Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo maksavansa ministeriöille takaisin esiintymiskoulutustensa kustannukset.

Kulmuni toteaa tiedotteessa, että hän on käynyt tehtyjä sopimuksia läpi sekä valtiovarainministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kulmunin mukaan sopimuksiin ei liity juridisia tai hallinnollisia ongelmia.

– Ministeriöt ovat viestineet tänään asiasta ja vahvistaneet, että kaikki esiintymiskoulutusta koskevat hankintasopimukset on tehty valtioneuvoston hankintaohjeiden mukaisesti. Asiakirjat on julkaistu pyynnöstäni tänään valtiovarainministeriön verkkosivuilla, hän kirjoittaa tiedotteessa.

Kulmuni kertoo silti tehneensä sen johtopäätöksen, että hän maksaa esiintymis- ja viestintäkoulutuksesta aiheutuneet kustannukset takaisin.

– Vaikka sopimukset kestävät oikeudellisen tarkastelun, ei se yksistään riitä, Kulmuni toteaa tiedotteessa.

Suomen Kuvalehti uutisoi aiemmin, että Kulmunin käyttämistä konsulttipalveluista on kertynyt lähes 50 000 euron lasku. Palvelut on maksanut valtiovarainministeriö (VM) sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Koulutusten laskuttaja on ollut viestintäkonsultti Harri Saukkomaan yhtiö Tekir Oy.

Ylen keskiviikkona ministeriöistä saamista laskuista käy ilmi, että summa nousee yli 50 000 euron. Laskujen perusteella VM:n osuus kustannuksista on 26 329 euroa ja TEM:n osuus 29 884 euroa.

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja kertoi aiemmin, että valtioneuvoston sisäisen ohjeen mukaan kilpailutuksen raja on 20 000 euroa.

Lue myös:

Ministeriöt eivät kilpailuttaneet Kulmunin koulutuksia, vaikka olisi pitänyt – valtiovarainministeriö keskeyttää nyt ostot ministerin kouluttajalta

Kulmuni ehti perua jo sovitun haastattelun, kun Yle ei luvannut olla kysymättä 50 000 euron koulutuksista – "Minua jännitti tuleva kokous"

Poliisi epäilee, että Helsingissä Kalasatamankadulla sijaitsevasta tornitalosta pudotettiin tiistai-iltana alkoholijuomia sisältäviä tölkkejä kadulle aiheuttaen vaaraa jalankulkijoille.

Poliisin mukaan ohikulkijat joutuivat väistelemään korkealta pudonneita tölkkejä. Poliisin tietojen mukaan kukaan ei ole loukkaantunut pudotettujen tavaroiden vuoksi, mutta toiminnasta on aiheutunut vaaraa sivullisten terveydelle.

Poliisipartiot ottivat kerrostalohuoneistosta kiinni kolme alle 25-vuotiasta miestä vaaran aiheuttamisesta epäiltyinä. Poliisille oli jo viime kuun alussa tehty kolme rikosilmoitusta, joiden mukaan samasta kerrostalosta on heitetty tai pudonnut numerokylttejä, paistinpannu ja lasisia esineitä.

Nyt juttuja on tutkittavana tuorein tapaus mukaan lukien viisi. Poliisi selvittää, onko kaikista niistä syytä epäillä samaa tai samoja henkilöitä.

Rikosnimikkeet jutuissa ovat tutkinnan tässä vaiheessa vahingonteko tai vaaran aiheuttaminen. Nimikkeet saattavat tarkentua tutkinnan edetessä.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin keskiviikkona, että kyseinen tornitalo Kalasatamassa on kauppakeskus Redin Majakka. 134 metrin korkeuteen nouseva kerrostalo on Suomen korkein asuinrakennus.

Se oli kaveriporukan päähänpisto.

Oli sateinen lokakuun päivä kouvolalaisella uimapaikalla. Kolme nuorta kaverusta päätti sytyttää nuotion uimapaikan uimakoppiin.

Tuli alkoi levitä, ja kaverukset katsoivat parhaaksi poistua paikalta.

He eivät jääneet kiinni.

Seuraavana aamuna kotiseutuyhdistyksen talkootyönä tehty uimakoppirakennus oli tiessään. Yhdistetystä uimakopista ja varastosta muistuttivat vain perustukset ja muutama palanut ranko.

Kouvolalainen Mämmälän kotiseutuyhdistys oli rakentanut uimakopin muutamaa vuotta aikaisemmin samalla, kun se kunnosti Korjärven uimalana tunnetun uimapaikan asukkaiden käyttöön.

Uimakoppi oli tehty pyöröhirrestä, ja sen katolle oli asennettu aurinkopaneelit. Ne antoivat virtaa lastenaltaan eli pienen lammen vedenvaihtotekniikalle.

Tutkinta miltei keskeytyi

Palo vaikutti tahallaan sytytetyltä. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen ja alkoi tutkia tapausta törkeänä vahingontekona (siirryt Finlex-sivustolle).

Tutkinta kuitenkin mateli. Palosta oli kulunut jo lähemmäs kaksi kuukautta, eikä ratkaisevia silminnäkijähavaintoja ollut.

– Käytännössä tutkinta olisi todennäköisesti keskeytetty, komisario Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista arvioi.

Sitten poliisi sai yhteydenoton, joka muutti tilanteen.

Yksi nuorista oli kertonut isälleen, mitä uimakopilla oli tapahtunut. Isä otti yhteyttä poliisiin, ja tapaus alkoi ratketa.

Ankkuritoiminta käyntiin

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Uimakopin tulipalon aiheuttaneet kaverukset olivat tätä nuorempia, ja tapahtunutta alettiin selvittää valtakunnallisen ankkuritoiminnan mallin mukaisesti.

Ankkuritoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia tai katkaista alkava rikosten kierre. Kun viranomaiset tapaavat alaikäisen lapsen ja hänen huoltajansa, paikalla voi olla poliisin lisäksi esimerkiksi sosiaalityöntekijä, terveydenhuollon ammattilainen tai nuorisotoimen työntekijä.

Ajatuksena on se, että kaikki saavat yhdellä kertaa samat tiedot lapsen tai nuoren tilanteesta. Näin tieto kulkee eikä alaikäinen putoa eri palvelujen väliin.

Lisäksi lapsi tai nuori saa kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja siitä, kuinka elämän pitäisi jatkua tapahtuneesta eteenpäin.

Uimakoppipalosta käydyssä keskustelussa kävi ilmi, etteivät nuoret olleet sytyttäneet tulipaloa tahallaan.

– Siinä ei ollut ajatusta, että poltetaan tämä rakennus, vaan huono idea laittaa nuotio sisälle, Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.

Satoja tapaamisia vuodessa

Ankkuritoiminta on levinnyt Suomen poliisilaitosten alueille vaiheittan. Tällä hetkellä toimintaa on koko Suomessa, mutta laajuus vaihtelee alueittain.

Kaakkois-Suomessa toiminta käynnistyi toden teolla vuonna 2019, kun poliisilaitos perusti ennalta estävän toiminnan ryhmän.

Pelkästään ankkuritapaamisia kertyi vajaan vuoden aikana yli 200. Saarinen uskoo, että tänä vuonna tapaamisten määrä voi nousta lähemmäs kolmeasataa.

Kokemukset ankkuritoiminnasta ovat olleet hyviä. Saarisen mukaan jo pelkästään poliisin kanssa asioiminen voi avata lapsen tai nuoren silmiä omalle tekemiselle.

– Se on signaali siitä, että poliisi ja yhteiskunta puuttuvat asiaan eikä se ole yhdentekevä, Saarinen sanoo.

Tekemisten vakavuus voi olla yllätys

Ankkuritapaamisissa käsitellään tyypillisesti näpistyksiä, ilkivaltaa ja pahoinpitelyjä sekä sosiaalisen median tapahtumiinliittyviä rikosepäilyjä, kuten kunnianloukkauksia.

Helsingissä ankkuritoiminta on puuttunut myös esimerkiksi nuorten jengiytymiseen.

– Asiat ovat usein sellaisia, mistä nuoret eivät ajattele, että ne ovat vakavia tai voivat olla vakavia, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Ankkuritoiminta sopii myös esimerkiksi joukkotappeluiden jälkipuintiin. Hiljattain julkisuudessa ovat olleet Imatralla tapahtunut lasten välinen tappelu ja viimeksi tällä viikolla Helsingin joukkotappelu.

Tilanteet ovat usein sellaisia, joita yksi viranomainen ei pysty ratkaisemaan yksin.

Alaikäisten tekemisten lisäksi ankkuritoiminta puuttuu kaikenikäisten väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sisäministeriön mukaan (siirryt sisäministeriön julkaisuun) toimintamalli on saanut tunnustusta Yhdistyneiltä kansakunnilta.

Valtakunnallista tutkimustietoa ei vielä ole

Mankkisen mukaan toiminnan teho perustuu siihen, että useampi viranomainen on paikalla samanaikaisesti ja he tuovat keskusteluun omia näkökulmiaan. Keskeistä on myös se, että lasta tai nuorta kuullaan.

– Toiminta on tehokasta ja kustannuksiltaan tehokkaampaa kuin se, että saman nuoren kanssa tehdään vuosikausia työtä ja lopulta hän voi joutua vankilaan yhden tai useamman kerran, hän sanoo.

Valtakunnallista tilasto- tai tutkimustietoa ankkuritoiminnasta ei vielä ole.

– Olemme juuri käynnistämässä hanketta, jossa kehitetään ankkuritoiminnan tilastointia. Tällä hetkellä jokainen alue kerää tilastotietoa, mutta tiedot eivät ole yhteismitallisia, Mankkinen kertoo.

Tulevaisuudessa aiotaan tehdä myös vaikuttavuustutkimusta.

Sovittelu laittoi tutkinnalle pisteen

Kouvolan uimakoppipalon selvittely johti myös sovitteluun, joka on ankkuritoiminnasta irrallinen prosessi. Sovittelutulos syntyi toukokuussa, ja poliisitutkinta päättyi.

Sovittelun yksityiskohdat eivät ole julkisia, mutta neuvottelussa päästiin sekä nuoria että asianomistajaa tyydyttävään ratkaisuun.

Yleisellä tasolla sovittelukorvaus voi tarkoittaa joko rahallista korvausta tai työntekoa. Valtakunnallisten tilastojen mukaan alle 15-vuotiaiden sovitteluissa päädyttiin vuonna 2018 useammin rahallisiin kuin työkorvauksiin.

– Ikävä kyllä työkorvausmahdollisuuksia on melko vähän, sovittelutoimiston johtaja Reetta Ikonen Kymi-Saimaan sovittelutoimistosta kertoo.

Hänen mukaansa sovittelijat ja sovittelutoimiston työntekijät ovat kuulleet "monia pieniä menestystarinoita" siitä, kuinka nuori on saanut mahdollisuuden näyttää töppäilyjen jälkeen itsestään myös ahkeran, osaavan ja vastuuntuntoisen puolen.

Myös poliisi näkee sinänsä ikävässä uimakoppipalossa hyviäkin puolia.

Ankkuritapaamisissa kävi selväksi, että kaverukset katuivat tapahtunutta. Myös sovitteluratkaisu jäänee mieleen.

– Ihminen on vähän sellainen, että jos se ei menetä mitään, se ei opi. Jos ajatellaan vaikka sakkorangaistusta, se perustuu siihen, että joutuu luopumaan jostakin, Saarinen sanoo.

Sovitteluratkaisu ei ole rangaistus, mutta periaate on sama: alaikäinen voi korvata vahinkoa esimerkiksi viikkorahoistaan tai käyttää aikaansa vahingon korjaamiseksi.

Uusi uimakoppi on melkein valmis

Kouvolalaisella uimapaikalla katsotaan nyt tulevaan.

– Meillä ei ole mitään hampaankolossa, Mämmälän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Riikonen sanoo.

Hän uskoo nuorten ottaneen tapahtuneesta opikseen.

Yhdistyksellä on myös hyviä uutisia uimareille. Uusi uimakoppi on viimeistelyä vaille valmis. Se saadaan käyttöön kesäkuun toisella viikolla.

Voit keskustella aiheesta 4.6. kello 23 asti.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) viestintäkoulutuksista on kertynyt valtiolle yli 50 000 euron lasku.

Valtiovarainministeriön (VM) osuus kustannuksista on yli 26 329 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osuus on 29 884 euroa. Summat käyvät ilmi Ylen keskiviikkona ministeriöistä saamista laskuista.

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja sanoo, että valtioneuvoston sisäisen ohjeen mukaan kilpailutuksen raja on 20 000 euroa.

Koulutusten laskuttaja on ollut viestintäkonsultti Harri Saukkomaan yhtiö Tekir Oy, joka on antanut ministerille esiintymiskoulutusta.

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Thomas Sund, eikö tällaisia summia pitäisi kilpailuttaa?

– Tässä voi olla taustalla se, että on hyvä toimija ollut tiedossa. On ollut luottamuksellinen suhde toimijaan, ja on haluttu käyttää sitä. Tietenkin on olemassa euromääräiset rajat, miten voidaan suorahankintaa tehdä. Kun nämä rajat ylittyvät tai lähestytään niitä, niin on normaalikäytäntöjen mukaisesti tehtävä kilpailutus, Sund sanoo.

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Sund toteaa, että valtioneuvoston sisäisen ohjeen mukaan kilpailutuksen raja on 20 000 euroa.

Kun tämän rajan on huomattu ylittyneen, Tekir Oy:n palvelujen ostaminen nyt keskeytetään.

– Heti kun huomattiin, että mentiin VM:n osalta sen yli niin ilmoitettiin, että lisää palveluja ei enää tilata. Jos Tekiriä halutaan uudelleen käyttää, niin sitten on kilpailutus tehtävä ensin.

Yle kysyi aiemmin keskiviikkona sopimusten kilpailuttamisesta myös ministeri Kulmunilta, joka ohjasi kysymään asiasta ministeriöltä.

Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen twiittasi illansuussa, että Kulmunille tehtyihin hankintasopimuksiin ei liity oikeudellisia tai hallinnollisia epäselvyyksiä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö jätti kilpailuttamatta valmennuksen

Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ostanut Kulmunille viestintäkoulutusta Saukkomaan yhtiöltä, kun Kulmuni vielä viime vuonna toimi elinkeinoministerinä.

Työ- ja elinkeinoministeriön ostamien koulutusten yhteissumma on ollut 29 884 euroa.

Esitimme kysymyksiä työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajalle Mikko Koivumaa.

Miksi tätä koulutusta ei kilpailutettu?

– Tästä ei ole tehty kilpailutusta. Käsittääkseni arvio oli, että veroton summa jäisi alle 20 000 euron.

Kuinka on mahdollista, että työ- ja elinkeinoministeriö teki sopimuksen, jota tehdessä ministeriö ei tiennyt loppusummaa?

– Se ei ole tehty tarkalla summalla.

Millainen arvio oli alun perin?

– Arvio oli, että hankinta jäisi vähäiseksi eli 20 000 euroa alle ilman arvonlisäveroa.

Miksi kokonaismaksun loppusumma nousi yli sen, mitä oli arvioitu?

– On ilmeisesti koettu, että tätä viestintäkoulutusta tarvitaan. Tämä tilaus on tullut suoraan elinkeinoministerin kansliasta, ja siellä on tätä tarvetta arvioitu. Alkuperäinen tarjous oli 13 600 euroa, ja yli menevä on lisätyönä. Eli lisätyön merkitys on ollut merkittävä.

Aiheuttaako tämä 20 000 euron rajan ylitys ministeriössä selvittelyä tai muita toimia?

– En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa. Ylitys merkitsee sitä, että palvelun hankkimista ei olisi voitu jatkaa Tekirin kanssa sellaisenaan vaan olisi tarvittu kilpailutus.

"Tässä mittakaavassa ei ole aiemmin hankittu"

VM:n viestintäjohtaja Thomas Sund toteaa, että ministeriö tarjoaa sekä virkamiehille että ministereille viestintäkoulutusta, jotta ministeriön asioista kertominen sujuisi mahdollisimman hyvin.

– Aina kun näitä palveluja tilataan, niiden on liityttävä valtiovarainministerin tai ministeriön toimintaan. Valtiovarainministeriö ei missään nimessä maksa puoluepoliittisia asioita, Sund sanoo.

Hän toteaa, että Katri Kulmunin viestintäkoulutuksiin on käytetty poikkeuksellisen paljon rahaa.

– Meillä ei oikeastaan ole tällaisia tilauksia tehty aikaisemmin. Parin viime vuoden aikana olemme tarjonneet virkamiehille ja ministereille yleisempää mediavalmennusta. Mutta tässä mittakaavassa ei ole aiemmin hankittu.

Myös Mikkonen ja Kaikkonen saaneet koulutusta ministeriön rahoilla

Hallituksen ministereistä ainakin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ovat saaneet ulkopuolelta ostettua esiintymiskoulutusta ministeriöiden pussista, mutta summat ovat olleet Kulmunin laskuihin verrattuna pieniä.

Mikkoselle on kustannettu kaksi koulutusta tv-esiintymistä varten, viime joulukuussa ja tämän vuoden tammikuussa. Koulutuksen hinta on ollut 900-1 200 euroa kerralta. Kouluttajana oli viestintäalan yrittäjä Leena Brandt.

Kaikkoselle on ostettu yksi päivän pituinen mediakoulutus tv-esiintymistä varten. Samaan koulutukseen osallistui myös kaksi puolustusministeriön virkamiestä. Petteri Väänäsen Avidly Oy:n järjestämän koulutuksen hinta oli yhteensä 5000 euroa.

Juttua täydennetty klo 18.05 TEMin viestintäjohtaja Mikko Koivumaa halusi täydentää alkuperäisiä vastauksiaan.

Lue lisäksi:

Kulmuni ehti perua jo sovitun haastattelun, kun Yle ei luvannut olla kysymättä 50 000 euron koulutuksista – "Minua jännitti tuleva kokous"

SK: Kulmuni on käyttänyt konsulttipalveluita lähes 50 000 eurolla, laskut ministeriölle

Helsingin Senaatintorilla järjestettiin tänään iltapäivällä rasismia vastustava mielenosoitus, johon osallistui poliisin arvion mukaan yli 3 000 henkilöä.

Kello kuuden aikaan alkuillasta poliisi kertoi Twitterissä, että se on kehottanut mielenosoituksen järjestäjiä päättämään tapahtuman kohonneen koronavirustartuntariskin vuoksi. Poliisin mukaan järjestäjä kuulutti tämän jälkeen yleisölle mielenosoituksen päättyneen. Seitsemän aikaan illalla poliisi tviittasi ihmisten liikkuvan edelleen kulkueena Punavuoren ja Ullanlinnan alueella.

Poliisi huomautti Twitterissä pian mielenosoituksen alkamisen jälkeen, että Senaatintorilla on enemmän ihmisiä kuin tämänhetkiset kokoontumisrajoitukset sallivat.

Aluehallintovirastojen mukaan 50–500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää, jos järjestelyissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta.

• Voit katsoa lähetyksen mielenosoituksesta jutun pääkuvaa klikkaamalla.
• Lähetyksen juonsi toimittaja Saija Nironen ja haastateltavana oli muun muassa mielenosoitusta järjestävä Sará Balhass.

Vapaaehtoisvoimin järjestetyn rasismin vastaisen mielenosoituksen taustalla oli muun muassa halu reagoida Yhdysvaltain tapahtumiin.

Yhdysvalloissa mielenosoittajat ovat vastustaneet poliisiväkivaltaa, rasismia ja mustaihoisten yhteiskunnassa kokemaa syrjintää. Tapahtumat käynnistyivät, kun mustaihoinen George Floyd kuoli valkoisen poliisin tukehduttamana pidätystilanteessa.

– Todella moni kysyy, että miksi osoitamme mieltä, kun nämä asiat ovat tapahtuneet Yhdysvalloissa eikä Suomessa, mutta se, että rasismia tapahtuu ylipäätänsä, on se ongelma. Haluamme näyttää sen, että seisomme veljiemme ja siskojemme tukena, kertoi mielenosoitusta järjestävä Sará Balhass ennen mielenosoitusta.

Balhass totesi Ylen suorassa lähetyksessä, että myös Suomessa ihmiset kohtaavat rasismia ja epäoikeudenmukaisuutta päivittäin.

– Haluamme siihen muutoksen. Ei ole oikein, että ihmiset joutuu vieläkin monien vuosien jälkeen taistelemaan tämän asian puolesta. Tämän pitäisi olla asia, jonka vuoksi pitää taistella, vaan sen pitäisi olla itsestäänselvä asia, että kaikilla on oikeudet, hän summasi.

Suomessa syntynyt ja elänyt Balhass kertoi myös itse kohdanneensa rasismia.

– Ihmiset sanovat, että mene takaisin kotimaahasi banaaniveneellä. Olen syntynyt Suomessa ja asunut koko elämäni Suomessa, opiskellut koulussa samalla tavalla kuin muut ja käynyt töissä kuten muut. En ymmärrä, miksi minun pitäisi kestää tällaista haukkumista, kun olen samanlainen kansalainen kuin kaikki muutkin, Balhass kysyi.

• Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Lisää aiheesta:

"Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta" – Näin nuoret kommentoivat Yhdysvalloista alkanutta rasismin vastaista kamppailua

Instagram täyttyy mustista kuvista, kun ihmiset ottavat kantaa George Floydin kuolemaan – Helsingissä rasismin vastainen mielenosoitus keskiviikkona

Miksi Yhdysvalloissa osoitetaan mieltä ja mellakoidaan? Lue lyhyet vastaukset

Aktivisti Fatima Verwijnen toivoo, että George Floydin kuoleman aiheuttama keskustelu ei jää lyhyeksi ilmiöksi: “Me toivotaan, että tästä tulisi rasismin #metoo”

Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen julkaisi aamupäivällä tviitin, jossa hän otti kantaa Yhdysvaltain poliisiväkivaltaan.

Tviitissä Turtiainen esittää kysymyksen: "Oletteko huomanneet, mitä lähempänä hyvinvoinnin alueella ollaan "tasa-arvoa", sitä enemmän siellä on rähinöitä?"

Kuvassa on poliisin saappaan alle painettu mies, jonka kasvot on värjätty punaiseksi. Alla lukee punaisella Pink Floyd.

Kuvassa on amerikkalainen George Floyd, joka kuoli Minneapolisissa poliisiväkivallan seurauksena. Yhdysvalloissa tapaus on aiheuttanut mielenosoitusten aallon.

Turtiaisen tviitti aiheutti vastalauseiden myrskyn Twitterissä. Sitä moitittiin kuolleen ihmisen häpäisystä.

Ano Turtiaisen tviitistä tullut tähän mennessä poliisille kolme tutkintapyyntöä.

Asia perataan torstain ryhmäkokouksessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoo ottaneensa välittömästi yhteyttä Turtiaiseen.

Tavio myöntää, että tviitti sisälsi vainajaa pilkanneen kuvan.

– Kerroin hänelle, että tämä on sopimattoman alatyylinen viesti. Tällainen somekäytös ei ole hyväksyttävää, Tavio sanoo.

Tässä vaiheessa Turtiainen oli jo poistanut tviitin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho viestitti Ylelle, että asiasta on keskusteltu keskiviikkona puolueen ja ryhmän johdon kanssa.

Perusuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee mahdollisia rangaistuksia kokouksessaan torstaina. Vaihtoehtoja ovat moitteet, varoitus tai eduskuntaryhmästä erottaminen.

Herättänyt kohua jo aiemminkin

Ano Turtiainen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Hän on herättänyt kohua aiemminkin. Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen on tehnyt rikosilmoituksen kansanedustaja Turtiaisesta.

Turtiainen nimitti Taposen kaltaisia ihmisiä "munattomaksi nillittäjäryhmäksi".

Turtiainen on yrittäjä ja entinen raskaan sarjan voimanostaja. Hänen yrityksensä sai ely-keskukselta 70 800 euron koronatuen. Yritys kertoo käyttävänsä tuen hengityssuojainten valmistukseen ja koronan aiheuttamiin lomautuksiin.

Korjattu 3.6. klo 14.16: Jutussa luki alun perin, että Turtiainen olisi poistanut twiitin Tavion puhelun jälkeen. Turtiainen oli kuitenkin poistanut tviitin jo aiemmin.

Korjattu kello 15.05: Tviitin sanamuoto korjattu

Valtiovarainministerin ja keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin (kesk.) esiintymiskoulutuksista noussut kohu sai ministerin perumaan keskiviikkoaamuna Ylen 8 minuuttia -ohjelman haastattelun. Se oli sovittu ennen kuin Kulmunin saamat valmennukset tulivat julkisuuteen.

Useiden puhelinsoittojen ja muutaman tunnin miettimisen jälkeen ministeri lopulta suostui tulemaan ohjelmaan, ja samalla hän kommentoi haastattelun perumista.

Kieltäydyitte aamulla ensin Ylen haastattelusta, jossa tätä (valmennuskoulutus) asiaa olisi käsitelty. Miksi?

– Minua jännitti myös tuleva kokous, joka meillä oli liittyen Euroopan elpymismekanismiin. Se on edelleen kesken hallituksessa, ja sisältää myös puolueiden välisiä jännitteitä. Joten valmistautuminen siihen vaati myös kapasiteettia. Mutta tottakai poliitikot vastaavat aina kaikenlaisiin kysymyksiin, Katri Kulmuni sanoi Ylelle.

Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina illalla, että ministeri Kulmuni on viime syyskuusta lähtien ostanut viestintäkonsultti Harri Saukkomaan yrityksen palveluita lähes 50 000 eurolla.

Ministerin avustaja toivoi, ettei koulutuksista esitetä kysymyksiä

Tänään aamulla Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläinen oli yhteydessä 8 minuuttia -ohjelman tuottaja-toimittajaan Heikki Valkamaan. Jääskeläinen esitti toiveen, että ministeriltä ei kysyttäisi esiintymiskoulutuksista.

Valkama ei tähän suostunut. Yle ilmoitti Kulmunin avustajalle, että ministeriltä kysytään tietysti päivän uutisesta. Valkama ja Jääskeläinen kävivät aamulla useita puhelinkeskusteluja aiheesta.

Lopulta Jääskeläinen ilmoitti Valkamalle vain kaksi minuuttia ennen kuin nauhoituksen piti alkaa, ettei ministeri Kulmuni tule ohjelmaan.

Muutaman tunnin pohdittuaan ministeri Kulmuni lopulta siis saapui Senaatintorille, jossa ohjelman nauhoitus pääsi alkamaan kolme ja puoli tuntia myöhässä.

8 minuuttia -ohjelman voi katsoa tänä iltana kello 18.20 lähtien Yle Areenassa tässä osoitteessa.

Kulmuni koulutuksista: "Toivottavasti ei ole tarvetta jatkaa"

Yle esitti Kulmunille kysymyksiä hänen saamastaan koulutuksesta.

Ministeriöt ovat maksaneet teille esiintymiskoulutusta lähes 50 000 euron arvosta puolessa vuodessa. Miksi näin mittavia summia on ollut välttämätöntä käyttää tähän tarkoitukseen?

Vaikka olenkin julkisessa tehtävässä, minua jännittää esiintyminen. Olen kysynyt, onko mahdollista saada apua esiintymisvarmuuteen. Ja sitä apua olen saanut. Koen, että olen myös siitä oppia itselleni ammentanut.

Viestintäkoulutukset on ostettu yhdeltä yksittäiseltä viestintäkouluttajalta (Tekir Oy). Eikö tällaisia hankintoja pitäisi esimerkiksi kilpailuttaa?

Ministeriöt osaavat varmasti vastata tähän sopimukseen. Se on virkamiesten kanssa valmisteltu, ja sen pohjalta on toimittu.

Saitte tuhansien eurojen koulutuksen päivänä, jolloin kerroitte julkisuudessa keskustan puheenjohtajan ominaisuudessa menettäneenne luottamuksen Antti Rinteeseen. Onko tätä koulutusta saatu siis myös puoluejohtajan tehtävän tukemiseen?

Esiintymiskoulutus on ollut sen kaltaista, että esiintymisvarmuus paranisi. Ministeri esiintyy paljon, ja jokainen esiintyminen on tärkeää. Olemme käyttäneet sitä (koulutusta) sen sopimuksen mukaisesti.

Myös puoluejohtajan tehtävien tukemiseenko?

Olemme toimineet sen sopimuksen mukaisesti, mikä ministeriössä on tehty.

Aitotteko jatkaa näitä koulutuksia?

Koen, että olen saanut siitä sitä oppia, mitä olen tarvinnut. Toivottavasti ei ole tarvetta jatkaa (koulutuksia).

Kulmuni sai koulutusta samana päivänä, kun Rinne erosi

Ministeri Kulmuni on saanut esiintymisvalmennusta usein ennen mediahaastatteluja.

Kulmuni oli saanut SK:n mukaan esiintymisvalmennusta myös tiistaina 3. joulukuuta. Tuon valmennuksen verollinen hinta oli 6 324 euroa.

Kyseisenä päivänä Kulmuni kommentoi Antti Rinteen (sd.) asemaa medialle ennen puoluevaltuuston kokousta. Myöhemmin päivällä Rinne jätti eroilmoituksensa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.

Valmennusta on annettu myös puheen pitämiseen, esiintymisiin ja yksittäisiä haastatteluja varten. SK:n mukaan valmennusten lisäksi Tekir Oy on tarjonnut ministerille yksittäisiä lyhyitä konsultointeja, "sparrauksia".

Muiden konsulttien osalta sparraus on maksanut 350 euroa tunnilta, mutta Saukkomaan konsultoinnin hinta on ollut 700 euroa tunnilta ilman arvonlisäveroa.

Kulmunin käyttämät konsulttipalvelut on maksanut työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Kulmuni oli Antti Rinteen hallituksessa elinkeinoministeri viime vuoden kesäkuusta joulukuuhun, jolloin hänet nimitettiin Sanna Marinin (sd.) hallituksessa valtiovarainministeriksi.

Lue lisää:

Ministeriöt eivät kilpailuttaneet Kulmunin koulutuksia, vaikka olisi pitänyt – valtiovarainministeriö keskeyttää nyt ostot ministerin kouluttajalta

Ympäri maailmaa ihmiset ja yritykset ovat nousseet vastustamaan afroamerikkalaisiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa ja osoittamaan tukensa Black Lives Matter -liikkeelle.

Mielenosoitusten lisäksi rasismin vastainen kamppailu on näkynyt vahvasti sosiaalisessa mediassa – myös Suomessa.

• Lue myös: Helsingissä rasismin vastainen mielenosoitus, paikalla jopa 3 000 henkeä – George Floydin kuolemasta alkaneet protestit rantautuneet myös Suomeen

Esimerkiksi eilen tiistaina Instagram täyttyi mustista kuvista, joita ihmiset jakoivat #blackouttuesday-hashtagilla. Päivityksiä sorrettujen ihmisryhmien tueksi ovat julkaisseet muun muassa kansainväliset yritykset ja julkisuuden henkilöt, mutta aihe on noussut tärkeäksi myös nuorten keskuudessa.

Suomessa järjestettiin eilen myös Finland in solidarity with Black Lives Matter -mielenilmaus, joka tapahtui kokonaan verkossa. Järjestäjät olivat ohjeistaneet mielenilmaukseen osallistuvia merkitsemään oman päivityksensä sijainniksi Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön.

– Kyllähän se on nyt kaikkien huulilla, miten Amerikassa menee ja miten se vaikuttaa mihinkin, toteaa 23-vuotias Abel Kianvo.

– Instassa kaverit postaavat mustia kuvia ja laittavat hashtageja black lives matter. Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta, kuvailevat puolestaan Santeri Piha, 20, ja Ella Hänninen, 18.

Yläasteen juuri päättänyt Essi Rantanen jopa hieman ihmettelee sitä, miten paljon aihe on hänen ikäisiään kiinnostanut.

– En olisi uskonut, mutta todella moni on ottanut asiaan kantaa ja on sitä mieltä, että se on väärin, 15-vuotias Rantanen sanoo.

Rantasen mukaan tilanne Yhdysvalloissa on ollut jopa isompi puheenaihe nuorilla kuin koronavirus.

Miksi juuri tämä aihe kiinnostaa nuoria? Ella Hännisen mukaan nuoret ottavat rasismin vakavammin kuin vanhemmat sukupolvet.

– On ehkä nykyaikaa kiinnittää huomiota tällaisiin asioihin, hän sanoo.

Hänninen ja Piha kuitenkin arvelevat, että moni ottaa some-kampanjoihin osaa vain siksi, että niin ikään kuin kuuluu tehdä ja koska muutkin osallistuvat.

– Tuntuu, että suurimmalla osalla on niin, että halutaan vain osallistua, muttei ymmärretä, minkä takia ja mihin edes tarkalleen osallistutaan, Hänninen sanoo.

– Ei välttämättä tiedetä koko totuutta ja ollaan vain mukana hypessä, Piha jatkaa.

"Suomessakin on parannettavaa"

Nuoret kertovat uskovansa, että sosiaalisessa mediassa osoitetulla tuella on merkitystä – vaikka suoraa vaikutusta sillä ei olisikaan itse tilanteeseen.

– En tiedä, kuinka iso se merkitys on, mutta uskon, että näin voi jollain tapaa vaikuttaa: ainakin ihmiset saavat tukea, Hänninen pohtii.

Kianvon mukaan on hyvä, että ihmiset myös Suomessa laittavat kortensa kekoon tärkeän asian puolesta.

– Sillä on totta kai merkitystä, että muodostuu iso yhteisö, joka on samaa mieltä.

Kianvo kertoo, että on kohdannut rasismia myös itse. Hän on asunut aiemmin Pohjois-Suomessa, jossa Kianvon mukaan ei suhtauduttu erinäköisiin ihmisiin yhtä suvaitsevaisesti kuin hänen nykyisessä kotikaupungissaan Helsingissä.

– Täällä on niin monia eri kulttuureja, joten joukkoon sulautuu helposti, Kianvo toteaa.

Zaman Nazari, 22, sanoo, että riippuu paljon ihmisestä, miten rasismin ja syrjinnän kokee.

– Itselläni henkilökohtaisesti on ollut täällä turvallista, Nazari kertoo.

Hännisen ja Pihan mukaan ihmisten pitäisi päästä irti ennakkoluuloistaan ja ajatuksesta "miten asiat ovat ennen vanhaan olleet".

– Kyllä koen, että Suomessakin on parannettavaa [rasismin suhteen]. Ei ehkä samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, mutta täälläkin kuulee jatkuvasti kaikenlaista, Hänninen sanoo Pihan nyökkäillessä vieressä.

Mistä on kyse?

Black Lives Matter -liike perustettiin Yhdysvalloissa jo vuonna 2013, mutta mustien asema nousi uudelleen tapetille, kun Gerge Floyd kuoli poliisin pidätystilanteessa toukokuun lopulla. Tapahtumat tallentuivat videolle, joka lähti leviämään verkossa.

• Miksi Yhdysvalloissa osoitetaan mieltä ja mellakoidaan? Lue lyhyet vastaukset
• Tästä Minneapolisin mielenosoituksissa on kyse: ”Meistä tuntuu kuin polvi olisi meidän kaikkien niskalla”, kuvaa tilannetta paikallispoliitikko

Sadattuhannet ihmiset ovat osallistuneet mielenosoituksiin kymmenissä kaupungeissa eri puolilla Yhdysvaltoja. Mielenosoittajat vastustavat poliisiin pesiytynyttä rasismia, mutta myös muuta mustaihoisten kokemaa syrjintää Yhdysvalloissa.

Floydin niskassa polveaan lähes yhdeksän minuutin ajan pitänyt poliisi on saanut syytteen kolmannen asteen murhasta ja toisen asteen taposta.

Some-kampanjoinnin lisäksi Suomessa osoitetaan tänään keskiviikkona mieltä Senaatintorilla Helsingissä. Protestin tavoite on muun muassa osoittaa tukea Black Lives Matter -liikkeelle.

Lue myös:

Yli 3000 ihmistä Senaatintorille kerännyt rasismin vastainen mielenosoitus päättyi poliisin kehotuksesta – osa marssi vielä keskustassa

Instagram täyttyy mustista kuvista, kun ihmiset ottavat kantaa George Floydin kuolemaan – Helsingissä rasismin vastainen mielenosoitus keskiviikkona

Miksi Yhdysvalloissa osoitetaan mieltä ja mellakoidaan? Lue lyhyet vastaukset

Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?

Trump uhkaa tukahduttaa mellakat armeijan avulla – poliisi käytti kyynelkaasua Valkoisen talon edustalla

Myös toimittajat joutuneet poliisin ja yleisön vihan kohteeksi USA:n mellakoissa – "En ole kokenut vastaavaa", sanoo Ylelle työskentelevä kokenut kuvaaja

Perheen tilaaman ruumiinavausraportin mukaan George Floyd tukehtui kuoliaaksi, virallisen raportin mukaan kuolema johtui sydänkohtauksesta

Syyttäjä vaatii neljälle miehelle ehdotonta vankeutta rakennusalan poikkeuksellisen suuresta harmaan talouden rikosvyyhdistä, jossa syytteiden mukaan jätettiin maksamatta miljoonien eurojen edestä veroja ja työeläkemaksuja.

Syytteiden käsittely alkoi valmisteluistunnolla Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa keskiviikkona. Jutussa on kaikkiaan 16 syytettyä.

Epäillyt rikokset tapahtuivat 2010-luvun alkupuoliskolla. Syytteiden keskiössä on kaksi pääkaupunkiseudulla toiminutta rakennusalan yritystä. Syytteet koskevat muun muassa törkeitä veropetoksia, törkeitä työeläkevakuutusmaksupetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia sekä avunantoa rikoksiin.

Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan juttu on suurimpia harmaan talouden vyyhtejä vuosikymmeneen. KRP on epäillyt, että yritysten palveluksessa työskenteli vuosina 2013–2015 pimeästi lähes 700 ihmistä, joista suurin osa oli virolaisia. Töitä tehtiin muun muassa päiväkoti-, koulu- ja asuinrakennustyömailla.

KRP:n mukaan osa työntekijöistä sai tekaistuja palkkalaskelmia, joissa verot ja eläkemaksut olivat mukana, vaikkei niitä todellisuudessa maksettukaan. Molemmat yritykset lopetettiin konkurssimenettelyllä vuosien 2016–2017 paikkeilla.

Osa oli jo valmiiksi liiketoimintakiellossa

Raskaimmat syytteet saanut nelikko toimi vastuuasemissa yhdessä tai molemmissa yhtiöistä. Syytteiden mukaan ensimmäinen yhtiö vältti syksystä 2013 syksyyn 2015 ulottuvalla ajanjaksolla arvonlisäveroja lähes 1,1 miljoonaa euroa, ennakonpidätystä lähes 1,5 miljoonaa euroa, työeläkemaksuja lähes 600 000 euroa ja työnantajan sosiaaliturvamaksua yli 130 000 euroa.

Lisäksi yhtiö maksoi toiselle yhtiölle tekaistujen laskujen perusteella miljoonia euroja, joista sitten maksettiin ensimmäisen yhtiön työntekijöiden pimeät palkat. Syyttäjän mukaan myös toisen yhtiön toiminnassa vältettiin erilaisia veroja ja maksuja satojatuhansia euroja. Molempien yhtiöiden kirjanpitoon merkittiin vääriä tietoja tai kirjanpitoa ei ollut tehty ollenkaan, syytteissä sanotaan.

Pisintä tuomiota eli 6,5 vuoden vankeutta syyttäjä vaatii miehelle, joka syytteiden mukaan jätti myös omat veronsa maksamatta. Kahden vuoden aikana mies jätti tulonsa ilmoittamatta verottajalle ja vältti näin veroja 330 000 euroa, syyttäjä sanoo. Myös toiselta syytetyltä jäi syyttäjän mukaan henkilökohtaisia veroja maksamatta yli 300 000 euroa. Hänelle vaaditaan siitä sekä yhtiöihin liittyvistä rikoksista viiden ja puolen vuoden vankeutta.

Kolmannelle miehelle vaaditaan neljän vuoden vankeutta ja neljännelle 2,5:tä vuotta. Muille syytetyille syyttäjä hakee ehdollisia tuomioita, yhdelle sakkorangaistusta. Kaikki asiassa syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Ainakin osalla pääsyytetyistä on aiempaa rikoshistoriaa. Heistä kaksi oli nyt käsiteltävien epäiltyjen rikosten tekoaikaan käräjäoikeuden määräämässä liiketoimintakiellossa.

Lue myös:

Kahta rakennusalan yritystä epäillään poikkeusellisen laajasta rikosvyyhdestä – jättivät kaikki verot ja eläkevakuutusmaksut maksamatta

Suomella ja Ruotsilla on erilaiset koronastrategiat, mutta yhteisellä maarajalla Lapissa eletään käytännössä kuin samassa maassa. Aiemmin koronatartuntojen pelättiin leviävän Ruotsista Suomeen, mutta nyt rajalla pelätään taudin leviävän toiseen suuntaan rajan yli Ruotsiin kaupoille rynnänneiden suomalaisten mukana.

Tähän asti Pohjois-Ruotsin koronatilanne on ollut rauhallisempi kuin Etelä-Ruotsin kaupungeissa. Nyt viranomaiset ovat kuitenkin jo varoittaneet koronatartuntojen lisääntymisestä Norrbottenin itäosassa.

Uusia tartuntoja on havaittu ainakin Kalixin alueella ja alueella liikkuvia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen ja turvavälien noudattamiseen.

Nuuskanhimoiset suomalaiset tungeksivat kaupoissa

Suomessa liikenne rajan yli Ruotsiin pysäytettiin koronaepidemian aikana useiksi viikoiksi. Hallituksen mukaan kyseessä oli suositus, mutta käytännössä moni alueen asukas on kokenut, että raja on ollut suljettu.

Viime viikkoina liikenne rajan yli on lisääntynyt, kun suosituksia ja ohjeita rajaliikenteestä on löysytetty.

Haaparannan ja Matarengin terveyskeskusten johtava lääkäri Jari Havela on saanut viestiä huolestuneilta ruotsalaisilta, joiden mukaan turvavälit ovat unohtuneet nuuskakaupoille samanaikaisesti rynnänneiltä suomalaisilta, kun rajamuodollisuuksia löyhennettiin.

– Ne kaupat ovat aika pieniä kuitenkin ja viinakaupoissa ja nuuskakapoissa on ollut ulos asti jonoa. Olisi hyvä muistaa turvaväli täälläkin. Vaikka rajan yli tullaan, niin ei sen käyttäytymisen pitäisi siitä muuttua, sanoo itsekin Suomen Pellossa asuva ja Ruotsissa töissä käyvä Havela.

Hänen mukaansa Norrbottenin itärajalla ruotsalaiset ovat alkaneet nyt karttaa kaupoissa käyntiä koronan pelossa.

Kosketusta molempien maiden tilanteeseen on Suomessa jo lähes 30 vuotta asuneella Kjell Melanderilla, joka työskentelee ylilääkärinä Kalixin sairaalassa.

– Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen, mutta odottava. Emme oikein tiedä, mihin päin olemme tautitilanteessa menossa, ei voida sanoa, että selkeää laskua olisi vielä tullut.

Ylilääkäri: Norrbottenissa on päästy vähällä

Selvimmin erilaiset koronalinjat ovat näkyneet esimerkiksi koulujen, ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen sulkemisessa. Ruotsissa ravintolat ovat olleet auki, mutta penkkien etäisyyttä on harvennettu.

Rajaseudulla Haaparannalta Kilpisjärven korkeudelle on todettu vain noin 30 tautitapausta, kun Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä rajan toisella puolen tapauksia on nyt 145.

Maiden tartuntaluvut eivät kuitenkaan välttämättä ole suoraan verrannollisia, sillä testauskriteereissä voi olla eroja.

Melanderin mielestä itäisessä Norrbottenissa on päästy vähällä siihen verrattuna, mitä aluksi pelättiin.

– Odotimme, että olisi tullut valtava aalto hyvin, hyvin sairaita potilaita. Joitakin on tullut, mutta ei varmastikaan siinä määrin, mitä ajattelimme. Me olemme olleet todella helpottuneita.

Aluksi myös Ruotsissa oli pulaa testauskapasiteetista ja vain vakavasti sairastuneet testattiin. Tällä hetkellä kaikki hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuvat testataan, samoin kuin kaikki sairaalaan tulevat tai osastolle sisään otettavat – vaivasta riippumatta.

Pienillä paikkakunnilla tautitapausten jäljittäminen myös onnistuu helpommin.

– Me suurin piirtein tiedämme, mistä itse kukainenkin on tautinsa saanut ja kun tautitapauksia on kuitenkin ollut niin vähän, niin niitä on pystynyt vielä jäljittämään, johtava lääkäri Jari Havela sanoo.

Norrbottenissa terveydenhoitohenkilökuntaa on testattu laajasti sekä koronan että taudin vasta-aineiden osalta. Siitä huolimatta koronatartuntoja on todettu hyvin vähän, sanoo Kjell Melander.

– Erittäin, erittäin vähän on positiivisia löydöksiä tehty, meillä lähes kukaan ei ole sairastanut tätä tautia ja minkäänlaista immuniteettia ei ole – siitä ei voida millään tavalla puhua.

Norrbottenin läänissä koronakuolemia on rekisteröity nyt 49, kun Suomen Lapissa kuolemantapauksia on alle viidesosa tästä. Lappilaisia on alle 180 000, Norrbottenin väkiluku on noin 250 000.

Pitkät etäisyydet ovat suojana Pohjois-Ruotsissakin

Jokivarren hyvää koronatilannetta voivat selittää harva asutus sekä vähäinen kahvila- ja tapaamiskulttuuri, arvelee Haaparannan ja Matarengin terveyskeskusten johtava lääkäri Jari Havela.

– Meillähän on täällä yksi neliökilometri mieheen pinta-alaa, joten täällä on helppo eristäytyä verrattuna kaupunkiin. Totta kai se suojaa.

Myös Tornionjoen itäpuolella yli 70-vuotiaat pysyttelevät karanteenin omaisissa oloissa. Lisäksi Norbottenissa vanhustenyksiköt suljettiin jo maaliskuun puolivälissä, mikä on estänyt tartuntojen leviämistä niihin.

– Rajaseudun kunnat komppasivat suomalaisia ja panivat yksiköt kiinni. Ja sitten on varmaan ollut paljon hyvää tuuria ja ehkä jonkin verran omaa käyttäytymistä. Mutta kun vihollinen on näkymätön, niin se on aika hankalaa, johtava lääkäri Jari Havela pohtii.

Havelan mukaan osa alueen asukkaista on suhtautunut koronaepidemiaan rauhallisesti, mutta osa on tilanteesta todella huolissaan.

– Osa ihmisistä on todella ahdistuneita, kun uutisista tulee koko ajan kuolleisuuslukuja ja erilaisia uutisia koronasta.

Koko Ruotsissa koronakuolemia tapahtuu yhä kymmeniä päivittäin, mikä on saanut Ruotsin valtioepidemiologi Anders Tegnellin pohtimaan maan koronastrategian toimivuutta.

Immuniteetin varaan turha laskea?

Ruotsissa on tällä hetkellä voimassa suositus, että kotoa ei saisi matkustaa yli kahden tunnin ajomatkan päähän.

Ylilääkäri Kjell Melanderin mukaan alkavat kesälomat voivat vauhdittaa matkailua hieman. Hän uskoo, että esimerkiksi matkailijoiden suosiossa olevalla Gotlannin saarella asuvat ihmiset voivat olla huolestuneita, että matkailijat kantavat tautia alueelle mukanaan.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu monellekin, mutta minä uskon, että matkailu tulee olemaan paljon rauhallisempaa ja ihmiset tulevat olemaan paljon varovaisempia kuin aikaisemmin. He tietävät kuitenkin, että kaikki paikkakuntalaiset katsovat ja kuuntelevat ja ovat hiukan peloissaan.

Melander sanoo seuranneensa, kuinka yleensä niin turvallisuushakuisina tunnetut ruotsalaiset ovat suhtautuneet rauhallisesti maansa koronatilanteeseen.

– Ruotsalaisista sanotaan yleensä, että he ovat niin varovaisia, eikä saa tapahtua minkäänlaisia riskejä. Sitten yhtäkkiä ei kuitenkaan tässä noudateta samaa käytäntöä kuin lähes koko muu maailma. Minulla ei ole mitään vastausta miksi näin on, mutta mielenkiintoista se on.

Melander toivoo, että tilanne kehittyisi parempaan suuntaan, mutta mainitsee, että muunkinlaiseen vaihtoehtoon on varauduttava.

– Tiedämme, että moni meistä ei ole sairastanut tätä tautia ja immuniteettiä ei ole. Kyllä niin kauan kuin rokotetta ei ole olemassa vaarana on se, että tämä puhkeaa uudestaan.

Lue myös:

Nuuskakauppiaat joutuvat lähettämään myymätöntä nuuskaa poltettavaksi – Haaparannan nuuskaralli tyrehtyi koronarajoitusten vuoksi

Jokainen osaa viheltää – kunhan laittaa huulet suppuun ja puhaltaa. Vai osaako? Ammattiviheltäjä näkee asian hiukan toisin. Pelkkiä huulia käyttämällä ääneen ei saa kunnolla nyansseja.

– Minulla ääni ei tule enää huulista vaan teen sen kielellä. Kieli muotoilee äänet, korkeudet ja sävyt. Kaikki lähtee sen liikkeistä kitalaessa, kertoo viheltäjänä keikkaa tekevä Jukka Parkkinen Kouvolasta.

Yläkouluikäisenä viheltämisen aloittanut Jukka Parkkinen rikkoi pari vuotta sitten viheltämisen maailmanennätyksen. Tänä keväänä hän on parantanut omaa ennätystään 17 minuutilla. 26 tunnin vihellyssessio jäi minuutista kiinni.

– En katsonut kelloa. Tilanne vain kypsyi siinä vaiheessa niin, että se oli siinä.

Kurkku kipeänä

Vuorokauden vihellyssessio on Parkkisen sanoin kivulias. Hän viheltää pääosin musiikin tahdissa, ja kurkku tuli kipeäksi jo muutaman tunnin jälkeen. Viheltäminen ärsyttää kurkunpäätä.

– Kieli tekee koko ajan liikettä ja kun se kiinnittyy lihaksena kurkun nurkille, niin sehän oli sitten yhtä tuskaa koko ajan valitettavasti. Loppuaika piti viheltää kurkku kipeänä.

Hetkellisen puudutuksen antoi sekunnin tauko ja nielaisu aina ennen kappaleen vaihtumista. Kun kurkku alkoi kipeytyä, Parkkista alkoi raivostuttaa.

– Oli pakko tehdä jotain. Lähdin kävelemään. Kävin ulkona ja tein jotain kotiaskareitakin.

Sekunnin ruokatauko

Kun yrittää maailmanennätystä, sen käsikirjoitus on vihellyksen jatkumista lukuunottamatta avoin. Ruoka- ja juomataukoja ei ole, mutta siinäkin Parkkinen käytti hyväkseen sekunnin taukoa kappaleen lopussa.

Hän päättää viheltää haastattelutilanteessa hetken näyttääkseen, miten yhdistää syömisen viheltämiseen.

– Voin laittaa syötävää suuhun, mutta jatkaa viheltämistä. Poskessa on pala tälläkin hetkellä.

Koska kyseessä oli maailmanennätysyritys, tarvittiin myös valvojaa. Parkkisen molemmat ennätykset syntyivät tv-formaatti Ennätystehtaan kuvauksissa.

– Yksi wc-käynti dokumentoitiin siten, että kameramies seurasi ulkopuolella. Onneksi oli pienet tarpeet, ei sen rankempaa. Vihellys jatkui koko ajan.

"Ei tee mieli viheltää moneen viikkoon"

Tv-ohjelmaan mukaan lupautuminen myös potki Parkkista jatkamaan viheltämistä. Hän vertaa yli vuorokauden mittaisen vihellyssession jälkeistä olotilaa pitkänmatkanjuoksuun.

– Alkaa vetää tippaa linssiin ja tulee uupumus. Siinä lyhistyy vähän kuin kasaan, kaikki on käytetty. Eikä tee mieli viheltää moneen viikkoon.

Jo pari vuotta sitten Parkkinen tavoitteli viheltäessään maagista 26 tunnin rajaa, joka on edelleen saavuttamatta. Nyt hänestä kuitenkin tuntuu, ettei hän yritä enää parantaa omaa ennätystään. Ehkä.

– Se 26 tunnin raja on aika kova. Mutta on moni huippu-urheilijakin on pyörtänyt päätöksensä. Katsotaan.

Lähihoitajakoulutukseen on hyväksytty viime vuosina opiskelijoita, jotka ovat täysin soveltumattomia alalle. Puutteita on taidoissa, asenteissa, terveydentilassa ja joskus motivaatiossa. Ammattiliitot, oppilaitokset ja Valvira vaativat nopeita toimenpiteitä asian korjaamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee yhteishaun uudistamista ensi vuonna, niin että siihen tulisi mukaan oppimisvalmiuksia mittaava koe. Lisäksi lähihoitajakoulutuksen alkuvaiheeseen saattaa tulla opettajien tekemät haastattelut, joissa arvoidaan onko opiskelija todella soveltuva alalle.

Alla voit kokeilla, läpäisisitkö lähihoitajan matematiikan kokeen. Kysymykset on laatinut matematiikan lehtori Anne Saarela. Peruskoulun ala-asteen matematiikka riittää.

Lue myös: Alalle soveltumattomat halutaan ulos lähihoitajakoulutuksesta - ”Otetaan vaan kaikki sisään, kyllä Valvira siivoaa jäljet”

Pihkaa on käytetty haavojen hoidossa vuosisatoja.

Sitä ja sen ominaisuuksia on tutkittu pitkään Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, jossa uskotaan, että pihkatuotteet kiinnostavat ja markkinat ovat kasvussa.

– Pihkan antimikrooppinen vaikutus poistaa tulehdusta ja korvaa lääkehoitoja. Kiinnostus sen tutkimiseen lähti kansanperinnetietoudesta ja nyt tukena on myös useita tehtyjä tutkimustuloksia pihkan vaikutuksista, sanoo Helsingin yliopiston luonnontuotannon koordinoija Juha Rutanen.

Juha Rutasen mukaan esimerkiksi kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut luonnollisesta raaka-aineesta.

– Hoitoammattilaistenkin piirissä kiinnostus pihkatuotteita kohtaan on lisääntynyt. Myös erilaisten hyvinvointituotteiden, kuten saippuoiden, voiteiden ja shamppoiden ja markkinointi on kasvussa, Rutanen sanoo.

Koealalta 20 kiloa pihkaa

Lapuan Hellanmaassa Etelä-Pohjanmaalla kerätään tänä kesänä kuusista aktiivista eli juoksevaa pihkaa.

Hankkeessa ovat mukana Ruralian lisäksi Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus. Keräämiskokeilua rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Koealueella puihin on tehty pintaviillot, asennettu valutusputki niiden alle – ja näin pihka valuu keräyspusseihin.

Kaikkiaan koealalta on tarkoitus saada kerätyksi noin 20 kiloa pihkaa. Samalla nähdään, kuinka nopeasti pihkaa saadaan kerättyä ja voidaanko keräämistä kehittää, koska osa pihkasta valuu maahan.

– Pihkaa kerätään perinteisellä, satoja vuosia vanhalla tekniikalla. Puun pintaan tehdään kalaruotokuvio ja viiltoja, että saadaan pidettyä valumaa yllä, kertoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Marko Ämmälä.

Tavoite on kartoittaa, miten nopeasti ja tarkasti pihka saadaan valumaan kuusista ja voidaanko keräystekniikkaa kehittää. Lisäksi tutkitaan, valuuko Lapualla pihkaa kuusista pidemmän kasvukauden takia enemmän kuin esimerkiksi Lapissa.

Maanomistajan luvalla

Pihkan keräämisen kannalta parhaita ovat mahdollisimman suuret ja vielä elinvoimaiset kuuset.

Nyt valitun alueen metsä on tulossa päätehakkuuseen eli se kaadetaan tulevana talvena.

– Metsänomistajat saavat pihkasta lisätuloja ihan mukavasti ennen hakkuuta. Hinta on noin 50 euroa kilolta. Aina kannattaa ennen keräämistä kuitenkin etsiä pihkalle ostaja, Ämmälä sanoo.

Pihkaa saadaan kerättyä toukokuun alusta syyskuun ensimmäisiin pakkasiin saakka. Valolla ja lämmöllä on merkittävä vaikutus valuntaan.

Vaikka pintaviiltoja tehdään, kuusi ei periaatteessa kuole, mutta väärin tehtynä se on mahdollista. Lahoriski saattaa kuitenkin kasvaa.

– Kannattaa pitää mielessä, että alue tulisi päätehakkuuseen 2-3 vuoden aikana. Näin puusta saadaan vielä mahdollisimman hyvä hinta.

Marko Ämmälä korostaa, ettei pihkan kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

– Se kuuluu samaan kastiin kuin kuusenkerkän tai koivumahlankin kerääminen. Aina pitää olla maanomistajan lupa.

Keräysmäärät vähäiset - kysyntää on

Pihka-raaka-aineen hankinta on vielä vähäistä, mutta lisääntyy koko ajan. Jatkossa pitäisi löytää lisää metsänomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita sen myynnistä.

– Myös pihkan valuttajia pitäisi löytää. He tarttuisivat tuotantoon osaltaan niin, että saataisiin laadukasta pihkaa riittävä määrä, Juha Rutanen sanoo.

Nyt pihkaa jalostavissa yrityksissä on Rutasen mukaa jo huolta raaka-aineen saatavuudesta.

– Jos markkinat avautuvat nopeasti ja kasvavat isoiksi, tuleeko heille ongelmia kaupan toteuttamisessa, Rutanen pohtii.

Suomessa valutetaan nyt vain muutama tuhat kiloa vuodessa. Tavoitteena olisi kerätä ainakin kymmenkertainen määrä.

Lähipihkalle olisi kysyntää

Fiini Naturally on luonnonkosmetiikkaan erikoistunut yritys Isossakyrössä. Myös he ovat kiinnostuneita kuusen pihkasta se ominaisuuksien takia.

– Pihkahan on jo kauan sitten käytetty luonnontuote sen antibakteeristen ominaisuuksien takia, kehaisee yrittäjä Essi Rintamäki.

Rintamäen kollega Heidi Sivula on jo pidempään valmistanut pihkasta voidetta.

– Se on tehokas haavojen, naarmujen ja palovammojen rauhoittamisessa. Kosmetiikkatuotteissa ei näitä voi kuitenkaan mainostaa, mutta samalla lailla pihkavoidetta käytetään kuin ennen vanhaan.

Yrittäjiä harmittaa se, että pihkaa on todella vähän saatavilla. Mieluiten he käyttäisivät lähellä kerättyä raaka-ainetta. Voide valmistetaan uuttamalla pihka öljyyn ja siivilöidään epäpuhtaudet pois.

– Nyt on valmistettu passiivisesta raaka-aineesta eli kuivana kerätystä pihkasta. Siinä on tosi paljon roskia mukana ja se vaatii paljon enemmän käsityötä kuin aktiivinen eli tuore, valuva pihka, Sivula sanoo.

Yrittäjillä on mielessä jo uusia pihkatuotteita, jos raaka-ainetta saataisiin tarjolle.

– Jos saataisiin enemmän hankittua, niin eläimille suunnattu suihkutettava pihkaöljy olisi seuraava tuote. Se helpottaisi haavojen hoitoa sellaisissa paikoissa, joihin on sormin hankala päästä.

Lue seuraavaksi: Puun käyttö on murroksessa – tutkijat miettivät nyt, mitä keksitään seuraavaksi puusta syntyneiden syöpälääkkeiden jälkeen

George Floydin surman synnyttämien protestien keskellä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti pyrkivänsä siihen, että vasemmistolainen antifasistinen Antifa-ryhmä julistetaan terroristijärjestöksi.

Hän syytti mielenosoituksissa puhjenneista mellakoista Antifaa ja äärivasemmistoa ja vaati kovia otteita väkivaltaisuuksiin osallistuvia vastaan.

– Kyseessä on ANTIFA ja radikaali vasemmisto. Älkää syyttäkö muita! Trump tviittasi.

Republikaanipresidentin kannalla on ollut hänen oikeusministerinsä William Barr, jonka mukaan näyttää siltä, että väkivaltaisuudet ovat monin paikoin suunnitelmallisia ja organisoituja. He ovat uhanneet syytteellä niitä, jotka menevät osavaltiosta toiseen lietsomaan mellakoita.

Trumpin kommentti sai monet muut viranomaiset huomauttamaan, että mellakoita mielenosoituksissa lietsovat myös äärioikeistolaiset ja jopa rikollisjärjestöt.

– Vastassamme on valkoisen ylivallan kannattajia, järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä, muista osavaltioista tulleita kiihottajia ja ehkä jopa ulkomaisia toimijoita, jotka pyrkivät tuhoamaan ja horjuttamaan kaupunkiamme ja aluettamme, tviittasi Minneapolisin demokraattipormestari Jacob Frey.

Samansuuntaisia näkemyksiä on esittänyt Minnesotan demokraattikuvernööri Tim Walz.

Yksiselitteisiä todisteita ääriryhmien osuudesta ei ole toistaiseksi esitetty. Protesteissa vallinnut kaoottinen tilanne vaikeuttaa sen arvioimista, mitä ryhmiä on mukana, mitä väkivaltaisuuksien taustalla on ja millaisia motiiveja mellakoihin osallistuneilla on.

Myöskään uutistoimisto Reutersin osittain näkemässä kotimaan turvallisuuden ministeriön raportissa ei ole merkittävää näyttöä siitä, että järjestäytyneet ääriainekset olisivat mellakoinnin takana.

Jotkut myös huomauttavat, että ääriryhmien syyttäminen Yhdysvaltoja ravistelevista levottomuuksista on yritys kääntää huomio pois itse ongelmasta, poliisin ylimitoitetusta voimankäytöstä ja järjestelmään sisältyvästä rasismista.

"Ulkopuoliset lietsovat mellakoita"

Moni poliitikko ja viranomainen väittää, että "ulkopuolisia" on tullut mellakoimaan rauhanomaisesti mieltään osoittavien paikallisten asukkaiden joukkoon.

– He eivät maksa veroja tänne. He eivät tuhoa omaa omaisuuttaan, sanoi Dallasin pormestari Eric Johnson The Texas Tribune -lehden mukaan.

Viranomaiset eri puolilla Yhdysvaltoja pyrkivät pidätettyjen taustoja tilastoimalla ja sosiaalista mediaa seuraamalla selvittämään, minkä verran mellakointiin osallistuu ulkopuolisia. Väitteelle ei ole saatu merkittävää tukea.

Esimerkiksi Minneapolisista vastuussa olevan Hennepinin piirikunnan poliisi sanoi tiistaina, että protestien yhteydessä pidätetyistä 544 ihmisestä 446 oli Minnesotasta, kertoo kanadalainen uutiskanava CBC.

Dallasissa pidätetyistä 185 ihmisestä paikallisia on 172, kertovat puolestaan kaupungin pormestarinviraston tilastot The Texas Tribunen mukaan.

Kanadalaisen Yorkin yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Heidi Matthews huomauttaa, ettei ole myöskään tavatonta järjestää paikalliset rajat ylittäviä mielenosoituksia.

Mielenosoituksia järjestetään paitsi kunnallisella tasolla myös osavaltion tasolla, kansallisella tasolla ja kansainvälisellä tasolla, Matthews sanoo CBC:lle.

Antifa pitää Trumpin syytöstä "naurettavana"'

Trumpin syyttämä antifasistinen Antifa ryhmä on ollut mukana monissa mielenosoituksissa. Se sanoo vastustavansa autoritarismia, homofobiaa, rasismia ja muukalaisvihaa.

Antifa ei kuitenkaan ole tavanomainen järjestö vaan ennemminkin samanmielisten ja saman taktiikan jakavien liike. Sillä ei ole johtajaa eikä jäsenluetteloa. Toiminnan keskiössä ovat paikalliset solut.

Antifa-solut voivat toimia myös rauhanomaisesti, mutta liike pitää väkivaltaa fasisteja vastaan oikeutettuna. Antifasta perusteoksen kirjoittaneen historioitsijan Mark Brayn mukaan syynä on se, että heidän mukaansa fasistiset ja rasistiset ryhmät saavat järjestäytyä vapaasti. Sen uskotaan johtavan väkivaltaan syrjäytyneitä yhteisöjä kohtaan, kirjoittaa The New York Times.

Antifaan kuuluvat käyttävät usein samaa taktiikkaa kuin anarkistit, pukeutuvat mustiin ja peittävät kasvonsa.

Antifaa ovat arvostelleet väkivallan hyväksymisen takia myös valtavirran demokraatit, kuten edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi.

Bray sanoo kuitenkin naurettavaksi Trumpin ajatusta, että Yhdysvaltain viime päivien mellakoinnin takana olisi ensisijaisesti Antifa. Hänen mukaansa liikkeellä on tyypillisesti 5–15 tukijaa kussakin kaupungissa.

– Jos Antifa kykenisi omin neuvoin järjestämään kansallisen kampanjan, jossa poltettaisiin poliisiasemia ja ostoskeskuksia, se olisi tehnyt niin vuosia sitten Bray sanoo The Hour -lehdelle.

Antisemitismin ja muun syrjinnän vastaisen Anti-Defamation League -järjestön johtaja Jonathan Greenblatt sanoo The New York Timesille, että Floydin kuoleman laukaisemat mielenosoitukset ovat mahdollisuus Antifan kaltaisille poliisiin vihamielisesti suhtautuville järjestöille, vaikkeivät niiden päämäärät olisi samat kuin mielenosoittajien. Hän kuitenkin arvioi, ettei kaikkea vandalismia voi näin monimutkaisissa tilanteissa laittaa yhden tahon syyksi.

Äärioikeisto tekeytyi Antifaksi

Äärioikeistolainen ryhmä Identity Evropa jäi kiinni siitä, että se pyrki lietsomaan mellakointia sosiaalisessa mediassa mutta vierittämään syyn Antifan niskoille.

Twitter kertoo uutiskanava ABC:lle, että se paljasti äärioikeistolaisryhmän kätkeytyneen käyttäjänimen @ANTIFA_US taakse. Twitter on poistanut tilin.

Twitter ja viranomaiset tutkivat myös tahoja, jotka ovat levittäneet somessa väärää tietoa protesteista. Taustatahoja ei tiedetä, mutta tarkoituksena näyttää olleen muun muassa pelon lietsonta.

Facebook kertoi tiistaina, että se oli sulkenut käyttäjätilejä ja sivuja, jotka liittyvät American Guard -nimiseen äärioikeistolaiseen ryhmään. Facebookin mukaan jäsenet keskustelivat siellä aseiden viemisestä mielenosoituksiin.

American Guard itse sanoo edustavansa perustuslaillista nationalismia. Anti-Defamation Leaguen mukaan ryhmän tausta on kuitenkin maahanmuutonvastaisessa ääriajattelussa, vihassa ja väkivallassa. Ryhmä oli aiemmin Soldiers of Odin USA:n Indianan osasto.

Boogaloo-pojat ja valkoisen ylivallan kannattajat

Myös valkoisen ylivallan kannattajien on epäilty osallistuvan Floydin surman nostattamiin mielenosoituksiin. Monet ryhmistä eivät kannata väkivaltaa, kun taas väkivaltaiset äärioikeistolaisryhmät haluavat niin sanottua rotusotaa.

The New York Timesin mukaan äärioikeistolaisten tai viharyhmien jäsenet ovat ottaneet kuvia mielenosoituksissa ainakin 20 kaupungissa ja jakaneet niitä somessa. Osa kuvissa olleista on ollut vahvasti aseistettuja, osa on heilutellut äärioikeiston symboleja.

Rotusotaa kannattavat niin sanotut Boogaloo-pojat, Boogaloo Boys. Boogaloo-ryhmät ovat ilmaisseet sosiaalisessa mediassa tukensa väkivallalle ja keskustelleet siitä, miten mielenosoitukset voisivat laukaista uuden sisällissodan.

Jotkut ryhmät ovat rohkaisseet kannattajiaan väkivallantekoihin mustia vastaan rotusodan lietsomiseksi, kirjoittaa Black Enterprise -nettilehti.

Boogaloo on lempinimi toivotulle toiselle sisällissodalle, toisinaan muodossa Big Igloo tai Big Luau. Kannattajat ovat alkaneet erottautua käyttämällä havaijilaispaitoja.

The New York Times huomauttaa, että Boogaloo-ryhmien tavoitteet eivät ole yhteneväisiä. Osa kuitenkin uskoo, että rotusodan lietsominen kaataisi lopulta järjestelmän ja tekisi mahdolliseksi valkoisten valtion ainakin osassa nykyistä Yhdysvaltoja.

Nykyisten mielenosoitusten yhteydessä ei kuitenkaan ole juuri näkynyt merkkejä järjestäytyneestä toiminnasta, The New York Times sanoo.

Venäjää, Kiinaa, Zimbabwea ja Irania epäillään

Syytöksiä ulkomaiden sekaantumisesta levottomuuksiin on esitetty niin republikaani- kuin demokraattileiristäkin.

Kansallinen turvallisuusneuvonantaja Robert O'Brien on väittänyt joidenkin Yhdysvaltain kanssa huonoissa väleissä olevien ulkomaisten tahojen yrittävän hyötyä kaaoksesta. Hän on viitannut muun muassa kiinalaisiin sosiaalisen median viesteihin, joissa suhtaudutaan Yhdysvaltain kaaokseen vahingoniloisesti.

Uutiskanava ABC:n haastattelussa hän viittasi myös venäläisiin aktivisteihin ja mainitsi Zimbabwen ja Iranin, toteaa muun muassa uutiskanava Fox News.

Senaatin tiedustelukomitean republikaaninen puheenjohtaja Marco Rubio puolestaan tviittasi, että hän on nähnyt protesteihin liittyen ainakin kolmeen ulkomaiseen vastustajaan liittyvää vilkasta toimintaa sosiaalisessa mediassa.

Rubio totesi, etteivät nämä luoneet tilannetta, mutta edistävät aktiivisesti väkivaltaa ja vastakkainasettelua, uutiskanava CNN kertoo.

Demokraattipresidentti Barack Obaman turvallisuusneuvonantajana toiminut Susan Rice on arvellut, että väkivaltaisuuksien takana voisi olla Venäjä. Hän ei kuitenkaan esittänyt todisteita, toteaa muun muassa uutiskanava Fox News.

"Huomio keskitetään agitaattoreihin"

Mellakoiden lietsojien etsiminen on herättänyt Yhdysvalloissa myös närää, koska sen pelätään vievän huomion siltä, mikä käynnisti protestit.

Mielenosoituksia tutkiva Washingtonin osavaltion yliopiston professori T.V. Reed sanoo, että konservatiiviset poliitikot ovat jo pitkään liioitelleet ulkopuolisten tunkeutujien merkitystä protesteissa ja he selvästikin tekevät niin jälleen, Star Tribune kirjoittaa.

Reedin mukaan asiaa mutkistaa se, että äärioikeistolaiset saattavat yrittää saattaa mielenosoittajia huonoon valoon ja tavalliset varkaat käyttää hyväkseen tilaisuutta ryöstelyyn.

– Ei yksinkertaisesti ole keinoa erottaa näitä kilpailevia elementtejä. Mutta pohjimmiltaan mielenosoitusten ydin ovat oikeutetusti vihaiset väkivallattomat ihmiset, Reed sanoo.

Afroamerikkalaisen historian professorille Yohuru Williamsille kysymys tuo mieleen Yhdysvaltain kansalaisoikeustaistelun ajat. Monin paikoin etelässä sheriffit ja poliitikot pyrkivät keskittämään huomion ulkopuolisiin kiihottajiin ja kääntämään sen pois aktivistien vaatimuksista, hän sanoo uutiskanava CBC:lle.

Suosikkisyntipukki oli tuolloin kommunistinen puolue.

Myös nyt keskitytään syyttämään ulkopuolisia agitaattoreita väkivallasta sen sijaan, että keskityttäisiin mielenosoittajien esittämään huoleen rasismista, hän katsoo.

Torontolainen oikeustieteen apulaisprofessori Heidi Matthews huomauttaa CBC:lle, että lietsojien etsiminen tekee myös helpommaksi vastata protesteihin kovin ottein.

Ulkopuolisen yllyttäjän ajatusta on käytetty yli sata vuotta monissa eri yhteyksissä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja maailmanlaajuisesti valtarakenteita haastavien mielenosoitusten hiljentämiseksi ja tekemiseksi epäoikeutetuiksi, Matthews sanoo.

Lue lisää:

Yhdeksän kuukautta ja kadulle – Yhdysvalloissa poliisin koulutus on lyhyt ja painottuu voimankäyttöön

Rosa Parks, Martin Luther King, Barack Obama – kamppailu mustan väestönosan kansalaisoikeuksista jatkuu nykymielenosoituksissa

Miksi Yhdysvalloissa osoitetaan mieltä ja mellakoidaan? Lue lyhyet vastaukset

Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?

Mustien kohtaamaa rasismia ja väkivaltaa vastustavat protestit näkyvät katujen lisäksi sosiaalisessa mediassa, jossa alun perin Yhdysvaltoja koskenut keskustelu on laajentunut kansainväliseksi puheenaiheeksi.

Videot protesteista ja mustiin kohdistetuista vääryyksistä leviävät niin TikTokissa, Instagramissa, Twitterissä kuin Facebookissakin.

Korona-ajan rajoitusten keskellä virtuaalinen protestoiminen on osoittanut vahvuutensa, mutta nostanut jälleen esiin myös sosiaalisen median heikkoudet.

Palvelusta riippuen keskustelu George Floydin ja lukuisten muiden mustien kuolemasta poliisiväkivallan seurauksena voi näyttäytyä kansainvälisenä solidaarisuuden osoituksena, repivänä riitelynä tai kilpailuna siitä, kuka osallistuu kampanjaan oikeamielisimmin.

Esimerkiksi Twitter näyttää paikalta, jossa erimieliset huutavat toisilleen, mutta onnistuvat vain kiljumaan toistensa yli. Instagram puolestaan näyttäytyy helposti samanmielisten solidaarisena yhteisönä, jossa keskustelu kuitenkin saattaa lopulta ajautua väännöksi siitä, kuka on eniten oikeassa.

Näin kävi myös, kun musiikkialan mielenilmauksena alkanut #blackouttuesday-aihetunniste levisi tiistaina some-tileillä.

Kannanotot rasismia vastaan täyttivät Instagramin

Musiikkialalla työskentelevien Jamila Thomasin ja Brianna Agyemangin aloitteesta syntynyt kampanja näkyi lopulta mustina ruutuina muusikoiden ohella muidenkin julkisuuden henkilöiden sekä tavisten tileillä.

Myös monet yritykset levy-yhtiöistä suoratoistopalveluihin julkaisivat aiheeseen liittyviä kannanottoja aihetunnisteilla #blackouttuesday ja #theshowmustbepaused

Muusikko Bruno Marsin yli 22 miljoonaa seuraajaa Instagramissa näkivät eilen tällaisen päivityksen.

Yleisin versio kannanotoista oli pelkkä musta ruutu. Sellaisen julkaisi tiistaina esimerkiksi norjalaishiihtäjä Johannes Høsflot Klæbo.

Moni kuitenkin liitti mukaan myös kuvia tai tekstiä, kuten muusikko Erin.

Mustia ruutuja seurasi keskustelu kampanjan puutteista

Koska suuria ihmismääriä keräävien mielenosoitusten järjestäminen ei ole korona-aikana suotavaa, ovat monet käyttäneet virtuaalimaailman mahdollistamia keinoja.

Useissa maissa, myös Suomessa, moni on merkinnyt rasisminvastaiset viestinsä Yhdysvaltain paikalliseen suurlähetystöön. Näin teki tiistaina muun muassa vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Tiistain mittaan levinnyt #blackout-aihetunniste johti kuitenkin myös polveilevaan keskusteluun siitä, mikä on lopulta oikea tapa protestoida. Osa kyseenalaisti koko protestin, koska piti sitä tärkeän keskustelun hiljentämisenä päivän ajaksi. Osa muistutti, että rasismin vastaista kamppailua on jatkettava myös tiistain jälkeen.

Kritiikkiä saivat muun muassa sellaiset tilit, jotka mustan neliön julkaisun jälkeen keskittyivät jälleen selfie- ja mainoskuvien jakamiseen.

Osa kommentoijista taas arvosteli toteutustapaa. Esimerkiksi monen päivitykseensä liittämä aihetunniste #blacklivesmatter kehotettiin poistamaan, jotta tiedonjako mielenosoituksista ja väkivallanteoista ei häiriintyisi.

Instagramille tyypillinen ongelma oli se, että jotkut kommentoijat huolestuivat siitä, ettei syrjintää torjuttaessa vain unohdettaisi mitään ryhmää. Tämä puolestaan sai toiset kommentoimaan, että huomion vieminen pois mustilta on rasismia.

Twitterissä poliitikot mätkivät ja joutuvat mätkityksi

Twitterissä päivitykset ovat yleisesti Instagramia kärjekkäämpiä. Tämä koskee myös keskustelua George Floydista ja mustien kohtaamasta väkivallasta.

Ei ole harvinaista, että kommenteissa esitetään villejä salaliittoteorioita, annetaan ymmärtää Floydin ansainneen kohtalonsa tai tehdään siitä julmaa pilkkaa. Tällaisen pilkkaviestin julkaisi esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen. Viesti on sittemmin poistettu.

Muusikko Taylor Swift antoi viime viikolla julkaisemassaan tviitissä presidentti Donald Trumpin kuulla kunniansa. Swiftin mukaan Trump on lietsonut presidenttikautensa ajan rasismia ja uhkailee nyt väkivallalla yritettyään ensin esiintyä moraalisena johtajana.

Lopuksi hän uhkaa, että Trump äänestetään marraskuun presidentinvaaleissa pois virastaan.

Presidentin poika Donald Trump Jr. on puolestaan arvostellut Twitterissä demokraattien todennäköistä presidenttiehdokasta Joe Bidenia kuolleen George Floydin hyväksikäyttämisestä rahankeräyksessä.

Instagramin käyttäjistä noin 70 prosenttia on alle 35-vuotiaita, kun Twitterin käyttäjistä heitä on runsaat 60 prosenttia.

Some ei ole vain julkkisten poseerausta

Sosiaalisella medialla on kuitenkin myös konkreettista vaikutusta. Kehotukset lahjoittaa rahaa rasismia vastaan toimiville järjestöille ja allekirjoittaa vetoomuksia poliisiväkivaltaan syyllistyvien rankaisemiseksi tavoittavat nopeasti valtavan määrän ihmisiä.

Esimerkiksi muusikko Beyoncé on vedonnut yli 147 miljoonaan seuraajaansa Instagramissa, jotta nämä allekirjoittaisivat jonkin George Floydin kuoleman jälkeen perustetuista useista vetoomuksista. Videota oli keskiviikkona iltapäivällä katsottu jo yli kahdeksan miljoonaa kertaa.

Sosiaalisen median kautta jaetut viestit tavoittavat myös paljon sellaisia ihmisiä, joita tällaiset vetoomukset eivät muuten koskaan tavoittaisi.

Eri alojen julkisuuden henkilöiden aiheeseen liittyviä eri kanavissa julkaistuja viestejä on koottu esimerkiksi Eonlinen ylläpitämään listaan. Kantaa mustiin kohdistettua väkivaltaa vastaan ovat ottaneet muun muassa Kardashianit-tositelevisiosarjasta tuttu Kendall Jenner, koripalloilija LeBron James, malli Gigi Hadid, muusikko Billie Eilish ja näyttelijä Jamie Foxx.

Millaiseen some-keskusteluun tästä aiheesta olet itse törmännyt? Onko julkkisten esittämillä kannanotoilla vaikutusta omaan toimintaasi? Voit keskustella aiheesta torstaihin 4.6. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

"Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta" – Näin nuoret kommentoivat Yhdysvalloista alkanutta rasismin vastaista kamppailua

Yli 3000 ihmistä Senaatintorille kerännyt rasismin vastainen mielenosoitus päättyi poliisin kehotuksesta – osa marssi vielä keskustassa

"Nyt ei ole aika olla hiljaa" – Myös amerikkalainen bisnesmaailma osoittaa tukeaan afroamerikkalaisille

Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on erottanut hallituksensa. Asiasta kertoo valkovenäläinen uutistoimisto Belta.

Uuitta hallitusta ei ole vielä nimitetty, mutta Lukašenka arveli päivällä, ettei aio suuresti vaihtaa ministereitä.

– Johtajien nuori polvi on kasvanut ja osoittautunut hallituksessa hyväksi. Miksi vaihtaa heitä? He osaavat työnsä, Lukašenka sanoi päivällä.

Yksinvaltaisesti Valko-Venäjää hallitseva Lukašenka valmistautuu elokuun alussa pidettäviin presidentinvaaleihin.

Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjää vuodesta 1994 ja hänen odotetaan voittavan vaalit helposti ja saavan kuudennen kauden maansa presidenttinä.

Lukašenka: Koronapandemia on psykoosi

Viime aikoina presidentti Aljaksandr Lukašenka on herättänyt ulkomailla ihmetystä, koska hän ei juurikaan perusta koronaviruksen aiheuttamista terveysvaaroista.

Hän on julkisesti lausunut, että koronapandemia on kuin psykoosi, jonka aiheuttama paniikki on pahempi kuin itse sairaus.

Hän on kehottanut ihmisiä hoitamaan koronaa muun muassa vodkalla ja saunalla.

Akseli Gallen-Kallelan arvotaulun alkuperäismaisemasta on kehkeytynyt kulttuurijännäri. Gallen-Kallelan taulu Järvimaisema auringonlaskun aikaan myytiin liki 800 000 eurolla Sothebyn huutokaupassa Lontoossa kesällä 2019.

Ennen huutokauppaa taulu on piileskellyt yksityisomistuksessa eikä aikaisempaa omistajaa ole kerrottu. Teoksen tultua julki käynnistyi aktiivinen etsintä taulussa olevasta maisemasta.

Nyt maisemalle on ehdolla kaksi kotipaikkaa Keski-Suomessa: Konginkankaan Lepolanvuori Keiteleen rannalla ja Lievestuoreen Hyyppäänvuori Lievestuoreenjärven rannalla.

Gallen-Kallelan museon mukaan taulun järveä ei ole tunnistettu ja paikan vahvistaminen vaatii lisäselvityksiä muun muassa arkistoissa.

Lepolanvuorelle autolla, Hyyppäänvuorelle kiipeillen

Lepolanvuoren päälle voi hurauttaa helposti autolla. Alueen nykyinen omistaja Markku Isoviita on tehnyt huipulle tien ja lisäksi harventanut alueen puustoa. Nyt Keitele saarineen avautuu silmien eteen avoimena maisemana.

Katso video taulun ja droonikuvan vertailusta Lepolanvuorella:

Lepolanvuoren kilpakumppanin Hyyppäänvuoren omistaa Metsähallitus. Sen saavuttaminen on työläämpää. Ysitien varressa ei ole tienviittaa ja vuoren juurelle johtaa huonokuntoinen hiekkatie. Lähemmäs huippua menevällä tiellä on ajokieltomerkit. Loppumatka on hikoiltava kävellen paikoin jyrkkää rinnettä ylös.

Katso video taulun ja droonikuvan vertailusta Hyyppäänvuorella:

Gallen-Kallelan nukkuma-aitan pelastamisesta kulttuuriteko

Konginkankaalla Markku Isoviita on siirtänyt Lepolanvuoren päälle kaksikamarisen, harmaahirsisen aitan. Toisen kamarin oven päälle on veistetty vuosiluku 1847. Aitasta puuttuvat vielä lattiat, sisäkatot ja viimeistely.

Ansaliina Krogerus ei peittele intoaan 173-vuotiaan aitan vierellä – vaikka tuuli tuivertaa tuimasti huipulla ja vettä vihmoo.

– Aitan siirto on aivan huima kulttuuriteko. Olen kuullut, että Gallen-Kallela nukkui tässä aitassa vaarini tekemässä liian pienessä sängyssä, hänhän oli pitkä mies. Sänky on lahjoitettu nyt Konginkankaan museoon.

Ennen siirtoa aitta seisoi 300 metrin päässä vuoren juurella Keiteleen rannassa, Lepolan talon pihalla. Krogeruksen isoisä rakensi talon aikoinaan eläkeläisasunnokseen.

Vanha aitta ehti saada jo purkutuomion, mutta Markku Isoviita ehti väliin.

– Tänä kesänä on tarkoitus saada aitta valmiiksi ja laavu tähän lähelle. Todennäköisesti laella nousee näkötornikin puiden latvojen korkeudelle, Isoviita lupaa.

Taiteilija löysi Keski-Suomen jo teini-ikäisenä

Axel Gallén saapui maalaamaan ensi kerran Keski-Suomeen Keuruulle 19-vuotiaana vuonna 1884. Pari kesää myöhemmin kohteena oli Korpilahti ja uudestaan Keuruu. Seuraavan kerran taiteilija matkasi Keski-Suomeen 17 vuotta myöhemmin.

1904 kesäksi ja syksyksi Gallénin perhe asettui asumaan Konginkankaalle Lintulan taloon, Lepolanvuoresta katsottuna lahden ja Haapasaaren taakse.

– Gallén kulki näillä vesillä ja päätyi kesävieraaksi Lepolaan. Kävi vaarin kanssa nuotalla ja onkimassa, ihastui maisemiin ja ryhtyi maalaamaan, kertoo Ansaliina Krogerus.

Vuonna 1907 taiteilija muutti nimensä muotoon Akseli Gallen-Kallela.

Krogerus ja hänen serkkunsa poika, arkkitehti Erkki Ölander ovat vertailleet ahkerasti taulua, maisemia ja kuvia Lepolanvuoren huipulta sekä droonikameran ilmasta ottamia kuvia. Molemmat päätyivät johtopäätökseen, että Gallen-Kallelan järvimaisema on maalattu Lepolanvuoren näkökulmasta.

– Gallen-Kallela on aivan varmasti kulkenut Lepolan nuorten kanssa mäellä katsomassa näitä maisemia. Kesällä ilta-aurinko laskee Koivuselän taakse samaan tapaan kuin taulussa, vakuuttaa Krogerus.

Krogeruksen mukaan hieman korkeammalta tarkasteltuna taulussa näkyvät samat saaret kuin Keiteleen järvimaisemassa.

– Pohdittiin Erkin kanssa, että ilmoitetaanpa Sothebyn huutokaupalle, että täältä se taulun maisema löytyy.

Toistaiseksi kaksikko ei ole toteuttanut aiettaan, vaan etsii lisää todisteita näkemykselleen.

Hyyppäänvuoren maisema säästynyt rakentamiselta

Pekka Väisänen virittelee Hyyppäänvuoren huipulla pientä kamerakopteria. Lievestuoreen poikana hän tunnustaa käyneensä Hyyppäänvuorella yli 40 vuotta ja kuvanneensa vaikuttavia maisemia joka syksy.

Väisänen kertoo, että Hyyppäänvuoren maisemassa voisi olla kymmenkunta kesämökkiä, ellei 20 vuotta sitten olisi havahduttu maisemaa puolustamaan.

– Kova taisto käytiin Lievestuoreen partiolaisten ja seuran kanssa ja minä siinä mukana. Saatiin maisema pelastettua, vaikka Laukaan kunta ei ollut kiinnostunut suojelemisesta.

Mikä minua niin ihastuttaa, on heidän lakooninen puheensa. Akseli Gallen-Kallela keskisuomalaisesta kansasta 1900-luvun alussa

Hyyppäänvuorelle ei ole tienviittaa 9-tieltä ja helpoimman polun luokse johtavalla tiellä on ajokielto. Väisänen tietää syyn.

– Asukkailla on ollut allergiaa sitä kohtaan, että täällä käy paljon ihmisiä. Olisi alun perin pitänyt miettiä paremmat reititykset ja ohjeistukset. Se olisi rasittanut vähemmän paikallisia.

Pekka Väisänen on vakuuttunut, että Hyyppäänvuorelta avautuu Gallen-Kallelan taulun maisema ja että taiteilija on pyrkinyt todenmukaisuuteen.

– Ottamistani kesäisistä kuvista näkee, että ilta-aurinko tulee Hyyppäällä järvelle juuri siihen aikaan kuin maalauksessa. Aurinko tulee illalla lännestä ja luoteesta, aivan kuten taulun valo.

Väisänen arvioi, että Gallen-Kallela on käynyt katselemassa Hyyppäänvuoren maisemia vuonna 1904 etsiessään lomapaikkaa. Gallen-Kallelan matkustamista Keski-Suomeen helpotti junaradan valmistuminen Suolahteen.

– Hän meni Suolahdesta Keiteleelle, mutta kävi myös Kuusaassa. Sieltä oli pikkumatka veneellä tänne Lievestuoreenjärvelle.

Väisäsen mielestä Lievestuoreen järven saaret, Paarmaniemi ja vastaranta täsmäävät taulun kanssa.

– Kaksi saarta on hieman siirtynyt, mutta todennäköisesti Gallen-Kallela on halunnut ne tiettyyn kohtaan taiteellisista syistä.

Gallen-Kallelalla vahva side luontoon ja maisemiin

Akseli Gallen-Kallelan syntymästä tuli 26. huhtikuuta kuluneeksi 155 vuotta. Hänen tuotantonsa on maailmanlaajuisestikin arvioituna laaja ja hän työskenteli ahkerasti läpi elämänsä. Parin tuhannen maalauksen lisäksi häneltä syntyi piirustuksia, taideteollisuutta, graafista suunnittelua, kunniamerkkejä, univormuluonnoksia, julisteita ja arkkitehtisuunnittelua.

– Luonto oli Gallen-Kallelan taiteen tekemisen perusta ja luonnosta hän katsoi löytävänsä aiheet kaikkeen tekemiseensä – oli sitten kyse maalauksesta, grafiikasta tai muotoilusta. Maiseman kautta hän myöskin haki uudistumista urallaan, kertoo museonjohtaja Tuija Wahlroos Gallen-Kallelan museosta.

Onko se korpien hiljaisuus, joka minua niin hurmaa? Akseli Gallen-Kallela keskisuomalaisesta luonnosta 1900-luvun alussa

Wahlroos vahvistaa, että keskisuomalainen maisema muodostui Gallen-Kallelalle tärkeäksi. Hän vietti jo opiskeluaikanaan 1880-luvulla pitkähköjä aikoja muun muassa Keuruulla ja palasi toistuvasti Keski-Suomen maisemiin. Viimeisenä taidekesänään 1928 Gallen-Kallela teki maalausmatkan Korpilahdelle. Taiteilija kuoli 65-vuotiaana Tukholmassa keväällä 1931.

Kaikkien teosten alkuperämaisema ei ole tiedossa

Jyväskylän taidemuseon tutkija Seija Heinänen on listannut jo yli 400 Gallen-Kallelan teosta, jotka sijoittuvat Keski-Suomeen. Kaikille teoksille ei ole vahvistettu alkuperäismaisemaa ja Heinänen arvioi, että kaikkia teoksia ei pystytä sijoittamaan tiettyyn maisemaan.

– Taiteilijalla on aina taiteilijan vapaus. Esimerkiksi teos Kullervon kirous on koostettu kahdesta aikaisemmasta maalauksesta ja sijoitettu keuruulaiseen maisemaan. Taiteilijat kierrättivät omia aikaisempia maalauksiaan ja tekivät toisintoja, tietää Heinänen.

Valokuvauksesta tuli taiteilijoille oiva apulainen, mutta se vaikeuttaa myös teosten alkuperän todentamista. Gallen-Kallela maalasi samoja Suolahden maisemia vielä vuosikausia sen jälkeen, kun oli käynyt paikkakunnalla.

– Vuosilukukaan teoksessa ei aina kerro sidettä paikkakuntaan. Gallen-Kallela teki polkupyöräretken Keski-Suomeen vuonna 1900. Niiden luonnosten pohjalta syntyi maalauksia vielä 1910-luvun lopussa.

Tutkija Seija Heinäsen mukaan arvotaulun alkuperäismaisemaa voidaan joutua tutkimaan vielä pitkään.

– En ole löytänyt tietoja Lievestuoreesta ja Hyyppäänvuoresta Gallen-Kallelan kirjeenvaihdosta ja maalauksista, mutta se ei tietenkään tarkoita, etteikö näin voisi olla.

Seija Heinäsen mukaan kartta puhuu Konginkankaan puolesta. Lepolanvuori sijaitsee vastapäätä Lintulaa, jossa Gallen-Kallela vietti kesää 1904. Välissä on Haapasaari, joka on tallennettuna Keitele -sarjan maalauksiin. Niistä tunnetuin sijaitsee Lontoossa National Galleryssa.

– Lepolanvuori on todennäköinen, mutta tarkemmin katsoessa taulussa on elementtejä, jotka voivat olla monesta paikasta. Tai se voi olla mielenmaisema, pohtii Heinänen.

Gallen-Kallela on maalannut samantyyppisiä auringonlaskukuvia jo aikanaan Korpilahdella, Keuruulla ja myös Ruovedellä, Visuveden rantamaisemissa.

– Löysin Ruovedeltä tiedon, että auringonlaskut ja järvimaisemat olivat sillä hetkellä hänellä työn alla Visuveden rannalla, Heinänen kertoo.

Tarkempaa tietoa taiteilijan liikkeistä eri paikkakunnilla voi löytyä Kansallisarkistosta Gallen-Kallelan kirjeenvaihdosta. Se vaatii tutkimustyötä ja faktojen etsimistä.

Heinäsen mukaan ei riitä, että taulu muistuttaa hyvin yleisluontoista maisemaa. Samantyyppisiä näkymiä löytyy Saimaalta, Päijänteeltä tai mistä päin Suomea tahansa.

– Nykyihmisten on vaikea sukeltaa Gallen-Kallelan ajatusmaailmaan sata vuotta sitten. On mahdotonta kuvitella, mitä hän ajatteli teosta maalatessaan.

– Kevät oli tosi, tosi, tosi rankka.

Näin kertoo tämän jutun loppupuolella eräs koronakevään lasten koulut ja työt läpi keplotellut äiti.

Koronakevät kolhi peruskoululaisten perheitä monin eri tavoin. Joitakin enemmän, joitakin vähemmän. Nyt jo tiedetään, että koronakevät lisäsi eriarvoisuutta.

– Etäopiskelu on kohdellut eri tavoin perheitä. Esimerkiksi erityisperheissä on pärjätty tosi hyvin tai ollaan oltu hätää kärsimässä, väsytty ja tehty 12 tunnin työpäiviä ja viikonloppujakin, kertoo yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko Suomen Vanhempainliitosta.

Myös riskiryhmiin kuuluvia koululaisia tai lapsia, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, on kohdeltu eriarvoistavasti.

Poikkeusolojen koulunkäynnissä on ollut erittäin suuria eroja kuntien, koulujen ja jopa opettajien sekä eri luokkien välillä, Rantakokko kertoo.

Rantakokko toivoo, että opetusministeriö, opetushallitus ja koulut ottavat nyt tosissaan perheiden koronakokemukset, kun syksyllä koulut taas alkavat, sillä moni lopen uupunut perhe pelkää jo nyt, mitä syksy tuo tullessaan: onko sama keväinen rumba etäkoulun kanssa edessä?

Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo pian antaa eduskunnalle esityksen väliaikaisesta laista, joka mahdollistaisi peruskoululaisten etäopetuksen myös ensi syksynä.

Erilaiset järjestöt, kuten Autismi-, ADHD- sekä Suomen Vanhempainliitto ovat tehneet laajoja kyselyitä perheille, jotka on toimitettu valtioneuvostolle.

– Minusta se olisi pähkähullua, jos tätä tilannetta ei analysoida jotenkin, sanoo Rantakokko.

– Kyllä on umpipösilöä, jos näitä vanhempien kokemuksia ei jollain tavalla ruodita. Samoin poikkeusolojen vaikutusta lapsiin olisi pitänyt arvioida jo koko kevään aikana.

Osa on puhunut digiloikasta etäkoulujen yhteydessä, osa digiflopista.

– Voisin kuvitella, että jos lopen uupunut neljän autistilapsen äiti kuulee, että koronakevät ja etäopetus sujuivat erinomaisen hyvin, niin hän saattaisi olla pikkuisen eri mieltä joistakin asioista, sanoo Rantakokko.

Tässä jutussa kolme vanhempaa kertovat tarinansa siitä, miten poikkeuskevät koululaisten kanssa sujui. Ja siitä, kuinka heidät on jätetty odottamaan syksyä täysin epätietoisina siitä, millaista opetusta heidän lapsensa saavat tulevana syksynä, jos koronaepidemia jatkuu.

Äidit kertovat kokemuksensa nimettöminä suojellakseen lastensa ja perheidensä yksityisyyttä.

Töitä tehtiin kolmessa vuorossa, toppatakki päällä vintillä läppärin kanssa lasten henkeä uhkaavan taudin pelossa

Pari päivää ennen kuin koulut suljettiin keväällä koronapandemian vuoksi, puhelin soi.

– Lastenklinikan lääkäri soitti minulle ja sanoi, että teidän lapsillenne korona on hengenvaarallinen, kahden harvinaista pitkäaikaissairautta sairastavan lapsen äiti muistelee.

Siitä puhelusta alkoi kaksi kuukautta kestänyt etätyö- ja koulurumba. Ensin tuli sokki. Ja pelko: miten etäkoulusta, omista töistä ja eskarilaisen hoitamisesta selvitään – konkreettisen huolen kanssa?

Vaihtoehtoja ei ollut, vaan työt, koulut ja lapset piti hoitaa.

– Minulle turvallisuutta tuo se, että pyrin vaikuttamaan siihen mihin pystyin. Eli vaikka siihen, että ruokaa on jääkaapissa, ei tavata ihmisiä ja pesemme käsiä.

Alakoululaisen ja eskari-ikäisen vanhemmat tietävät mitä pelko on. Kummankin lapsen kanssa on ollut tiukkoja tilanteita: takana on satoja kertoja käyntejä lääkärissä ja sairaalassa, on oltu myös teho-osastolla ja eristyksissä.

– Koronan myötä on tullut aiemmista tilanteista takaumia. Lapsilla on ollut hyvin vaikeita tilanteita paljonkin. Kokemuksista jäävät muistot, vaikka toivoo, että niihin ei koskaan enää tarvitsisi palata.

Alkusokin jälkeen arki alkoi asettua uomiinsa. Perheellä oli tavallaan kokemustakin tilanteesta: lasten ollessa ihan pieniä infektiovaaran kanssa oli ennenkin oltu eristyksissä.

Perheen isän yrityksen työt hiipuivat koronan takia, joten hän lähti joka aamu kuudelta toiselle paikkakunnalle töihin. Samaan aikaan äiti aloitti oman ensimmäisen etätyövuoronsa kotona koneellaan. Lasten aamupalojen jälkeen alkoi esikoisen etäkoulu.

– Vaikka lapsellani ei ole oppimisvaikeuksia, ja koulu menee hyvin, niin hän tarvitsi tukea tehtävien kanssa jatkuvasti, äiti kertoo.

Eskari-ikäinen tunsi itsensä monesti yksinäiseksi ja kutsui pian äitiä, jos oli omassa huoneessaan.

Iltapäivisin niin ikään riskiryhmään kuuluvat isovanhemmat lähtivät perheen yhteisestä sopimuksesta lasten kanssa ulos, jotta äiti pääsi keskittymään töihin.

Isän tultua tehtiin yhdessä ruokaa. Sen jälkeen äiti lähti talon ullakolle, usein toppatakki päällään ja näpit jäässä läppärin kanssa työskentelemään, jotta sai työrauhan.

– Illalla kun lapset menevät nukkumaan, niin silloin on niin väsynyt, että siinä ei enää paljon jumppavideoita jumpata, hän sanoo.

Lääkäri oli ilmoittanut jo ennen kuin koulut avasivat ovensa, että lapset eivät voi mennä kouluun ja hoitoon loppukeväänkään ajaksi, vaikka varsinaista hengenvaaraa koronan takia ei lapsilla enää uskottu olevan.

Alkoi soittelu- ja viestirumba koulun kanssa: miten koululaisen opetus järjestetään, kun lapsi ei voi sairautensa takia osallistua lähiopetukseen?

Etäopetusta ei voinut enää koulun mukaan järjestää, vaikka perusopetuslain 18 pykälän mukaan opetusta täytyy järjestää riskiryhmään kuuluville lapsille. Myös riskiryhmään kuuluvien lapsille opetushallituksen suosituksen mukaan opetusta olisi pitänyt järjestää.

– Minulle kerrottiin koululta, että riskilapselle ei voi antaa opetusta, koska silloin ne, jotka jäivät vapaaehtoisesti koulusta kotiin, joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos heille ei järjestetä etäopetusta, äiti muistelee.

Lopulta sovittiin, että opettaja lähiopetuksensa ohessa soitti aamuisin ja iltapäivisin pojalle tarkistaakseen miten sujuu. Muu aika oli omaehtoista opiskelua – eli äidin avustuksella oppimista.

Viimeisen kouluviikon aamuna soittoa ei enää tullutkaan.

– Me istuimme puoli yhdeksältä aamulla koneen ääressä ja poika odotti päivän ainoaa kontaktia koulusta. Ei tullut mitään puhelua, eikä tullut mitään tehtäviä, äiti kertoo,

Nämä voivat tuntua pieniltä yksityiskohdilta, mutta niillä on valtavan suuri henkinen merkitys, äiti toteaa. Selvisi, että koululla oli päätetty, että poika saa kuusi tuntia viikossa etäopetusta. Muu aika on omatoimista opiskelua.

Perhe ei ole saanut tietoa siitä, miten syksyllä lasten koulut järjestetään, jos tilanne jatkuu samanlaisena – tai jopa huononee.

– Miten riskilasten tai niiden, joiden vanhemmat kuuluvat riskiryhmään, opetuksesta ja oppimisesta huolehditaan? Heitä on paljon, äiti miettii huolestuneena.

– Kokonaan on unohdettu lasten henkinen puoli: silloin kun kaikki lapset olivat pois koulusta, oli hirveän tärkeää, että heillä oli yhteisiä videokokouksia, jolloin lapset kokivat olevansa yhdessä. Sitten kun meidän poikamme jäi yksin kotiin lähes neljänkymmenen oppilaan luokalta, niin ne loppuivat. Vaikka poikamme on sosiaalinen, sillä on valtavan suuri merkitys, että joku ottaa häneen yhteyttä.

Koronakevät osoitti äidin mukaan sen, että oikeus perusopetukseen ei toteudu kaikille tasapuolisesti, vaikka julkisuudessa siitä kovasti on puhuttu. Oppivelvollisuus ja arviointi säilyvät kuitenkin samanlaisina kuin ennenkin.

Syksyllä perhe ei enää pysty hoitamaan kahden lapsen koulunkäyntiä ja omia töitään.

– Opettaminen ei ole vanhemman tehtävä, koska vanhempi ei ole opettaja. Lasta ei voi myöskään jättää yksin oppimaan, se on kohtuuton vaatimus. Lasta pitää opettaa ja sosiaalistaa ja ottaa huomioon lasten henkinen puoli.

Äiti toivoo, että kesän aikana kouluissa valmistuttaisiin kunnolla syksyyn, sillä jos koronatilanne jatkuu, se ei tule enää yllätyksenä.

– Nyt pitäisi kaikki paukut olla siinä valmistelutyössä. Ymmärrän, että on ihmisiä, jotka eivät vapaaehtoisesti laittaneet lasta kouluun pelon vuoksi, mutta me emme tehneet tätä valintaa itse. Meille tämä tuli annettuna, hän sanoo.

Erityislapsen äiti koronakeväästä: "Meillä oli rehellisesti sanottuna ihan kamalaa"

Monilla keskittymisongelmista kärsivillä lapsilla kokemukset kevään etäkoulusta ovat olleet myönteisiä: oppiminen sujui rauhallisessa ympäristössä.

Mutta kaikilla ei niin ollut.

– Meillä oli rehellisesti sanottuna ihan kamalaa, kuvaa kevään etäkoulua 10-vuotiaan ADHD-tytön äiti.

Lapsi ei saa erityistä tukea koulusta, vaikka apua on monta vuotta pyydetty. Diagnoosin hän sai juuri ennen kuin koulut menivät kiinni.

Tamperelaisperheessä on kaksi koululaista ja isä kuuluu riskiryhmään. Koko perhe oli kotona koko kevään ja koulua käytiin melkoisen vaikean tappelun saattelemana, omien töiden ohessa.

– Toiset sanovat, että kun koulun kuormitus on jäänyt jää pois, niin lapsi on voinut paremmin, mutta kyllä meillä oli tosi isoja haasteita. Joka ikisen tehtävän ajan on istuttu vieressä ja yritetty tulkita, mitä tehtävänanto tarkoittaa.

Hermot menevät lapsilla herkästi.

– Sitten kun lapsi ei ymmärtänyt, niin hän suuttui. Sitten pidettiin pieni tauko ja yritettiin taas uudelleen. Vaikka kuinka toivoisi, että lapsi tekisi tehtävät omatoimisesti ja kun lapsia on kaksi, niin kyllä siinä koko työpäivä meni, äiti kuvailee.

Vaikka opetusta oli etänä päivittäin hetki, niin käytännössä kaikki tehtävät jäi yksin tehtäviksi – joista lapset eivät yksin suoriutuneet.

– Kun on toiminnanohjauksen pulmia, niin vihkot, paperit, kynät ja kumit ovat koko ajan hukassa. Aikaa meni myös siinä, kun piti lukea monista eri kanavista, Wilmasta ja muista ohjelmista ohjeita, etsiä kirjoja ja niin edelleen.

Skismaa lasten kanssa aiheutti se, että yhtäkkiä vanhemmat joutuivat ottamaan opettajan tai erityisopettajan roolin vanhemmuuden lisäksi. Se ei ollut helppoa.

– Itse saan ainakin niin kamalaa palautetta tytöllä, että en haluaisi, että kukaan olisi kuulemassa sitä, äiti sanoo.

Vanhemmat tekivät töitä vuoroissa, milloin missäkin, autossa pihalla ja varastossa, jotta saivat rauhan puhua verkkopalavereissa. Lasten käyttäytyminen oli niin levotonta kotona, että rauhaa ei ole ollut.

Kevät oli koko perheelle raskas.

– Kevät oli tosi, tosi, tosi rankka, äiti sanoo.

Vanhemmilla ei ollut mitään palautumisaikaa, vaan joka päivä on mennyt lasten kouluja tai omia töitä ja rästitöitä tehdessä. Voimia on syönyt myös lasten kanssa koetut haastavat tilanteet ja riittämättömyyden tunne.

Myös lasten henkinen jaksaminen on huolettanut.

– Olen miettinyt sitä, miten koko kevät on vaikuttanut neuropsykiatrisista ongelmista kärsiviin lapsiin, joiden tunne- ja sosiaaliset taidot ovat muutenkin ehkä heikommat kuin normaalisti. Myös pitkä ero ystävistä on vaikuttanut varmasti.

Monelle perheelle kesä on levon aikaa, mutta monella erityislasten perheillä sama härdelli jatkuu myös kesällä. Vanhempien täytyy yhä jakaa lastenhoitovuorot ja työt, hoitopaikkoja ei lapsille ole.

– Mietin sitä, että missä vaiheessa itse pääsee kesällä lepäämään, vai pääseekö ollenkaan.

Ensi syksynä perheen voimat ei enää riitä etäkouluun – jos siihen tarvitaan vanhemman joka hetkistä apua. Jos kevään kaltainen etäopetus jatkuisi koronatilanteen takia, toisen vanhemmista pitäisi käytännössä lopettaa työt. Ja se ei ole mahdollista.

Jos syksyllä olisi etäopetusta, sen pitäisi olla tosi strukturoitua, että lapsi tietäisi, mitä missäkin vaiheessa päivää tapahtuu, eikä niin että opetus on hajallaan eri kanavissa eri opettajien toimesta, äiti pohtii.

Jos pitäisi päättää nyt, tamperelainen perhe valitsisi lasten laittamisen kouluun. Jopa sillä riskillä, että perhe sairastuu, vaikka isä kuuluu riskiryhmään.

– Taloutemme ei kestä, jos tekisin puolikasta päivää. Voimatkaan eivät riitä läsnä olevaan etäopetukseen. Se riski varmaan olisi otettava, että mitä tapahtuu jos sairastuu. Se on iso ja pelottava asia, mutta jos vaakakupissa on se, että koko perhe räjähtää. Tosi vaikea sanoa.

Äiti odottaa, että lapsi saisi vihdoinkin tarvitsemaansa erityistä tukea koulussa, jos sinne syksyllä pääsee.

Sijaisäiti avun puutteesta: lapset sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle ja he syrjäytyvät

Jotkut oppilaat ovat saaneet maistaa kotona sitä, miltä tuntuu kun pystyykin keskittymään ja oppimaan.

Vantaalainen, erittäin vilkas ja haastava poika sai aikaan yhdellä matematiikan tunnilla valmiiksi ehkä yhden tehtävän. Muutoin sivu oli sotkettu, rikottu tai raavittu. Kotona läksyjä pystyttiin yleensä tekemään vain muutaman tehtävän.

Koulussa ei tavoitteena ollut edistyminen ja oppiminen, vaan opetteleminen olemaan. Yhtäkkiä koulun sulkeuduttua, kodin rauhassa tehtävät alkoivat sujua kuin tanssi: poika osasi ja pystyi.

– Kotona keskittyminen onnistui pian erinomaisesti. Me teimme esimerkiksi matematiikasta usein koko aukeaman ja vielä lisätehtäviäkin, sijaisäiti kertoo.

Kahden lapsen sijaisäiti pystyi välillä vastaamaan omiin työsähköposteihinsa, pesemään jopa ikkunoita tai tekemään ruoka sen jälkeen, kun oli antanut lapselle hyvät ohjeet tehtävien tekemiseen.

Poika pystyi tekemään tehtäviä ohjeen mukaan ihan omatoimisesti, mikä oli lapselle todella suuri harppaus, äiti kertoo. Kevään aikana lapsen itsetunto kasvoi kohisten.

– Se onnistuminen ja into, mitä siitä tuli, oli valtava, sijaisäiti kertoo.

Sijaisäiti kertoo, kuinka hän on saanut oikein kylmiä väreitä, että kun on neuvonut poikaa ja huomannut, että "jäbähän osaa".

Hänen mukaansa koulussa opettajat ovat taitavia ja pyrkivät ottamaan pojan huomioon, mutta keskittyminen suurissa ryhmissä on mahdotonta.

– Siellä on niin paljon häiriöitä, että minäkään en pystyisi siellä keskittymään, hän sanoo.

Pojalle isossa ryhmässä oleminen syö itsetuntoa.

– Siellä tulee se eriarvoisuuden leima, kun toinen lapsi siinä naapuripulpetissa lukee kuin vettä vaan, ja toinen vasta yrittää ymmärtää kirjaimia. Kun ei vaan pysty keskittymään. Kuka meistä aikuisistakaan kestäisi jatkuvaa epäonnistumista?

– Kyllä minäkin masentuisin ja rupeaisin häiriköksi, jos minulla olisi aivoissani sellainen ominaisuus, että en vain pystyisi keskittymään.

Lapsen pitäisi saada positiivistakin palautetta, eikä aina sitä että miksi kaadoit jotain, miksi hajotit, miksi lyöt, hän pohtii.

Poika käy normaalisti koulua tarkkaavaisuutta parantavien lääkkeiden voimalla, koska erityisluokkapaikkaa ei ole pyynnöistä huolimatta järjestynyt.

– Nyt kun poika on saanut itsetuntoa ripustettua ylöspäin, käytöshäiriötkin ovat vähentyneet.

Myös opettajat ovat viestineet, että muutos on ollut todella iso.

– Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia, oma olokin paranee ja silloin sen olemisen opettelu onnistuisi myös.

Sijaisäiti toivoo nyt, että vantaalaisissa kouluissa otettaisiin oppia koronakeväästä ja ymmärrettäisiin, että keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten pitäisi saada koulussa rauha opiskella pienryhmissä.

– Muuten nämä lapset sysätään yhteiskunnan järjestelmästä ulos ja he syrjäytyvät, vaikka he ovat ihan normaaliälyllä varustettuja lapsia, sijaisäiti sanoo.

Jos sinulla on koulunkäyntiin tai koronaan liittyviä vinkkejä, voit ottaa yhteyttä artikkelin kirjoittajaan osoitteseen elina.jamsen@yle.fi

Puolustusvoimat viettää lippujuhlan päiväänsä torstaina koronavirustilanteen takia perinteistä poikkeavalla tavalla. Ohjelmassa on muun muassa runsaasti lentotoimintaa eri puolella Suomea.

Ilmavoimat on suunnitellut ylilentoja lukuisten kaupunkien ylle torstaiaamupäiväksi. Ylen tietojen mukaan Horneteja on samaan aikaan liikkeellä jopa 32 kappaletta eli hieman runsaat puolet Suomen koko päälentokalustosta. Lennoilla on säävaraus.

Helsingissä Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks toteuttaa lisäksi aamupäivällä taitolentoesityksen neljällä Hawk-suihkuharjoituskoneella. Esitystä voi seurata suorana Yle Areenassa kello 9:n jälkeen.

Vaikka Raaseporiin suunniteltu valtakunnallinen lippujuhlan päivän paraati jouduttiin koronarajoitusten takia perumaan, vaihtoehtoisena ohjelmanumerona voi seurata myös mm. Puolustusvoimien ylipäällikön, tasavallan presidentin Sauli Niinistön suorittamaa lipunnostoa Mäntyniemessä. Yle lähettää lipunnoston suorana aamukahdeksalta Yle Areenassa.

Kello 11:ltä Yle Areenassa, TV1:ssä ja Radio Suomessa välitetään suorana Puolustusvoimain lippujuhlan päivän konsertti, jossa Laivaston soittokunta esiintyy solisteinaan Pete Parkkonen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari. Tunnin kestävän viihteellisen konsertin juontaa Riku Rantala. Konserttipaikalla Turussa ei ole yleisöä.