Lämmin aurinko paistaa ja taivaalla on poutapilviä. Taipalsaarelaisen tallipihan aitauksissa syödään juuri tarjoiltua heinää. Pihan perällä, sähkölangan rajaamalla niityllä, punarautias suomenhevonen mutustaa kevään ensimmäistä vihertävää ruohoa tarkasti. Tamman vatsa on pyöreä.

Kolminkertainen ravikuningatar Saaga S odottaa ensimmäistä varsaansa. Tarkka laskettu aika on kesäkuun kuudes, mutta voi olla, että varsomaan päästään jo aiemmin.

— Saa nähdä, miten menee. Saagalla on aika iso maha jo tällä hetkellä, sanoo omistaja Ilkka Pyysalo.

Saaga S on tunnettu paitsi vuosien 2015, 2016 ja 2017 ravikuningattaren titteleistään, myös elokuvatähtenä. Vuonna 2018 Saaga S esitti pääosaa dokumenttielokuvassa Saaga S — satu suomenhevosesta. Kai Kuntolan dokumentti palkittiin New Yorkissa ja se oli ilmestymisvuonnaan Suomen katsotuin dokumenttielokuva.

Lue lisää: Perhe hankki suomenhevosen valokuvan perusteella – oikuttelevasta Saaga S:stä kasvoi ravikuningatar, joka juoksee nyt valtavia rahasummia

14-vuotiaalla Saagalla olisi ollut ikänsä puolesta kilpailu-uraa jäljellä vielä muutama vuosi. Jalan jännevamma pakotti kuningattaren kuitenkin jättämään raviradat vuosi sitten.

Seuraava askel menestyneelle hevoselle olikin varsojen teko.

Odotettavissa raviprinssi tai -prinsessa

Saaga S:n siementäminen onnistui kolmannella kerralla. Varsan isä on Suomen suosituin jalostusori Costello, jolla on jo mittava määrä jälkeläisiä. Viime kesänä Costellon varsoja oli syntynyt jo 170. Syy suosioon on orin menestys kilparadoilla, sillä Costello on vuoden 2018 ravikuningas.

Lue lisää: Costello tunnetaan huippuravurina, mutta se on myös kysytty siitosori – kuninkaan siemen on Suomen halutuinta

Tiineysaika on sujunut Saaga S:llä pääosin hyvin. Hormonivaihtelu toi kiusaksi allergiaoireita, mutta vahvana persoonana tunnettu tamma on myös rauhoittunut.

— Varsa olisi pitänyt teettää sille heti ensimmäisenä! Se on nyt ollut rauhallinen. Aluksi Saaga oli kuin ennenkin, mutta nyt se on ollut hyvin tasainen, Pyysalo naurahtaa.

Saaga S nautiskelee viimeisistä viikoista ennen varsomista. Videon lopulla näkyy myös Saagan seuralaisena tunnettu Manne-poni uusissa tehävissään.

Temppuja ja seuraponi

Alunperin Saaga S päätyi Ilkka Pyysalolle ja hänen vaimolleen Millalle vuonna 2007. Ostopäätös syntyi kuvan perusteella. Silloin kukaan tuskin osasi odottaa, millaista mainetta hevonen vielä raviradoilla niittäisi. Alkuun mahtui myös epäilyksiä, sillä vaikka Saaga S juoksi hyvin, kuului kisamatkoihin usein myös temppuja ja vikurointia.

— Etenkin nuorempana Saaga reagoi kaikenlaisiin asioihin. Mutta nyt se vaikuttaa ihan tasaiselta kaikin puolin. Toivotaan, että varsominenkin menisi hyvin, Pyysalo sanoo.

Ja vaikka hevonen keksi temppuja, löytyi niitä isännältäkin. Kisareissut alkoivat sujua paremmin, kun Pyysalot ostivat shetlanninponi-Mannen, jonka rooli oli toimia Saaga S:n kisaseuralaisena.

Lue lisää: Manne-poni on ravikuningattaren seuralainen – työnkuvaan kuuluu matkustaminen ja heinän syönti

— Saaga ja Manne ovat kavereita vieläkin, mutta Mannella on uusi iso rooli. Se on ollut laitumella oripoikien kaverina ja saanut siellä painia. Ensin se oli nelivuotiaan kanssa samassa aitauksessa, mutta ori kasvoi sen verran isoksi, että vaihdettiin Manne yksivuotiaan kaveriksi. Ura jatkuu siellä, Pyysalo kertoo.

Hevonen vertaansa vailla

Saaga S juoksi viimeisen kilpailunsa 8. toukokuuta 2019 Vermossa. Uran lopetti lopulta vasemman etujalan koukistajan jännevaurio, joka huomattiin kisassa. Aiemmin hevonen oli potenut kaviovaivaa, joka oli kuitenkin parantunut hyvin. Uuden vamman kuntoutus olisi ollut pitkä tie, joten uran päättäminen oli parempi vaihtoehto.

Saaga S ehti juosta urallaan 145 starttia, joista se voitti 29 kertaa ja sijoittui kolmen parhaan joukkoon 79 kertaa. Ravikuningatar tienasi yhteensä 452 000 euroa, joka on toiseksi suurin voittosumma suomenhevostammoilla.

Nyt suuresta elämänmuutoksesta on vuosi. Uusi arki on vaatinut totuttelemista, sillä kilpailuihin valmistautuminen, ja niissä käyminen, olivat osa jokaista päivää. Ilkka Pyysalon mukaan Saaga on ottanut muutoksen vastaan rennosti. Omistajalla oli vaikeampaa.

— Itselle se oli suurin ongelma jonkun aikaa. Ura aloitettiin yhdessä ja kun toinen lopettaa ja itse pitäisi jatkaa… Motivaatio oli rehellisesti aika nollissa. Koko juttu kuului jokaiseen päivään. Oli myös iso kunnia monena vuonna valmistautua kuninkuusraveihin. Kun sitä ei ollut, se oli aika tyhjää, Ilkka Pyysalo kertoo.

Aivan tyhjän päälle Pyysalo ei ole jäänyt. Tallissa on muitakin hevosia, joille on odotuksia. Saagan veroista voi silti olla vaikea löytää.

— Jos olisi kolmasosakin Saagasta, se olisi hienoa. Viime vuonna juostiin Mildridin kanssa reilu kymmenkunta lähtöä, se on ihan lupaava hevonen. Ja on muutama nuorempikin hevonen, jotka ovat koelähtöä vaille. Kyllä niistä pieniä odotuksia on, Pyysalo sanoo.

Uutta kuninkaallisten perillistä odotetaan innolla. Vielä ei tiedetä, onko tulossa ori- vai tammavarsa. Saagan tallissa on kamerat, joilla tilannetta tarkkaillaan, mutta luonto hoitaa suurimman osan itse. Joskus hevonen saattaa tarvita varsomisessa apua, mutta ei aina.

— Yksi varsa syntyi tuonne niitylle, aika viileänä yönä vielä. Aamulla huomattiin se ja oli kyllä melkoinen yllätys, kun aamulla tulin paikalle. Siellä se oli jaloillaan, Pyysalo kertoo,

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui keskiviikkona koolle osavaltioiden kuvernöörit keskustelemaan maan koulujen avaamisesta. Tapaamisessa Trump kyseenalaisti tartuntatautiasiantuntija Anthony Faucin antamia varoituksia koulujen liian nopeasta avaamisesta koronavirusrajoitusten jälkeen.

Trumpin mielestä koulujen tulisi avautua lähiaikoina. Lisäksi maan talous tulisi hänen mukaansa saada palautettua takaisin jaloilleen.

– Maamme tulisi palautua normaaliksi niin pian kuin mahdollista, eikä se ole mahdollista jos koulut ovat suljettuina, Trump totesi Valkoisessa talossa pitämässään lehdistötilaisuudessa.

Trump on esimerkiksi kannustanut osavaltioita sallimaan pandemiatilanteessa ei-tarpeellisiksi määriteltyjen yritysten ja liiketoimintojen uudelleen avaamisen.

Trumpin kritiikin kohteena oleva Fauci johtaa Yhdysvaltojen kansallista allergia- ja tartuntatautivirastoa. Hän on varoittanut koronavirusrajoitusten liian nopean purkamisen saattavan aiheuttaa uuden tautiaallon ja tartuntamäärien kasvamisen.

– Emme tiedä tästä viruksesta kaikkea ja meidän kannattaisi olla varovaisia, etenkin kun kyse on lapsista, Fauci sanoi Yhdysvaltain senaatin terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa.

Presidentti Trump on ilmoittanut, että ei ole samaa mieltä Faucin varoituksista maan talouden ja koulujen liian nopeasta avaamisesta.

– Minusta se ei ole hyväksyttävä vastaus varsinkaan koulujen osalta, Trump sanoi Politicon mukaan.

Trumpin mukaan koronaviruksella ei ole suurta vaikutusta nuoriin ihmisiin. Uutistoimisto Reutersin mukaan Trump kertoi olleensa yllättynyt Faucin lainsäätäjille antamasta lausunnosta.

Trump kyseenalaistaa koronaviruskuolemien määrän

Viime päivinä Valkoisessa talossa on herännyt kysymyksiä maan koronaviruskuolemien oikeasta lukumäärästä, kertoo CNN. Yhdysvalloissa uusien koronavirustartuntojen määrät ovat olleet laskussa, mikä on herättänyt Trumpissa ja hänen lähipiirissään epäilyksen tartuntamäärien liioittelemisesta virallisissa lähteissä.

– Sydänkohtaukseen kuolemisen sijasta viranomaiset sanovat, että kuolinsyynä oli koronaviruksen aiheuttama sydänkohtaus, Trump sanoi syyttäen viranomaisia koronavirustilastojen suurentelemisesta.

Myöhemmin Trump kuitenkin perui puheitaan sanoen, että Yhdysvaltojen koronavirustilastot pitävät erittäin hyvin paikkansa.

Tartuntatautiasiantuntija Faucin mukaan maan koronavirustartunnat eivät välttämättä virallisista tilastoista huolimatta ole laskussa, sillä monet ihmiset kuolevat kotonaan ilmoittautumatta sairaalaan. Näin heitä ei näy viranomaisten tilastoissa.

Virallisten lukujen mukaan tähän mennessä noin 85 000 yhdysvaltalaista on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yhdysvallat varoittaa koronavirustutkijoita kiinalaishakkereista (13.5.2020)

Korona iskee USA:n alkuperäisväestöön kahdesta suunnasta: kasinotulot katosivat ja sairastuneita on enemmän kuin valtaväestössä (13.5.2020)

Yhdysvaltain johtava asiantuntija varoittaa koronarajoitusten liian nopeasta purkamisesta: "Seuraukset voivat olla erittäin vakavat"(12.5.2020)

Mitä eroa on tämän tämän hetken kuumalla musiikkihitillä ja koukuttavalla tv-sarjalla? Vaikkapa Weekndin Blinding Lightsilla ja eläintarhanpitäjä Joe Exoticista kertovalla Tiger Kingilla?

Listoja hallitsevan hittibiisin voi kuunnella ja katsella Youtubesta saman tien maksutta, kun taas Tiger Kingin nähdäkseen on ensin raotettava kukkaroa ja tilattava Netflix.

Musiikkia on saatavilla tolkuton määrä ilmaiseksi vaikkapa Youtubesta ja Spotifysta, kun taas monet sarjoja ja elokuvia tarjoavat palvelut ovat maksullisia. (Vapaasti käytettäviäkin on tarjolla, kuten Yle Areena.)

Pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen tilaamasta tutkimuksesta ilmenee, että ilmainen sisältö houkuttelee suomalaisia, vaikka esimerkiksi Spotifysta on tarjolla myös maksullinen versio, jossa ei ole mainoksia. Tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.

Suomalaisista vain 32 prosenttia maksaa musiikkipalveluista, kun keskimäärin Pohjolassa lukema on 49 prosenttia. Suomalaiset ovat muita haluttomampia maksamaan musiikin striimauksista.

Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen arvelee, että kyse on tavasta tai kulttuuriperimästä, ei niinkään tietoisesta päätöksestä olla maksamatta.

– Meillä on Suomessa pitkä traditio maksuttomasta maailmasta. Olemme tottumattomia maksamaan sisällöistä, mutta tilanne saattaa olla muuttumassa erityisesti videopalvelujen vauhdittamana, hän sanoo.

Suomalaiset ovat Youtube-kansaa

Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna striimauksesta maksavien kuluttajien määrä on kasvanut Suomessa kuusi prosenttia. Kasvusta huolimatta suomalaisten maksuhalukkuus laahaa kaukana muiden pohjoismaalaisten perässä.

Yhtä lailla perässä ollaan videopalveluiden tilauksien määrässä, mutta musiikkiin verrattuna maksavia asiakkaita on paljon: 61 prosenttia suomalaisista. Sen myötä on mielenkiintoista nähdä, tehdäänkö musiikkipalveluista jossain vaiheessa kokonaan maksullisia.

– En usko, sillä maksuttoman version tärkeys palveluun sitouttamisessa on niin suuri. Palveluilla lienee kuitenkin syytä miettiä, onko maksullisella versiolla tarpeeksi tarjottavaa ilmaiseen verrattuna. Palvelut itsekin tarvitsevat mahdollisimman paljon maksavia tilaajia.

Kasvupotentiaalia Suomesta löytyy, sillä Jalosen mukaan täällä riittää paljon yli 50-vuotiaita, joilla ei vielä ole käytössä mitään musiikkipalvelua. Yli 40-vuotiailla perheellisilläkin on vielä monet perhepaketit ostamatta.

Toinen vaihtoehto olisi kokonaan uudenlaisten palvelujen kehittäminen. Tällä hetkellä omat palvelunsa on niin sarjoilla ja elokuvilla kuin musiikilla ja vaikkapa äänikirjoilla. Miltä kuulostaisi erilaiset kulttuurin ja viihteen muodot yhdistävä superpalvelu?

– Vai nähdäänkö sellaista, että musiikkipuolellakin aletaan julkaista musiikkia yksilöidysti tietyn palvelun tarjontaan? Kuluttajan kannalta sellainen vaikuttaisi haastavalta. Ennemmin uskon sisältöjen yhdistymiseen tulevaisuudessa.

Yhdistymisen puolesta puhuu myös maksukyky. Mitä enemmän tarjolla on erilaisia palveluita, sitä tarkemmin kuluttaja joutuu tekemään valintoja. Harvalla on varaa tai halua maksaa kymmenestä eri palvelusta.

Ehkä myös siksi suomalaiset ottavat Youtubesta irti kaiken potentiaalin.

– Meillä on vähiten musiikin premium-palveluiden käyttäjiä, mutta eniten Youtuben käyttäjiä. Youtube on kaikissa Pohjoismaissa älyttömän suosittu, mutta erityisesti Suomessa sen merkitys ilmaisena musiikkipalveluna korostuu.

Suomalaista saattaa hiertää se, että rikkaat rikastuvat

Pohjoismaiden väliset erot maksuhalukkuudessa tasoittuvat pikku hiljaa, arvelee Teoston Jani Jalonen. Toinen juttu on se, keitä se hyödyttää. Spotify raotti pari vuotta sitten salaisuuden verhoa, kun se antoi dataa tutkijoiden käyttöön.

Musiikkialan etujärjestöjen tilaama tutkimus osoitti, että Spotifyn käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun. Esimerkiksi pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia.

Toisaalta maksullinen versio tarkoittaa joka tapauksessa artisteille enemmän tienestejä, kuten Anssi Kela aikoinaan paljasti.

Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen arvelee, että osaltaan läpinäkymättömyys vaikuttaa maksuhalukkuuteen.

– Isoin uutinen tuntui silloin olevan, ettei Spotifyssa vielä ole user centric -mallia, jossa tulot jaettaisiin yksilöllisen kuuntelun mukaan. Palvelusta maksaminen saattaisi olla kuluttajille houkuttelevampaa, jos he tietäisivät tukevansa omia lempiartistejaan, Pokkinen sanoo ja viittaa vuonna 2018 julkaistuun tutkimukseen.

– Tuntuu, että moni kuvitteli pystyvänsä vaikuttamaan omilla valinnoillaan. Nykypäivänä ollaan valmiimpia maksamaan jopa enemmän, jos tuotteessa on Reilun kaupan merkki tai Suomen lippu.

Kaiken takana sittenkin piratismi?

Musiikkiala on monessa suhteessa edelläkävijä. Kehityksen kärjessä tai koekaniini, miten vain asian haluaa ilmaista.

– Moni yhteiskunnallinen ilmiö on ikään kuin testattu ensin musiikkialalla. Esimerkkejä ovat vaikkapa epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyö. Niitä on ollut musiikkialalla iät ajat, Muusikkojen liiton Pokkinen sanoo.

Samalla tavalla musiikki oli ensimmäisten taidemuotojen joukossa saatavilla netissä. Oli CD-levyjen kopiointisuojauksia, piraattioikeudenkäyntejä ja Metallican käynnistämä Napster-kohu.

Tavallaan kaikella oli tarkoituksensa, sillä piuhoja pitkin sinkoilevat laittomat biisit antoivat osaltaan aihetta kehitellä Spotifyn kaltaisia musiikkipalveluita. Toisaalta myrskyt musiikin ja musiikkialan ympärillä saattoivat olla kolaus maineelle.

– Joillekin syntyi mielikuvia ahneudesta. Ei ymmärretty, miten tulot kertyvät, ja kuinka pienistä puroista. Ihmiset tottuivat, että musiikki on saatava ilmaiseksi, Pokkinen toteaa.

Musiikkialan kipuilu on kyllä huomattu.

– Jo ennen äänikirjamarkkinoiden avautumista kuulin Lontoon kirjamessuilla puheenvuoron siitä, miten kirja-alalla voidaan välttää musiikkialan mokat.

Twitteriä vilkaisemalla selviää, että musiikista maksaminen tai maksamatta jättäminen herättää yhä tunteita ja kiivasta keskustelua. Jotkut pöyristyvät siitä, etteivät toiset ole valmiita maksamaan Spotifyn valtavasta musiikkikirjastosta. Toisten mielestä on kohtuutonta syyllistää kuluttajaa.

Jotain tutkimus suomalaisista ja suomalaisuudesta kiteyttää.

Väitteen Musiikin suoratoistolle on paljon ilmaisia vaihtoehtoja, joten en näe syytä maksaa kanssa yhtä mieltä oli 37 prosenttia suomalaisista, kun ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten luku oli 21–22 prosenttia.

Matkustus Ruotsin ja Suomen välillä helpottuu torstaista lähtien. Ruotsista pääsee laivoilla jälleen Suomeen, kun paluuliikenteen lisäksi työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne maiden välillä sallitaan.

Tukholman ja Turun väliselle laivareitille on alettu myydä matkustajille lippuja. Viime viikot on reitillä kulkenut ainoastaan rahti.

Rajoituksia on yhä voimassa. Risteilyitä tai vapaa-ajan matkustusta ei vielä sallita.

Suomeen on päässyt Ruotsista viime viikot lentäen, mutta automatkustajilla on ollut vähän vaihtoehtoja. Yhtenä mahdollisuutena on ollut lähettää auto rahtina laivalla Turkuun ja lentää itse Helsinkiin.

Toisena vaihtoehtona on ollut matkustaa Haaparannan kautta.

– Olin ottanut jo selvää ajomatkasta. Haaparannalle olisi ollut Tukholmasta 12 tuntia ajomatkaa ja Torniosta Helsinkiin yhdeksän tuntia, sanoo Tukholmassa asuva Pirjo Soppi-Sandell.

Hänellä on lippu torstaina Turkuun lähtevään laivaan. Soppi-Sandell haluaa Suomeen tapaamaan iäkkäitä vanhempiaan ja appivanhempiaan, joiden voinnista hän on huolissaan.

– Haluan päästä auttamaan vanhempiani, joiden hoito on ollut sisarusteni vastuulla, hän sanoo.

Soppi-Sandell on seurannut suurella mielenkiinnolla Ruotsin ja Suomen eroja koronatoimenpiteissä. Hän kertoi ajatelleensa aluksi, että Suomi on varmasti oikeassa, mutta ajan kuluessa hän on alkanut arvostaa myös Ruotsin linjaa.

– Valtionepidemiologi Anders Tegnell on hyvin vakuuttava ja vaikuttaa suoraselkäiseltä. Ei tämä ole kuitenkaan mikään kilpailu, vaan ajan kuluessa vasta nähdään, kumpi on toiminut oikein.

Ruotsin ulkoministeriö suosittaa välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille 15.7. saakka.

Epäselvyyttä rajoituksista

Boråsissa asuva Jaana Isokoski ajoi tällä viikolla 3 000 kilometriä käydäkseen isänsä hautajaisissa Oulussa.

– Laivat eivät kulkeneet emmekä kokeneet lentämistä mielekkääksi, joten lähdimme autoilla ja ajoimme melkoisen edestakaisen matkan, hän kertoo Ylelle.

Suomen suurlähetystöstä Tukholmasta oli neuvottu, että hautajaiset olivat painava syy päästä maahan, mutta ne piti pystyä kirjallisesti todistamaan.

– Meillä oli mukana virkatodistukset Suomesta ja Ruotsista, todistus isän kuolemasta ja hautajaispäivämäärästä. Silti minua jännitti Haaparannalla, koska ohjeistuksessa sanottiin, että jokainen tapaus katsotaan erikseen, Isokoski kertoo.

Ruotsinsuomalaisten keskuudessa on ollut paljon keskustelua siitä, tarvitaanko Suomeen matkustamiseen syy viime viikolla kerrottujen tietojen jälkeen.

Niiden mukaan suomalaiset saavat ylittää rajan, koska oikeus on kirjattu Suomen perustuslakiin.

– Olen kuullut monen sanovan, että Suomeen voidaan siis mennä mökille koska vain. Kaikki meidän todistukset tutkittiin tarkasti rajalla ja olen sanonut täällä kaikille, että ottakaa ensin selvää, Isokoski sanoo.

Ero sukulaisista voi venyä pitkäksi

Tukholmassa asuva Sirpa Vehkapuro on saanut myös tuntea matkustusrajoitusten vaikutukset arjessaan.

Hän oli ottanut keittiöremontin yhteydessä kaapit siististi irti, jotta serkku olisi voinut tulla hakemaan niitä pakettiautolla Suomeen. Se suunnitelma meni pieleen, sillä laivoilla on tähän asti sallittu vain yhteiskunnan ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömät matkat.

Vehkapuro oli myös varannut laivamatkan Suomeen viikon lomalleen toukokuun alussa. Sekään suunnitelma ei onnistunut.

Nyt liput on varattuna heinäkuulle. Vehkapuro kaipaa lomallaan kesämökilleen saareen Kokkolan lähelle. Siellä hän aikoo olla myös vapaaehtoisessa karanteenissa.

Vehkapuro on lähihoitaja ja oppilaskoordinaattori. Koronakriisi on teettänyt paljon töitä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että hän ei voi pitää lomaa syksyllä.

– Jos laiva ei kulje heinäkuussa ja rajoitukset ovat voimassa vielä pitkään, niin tässä voi mennä kaksi vuotta ennen kuin näen sukulaisiani Suomessa, hän miettii.

Vehkapuro tukee Suomen tiukkoja koronatoimia.

– On hyvä, että Suomi suojelee kansalaisiaan. Odotan kuitenkin hirveästi sitä, milloin Suomen ja Ruotsin välillä voi taas kulkea vapaasti, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.

Lue lisää:

Ruotsalaisasiantuntija: Suomi saa meidät kiinni koronakuolemissa vuoden kuluessa – tartuntaa vastaan on mahdotonta suojautua

Raja on auki muillekin kuin suomalaisille – Professori: Rajavartiolaitos ei voi estää ruotsalaisten ja muiden EU-kansalaisten maahan saapumista tai maasta lähtemistä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kotkalainen Veli Matti Kleimola odottaa iloisen ja innostuneen näköisenä Lappeenrannan rautatieaseman parkkipaikalla. Välillä hän yltyy jopa laulamaan.

– "Kotkan poikii ilman siipii", Kleimola tapailee kotikaupunkinsa sanasepon Juha Vainion vanhaa hittiä.

Kotkan pojan Innostukselle on syynsä. Mies on odottanut vaimoaan Nadezhdaa kotiin Viipurista jo kuukauden, ja nyt vihdoin vaimo on tulossa. Nadezhda on Pietarista saapuvan HH-kuriiri-yrityksen pikkubussin kyydissä.

Itärajan sulkeuduttua puolitoista kuukautta sitten HH-kuriiri on ollut käytännössä ainoa yritys, joka kuljettaa säännöllisesti matkustajia Venäjän ja Suomen maarajan ylitse.

– Hän soitti ja kertoi, että he ovat jo lähteneet Viipurista tänne päin, Veli Matti Kleimola sanoo.

Pian HH-kuriirin pikkubussi kurvaakin Lappeenrannan rautatieaseman edelle. Kleimoloiden pitkittyneen eron taustalta paljastuu surullinen tarina.

.

Autosta purkautuu pieni joukko matkustajia suojamaskit naamoillaan. Yksi heistä on Veli Matti Kleimolan vaimo Nadezhda. Parikymmentä vuotta naimisissa ollut pariskunta halaa antaumuksella.

Viimeinen bussi Viipuriin

Nadezda Kleimola joutui lähtemään viimeisellä bussilla ennen itärajan sulkeutumista kuolemansairaanaikuisen poikansa luokse Viipuriin. Hän ehti hyvästellä poikaansa noin viikon ajan Viipurissa ennen tämän kuolemaa.

– Meillä oli hautajaiset ja mies tuli sen jälkeen hakemaan minua takaisin. Venäjän rajalla minua ei kuitenkaan enää päästetty Suomeen, Nadezhda Kleimola kertoo.

Kleimola on asunut parikymmentä vuotta Suomessa, Hänellä on Suomen oleskelulupa, mutta hän on edelleen Venäjän kansalainen.

Rajan sulkemisen jälkeen Venäjä kielsi kansalaistensa lähdön maasta. Venäjälle jo saapuneet Suomessa vakituisesti asuvat Venäjän kansalaiset joutuivat näin jäämään Venäjälle. Matkustuskielto koski myös kaksoiskansalaisia ja muita Suomessa vakituisia asuvia Venäjän kansalaisia.

Kuukausi Viipurissa

Nadezhda Kleimolalle pakollinen Viipurissa oleskelu venyi yli kuukauden pituiseksi. Se oli surun täyttämää aikaa erossa miehestä ja juuri kuolleen pojan muisto tuoreena mielessä.

– Itkin paljon ja hermoilin. Myös rahat alkoivat loppua, Nadezhda Kleimola kertoo kuukauden koettelemuksestaan.

Lohtua toi pari kuukautta kuukautta ennen Viipurissa kuolleelle pohalle syntynyt Nadezhdan lapsenlapsi.

– Vaimo on ollut onnellinen, kun on saanut hoitaa pojanpoikaansa. Siinä on surukin samalla hälventynyt, Veli Matti Kleimola kuvailee.

Kymmeniä rajan ylitse

Venäjä helpotti kansalaistensa maasta poistumista toukokuun alussa. Venäjän kansalaisille sallittiin tuolloin kertaluonteinen maasta poistuminen.

Myös Nadezhda Kleimola pääsi vihdoin rajan ylitse.

– Tämä on ollut todella raskasta. Olen iloinen, että pääsen vihdoin mieheni luokse Suomeen. Nyt tämä varmaan helpottaa, hän sanoo toiveikkaana.

Rajavartiolaitoksen mukaan Suomeen on tullut kymmeniä Suomessa vakituisesti asuvia Venäjän kansalaisia Venäjän päästettyä heidät heidät vihdoin rajan ylitse kuun alussa.

Samaa kertoo myös HH-kuriirin pikkubussia Pietariin ja takaisin ajava ajava Jukka Jyrkinen.

– Kyllä se toi selvän piikin matkustajamääriin. Viime aikoina on ollut muutenkin paljon kyydin tarvitsijoita. Rajan sulkemisen jälkeen olemme kuljettaneet Venäjältä Suomeen tai toisinpäin noin 270 matkustajaa.

Hollannissa on keskiviikkona surtu viiden kokeneen surffarin kuolemaa. The Shore -surffiklubin edusta muuttui kukkamereksi, kun kymmenet haagilaiset kävivät jättämässä jäähyväisiään.

Surffaajat hukkuivat maanantai-iltana Scheveningenissä Haagin lähellä myrskyisissä oloissa.

Kovan pohjoistuulen ja rajun aallokon lisäksi rannikolle kehittyi paksu kerros vaahtoa, joka oli kuin "lumivyöry". Silminnäkijöiden mukaan surffarit joutuivat vaikeuksiin olosuhteiden vuoksi.

Poliisi on löytänyt kaikki uhrit. Heistä kaksi pelastettiin jo maanantai-iltana, mutta elvytys ei tuottanut enää tulosta. Kolme muuta löydettiin tiistain etsinnöissä. Kaikki uhrit olivat miehiä, iältään 22–38-vuotiaita, ja kaikki olivat erittäin kokeneita vesiurheilijoita lähiseudulta.

Kuolleista kaksi oli kansainvälisen koulutuksen saaneita hengenpelastajia, jotka olivat työskennelleet muun muassa Australiassa.

Haagin pormestari Johan Remkes sanoi, että onnettomuuden tarkemmat syyt olivat vielä epäselviä, varsinkin kun surffareilla oli paljon kokemusta alueen rannikon vaaroista.

– He katosivat vaahdon alle, kuin se olisi ollut jonkinlainen lumivyöry, sanoi Haagin "vaihtoehtopormestari", muusikko Pat Smith.

Hukkumiskuolemat ovat harvinaisia Hollannissa. Pohjanmeren sääolot voivat kuitenkin muuttua hetkessä, erityisesti myrskyjen aikaan.

– Koko Hollannin surffariyhteisö suree tänään, sanoi yksi surffaaja uutistoimisto AFP:lle.

Se lähti liikkeelle puolittaisesta leikinlaskusta illallisen aikana, suomen kielen yliopistonlehtori Maija Saviniemi Oulun yliopistosta muistelee.

Ruokapuheiden lomassa Puolangalta kotoisin oleva Saviniemi alkoi kertoa kokemuksiaan pessimismipäiviltä, joiden toiminnassa oli aikaisemmin ollut mukana.

Pöytäseurue innostui. Seurueessa olevat pedagogit löysivät tarinoista yhtäläisyyksiä omaan työhönsä.

Pessimisti varautuu pettymykseen. Siihen, että kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Opettamisessahan on oikeastaan usein kyse lopulta aivan samasta asiasta, he pohtivat. Joku alkoi puhua illan mittaan pessimismipedagogiikasta. Kuka sen ensiksi sanoi ääneen, sitä ei enää kukaan muista.

Ajatus lähti lentoon, ja kolmen naisen joukko halusi tuoda ideansa laajempaan tietoisuuteen.

Pessimismipedagogiikka nojaa Saviniemen mukaan pessimismiin sisäänkirjoitettuun varautumiseen ja siihen, että rimaa ei aina tarvitse virittää korkeimmalle tasolle. Se ei myöskään kilpaile minkään nykyisen suuntauksen kanssa, vaan toimii niiden rinnalla.

Suuntaus päätettiin lanseerata ensi kertaa nyt toukokuussa Oulun yliopistossa ja esitellä isommin syksyllä.

Sitten iski poikkeustila. Ensimmäinen tapahtuma peruttiin, ja toinen muutettiin etätapahtumaksi.

Niinpä tietenkin. Mitäpä se hyvejää.

Varaudu, niin pessimistikin tekee

Pessimisti osaa varautua. Saviniemi kertoo esimerkin. Hän oli takavuosina järjestämässä grillauskisoja. Osallistujia ei tullut tarpeeksi, joten järjestäjien piti muodostaa riveistään joukkue, vaikka heidän taitonsa olivat olemattomat. Ennen kisaa osallistujien piti tehdä lista tuotteista, joita he kisassa tulevat tarvitsemaan.

Joukkue, jossa oli Saviniemen ohella toinen pessimisti, oli ainoa, joka pyysi itselleen myös tulitikut.

Myös opettaja toimii työssään usein pesunkestävän pessimistin tapaan, Maija Saviniemi sanoo.

Opettaja varautuu siihen, että suunnitelmat pettävät. Oppilaita ei tule paikalle yhtä paljon kuin hän ennalta suunnitteli, tai sitten heitä on paikalla paljon enemmän kuin piti. Oppimateriaali loppuu kesken, tai sitä ei ehditä käydä läpi kokonaan, ja niin edelleen.

– Opettaja joutuu miettimään kaikki mahdolliset visiot siitä, mikä voi mennä pieleen, Saviniemi sanoo.

Tilanne on korostunut tänä keväänä, kun koulut sulkeutuivat ja koululaiset siirtyivät pikavauhtia etäopetukseen. Uudessa tilanteessa kaikkien on pitänyt luovia eteenpäin, välillä onnistuen ja toisinaan epäonnistuen.

Etätyöjärjestelmien käyttöönotto on aiheuttanut kokonaan uudenlaisia ongelmatilanteita, opetuksen it-palveluiden palvelupäällikkö ja pessimismipedagogiikan luomisessa mukana oleva Paula Vaskuri Oulun yliopistosta sanoo.

– Korona-aikoina etäopetuksen ja tekniikan merkitys on kasvanut valtavasti. Hyvin usein käy niin, että asiat ei mene niin kuin on suunniteltu. Pessimismipedagogilla on takataskussa välineitä näitä tilanteita varten.

Maija Saviniemi toteaa, että ihminen osaa negatiivisen ajattelun, sitä ei tarvitse opetella. Positiivista ajattelua pitää puolestaan harjoitella.

– Miksi emme siis kääntäisi negatiivista ajattelua vahvuudeksi, jolloin se muuttuu voimavaraksi.

Puhutaan epäonnistumisista

Yksi pessimismipedagogiikan kehittäjistä on yliopistopedagogiikan yliopisto-opettaja Merja Maikkola. Hän toteaa, että on toteuttanut suuntausta opetuksessaan tiedostamattaan jo 25 vuoden ajan. Nyt metodilla on ensi kertaa myös nimi.

Tulevia yliopisto-opettajia opettava Maikkola sanoo, että epäonnistumisista saa puhua ääneen. Opettajien ja pedagogien kesken on tärkeää jakaa onnistumisten lisäksi myös kehnoja kokemuksia, sillä pettymyksiä tulee vastaan vääjäämättä.

Pessimismipedagogiikkaa kehitelleet naiset ovatkin suunnitelleet, että syksyn tapahtumassa, jossa suuntaus on tarkoitus esitellä alan ammattilaisille, järjestetäänkin työpaja epäonnistuneista opetuskäytännöistä. Yleensä vastaavissa tapahtumissa esillä ovat lähinnä onnistumiset, Maikkola sanoo.

Esimerkkejä pieleen menneistä kokeiluista riittänee tämän kevään jälkeen.

Kokemusten jakaminen voimauttaa, antaa uutta virtaa ja antaa rohkeutta epäonnistua uudelleen, Paula Vaskuri sanoo.

– Epäonnistumisten jakaminen voi olla myös vitsiä opettajanhuoneessa perjantai-iltapäivänä, mutta se ei ole vain sitä. Se kantaa opettajaa ja opetuksen kehittämistä entistä vahvemmin eteenpäin.

Pessimismin pehmeämpi puoli

Pessimismiin liitetään usein synkkyys, eikä pessimistin elämänkatsomusta koeta kovinkaan valoisaksi. Siksi onkin jopa hieman yllättävää, että Maija Saviniemi nostaa pessimistisessä pedagogiikassa esiin myös armollisuuden merkityksen.

– Olen itsekin vielä aika hämilläni tästä käänteestä.

Opetustyössä on usein vahvasti esillä kunnianhimo, joka voi alkaa nakertaa jaksamista, varsinkin poikkeustilanteissa. Opettajat ovat usein hyvin armottomia itseään kohtaan. Olisi voinut tehdä jotain enemmän tai paremmin. Joskus kuitenkin kasin suoritus riittää, Saviniemi sanoo.

Hänen havaintojensa mukaan esimerkiksi nuoret opettajat väsyvät ja alkavat pohtia eri alalle hakeutumista. Olisi tärkeää puhua armollisuuden viestistä myös heille.

Alkaa tuntua, että pessimismipedagogiikassa on aineksia myös laajempaan elämänkatsomukselliseen näkemykseen. Armollisuus itseä kohtaan ja varautuminen siihen, että asiat menevät toisin kuin toivoo, voisivat olla hyödyllisiä muuallakin kuin opetusmaailmassa.

Maija Saviniemi ei tyrmää ajatusta. Ehkä tätä voisi laajentaa myös muille elämänaloille, hän aloittaa, mutta muistaa sitten olevansa pessimisti.

– Totta kai varaudumme myös siihen, että tämä ei toimi.

Onko moka lahja ja pystyykö siitä ammentamaan uutta? Vai onko epäonnistuminen peitettävä mahdollisimman huolellisesti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan uusi yritustukimalli kohdentuu kaikkein eniten koronasta kärsineisiin yrityksiin ja toimialoihin. Tuen piirissä ovat lisäksi myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sai eilen keskiviikkona sovittua yrityksille maksettavasta tuesta, jolla yritetään helpottaa yritysten selviytymistä koronakriisin aiheuttamista menetyksistä ja tappioista.

Lintilä kertoi tuen yksityiskohdista torstaiaamun tiedotustilaisuudessa. Monet asiat jäivät tarkentumaan vielä jatkovalmisteluun.

• Yle näyttää tiedotustilaisuuden suorana alkaen klo 8.55. Sen jälkeen hallituksen ratkaisua analysoidaan Ylen erikoislähetyksessä.
• Voit katsoa tiedotustilaisuuden ja erikoislähetyksen jutun pääkuvaa klikkaamalla.
• Kokoamme tähän juttuun tilaisuuden keskeisen annin.

Viime viikolla hallitus pääsi sopuun ravintolatuesta. Hallituksen esitys on jo eduskunnassa, mutta jopa hallituspuolueissa on toiveita sen muuttamiseen.

Rahan ohjaamisella yrityksiin hallitus yrittää välttää yrityksiä joutumasta ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Se on myös keino yrittää turvata työpaikkoja.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yritystuista päästiin sopuun, ravintoloiden aukiolosta ei – hallitus kertoo päätöksistään aamulla klo 9

Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee

• Yle seuraa ensimmäistä koulupäivää eri puolilla Suomea
• Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Kolmosluokkalainen Olli istuu aamupalapöydässä aamu-unisena.

Hän ei lähtenyt tänään kouluun, vaikka kaverit lähtivät.

– Onhan se vähän haikeaa, kun muut menevät kouluun.

Pojalla on harvinainen verisairaus, joka infektion iskiessä saattaa mennä pahasti keuhkoihin ja olla vaarallinen.

– Kahden viikon takia olisi ollut turha riski laittaa lapset kouluun, äiti Heidi Paal kertoo.

Jos koulua olisi jäljellä pidempään, vaikka pari kuukautta, vanhemmat olisivat miettineet olisiko kouluun meneminen ollut mahdollista.

– En usko, että koulussa oleminen pystytään järjestämään tarpeeksi turvallisesti. Suomessa ei ole annettu niin tarkkoja ohjeita kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa pulpetit saavat olla kahden metrin päässä toisistaan.

Vantaalaisessa omakotitalossa vilinää ja vilskettä on riittänyt koko poikkeusajan. Perheessä on Ollin lisäksi kaksi päiväkoti-ikäistä, yksi lukiolainen, yksi yläasteikäinen sekä isä ja äiti.

Perhe on ollut koko poikkeusajan kotona – ja jatkaa loppukevään samaan malliin. Kukaan ei mene työpaikoille, kouluun tai päiväkotiin. Yhteiselo on sujunut Ollin mielestä aika hyvin.

– Välillä on tullut riitaa pikkusiskojen kanssa, hän sanoo.

Äiti naurahtaa, että onneksi on iso talo ja iso piha.

Olli esiintyy jutussa vain etunimellään, koska vanhemmat haluavat suojata hänen yksityisyyttään.

Viisilapsisen perheen äiti: "Ei koko vuotta voi ulkona opiskella"

Vanhemmille jää nyt enemmän vastuuta Ollin opiskelusta, kun etäopetus lakkasi, mutta koulutehtävät on kuitenkin tehtävä ja koulu suoritettava loppuun. Isommat koululaiset hoitavat itsenäisesti etäkoulunsa.

Ollin koulusta on tosin luvattu, että opettajat ovat yhteydessä yhä kotiin ja katsovat kouluhommia yhdessä pojan kanssa.

Olli aikoo tänään tehdä matematiikan tehtäviä. Hän aloittaa tehtävien tekemisen heti aamusta.

Äiti Heidi Paal laittoi juuri opettajalle viestin Wilmaan, että tarkistaako opettaja tehtävät tänään, vai jääkö homma vanhemmille.

Kotona opiskeleminen on Ollin mielestä tuntunut ihan kivalta, mutta koulussa hän olisi mieluummin käynyt.

– On ollut tylsää, hän kertoo.

Kavereita poika on tavannut netissä ja viime päivinä kauniissa säässä lyhyillä metsälenkeillä. Koodausharrastuskin on kevään aikana siirretty verkkoon.

Kesäsuunnitelmia Ollilla ei vielä ole.

Jos koronatilanne on vielä syksyllä huono, äiti toivoisi koulunkäynnin järjestettävän siten, että siinä olisi yhdistetty etä- ja lähikoulu.

– Koulunkäynnin voisi porrastaa siten, että osa lapsista olisi etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa vuoroviikoin. Silloin kouluihin saataisiin todellista väljyyttä. Ei Suomessa koko vuotta voida kuitenkaan ulkonakaan opiskella, Paal sanoo.

Vantaan kaupungilta kerrottiin torstaiaamuna, että yli 6 prosenttia koululaisista ei osallistu lähiopetukseen. Kaupungilta arvioidaan, että tietojen tarkentuessa lähiopetuksesta tulee olemaan pois 7-9 prosenttia koululaisista.

Kotiin jäävän koululaisen isä: "Poikaa pelottaa korona"

Helsinkiläisessä kodissa arki on asettunut poikkeusolojen aikana uomiinsa, eikä perheen 12-vuotias poika lähtenyt tänä aamuna kouluun. Pojan isä Jarkko Helin kuuluu riskiryhmään.

– Kuulun riskiryhmään, mutta suurin syy on se, että tämä tilanne pelottaa, isä sanoo.

Hän arvelee, että olisi hakenut lapselle vapautusta koulutyöstä, vaikka ei itse olisikaan kuulunut riskiryhmään.

Pelko taudin leviämisestä on pahin.

– Minulla ei ole oikein luottoa näihin hallituksen viittaamiin asiantuntijoihin, että kouluun meneminen olisi turvallista. On olemassa myös sellaisia asiantuntijoiden näkemyksiä, että tauti tarttuu lasten kautta.

Myös poikaa korona pelottaa.

– Hän on itsekin kouluun menoa vastaan vahvasti ja on tyytyväinen, ettei tarvitse mennä. Kun hän kuuli koulujen avaamisesta, hän sanoi, että minua ette saa sinne kouluun, vaikka mikä olisi, isä kertoo.

Isän mukaan poika ei ole murheissaan siitä, että ei pääse kouluun muiden tavoin.

– Kysyimme kotona häneltä tunteeko hän itsensä ulkopuoliseksi, eikä hän ainakaan myöntänyt tuntevansa.

Onko koulujen avaamiseen joku syy, joka ei kestä päivänvaloa?

Helin on miettinyt syytä, miksi koulut oli avattava kahdeksi viikoksi vielä tänä keväänä.

– Sitä on vaikea ymmärtää.

Isää eivät vakuuta perustelut siitä, että tautitilanne olisi niin paljon parempi, että kouluun on turvallista mennä tai että mahdollisesti kärryiltä pudonneet pääsisivät paikkaamaan tehtäviään kouluun. Myöskään se, että osaa oppilaista ei ole tavoitettu, ei hänen mielestään riitä syyksi avata kaikki koulut.

– Onhan se ikävä asia, jos joillakin lapsilla on oikeasti hätä, mutta tuntuu hassulta, että eihän se ongelma mihinkään katoa, jos he menevät pariksi viikoksi kouluun. Mitä näille lapsille tapahtuu, kun tulee kesä? Sitten ketään ei enää kiinnosta, isä miettii.

On myös sanottu, että koulut avataan siksi, että kouluissa harjoitellaan käytäntöjä syksyä varten, jos koronatilanne on yhtä paha tai pahempi.

Helinin mielestä harjoittelu voi olla ihan järkevää, mutta hän ei halunnut oman lapsensa osallistuvan näihin harjoituksiin.

– Nämä harjoitukset onnistuvat varmasti ilman yhtä lasta.

Isä ei osaa arvioida, mikä todellinen syy koulujen avaamiseen kahdeksi viikoksi oli.

– Kun on mediaa lukenut ja ministeri Anderssonin kommentteja, niin on vaikea löytää syytä. Tulee mieleen, että onko se syy jotain, mikä ei kestä päivänvaloa.

Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, mikä tuo syy olisi.

Perheen arki jatkuu samanlaisena kuin viimeiset kaksi kuukautta: istutaan kotona koneiden ääressä töitä tehden yhdessä.

Tietenkin etäopetus on loppunut eli Teams-palavereja ei enää järjestetä, eikä lapsi saa muutakaan ohjausta enää koulusta.

Wilmasta katsotaan tehtävät ja läksyt ja ne tehdään vanhempien valvonnassa.

Vaikka aluksi Classroomin ja muiden opetuksessa käytettävien ohjelmien käyttö oli hankalaa ja kaoottista, arki lähti pikku hiljaa rullaamaan.

– Tuossahan hän on istunut ahkerasti kaikki päivät koneen ääressä, Helin sanoo.

Kavereihin on pidetty yhteyttä netissä.

Isä uskoo pojan saavan ihan hyvät arviot koulusta, vaikka jatkaakin kotona olemista. Todistuksen hakemisesta ei ole vielä tullut koululta mitään erityisiä ohjeita.

Helsingin kaupungilta kerrottiin Ylelle illansuussa, että kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaista oli tänään poissa kahdeksan prosenttia eli harvempi kuin joka kymmenes.

14.5.2020 kello 18.11. Muutettu viimeinen lause, kun kaupunki vastasi Ylen kysymykseen poissaolijoiden määrästä.

Lue myös:

Tältä näytti ensimmäinen koulupäivä eri puolilla Suomea – 7.-luokkalainen Elli Hirvonen: "Turvavälit täytyy pitää eikä kavereihin saa koskea"

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Paluu lähiopetukseen jakaa mielipiteet – naiset hiukan tyytyväisempia koulujen avaamiseen kuin miehet: "Jääkö opetus kakkoseksi?"

"Totta kai kaipaa kavereita, mutta kaikkien terveys ja henki ovat nyt etusijalla" – Suurin osa Ylen joukkoistukseen vastanneista pitäisi koulut suljettuina koko loppukevään

Takaisin kouluun – Miten herääminen onnistuu yhdeksän etäviikon jälkeen?

Vähän ennen aamukahdeksaa Helsingin Pasilan peruskoulun pihalla on rauhallista. Muutama koululainen on saapunut paikalle ajoissa, mutta suurin osa ilmestyy pihaan kahdeksan jälkeen.

Suurta jälleennäkemisen riemua ei ole havaittavissa - se johtunee siitä, että koululaiset ovat ottaneet neuvosta vaarin ja muistavat pitää vielä etäisyyttä. Iso osa peruskoululaisista on ollut etäkoulussa 18. maaliskuuta alkaen.

Koulun henkilökunta alkaa jakaa oppilaille ohjeita. Pidetään turvaväli, pestään kädet vedellä ja saippualla, ei tungeksita eikä kosketa kaveriin tai kaverin tavaroihin. Oppilaat jakautuvat väljiin jonoihin, ja ensimmäisen luokan opettajat Essi Merjovirta ja Milla Vainio johdattavat joukkonsa luokkiin.

Sisällä jokainen riisuu ulkovaatteensa käytävän naulakoihin: sen jälkeen alkaa käsien pesu. Oppilaat jakautuvat luokan vesipisteelle ja vessoihin. Vesi kohisee ja käsiä hangataan, ohjeet on kuultu ja vastaanotettu. Aikuiset organisoivat ja auttavat.

Koulupäivä käynnistyy kuulumisten vaihdolla. Ensin Essi Merjovirta muistuttaa, että koulussa pyydetään lupa puhumiseen ja luokassa puhuu yksi ihminen kerrallaan.

Sitten kysellään: oliko kivaa palata kouluun? Oliko etäkoulussa mukavaa? Riitelitkö kotona sisarusten kanssa? Mielipiteensä kysymykseen saa kertoa peukulla. Peukku ylös, alas tai jotain siltä väliltä. Suurin osa palasi kouluun mielellään, ja moni oli riidellyt sisarustensa kanssa. 25 lapsen ryhmästä paikalla on 23, eli lähes kaikki. Tilanne on sama toisella ensimmäisen luokan ryhmällä.

Mitä sitten tapahtui? Yle seurasi ensimmäisen luokan paluuta lähiopetukseen. Katso kuvareportaasi alta, ja tutustu sen jälkeen itse koulupäivästään raportoineiden yläkoululaisten tunnelmiin.

Ensimmäisen luokan oppilaat jatkoivat torstaina koulupäiväänsä varttia yli kahteentoista. Iltapäivällä opettaja Essi Merjovirta kertoo, että oppilaat tuntuivat viihtyvän koulussa. Opettajan mukaan myös koronaviruksen aiheuttamat toimeenpiteet olivat oppilailla hyvin hallussa.

- Ekaluokkalaiset ovat superhalailijoita. Nyt kukaan ei tullut yllättäen halaamaan opea. Huomaa kyllä, että näistä asioista on puhuttu kotona, Merjovirta toteaa.

Aiemmin Merjovirta on kätellyt oppilaansa koulupäivän jälkeen. Nyt kättely on luonnollisesti pannassa. Nähtäväksi jää, kuinka pitkään. Lähiopetus jatkuu Suomessa kuitenkin näillä näkymin toukokuun loppuun.

Yläkoululaiset innoissaan: ihanaa nähdä kavereita, rentoa päästä kouluun

Myös yläkouluilla on tehty erityisjärjestelyitä kouluun paluuta varten. Esimerkiksi koulun alkamisaikoja ja ruokailuja on porrastettu. Liian suurien joukkojen muodostumista vahditaan välitunneilla.

Osa nuorista on kaivannut kovasti takaisin kouluun. Jo maaliskuun lopulla Yle uutisoi, miten koronavirus ja poikkeusolot muuttivat parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan.

Yle pyysi myös neljää yläkoululaista kertomaan kuvien avulla, millainen ensimmäinen päivä koululla oli, ja millaisia ajatuksia se herätti.

Kasiluokkalainen Hedie Gharbalgir: "Kun meni kouluun, tajusi että hei, tää onkin vakavampi juttu"

Ysiluokkalainen Lukas Vilpas: "Tuli sellainen ala-astefiilis"

Seiskaluokkalainen Anni Rokka: "Käsiä pestiin koko ajan"

Seiskaluokkalainen Kirsti Seppälä: "Osasin varautua rajoituksiin"

Aamulla koulut avasivat siis ovensa, mutta on koronarajoituksia purettu tänään muutenkin: tästä lähtien kaikki työmatkalaiset ja työkomennukselle Suomeen tulevat pääsevät jälleen matkustamaan esimerkiksi Suomenlahden yli Viron-lautoilla, sanoo rajatarkastusyksikön päällikkö Jim Kuusimäki Suomenlahden merivartiostosta.

– On ehkä helpompi sanoa, mikä ei ole sallittua: edelleenkään sallittua ei ole vapaa-ajan matkustaminen, hän summasi tilannetta torstaina Radio Suomen Päivän haastattelussa.

• Tässä uusimmat koronatiedot Uudeltamaalta
• Lue uusimmat tiedot muualta Suomesta ja maailmalta

Torstaina Helsingin Länsisatamaan alkoi jo kerääntyä ihmisiä odottelemaan lähtöä Tallinnaan. Myös henkilöautoja kulki ulkona tasaisena virtana.

Kuusimäen mukaan liikennemäärien odotetaan kasvavan viikonlopun myötä.

– Odottelemme sunnuntaina, että työmatkaliikenne palautuu tänne asteittain. On odotettavissa, että liikennettä tulee sitten huomattavasti enemmän.

Varustamo: Edelleen kaukana normaalista

Radio Suomen Päivässä kuultiin myös varustamoyhtiö Tallink Siljan kaupallista johtajaa Marco Palmua.

Palmun mukaan aivan viime päivinä on nähty pieni varauspiikki tulevalle viikonlopulle.

Hän kiittelee sitä, että työmatkaliikenne saatiin jälleen auki. Koronavirustilanne pysäytti liikenteen Suomen ja Viron välillä miltei täysin, lukuun ottamatta rahtiliikennettä.

Tallink on lisännyt kapasiteettiaan, mutta normaalista ollaan edelleen kaukana. Esimerkiksi tänään torstaina toista tuhatta ihmistä lähtee yhtiön kyydillä Suomesta Viroon ja toista tuhatta matkustaa Virosta Suomeen.

– Normaalisti meillä on kuusi lähtöä päivässä. Laivakapasiteetti on yli 2 000 matkustajaa. Se jo kertoo, että työmatkustus on tässä alussa vielä pientä. Odotamme innolla, että saisimme myös turismiliikenteen auki.

Yhtiöllä on liikennettä myös Tukholmaan.

– Kyllä sielläkin jonkin verran on työmatkustusta tulossa. Puhutaan muutamista sadoista, jotka ovat lähdössä meidän kauttamme Tukholmaan, Palmu kertoo.

Hän sanoo, että koronatilanne on huomioitu laivoilla käytännön järjestelyin: esimerkiksi laivaannousu on porrastettu ja käsihygieniaan on panostettu paljon. Kaupoissa kassojen edessä on pleksilasit, ja ravintolapuolella on uusia turvaohjeita.

STT:n haastattelema Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja, komentaja Mikko Simola kertoo illansuussa, että liikenne Helsingin satamissa lisääntyi torstaina odotetusti.

- Karkean arvion mukaan matkustajia on ollut neljän-viiden tuhannen matkustajan luokkaa. Siinä on mukana sekä Helsingistä saapuva että lähtevä liikenne, Simola kertoo.

Laivalähtöä kohden matkustajia on ollut sadasta muutamaan sataan.

Omaehtoinen karanteeni, julkisilla saa liikkua

Helsinki-Vantaan lentokentällä aluksi vallinnutta tilannetta arvosteltiin epäselväksi ja sekavaksi.

• Lue lisää: PS:n Purra kyselytunnilla: Kuka on tehnyt virheen, kun ulkomailta Suomeen palaavia ei ole ohjeistettu selkeästi?

Jim Kuusimäki kertoo, että rajaviranomaiset jakavat satamissa Suomeen saapuville karanteeniohjeita.

– Lähtökohtaisesti omaehtoinen karanteeni on suositus kaikille, jotka ylittävät rajan.

Sisäministeriön tiedotteessa todetaan, että kaikkien maahan saapuvien on rajoitettava tarpeettomia lähikontakteja ja noudatettava omaehtoista karanteenia 14 vuorokauden ajan. Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan kuitenkin liikkuminen työ- ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen.

Kuusimäen mukaan satamasta on suositeltavaa edetä omalla kyydillä, mutta pakollista se ei ole.

– Ratikka kulkee normaalisti. Siellä suositellaan turvavälejä, Kuusimäki toteaa.

Radio Suomen Päivässä haastateltiin torstaina myös ensimmäisten joukossa Virosta Suomeen saapunutta Jarmar Kaupia.

Hän palasi Suomeen oltuaan Virossa kolmisen viikkoa. Kaup sanoi tulleensa maahan hyvillä mielin. Kotia oli ehtinyt tulla jo ikävä.

Hän aikoi jäädä omaehtoiseen karanteeniin kahdeksi viikoksi.

Odottivatko Suomessa selkeät ohjeet?

– Ei sanottu hirveästi mitään. Sanottiin vain tervetuloa Suomeen, ja se oli siinä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15. toukokuuta kello 23 asti.

Juttua täydennetty klo 17.40 Suomenlahden merivartioston apulaiskomentajan arviolla matkustajamäärästä.

Lue seuraavaksi:

Laivaliikenne käynnistyy Ruotsin ja Suomen välillä – risteilyitä tai lomamatkustusta ei vielä sallita

Raja on auki muillekin kuin suomalaisille – Professori: Rajavartiolaitos ei voi estää ruotsalaisten ja muiden EU-kansalaisten maahan saapumista tai maasta lähtemistä

Liikenne- ja viestintävirasto varoittaa pikaviestipalvelu WhatsAppin tilien vahvistuskoodien kalastelusta Suomessa.

Viraston kyberturvallisuusosasto painottaa, että WhatsAppin käyttäjien on tärkeää tunnistaa tekstiviestillä lähetettävien vahvistuskoodien kalasteluyritykset ja suojautua yrityksiltä ottamalla käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen.

Jos tilillä ei ole käytössä kaksivaiheista tunnistautumista, hyökkääjä voi itse ottaa tunnistautumisen käyttöön ja estää siten uhrin pääsyn takaisin tilille.

Mikäli käy niin ikävästi, että WhatsApp-tilin kaappaus onnistuu, hyökkääjä jatkaa kalasteluyrityksiä kaapatun tilin yhteystiedoille. Tämän vuoksi omaa WhatsApp-vahvistuskoodia ei tule koskaan jakaa muiden kanssa, kyberturvallisuusosasto muistuttaa.

Kaappaaja voi luoda uusia keskusteluryhmiä uhrin nimellä ja kalastella edelleen lisää vahvistusviestejä

Hyökkääjä voi saada haltuunsa kaapatun tilin WhatsApp-yhteystiedot ja uusien WhatsApp-viestien sisällön.

Kaapatulla tilillä kalastellaan lisää vahvistusviestejä yhteystiedoilta. Uhrin tilillä voidaan yhteystietojen pohjalta luoda myös uusia WhatsApp-keskusteluryhmiä, joissa jaetaan roskapostia.

WhatsApp-vahvistuskoodien kalastelua on tapahtunut aiemmin muualla maailmassa, ja nyt ilmiö vaikuttaa rantautuneen Suomeenkin. Vastaavankaltaisia vahvistuskoodien kalasteluyrityksiä voi tapahtua myös muissa kuin WhatsApp-palvelussa, kyberturvallisuusosasto varoittaa tiedotteessan.

Alla ohjeita ongelmatilanteisiin ja kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottamiseksi:

Kaksivaiheinen tunnistautumisohje englanniksi

Varastetun WhatsApp-tilin palauttamisohje englanniksi

Kyberturvallisuusosaston yleisiä ohjeita tiliesi turvaamiseksi

Tänä aamuna se vihdoin tapahtui suurten odotusten saattelemana. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) julkisti täysin uuden tukimallin, jonka tarkoitus on pelastaa koronasta eniten kärsineet yritykset konkurssilta nopeasti ja ilman kommervenkkeja.

Monet yrittäjien toiveet näyttävät toteutuvan, mutta kähinä yritystukien ympärillä tuskin loppuu.

Tukea saaneiden yrittäjien kannattaa varautua ryöpytykseen viimeistään ensi keväänä kun jaetaan osinkoja ja bonuksia tämän vuoden tuloksen perusteella. Huutokauppakeisarin tapaus osoitti, että yritysten tukeminen verorahoilla on herkkä asia.

Konkurssien estäminen ja työpaikkojen pelastaminen yli koronakriisin tuntuu nyt olevan yleisesti hyväksytty ajatus, mutta pelkkä epäilyskin verovarojen valumisesta osinkoina yritysten omistajille on poliittinen ruutitynnyri.

Kähinää on odotettavissa ainakin kolmesta syystä, kun uudenlaisia suoria yritystukia aletaan jakaa;

1. Vihriälän ryhmä olisi kieltänyt osingot ja bonukset vuodelta 2020
2. Ainutlaatuinen tukimalli jätti auki monta kysymystä ja pettymyksen siementä
3. Kriisin pitkittyessä valtion rooli vakuutusyhtiönä käy liian kalliiksi

1. Osingot ja bonukset

Kaikkien toimialojen koronasta kärsineille yrityksille jaettavan tuen ehdot eivät näytä kieltävän osinkojen ja bonusten jakamista tältä vuodelta kuten tukia valmistellut Vihriälän työryhmä ajatteli.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa osinkojen jakamisesta todetaan vain tämä: “Saatu kustannustuki vaikuttaa yrityksen vuoden 2020 voitonjakokelpoisiin varoihin”

Yritysten tukemista valmistellut Vihriälän työryhmä ehdotti paperissaan suoranuottisempaa kieltolinjaa: “Tuen vastaanottamisen ehtona on, että yritys ei maksa osinkoja eikä tulokseen perustuvia palkkiota vuodelta 2020. Yritys voi kieltäytyä tuesta, jolloin tämä rajoite ei päde”.

Näissä muotoiluissa on iso periaatteellinen ero, ja hallitus näyttää suhtautuvan tuettujen yritysten osingonjakoon sallivammin kuin Vihriälän työryhmä. Kategoriseen osingonjaon kieltämiseen voi tosin liittyä myös vaikeita juridisia kysymyksiä.

Tulokseen perustuvien palkkioiden eli bonusten osalta kielto kohdistuisi myös työntekijöihin, joten niitten suhteen kysymys koskee laajempaakin joukkoa kuin yritysten omistajia.

Konkurssilta pelastettavien ja suuren osan liikevaihdostaan menettäneiden yritysten kyky jakaa osinkoja ja bonuksia tuskin on yleisesti ottaen suuri. Silti tikun nokkaan nostettavaksi löytyy yleensä ainakin muutama tapaus, joissa niiden jakaminen loukkaa monen oikeustajua.

Hallituksen valitsema lievempikin muotoilu voi pätevästi estää tukirahan jakamisen osinkoina ulos yrityksestä. Jos yritys kriisistä huolimatta onnistuisi pinnistelemään voitolliseksi, sen voitonjakokelpoisista varoista voidaan vähentää tuen määrä.

Silloin yritys voisi jakaa vain sellaisia osinkoja, jotka sen jaettavissa olisivat olleet ilman tukeakin, ja se voi olla monen yrittäjän toimeentulon kannalta tärkeää. Kaikenlainen osingonjako kriisiyrityksistä voi kuitenkin olla vaikeasti selitettävä asia äänestäjille, joiden verorahoilla piti vain pelastaa työpaikkoja.

2. Avoimet kysymykset ja pettymysten siemenet

Uusi “kustannustueksi” nimetty tukimalli on monessa mielessä ainutlaatuinen ja Suomessa ennen näkemätön tapa tukea yrityksiä. Siihen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä, joista voi poikia kovaa kritiikkiä.

Mallia julkistettaessa ei ollut tiedossa, mitkä yritykset tarkemmin ottaen voivat saada tukea.

Keskeinen kysymys on ainakin se, kuinka paljon yrityksen liikevaihdon on pitänyt pandemian takia pudota ja missä ajassa, jotta tukea voisi saada. Samoin on auki, minkä kokoisille yrityksille tukea on tarjolla.

Näihin kysymyksiin saataneen vastaus pian, kun verottajan laskelmat yritysten liikevaihdon pudotuksesta maaliskuussa ovat valmiina ja hintalappu erilaisille tuen rajauksille selviää.

Mutta mitä sanovat ne yritykset, jotka jäävät nippa nappa tuen ulkopuolelle ja kokevat silti kärsineensä koronasta merkittävästi? Tai mitä sanovat ne yritykset, jotka ovat väärän kokoisia, mutta omasta mielestään tuen tarpeessa?

Vaikka kritiikkiä tuen rajauksista on omaan kohtaloonsa pettyneiden suunnalta odotettavissa, kustannustuki on kokonaisuutena yrittäjille toivottu ja monin tavoin hyvä paketti.

Se on tarjolla samoin ehdoin kaikille koronasta merkittävästi kärsineille yrityksille eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Se on apu niillekin yrityksille, jotka eivät epävarman tulevaisuuden edessä ole uskaltaneet ottaa uutta lainaa edes valtion takauksella.

Kustannustuki on myös kohdistettu suoraan koronakriisin aiheuttamien vaikeuksien torjumiseen ilman kytkentää kehityshankkeisiin kuten Business Finlandin kovan kritiikin kohteeksi joutunut kehittämistuki.

Myös tukien jakaminen Valtiokonttorin kautta lähes automaattisesti verottajan tietojen pohjalta ja kevyen hakuprosessin kautta on vastaus yrittäjien toiveisiin. Rahaa saadaan hätää kärsiville yrityksille nopeasti ja pienellä paperisodalla.

Kustannustuen kokonaisuuskin voi silti vielä tuottaa pettymyksen, jos tuen määrä asettuu valmistelussa olleen haarukan alalaitaan. Valmisteltavan tuen kokonaismäärän haarukka on nyt 200 -300 miljoonaa euroa kuukaudessa ja kesto kaksi kuukautta.

3. Valtion rooli yritysten vakuutusyhtiönä

Ilmapiiriä yritystukien ympärillä kuumentaa jatkossa myös se, että valtion rooli yritysten tukemisessa on täynnä periaatteellisia kysymyksiä, joihin ei kriisin alkuvaiheessa ole ehditty tarttua.

Tappiot kuuluvat markkinataloudessa yritysten omistajien kannettavaksi, mutta yrityksiä tuetaan nyt koronakriisissä maan talouden ja työllisyyden pelastamiseksi pandemialta, kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Valtio on ottanut hädän hetkellä vakuutusyhtiön roolin

Valtion tarkoituksena on tukien avulla auttaa pulaan joutuneita yrityksiä kriisin yli ilman turhia konkursseja, mutta tukeminen on erittäin kallista. Uusi kustannustuki on vain yksi valtion tarjoamista tukimuodoista.

Jos kriisi pitkittyy tai vastaan tulee myöhemmin pandemian toinen aalto, valtion rooli yritysten vakuutusyhtiönä käy mahdottomaksi.

Uusi kustannustuki on nyt ensi alkuun tarkoitettu kahden kuukauden mittaiseksi, mutta uudesta tukimuodosta kertonut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi jo julkistamisen yhteydessä, että kustannustuen mallia voitaisiin tarvittaessa käyttää myöhemminkin.

Pulmaksi tulee lopulta raha. Kriisin alussa julkista velkaa ei ole kartettu, mutta talouden tukemista velaksi ei valtiokaan voi jatkaa loputtomasti.

Lopulta kaikki julkiset tuet maksaa veronmaksaja. Keskustelu pelastus- ja elvytysvaiheen jälkeen edessä olevista verojen korotuksista ja leikkauksista on jo käynnistynyt ja se kiihtyy kun ehdotukset konkretisoituvat.

Vihriälän työryhmän esiin nostama "kipupaketti" on jo avannut erilaisten eturyhmien äänet. Opiskelijat ovat jo ehtineet torjua lukukausimaksut ja omakotiliitto kiinteistöveron korotukset.

Yritystukien kohdalla yksimielisyyttä on toistaiseksi riittänyt yllättävänkin paljon, koska tukien uskotaan päätyvän yleisellä tasolla yhteiseksi hyväksi. Näyttävät epäonnistumiset tukien kohdentumisessa tai esimerkiksi osingon jakamiseen liittyvät kohut voivat kuitenkin muuttaa ilmapiiriä.

Jos kriisi pitkittyy, valtio ei voi toimia loputtomasti yritysten vakuutusyhtiönä edes pandemiariskien suhteen.

Lue myös:

Elinkeinoministeri Lintilä: Uusi yritystuki kohdistuu eniten koronakriisistä kärsiville yrityksille, kesto kaksi kuukautta

Lasten määrä päiväkodeissa kasvaa tänään torstaina merkittävästi, kun hallituksen suositus pitää lapsia kotihoidossa päättyy.

Kuopiolaisen Sinikellon päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajaa Virpi Vauhkosta tilanne hieman pelottaa. Kuopion kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä on hieman alle 5 000 lasta. Heistä 70–80 prosenttia palaa nyt takaisin hoitoon.

Muutos on suuri, sillä suositusten astuttua voimaan lapsia on ollut hoidossa Kuopiossa vain 25–30 prosenttia tavanomaisesta.

Työskentely koronaviruksen varjossa on ollut Vauhkosen mukaan vaikeaa ja henkisesti kuormittavaa, kun ohjeistukset ovat muuttuneet jatkuvasti. Osa työntekijöistä lomautettiin ja osa siirrettiin muihin tehtäviin.

– Hirmu kiitollinen olen perheille, jotka ovat pystyneet järjestämään kotihoitoa. Se on ollut myös iso apu meille, Vauhkonen kiittelee.

"Lapsille ihanaa aikaa"

Varhaiskasvatukseen jääneet lapset puolestaan ovat voineet hyötyä poikkeusajoista.

– Lapset ovat saaneet enemmän aikuisen huomiota, ja on pyrittykin siihen, että ollaan omissa pienissä ryhmissä. Lapsille tämä on ollut aika ihanaa aikaa.

Vauhkonen olisi toivonut kotihoitosuosituksen pysyvän edelleen voimassa. Yksi huolenaihe on henkilökunnan ja tilojen riittävyys, kun lievästikään sairaana ei saa tulla töihin ja vaaditaan väljyyttä.

– Haastetta riittää siinä, kuinka saadaan toiminta järjestymään turvallisuussuositusten mukaisesti. Lapset ovat lapsia ja haluavat olla lähellä sekä tarvitsevat paljon apua.

Maskeista käyty keskustelua

Varhaiskasvatuksen turvallisuuskäytännöt pohjautuvat THL:n, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ohjeisiin. Toimintaa järjestetään muun muassa mahdollisimman paljon ulkona, lapsiryhmiä jaetaan pienryhmiin ja käsihygieniaa tehostetaan.

Varhaiskasvatuksen yksiköt soveltavat yleisohjeita oman tilanteensa mukaan.

– On ollut hellyttävääkin lukea näitä erilaisia sovelluksia ja miten on mietitty tarkkaan, kuinka turvallisuudesta huolehditaan. Esimerkiksi yksi perhepäivähoitaja kertoo vanhemmille ottavansa lapset vastaan kuistilla, toteaa Iisalmen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kaija Rautaparta-Pennanen.

Varkauden kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulaisen mukaan kevätjuhlia, lelupäiviä sekä isoja laulu- ja leikkihetkiä ei tässä tilanteessa järjestetä.

– Pihalle mennään ja sieltä lähdetään portaittain, ettei olla kaikki eteisessä yhtä aikaa. Yritetään toimia mahdollisimman paljon vuoroissa, ettei syntyisi ruuhkia.

Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikön Tuula Nuotion mukaan etenkin riskiryhmään kuuluvilla työntekijöillä on huolia ja suojainten käytöstä on käyty keskustelua. Maskia ei suositella varhaiskasvatuksessa.

Tunnelmat eivät ole pelkästään huolten sävyttämiä.

– Yhdeltä alueelta tuli viestiä, että henkilökunta iloitsee, kun lapset palaavat päiväkotiin, Nuotio kertoo.

Keskustelu on auki perjantaihin kello 23.00:een asti.

Lue myös:

Pöpö muutti 3-vuotiaan Lilia Saksalan arjen, nyt hän palaa useimpien muiden tavoin hoitoon – päiväkodissa lapset saavat pussata ja painia, mutta leikkiä pitää pienissä ryhmissä

Ravintoloiden pitäisi päästä avaamaan oviaan jo runsaan parin viikon kuluttua, mutta hallituksessa on erimielisyyttä ravintoloiden asiakaspaikkojen määrästä sekä aukiolo- ja anniskeluajoista.

Hallituksen odotettiin linjaavan jo keskiviikkona, miten ravintolat voisivat avata kesäkuun alussa ovensa koronasulun jälkeen, mutta toisin kävi.

Hallitus lähti liikkeelle siitä, että ja ravintoloiden asiakaspaikat puolitettaisiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Pohjaesitys oli, että alkoholin anniskelu puolestaan loppuisi kello 21 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 22.

Paineita on tiettävästi siihen suuntaan, että kaljahanat ja ravintolat voisivat olla auki pidempään. Tätä ajaa myös alan etujärjestö, jonka mielestä iltayhdeksän aikaraja olisi liian aikainen pubeille ja ruokaravintoloille viikonloppuisin.

– Esitämme Norjan mallia, että ravintolat voisivat anniskella kello 23:een ja menisivät kiinni kello 24 alkuvaiheessa. Muutaman viikon päästä voitaisiin katsoa, onko määräyksiä mahdollista entisestään lieventää, Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi vaatii.

Ehkä hankalimpia kysymyksiä hallitukselle on asiakaspaikkojen määrän rajaaminen. Hallituksessa on näkemyksiä, että asiakaspaikkojen puolittaminen olisi liian kaavamaista ja pienimmät kahvilat, ravintolat ja kuppilat voitaisiin säästää puolitukselta esimerkiksi erillisellä minimirajalla.

Maran Lapin mielestä asiakaspaikkojen puolittaminen voisi johtaa siihen, että kustannuksia syntyy enemmän kuin tuloja. Pienten kuppiloiden suosiminenkaan ei ole yksinkertaista.

Hän varoittaa kilpailun vääristymisestä, jos raja vedetään vaikka 20–30 asiakaspaikkaan.

Koko maahan ehkä aluksi samat säännöt, sitten alueellisia eroja?

Hallituksessa on eri näkemyksiä myös siitä, avataanko ravintolat samoilla säännöillä koko maassa. Ainakin vihreiden mielestä avaamisen tulisi lähtökohtaisesti edetä valtakunnallisesti samoilla pelisäännöillä, kun taas keskusta voisi antaa ravintoloiden avata ovensa vapaammin maakunnissa, joissa tautitapauksia on vähän.

Ravintoloiden portaittainen avaaminen voi Ylen tietojen mukaan tarkoittaa sitä, että koko maassa olisi aluksi yhtenäiset pelisäännöt. Muutaman viikon seurantajakson aikana nähtäisiin, millaiset halut suomalaisilla on mennä baariin, minkä jälkeen harkittaisiin, voidaanko rajoituksia keventää jossakin.

Maran Lappi pitää ongelmallisena sitä, että ravintolat olisivat osassa Suomea vapaammin auki.

– Parempi olisi, että Suomea kohdeltaisiin kokonaisuutena. On hyvin helposti kilpailua vääristävää, jos ravintoloita avattaisiin esimerkiksi maakunnallisesti eri tavalla.

Lappi nostaa esimerkiksi sen, että asiakasvirrat ohjautuisivat esimerkiksi lauantai-iltaisin rajakaupunkiin tai maakuntaan, jossa anniskelu jatkuu pidempään.

Ravintolayrittäjät huolissaan kiireestä

Puolueissa on huolta paitsi ravintoloiden avaamisen vaikutuksesta tautitilanteeseen, myös siitä miten esimerkiksi kesän kotimaan matkailulle ja verotuloille käy, jos ravintolat eivät pysty pitämään oviaan auki.

Päätöksille ravintoloiden rajoituksista tulee kiire, sillä asiaa on määrä käsitellä hallituksen neuvottelussa vasta ensi tiistaina. Sen jälkeen olisi edessä vielä eduskuntakäsittely. Kesäkuun alkuun on ensi viikolla alle kaksi viikkoa aikaa.

Maran Timo Lappi toivoo päätöksiä mahdollisimman nopeasti, koska nyt suljettuna olevien ravintoloiden pitäisi valmistautua henkilökunnan töihin kutsumiseen ja miettiä, kuinka paljon elintarvikkeita uskaltaa tilata ensimmäisille viikoille.

– Ravintolayrittäjät ovat olleet huolissaan. Aikaa on hyvin vähän siihen, kun ravintolat pitäisi avata.

Poliitikot ovat käsitelleet myös pöytiintarjoilun edellyttämistä Ruotsin malliin, mutta yksityiskohdat selviävät myöhemmin hallituksen neuvottelussa.

Muissa Euroopan maissa on vaadittu metrirajoja pöytien väliin eikä niitä ilmeisesti ole suljettu vielä täysin pois Suomessakaan.

Hallituslähteistä vakuutetaan, että syvistä kiistoista ei ole kyse, vaan kyse on asioiden paljoudesta. Hallitus neuvotteli ravintoloista keskiviikkona Säätytalossa iltayhdeksään.

LIsää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yritystuista päästiin sopuun, ravintoloiden aukiolosta ei – hallitus kertoo päätöksistään aamulla klo 9

Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee

Saliha Acarin perheessä lasten koulupäivä ei torstaina eronnut millään lailla kuluneista parista kuukaudesta.

Koulupäivät kuluvat kotona kuten tähänkin asti.

– Oli vaikea päätös jättää lapset kotiin, koska heidän sosiaaliset suhteet kavereiden kanssa kärsivät. Koin kuitenkin, että jos laittaisin heidät kouluun, missä he kohtaisivat kavereitaan, siinä olisi isompi riski kuin hyöty.

27-vuotias Saliha Acar on huoltaja veljensä kahdelle erityisen tuen piirissä olevalle lapselle. 8-vuotias poika Abdul Melik Acar opiskelee Kouvolassa Viialan koulussa. 10-vuotias tyttö Berivan Acar opiskelee Kouvolassa Kirkonkylän koulussa.

– Haluaisin nähdä kavereitani, mutta nyt en saa. Joskus puhun puhelimella niiden kanssa. Haluaisin olla koulussa. Siellä oli kivaa, Berivan sanoo.

Samassa taloudessa heidän kanssaan asuu Saliha Acarin äiti, isä ja kaksi siskoa.

Acar päätti jättää lapset kotiin fyysisten kontaktien lisäksi siksi, koska kotona asuu riskiryhmään kuuluva äiti. He eivät ole ainoat, sillä arviolta kymmenet tuhannet lapset ovat jääneet Suomessa kotiin tästä päivästä lähtien.

Esimerkiksi Kouvolassa kotiin jäi arviolta tuhat oppilasta eli noin 15 prosenttia kaikista oppilaista. Rehtoreiden mukaan syitä jäädä kotiin olivat lapsen tai läheisen kuuluminen riskiryhmään sekä huoli koronatartunnoista.

Käy itse töissä koululla

Saliha Acar työskentelee koulunkäynninohjaajana Kouvolassa Kirkonkylän koulussa. Se on sama koulu, missä 10-vuotias Berivan opiskelee. Vaihtoehtoja ei hänen mukaansa ollut, sillä työtä ei voi tehdä kotoa käsin.

Hän itse uskoo pystyvänsä välttelemään lähikontakteja muiden ihmisten kanssa lapsia paremmin.

– Lapset menevät niihin tilanteisiin kavereiden kanssa, vaikka kuinka yrittäisi estää. He eivät mieti asioita niin tarkkaan kuin itse aikuisena pystyn huomioimaan. Kyllähän se vähän huolettaa, mutta minun itseni on pakko mennä töihin.

Työssään koulunkäynninohjaajana Acar auttaa koulun pienryhmässä erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. Kun hän pääsee töistä, hän auttaa myös kotona olevia lapsia koulutehtävissä.

Varsinkin alussa koulutöistä huolehtiminen etänä oli Acarille raskasta. Hän on karsinut tilanteen mukaan tehtäviä, jos siitä on sovittu erikseen opettajien kanssa.

– Huomasin, että tehtävien tekoa voi siirtää. Välillä koulutehtäviä on tehty vielä yhdeksältä illalla.

Koulujen avaaminen ei ollut Acarin mielestä hyvä ratkaisu.

Opettajat ja koulun henkilökunta supersankareita?

Acarin mukaan koulujen avaamisesta koituu opettajille ja muulle henkilökunnalle päänvaivaa esimerkiksi sen suhteen, miten sosiaaliset tilanteet ja turvavälit järjestyvät.

– Omastakin kokemuksesta tiedän, että tämä ei ole mikään helppo homma. Vaikka tartuntariski on olemassa, opettajia ja koulun henkilökuntaa pidetään supersankareina, joihin tauti ei tartu.

Acar on huomannut, että lapset kaipaavat koulusta nimenomaan kavereita.

– Ajattelin, että onko tässä mitään järkeä jättää lapset kotiin, kun kotona näki välillä lasten suhtautumisen. Sitten järki vei voiton.

Kouluissa rehtorit ymmärsivät lasten kotiinjäämisen.

– Laitoin Wilmassa pojan rehtorille loma-anomuksen ja hän kuittasi, että asia on selvä. Samoin puhuin tytön rehtorin ja opettajan kanssa.

Lapset saattavat käydä koulussa

Acar on miettinyt välillä, pitäisikö lapset viedä kouluun edes kerran, jotta he näkisivät kaverinsa.

Hän on keskustellut alustavasti opettajan kanssa, voisiko viimeisellä viikolla koulussa käydä esimerkiksi pihalla.

– Silloin poika näkisi kaverinsa ennen kesälomaa.

Hän pohtii vielä asiaa ja odottaa vastauksia kouluista.

Berivan-tyttöä on lohduttanut tieto, että hän voisi nähdä kaverinsa.

Ei asiaa edes huvipuistoon

Saliha Acarin mukaan korona laittoi myös perheen lomasuunnitelmat uusiksi. Heillä on ollut monena kesänä tapana lähteä autolla Turkkiin lomalle. Tänä vuonna niin ei käy. Koulun päättymisen jälkeen perhe aikoo olla kotona varmuuden vuoksi pari viikkoa.

Jos tilanne sallii kotimaan matkailun, aikoo perhe tehdä reissun Suomessa.

– Emme kuitenkaan mene paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä. Esimerkiksi huvipuistoihin en aio lapsia viedä. Eihän se voi olla mahdollista, että kaikki pinnat saadaan siivottua ja pyyhittyä, vaikka jotkut väittävät, että korona ei tarttuisi pinnoista.

Voit keskustella aiheesta 16.5. klo 23 asti.

Lue myös:

Osa rehtoreista hyväksyy lähes kaikki syyt olla pois koulusta kesälomaan asti – selvitimme, miksi vanhemmat pitävät lapsensa kotona

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Postin hallitus uusiutui perusteellisesti yhtiökokouksessa, kun sen yhdeksästä jäsenestä vaihtui viisi. Entinen puheenjohtaja Markku Pohjola väistyi, ja tilalle valittiin hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae.

Myös varapuheenjohtaja Suvi-Anne Siimes jätti hallituksen.

Postin hallituksen jäsenistä vaihtui poikkeuksellisen moni. Viime vuosien aikana Postin hallituksesta on vaihtunut yleensä kaksi jäsentä vuosittain.

Viime syksynä Postin pakettilajittelijoiden kohtalosta syntyi työehtosopimusneuvotteluissa työnantajan ja työntekijöiden välillä kiista, jonka ratkomiseen myös silloinen pääministeri Antti Rinne suoraan puuttui. Kiistan vuoksi tuhansia Posti- ja logistiikka-alan unioniin (PAU) kuuluvia Postin työntekijöitä oli lakossa viime vuoden lopulla.

Sanna Suvanto-Harsaae toimii Altian hallituksen puheenjohtajana ja on jäsenenä muun muassa SAS:n hallituksessa. Valintaa perusteltiin hänen kokemuksellaan logistiikasta, vähittäiskaupasta ja digitaalisten kanavien kehityksestä.

Uusi puheenjohtaja ennakoi, että Postilla on edessään lisää muutoksia, kun markkinoiden murros jatkuu.

– Seuraavat 3–4 vuotta ovat ratkaisevia Postin tulevaisuuden menestyksen kannalta, Suvanto-Harsaae sanoi tiedotteessa.

Markku Pohjola toimii yhtiön hallituksen neuvonantajana lyhyehkön siirtymäajan.

Lue lisää:

Posti-jupakan jälkinäytös: Osa Postin hallituksen jäsenistä tuskin jatkaa – Saivat syksyllä tarpeekseen Antti Rinteen omistajaohjauksesta

Antti Rinne Ylelle: Posti-jupakka ei ollut todellinen syy hallituksen eroon – Pääministerierosta ei silmä kostunut

Mistä Postin lakossa on kyse ja miksi siitä tuli meitä kaikkia koskeva asia? Tässä 100 ja 300 sanan mittaiset vastaukset

Perussuomalaiset aloitti kyselytunnin tiedustelemalla Suomen kasvavista vastuista EU:n talousmekanismissa ja muissa koronakriisien takia luoduissa yhteisvastuullisissa järjestelmissä.

Ville Vähämäki (ps.) pelkäsi suomalaisten rahojen valuvan Etelä-Euroopan maiden pankkien ja yritysten tukemiseen. Hänen mielestään Suomi ei tule hyötymään esimerkiksi lomausten takia luodusta yhteisestä kassasta, työllisyysrahastosta.

– Suomalaisten osa on takaa velkaa, maksa velkaa, Vähämäki runoili.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) myönsi, että Suomen vastuut ovat varsin mittavat, jos niitä verrataan muihin EU-maihin. Kulmunin mukaan Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että euroalue pysyy vakaana.

Hän muistutti, että myös suomalaiset yritykset ovat saaneet vuosien varrella 17 miljardia euroa tukea Vähämäen juuri parjaamalta Euroopan investointipankilta.

– Kaikkeen ei voi sanoa aina ei. Sen myös perussuomalaiset tietävät, kun olivat hallituksessa. Te ette ilmoittaneet tuolloin, että Euroopan vakausmekanismista pitäisi erota tai euroalueesta lähteä.

– Suomen maatalous tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa tukea. Jos me sanomme kaikkeen ei, luuletteko, että saamme tukea. Asioiden hoitaminen on yhteistyötä, Kulmuni painotti.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolestaan muistutti EU-alueen olevan Suomen tärkein vientialue.

Miksi hallitus vetkuttelee ravintolapäätöstään?

Liike Nytin Harry Harkimo penäsi hallituksen päätöstä ravintoloiden rajoituksista.

Hallitus ilmoitti eilen jatkavansa neuvotteluja ravintoloiden aukioloon ja asiakasmääriin asetettavista rajoituksista. Ravintolat ja kahvilat voivat avata kesäkuussa ovensa.

Ravintoloiden pitäisi ilmoittaa työntekijöilleen, ketkä palaavat töihin ja tehdä työvuorolistat, mutta tämä ei Harkimon mukaan onnistu hallituksen viivyttelyn takia.

– Miten te kuvittelette, että tämä kaikki hoituu viikossa? Miksi ravintoloita ei voida avata sellaisissa paikoissa, joissa tartunnat ovat vähentyneet? Miksi vetkuttelette? Harkimo tiedusteli.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että hallitus aikoo antaa esityksensä ravintoloiden asteittaisesta ja hallitusta avaamisesta eduskunnalle ensi tiistaina.

– Tartuntatautilain muutoksessa ja siihen liittyvässä asetusluonnoksessa tulee olemaan reunaehdot ravintoloiden turvalliselle avaamiselle. Nämä asiat tuodaan heti, kun ne ovat valmiita, Marin sanoi.

Ravintoloille sulkemisen takia maksettava erillinen tuki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sekä hallitus että oppositio on toivonut siihen muutoksia.

Aikooko hallitus antaa kasvomaskeista suosituksen?

Ben Zyskowicz (kok.) ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysministeriö tekee vielä selvityksen kasvomaskien käytöstä, kun monissa maissa niiden käyttö on jo pakollista julkisilla paikoilla tai ainakin niitä suositellaan.

– Mitä sellaista viisasten kiveä te etsitte, jota maailman huippuasiantuntijat eivät ole löytäneet? Aikooko hallitus antaa suosituksen siitä, että ahtaissa paikoissa käytetään näitä maskeja, Zyskowicz tiukkasi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi vain, että ministeriössä on tekeillä laaja kirjallisuuskatsaus hengityssuojien hyödyllisyydestä. Hänen mielestään VTT:n tänään julkistamat tutkimustulokset koskivat vain kankaisia suojaimia.

Sosiaali- ja terveysministeriö määräsi keskiviikkona hengityssuojainten käytön pakolliseksi vanhusten hoitopaikoissa ja kotihoidossa. Aiemmin ministeriö vain suositteli niiden käyttöä, ja käytännöt vaihtelivat eri paikoissa. Suu-nenäsuojista on ollut myös pulaa. Vanhusten hoitokodeissa on ollut paljon koronakuolemia.

Kiuru kertoi, että ministeriö valmistelee parhaillaan uusia suosituksia ja ohjeita yli 70-vuotiaille ja vanhusten hoitokodeissa oleville. Hoitopaikkojen vierailukielto ja kotiin eristäytyminen on ollut rankkaa ikäihmisille.

Hallitus puolusti myös linjaansa koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Marin ja Kiuru kiistivät kiivaasti opposition epäilyt, että hallitus ei halua tukahduttaa koronavirusta vaan vain hidastaa sen leviämistä suomalaisten keskuudessa laumasuojan aikaansaamiseksi.

Marin vakuutti, että hallitus on valmis ottamaan lisätoimenpiteitä käyttöön, jos touko- ja kesäkuussa tapahtuva rajoitusten purkaminen aiheuttaa tartuntapiikin.

Kyselytunti oli tänään poikkeuksellisesti puolentoista tunnin mittainen. Viime viikolla kyselytunti jouduttiin perumaan, koska hallituksen epäiltiin altistuneen koronavirukselle.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta

Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Elinkeinoministeri Lintilä: Uusi yritystuki kohdistuu eniten koronakriisistä kärsiville yrityksille, kesto kaksi kuukautta

Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee

Miten Suomi selviää koronakriisistä? Vihriälän selvitysryhmä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille

Koronaviruspandemian keskellä kamppailevista Pohjoismaista löytyy kaksi paikkaa, joissa taistelu virusta vastaan on ollut erityisen menestyksellistä.

Toinen näistä paikoista on Islanti, joka on kukistamassa koronaviruksen ainakin tällä haavaa. Islannin hallitus tiedotti tällä viikolla, ettei maassa ole toukokuun aikana havaittu kuin kolme uutta koronavirustartuntaa.

Peräti lähes 99 prosenttia kaikista virustartunnan kevään aikana saaneista islantilaisista on jo parantunut. Koronaviruksen seurauksena kuolleita on yhteensä kymmenen.

Huippu aktiivisten virustapausten määrässä, eli 1 096 tapausta, saavutettiin viranomaisten mukaan huhtikuun 5. päivä. Yhteensä maassa on havaittu pandemian aikana 1 802 tartuntaa. Islannissa on runsaat 360 000 asukasta.

– Pandemian erittäin nopea laantuminen Islannissa on ollut meille iloinen yllätys. Silti on todella tärkeää pysyä valppaana ja minimoida riski uudesta leviämisestä. Olemme valmiina tarvittaviin toimiin, jos havaitsemme merkkejä viruksen uusiutumisesta, Islannin valtionepidemiologi Þórólfur Guðnason arvioi hallituksen tiedotteessa.

Islantia on auttanut taistelussa koronavirusta vastaan luonnollisesti se, että saarivaltion on helppo seurata maahan saapuvia.

Kansa on myös melko homogeeninen, joten koronatiedon jakaminen sekä sairastuneiden ja virukselle altistuneiden jäljittäminen on ollut helppo tehtävä viranomaisille. Virukselle altistuneiden jäljittämiseen on käytetty myös paikkatiedot tallentavaa Rakning C-19 -matkapuhelinsovellusta.

– Olemme saari, johon pääosa ulkomailta tulevista saapuu yhden paikan kautta. Monien muidenkin erityispiirteiden vuoksi Islannin asema on erilainen muihin maihin verrattuna, Þórólfur Guðnason myöntää toivoen samalla muiden maiden kuitenkin voivan hyötyä Islannin kokemuksista.

Ei uusia virustartuntoja viikkoihin Färsaarilla

Myös toinen saari näyttää saaneen koronatilanteen hallintaan testaamisen, jäljittämisen ja eristämisen avulla. Tanskan autonomisessa osassa Färsaarilla ei ole havaittu yhtään uutta koronavirustartuntaa huhtikuun 22. päivän jälkeen ja viimeinenkin koronapotilas on parantunut.

Yksikään COVID-19-taudin saaneista 187 färsaarelaisesta ei ole kuollut, tiedottavat viranomaiset. Färsaarilla viruksen vastaista taistelua ovat helpottaneet samat tekijät kuin Islannissa. Toisaalta saaren ja väestön pienuus aiheuttaa myös huolta.

– Yhteisömme on pieni ja haavoittuvainen, joten on tärkeää huolehtia jatkossakin mahdollisimman hyvin tartuntojen leviämisen ehkäisemisestä, vetoavat Färsaarten viranomaiset.

Kahden metrin turvavälit sekä muistutukset käsienpesun ja oikeanlaisen yskimisen tärkeydestä ovat Färsaarilla edelleen voimassa.

Ulkomaisille matkailijoille Färsaaria ei aiota avata ainakaan ennen kesäkuun loppua. Nyt saarille matkustaminen vaatii erityisen syyn esittämistä. Turisteille suositellaan matkasuunnitelmien siirtämistä alkukesästä vuoden toiselle puolikkaalle.

Toiselle Tanskaan kuuluvalle itsehallinnolliselle alueelle eli Grönlantiin koronavirus ei tähän mennessä ole edes tehnyt laajaa maihinnousua. Kaikki 11 virustartunnan saanutta grönlantilaista ovat toipuneet. Noin 56 000 asukkaasta runsaat 1 500 on testattu.

Riskiryhmät onnistuttiin suojaamaan

Islannissa tärkeässä roolissa koronapandemian kuriin saamisessa ovat olleet virustestit, joita on tehty väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin yhdessäkään toisessa valtiossa. Jo noin joka seitsemäs islantilainen on testattu.

Färsaarilla on testaamisessa oltu vielä tehokkaampia ja testissä on käynyt jo noin joka kuudes asukas.

Islannissa testit ovat jakautuneet kahteen paikkaan. Noin kolmasosa niistä on tehty Reykjavikin yliopistollisessa sairaalassa, jossa on tutkittu oireita saaneita ihmisiä. Kaksi kolmasosaa testeistä on tehty deCode Genetics -yrityksessä, joka on testannut oireettomia ihmisiä.

Karanteenissa on viruksen vuoksi ollut Islannissa kevään aikana yli 20 000 ihmistä. Koska karanteeniin on asetettu ihmisiä matalalla kynnyksellä jo tartunnan mahdollisuuden ilmetessä, on lähes 60 prosenttia testissä positiivisen tuloksen saaneista ollut jo valmiiksi eristyksissä.

Vierailuja sairaaloissa ja hoivakodeissa rajoitettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Myös kotona asuvien vanhusten ja muiden haavoittuviin ryhmiin kuuluvien suojaksi tehtiin monenlaisia toimia, kuten lisättiin kotiin saatavia hoitopalveluita.

Tämän ansiota on viranomaisten mukaan se, ettei Islannissa ole palvelutaloissa havaittuja joukkosairastumisia kuten monissa muissa maissa Myös sairaaloiden ylikuormittuminen on pystytty välttämään Islannissa.

Matkailu alkamassa ehkä jo kesäkuussa

Turismi on muodostanut vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen yhä merkittävämmän osan Islannin taloudesta. Esimerkiksi viime vuonna maassa vieraili noin kaksi miljoonaa yöpynyttä turistia.

Koronakriisin seurauksena matkailu on pysähtynyt, mutta Islannin hallituksen toiveissa on ulkomaalaisten matkailijoiden tulo jo kesäkuun puolivälissä. Schengen-maiden kansalaisille Islannin raja on ollut auki koko pandemian ajan.

Ajatuksena on, että kesäkuun puolivälistä alkaen Islantiin saapuvat valitsisivat, testauttavatko he itsensä koronaviruksen varalta vai asettuvatko kahdeksi viikoksi karanteeniin. Matkailija voi myös esittää todistuksen siitä, ettei hänellä ole koronavirusta.

Matkailijoita vaaditaan todennäköisesti myös lataamaan puhelimeensa sovelluksen, joka tallentaa paikkatiedot. Puhelimen muistissa olevat tiedot luovutetaan viranomaisten käyttöön vasta, jos matkailija sairastuu. Islantilaisista tämän jäljityssovelluksen on ladannut jo 40 prosenttia.

"Olemme valmiina avaamaan ovemme maailmalle"

Islannissa uskotaan, että maan laajamittaiseen testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen pohjaava koronastrategia on hyvä perusta myös matkailun avaamiselle.

– Sen pohjalta haluamme luoda turvallisen paikan niille, jotka haluavat vaihtaa maisemaa meille kaikille niin kovan kevään jälkeen, sanoo turismista vastaava ministeri Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttir hallituksen tiedotteessa.

– Olemme jälleen valmiina avaamaan ovemme maailmalle. Vaikka olemme varuillamme, olemme myös optimistisia, että Islanti voi aloittaa menestyksekkään paluun normaaliaikaan, ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson täydentää.

Samaan aikaan Islannin hallitus yrittää löytää maan taloudelle uusia tukijalkoja lisäämällä tutkimukseen ja kehitykseen eri aloilla tarkoitettuja varoja, jotta maa ei olisi enää niin riippuvainen matkailutuloista.

Juuri nyt matkailualan saaminen taas vauhtiin on kuitenkin tärkeää Islannin talouden kannalta ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson painottaa Ylelle antamassaan kommentissa.

Islannin hallituksen on määrä ilmoittaa tarkemmista käytännöistä matkailun avaamisessa toukokuun lopussa.

Matkailuala heittelee jo koukkuja sosiaalisessa mediassa muun muassa julkaisemalla viestejä Reykjavikin kauniista säästä.

Islannissa otetaan askelia kohti normaalia arkea

Viime viikolla Islanti alkoi vähitellen purkaa rajoituksia, joita otettiin käyttöön 16. maaliskuuta alkaen. Esimerkiksi parturi-kampaamot ja kauneushoitolat voivat tarjota palvelujaan ja lasten vapaa-ajantoiminta pyörii taas. Alle 50 hengen kokoontumiset on sallittu.

Kahden metrin turvavälin säilyttämisestä ja hygieniasta huolehtimisesta viranomaiset ovat muistuttaneet koko ajan ja muistuttavat edelleen. Hengityssuojaimien käyttöä ei Islannissa ole suositeltu, eikä niitä juuri ole katukuvassa näkynytkään.

Peruskoulut ja päiväkodit ovat olleet Islannissa auki koko ajan. Myös useimmat ravintolat ja kahvilat ovat pitäneet ovensa auki myös korona-aikana. Mitään koko maan kattavia liikkumisrajoituksia ei myöskään missään vaiheessa ole annettu.

Islantilaisille rakkaiden ulkouima-altaiden avautumista viranomaiset lupailevat ensi viikon maanantaiksi, ellei virustilanteessa tapahdu muutoksia.

Altaiden sulkemisen aikana Islannissa on raportoitu joidenkin ihmisten uineen jopa geotermisen voimalan poistovesikanavassa terveytensä vaarantaen. Näitä uimareita on jouduttu muistuttamaan siitä, että tällaiset vedet voivat yhtäkkiä muuttua kiehuvan kuumiksi, uutisoi muun muassa Vísir-sanomalehti.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Päivittyvä koronaseuranta

Islannissa tehdään koronatestejä suhteessa eniten maailmassa – biopankki ottaa näytteitä myös täysin oireettomilta (julkaistu 23.3.2020)

Pohjoismaiden erilaiset koronastrategiat herättävät ihmetystä – Tanskan suljettua rajat Ruotsissa arvostellaan oman maan lepsua linjaa (julkaistu 16.3.2020)