavan välinpitämättömyyttä oikeusvaltioperiaatteita ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta kohtaan.

Lapset saivat ikätovereitaan huonompaa opetusta

Chance for Children -säätiö (suomeksi Mahdollisuus lapsille) edusti lapsien perheitä ja nosti oikeusjutun kouluja, kuntaa ja opetusviranomaisia vastaan. Korkeimman oikeuden käsittelemät rikkomukset tapahtuivat Gyöngyöspatan kylässä.

Debrecenin kaupungissa sijaitseva paikallinen oikeusistuin päätti viime vuoden syyskuussa, että lapsia oli syrjitty vuosina 2004–2017, koska heitä oli pidetty koulussa erossa niistä luokkatovereistaan, jotka eivät olleet romaneja.

Lasten kerrottiin saaneen puolet tästä ajanjaksosta ikätovereitaan huonompaa opetusta eri osassa koulua. Lisäksi todistajat kertoivat, etteivät lapset enää osallistuneet uinti- ja tietokonetunneille tai koulun retkille.

Romanivähemmistö on usein vaarassa joutua suljetuksi muun yhteiskunnan ulkopuolelle. Vähemmistön edustajat kohtaavat usein köyhyyttä ja jopa väkivaltaa etnisyytensä vuoksi.

Oikeuden päätöksen mukaan uhreille pitää maksaa noin 99 miljoonaa forinttia eli noin 280 000 euroa, riippuen siitä kuinka pitkään he olivat koulussa.

Lue myös:

Unkari kutsui pohjoismaiset suurlähettiläät puhutteluun – ulkoministeri suivaantui poikkeustoimien arvostelusta

Unkari puolustelee uutta opetussuunnitelmaansa – natsien tukija listattiin pakolliseksi luettavaksi, holokaustista selvinnyttä Nobel-voittajaa ei

Koronapandemia sai Suomen tarttumaan rajuihin toimiin, joista yksi oli rajojen sulkeminen. Rajojen kerrottiin olevan kiinni Ruotsiin huolimatta siitä, että perustuslaki ei mahdollista Suomen tai EU-kansalaisten liikkumisen rajoittamista niin kuin asiasta on viestitty.

Lapissa Suomen ja Ruotsin rajalla Tornionjokilaaksossa monen jokapäiväinen arki on kummallakin puolen rajaa. Siksi rajavartijoiden, aitojen ja valvontakameroiden tuominen rajalle suututtaa, hämmentää ja ahdistaa.

Moni epäilee, ettei hallitus ole ainoastaan kävellyt perustuslain yli, vaan myös tehnyt päätöksensä rajoituksista täysin tietämättömänä siitä todellisuudesta, missä rajalla eletään.

Kysyimme neljältä Tornionjokilaakson kulttuuria tuntevalta, miksi avoin raja on niin tärkeä alueen ihmisille.

Jaakko Heikkilä: Raja on luonut Tornionjokilaakson kulttuurin

– Toisin kuin monissa muissa paikoissa, raja ei Tornionjokilaaksossa erota vaan se yhdistää. Raja on oikeastaan tehnyt koko tämän alueen kulttuurin, ilman sitä se ei olisi tällainen kuin se nyt on, sanoo torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.

Raja vedettiin keskelle yhtenäistä kulttuurialuetta vuonna 1809, Suomen suuriruhtinaskunnan ja Ruotsin välille, ja se jakoi samalla monet suvut ja perheet kahden valtakunnan kansalaisiin. Näin kävi Heikkilänkin suvussa.

– Siksi on selvää, että kun se taas yhtäkkiä vetäistään kiinni, se on valtavan iso asia.

Se, miten rajan sulkeminen on vaikuttanut ihmisten arkeen läheisten tapaamisineen, töissä käymisineen ja asiointeineen, on kuitenkin lopulta vain näkyvä ilmentymä sille, mitä tornionjokilaaksolainen kulttuuri on. Tornionjokilaakso ei ole Suomea eikä Ruotsia, se on oma Meänmaansa.

– 1990-luvulla kun aloittelin töitä ja kuljin kuvaamassa kummallakin puolen rajaa, huomasin nopeasti miten samanlaisia ihmiset ovat ja miten yhteinen huumori meillä on, olipa itärannalla tai länsirannalla.

Myös rajaan on Heikkilän mielestä osattu suhtautua huumorilla: sitä on naurettu ja pilkattu ja sillä on leikitty. Tämä on näkynyt myös nykyisessä tilanteessa.

– Heti kun se rajasulku tuli, ja oli kaunis pakkasaamu, minä hiihtelin Väylän yli Asplundin kaupalle, mistä ostettiin pienenä nallipyssyn panoksia. Oli jännä tunne, ihan sydänalassa sykerteli, Heikkilä nauraa.

Rosa Liksom: Rajalla asuminen on suuri etuoikeus

– Raja-alueet ylipäätään kaikkialla maailmassa ovat tärkeitä, koska kaikkialla rajaan liittyy liikennettä: kulttuuria, ajatuksia ja ihmisiä liikkuu yli rajan olivat ne suljettuja tai avoimia, sanoo ylitorniolaislähtöinen kirjailija Rosa Liksom.

Avoimuus ja suvaitsevaisuus ovat rajan ihmisissä sisäänrakennettuina – rajoilla on totuttu siihen, että on muunlaistakin elämää kuin se mitä omassa kylässä on nähty. Liksomin mielestä raja-alueiden ihmiset ovat tietoisempia siitä, mitä maailmassa tapahtuu, koska tieto liikkuu.

– Yleisesti raja on erityinen asia kaikkialla. Rajalla asuminen on suuri etuoikeus.

Liksom muistuttaa, että Tornionjokilaaksokin on vanhastaan hyvin kansainvälisesti orientoitunut. Kansainvälisiä tutkimusryhmiä on kulkenut Väylää pitkin pohjoiseen ja etelään jo 1600-luvulla ja kulkee yhä. Nyt Tornionlaakso on monien kansainvälisten turisten matkareitti kohti Jäämerta ja Nordkappia.

– Tornionlaakso ei ole ollut mikään tunkkainen ja sulkeutunut sisämaan peräkylä.

Liksom ei ole huolissaan halusta sulkea raja tässä tilanteessa, kun kyse on koronan leviämisen ehkäisemisestä.

– Olen enemmän järki- kuin tunneihminen, ehkä se on tässä peräpohjalaisessa kasvatuksessa. Tunteet pois ja otetaan rauhallisesti.

Adam Huuva: Sydän sanoi heti, että tämä on väärin

– Ensimmäinen mielikuva oli kuin kohtaus science fiction -elokuvasta: avaruusalus, jossa yksi miehistön jäsen on saanut viruksen ja suljettu ilmalukon taakse eristyksiin muista, kuvailee rajan sulkemisen aiheuttamaa tunnetta haaparantalainen muusikko Adam Huuva.

Kun uutiset rajan sulkemisesta tulivat, hänen oli nähtävä asia omin silmin.

– Siinä nousi kyllä heti viha ja ahdistus, samalla tavalla kuin vuonna 2015. Silloinkin oli muualta tulleita vaatimassa rajaa kiinni.

Huuvan mielestä kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannan halkaisemista väkivaltaisesti kahtia voi verrata siihen, jos rajavartijat ja aidat tuotaisiin Espoon ja Helsingin välille.

Hän muistuttaa, että rajan sulkemiseen on liittynyt paljon epäselvyyksiä: tiedotuslinja on haparoinut, juridinen peruste rajasululle on osoittautunut olemattomaksi ja käytännön linja tarkastuspisteellä on vaihdellut.

– Väärältä se on tuntunut koko ajan, sen on sanonut oma oikeustaju ja sydän.

Rajan sulut ovat jopa pistäneet ystävyyssuhteita koetukselle.

– Pelon takia ihmisten luonteista on paljastunut piirteitä, joita heissä ei ole tiennyt olevan. Sanotaanko näin, että joistakin on tullut tämän tilanteen myötä “stasilaisia”.

Huuvaa ihmetyttää se, että torniolaislähtöinen ministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei ole missään vaiheessa tullut esiin ja kertonut kotikaupunkinsa kansalaisille ymmärtävänsä tilanteen tai tuntevansa heidän tuskansa.

– Päättäjiä ei ole vielä vaadittu tilille tästä, mutta se on varmasti edessä. Bluffi on paljastettu, mutta tuntuu siltä, että päättäjät eivät vielä ole sitä myöntäneet.

Helena Ruotsala: Sulku teki näkymättömän näkyväksi

Turun yliopiston etnologian professori, kittiläläislähtöinen Helena Ruotsala on yrittänyt selittää maailmalla matkatessaan ja tutkijoita tavatessaan, mitä Tornionjokilaakso on. Hän ei ihmettele, etteivät rajasulkua pohtivat ministeritkään sitä ole tajunneet.

– Ihan ensimmäisiä ajatuksiani oli se, että nyt päättäjät eivät ymmärrä, miksi länsiraja on niin erilainen kuin se on. Pelkästään se taisi tulla yllätyksenä, miten riippuvainen vaikkapa Ruotsi on suomalaisista työntekijöistä.

Ruotsala on tutkinut muun muassa sitä, miten ihmisten arki rakentuu Tornionjokilaaksossa rajan yli. Kaikki on kahden puolen rajaa: työ, harrastukset, ostokset, asuminen.

– Raja ei tavallaan merkitse mitään paikallisille. Avoimuus on ollut arkea.

Nyt hallituksen sulku teki rajan näkyväksi, konkreettisesti aitoineen ja rajavartijoineen. Varsinkin kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannan jakoa voi verrata siihen, että kulun estävät aidat pystytettäisiin Turussa Aurajoen silloille.

– Silloin minäkään en pääsisi töihin, sillä työpaikkani ja asuntoni ovat joen eri puolilla.

Ruotsalan mukaan tilanne on nostanut esiin myös ei-toivottuja ilmiöitä, joita osa alueen asukkaistakin on pelännyt: kanssaihmisten liikkumisen kyttäämistä, jopa auton torvien tyyttäilyä Ruotsin kilvissä oleville autoille Suomen puolella. Hän ei silti usko, että nyt elettävä poikkeustilanne jättäisi arpia yhteistyöhön alueella.

– Uskon, että tämä paremminkin vahvistaa rajayhteistyön merkitystä. Toivon, että kun nyt on tullut rajayhteistyön tärkeys osoitetuksi, sitä ruvettaisiin tekemään uudella innolla, Ruotsala sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Pekka Juntin kolumni: Äiti, nähdään sitten kun santarmit ovat lähteneet

Ylen kysely: naiset tyytyväisempiä koulujen avaamiseen kuin miehet

Oliko hallituksen päätös avata koulut lähiopetukselle toukokuun viimeisten viikkojen ajaksi oikea vai väärä ratkaisu? Neljä kymmenestä pitää Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä kyselyssä ratkaisua oikeana ja neljä kymmenestä vääränä, loput empivät. Miehistä lähes puolet olisi jatkanut etäopetusta koulujen kevätlukukauden loppuun asti, naisista neljä kymmenestä pitää koulujen avaamista vääränä päätöksenä.

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun

Yle selvitti kaupungeista eri puolella Suomea, miten suuri osa oppilaista on ilmoitettu poissaolevaksi. Arviolta jopa kymmeniä tuhansia jää kotiin, mutta vähemmän kuin etukäteen arveltiin. Monissa suurissa kaupungeissa noin viisi prosenttia lapsista oli jäämässä kotiin toukokuussa. Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä.

Häveliäisyys ja rahan puute ovat vaikeuttaneet naisten terveyden tutkimista

Naisten terveydessä on paljon asioita, joista ei tiedetä tarpeeksi. Esimerkiksi vulvodyniasta eli ulkosynnyttimien kipuoireyhtymästä, monirakkulaisesta munasarjaoireyhtymästä ja vatsalihasten erkaumasta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Naisten terveyden tärkeyteen on havahduttu vasta kymmenen viime vuoden aikana. Rahoituksen puuttumisen lisäksi tutkimusta on hidastanut häveliäisyys.

Ruotsalainen nuuskajätti aikoo valloittaa Euroopan nikotiininuuskalla

Nikotiininuuska on tupakkajättien uusi hittituote. Sitä myydään Ylen tietojen mukaan jo 14 EU-maassa, muun muassa Virossa. Pelkästään Tallinnassa on pari sataa myyntipistettä, joiden kautta tuote kantautuu Suomeen matkailijoiden, sosiaalisen median ja nyt myös postimyynnin kautta. Yle kävi tutustumassa Tallinnan nikotiinibisnekseen, joka kasvaa jatkuvasti koronasta huolimatta.

Korona pysäytti turismin, mutta avautuvatko EU:n sisärajat kesäksi?

Matkailu on ollut etenkin monelle Etelä-Euroopan maalle iso ja tukeva osa taloutta. Matkailu- ja majoitusyrittäjät mittailevat kesävieraiden toivossa turvavälejä terassipöydille ja eristävät rantatuoleja pleksilaseilla, mutta kukaan ei vielä tiedä, milloin turistit pääsevät matkustamaan ja uskaltaako väki lähteä liikkeelle. EU-komissiolta odotetaan tänään linjauksia matkailun käynnistämiseksi uudelleen.

Viileä sää jatkuu

Maan lounaisosaan saapuu aamulla sateita, muualla on aurinkoista. Päivällä sadetta tulee yleisemmin etelässä, jokunen sadekuuro myös maan keskivaiheilla. Pohjoisessa liikkuu räntä- tai lumikuuroja.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Katin isällä on viimeiset elinpäivät käsillä.

Lääkärin mukaan hän ei todennäköisesti tule näkemään enää juhannusta. Syöpä on edennyt niin pitkälle, että varsinaiset syöpähoidot on lopetettu. Kyllön kaupunkisairaalassa Jyväskylässä hän saa oireita ja kärsimystä lievittävää hoitoa.

Tytär ei pääse koronarajoitusten vuoksi tapaamaan isäänsä.

– Ainoastaan lääkärin erikoisluvalla saan mennä katsomaan sitten, kun isän lähtö on aivan lähellä. Ymmärrän rajoitukset, mutta kyllä on kurja tilanne.

Sosiaali- ja terveysministeriö on rajannut koronan leviämisen estämiseksi myös kuolevien tapaamisia. Sairaaloissa ei pääse tapaamaan kuin ehkä ainoastaan kriittisesti sairaita tai saattohoitopotilaita.

Sairaalapastori Heikki Lepoaho saattaa potilaita viimeiselle matkalle Kyllön saattohoito-osastolla. Hän on huomannut korona-aikana tilanteita, jolloin omaiset eivät ole päässeet tapaamaan loppua läheneviä potilaita.

Edes hyvin huonossa kunnossa olevia potilaita ei olla aina annettu tavata, jos saattohoitopäätöstä ei olla vielä tehty.

– Se on sureville omaisille raskasta ja se kuormittaa heitä. Se on myös kuolevalle surullinen tilanne, kun elämää ei ole paljoa jäljellä. Siinä tilanteessa yhteys läheisiin olisi tärkeä.

Katin nimi on muutettu. Hän ei halua tässä jutussa esiintyä omalla nimellään, koska hänen isänsä ei ole kertonut vielä kaikille läheisilleen lähestyvästä kuolemastaan.

Valtakunnallinen linjaus

Kyllössä, kuten muissakin sairaaloissa noudatetaan potilaiden tapaamisessa korona-ajan valtakunnallista linjausta.

Sairaaloissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vierailut on pääsääntöisesti kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan tapauskohtaisesti arvioiden voidaan sallia kriittisesti sairaiden tai saattohoidossa olevien oireettomien läheisten vierailu.

– Luonnollisesti joudumme rajaamaan vierailuja. Mahdollistamme kriittisesti sairaiden ja saattohoitopotilaiden läheisten tapaamiset turvallisesti henkilökunnan ohjeistuksella, sanoo Kyllöstä palvelupäällikkö Anne Kirmanen.

Kriittisesti sairasta ja saattohoidossa olevaa potilasta pääsee Kyllössä tapaamaan pääsääntöisesti yksi läheinen kerrallaan. Inhimilliset tekijät pyritään ottamaan myös mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Yksilöllisen saattohoitopäätöksen tekee lääkäri. Saattohoitoa annetaan yleensä viimeisinä elinpäivinä tai -viikkoina.

Kirmasen mukaan potilaiden tapaamiset ovat sujuneet hyvin ja valituksia ei ole juurikaan tullut.

Kyllössä on lisätty tapaamisia myös videoyhteyksien kautta.

Kuoleva tuntee viimeisenä kosketuksen

Katin isällä syöpä on levinnyt myös aivoihin ja puheen tuottaminen on sen vuoksi vaikeaa. Kommunikointi puhelimitse on hankalaa.

– Asioiden hoitaminen on tuskaista, kun isä ei pysty kaikkea selittämään puhelimessa. Hän välillä itsekin ihan turhautuu tilanteeseen.

Heille on luvattu sosiaalityöntekijän apua, jos kommunikointi menee niin vaikeaksi, ettei asioiden hoitamisesta tule enää mitään.

Kati toivoo tapaavansa isänsä vielä ennen tämän kuolemaa. Hän toivoo, ettei isän kuolema pääse yllättämään.

Kuolevien tapaamiset auttavat omaisia surutyössä ja tuovat lohtua sekä turvaa kuolevalle elämän viimeisinä hetkinä.

Heikkokuntoisten potilaiden tapaamisten rajoittaminen tuntuu sairaalapastori Heikki Lepoahosta erityisen pahalta silloin, jos potilas ei ole enää kykenevä puhumaan.

– Kosketus on tärkeä. Kuoleva tuntee sen, vaikka ei muuhun enää paljoa kykenisikään. Ja vaikka potilas ei enää puhetta ymmärtäisikään, niin usein läheisen äänen hän tunnistaa. Äänensävy on viimeiselle matkalle lähtevälle sanoja tärkeämpi.

Sairaalapastorin mukaan myös ainoastaan kolme läheistä päästetään katsomaan vainajaa sairaalakappeliin.

– Kyllä rajoitukset ymmärretään, mutta on tämä kurja asia, että mihin se raja sitten aina vedetään.

Yhteisöpalvelu Facebook alkaa maksaa korvausta henkisistä vammoista ja kärsimyksistä, joita sen valvojat saavat työssään.

Asiasta nostettiin ryhmäoikeuskanne vuonna 2018. Nyt yhtiön asianajajat ovat ilmoittaneet kalifornialaiselle oikeusistuimelle suostuvansa vaatimukseen.

Facebook käyttää korvauksiin 52 miljoonaa dollaria. Kaikki ryhmäkanteessa mukana olleet 10 000 Facebookin moderaattoria saavat vähintään tuhannen dollarin korvauksen.

Ne, joilla on lääkärin diagnosoima henkinen vamma, kuten post-traumaattinen stressireaktio, voivat saada jopa 50 000 dollaria.

Törkeintä, mitä ihmismieli voi tuottaa

Korvausvaatimuksen mukaan valvojien työhön kuuluu katsoa jatkuvasti hyvin vastenmielistä nettisisältöä, kuten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläinrääkkäystä, raiskauksia, murhia ja terroritekoja, joihin liittyi esimerkiksi kaulan katkaisemisia.

Facebook hyväksyi samalla sopimuksen, jonka mukaan sen alihankkijoiden työntekijät Yhdysvalloissa voivat saada henkistä tukea ja terapiaa.

Oikeusjuttu lähti liikkeelle sen jälkeen, kun The Guardian -lehti ja The Verge -nettiuutissivusto julkaisivat uutisen Facebookin valvojien henkisesti raskaista työoloista.

– Menet töihin joka aamu yhdeksäksi. Laitat tietokoneen päälle ja katselet, kuinka joltain leikataan pää poikki. Joka päivä, joka minuutti. Se on se, mitä katselemme. Päiden katkomista, kertoi syytekirjelmän mukaan korvausvaatimuksessa mukana ollut Selena Scola.

Yhdysvalloissa maan korkein oikeus käsitteli tiistaina kanteita presidentti Donald Trumpin verotietojen luovuttamisesta. Trumpin avustajien panttaamia tietoja ovat halunneet saada käsiinsä niin kongressi kuin New Yorkin osavaltion tuomioistuin.

Korkein oikeus on tehnyt viime ja tällä viikolla historiaa käsittelemällä tapauksia etäistunnoissa puhelinyhteyden välityksellä. Yleisö on puolestaan voinut seurata syyttäjän ja puolustuksen sekä tuomareiden puheenvuoroja reaaliajassa esimerkiksi radion välityksellä.

Trumpin tapauksen käsittely alkoi illalla Suomen aikaa, ja puhelinkonferenssi kesti noin 3,5 tuntia. Asiasta ei tullut päätöksiä vielä tiistain aikana. Lopullisia päätöksiä odotetaan tulevien viikkojen aikana.

Uutistoimisto Reutersin mukaan korkeimman oikeuden edustajat vaikuttavat olevan jakautuneita päätöksen suhteen. Korkeimman oikeuden enemmistössä ovat konservatiiviset tuomarit, ja Trump on nimittänyt kaksi edustajaa yhdeksän hengen tuomioistuimesta.

Alemmat oikeusasteet ovat päättäneet, että Trumpin pitäisi luovuttaa tietonsa, mutta asianajajat veivät jutun korkeammalle vedoten presidentin immuniteettiin.

Uutiskanava CNN:n mukaan Trumpin lakitiimi on aiemmin nostanut oikeusjuttuja torpatakseen verotietojen luovuttamista vaativia haasteita ja kuvaillut onkimisyrityksiä "laittomiksi kalastusretkiksi".

Lue myös:

Trumpin verotietotapauksia aiotaan kuulla Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa (14.12.2019)

Takaisku Trumpille – presidentin 8 vuoden verotiedot luovutettava syyttäjälle (4.11.2019)

Vääntö presidentti Trumpin verotietojen julkisuudesta jatkuu – liittovaltion tuomari määräsi tiedot syyttäjän tutkittaviksi, vetoomustuomioistuin otti aikalisän (7.10.2019)

Sähköautoja valmistavan Teslan tehdas Kaliforniassa käynnisti tuotantonsa uudelleen maanantaina, vaikka viranomaiset ovat määränneet suljettavaksi kaikki paitsi välttämättömät yritykset koronavirusepidemian takia. Tehdas on ollut kiinni maaliskuun lopusta saakka.

Vaikka Kalifornian osavaltio on höllentänyt koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia, Alamedan piirikunta ei kuitenkaan ole lieventänyt teollisuuden rajoituksia. Teslan tehdas sijaitsee Alamedassa.

Teslan ainoa Yhdysvalloissa sijaitseva tehdas työllistää noin 10 000 työntekijää. Tesla sanoi esitelleensä terveysviranomaisille suunnitelman, jolla turvataan työntekijät epidemian aikana.

Alamedan piirikunnan viranomaiset kertoivat, että Teslalla on nyt lupa vain ylläpitää vähäisintä perustoimintaa, kunnes viranomaiset hyväksyvät suunnitelman.

Teslan toimitusjohtaja Elon Musk tviittasi maanantaina liittyvänsä linjastolle työntekijöidensä kanssa ja olevansa valmis siihen, että viranomaiset pidättävät hänet päätöksestään. Muskista onkin tullut esikuva liikkumisrajoitusten vastustajille.

Muskin uhmakas päätös sai tiistaina kannatusta myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilta.

Musk on avoimesti vastustanut viranomaisten tekemiä rajoituksia yritysten toimintaan. Twitterissä, jossa hänellä on 34 miljoonaa seuraajaa, Musk on vaatinut "Amerikan vapauttamista" ja viranomaisia antamaan ihmisille takaisin heidän vapautensa. Musk on myös kutsunut liikkumisrajoituksia ja määräykset kotona pysymiseen fasistisiksi.

Lauantaina Musk uhkasi siirtää Teslan toiminnan pois Kaliforniasta rajoitusten takia. Musk väläytti vaihtoehdoiksi Texasin tai Nevadan osavaltioita.

Myöhemmin tiistaina Texasin kuvernööri Greg Abbott kertoi keskustelleensa Muskin kanssa Teslan mahdollisesta siirrosta Texasiin. Abbottin mukaan osavaltio olisi "täydellinen" sijainti Teslalle ja Musk kertoi olleensa aidosti kiinnostunut juuri Texasista. Tesla ei tuoreeltaan kommentoinut asiaa.

Lue myös:

Koronarajoituksiin kyllästynyt Elon Musk uhkaa siirtää Teslan pääkonttorin ja tehtaan pois Kaliforniasta

En ole käynyt armeijaa, mutta on minulla asemuistoja.

Ostin 14-vuotiaana Desert Eagle -mallisen kuulapistoolin. Kotona nostin aseen peilin edessä pääni viereen kuin agentti. Osoitin peilikuvaani ja sanoin kyttämäisiä asioita kuten "Freeze motherfucker!" ja "My name is Bond, James Bond."

Avasin aseen ja viritin jousen laukeamaan kovempaa kuin laki salli. Menin metsään ja ammuin puita ja pensaita ja legoista rakentamiani muodostelmia ja kuvittelin, että ne olivat rosvoja ja gangstereita ja terroristeja.

Leikit olivat väkivaltaisia, sellaisia joissa veitset, luodit, megapommit ja raajat lentelevät. Sellaisia joita pojat opetetaan pienestä pitäen leikkimään.

Aseisiin liittyvä väkivalta on aikamme suurimpia terveysongelmia, sanoi Washingtonin yliopiston professori Mohsen Naghavi vuonna 2018. Vuosina 1990–2016 asekuolemissa menetti henkensä useampi ihminen kuin varsinaisissa aseellisissa konflikteissa.

Joukkosurmia tapahtuu vuosittain satoja, pääosin Yhdysvalloissa. Joukkosurmaajista melkein kaikki ovat miehiä. Aseenomistajista enemmistö ja aseella väkivaltaa tehneistä tai väkivallan uhreiksi joutuneista ylivoimainen enemmistö on myös miehiä.

Rautalangasta: miehet ampuvat (naisia), koska eivät enää saa olla miehiä.

Miksi maskuliiniuus on asekulttuurin, mutta ei asedebatin keskiössä, kysyi The Washington Post kesällä 2019.

Asekeskusteluun liittyy "maskuliinisuuden kriisi": Kokemus siitä, että ase tekee miehen ja aselakien tiukentaminen uhkaa siksi kokonaista sukupuolta. Syypäiksi ajatellaan usein feministit ja tasa-arvoliikkeet.

Rautalangasta: miehet ampuvat (naisia), koska eivät enää saa olla miehiä.

The Washington Postin haastattelemat tutkijat sanovat, että rakenteista ja tiettyjen miesten kollektiivisesta arvottomuuden kokemuksesta pitäisi puhua enemmän. Mutta on helpompaa puhua fyysisistä esineistä ja yksittäisistä lakipykälistä.

Lapsena ammuin legoja kuula-aseella, aikuisena tykitän terroristeja Call of Duty: Warzone -pelin MP7-konepistoolilla. Vuodet vierivät, leikki jatkuu. Ase tuntuu kädessä hyvältä ja tutulta, kuin toteuttaisin jotain aika luontevaa.

Väkivaltakulttuurin taustalla vaikuttavat vuosisataiset sukupuoliroolit ja valta-asetelmat.

Meidät pojat on tutustutettu pyssyihin pienestä pitäen. Leluteollisuus valmistaa nyt jo niin realistisia asejäljitelmiä, etteivät poliisit erota niitä oikeista ja ampuvat syyttömiä lapsia.

Väkivaltakulttuurin taustalla vaikuttavat vuosisataiset sukupuoliroolit ja valta-asetelmat. Niiden muuttaminen on hidasta, mutta tarpeellista – ja monien mielestä tehokkaampaa kuin pelkkä aselakien tiukentaminen.

Vaarana on, että ajetut muutokset ovat niin isoja ja nopeita, että ne synnyttävät vastareaktion. Tästä kierteestä irtautuminen on Yhdysvalloissa iso haaste.

Suomessa yksi selvä askel voisi olla asevelvollisuuden laajentaminen kaikkiin sukupuoliin. Tämä auttaisi purkamaan käsitystämme siitä, mikä on miehen, naisen tai muun paikka maailmassa.

Varusmiesliittokin kannattaa muutosta tasa-arvoperustein.

Lämpötila oli lähellä nollaa, mutta halusin ottaa hansikkaat pois ja tuntea kiväärin varren käsissäni. Puusta veistetty, sileäksi hiottu ja lakattu perä. Kylmä teräksinen piippu.

Virtaviivaiseen muotoiluun oli pakattu terävää tuhovoimaa. Mahdollisuus tappaa ja moraalinen kantti olla tappamatta.

Nostin varren, painoin perän olkaani vasten ja hain katseellani tähtäimen. Tasasin hengityksen ja vein sormen liipaisimelle. Hengitin hitaasti ulos, puuhh, tähtäimen vispaus hidastui.

Naks ja pum. Perä nykäisi taaksepäin, laukaus kaikui meitä ympäröineessä pellossa. Seiska.

Uhrini oli pahvinen maalitaulu ja ase pahainen ilmakivääri, mutta sain kiksini. Virtaviivaiseen muotoiluun oli pakattu terävää tuhovoimaa. Mahdollisuus tappaa ja moraalinen kantti olla tappamatta.

Ihmettelin, miten niin monet voivat sanoa, ettei aseissa ole kyse tappamisesta. Mistä muusta muka?

Anton Vanha-Majamaa

Kirjoittaja on toimittaja ja osaa yhä tärkeimmät huijauskoodit Doomiin.

Aiheesta voi keskustella 14.5. klo 23:00 asti.

Pelko koronaviruksen leviämisestä on rajoituksia merkittävämpi uhka talouden elpymiselle, arvioi Nobel-palkittu taloustieteen professori Bengt Holmström.

Holmströmin mukaan rajoitusten purkaminen tai kulutuksen elvyttäminen julkisilla varoilla on turhaa, mikäli ihmiset eivät uskalla käydä töissä, kaupoissa tai käyttää palveluita.

Holmströmin mukaan juuri pelko tekee tästä viruksesta niin vaikuttavan ja merkittävän.

– Jos tulisi lääke, joka lievittäisi tautia ja tekisi siitä siedettävän, eikä olisi pelkoa kuolemasta tai jälkitaudeista, tämä kriisi häviäisi hyvin nopeasti, Holmström sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa keskiviikkona.

Holmströmin mukaan rajoituksia pitää purkaa niin, että ihmiset voivat taas turvallisesti käydä töissä ja kulkea kaupoissa.

Esimerkiksi julkisilla paikoilla olisi hänen mielestään syytä pitää maskeja ja riittävää etäisyyttä. Myös testaus on tärkeä osa talouden avaamista.

– Testauksen, seurannan ja eristämisen kautta saadaan eläminen turvallisemmaksi ilman rajoituksia, Holmström sanoo.

Taloudessa edettävä epidemian ehdoilla

Holmström kuuluu hallituksen nimittämään talousviisaiden ryhmään, joka pohtii Suomen talouden tulevaisuutta koronakriisin jälkeen.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esittää hallitukselle pakettia, joka sisältää sekä elvytystä että leikkauksia.

Edellinen globaali talouskriisi oli finanssikriisi, jonka seurauksena Suomen bruttokansantuote (bkt) romahti vuonna 2009 peräti 8,3 prosenttia.

Valtiovarainministeriö arvioi, että talous supistuu tänä vuonna koronaviruksen takia 5,5 prosenttia.

Holmströmin mukaan kyseessä on kuitenkin hyvin erilainen kriisi, koska sen on aiheuttanut talouden ulkopuolinen sokki.

– Tässä on ulkoinen sokki, jollaista ei ole nähty ennen, ja tässä eletään hyvin pitkälle epidemian ehdoilla, Holmström sanoo.

Mallia start up -maailmasta

Talousnobelisti Holmström on huolissaan siitä, miten yritykset säilyvät hengissä koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta.

Monilla yrityksillä myynti on laskenut puoleen entisestä, ja esimerkiksi matkailu- ja ravintolalla toiminta on pysähtynyt täysin.

– Miten pitää hengissä tällaisia yrityksiä, kun emme tiedä, kuinka pitkään tämä tilanne tulee kestämään, Holmström kysyy.

Holmström ehdottaa, että yritysten tukemisessa voitaisiin ottaa mallia start up -maailmasta, jossa tehdään paljon sijoituksia ilman, että yritys on vielä aloittanut toimintaa, mutta sillä on vahva suunnitelma tulevasta.

Terveitä yrityksiä ei saisi päästää vararikkoon, koska silloin menetettäisiin valtava määrä organisaation ja ihmisten pääomaa.

– Ihmisten täytyy ymmärtää, että viime kädessä yritykset pitävät tämän maan pystyssä, Holmström sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Analyysi: Hallitukselle neuvoja talouskriisiin – Vihriälän ryhmä yhdisti elvytyksen ja "kipupaketin"

Miten Suomi selviää koronakriisistä? Vihriälän selvitysryhmä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille

Professoreiden mielestä Vihriälän ryhmän puheet menetetystä vuosikymmenestä vahvasti liioiteltuja, mutta z-sukupolvelta ei saa leikata

Naisten terveydessä on paljon asioita, joista ei tiedetä tarpeeksi. Esimerkiksi vulvodyniasta eli ulkosynnyttimien kipuoireyhtymästä, monirakkulaisesta munasarjaoireyhtymästä, ylipainon vaikutuksista ja vatsalihasten erkaumasta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Sitä saadaan juuri käynnistymässä olevasta laajasta Naisten terveystutkimuksesta, johon kutsutaan 4 500 vuonna 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin syntynyttä naista. Tutkimusta tehdään Oulussa ja Helsingissä.

– Naisten terveyteen liittyy paljon avoinna olevia kysymyksiä, ja nyt niihin lähdetään hakemaan vastauksia, sanoo professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Piltonen toimii Naisten terveystutkimuksen päätutkijana. Hän on myös synnytys- ja naistentautien sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri.

Piltonen kertoo, että käynnistymässä oleva tutkimus on laajin, mitä naisten terveyden saralla on Suomessa tehty. Samalla se korjaa vuosikymmenien aikana syntynyttä vinoumaa, sillä historiassa miehiä on tutkittu enemmän.

– Nyt kartoitetaan laajasti, mitä naiset sairastavat ja mitä he terveydestään tietävät.

Piltosen mukaan naisten terveyden tärkeyteen on havahduttu yleisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen myötä tutkimuksiin on alettu myöntää paremmin rahoitusta.

– Aina ei ole ollut tiedossa, kuinka tärkeää on selvittää naisten terveyttä. Sillä on iso vaikutus koko perheen hyvinvointiin.

Rahoituksen puuttumisen lisäksi tutkimusta on hidastanut häveliäisyys.

Puhuva sukupolvi helpottaa tutkimuksen tekoa

Terhi Piltonen uskoo, että nyt naiset ovat rohkeampia kuin aiemmin ja uskaltavat puhua intiimeistä asioista. Sen vuoksi niitä on myös helpompi tutkia.

– Jos me aina ajatellaan, että naiset eivät halua näistä puhua, niin silloin niistä ei voi myöskään tehdä tutkimusta.

Naisten terveystutkimuksessa selvitetään gynekologisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen laajasti.

Tutkimus sisältää esimerkiksi haastattelun, verinäytteen oton, gynekologisen ultraäänitutkimuksen, munasarjojen ikääntymiseen liittyviä tutkimuksia, ihon terveyttä, maksan rasvoittumista ja vatsanpeitteiden erkaumaa selvittäviä ultraäänitutkimuksia ja perusmittauksia.

Kyselylomakkeella selvitetään lisäksi naisten elämänlaatua sekä muita alidiagnosoituja oireita ja sairauksia.

Myös seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat osa tutkimusta. Naisilta kysytään esimerkiksi koronan vaikutuksista seksuaaliseen käyttäytymiseen ja perhehaaveeseen.

– Kaikki kyselytutkimukset ja vastaukset tutkitaan anonyymeina eli kenenkään vastauksia ei lähdetä syynäämään, vaan ne ovat osa isoa aineistoa, Piltonen sanoo.

Tutkimus on osa Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimusta, jonka järjestämät terveystutkimukset ovat menossa parasta aikaa.

Miksi vatsa pullottaa?

Yksi osa-alue, jota aletaan nyt tutkia aiempaa laajemmin, on synnyttäneiden naisten vatsalihasten erkauma. Sen uskotaan olevan paljon yleisempi vaiva kuin mitä sitä hoidetaan, sanoo ylilääkäri Tero Rautio Oysista.

– Se on alidiagnosoitu ongelma, joka kuitenkin vaikuttaa elämään hyvin merkittävästi.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on paljon monisynnyttäjiä, mutta hoitoon on hakeutunut vain pieni joukko naisia, Rautio sanoo.

Joidenkin tutkimusten mukaan jopa joka kolmannelle naiselle jää vatsalihasten erkauma synnytyksen jälkeen.

Rautio ei kuitenkaan uskalla puhua määristä, sillä tutkimustietoa on hyvin vähän. Hän kertoo, että terveystutkimuksessa kerättävä tieto on laajuudeltaan merkittävä myös maailmanlaajuisesti.

Vatsalihasten erkauma näkyy seistessä ylävatsalle jäävänä kumpuna ja makuulta noustessa vatsalihasten keskelle nousevana harjanteena, kertoo plastiikkakirurgi Katariina Kilpivaara Oysista.

– Nainen voi näyttää siltä, että olisi yhä raskaana.

Kilpivaaran mukaan vatsalihasten erkaumasta voidaan puhua, kun vatsalihasten väliin jää kolmen sentin mittainen aukko.

Aikaisemmin sitä pidettiin kosmeettisena ongelmana, mutta viime vuosien aikana on huomattu, että se aiheuttaa naisille myös toiminnallisia ongelmia, Tero Rautio kertoo

– Pahimmassa tapauksessa nuori ja urheilullinen nainen ei ole melkein päässyt nousemaan sängystä ylös erkauman vuoksi, kun keskivartalossa ei ole tukea.

Vatsalihasten erkauman voi korjata leikkauksella, mikäli fysioterapiasta ei ole apua.

Kilpivaara mukaan leikkauspöydälle päätyneet naiset ovat yleensä kärsineet vaivasta pitkään, jopa 10–15 vuotta. He eivät ole saaneet aikaisemmin apua, vaikka ovat sitä yrittäneet etsiä.

– Leikkaukseen hakeutuu yleensä noin nelikymppinen nainen, jolla on lapsiluku täynnä ja joka harrastaa aktiivisesti urheilua. He ovat ottaneet asiasta selvää ja tietävät vastauksen ongelmaansa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa vatsalihasten erkauman korjausleikkausten määrä on kasvanut vuoden sisällä merkittävästi, ja leikkauksia on tehty noin 30.

Moni vaivasta kärsinyt otti sairaalaan suoraan yhteyttä nähtyään vajaa vuosi sitten julkaistun sanomalehti Kalevan jutun, jossa kerrottiin Oysissa tehtävästä vatsalihasten erkaumien tutkimuksesta.

Raution mukaan tiedon lisääntyminen näkyy välittömästi hoitoon hakeutuvien määrässä.

Terveystutkimuksen tuloksia odotellaan pitkään, sillä pelkästään aineiston keruu kestää kaksi vuotta.

Tutkijatohtori Terhi Piltosen mukaan tutkitun tiedon saaminen on tärkeää, jotta naiset voivat nojautua siihen tehdessään päätöksiä omista terveysasioistaan.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskusteluosio on auki 14. toukokuuta kello 23:een saakka!

Euroopan vilkkaimmissa turistikohteissa varaudutaan kesäsesonkiin hieman eri tavalla kuin yleensä. Santorinin saarella Kreikassa rantabaarien omistajat ovat ryhtyneet varotoimiin ja esimerkiksi erottaneet rantatuolit pleksilaseilla toisistaan – jotta koronavirus ei tarttuisi auringonpalvojalta toiselle.

Santorinilla on viime vuosina ajoittain tuskailtu paisuvien turistimassojen kanssa, mutta matkailu on saarelle myös elintärkeää elinkeino. Tänä kesänä se on pahasti uhattuna.

– Varmaa on se, että olemme valmiina kymmenen päivän päästä. Iloitsemme valmisteluista, mutta ihmisiä ei näy. Se sattuu niin, ettei siitä pysty edes puhumaan, sanoo hotellin omistava Panagiotis Loutos uutistoimisto Reutersille.

Pari saarta pohjoisempana Paroksella tilanne ei näytä hotellinomistajan silmissä yhtään lohdullisemmalta. Kaikki varaukset on peruttu.

– Olemme kuin sadetta rukoilevia viljelijöitä. Odotamme epätoivoisesti jotain, mikä kantaisi meidät talven yli. Nyt edessä on iso nolla, mutta laskuja kyllä riittää, sanoo Tasos Mylonas.

Kreikka virittelee "turistikäytäviä”

Koko Kreikan taloudesta viidesosa on matkailun varassa, ja pääministeri Kyriakos Mitsotakis on väläyttänyt turistikauden aloittamista heinäkuun alussa. Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, milloin ulkomaiset turistit voisivat päästä Kreikkaan.

Kreikan matkailuministerin Harry Theoharisin mukaan Kreikka toivoo EU:lle yhteisiä linjauksia, mutta pääministeri Mitsotakis esitti viime viikolla myös “turistikäytävien” avaamista niistä maista, joissa koronavirusepidemia on saatu hallintaa.

Kreikkalaisen Ekathimerini-lehden mukaan Mitsotakis on keskustellut asiasta Itävallan, Tšekin, Tanskan ja Norjan sekä Australian, Israelin ja Singaporen johtajien kanssa, mutta tulosta ei tiettävästi ole vielä syntynyt.

Italian liikenneministeri Paola di Micheli sanoi maanantaina, että Italian sisäinen matkustus sallittaneen kesäkuun alkupuolella. Ulkomaisten turistien pääseminen maahan riippuu liikenneministerin mukaan sekä Italian että matkaajien lähtömaansa koronatilanteesta.

Karanteeniin Italia ei matkailijoita aio di Michelin mukaan panna, kertoo muun muassa saksalaislehti Spiegel.

Italian kulttuuri- ja matkailuministeri Dario Franceschini puolestaan kertoi maanantaina keskustelleensa Saksan hallituksen matkailuvaltuutetun kanssa mahdollisista “turistikäytävistä”. Franceschinin mukaan Saksa on saanut samankaltaisia ehdotuksia useilta Euroopan mailta, mutta molempien mielestä asiaan olisi saatava yhteinen eurooppalainen ratkaisu.

Saksassa haaveillaan tutusta Mallorcan-lomasta

Ei ole mikään ihme, että juuri Saksan kanssa keskustellaan turistikäytävistä: saksalaiset ovat Euroopan innokkaimpia matkustajia ja kuluttavat lomillaan rahaa keskimääräistä EU-turistia enemmän.

Eniten saksalaisia vetävät puoleensa kotimaansa rannikkoseudut, mutta lähes yhtä moni lähtee kesälomalla Välimeren Baleaareille ja ennen kaikkea Mallorcalle. Saarelle saapuu vuosittain keskimäärin kymmenen miljoonaa matkailijaa, joista kolmasosa on saksalaisia.

Saksan matkailuvaltuutettu Thomas Bareiss mainitsikin erikseen viime viikolla Tagesspiegel-lehden haastattelussa, ettei sulkisi vielä pois kesälomia Baleaareilla tai Kreikan saarilla.

Mallorcalle kärkkyvät myös ne lukuisat saksalaiset, jotka omistavat kiinteistöjä tai asuntoja saarella. Saksalaisviestinten mukaan ainakin parisataa heistä lähetti jo huhtikuussa Mallorcan aluehallinnolle kirjeitä, joissa vaadittiin pääsyä saarelle vedoten "sijoitusten vaarantumiseen".

Sekä Espanjassa että Kreikassa erityisesti saaret elävät käytännössä matkailusta. Turismista kertyy esimerkiksi Baleaarien saarten tuloista yli kolmannes, ja alueen bruttokansantuotteen on ennakoitu romahtavan koronan takia 30 prosentilla.

Espanja vetää kuitenkin toistaiseksi tiukinta linjaa Etelä-Euroopan matkailumaista. Maan hallituksesta on esitetty varsin vaihtelevia arvioita siitä, milloin matkailualalla voitaisiin tavoitella taas viime vuosien ennätyslukuja.

Tiistaina Espanja päätti, että jokainen maahan saapuva joutuu kahden viikon karanteeniin ja tiukkoja rajatarkastuksia jatketaan ainakin 24. toukokuuta asti.

Saksalaisten matkailijoiden liikkeellelähtö edellyttää toki muutosta myös kotimaassa, sillä saksalaisia kehotetaan välttämään vapaa-ajan matkoja ulkomaille 14. kesäkuuta asti. Saksan omat rajatkin ovat yhä tiukasti valvottuja, tosin naapurimaiden osalta tarkastukset jatkuvat näillä näkymin vain perjantaihin asti.

EU-komissio esittämässä sisärajojen avaamista

EU-mailla on epäilemättä jatkossakin omia karanteeni- tai suojautumismääräyksiä maahan saapuville, mutta unionin sisärajojen avaamiseen alkaa olla painetta koronatilanteen tasaantuessa ja kesälomien lähestyessä. Vaatimukset ovat yltyneet muun muassa Saksassa. EU-komissiolta odotetaan tänään keskiviikkona esitystä matkailun käynnistämiseksi uudelleen.

Saksalaislehti Handelsblatt oli saanut komission esityksen käsiinsä jo maanantaina ja kertoi, että komission mukaan viivyttely asiassa “ei vaikeuttaisi raskaasti vain sisämarkkinoiden toimintaa, vaan myös miljoonien EU-kansalaisten elämää, jonka etuihin vapaa liikkuvuus kuuluu”.

Komissio kuitenkin varoittanee matkustusrajoitusten liian nopeasta, yksipuolisesta poistamisesta. Rajatarkastuksista voitaisiin kuitenkin mahdollisesti luopua ensin alueilla, joilla koronatilanne on kehittynyt yhtä suotuisasti molemmilla puolilla rajaa.

Lisäksi voitaisiin edellyttää, että turvavälin pitäminen onnistuu koko matkan ajan ja että viranomaiset voisivat jäljittää sairastuneiden kontakteja yli rajojen.

EU:n ulkorajat puolestaan pysyvät näillä näkymin käytännössä kiinni vähintään kesäkuun puoliväliin asti.

Korona romahdutti "talouden luotettavan sektorin"

YK:n alaisen Maailman matkailujärjestö UNWTO:n pääsihteeri Zurab Pololikashvili korosti vielä tammikuussa, että “näin epävarmoina aikoina matkailu on talouden luotettavia sektoreita”.

Toukokuun barometrissaan UNWTO arvioi, että kansainvälinen matkailu voi supistua tänä vuonna 60–80 prosenttia, ja alaa uhkaa laaja työttömyys.

– Maailma on kohdannut ennennäkemättömän terveys- ja talouskriisin. Se on osunut rajusti matkailuun, joka tarvitsee enemmän työvoimaa kuin monet muut talouden sektorit, ja miljoonat työpaikat ovat vaarassa, pääsihteeri Pololikashvili sanoo nyt.

UNWTO:n kyselyssä asiantuntijat eri puolilla maailmaa eivät nähneet matkailualan avautuvan nopeasti. Euroopassa noin kolmasosa uskoi kansainvälisen kysynnän elpyvän jo kesällä, kolmasosa loka-joulukuussa ja loput vasta vuonna 2021.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Jutussa käytetty lähteinä: Reuters, AFP, Handelsblatt, Spiegel, Ekathimerini, La Vanguardia, UNWTO

Lue lisää:

Hengityssuojain naamalle ja eväspussi käteen – Tällaista on nyt lentomatkustaminen Amerikasta Eurooppaan

TEM: Matkailijoiden kulutus Suomessa romahtaa tänä vuonna koronapandemian takia 60–70 prosenttia

Kuumeen mittausta, auringonottoa bambumajassa tai pleksilasikopissa? – Italiassa mietitään, miten järjestää koronakesän rantalomat