Minnesotan osavaltio nostaa syytteen ihmisoikeuksien rikkomisesta Minneapoliksen poliisilaitosta vastaan George Floydin kuoleman takia. Samalla osavaltio aloittaa tutkinnan sitä, että onko poliisilaitos syyllistynyt järjestelmällisesti syrjiviin käytäntöihin.
Minnesotan kuvernööri Tim Walz ja osavaltion ihmisoikeusasioista vastaava viranomainen kertoivat aloittamastaan tutkinnasta ja nostamastaan syytteestä tiedotustilaisuudessa Suomen aikaa myöhään tiistaina.
Poliisilaitoksen toimintaa aiotaan tutkia viimeisten 10 vuoden ajalta. Minneapoliksen poliisia on syytetty väkivaltaisesta toiminnasta ja vähemmistöjä syrjivistä käytänteistä useiden vuosikymmenien ajan.
Minneapolis on Minnesotan osavaltion suurin kaupunki.
Suomen jälleenrakennus koronaviruksen tuhojen jälkeen alkoi maanantaina. Ravintolat avasivat ovensa. Talouden nousuun ei kuitenkaan riitä kansakunnan ryntäys tuopin äärelle.
Hallitus yrittää saada uutta vauhtia yritysten ja työpaikkojen säilymiseen suurella talouden elvytyspaketilla, uudella lisäbudjettiesityksellä.
Koronaviruksen tuhojen korjaamisesta saa käsityksen jo lisäbudjettiesitysten lukumäärästä. Nyt valmistui neljäs, normaalivuonna tekeillä olisi vasta korkeintaan toinen valtion lisätalousarvio.
Vuosi sitten tähän aikaan lisäbudjetissa jaettiin rahaa noin 162 miljoonaa euroa. Nyt vertailukelpoinen määrärahojen lisäys on noin 4 100 miljoonaa euroa eli yli neljä miljardia euroa.
Elvytyspaketti on hallituspuolueiden valtaa rahankäytöstä
Kun hallitus siirtyi koronaviruksen kriisipäätöksistä elvytyspaketin kokoamiseen, samalla politiikka palasi takaisin politiikkaan hallituksessakin. Elvytysraha on rahaa, jossa näkyy ministerien ohjaus.
Ministerit jakoivat nyt rahaa enemmän kuin tavanomaisina talousaikoina on mahdollista. Puoluekohtainen siltarumpupolitiikka heräsi henkiin.
Esimerkiksi SDP:n siltarumpuja olivat liikennehankkeet. Keskustalle tärkeitä olivat erityisesti teiden asvaltointi ja metsäyhtiö Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan liikenneyhteydet. Epäilemättä molemmat saivat itselleen mieluisia kohteita listalle.
Vihreiden lempilapsi oli suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeminen ja vasemmistoliitolle toimeentulotuen korotus, edes väliaikaisesti. RKP:n peukalonjäljeksi laskettakoon ainakin vaikutus parin liikennehankkeen valintaan sekä tuomioistuinten istuntosalien videoyhteyksien parannus, jotta juttusumat purkaantuisit korona-aikanakin.
Politiikan paluuta hallituksen toimintaan kuvaa sekin, että ennen hallituksen neuvottelua vihreiden sisäministeri Maria Ohisalo nokitti SDP:n liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan joukkoliikenteen tuen kymmenkertaiseksi. Harakka toivoi sataa miljoonaa euroa joukkoliikenteen tueksi, Ohisalo vaati miljardia euroa suurimmille kaupungeille, raiteineen kaikkineen.
Kuntiakaan ei unohdettu. Luvassa on 1,4 miljardia euroa kunnille ja sairaanhoitopiireille koronaviruksesta johtuviin kuluihin. Kuntavaalitkin häämöttävät jo alle vuoden päässä.
Silta yli synkän virran tarvitaan juhannuksen jälkeen
Jotta elvytyshankkeet auttaisivat tässä ja nyt yrityksiä ylös koronaviruksen talouskuopasta, pitää elvytyshankkeiden vaikuttaa jo tänä vuonna. Siltaa yli synkän virran pitää alkaa rakentaa jo juhannuksena eikä vasta jouluna.
Heti-aikataulu tarkoittaa usein sitä, että perinteiset elvytyskeinot kohoavat listan kärkipäähän. Siis teiden asvaltointi sekä asuntojen ja julkisten rakennusten energiaremontit. Korjausrakentamista ja liikenneväylien kunnostusta käytettiin elvytyskeinona myös vuonna 2008 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkeen.
Tällaisia suunnitelmia on valmiina eri puolilla Suomea. Työt voidaan aloittaa nopeasti ja vaikutukset toivottavasti näkyvät taloudessa heti.
Elvytysrahaa jaetaan ensi vuonnakin, niukkuutta loppuvuosikymmen
Aikoihin ei ole jaettu uusilla päätöksillä niin paljoa yhteistä rahaa kuin tämän kevään aikana. Ja tätä lystiä riittää ainakin ensi vuoden ajan.
Tässä vaiheessa hallitus arvioi valtion uuden velan kohoavan tänä vuonna 18,8, miljardiin euroon. Kattoa ei ole välttämättä vielä saavutettu.
Miljardeja taivastellessa on hyvä muistaa, että kyse on vasta budjetin määrärahoista. Sen lisäksi valtio laittaa nimensä koronakriisin vuoksi Euroopan unionin eri järjestelmien takausvastuisiin. Lankeavatko takaukset joskus maksettaviksi?
Loppuvuosikymmen jaetaankin sitten niukkuutta.
Hallitus neuvottelee elokuun lopulla valtion ensi vuoden talousarviosta. Ensi vuodenkin budjetista tullee vielä elvyttävä.
Elvytyksen kakkosvaiheen kanssa samaan hengenvetoon hallituksen olisi hyvä hahmotella, miten elvytyksestä kertyvää valtionvelkaa on tarkoitus suitsia tulevaisuudessa. Tässä kohtaa mitataan hallituksen yhteistyökyky. Pysyykö hallitus pystyssä?
Suomi-neitoa odottaa vyön kiristys – ennemmin tai myöhemmin
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän ryhmän raportin mukaan Suomi-neidon nälkävyötä pitäisi kiristää viimeistään vuoden 2023 valtion budjetissa.
Tempussa riittää poliittista vaikeuskerrointa hallitukselle. Samana vuonna järjestetään eduskuntavaalit. Äänestäjille pitäisi siis myydä niukkuutta.
Jotta veroja ei tarvitsisi korottaa tai valtion menoja leikata ainakaan mahdottomasti, ekonomistien taikasana on niin sanotut rakenteelliset uudistukset.
Hallituksen pitäisi pystyä vakuuttamaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli kuuluisa sote syntyy. Riittävää turvaa tarjoava sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva sosiaaliturvauudistus pitäisi saada myös jalkeille.
Hallitus yrittää edelleen parantaa työllisyyttä, pitäisi keksiä vain keinot. Jossain vaiheessa Keskusta epäilemättä tuo hallituspöytään työmarkkinoiden uudistamisen ja paikallisen sopimisen laajentamisen työpaikoilla, yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
Yksi kertaluokkaa pienempi ikuisuuskysymys on ikääntyneiden, ansiosidonnaista saavien pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus eläkeputkeen. Johtaako koronakriisi siihen, että eläkeputki siirtyy kokonaan historiaan?
Viimeistään tässä kohtaa alkaa perinteinen kina keskustan sekä SDP:n ja vasemmistoliiton kesken. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin mukana neuvottelupöytään tulee puolueen edellisen puheenjohtaja Juha Sipilän perintö ja kiistat ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Tiistaina lisäbudjettineuvotteluun Säätytalon portaita noussut Katri Kulmuni muistutti, etteivät Suomen talouden ongelmat ole kadonneet minnekään koronaviruksen aikana.
Keskusta on ottanut kirstunvartijan roolin hallituksessa, jo pelkästään Katri Kulmunin valtiovarainministerin pestin perusteella. Mukana seuraa jatkuva jännite SDP:n ja vasemmistoliiton suuntaan.
Vaikka hallitus jakaa rahaa nyt isolla kauhalla, jälkiruokana seuraa tiukka talouskuri ja monia muutoksia.
Ja vielä tämä: Jos koronaviruksen toinen aalto iskee pahasti, Suomen talous on jo valmiiksi kontillaan. Jos toinen virusaalto on koettua kovempi, myös talouskriisi on jo koettua pahempi.
Voit keskustella tämän jutun aiheesta torstaihin 4.6.2020 kello 23 asti, klikkaa Keskustele-painiketta jutun alla.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoo, että Ruotsin olisi pitänyt aiemmin ottaa käyttöön useampia keinoja koronapandemian pysäyttämiseksi, kertoo Ruotsin radio.
Tegnell puhui asiasta Radio Ekotin haastattelussa.
– Mielestäni siinä on selvästi parannettavaa, mitä olemme tehneet Ruotsissa, Tegnell sanoi Ruotsin radion mukaan.
Monissa Euroopan maissa uusien koronakuolemien määrä on kääntynyt laskuun jo jokin aika sitten. Ruotsissa viruksen aiheuttamaan tautiin kuolee edelleen lähes 50 ihmistä vuorokaudessa. Yhteensä yli 4 000 ihmistä on kuollut koronavirukseen liittyen Ruotsissa.
Ruotsin radion mukaan korkea uhrimäärä Ruotsissa on saanut Tegnellin arvioimaan uudelleen maan koronatoimia. Hän ei kuitenkaan vielä osaa sanoa, mitä tarkalleen ottaen olisi pitänyt tehdä toisin.
Valtionepidemiologi sanoi, että muut maat sulkivat monia toimintoja kerralla. Hänen mielestään ongelmana siinä oli, että nyt ei tiedetä, millä keinoilla on ollut paras vaikutus viruksen leviämisen torjunnassa.
– Ehkä saamme sen nyt selville, kun rajoituksia puretaan yksi kerrallaan. Ehkä opimme jotain siitä, mitä voitaisiin tehdä ilman täysiä sulkutoimia.
Brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet ilmoitti tiistaina, että covid-19-taudin hoitoa koskeneen vaikutusvaltaisen artikkelin tutkimusdata on herättänyt kysymyksiä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan malarialääkkeenä käytettävä hydroksiklorokiini lisää kuolemanriskiä covid-19-potilaissa.
Lähes 150 tohtoria allekirjoitti The Lancetille viime viikolla lähetetyn avoimen kirjeen, jossa kyseenalaistettiin julkaistun tutkimuksen johtopäätökset. Samalla allekirjoittaneet pyysivät julkiseksi artikkelin julkaisua edeltäneen vertaisarvioinnin kommentit.
Tutkimus julkaistiin The Lancetissa 22. toukokuuta. Tutkimuksessa seurattiin 96 000 koronapotilaan hoitoa, joista osalle annettiin hydroksiklorokiinia eli malarialääkettä. Lukuisat kliiniset tutkimukset pistettiin jäihin tutkimuksen julkaisun jälkeen.
The Lancetin toimitus lisää, että tutkimuksesta heränneet tieteelliset kysymykset ovat vakavasti otettavia, ja että tutkimuksen tietoja tarkastetaan parhaillaan riippumattoman tahon toimesta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut syövänsä lääkettä päivittäin ja puhunut sen käytön puolesta covid-19-taudin hoitamisessa ja ennaltaehkäisemisessä.
FDA on korostanut, että vaikka hydroksiklorokiinia testataan kliinisissä tutkimuksissa, saattaa lääke aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä tai vaarallisen nopeaa sydämen rytmitiheyttä. Viraston mukaan lääkettä ei tulisi käyttää missään muissa tilanteissa kuin sairaalaolosuhteissa lääkärin valvonnassa tai kliinisissä tutkimuksissa.
Suomella ja Ruotsilla on erilaiset koronastrategiat, mutta yhteisellä maarajalla Lapissa eletään käytännössä kuin samassa maassa. Aiemmin koronatartuntojen pelättiin leviävän Ruotsista Suomeen, mutta nyt rajalla pelätään taudin leviävän toiseen suuntaan rajan yli Ruotsiin kaupoille rynnänneiden suomalaisten mukana.
Tähän asti Pohjois-Ruotsin koronatilanne on ollut rauhallisempi kuin Etelä-Ruotsin kaupungeissa. Nyt viranomaiset ovat kuitenkin jo varoittaneet koronatartuntojen lisääntymisestä Norrbottenin itäosassa.
Uusia tartuntoja on havaittu ainakin Kalixin alueella ja alueella liikkuvia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen ja turvavälien noudattamiseen.
Nuuskanhimoiset suomalaiset tungeksivat kaupoissa
Suomessa liikenne rajan yli Ruotsiin pysäytettiin koronaepidemian aikana useiksi viikoiksi. Hallituksen mukaan kyseessä oli suositus, mutta käytännössä moni alueen asukas on kokenut, että raja on ollut suljettu.
Haaparannan ja Matarengin terveyskeskusten johtava lääkäri Jari Havela on saanut viestiä huolestuneilta ruotsalaisilta, joiden mukaan turvavälit ovat unohtuneet nuuskakaupoille samanaikaisesti rynnänneiltä suomalaisilta, kun rajamuodollisuuksia löyhennettiin.
– Ne kaupat ovat aika pieniä kuitenkin ja viinakaupoissa ja nuuskakapoissa on ollut ulos asti jonoa. Olisi hyvä muistaa turvaväli täälläkin. Vaikka rajan yli tullaan, niin ei sen käyttäytymisen pitäisi siitä muuttua, sanoo itsekin Suomen Pellossa asuva ja Ruotsissa töissä käyvä Havela.
Hänen mukaansa Norrbottenin itärajalla ruotsalaiset ovat alkaneet nyt karttaa kaupoissa käyntiä koronan pelossa.
Kjell Melander asuu Suomessa ja työskentelee Kalixin sairaalassa Ruotsissa.Antti Ullakko / Yle
Kosketusta molempien maiden tilanteeseen on Suomessa jo lähes 30 vuotta asuneella Kjell Melanderilla, joka työskentelee ylilääkärinä Kalixin sairaalassa.
– Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen, mutta odottava. Emme oikein tiedä, mihin päin olemme tautitilanteessa menossa, ei voida sanoa, että selkeää laskua olisi vielä tullut.
Ylilääkäri: Norrbottenissa on päästy vähällä
Selvimmin erilaiset koronalinjat ovat näkyneet esimerkiksi koulujen, ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen sulkemisessa. Ruotsissa ravintolat ovat olleet auki, mutta penkkien etäisyyttä on harvennettu.
Rajaseudulla Haaparannalta Kilpisjärven korkeudelle on todettu vain noin 30 tautitapausta, kun Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä rajan toisella puolen tapauksia on nyt 145.
Maiden tartuntaluvut eivät kuitenkaan välttämättä ole suoraan verrannollisia, sillä testauskriteereissä voi olla eroja.
Melanderin mielestä itäisessä Norrbottenissa on päästy vähällä siihen verrattuna, mitä aluksi pelättiin.
– Odotimme, että olisi tullut valtava aalto hyvin, hyvin sairaita potilaita. Joitakin on tullut, mutta ei varmastikaan siinä määrin, mitä ajattelimme. Me olemme olleet todella helpottuneita.
Aluksi myös Ruotsissa oli pulaa testauskapasiteetista ja vain vakavasti sairastuneet testattiin. Tällä hetkellä kaikki hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuvat testataan, samoin kuin kaikki sairaalaan tulevat tai osastolle sisään otettavat – vaivasta riippumatta.
Pienillä paikkakunnilla tautitapausten jäljittäminen myös onnistuu helpommin.
– Me suurin piirtein tiedämme, mistä itse kukainenkin on tautinsa saanut ja kun tautitapauksia on kuitenkin ollut niin vähän, niin niitä on pystynyt vielä jäljittämään, johtava lääkäri Jari Havela sanoo.
– Erittäin, erittäin vähän on positiivisia löydöksiä tehty, meillä lähes kukaan ei ole sairastanut tätä tautia ja minkäänlaista immuniteettia ei ole – siitä ei voida millään tavalla puhua.
Norrbottenin läänissä koronakuolemia on rekisteröity nyt 49, kun Suomen Lapissa kuolemantapauksia on alle viidesosa tästä. Lappilaisia on alle 180 000, Norrbottenin väkiluku on noin 250 000.
Antti Ullakko / Yle
Pitkät etäisyydet ovat suojana Pohjois-Ruotsissakin
Jokivarren hyvää koronatilannetta voivat selittää harva asutus sekä vähäinen kahvila- ja tapaamiskulttuuri, arvelee Haaparannan ja Matarengin terveyskeskusten johtava lääkäri Jari Havela.
– Meillähän on täällä yksi neliökilometri mieheen pinta-alaa, joten täällä on helppo eristäytyä verrattuna kaupunkiin. Totta kai se suojaa.
Myös Tornionjoen itäpuolella yli 70-vuotiaat pysyttelevät karanteenin omaisissa oloissa. Lisäksi Norbottenissa vanhustenyksiköt suljettiin jo maaliskuun puolivälissä, mikä on estänyt tartuntojen leviämistä niihin.
– Rajaseudun kunnat komppasivat suomalaisia ja panivat yksiköt kiinni. Ja sitten on varmaan ollut paljon hyvää tuuria ja ehkä jonkin verran omaa käyttäytymistä. Mutta kun vihollinen on näkymätön, niin se on aika hankalaa, johtava lääkäri Jari Havela pohtii.
Havelan mukaan osa alueen asukkaista on suhtautunut koronaepidemiaan rauhallisesti, mutta osa on tilanteesta todella huolissaan.
– Osa ihmisistä on todella ahdistuneita, kun uutisista tulee koko ajan kuolleisuuslukuja ja erilaisia uutisia koronasta.
Ruotsissa on tällä hetkellä voimassa suositus, että kotoa ei saisi matkustaa yli kahden tunnin ajomatkan päähän.
Ylilääkäri Kjell Melanderin mukaan alkavat kesälomat voivat vauhdittaa matkailua hieman. Hän uskoo, että esimerkiksi matkailijoiden suosiossa olevalla Gotlannin saarella asuvat ihmiset voivat olla huolestuneita, että matkailijat kantavat tautia alueelle mukanaan.
– Tämä on kaksipiippuinen juttu monellekin, mutta minä uskon, että matkailu tulee olemaan paljon rauhallisempaa ja ihmiset tulevat olemaan paljon varovaisempia kuin aikaisemmin. He tietävät kuitenkin, että kaikki paikkakuntalaiset katsovat ja kuuntelevat ja ovat hiukan peloissaan.
Melander sanoo seuranneensa, kuinka yleensä niin turvallisuushakuisina tunnetut ruotsalaiset ovat suhtautuneet rauhallisesti maansa koronatilanteeseen.
– Ruotsalaisista sanotaan yleensä, että he ovat niin varovaisia, eikä saa tapahtua minkäänlaisia riskejä. Sitten yhtäkkiä ei kuitenkaan tässä noudateta samaa käytäntöä kuin lähes koko muu maailma. Minulla ei ole mitään vastausta miksi näin on, mutta mielenkiintoista se on.
Melander toivoo, että tilanne kehittyisi parempaan suuntaan, mutta mainitsee, että muunkinlaiseen vaihtoehtoon on varauduttava.
– Tiedämme, että moni meistä ei ole sairastanut tätä tautia ja immuniteettiä ei ole. Kyllä niin kauan kuin rokotetta ei ole olemassa vaarana on se, että tämä puhkeaa uudestaan.
Thaimaalaisia marjanpoimijoita ei tule tänä kesänä Suomeen.
Marjayritys Arctic International Oy:n toimitusjohtaja Janne Naapanki, Polarica Marjahankinta Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kristo ja työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen vahvistivat keskiviikkona Ylelle, että Thaimaan viranomaiset ovat evänneet maan marjanpoimijoiden tulon Suomeen.
– Kyllä tämä näyttää nyt loppuun lyödyltä päätökseltä, sanoo Sorainen.
– Thaimaan työministeriö ilmoitti tiistaina Thaimaan suurlähettilään välityksellä ministeriöille, ettei Thaimaa päästä poimijoita lähtemään Suomeen ja Ruotsiin, Sorainen jatkaa.
Naapanki ja Kristo kertovat thaimaalaisten marjanpoimijoiden saapumisen olleen Suomeen jo pitkään epävarmaa.
– Eilen illalla siitä tuli vahvistettu tieto, että emme saa marjanpoimijoita Thaimaasta, Naapanki sanoo.
Tieto thaimaalaisten marjapoimijoiden tilanteesta saavutti tiistaina illasta myös Marjayritys Kiantaman omistajan Vernu Vasunnan.
– Kyllä minullakin on sama tieto siitä, etteivät he pääse tulemaan.
Vasunnan laskelmien mukaan heidän yrityksen tarvitsemat marjamäärät ovat suuria. Yritys tarvitsee pelkästään mustikoita 200 000 kiloa kuukaudessa ja siihen puolukat päälle.
– Tilanne on verrattavissa sahaan, jonka alkupäähän ei tule yhtään tukkia, niin eihän se pyöri, sanoo Vasunta.
Päätöksen venyminen lähelle satokautta tekee asian vaikeaksi
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraisen mielestä Thaimaan ilmoitus tarkoittaa, että marjayritysten pitää sopeutua tilanteeseen kukin oman liiketoimintastrategian mukaan: supistaa toimintaa tai suunnata sitä toisille aloille.
– Eihän tämä varmasti mitään hyvää tarkoita, Sorainen epäilee.
Hallitusneuvoksen arvion mukaan thaimaalaiset marjanpoimijat vastasivat lähes kokonaan metsiemme luonnonmarjojen poimimisesta.
– Thaimaalaisten poimijoiden merkitys kaupallisessa raaka-aineen talteenotossa on ollut aivan ratkaiseva.
Päätöksen venyminen näin lähelle satokautta tekee asian vaikeaksi. Viranomaiset osallistuvat nyt pohdintaan, kuinka thaimaalaisia voitaisiin edes osin korvata jollakin tavalla.
Soraisen mukaan esimerkiksi ulkomaalaisille on lähetetty tietoa, että marjanpoiminnasta olisi mahdollista saada lisäansioita.
– Lopullinen päätös Thaimaasta tuli niin myöhään ennen satokauden alkua, joten nyt mahdollisuudet saada korvattua thaimaalaisia muiden maiden poimijoilla ovat melko heikot.
Huoli kotimaisen marjan tulevaisuudesta
Marjatalojen edustajat kritisoivat Suomea hitaasta päätöksenteosta.
– Päätöstä on nyt lykätty kaksi kertaa viikossa suurin piirtein puolitoista kuukautta. Thaimaalaiset kyllästyivät odottamaan, Jukka Kristo huokaa.
Thaimaan ilmoituksen myötä tuhansia poimijoita jäi tulematta, satoja tuhansia marjakiloja ennustetaan jäävän metsään. Viime kesänä Thaimaasta saapui Suomeen 2500 poimijaa, tälle vuodelle määrää korotettiin 500 poimijan verran – sitten tuli korona.
– Jos meillä ei ole raaka-ainetta tarpeeksi, meidän on mahdoton tuottaa tavaraa. Tällä hetkellä yritämme ostaa kotimaisilta niin paljon kuin pystymme ja yritämme vielä kartoittaa, onko meillä mahdollisuutta saada mistään muusta maasta poimijoita, Janne Saapanki sanoo.
Polarican osalta Jukka Kristo näkee tilanteen vaikeana. Suurin riski on hänen mielestään asiakkaiden ja markkinoiden menettäminen.
– Kotimaisen marjan osalta olemme pulassa, koska uusi sato tulee vuonna 2021.
Kysymys siitä, löytyykö thaimaalaisille korvaajaa on Kriston ja Saapankin mukaan hankala. Vastaan tulee aika viisumien suhteen ja poimijoiden kokemus.
– Thaimaalaiset ovat kokeneita ja hyviä poimijoita, Kristo summaa.
Hallitus kokoontui keskiviikkona Säätytalolle neuvottelemaan kasvosuojusselvityksestä ja rajakysymysten ratkaisusta.
Ministeri Krista Kiurun mukaan hallitus ei anna suositusta maskinkäytöstä.
– Asiantuntijaselvitys ja kuullut asiantuntijat olivat viestiltään yksiselitteisiä. Päädyttiin, että yleistä suositusta ei anneta, mutta suojainta voi käyttää toisen suojelemiseksi, Kiuru kertoi Säätytalolta.
Puolustusvoimat viettää lippujuhlan päiväänsä torstaina koronavirustilanteen takia perinteistä poikkeavalla tavalla. Ohjelmassa on muun muassa runsaasti lentotoimintaa eri puolella Suomea.
Ilmavoimat on suunnitellut ylilentoja lukuisten kaupunkien ylle torstaiaamupäiväksi. Ylen tietojen mukaan Horneteja on samaan aikaan liikkeellä jopa 32 kappaletta eli hieman runsaat puolet Suomen koko päälentokalustosta. Lennoilla on säävaraus.
Helsingissä Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks toteuttaa lisäksi aamupäivällä taitolentoesityksen neljällä Hawk-suihkuharjoituskoneella. Esitystä voi seurata suorana Yle Areenassa kello 9:n jälkeen.
Vaikka Raaseporiin suunniteltu valtakunnallinen lippujuhlan päivän paraati jouduttiin koronarajoitusten takia perumaan, vaihtoehtoisena ohjelmanumerona voi seurata myös mm. Puolustusvoimien ylipäällikön, tasavallan presidentin Sauli Niinistön suorittamaa lipunnostoa Mäntyniemessä. Yle lähettää lipunnoston suorana aamukahdeksalta Yle Areenassa.
Kello 11:ltä Yle Areenassa, TV1:ssä ja Radio Suomessa välitetään suorana Puolustusvoimain lippujuhlan päivän konsertti, jossa Laivaston soittokunta esiintyy solisteinaan Pete Parkkonen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari. Tunnin kestävän viihteellisen konsertin juontaa Riku Rantala. Konserttipaikalla Turussa ei ole yleisöä.
Aarrekartta natsiupseerin päiväkirjassa, 28 tonnia ryöstettyä kultaa, kätkö palatsin umpeen räjäytetyssä kaivossa... Jos joku kirjoittaisi näistä aineksista romaaniin, kustannusyhtiö saattaisi toppuutella, että liika on liikaa.
Puolan uutistoimiston PAP:n mukaan aarre on totta – tai ainakin sen ja kymmenen muun aarrekätkön sijaintipaikat löytyvät Michaelis-salanimellä kirjoittaneen saksalaisen Waffen-SS-upseerin päiväkirjasta.
75 vuoden takaisessa tekstissä hän kuvailee, miten SS kätki natsien ryöstösaaliita Heinrich Himmlerin komennuksessa toisen maailmansodan viime vaiheissa. Sota oltiin häviämässä, ja saksalaisilla oli kiire pakoon alueelta, josta sodan jälkeen tuli Puolaa.
Pankkien kultavarantojen lisäksi piiloon pantiin taideteoksia, joita oli Himmlerin johdolla ryöstetty eri puolilta Eurooppaa ja tuotu Ala-Sleesiaan. Yksi säilytyspaikoista oli Hochbergin palatsi, viime kädessä sen 60 metriä syvä hylätty kaivo.
Kultatonnit tuotiin keskuspankista Sleesian pääkaupungista Breslausta. Nykyisin Breslau on puolalaiskaupunki Wrocław. Hochbergin palatsi puolestaan sijaitsee Roztokassa nykyisessä Länsi-Puolassa.
Vapaamuurarien anteeksipyyntö
Aarteiden tavoin myös päiväkirja oli pitkään piilossa. Viime keväänä puolalainen Sleesian silta -säätiö kertoi saaneensa kirjan Saksasta anteeksipyyntönä siitä, mitä Saksa teki puolalaisille toisessa maailmansodassa.
Lahjoittajien kerrotaan olevan Quedlinburgin vapaamuurariloosi, jonka jäsenistössä on SS:ään kuuluneiden saksalaisten aatelismiesten jälkeläisiä. Myös Michaelisin kerrotaan olleen loosin jäsen.
Täällä Ala-Sleesian maisemissa piilee huhujan mukaan huimia aarteita toisen maailmansodan jäljiltä, ja todellisuudessakin kätköjä lienee löytämättä. AOP
Puolan kulttuuriministeriön edustajan mukaan asiantuntijat ovat vahvistaneet, että päiväkirja on kirjoitettu toisen maailmansodan aikana. Tarinoiden todenperäisyydestä tutkijat eivät voineet sanoa mitään. Paljonpuhuvaa olisi, jos niiden perusteella todella löytyisi aarrekätköjä.
Viime viikolla Sleesian sillan johtaja Roman Furmaniak kertoi PAP:n julkaisemalle englanninkieliselle The First News -lehdelle ensimmäisen päiväkirjassa nimetyistä 11 kätköpaikasta. Hän uskoo paikallistaneensa kaivon Hocbergin palatsin alueelta lahjoituksen mukana tulleen kartan perusteella.
Furmaniakin mukaan muuan aikalainen kuuli palatsin alueelta vuonna 1945 kolme räjähdystä, kun SS tukki kaivon. Sen pohjalla lienevät kullan lisäksi räjähdysten silminnäkijöiden ruumiit, sanoo Furmaniak yhden päiväkirjamerkinnän perusteella.
Kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi suojellun mutta pahoin rapistuneen palatsin pari vuotta sitten ostanut perhe on saanut luvan etsiä kaivoa palatsin restaurointitöiden yhteydessä.
Säilykkeitä ja arvomaalauksia
Ala-Sleesia on aarteenetsijöille lupaava myös muutoin kuin Michaelisin päiväkirjan perusteella, sillä natsit toivat juuri sinne museoista, gallerioista ja juutalaisten kodeista ryöstämiään taideteoksia.
Natsi-Saksa piti Ala-Sleesiaa rauhallisena ja turvallisena alueena. Vielä sotaonnen loputtua jo täysin ajateltiin, että alueen menettäminen olisi tilapäistä.
Saksalaiset piilottivat omaisuuttaan saatuaan vain pari päivää lähtöaikaa, mutta arvelivat, että voisivat taas pian tulla takaisin, kertoo alueen historiasta useita kirjoja kirjoittanut Joanna LamparskaPuolan ulkoministeriön matkailusivustolla.
– He hautasivat säilykkeitä, posliiniastioita, hopeisia ruokailuvälineitä, kirjoituskoneita, vaatteita. Vastikään eräs ystäväni purki vanhaa uunia ja löysi kaksi kultaharkkoa, Lamparska kertoo.
Leonardo da Vincin maalaus naisesta ja kärpästä oli yksi teoksista, jotka Puolan saksalaiset miehitysjoukot varastivat. Sodan ja monien mutkien jälkeen Berliinistä takaisin saatu maalaus on Krakovassa Czartoryskin museossa.
Stanislaw Rozpedzik / EPA
Sokkeloisten linnojen ja palatsien lisäksi lukuisat luolat ja natsien rakentamat maanalaiset tilat ja tunnelit tarjosivat paikkoja suurtenkin esineiden kätkemiselle.
Niihin kuljetettiin Breslaun kirkkojen, arkistojen ja kirjastojen aarteita. Myös monet yksityiset vastasivat viranomaisten kutsuun tuomalla taideteoksiaan ja huonekalujaan heidän hoiviinsa.
Ryöstösaaliina kätköön pantiin muun muassa Rembrandtin ja Rubensin maalauksia ja monia muita mestariteoksia. Sodan jälkeen Puolan kulttuuriministeriö etsi ja löysinkin niitä. Monen arvellaan ehtineen päätyä alueen vallanneille neuvostojoukoille. Kateissakin teoksia yhä on.
Kuuluisin teos, joka on yhä löytymättä, on Rafaelin maalaama Nuoren miehen muotokuva. Se kuului krakovalaiselle Czartoryskin museolle.
Viisi vuotta sitten maailman media, myös Yle, kertoi kahden puolalaisen aarteenetsijän väitteestä: he sanoivat paikallistaneensa Ala-Sleesian Wałbrzychista rautatietunnelin, jossa oli natsien sodanaikainen aarrejuna.
Muutamaa kuukautta myöhemmin tutkijoilta tuli kylmä suihku. He eivät olleet löytäneet alueen geomagneettisissa mittauksissa mitään merkkejä piilotetusta junasta.
Se ei lannistanut löydöstään varmoja miehiä. Kaivauslupa, sponsoreita ja tukijoukkoja saatiin, mutta viikon päästä into lässähti: junaksi päätellyt tutkakuvat johtuivatkin jäämuodostelmasta.
Myöhemmiltä yrityksiltä hupenivat tukijat, ja kaksi vuotta sitten myös toinen aarteenetsijöistä lopetti. Siitä huolimatta hän sanoi olevansa edelleen 95-prosenttisen varma, että juna on olemassa.
Sodasta asti kiertäneiden huhujen mukaan vuorten uumenissa on kaksi muutakin junaa kukkuroillaan kultaa ja muita ryöstettyjä arvoesineitä, joita pakenevat natsijoukot eivät pystyneet ottamaan mukaansa.
Paljon tunneleita on tutkimatta
Legendaa aarrejunista elättää se tosiasia, että natsit rakennuttivat Sleesian suurimman linnan Książin alueelle ja Góry Sowien eli Pöllövuorten uumeniin jotakin ilmeisen merkittävää tunneliverkostoineen.
Yleisimmän arvelun mukaan paikalle piti tulla Adolf Hitlerin uusi päämaja. Muita oletuksia ovat maanalainen asetehdas tai kemianlaboratorio – tai alun perin se, mitä sieltä nyt etsitään: arvoesineiden kätköpaikka.
Etsimään ihmiset pääsivät vasta vuosikymmenien päästä sodasta, sillä Wałbrzych oli Puolan sosialistihallinnon aikana osittain sotilasalue, joka oli siviileiltä suljettu, ja muuallakin aarteenetsintä oli kielletty.
Osa Książin linnan alueen tunneleista on museokäytössä. AOP
Kun alue avautui 1990-luvulla, siellä asui hädin tuskin ketään, jolla olisi ollut omaa muisti- tai perimätietoa mahdollisista kätköpaikoista. Se ei hillinnyt huhupuheita, päinvastoin.
Vaikka natsit räjäyttivät tunneleita ja maanalaisia saleja ennen lähtöään, suuaukkoja löytyy edelleen. Monet tekevät verkostossa tutkimuksia omin päin.
Korkeakouluihin otetaan ensi syksynä tuhansia uusia opiskelijoita suunniteltua enemmän. Lisäpaikkoja on tulossa ainakin tekniikan alalle, kaupalliselle alalle ja sosiaali- ja terveysalalle.
Korkeakoulut ratkaisevat mahdollisimman pian kuinka paljon lisäpaikkoja ne voivat miltäkin alalta tarjota.
Aiemmin kaavailtiin noin 3 400 paikan lisäystä. Tämä on toteutumassa varmuudella, mutta lisäbudjetin 124 miljoonan euron myötämäärä nousee suuremmaksi.
Hallitus päätti lisäbudjetissa 4 800 aloituspaikan rahoituksesta, mutta osa lisäyksistä siirtyy ensi vuodelle. Määräraha on käytettävissä kahden vuoden ajan.
Suurin osa lisäpaikoista yliopistoihin
Uusista aloituspaikoista 2 600 tulee yliopistoihin ja 2 200 ammattikorkeakouluihin.
Yliopistot arvioivat aiemmin, että ne pystyisivät lisärahoituksella tarjoamaan ensi syksynä runsaat 1 400 aloituspaikkaa lisää.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen arvioi, että uusien aloituspaikkojen määrää voidaan lisäbudjettipäätöksen jälkeen lisätä.
– Minulla on vahva usko siihen, että paikkoja voidaan tarjota ainakin hieman enemmän.
Hämäläinen korostaa, että pelkkä raha ei riitä vaan tarvitaan myös riittävä määrä opettajia, tiloja ja harjoittelumahdollisuuksia. Lisäykset on kiireestä huolimatta suunniteltava huolella ja opetuksen laadusta halutaan pitää kiinni.
Epäilen, että tulee pettymyksiä. Kaikilla halutuilla aloilla ei ole mahdollisuuksia aloituspaikkojen lisäämiseen. Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen
Kaikille aloille ei ole luvassa lisäpaikkoja.
– Epäilen, että tulee pettymyksiä. Kaikilla halutuilla aloilla ei ole mahdollisuuksia aloituspaikkojen lisäämiseen.
Kauppatieteisiin on tulossa ainakin 200 paikan lisäys ja oikeustieteellisiin on kaavailtu noin 30–40 paikan lisäystä.
Hämäläinen sanoo, että etenkin aloilla, joihin kuuluu kliinistä opetusta lisäysten tekeminen olisi vaikeaa. Yliopistot eivät edes ole esittäneet paikkalisäyksiä lääketieteelliselle alalle.
Taideyliopisto on myös ilmoittanut, että se ei pysty lisäämään opiskelijapaikkoja näin pikaisella aikataululla.
Ammattikorkeakouluihin kaikki lisäpaikat jo syksyksi?
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen pitää mahdollisena, että ammattikorkeakoulut pystyvät tarjoamaan kaikki uudet lisäpaikat jo syksyllä.
– Mutta en lähde lyömään vetoa siitä.
Ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että aloituspaikkalisäyksiä on tulossa aloille, joissa työvoiman tarve on tulevaisuudessa suurin. Näitä ovat etenkin tekniikan ala, kaupallinen ala ja sosiaali- ja terveysala.
Koska lisäpaikat on saatava nopeasti käyttöön, etusijalla ovat koulutukset, joiden laajentamista on jo suunniteltu pitkälle korkeakoulujen ja ministeriön välisissä aiemmissa neuvotteluissa.
– Tehdään mahdollisimman nopea kärki tälle vuodelle ja katsotaan, mitä jää ensi vuodeksi.
Lisää kutsuja kakkosvaiheen kokeisiin luvassa
Korkeakoulut päättävät itse, miten ne jakavat lisäpaikat todistusvalinta- ja valintakoekiintiön kautta sisään otettavien kesken.
Aloilla, joissa valintakoemenettely on vielä kesken, voidaan kokeen toiseen vaiheeseen kutsua aiemmin suunniteltua enemmän hakijoita.
Kauppatieteelliset alat päättivät aloituspaikkojen lisäämisestä kahdella sadalla jo ennen lisäbudjettirahoituksen varmistumista. Kahden viikon kuluttua järjestettävään valintakokeen toiseen vaiheeseen kutsutaan tämän vuoksi 400 hakijaa lisää.
Jos kauppatieteelliselle alalle pystytään avaamaan vielä tätäkin enemmän uusia aloituspaikkoja, kasvaa kakkoskokeeseen kutsuttavien määrä lisää.
Osa yliopistoista on jo tehnyt päätöksiä siitä, mille aloille ja miten paljon paikkoja lisätään. Oulun yliopisto on päättänyt lisätä kandidaatti- ja maisterivaiheen paikkoja 249:llä.
Opetusministeriö antaa esityksensä lisäpaikoista korkeakouluille ensi viikolla. Ratkaisut pyritään tekemään korkeakouluissa mahdollisimman nopeasti.
Korkeakoulujen viime kevään kahdessa yhteishaussa oli alun perin tarjolla noin 51 300 opiskelupaikkaa. Hakijoita oli 173 000. Opiskelijavalinnat ilmoitetaan hakijoille viimeistään 15. heinäkuuta.
Rasismia ja antirasismia Helsingin yliopistossa tutkivan ja Åbo Akademin maisteriohjelmassa opettavan Aminkeng A. Alemanjin mukaan Yhdysvalloissa poliisin surmaaman George Floydin kuolema ja sitä seuranneet tapahtumat ovat varoitus myös Suomelle siitä, mitä voi tapahtua, jos rasismiin ja etniseen profilointiin ei puututa.
– Suomen on herättävä ja tehtävä jotain ennen kuin tilanne karkaa käsistä, Aminkeng A. Alemanji sanoo.
Aminkeng A. Alemanji oli vuonna 2018 väitöstutkijana professori Suvi Keskisen luotsaamassa työryhmässä, jonka Pysäytetyt: Etninen profilointi Suomessa -tutkimus osoitti, että poliisit, vartijat, järjestysmiehet, rajavartijat, tullivirkailijat ja myyjät pysäyttävät tai seuraavat rodullistettuja vähemmistöjä yksinomaan tai suurelta osin etniseen taustaan tai ihonväriin liittyvistä syistä. Tutkimukseen osallistuneesta 145 vähemmistöihin kuuluvasta ihmisestä noin 40 prosenttia koki tulleensa joko itse pysäytetyksi tai tietävänsä muiden tulleen pysäytetyksi poliisin toimesta heidän vähemmistöasemansa vuoksi.
– Sinut saatetaan pysäyttää autolla ajaessasi, sisäänkäynneissä tai julkisilla paikoilla ainoastaan siksi, että olet musta tai et näytä tarpeeksi suomalaiselta, Aminkeng A. Alemanji kertoo.
– Jos poliisi epäilee, että rikoksentekijä on tietyltä alueelta ja tuntomerkkeinä on musta mies, kaikki mustat miehet, jotka kävelevät siellä, voidaan pysäyttää. Näin ei tapahtuisi, jos epäilty olisi valkoinen mies. Kaikkia valkoisia miehiä ei silloin pysäytettäisi. Se on esimerkki etnisestä profiloinnista Suomessa, hän lisää.
Tutkija Aminkeng A. Alemanjin mukaan poliisin harjoittaman etnisen profiloinnin kohteeksi joutuu Suomessa yleisimmin musta mies. Tutkijana häntä harmittaa, että juuri mustia miehiä on vaikea saada osallistumaan tutkimuksiin ja kertomaan kokemuksistaan rasismin uhrina.Arttu Timonen / Yle
Etninen profilointi on syrjintää, joka on laissa kielletty
Yhdenvertaisuuslaissa on kielletty etninen profilointi eli syrjintä henkilön todellisen tai oletetun alkuperän perusteella. Jos kohtaa syrjintää liittyen esimerkiksi ihonväriin, etnisyyteen, kieleen tai kansalaisuuteen voi olla yhteydessä Yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastaja Michaela Moua vahvistaa, että turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, rajavartiolaitoksen tai tullin on havaittu harjoittavan etnisyyteen liittyvää syrjintää ja profilointia. Syrjintäkanteluja myös aliraportoidaan.
– Kun ei ilmoiteta syrjinnästä tai tilanteesta, jossa on joutunut etnisesti profiloiduksi, viranomainenkaan ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten suuri ongelma on. Suomessa tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että etnistä profilointia tapahtuu.
Mouan mukaan jo pelkillä kokemuksilla etnisestä profiloinnista on vaikutuksia sekä yksilöön että yhteiskuntaan.
– Tutkimusten mukaan etnisen profiloinnin kokemukset vähentävät luottamusta viranomaisiin, ja tällaiset viranomaiskohtaamiset aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Se lisää turvattomuuden tunnetta, mikä puolestaan hankaloittaa turvallisuudesta vastaavien viranomaisten työtä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastaja Michaela Mouan mielestä mielenosoitukset Suomessa ja maailmalla antavat toivoa siitä, että eri ryhmät seisovat nyt yhteisessä rintamassa oikeudenmukaisuuden puolesta ja eriarvoisuutta vastaan.Laura Hyyti / Yle
Helsingin poliisi: "Etnisen profiloinnin riskit ovat olemassa"
Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinonen työskentelee valitus- ja valvontayksikössä muun muassa ennaltaehkäisevän työn parissa. Heinonen myöntää, että etnisen profiloinnin ja ulkomaalaislain väärintulkintojen riskit ovat ilmeisiä.
Heinosen mukaan vääristyneitä käsityksiä syntyy erityisesti, jos poliiseilla ei ole omassa lähipiirissään etniseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä ja heitä kohdataan ainoastaan esimerkiksi järjestyspoliisin tehtävissä tai ikävissä työtilanteissa.
– Meidän tehtävä on esimiehinä varmistaa ohjeistuksen ja koulutuksen avulla, että tällaiset vääristyneet käsitykset eivät vaikuta työntekoon. Töitä opitaan tekemään niin, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla riippumatta etnisestä alkuperästä.
Heinosen mukaan myös ulkomaalaislain tulkinnassa on riskejä. Lain tarkoitus on varmistaa, että Suomen alueella olevat ihmiset ovat sellaisia, joilla on siihen lupa.
– Meillä on Suomessa vakituisesti asuvia, täällä laillisesti oleskelevia ja Suomen kansalaisia, jotka ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan valtaväestöstä poikkeavia. Näin ollen fyysiset ominaisuudet eivät voi olla syy, jonka perusteella poliisi lähtee selvittämään, onko joku ihminen täällä laillisesti vai laittomasti. Meillä täytyy olla ensin vihjeeseen tai analysoituun tietoon perustuva näkemys siitä, että laillinen maassaolon edellytys puuttuu.
Tyypillinen esimerkki on rakennustyömaa, jonne mennään tarkastamaan ihmisten työlupia.
– Emme valitse tarkastuksen kohteita sen mukaan, mitkä ovat ihmisen fyysiset ominaisuudet, kuten ihonväri, vaan tarkastamme koko rakennusyrityksen toimipisteessä työskentelevät ihmiset.
Suomen poliisi ei käytä hengenvaarallisia hallintaotteita
Heinonen kertoo, että Helsingin poliisissa järjestetään koulutusta etnisen profiloinnin ja syrjimisen ennaltaehkäisemiseksi ja myös tehtävänannoissa käydään pelisääntöjä uudestaan läpi.
Komisario ei tunnista riskiä, että tilanne voisi Suomessa äityä yhtä pahaksi kuin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Suomen poliiseille koulutettavat hallintaotteet ovat sellaisia, että riski hengenmenetykselle olisi mahdollisimman vähäinen.
– Suomen poliisi ei toimi niin, että seisoisi polvella niskan tai kaulan päällä, hän toteaa.
Riski siihen, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset tulisivat valikoiduksi poliisin toimenpiteisiin muita helpommin, on Heinosen mukaan silti koko ajan läsnä. Hallinnon tavoite on, että etnistä profilointia ei olisi poliisissa lainkaan.
– Pyrimme pitämään huolen siitä, että poliisit ymmärtävät, minkä takia etnistä profilointia ei viranomaistoiminnassa suvaita. Toimenpiteissä, joissa riskit ovat ilmeisiä, asiaa tuodaan esiin myös käskynjaossa. Näihin asioihin on pakko kiinnittää koko ajan huomiota, sillä muuten on olemassa riski, että joku poliisi toimii virheellisesti.
Hän lisää, että poliisin tehtäviin ei kuulu ihmisen etnisyyden määrittäminen.
– Poliisille, jonka erikoisalue ei ole ulkomaalaisvalvonta, voi tuntua kuitenkin hankalalta hahmottaa, minkä takia hän ei voisi käyttää etnisyyttä kuvaavia termejä, kun hän oikeasti tarkoittaa tuntomerkkien kokonaisuutta. Voimme kuvata, minkä värinen ihmisen ihonväri on. Jos se kuitenkin kuvataan kertomalla, että henkilö kuuluu tiettyyn etniseen ryhmään, toimitaan väärin.
Aminkeng A. Alemanji muistuttaa, että poliisien olisi hyvä tunnistaa myös tiedostamaton etninen profilointi.
– Kun poliisit saapuvat tapahtumapaikalle, ja he näkevät ruskean ja mustan ihmisen, tiedostamatta tai tiedostaen se vaikuttaa siihen, miten he suorittavat työnsä. Poliisien tulisi ymmärtää, että se ei tee sinusta pahaa ihmistä, jos näet etnisyyden. Myös etnisyyden näkeminen pitää havaita poliisityössä.
Tutkija Aminkeng A. Alemanjin mukaan Suomessa poliisin lahjomattomuuteen luotetaan. Päivittäiset kokemukset ja kuvastot poliisin toiminnasta maailmalla nakertavat kuitenkin erityisesti värillisen väestön luottamusta myös Suomen poliisiin.Arttu Timonen / Yle
Soitto poliisille voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun
Sekä Aminkeng A. Alemanji että Jarmo Heinonen muistuttavat poliisille soittavan kansalaisen vastuusta etnisessä profiloinnissa. Aminkeng A. Alemanji kehottaa ennen puhelimeen tarttumista pohtimaan ihmistä, jonka takia poliisit paikalle kutsuu.
– Hän voi olla jonkun vanhempi tai lapsi. Olet saattanut jakaa hänen kanssaan penkin bussissa.
Heinosen mukaan Suomessa ilmoitustiedot otetaan yleensä vastaan vain yhdenlaisena mahdollisuutena tapahtumien kulusta. Ilmoitus vaikuttaa etupäässä siihen, kuinka kiireesti paikalle mennään, kuinka monen poliisin voimin ja minkälaisin varustuksin. Hän kertoo, että ilmoitukset ovat usein joko paikkansapitämättömiä tai värittyneitä.
– Asian selvittäminen ja faktojen hankkiminen, joiden perusteella poliisi toimenpiteensä tekee, tulisi tapahtua paikan päällä. On selvää, että jos ilmoitustiedot pitävät sisällään sen, että henkilö on aseistautunut, poliisi lähestyy epäiltyä henkilöä eri tavalla kuin henkilöä, joka ilmoituksen mukaan makaa jossakin sammuneena. Poliisin on huomioitava sekä työturvallisuus että sivullisten turvallisuus ja etäisyys, miltä käskyjä aletaan antaa, Heinonen sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu käy jatkuvasti vuoropuhelua turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja myös kaupan alan kanssa etnisestä syrjinnästä.
– Myös kehotus toimia syrjivästi on vastoin yhdenvertaisuuslakia; esimerkiksi kaupat eivät saa pyytää vartioita toimimaan syrjivästi, Micahela Moua huomauttaa.
Rasismin #metoo-hetki
Vaikka Michaela Mouasta Yhdysvaltojen tapahtumat ovat huolestuttavia, hän näkee myös toivon kipinöitä.
– Yhdysvaltalaisissa mustissa ystävissäni on herättänyt toivoa se, että valkoiset yhdysvaltalaiset osoittavat solidaarisuutta. Kaikki eri ryhmät ovat nyt samassa rintamassa oikeudenmukaisuuden puolesta ja eriarvoisuutta vastaan. Tämä saattaa olla merkittävä hetki Yhdysvaltojen historiassa.
Mouan mielestä myös Suomessa antirasistinen liikehdintä on ottanut askeleen eteenpäin.
– Tämä on Suomessakin merkittävä hetki. Hahmotamme, että yhdenvertaisuuden saavuttaminen ja rasismin ja syrjinnän kitkeminen vaatii kaikkia. Toivon, että tämä olisi sellainen rasismin #metoo-hetki.
Mouan mielestä #metoo-kampanja sai ihmiset ymmärtämään, mistä seksuaalisessa häirinnässä on kyse ja samaa on havaittavissa nyt myös rakenteelisen rasismin hahmottamisessa.
– Ymmäretään, millä tavalla itse saattaa olla osallisena, vaikka ei olisikaan tietoinen siitä tai joutuisi itse kohteeksi. Hahmotetaan, että joidenkin ihmisten todellisuuteen kuuluu se, että mahdollisuuksien yhdenvertaisuus ei ole samalla viivalla kuin kaikkien muiden.
Tutkija Aminkeng A. Alemanjin mielestä Suomessa rasismiin liittyvästä keskustelusta puuttuu oikeudenmukaisuusnäkökulma.Arttu Timonen / Yle
Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esitti huhtikuun alussa, että Suomessa otettaisiin vuodesta 2027 eteenpäin käyttöön sukupuoli- ja syntymäaikaneutraali henkilötunnus.
Työryhmä ehdotti myös, että suomalaisen henkilötunnuksen voisi saada jatkossa nykyistä laajempi ryhmä ihmisiä. Monet Suomeen muuttavat tai Suomessa asioivat ulkomaalaiset eivät tällä hetkellä voi saada henkilötunnusta, vaikka se olisi viranomaisasioinnin kannalta perusteltua. Nykyisenmuotoisia tunnuksia on käytössä vain rajallisesti, joten tunnukset loppuisivat välttämättä jossain vaiheessa, mikäli järjestelmää ei uusittaisi.
VM:n esityksistä pyydettiin huhti-toukokuun aikana lausuntoja henkilötunnuksia käsitteleviltä toimijoilta. Lausunnoilla haettiin näkemyksiä ehdotuksesta ja sen vaikutuksista sekä ajatuksia mahdollisista vaihtoehtoisista ratkaisutavoista.
Lausuntoja jätettiin yhteensä 118. Moni merkittävä taho pitää esityksen tavoitteita hyvinä, mutta näkee uudistuksen sellaisenaan ongelmallisena ja ehdottaa siihen vähintäänkin merkittäviä muutoksia.
Edessä on ratkaisujen aika
Valtiovarainministeriön selvitystä tehneen työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara ei ole vielä ehtinyt aloittaa lausuntojen syvempää analyysiä, mutta niihin on tehty yleissilmäys. Lausuntoajan kuluessa on myös käyty keskusteluja lausunnonantajien kanssa.
Kivivasaran mukaan on nähtävissä, että organisaatiot pitkälti kannattavat uudistuksen tavoitteita, mutta kustannukset ja toteutuksen aikataulu herättävät huolta.
Pankki- ja rahoitussektorin etujärjestö Finanssiala ry arvioi huhtikuussa uudistuksen hinnan nousevan jopa miljardiluokkaan. Kivivasaran mukaan hintahaarukkaa on arvioitu työryhmän työn aikana.
Julkisen hallinnon ja eläkealan osalta kustannukset tulisivat olemaan kymmenistä miljoonista noin 200 miljoonaan euroon, mutta arvio ei ole kattava tai tarkka, sillä uudistuksen toteutustapa ja siirtymäajat vaikuttavat kustannuksiin.
Seuraavaksi lausunnot käydään analyyttisesti läpi ja sitten on edessä ratkaisujen aika. Tarkkaa aikataulua asian etenemiseen Kivivasaralla ei vielä ole antaa.
– Täytyy tietysti katsoa, millaisella vaiheistuksella talouden realiteetit mahdollistavat uudistuksen edistämisen, Kivivasara sanoo vallitsevaan koronavirusepidemiaan viitaten.
STM kaipaa perusteluita
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää henkilötunnuksen ongelmien selvitystyötä ja uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta tyrmää huhtikuisessa loppuraportissa ehdotetun ratkaisun. Ministeriön mielestä raportti jättää liikaa kysymysmerkkejä uudistuksen ylle.
Raportti ei ministeriön mukaan tarjoa tarpeeksi perusteluita sille, miksi näin mittava uudistus olisi tarpeen, eikä sen mielestä nykyisen tiedon pohjalta olisi mahdollista aloittaa lainsäädäntövalmisteluita. Uudistuksen käytännönläheisyys jää myös epäselväksi.
– On riski, että nykyjärjestelmän muuttaminen saattaisi johtaa suurempiin ongelmiin kuin hyötyihin. Loppuraportissa esiintuodut ongelmat jäävät vielä yksittäisiksi ja herättävät kysymyksen, olisiko ne perustellumpaa pyrkiä ratkaisemaan erillisinä kysymyksinä kuin muuttaa niiden vuoksi koko henkilötunnusjärjestelmää ja menettelytapoja, lausunnossa kirjoitetaan.
Oikeusministeriö lausuu, että henkilötunnus toimii jo nykyisellään hyvin ydintehtävässään eli ihmisten erottamisessa toisistaan. Uuden henkilötunnuksen yhdenvertaisuusvaikutus olisi kuitenkin merkittävä.
Lausunnossa esitetään toive siitä, että työryhmän jatkotyössä keskityttäisiin aiempaa enemmän henkilötunnuksen väärinkäytöksen riskeihin. Lausunnon on kirjoittanut OM:n demokratia- ja julkisoikeusosaston erityisasiantuntija Virpi Koivu.
Puolustusministeriö tunnistaa asevelvolliset nimenomaan henkilötunnuksen sukupuolen ja iän erittelevän ominaisuuden ansiosta. Ministeriö ei sinänsä näe hetu-uudistukselle muuta estettä kuin sen, että tietojärjestelmäuudistukset tulisivat kalliiksi. Puolustusministeriön mielestä uudistus vaatii vielä runsaasti jatkovalmistelua.
Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa uudistusta. Se näkee ehdotetun muutoksen tärkeänä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain huomioimisena. Syrjintä olisi vaikeampaa ja tunnuksen alempi myöntämiskynnys mahdollistaisi työ- tai oleskelulupaa odottavien asioinnin erilaisissa palveluissa. Lisäksi keinotekoisten tunnisteiden käyttö ja väärinkäytökset tulisivat vähenemään.
Ministeriö kuitenkin huomauttaa, ettei uudistus poista tunnistautumiseen liittyviä riskejä sähköisessä asioinnissa ja ehdottaa, että väärinkäytösten seurauksia uudistettaisiin. Uudistuksen aikataulua tulisi TEM:n mielestä tarkastella enemmän, sillä sen kustannukset tulisivat olemaan merkittävät ja julkisen talouden tilanne on hankala.
Tilastokeskus näkee potentiaalia, Asiakastieto tyrmää
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon kirjoittamassa lausunnossa todetaan, että ikä- ja sukupuolineutraali henkilötunnus voisi yhtenäistää viranomaisten toimintaa ja vähentää henkilötunnuskorjauksiin liittyviä ongelmia.
Rapo korostaa, että vaikka sukupuoli ja ikä varsinaisesta identifioivasta tunnuksesta jatkossa erotettaisiinkin, tulisi näiden tietojen merkitsemisessä ja hallinnoimisessa olla yhtä tarkka kuin nykyisinkin.
Suomalaisista henkilöluottotietotoimijoista toinen, yksityistä yritystietokantaa ylläpitävä Suomen Asiakastieto oy vastustaa uudistusta esitetyssä laajuudessaan.
Asiakastiedon mielestä ei ole esitetty riittäviä perusteluita sille, miksi henkilötunnuksessa ei saisi näkyä syntymäaika. Sukupuolineutraliteetti ja henkilötunnuksen jakelun laajentaminen eivät myöskään vaatisi Asiakastiedon mielestä näin mittavaa uudistusta. Se kehottaisi ennemmin kehittämään nykyistä mallia.
Digi- ja viestintäviraston kehityspäällikkö Annele Kupari pitää lausunnossaan tärkeänä tavoitteena sitä, että henkilötunnus voitaisiin jatkossa antaa myös sellaisille ryhmille, jotka eivät sitä nyt voi saada. Näitä ovat esimerkiksi turvapaikanhakijat ja Suomeen tulossa olevat vaihto-opiskelijat. Tämä vähentäisi Kuparin mukaan DVV:n manuaalista työtä.
Kupari näkee kuitenkin ongelmia siinä, että uuden henkilötunnuksen vaiheittaisessa käyttöönotossa olisi samanaikaisesti käytössä sekä uusi että vanha tunnus. Tunnusten hallinnan kehittämiselle tulisi varata riittävästi aikaa, jotta palvelujen saatavuus varmistettaisiin.
Ikä- ja sukupuolineutraalilla henkilötunnuksella pyritään muun muassa ehkäisemään syrjintää. Kuvituskuva.Jyrki Lyytikkä / Yle
Työntekijä ja -antajajärjestöt toivovat lisäselvityksiä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu työryhmän esitykseen kriittisesti. Uudistusta ei sen mukaan tulisi toteuttaa sellaisenaan etenkään koronavirustilanteessa tai sen jälkihoidossa.
EK:n mielestä uudistuksen mittaluokka on liian valtava. EK harkitsisi myös hajautettujen identiteettien mallia, jossa henkilötunnus toimisi ikään kuin ankkuri-identiteettinä.
Liitto pitää matalamman kynnyksen henkilötunnusta tavoiteltavana sikäli, että se mahdollistaisi maahantulijoiden nopeamman integraation Suomeen, mutta jos tunnuksen luotettavuustaso heikkenisi, syntyisi uusi hallinnollinen taakka ja lisää riskinhallintatehtäviä.
EK huomauttaa myös, että mikäli henkilötunnusuudistus toteutettaisiin, se sitoisi merkittävästi resursseja organisaatioiden muusta kehitystyöstä.
Työntekijäjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat keskenään pitkälti samoilla linjoilla. Akavassa ja STTK:ssa ikä- ja sukupuolineutraliteettia pidetään merkittävänä tavoitteena, mutta uudistus vaatii vielä paljon selvitystyötä. Lisäksi resursseista ollaan epävarmoja.
SAK eroaa Akavasta ja STTK:sta siten, ettei se kannata henkilötunnuksen ikäneutraliteettia. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi perustelee tätä lausunnossa siten, että syntymäajalla on sukupuolitietoa huomattavasti laajempi merkitys yhteiskunnan toiminnoissa.
Uudistuksen vaikutus organisaatioiden toimintaan vaihtelisi merkittävästi. STTK:n strategian ja kehittämisen johtaja Taina Vallander nostaa lausunnossaan esiin sotealan, jolla asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia otetaan nyt käyttöön. Järjestö korostaa, ettei hetu-uudistusta olisi resurssisyistä mahdollista tehdä ennen Apotin käyttöönottoa.
Suomen Yrittäjät pitää uudistustavoitteita oikeansuuntaisina, sillä se kokee nykyisen järjestelmän olevan jäämässä jälkeen yhteiskunnan nopeasti muuttuvista tarpeista. Järjestö toivoisi uudistuksia mahdollisimman kustannustehokkaiksi.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa neutraaliuden merkitystä
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara nojaa näkemyksessään tasa-arvolakiin. Lain mukaan Suomen viranomaisten tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ehkäistä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Sukupuolimerkinnän poistaminen lisäisi myös transihmisten ja intersukupuolisten yksityisyydensuojaa.
– Kun henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolimerkintä, etuna olisi myös se, etteivät transsukupuoliset enää tarvitsisi uutta henkilötunnusta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä, eikä heidän tarvitsisi uusia sen vuoksi esimerkiksi työ- ja opiskelutodistuksiaan, Maarianvaara kirjoittaa.
Maarianvaaran mukaan oikeudellinen sukupuoli tulisi silti olla tallennettuna esimerkiksi väestötietojärjestelmään, mikäli sitä tarvittaisiin. Tiedot ovat tärkeitä muun muassa miesten ja naisten yhteiskunnallista asemaa seurattaessa ja yhteiskuntapoliittisia päätöksiä tehdessä.
Myös ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon työssään keskittyvät Ihmisoikeusliitto, Seta ry ja Trasek ry kannattavat uudistuksessa esitettyä henkilötunnuksen ikä- ja sukupuolineutraaliutta.
Ihmisoikeusliitto nostaa lisäksi esiin sen, että väestötietorekistereissä olisi hyvä olla mahdollisuus merkitä sukupuoleksi myös jotain muuta kuin mies tai nainen. Se pitää myös esimerkiksi turvapaikanhakijoille entistä aikaisemmassa vaiheessa myönnettävää henkilötunnusta erittäin tavoiteltavana.
Trasek pitää suunniteltuun tunnusten käyttöönottoon kuuluvaa siirtymäaikaa esitysmuodossaan ongelmallisena. Siirtymäaikana luodut vanhanmalliset henkilötunnukset paljastaisivat ihmisen korjanneen sukupuoltaan tai muuttaneen Suomeen tunnusmuutoksen aikana.
Trasek ehdottaa, että siirtymäaikana sukupuoltaan korjaaville tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa vanhanmallinen henkilötunnus sellaiseksi, joka olisi poistuvan järjestelmän mukaisesti sukupuoleltaan oikea. Muutos koskisi Trasekin mukaan suhteellisen pientä joukkoa ihmisiä, eikä siten vaikuttaisi juurikaan uudistuksen toteuttamiseen, mutta voisi merkittävästi ehkäistä näiden ihmisten kohdalla syrjintää.
Voit tarkastella kaikkia esityksestä jätettyjä lausuntoja täältä ja työryhmän huhtikuista loppuraporttia täältä.
Juttua täydennetty 3.6.2020 klo 20.14: Lisätty toiseen kappaleeseen, että nykymuotoisia tunnuksia olisi käytettävissä vain rajallinen määrä.
Yhdysvallat kieltää kiinalaisten lentoyhtiöiden koneiden laskeutumisen kentilleen kesäkuun puolesta välistä alkaen.
Yhdysvallat haluaa toimellaan painostaa Kiinaa, että se päästäisi vastaavasti yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt lentämään kiinalaiskentille. Yhdysvallat syyttää Kiinaa siitä, että se ei toimi tarpeeksi, jotta lennot voisivat taas jatkua.
– Jatkamme asian käsittelyä kiinalaisten viranomaisten kanssa, jotta sekä meidän että Kiinan lentoyhtiöt voivat täysillä toteuttaa oikeuksiaan, Yhdysvaltain ilmailuviranomainen sanoo lausunnossaan.
Yhdysvaltain asettaman lentokiellon taustalla on koronapandemia. Koronavirus on levinnyt näissä maissa eritahtisesti.
Kiinassa viruksen leviäminen on jo talttunut, kun taas Yhdysvalloissa korona jatkaa rajua leviämistään.
Delta toivoo reilua lentokilpailua
– Me tuemme ja arvostamme maamme hallinnon toimia, jotta voisimme taas lentää Kiinaan ja jotta lentokilpailu olisi reilua, suuri yhdysvaltalainen Delta-lentoyhtiö sanoo lausunnossaan.
Kiina ei ole virallisesti kommentoinut Yhdysvaltain päätöstä, eikä Kiina ole kertonut sitä, milloin se aikoo päästää yhdysvaltalaiset lentokoneet taas kentilleen.
Matkustajalennot Yhdysvalloista Kiinaan ovat olleet keskeytyksissä helmikuusta lähtien, jolloin yhdysvaltalaisyhtiöt vapaaehtoisesti lopettivat lennot Kiinaan. Rahtilennot Yhdysvalloista Kiinaan ovat vielä jatkuneet.
Kiinalaisyhtiöt lentävät koronan keskeyttämän lentoliikenteen vuoksi enää vain yhden reittilennon viikossa Yhdysvaltoihin. Lisäksi kiinalaisyhtiöt ovat hakeneet charter-lennoilla kiinalaisopiskelijoita Yhdysvalloista takaisin kotimaahan.
Korona ja kauppasota kiikastavat suhteita
Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet napit vastakkain jo pitkän aikaa sekä koronapandemian hoidon että kauppasodan vuoksi.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on syyttänyt Kiinaa salailusta koronapandemian hoidossa ja valehtelusta sen alkuperästä. Koronapandemia sai alkunsa Wuhanin maakunnasta, Kiinasta.
Lisäksi maiden välisessä kaupassa on ollut useita erilaisia rajoitustoimia ja tullikiistoja jo kuukaisien ajan ennen koronapandemiaa.
Kun poliisi pitää polveaan niin kauan pidätetyn niskalla, että tämä menehtyy, poliisin voimankäyttöä voi perustellusti pitää epäonnistuneena.
Näin kävi Minnesotassa surmansa saaneen George Floydin tapauksessa.
Yhdysvalloissa aseettoman ihmisen kuoleminen poliisin käsissä ei ole täysin poikkeuksellista. Vastaavia tapauksia on ollut viime vuosina useita. Floydin ja esimerkiksi Baltimoressa kuolleen Freddie Grayn tapausten on nähty kertovan poliisivoimiin pesiytyneestä rasismista.
Osaltaan tapaukset todistavat myös poliisin heikkoa osaamista.
– Suomessa polven laittaminen niskalle ei kuulu poliisille opetettuihin hallintatekniikoihin, kertoo ylikomissario Jukka Salomaa Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Suomessa voimankäyttöä vältetään
Suomessa poliisi pyrkii välttämään turhaa voimankäyttöä. Fyysinen pakottaminen on viimeinen vaihtoehto, jos puhuminen ei tuota toivottua tulosta.
George Floydin tapauksessa ei ole vielä täsmällisesti tiedossa, mitä tapahtui ennen kuin hän joutui painetuksi maata vasten kohtalokkain seurauksin.
Salomaan mukaan tarve voimankäytölle laskee, kun ihminen on saatu hallintaan.
Poliisi piti polveaan Floydin niskalla senkin jälkeen, kun tämä oli mennyt tajuttomaksi.
– Voimaa pitää käyttää oikealla hetkellä, oikea määrä. Viimeistään jos ihmiseltä menee taju pois, niin sitten tietysti höllätään. Ei ole mitään tarvetta jatkaa, Salomaa sanoo.
Yhdysvalloissa on yli 600 oppilaitosta, joista valmistuu poliiseja. Noin puolessa kouluista opetussuunnitelma perustuu asevoimien koulutusmalliin, jossa painotetaan fyysistä harjoittelua.AOP
Pikakoulutus ja töihin
Yhdysvalloissa poliisin ammattiin valmistaa yli 600 oppilaitosta, joissa opetuksen pituus ja sisältö vaihtelee paljon.
Yhdysvaltain oikeusministeriön vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan poliisiksi valmistutaan keskimäärin yhdeksän kuukauden opiskelun jälkeen. Tästä ajasta noin kolme kuukautta vietetään kentällä harjoittelussa.
Puolen vuoden opiskelujaksolla poliisit harjoittelevat voimankäyttöä keskimäärin 168 tuntia eli reilun kuukauden.
Suomessa poliisin tutkinnon suorittaminen vie noin kolme vuotta. Tästä ajasta voimankäyttöä harjoitellaan 224 tuntia.
– Meillä on myös tietty näyttötaso, joka pitää kokeissa saavuttaa. Jos ei sitä saavuta, niin sitten se on tukiopetusta, Salomaa kuvailee.
Euroopassa poliisien korkeakoulutus on yleistä. Korkeakoulutuksen antamaa hyötyä poliisin tehtävien suorittamiselle ei ole kuitenkaan pystytty täysin osoitettamaan tieteellisessä tutkimuksessa.
Osin tästä syystä Yhdysvalloissa ei ole alettu vaatia korkeakoulututkintoja poliiseilta, kirjoittaa poliisikoulutusta tutkinut historioitsija Julia Jansson.
Euroopassa poliisit opiskelevat pidempään kuin Yhdysvalloissa. Kuvassa itävaltalaiset poliisiopiskelijat harjoittelevat kiinniottoa.AOP
Koulutuksella vain rajallinen merkitys
Poliisikoulun opetukset eivät kuitenkaan siirry suoraan sellaisenaan työelämään. Näin arvelee Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen.
– On koulutus ja on poliisikulttuuri, joka opitaan kentällä. Siihen voi sitten liittyä huonojakin piirteitä, Kääriäinen toteaa.
Etenkin voimankäytössä opetetuista, virallisista tekniikoista poikkeaminen on vaarallista.
– Voimankäyttöä ei voi opetella kentällä ihmisten kanssa. Kyllä se on osattava jo etukäteen. Tietysti se on myös niinkin, että varmuus otteissa sitten kasvaa vuosien myötä, Salomaa arvioi.
Myös poliisin otteet mielenosoitusten ja mellakoiden taltuttamisessa ovat herättäneet Yhdysvalloissa keskustelua. Mielenosoitus Seattlessa 30. toukokuuta 2020.LEHTIKUVA / AFP
Luottamus tärkein mittari
Tutkimusjohtaja Kääriäisen mukaan poliisivoimien osaamisen tasoa on vaikea vertailla kansainvälisesti.
Tehokkuus esimerkiksi rikosten selvittämisessä on vain yksi mittari.
– Luottamus on sillä tavalla hyvä mittari, että se pitää sisällään esimerkiksi tehokkuuden ja luotettavuuden. Jos poliisin koetaan tekevän laadukasta työtä, se kyllä heijastuu edelleen luottamukseen, Kääriäinen sanoo.
Yhdysvalloissa luottamus poliisia kohtaan on selvästi alle Pohjoismaiden tason.
– Alhainen luottamus itsessään aiheuttaa lisää ongelmia, kun yhteisöt eivät toimi yhdessä poliisin kanssa. Se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen negatiivisesti, Kääriäinen analysoi.
Voit keskustella jutun perässä torstai-iltaan klo 23 asti.
Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat reagoineet mustan amerikkalaisen George Floydin kuolemaan. Näin on käynyt myös Suomessa.
Rasisminvastainen mielenosoitus kokoaa keskiviikkona ihmisiä Senaatintorille. Kallion seurakunta puolestaan soitti jo tiistaina kuolinkelloja poliisien käsissä kuolleen Floydin muistolle.
Kirkkoherra Riikka Reina sanoo, että kyse oli solidaarisuuden ilmauksesta, jolla toteutettiin seurakunnan strategiaa.
– Kun papiston kanssa tästä keskustelimme, ajattelimme, että näin meidän pitää toimia. Olemme vannoneet puolustavamme yhdenvertaisuutta ja niitä, jotka tarvitsevat puolestapuhujia.
Vihapostia alkoi tulla
Kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kuolinkellojen soittamisella oli seurakuntalaisten laaja tuki. Asia oli käynyt selväksi maanantain ja tiistain aikana. Sen sijaan seurakunnan Twitter-tilille alkoi tulla toisenkinlaista palautetta.
– Se oli osittain epäasiallista ja avoimen rasistista. Joissain viesteissä toivottiin, ettei kirkko ottaisi kantaa syrjintää vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta, Reina sanoo.
Osassa viesteistä uhattiin väkivallalla, ja Reina mainittiin vihaviesteissä nimelläkin, mutta seurakunta ei ole toistaiseksi tehnyt niistä ilmoitusta poliisille.
– Se oli aika pelottavaa.
Ihmiset ovat tasa-arvoisia
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma sanoo seuranneensa USA:n tapahtumia huolestuneena.
– Rasismi on vakava asia. Olen tyytyväinen siihen, että laajat rintamat ovat lähteneet vastustamaan rotuun perustuvaa väkivaltaa.
Arkkipiispa Tapio LuomaKirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Luoma sanoo, että rasismi on kaikissa muodoissaan ehdottoman tuomittavaa.
– Rasismi on ehdottomasti väärin. Rasismi on syntiä ja vastoin ihmisyyttä. Siinä loukataan hyvin syvästi sitä, keitä me olemme ihmisinä ja Jumalan luomina tasa-arvoisina olentoina.
Luoma sanoo, että rasismi uhkaa paitsi yksittäisiä ihmisiä myös kokonaisia kansakuntia.
– Toinen ihminen ei ole uhka, vaan hän on lähimmäinen, joka tarvitsee meitä ja jota me tarvitsemme.
Kirkon äänen pitää kuulua
Arkkipiispa Tapio Luoma on mielissään siitä, että yksittäiset seurakunnat ja papit ovat ilmaisseet tukensa nyt käynnissä olevalle rasismin vastaiselle liikkeelle.
– Tällaiset tuenilmaukset ovat minusta välttämättömiä. Rasismi on jotain semmoista, mitä me emme saa hyväksyä. On tärkeää, että rasismin vastaisessa taistelussa kirkon ääni kuuluu.
Arkkipiispan mukaan Black Lives Matter -liikkeessä on kyse ennen kaikkea ihmisyydestä, ihmisen merkityksestä ja arvosta.
– Ja sen vuoksi rasismin vastaiseen toimintaan on tärkeää myös kristittyjen laajalla joukolla liittyä.
Kallion seurakunnan uusi kirkkoherra Riikka Reina.Maru Lemmetty
Kallion seurakunnan kirkkoherran Riikka Reinan mukaan kirkko ei voi laistaa velvollisuuttaan: kirkon pitää olla siellä missä puolustetaan syrjittyjä.
– Suurien organisaatioiden on helpompi kestää vihapuhetta, ja sen vuoksi meidän pitää uskaltaa sanoa rasismi rasismiksi ja puolustaa syrjittyä ihmistä.
Kirkko on globaali
Arkkipiispa Tapio Luoma ja kirkkoherra Riikka Reina eivät ymmärrä palautetta, jonka mukaan USA:n rasistiset tapahtumat eivät koskettaisi Suomea. Osassa palautteista kun pyydettiin olemaan puuttumatta USA:n sisäisiin asioihin.
– Kyse ei ole siitä, että halutaan puuttua Yhdysvaltojen sisäiseen politiikkaan vaan siitä, mitä kehittyneessä yhteiskunnassa voi tapahtua, jos ihmisiä vainotaan ihonvärin perusteella, Tapio Luoma sanoo.
– Kirkko on globaali liike, jolla on myös iso kansainvälinen vastuu. Ei ole suomalaista kirkkoa vaan maailmanlaajuinen kristillinen kirkko. Sen vuoksi ihmiset lähellä ja kaukana ovat meitä lähellä, sanoo Riikka Reina.
Riikka Reina toivoo, että Kallion seurakunnan ja ylipäätään suomalaisten mielenilmaus saisi omalta osaltaan aikaan jotain hyvää.
– Minussa on vähän maailmanparantaja vikaa. Ajattelen, että maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset olisivat yhdenvertaisempia.
Budjettien ja lisäbudjettien sorvaaminen on poliitikoille usein lähes yhtä paljon viestintää kuin numeropeliä.
Ennen kuin ministeriön virallinen tiedote on kilahtanut sähköpostiin, ehtivät kansanedustajat ensin. He kertovat mielellään siitä, mitä juuri tällä kertaa voitettiin. Suurempaa tai pienempää, yleensä kuitenkin omalle seudulle.
– Tähän huipentuu oma (noin) 10 vuoden vaikuttamistyöni: Valtatie 19 Lapua-Seinäjoki-väli on hallituksen elvytysbudjetissa, iloitsi Facebookissa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
– 15 miljoonan euron hankkeella rakennetaan Atrian risteykseen eritaso.
Muita poimintoja tiedotteista:
Kansanedustaja(Riitta) Mäkinen(sd.): VT4 Hartola-Joutsan kunnostus viimein liikkeelle
Maria Ohisalo: Teemme vihreää jälleenrakennusta
Voi käydä niinkin, että se, mistä väännetään eniten, jää lopulta viestinnässä lähes huomiotta.
Viestintä saattaa myös hämmentää.
Hallitus puhui eilisessä tiedotustilaisuudessaan 5,5 miljardin euron ”toimenpidekokonaisuudesta”. Kaikki miljoonat eivät kuitenkaan ole määrärahalisäyksiä tälle vuodelle.
Ja voi käydä niinkin, että se, mistä väännetään eniten, jää lopulta viestinnässä lähes huomiotta.
Ylen tietojen mukaan aimo-osan päivästä vei vääntö hallituksen kannanotosta, ei suinkaan määrärahojen jakamisesta.
Lisäbudjettineuvottelun päivä pitkittyi useaan otteeseen. Neuvottelun oli alun alkaen määrä alkaa puoliltapäivin, sitten kolmelta iltapäivällä. Lopulta aloittamaan päästiin ennen iltakuutta.
Avustajat olivat pohjustaneet hallituksen istuntoa Säätytalolla koko päivän, ja keskusteluja puolueiden välillä oltiin käyty jo viime viikon lopulla.
Ylen tietojen mukaan aimo-osan päivästä vei vääntö hallituksen kannanotosta, ei suinkaan määrärahojen jakamisesta.
Ollaan jälleen Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksien ohjelmien ytimissä, työllisyystavoitteen äärellä.
Kannanotto naulaa, että elvytyksen rinnalle ”on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla”.
Kannanotossa viitataan Martti Hetemäentyöryhmän raporttiin, jonka mukaan hallitus saisi etsiä tällä vuosikymmenellä seitsemällä miljardilla eurolla sopeutettavaa ja rakennetoimia, jotta velkasuhde saataisiin vakautettua.
Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan esimerkiksi sote-uudistus voisi hyvässä tapauksessa tuoda 1,5 miljardin euron säästöt. Mutta työllisyyden lisäämisellä ja työttömyyden vähentämisellä voisi saada kasaan jopa yhdestä kahteen miljardia euroa.
Ollaan jälleen Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksien ohjelmien ytimissä, työllisyystavoitteen äärellä.
Työllisyystavoitteen nimeen vannotaan kyllä kaikissa hallituspuolueissa, mutta näkökulmaeroja löytyy.
Keskusta on suostunut lähtemään hallitukseen sillä ehdolla, että julkisen talouden tasapainosta pidetään varmasti huolta. Siis vielä kerran: työpaikkoja on saatava lisää eikä velka saa liiaksi kasvaa. Koronasta huolimatta.
Asia ei ole muillekaan puolueille aivan yhdentekevä. Työllisyystavoitteen nimeen vannotaan kyllä kaikissa hallituspuolueissa, mutta näkökulmaeroja löytyy.
Puolueilla on erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka kunnianhimoista työllisyysastetta voidaan tavoitella vuoteen 2023 eli hallituskauden loppuun mennessä.
Ylen tietojen mukaan Säätytalolla väännettiin muun muassa juuri siitä, millaisia työllisyyspäätöksiä hallitus sitoutuu tekemään ja mihin mennessä.
Hallitus on lupaillut budjettiriiheen mennessä päätöksiä, jotka nostaisivat työllisyyttä 30 000:lla. Mutta voidaanko tavoitteesta pitää kiinni koronakriisin vuoksi?
"Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön."
ja
"Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite."
Ylen tietojen mukaan keskusta olisi kaivannut asiasta tiukempaa muotoilua. Moni asia jää nyt auki ja ratkottavaksi syksyn budjettiriiheen.
Hallituslähteiden mukaan puolueilla on erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka kunnianhimoista työllisyysastetta voidaan tavoitella vuoteen 2023 eli hallituskauden loppuun mennessä.
Lyhyen aikavälin keinovalikoima on suppeampi ja aika kuluu nopeasti. Koronan vaikutukset talouteen eivät hetkessä katoa.
Hallituksen vasemmalla laidalla on vierastettu valtiovarainministeriön laskukonetta.
Teemaan kietoutuukin toinen ikiaihe: Miten uudet työpaikat todennetaan?
Hallituksen vasemmalla laidalla on vierastettu valtiovarainministeriön laskukonetta. Pahat kielet muistavat aina mainita, miten sieltä löytyy kyllä vaikutus kepille, muttei koskaan porkkanalle. Voidaanko kaikkia työllisyystoimia todentaa rahaministeriössä?
Väännön jälkeen kannanottoon kirjattiin:
Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa.
Työllisyystoimia on alun perin odotettu työmarkkinajärjestön edustajilta.
Olisi tietysti helppoa kysyä, miksi hallitus haluaa käyttää kesänsä uuden tavoitteen pohtimiseen. Eikö saman tien voisi pohtia konkreettisia keinoja?
On syytä muistaa, että työllisyystoimia on alun perin odotettu työmarkkinajärjestön edustajilta. He istuvat hallituksen työllisyystyöryhmissä, joiden työskentelyyn myös koronakriisi on vaikuttanut.
Kolmikantaan luottava hallitus haluaa todennäköisesti tasapainotella sen kanssa, että työmarkkinapöytiin tuodaan toisaalta riittävästi painetta ja toisaalta myös liikkumatilaa.
Asiantuntija Eero Löytömäki palasi tällä viikolla puolen vuoden perhevapailta töihin Allianssi-järjestöön.
Löytömäelle ja hänen vaimolleen oli alusta asti selvää, että he hoitavat vuosi sitten syntyneen tyttären puoliksi. Lapsikin suhtautui Löytömäen mukaan molempiin vanhempiin hyvin ja hyväksyi kumman tahansa vuorollaan hoitajaksi.
– Tosi mukavaa oli ja jää hyvät muistot. Lapsi ei ollut moksiskaan muutoksesta, Eero Löytömäki kommentoi perhevapaan jakamista.
Yhtä selvää tasavertaisuus ei tuntunut olevan yhteiskunnalle tai päiväkodin, neuvolan ja Kelan työntekijöille.
– Oli kiva pätkä, mutta joka paikassa tehtiin kyllä rivien välissä selväksi, että isän ei kai kuuluisi hoitaa lapsensa asioita, Löytömäki kirjoitti keskiviikkona Twitterissä, mikä käynnisti keskustelun.
Yle tavoitti vantaalaisen Löytömäen puhelimella työpaikaltaan. Puolen vuoden perhevapaa oli vaikuttamisen asiantuntijan mukaan kaikin puolin kummallinen kokemus ja oppitunti etuoikeudesta.
– Yleensä mies otetaan aina huomioon ja nainen jää näkymättömäksi. Tämä oli silmiä avaavaa, koska tiedostin, että naiset kokevat paljon samanlaista ohittamista kuin minä nyt.
Isien osuus nousi hienoisesti
Eero Löytömäen mukaan viranomaisilta unohtuu, että yhä useampi mies hoitaa ja haluaa hoitaa lasta.
Viime vuonna vanhempainpäivärahoja sai 80 067 äitiä ja 58 409 isää. Äidit saavat rahoja usein pidempään kuin isät. Vanhempainpäivärahapäivistä 89 prosenttia korvattiin Kelan mukaan äideille. Isille korvattujen päivien osuus kasvoi hienoisesti 10,2 prosentista 10,8 prosenttiin.
Suomessa on puhuttu vuosikausia, miten isien määrää saataisiin kasvatettua.
Hallitus esitti tänä keväänä uuden vanhempainvapaamallin, jossa kummallekin vanhemmalle on noin seitsemän kuukauden kiintiö, josta voi luovuttaa toiselle kolme kuukautta.
– Olen vahvasti perhevapaiden kiintiöimisen kannalta. Se olisi selkeä viesti yhteiskunnalta, että hoivavastuu jakaantuu paremmin, Eero Löytömäki sanoo.
Kela määräsi vapaat äidille
Tasavertaisuuteen on vielä matkaa. Kokemus ohittamisesta syntyi monesta eri tilanteesta. Yksi oppitunti tuli Kelasta. Pariskunta oli sopinut, että Eero Löytömäki jää tammikuusta kotiin.
– Kun vaimo haki Kelasta vanhempainpäivärahaa vain joulukuun loppuun asti, tehtiin päätös kuitenkin niin, että kaikki vapaat myönnettiin suoraan äidille.
Isällä ja tyttärelle oli hauskaa. Eero Löytömäen albumi
Eero Löytömäen mukaan virkailijan tehtävä ei ole ottaa kantaa perheen järjestelyihin.
– Viranomaisen ei pitäisi hoitaa asioita näin ja ylläpitää kummallisesti sukupuolirooleja.
Neuvolassa näyttö käännettiin isästä pois
Jo aiemmin neuvolassa Eero Löytömäki oli törmännyt samoihin ennakkoasenteisiin. Työntekijät auttoivat ja olivat tosi mukavia, mutta piiloasenteet tulivat esiin.
Tuore isä oli neuvolassa joka kerta mukana. Silti asiat puhuttiin ja selitettiin vain äidille.
– Pahimmassa tapauksessa lapsen kasvukäyrät ja tiedot näytettiin niin, että näyttö käännettiin minusta poispäin vain vaimon nähtäväksi, Löytömäki kertoo.
Kun hän mainitsi asiasta vaimolleen, tämä ei ollut huomannut tilannetta. Ohittaminen voi olla niin huomaamatonta.
Samalla tapaa Eero Löytömäki ei ollut huomannut ravintolassa tai kaupassa, miten työntekijät puhuivat ensin hänelle eikä vaimolle.
Nyt ensimmäistä kertaa hän oli isänä samassa tilanteessa ja yhtä näkymätön.
– Miesten ohi ja yli ei muualla yhteiskunnassa juurikaan puhuta, mutta isän rooli on yhä monen silmissä vain varavanhempi, jos sitäkään.
Vain äidille soitettiin
Vastaavat kokemukset jatkuivat päiväkodissa. Eero Löytömäki kirjoitti hakemuksen varhaiskasvatuspaikasta, koska vaimo oli töissä. Isän nimi oli ensimmäisenä hakemuksessa, ja hän oli puhelimitse yhteydessä asiasta.
Silti päätös varhaiskasvatuspaikasta lähetettiin vain äidin nimissä ja äidille soitettiin asiasta.
– Nimeäni ei ollut edes virallisessa kirjeessä. Tilanne oli kummallinen ja huvittava kaikin puolin, ja kyllä se myös ärsytti. Oletus tuntuu olevan, että vaimo hoitaa ja mies on mukana, jos muistaa.
Oli kyse sitten neuvolasta, muusta terveydenhuollosta tai päiväkodista, jokainen puhelu tuli aina äidille.
– Yleensä jos ei saatu vaimoa kiinni, eivät silti soittaneet minulle, vaan yrittivät myöhemmin uudestaan vaimoa kiinni.
Kehuja kyllä satelee
Vaikka virkailijoiden silmissä Eero Löytömäki oli usein näkymätön, hän sai kyllä paljon kehuja ratkaisustaan.
Monet kehuivat, miten hieno tyyppi hän on, kun hoitaa lastaan.
– Ei kukaan kehu naisia siitä, että he ovat kotona. Kun mies on kotona, sitä pidetään suurena sankaritarinana. Se on hassu kaksoisstandardi.
Moni kehui Eero Löytömäkeä siitä, että hän jäi kotiin. Miksi nainen ei saa samanlaisia kehuja? hän ihmettelee. Eero Löytömäen albumi
Miehen ei tarvitse Löytömäen kokemuksen mukaan pohtia, miten lapsensaanti vaikuttaa uraan. Kukaan ei ihmetellyt, kärsiikö Löytömäen ura perhevapaasta. Naiset sen sijaan joutuvat vastaamaan näihin uteluihin.
Korona voi muuttaa tasa-arvoa
Koronan on ennakoitu ensin heikentävän, mutta pitkällä aikavälillä parantavan tasa-arvoa monissa perheissä.
Tutkijat ovat arvioineet, että monessa perheessä äiti työskentelee kriittisellä alalla, kuten esimerkiksi hoitajana, ja isä on kotona joko etätöissä tai työnsä menettäneenä. Eri maiden perhevapaauudistukset ovat tehneet taloudellisesti kannattavaksi, että mies käyttää osan vapaasta. Esimerkiksi Suomessa Nordean laskelman mukaan isyysvapaan pitäminen kannattaa myös taloudellisesti.
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että perhevapaita käyttävät miehet osallistuvat myöhemminkin enemmän lastenhoitoon.
Eero Löytömäen perheessä pandemia muutti tilannetta niin, että vaimo oli töissä perheen työhuoneessa ja mies lapsen kanssa olohuoneessa. Hän suosittelee kokemusta lämpimästi muillekin isille.
– Ei haittaa jos äiti päivän poissa, tytär tykkää olla minun kanssani ja sama toisinpäin, jos minä olen poissa. Ainakaan lapselle minä en ole varavanhempi tai kakkosvanhempi.
Kuun alusta voimaan astuneesta uudesta tieliikennelaista johtuva epäselvyys ambulanssien ajonopeuksista on puhututtanut viranomaisia jo viikon vailla ratkaisua.
Hälytysajon ajonopeuksiin uudistus ei puutu. Kiireellisissä tehtävissä ajaa saa edelleen niin kovaa kuin tilanne mahdollistaa ja turvallista on.
Sotkussa on kyse siitä, että vanhassa tieliikennelaissa oli maininta siitä, että ambulanssit saavat palata asemapaikalle tiekohtaisten nopeusrajoitusten mukaan. Jos siis tiekohtainen nopeusrajoitus oli satanen tai moottoritiellä 120 km/h, sai ambulanssillakin palata takaisin asemapaikalle liikennemerkin osoittamaa vauhtia. Uudessa laissa tällaista mainintaa ei enää ole.
Lähes kaikki Suomen nykyambulanssit ovat yli 3 500 kiloa painavia ajoneuvoja. Ne eivät siis ole aivan tavallisia henkilöautoksi luokiteltavia pakettiautoja, mutta eivät kuorma-autojakaan. Koska autot ovat niin painavia, vaaditaan ambulansseja kuljettavilta ensihoitajilta tai palomiehiltä C1-luokan ajokortti.
Yksi perustelu, miksi ambulanssit saivat ennen ajaa takaisin asemapaikoilleen tiekohtaisten nopeusrajoitusten mukaan, oli hälytysvalmiuden ylläpito. Suomessa on paljon ambulansseja, jotka saattavat ajaa yli sadan kilometrin kiireellisiä potilassiirtoja. Ne halutaan tietysti tehtävän päätyttyä takaisin omalle toimialueelleen nopeasti.
Sotkusta tekee tragikoomisen, että kesäkuun alusta on henkilöauton kevytperäkärryä saanut vetää satasta ja pakettiautojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus poistui.
Jos siis uuden lain tulkinnassa päädyttäisiin siihen, että ambulanssi ei saa muutoin kuin hälytysajossa ajaa kovempaa kuin 80 kilometriä tunnissa, painelevat mökkiläisetkin lautakuormineen ambulansseista ohi.
Näyttää siltä, että yksi syy syntyneeseen sotkuun on vanha termistö, joka oli olemassa vanhan lain aikaan.
Ambulanssit rekisteröitiin ennen erikoisajoneuvoiksi. Näillä ajoneuvoilla sai todellakin ajaa vain 80 km/h. Uudet ambulanssit ovat sen sijaan erikoiskäyttöön valmistettuja ajoneuvoja. Termeissä on eroa, mutta ne ovat viranomaisillakin menneet sekaisin.
Traficomin mukaan outo tilanne pyritään ratkaisemaan nyt mahdollisimman pian, sillä tällä hetkellä sadat ambulanssia kuljettavat ovat tilanteessa, jossa he eivät tiedä, mitä vauhtia heidän pitää lain mukaan ajaa.
