Saimaannorppia ympärivuorokautisesti tarkkailevaan Norppalive-kameraan tallentui sunnuntai-iltana kahden norpan välinen kamppailu.
Norppaliveä ylläpitävän luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan naarasnorppa oli ehtinyt köllötellä kameran edessä olevalla kivellä jo tunteja ennen kuin lajitoveri saapui paikalle. Videolla näkyy, kuinka tulokas nappaa naarasta hampailla takaevästä. Naaras yrittää päästä irti otteesta, ja nujakka siirtyy veden puolelle.
Veden pinta väräjää kamppailun tuoksinassa muutaman minuutin ajan, kunnes rauhoittuu. Ilmeisesti toinen norpista poistuu paikalta, sillä kiven edustalla näkyy enää yhden puoliksi pinnalla olevan norpan hahmo.
WWF:n mukaan tappelu on jo toinen tänä vuonna. Aiempi jännitysnäytelmä koettiin viikko sitten. Tuolloin Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta arvioi WWF:lle, että kyseessä saattoi olla taistelu mieluisasta köllöttelykivestä.
– Uuuuuh, vaikertaa suomalaistaustainen Karlo Majuri videopuhelussa Manauksen kaupungissa Luoteis-Brasiliassa.
Se tarkoittaa, että alueen koronatilanne on tuskallinen. Kymmeniä Majurin tuttavia on yhtäkkiä sairastunut, kuollutkin. Myös väkivaltaiset ryöstöt ovat lisääntyneet Manauksessa.
Monen asukkaan päivittäinen elanto riippuu työskentelystä katukauppiaana, kuten banaaninmyyjänä tai autonpesijänä. Pormestari Arthur Virgílio Neto ei ole julistanut ulkonaliikkumiskieltoa, koska pelkää sen johtavan levottomuuksiin.
– Se olisi kuolemanlaukaus. Monet ryöstelevät, koska heillä ei ole työtä. Tilanne on huolestuttava. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, Majuri sanoo.
Karlo Majurin suomalainen isä kertoi hänelle paljon tarinoita talvisodasta.Karlo Majuri
Koko Brasiliassa vahvistettuja koronatartuntoja on yli 240 000 ja kuolleita yli 16 000. Luoteisessa Amazonasin osavaltiossa terveydenhuolto ja hautajaispalvelut ovat romahtaneet.
"Isä näki paljon nälkää"
Markkinointialan konsulttina työskentelevä Karlo Majuri, 59, on sekä Brasilian että Suomen kansalainen. Hänen isänsä oli suomalainen, tosin suomea poika ei juuri puhu.
Laatokan Karjalasta kotoisin ollut Arvo Majuri kertoi pojalleen paljon talvi- ja jatkosodasta. Hän oli teini-ikäinen ja toimi lähettinä suojeluskuntapojissa ja sotapojissa. Tarinat olivat surullisia.
– Isä näki paljon nälkää ja koki kylmyyttä ja kärsimystä. Hän menetti ystäviä, tovereita ja sukulaisia. Joku päivä saattoi olla hyvä ja seuraava todella huono. Isä opetti, että pitää olla valmiina kaikkeen, Majuri kertoo.
Arvo Majuri (vas.) toimi suojeluskuntapoikana 14-vuotiaana.Majurien kotialbumi
Näillä opeilla brasiliansuomalainen kertoo valmistautuneensa elämään ja nyt koronaan. Hän säästi rahaa ja käytti sitä vain välttämättömyyksiin.
Jo ennen koronaa hän säilytti pakastimessaan kuukauden ruokavarastoa. Kun korona saapui, hän laajensi varaston 45 päiväksi. Se sisältää esimerkiksi säilykkeitä, lihaa, kanaa, makkaraa, papuja, riisiä, voita, makaronia, jauhoja ja suolakeksejä.
Tällä hetkellä Majuri puolisoineen käy kaupassa kahdesti kuussa. Tuoreet vihannekset tilataan kotiin.
– Emme mene ulos tai puhu kenellekään. Korona voi odottaa kadunkulmassa. Vaimoni on todella peloissaan, hän sanoo.
Brasiliassa presidentti Jair Bolsonaroa on arvosteltu koronan vähättelemisestä. Epidemian aikana jo kaksi terveysministeriä on lähtenyt erimielisyyksien takia. Luiz Henrique Mandettan Bolsonaro erotti huhtikuussa, ja perjantaina erosi seuraaja Nelson Teich.
Amazonasin terveydenhuollossa oli jo aiemmin pulaa resursseista, kuten lääkäreistä ja suojavarusteista. Korona on levinnyt myös joidenkin alueen alkuperäiskansojen pariin. Suosituksia etäisyydestä on hankalaa noudattaa pienissä kylissä ja ahtaissa kodeissa, Majuri sanoo.
– Alueella on todella kuuma. Miten kymmenen ihmistä pysyy kahdessa huoneessa 40 asteen lämmössä? He tarvitsevat ruokaa. Moni sanoo, että kuolee mieluummin koronavirukseen kuin nälkään.
Harri Vähäkangas / Yle
Majuri tekee markkinointitöitä supermarketeille kotoaan, mutta nyt projektit ovat koronan vuoksi jäissä tai asiakkaat maksavat viiveellä. Hän laskee, että säästöt riittävät 3–4 kuukaudeksi.
– Ilman säästöjä olisin vaikeuksissa. Monilla ystävistäni on hienoja taloja ja velkaa, mutta nyt heillä ei ole rahaa, kun töitä ei ole. Minä säästin mieluummin kuin ostin luksustalon. Kiitän isääni siitä, että hän ohjasi minua.
Rakkaus esti Suomeen paluun
Isä Arvo Majuri päätyi Brasiliaan vuonna 1951. Hän pelkäsi uutta sotaa Neuvostoliiton kanssa ja aikoi muuttaa Yhdysvaltoihin, Karlo Majuri kertoo.
Välipysähdyksen Rio de Janeirossa piti kestää pari päivää. Siellä suomalaiseen kuitenkin törmäsi bussipysäkillä avolava-auto, ja hän joutui kuudeksi kuukaudeksi sairaalaan. Toivuttuaan Majuri alkoi tehdä hanttihommia, sillä rahat oli ryöstetty onnettomuudessa. Hän jäi maahan, rakastui ja sai kuusi lasta.
Vuonna 1961 syntyi Karlo. Hänestä piti tulla Kaarlo, mutta brasilialaisen äidin mielestä siinä oli liikaa a-kirjaimia.
Virgínia Celme Prado da Fonseca ja Arvo Majuri menivät naimisiin Belo Horizonten kaupungissa vuonna 1956.Majurien kotialbumi
Karlo Majuri on ollut Suomessa kerran. Hän asui neljä kuukautta Espoossa vuonna 2017. Tarkoitus oli jäädä Suomeen, opiskella kieltä ja gastronomiaa. Majuri haaveilee omasta ravintolasta, joka tarjoaisi brasilialais-suomalaista ruokaa.
– Tunsin olevani Suomessa kuin kotonani. Edes talven kylmyys ja pimeys eivät haitanneet minua. Se oli minun maani, hän kertoo.
Sitten Majuri kävi Brasiliassa tapaamassa lapsiaan. Heitä on viisi: Camilla, Anneli, Anna, Arvvo ja Maria. Brasilialaisen vaimon mielestä Arvo oli liian lyhyt, joten nimeen lisättiin toinen v-kirjain.
Brasilian-visiitistä tuli kuitenkin kohtalokas, niin kuin isän matkasta 66 vuotta aiemmin. Karlo Majuri nimittäin rakastui – entiseen vaimoonsa ja Arvvon äitiin, joka asui Manauksessa. He palasivat yhteen yhdeksän vuoden eron jälkeen.
Unelma Suomeen muutosta elää Majurin sydämessä edelleen.
Nyt suunnitelmana on kuitenkin selvitä päivästä toiseen, hän sanoo. Hän on tehnyt kriisisuunnitelman: lisää lukkoja kotitaloon ryöstöjen estämiseksi ja ulos vain, jos on aivan pakko.
Majuri auttaa vapaaehtoistyönä naapuruston pienyrityksiä, kuten leipomoita, saamaan somessa tunnettuutta ja selviämään.
– Ihmiset ovat peloissaan. Emme tiedä, kuinka kauan tilanne kestää. Poliitikot eivät tiedä, taloustieteilijät eivät tiedä. Kaikki on jäissä, suunnitelmia ei voi tehdä.
Karlo ja Arvo Majuri vuonna 1996. Karlo sai isältään lahjaksi pelipaidan ja leikki amerikkalaista jalkapalloilijaa. Arvo kuoli vuonna 1997.Majurien kotialbumi
Majuri uskoo, että isä koki talvisodassa jotakin samankaltaista: pelkoa, epävarmuutta ja säännöstelyä.
– Tämä on kuin sotatalous. Talvisodassa ei ollut aina ruokaa eikä tuoreita vihanneksia. Oli vain lunta ja pommeja. Nyt pommi on koronavirus.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.
Opiskelijat ovat huijanneet tehtävissä etäopetuksen aikana
Ylen teettämässä kyselyssä lukuisat lukion opiskelijat kertoivat tehneensä vilppiä etäopetuksen aikana. Kuudelle lukiolle teetettyyn kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan reilut 760 opiskelijaa. Mutta miten etäopiskelu muutetaan arvosanoiksi kahden viikon kuluttua, kun kotona tehtäviä tekevän identiteettiä ei voida varmistaa?
Eläkeläiset tekevät nyt niitä töitä, joita nuoremmat vieroksuvat
Kurt Lindberg tekee keikkatöinä pihojen ja kotien siivousta sekä pystyttää ja purkaa messukoppeja.Tommi Penttinen
Työssä käyviä eläkeläisiä on Suomessa yli 100 000. He tuovat joustoa työmarkkinoille tekemällä sijaisuuksia, tilapäistöitä ja tehtäviä, joita nuoremmat eivät ole innokkaita tekemään. Työhaluisia eläkeläisiä olisi kuitenkin vielä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan yli 30 000 eläkeläistä on piilotyöttöminä.
Brasiliansuomalainen Karlo Majuri taistelee koronaa vastaan
Satoja koronavirukseen kuolleita on haudattu Nossa Senhora Aparecidan hautausmaalle Manauksen kaupungissa.Raphael Alves / EPA
Brasiliassa Amazonasin pääkaupungissa Manauksessa pelätään levottomuuksia ja väkivaltaa, jos koronatoimia tiukennetaan ulkonaliikkumiskielloksi. Suomalaistaustaisen Karlo Majurin mukaan alueen koronatilanne on tuskallinen. Kymmeniä Majurin tuttavia on yhtäkkiä sairastunut, kuollutkin. Myös väkivaltaiset ryöstöt ovat Manauksessa lisääntyneet.
Ravit aloittavat urheilukilpailut koronatauon jälkeen
Yleisöä ei päästetä vielä ravikilpailuihin.Paula Collin / Yle
Ravikilpailut alkavat Suomessa tänään. Raveja ajetaan toukokuussa maa- ja metsätalousministeriön erikoisluvalla, vaikka muut urheilukilpailut alkavat vasta kesäkuussa. Yleisöä kilpailuihin ei päästetä ja erikoisjärjestelyitä on muutenkin paljon. Ravien määrä on paljon normaalia pienempi ja osallistujamäärä rajattu.
Epävakainen sää jatkuu
Yle
Pilvisyys on melko vaihtelevaa lähes koko maassa. Päivän aikana tulee paikoin vesikuuroja, pohjoisessa ehkä myös lumikuuroja. Aurinkoisinta sää on länsirannikolla. Päivälämpötila vaihtelee 6 ja 12 asteen välillä, Pohjois-Lapissa 0 ja 5 asteen välillä. Ruohikkopalovaroitus on voimassa Meri-Lapissa.
Kurt Lindberg kasaa harjalla moskaa lapioon taloyhtiönsä pihakivetyksen reunoilta. Samanlaisiin töihin häntä palkkaavat monet kiinteistöhuoltoyhtiöt.
– Teemme näitä lakaisuja, joita koneilla ei saa tehtyä.
67-vuotias Lindberg tekee pihatöitä, siivousta ja remontteja senioreita töihin välittävän Onnexi-yrityksen kautta. Lisäksi hän rakentaa ja purkaa messuja. Koronan takia keikkoja on nyt vähemmän.
Varsinkin vanhat ihmiset tilaavat mielellään avukseen itseään vähän nuorempia senioreita.
– Luulen, että puheyhteys on helpompi, kun on samaa näkökulmaa.
Lindberg teki 35-vuotisen työuran asiakaspalvelussa Silja Linen laivoilla ja pääsi eläkkeelle jo 55-vuotiaana.
Eläkkeellä hän viihtyi muutaman viikon ja alkoi etsiä netistä töitä.
– Ei kauaakaan tarvinnut odottaa, kun sain työtilaisuuden.
Kurt Lindberg aikoo jatkaa töitä eläkkeellä, niin kauan kuin pyyntöjä tulee.Tommi Penttinen
Sen jälkeen Lindberg on tehnyt töitä 12 vuotta. Nyt hän tekee keikkatöitä 10–20 tuntia viikossa.
– Ei ole kukaan sanonut, ettei noin vanhaa oteta.
Lindbergin mukaan tärkeätä on toiminta ja ihmisten tapaaminen.
– Ja saahan siitä kahvirahaakin.
Eniten Lindberg pitää messukeikoista.
– On mukavaa, kun on paljon ihmisiä ja hyvä fiilis.
Eläkeläiset tekevät niitäkin töitä, joita nuoremmat vieroksuvat
Eläkeläisten työnvälitystä harjoittaa Suomessa jo useampi yritys. Hyvinkääläisen Onnexin listoilla töihin on valmiina 150 henkilöä. Joulukuussa Suomeen rantautui ruotsalainen franchising-periaatteella toimiva Viiskytviisplus. Esimerkiksi Britanniassa ikääntyneiden työnvälitystä on ollut jo vuosikausia.
Monille eläkeläisille sopivat keikkatyöt, joiden tahdin saa itse määrätä.
Erikseen ovat eläkeläiset, jotka jatkavat omassa päivätyössään pitempään ja kerryttävät eläkettä.
Työtä tekevien eläkeläisten määrä on kasvanut tasaisesti.
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo, että vuositasolla työssä käy 100 000–150 000 eläkeläistä.
– Heidän merkityksensä on hyvän taloustilanteen salliessa varsin suuri.
Eläkeläiset tuovat joustoa työmarkkinoille tekemällä sijaisuuksia, tilapäistöitä ja tehtäviä, joita nuoremmat eivät ole innokkaita tekemään. Monet sairaalat, päiväkodit ja kaupat tarvitsevat paljon sijaisia ja olisivat suurissa vaikeuksissa, jos ne eivät saisi eläkeläisiä näihin töihin.
Kansantalouden pelastavat aktiivi-ikäiset
Työhaluisia eläkeläisiä olisi kuitenkin vielä enemmän. Eläkeläisten joukossa on paljon piilotyöttömiä, jotka haluaisivat ja voisivat tehdä ansiotyötä, mutta eivät aktiivisesta hae töitä. Syy on se, että he eivät usko töitä löytyvän.
Piilotyöttömiä on eniten nuorten ja ikääntyneiden joukossa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 alun kuukausina piilotyöttömiä oli 65–70-vuotiaista 4,5 prosenttia, kun heitä kaikkien työikäisten joukossa oli 2,6 prosenttia. Luvun perusteella 30 000 eläkeläistä kaipaa töitä.
Samuli Huttunen / Yle
Luku on sattumoisin sama kuin se työpaikkojen määrä, joka hallituksen piti kesän budjettiriiheen mennessä löytää, jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan.
Korona lisää työttömyyttä ja panee hallituksen laskelmat uusiksi. Samalla ikäihmistenkin työt vähenevät. Pitkällä tähtäimellä Suomen pitää silti saada työllisyysaste nousuun. Olisiko siinä eläkeläisistä apua?
Kanniston mukaan eläkeläisten työnteko ei kuitenkaan ratkaise Suomen ongelmia.
– Kansantalouden tulevaisuus ratkeaa työikäisen työvoiman työllisyysasteella eli sen aktiivi-ikäisen porukan.
Valtaosalla eläkeläisistä pääosa toimeentulosta tulee kuitenkin eläkkeestä. Eläkeläiset tekevät työtä ensisijaisesti omista lähtökohdistaan silloin, kun se heille itselleen sopii.
Eläkeläiset ovat koko ajan paremmassa kunnossa. Kanniston mukaan elinaika on lisääntynyt 2–3 vuoden vauhtia jokaista kymmentä vuotta kohti viime vuosikymmenet.
– Lisävuodet ovat nimenomaan terveitä vuosia. Lopun toimintakyvytön aika on pysynyt koko lailla vakiona, vaikka ihmisten elinaika on pidentynyt viime vuosikymmenet.
Suuri osa ei jatka töitä tarpeeksi pitkään
Eläkkeelle jäämisen myöhentäminen on ollut pitkään eri hallitusten tavoitteena.
Suuri osa ihmisistä ei pysy työssä 65-vuotiaaksi. Nyt tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen.
Pitempiä työuria tavoitellaan, koska väestö ikääntyy ja hoivakustannukset kasvavat.
Samuli Huttunen / Yle
Menestystarina on ollut 55–59-vuotiaiden työllisyysasteen nousu 79,1 prosenttiin, kun se kaikilla työikäisillä on 72,6 prosenttia. Yhtenä syynä oli työttömyysputken alaikärajan nostaminen.
Tätä vanhemmilla viimeisinä työvuosina työllisyys kuitenkin heikkenee. Kaikki muut pohjoismaalaiset ovat työuran loppupäässä ahkerammin töissä.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee nyt portaittain, niin että eri ikäluokilla on omat eläkeikänsä. Tämä lykkää eläkkeelle jäämistä. Vuonna 1962 syntyneet täyttävät vuonna 2027 65 vuotta, joka on heillä vanhuuseläkkeen alaikäraja.
Toisaalta työntekijöillä on yhä mahdollisuus jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Samuli Huttunen / Yle
Korona voi viedä eläkkeelle
Kanniston mukaan koronakriisi alkaa jo näkyä eläkehakemusten määrissä, varsinkin pyrkimyksinä jäädä osittaiselle varhennetulle eläkkeelle.
Myös irtisanomispaineet kolahtavat helposti uran loppupäässä oleviin työntekijöihin.
Toisaalta vuoden 2008 finanssikriisi toi Kanniston mukaan vain pienen notkahduksen ikääntyneiden työllisyyteen.
Kurt Lindberg toivoo, että korona hellittää ja työtilaisuudet lisääntyvät.
– Mä aion jatkaa niin pitkään kuin tulee soittoja ja huolitaan töihin.
– On kiva tehdä töitä ja tavata ihmisiä. Jos jää sängynpohjalle, niin siellä on sitten.
Lukuisat lukio-opiskelijat ovat harrastaneet vilppiä etäopiskelun aikana.
Asia selvisi kyselyssä, joka lähetettiin lukioihin Kemiin, Vantaalle, Tampereelle, Ouluun, Tyrnävälle ja Lahteen.
Ylen kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan reilut 760 opiskelijaa. Sadat nuoret kertoivat harrastaneensa vilppiä kerran tai kaksi etäopiskelun aikana.
Vastauksista käy ilmi, että vilppiä ja sen luonnetta perustellaan monin tavoin. Jutussa mainittujen vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
"Niin sanotusti turhiin aineisiin panostaminen vie aikaa tärkeiltä kursseilta, ja kurssitöihin menee aikaa jo valmiiksi liikaa." Opiskelija, 19
Mediassa vilppi ja sen estäminen on puhututtanut korkeakoulujen etänä järjestettävien pääsykokeiden kohdalla.
Yllätyksenä ei siis tule, että kotona opiskelu on houkuttanut kikkailuun myös lukioissa ja ammattikouluissa.
"Tunnilla jäi niin paljon kysymyksiä päähän, että oli pakko etsiä vastaukset muualta." Opiskelija, 17
Muun muassa Jurvan yhtenäiskoulun oppilaiden yllättävän hyvää menestystä etäopiskelun aikana on hämmästelty.
Lumon lukion toisella vuodella opiskelevan Herman Kuuselan, 18, mukaan opiskelijoiden lunttaus voi juontaa juurensa sangen yksinkertaisesta asiasta: Google Meetsissä ei haluta tai pystytä tekemään tarkentavia kysymyksiä opetettavasta koe-alueesta.
– Videon välityksellä hirveän moni ei edes uskalla avata mikkiä, ja olla siinä silmätikkuna kertomassa tai kysymässä 30 ihmisen edessä. Tämä pätee myös opettajiin, osa esiintyy kameran edessä rohkeasti, osa taas antaa oikeastaan pelkkiä tehtäviä.
Herman Kuuselan mukaan opettajat ovat osaltaan hyväksyneet vilpin mahdollisuuden. Esimerkiksi kielten kokeista on tehty vaikeampia ja tehtävänantoja muunnettu.Nella Nuora / Yle
Lumon lukion rehtori Marianna Sydänmaanlakka kertoo opettajien pohtineen maaliskuussa ankarasti, miten digitaalista opiskelua lukuvuoden viimeisinä kuukausina arvioitaisiin.
– Esimerkiksi reaaliaineiden opetukseen käytetyllä verkkoalustalla on plagiointityökalu, joka skannaa vilpin lähteen. Kurssi keskeytyy, jos huijaamista ilmenee, hän kertoo.
Ylen kyselyssä vilppiä oli tehty tarkastamalla muun muassa sanojen taivutusmuotoja tai katsomalla vastauksia suoraan netistä.
"Oletan opettajan odottavan suoritukseltani enemmän, sillä 'huijaus' on mahdollista." Opiskelija, 18
Mutta kuinka isoa osaa huijaaminen näyttelee arvioinnissa, kun etäopiskelu täytyisi muuttaa numeroiksi kahden viikon kuluttua?
Vilppi ei huolestuta, toteaa Sydänmaanlakka.
– Emme voi absoluuttisesti varmistaa kunkin tehtävän tai kokeen tekijän identiteettiä, joten tehtävänantojen luonne täytyy olla sellainen, että niiden tekemisessä vilpistä ei ole hyötyä.
"Kiellettyä omenaa on vaikea vastustaa"
Herman Kuuselan mukaan etäopetus soveltuu joihinkin aineisiin. Matikka ei ole kuitenkaan yksi niistä.
Hän itse on kysynyt apua opiskelijatoverilta aineen kokeeseen. Kyseinen matikan kurssi jäi lopulta kesken, koska etäopetuksessa laskukaavat jäivät joskus pelkiksi tehtäviksi.
"Lukion opetuksessa tullaan luultavasti tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän avoimia lähteitä koetilanteessa." Rehtori Marianna Sydänmaanlakka, Vantaan Lumon lukio
– Kai se on niin, että kiellettyä omenaa on vaikea vastustaa, kun tietää, ettei kukaan ole näkemässä, toteaa puolestaan Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeleva Emma Kuittinen, 18.
Hänen mukaansa Google Meetsin tunneilla on suurempi kynnys vastata kuin luokassa. Varsinkin, jos opettaja haluaa kameran päälle.
– Yleisesti on kyllä huomattu, että vain pari opiskelijaa puhuu tunneilla.
Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskelevan Emma Kuittisen mukaan kotona opiskelun yksinäisyys on viime aikoina korostunut. Toisaalta etäopintojen myötä on ollut enemmän aikaa kerrata syksyn kirjoituksiin.Ofiiran Ovadia
Opettajien vastaus: kokeita on korvattu esseillä
Etäaika on sysännyt lukion opetusta ja arviointiperusteita uuteen suuntaan: Kurssin loppukoe ei muodosta enää yhtä suurta osaa arvosanasta. Perinteiset kokeet on osin korvattu esseillä, nippelitietoa ei enää kysellä.
Esimerkiksi sanakokeiden sijaan tentissä kirjoitetaan nyt mielipidekirjoituksia termein, joita koetilanteessa normaalisti kysyttäisiin. Nyt kursseja arvioidaan enemmän kokonaisuutena, eikä viimeisen tenttipäivän tuloksen perusteella.
– Etäaika on vahvistanut lukion opetussuunnitelman toteutumista. Arviointia on nyt tehty vielä enemmän jatkuvasti, Sydänmaanlakka kertoo.
Muun muassa Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja Lahden lyseossa etäopiskelu on pakottanut pohtimaan, kuinka todellista osaamista voidaan mitata.
"Lunttauksen takia opettajakunta ei menetä yöuniaan." Rehtori Tero Matkaniemi, Lahden lyseo
Arvioinnissa on etäopiskelun johdosta otettu hyppäys nykyaikaiseen suuntaan, toteaa Tampereen yhteiskoulun rehtorin Tuija Flinck.
– Lukion kurssit valmentavat ylioppilastutkinnon kokeisiin. Siksi viimeistään noissa tulevaisuuden kannalta tärkeissä kokeissa on kohdattava oma todellinen osaaminen ilman mahdollisuutta vilppiin. Lunttauksen takia opettajakunta ei menetä yöuniaan, sanoo rehtori Tero Matkaniemi Lahden lyseosta.
Mitä lunttaamiseen tulee, ainakin siihen tarvitaan näissä olosuhteissa luovuutta.
– Eräs opettaja sanoi, että jos joku siellä nyt hyötyy siitä, että on innovatiivinen ja hyödyntää tiimipeliä, siitähän voi antaa vaikka sinnikkyyspisteitä, Lumon lukion rehtori Sydänmaanlakka sanoo.
Hän muistuttaa, että samoja taitoja hyödynnetään myös työelämässä.
Yliopistoissa on etäopiskelun aikana testattu avoimia tenttejä, joissa opiskelijat saavat muodostaa oman tiiminsä, eli kysyä niin sanotusti kaverilta.
Vilpin estämiseen käytetyt tehtävänannot saattavat pysyä myös tulevaisuudessa: Tärkeää ei ole muistaa Pähkinäsaaren rauhan solmimisvuotta, vaan sen vaikutukset yhteiskuntaan.
– Lukion opetuksessa tullaan luultavasti tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän avoimia lähteitä koetilanteessa, Sydänmaanlakka kertoo.
Ylen kyselyyn vastasivat Kemin lyseon, Oulun lyseon, Vantaan Lumon, Tampereen yhteiskoulun lukion, Tyrnävän Aughust Shalsten -lukion ja Lahden lyseon opiskelijat. Juttuun poimitut sitaatit ovat kyselystä sellaisilta vastaajilta, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Oletko sinä harrastanut vilppiä opiskeluissa? Voit paljastaa kokemuksesi kommenteissa. Keskustelu on auki 19.5. klo 23 asti.
Kanadassa maan ilmavoimien Snowbirds-taitolentoryhmän kone on syöksynyt maahan pian nousuun lähtönsä jälkeen. Toinen kaksipaikkaisen koneen lentäjistä kuoli onnettomuudessa. Toinen lentäjä, joka pelastautui koneesta heittoistuimella, loukkaantui vakavasti.
CBC-uutiskanavan mukaan lentäjä laskeutui turman jälkeen katolle läheisellä asuinalueella.
Onnettomuus tapahtui Kamloopsin kaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa maan länsiosassa. Lentonäytöksellä haluttiin osoittaa kunnioitusta kanadalaisten taistelulle koronanvirusta vastaan.
Paikallisen CFJC-televisiokanavan julkaisemassa kuvassa näkyy, että ainakin yksi asuintalo oli tulessa turman jäljiltä.
Silminnäkijän kuvaamalla Twitter-videolla näkyy, kuinka kaksi yksimoottorista Tutor-konetta lähtee lentoon lentokentältä. Pian nousuun lähdön jälkeen toinen kone jatkaa lentoreittiä, mutta toinen näyttäisi tekevän ilmassa hallitsemattoman silmukan, jonka jälkeen se syöksyy maahan. Videolla näkyy selvästi pilotin pelastautuminen heittoistuimella.
Kyseessä on jo toinen Snowbirds-taitolentoryhmän koneen maahansyöksy lyhyen ajan sisällä. Viime lokakuussa yksi taitolentoryhmän koneista syöksyi maahan Atlantassa ennen varsinaista lentoesitystä. Myös tuolloin lentäjä pelastautui heittoistuimella. Kone rysähti läheiselle pellolle.
Toimittaja Reetta Räty on valittu journalistiikan työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon kaudeksi 2020–2021. Nimityksestä kertoo Tampereen yliopisto tiedotteessa.
Rädyn pesti alkaa elokuussa. Työelämäprofessoriksi valitaan vuosittain kokenut journalisti, jonka odotetaan jakavan tietojaan ja kokemustaan alan opiskelijoille sekä antavan panoksensa journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Räty, 46, on työskennellyt Helsingin Sanomissa lähes parinkymmenen vuoden ajan eri tehtävissä. Hänen toimittajanuransa alkoi Koillissanomat-paikallislehdessä, ja hän on ollut myös Ylioppilaslehden toimittajana.
Viime vuosina Räty on toiminut muun muassa perustamansa mediayrityksen Räty-Salovaara-Blåfieldin toimitusjohtajana, feature-toimittajana, kolumnistina sekä radio- ja podcast -toimittajana.
Räty on kirjoittanut kolumneja muun muassa Yleisradiolle. Räty valittiin viime vuonna Vuoden aikakauslehtitoimittajaksi.
Lue tästä Reetta Rädyn Ylelle kirjoittamia kolumneja.
Räty valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan valtio-oppi.
Tällä hetkellä työelämäprofessorin tehtävää hoitaa Yleisradion toimittaja Olli Seuri.
Journalistiikan vierailijaprofessuuri, nykyinen työelämäprofessuuri, on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen. Tehtävään oli tänä vuonna 15 hakijaa.
Ruotsin valtion ilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Merenkurkussa Vaasan edustalla aamulla, kertoo puolustusministeriö verkkosivuillaan. Rajavartiolaitos tutkii asiaa.
Ulkoministeriö kertoo Twitterissä olleensa yhteydessä Ruotsin Helsingin-suurlähetystöön ja pyytäneensä tapahtuneesta selvitystä.
Puolustusministeriön viestintäpäällikön Kristian Vakkurin mukaan epäilty ilmatilaloukkaus oli lyhytkestoinen ja kyseessä ollut konetyyppi Gulfstream-mallinen.
– Epäilty ilmatilaloukkaus kesti kolme minuuttia, Vakkuri kertoo.
Vakkurin mukaan kyseessä oli toinen tapaus tänä vuonna. Edellinen ilmatilaloukkaus tapahtui helmikuussa, tuolloin kyseessä oli ruotsalainen helikopteri.
Viime vuonna ilmatilaloukkauksia tapahtui kaksi, toisessa osallisena oli portugalilainen ja toisessa venäläinen kone.
Itävallan viranomaisten toiminnasta koronaviruskriisin alkuvaiheessa valmistellaan ryhmäkannetta, joka pyrkii selvittämään viivyteltiinkö Tirolin alueella tahallaan rajoitusten asettamisessa kesken hiihtosesongin.
Mediatietojen mukaan yli 5 000 alueella lomaillutta matkailijaa vie eteenpäin yhteistä ryhmäkannetta, jossa Itävallan viranomaisia syytetään laiminlyönneistä viruksen leviämisen estämisessä. Viranomaisten syytetään myös tarkoituksella peitelleen epidemiaa lomakohteissa alkukeväästä.
Kanteessa mukanaolevat syyttävät viranomaisten pitäneen vilkkaiden hiihtokeskusten talousvaikutuksia tärkeämpinä kuin matkailijoiden terveyttä.
– Siinä oli kyse ahneudesta, sanoi Britanniasta kotoisin oleva matkailija Paul Wrightyhdysvaltalaislehti Washington Postille. Wright oli matkustanut Ischgliin maaliskuun alussa. Hän alkoi saada oireita joitakin päiviä myöhemmin.
Wright kertoi lehdelle, että hän olisi perunut matkansa, jos hän olisi saanut tiedon tartuntatilanteesta.
Tutkinta selvittää, mitä viranomaiset tiesivät tartunnoista
Tutkintaa viranomaisten tekemisistä ajaa Itävallan kuluttajajärjestö VSV. Se on väittänyt korkeassa asemassa olevien poliitikkojen, pormestarien, hotellinpitäjien ja talviurheilualan edustajien tavoitelleen taloudellisia etuja, vaikka terveysuhat olivat ilmeisiä.
Tutkinnassa on tarkoitus selvittää, mitä viranomaiset tiesivät taudin leviämisestä ja milloin. Viranomaisten toimia on puolusteltu julkisuudessa sillä, että lääkärit eivät vielä tuolloin tienneet, kuinka herkästi virus levisi.
Ischglin hiihtokeskuksessa todettiin after ski -baarissa tartunta tarjoilijalla 7. maaliskuuta, mutta laskettelu ja bilettäminen saivat jatkua vielä viikon.
Jo tätä ennen oli saatu viitteitä viruksen leviämisestä Tirolin alueella. Islannin viranomaiset nimesivät 5. maaliskuuta Ischglin riskialueeksi sen jälkeen kun viidellätoista alueella olleella islantilaismatkailijalla oli todettu tartunta.
Tirolin osavaltio kertoi tuolloin kuitenkin pitävänsä todennäköisempänä, että islantilaiset olivat saaneet tartunnan vasta kotimatkalla.
Lähteinä käytetty: Washington Post, Deutsche Welle, BBC.
Peruskoululaiset palasivat viime viikolla takaisin lähiopetukseen. Monessa koulussa ohjeet väljistä opetustiloista ja turvaväleistä koronaviruksen tarttumisen ehkäisemiseksi ovat aiheuttaneet pähkäilyä.
Tamperelainen opettaja Henrik Katto suhtautuu asiaan huumorilla. Hänen Facebookissa julkaisemansa videot aiheesta ovat herättäneet suurta huomiota ja saaneet satoja tuhansia katsojia.
Ensimmäisessä videossa Katto näyttää, miten pieni turvaväli 27 oppilaan luokkahuoneessa jää. Kahden metrin turvaväli on käytännössä 20 senttiä.
Katon luokkahuoneessa väljää tilaa löytyy lähinnä kaappien välistä.
– Vaatimukset joita tulee, tuntuvat kovilta ja ristiriitaisilta. Luokkahuoneeseen on mahdoton saada metri–kaksi väliä, Katto sanoo.
Toisaalta ohjeet eivät esimerkiksi vaadi jakamaan luokkia. Samalla se tarkoittaa, että metrin, parin turvaväliä ei välttämättä voi aina pitää eikä sitä mitata.
Moni kunta on ratkaissut tilaongelman sillä, että koululaisia on mennyt tyhjillään oleviin lukioihin. Henrik Katto on Tampereen kristillisen koulun opettaja. Koulussa opiskelee noin 250 oppilasta.
Kristillisellä koululla lukiovaihtoehtoa ei ole. Vaikka yksi luokka onkin kerrallaan liikuntasalissa ja toinen läheisellä pirtillä, vapaiden luokkien hyödyntäminen on vaikeaa hygieaniasyistä.
Henrik Katon mukaan tiloja ei saada loihdittua enempää ja tilanteeseen on pakko suhtautua huumorilla.
– Vaikka kuinka urputetaan, se ei muutu mihinkään. Kaksi viikkoa menee vaikka päällä seisten. On hyvä, että oppilaille jää hyvä fiilis lukukaudesta.
Videot ovat saaneet hyvän vastaanoton.
– Hyvää palautetta on tullut. Video ilmeisesti kiteytti aikalailla kollegoidenkin fiilikset. Oppilaita asia on huvittanut, esimieskään ei tykännyt pahaa.
Suomen "lämmin" kevät
Toisella videolla Katto näyttää, millaista on käytännössä viedä luokka ulos Suomen tunnetusti vaihtelevassa säässä.
Jokaiselle luokalle oli varattu vuorot koulun lähelle nuotiopaikalle. Katon luokalla oli vuoro perjantaina, jolloin Pirkanmaalla satoi lunta.
Paine sotilasmenojen supistamiseen kasvaa joka puolella maailmaa, sillä pandemian vuoksi valtiot joutuvat etsimään lisärahoitusta terveydenhuoltoon ja yritysten tukemiseen.
Muun muassa Etelä-Korea, Indonesia, Thaimaa ja Saudi-Arabia ovat jo ilmoittaneet leikkaavansa tämän vuoden sotilasmenojaan.
Samaa pohditaan myös Euroopassa, mutta täällä leikkaukset tulevat viiveellä.
Lontoolainen tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) ennustaa, että koronapandemia vaikuttaa tuntuvasti puolustusmenoihin monissa Euroopan maissa.
IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty arvioi, että puolustusbudjetteja leikataan vuodesta 2021 lähtien mutta erot eri maiden välillä voivat olla suuria.
– Esimerkiksi Puolassa on vielä tilaa jonkinlaiseen kasvuun. Sen sijaan kovemmin kärsineissä maissa Etelä-Euroopassa puolustusmenojen leikkaukset ovat tuntuvampia.
McGerty uskoo, että Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa tilanne vaihtelee, mutta suurimmat leikkaukset tehdään Britanniassa kuten finanssikriisin jälkeen.
Fenella McGerty muistuttaa, että pandemia aiheuttaa finanssikriisin tavoin budjetteihin alijäämää. Siihen on reagoitava leikkauksilla. Tosin velkaantumisasteessa on eroja.IISS
Amerikkalaisen ilmailualan julkaisun Aviation Weekin webinaarissa viime torstaina arvioitiin, että seuraavien viiden vuoden aikana eniten puolustusmenoja leikataan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kummassakin kymmenisen prosenttia.
Lisäksi Aviation Weekin vanhempi analyytikko Graig Caffrey arvioi, että asejärjestelmien markkinat supistuvat viiden vuoden aikana kuutisentoista prosenttia. Tiedot perustuvat markkinatutkimusyhtiö Informan aineistoon.
Suomessa valtion menoja joudutaan leikkaamaan tulevina vuosina niin kuin useimmissa muissakin maissa. Sotilasmenojen osalta leikkaukset voivat kuitenkin osoittautua monella tapaa hankaliksi.
Ensi vuonna hallitus päättää kymmenen miljardin hävittäjäkaupasta, jonka seurauksena hävittäjien ylläpitoon saatetaan tarvita puolustusbudjetin sisältä nykyistä enemmän rahaa.
Lisäksi merivoimille on jo tilattu toista miljardia maksavat korvetit.
On täysin mahdollista, että Suomessa puolustusmenoja ei juurikaan leikata. Ainakaan sitä ei ole vielä erityisen voimallisesti vaadittu.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi, että Suomessa ei ole kovin suurta intoa puolustusmenojen supistamiseen, koska tilanne lähialueilla ja maailmanpolitiikassa ei ole muuttunut miksikään, sen paremmin kuin historiakaan.
– Meillä on Suomessa hyvin pitkäkestoinen ja pitkälle historiaan ulottuva uhkakuvasto, joka ei juuri muutu, ja se on iskostunut aika syvälle suomalaiseen ajatteluun.
Samuli Huttunen / Yle
Pesu uskoo, että ensi vuodeksi kaavailtu suuri hävittäjähankekin toteutuu. Myös pääministeri Sanna Marin (sdp.) totesi A-studiossa huhtikuun alkupuolella, että hävittäjähanke toteutuu lähes ajallaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen muistuttaa niin ikään, että merkkejä jännitteiden katoamisesta sen paremmin maailmalla kuin Suomen lähialueillakaan ei ole.
– Asia on ennemmin niin, että pandemia on uusi ongelma aiempien lisänä. Tämä tukee tarvetta ylläpitää tiettyjä suorituskykyjä.
.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu uskoo, että Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta säilyy vähintään nykyisellään. Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Finanssikriisi
Pandemian aiheuttamaa taloustilannetta on verrattu vuoden 2008 finanssikriisiin. Puolustusmenojen näkökulmasta tilanne on vain osittain samanlainen.
Merkittävin ero kahdessa kriisissä on se, että finanssikriisin aikana maailma oli sotilaallisessa mielessä rauhallisempi. Siinä tilanteessa puolustusmenoista on helpompi leikata.
– Nyt tilanne on aika paljon kireämpi. Suurvaltakamppailu on tehnyt paluuta. USA-Kiina suhteet ovat kireät, ja lännen ja Venäjän suhteet ovat varsin jännitteiset, Pesu sanoo.
IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty toteaa, että puolustusmenojen ja puolustusteollisuuden näkökulmasta finanssikriisi ja pandemian aiheuttama kriisi ovat osittain erilaisia.
Finanssikriisissä suurimmat kärsijät olivat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Sen sijaan Lähi-idän maat pääsivät vähemmällä. Vuosina 2012 - 2015 Lähi-idän maiden puolustusbudjetit kasvoivat kahdentoista prosentin vuosivauhtia, mikä vauhditti puolustusteollisuutta.
Nykyiset Hornet-hävittäjät korvataan uusilla tämän vuosikymmenen aikana. Koneiden käyttökustannukset on katettava puolustusbudjtetista.Petteri Bülow / Yle
Nyt Persianlahden maat ovat mukana maailmanlaajuisessa talouskriisissä.
– Persianlahden maiden osuus aseviennistä on ollut neljännes viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki muutokset siellä vaikuttavat merkittävästi koko puolusteollisuuteen, McGerty sanoo.
Herääkö asehankintojen vastustus Suomessa?
Ilmavoimien ja merivoimien hankintojen myötä puolustusmenot noussevat yli kahteen prosenttiin bruttokansantulosta.
Eduskunnasta on kuulunut toistaiseksi vasta lähinnä vasemmistosta yksittäisiä kannanottoja, joissa on vaadittu malttia asehankintoihin.
Hiljattain käynnistetty kansalaisaloite hävittäjähankinnan pysättämiseksi ja uudelleen arvioimiseksi ei ole sekään, ainakaan vielä, saanut massoittain allekirjoituksia. Maanantaina allekirjoituksia oli noin kaksi ja puoli tuhatta .
Samuli Huttunen / Yle
Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo Safer Globe selvitti vuonna 2012 Suomen Sadankomitean toimeksiannosta finanssikriisin vaikutusta puolustusmenoihin.
Raportin mukaan talousvaikeuksista kärsineessä Espanjassa sotilasmenot laskivat vuodesta 2008 lähtien 18 prosenttia, Italiassa 16 prosenttia ja Irlannissa 11 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna suuria leikkauksia tekivät Liettua, Viro, Bulgaria ja Romania.
Sen sijaan Safer Globen raportin mukaan sotilasbudjettiaan kasvattivat Kypros, Puola, Norja, Suomi ja Sveitsi.
Safer Globen toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen arvioi, että on vaikea sanoa, millaiset pandemian vaikutukset puolustusbudjettiin ovat verrattuna finanssikriisiin.
Samuli Huttunen / Yle
Pandemia voi herättää laajemmin keskustelua siitä, kuinka paljon kaikkiin turvallisuusuhkiin varautumiseen käytettävistä resursseista halutaan osoittaa puolustusbudjettiin, Paasonen kirjoittaa sähköpostitse.
– Ainakin kriittisyys puolustusvoimien valmistelemaa hävittäjähankintaa ja sen kustannuksia kohtaan on koronapandemian myötä kasvanut. Ratkaisevia seikkoja ovat kaiketi, millaiset pandemian talousvaikutukset lopulta ovat ja millä lailla poliitikot ja hallitus haluavat säästöpaineet kohdistaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu taas näkee, että päätöksentekijöiden mielestä nykyinen kriisi ei ole sotilaallinen mutta siitä huolimatta ei olisi fiksua leikata tuleviin kriiseihin varautumisesta.
– Jos minä olisin päätöksentekijä, en haluaisi sitä riskiä ottaa.
Koronaviruksen takia asetettuja matkustusrajoituksia poistetaan eri maissa, joten lentoyhtiö Finnair lisää asteittain lentoja heinäkuusta alkaen.
Heinäkuussa Finnair lentää Euroopan tärkeimpiin keskuksiin kuten esimerkiksi Berliiniin, Brysseliin, Lontooseen, Moskovaan ja Pariisiin. Elokuussa alkavat lennot muun muassa Barcelonaan, Madridiin, Milanoon ja Roomaan.
Aasiaan Finnair lentää heinäkuussa muun muassa Pekingiin, Shanghaihin, Tokioon, Singaporeen ja Bangkokiin. Elokuussa lentoreitit aukeavat Delhiin ja New Yorkiin. Talvikauden ohjelmassa on lentoja esimerkiksi Miamiin ja Phuketiin.
Finnairin kaupallinen johtajan Ole Orvérin mukaan yhtiön on tarkoitus lentää heinäkuussa 30 prosenttia normaalista lentojen määrästä.
– Hiljattain tekemämme asiakaskysely kertoo, että ihmiset suunnittelevat jo sekä liike- että vapaa-ajanmatkoja, Orvér sanoo tiedotteessa.
– Lisäämme sekä reittejä että viikkovuoroja kuukausi kuukaudelta kysynnän elpyessä, hän jatkaa.
Finnair kertoo tiedotteessaan, että se tarkastelee liikenneohjelmaansa kuukausittain. Yhtiöllä on valmius lisätä lentoja kysynnän ja mahdollisten matkustusrajoitusten muutosten mukaisesti.
Koulun 17 oppilasta ja neljä opettajaa on tällä hetkellä karanteenissa mahdollisen altistumisen vuoksi.
Karanteenissa olevien lukumäärä on kuitenkin melko pieni suhteutettuna koulun tämänhetkiseen poissaolojen määrään.
Linnajoen 540 oppilaasta arviolta 140 oppilasta ei ole tällä hetkellä koulussa.
Rehtori Päivi Outinen kertoo, että osa haki poissaololupaa jo ennen lähiopetukseen palaamista viime torstaina 14.5. Anomuksen taustalla voivat olla terveydelliset syyt tai lomat.
Jotkut ovat jääneet pois viikonlopun koronauutisen jälkeen, mutta rehtori ei tällä hetkellä osaa sanoa, kuinka moni.
– Meillä on noin 400 oppilasta tällä hetkellä paikalla, että pientä poissaoloa on, mutta useat ovat kuitenkin paikalla.
Outinen sanoo saaneensa vanhemmilta muutamia yhteydenottoja liittyen koulun oppilaan koronavirustartuntaan.
– Hyvin asiallisia ja sellaisia yhteydenottoja, joissa kysytään käytännönasioita.
Linnajoen koulun rehtori Päivi Outinen sanoo, että koulussa on noudatettu annettuja turvaohjeita.Kristiina Lehto / Yle
Rehtorin mukaan Linnajoen koulussa on toimittu annettujen turvaohjeiden mukaisesti. Yksi oppilasryhmä pysyy yhdessä tilassa, aikuiskontakteja rajoitetaan ja samoin liikkumista oppilasryhmien välillä.
Luokissa jokaisella oppilaalla on oma paikkansa ja istuminen luokissa on järjestetty siten, ettei tarvitse olla ihan vierekkäin.
– Oppilaiden kanssa on puhuttu turvaväleistä viime torstaina ja perjantaina. Pitää muistaa, että olemme yläkouluikäisten kanssa tekemisissä eli koulussa on aika isojakin ryhmiä.
Muistivatko lähiopetukseen torstaina palanneet oppilaat pitää turvaväliä?
– Kyllä ja ei. Tietenkin se, että ollaan tultu kouluun varmasti tuottaa jälleennäkemisen iloa. Mutta pääsääntöisesti kyllä, minusta oppilaat toimivat erittäin hyvin torstain ja perjantain aikana.
Rehtori Päivi Outinen sanoo keskustelleensa koronatartunnan saaneen oppilaan huoltajan kanssa ja oppilas voi hyvin.
Mahdollisesti tartunnalle altistuneet oppilaat jatkavat koulunkäyntiä tästä päivästä eteenpäin etäopiskeluna lukukauden loppuun asti.
Uudet Vectron-sähköveturit ovat tulleet säännölliseen käyttöön myös matkustajaliikenteessä. Tavaraliikenteessä VR on käyttänyt niitä jo vuodesta 2017 lähtien.
VR Groupilla on Traficomin pitkäaikainen poikkeuslupa Vectroneiden käyttöön matkustajaliikenteessä vetureiden hankintavaiheen yhä jatkuessa.
– Tulkitsemme niin, että kun ongelmia ei ole, ne ovat kaupallisessa liikenteessä pysyvästi. Poikkeuslupa-statuksen poistuminen edellyttää vielä tiettyjä tyyppihyväksyntöjä, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.
Kyseessä on Mähösen mukaan normaali uuden kaluston käyttöönottoon liittyvä menettely. Tyyppihyväksynnät tehdään vuoteen 2026 jatkuvan hankintavaiheen aikana.
Kohuttu herkkyys äkkijarrutuksiin saatu kuriin
Reilu vuosi sitten kohua aiheuttaneet ongelmat on saatu karsittua testiajoissa pois.
Vectroneiden taipumus tarpeettomiin hätäjarrutuksiin viivytti niiden pääsyä matkustajajunien voimanlähteeksi. Vanhan rataverkon kulunvalvontajärjestelmän ja uuden eurooppalaisen ETCS-järjestelmän yhteispeli on nyt saatu hiottua kuntoon.
– Koska mentiin varman päälle, tuli niitä ylimääräisiä hätäjarrutuksia. Järjestelmiä on hienosäädetty yhteistyössä veturitoimittaja Siemensin ja Väyläviraston kanssa, ja saatu ongelma ratkaistua, sanoo Mähönen.
Vanhoja neuvostovetureita energiatehokkaamman Vectronin huippunopeus on 200 km/h.Jouni Koutonen / Yle
Viime kesänä VR ajoi viranomaisluvalla testiajoja Oulu–Rovaniemi -välillä. Myöhemmin syksyllä testiajoja laajennettiin Helsinki–Oulu -reitille.
Hieman ennen joulua Vectronit tulivat säännölliseen käyttöön kaikissa Helsingistä Oulun kautta Rovaniemelle liikennöivissä matkustajajunissa.
– Nyt niiden käyttöä on pikkuhiljaa laajennettu myös muualle Suomeen, lähinnä Helsingistä lähteviin yhteyksiin, kertoo liikennejohtaja Nina Mähönen.
Toimitukset jatkuvat Saksasta koronatilanteesta huolimatta
Vectroneiden kierto laajanee sitä mukaa kuin uutta kalustoa saadaan Suomeen ja kuljettajia koulutettua niiden ohjaimiin. Tällä hetkellä Saksasta on saapunut 31 veturia, joista liikenteessä 28.
– Saimme juuri huhtikuun lopulla kolme uutta veturia Suomeen. Niitä parhaillaan varustellaan, tehdään viimeisiä asennuksia täällä vielä ennen käyttöönottoa.
Liikennejohtaja Nina Mähösen mukaan koronavirustilanne ei vaikuta Vectronien käyttöönottoon. Vetureiden tarve toki on väliaikaisesti normaalia vähäisempi lukuisten junavuorojen peruutusten takia.
– Koronavirus ei onneksi ole näkynyt millään lailla, ei valmistajalla eikä meillä käyttöönottovaiheessa. Kuljettajien koulutukset ovat jatkuneet, toki pienemmissä ryhmissä, pitkälti yksilökoulutuksina.
Kaikkiaan Suomen raiteille on tulossa 80 kappaletta Vectron eli Sr3-sähkövetureita vuoteen 2026 mennessä. Ne valmistaa saksalainen Siemens AG. VR Groupin historian suurimman yksittäishankinnan arvo on yli 300 miljoonaa euroa.
Ravintolat ovat saamassa luvan pidempään aukioloon kuin mitä hallitus alunperin kaavaili.
Neuvotteluissa on Ylen tietojen mukaan noussut esiin vaihtoehto, että alkoholin anniskelu loppuisi kello 22 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 23.
Hallitus lähti viikko sitten siitä, että anniskelu loppuisi tuntia aiemmin eli kello 21. Ovet taas oltiin sulkemassa kello 22, mutta jo viime viikolla hallituksessa oli paineita siihen suuntaan, että kaljahanat ja ravintolat voisivat olla auki pidempään.
STT:n tietojen mukaan asiakkaiden tulisi pysyä pelkästään istumapaikoilla eli seisoskelu esimerkiksi baaritiskillä ei olisi sallittua. Keskustelua on käyty myös muun muassa turvaväleistä Ruotsin mallin mukaan, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Ruotsissa asiakkaiden on pystyttävä olemaan vähintään käsivarren mitan päässä toisistaan kaikkialla ravintolassa.
Hallituksen on määrä käydä tiistaina lopulliset neuvottelut siitä, miten ravintolat voivat avata kahden viikon kuluttua ovensa. Neuvottelut alkavat Säätytalossa kello 10.
Jos hallitus ei tee nopealla aikataululla ravintoloille uusia määräyksiä, ovet avautuisivat kokonaan kesäkuun alussa. Ravintolat ovat parhaillaan kiinni työpaikkaruokaloita ja noutomyyntiä lukuunottamatta, koska hallitus päätti aiemmin keväällä sulkea ravintolat tämän kuun loppuun asti koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.
Tavoitteena on, että eduskunta pääsisi jo huomenna tiistaina käsittelemään ravintoloiden rajoituksia. Neuvottelut ovat edenneet, ja ministereiden avustajat ovat hioneet rajoitusten yksityiskohtia vielä maanantaina.
Alueellisten erojen huomioinnista neuvoteltu
Aukioloaikojen lisäksi neuvottelut ovat Ylen tietojen mukaan pyörineet sen ympärillä, miten alueelliset erot otetaan huomioon ravintoloiden rajoituksissa.
Osassa sairaanhoitopiireistä koronatapauksia ei juurikaan ole, minkä takia maakunnissa olisi haluja pitää ravintolat vapaammin auki kuin esimerkiksi Uudellamaalla, jossa tautitapauksia on Suomessa eniten.
Alueellisten ratkaisujen tarve nousi esiin myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo maaliskuussa, kun ravintoloiden sulkemisesta päätettiin. Se lisää hallituksen painetta huomioida alueelliset erot.
Ravintoloiden etujärjestö pelkää puolestaan kilpailun vääristymistä, jos säännöt olisivat erilaiset eri puolilla maata.
Auki on se, kuka alueellisista ratkaisuista päättäisi, aluehallintoviranomaiset vai hallitus.
Jos päätöksiä tekisivät aluehallintovirastot (avi), kyse on siitä kuinka paljon alueille annettaisiin valtaa. Jos valtakunnalliset kriteerit ovat tiukat, alueviranomaisten rooli voisi jäädä joka tapauksessa pieneksi.
Hallitus suunnittelee rajoituksiin porrastusta, jossa rajoituksia olisi mahdollista kesällä löysätä, kun toimista kertyy kokemusta. Nopeimmillaan lievennyksiä voisi olla luvassa jo parin viikon kuluttua heti kesäkuussa, jos hallitus seuraa suosituksia, että poikkeusolojen päätöksien vaikutuksia pitää seurata vähintään kaksi viikkoa.
Hallitus on ollut myös puolittamassa ravintoloiden asiakaspaikat, mutta keskusteluja käydään vielä siitä saisivatko pienimmät kahvilat ja ravintolat helpotuksia.
Karjalan prikaatin varusmiehillä ei ole todettu koronavirustartuntoja perjantain jälkeen Kouvolan Vekaranjärvellä.
– Kuusi henkilöä on testattu ja testitulokset ovat olleet negatiivisia. Tilannetta seurataan, esikuntapäällikön sijainen Janne Viitasalo Karjalan prikaatista kertoo.
Hänen mukaansa on mahdollista, että maanantaina testataan kaksi henkilöä lisää. Varusmiesten koronavirustestit tehdään Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalla, ja lääkäri arvioi testaustarpeen oireiden perusteella.
Vekaranjärven varuskunnan varusmiehellä vahvistettiin koronavirustartunta perjantaina 15. toukokuuta. Tartuntaepäily tuli tietoon kaksi päivää aiemmin, ja varusmies otettiin hoidettavaksi Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalle. Hänen oireensa olivat ja ovat Viitasalon mukaan edelleen lieviä.
Tartunnalle ehti altistua palveluksessa ja varusmiesten lomakuljetusbussissa yhteensä 50 henkilöä. Altistuneet varusmiehet ovat omissa yksiköissään erillään muista varusmiehistä.
Karjalan prikaatissa palvelee parhaillaan noin 3000 varusmiestä.
Heidät on jaettu kolmeen rotaatioryhmään, jotka kiertävät kahden viikon sykleissä: kaksi viikkoa lomalla, kaksi viikkoa koulutuksessa varuskunnassa ja kaksi viikkoa koulutuksessa maasto-olosuhteissa.
Kiertojärjestelyn tarkoituksena on turvata Karjalan prikaatin toiminnan jatkuvuus ja sille kuuluvat Puolustusvoimen lakisääteiset tehtävät.
Eri ryhmät eivät kohtaa toisiaan, ja yhteiskäytössä olevat tilat ja ajoneuvot puhdistetaan ennen ryhmien vaihtumista. Järjestely jatkuu varusmiesten kotiutumiseen asti.
Tartuntoja on ilmennyt neljällä eri osastolla. Ensimmäiset tartunnat havaittiin saattohoito-osastolla, jossa ei ole enää tartuntoja.
Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan osastoille, joilla on havaittu tartuntoja, ei oteta uusia potilaita. Näiden osastojen kaikki potilaat ja työntekijät testataan.
Tartunnan saaneet potilaat ja työntekijät on asetettu eristykseen.
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen vahvistaa STT:lle, että kyse on epidemiasta.
– Potilaita ei osastojen välillä ole liikkunut, joten nyt tutkitaan, ketkä henkilökunnasta ovat näillä osastoilla olleet yhteisinä. Se on vielä selvityksen alla, Pikkarainen sanoo.
Hänen mukaansa ei vielä tiedetä, miten epidemia on sairaalaan tullut.
– Saattohoito-osastoilla saa käydä vieraita, eli siellä on enemmän ihmiskontakteja. Epidemia on voinut tulla henkilökunnan tai uusien potilaiden mukana.
Pikkaraisen mukaan on myös mahdollista, että tartunnat ovat levinneet omaisen vierailusta.
Koronavirus on aiheuttanut epidemian myös Helsingin Laakson sairaalassa. Viime viikolla uutisoitiin, että Laakson sairaalassa oli todettu 69 tartuntaa.
Helsingin hovioikeus on tänään hyväksynyt murhasta elinkautista vankeustuomiota 20 vuotta istuneen miehen vapautuksen. Mies vapautuu ehdolliseen vankeuteen 2. marraskuuta, 76-vuotiaana.
Tapaus on siitä poikkeuksellinen, että mies olisi voinut vapautua ehdolliseen vankeuteen jo aiemmin, mutta hän ei ole sitä halunnut. Nyt vapautusta hovioikeudesta haki miehen sijasta Rikosseuraamuslaitos.
Mies istui elinkautista veljensä murhasta
Mies oli tuomittu vuonna 1999 tehdystä murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen Salon käräjäoikeudessa vuonna 2000. Mies oli murhannut veljensä Somerolla jouluaattona ampumalla häntä haulikolla suoraan sydämeen. Henkirikoksen jälkeen hän oli ilmoittautunut itse poliisille.
Mies oli mielentilatutkimuksen mukaan tehnyt henkirikoksen täydessä ymmärryksessä. Teon motiivina oli käräjäoikeuden mukaan miehen veljeään kohtaan kokema katkeruus.
Mies valitti käräjäoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen. Hän oli mielestään syyllistynyt murhan sijasta kuolemantuottamukseen tai tappoon. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion kuitenkin ennallaan.
Mies oli siis istunut elinkautista vankeusrangaistustaan 12 vuotta jo vuonna 2011, kun tuomiota edeltänyt vapaudenmenetysaika otetaan huomioon.
Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua aikaisintaan 12 vuoden vankeuden jälkeen. Nuorella rikoksentekijällä raja on 10 vuodessa.
Kieltäytyi hakemasta vapautusta
Rikosseuraamuslaitos haki miehen vapauttamista hovioikeudesta ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Silloin hovioikeus ei päästänyt miestä vapaalle jalalle, koska miehestä ei oltu tehty väkivaltariskiarviota.
Mies ei ollut suostunut arvion suorittamiseen vankisairaalassa, vaikka hänen kanssaan oli keskusteltu väkivaltariskiarvion merkityksestä vapauttamisen kannalta.
Tätä ennen mies oli itse hakenut kaksi kertaa vapauttamista, mutta peruuttanut molemmat hakemukset. Sen jälkeen hän oli toistuvasti kieltäytynyt hakemasta vapauttamista elinkautisesta vankeudesta.
Yli 20 vuoden vankeus harvinaista
Tänään annetusta päätöksessä Helsingin hovioikeus katsoi, että mies ei ollut syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi vankilassa olisi oltava selvästi yli 12 vuotta.
Keskimääräinen elinkautisvankeuden pituus on Suomessa tällä hetkellä 14 vuotta ja viisi kuukautta, joten mies on ollut vankeudessa selvästi keskimääräistä elinkautisvankia pidempään.
Miehen väkivaltarikoksen uusimisen riskistä oli tällä kertaa tehty psykiatrinen arvio, joka puolsi vapauttamista.
Myös miehen käyttäytyminen vankilassa ja rangaistusajan suunnitelmien toteutuminen olivat vapauttamisen puolella, joten vapauttamista vastaan puhuvia seikkoja ei juurikaan ollut.
Yli 20 vuoden vankilajaksot ovat Suomessa melko harvinaisia. Vuoden 2006 jälkeen vapautuneista 124:stä elinkautisvangista kuusi on istunut vankilassa yli 20 vuotta.
Pisimmillään elinkautinen on kestänyt Suomessa noin 22 vuotta.
Raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden riski on suurentunut joillakin maahanmuuttajaryhmillä, kertoo tuore Tampereen yliopiston väitös.
Terveystieteiden maisteri Kalpana Bastola tutki Suomessa vuosina 2004–2014 tapahtuneita synnytyksiä syntyneiden lasten rekisteristä ja Tilastokeskuksen aineistosta.
Bastola havaitsi, että maahanmuuttajataustaisten naisten ja suomalaisten naisten välillä on useita eroja raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneeseen liittyvissä terveysmittareissa.
Raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus olivat väitöksen mukaan yleisempiä somali- ja kurditaustaisilla naisilla verrattuna suomalaisiin naisiin. Kurditaustaisilla naisilla oli suurentunut riski saada raskausdiabetes, ja somalitaustaisilla naisilla oli suurentunut riski saada synnytykseen liittyvä komplikaatio, kuten synnytyseste tai synnytyksenjälkeinen verenvuoto.
– Näihin riskiryhmiin kuuluvat naiset saattavat tarvita enemmän painonhallintaa tukevaa neuvontaa ja erityistä huomiota äitiyshuollossa ja vastasyntyneen hoidossa, Bastola sanoo väitöstiedotteessa.
Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Etelä-Aasiasta ja Itä-Aasiasta kotoisin olevilla naisilla oli väitöksen mukaan suurentunut riski joutua hätätilakeisarileikkaukseen, synnyttää ennenaikaisesti ja saada pienipainoisena syntynyt lapsi. Lisäksi Etelä-Amerikasta tai Karibialta kotoisin olevilla naisilla oli suurempi riski sekä suunnitellulle keisarileikkaukselle että hätätilakeisarileikkaukselle.
Venäjältä tulevilla pienempi riski
Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin olevilla naisilla taas oli yleensä ottaen pienempi riski raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneeseen liittyville terveysongelmille, Bastola havaitsi.
– Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta ymmärretään paremmin näiden erojen taustalla olevia syitä ja mekanismeja ja voidaan suunnitella toimenpiteitä riskiryhmiin kuuluvien terveydentilan parantamiseksi, Bastola toteaa.
Terveystieteiden maisteri Kalpana Bastolan epidemiologian ja kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Health of pregnant migrant women and their newborns in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina.
