Taas alkaa vilkkua keltainen merkkivalo, ja piippaava ääni ilmoittaa: hihnalla on ruuhkaa.

UPS:n Suomen varastolla työpäivä on alkanut jo kahdelta yöllä. Nyt aamulla yhtiön rahtikone on jo purettu, ja sen amerikkalainen kapteeni ja perämies lähteneet nukkumaan hotelli Kämpiin. Loistohotelli oli harvoja paikkoja, joista kuljetusjätti onnistui hankkimaan henkilökunnalleen majoituksen ruokatarjoilulla.

Vaikka matkustajaliikenteen määrä on romahtanut koronaviruksen vuoksi, joidenkin lentorahtipalveluiden kysyntä on jopa kasvanut. Esimerkiksi UPS:llä erityisesti yksityisten tilaamien pakettien kuljettaminen on lisääntynyt.

Tätä juttua tehtäessä UPS oli tehnyt maailmalla pitkälle yli miljardi dollaria voittoa sinä aikana, kun iso osa ihmisistä on pysytellyt neljän seinän sisällä.

– Täällähän on melkein kuin jouluna, tiivistää yhtiön Suomen operatiivinen johtaja Miina Kauttu-Hirvonen.

Aamuyhdeksältä puolikkaan iglun muotoiset rahtikontit on jo siirretty lentoasemalta varastoon, missä ne tyhjennetään ja jaetaan uudelleen jakeluautoihin tai pääkaupunkiseudun ulkopuolelle lähteviin rekkoihin. Yhdessä lastissa on noin 25 tonnia tavaraa.

Liukuhihnalla kulkeva pakettivirta tarjoaa kurkistusikkunan tämän päivän todellisuuteen. Yhdessä etiketissä lukee vastaanottajana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, toisessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Paketeissa on muun muassa koronatestien osia. Lääketieteelliset kuljetukset ovat kasvaneet pandemian aikana valtavasti.

Finnairin rahtilennoilla Aasiasta on puolestaan tuotu parhaimmillaan miljoonia kirurginmaskeja kerralla Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta.

– Olen havahtunut siihen, että ehkä me ei Suomessa ollakaan kauhean omavaraisia, Kauttu-Hirvonen miettii.

• Lue myös: Posti: Pakettien kotiinkuljetukset kovassa kasvussa koronaepidemian vuoksi

Osan lähetyksistä Tulli avaa. Silloin paljastuu isovanhempien lapsenlapsilleen lähettämiä suloisia lahjoja, Suomeen jumiutuneiden ulkomaalaisten kotimaastaan tilaamia lääkkeitä, seksivälineitä – sekä varsinkin nuuskaa.

– Huomaa kyllä, että Suomesta alkaa nuuska loppua, UPS:n varastolla työskentelevä tullaaja Mikko Mankin sanoo.

Linjan läpi kulkee vaatteita, kenkiä, polkupyöriä, elektroniikkaa – paljon sellaista, mitä tavallisesti hakisimme kauppakeskuksista. Jos joku on tässä voittaja, se on kansainvälinen verkkokauppa.

Pakettipalveluissa tuonti on paljon suurempaa kuin vienti. Nykyajan vilkkaiden lentoreittien ansiosta paketti ehtii joskus toiselta puolelta maailmaa nopeammin perille kuin toiselta puolen Suomea.

Tullin mukaan Suomeen tuli lentorahdilla viime vuonna muun muassa puoli miljoonaa kiloa lastenvaunuja, leluja ja muita lastentarvikkeita, yli 26 miljoonan euron edestä kultaa – sekä mielikuvitusta kutkuttavana yksityiskohtana kuusi kiloa "uraani- ja toriummalmeja ja rikasteita".

Katso täältä, miten koronavirus muutti ulkomailta Suomeen tulevien matkustaja- ja rahtilentojen määriä.

Maaliskuussa Suomeen tuodun ja täältä viedyn lentorahdin määrä sukelsi yhden arvion mukaan jopa 40 prosenttia. Tämä johtuu kysynnän laskun lisäksi siitä, että kapasiteettia ei ole ollut tarjolla riittävästi. Suuri osa lentorahdista kulkee matkustajakoneiden mukana, mutta ne ovat pysyneet maassa.

Niinpä esimerkiksi Euroopan suurin lentorahtiyhtiö DHL on turvautunut omiin charter-lentoihin, laivoihin ja juniin, jotta kaikki lähetykset saataisiin kuljetettua.

– Ja jos maailmantalous elpyy, mutta lentomatkustaminen ei, kapasiteetista tulee vielä isompi pula. Silloin tavaraa kulkee entistä enemmän puhtaasti lentorahtiin keskittyvillä matkustajakoneilla, DHL Global Forwarding Finlandin toimitusjohtaja Veli-Matti Qvintus arvioi.

Tänään yhtä UPS:n pakettikuormaa ajaa pietarsaarelainen yrittäjä Håkan Stara. Se on poikkeus: ilman kevään kiireitä Star-Cargon toimitusjohtaja tuskin istuisi nyt ratissa. Hänen tehtävänään on viedä rekkalastillinen lentorahtitavaraa keskipäiväksi Tampereelle. Sieltä osa jaetaan lähiseudulle, osa jatkaa matkaa Pohjois-Suomeen.

Stara heräsi koronaviruksen vaikutuksiin aikaisemmin kuin monet muut. Sen vuoksi hän ehti hankkia työntekijöilleen suojavarusteita ja käsidesiä ennen kuin ne loppuivat kaikkialta. Kuskit saivat myös nopeasti ohjeet tartuntojen välttämiseen. Yksikään työntekijöistä ei ole sairastunut.

– Minulla on tapana käydä näitä skenaarioita läpi jo niin sanottuina hyvinä aikoina, hän sanoo.

Staran uralla koronavirus on kolmas suuri kriisiaika. Vuonna 1992 hän oli tyytyväinen, kun sai ajoneuvoyhdistelmää varten lainan 16 prosentin kiinteällä korolla. Finanssikriisin aikaan liikenne vapautui ja halvat autot idästä valtasivat Euroopan markkinoita.

– Siitäkin selvittiin. Kyllä tästäkin selvitään.

Jokin muuttuu silti. UPS:n Miina Kauttu-Hirvonen uskoo koronakriisin muuttavan ihmisten kulutustottumuksia, kun valtiot ovat rajoittaneet liikkumista, eikä kaikkea ole saatavilla yhtä helposti ja nopeasti kuin ennen.

– Ihmiset ovat tottuneet siihen, että on kauheaa, jos joutuu hetkenkin odottamaan. Luulen, että tämä on monelle herätys.

Älä ajattele mitään. Älä tee mitään. Älä lue tai katso televisiota varttia pidempään. Ole vain. Muuten aivot eivät toivu.

Niin on neurologi ohjeistanut, mutta Susanna Maaranen istuu suuren maalaistalonsa olohuoneessa Tohmajärvellä ja miettii, ettei näin voi elää.

On toukokuu 2019. Joka kerta, kun Maaranen näkee eteisen, häntä alkaa ahdistaa. Tuohon eteisen seinään olisi voinut henki lähteä.

Lääkärinlausunnossa lukee: kallonsisäinen verenvuoto, aiheutunut pahoinpitelystä.

Pahoinpitelijä oli Maarasen ystävä.

Maarasen firmassa eletään vuoden kiireisimpiä aikoja. Koivunmahlaa vientiin tuottavan yrityksen tulos tahkotaan muutamassa viikossa keväisin.

Monet aasialaiset ja eurooppalaiset suurasiakkaat suostuvat asioimaan vain Maarasen kanssa henkilökohtaisesti. Hän on yrityksen kasvot. Ja nyt ne kasvot ovat sinisillä mustelmilla, mutta se on ongelmista pienin.

Maaranen uhmaa neurologin ohjeita ja avaa sähköpostin. Sormet eivät liiku näppäimillä normaalisti. Vähän väliä hän unohtaa, mitä on tekemässä. Välillä huimaa niin, että huone pyörii silmissä.

Vientiasiamies huokaisi syvään

Taas yksi pariskunta, joka on romantiikkapäissään muuttanut maalle epärealistisen liikeidean perässä.

Näin saattoi ajatella työvoimatoimiston vientiasiamies vuonna 1996, kun Susanna Maaranen soitti hänelle ja kertoi ajatuksensa: alamme kerätä koivunmahlaa ja viedä sitä ulkomaille.

– Niin, sitä vientiä on moni yrittänyt, vientiasiamies sanoi huokaistuaan ensin syvään.

Mutta Maaranen puolisoineen ei lannistunut. Nuori pari oli hankkinut pitkän etsinnän jälkeen maatilan Tohmajärveltä Pohjois-Karjalasta. Maaranen oli valmis kielenkääntäjä ja puoliso Arto markkinointimerkonomi. Ajatus oli elättää perhe yhdistelemällä kääntäjän töitä ja yrittäjyyttä.

Tilaan kuului 14 hehtaarin koivikko. Idea syntyi kotipihalla. Entä jos alettaisiin kerätä mahlaa, mutta ei perinteiseen tilamyyntiin vaan suoraan vientiin, automaattisesti ja teollisessa mittakaavassa?

Kolme vuotta myöhemmin Tohmajärven koivikossa oli pystyssä teollinen keruujärjestelmä. Ensimmäisen vuoden sato pilaantui kokonaan. Ei auttanut muu kuin aloittaa alusta.

Mahla iskee terveysjuomien trendiin

Harva olisi 25 vuotta sitten uskonut, että nyt Nordic Koivu on maailman johtava teollinen koivunmahlan tuottaja. Kielenkääntäjä ja merkonomi kehittelivät yrityksen ja erehdyksen kautta ainutlaatuisen mahlan keruu- ja käsittelyjärjestelmän.

Se mahdollistaa miljoonien kilojen tuotannon vuosittain. Mahlan matka puusta pulloon on osittain patentoitu. Pääomasijoittajat tulivat kuvioihin vuonna 2005. Siinä vaiheessa elinkeino alkoi muuttua bisnekseksi.

Myös maailma on muuttunut Maarasen perheyrityksen eduksi. Terveys ja hyvinvointi ovat nyt megatrendejä.

Yhä useampi uskoo, että pullosta voi nauttia kulauksittain hyvinvointia. Kookosvesi löi läpi ensimmäisenä, nyt on muodissa kombutsa. Aloe veraa on käytetty jo pitkään juoma- ja kosmetiikkateollisuudessa.

Koivunmahla sopii tähän joukkoon kuin nakutettu: pohjoisen puhtaiden koivumetsien elämänvesi. Kiiltävien mainoskuvien ihmeaine, joka taipuu terveysjuomien ohella kosmetiikkateollisuudessa kasvovesiksi ja elvyttäviksi naamioiksi.

Mahlalla on menekkiä, vaikka tieteellistä tutkimusta sen terveysvaikutuksista ei juuri ole.

Keräysverkostoa ei saa kuvata läheltä

Kun katsoo yläviistoon, näky on kuin Suomi-filmistä. Valkoiset koivunrungot kohoavat korkeuksiin. Vielä paljaat oksat kurkottavat keväiselle taivaalle. Taukoamaton linnunlaulu ympäröi koivikossa kulkijaa.

Mutta kun katseen suuntaa alas puidenrunkoja pitkin, siirrytään tieteiselokuvaan. Koivut on liitetty toisiinsa letkustolla, jota on metsässä kilometritolkulla. Jokaiseen puuhun on porattu reikä, johon letkun pää on työnnetty. Jossakin metsän toisella puolella on keräystankki. Sinne mahla virtaa keväisin muutaman viikon ajan.

– Mitään yksityiskohtia ei sitten saa kuvata, Susanna Maaranen muistuttaa.

Keräysjärjestelmä letkuineen ja hanoineen on liikesalaisuus.

Maarasen askel koivikossa heittää vähän. Tasapaino ei vieläkään ole täysin kunnossa reilun vuoden takaisen pahoinpitelyn jälkeen.

Koivunmahla on puun solukossa kasvukauden alussa virtaavaa ravintonestettä. Se sisältää veden lisäksi esimerkiksi monia kivennäis- ja hivenaineita sekä fruktoosia ja glukoosia. Maku on mieto ja vain aavistuksen makea.

Syksyllä koivu varastoi juuriinsa energiaa seuraavan kesän kasvuun. Kun aurinko sulattaa keväällä pienen lämpäreen rungon ympärille, neste lähtee liikkeelle.

Mahla nousee juurista oksistoon. Kun silmut pullistuvat puissa, se on tehnyt tehtävänsä. Kasvu on jälleen käynnissä. Kevään kauneimpana hetkenä, hiirenkorvien aikaan, mahlakausi on ohi.

Miljoonia kiloja mahlaa lastataan valtamerilaivoihin

Tehtaalla Tohmajärven keskustan kupeessa ulkopuolisilla ei ole asiaa tuotantotiloihin. Perusteina ovat hygieniasyyt ja liikesalaisuudet. Sisällä hallissa 11 vakituista työntekijää ja useampi kymmen kausityöläistä käsittelee ja pakkaa mahlaa ympäri vuorokauden pulloihin ja tuhannen kilon aseptisiin säiliöihin.

Mahla on peräisin koivikoista ympäri Pohjois-Karjalaa. Maanomistajat ovat Nordic Koivun yhteistyökumppaneita. Susanna Maarasen mukaan he saavat metsistään pidemmällä tähtäimellä paremman tuoton kuin kaatamalla puut metsäteollisuuden käyttöön.

Elokuuhun mennessä Tohmajärveltä lähtee maailmalle kaikkiaan miljoonia kiloja koivunmahlaa. Rekat kuljettavat kontit Etelä-Suomeen satamaan. Siellä ne lastataan laivoihin kohti Keski-Eurooppaa ja Aasiaa.

Asiakkaat valmistavat mahlasta terveysjuomia, kivennäisvesiä ja kuohuviiniä. Ranskassa koivunmahlaa myydään jopa apteekeissa pulloissa, joissa on annostelua varten lääkemitta. Mahlan toinen suuri käyttötarkoitus on kosmetiikkateollisuus.

Osan tuotannostaan Nordic Koivu pullottaa itse. Lisä- ja säilöntäaineeton luomumahla säilyy lasipullossa huoneenlämmössä yli kaksi vuotta. Menetelmä on salainen.

Kilpailijat eivät yllä lähellekään samoihin volyymeihin tai laatuun, sillä useimmat keräävät mahlan perinteisillä menetelmillä.

Aikamoinen saavutus alun perin kahden hengen perheyritykseltä. Varsinkin, kun perhe yrityksen ympäriltä on hajonnut.

Ero tuli, yritys pysyi

Susanna Maaranen ja Arto Korhonen erosivat vajaat kymmenen vuotta sitten. Ero oli kaikkea muuta kuin helppo. Siitä huolimatta yhteisen yrityksen pyörittäminen on jatkunut. Samassa toimistossa on istuttu nokakkain päivästä toiseen.

Toimitusjohtaja Korhonen ei jää juttelemaan, kun Maaranen antaa haastattelua. Välillä Maaranen puhuu ex-puolisostaan “Artona”, välillä virallisella lyhenteellä “tj”.

Miten on ylipäätään mahdollista jatkaa kannattavaa bisnestä eron jälkeen?

Ainakin se on vaatinut kiukun ja sanojen nielemistä.

– Välillä on vituttanut uskomattoman paljon, Maaranen toteaa.

Aluksi asia piti salata myös liikekumppaneilta. Nordic koivun asiakkaat Aasiassa ovat perinteisten arvojen perheyrityksiä. Joitakin vuosia sitten Maaranen ei uskaltanut paljastaa avioeroa pitkäaikaiselle asiakkaalle.

Lopulta oli pakko kertoa. Japanilainen perheyrityksen johtaja oli pitkään hiljaa ja totesi sitten:

– Se on ilmeisesti melko tavallista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yhteistyö jatkui.

Vaikka tunteet kuinka kuohuisivat, ne jätetään sivuun, kun Maaranen ja Korhonen kohtaavat asiakkaansa neuvottelupöydissä. Silloin he istuvat rinnakkain. Työnjako on selkeä ja tulosta syntyy.

– Ja täytyy myöntää, että Arto oli tukena myös vuosi sitten. Sanoi, että parantele itsesi rauhassa kuntoon, Maaranen sanoo.

Pahoinpitely tuli täytenä yllätyksenä

Viime vuoden keväällä kaikki oli päättyä tapahtumiin Maarasen talon eteisessä.

Pääsiäispyhien alla Susanna Maaranen tuli töistä kotiin, siihen samaan maalaistaloon, jonka he aikoinaan Arton kanssa ostivat ja joka jäi erossa hänelle. Kotona odotti Maarasen miespuolinen ystävä.

Maaranen kertoo, että kun hän tuli kylpytakissa alakertaan, mies hyökkäsi täysin odottamatta eteisessä kimppuun. Hän runttasi Maarasen takaapäin vasten kenkätelinettä. Maaranen kaatui maahan, mies jatkoi lyömistä. Sen jälkeen mies nosti Maarasen pystyyn ja löi hänen päänsä eteisen seinään. Silmissä musteni.

– Se oli joku mielenhäiriö. Hänen katseensa ei ollut ihmisen katse, Maaranen sanoo.

Vähän myöhemmin mies vaati Maarasen mukaan rahaa. Tilisiirto ei kuitenkaan onnistunut, koska mies oli rikkonut Maarasen puhelimen käyttökelvottomaksi, eikä verkkopankkiin päässyt ilman varmennusta kännykällä.

Maarasta huimasi niin paljon, ettei hän meinannut pysyä pystyssä. Kun mies meni hetkeksi vessaan, Maaranen muisti autonavaimet lipaston laatikossa. Hän nappasi ne ja ajoi karkuun kotoaan.

Vammojen toteamiseen meni päiviä

Maaranen ajoi kylpytakissa ja naama veressä ystäviensä luo. He hälyttivät paikalle ensihoidon. Maarasen mukaan hoitajat arvioivat, ettei ollut tarvetta lähteä lääkäriin. Seuraavana päivänä olo kuitenkin huononi entisestään. Maaranen ajoi itse 60 kilometrin matkan päivystykseen Joensuuhun, vaikka olo oli todella hutera.

Maarasen mukaan hänen päätään ei suostuttu kuvaamaan keskussairaalan päivystyksessä, vaikka kävely oli huteraa ja puhe alkoi sammaltaa.

Pääsiäisen jälkeen Maaranen palasi töihin kasvot mustelmilla. Hänen oli määrä emännöidä ranskalaisten asiakkaiden vierailua Tohmajärvellä. Autolla ajo oli kuitenkin niin epävarmaa, että asiakkaat ohjasivat Maarasen tiensivuun. Hän hakeutui pään magneettikuvaan yksityiselle lääkäriasemalle.

– En ehtinyt ajaa kuvauksesta pois huoltoasemaa pidemmälle, kun lääkäri soitti, Maaranen muistelee.

Kuvissa näkyi kallonsisäinen verenvuoto. Maaranen lähetettiin sairaalaan.

Kaunis käsiala katosi

Siitä alkoi toipuminen, joka tuntui aluksi junnaavan paikoillaan. Ystävät töistä tulivat sisustamaan eteisen uusiksi, ettei pahoinpitelyn paikan näkeminen ahdistaisi Maarasta. Huoli terveydestä oli kuitenkin suuri.

Maarasen lyhytkestoinen muisti oli olematon. Hän kaatuili tasaisella lattialla. Ennen kaunis käsiala oli kadonnut kokonaan. Ajokortti joutui hyllylle.

Kun Maaranen lähti kahden tyttärensä kanssa lomalle Kroatiaan, hän tajusi vasta perillä, ettei ollut muistanut varata hotellia.

Maaranen oli sairauslomalla lähes koko loppuvuoden, ensin neurologisten oireiden vuoksi ja sen jälkeen siksi, ettei yksinkertaisesti jaksanut tehdä töitä entiseen malliin.

Yritys säilyi hengissä, mutta asiakkaille täytyi kertoa, mitä oli tapahtunut.

– Tajusimme, ettei homma, tässä tapauksessa myynti, voi olla yhden ihmisen varassa. Jos on korvaamaton, koko yritys on haavoittuvainen, Maaranen sanoo.

Tänä vuonna Nordic Koivu on palkannut lisää väkeä myyntiin ja markkinointiin. Vastuuta on tarkoitus jakaa entistä enemmän.

Kiinalainen pop-tähti Kolin koivikossa

Upouudet neuvottelutilat valmistuivat juuri tehdaskiinteistön katolle. Neuvotteluhuoneen seinää koristaa maalaus auringonpaisteessa kylpevästä koivumetsästä.

Omaa vointiaan Maaranen kuvailee kohtuullisen hyväksi. Muisti on parantunut lähes ennalleen. Noin parin kuukauden ajan sormet ovat toimineet normaalisti tietokoneen näppäimistöllä. Pahoinpitelyn oikeuskäsittely on vielä edessä.

Yrityksessä on viime vuosina pistetty isompaa vaihdetta silmään. Pari vuotta sitten löytyi tärkeä uusi asiakas, kiinalainen kosmetiikkayritys. Sillä on kokonainen sarja koivunmahlaan perustuvia kosmetiikkatuotteita. Tänä vuonna yritys ostaa yli miljoona kiloa itäsuomalaista mahlaa.

Pohjoinen puhtaus myy Aasiassa.

Kosmetiikkasarjan mainokset kuvattiin koivumetsässä Kolilla. Keulakuvina esiintyivät kiinalainen pop-tähti ja japanilainen tv-julkkis, joka hinkkasi samaa polkua edestakaisin kymmeniä kertoja, jotta kuviin saatiin juuri oikeanlainen tunnelma.

Sukupolvenvaihdosta ei edes harkita

Yhteistyön alussa Maaranen matkusti Kiinaan. Heti aluksi kiinalainen suurasiakas tiedusteli mahdollisuutta ostaa koko yritys. Maaranen ei myynyt.

Mutta tulevaisuudessa jonkunasteiset kaupat voivat tulla kyseeseen, jos oikeanlainen ostaja löytyy.

– Olen ajatellut, että viisi tai kuusi vuotta vielä olen valmis sitoutumaan yritykseen täysillä ja tekemään töitä sen eteen. Ei sen enempää, eli täytyy löytää oikeanlaiset seuraajat, Maaranen sanoo.

Sen jälkeen Maaranen haluaa antaa enemmän aikaa tyttärilleen, omille vanhemmilleen ja ystävilleen. Toiveena olisi, että terveyttä ja rahaa riittäisi sen verran, että voisi matkustella silloin, kun haluaa.

Mahlasta tuli elämäntyö, mutta perheyrityksen jatkamista ei tuputeta jälkikasvulle. Tyttäret eivät ole siitä kiinnostuneita.

Kotitalon koivikko Tohmajärvellä ei ole ollut enää pitkään aikaan tuotantokäytössä. Silti Maaranen kulkee siellä mielellään. Erityisesti silloin, kun lisääntyvä valo vasta lupailee kevättä.

Mustarastaat viheltävät koivikossa aamuyöllä. Se on eloon heräämisen ääni.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti 1,5 kuukautta sitten tutkimuksen, jossa selvitetään, miksi koronavirus aiheuttaa joillekin vakavan taudin, kun toiset selviävät siitä jopa kokonaan ilman oireita.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten muun muassa ihmisen omat geenit, ikä, perussairaudet, sukupuoli, elintavat ja lääkitykset vaikuttavat asiaan. Tuloksia voidaan käyttää koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Tutkimustyötä johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, erikoislääkäri ja genetiikan asiantuntija Markus Perola. Kysyimme häneltä, mitä sairastumisalttiudesta ja ylipäänsä koronaviruksen aiheuttamista vakavista seurauksista tiedetään juuri nyt.

Mitä THL:n tutkimuksessa on toistaiseksi selvinnyt?

Toistaiseksi olemme keränneet tutkimukseen on noin 400 osallistujaa, mutta tuloksia ei ole vielä ehditty laajemmin analysoida.

Kaikkiaan tutkimukseen pyritään saamaan 10 000 osallistujaa. Ajatuksena on, että heistä 3 000 olisi koronapositiivisia ja loput koronanegatiivisia. Näin saamme tietoa koronan yksilöllisistä vaikutuksista, mutta pystymme samalla myös vertaamaan koronaa muihin, vastaavia oireita aiheuttaviin infektioihin.

Pidätkö itse todennäköisenä, että geeneillä on vaikutusta siihen, miten pahasti sairastumme koronaan?

Se on hyvin mahdollista, ainakin osittain. Tästä on näyttöä joidenkin muiden infektiotautien kuten esimerkiksi kausi-influenssan osalta. On löydetty sellaisia geenivariantteja, jotka altistavat ihmisen kausi-influenssan vakavammalle taudimuodolle ja sairaalahoitoon joutumiselle.

Geenit voivat myös joissakin tapauksissa estää sairastumisen. On esimerkiksi olemassa geenimutaatio, joka saattaa molemmilta vanhemmilta saatuna estää kantajaansa saamasta HIV-tartuntaa.

Luulen, että geenien osalta saamme tuloksia tulevaan syksyyn mennessä.

Toki voi myös olla, että genetiikalla ei ole merkittävää tekemistä koronataudin tai sen vaikeusasteen kanssa, ja siksi tässä tutkimuksessa tutkitaan kaikkea muutakin.

Lue lisää:

Tutkijaryhmän hypoteesi: Geenit saattavat määrittää miten pahasti sairastut koronaan

Jos saatte selville, että joillakin meistä tosiaan on perinnöllinen alttius sairastua koronavirustautiin vakavasti, mitä käytännön hyötyä tiedosta on?

Teemme geenisirun, jonka avulla olisi periaatteessa mahdollisuus selvittää tämä asia kansalaisilta. Geenisiru maksaa noin 25 euroa ja on hinnaltaan verrattavissa tavallisiin kolesteroli- ja sokerimäärityksiin. Jos massatuotantona testattaisiin esimerkiksi 2 miljoonaa ihmistä, se maksaisi noin 50 miljoonaa euroa.

Mikäli genetiikka osoittautuu merkittäväksi tekijäksi koronan vaikeassa tautimuodossa, investointi olisi mitä todennäköisimmin monestakin syystä kannattava. Kun toinen korona-aalto tulee, saisimme esimerkiksi tietää paremmin, ketä kannattaa suojata. Koko Suomea ei siis tarvitsisi laittaa karanteeniin, vaan vain osa.

Veriryhmä määräytyy geneettisesti, ja on uutisoitu, että sillä voi olla yhteys vakavan koronataudin saamiseen. Mitä tietoa teillä on tästä?

Alkuperäinen tutkimus tästä aiheesta tehtiin Kiinassa, ja sen mukaan ero veriryhmien välillä oli tämän suhteen melko pieni. En olisi tästä huolissani. Vaikka veriryhmä altistaisi taudille tai suojaisi siltä, tiedon sovellettavuus käytännössä on aika vähäinen.

Jos veriryhmät nousevat tämän suhteen jotenkin esille meidän tutkimuksessamme, toki kiinnostumme asiasta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että asia ei ole kovin merkittävä.

Lue lisää:

Veriryhmällä voi olla vaikutus alttiuteen saada koronavirus – O-ryhmäläisten ei kannata kuitenkaan juhlia eikä A-ryhmäläisten masentua

Vereen liittyen on myös kerrottu, että osalla koronapotilaista kehittyy pahimmillaan hengenvaarallisia veritulppia. Miksi näin käy?

Kaikki vakavasti sairaat ihmiset ovat alttiita veritulpille. Se johtuu siitä, että sairaana kotona tai sairaalassa ollessa maataan paljon liikkumatta, mikä on altistava tekijä.

Koronavirus näyttää kuitenkin jostakin syystä myös aktivoivan veren hyytymisjärjestelmää systemaattisesti, mikä aiheuttaa veritukoksia. Kaikille sairaalahoitoon joutuville koronapotilaille aloitetaankin Suomessa tällä hetkellä veritulppia ehkäisevä lääkitys.

Ihmisillä voi olla myös perinnöllistä tai muuta alttiutta esimerkiksi juuri veritulpille tai vaikka sydäninfarktin saamiseen. Tutkimme myös sitä, lisääntyvätkö riskit tällaisiin komplikaatioihin juuri koronavirusinfektion aikana.

Media on myös uutisoinut joidenkin lasten saaneen ulkomailla vakavia tulehdustautioireita. Niiden on epäilty liittyvän koronaan. Tutkitaanko THL:n tutkimuksessa lapsipotilaita?

Meidän tutkimukseemme otetaan vain aikuisia.

Näissä kyseisissä lapsiin liittyvissä tapauksissa on puhuttu Kawasakin taudin kaltaisesta oireilusta lapsilla. Kawasakin tauti on verisuonten tulehdukseen liittyvä, alle kouluikäisten kuumetauti, joka aiheuttaa hyvin moninaisia oireita. Kyse ei ole uudesta taudista, vaan tiedossa on ollut pitkään, että tällainen voi olla vakavan kuumeisen infektion taustalla. Se on kuitenkin hyvin harvinaista.

Näissä nyt kerrotuissa tapauksissa löydökset ovat vielä hataralla pohjalla ja on epäselvää, mistä on kyse. Voi myös olla, että niillä ei ole mitään tekemistä juuri koronavirusinfektion kanssa.

Lue lisää:

WHO tutkii, onko COVID-19-taudilla vakava muoto, joka iskee lapsiin

Vaikean koronataudin on kerrottu olevan lapsilla harvinainen, ja myös nuorten ja perusterveiden on arvioitu sairastavan lievemmän taudin. Miksi jotkut heistä kuitenkin sairastuvat vakavasti?

Kyse voi olla yksinkertaisesti harvinaisista sattumista. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on sairastunut jo noin neljä miljoonaa ihmistä ja satoja tuhansia on kuollut, joten niitäkin mahtuu joukkoon. Ne myös ylittävät surullisuudessaan uutiskynnyksen helposti.

Taustalla voi toki olla myös geneettisiä syitä, ja THL on mukana isossa kansainvälisessä tutkimuksessa, joissa näitä harvinaisia tapauksia tutkitaan perimää selvittämällä.

Selvä enemmistö vakavasti koronaan sairastuneista on kuitenkin ollut iäkkäitä ihmisiä, joilla on usein ollut perussairauksia. Myös vaikea lihavuus lisää riskiä vaikeaan koronatautiin. Nyt on tullut viitteitä siitäkin, että miehet ja tummaihoiset ihmiset saavat vakavan taudin muita helpommin.

Lue lisää:

Yhdysvalloissa mustia kuolee koronavirukseen suhteessa paljon enemmän kuin valkoihoisia, taustalla monta syytä etätöiden vähyydestä terveysvakuutuksen puutteisiin

Koronapandemia on miehille ankarampi kuin naisille – yhden tutkimuksen mukaan syy voi olla kiveksissä

Voiko koronavirustaudin vakavuus määrittyä sen perusteella, miten paljon virusta siirtyy ihmiseen tartuntahetkellä? Jos joku esimerkiksi aivastaa suoraan kasvoille, tuleeko taudista pahempi?

Tämä on yksi hypoteesi, jota on esitetty.

Tietysti voisi kuvitella, että jos virusta hengittää suoraan keuhkoihin, se pääsisi muhimaan siellä paremmin. Toisaalta kuitenkin vain yksi kosketus limakalvolla riittää infektioon, ja virukset monistuvat nopeasti.

En itse usko, että tällainen selittäisi taudin vakavuutta. Uskon, että muilla asioilla, kuten iällä, perussairauksilla ja mahdollisesti perimällä on enemmän vaikutusta siihen, kuka sairastuu pahemmin.

Voit myös kuunnella Markus Perolan haastattelun alta.

Juttua täydennetty 17.5. klo 16.00: Lisätty artikkeliin, että THL:n tutkimuksessa selvitetään myös muun muassa elintapoja ja lääkitystä geenien, iän, perussairauksien ja sukupuolen lisäksi.

Herättikö artikkelin aihe ajatuksia? Voit keskustella asiasta 18.5. klo 23:een asti.

Lue tästä artikkelista uusimmat tiedot koronavirusepidemiasta

Porvoossa Linnajoen koulun oppilaalla on todettu koronavirustartunta, tiedottaa Porvoon kaupunki.

Tartunnalle on altistunut 17 oppilasta ja neljä koulun opettajaa. Heidät on määrätty kotikaranteeniin. Linnajoen koulua käy noin 550 yläkoululaista.

Tiedotteen mukaan muut luokat jatkavat koulunkäyntiä maanantaina tavalliseen tapaan, noudattaen aiemmin annettuja turva- ja hygieniaohjeita. Lisäksi ohjeet kerrataan koulussa heti maanantaiaamuna.

Kaupungin mukaan koulussa tehdään viikonlopun aikana ylimääräinen siivous.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kommentoi tapausta Twitterissä kolmella tviitillä. Ensimmäisessä hän kuvailee, mitä on tapahtunut, toisessa ja kolmannessa hän mainitsee, että Porvoossa on toimittu oikein: "välittömästi ja paikallisesti tartuntatautilain nojalla".

Suomessa palattiin etäopetuksesta kouluihin torstaina 14. toukokuuta. Ohjeistukseen kuuluu muun muassa se, että lähikontakteja on mahdollisimman vähän. Esimerkiksi ruokailu ja välitunnit järjestetään kouluissa porrastetusti.

Porvoossa on todettu kaikkiaan 53 koronatartuntaa. Kaupungin mukaan sairastuneista yli 30 on jo toipunut.

Sipoossa koululaisia siirtyy etäopetukseen

Sipoon kunta suosittelee Söderkulla skolan 4.–6.-luokkalaisia siirtymään tilapäisesti etäopetukseen maanantaista alkaen. Suositus on voimassa koko ensi viikon.

Kunnan mukaan merkittävä osa koulun opettajista ja koulunkäynnin ohjaajista on karanteenissa altistuttuaan koronavirustartunnalle, joten lähiopetusta ei voida järjestää koulun kaikille oppilaille turvallisesti.

Etäopetusta opettajat voivat antaa oppilaille turvallisesti myös karanteenissa ollessaan. Oppilaat eivät ole altistuneet.

Lähiopetusta annetaan Söderkulla skolassa tavalliseen tapaan ensi viikollakin 1.–3.-luokkalaisille ja kaikille pienryhmille.

Suosituksesta huolimatta kouluun voivat tulla ne 4.–6.-luokkalaiset, jotka haluavat. Opetus heille tarjotaan kuitenkin etäyhteyksien kautta paikan päälle kouluun.

Koska ensimmäinen koronarokote saadaan käyttöön? Yhtä rokotetta valmistetaan jo, vaikka sen toimivuudesta ei ole takeita

Rokotetta ei pitäisi ajatella jonakin, joka joko tehoaa täydellisesti tai ei ollenkaan, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Jo tautia lieventävä rokote auttaisi paljon.

Ruotsin koronalinjan keulakuvan kasvot on ikuistettu ihailijoiden käsivarsiin– Anders Tegnell Ylelle: "Voisimme vertailla tatuointeja Mika Salmisen kanssa"

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoo Ylen haastattelussa, että Ruotsi voi ottaa Suomesta mallia vanhusten suojelussa.

Pandemian lisäksi tarvitaan vain yksi asia, ja koko maailma suistuu raiteiltaan – Sivilisaatiomme romahtaa varmasti, uskoo Miika Vanhapiha

Kun koronavirus levisi joukkoomme, Miika Vanhapiha oli siihen valmis. Hän on varautuja.

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

VTT:n tutkimus osoitti, että kangasmaskin käyttäjä saa monikymmenkertainen annoksen virusta ammattisuojainta käyttävään ihmiseen verrattuna. Siksi kankainen kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä virukselta. Kangasmaskin tärkein ominaisuus on suojata muita.

Kari Enqvistin kolumni: Markkinauskovaiset vaativat nyt itselleen tukiaisia

Aiemmin markkinoiden ylivertaisuuteen uskoneet kirosivat yhteiskunnan puuttumista bisneksiin, nyt yhteiskuntaa vaaditaan pelastamaan markkinat, kirjoittaa Kari Enqvist.

– Korona-aika on ollut meille tosi positiivinen asia, yllättää toimitusjohtaja Patrik Edman.

Suomalaisen kuvataiteen taideverkkokauppa Taikossa ollaan tyytyväisiä. Viime huhtikuu oli vuonna 2016 perustetun yrityksen tähän asti paras.

– Teoksia myytiin sadalta suomalaistaiteilijalta. Myynti nelinkertaistui verrattuna viime vuoden huhtikuuhun, Edman sanoo.

Ilman verkkomyyntiä taidekauppa olisi koronaepidemian aikana tyrehtynyt lähes kokonaan. Yli kaksi kuukautta kestänyt poikkeusaika on ollut taidegallerioille ja taiteilijoille lamauttava.

Näyttelyitä on peruttu tai siirretty ja henkilökuntaa on vähennetty.

Galleriat ovat vastaanottaneet asiakkaita ajanvarauksella.

– Taidelainaamo on ollut kiinni maaliskuun lopusta ja työntekijät lomautettuina. Kyllä rankkaa on ollut, Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamovastaava Eeva Muona vahvistaa.

Nykytaiteen tiedotuskeskus Framen kyselyn perusteella poikkeustilanne on merkinnyt gallerioiden taidemyynnille yli miljoonan euron menetyksiä.

Kodin ilme uusiksi

Helsinkiläisgalleria G12 on ollut koronaepidemiasta huolimatta koko kevään auki. Yrittäjä, galleristi Anni Koskinen sanoo, että hiljaista on ollut.

– Alkuun ei liikkunut ketään, oli aivan autiota.

Galleria on saanut jonkin verran taidetilauksia verkkokauppansa välityksellä.

– Etenkin on mennyt grafiikkaa, koska se on edullista ja sen tilaaminen on helppoa.

Vähitellen myös asiakkaat ovat palanneet galleriaan.

– Selvästi ihmiset ovat halunneet laittaa kotiaan, Anni Koskinen toteaa.

Myös Taikon toimitusjohtaja Patrik Edmanin mielestä korona-aikana suomalaisille on vahvistunut tarve piristää kodin ilmettä.

– Ihmisillä on ollut normaalia enemmän aikaa surffailla netissä, istua sohvalla ja katsella kodin sisustusta.

– Heillä on myös ylimääräistä rahaa, koska sitä ei kulu matkusteluun ja huvituksiin.

Taidetta hankkivat nuoret aikuiset

Teoksen ostamisesta on tehty helppoa. Verkosta löytyy laaja valikoima eri yritysten kuvia taideteoksista sekä hinnoista ja tietoa taiteilijoista.

Pitkään neljän seinän sisällä aikaansa viettäneet suomalaiset hankkivat nyt "piristävää" taidetta.

Hinnat vaihtelvat grafiikan muutamasta sadasta tuhansien eurojen maalauksiin.

– Kotiin ostetaan energiaa ja iloa tuovaa taidetta. Paljon menee värikästä, abstraktia taidetta, Patrik Edman sanoo.

Taidetta ostavat eniten nuoret sekä korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset.

– Suurin ryhmä ovat 25-35–vuotiaat. He ovat tottuneita netin ja verkkokaupan käyttäjiä ja heille kynnys mennä galleriaan saattaa olla liian korkea.

Taidelainaamovastaava Eeva Muona on huomannut, että asiakkaat tuntevat empatiaa vaikeassa tilanteessa olevia kuvataiteilijoita kohtaan. Taideostos voi olla harkittu teko taiteilijan tukemiseksi.

– Se herättää toivonkipinän, että kohtalaisen kovasta iskusta selvitään ja taiteilijat sekä taideala pääsevät taas jaloilleen.

Isokyröläisen perheen kotioven rientää avaamaan touhukas ruskeasilmäinen Damien, tuore 3,5-vuotias isoveli.

Damien antaa heti kattavan selvityksen siitä, mitkä lelut kuuluvat hänen suosikkeihinsa. Paloauto, asuntoauto, pikkusiskolta isovelilahjaksi saatu lääkärinlaukku – ja Batman-asu, joka käy päällä päivittäin.

– Olin maalaillut mielikuvia, että täällä on aamupäivät ihanan rauhallisia ja saadaan vain olla- Loikoilla vauvan kanssa ja syötellä kaikessa rauhassa, naurahtaa isokyröläinen Jenina Huis In´t Veld kuusiviikkoinen Viola-vauva sylissään.

Eihän se sitten aivan niin mennyt, vaikka Viola-vauva onkin varsin tyytyväinen tapaus.

Valtioneuvoston 16. maaliskuuta tekemän linjauksen jälkeen isoveli ei voinutkaan jatkaa päiväkodissa, vaan vanhemmat ottivat hänet kotihoitoon suositusten mukaisesti.

3,5-vuotiaan Damienin oli ollut tarkoitus olla subjektiivisessa päivähoidossa 20 tuntia viikossa.

– Oli siinä esikoiselle oppimista, että vauva on täällä ja itselle, että on kaksi lasta. Onneksi mies oli kotona neljä ensimmäistä viikkoa. On ollut pitkiä päiviä, kun ei voi lähteä kunnolla ihmisten ilmoille, kertaa Huis In´t Veld.

Jenina Huis In´t Veld iloitsee, että isoveljestä on ollut apua vauvan kanssa pienissä puuhissa, kuten esimerkiksi vauvan rauhoittamisessa tutin avulla, jos äiti ei juuri ole saatavilla. Pientä asiaankuuluvaa mustasukkaisuutta on tietysti ollut myös ilmoilla. Ja energinen kolmevuotias kaipaa myös ikäistään seuraa.

Ulkoilua ja tapaamisrajoituksia

Mistä sitten täyttyvät perheen päivät? Ja ketä on lupa nähdä näinä aikoina?

Niiden olennaisimpien – imetyspuuhien ja palomiesleikkien – lisäksi Huis In´t Veld kertoo perheen ulkoilevan paljon. Esikoista varten on hankittu pihalla komeileva trampoliini, minkä avulla hänet saa houkuteltua nopeammin ulkoilmaan.

Ensimmäiset neljä päivää menivät äidillä vauvan kanssa neljän seinän sisällä. Ihmiskontakteja tuli ikävä.

– Nyt käymme joka päivä lenkillä. Esikoinen pyöräilee vieressä, kun vaunuttelen vauvan kanssa. Se piristää mieltä kummasti. Ruokakaupassa käymme vain kerran viikossa ja yksi ihminen hoitaa ostokset.

Itse koronavirusta Huis In´t Veld ei tällä hetkellä pelkää. Heidän asuinpaikkansa suhteen hän on viruksen leviämisessä rauhallisin mielin.

– Liika pelko olisi pahasta, täytyy myös elää ettei mieli mene liian mustaksi.

Perhe on rajoittanut kontaktinsa minimiin. Jeninan perhettä on nähty, sillä he eivät kuulu riskiryhmään. Lisäksi yhden ystäväperheen kanssa on käyty patikoimassa.

– Ystävät ovat käyneet katsomassa vauvaa ikkunan takaa. Minulla on vanhoja tätejä, heille olisi ollut kiva näyttää vauvaa, mutta se ei nyt ole mahdollista.

Hollantilaisen puolison äidin ja siskon oli tarkoitus tulla katsomaan vauvaa toukokuussa, mutta ymmärrettävästi tämäkin reissu nyt peruuntui.

Ristiäiset perhe korvasi vauvasta teetetyillä kuvilla, joiden yhteydessä julkaistiin nimi. Niitä lähetettiin varsinkin iäkkäämmille.

Raskauden loppuvaiheessa jännitti rajoitusten muuttuminen

Huis In´t Veldiä jännitti raskauden loppuvaihe, jolloin säännöt sairaaloissa muuttuivat tiheästi. Pääsisikö puoliso mukaan synnytykseen vai olisiko hän suurimman osan sairaalassaoloaikaansa yksin?

– Se stressasi, kun ei tiennyt, syntyykö vauva viikon vai kolmen viikon päästä ja mikä tilanne olisi silloin. Jouduin käymään myös kontrollikäynneillä polilla viikoittain, ja viimeiselle käynnille puoliso ei enää päässyt mukaan, muistelee Huis In´t Veld.

Loppujen lopuksi Seinäjoen keskussairaala kielsi myös puolisoilta ja tukihenkilöiltä vierailut 25. maaliskuuta eli päivää ennen Violan syntymää. Näin ollen Jeninan puoliso pääsi mukaan vain synnytyssaliin.

Tilanne oli kaikille uusi, myös henkilökunnalle. Pelkoa ja jännitystä Jeninalla oli jonkin verran ja puolisollekin olisi ollut tärkeää saada olla mukana.

– Oli niin ihana kätilö, että se paikkasi.

Jenina Huis In´t Veld vietti sairaalassa synnytyksen jälkeen 36 tuntia omassa huoneessa Viola-vauvan kanssa. Vierailuja ei sallittu, eikä käytävillekään päässyt samoilemaan.

– Ruuat tuotiin huoneeseen eikä huoneesta saanut poistua. Olihan se erilaista kuin viimeksi perhehuoneessa, kun mies oli paikalla. Kätilön sai toki paikalle kelloa soittamalla. Onneksi kaikki meni hyvin, niin ei tarvinnut kauheasti henkistäkään tukea, Huis In´t Veld kertoo.

– Ainut harmittamaan jäänyt asia oli, kun isoveli ei päässyt katsomaan pikkusiskoa heti laitokselle, kun siitä oli niin paljon yhdessä puhuttu ja pikkusiskoa oli odotettu.

Vauvaperheet rajoittavat nyt liikkumistaan

Seinäjoen lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja Johanna Rintakari kertoo, että vauvaperheissä on oltu maalaisjärkisiä ja tilanne on otettu verraten rauhallisesti.

– Perheet viettävät nyt paljon aikaa kotona ja olemme myös kannustaneet siihen. Ulkoiltu on, mutta lähinnä metsäpoluilla ja omalla pihalla. Ei vietetä niinkään aikaa leikkipuistoissa, joissa ennen tavattiin ystäväperheitä.

Rintakari tietää, että kauppareissut ja tapaamiset on vauvaperheissä typistetty minimiin. Perheet ovat myös etsineet vaihtoehtoisia tapoja selvitä uudesta arjesta, kuten tilaamalla ruokaostokset kotiinkuljetuksena.

– Meillä Seinäjoen neuvolassa on jatkettu toimintaa entiseen malliin ja kävijämäärät ovat hyvin pitkälti ennallaan. Aluksi tuli jokunen peruutus, mutta niihin voi olla muitakin syitä. Lapsen suositellaan tulevan nyt vain yhden huoltajan kanssa siksi, että vähennämme aulassa olevien odottajien määrää.

Huis In´t Veldin perheessä on neuvolasta tehty kotikäyntejä. Ja Violan neuvolakäynnille sisaruksia ei suositeltu mukaan, joten esikoinen jäi toisen hoiviin.

Ja vielä siihen lahjaksi saatuun lääkärinlaukkuun. Sen kapistuksilla Damien on huolehtinut Viola-vauvan ensimmäisistä rokotuksista. Ei turha lahja ollenkaan.

Lue myös:

Peppi Tyykilän puoliso ei saa jäädä sairaalaan koronaohjeiden vuoksi: "Pahimmassa tapauksessa isä ei näe lastaan päiviin tai viikkoihin"

Suurin osa synnyttäjistä ymmärtää rajoitusten tarpeen, vaikka isä tai tukihenkilö ei pääsekään mukaan vuodeosastolle

Yhdysvalloissa on tämän vuoden alkupuolella tuotettu enemmän energiaa uusiutuvilla energianlähteillä kuin kivihiilellä. Asiasta kertovat esimerkiksi The New York Times -lehti ja ympäristöuutisia kertova EPonline-sivusto.

Tämän vuoden aikana Yhdysvaltain tuuli- aurinko- ja vesivoimalat ovat tuottaneet noin 90 päivänä enemmän energiaa kuin hiilivoimalat. Viime vuonna vastaavana aikana uusiutuva energia voitti vain noin 40 päivänä.

Texasin osavaltiossa pelkästään tuulivoima tuotti toukokuun 1. päivänä lähes kolme kertaa enemmän sähköä kuin osavaltion hiilivoimalat, kertoo The New York Times.

Uusiutuvien energianlähteiden suosioon on useita syitä. Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävien voimaloiden rakentaminen ja käyttö on halventunut huomattavasti samaan aikaan, kun asiakkaat haluavat päästä eroon ilmastonmuutosta pahentavasta hiilivoimasta.

Tänä vuonna tapahtunut koronaepidemia on vähentänyt energiantarvetta, kun tehtaita, ravintoloita ja toimistoja on suljettu. EPonlinen mukaan hiilivoimalan käyttäminen on kalliimpaa kuin kaasuvoimaloiden tai uusiutuvan energian, joten hiilivoimalat ovat olleet ensimmäisiä, jotka on suljettu, kun energiantuotantoa on vähennetty.

Presidentti Donald Trumpin runsaat kolme vuotta kestäneellä valtakaudella Yhdysvaltain hallinto on pyrkinyt tukemaan hiilivoiman tuotantoa. Hallinnon toimilla ei kuitenkaan ole ollut mainittavaa vaikutusta energia-alan yleiseen trendiin, joka pyrkii eroon saastuttavasta hiilestä.

Yhdysvaltain hallinnon energia-alasta tietoa keräävä Energy Information Administration EIA arvioi, että maan hiilenkulutus vähenee tänä vuonna neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Hiilivoimalat tuottavat tänä vuonna maan sähköntarpeesta 19 prosenttia. Tämä on maan historiassa ensi kertaa vähemmän kuin uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla tuotetaan.

Hiilivoiman romahduksen ansiosta Yhdysvaltain ilmastopäästöt vähenevät tänä vuonna 11 prosenttia viime vuodesta.

Koronaepidemian väistyessä hiilivoiman tuotannon odotetaan jälleen kasvavan. EIA ei kuitenkaan usko, että se ohittaisi tuotannon määrässä enää uusiutuvaa energiaa.

STUTTGART Saksalaisella Philipp Michelillä on yllään sinikeltainen Ruotsi-paita. Lakin lippa on päällystetty foliolla.

Asu on viesti Saksan johdolle.

Ruotsi on hänen mielestään valinnut fiksumman tavan torjua virusta kuin Saksa. Michel uskoo, että koronan takia määrätyt koulusulut ja muut varotoimet ovat haitallisempia kuin korona.

Häntä ei huoleta se, että Ruotsissa on viruksen johdosta kuollut väkilukuun suhteutettuna moninkertainen määrä ihmisiä Saksaan verrattuna. Hänen mielestään on väärin laittaa yhteiskunta kiinni, jos suurin riski koskee vain ikääntyneitä.

– Varotoimet olisivat ymmärrettäviä, jos tauti olisi kaikille yhtä vaarallinen. Mutta sillä on selvä kohderyhmä.

Lippis puolestaan on irvailua Saksan kauppojen ja joukkoliikenteen kasvosuojapakkoa vastaan.

Michelin mielestä on on naurettavaa, että ensin hoettiin kilpaa, miten kasvomaskeista ei ole hyötyä ja sitten niistä tehtiin pakolliset.

– Maskeista on yhtä paljon hyötyä kuin tästä lippiksestä, hän sanoo viitaten foliolippaansa.

Rokotevastaisia vanhempia ja perustuslakipaitoja

Michel ei ole ainoa liikkeellä oleva foliohattu eteläsaksalaisessa Stuttgartissa. Tuhannet ihmiset kokoontuivat lauantaina osoittamaan mieltään Saksan koronarajoituksia vastaan Cannstatter Wasenin hiekkakentällä.

Stuttgartin mielenosoitus oli osa Saksassa viime viikkoina levinnyttä protestiliikettä, joka vastustaa Saksan poliittisen johdon ja terveysviranomaisten koronalinjaa. Mielenosoittajat pitävät rajoituksia joko perusoikeuksien rikkomisena, turhina, vääränlaisina tai kokonaan valheeseen perustuvina.

Mielenosoituslavan näytöillä kaikuu lääkärin ja entisen SPD:n kansanedustajan Wolfgang Wodargin puhe siitä, miten koronavirus ei hänen mukaansa ole yhtään tavallista influenssaa vaarallisempi.

Yhden mielenosoittajan yllä on t-paita, joka väittää multimijardööri Bill Gatesin olevan koko koronakriisin takana. On rokotevastaisia vanhempia, jotka pelkäävät valtakunnallisia pakkorokotuksia koronaa vastaan.

Foliohatut ovat sarkasmia. Hatuilla mielenosoittajat osoittavat tietävänsä kyllä sen, mitä heistä ajatellaan.

On poliittisia vastapuolia. Mustiin pukeutunut joukko ilmestyy huutokuorona varoittamaan protestissa mukana olevista natseista. Heille huudetaan: Haistakaa paska, antifa!

Olutterassit vai päiväkodit

Ruotsin lippujen lisäksi ihmismassan joukosta erottuvat Saksan liput.

Monella on mukanaan Saksan perustuslaki kirjasena symboloimassa sitä, miten rajoitukset loukkaavat perusoikeuksia.

Pahvikyltit ylleen ripustanut Uwe Probst on paikalla kahden teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Hän vastustaa rokotuksia, Maailman terveysjärjestöä WHO:ta, kortilla maksamista ja nyt myös Saksan koronatoimia.

– Voitte lukea verkkosivuiltani enemmän ajattelustani, Probst sanoo.

Pelkän etunimensä kertova Bärbel kantaa kylttiä, jossa ihmetellään koronarajoitusten priorisointia. Biergartenit eli olutterassit saavat avata jo ovensa, mutta koulujen ja päiväkotien opetusta on rajattu hyvin voimakkaasti.

Hänen lapsensa palaa kouluun ensi viikolla, mutta opetusta on vain kaksi tuntia viikossa.

– Vihamielisyys lapsia kohtaan on lisääntynyt ja heitä syyllistetään korona leviämisestä, Bärbel sanoo.

Protestijoukko on pieni mutta kaikupohja voi olla suuri

Stuttgartin mielenosoituksessa viranomaiset rajoittivat osallistujamäärään lauantaina viiteen tuhanteen. Paikalla oli arviolta pari tuhatta enemmän ja he seurasivat mielenosoitusta alueen ulkopuolella.

Samaan aikaan myös muissa Saksan kaupungeissa, kuten Berliinissä ja Münchenissä, pidettiin vastaavia mielenosoituksia.

Koronatoimia vastustava mielenosoitusliike on Saksan mittakaavassa pieni.

Saksan poliittinen johto on kuitenkin huolissaan liikkeen kokoaan suuremmasta vaikutusvallasta. Liikkeen johtohahmoihin kuuluu mielipidevaikuttajia, joilla on suuri määrä seuraajia eri sosiaalisen median ryhmissä.

Muutaman tuhannen ihmisen mielenosoituksella on satojatuhansia tavoittava kaikupohja netin eri kanavissa.

Berliiniläinen julkkisvegaanikokki Attila Hildmann on yksi liikkeen tunnetuimmista kasvoista. Hän levittää salaliittoteorioita Telegram-tilillään, jota seuraa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Saksan kotimaantiedustelu varoittaa, miten äärioikeistoryhmät hyödyntävät protestimielialaa samalla tavoin kuin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

Äärioikeistolaiset pienpuolueet ovat jo kehottaneet kannattajiaan liittymään koronatoimia vastustaviin mielenosoituksiin.

Koronakriisin pitkittyminen syventää monen ahdinkoa. Työpaikka voi mennä ja sosiaaliset kontaktit ovat minimissä.

Ilmassa on paljon turhautumista, jota eri ääriryhmät ja salaliittoteoreetikot yrittävät nyt hyödyntää omiin tarkoituksiinsa, varoitti sisäministeri Horst Seehofer sunnuntaina.

Hyökkäyksiä toimittajia vastaan – myös maski ärsyttää

Vihamielisyys valtaeliittiksi luokiteltuja kohtaan on selvästi nähtävissä.

Kahta saksalaista tv-ryhmää ja yhtä toimittajaa vastaan on hyökätty protestiliikkeen mielenosoitusten yhteydessä. Vappuna satiiriohjelma Heute-shown’n kuvausryhmän jäseniä joutui sairaalahoitoon, kun heidät pahoinpideltiin Berliinissä mielenosoituksen päätteeksi.

Aluksi iskusta pidätettiin vasemmistoryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta selvää näyttöä syyllisistä ei vielä ole.

Myös Stuttgartin mielenosoituslavalla kriitikki ja halveksunta kohdistui toimittajiin. Toimittajien perään huudeltiin ja kehotettiin kertomaan “totuus”.

Epäselväksi tosin jäi, kumpi herätti enemmän raivoa Ylen toimittajan kohdalla: kasvoilla ollut suojamaski vai mukana ollut kuvausreppu.

Sunnuntain sadekuurot toivat mukanaan myös ukkosta, salamoita ja rakeita. Salamointia nähtiin aamulla Varsinais-Suomessa ja iltapäivällä pääkaupunkiseudulla.

–Jännä juttu, että näin kylmällä ilmalla esiintyy näin paljon ukkosta, Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoo.

Kotakorpi epäilee, että Helsinki-Vantaan lentokenttä saattaa selittää ainakin osan ukkosista.

– Lentokoneet voivat saada sellaisen salaman purkautumaan, joka ei muuten olisi purkautunut, Kotakorpi selittää.

Viileä sää jatkuu ensi viikolla

Ukkoskuurojen yhteydessä Varsinais-Suomen Paimiossa satoi päivällä kookkaita rakeita, ja Vantaalla lämpötila laski sadekuuron aikana noin kymmenestä asteesta kahteen asteeseen.

Kotakorven mukaan viikonlopun kylmä viileä sää jatkuu myös ensi viikolla.

– Alkuviikosta on ehkä vähän lämpimämpää ja vähemmän kuuroja, Kotakorpi sanoo.

Mahdolliset sadekuurot ajoittuvat iltapäivälle, mutta aamut ja illat ovat pääosin aurinkoisia. Tiistaille on luvassa lisää ukkosta.

Yhdysvalloissa on tapahtunut joukkoammuskelu, jossa ainakin 13 ihmistä on saanut vammoja. Paikallispoliisin mukaan yhden uhrin vammat ovat vakavia.

Ammuskelu tapahtui Bogalusan pikkukaupungissa, joka sijaitsee Louisianan osavaltion itäkolkassa, Yhdysvaltain eteläosassa.

Bogalusassa oli meneillään aiemmin tällä viikolla kuolleen miehen muistotilaisuus. Miehen uskotaan joutuneen murhatuksi, joskaan poliisi ei ole varmistanut tietoa.

Ammuskelun tekijästä ei ole tietoa. Poliisin mukaan sillä on ollut vaikeuksia saada tapaukselle todistajia.

New Orleansin ja Louisianan paikallisiuutisia välittävä Nola.com kertoo, että ampuminen tapahtui Martin Luther King Driven ja East 4th Streetin lähistöllä.

Uutissivuston haastattelema Bogalusan poliisijohtaja Troy Tervalon kertoo, että seutu on hiljaista. Siellä on vain asuintaloja ja yksi kauppa.

Rovaniemeläinen Tero Sormunen epäilee saaneensa koronaviruksen maaliskuisella kelkkailureissulla Kittilän Leviltä. Oireet olivat vakavat ja Sormunen pelkäsi jopa kuolevansa, mutta aluksi häntä ei silti huolittu sairaalahoitoon.

– Minulla oli hengitysvaikeuksia ja kyllä siinä tuli suoranaista kuolemanpelkoa, kun esimerkiksi nukkumisesta ei tullut mitään. Siitä sitten lähdettiin ambulanssilla sairaalaan.

Sormuselta ei otettu sairaalassa ensimmäisellä käynnillä koronatestiä tai keuhkokuvia. Muut testit kuten verenpaineet kylläkin mitattiin. Miehen arvioitiin pärjäävän kotihoidossa.

Kun pari päivää oli mennyt ja oireet edelleen pahenivat Sormunen lähti yksityiselle lääkäriasemalle. Siellä tehty koronatesti oli positiivinen, lisäksi keuhkokuvissa näkyi varjostuma ja Sormunen lähetettiin sairaalaan.

Sormusen sairaalareissusta on jo aikaa, mutta samanlaisia tilanteita on muillakin koronapotilailla nytkin. Kovia oireita kärsiessä voi ajatella, että kotihoito ei riitä.

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas muistuttaa kuitenkin, että hoitoarvion tekee aina päivystyspoliklinikka.

– Tällä hetkellä hengitystieinfektiopotilaan tulee hakeutua matalalla kynnyksellä tutkimuksiin, että nähdään onko koronaa vai ei. Se on ensisijaisen tärkeää. Mutta myös koronapotilaiden kohdalla sen päätöksen, otetaanko potilas sairaalahoitoon vai ei tekee aina päivystävä lääkäri, Broas sanoo.

Myös oma arvio kotona pärjäämisestä vaikuttaa

Länsi-Pohjan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoo, että potilaan vointi arvioidaan ensin puhelimessa.

– Keskeistä kaikkien infektiosairauksien osalta on yleistilan arviointi. Tässä auttaa eniten tarkat kysymykset voinnista, sekä potilaan oman käsityksen kuunteleminen omasta kotona pärjäämisestään, sanoo Taskila.

Jos potilas itse ei koe pärjäävänsä kotona, hänet täytyy arvioida poliklinikalla. Arviossa kiinnitetään Taskilan mukaan huomio yleistilaan ja potilaasta voidaan ottaa tarvittaessa verikokeita ja kuvantamistutkimuksia.

– Covid-19 taudin vaikeisiin muotoihin liittyy keuhkojen toiminnan häiriö, eli arviossa erityishuomiota kiinnitetään happisaturaatioon ja hengitysfrekvenssiin, Taskila sanoo.

Se pärjääkö kotona vai joutuuko sairaalaan riippuu myös siitä onko kotona sairastamassa yksin vai onko perhettä tukena.

Koronan oireet olivat pelottavan vaikeat

Tero Sormusella meni lopulta Lapin keskussairaalassa toista viikkoa. Oireet olivat kovat: silmä-, iho-, kurkku- ja niveloireita, pää- ja niskasärkyä, hapensaantivaikeuksia, väsymystä ja muistin heikkenemistä. Välillä hän mietti selviääkö taudista ollenkaan.

Pelkoa lisäsi myös huoli siitä, tarttuuko tauti perheenjäseniin. Näin ei onneksi ole käynyt.

Sormunen kehuu Lapin keskusairaalan hoitohenkilökuntaa ja saamaansa hoitoa hyväksi. Ainoa asia, joka ihmetyttää häntä on se miksi ensimmäisellä kerralla sairaalassa ei otettu heti koronatestiä eikä keuhkokuvia, vaikka oireet viittasivat koronaan ja hän oli kertonut olleensa Levillä.

Broaksen mukaan koronatestaamisessa tilanne on nyt parempi kuin maaliskuussa. Potilaat testataan heti sairaalaan tultaessa ja jos tulos on negatiivinen tehdään vielä toinen testi.

– Meillä otetaan nyt noin sata testiä päivittäin Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ja vaikka koko pohjoisen Erva-alueella tehdään testejä laajasti, niin vieläkin on kapasiteettia käyttämättä, sanoo Broas.

Sairaalakuormitus Lapissa lähes olematonta

Sekä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, että Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalassa kuormitus on toistaiseksi ollut maltillista. Tehohoitopaikat ovat riittäneet, vaikka tehohoidot ovat tässä taudissa pitkiä, 2-3 viikkoa.

Lapin sairaanhoitopiirissä koronatilanne on ollut jo pitempään rauhallinen, eikä sairaalahoitoa vaativia potilaitakaan ole ollut monta.

– Huhtikuun alun jälkeen meillä on ollut viisi koronatapausta, joista kolme on ollut lähtöisin Ruotsista. Kaikki ovat kotihoidossa, eli kuormitusta ei sairaalapaikkojen osalta ole juuri ollenkaan, infektioylilääkäri Markku Broas kertoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä koronatartuntoja on enemmän ja sairaalahoidossa olevia potilaitakin on useita. Hoitopaikkoja on kuitenkin käytössä riittävästi, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

– Meillä on käytössä kaksi sairaalaa: keskussairaalan infektio-osasto ja Sauvosaaren sairaala. Jos sairaalahoitoon päädytään, tapahtuu valinta näiden välillä kokonaisarvion perusteella, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Sauvosaaren sairaala hoitaa pääasiassa sellaisia potilaita, joille riittää terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito. Keskussairaalassa hoidetaan sairaalatasoista hoitoa vaativat potilaat.

Lue myös:

Oma koronaepäily voi tulla kalliiksi – kuumeista ja yskivää Jussi Korhosta ei päästetty koronatestiin, joten postilaatikkoon ilmestyi lasku

Mitä parantuneista tiedetään? Miksi virallinen luku laahaa perässä? Milloin on turvallista palata töihin? Asiantuntijat vastaavat

Vanhempi konstaapeli Petrus Schroderus on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä ihminen. Hän on monella tapaa myös hyvin ristiriitainen hahmo.

Uskonto on ollut Schroderukselle tärkeä asia jo nuoruudesta saakka. Koronaviruspandemian aikaan sattuneen henkilökohtaisen kriisin yhteydessä hän on hieman yllättäen löytänyt uuden henkisen kodin vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä.

Suomen poliisin superjulkkis sanoo suoraan, että mediajulkisuus kiinnostaa häntä, koska siinä on mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään myös laulajana. Pitkät yövuorot järjestyspoliisipartiossa alkavat jo väsyttää.

Muutama vuosi sitten Schroderus esiintyi Oulussa vierailleelle Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville venäjäksi Oulun kaupungintalolla.

Samaisen kaupungintalon maisemassa tehdyn Rakastan sinua elämä -Youtube-videon saaman kansainvälisen suosion ansiosta mies haaveilee nyt konserttiesiintymisistä Venäjällä.

Oopperaa laulava poliisi on harvinaisuus

Laulavia poliiseja Suomessa on ollut ennenkin, esimerkiksi "Lapin Seriffi" Oiva Kaltiokumpu. Mutta tiettävästi koskaan ei ole ollut sekä kansallisoopperassa että poliisissa palvellutta henkilöä.

Schroderuksen esikuvaksi voisi nostaa yhdysvaltalaisen oopperatenori Daniel Rodriguezin, joka aikaisemmin työskenteli New Yorkin poliisissa. Hän tuli kuuluisaksi vuoden 2001 World Trade Centerin 9/11- terrori-iskujen muistokonsertissa esittämästään Irving Berlingin ensimmäisen maailmansodan aikaan säveltämän God Bless America -kappaleen tulkinnasta.

Schroderuksen tie maailman tietoisuuteen aukeni koronaviruspandemian aikana hyvin erilaisella kappaleella: kansalliset rajat ylittävällä Eduard Kolmanovskin 1950-luvulla säveltämällä neuvostoisänmaallisella klassikolla. Tähän mennessä videota on katsottu Youtubessa lähes kaksi miljoonaa kertaa.

Jo nuorena perheenisäksi

Aikaisemmissa haastatteluissaan Petrus Schroderus on pohtinut nuoruutensa kipuilua ja hapuilua.

Tämän jutun varsinainen haastattelu tehtiin Oulun poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Tällä kertaa "kuulusteltavana" oli kuitenkin poliisi.

Schroderus kertoo olleensa vilkas – teini-iässä jo tarkkailuluokka-ainesta. Laulutaidot sentään toivat myönteistä huomiota ja uintiin sai purkaa ylimääräisen energian.

Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa vahvisti kotoa tuttua kristillisyyttä. Kun hän palasi Suomeen, yliopiston ovet eivät auenneet, ja Schroderus elätti itsensä sekalaisilla töillä.

Omalta tuntuva uskonnollinen yhteisö löytyi pienestä englanninkielisestä kalvinistiseurakunnasta.

Puolisokin löytyi. Vähän yli kaksikymppisenä, kun hän pääsi poliisikouluun, hän oli jo kahden pojan isä. Kodin hoitaminen jäi pääasiassa vaimon vastuulle. Poliisikoulun jälkeen syntyi kolmas poika.

Laulu-uran auettua mies oli entistäkin vähemmän kotona. Hän kertoo olleensa henkisesti "penikka" kolmikymppiseksi saakka. Oli nuoren miehen mieli vaikka oli kolme poikaa.

17 vuotta kestänyt avioliitto päättyi eroon vaikean kriisin jälkeen. Välit vanhempiin lapsiin ovat säilyneet hyvinä, mutta Schroderus kuitenkin suree, että menetettyä aikaa ei saa takaisin.

Toisessa avioliitossa syntyneille 6- ja 8-vuotiaille tyttärilleen hän haluaa olla hyvä isä.

– Mielestäni olen siinä jotenkuten onnistunut.

Uusimman Youtube-kappaleensa hän on omistanut juuri tyttärilleen.

Uskonto on auttanut elämässä ja kypsymisessä

Uskonnon merkitys kypsymisessä on hänen itsensä mukaan ollut merkittävä.

Schroderus on ollut hyvin uskonnollinen jo nuoresta saakka. Pitkään näytti siltä, että hän olisi löytänyt kodin Suomessa harvinaisesta protestanttisuuden muodosta eli kalvinismista.

Tänä vuonna uusi hengellinen koti kuitenkin löytyi Pohjois-Suomelle tunnusomaisesta herätysliikkeestä eli vanhoillislestadiolaisuudesta. Moni Oulun poliisilaitoksella työskentelevä Schroderuksen työkaveri kuuluu tähän herätysliikkeeseen.

Schroderus ei koe itse löytäneensä lestadiolaisuutta. Se liittyy kevään aikana läpikäytyyn vaikeaan, parisuhteen purkautumiseen liittyvään elämänvaiheeseen.

Hän ajattelee jumalan ajaneen hänet henkilökohtaisessa elämässään vaikeimman kautta uuteen tilanteeseen, missä ystäviä ja tukea on löytynyt raskaisiin tilanteisiin nimenomaan lestadiolaisista työkavereista.

Jumalan hän näkee Kaikkivaltiaana.

– Uskon että kaikki on loppujen lopuksi taivaan isän käsissä.

Koruttomat herätysliikkeet puhuttelevat miestä

Vanhoillislestadiolaisten seuroja ei koronan takia ole vähään aikaan järjestetty. Niinpä Petrus Schroderus on ollut kosketuksissa lestadiolaisuuteen toistaiseksi ennen kaikkea kavereidensa luona heidän kodeissaan.

– En ole teologisesti muuttunut, enkä ole virallisesti vaihtanut kirkkoa. Mutta sieltä löytyi pyyteettömästi rinnalle tulleita ystäviä, kun oli kaikkein raskainta.

Toisen pohjoisen herätysliikkeen körttiläisyyden lailla lestadiolaisuus on ulkoisilta puitteiltaan hyvin koruton. Se tuntuu viehättävän Schroderusta.

– Suomalainen vakavahenkisyys ylipäätään juontaa juurensa epävarmuudesta, mistä saa iloita ja mistä ei. Se on ominaista protestanttiselle uskonsuuntaukselle.

Meno on kaukana amerikkalaisen ja afrikkalaisen kristinuskon show-meiningistä.

– Se johtuu luonnonoloista, jotka ennen vanhaan aiheuttivat katovuosia. Täällä on iso osa vuodesta järkyttävän kylmää ja pimeää. Ei ole paljon nauramisen aihetta.

Schroderus näkee nimenomaan voimakkaat herätysliikkeet kristinuskon dynaamisina voimina Suomessa.

Teot merkitsevät enemmän kuin uskominen

Suomi maallistuu muun Pohjois-Euroopan lailla kovaa kyytiä.

Kristinusko on Suomessa yhä enemmän kulttuurista ja sakramentteihin liittyvää. Halutaan saada lapselle kaste, päästä ripille, kirkollinen vihkiminen ja kirkolliset hautajaiset.

Jumalan kymmenen käskyn toteuttaminen elämässä tuo Schroderuksen vakaumuksen mukaan ajallisen siunauksen, vaikka ihminen ei olisikaan uskossa.

– Jos toimii elämässään oikein, tekee työtä ja kohtelee muita hyvin, se ei voi olla vaikuttamatta omaan elämään.

Sillä ei ole hänen mielestään mitään tekemistä henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa, vaan kyse on ulkoisesta kuuliaisuudesta ja etiikasta.

– Uskon että sellaisilla asioilla on ollut siunaava vaikutus Suomen kansalle. Ei ole tehty tyhmyyksiä niin paljon kuin olisi voitu tehdä ilman moraalikoodia.

Uskossa olemisen pitää Schroderuksen mukaan näkyä teoissa. Uskovaisuus ei ole hänelle pelkästään kieltäytymistä joistakin asioista, vaan uskossa olemisen pitää olla myös aktiivista.

Poliisin työ ja ihmisten pahat teot

Poliisin työssä näkee nurjan puolen yhteiskunnasta. Se tekee helposti ihmisestä kyynisen. Mutta siitä huolimatta Schroderuksen mukaan pitää ulkoisesti pystyä käyttäytymään kunnioittavasti.

Schroderus ajattelee ihmisten olevan pahoja perusluonteeltaan. Täysin vapaa yhteiskunta on hänelle mahdoton ajatus. Pahuuden hillitsemiseksi täytyy olla lakeja.

Yhteiskunta on Schroderuksen mielestä kuitenkin hampaaton äärimmäisen röyhkeiden ihmisten edessä.

Hän ottaa esimerkiksi parikymppisen asiakkaan, jolta hän kysyi kerran ulosotossa olevien velkojen määrää.

– Kaveri vastasi lopettaneensa laskemisen, kun oli 500 000 euroa täynnä. Eihän tällainen ihminen integroidu yhteiskuntaan koskaan.

Schroderus ei usko mihinkään erityisiin suomalaisiin geeneihin alkoholin käytössä, eikä myöskään pidä alkoholismia sairautena.

– Täällä on pimeää ja masentavaa ja ilmat on mitä on. Kun ei ole aurinkoa, lohtua haetaan pullosta.

Itse hän ei vakaumuksensa takia juo enää ollenkaan.

Oopperaura lähti lentoon ja vei takaisin poliisiksi

Vuonna 2004 Petrus Schroderus voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun.

Voittoaan hän kommentoi silloin Ylelle toteamalla, että on nyt pääsemässä tavoitteeseensa.

– Haluan päästä maailmalle laulamaan. Pitää päästä kiekaisemaan oikein kunnolla, kertoi Schroderus tv-uutisille.

Siitä hänelle aukesikin monta ovea. Merkittävin niistä johti oopperaan. Vielä samana vuonna Schroderus siirtyi poliisin palveluksesta Suomen Kansallisoopperaan.

Viisi vuotta Schroderus lauloi päärooleja Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla kolmena kesänä. Sitten molemmissa paikoissa vaihtui johto ja pääroolien esittäjä siirrettiin kuoroon.

– Kaikilla on omat suosikkinsa. En ollut uuden johdon mielestä riittävän hyvä.

Takaisin Ouluun ja poliisin hommiin hän palasi vuonna 2012.

– Ei ole oikein, että sillä ei ole mitään väliä, vaikka minun konsertteihin tulee enemmän porukkaa kuin kenenkään muun laulajan.

Schroderus kertoo, että lähti oopperasta takaisin poliisiksi, koska ei saanut enää solistin rooleja. Silläkin saattoi olla merkitystä, että hänellä on tapana kertoa oma mielipiteensä asioista ja siitä ei aina pidetä. Joka tapauksessa paikka kuorossa ei jaksanut kiinnostaa.

– Solistin työ oopperassa on yksilötyöskentelyä: sinulla on toistasataa ihmistä tukemassa sinua. Kenttäpoliisissa työtä tehdään aina parin kanssa.

Juhannuksen tietoiskusta tulikin pandemia-ajan tunnussävel

Kahdeksan Oulun poliisissa vietetyn vuoden jälkeen Schroderus on jälleen tavoittelemassa pääsyä laulamaan maailmalle.

Tällä kertaa asiassa ovat auttaneet jämerä poliisi-imago, poliisin palveluksessa tehdyt Youtube-videot ja sosiaalinen media.

Ilman niitä Schroderus ei olisi ollenkaan niin tunnettu kuin hän nyt on.

Kaikki kolme poliisiorganisaation nimissä sosiaalisessa mediassa julkaistua laulua ovat olleet isoja juttuja. Jouluyö ja Finlandia-hymni olivat asiayhteyksissään ilmiselviä valintoja.

Kolmannen kappaleen julkaisua Schroderus oli valmistellut jo pidempään. Hän on aina ihaillut sen Neuvostoliiton aikaan sekä venäjäksi että suomeksi laulanutta virolaista Georg Otsia ja näkee omassa elämässään paljon yhtymäkohtia tämän elämään.

Otsin ja Schrodeksen tulkinnoista tehty kollaasivideo puhuttelee miestä selvästi.

Ensimmäisen oman levyn tekeminen on työn alla. Sen myötä hän on laventamassa repertuaariaan oopperasta myös viihdemusiikkiin. Myös Ots esitti oopperan ohella paljon kevyempää musiikkia.

Kolme kertaa naimisissa ollut Ots oli nuoruudessaan hyvä uimari samoin kuin Schroderuskin.

Alun perin Rakastan sinua elämä -kappale suunniteltiin Schroderuksen mukaan julkaistavaksi juhannuksen alla hukkumiskuolemia ehkäisemään.

Koronapandemia loi kuitenkin kappaleen julkaisulle suuremman sosiaalisen tilauksen jo aiemmin poliisihallituksen kuultua hankkeesta.

Täältä tullaan Venäjä

Tunnetun venäläisen kappaleen saama kansainvälinen palaute yllätti Schroderuksen. Palautetta on tullut ympäri maailmaa, mutta aivan erityisesti sitä on tullut Venäjältä.

– En tajunnut, että se voisi kiinnostaa Venäjällä.

Venäjän kieltä jonkin verran osaava Schroderus tuntee toki laulun venäläiset sanat ja miettii jo miten pääsisi esiintymään venäläisille heidän omalla kielellään. Hän on lukenut koulussa venäjää ja oppi erityisesti kansallisoopperan aikoihin lausumaan kieltä oikein.

– Venäjä on iso ja mielenkiintoinen vanha kulttuurimaa. Siellä on aivan mielettömiä säveltäjiä, runoilijoita ja kirjailijoita.

Kun koronaviruspandemian aiheuttama rajojen sulkeutuminen joskus päättyy, Venäjän estradit saattavat hyvinkin aueta Schroderukselle. Venäläisten naisten ohella myös Venäjän media on ollut kiinnostunut hänestä. Useampi venäläinen tv-kanava on jo häntä haastatellutkin.

– Mielelläni menisin sinne laulamaan. Olen laulanut venäläistä oopperaa. Haluaisin laulaa myös venäläisiä kansanlauluja.

Tilanne on erilainen kuin oopperassa.

– Youtube on demokraattinen foorumi. Siellä vain klikkaukset merkitsevät. Maksava yleisö ratkaisee. Koen, että taivaan isän antamaa lahjaa pitää käyttää, eikä pitää kynttilää vakan alla.

Apurahoja Schroderus ei aio anella.

Jatkaako mies yöllisiä partioita Oulun kaduilla? Sen päättää yleisö. Tulevaisuus riippuu siitä, haluaako se kuulla miestä.

Yleisön päätöstä odotellessa Schroderus tekee salilla neljä puolentoista tunnin tiukkaa treeniä viikossa ja siihen päälle aerobinen liikunta. Kenttäpoliisin pitää tietysti myös olla hyvässä kunnossa.

– Se on henkireikä ja psyykelle parasta. Mutta treenaan toki myös siksi, että haluan näyttää mieheltä.

Jutun keskustelu on auki 18. toukokuuta kello 23:een saakka.

Suomalaiset heräsivät tänä aamuna poikkeusolojen yhdeksänteen sunnuntaihin. Nyt on jo hyvin opittu, että tekemisen vaihtoehdot ovat rajalliset. Ollaan omalla joukolla joko kotona, pihalla tai vaikka mökillä. Kotona asuvat yli seitsemänkymppiset tapaavat tänäänkin enimmäkseen vain puolisoaan tai ulkona muutaman metrin päästä muutaman sanan verran naapuriaan. Tämä on tämän kevään normaali.

Kaikilla ei vielä ole tuttavapiirissä koronaan sairastunutta, mutta monilla jo on. Perusterveen työkaverin sairausloma kesti kuusi viikkoa, joista neljä päivää sairaalassa.

Korona ei ole kiva peli, ja sen suomalaiset ovat sisäistäneet erittäin hyvin. Hallituksen kielloista ja suosituksista ei ole pahasti lipsuttu taudin pahimmin kiusaamalla Uudellamaalla eikä edes maakunnissa, missä tartuntoja ei ilmene edes joka viikko. Suomen tautitilanne on maailman mittakaavassakin huippuluokkaa.

Siksi kokoomusjohtaja Petteri Orpon ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) eilinen kinaaminen tuntui niin turhanpäiväiseltä, että tekee mieli sanoa, että lopettakaa, please! Meillä tavallisilla suomalaisilla on tässä arjessa jo ihan tarpeeksi säätämistä, ei tähän mitään poliittisia näennäisriitoja enää kaivata.

Ymmärrän oppositiossa istuvan kokoomusjohtaja Orpon tuskan. Pitäisi profiloitua, vaikkei puolueessa ole vuoden takaista oppositioon joutumista vieläkään hyväksytty. Pitäisi esittää vaihtoehtoja, mutta kädet ovat sidotut, sillä poikkeusoloihin siirtyminen oli myös opposition tahto.

Jos kokoomus yhä hyväksyy koronantoimien suuren linjan, niin isoista asioista on vaikea löytää morkattavaa. Jos kokoomus taas haluaa ainoana eduskuntapuolueena irtautua Suomen koronalinjasta, niin silloin se pitää sanoa suoraan eikä vaatimalla maskipakkoa joukkoliikenteeseen ja marketteihin.

Vielä tämän kuun alussa Orpo vaati MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa, että hallituksen on avattava yhteiskunta nopeammin normaaliin. Nyt hallitus hybridistrategiansa mukaan avaa rajoituksia, mutta se on Orpon mielestä "hyppyri tuntemattomaan". Vertaus on sikälikin huono, että kaikki, mikä koronaan liittyy on yhä pitkälti hyppy tuntemattomaan. Sen tutkijat nöyrästi tunnustavat, mutta poliitikoille se näyttää olevan vaikeaa.

Miksei pääministeri Marin sitten jättänyt omaan arvoonsa Orpon puheita omilleen eli kokoomuksen puoluevaltuustolle? Sitä en suoraan sanottuna ymmärrä. Löydän kaksi selitystä, joista kumpikaan ei ole pääministerin kannalta hyvä.

Ehkä Marin neljällä tiukkasanaisella twiiitillään halusi vain panna kokoomuksen lietsoman keskustelun poikki. Mutta paikka ja syyte "oppositionpolitiikan tekemisestä valheelisilla väittämillä" eivät ehkä olleet kaikkein parhaat valinnat. Pikaviestipalvelu Twitteristä on minusta koronan aikana tullut törkypesä, oikea provosoijien paratiisi. Sitä paitsi Twitterillä on edelleen verraten todella vähän käyttäjiä Suomessa.

Siksi se ei ehkä ole ihan paras areena pääministerin asemassa olevalle ihmiselle, joka saa viestinsä hyvin läpi muutenkin.

Olenko sitten sitä mieltä, että pääministerin pitäisi eristäytyä ja etääntyä? En tietenkään, mutta pääministerinä taistelut kannattaa valita hyvin. Ei pidä provosoitua kun provosoidaan, opetti edesmennyt Marinin puoluetoveri, presidentti Mauno Koivisto. Myös hänen toinen vertauksensa sopii tähän hetkeen. Presidentin roolista Koiviston kerrotaan todenneen: ei ole niin pientä vasaraa, joka presidentin käyttämänä ei tuntuisi moukarin iskulta.

Toinen selitys Marinin eilisille kipakoille kommenteille on vielä ikävämpi. Onko meillä nyt pääministeri joka kerää kehuja selkeästä esiintymisestään, mutta tuntuukin hermostuvan herkästi?

Itse ihmettelin pääministerin tiukkoja twiittejä jo sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan haastattelun jälkeen. Haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa viime viikon perjantaina.

Siinä Pohjola kertoi, että jos tautitapaukset onnistuttaisiin tukahduttamaan olemattomiin tai tauti hiipuisi rajoitustoimien seurauksena hyvin vähiin, perusteita poikkeusolojen lainsäädännön voimassaololle ei ole. Minusta ihan järkeenkäypää.

Pääministeri kuitenkin sivalsi Twitterissä, että "STM:n Pohjolan lausunto ei edusta hallituksen linjaa tai ajattelua. Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa ja siksi rajoitustoimia on tehty ja on edelleen voimassa. Vahvistamme testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallia, jotta virus ei leviäisi."

Se twiitti taisi tehdä yhdestä virkamiehestä selvää. Helsingin Sanomien mukaan ministeriössä ruvettiin vielä samana iltana vaihtamaan sanoja tiedotteeseen. Iltayöstä "taudin hallinta" vaihtui "taudin estämiseksi".

Marin näyttää hermostuvan, jos sanoo, ettei ymmärrä, mikä hallituksen hybridistrategian tavoite on. Otan riskin ja ilmoittaudun joukkoon. En vieläkään ymmärrä tavoitteleeko hallitus taudin leviämisen estämisellä a) sitä, ettei koronaa enää olisi Suomessa eli onko tavoitteena nolla tapausta, b) sitä, ettei tauti leviäisi nykyistä esiintyvyyttä isommiksi luvuiksi potilaita ja tehohoidettavia vai c) sitä, että kun nollaan ei voida päästä, niin luvut pyritään painamaan mahdollisimman alas.

Se ei ole minulle selvää, vaikka kuuntelin toissapäivänä pääministerin selvityksen asiasta. Haluaisin tietää, mutta pystyn muiden suomalaisten tavoin elämään näinkin. En hermostu peruskoulujen lähiopetuksen aloittamisesta, sillä Helsingin Sanomien mukaan Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n mallinnus ei alun perinkään pitänyt koulujen sulkemista välttämättömänä. Siinä kohti hallitus siis veti tiukempaa linjaa ja nyt palattiin asiantuntijoiden suositukseen.

Olen oppinut kotoilemaan: pitkän ajan jälkeen ruvennut taas ompelemaan, neulomaan ja käymään säännöllisesti kävelemässä. Tiedän myös kuolevani, toivottavasti en koronaan, mutta joku päivä jostain syystä kuitenkin. Sitä faktaa ei saa hallinnoimalla muutettua.

Mutta minusta on paljon vakavampaa, jos näissä poikkeusoloissa, näillä erinomaisilla taudinhallintaluvuilla, meillä on pääministeri, joka hermostuu virkamiehen sanoista tai opposition arvostelusta. Sitä nämä poikkeusolot eivät kaipaa.

Lue myös:

Tutkija: Marinin ja Orpon Twitter-vääntö viestii politiikan paluusta normaaliin – "Tästä tulee mieleen Tampereen ratikkakeskustelu"

Kokoomuksen Orpo arvosteli hallituksen strategiaa – Marin vastasi tiukasti Twitterissä: Olen vastannut kysymyksiin

Maailman terveysjärjestö WHO:n on määrä ottaa esille Taiwanin osallistuminen järjestön päätäntäelimeen Maailman terveyskokoukseen (WHA).

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNBC kirjoitti kuluneella viikolla, että Taiwan haluaisi kovasti osallistua WHA:n kokoukseen, sillä sen onnistunut koronastrategia on herättänyt maailman huomion. Taiwan haluaisi jakaa kokemuksiaan muulle maailmalle. Kiina kuitenkin vastustaa Taiwanin osallistumista.

Maailman terveyskokouksen on määrä alkaa maanantaina kahden päivän mittaisena virtuaalikokouksena. WHO toivoo, että tämän lisäksi saataisiin järjestettyä vielä fyysinen kokous myöhemmin tänä vuonna.

WHO:n perustajajäseniin kuuluva Taiwan on tällä hetkellä järjestön ulkopuolella, eikä se osallistu järjestön WHO:n päätäntäelimeen edes tarkkailijan roolissa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on useaan otteeseen peräänkuuluttanut, että Taiwan otettaisiin mukaan Maailman terveyskokoukseen Kiinan vastustuksesta huolimatta. Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet jälleen koronakriisin vuoksi.

Tämän lisäksi toistakymmentä maata on kirjoittanut Taiwanin asemasta WHO:n pääjohtajalle Tedros Adhanom Ghebreyesusille. Näiden joukossa ovat muun muassa Belize, Guatemala, Marshallinsaaret ja Honduras. Ne haluaisivat, että Taiwanin asia otettaisiin Maailman terveyskokouksen asialistalle.

Yksittäinen maa voi vaatia äänestystä maanantaina

WHO kommentoi asiaa taannoin lehdistökokouksessa. Järjestöllä on omien sanojensa mukaan vain sihteeristön rooli ja jäsenmaat voivat itse päättää siitä, otetaanko Taiwan mukaan vaiko ei.

Toukokuun 15. päivälle päivätyssä, Maailman terveyskokouksen asialistaa käsittelevässä asiakirjassa Tedros kuitenkin kertoo välittävänsä asian eteenpäin komitean käsiteltäväksi.

Kyseinen 15 maasta koostuva tilapäinen komitea muodostetaan tavallisesti jokaisen Maailman terveyskokouksen alkaessa. Komitean vastuulla on päättää, otetaanko asialistalle uusia asioita.

Pandemian vuoksi komitea ei kuitenkaan voi kokoontua maanantaina, joten sen päätöksenteko lykkääntyy ja asiasta jouduttaneen päättämään vasta fyysisen kokouksen yhteydessä myöhemmin tänä vuonna, jos sellainen saadaan järjestettyä.

Mikään ei kuitenkaan estä yksittäistä maata vaatimasta, että asiasta äänestetään maanantaina.

– WHA:n päätökset tehdään yleensä yksimielisinä, WHO:n edustaja Fadela Chaib kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Kun ottaa huomioon virtuaalisen kokouksen rajoitteet, voi mahdollinen äänestys olla Chaibin mukaan vaikea, mutta ei kuitenkaan mahdoton.

WHO:n perustajajäseniä

Taiwanin ja WHO:n välit ovat olleet ennätyskireät koronaviruspandemian aikana, vaikka Taiwan on pitänyt viruksen verrattain hyvin hallinnassa. Taiwanissa virukseen on kuollut koronatilannetta seuraavan Worldometer-tarkkailusivuston mukaan seitsemän ihmistä ja vahvistettuja tartuntatapauksia on 440.

Kireiden välien taustalla on juurikin se, miten Taiwan on suljettu ulos WHO:sta Kiinan painostuksen takia. Kiina pitää Taiwania yhä kapinallisena maakuntanaan, joka tullaan aikanaan palauttamaan emämaan yhteyteen.

CNBC:n mukaan Taiwan ei esimerkiksi ole kertomansa mukaan saanut koronasta ensikäden tietoja WHO:lta, mikä on vaarantanut taiwanilaisten terveyden.

Taiwan kuuluu vuonna 1948 perustetun WHO:n perustajajäseniin. Taiwan edusti 70-luvun alkuun saakka Kiinaa YK:ssa, mutta Kiinan YK-jäsenyys siirtyi Kiinan kansantasavallalle vuoden 1971 äänestyksessä. Seuraavana vuonna Taiwan erotettiin myös YK:n alaisesta WHO:sta.

Vuosina 2009-2016 Manner-Kiina antoi Taiwanin osallistua Maailman terveyskokoukseen tarkkailijan roolissa nimellä Kiinan Taipei. Taiwanissa oli tuolloin Manner-Kiinaan myönteisemmin suhtautuva presidentti.

Kiina kuitenkin riisti tämän oikeuden, kun Taiwan valitsi valtaan nykyisen presidenttinsä Tsai Ing-wenin.

Tsain mielestä Taiwan on tosiasiallisesti itsenäinen valtio, eikä hän myöskään hyväksy Kiinan näkemystä siitä, että Taiwan on osa Manner-Kiinan "yksi Kiina"-järjestelmää.

Joensuulainen Anri Vesa aloittaa tänään kesätyöt Nordean konttorissa Joensuussa. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Vesan työhistoria on pitkä, vaikka ikää on vasta 21 vuotta.

– Aloitin kesätöiden tekemisen 15-vuotiaana. Teini-ikäisenä työt olivat parin viikon kesäsetelihommia. Abivuoden työskentelin siivoojana ja välivuoden olin tukussa töissä, Vesa kertoo.

Itäsuomalaiset nuoret ovat maan innokkaimpia kesätyönhakijoita, kertoo Talous ja nuoret TAT ry:n tuore Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -kyselytutkimus. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista 80 prosenttia, ammattikoululaisista 59 prosenttia ja yläkoululaisista 65 prosenttia aikoi hakea kesäksi kesätöitä.

Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa, joten koronaepidemian vaikutukset eivät välttämättä näy tuloksissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 9000 nuorta, joista lähes 6000 oli yläkoululaisia.

Itä-Suomessa tehty vetovoimatyötä

Yläkoululaisista innokkaimmat työnhakijat löytyvät Pohjois-Karjalasta. Kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista nuorista 83 prosenttia aikoi hakea kesätöitä. Kesätyöhalukkuutta oli kyselyssä keskimääräistä enemmän myös pohjois- ja eteläsavolaisilla sekä varsinaissuomalaisilla ja satakuntalaisilla nuorilla.

Vähiten intoa kesätöihin oli keskisuomalaisilla yläkoululaisilla. Heistä 58 prosenttia ilmaisi aikomuksensa kesätöiden hakuun.

– Alueelliset erot herättävät kysymyksiä siitä, millaisia työelämäyhteyksiä kouluilla on ollut eri maakunnissa. Pohjois-Karjalassa on tehty paljon töitä sen eteen, että nuoret jäisivät opiskelemaan ja tekemään töitä alueelle. Se varmasti nyt näkyy näissä tuloksissa, sanoo Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Samaa mieltä on myös Yrityskylä Itä-Suomen aluekoordinaattori Ville Saviluoto. Yrityskylä on TATin oppimiskokonaisuus ala- ja yläkoululaisille. Eri puolilla Suomea toimivat yrityskylät tarjoavat koululaisille oppimisympäristön talous- ja työelämätaitojen harjoitteluun.

– Itäsuomalaiset nuoret ovat valtakunnan tasolla malliesimerkki siitä, että täällä tahdotaan töihin. Itä-Suomessa on tehty tietoista vetovoimatyötä. Alueella on yrityksiä, jotka ovat useita vuosia peräkkäin tarjonneet nuorille kesätyöpaikkoja, ja esimerkiksi kaupunkien kesätyösetelit auttavat työllistymisessä, Saviluoto sanoo.

Saviluodon mukaan koulut ovat tärkeässä roolissa yhteyksien luomisessa työelämään.

– On tärkeää, että nuoret näkevät konkreettisesti, millaista työtä eri työpaikoilla tehdään ja voivat pohtia omaa urapolkuaan suhteessa omiin vahvuuksiin, Saviluoto sanoo.

Työkokemus tuo vapautta ja varmuutta

Anri Vesa työskentelee Joensuun Nordeassa toista kesää peräkkäin. Viime vuonna hän haki työpaikkaa nettisivujen hakemuksen kautta. Tälle kesälle työt varmistuivat helmikuussa, eikä koronaepidemia onneksi muuttanut suunnitelmia.

Nordean Joensuun ja Savonlinnan konttoreiden johtaja Jani Koivunen kertoo, että Nordeassa tehtiin koko yrityksen tasolla päätös, ettei koronaepidemia vaikuta jo sovittuihin kesätöihin.

Anri Vesalle kesätyöt ovat antaneet itsevarmuutta ja vapauden tunnetta. Omat tulot ovat hänen mielestään tukeneet itsenäistymistä.

– Työkokemus antaa varmuutta hakea haastavampiin tehtäviin, Vesa sanoo.

TATin kyselytutkimuksen mukaan yläkoululaisten ja lukiolaisten kesätyöpaikan valintaan vaikuttivat eniten hyvä palkka ja mukavat työtehtävät. Ammattikoululaiset arvostivat työpaikkaa alalta, jota kohtaan heillä on erityinen kiinnostus.

Lue myös:

Kesäpestin hankkiminen on nyt työn ja tuskan takana –koronarajoitusten purkaminen avaa lisää paikkoja

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin mukaan Yhdysvaltain talous saattaa supistua jopa 20-30 prosenttia toisella vuosineljänneksellä koronapandemian vuoksi.

Powell arvioi CBS-kanavan haastattelussa, että laskukausi voi kestää vuoden 2021 loppuun saakka. Hänen mukaansa talous ei ehkä elvy kunnolla, ennen kuin koronavirusta vastaan on kehitetty rokote.

Powell kuitenkin korosti uskovansa, että Yhdysvallat välttää laman ja että talous lähtee tasaisesti nousuun vuoden kolmannella neljänneksellä, kunhan maassa vältetään toinen korona-aalto.

– Se on erittäin tärkeää välttää. Toinen aalto aiheuttaisi melkoisesti vahinkoa taloudelle ja kuluttajaluottamukselle, keskuspankin johtaja sanoi

Työttömyysprosentin Powel uskoo pahimmillaan nousevan jo 25:een. Hänen mukaansa työttömyys kurittaa erityisesti matalapalkka-aloja ja naisia.

Yhteensä yli 36 miljoonaa työttömäksi jäänyttä amerikkalaista on hakenut työttömyyskorvauksia maaliskuun puolivälistä lähtien.

Viime viikolla Powell kehotti Valkoista taloa ja kongressia miettimään uusia lisämenoja ja verotoimia, jotta pienyritykset ja kotitaloudet voisivat välttää konkursseja.

Kongressi on koronakriisin aikana hyväksynyt jo yli kahden biljoonan dollarin tukipaketin maaliskuussa ja lähes 500 miljardin dollarin paketin huhtikuussa.

Demokraattien hallussa oleva Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi perjantaina massiivisen talouden pelastuspaketin, jonka läpimeno näyttää kuitenkin vaikealta. Sekä republikaanien hallitsema senaatti että Valkoinen talo ovat olleet haluttomia hyväksymään kolmen biljoonan dollarin suuruista pakettia.

Lue myös:

Koronaviruskriisi koettelee yhä Yhdysvaltain työmarkkinoita – Jo 36 miljoonaa on hakenut työttömyyskorvauksia

USA:ssa demokraatit hyväksyivät jättimäisen talouden tukipaketin, joka tuskin tulee voimaan

Päivittyvä koronaseuranta.

Satuitko käymään Uudenmaan rajalla, kun Suomi oli jaettu kahtia?

Jos et, niin käydäänpä siellä nyt yhdessä. Laitetaan silmät kiinni ja kuvitellaan seuraava tilanne.

Autoilija lähestyy maakuntarajaa, joka yleensä ohitetaan huomaamatta ja sen ihmeemmin tunteilematta.

Nyt rajalla seisovat betoniporsaat, poliisi ja puolustusvoimat. Kaikki vahtimassa, ettei koronavirus livahda Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Poliisi pysäyttää autoilijan, joka yrittää päästä toista kertaa rajan yli ilman hyväksyttävää syytä. Matka tyssää jälleen rajalle. Muistoksi autoilija saa sakkolapun käteensä.

Tuon sakon voi hyvin todennäköisesti pian repiä tuhannen päreiksi.

Toinen vaihtoehto on laittaa se kehyksiin ja nostaa kirjahyllyn päälle. Se on nimittäin historiallinen sakko, jollaista ei tulla ihan heti näkemään.

Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan.

Kun maaliskuun viimeisenä perjantaiyönä Suomi jaettiin kahtia, tiedotusvälineet tekivät suoria lähetyksiä Uudenmaan rajalta.

Ensimmäinen yö sujui rauhallisesti, mutta jo seuraavana päivänä eräs 65-vuotias mies päätti kokeilla onneaan Orimattilassa.

Mies ajoi hurjaa vauhtia tiesulun läpi. Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan. Hetken kuluttua kaahari ajoi jälleen tiesulun yli takaisin Uudellemaalle.

Jotenkin tuo tempaus huvittaisi, jos kyseessä ei olisi vakava asia. Poliisi epäilee miestä esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Epäiltyjä rattijuoppoja nähtiin rajalla onneksi vain muutamia, mutta muunlaista väkeä oli runsaasti.

Kahden ja puolen viikon aikana poliisi tarkasti Uudenmaan rajalla noin 550 000 autoilijaa. Suurimmalla osalla oli hyväksyttävä syy ylittää Uudenmaan raja.

Noin 4400 autoilijaa käännytettiin takaisin.

Sakkojakin poliisi kirjoitti.

Sakot annettiin niille, jotka olivat jollakin tavalla onnistuneet ylittämään rajan ilman perustetta, ja sattuivat jäämään siitä kiinni.

Myös sellaisia sakotettiin, jotka eivät koskaan ylittäneet maakuntarajaa.

Väärin sakotettu, totesi lainvalvoja.

Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti poliisin rajavalvonnassa antamat sakot tarkasteluun. Lainvalvoja totesi viime viikolla antamassaan päätöksessä, että poliisi antoi useita perusteettomia sakkoja. Käytännössä siis vääriä sakkoja.

Valmiuslaki kun ei mahdollistanut rangaistuksen antamista pelkästä yrityksestä. Siis siitä, jos vain yritti ylittää Uudenmaan rajan.

Miksi poliisi sitten kirjoitti perusteettomia sakkoja?

Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla. Se tapahtui ennen pääsiäistä.

Poliisi hermostui kuskeihin, jotka yrittivät päästä rajan yli yhä uudelleen ilman hyväksyttävää syytä.

– Tilanne oli sellainen, että näitä möllejä tuli lisää ja lisää, Ylen poliisilähde kuvailee.

Poliisilähde ei halua nimeään julkisuuteen.

Ylen tietojen mukaan Helsingin poliisilaitoksella kehiteltiin ennen pääsiäistä oma sakotussysteemi. Sakko rapsahtaisi kaikille, jotka oli kertaalleen käännytetty rajalla.

Muutos sakotuslinjaukseen tehtiin siis siinä vaiheessa, kun rajavalvontaa oli tehty jo puolitoista viikkoa.

Poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle.

Tilanne rajalla ei ollut helppo poliisille.

Poliisi suoritti hallituksen määräystä. Satojen tuhansien autojen joukosta piti ripeässä tahdissa seuloa ne, joilla oli perusteltu syy päästä rajan yli.

Samaan aikaan piti huolehtia siitä, että operaatioon osallistuneet yli 1000 poliisia kohtelevat kaikkia tasavertaisesti.

Lainvalvojalle poliisi perusteli sakotuskäytäntöään niin, että poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle. Siinä vaiheessa autoilija kun ei olisi enää voinut kääntyä takaisin rajaa ylittämättä.

Eduskunnan oikeusasiamies totesi ymmärtävänsä poliisia, mutta ei hyväksynyt sen toimintaa. Voit lukea tästä eduskunnan oikeusasiamiehen koko ratkaisun.

Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa.  Se ei ole koko totuus

Nyt edessä on melkoinen sakkorumba, kun poliisi ja syyttäjät käyvät lainvalvojan pyynnöstä läpi kaikki rajalla annetut sakot.

Jos ne on annettu perusteettomasti, niin kansankielellä sanottuna sakot perutaan. Rahat palautetaan niille, jotka ovat ehtineet maksaa sakkonsa.

Voimaan jäävät tietenkin ne sakot, jotka oli määrätty asianmukaisesti.

Poliisi kirjoitti rajavalvonnassa noin 120 sakkoa, mutta määrä voi vielä tarkentua lähiviikkojen selvittelyssä.

Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa. Se ei ole koko totuus. Luvussa eivät ole mukana Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten kirjoittamat sakot. Ne osallistuivat rajavalvontaoperaatioon, jota johti Helsingin poliisi.

Mitä tästä kaikesta voidaan oppia?

Poliisi ei voi tehdä omia sakkosääntöjään, vaikka kansalaiset toimisivat poliisin mielestä "möllin" tavoin.

Kansalaisten pitää aina voida luottaa siihen, että viranomaiset toimivat lakien mukaisesti.

Se on erityisen tärkeää nyt poikkeusoloissa, kun viranomaisille on annettu normaalia enemmän valtaa ja oikeuksia.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee rikos- ja oikeusaiheista uutisia verkkoon, radioon ja televisioon. Hän ei käynyt Uudenmaanrajalla silloin, kun Uusimaa oli eristetty muusta Suomesta.

Lue lisää:

Oikeusasiamies jyrähtää: Poliisi antanut perusteetta sakkoja Uudenmaan rajasululla – pelkkä ylitysyritys ei ole rangaistava

Nuorison bileet, hätävale kuolevasta mummosta ja mies jota "rajoitukset eivät koske" – Yle selvitti: näin valmiuslakia on rikottu

Sadat poliisit ja varusmiehet valvovat Uudenmaan rajaa 30 tarkastuspisteellä – yö sujui rauhallisesti

Rikkinäinen munankeitin, naarmuuntunut paistinpannu, pussitolkulla erikuntoista vaatetta. Takapihalla huonekaluja, viikonloppuna sinne jätettyjä.

Koronakeväänä ihmiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotona, siivonneet ja hankkiutuneet eroon turhasta tavarasta. Sitä vastaanottavia paikkoja on kuitenkin ollut tavallista vähemmän, sillä monet kirpputorit ovat kiinni.

Kiinni menneiden kirpputorien ovilla ja verkkosivuilla on muistutettu siitä, ettei tavaraa myöskään vastaanoteta.

Valtakunnallisesti viesti on mennyt perille melko hyvin, sanoo SPR Kontti-ketjun myymälätoiminnan johtaja Sari Nikkola.

– Pelkäsimme kyllä, että lahjoituksia tulisi enemmänkin, kun siivous on ollut niin yleinen harrastus, mutta ilman suurta ongelmaa on selvitty.

Poikkeuksiakin on.

SPR Kirppiksen varastot Kokkolassa pursuavat koronatauon aikana tuotuja lahjoituksia, joiden perkaamiseen voi mennä koko kesä. Osa tavarasta on mennyt pilalle, koska säilytystilaa ei ole.

– Tavaraa tulee päivittäin, onneksi sentään vähemmän kuin normaaliaikaan. Takapihalle ilmestyy viikonlopun jäljiltä huonekaluja. Ne ovat sitten sään armoilla ja periaatteessa pilalla, sanoo toimialapäällikkö Outi Hakunti SPR Kirppikseltä Kokkolasta.

SPR avaa kesäkuun alussa kirpputorinsa, jotka se sulki 23. maaliskuuta. Kontti-myymälät menivät kiinni 9. huhtikuuta.

Fida-ketjun kirpputorit pistivät ovet säppiin 28. maaliskuuta ja niitä on alettu nyt hiljalleen avata. Myös moni vuokrapöytäkirppis hiljeni koronan vuoksi.

Vaatteita vastaanottava UFF sulki Ringin keräyspisteissä olleet vaatesäiliönsä. Nyt UFF on avaamassa kaikki noin 570 pistettä ympäri Suomen.

Keski-Pohjanmaalla Kokkotyösäätiö keräsi vaateastiansa pois jätehuoltoyhtiö Ekoroskin ekopisteiltä.

SPR Kirppis otti Kokkolassa lahjoituksia vastaan pääsiäiseen asti, mutta sitten seinät tulivat vastaan. Hakunti on yrittänyt ohjata lahjoittajia niille kirppareille, jotka ovat auki.

– Ihmiset ymmärtävät vaihtelevasti, osa tykkää huonoakin. Mutta kun ei saa tuotteita toisesta päästä pois.

Lahjoitustavaran laatu heikentynyt

Myös baptistiseurakunnan lähetyskirpputorille Kokkolassa tulee lahjoituksia kieltolapusta huolimatta, vaikkakin tavallista vähemmän.

Tavaran lajitteluun ei ole tilaa eikä työntekijöitä, sillä kuntouttava työtoiminta on tauolla.

Tuotavasta tavarasta yhä isompi osa on myös silkkaa jätettä.

– Laatu huononi sen jälkeen, kun kirpputori pantiin kiinni. Suurimman osan saa laittaa kaatopaikalle, sanoo kirpputorin vetäjä Jorma Vuolaspuro.

Myös SPR Kirppiksellä Kokkolassa kaatopaikkatavaran osuus lahjoituksissa on entisestään kasvanut sulkuaikana. Se kummastuttaa Hakuntia, sillä hyötykäyttöasema on lähellä. Kirpputoreille jätteen lajittelu ja kuljetus oikeaan osoitteeseen maksaa aikaa ja rahaa.

Pohjalaisen jätehuoltoyhtiö Ekoroskin yli 20 hyötykäyttöasemalla tai yli 250 ekopisteellä koronakevään siivousinto ei kuitenkaan näy tavaramäärissä. Kevätpiikki asemille tuli kuukauden normaalia aiemmin, mutta määrät ovat ennallaan.

Kierrättäminen tunnetaan, nyt se pitää vielä oppia

SPR:n Outi Hakunti uskoo, että silkan jätteen lahjoittamisen taustalla on erityinen suhde omiin tavaroihin.

– Ajatellaan, että kyllähän tämä on vielä ihan käyttökelpoinen, vaikka en itse sitä tarvitse. Kirppiksellä nähdään heti, ettei sitä kukaan osta.

Tämä on myös sukupolvikysymys.

Hakuntista tuntuu pahalta sanoa vanhemmille ihmisille, ettei monilla kirjoilla, kuten tietosanakirjasarjoilla, ole enää mitään käyttöä. Nuoremmat taas eivät käytä tavaroita aivan loppuun ennen kierrättämistä.

Myös Vuolaspuro uskoo tunnesiteeseen:

– Omasta aina ajatellaan ruusuisemmin: itku silmässä luovutaan 30 vuotta käytetyistä housuista ja ajatellaan, että ne ovat vielä hyvät. Mutta nykyään ei enää osteta yhtään rikkinäistä tai likaista.

Hakuntin mukaan nyt pitäisikin suunnata tiedottamisen kärki kierrättämisen tarpeellisuudesta siihen, miten ja mitä voi kierrättää. Tärkeimmät kriteerit ovat yksinkertaisia: vie vain puhdasta ja ehjää.

– Älä ota vaatetta päältäsi ja laita kierrätykseen. Jos jokin on rikki, se on rikki myös meille päätyessään. Ei se matkan varrella ihmeellisesti korjaannu.

Osa lahjoituksia vastaanottavista toki korjaa tai tuunaa tuotteita, mutta valtaosa ei. Ne eivät myöskään pyykkää likaisia lahjoitusvaatteita tai nikkaroi kärsineitä huonekaluja uusiksi.

Hyvä keino on myös miettiä, kehtaisiko antaa kapineen vaikka hyvälle ystävälle. Jos rehellinen vastaus on kyllä, tavara kelpaa myös lahjoitukseen.

Lue seuraavaksi: Uskaltaako nettikirppareilta ostaa nyt tavaraa? Asiantuntija pitää epätodennäköisenä, että koronavirus tarttuisi tavarasta

Baptistiseurakunnan kirpputori aukeaa näillä näkymin aikaisintaan kesäkuun lopussa. SPR avaa kirpputorit kesäkuussa, esimerkiksi Kokkolan piste 3. kesäkuuta.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto arvostelee hallituksen suunnitelmia ravintoloiden asiakasmääriin ja anniskeluaikoihin kaavailluissa rajoituksissa.

Hallituksen odotettiin linjaavan jo viime viikolla, miten ravintolat voisivat avata kesäkuun alussa ovensa koronasulun jälkeen, mutta asiasta ei ole päästy sopuun.

Hallitus lähti liikkeelle siitä, että ja ravintoloiden asiakaspaikat puolitettaisiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Pohjaesitys oli, että alkoholin anniskelu puolestaan loppuisi kello 21 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 22.

Panimoliitto korostaa julkaisemassaan tiedotteessa, ettei ravintoloiden liiketoiminta voi mitenkään kannattaa, jos esimerkiksi asiakasmäärän kapasiteetista saa käyttää vain puolta.

– Kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan puolitu, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

"Tukipaketista olisi pitänyt päättää paljon aiemmin"

Liitto katsoo myös, että anniskeluaikojen mahdollinen tiukentaminen haittaisi ravintolayrityksiä ja -asiakkaita enemmän kuin hyödyttäisi.

– Alkoholin anniskelun lopettaminen iltayhdeksältä olisi keinotekoista. Anniskelun pitää jatkua ainakin kello 23.00 asti, sillä muuten juominen siirtyy julkisille paikoille tai jatkuu kotioloissa. Alkoholia käytetään yhä kohtuullisemmin ja vastuullisemmin, mutta jos sitä halutaan kontrolloida, helpointa se on ravintoloissa.

Etujärjestö arvostelee lisäksi hallituksen hitautta päättää ravintola-alan tukipaketista.

– Ravintolat ovat roikkuneet löysässä hirressä ja eläneet epätietoisuudessa kohta kaksi kuukautta. Tukipaketista olisi pitänyt päättää jo paljon aiemmin, kuten on tehty muissa Pohjoismaissa. Päätöksiä on nyt tehtävä ripeästi ja niiden pitää olla selkeitä, Pakarinen vaatii.

Lue myös:

Päätöksille ravintoloiden aukiolosta tulee kiire – hallituksessa vääntöä asiakaspaikoista ja kaljahanojen sulkemisesta