Suomussalmelta Kiantajärven rannalta löytynyt muinaishauta on saanut useamman asiantuntijan vakuuttumaan, että kyseessä on jopa poikkeuksellinen löytö.

– Tämä on hyvin merkittävä koko Suomen historiassa. Esimerkiksi näin hyvin säilyneitä esineitä rautakaudelta löytyy hyvin harvoin, sanoo Museoviraston amanuenssi Sami Raninen.

Ranisesta maanantaina löytynyt luunpalanen yhdessä muinaisesineiden kanssa viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on ihmisen hauta, vaikka vielä ei ole pystytty todentamaan, kuuluuko luu esimerkiksi eläimelle.

– Palanut luunpalanen viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on ollut ihmisen polttohautaus. Olisi kummallista, että palanut eläimen luu löytyisi muinaisesineiden vierestä.

Vapun jälkeen Kiantajärven rannalta löytynyttä hopeista rannerengasta Raninen pitää korkealaatuisena hopeasepän työnä.

– Olen siitä hyvin innoissani!

Samaan innostukseen liittyy myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rautakautisesta asutuksesta väitöskirjan tehnyt arkeologi Ville Hakamäki.

– Minäkin pidän hyvin todennäköisenä vaihtoehtona, että se on hauta. On valtakunnallisellakin tasolla hienoa, että Kainuusta löytyy tällaisia loistoesineitä.

Arkeologi: Kainuu on ollut vilkas keskuspaikka ja sitä pitäisi tutkia tarkemmin

Jos kyseessä on hauta, kuka siihen on haudattu? Onko hauta voinut kuulua Kainuussa ohikulkumatkalla olleelle tai ryöstön kohteeksi joutuneelle?

– Järvenrannasta löytyvä hauta, jossa on tällaisia koruja, viittaavat vahvasti paikalliseen asukkaaseen. Jos halutaan väittää toista, niin sille pitäisi löytää erityisiä perusteluita, mitä ainakaan minun tiedossani ei ole, summaa amanuenssi Sami Raninen.

Jokainen uusi löytö tarkentaa ja pakottaa korjaamaa aikaisempia käsityksiä historiasta. Viikon sisällä löydettyjen korujen ja luunpalasen myötä voidaan entistä painokkaammin päätellä, että Kainuussa on hankittu kaupankäynnillä varallisuutta ja sijoitettu sitä hautoihin.

Muinaiset kainuulaiset ovat asuneet yhteiskunnassa, jossa vaurauden on pitänyt näkyä ulospäin. Löydettyjen esineiden ja haudan myötä myös Hakamäki vahvistaa tätä käsitystä.

– Kainuu on ollut hyvien vesireittien varrella sijaitseva vauras ja vilkas keskuspaikka, josta on aina ollut yhteydet joka ilmansuuntaan, minkä takia esineistöä on paljon.

Hakamäestä Kainuussa esineistöä on muuhun Pohjois-Suomeen verrattuna niin paljon, että maakuntaa pitäisi tutkia laajemminkin.

– On valitettava tosiasia, että järviä säännöstellään ja rantojen lähellä olevat kohteet kärsivät vahinkoja.

Muinaisten esineiden löytyminen on kansalaisarkeologien varassa

Mitä löytyneelle luunpalaselle ja muinaiskoruille jatkossa tapahtuu?

– Löydöt päätyvät Helsinkiin Museoviraston arkeologiseen kokoelmaan, jossa ne säilytetään sekä näyttely- ja tutkimustoiminnan käytössä, sanoo amanuenssi Sami Raninen.

Kiantajärven ranta olisikin jatkossa laajemman tutkimisen arvoinen paikka, mutta Suomessa arkeologinen tutkimusrahoitus on vaatimatonta. Ranisen mielestä se on harmi, sillä jos se olisi samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, tietoisuus Suomen muinaisuudesta olisi huomattavasti laajempaa.

– Jostakin pitäisi löytää rahoitusta arkeologisiin kaivauksiin.

Museovirastossa ollaankin kiitollisia asiantuntevista, vastuullisista ja lainkuuliaisista metallinetsijöistä, eli niin sanotuista kansalaisarkeologeista, jotka tekevät merkittäviä löytöjä. Muinaismuistolain mukaan muinaisjäännöksistä on ilmoitettava Museovirastoon.

Nyt Suomussalmen kohde jätetään omiin oloihinsa, joka ei ole amanuenssi Sami Ranisesta huono vaihtoehto. Tulevaisuuden arkeologeillekin pitää taata löytämisen riemua.

– Sitä paitsi silloin jollakin voi olla käytössä vielä parempia tutkimusmenetelmiä. Kyllä sitä vielä tutkitaan ja paljonkin, mutta milloin ja kenen toimesta, sitä en tiedä.

Pitäisikö sinun mielestäsi tutkia Suomen rautakauden historiaa tarkemmin? Keskustelu on auki 14.5 kello 23:een asti.

Öljyn varastointi Uudenkaarlepyyn Kanäsin kalliosäiliöön on epäonnistunut, ainakin toistaiseksi. Uusikarleby Tank Storage -yhtiöllä on aikomus toimia välivarastona öljylle, jota kuljetetaan Venäjältä Iso-Britanniaan.

Ensimmäinen erä öljyä saapui tankkerissa Kristiinankaupungin edustalle huhtikuussa. Paikalle tuli myös pienempi alus, jonka piti kuljettaa öljy Kristiinankaupungista Uuteenkaarlepyyhyn.

Laivojen ei kuitenkaan annettu purkaa lastiaan, sillä tulli vaati varastointiyritykseltä vakuusmaksua. Maksua vaaditaan siltä varalta, että öljy päätyisi kotimaan markkinoille.

Uusikarleby Tank Storagen osakas Mika Niemi kertoo, että vakuuden suuruus on kolme miljoonaa euroa, jota yhtiö ei saanut kasaan.

– Emme saaneet vakuusrahaa Finnveralta tai muilta vakuuslaitoksilta. Budjetit ja sopimukset, kaikki näyttää hyvältä. Ehkä uudelle yritykselle ei tällä hetkellä anneta vakuuksia kovin helposti, Niemi sanoo.

Vakuusrahat aiotaan vielä saada kasaan

Öljytankkerit ovat lähteneet Kristiinankaupungista takaisin Venäjälle. Viimeisin laiva lähti satamasta tiistaina.

Mika Niemi vakuuttaa, että rahoitus hoidetaan vielä kuntoon, ja asia selviää viimeistään kahden viikon kuluttua.

– Asia etenee, ei se tähän jäänyt. Meillä on erilaisia vaihtoehtoja olemassa ja saamme homman toimimaan. Olemme tehneet töitä rahoitus- ja vakuuslaitosten kanssa.

Öljy-yhtiöt etsivät tällä hetkellä vilkkaasti säilytystilaa tuotteilleen. Uusikarleby Tank Storagella on Kanäsissä tilaa 90 miljoonalle litralle.

Tullin vakuusvaatimuksista kertoi ensin Vasabladet.

Keskiviikkona hallitus kokoontui Helsingin Säätytalolle neuvottelemaan uudesta yleistuesta yrityksille. Neuvottelujen tuloksesta on tarkoitus kertoa torstaina tiedotustilaisuudessa heti aamulla. Tilaisuuden on määrä alkaa kello yhdeksältä.

Uusi tuki on tarkoitettu juoksevien kustannusten, kuten palkkojen ja vuokrien kattamiseen. Tuen ainoa tehtävä on auttaa yrityksiä pelastumaan konkursseilta koronakriisin aikana.

Yritystuen ehto olisi koronan takia merkittävästi pudonnut liikevaihto. Tästä voi päätellä, että tukea menisi ainakin palvelualoille, joilla liikevaihdot ovat pudonneet merkittävästi vaikka millä mittarilla katsottaisiin.

Tuki menisi kuitenkin yleistukena kaikille toimialoille, jos firma on merkittävästi kärsinyt ja menettänyt liikevaihtoa.

Tuen yläraja olisi 100 000 - 200 000 euroa yritystä kohti. Vastaavasti yrityskohtainen alaraja olisi 2000 euroa.

Tuen jakamisesta vastaisi Valtiokonttori.

Ei osinkoihin

Tukeen liittyisi myös ehto, että sitä ei saa jakaa osinkoina firmojen omistajille.

Ylen aiempien tietojen mukaan valtio on antamassa tukea vähintään satoja miljoonia euroja, mutta myös yli miljardin euron kokonaissummasta on puhuttu.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) oli vähäpuheinen saapuessaan Säätytalolle. Hän ei halunnut ottaa kantaa paketin kokoon tarkasti.

– Valtiovarainministeriölle ja koko maalle on aivan keskeistä, ettei ajauduta konkurssiaaltoon. Se maksaa, mutta se kannattaa tehdä, Kulmuni sanoi Ylelle.

Tukea on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) varsin pitkälle. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi olevansa luottavainen, että paketti saa kannatusta myös muilta hallituspuolueilta.

Lintilä ei ottanut kantaa, kuinka paljon tuki saa valtiolle maksaa.

Kyseessä on täysin poikkeuksellinen tukimalli Suomessa: suora yleistuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Pohjaesityksen perusteella tukea sovitellaan nyt ensisijaisesti yrityksiin, joiden liikevaihto on koronan vuoksi tippunut vähintään 25 prosenttia.

Kovin vääntö tukipotin koosta

Ylen tietojen mukaan TEM:n pohjaesityksessä tuen kestoksi on kaavailtu kahta kuukautta.

Suomessa on arviolta 85 000–90 000 työnantajayritystä. Näistä arviolta 40–50 prosenttia voisi olla Ylen tietojen mukaan oikeutettuja tukeen liikevaihdon putoamisen perusteella.

Yleistuki vaatii lakimuutoksen, eli hallituksen esityksen, joka menee eduskunnan hyväksyttäväksi. Teknisesti tuen maksaminen on nopeaa sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen.

Säätytalolle saapunut tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (rkp) arveli, että eduskuntakäsittelyn vuoksi tukea voitaisiin alkaa maksamaan käytännössä vasta kesäkuun puolella.

Ravintoloiden rajoituksista ei päästy keskiviikkona vielä sopuun

Hallitus keskusteli neuvottelussaan myös ravitsemusliikkeiden sääntelystä kesäkuun alun jälkeisenä aikana.

Tämän asian valmistelua jatketaan tartuntatautilain pohjalta, ja sitä on määrä käsitellä myös hallituksen neuvottelussa ensi tiistaina,

Tuolloin järjestetään myös ylimääräinen valtioneuvoston yleisistunto.

Yksi kysymys koskee sitä, avataanko ravintolat samoilla säännöillä koko maassa. Tällä tarkoitetaan aukioloaikojen lisäksi esimerkiksi asiakkaiden määrän rajoituksia ja turvavälejä.

Ainakin vihreät ja keskusta näyttävät olevan eri linjoilla siitä, voitaisiinko ravintoloiden rajoituksia höllentää eri alueilla eri tahtiin.

Vihreiden mielestä avaamisen tulisi lähtökohtaisesti edetä valtakunnallisesti samoilla pelisäännöillä.

– Viestin pitää olla mahdollisimman kirkas. Helpottaa, jos on yksi viesti kaikkialla, sanoi vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo Säätytalon portailla.

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arveli, että seurauksena voisi olla turhaa rajaliikennettä, jos naapurikunnassa ravintola on kiinni ja toisessa auki.

Keskusta sen sijaan painotti Ylen tietojen mukaan sitä, että ravintolat voisivat avata ovensa vapaammin alueilla, joilla tautitapauksia on vähän.

Ohisalo huomautti myös, että yökerhojen tilanne on hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi kahviloiden, joissa voidaan olla pitkien etäisyyksien päässä toisista.

– Tässä tulee varmasti eroja, hän sanoi.

Keskustassa olisi valmiutta avata yökerhotkin maakunnissa, jotka ovat säästyneet vähäisillä tautitapauksilla. Eniten tartuntoja on ollut väkirikkaalla Uudellamaalla.

Vaa’assa painaa kuitenkin sekin, että yökerhot ovat olleet maailmalla paikkoja, joista koronavirus on levinnyt.

”Asiakaspaikkojen puolittaminen liian kaavamaista”

Valmistelun aikana on ollut esillä alkoholin anniskelun lopettaminen kello 21 ja ravintoloiden asiakaspaikkojen puolittaminen.

Hallituspuolueiden sisällä on kuitenkin näkemyksiä, että puolittaminen olisi liian kaavamaista. Jos hallitus päätyy siihen, rinnalle on tiettävästi tarjottu minimirajaa, jolla pienimmät kahvilat, ravintolat ja kuppilat säästyisivät puolitukselta.

Ravintoloiden aukiolon rajaamista on pidetty helpompana kuin asiakaspaikkamäärien supistamista.

Hallituslähteistä kuitenkin vakuutetaan, että puolueiden välillä ei ole suuria ristiriitoja sen suhteen miten ravintolat voivat kesän alussa avata ovensa.

Hallitus laskee myös sen varaan, että ravintolaelinkeino kantaa itse vastuuta, koska uhkana ovat lisärajoitukset, jos toiminta on leväperäistä.

Virkamiesvalmistelu on tehty sen pohjalta, että rajoitukset hoidettaisiin muuttamalla tartuntatautilakia. Tarkemmista yksityiskohdista säädettäisiin asetuksella.

Yksi kysymys on myös se, korvataanko ravintoloille uusista rajoituksista aiheutuvia tulonmenetyksiä, koska ravintoloita ei olla avaamassa kokonaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta suositti korvausta ravintoloiden sulkemisesta, kun siitä päätettiin maaliskuussa. Sulku on päätymässä toukokuun lopussa.

Perustuslakivaliokunta joutunee nyt uudelleen pohtimaan, pitäisikö ravintoloita tukea, koska julkinen valta rajoittaa niiden toimintaa, vaikka täyssulusta ei enää olekaan kysymys.

Lue myös:

Ainakin satojen miljoonien hintalappu, askel kohti Tanskan mallia – tämä tiedetään yritysten yleistuesta, josta hallitus alkaa pian neuvotella

Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee

Aprillipäivänä venäläinen kuljetuskone toi nelisenkymmentä hengityskonetta JFK:n lentokentälle New Yorkiin. Koneen kyljessä luki “From Russia with Love”.

Kuljetuksesta oli sovittu puhelussa presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kesken.

Kremlin mukaan kyseessä oli humanitaarinen avustuskuljetus koronakriisin johdosta.

Näin asian ilmaisi ensiksi myös presidentti Trump, mutta pian yhdysvaltain viranomaiset kertoivat, että sairaanhoitovälineet ostetaan, eikä kyse ollutkaan lahjoituksesta.

Kauppa nostatti protestimyrskyn molemmissa maissa.

Pian osoittautui, että hengityskoneiden valmistaja eli Tšeljabinskissa Itä-Uralilla toimiva UPZ-yhtiö oli Yhdysvaltain pakotelistalla.

Venäjällä oli sen sijaan huutava pula suojavarusteista.

“Hienoa. Olemme keräyksillä yrittäneet saada kasaan varoja, jotta voisimme ostaa suojavarusteita sairaalahenkilökunnalle, ja viranomaisemme myyvät niitä Yhdysvaltoihin. Mikä farssi.”, kirjoitti Lääkäreiden allianssi -lääkärijärjestö Twitterissä huhtikuun alussa.

Venäjä oli vain päiviä aiemmin lähettänyt lääkintävarusteita Italiaan. Italialaisen La Stampa -lehden mukaan 80 prosenttia varusteista oli “käyttökelvottomia”, ja avustus olikin lähinnä presidentti Putinille tilaisuus kohentaa Venäjän mainetta. Venäjä on esimerkiksi pitkään pyrkinyt eroon EU:n asettamista talouspakotteista.

Hengityslaite käytännössä räjähti

Venäjän Yhdysvalloille myymät hengityskoneet ovat mallia Aventa-M. Tiistaina samanlainen laite aiheutti viiden koronapotilaan kuoleman teho-osastolla Pyhän Pietarin sairaalassa Pietarissa. Kolme päivää aiemmin yksi potilas kuoli, kun hengityskone aiheutti tulipalon Moskovassa.

Pietarissa hengityskone, jossa oli tiivistettyä happea, “käytännössä räjähti” oikosulun seurauksena, kertoivat sairaalan lääkärit venäläiselle uutiskanava NTV:lle. Potilaat tukehtuivat palon muodostamaan savuun.

Venäjällä on aloitettu onnettomuustutkinta ja Aventa-M laitteita on otettu pois käytöstä joissakin sairaaloissa.

Laitteiden valmistaja selvittää, onko onnettomuudet aiheuttanut viallinen laite vai sähköjärjestelmän oikosulku.

Laitteita ei “onneksi” ole USA:ssa sairaalakäytössä

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin Venäjältä tilaamia hengityskoneita ei ole otettu sairaalakäyttöön, vaan ne makaavat varastossa.

New Yorkissa niitä ei terveysviranomaisten mukaan tarvittu, New Jerseyssä sen sijaan Venäjän Yhdysvalloista poikkeava verkkovirta aiheutti ongelmia.

Venäjällä sattuneiden onnettomuuksien seurauksena kaikki laitteet palautetaan liittovaltion hätätilavirastolle FEMA:lle.

FEMAn edustaja kommentoi uutissivusto Buzzfeedille, että laitteita ei “onneksi” (thankfully) ole otettu käyttöön Yhdysvalloissa.

Venäjällä sattuneiden onnettomuuksien johdosta Yhdysvaltojen terveysviranomaiset odottavat Venäjän onnettomuustutkinnan tuloksia ennen lopullista päätöstä hengityskoneiden kohtalosta, kertoo FEMAn edustaja Buzzfeedille.

Venäjällä ja Yhdysvalloissa on eniten todettuja koronatartuntoja maailmassa.

Lue uusimmat tiedot koronapandemiasta tästä

Lue lisää:

Venäjä aloitti koronarajoitusten purun taloudesta – turmat varjostavat yritystä palata normaaliarkeen

Viisi hengityskoneessa ollutta kuoli tulipalossa Pietarissa

Helsinki kertoi eilen tiistaina, että Laakson sairaalassa on todettu henkilökunnalla 69 koronavirustartuntaa maaliskuun 19. päivästä lähtien. Noin puolet tartunnoista on todettu kolmella osastolla, joilla hoidetaan koronaan sairastuneita potilaita.

Työntekijöiden lisäksi 14 potilasta muilta kuin koronavirusosastoilta on saanut tartunnan. Kolmasosa sairastuneista on jo parantunut. Laakson sairaala-alueella työskentelee noin 800 henkilöä, jotka kaikki testataan varotoimenpiteenä koronaviruksen varalta.

Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen, miksi Laakson sairaalan koronatartunnoista kerrottiin vasta nyt, vaikka tartuntoja on havaittu työntekijöillä jo maaliskuussa?

– Maaliskuun tartunnat olivat yksittäisiä tapauksia eivätkä vielä silloin osastoepidemioita. Tilanne kiihtyi vappuna, jolloin todettiin isot tartunnat henkilökunnasta ja myös potilastartuntoja toisella osastolla. Silloin vasta todettiin, että koko sairaalan alueella on syytä ottaa käyttöön suojaimet ja lisätyt turvatoimet.

Miten näin on voinut päästä käymään, että virus on levinnyt näinkin laajalle henkilökunnan joukossa?

– Tätä selvitetään parhaillaan. Tautia on paljon liikkeellä täällä Helsingissä ja kaikkialla, jossa on suljettu tila ja ihmisiä, on epidemian mahdollisuus. Etenkin vielä Laakson sairaalassa, jossa hoidetaan covid-positiivisia potilaita kolmella osastolla.

Tämä on hyvä muistutus meille kaikille, jotka emme pysty tekemään etätöitä. Fyysinen läheisyys ihmisten kanssa tuo tullessaan pisaratartunnan mahdollisuuden. Mitä kauemmin ollaan ihmisten kanssa, sitä enemmän viruksella on mahdollisuus tarttua ihmisestä toiseen. Me emme pysty täällä eristäytymään, koska sairaalassa ei voida tehdä etätöitä.

Millaista selvitystyötä sairaalassa nyt tehdään tartuntojen suhteen?

– Epidemiologinen toiminta tekee tartuntatautijäljitystä ja työssä ovat mukana meidän omat infektiolääkärimme. Tarkoitus on selvittää, miten tartuntoja pääsi tapahtumaan näin paljon. Tätä kiivaammin työskennellään kuitenkin sen eteen, että saadaan pysäytettyä epidemian leviäminen sairaala-alueen sisällä.

Onko suojautuminen ollut sairaalan puolella huonompaa kuin sairaalan alueella sijaitsevalla koronaterveysasemalla, jossa ei ole ilmennyt tartuntoja henkilökunnalla?

– Sekä osastoilla, että koronaterveysasemalla on käytössä samat pisara- ja kosketusvarotoimet. Koronaterveysasemalle tulevat potilaat ovat kuitenkin pääsääntöisesti terveitä. Kaikki testataan, mutta alle viidellä prosentilla testatuista tulos on positiivinen. Yksittäinen hoitaja siellä on keskimäärin päivän aikana tosi vähän tekemisessä covid-viruksen kanssa.

Osastoilla taas ei ole mitään muita kuin covid-positiivisia potilaita. Siellä oleva hoitaja on kahdeksan tuntia covidin kanssa tekemisissä. Eli vaikka suojautuminen on samanlaista, niin viruskuorma on täysin toisenlainen osastolla kuin koronaterveysasemalla.

Noin puolet tartunnoista on todettu kolmella osastolla, joilla hoidetaan koronaan sairastuneita potilaita. Sen lisäksi potilaita on sairastunut muilla osastoilla kuin koronavirusosastoilla. Ovatko työntekijät liikkuneet osastoilta toiselle?

– Pääsääntöisesti työntekijät ovat vain yhdellä osastolla, mutta meillä on erityistyöntekijöitä, jotka liikkuvat osastolta toiselle kuten esimerkiksi terapeutit, laitostyöntekijät ja osastofarmaseutit. Sairaanhoitajat ovat pääsääntöisesti yhdellä osastolla ja covid-aikana varahoitajatkin on pyritty keskittämään hoitamaan vain tiettyjä osastoja.

Ihan sataprosenttisesti ei ole kuitenkaan päästy siihen, että yhdellä osastolla olisivat samat työntekijät päivästä ja vuorosta toiseen.

Sitä, onko tauti liikkunut työntekijöiden mukana osastolta toiselle, ei vielä tiedetä. Ilman muuta voidaan kuitenkin olettaa, että tauti on levinnyt sairaalan sisällä, koska tartuntatapauksia on näin paljon.

Kuinka vakava tilanne on tällä hetkellä, onko kukaan näistä sairastuneista esimerkiksi kuollut?

– Kukaan näistä tartunnan saaneista ei ole kuollut ja henkilökunnasta ei minun tietääkseni kukaan ole sairastunut vakavaan tautimuotoon. Maalis–huhtikuussa koronan sairastaneet ovat jo tervehtyneet ja tulleet takaisin töihin. Vappuna sairastuneet palaavat töihin lähipäivinä.

Kansalaisilla on ollut ilmassa pelkoa tulla esimerkiksi lääkärin vastaanotolle. Uskaltaako Laakson sairaalaan tulla potilaaksi?

– Sairaalassa uskaltaa kyllä asioida. Me olemme viime viikolla alkaneet tehdä ekstrasuojauksia, minkä jälkeen ei ole ilmaantunut uusia potilastartuntoja.

Olen pahoillani siitä, että täällä on ollut tartuntoja eikä ole voitu välttyä siltä, että myös potilaat ovat saaneet koronatartuntoja sairaalassa. Kun sairaalahoito katsotaan aiheelliseksi, niin kyllä hyöty hoidosta on suurempi kuin tämä riski, mikä epidemia-aikana liittyy ihmisjoukoissa olemiseen.

Kaikki Laakson sairaalassa sairastuneet eristettiin ja altistuneet asetettiin karanteeniin kahdeksi viikoksi. Kysymys on isosta määrästä henkilökuntaa. Miten arki sairaalassa on saatu pyörimään?

– Niukin naukin sanotaan näin. Yksi osasto on jouduttu kokonaan sulkemaan. Onneksi tällä hetkellä on sellainen hyvin poikkeuksellinen tilanne, että päivystyksen kävijämäärät ovat vähentyneet ja sairaalaan ei tarjota jatkohoitoon potilaita niin paljon kuin normaalisti.

Yleensä meillä on sadan prosentin täyttöaste, mutta nyt arviolta vain 75 prosenttia. Tämä on hyvin poikkeuksellista, mutta käy meille tässä tilanteessa vallan hyvin, kun henkilökunnasta on niukkuutta.

Helsinki tiedotti myös hoivakotikuolemista jälkijunassa. Miksi on valittu tällainen tiedotuslinja ja onko se teistä paras mahdollinen?

– Sen kuvan kehittyminen kestää oman aikansa. Niin kauan, kun kysymys on yksittäistapauksia, ne eivät muodosta mitään kokonaisuutta, josta aiheutuisi esimerkiksi uusia toimenpiteitä tai toiminnan vaikeutta. Vasta kun se tulee isoksi merkittäväksi asiaksi, kuten hoivakotien kuolemat tai tämä sairaalaepidemia, niin silloin siitä on syytä tiedottaa ja se pitääkin kertoa.

Molemmissa tapauksissa kokonaiskuvan kehkeytyminen vei yhdestä kolmeen viikkoa. Viikolla yksi kukaan ei vielä olisi osannut kertoa, miltä tämä näyttää tällä hetkellä.

Lue myös:

Laakson sairaalassa kymmeniä koronavirustartuntoja – kaikki 800 sairaala-alueen työntekijää testataan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

HUSin toimitusjohtaja kertoo, miten välttää tartuntaa ja tartuttamista kauppareissulla

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

EVM, Sure, elpymisrahasto, EIP, monivuotinen rahoituskehys, EKP.

Mitä nämä ovat ja mikä niitä yhdistää?

Kaikilla näillä välineillä rahoitetaan EU-maiden toipumista koronaviruksesta. Ne ovat Euroopan unionin joko erikseen koronaa varten perustamia tai vanhoja rahoitusvälineitä. Yksi niistä rahoittaa työmarkkinatukea, toinen tukee pk-yrityksiä, jotkut pönkittävät valtioita ja koko talousjärjestelmää kriisistä selviämiseksi.

Puhutaan valtavista summista, yhteensä jopa tuhansista miljardeista euroista.

Ylivoimaisesti suurin osa jäsenmaiden osuudesta on takausvastuita – riskejä, jotka eivät välttämättä ikinä toteudu. Riski toteutuu vasta, jos jokin euromaa jättää vastuunsa hoitamatta.

Vielä niin ei ole kertaakaan käynyt EU:n historiassa. Jäsenmaat ovat hoitaneet sovitut vastuunsa esimerkiksi eurokriisin hoitoon laadituissa tukipaketeissa. Eurokriisin ajalta periytyviä vastuita Suomella on noin seitsemän miljardia euroa.

Perustusvaliokunta syynää

Vastuiden hahmottamista vaikeuttaa tällä kerralla se, että koronakriisin hoitoon käytetään useita rahoitusvälineitä. Kokonaisvastuita on toistaiseksi mahdoton laskea yhteen.

Osasta on jo päätetty, osan kohtalo ratkeaa lähiaikoina ja esimerkiksi uudesta seitsenvuotisesta budjetista sovitaan aikaisintaan syksyllä. Päätöksiä on tehty vauhdilla.

Esimerkiksi euroryhmän viime viikon päätös Euroopan vakausmekanismin EVM:n valjastamisesta koronakriisin hoitoon on Suomen perustuslain ja sen tulkintakäytännön kannalta "ongelmallinen", sanoo Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

Ongelma on hänen mukaansa se, että jäsenmaille EVM:stä annettavat lainat eivät ole enää samalla tavalla ehdollisia kuin aikaisemmin.

Suomea edusti euroryhmän videokokouksessa viime viikon perjantaina valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) Kokouksessa päätettiin, että EVM-lainaa nostavan maan ei tarvitse sitoutua talousuudistuksiin toisin kuin tähän asti.

Perustuslakivaliokunta aikoo puida EVM-päätöstä lähiaikoina.

– Pitää tarkasti selvittää, onko perustuslakia noudatettu vai ei. Sen jälkeen pitää katsoa, miten toimitaan, valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sanoo.

Lue aiheesta alempaa lisää kohdasta, jossa käsitellään EVM:ää. Alempana on avattu myös, mitä muut rahoitusmuodot tarkoittavat, miten niitä perustellaan ja miten Suomi niistä hyötyisi.

Kokonaissumma selviää lähikuukausina

Kokosimme suunnitelmia yhteen. Allaolevassa grafiikassa on suuntaa-antava arvio Suomen mahdollisista tulevista vastuista.

Luvut ovat osin viitteellisiä, koska esimerkiksi niin kutsusta elpymisrahastosta ei ole vielä päätetty. Se voi kutistua selvästi pienemmäksi jäsenmaiden käsittelyssä kuin nyt on kaavailtu.

EU-budjetti -kohtaan on laskettu Suomen suhteellinen bkt-osuus EU-rahoitusarvion puskurista, noin 20–30 miljardista eurosta. Komissio voi vaikeuksissa ottaa sen käyttöönsä pyytämällä 27 EU-jäsenmaalta lisää maksuja tiettyjen rajojen puitteissa.

Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta tulevien vastuiden riskit taas ovat toisenlaiset kuin muiden vastuiden. Keskuspankki voi välttää mahdolliset luottotappiot helpommin, vaikkapa tekemällä lainoista ikuisia.

Eduskunnan valiokunnat ovat vaatineet, että koronarahoitusta käsitellään kokonaisuutena. Vasta kun kaikista vastuista on kokonaisarvio, voidaan päätellä ovatko ne perustuslain mukaisia.

Lisäksi kansanedustajat edellyttävät, että kunkin jäsenvaltion vastuut on yksiselitteisesti rajattu.

Eduskunnan pitää hyväksyä takaukset

Suomen valtion takaukset astuvat voimaan vasta, kun eduskunnan täysistunto on ne hyväksynyt, EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) korostaa.

– Kynnyskysymys on se, että ei panna avoimeen vekseliin nimeä. Että jos hyväksytään jotakin, niin tiedetään, mitä hyväksytään.

Hassin mukaan kaikilla toimilla tähdätään siihen, että yhdenkään EU-maan talous ei romahda.

– Jos Euroopassa alkavat taloudet romahtaa pahiten koronasta kärsineissä maissa, niin sehän jos mikä johtaa siihen, että nämä maat eivät selviä aikasemmistakaan vastuistaan, Hassi sanoo.

Ei voi olla tekemättä mitään

Tuesta päättäminen on vaikea tasapainottelukysymys, valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren sanoo. Kuinka paljon riskejä voi ja kannattaa ottaa suhteessa siihen, että ei tehdä mitään?

EU-tukijärjestelmät ovat myös Suomelle turvaverkko pahan päivän varalle.

– Suomi on pieni avotalous eikä meidänkään talouden kehitys nyt hirmuisen hyvältä näytä. Kuka tietää, milloin se paha päivä tulee? Suomen talous heikkenee jo nyt nopeasti, ja sekin tietää hurjan isoa rahanmenetystä, Lindgren pohtii.

Suomen talous hyötyy tukipaketteihin osallistumisesta ennen kaikkea sitä kautta, että EU-maiden eli Suomen vientimarkkinoiden tilanne pysyy niiden avulla todennäköisesti vakaampana kuin ilman tukea.

Yhteistyö voi myrkyttyä vääristä ratkaisuista

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin mielestä valittavilla tukimuodoilla on iso poliittinen merkitys. Paine talouksien tukemiseen on nyt kova.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että jos tehdään rakenteita, jotka eivät toimi odotetusti, niin siinäkin on isot riskit, ja se yhtä lailla myrkyttää yhteistyötä, Leino-Sandberg sanoo.

Hän kertoo olevansa huolissaan, koska summat ovat "niin hirvittävän isoja". Uusia vastuita tulee tipoittain, kun päätöksiä tehdään eri tahdissa.

– Meille tärkeää on ollut, että kun ollaan pieni valtio, niin pystytään laskemaan niitä summia ja miettimään, mitä me pystytään maksamaan.

Tässä alla on avattu eri rahoitusmuotoja:

1. Euroopan vakausmekanismi EVM

Euroopan kriisirahasto EVM luotiin eurokriisin jälkeen vuosikymmen sitten. EVM:ää on tarkoitus käyttää nyt ensimmäistä kertaa laajasti koronakriisissä.

Sen lainanantokyky on 500 miljardia euroa, josta noin puolet varataan koronakriisin hoitoon. Suomen vastuut EVM:ssä ovat runsaat 11 miljardia euroa: summa on maksettava vaadittaessa, jos EVM joutuu maksukyvyttömäksi.

Aiemmin EVM:n lainat ovat olleet tiukan ehdollisia eli hakijan on pitänyt sitoutua tiukkaan talouskuri- ja uudistusohjelmaan. Euroryhmän viime viikon päätöksen jälkeen näitä ehtoja ei ole. Talousehdot on korvattu sillä, että rahastosta saa lainaa vain koronan aiheuttamiin terveystoimiin ja taudin leviämisen estoon.

Vielä ei ole selvää, onko päätös eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan mukainen. Valiokunta on edellyttänyt, että Suomen hallitus voi hyväksyä EVM:n rahoitustuen käytössä vain lainat, joissa on myös tiukat talousehdot.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni ohjaa kysymyksen päätöksen perustuslain mukaisuudesta avustajilleen.

– Ehdollisuus toteutuu sitä kautta, että tukea saa käyttää ainoastaan suoriin ja epäsuoriin terveydenhuoltomenoihin, valtiovarainministeriön finanssineuvos Marketta Henriksson vastaa.

2. EIP:n takuurahasto

Euroopan investointipankin yhteyteen luodaan väliaikainen Covid-19 -takuurahasto, jolla autetaan pieniä ja keskikokoisia yrityksiä näiden rahoitusongelmissa.

Rahaston koko on 25 miljardia, josta Suomen takausosuus olisi 370 miljoonaa euroa.

Kriisirahastosta takauksia saisivat esimerkiksi kansalliset erityisrahoituslaitokset. Suomessa tukea voisi saada Finnvera.

Takuurahastosta saa lainaa myös korkeariskisiin kohteisiin. Näin Suomen on varauduttava siihen, että takausvastuu myös realisoituu.

– Tämän kohdalla voidaan miettiä, onko kyseessä enää pelkkä takaus vai onko se [Suomen takausosuus] itse asiassa lahja, kun riskit tiedetään erittäin korkeiksi, Leino-Sandberg kysyy.

3. Sure-työmarkkinatukirahasto

EU-maiden yhdessä luoma rahasto tukee lyhennettyä työaikaa. Idea on, että yritysten ei tarvitsisi tulojen ehtyessä irtisanoa työntekijöitä, vaan ne voisivat jatkaa ainakin osittaisen palkan maksamista.

Lyhennetyn työajan mallia ei Suomessa ole käytössä. Näin ollen Suomi ei todennäköisesti hyötyisi rahastosta.

Sure-lainojen takauksena käytetään pääosin EU-budjettia. Sen lisäksi jäsenmaat myöntävät takauksia 25 miljardilla eurolla, jotta lainakorko saadaan mahdollisimman edulliseksi.

Vaikka Suren kokonaisvolyymi on sata miljardia euroa, summa ei olisi valtioneuvoston kanslian mukaan käytössä kerralla. Pääomamarkkinoilla erääntyviä velkoja voisi olla kerralla liikkeellä esimerkiksi kymmenellä miljardilla eurolla.

– Lainajärjestelyn pituus vaikuttaa myös riskiin – siis se, kuinka paljon unionilla voi olla erääntyvää velkaa vuodessa, Lindgren selittää.

4. Elpymisrahasto EU-budjetin yhteyteen

Tämä rahoitusmuoto on kaikkein vaikein pala monessa mielessä. Rahastoa suunnitellaan osin Euroopan unionin ottaman velan varaan.

Komissio voisi laskea pääomamarkkinoille joukkovelkakirjalainoja, joiden takaisinmaksusta vastaavat viime kädessä jäsenmaat.

– Jos lasketaan liikkeelle merkittäviä määriä joukkovelkakirjoja, ne ovat määrämuotoisia sopimuksia, joissa on tiukat eräpäivät ja kuponkikorot, jotka on pakko maksaa sijoittajille, jotka pitävät niitä hallussaan, neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren sanoo.

Rahastoon voitaisiin kerätä rahaa myös EU:n budjettia kasvattamalla. Esitetyt summat ovat valtavia.

Pienimmissä arvioissa elpymisrahasto voisi olla 400 miljardin euron suuruinen, suurimmissa jopa 1 500 miljardia. Ylläolevat Suomen mahdolliset osuudet on laskettu suhteuttamalla ääripäät Suomen bkt-osuuteen 27 EU-maan bruttokansantuotteesta.

Rahaston tuki voi olla joko lahja- vai lainamuotoista. Eteläiset maat haluaisivat kohdistaa tukea koronasta pahiten kärsineille alueille niin, että rahaa ei tarvitsisi maksaa takaisin.

Tällainen avustusmuotoisuus tuskin menee läpi pohjoisemmassa Euroopassa.

5. Euroopan keskuspankki ja eurojärjestelmä

EKP:n pandemiapaketti koostuu ensi alkuun 750 miljardin euron arvoisista uusista velkakirjaostoista. Tällä vauhdilla summa on käytetty loppuun syksyyn mennessä, mistä syystä keskuspankin uumoillaan käynnistävän pian uuden osto-ohjelman.

Osto-ohjelma toteutetaan lähinnä kansallisten keskuspankkien kautta. Suomen Pankki oli huhtikuun loppuun mennessä ostanut pandemiahätäohjelman kautta lähinnä yrityspapereita lähes 1,9 miljardilla eurolla.

Aiheesta lisää:

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

Yle uutisoi keskiviikkona, että arviolta kymmeniä tuhansia lapsia jää Suomessa kotiin, mutta vähemmän kuin aikaisemmin ajateltiin.

Eniten oppilaita jää kotiin kyselyn mukaan Iisalmessa, Torniossa, Kiuruvedellä, Kemissä, Hollolassa ja Kouvolassa. Kysyimme Kymenlaakson Kouvolasta ja Ylä-Savosta Iisalmesta, mistä syistä kotiin jäädään.

Yleisimmät syyt olivat lapsen tai läheisen kuuluminen riskiryhmään sekä pelko ja huoli koronatartunnoista. Ylä-Savossa maatilallisia pelottaa mahdollinen vanhempien sairastuminen kesken kevättöiden.

Toimialajohtaja: “Vaikka me palaamme normaaliin, emme palaa entiseen”

Ylen kyselyssä eniten lapsia olisi jäämässä kotiin Ylä-Savossa. Iisalmessa kotiin jäämisestä ilmoitti 22 prosenttia koululaisista, ja naapurikaupungissa Kiuruvedellä 19 prosenttia.

Iisalmen kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Kirsi-Tiina Ikonen kertoo, että kaupunki antoi vanhemmille selkeät ohjeet Wilman kautta lähetettävän loma-anomuksen tekoon. Kaupunki ei myöskään vaatinut lääkärintodistusta, vaan asiasta riitti vanhempien oma ilmoitus.

Vanhemmat ovat hakeneet lomia aktiivisesti, mutta tilanne elää koko ajan.

– Huoltajat tekevät hakemuksia, mutta myös peruvat niitä, Ikonen kertoo.

Ensimmäiset peruutukset tulivat sen jälkeen, kun kaupunki tiedotti vanhemmille, miten koulunkäynti aiotaan järjestää turvallisesti. Iisalmessa uskotaan, että hakemuksia perutaan lisää tiedon lisääntyessä.

Toisaalta Ikonen pitää myös todennäköisenä sitä, että osa oppilaista jää kotiin vielä koulun alettuakin. Hänen mukaansa koulunkäynti tulee olemaan hyvin erilaista, kuin ennen etäopetusjaksoa.

– Vaikka me palaamme normaaliin, me emme palaa entiseen. Se voi osalle lapsista olla iso pettymys ja epäilen, että osa lapsista saattaa vielä jäädä kotiin.

Maatilallisia huolestuttaa mahdollinen sairastuminen kesken kevättöiden

Yksi Iisalmessa tilannetta vielä pohtiva vanhempi on lypsykarjatilaa pitävä Perttu Sirviö. Hän toimii MTK Iisalmen puheenjohtajana. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on pyytänyt tilallisia harkitsemaan tarkkaan, kannattaako lapsia laittaa kouluun kevättöiden alla.

Ylä-Savo on vahvaa maidontuotannon aluetta ja moni lapsiperheistä asuu maatilalla. Sirviön perheessä on 11- ja 15-vuotiaat tytöt.

– Vielä ollaan kahden vaiheilla, laitetaanko heitä huomenna kouluun. Nyt on se aika, että ei ole vara sairastua, Sirviö sanoo.

Maatilan kevättyöt ovat alkaneet ja edessä on muun muassa säilörehun tekoa lypsykarjalle. Kesän ja alkusyksyn aikana pitäisi tehdä yhteensä kolme satoa, jotta yrityksen toiminta jatkuisi tavalliseen tapaan.

Perhettä huolestuttaa myös se, kulkeutuuko koronavirus lasten kautta isovanhemmille.

Kouvolassa yli tuhat oppilasta jäämässä kotiin

Kouvolassa noin 15 prosenttia koululaisista eli yli tuhat oppilasta aikoo jäädä kotiin lukukauden loppuun asti. Ylen kyselyssä luku oli 15,5 prosenttia. Yli 300 oppilasta kuuluu riskiryhmään ja 800 oppilasta hakenut poissaololupaa muusta syystä.

Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemen mukaan tarkka lukumäärä kotiin jäävistä ja poissaolojen syistä saadaan torstaina 14. toukokuuta.

Hänen mukaansa pelkkä huoli ja pelko koronasta ei ole perusteltu syy olla poissa koulusta. Riskiryhmiin kuuluvilta edellytetään lääkärin tai hoitavan tahon lausuntoa.

Hän ei usko, että Kouvolan kaupungin omalla kyselyllä olisi ollut vaikutusta poissaoloihin.

Keskustan koulun rehtori Kimmo Salminen kertoo, että koulun 300 oppilaasta noin 10–15 prosenttia eli noin 20–30 koululaista on jäämässä kotiin.

– On vaikea sanoa, oliko kyselyllä vaikutusta.

Salmisen mukaan yleisin syy loma-anomukselle on se, että oppilas tai joku muu perheestä kuuluu riskiryhmään. Loput ovat huolissaan lapsen fyysisistä kontakteista koulussa.

– Nämä vanhemmat kokevat, että kotiin jääminen on turvallisempi vaihtoehto kuin kouluun meneminen. He ovat hakeneet lomaa koronapelon vuoksi.

Salminen ei kuitenkaan erittele, kuinka iso osa loma-anomuksista oli riskiryhmiin ja kuinka moni koronapelosta johtuvia.

– Lähtökohtaisesti kouluissa on se linja, että jos vanhemmat hakevat koronaepidemian vuoksi vapautusta koulusta, se myönnetään. Huoltaja sitoutuu sillä huolehtimaan oppilaiden koulunkäynnistä. Luojan kiitos tässä on vain 11 päivää kyseessä.

Mansikkamäen koulun rehtori Pekka Lipiäinen kertoo, että 20 prosenttia eli yhteensä 112 oppilasta tulee olemaan poissa koulusta. Yleisin syy on joko lapsen tai perheen läheisen kuuluminen riskiryhmään.

– Hyvin tyypillinen syy on esimerkiksi se, että isovanhempien kanssa ollaan päivittäin yhteydessä ja siihen liittyy huoli.

Lipiäisen mukaan jokainen loma-anomus arvioidaan erikseen, mutta ne on pääsääntöisesti hyväksytty.

Eskolanmäen koulun rehtori Teija Toppila-Mörsky kertoo, että kotiin on jäämässä 90 oppilasta.

– Vielä tänäänkin on tullut Wilman kautta ihan perusteltuja loma-anomuksia. Tilanne elää jatkuvasti.

Toppila-Mörskyn mukaan Wilma-kyselyllä ei ole ollut vaikutusta loma-anomusten määrään.

Hänen mukaansa yleisin perustelu loma-anomukselle on riskiryhmään kuuluminen tai läheisen kuuluminen riskiryhmään. Toinen yleinen syy on ollut huoli fyysisistä kontakteista ja turvaväleistä koulussa.

– Isossa osassa loma-anomuksia mainitaan sairastumisen pelko. Monessa on se, että perheessä tai läheisissä on riskiryhmää. Nämä perustelut menevät limittäin.

Toppila-Mörskyn mukaan lähtökohtaisesti kaikki loma-anomukset on hyväksytty.

– Jos perheessä on pelkoa, on vaikea pyytää tulemaan kouluun.

Kun lapsi jää kotiin, koulusta annetaan tehtävät kotiin vanhemmille ja vanhemmat huolehtivat, että ne tehdään.

Voit keskustella aiheesta 15.5. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Opetushallitus: Oppivelvollisuus ja poissaolot opetuksesta 14.5.2020 alkaen

Koulut alkavat viikon päästä – onko pakko mennä takaisin luokkahuoneeseen ja mistä syystä saa jäädä kotiin?

Paluu lähiopetukseen jakaa mielipiteet – naiset hiukan tyytyväisempia koulujen avaamiseen kuin miehet: "Jääkö opetus kakkoseksi?"

Moni maatalousyrittäjä pitää lapsensa pois koulusta koronan pelossa: "Jos tauti iskee kevättöiden aikaan, se on taloudellinen katastrofi"

Vuoden 2018 heinäkuussa tullut taksilain uudistus toi alalle ryminällä uusia yrittäjiä.

Lisäksi osa jo olemassa olleista taksiyrityksistä kasvatti huimasti auto- ja kuljettajamääriään. Yksi niistä oli vuonna 1997 perustettu taksiyritys Kajon, joka alkoi lisätä autoja ja kuskeja taksilain uudistuksen myötä koko Suomeen. Esimerkiksi Lappeenrantaan Kajon palkkasi 70 uutta kuskia vuonna 2018.

Espoolainen perheyritys ei kuitenkaan ehtinyt kauaa nauttia vapautuneesta taksiliikennöinnistä.

Kajon hakeutui konkurssiin 16. huhtikuuta. Työttömäksi jäi Suomessa 400 taksinkuljettajaa.

Kuljettaja: Yövuorot humalaisten kanssa olivatkin kivoja

Mennäänpä ajassa kaksi vuotta taaksepäin. Vuonna 2018 Kaisa Mäkinen näkee netissä ilmoituksen, että Kajon palkkaa kymmeniä uusia taksikuskeja Lappeenrantaan. Hän päätti laittaa yritykselle sähköpostia.

Sieltä vastattiinkin äkkiä. Mäkinen päätyi nopealla aikataululla Kajonin kurssille. Saman vuoden syyskuussa Mäkinen hyppäsi ensi kerran taksin rattiin. Työ oli mukavampaa kuin hän osasi odottaa.

– Nautin työstä yllättävän paljon. Ajattelin etukäteen, että yövuorot känniläisten kanssa eivät olisi kivoja, mutta yllättävän hauskoja nekin olivat. Minulle ei onneksi sattunut oksennustapauksia, kertoo Mäkinen.

Työura Kajonin taksikuskina jäi kuitenkin lyhyeksi.

Konkurssiuutinen tuli shokkina

Konkurssi oli Kaisa Mäkiselle yllätys.

– Se tuli shokkina. Vähän kuin puulla olisi päähän lyöty. Shokin jälkeen tuli iso harmitus, kun nautin työstäni tosi paljon.

Mäkisen työt loppuivat huhtikuussa kuin seinään konkurssiuutisen jälkeen.

– Kun diesel loppui autosta, ei ollut enää mitään millä ajaa, kuvailee Mäkinen.

Aluepäälliköiden työt jatkuivat hiukan pidempään.

Korona oli viimeinen niitti yrityksen arkkuun

Kajonin Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Juho Jäppinen saapuu viimeistä kertaa töihin Lappeenrannan satamaan toukokuun 11. päivä. Edellisenä perjantaina rahoitusyhtiöt hakivat viimeiset taksiautot yrityksen terminaalista.

– Ei konkurssi yllätyksenä tullut, kun tiesi missä mennään, Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Jäppinen toteaa.

Osasyynsä firman nurin menoon on Jäppisen mukaan koronassa, vaikka yrityksellä oli talousvaikeuksia ennestäänkin. Kajon haki yrityssaneerausta tämän vuoden tammikuussa kolmelle yhtiölleen.

– 80 prosenttia liikevaihdosta lähti koronan takia. Kyllä se oli se, mikä halvaannutti lopulta yhtiön toiminnan täysin, Jäppinen kertoo.

Yle ei tavoittanut Kajonin toimitusjohtaja Tapani Erosta kommentoimaan konkurssia.

Taksiala suuressa ahdingossa

Taksiliitto teki huhti-toukokuun vaihteessa jäsenkyselyn. Sen mukaan yli 70 prosenttia taksialan yrittäjistä kertoo, että liikevaihto on koronan takia pienentynyt yli 60 prosenttia.

36 prosenttia taksiyrityksistä ilmoittaa liikevaihdon vähentyneen yli 80 prosenttia.

Kyselyn mukaan joka kymmenes taksiyritys ilmoittaa lopettavansa tai suunnittelee lopettavansa.

– Surullista on, että puolet näistä yrittäjistä ilmoittaa jättäytyvänsä yhteiskunnan tukien varaan, kertoo toimitusjohtaja Timo Koskinen Taksiliitosta.

Koskinen kuvailee taksialan olevan suuremmassa ahdingossa kuin esimerkiksi paljon esillä olleen ravintola-alan. Hän kertoo, että Nordean pankkikorttien käyttötilastojen mukaan hotelliala on suurimmassa kriisissä, kulttuuriala toisena ja kolmantena julkinen liikenne ja taksiala. Neljäntenä tulee ravintola-ala.

– Vielä meidän alalla ei näy minkäänlaisia virkoamisen merkkejä toisin kuin esimerkiksi ravintoalalla, toteaa Koskinen.

Konkurssiuutinen oli helpotus

Kajonin Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Juho Jäppinen uskoo, että ilman koronaa yritys olisi edelleen pystyssä. Konkurssiuutinen oli aluepäällikölle lopulta helpotus.

– Helpotus siinä mielessä, että tuli päätös ja ratkaisu siihen, mitä tuleman pitää. Olisihan se aikamoista taistelemista ollut, mikäli päätöstä olisi pitempään viivytetty, aluepäällikkö Jäppinen kuvailee.

Kajonin 400 taksinkuljettajasta 70 työskenteli Etelä-Karjalassa ja suurin osa Lappeenrannassa.

– Harmittaa se, kuinka paljon ihmisiä jäi työttömäksi täällä Etelä-Karjalassa ja koko Suomessa, aluepäällikkö toteaa.

Taksien määrä lisääntyi huimasti, riittikö kaikille ajoja?

Pari vuotta sitten Juho Jäppinen luki paikallislehdestä, että Kajon aikoo lisätä Lappeenrantaan viitisenkymmentä taksia. Mies ei ollut silloin vielä Kajonilla töissä eikä uskonut, että ajoja riittäisi kaikille. Toisin kuitenkin kävi.

Nyt pari vuotta Kajonilla työskenneltyään Jäppinen kuvailee, millä homma saatiin kannattavaksi, vaikka taksimäärän lisäys olikin keskisuurelle kaupungille valtava.

– Syynä ajojen riittävyyteen oli se, että koko kakku jakautuu eri tavalla kuin aiemmin.

Jäppinen kertoo, että alueen suurin toimija Taksi Saimaa ajoi Kela-kyydit. Kajon sai hoidettavakseen suuren osan sote-kyydeistä. Aiemmin sote-kyydit olivat olleet pienten paikallisten taksiyritysten hallussa.

– Sitä kautta ajoa riitti kaikille. Tietyllä tapaa tuli vähemmän ajoja kaikille, mutta silti kaikilla oli tekemistä, kuvailee Jäppinen.

Entisen aluepäällikön mukaan ajoja riitti Kajonin takseille loppuun asti, kunnes korona pysäytti ne.

Myös entinen Kajonin kuski Kaisa Mäkinen yhtyy aluepäällikkön puheisiin. Hänelle ajoja riitti hyvin.

– Inva-autoja olisi voinut olla jopa muutama enemmänkin. Meillä oli niin paljon pyörätuolilla kulkevia vakioasiakkaita ja teimme sairaalasiirtoja. Joskus tuntui, että inva-autot loppuvat kesken, sanoo Mäkinen.

Kolmasosa taksimatkan hinnasta kuljettajalle

Suurin osa Kajonin kuskeista työskenteli yrityksen palkkalistoilla. Kuljettajien palkka oli provisiopohjainen.

– Karkeasti voi laskea niin, että kolmasosa asiakkaan maksamasta ajon hinnasta menee kuljettajalle, kertoo entinen aluepäällikkö Juho Jäppinen.

Kajon myös etsi franchising-kuskeja. Tällaisia yrittäjäpohjaisia kuskeja Etelä-Karjalassa oli kaksi.

Seura uutisoi vuoden 2018 lopulla Kajonin ansaintalupauksista yrittäjäksi ryhtyville. Silloin franchising-yrittäjille luvattiin jopa 10 000 euron suuruisia kuukausituloja. Jutussa kerrotaan lisäksi yrityksen epäselvyyksistä muun muassa koulu- ja vammaiskyydeissä.

Puolitoista vuotta taksialalla jätti innon alalle

Kajonin entinen kuski Kaisa Mäkinen kertoo, että taksityöstä jäi käteen hyvä fiilis ja mainiot työkaverit.

– Työkavereista suurimman osan kanssa jäämme varmasti kavereiksi, vaikka lähdemme eri suuntiin.

Mäkinen aikoo pitää tänä kesänä kesäloman, jota hänellä ei ole ollut liki kahteenkymmeneen vuoteen. Loman jälkeen hän alkaa miettiä, että mihin lähtisi töihin.

– Kyllä se kuljetusala edelleen houkuttelee tai sitten jos eläinten parista löytäisi sopivan työn. Epäilen kuitenkin, että jään kuljetusalalle, Mäkinen uskoo.

Hän nautti työssään eniten juuri asiakkaiden auttamisesta.

– Oli sellaisia asiakkaita, jotka eivät pysty kulkemaan ilman invataksin apua. Se oli kiva, kun pystyi parantamaan jonkun päivää. Nyt kun sitä ei saakaan enää tehdä, se on inhottavaa.

• Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla
• Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja ulkomailla

Kontulassa asuva Abdultawab Qaderzada mietti alussa, mikä todennäköisyys on sairastua koronaan.

– Tuli herätys, kun tartunta osui lähipiiriin: tämä on oikeasti vakava tauti. Äiti ja isä joutuivat koronatartunnan takia teho-osastolle. Sain koronan itsekin, mutta siitä on jo kuukausi aikaa.

Kontula on yksi niistä alueista Helsingissä, missä on paljon koronatartuntoja.

Postinumeroalueista eniten tartuntoja on juuri Kontula-Vesalan alueella, josta on raportoitu 202 tapausta 6. toukokuuta mennessä. Toisena on Etelä-Vuosaari, 116 tapausta, ja kolmantena Itäkeskus-Marjaniemen alue sekä Pihlajamäki, molemmissa 57 tartuntaa. Koko Helsingin alueella oli todettuja tartuntoja yhteensä 2 249 kappaletta 12. toukokuuta mennessä.

Lisää Qaderzadan ja Kontulan ostarilla haastateltujen ihmisten ajatuksia koronasta voit lukea hiukan alempaa.

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa sekä kultuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar toteavat, että on tärkeä seurata tartuntoja alueellisella tasolla, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta.

Esimerkiksi yksittäisen vanhusten hoivakodin tai seniorikeskuksen luvut voivat nostaa jonkin kaupunginosan tilannetta, vaikka muutoin alueella ei olisi paljon tartuntoja.

– Samoin juhlat, esimerkiksi häät tai syntymäpäivät, joihin on kokoontunut enemmän väkeä, ovat nostaneet yksittäisen alueen lukuja, Razmyar sanoo.

Itä-helsinkiläisten ajatuksia koronasta

Koronatapauksien määrä on painottunut Itä-Helsinkiin. Kysyimme Kontulan ostarilla ihmisten ajatuksia koronasta ja vaikutuksesta heidän elämäänsä.

Abdultawab Qaderzada, Kontula, Helsinki

Minusta tuntuu, että alussa tilannetta ei otettu vakavasti ja Suomessa reagoitiin aika myöhään. Kokonaisuutena kuitenkin aika hyvin hoidettu, olen aika tyytyväinen hallitukseen. Kaupungit voisivat kantaa enemmän vastuuta esimerkiksi ihmisten taloudellisista kärsimyksistä, kaikki ovat kuitenkin veronmaksajia.

Olen vähän huolestunut. Meillä on lama-aika, miten talous tästä nousee, ei ainakaan verotus laske.

Vanhemmat ihmiset voivat kärsiä tosi pahasti, nuoremmille ei tule juuri mitään. Isäni kuuluu riskiryhmään, hänellä on astma. Välillä mietimme oikeasti, toipuuko hän. Molemmat vanhempani ovat nyt paremmassa kunnossa.

Alkuun en puhunut sairastumisestani. Tuntui, että olen joku kriminaali, kun minulla on ollut korona. Ihmiset eivät osaa käsitellä, sairastuminen on osalle häpeän aihe. Minua se ei häiritse, olen kokenut koko elämäni syrjintää. Silti tuntuu väärältä, että pidetään rikollisena tai vääränlaisena, kun et voi asialle mitään.

Yi Leppäniemi, Vesala, Helsinki

Olen saanut tarpeeksi tietoa. Aiemmin olin kaksi päivää etätöissä, nyt olen kokonaan etänä ja samalla lasten kanssa kotona.

Hyvä, että koulut alkavat. Etäopetus on toiminut erittäin hyvin ja opettajat ovat valmistautuneet hyvin, mutta vanhemmille on tullut lisähommia, kun teemme läksyt yhdessä lasten kanssa.

Myös lasten harrastukset ovat jääneet, aiemmin niihin kului viisi päivää viikossa. Nyt on ollut enemmän aikaa, kun ei tarvitse kuskata lapsia harrastuksiin. En kuitenkaan toivo tästä pysyvää, sillä lapsille on tärkeä nähdä kavereita.

Toistaiseksi on ollut turvallista. Pelottavampaa on, kun osalla on maskit päässä. Toivottavasti olemme menossa parempaan suuntaan liikkumisen rajoittamisessa. Verot nousevat, siinä näkyy korona lähiaikoina.

Pirjo Rekorius, Kontula, Helsinki

Alueelliset erot ovat mahdollisia. Täällä Kontulassa kukaan ei ikinä matkusta minnekään, täällä asuu niin paljon köyhiä, ettei se ole mahdollista. Siellä missä asuu rikkaita ja matkustetaan paljon, niin on enemmän koronaakin. Omaan arkeen korona ei ole vaikuttanut, täällä on kaikki palvelut lähellä, ei tarvitse kauemmaksi lähteä.

En ole sairastunut. Pojan perhe asuu lähellä, ja minusta tuli marraskuussa mummi. Minulla on paljon tekemisistä, ja kerran päivässä lähden kävelemään. Kaupassa on käytävä joka toinen tai kolmas päivä, muuten homehtuu kotiin ja loppuu koko kävelykyky.

Täytin hiljattain 70. Seuraan kaikki hallituksen lähetykset ja uutiset, on riittävästi ohjeistettu.

Otto Ihalainen, Mellunmäki, Helsinki

On annettu riittävästi ohjeistusta, mutta yli 70-vuotiaiden ohjeita voisi selventää. Itse olen ulkoillut päivittäin, mutta olen varovainen, vaikka olen vasta 69.

Kun katsot täällä ympärillesi, niin täällä on näitä porukoita, eivätkä he ole aina muistaneet laskea, onko heitä kymmenen vai enemmän. Se on välinpitämättömyyttä. Täällä meillä päin Itäkeskuksessa ja Kontulassa elämäntapa on tällaista vapaampaa ja värikkäämpää kuin muualla, esimerkiksi tyttäreni luona Matinkylässä. Siellä on ihan erilaista. Viihdyn itse täällä Itä-Helsingissä, karuudestaan huolimatta omailmeinen paikka.

Jollain tavalla korona huolestuttaa, minulla on aikuisiän diabetes ja ylipainoa. Tämä voisi olla viimeinen kevät minullekin, mutta toivon, ettei ole. Nyt huolestuttaa enemmän, kun minulla on lastenlapsia ja Amerikasta kantautuu, että voi tarttua lapsiinkin koronaan yhdistettävä tauti. Omat vanhempani ja vaimoni ovat kuolleet, joten ei ole sellaisia vanhempia sukulaisia, joista olisin huolestunut.

Uskon, että taloudelliset seuraukset näkyvät pitkään, ne eivät ratkea nopeasti. Voi olla, että tämä on pahempi kuin 90-luvun lama, tällä on maailmanlaajuinen vaikutus.

Milena Ollinkangas, Kontula, Helsinki

En ole saanut kovin paljon tietoa, minulla ei ole töitä tai tietokonetta, enkä käy koulua. En seuraa uutisia, sillä ei kiinnosta. Omassa elämässä on ihan tarpeeksi ongelmia. Lisäksi puhelimessani ei ole nettiä.

Korona ei huolestuta, eikä oma arkeni ole muuttunut. Soitan, piirrän, maalaan ja kirjoitan. Kenelläkään kaverilla ei ole ollut koronaa.

Somalinkielisten osuus tasoittunut

Apulaispormestarit Razmyar ja Vesikansa painottavat, ettei ketään saa syyllistää, eikä vähemmistöjä leimata. Tartuntoja on tullut työpaikoilta ja suurista tilaisuuksista, esimerkiksi juhlista myös kantasuomalaisille.

Helsingin kaupunki tiedotti huhtikuun puolivälissä, että somalinkielisten keskuudessa tartuntojen määrä on suurempi kuin muilla helsinkiläisillä. Tällä hetkellä somalinkielisten osuus tartunnansaaneissa on tasoittunut

Apulaispormestareiden mukaan yhteistyöllä somalijärjestöjen ja -yhteisöjen sekä somalitaustaistaisten lääkäreiden ja hoitajien kanssa on ollut suuri merkitys. Myös monikielisten palvelujen määrää ja tiedottamista on lisätty.

Helsinki jatkaa seurantaa ja pohtii joukkoliikennevuorojen lisäämistä

Apulaispormestareiden Vesikansan ja Razmyarin mielestä kaupungin on seurattava, miten esimerkiksi koulujen, liikuntapaikkojen ja kirjastojen avaaminen vaikuttaa tartuntoihin. He pitävät Suomen ja Helsingin tilannetta kuitenkin varsin maltillisena, vaikka pääkaupungissa ovatkin maan korkeimmat COVID-19-taudin sairastumis- ja kuolinluvut.

Molemmat apulaispormestarit kertovat kaupungin seuraavan koronatilannetta ja keräävän tietoa. Esimerkiksi tartuntojen jäljittämisessä on nyt 130 työntekijää, kun yksikkössä oli ennen korona-aikaa vain seitsemän työntekijää. Kaupungin muita toimenpiteitä tehdään tilanteiden ja tarpeiden mukaan.

– Uutta tietoa tulee koko ajan. Esimerkiksi nyt jo tiedetään, että miehet ovat tilastojen mukaan sairastuneet naisia useammin vakavammin ja tarvinneet naisia enemmän tehohoitoa, Vesikansa sanoo.

– Tärkeintä on, että torjumme työttömyyttä ja ihmisten eriarvoistumista. Tässä toiminnassa hallituksella ja kaupungilla on iso merkitys, Razmyar sanoo.

Muita keinoja ovat esimerkiksi joukkoliikenteen väljyyden pohtiminen, tarvitaanko mahdollisesti lisävuoroja, kun yhteiskunta avautuu ja koululaiset aloittavat koulumatkansa. Vastaavasti karanteeniin joutuville tai sairastuneille yksinhuoltajielle järjestetään tukea lastenhoitoon.

Vesikansan mukaan kaupungin on seurattava ja myös reagoitava, jos ilmenee, että sosioekonomisilla taustoilla on merkitystä. Kaupungilla on mahdollisuus tarjota väliaikaisia asuntoja, esimerkiksi karanteeniin joutuville asunnottomille voidaan avata uusi asumispalveluyksikkö koronaeristyksen takaamiseksi. Yksittäisissä kriisiasunnoissa Helsinki käyttää palveluntarjoajana Luonaa.

Myönteisenä asiana Vesikansa pitää sosiaali- ja terveyspuolen digitaalisten palveluiden yleistymistä. Terveydenhuollossa käytetään yhä enemmän verkkopalveluja ja esimerkiksi ikäihmiset ovat löytäneet kaupungin ylläpitämiä harrastusryhmiä ja kultuuripalveluita verkon kautta aiempaa enemmän.

Lue myös:

Entä jos tartunnat lähtevät leviämään nopeasti? Yle selvitti, miten Suomi voi uudelleen kiristää rajoituksia

Kouluterveydenhuollon merkitys korostuu koronakevään jälkeen, palveluiden määrä on paikoin romahtanut – Helsingissä palveluita saatavilla kesäkuussakin

Koronavirus ei poltakaan hoitohenkilökunnan kesälomia – pandemiaan varautuminen leikkaa HUSin vapaita kuitenkin noin viikon

Pääkaupungissa eniten koronatartuntoja Itä-Helsingin alueella – suurin osa helsinkiläisistä on parantunut ja vähemmistöjen tilanne on tasoittunut

Lappeenrantalaisen Lauritsalan koulun 9E-luokan oli tarkoitus mennä kevään viimeisellä kouluviikolla luokkaretkelle Holiday Club Saimaa -kylpylään.

Rahaa yhden yön kylpyläreissuun oli kerätty seitsemänneltä luokalta alkaen.

Oppilaat keräsivät varoja osallistumalla koulun perinteisiin syysmarkkinoihin sekä pitämällä kahviota koulussa. Lisäksi luokka järjesti alakoululaisille viime vuonna vappudiskon sekä myi keksejä.

– Oppilaat keräsivät innokkaasti rahaa, kertoo luokanohjaaja Aino Voutilainen.

Sitten tuli koronavirus ja kylpyläsuunnitelmat piti perua. Luokkaretkeä ei järjestetä nyt ollenkaan. Peruuntuminen harmittaa 9E-luokalla olevaa Hanna Helve Oliveiraa vain hieman.

– Se oli vain retki, joten ei se ole niin vakavaa. Tunnen ihmisiä, jotka olivat menossa ulkomaille ja keränneet paljon rahaa. Heille on ikävämpi juttu, kun reissu ei toteudu, Helve Oliveira sanoo.

Aino Voutilainen on ollut ryhmän luokanohjaaja koko yläkoulun ajan. Häntä tilanne tuntuu harmittavan Helve Oliveiraa enemmän.

– Harmittaa nuorten puolesta, sillä peruskoulun päättyminen on heille iso etappi. Nyt he eivät pääse lopettamaan sitä yhdessä, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen mukaan Lauritsalan koulun yhdeksännet luokat keräsivät kukin 1000–2000 euroa luokkaretkirahaa. Koska kaikkien luokkien retkisuunnitelmat peruuntuivat, alettiin rahoille miettiä muuta käyttöä.

Suunnitelmana on nyt hankkia rahoilla lahjakortteja paikallisiin yrityksiin. Oppilailta kysytään ensin, minkä yritysten lahjakortteja he haluaisivat. Yrityksistä valitaan suosituimmat, ja jokainen oppilas saa yhden lahjakortin valitsemaansa yritykseen.

– Yritämme samalla tukea paikallisia yrityksiä. Mietimme yrityksiä torstaina, kun näemme oppilaat, Voutilainen sanoo.

9.-luokkalaisesta Hanna Helve Oliveirasta lahjakortti on kiva, mutta hänen mielestään rahan jakaminen suoraan oppilaille olisi ollut helpompaa.

– Olisi enemmän valinnanvaraa. Rahan saisi käyttää mihin haluaa.

Rahan lahjoittaminen hyväntekeväisyyteenkin olisi ollut Helve Oliveirasta sopiva vaihtoehto.

Luokkaretkirahoja voi käyttää monin eri tavoin

Samanlaisessa tilanteessa ovat peruskoulun yhdeksännet luokat ympäri Suomen.

Luokkaretkiä on jouduttu perumaan koronaviruspandempian aiheuttamien rajoitusten takia. Rajoitukset ovat estäneet matkustamisen ulkomaille tänä keväänä.

Kotimaassa perinteiset luokkaretkikohteet kuten huvipuistot ovat kiinni eikä leirikouluja ole voitu toteuttaa.

Luokissa on pohdittu, mitä tehdä työllä ja vaivalla kerätyille luokkaretkirahoille nyt.

Opetushallitus suositteli aiemmin keväällä, että luokat voivat tehdä esimerkiksi pienimuotoisia luokkaretkiä ja leirikouluja hygieniaohjeita noudattaen. Rahaa on voinut käyttää myös johonkin mukavaan etänä tapahtuvaan toimintaan jo kevätlukukauden aikana.

Jos luokka tai ryhmä on olemassa vielä kesän jälkeen, voidaan suunniteltu leirikoulu tai retki siirtää seuraavalle lukuvuodelle.

Peruskoulunsa päättävät eivät kuitenkaan ole rahoja yhdessä käyttämässä kevätlukukauden jälkeen. Tällöin luokka voi palauttaa rahat oppilaiden perheille.

Opetushallitus suosittaa, että kaikille huoltajille palautetaan oppilasta kohti laskettu tasasuuruinen summa.

Luokkaretkirahat voivat kuitenkin vaikuttaa perustoimeentulotuen määrään, jos oppilaan perhe sellaista saa.

Jaettava raha voi vaikuttaa toimeentulotukeen

Kelan etuuspäällikön Marja-Leena Valkosen mukaan toimeentulotuessa otetaan lähtökohtaisesti huomioon kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot.

– Sillä ei ole merkitystä, mistä tulo on saatu, Valkonen viestittää sähköpostitse.

Toimeentulotukilain mukaan tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Perheen kohdalla luokkaretkirahan palauttaminen ei vaikuta toimeentulotukeen, jos summa on enintään sata euroa.

– Jos palautuksen määrä on yli sata euroa, se huomioidaan lähtökohtaisesti tulona eli se vähentää toimeentulotuen määrää, Valkonen kertoo.

Myös yksinhuoltajalla euromäärä on sata euroa.

Rahat voi panna myös hyväntekeväisyyteen

Yksi vaihtoehto on myös lahjoittaa luokkaretkirahat hyväntekeväisyyteen.

Kymen Sanomat kertoi kotkalaisen Karhuvuoren koulun 9.-luokkalaisista, jotka lahjoittivat 2000 euroa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen tuki -yhdistykselle.

Myös verottaja on antanut luokkaretkirahojen käyttöä koskevia ohjeita koronakeväänä.

Rahat voi palauttaa verovapaasti

Verohallinnon mukaan rahat tulee ensisijaisesti käyttää koko luokan hyväksi esimerkiksi järjestämällä leirikoulu tai luokkaretki myöhemmin tai jollain muulla tavalla.

Jos luokka ei esimerkiksi jatka yhdessä enää ensi syksynä eikä yhteistä korvaavaa tapahtumaa ehditä enää järjestää ennen kevätlukukauden päättymistä, rahat voi palauttaa ilman, että perheiden tulisi maksaa niistä veroa.

Luokkaretkirahat voidaan palauttaa oppilaille ja heidän perheilleen verovapaasti muissakin yllättävissä poikkeustilanteissa.

– Esimerkiksi silloin, jos luokkaretkikohteeksi ajateltu paikka menee yllättäen konkurssiin, havainnollistaa ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta.

Entäpä jos poikkeuksellista syytä retken perumiseen ei olekaan vaan luokka päättää muuten vain perua retken ja palauttaa rahat?

Ylitarkastaja Minna Palomäki ei usko, että tällaisia tilanteita syntyy.

– Luokat eivät kevein perustein päätä, että retkelle ei lähdetäkään. En usko, että tämä on käytännössä mikään ongelma.

Jos luokkaretki kuitenkin päätettäisiin jättää toteuttamatta ilman perustetta, ovat työllä hankitut rahat saajilleen veronalaista tuloa. Se on ilmoitettava verotuksessa. Työtä on esimerkiksi keksien myynti.

Lapsilla ja nuorilla on harvoin muita tuloja, joten käytännössä verotettavaa tuloa tuskin jää.

Palomäen mukaan kulunut kevät on ollut verottajankin näkökulmasta poikkeuksellinen. Luokkaretkirahojen palauttamiseen liittyviä asioita ei ole Verohallinnossa jouduttu miettimään ennen korona-aikaa.

Luokkaretkirahaa keräävät käytännössä oppilaat ja heidän huoltajansa. Yleensä rahan kerääminen on käytännössä verovapaata.

Kerätystä rahasta ei tarvitse maksaa veroa silloin, kun rahat käytetään koko oppilasryhmän hyväksi ja keräystoiminta on pienimuotoista. Rahoista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, jos summa jää alle 10 000 euron.

Yleensä kerätyt summat jäävät alle tuon summan.

Tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta voi lukea täältä

Koronapandemia on ajanut Yhdysvaltain viisimiljoonaisen alkuperäisväestön ahtaalle.

Indian Health Servicen järjestöiltä keräämän tiedon mukaan tartuntoja oli maanantaihin mennessä tiedossa liki 5 800. Tuokin luku on pahasti alakanttiin, koska järjestöjen raportointi perustuu vapaaehtoisuuteen.

Lisäksi yli puolet osavaltioista ei erittele alkuperäiskansojen tartuntoja virallisissa tilastoissa.

Arizonassa on selvitetty etnistä taustaa noin puolessa kuolintapauksista. Selvitetyistä tapauksista 16 prosenttia oli navajo-intiaaneja, vaikka heidän osuutensa on osavaltion väestöstä alle kuusi prosenttia.

Harvard Gazetten mukaan kaikkiaan kolmen osavaltion alueelle sijaitsevassa navajo-reservaatissa on väkilukuun suhteutettuna kolmanneksi suurin koronaesiintyvyys New Jerseyn ja New Yorkin jälkeen.

Huono-osaisuus lisää riskjä

Tilanteen taustalla on monta selittävää tekijää.

Alkuperäiskansoilla on korkeampi riski saada koronan vakava muoto, koska heillä on enemmän vakavia perussairauksia, kuten diabetesta ja sydänsairauksia.

Myös terveydenhuoltoresursseja kohdistetaan epätasaisesti. Amerikkalaisen CNN:n mukaan liitovaltio käyttää esimerkiksi Medicare-ohjelman kautta rahaa lähes 13 000 dollaria vakuutettua kohden. Medicare on yli 65-vuotiaille sekä vammaisille tarkoitettu julkinen terveysvakuutusohjelma. Alkuperäiskansan edustajien terveyteen liittovaltio satsaa vain runsaat 2 800 dollaria.

Myös asumisolot vaikuttavat. Reservaateissa asumistiheys on usein keskimääräistä suurempi ja asuntojen taso heikompi. Jopa 40 prosentista esimerkiksi navajoiden kodeista puuttuu puhdas juokseva vesi. Tämä ongelma koskee laajemminkin pienituloisia amerikkalaisia, lähes kaksi miljoonaa amerikkalaista elää ilman juoksevaa vettä.

Ilman juoksevaa puhdasta vettä on hankala huolehtia käsihygienista.

Reservaateissa on käytössä samoja koronapandemian rajoitustoimia kuin muuallakin: määräyksiä pysyä kotona, ulkonaliikkumiskieltoja, alueellisia liikkumisrajoituksia ja valistuskampanjoita.

Mistä rahaa palveluihin?

Koronavirus aiheuttaa myös taloudellisia ongelmia. Jo ilman pandemiaakin alkuperäiskansan edustajilla oli lähes kolmanneksen pienempi tulotaso kuin valtaväestöllä.

Reservaatit eivät saa asukkailtaan riittävästi verotuloja palveluiden tuottamiseen, ja lisätuloa on hankittu monenlaisista matkailuhankkeista, muun muassa kasinoista.

Nyt ne on suljettu pandemian takia.

Amerikan intiaanien talouden kehitystä tutkiva professori Joseph Kalt Harvard Kennedy Schoolista arvioi Harvard Gazettelle, että talousvaikutukset voivat olla tuhoisia.

– Yksikään intiaanikasino ei ole nyt auki, yritykset ovat suljettuina. Alkuperäiskansan heimojen veropohja on käytännössä nollassa, eikä heimohallinnoilla ole rahaa terveysklinikoihin tai lastensuojelupalveluihin.

Talousvaikeudet säteilevät laajemminkin, koska esimerkiksi intiaanikasinot työllistivät 1,1 miljoonaa ihmistä ennen pandemiaa ja työpaikoista 915 000 oli valtaväestön edustajilla.

Viime vuonna kasinot tuottivat verotuloja 17,7 miljardia dollaria liittovaltiolle, osavaltioille ja paikallishallinnolle. 574 intiaaniheimosta yli 40 prosentilla on kasinotoimintaa.

Koronaviruksen hoitoon ja talouselvytykseen varatusta liittovaltion kahden tuhannen miljardin dollarin paketista heimoille on luvattu kahdeksan miljardin dollarin tuki terveyskriisin hoitoon.

Viime viikolla toistakymmentä heimoa eri puolilla Yhdysvaltoja kuitenkin ilmoitti haastavansa liittovaltion oikeuteen, koska tuosta kahdeksan miljardin dollarin potista ei ole vielä maksettu mitään.

Kunniavelka 1800-luvulta tuli maksuun

Nettikeräyksellä on saatu kasaan jo 3,6 miljoonaa dollaria hopi- ja navajo-intiaanien auttamiseksi. Lahjoittajien joukossa on tuhansia irlantilaisia lahjoittajia.

Irlantilaisten auttamisinnon syy on yllättävä: lahjoittajat halusivat korvata palveluksen, jonka intiaanit tekivät Irlannin suuren nälänhädän aikaan 1840-luvulla. Choctaw-heimo lähetti vuonna 1847 rahaa Irlantiin auttaakseen nälänhädän runtelemia perheitä.

Voit keskustella aiheesta jutun perässä torstaihin klo 23:een saakka.

Lue uusimmat tiedot koronapandemiasta tästä

Puolustusvoimien vuoden suurin ilmatorjuntaharjoitus Kokkolan Vattajalla viedään nyt läpi huomattavasti suppeammalla ohjelmalla kuin normaalisti.

Keskiviikkona alkaneisiin kovapanosammuntoihin osallistuu Lohtajalla Vattajan harjoitusalueella nyt koronaepidemiasta johtuen vain 300 varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa, kun normaalisti harjoitukseen osallistuu enimmillään 1 500 sotilasta. Reserviläisiä ei tänä keväänä harjoituksessa ole.

Leirillä voidaan kuitenkin suorittaa tärkeimmät ohjus- ja laivatykistöammunnat. Ampumavaihe pystytään viemään läpi miltei samaan tapaan kuin aiempinakin vuosina. Sen sijaan noin viikon kestävä taisteluharjoitusvaihe on pyyhitty ohjelmasta pois.

– Tämä tekee tietenkin jonkinlaisen loven aiemmin asetettuihin tavoitteisiin, riippuu hieman joukosta. Maavoimien joukot esimerkiksi voivat paikata osin omilla harjoituksillaan paikata niitä tavoitteita, joita ei tämän harjoituksen osalta pystytä saavuttamaan. Sen tarkemmin en voi asiaan mennä, kertoo harjoituksen esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Kai Naumanen.

Lauantaihin saakka kestävään harjoitukseen osallistuu maa-, meri- ja ilmavoimien joukkoja.

Koronaviruksen takia leirillä on ryhdytty moniin varotoimiin. Suurin varotoimi on se, että leirille osallistuu vain hyvin vähän joukkoja ja muutenkin henkilökontaktien määrä on rajattu mahdollisimman pieneksi. Varusmiehistä ja henkilökunnasta on muodostettu erilaisia osastoja, jotka eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.

Lakritsia, lennokkihuoltoa, lohjenneita hampaita – mitä kaikkea tapahtuu ilmatorjuntaharjoituksen kulisseissa?

Hallitus sopi uudesta yritystuesta – katso tiedotustilaisuus suorana

Hallitus sopi eilisiltana uudesta yritystuesta, jolla on tarkoitus tasata pienten ja keskisuurten yritysten koronatappioita. Hallitus keskusteli eilen myös ravitsemusliikkeiden sääntelystä niiden avautuessa kuun vaihteessa. Ravintola-asioissa ei vielä tullut valmista, ja valmistelua jatketaan tartuntatautilain pohjalta ensi tiistaina. Tiedotustilaisuus yritystuesta pidetään aamulla kello 9.00 alkaen. Se on nähtävissä suorana TV1:ssä ja Areenassa.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallituksen yritystuki-info klo 9.00 – ravintoloista ei vielä päätöstä, WHO: virus ei ehkä katoa mihinkään, Trump haluaa lapset kouluun

Takaisin kouluun – miten herääminen onnistuu yhdeksän etäviikon jälkeen?

Etäkoulu on muuttanut opiskelun tapaa ja rutiineja. Perheen nuoren nukkumaanmeno- tai heräämisaikojen peräänkatsominen on voinut olla ylivoimainen tehtävä monelle vanhemmalle.

– Luulen, että monessa perheessä taistellaan sen kanssa, että nuoren unirytmi on kääntynyt ihan ympäri, arvioi unitutkija.

Keräämme jutussa lukijoiden kokemuksia siitä, miten etäkoulu on vaikuttanut nuoren vuorokausirytmiin.

Laivaliikenne alkaa Ruotsin ja Suomen välillä – lomamatkustusta ei vielä sallita

Matkustus Viron ja Suomen sekä Ruotsin ja Suomen välillä helpottuu tästä päivästä lähtien. Molemmista naapurimaista pääsee laivoilla jälleen Suomeen, kun työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne maiden välillä sallitaan. Moni ruotsinsuomalainen odottaa mahdollisuutta päästä käymään Suomessa.

Hoitovelka kasvaa myös hammashoidossa – "Suu on sosioekonomisen tilanteen peili"

Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan päivitettyä ohjetta, jonka mukaan hammashoidon patoutumaa pitäisi pienentää ainakin niillä alueilla, joilla koronatilanne on rauhallinen. Resurssit ja aiempi jonotilanne ratkaisevat pitkälti sen, kasvavatko erot hammasterveydessä hoitovelan vuoksi. Ihmisten hampaiden kunnossa on jo lähtöjään eroja alueiden välillä.

Taivaalta tulee sadetta, räntää ja lunta

Aamu on aurinkoinen, mutta päivällä pilvisyys lisääntyy ja sade- tai räntäkuuroja muodostuu maan etelä- ja keskiosiin sisämaapainotteisesti. Pohjois-Lappiin leviää idästä lumipyry, ja lunta voi kertyä yli 10 senttiä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Mitäköhän tästäkin tulee?

Muistan ajatelleeni niin, kun koulut suljettiin ja lapset siirtyivät etäkouluun.

Nyt kun koulut on taas avattu, täytyy sanoa: Kiitos opettajat!

Meillä yksi alakoululainen aloitti joka päivä etäkoulun kello yhdeksältä.

Luokka kokoontui yhteiseen videopuheluun, jossa keskusteltiin sekä jaettiin ja tehtiin tehtäviä.

Videopuhelun jälkeen sai puurtaa koulutöitä omaan tahtiin.

Välillä lapsi tuli näyttämään, mitä oli tehnyt.

“Tarvitsetko apua”, kysymykseen vastaus oli yleensä ei.

Ja viesti isälle oli, että nyt teen tehtäviä, ei tarvitse tulla häiritsemään. (Toki välillä omat työni keskeytyivät kysymykseen, saako syödä välipalaa, vaikka moneen kertaan painotin, että nyt ei saa häiritä, teen videopuhelulla haastattelua televisioon.)

Minut etäopiskelu hämmästytti monipuolisuudellaan.

Joitain tehtäviä tehtiin kaverien kanssa yhdessä kännykän kautta keskustellen, osaan keskityttiin hiljaisuudessa.

Esimerkiksi matikantehtävät laskettiin yksin hääräten, mutta moni muu tunti oli kekseliäisyydessään hieno.

Kuvaamataidontunnilla osallistuttiin taide-meemi-haasteeseen. Oppilaat siis etsivät netistä jonkun klassikkotaideteoksen, jonka he toistivat itse valokuvaksi.

Äidinkielentunnilla pidettiin päiväkirjaa ja näyteltiin, tai siis esitettiin näytelmää videopuhelun välityksellä.

Iltapäivisin opettaja kokosi lapset videopuheluun ja luki heille ääneen.

Opettajan läsnäolo etänä toi turvallisuutta, jämäkkyyttä ja jatkuvuutta.

Vanhemman näkökulmasta luokkahenki oli etänä tiivis.

Opettajat sovelsivat käsissä olevia välineitä ja mahdollisuuksia. Liikuntatunnit kännykän urheilua mittaavilla sovelluksilla tai luonnosta kukkien kuvia keräten, yhteiskuntaopintunnit viemärin hajulukkoja siivoten tai pitkät kirjoitustehtävät olivat sekä mielekästä että opettavaista.

Oliko opettajilla jokin salainen tietokanta, jossa he jakoivat ideoita?

Miten he tämän tekivät?

Soitin opettajalle ja kysyin.

“Jokainen opettaja joutuu aika paljon itse miettimään asioita. On joutunut jäsentämään elämää, opetusta ja oppimista uudella tavalla”, opettaja totesi.

Eli yleisiä ohjeita ei ollut.

Opettaja sanoi itse olevansa vanhanaikainen kynä ja paperi -mies, joka joutui opettelemaan uutta. Koska tehtäviä ei voinut korjata tai oppilaita ohjata heti, työpäivät venyivät pitkälle iltaan.

Varsinkin alussa opettaja joutui miettimään, paljonko lapsia voi raskauttaa koulutehtävillä, jos kaikkialla on paniikkimielialaa ja vessapaperin hamstrausta. Ajan edetessä tehtäviä saattoi antaa huolettomasti.

Opettajan mukaan uusi tilanne haastoi lapset ottamaan itse enemmän vastuuta. Isommille alakoululaisille, 4-6-luokkalaisille tämä toimi.

“Näen tämän keljuna sellaisille oppilaille, jotka eivät saa kotoa tukea. Heillä on sellainen olo, että he eivät saa kosketusta, läheiseksi muodostuneen ihmisen läsnäoloa. Siksi mekin pidämme kaksi kertaa päivässä tapaamisen. Tiedän paljon kouluja, jossa sitä ei tehdä”, opettaja totesi viime viikolla.

Toki etäopetuksessa oli myös ongelmia. Näyttäisi siltä, että opetuksen laatu riippui paljon koulusta ja opettajista. Lapset olivat epätasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi laitteiden ja välineiden suhteen, erityisoppilaiden tarpeista puhumattakaan.

Moni syrjäytynyt lapsi kärsi.

Toiset opet hoitivat minimin, toiset tekivät kunnianhimoisemmin – näin taitaa olla kaikilla työpaikoilla.

Muutama tuttu vanhempi valitteli sitä, että opettaja jakoi pari kertaa viikossa tehtävät, ja sen jälkeen lapsi oli omillaan.

Mutta yleinen kuva on, että etäopetus sujui hyvin. Etäkoulun toimivuus yllätti sekä koulut että vanhemmat.

Seuraava iso askel on saada etäkoulukevään opit talteen ja jakoon.

Toivottavasti parhaat käytännöt säilyvät.

Ai niin, entä itse oppilaat? Miten etäkoulu on lapsilla sujunut?

Lapselta kun kysyy, vastaus on tavallinen.

“Ihan ok.”

Muutaman jatkokysymyksen jälkeen lapsi kertoo, että aluksi etäkoulu oli hankalaa, mutta sitten se toimi. Parasta oli, että kaikki tehtävät sai tehdä omaa tahtia. Huonointa se, ettei nähnyt kavereita.

Kouluun paluussa tylsintä on ollut se, että pitää herätä hieman etäkoulua aiemmin.

Mutta silti lähiopetuksen alkaminen on lapsen sanoin: “fresh!”

Heikki Valkama

Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja Ylen uutisten taloustoimituksessa. Hän vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuusmikrotoimitusta.

Aiheesta voi keskustella 15.5. klo 23.00 asti.

Peruskoulujen lähiopetus alkaa torstaina. Etäkoulu on muuttanut opiskelun tapaa ja rutiineja. Osalla oppilaista tämä on muuttanut myös vuorokausirytmiä.

Vanhemmilta on vaadittu poikkeusaikana paljon. Perheen nuoren nukkumaanmeno- tai heräämisaikojen peräänkatsominen on voinut olla ylivoimainen tehtävä.

– Luulen, että monessa perheessä taistellaan sen kanssa, että nuoren unirytmi on kääntynyt ihan ympäri. Vanhemmilla ei aina ole voimia taistella sitä vastaan, kun omatkin työt pitää tehdä, sanoo unitutkija Anu-Katriina Pesonen.

Kouluissa etäpoissaolot eivät välttämättä näy

Etäopetuksen aikaan läsnäolo normaaliin koulupäivään verrattuna on ollut erilaista, joten on vaikea sanoa onko etäopetuksen aikana esimerkiksi oppilaiden poissaolot lisääntyneet. Myös koulujen käytännöt vaihtelevat.

– Meillä on striimattuja tunteja, joissa kaikki ovat läsnä ja välillä tehdään itsenäisesti tehtäviä. Sillä tavalla perinteisen poissaolot on vähän hankalampi kysymys sinällään. Minun tietojeni mukaan kaikkia oppilaita on tavoitettu, sanoo perusopetusjohtaja Outi Salo Helsingin yläkoulujen tilanteesta.

Poikkeusoloissa unirytmien siirtymistä on kouluissa myös pyritty ennakoimaan. Läsnäoloa vaativat tunnit on aloitettu esimerkiksi Helsingin peruskouluissa kello yhdeksältä tai kello kymmeneltä.

– Opettajat ovat varmaan arvioineet tämän rytmityksen ja kelonajat koska otetaan yhteyttä. Yhdeksältä ja kymmeneltä varsinkin on kontaktoitu oppilaisiin. On ollut tilanteita, joissa oppilaita on herätelty tunneille, mutta näin varmaan voi tapahtua normaalissakin arjessa, Salo kertoo.

Yökukkuminen näkyy keskustelukanavilla

Nuorten auttavissa viestikanavissa kuten Sekasin-chatissa ja Sekasin Discordissa yhteydenotot ovat lisääntyneet poikkeusolojen aikana. Sekasin Discordissa, joka on auki ympäri vuorokauden, myös yöajan aktiivisuus on lisääntynyt arviolta jopa 30 prosenttia. Tämä viittaisi siihen, että nuoret valvovat tavallista enemmän, kertoo viestipalvelun työntekijä Luukas Valkonen.

– Nyt korona-aikaan ollut yölläkin aktiivista. Yhteydenottoja viesteinä ja puheluina on tullut enemmänkuin ennen. Joku on saattanut kertoa, että menee vasta koulun jälkeen nukkumaan ja on ollut koko yön hereillä, Valkonen toteaa.

Myös kriisipuhelimiin tulee soittoja nuorilta enemmän kuin normaaliaikaan. Nuoret eivät välttämättä koe huolenaiheekseen vuoroakausirytmiään, mutta tuovat poikkeusaikanaa esille asioita, jotka valvottavat heitä.

– He puhuvat enemmän unettomuudesta ja peloista ja ahdistuneisuudesta. Ja miten se ahdistuneisuus lisääntyy, kun ei pysty näkemään kavereita. Nuoret kokee olevansa aikalailla jumissa siellä kodissa, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Mieli Suomen Mielenterveys ry:stä.

Unirytmi muuttuu lähes kaikilla nuorilla

Lähes kaikilla nuorilla vuorokausirytmi myöhentyy lapsuusiän jälkeen, noin 1–2 tunnilla eteenpäin. Tytöillä tämä tapahtuu hieman aiemmin kuin pojilla. Tutkijat uskovat myöhentymisen johtuvan hormonaalisista muutoksista ja aivojen kehityksestä.

Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmä selvitti helsinkiläisnuorten unta ja vuorokausirytmiä. Tutkimuksen tulos oli, että jopa puolet nuorista kamppailee unirytminsa kanssa.

– Jo nyt 30–50 prosenttia nuorista taistelee ilmankin tätä poikkeustilaa vuorokausirytminsä kanssa. Heistä suurella osalla on poissaoloja ja se on yksi syrjäytymiskehityksen riski. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon etäkouluvaiheen jälkeen on nuoria, jotka eivät pysty palautumaan tähän koulurytmiin, pohtii Pesonen.

Haitta on siinä, että muu maailma elää toista aikaa

Unirytmin myöhentymisestä on haittaa silloin, jos koko muu maailma elää toista aikaa. Väärään aikaan nukkuminen ei välttämättä häiritse kuitenkaan unen laatua.

– Yleensä nuoret nukkuu hyvin. Unen määrässä tai laadussa ei ole mitään vikaa. Jos ei ole päiväaikaisia velvotteita, niin ei siitä mitään erityistä seuraa. Mutta vaatii melkoista itsekuria saada tehtyä koulutehtäviä illalla, jos herää vasta iltapäivällä, Pesonen arvioi.

Jos nuoren vuorokausirytmi on heilahtanut päälaelleen, voi unirytmin palauttaminen voi kestää viikkoja.

–Ihan väärinpäin kääntyneen unirytmin kääntäminen pitäisi tapahtu vaiheittain. Siihen menee usein viikkoja, vähän niinkuin kesälomankin jälkeen. Jos siirtyminen pitää tehdä nopeasti, se tietää oppilaille kylmää kyytiä. Varmasti on muutaman viikon ajan todella väsynyt olo, kuvailee Pesonen.

Syvästä unesta herääminen ei onnistu helposti

Heräämisen vaikeus johtuu unen jaksollisuudesta. Usein aamuyöllä nukantaneella ihmisellä uni on syvimmillään tuntia nukahtamisen jälkeen.

– Jos nukahtaminen on tapahtunut aamuyön tunneilla, niin todennäköisesti se kouluunlähtö tulee tapahtumaan syvän unen vaiheessa. Silloin on todella hankala nousta ylös ja voi olla todella huonovointinen olo aamulla.

Toisilta vuorokausirytmin siirtäminen onnistuu helpommin

Toisilta vuorokausirytmin siirtäminen takaisin taakepäin onnistuu helpommin kuin toisilta. Kaikki riippuu motivaatiotekijöistä.

– Niillä, ketkä motivoituvat menemään kouluun ja palautumaan, heille se on helpompaa. Sitten niitä nuoria, joilla on ihan oikeasti vuorokausirytmi mennyt täysin sekasin. Se tulee tarkoittamaan ihan jäätävää kouluaikaista väsymystä ja vaikeutta hallita rytmiä ja pysyä iltaan asti hereillä, unitutkija toteaa.

Vaikka koronaviruspandemia on hetkellisesti laskenut päästöjä eri maissa, ei tilanteesta ole asiantuntijoiden mukaan apua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Kyseessä on hyvin lyhyt pudotus päästöissä, ellei esimerkiksi elvytyksellä saada pidemmän aikavälin muutoksia aikaiseksi, toteaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtaja Mari Pantsar.

Pantsar sekä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioivat Ylen A-studiossa koronakriisin vaikutusta valtioiden ilmastotoimiin.

Päästöjen hetkellisen putoamisen sijaan olennaista on, miten valtiot suuntaavat elvytystoimiaan, kun taloutta autetaan kriisin yli. Asiantuntijat kritisoivat esimerkiksi Suomessa Finnairille annettuja tukia.

– Olisin nähnyt erittäin hyvänä, että Finnairin tuelle olisi nyt asetettu ehtoja, Pantsar toteaa.

– Toki Finnairilla on oma hiilineutraaliustavoite, mutta se ei ikävä kyllä ole tarpeeksi kunnianhimoinen.

Hallitus tukee kriisin keskellä Finnairia pääomittamalla ja lainatakauksilla. Ilmastotekoihin liittyviä ehtoja tuella ei ole.

– Nyt olisi pitänyt samalla tarkistaa Finnairin ilmasto-ohjelma ja tarkistaa onko siinä parantamisen varaa. Jos olisi tultu siihen tulokseen, että ei ole parannettavaa, mitä epäilen, niin se olisi voitu todeta, Ollikainen pohtii.

Pantsar muistuttaa, että esimerkiksi Ranska tukee Air Francea kytkien tuen päästövähennyksiin.

– Päästöjä tulee pudottaa vuoden 2005 tasosta puoleen vuoteen 2030 mennessä. Se on erittäin kova esimerkki kaikille.

Suomella ei syytä tinkiä ilmastotavoitteista

Elvytystoimia kohdentamalla Suomen ei Pantsarin ja Ollikaisen mukaan myöskään tarvitsisi tinkiä hiilineutraaliustavoitteistaan.

– Ei ole mitään syytä ajatella, ettei Suomi pääsisi ilmastotavoitteisiinsa. Kun kohdistetaan elvytystä, niin syntyy niitä innovaatioita, joilla saadaan kilpailukykyä. Nyt ollaan murroskohdassa, Ollikainen toteaa.

– Tämä koronaelvytys on kerran elämässä -mahdollisuus. Kun nyt joka tapauksessa siirretään miljardeja euroja rahaa, niin totta kai ne kannattaa siirtää siten, että ratkaistaan monia kriisejä samalla kertaa. Ilmastotoimet on joka tapauksessa tehtävä, Pantsar täydentää.

Molempien mielestä esimerkkejä hyvistä kohteista elvytykselle löytyy runsaasti.

– Suomi tarvitsee merituulivoimaan pilotit ja turpeen ulossulkemisen kannalta on tärkeää kehittää syvälämpöratkaisuja. Suomi tarvitsee myös ensimmäiset teolliset aurinkovoimalansa, Ollikainen luettelee.

– Kohteista ei ole pulaa. Nyt pitää vain katsoa miten saadaan jokaiselle kriisitilanteessa käytetylle eurolle mahdollisimman suuri hyöty siten, että se tuo taloudellista toimeliaisuutta ja uusia työpaikkoja, Pantsar sanoo.

Ollikainen muistuttaa, että tällaisen niin kutsutun vihreän elvytyksen toimivuutta on jo tutkittu.

– Viime finanssikriisissä esimerkiksi Yhdysvallat ja Etelä-Korea harjoittivat vihreää elvytystä. Tutkimukset osoittavat, että sillä oli merkittävä vaikutus, Ollikainen sanoo.

Lue lisää:

Matkustajien käytettävä kasvomaskia Finnairin lennoilla ensi viikosta alkaen

Yritykset koronakriisissä: Finnair tekee miljoonatappion joka päivä – valtio-omistaja on valmis "kaikkiin mahdollisiin järjestelyihin"

Tätä asiantuntijat odottavat: Lennoille maskipakko, heikennyksiä kotimaan reitteihin, takapakkia ilmastoinvestoinneille

Hallitus tukee Finnairia – suunnitteilla 600 miljoonan euron valtiontakaus

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI ja Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto varoittavat, että Kiinan hallitukseen kytkeytyvät hakkerit voivat ottaa kohteikseen laitoksia ja yhtiöitä, jotka tutkivat ja kehittävät koronaviruksen vastaisia rokotteita, lääkehoitoja ja testausta.

Kumpikaan virasto ei antanut mitään tarkemmin määriteltyjä esimerkkejä.

– Kiinan yritykset ottaa näitä sektoreita kohteekseen muodostavat merkittävän uhan kansallisille COVID-19-toimillemme, Yhdysvaltain kyberturvallisuudesta ja infrastruktuurista vastaava virasto ilmoitti julkilausumassaan.

Kiinan ulkoministeriön edustaja Zhao Lijian kiisti, että Kiina olisi sekaantunut mihinkään yritykseen varastaa virukseen liittyvää dataa.

– Me johdamme maailman COVID-19-hoidoissa ja rokotetutkimuksessa, Zhao sanoi.

– On moraalitonta kohdistaa Kiinaan huhuja ja panettelua ilman mitään todisteita.

Yhdysvallat on usein syyttänyt Kiinan edistävän omaa talouskasvuaan varastamalla ja omimalla huipputeknologiaa.

Koronavirustutkimukset houkuttelevat vakoilua

FBI sanoi jo huhtikuun puolivälissä, että vieraiden valtojen hakkerit murtautuneet COVID-19-taudin hoitoa tutkivien yhtiöiden tietokoneille.

– Olemme tosiaankin nähneet tiedustelutoimintaa ja joitakin tunkeutumisia joihinkin noista instituutioista, varsinkin niihin, jotka ovat julkisesti kertoneet työskentelevänsä COVID:iin liittyvän tutkimuksen parissa, FBI:n apulaisjohtaja Tonya Ugoretz sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Koronaviruksen torjuntaan ja hoitoon liittyvän tutkimuksen uskotaan innoittavan monia toimijoita verkkovakoiluun ja tietomurtoihin.

Viime viikolla uutistoimisto Reuters kertoi, että Iraniin kytkeytyvät verkkovakoojat olivat ottaneet kohteekseen yhdysvaltalaisen Gilead Sciences -lääkkeenvalmistajan henkilökunnan.

Yhtiön remdesivir-lääkettä tutkitaan koronaviruspotilaiden hoitoon. Gilead ja Yhdysvaltain viranomaiser eivät ole kommentoineet, onnistuiko tietomurto.

– Tämä on globaali pandemia, mutta ikävä kyllä valtiot eivät käsittele sitä globaalina ongelmana, entinen tiedusteluanalyytikko ja tietoturvallisuusyhtiö Darktracen johtaja Justin Fier sanoi The New York Timesille.

– Kaikki harjoittavat laajaa tiedustelutiedon keruuta – lääketutkimuksesta, suojaintilauksista, vastatoimista – nähdäkseen, kuka saavuttaa edistystä.

Suurinvestoinnit eläkerahoilla menivät jäihin

Koronaviruspandemia ei ole helpottanut Yhdysvaltain ja Kiinan tulehtuneita suhteita.

Yhdysvallat syyttää Kiinan salailleen taudin muodostamaa uhkaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on myös määrännyt hallintonsa katkaisemaan rahoituksen Maailman terveysjärjestölle WHO:lle. Trumpin mielestä järjestö on myötäillyt Kiinaa.

Trumpin hallinto on painostanut liittovaltion ja armeijan työntekijöiden eläkevaroja hallinnoivaa johtokuntaa luopumaan investoinneista kiinalaisiin osakkeisiin.

Miljardien dollarien eläkevaroja hallinnoiva FTRIB ilmoittikin keskiviikkona, että se lykkää toistaiseksi sijoituksia kiinalaisyhtiöihin koronavirustilanteen aiheuttaman epävarmuuden takia.

Lisää aiheesta:

Trump kutsuu koronaa hyökkäykseksi ja syyttää Kiinaa, joka ei pysäyttänyt tautia: "Pahempi kuin Pearl Harbor, pahempi kuin World Trade Center"7.5.2020

”Kiina ei halua myöntää virheitä” – Miksi koronaviruksesta tuli suurvaltakamppailu? Kokosimme Kiinan ja Yhdysvaltojen väitteet taustoineen7.5.2020

Kansainvälinen terveysyhteistyö on koetuksella pandemiakriisissä – WHO joutui keskelle Kiinan ja Yhdysvaltain kilpaa 6.5.2020

Kuuntele aiheesta:

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Suurvaltakilpa murentaa terveysyhteistyötä pandemian keskellä 2.5.2020

Aiheesta muualla:

CBS News: FBI and DHS warn that Chinese hackers are targeting U.S. COVID research 13.5.2020

CNN: US officially warns China is launching cyberattacks to steal coronavirus research 13.5.2020

The New York Times: U.S. to Accuse China of Trying to Hack Vaccine Data, as Virus Redirects Cyberattacks 10.5.2020

BBC: Coronavirus: Cyber-spies seek coronavirus vaccine secrets 1.5.2020

Koronaepidemia kasaa hoitovelkaa myös suun terveydenhuollossa. Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan päivitettyä ohjetta, jonka mukaan patoutumaa pitäisi pienentää ja hoitojonoja purkaa ainakin niillä alueilla, joilla koronatilanne on rauhallinen.

Erityisen tärkeää hoito on riskiryhmäläisille, sillä suun terveys vaikuttaa myös muuhun terveyteen ja päinvastoin.

Aiempi jonotilanne ja kuntien resurssit vaikuttavat siihen, miten hoitovelkaa pystytään purkamaan. Tämä voi osaltaan kasvattaa terveyseroja väestössä.

Hampaiden kunnossa on jo lähtöjään eroja alueiden välillä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla suun terveys on heikompi kuin maassa keskimäärin. Eniten tilannetta selittävät koulutus- ja tuloerot.

– Suun terveys on kohentunut koko maassa, myös Keski-Pohjanmaalla. Toisaalta se on parantunut eniten hyvin koulutetuilla ja hyvätuloisilla, joten sosioekonomiset erot ovat vain kasvaneet, sanoo johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta.

Asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vahvistaa, että elämäntilanteella on iso merkitys:

– Koulutustaso, ammatti, tulot, asumistaso – niillä on todella selvä yhteys suun terveyteen. Sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee viime kädessä terveyseroina ja erityisesti suun terveydessä. Voi sanoa, että suu on sosioekonomisen tilanteen peili.

Tilastolla on myös kääntöpuolensa

Keskipohjalaisen Soiten alueen aikuisasiakkaista noin 9 prosenttia joutui vuonna 2018 käymään hammaslääkärissä yli viisi kertaa vuodessa. Suurempi osuus oli vain Kanta-Hämeessä. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuoden lopulla julkistamista alueellisista raporteista.

Kun mukaan otetaan myös käynnit muilla suun terveyden ammattilaisilla, luku kasvaa yhä.

Nämä potilaat ovat usein vältelleet hammaslääkäriä pitkään. Syynä voi olla raha, mutta tärkein selittäjä on kuitenkin suhtautuminen.

– Se miten yksinkertaiset asiat, kuten hampaiden hoito ja oikeat ruokailutottumukset, on omaksuttu arkeen. Kysymys on kulttuurieroista ja sukupolvien perinnöstä ja niissä ollaan Keski-Pohjanmaalla vielä maan keskiarvoa jäljessä, sanoo Lilja.

Hän näkee raskashoitoiset potilaat toisaalta myös myönteisenä ilmiönä: heidät on lopulta onnistuttu tavoittamaan järjestelmällisen hoidon piiriin. Usein näin käy, kun kova hammassärky pakottaa lääkäriin. Silti näissäkin tapauksissa yhä liian moni suostuu vain akuutin vaivan hoitoon.

– Tavallaan he heikentävät tilastoja, mutta eikö se ole juuri sitä tärkeintä osaa hoidossa, että saamme tavoitettua ihmiset, joilla on todella suuria ongelmia suun terveydessä? kysyy Lilja.

Myös pelko pitää suun kiinni

Myös hammashoitopelko on yleistä.

– Paljon kuulee tarinoita, että on huonoja kokemuksia vuosikymmenten takaa, jolloin hammashoito oli hyvin erilaista kuin nykyään. Tätäkin perintöä Keski-Pohjanmaalla on, niin kuin koko maassa, sanoo johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Kokkolasta.

Pelko on hyvin merkittävä tekijä hammashoidon välttelyssä, sanoo myös asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa THL:stä. Nuoremmissa pelkääjiä on enemmän, mutta vanhemmilla yhteys pelon ja epäsäännöllisen hoidoissa käymisen välillä on vahvempi.

Alueellisia eroja voikin Harjunmaan mukaan selittää myös ikärakenne ja pelkopotilaiden palvelut.

– Vahva viesti on: älä kerro kauhutarinoita, koska sillä voit aiheuttaa elinikäisen suun terveyden ongelman läheisellesi.

Hammashoitopelkoon kiinnitetään Keski-Pohjanmaalla paljon huomiota. Vastaanottotilanteesta luodaan rauhallinen ja tarjolla on tarvittaessa esilääkitystä, ilokaasua ja jopa anestesiaa matalammalla kynnyksellä kuin monella muulla alueella.

Nuoret miehet erityinen huolen aihe

Suhtautuminen suun terveyteen myös periytyy. Keski-Pohjanmaalla tarkastetuista 12-vuotiaista tervehampaisia on THL:n raportin mukaan vain puolet. Kariesta eli hampaiden reikiintymistä esiintyy tuon ikäisillä Keski-Pohjanmaalla isommalla osuudella kuin missään muualla Suomessa.

Toisaalta kunnat lähettävät lapsia tarkastuksiin eri perustein, mikä vaikeuttaa vertailua.

Ylihammaslääkäri Martti Lilja on erityisen huolissaan nuorista, syrjäytymisvaarassa olevista miehistä.

– Voi olla, että heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia käyttää palveluja ja suun oma hoito on jäänyt muiden vaikeuksien keskellä ihan rappiolle.

Kriittiset vuodet alkavatkin silloin, kun maksuton hammashoito lakaa 18 vuoden iässä.

6.38 Riittävätkö yritystuet koronaongelmien paikkaamiseen?

6.47 Ravintolat avautuvat 1. kesäkuuta, mutta miten?

7.12 Lääkärit huolissaan kiireettömien hoitojen peruuntumisista

7.24 Tanska purkaa muita edellä koronarajoituksiaan

7.43 Jälkinäytös

8.14 Paluu lähiopetukseen – tunnelmakierros eri puolilla Suomea

8.40 Vieraana Suvi Teräsniska

8.55 Hallituksen tiedotustilaisuus yritystuista

Juontajina Rosa Kettumäki ja Juha Hietanen.

Suomalaislapset ja -nuoret palaavat taas peruskoulun penkille tänään, kun koronarajoitukset puretaan ja etäkoulu loppuu.

• Yle seuraa koulujen avautumista tässä artikkelissa.
• Lähetyksen koulujen avaamisesta eri puolilla Suomea voi katsoa klikkamalla yllä olevaa kuvaa.

Hallitus päätti huhtikuun lopussa peruskoulujen avautumisesta. Samalla neuvottiin ottamaan käyttöön erilaisia järjestelyitä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä.

Suurin osa suomalaisista lapsista on tulossa kouluun tänään. Ylen laajan selvityksen mukaan pieni osa vanhemmista on ilmoittanut lapsensa olevan poissa koulusta. Esimerkiksi monissa suurissa kaupungeissa noin viisi prosenttia lapsista jää kotiin toukokuussa.

Vaikka prosentteina laskettuna pieni osa suomalaisista peruskoululaisista jää kotiin, heitä on määrällisesti tuhansia. Jos heistä 5 prosenttia jää kotiin, se tarkoittaa noin 30 000:ta oppilasta.

Lohjalla koulunpenkille palattiin aamulla kello 8.15

Lohjan Ojamon koululla koulupäivä oli ensimmäisillä oppilailla alkamassa kello 8.15 torstaiaamuna. Vs. rehtori Liisa Röntynen kertoo päivän olevan ihana, kun oppilaat ja opettajat pääsevät takaisin kouluun. Samaa mieltä on koulun oppilas Lilli Lindgren.

– On kiva palata kouluun, kiva nähdä kavereita.

Etäkoulu on sujunut Lindgrenilta hyvin, vaikka aluksi oli hiukan hankalaa käyttää eri ohjelmia. Lindgrenin äiti Raisa Lindgren kertoo, että etäkoulu Lillin ja tämän kahden veljen kanssa on sujunut yllättävän hyvin.

– Alussa oli kommelluksia, mutta nopeasti lapset ja opettajat oppivat käyttämään eri viestintäkanavia. Mutta on myös kiva, että lapset pääsevät takaisin kouluun ja arkirutiineihin kiinni.

Koulussa on tehty erilaisia järjestelyitä kaupungin ja valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti. Koulupäivä alkaa ja loppuu porrastetusti eri luokilla, samoin ruokailut ja välitunnit on porrastettu.

– Lisäksi huolehdimme esimerkiksi turvaväleistä ja käsihygieniasta. Pyrimme siihen, että kaikki säilyvät terveinä, kertoo vs. rehtori Röntynen.

Lisää henkilökuntaa Ojamon koululle ei ole palkattu. Koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi on aiheuttanut jonkin verran kritiikkiä. Vs. rehtori Röntynen on sitä mieltä, että asiassa on hyvinkin paljon järkeä.

– Oppilaiden kannalta tämä on tärkeä asia, että he näkevät luokkakavereitaan ja opettajiaan vielä ennen kesälomaa. Opettajien kannalta taasen tämä on hyvä asia, koska nyt he saavat tarkemman kuvan siitä, missä kukin oppilas on menossa.

Pieksämäellä ensimmäiset oppilaat paikalla ennen aamukahdeksaa

Pieksämäellä Virtasalmen koulussa ensimmäisten oppilaiden koulukyyditys oli koululla jo ennen aamukahdeksaa. Kuudesluokkalainen Werneri Lappi oli ensimmäisten kouluun tulevien joukossa. Hänen mukaansa kouluun palaaminen sujui melko normaalisti

– Vähän olen väsynyt ollut, mutta kyllä se ihan normaaliin tapaan sujui.

Etäkoulun aikaan päivärytmi ehti aluksi hieman muuttua, mutta palautui aika pian normaaliksi. Mukavampaa koulunkäynti on Lapin mielestä luokkahuoneessa.

– Kotia ei voi mitenkään tehdä kouluksi. Se on koti, Lappi summaa.

Myös kakkosluokkalaisen Hilda Häyrisen aamu sujui mukavasti.

– Kouluun paluu tuntuu kivalta siksi, että pääsee näkemään kavereita, Häyrinen kertoo.

Ensimmäisen ja toisen luokan opettaja Anu Rimpiläisen mukaan Virtasalmen koulussa etäopetus sujui hyvin. Oppilaat tekivät ahkerasti tehtäviä, ja Rimpiläiselläkin oli kerrankin aikaa kuunnella lasten lukuläksyt yksilöllisesti.

– Nyt on mukava palata kouluun ja nähdä pitkästä aikaa oppilaita. Edessä on vielä muutama koe, ja sitten katsotaan jotakin kevyempää, Rimpiläinen sanoo.

Jyväskylässä kouluun tullaan neljässä vuorossa

Jyväskyläläinen Sonja Manninen on odottanut kouluun paluuta kovasti. Etätehtävät alkoivat kyllästyttää kuudesluokkalaista nopeasti. Kotona tietokone toimi hitaasti, joten tehtävien tekeminen oli välillä tarpeettoman hankalaa.

– Lisäksi opettajan kanssa oli erimielisyyksiä, ja sekin ärsytti.

Aivan normaaliin arkeen koulussa ei kuitenkaan palata, sillä koronan leviämistä pyritään ehkäisemään erilaisten sääntöjen avulla.

– On tullut ohjeita, että ohjaaja annostelee ruuat ja opettaja avaa hanat, kun pestään käsiä. Ovet ovat lukossa koko ajan, eli jos myöhästyy, täytyy soittaa ohjaajalle, ja hän tulee avaamaan, Manninen kertoo.

Myös Jyväskylän Lohikosken alakoulun rehtori Marja Hämäläisen mukaan lähiopetukseen paluuta on odotettu.

– Olemme tosi jännittyneitä, mutta samalla myös innostuneita ja iloisia. Lasten äänistäkin se kuuluu.

Kouluun tullaan Lohikoskella neljässä vuorossa, ja tiloja on väljennetty niin, että kaksi opetusryhmää on liikuntasalissa. Myös välitunnit on porrastettu, ja jokaisella luokalla on oma välituntialue.

– Vain oman luokan kesken pääsee leikkimään. Onneksi on lyhyestä ajasta kyse, onhan oppilailla kavereita myös muilla luokilla, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen kertoo hyväksyneensä noin 20 poissaolohakemusta keväälle.

– Kaikki ne ovat olleet perusteltuja. Olen tyytyväinen, että kouluun uskalletaan palata, sillä teemme kaikkemme, jotta täällä olisi turvallista.

Kajaanissa opetusryhmät kokoontuivat aamulla koulun pihalle

Kajaanin Soidinsuon koululla ryhmät pidetään tarkasti erillään myös pihalla. Opetusryhmät kokoontuivat aamulla kaikki erilleen pihalle, josta opettaja ohjasi luokat sisälle.

– Ryhmät tulevat ja lähtevät luokasta omissa ryhmissään. Näissä säännöissä ei ole tulkinnan varaa, opettaja Heikki Lonkila sanoo.

Koska luokassa täytyy säilyttää kahden metrin turvavälit, yhteen luokkaan mahtuu maksimissaan 16 oppilasta.

– Osa on sitten omassa ryhmässään tai toisessa tilassa Teamsin välityksellä mukana opetuksessa, Lonkila kertoo.

Lisätiloiksi Soidinsuolla on valjastettu muun muassa käsityöluokka ja liikuntasali, joka taipui luokaksi kahdelle eri ryhmälle.

– Kaikki muut tilat on käytössä paitsi kellari, Lonkila naurahtaa.

Lonkilan mukaan lähiopetukseen palaaminen jännittää sekä opettajia, että oppilaita. Lähiopetukseen palattiin pian sen jälkeen, kun etäopetus oli saatu toimimaan, ja nyt pitää jälleen muutta toimintatapoja. Vielä ei voi tietää, miten kauan kouluissa toimitaan normaalista poikkeavaan tyyliin.

– Kesän jälkeen palataan joko tähän uuteen normaaliin, tai sitten hyvin harjoittelemaamme etäopetukseen, Lonkila toteaa.

Lue myös:

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Paluu lähiopetukseen jakaa mielipiteet – naiset hiukan tyytyväisempia koulujen avaamiseen kuin miehet: "Jääkö opetus kakkoseksi?"

Osa rehtoreista hyväksyy lähes kaikki syyt olla pois koulusta kesälomaan asti – selvitimme, miksi vanhemmat pitävät lapsensa kotona

Lapset voi laittaa kouluun turvallisin mielin – pandemiapäälliköstä koulujen avaaminen ei pahenna epidemiaa

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Keskustelu on auki perjantaihin kello 23.00:een asti.