Eläkeläinen Satu Siponen on viettänyt arkea eristyksissä Outokummun mökillään viimeiset kaksi kuukautta, mutta nyt hänellä on leveä hymy. Siponen istuu keltaisessa bussissa, joka kulkee tuttua reittiä kohti Kuopiota. Kaksi kuukautta tauolla ollut kaukoliikennebussi kulkee taas. Siponen pääsee lastenlastensa luo ja kotiin Kuopioon.

Mennään kuitenkin ensin siihen keltaiseen bussiin, jonka lähtöaika Joensuusta oli kello kahdeksan aamulla.

Bussin rattia ohjailee tottuneesti Timo Miettinen, joka kuljettaa matkustajia Joensuu-Kuopio-reitillä tiistaina jo toista päivää tauon jälkeen.

Reittimatkat alkoivat taas maanantaina liikennöidä kärrypoluksi luonnehditulla valtatie 9:llä. Tie on mutkainen ja asfaltti on paikoin korjaamisen tarpeessa.

Korvaavia bussiyhteyksiä ei Joensuun ja Kuopion välillä monen harmiksi ole kahden kuukauden tauon aikana ollut. Suorasta junayhteydestä on aina vain haaveiltu.

Välimatkaa Joensuun linja-autopäätepysäkin ja Kuopion Matkahuollon välillä on noin 140 kilometriä, johon kuuluu noin kaksi ja puoli tuntia kaikkien pysähdysten myötä. Aurinkoisena kesäpäivänä hyvin ilmastoidussa bussissa istuu ihan mielellään.

– Näitä vuoroja kulkee nyt harvennetusti, kolme kertaa päivässä viikolla ja viikonloppuisin kahdesti päivässä molempiin suuntiin. Ely-keskuksen ostopalveluna nämä vuorot saatiin ainakin kesäksi taas ajon, Miettinen puhelee.

Normaalisti vuorot ovat puhtaasti markkinaehtoisia, eli ne kustannetaan bussilippujen tuloilla. Talvisin reittibussin kyytiin kipuaa etenkin opiskelijoita.

Näillä seuduilla yksityisautoilu on kattavin kulkuväline, mutta kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta tai halua.

Kaikkiin paikkoihin busseilla ei edes pääse. Jossakin päin Pohjois-Karjalaa sanotaan, että bussista kuulee lähinnä puhuttavan.

Bussin näkeminen on naapurille raportoimisen arvoinen puheenaihe.

"Odotin koko toukokuun, että vuorot kulkevat"

Muutaman pysäkin jälkeen kyytiin nousee ensimmäisiä matkustajia. Yksi heistä on töihin Kuopioon kulkeva Hans Stigzelius. Hän valitsee istumapaikkansa edestä.

– Teen töitä Joensuussa ja Kuopiossa psykoterapeuttina. Minulla on myös auto, mutta käytän mieluummin bussia, sillä niin voin tehdä esimerkiksi töiden kirjauksia, Stigzelius kertoo.

Kirjausten lisäksi hän on matkustaessaan esimerkiksi opiskellut espanjaa. Tällä matkalla hän lukee päivän lehteä. Sanomalehden sivujen kahina on kotoisaa kuultavaa.

– Huolestuin viime viikolla, kun bussivuoroja ei näkynyt. Omalla autolla matka olisi nopeampi, mutta rasittavampi. Vältän sitä, Stigzelius kertoo.

Joensuun laitamilla bussiin hyppää Sara Kalilainen.

Kalilainen tekee töitä graafisena suunnittelijana Joensuussa, mutta kumppani ja koira asuvat Kuopiossa.

Kalilainen muutti koronakeväänä Kuopiosta Joensuuhun töiden takia. Päätös ei ollut helppo, sillä se tarkoitti kaukosuhteeseen siirtymistä. Töitä Kalilainen pystyy tekemään etänä, joten hän on nyt matkalla kumppanin luo. ¨

Puhelin ja korvanappikuulokkeet vauhdittavat ajan kulumista.

– Minulla ei ole autoa eikä ajokorttia. Odotin koko toukokuun, että vuorot alkavat, koska emme ole ihan joka viikko voineet nähdä kumppanin kanssa, Kalilainen kertoo.

Kalilaisen kumppanilla on auto, joten hän on kulkenut Kalilaisen luo sillä korona-aikana. Kalilainen on lisäksi turvautunut välillä kimppakyyteihin, kun bussi ei ole kulkenut.

Korona ei enää huoleta häntä.

– Kyllä nyt jo voi matkustaa, Kalilainen toteaa.

Kaksi kuukautta erossa lapsenlapsista : kun bussit kulkevat, Kuopioon pääsee taas

Bussi on kaivoskaupunki Outokumpuun tultaessa matkannut noin viitisenkymmentä kilometriä. Outokummun kohdalla bussiin nousee iloisesti puhuva nainen. Hän on eläkeläinen Satu Siponen, joka selittää kuljettajalle, että vihdoin pääsee kulkemaan.

– Menen kotiin ja lastenlasten luo. Mökki on Outokummussa ja koti Kuopiossa. Olemme isännän kanssa normaalisti kesät mökillä ja talvet Kuopiossa, Siponen kertoo.

Siponen on pysytellyt korona-aikana tähän asti eristyksissä mökillä. Ainoastaan kaupassa on käyty. Siksi ilo on silminnähtävää, sillä Siponen pääsee näkemään tänään lapsenlapsiaan.

Siposella ja hänen kumppanillaan on auto, mutta siitä kysyttäessä Siposen silmäkulmiin nousee pilke ja kädet elehtivät.

– Isäntä jäi mökille, ei häntä kaupunkiin saa, Siponen kertoo.

Matkustajajoukko on harvalukuinen, mutta yllätti positiivisesti kuljettajan

Kuopion-Joensuu-bussin paluu on odotettu, mutta syksyllä bussivuorojen jatkuminen ei ole vielä varmistunut. Savonlinjan Joensuun liikennepäällikkö kertoi aiemmin, että Joensuu-Kuopio-välin suurin matkustajajoukko koostuu opiskelijoista. Siksi yritystä huolestuttaa Itä-Suomen yliopiston syksylle tehty etäopiskelupäätös etäopiskelupäätös. Se voi olla kohtalokas Joensuu-Kuopio-reitin liikennöinnille.

Syksy on toistaiseksi sumun peitossa.

Nyt bussi kuitenkin kulkee.

Joensuu-Kuopio-reitin matkustajat katosivat yhtäkkiä maaliskuussa poikkeusajan alettua. Silloin reittimatka laitettiin tauolle.

Nyt kahden kuukauden jälkeen jatkuneiden vuorojen vastaanotto on yllättänyt positiivisesti. Matkustajia on noussut kyytiin odotettua enemmän, parhaimmillaan toistakymmentä yhteen vuoroon kuljettajan mukaan. Täysiä busseja ei ole kuitenkaan nähty.

– Moni on sanonut, että onneksi nämä kulkevat taas, kuvailee kuljettaja Timo Miettinen.

On selvää, että vaikka bussissa matkusti Joensuu-Kuopio-reitillä vain noin viisitoista henkilöä, heille reitti on merkityksellinen. Kaikilla on oma, tärkeä syynsä nousta bussiin ja päästä perille.

Satu Siposella ja muilla matkustajilla on reipas askel, kun Timo Miettisen pysäköimän bussin ovet aukeavat perillä Kuopiossa.

Lue lisää:

Suomen avautuminen näkyy myös tieliikenteessä: etätöistä on palattu työpaikoille ja mökkeily vilkastunut

Taitolento-osasto Midnight Hawks esitteli tänään torstaina taitojaan Helsingissä Hietaniemen edustalla.

Lentoesitys oli osa Puolustusvoimain lippujuhlan päivän tapahtumia. Tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa, miltä esitys näytti yläilmoista käsin – Ilmavoimien video on kuvattu suoraan suihkuharjoituskoneen ohjaamosta.

Videolla nähdään muun muassa tuplatynnyri ja vinosilmukka.

Midnight Hawksin näytös nähtiin aiemmin tänä aamuna. Yle esitti sen suorana nettisivuillaan:

Lippujuhlan päivänä on voinut bongata koneita taivaalla muutenkin, sillä Ilmavoimien Hornetit ovat jylisseet aamun ja aamupäivän aikana lukuisten kaupunkien yllä.

Tässä esimerkiksi Joensuussa nähty ylilento:

Torstaina aamupäivällä Yle välitti suorana myös Puolustusvoimain lippujuhlan päivän konsertin. Voit katsoa tallenteen konsertista Yle Areenassa.

Voit myös keskustella aiheesta perjantaihin 5. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Puolustusvoimain komentaja: Koronavirus ei ole vaikuttanut puolustusvalmiuteen – suuremmat kertausharjoitukset yhä jäissä

Lippujuhlan konsertissa huippuartistit: Laivaston soittokunnan solisteina Pete Parkkonen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari – katso tallenne konsertista

Taitolento-osasto kaarteli näyttävästi Helsingin taivaalla – katso videot

Presidentti nosti lipun salkoon Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä – katso video Mäntyniemestä

Katso täältä tasavallan presidentin ylennykset puolustusvoimain lippujuhlan päivänä – tänä vuonna ei ylennyksiä kenraalikunnassa

Suurten jokien Lapissa on saatu historiassa tottua myös suuriin tulviin. Viime vuosina todella isoilta tuhoilta on enimmäkseen vältytty, kiitos aiempaa paremman varautumisen.

Ylen toimittajat ja kuvaajat ovat olleet paikalla seuraamassa pahoja kevättulvia pitkin vuosikymmeniä. Tässä jutussa voit palata muutamiin mieliinpainuneisiin tulvakeväisiin.

Rovaniemellä ennätystulvista on jo aikaa

Ounas- ja Kemijokien risteykseen rakennettu Rovaniemi on altis tulvaveden haitoille. Vuoden 1993 suurtulvassa meinattiin olla helisemässä, kun uhattuna oli muun muassa tuolloin upouusi Arktikum-rakennus.

Katso videolta toimittaja Tapio Vestisen uutisraportti tulvivalta joelta:

Rovaniemellä taloja tuhonneita tulvia tiedetään ainakin vuosilta 1741 ja 1807. Kaikkien aikojen ennätystulvana pidetään kevään 1859 niin sanottua Saulin tulvaa. Senkin syntyyn vaikutti ennätysluminen talvi.

Suurin viime aikojen tulva koettiin keväällä 1973. Vaikka Kemijoen voimalaitosrakentaminen on suitsinut tulvia, pääsi mahtijoki tuolloin vielä yllättämään sen valjastajat. Keminmaan Taivalkosken voimalaitostyömaalla vesi murti työmaapadon.

Katso videolta toimittaja Timo Karjalaisen uutisraportti tilanteesta:

Jääpadot ovat nostaneet tuhotulvia Tornionjoella

Simojoella ja Tornionjoella tulvakeväitä ovat määrittäneet varsinkin aiempina vuosikymmeninä jääpadot. Pahimmillaan jopa kymmenen kilometrin pituiseksi kasautuneet jääpadot ovat nostaneet vettä kastelemaan taloja ja repineet liikkelle lähtiessään tieltään niin puut kuin sähkölinjatkin.

Vuonna 1985 Tornionjoen jääpatoa räjäyttämään jouduttiin pyytämään asevoimien edustajia molemmista maista.

Katso videolta Pekka Sjögrenin uutisraportti tilanteesta:

Simojoella pahoja tulvakeväitä on koettu muun muassa vuonna 2000, jolloin sadat talot jäivät veden saartamaksi.

Jääpato nosti vettä alajuoksulla myös vappuna 1992. Toimittaja Vesa Vaaraman raportoidessa Lapin tulvista muutamaa päivää myöhemmin tilanne oli Simojoella jo rauhallisempi.

Katso videolta Kotimaan katsaus -ohjelmassa lähetetty raportti:

Omaisuusvahinkoja aiheuttaneita tulvia on koettu Lapissa myös kesällä. Tornion-Muonionjoen vesistössä tuntureilta sulavat lumet ja rankkasateet nostivat Väylän pinnan esimerkiksi Matkakoskella ennätyslukemiin.

Katso videolta, miltä näytti ennätyksellinen vuoden 1968 kesätulva:

Kittilää ja Ivaloa kasteli suurtulva vuonna 2005

Ivalossa vuoden 2000 kevättulva on monen muistissa. Tuolloin vesi nousi ennätyskorkeuteen, jota ei ole vieläkään ylitetty. Viranomaisten toiminnassa oli kansalaisten mielestä moitteen sijaa, kuten uutisraportista käy ilmi.

Katso videolta toimittaja Timo Sipolan raportti Ivalosta:

Vuonna 2005 Ivalojoen tulva nousi jälleen niin korkealle, ettei isoilta vahingoilta voitu välttyä. Vesi nousi Pajakoskella korkeuteen 128,01 metriä, mikä on vajaa 30 senttiä ylempänä kuin tänä keväänä.

Katso videolta, miltä tilanne näytti Ivalossa viisitoista vuotta sitten:

Kittilässä pelättiin tänä keväänä veden nousevan jopa vuoden 2005 ennätyslukemien yli. Tuolloin vesi kävi korkeimmillaan lukemassa 177,08 metriä merenpinnasta. Tämän kevään maksimilukemaksi näyttäisi jäävän tiistaina kirjattu vedenkorkeus, joka on vain seitsemän senttiä alhaisempi.

Vuoden 2005 tilannetta pahensi vielä se, että tuolloin Kittilän kirkonkylän suojana ei ollut yhtä vankkoja ja korkeita tulvavalleja kuin tänä keväänä.

Katso videolta, miltä Kittilässä näytti vuoden 2005 tulvassa:

Tänä keväänä tulvat alkavat Lapissa olla jo ohi. Kittilässä ja Rovaniemellä vesi on kääntynyt laskuun, kuten myös Ivalossa. Paatsjoella tulvahuippu on vielä edessä, samoin kuin Tenolla. Tornionjoella tulvahuippua ennustetaan myöhemmäksi.

Minkälaisia tulvamuistoja sinulla on? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Lapin tulvavedet laskemaan päin - Hannu Vuokila pääsee pian saunalleen muutenkin kuin veneellä: "Löylyveden saa nyt suoraan saunan lattialta"

Tulvat kurittavat Lappia: Rovaniemellä vesi nousee edelleen, suurtulva mahdollinen Kittilässä – video näyttää, miten Ounasjoki paisuu

Alkava viikonloppu tuo koko maahan sateita, josta erityisesti luonto kiittää. Maasto on kuivaa maan etelä- ja keskiosissa, mutta viikonlopun sateet tuovat kuivuuteen helpotuksen. Voimassa olevat varoitukset voit katsoa täältä.

Yöllä leviää sateita maan etelä- ja keskiosiin ja perjantaina myös Lappiin.

– Perjantaina idässä voi ukkostaa, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström viikonlopun epävakaisesta säästä.

Uimavedet vuodenaikaan nähden lämpimiä

Lauantaina etelästä saapuu yhtenäisempi sadealue ja samalla tuulet voimistuvat. Uimavedet ovat järvialueilla tavallista lämpimämpiä.

Sunnuntaina on jälleen melko aurinkoista etelässä ja idässä. Sateet suuntaavat sunnuntain aikana puolestaan pohjoiseen ja päivä on maan länsiosissa tuulinen.

– Viikonlopun jälkeen on jälleen luvassa lämpenemisen merkkejä, Borgström sanoo.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Saksassa syyttäjä on kertonut uskovansa, että 13 vuotta sitten Portugalissa kadonnut Madeleine McCann on kuollut. Syyttäjä vetoaa, että katoamisesta jotain tietävät ottaisivat yhteyttä viranomaisiin.

Braunschweigin kaupungin syyttäjä Hans Christian Wolters sanoo, että tapausta tutkitaan murhana.

Tapaus nousi uudelleen julkisuuteen, kun Saksan poliisi ilmoitti keskiviikkona epäilevänsä 43-vuotiasta saksalaismiestä pikkutytön katoamisesta.

1) Missä Madeleine McCann katosi?

Kolmevuotias Madeleine McCann katosi Praia da Luzissa Portugalin Algarvessa sijaitsevasta huoneistosta 3. toukokuuta vuonna 2007. McCannin perhe oli Portugalissa lomailemassa.

Katoamishetkellä vanhemmat olivat ystäviensä kanssa ruokailemassa läheisessä tapasravintolassa. Madeleine McCann oli kahden nuoremman sisaruksensa kanssa nukkumassa lomahuoneistossa.

Lapsia katsomaan mennyt perheen äiti Kate McCann havaitsi tyttärensä kadonneen.

2) Kuka on uusi epäilty?

Poliisi epäilee katoamisesta nyt 43-vuotiasta saksalaismiestä, joka oleskeli Praia da Luzin läheisyydessä Madeleine McCannin kadotessa.

Epäilty on tällä hetkellä Saksassa vankilassa seksuaalirikoksesta tuomittuna. Saksan syyttäjänviraston mukaan mies on aikaisemmin tuomittu kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Katoamisen tapahtuessa epäilty oli 30-vuotias. Hän oleskeli Algarvessa vuosina 1995–2007.

Poliisi pyytää havaintoja katoamisaikaan vaaleahiuksisesta, laihasta ja noin 180 senttiä pitkästä miehestä. Epäillyn nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Poliisi on julkaissut kuvat talosta ja kahdesta autosta, VW Camperista ja Jaguarista, jotka liittyvät epäiltyyn. Molemmat autot ovat Saksan poliisin hallussa. Toisessa niistä epäilty asui ollessaan Portugalissa.

Poliisi on myös julkistanut epäillyn silloisen puhelinnumeron ja numeron, josta oli soitettu epäillylle katoamisiltana.

Numerot ovat poliisin mukaan erittäin tärkeitä tutkinnassa. Poliisi pitää puhelun soittanutta avaintodistajana ja vetoaa, että kyseinen henkilö ottaisi yhteyttä.

Poliisi on vedonnut myös muihin asiasta tietäviin. Poliisi epäilee, etteivät jotkut ole aikaisemmin uskaltaneet kertoa tietojaan.

Lue lisää:

Kadonneen Madeleine McCannin tapauksessa uusi käänne – Saksan poliisi kertoi uudesta epäillystä

3) Mitä Saksan poliisi epäilee?

Saksan poliisi tutkii tapausta murhana. Poliisilla on myös käsitys tekotavasta. Tutkijat eivät usko, että teko olisi ollut ennalta suunniteltu.

Christian Hoppe Saksan poliisista sanoo BBC:lle, että epäilty olisi saattanut murtautua McCannien asuntoon ja spontaanisti siepata tytön.

Epäilty on työskennellyt tarjoilijana mutta myös syyllistynyt rikoksiin, kuten murtoihin ja huumekauppaan.

Saksan poliisi sai vihjeen epäillystä ensimmäisen kerran vuonna 2013, mutta tuolloin tietoja ei ollut riittävästi tutkinnan aloittamiseen tai pidätykseen.

Seuraavan kerran epäillystä tuli vihje vuonna 2017, kun katoamisesta oli kulunut kymmenen vuotta.

Britanniassa poliisi tutkii tapausta edelleen katoamisena, sillä poliisilla ei ole täysin varmaa näyttöä siitä, onko Madeleine McCann elossa vai kuollut.

4) Mihin aiemmat tutkinnat johtivat?

Vuosien aikana katoamistutkinta on aloitettu useita kertoja uudestaan, mutta ratkaisuun ei ole päästy.

Tuorein, vuonna 2011 alkanut Britannian poliisin tutkintaoperaatio on maksanut 11 miljoonaa puntaa eli 12,3 miljoonaa euroa.

Neljä Suur-Lontoon poliisin tutkijaa jatkaa työtä tapauksen parissa. Tutkinnan aikana on selvitetty yli 600 ihmisen tietoja. Seitsemän vuotta sitten epäiltynä oli neljä miestä, mutta heidän osaltaan tutkinnasta luovuttiin.

5) Mitä vanhemmat sanovat?

Madeleine McCannin vanhemmat Kate ja Gerry McCann sanoivat pitävänsä uutta epäilyä mahdollisesti erittäin merkittävänä tapauksen selvittämisessä.

McCannien edustaja Clarence Mitchell kertoi BBC:lle ennen saksalaisen syyttäjän lausuntoja, etteivät vanhemmat ole koskaan menettäneet toivoaan siitä, että tytär voisi löytyä elossa. Vanhemmat ovat kuitenkin realisteja, Mitchell sanoo.

Lisää aiheesta:

Vuosikymmen kadoksissa – Madeleine McCannin vanhemmat uskovat yhä tyttärensä löytyvän

Poliisiväkivallan uhrina viime viikolla kuolleen George Floydin muistotilaisuus on koonnut surijoita Yhdysvaltain Minneapolisiin.

Paikalla North Central Universityn alueella järjestettävässä tilaisuudessa on Floydin perheen ja ystävien lisäksi suuri joukko muita surijoita. Paikalle mahtuisi tuhat henkeä, mutta koronavirusrajoitusten vuoksi tilaisuuteen päästettiin 500 ihmistä.

Hengityssuojaimilla varustautuneiden vieraiden joukossa on muun muassa Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen ja senaatin jäseniä.

– Hän oli ihminen, jolla oli perhe, unelmia ja toiveita, muistopuheen pitäjä, rasisminvastaisen taistelun veteraani pastori Al Sharpton sanoi ennen tilaisuuden alkua George Floydista.

Asianajaja Benjamin Crump vertasi tilaisuudessa rasismia koronapandemiaan.

– George Floydia ei tappanut koronaviruspandemia, vaan toisenlainen pandemia. Rasismin ja syrjinnän pandemia tappoi George Floydin, Crump sanoi.

Ruumiinavausraportin mukaan Floydilla oli ollut koronavirustartunta.

Torstain muistotilaisuus on ensimmäinen kolmen tilaisuuden sarjassa. Muistotilaisuudet järjestetään lähipäivien aikana myös Floydin syntymäosavaltion Pohjois-Carolinan Raefordissa ja pitkäaikaisen kotiosavaltion Texasin Houstonissa.

Minnesotan osavaltion kuvernöörin Tim Walzin mukaan torstain muistotilaisuus on yksi tapa osoittaa, ettei poliisien käytös Floydin kuolemaan johtaneen pidätyksen yhteydessä viime viikon maanantaina edusta osavaltion asukkaita.

Maailmanlaajuisiksi mielenilmauksiksi rasismia vastaan muotoutuneet protestit alkoivat sen jälkeen, kun väärennetyn setelin käyttämisestä epäilty George Floyd sai surmansa pidätyksen tehneiden poliisien käsissä. Useilla paikkakunnilla rauhanomaisia mielenilmauksia seurasi mellakointi.

Polvellaan Floydia kaulasta painanutta poliisia syytetään toisen asteen murhasta, joka vastaa tappoa Suomen rikoslaissa. Kolmea muuta paikalla ollutta poliisia syytetään avunannosta toisen asteen murhaan.

Lisää aiheesta:

USA on kuohunut jo monta kertaa ennen George Floydia – Rodney Kingin raaka pahoinpitely sytytti Los Angelesin liekkeihin 30 vuotta sitten

Minnesotan syyttäjä korottaa Chauvinin syytteen toisen asteen murhasyytteeksi – lisäksi kolmelle poliisille syytteet avunannosta

Yli 3000 ihmistä Senaatintorille kerännyt rasismin vastainen mielenosoitus päättyi poliisin kehotuksesta – osa marssi vielä keskustassa

USA:ssa mustat joutuvat poliisin pysäyttämiksi paljon useammin kuin valkoiset – Nämä seitsemän tilastoa kertovat syvästä epäluulosta

Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Kallioleikkauksesta irronneet valtavat kivenmurikat hidastivat aamulla liikennettä 9-tiellä Jyväskylän eteläpuolella Korpilahden ja Jämsän välillä.

Suurin irronneista lohkareista on usean kuution kokoinen. Lohkareet pilkotaan ja kuljetetaan pois paikalta.

Destian päivystäjä Riikka Venäläinen kertoo, että ilmoitus kivistä tiellä tuli ohikulkijalta.

Venäläisen mukaan isot kivenkappaleet tulivat onneksi alas pystysuoraan, eivätkä kierineet ajoradalle.

Pudonneet murikat jäivät pientareelle hyvin lähelle tien reunaviivaa. Pudotessaan kivet murskasivat kohdalla olleen kaista päättyy -liikennemerkin

Paikalle saatiin aamun aikana kaivinkone siirtämään murikoita pientareelta syrjemmälle.

Kirvenlohkareita irtoaa kallioleikkauksista eli tietä varten kallioon halkaistun uran seinämistä silloin tällöin, mutta näin isoja järkäleitä harvemmin, sanoo Keski-Suomen ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Kiviä putoaa erityisesti keväisin.

– Talven jälkeen routa niitä liikuttaa. Kun kivenrakoihin pääsee vettä ja vesi jäätyy, se hivuttaa kiviä irti, sanoo Partanen.

Partanen toteaa, ettei hänen tiedossaan ole juuri muita syitä kivien irtoamiselle kuin vesi ja pakkanen. Kivien koloihin kasvaneet puiden juuret voivat tosin joskus pieniä kiviä ajan saatossa nakertaa irti.

Uusia kallioleikkauksia rakennettaessa käydään seinämät läpi ja pyritään varmistamaan, ettei kallioon jää irtokiviä.

Kallioleikkauksen kiviaineksen laatu vaikuttaa siihen, miten ja millaista kiveä seinämästä mahdollisesti irtoaa.

Ihmisten liikkuminen kallioleikkausten reunoilla on yleensä estetty.

– Kaikki korkeat kallioleikkaukset on erotettu aidalla ja aita siellä päällä jo varoittaa, ettei kallioleikkausten ja aidan väliin pidä mennä, koska siellä on putoamisvaara.

Kallioleikkauksia ei Partasen mukaan yleensä vahvisteta vain varmuuden vuoksi, koska se on kallista. Vahvistuksia tehdään, jos ongelmia ilmaantuu.

Kallioleikkausta tutkii seuraavaksi louhinnan- ja lujittamisen asiantuntija. Tämän jälkeen ely-keskuksessa tehdään päätöksiä mahdollisten toimenpiteiden suhteen.

Esimerkiksi 9-tiellä Kuopion ja Jyväskylän välillä poistettiin viime syksynä kallioleikkauksesta irtoainesta ja kyseisellä tieosuudella on suunnitelma, että kallioleikkausta vahvistetaan pulttaamalla lohkareita kallioon kiinni.

– Pulttaaminen tapahtuu niin, että porataan reikä ja pultti injektoidaan kallioon ja teräspultti pitää sitten lohkareen kiinni.

Partanen kertoo, että verkkoja kallioleikkausten suojaksi on asennettu enemmän junaratojen kuin teiden varsille.

Erityisti vanhoissa kallioleikkauspaikoissa piennaralueet tien ja kallion välillä ovat kapeita.

– Uusissa teissä on isommat varoalueet. Vahoissa kallioleikkauksissa tie lähtee suunnilleen suoraan ojanpohjasta. Ei vanhoissa teissä ole juuri varoetäisyyttä. Joissakin paikoissa tietä on pyritty suojaamaan mahdollisilta kivien putoamilta kaiteilla.

Mikäli Korpilahdella päädytään lujittamiseen, irtokivien poistoon tai kallioleikkauksen muotoiluun, saattavat korjaustyöt alkaa jo tänä kesänä.

Maapallolta kuolee joka vuosi useita eläin- ja kasvilajeja sukupuuttoon. Kansainvälinen tutkijaryhmä varoittaa, että kiihtyvä sukupuuttoaalto alkaa ruokkia itse itseään. Silloin lajien katoaminen johtaa toisten, niiden kanssa vuorovaikutuksessa olleiden lajien sukupuuttoon.

Tutkimus on julkaistu tunnetussa PNAS-tiedejulkaisussa ja siitä uutisoi muiden muassa brittilehti The Guardian.

Tutkimuksessa selvitettiin 29 400 maalla elävän selkärankaislajin tilannetta. Tutkijat hyödynsivät Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ja lintujensuojelujärjestö Birdlifen tiedostoja.

Tutkimuksessa todettiin, että sukupuuton partaalla oli 515 lajia. Äärimmäinen sukupuuttouhka määriteltiin tutkimuksessa siten, että lajin yksiöitä oli jäljellä enää alle tuhat.

Sukupuutto ruokkii sukupuuttoa

Tutkijat pelkäävät, että näistä 515 lajista moni katoaa lähiaikoina lopullisesti.

Tähän on monia syitä. Useimpien harvinaistuneiden lajien elinympäristöt ovat kutistuneet olemattomiin tai pirstaloituneet. Samaan aikaan ihmisen toiminta, kuten metsästys, saastuttaminen tai elinympäristöjen hävitys jatkuu.

Näiden lajien kuolemisen kautta sukupuuttouhka voi siirtyä eteenpäin, sillä ekosysteemeissä jokainen laji tarvitsee jotakin toista lajia selviytyäkseen. Joillakin lajeilla on paljon vaihtoehtoja menestyäkseen, mutta monet ovat myös erikoistuneet, eli elävät läheisessä riippuvuussuhteessa toiseen lajiin. Tuolloin yhden lajin katoaminen voi koitua nopeastikin toisen lajin kohtaloksi.

Viime vuonna virallisesti noin 20 sukupuuttoa

Viime vuonna Maailman luonnonsuojelujärjestö yhdessä tutkijayhteisön kanssa julisti runsaat 20 eläin- ja kasvilajia kokonaan sukupuuttoon kuolleiksi, kertoo harvinaistuvien lajien suojelutyötä seuraava Center for Biological Diversity. Näistä lajeista tosin vain yhden elämän päättymistä voitiin seurata reaaliajassa. Kyseessä oli Achatinella apexfulva -lajin etana, jota eli Hawaijin saarilla Yhdysvalloissa.

Muut lajit julistettiin sukupuuttoon kuolleiksi, koska niiden yksilöitä ei ole nähty useisiin vuosiin. Joidenkin lajien kohdalla tutkijat elättelevät toivoa, että jonkinlainen populaatio vielä löytyisi.

Lukuisien lajien viimeiset yksilöt elävät eläintarhoissa. Esimerkiksi Shanghain pehmeäkuorisen kilpikonnan (Rafetus swinhoei) kolmesta viimeisestä yksilöstä yksi elää Kiinassa ja kaksi Vietnamissa. Laji kuolee, koska sen elinympäristöt ovat tuhoutuneet ja sitä on pyydystetty paikallisen uskomuslääketieteen raaka-aineeksi.

Sadan viime vuoden aikana sukupuuttoon on koko maapallolta arvioitu kuolleen runsaat 400 selkärankaislajia. Luonnonoloissa näin suuri sukupuuttomäärä olisi vaatinut tutkijoiden mukaan 10 000 vuotta.

Luonnontutkijat ovat todenneet, että ihmisen vaikutuksesta sukupuutot ovat lisääntyneet satakertaiseksi. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto, joka tällä hetkellä vain kiihtyy.

Verrattuna muihin ihmisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin, kuten ilmaston lämpenemiseen, ympäristömyrkkyihin ja saastumiseen, sukupuutot ovat vakavampi ongelma, koska eliölajin sukupuutto on peruuttamaton menetys.

Paikallisia sukupuuttoja jatkuvasti

Eliölajien kannat koostuvat paikallisista populaatioista. Ne elävät omissa ekosysteemeissään ja ovat vuorovaikutuksessa toisten lajien kanssa.

Luonnonvaraisessa ekosysteemissä on tyypillisesti hyvin paljon lajeja, kertoo tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen Ylen haastattelussa.

Ekosysteemi toimii siirtäen energiaa tasolta toiselle: kasvit ovat kasvinsyöjien ravintoa, kasvinsyöjät petojen ravintoa, ja kaikki päätyvät lopulta hajottajien ja raadonsyöjien ravinnoksi, jonka jälkeen kierto alkaa taas alusta. Jos joltain tasolta häviää laji tai lajeja, voi se rampauttaa koko ekosysteemin toimintaa.

PNAS:ssa julkaistussa tutkimuksessa kaikkein harvinaisimpien lajien lähes kaikki paikallispopulaatiot olivat kadonneet.

Tutkimuksissa on havaittu, että sukupuuttoketju voi syntyä, vaikka lajit eivät olisi suoraan tekemisissä keskenään.

Kauppinen kertoo Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta, jossa koeoloissa tutkittiin ampiaisia ja niiden hyödyntämiä kirvoja. Tutkijat havaitsivat, että yhden ampiaislajin poistaminen johti toisenkin katoamiseen. Tämä johtui siitä, että kun yksi ampiaislaji lakkasi syömästä kirvoja, niiden määrä kasvoi, jolloin toisen ampiaislajin tarvitsemille kirvoille ei jäänyt elintilaa.

Suomi ei ole poikkeus

Suomesta on kadonnut runsaat 300 eliölajia sinä aikana, kun tieteellistä tutkimusta on tehty. Suurimmissa ongelmissa ovat vanhan metsän lajit. Suomen metsissä on laskettu elävän noin 20 000 eliölajia, joista 4 000–5 000 on riippuvaisia lahopuusta.

Omia kasvi-, hyönteis-, sieni- ja kääpälajeja on esimerkiksi eri puulajeilla, eri ikäisillä puilla, pystyyn kuolleilla puilla, maahan kaatuneilla puilla ja erikokoisilla palaneilla puilla. Lisäksi näillä lajeilla on omia loisiaan, jotka ovat riippuvaisia isännästään.

Kauppisen mukaan Suomen luonto on täynnä kehityskulkuja, joissa jokin laji on alkanut harvinaistua, mikä johtaa siitä riippuvaisen lajin ahdinkoon.

Suomen perinnekasvien ehkä tunnetuin edustaja ketoneilikka (Dianthus deltoides) on harvinaistunut, kun kedot ovat laidunnuksen vähentyessä kasvamassa umpeen. Ketoneilikasta ovat riippuvaisia neilikkapussikoi- (Coleophora adelogrammella) ja ketopussikoi (Coleophora silenella) -nimiset perhoset, joiden toukat syövät ketoneilikkaa. Molemmat perhoslajit ovat myös taantuneet.

Ruusuruoho (Knautia arvensis) on ollut yleinen kasvi Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta nyt taantunut maan länsiosassa. Ruusuruoho on ratkaisevan tärkeä ravintokasvi ruusuruohomaamehiläisille (Andrena hattorfiana). Niiden pesissä puolestaan loisii esimerkiksi ruusuruohokiertomehiläinen (Nomada armata).

"Zombi"-lajit

Kun jokin eliölaji harvinaistuu sukupuuton partaalle, sen merkitys ekosysteemille katoaa. PNAS:n tutkijat ovat nimenneet nämä lajit "ekologisiksi zombeiksi": ne ovat vielä elossa, mutta niillä ei ole enää vaikutusta luontoon.

Tutkimuksessa nostetaan esimerkiksi Amerikan preerioilla ennen eurooppalaisten tuloa vaeltaneet biisonit, joita arvioidaan olleen kymmeniä miljoonia. Biisonit olivat erittäin tärkeitä koko preerian ekosysteemille. Rajun metsästyksen takia ne joutuivat sukupuuton partaalle. Vuonna 1884 biisoneita oli jäljellä enää 325 yksilöä. Nyt kanta on suojelun ansiosta noussut noin 4 000 vapaana elävään yksilöön, mutta preerian luonnolle niillä ei ole merkitystä.

Myös Suomessa on paljon "zombi-lajeja". Saimaannorppaa on jäljellä noin 400 yksilöä. Kantaa on saatu hieman kohenemaan pahimmasta aallonpohjasta, mutta sen vaikutus Saimaan luontoon lienee minimaalinen. Juha Kauppinen arvelee, että joissakin yksittäisissä kohdissa Saimaata, jossa norppia on eniten, se saattaa hieman vaikuttaa kalakantaan.

Toinen esimerkki on naali, joka ei tiettävästi ole pesinyt Suomessa vuosiin. Suomen Lapin alueella liikkuu vuosittain muutamia naaleja.

Tutkimus alkoi arktisesta merilehmästä

Luonnontutkijat ovat olleet tietoisia sukupuuton periytymisen mahdollisuudesta jo kauan, mutta sen tutkiminen on vaikeaa. On vaikea todistaa tieteellisesti, johtuuko jonkin lajin globaali sukupuutto nimenomaan sen rinnalla eläneen lajin katoamisesta.

Ehkä ensimmäisenä esimerkkinä sukupuuton ketjuuntumisesta on pidetty stellerinmerilehmän (Hydrodamalis gigas ) katoamista vain parikymmentä vuotta sen jälkeen, kun itävaltalainen luonnontutkija Georg Wilhelm Steller oli löytänyt Beringinmerellä elävän jättieläimen vuonna 1741.

Teorian mukaan merilehmä kuoli sukupuuttoon, koska sen ravinnokseen käyttämät rakkolevät katosivat. Niiden katoamisen syynä olivat rakkolevää syövät merisiilit, jotka lisääntyivät holtittomasti, koska merisiilejä syövät merisaukot oli metsästetty alueelta sukupuuttoon.

Nykyään tutkijat uskovat, että suurempi syy stallerinmerilehmän sukupuuttoon oli rajoittamaton metsästys. Eläimen liha oli hyvää syötävää ja rasvasta saatiin lamppuöljyä.

1700-luvulla ihmisen vaikutus luonnonoloihin oli vielä vähäinen, mutta nyt tilanne on muuttunut rajusti. Ihmisen vaikutus tuntuu maapallon joka kolkassa.

Ihmisen voi katsoa hallitsevan eläinkuntaa. Kun lasketaan yhteen ihmisten sekä ihmisen seurakseen ja ruuantuotantoaan varten kesyttämien eläinten massa, on se noin 30 kertaa suurempi kuin maapallon kaikkien luonnoneläinten yhteenlaskettu massa.

Lisää aiheesta:

Juha Kauppinen kertoo kirjastaan Monimuotoisuus Yle Areenassa.

BBC: Extinction crisis 'poses existential threat to civilisation'

Turun kauppatorin suunnittelukilpailun on voittanut ehdotus nimeltään Saariston sydän. Se oli sekä tuomariston että yleisön suosikki.

– Voittajatyö kunnioittaa Turun historiaa ja olemusta, mutta on samalla hyvin moderni, luonnehti kaupunginjohtaja Minna Arve heti julkistustilaisuuden aluksi.

Voittajatyön takana on työryhmä Sigge-Valoa-Loci arkkitehti Pekka Mäen johdolla. Mäki iloitsee työryhmän onnistumisesta.

– Tiimin merkitys oli erittäin suuri. Uskoimme, että työ kantaa pitkälle, ja näin kävikin. Tunnen ylpeyttä, että saan olla mukana toteuttamassa kotikaupunkini uutta Kauppatoria. Vihdoinkin saadaan koko tori turkulaisten ansaitsemaan olohuonekuntoon, kertoo Sigge Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Mäki.

Tuomariston puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen piti kaikkia kilpailutöitä tasokkaina. Voittajan valinnassa tuomaristo oli yksimielinen.

Hintsanen nostaa esiin, kuinka voittajaehdotuksessa on tyylikkään vähäeleiseen kokonaisratkaisuun saatu luotua muutamalla oivaltavalla yksityiskohdalla uudenlaista kiehtovuutta.

– Kauppatorin uudistuminen etenee aikataulussa ja nyt on jo aika viimeistellä suunnitelmat Kauppatorin miljöön jokapäiväiseksi ilmeeksi, toteaa Hintsanen.

Uusitun torin pitäisi näillä näkymin avautua kaupunkilaisille ja torikaupalle vuoden 2021 lopulla.

Tuomaristossa oli edustajia kaupungin ohella muun muassa Turun Ydinkeskustayhdistyksestä sekä yksityiseltä sektorilta.

Turun ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä kiitteli yrittäjien näkökulman huomiointia uudistuksessa. Hän uskoi uuden torin lisäävän kaupungin keskustan vetovoimaa ja virkistävän kaupankäyntiä.

Kilpailulla haettiin ratkaisua torin yhtenäiseen kokonaisilmeeseen, kiinteisiin rakenteisiin sekä valaistukseen.

Toimeksiantona oli laatia idearikas, toiminnallisesti kiinnostava, korkeatasoinen ja visuaalisesti kiinnostava kokonaissuunnitelma, joka nivoo yhteen torille sijoittuvat elementit.

Jo aiemmin on julkistettu Turun uudelle kauppatorille tulevat kolme paviljonkia. Eri palvelutoimintojen ohella ne toimivat kulkuväylinä maanalaiseen pysäköintilaitokseen, Toriparkkiin.

Saariston sydän oli myös yleisön suosikki

Yleisö sai kommentoida nimimerkeillä julkistettuja kilpailuehdotuksia toukokuussa. Ehdotukset olivat Peili, Saariston sydän, Bon Temps, Saaristo sekä Turun toreilla.

Saariston sydän oli yleisöpalautteen perusteella myös kaupunkilaisten ylivoimainen suosikki.

Vastauksia yleisöltä tuli noin 1 400. Kilpailun tuomaristo tutustui palautteeseen ja hyödynsi palautetta arvostelussaan. Kommentteja tullaan hyödyntämään myös jatkossa kauppatorin ilmeen suunnittelussa.

– Erityisen arvokasta oli yleisön todella aktiivinen osallistuminen suunnittelukilpailun arviointiin. Kauppatori todellakin kiinnostaa ihmisiä, sanoo Arve.

Loppusuoralla suunnittelukilpailussa oli viisi työryhmää: Insulae, VSU, Inaro, Sigge-Valoa-Loci ja Nembi-Lauttia.

Kilpailun ratkettua tuomaristo tekee kaupunginhallitukselle ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Kaupunginhallitus saa esityksen käsittelyynsä maanantaina 8. kesäkuuta.

Voittaneen suunnitelman takana oleva tiimi:

Sigge Arkkitehdit Oy

Pekka Mäki, arkkitehti SAFA

Rickard Ramberg, arkkitehti

Loci Maisema-Arkkitehdit Oy

Milla Hakari, maisema-arkkitehti, MARK

Veera Tolvanen, maisema-arkkitehti, MARK

Valoa Design Oy

Roope Siiroinen, valaistussuunnittelija

Antti Hiltunen, valaistussuunnittelija

NL-Rakennuslaskenta Oy

Antti Narvia, rakennusinsinööri

Aiemmin aiheesta:

Mikä näistä on Turun kauppatorin uusi ilme? Suunnittelukilpailun ehdotukset julkaistiin

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: Toriparkki valmistuu suunnitellusti 2020, koko Kauppatori valmis 2021

Epäselvyys siitä, millaista vauhtia kiireettömässä ajossa olevalla ambulanssilla saa ajaa, ratkesi, kun Traficom ilmoitti torstaina iltapäivällä ambulanssien olevan M1-luokan ajoneuvoja, joilla ei ole ajoneuvokohtaista nopeusrajoitusta.

Yle kertoi keskiviikkona, että uudesta tieliikennelaista johtuva epäselvyys ambulanssien ajonopeuksista oli puhututtanut viranomaisia jo viikon vailla ratkaisua.

Epätietoisuus johtui siitä, että viranomaisille oli epäselvää, mihin autoluokkaan ambulanssit tarkasti ottaen kuuluvat.

Sekaannusta aiheutti erityisesti ambulanssien ajokorttivaatimus, sillä kokonaismassaltaan yli 3 500 kilon auton kuljettajalta vaaditaan C1-luokan kuorma-auton ajokortti. Ajoneuvoluokka M1 on kuitenkin henkilöauto, jolla ei ole ajoneuvokohtaista nopeutta, vaikka ambulanssin kokonaismassa on yli 3 500 kilon.

Viranomaiset joutuivat ambulanssien ja muiden kiireettömässä ajossa olevien hälytysajoneuvojen nopeuksia määritellessään pohtimaan asiaa niin uuden tieliikennelain, ajokorttivaatimusten kuin ajoneuvolainsäädännönkin kautta.

Yhteinen linjaus siitä, että ambulanssit ovat M1-luokan autoja on torstaina tiedotettu kaikille viranomaisille. Ambulanssit voivat siis kiireettömissä tehtävissä sekä ilman potilasta ajaa liikennemerkkien sallimaa nopeutta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli eilen illalla tehtävä, joka herättää tunteita sosiaalisessa mediassa.

Pelastuslaitoksen Facebook-päivityksessä nimittäin kerrotaan, että Vantaan Hakunilassa oli keskiviikkona huoneistopalo, joka oli mahdollisesti saanut alkunsa keittiön liedestä, kun perheen lemmikit – koira ja kissa – olivat olleet kotona keskenään.

Pelastuslaitos pelasti eläimet kerrostalohuoneistosta. Koira oli todella huonossa kunnossa kärsittyään vakavasti savumyrkytyksestä, kun taas kissa voi paremmin. Se tuntui pitävän koiran puolia:

– Kissa oli kovin suojelevainen koiraa kohtaan ja jopa hiukan pahalla tuulella eikä olisi antanut vieraiden tulla koiran lähelle. Koiralle annettiin happea, ja se virkosi hyvin, ja molemmat eläimet kuljetettiin pieneläinklinikalle tarkastettavaksi, pelastuslaitos kirjoittaa päivityksessään.

Päivitykseen on reagoitu lyhyessä ajassa parituhatta kertaa. Pelastuslaitos raportoi tapahtuneesta myös viestipalvelu Twitterissä:

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Juha Virolainen sanoo, että vastaavia tapauksia sattuu kohdalle aina silloin tällöin.

– Aika ajoin tulee tilanteita, että kotieläimet temmeltävät huoneistossa tai asunnossa ja sähkölaitteet menevät päälle. Tämän hetken tiedon valossa on todennäköistä, että syttymä on tässäkin tapauksessa aiheutunut ehkä eläinten liikkeestä, hän toteaa.

– Ei se mitenkään harvinaista ole. Onni onnettomuudessa on, että joku huomasi savunmuodostuksen ja pääsimme ajoissa paikalle.

Virolainen suosittelee lemmikinomistajille liesivahtia paloturvallisuuden takaamiseksi. Se katkaisee vaaratilanteessa liedestä virran, ennen kuin palo ehtii syttyä.

– Itse rajoittaisin kotieläinten pääsyä keittiöalueelle. Pitäisin keittiön ovet kiinni, jos se on mahdollista. Tänä päivänä suositaan kuitenkin avomallisia ratkaisuja, eli liesivahti on ehdoton.

Virolainen oli itsekin palopaikalla eilen mukana. Kaikesta näki, että koira ja kissa olivat kavereita keskenään.

– Koira kouristeli jo, ja kun aloimme siirtää sitä, kissa hyökkäsi saman tien siirtäjän käteen kiinni suojelemaan koiraa. Selkeästi ne ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä. Kissalla nousi heti suojeluvietti.

Tarinalla oli palomestarin mukaan onnellinen loppu, sillä koira virkosi nopeasti, viidessä–kymmenessä minuutissa.

Lue myös:

Asunnossa olevat lemmikit yllättävät joskus pelastuslaitoksen – tarra ovessa on hätätilanteessa turva sekä eläimille että pelastajille

Lemmikit toimeliaina tulipaloissa: Kissa vieköön, oliko koira kotona, kun palo syttyi?

Tamperelainen Miisa Nuorgam on nimetty Vuoden naiseksi 2020. Valinnan on tehnyt Suomen liike- ja virkanaisten liitto eli Business and Professional Women Finland ry (BPW Finland). Valinta julkistettiin 3.6. järjestetyssä yhdistyksen etätapahtumassa.

Tunnustus on jaettu vuodesta 1955 lähtien. 28-vuotias Nuorgam on nuorin tunnustuksen koskaan saanut henkilö. Hän on saamelaisena myös ensimmäinen etniseen vähemmistöön kuuluva nainen, jolle tunnustus osoitetaan.

– Se tuntuu todella isolta nimitykseltä. On ihan mahtavaa, että se kaikki työ, mitä on yhdenvertaisuuden eteen tehnyt, saa jonkinlaista tunnustusta, iloitsee Nuorgam.

Nuorgam kertoo innostuneensa vaikuttamisesta huomatessaan, kuinka eri tavoin naisia ja miehiä saatetaan kohdella.

– Veikkaan, että se liittyy kasvatukseen. Olen itse naisvaltaisesta suvusta, niin on tuntunut jotenkin aina epäreilulta se, että minkä takia itseä ja siskoja kohdeltaisiin eri tavalla kuin vaikka miespuolista serkkua. Tykkään omasta perheestä ja siitä tunteesta, että yhteiskunnassa on jonkinlaisia virheitä, jotka tulis korjata.

"Havaitessaan epäkohtia hän ei ole ohittanut niitä"

Suomen liike- ja virkanaisten liitto perustelee valintaansa Vuoden naiseksi sillä, että Miisa Nuorgam on onnistunut lunastamaan paikkansa suomalaisen yhteiskunnan vaikuttamisen kentällä.

Nuorgam on liiton mukaan käyttänyt asemaansa edistääkseen tasa-arvoa e-urheilussa sekä nostamalla esiin tyttöjen ja naisten asemaan yhteiskunnassa liittyviä epäkohtia, kuten sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa seksuaalista häirintää sekä viimeksi tammikuussa poliisin vähättelevän suhtautumisen rikosilmoitukseen, koskien netissä tapahtunutta laitonta uhkausta.

Nuorgam on BPW Finlandin mukaan myös itse joutunut kokemaan sosiaalisessa mediassa häirintää siitä lähtien, kun on kertonut kohtelusta, jota naiset pelimaailmassa kokevat.

– Nuorgamin toiminta on esimerkillistä, sillä havaitessaan epäkohtia hän ei ole ohittanut niitä, vaan pyrkinyt toiminnallaan vaikuttamaan käytäntöjen parantamiseksi, perusteluissa todetaan.

Ura elektronisen urheilun saralla

Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Miisa Nuorgam työskentelee Yle Kioskin toimittajana Yle Kioski Gaming -kanavalla.

Hän toimii aktiivisesti e-urheilun parissa ja on kiertänyt ympäri Suomea kertomassa e-urheilusta. Nuorgam on tuomaroinut peliturnauksia, järjestänyt tamperelaista LanTrek-pelitapahtumaa ja istunut Suomen elektronisen urheilun liiton, SEUL:in hallituksessa.

– Hänen poikkeuksellinen urapolkunsa osoittaa olevan mahdollista luoda ammattilaisuutta ja työllistyä alalla, johon ei ole selkeää koulutuspolkua. Toiminnallaan Nuorgam on innostava esikuva tytöille ja naisille siitä, että perinteisten koulutuspolkujen ei pidä antaa kahlita omaa ajattelua, valinnan perusteluissa kerrotaan.

BPW Finland on osa kansainvälistä järjestöä ja sen tavoitteena on kehittää naisten ammatillista ja johtamispotentiaalia.

Vuoden nainen -valinnallaan liitto haluaa tuoda esiin naisten osaamista, ammattitaitoa, pätevyyttä ja näkemystä yhteiskunnan kehittämisessä. Valinnalla halutaan myös rohkaista naisia ja tyttöjä käyttämään kykyjään elämän eri osa-alueilla.

Vuonna 2019 tunnustuksen sai kuukupeistaan tunnettu yrittäjä Heli Kurjanen. Kaikki Vuoden naiset vuodesta 1955 lähtien on listattu BPW Finlandin verkkosivuilla.

Syyskuun viidennen päivän iltana kaksi murtomiestä tuli tosiasioiden eteen. Kaksikko oli lukenut uutisista, että poliisilla oli ollut aiemmin päivällä iso operaatio Porvoossa Paronintiellä ja Tuusulassa.

Suurelle yleisölle paikannimissä ei ollut mitään merkillepantavaa. Murtoveikot tiesivät heti, mistä oli kyse. Tuusulassa oli rikollisjärjestö United Brotherhoodin kerhotila ja Paronintiellä asui sen johtaja.

– Ei taideta saada huomenna, viestitti toinen murtomies toiselle.

Poliisin mukaan "saamisessa" oli kyse palkkiosta. Muutamaa päivää aiemmin kaksikko oli tyhjentänyt suomalaisen yritysjohtajan asekaapin ja toimittanut sen sisällön jengiläisille.

Palkkion piti tulla heti, kun jengin johtajana pidetty Tero Holopainen palaisi Suomeen. Mutta kun Holopainen laskeutui aurinkolomaltaan Helsinki-Vantaan lentokentälle, olivat poliisit häntä vastassa. Rahat jäivät saamatta.

Isossa operaatiossa eri puolilla Suomea poliisi otti kiinni kymmeniä United Brotherhoodin ja sen alajärjestö Bad Unionin jäseniä. Nyt syyttäjä vaatii Holopaiselle 13 vuoden vankeusrangaistusta törkeistä huume-, talous- ja väkivaltarikoksista.

Holopainen kiisti rikokset tutkinnassa tai ei kommentoinut niitä. Hän on myös kiistänyt olevansa järjestön johtaja. Juttua koskeva oikeuskäsittely on vielä kesken.

Keskusrikospoliisin äskettäin julkaisema esitutkintamateriaali maalaa United Brotherhoodista kuvan rikosten tehtailun ympärille tiivistyneenä veljeskuntana, jota autoritäärinen ja arvaamaton Holopainen johti.

Samalla poliisin tiedot näyttävät myös, miten rikollinen rakennelma alkoi saada säröjä ja hajosi.

Tatuointi käsivarressa kertoo asemasta

United Brotherhood (suom. "yhdistynyt veljeskunta") syntyi vuonna 2010, kun kolme silloista rikollisjengiä liittyi yhteen. Ne olivat Natural Born Killers (NBK), Me Olemme Rikollisten Eliittiä (M.O.R.E) ja Rogues Gallery.

Murhatuomion istunut NBK-mies Holopainen oli poliisin tietojen mukaan yksi uuden järjestön kuudesta perustajajäsenestä. Siitä hänellä on todisteena käsivarteen tatuoitu mafiaviittaus "Consiglio" ja mustaan nahkaliiviin kirjailtu merkintä "Original".

Viimeistään vuoden 2016 alussa vantterasta miehestä tuli koko järjestön napamies. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kukkis" ja sitä nimeä hän on käyttänyt myös sosiaalisessa mediassa.

Vaikka Kukkis johti yhtä Suomen vaarallisimmista jengeistä, hän joutui oikeuden eteen lähinnä pikkurikoksista. Poliisin mukaan se oli tarkoituskin: koko rikollisjärjestö toimi siten, että nokkimisjärjestyksessä alempana olevat suojelivat ylempiään.

Holopainen oli vienyt hierarkian askelta pidemmälle perustamalla United Brotherhoodille oman farmijoukkueen. Alajärjestö Bad Union -jäsenet yrittivät ansaita täysjäsenyyden tekemällä rikoksia ja hanttihommia.

"Välillä annetaan turpaan ja välillä saadaan turpaan"

Yhdeksänä vuotenaan United Brotherhoodissa Holopainen tienasi laillisesti alle 40 000 euroa, yhteensä. Mutta kun hänet lopulta otettiin kiinni, hänellä oli viranomaisten laskujen perusteella omaisuutta yli miljoonan euron edestä ja Porvoossa kahden miljoonan euron taloprojekti.

Tutkinnanjohtaja Kimmo Sainion mukaan rahat olivat tulleet monesta lähteestä.

Hänellä oli pyrkimys jättää käytännön työt muiden hoidettavaksi ja jäädä itse oloneuvokseksi. Tutkinnanjohtaja Kimmo Sainio

United Brotherhood ei pyörittänyt yhtä massiivista huumekauppaa kuin esimerkiksi Katiska-rinki. Huumeet olivat kuitenkin yksi tärkeimmistä tulonlähteistä. Muita olivat jäsenmaksut ja talousrikokset. Erityisesti jengiläisten perimillä veloilla oli tapana kasvaa korkoa vaarallisen nopeasti.

Eräs perintään mennyt autokorjaamolasku kaksinkertaistui hetkessä 3 000 euroon ja päälle tulivat 10 000 euron perintäkulut. Perintää tehostettiin nyrkein.

– Älä ole niin saatanan tyhmä, että menet poliisille kertomaan, oli pahoinpitelyä vieressä todistanut Holopainen sanonut uhrille.

Monesti varoittelut menivät perille. Kun eräs kiristyksen uhri pääsi kotiin puoli tuntia kestäneen pahoinpitelyn jälkeen, hän ei todellakaan ilmoittanut ensimmäiseksi poliisille. Hän etsi netistä tietoja kallonpohjamurtuman oireista ja luki päävamman kärsineen miehen tarinaa Ylen artikkelista.

– Mulle nyt yleensä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Välillä annetaan turpaan ja välillä saadaan turpaan, pyöritteli puolestaan toinen kerhotiloissa pahoinpidelty mies poliisikuulustelussa.

Määräsi huumekiellon ja virtsatestit

Holopainen luotti kuriin ja järjestykseen rikostehtaan pitämisessä toiminnassa. Poliisin mukaan hän jopa määräsi alaisensa huumekieltoon, jotta nämä eivät sekoilisi töissä. Kieltoa valvottiin virtsanäyttein.

Poliisin mukaan jengiläiset keskustelivat rikoksista usein kirjoittamalla paperilappuja, jotka poltettiin tai syötiin jälkeenpäin. Viestinvaihdossa hyödynnettiin hyvin suojattujen maineessa olevia Telegram- ja Surespot-sovelluksia.

Naisystäville ei saanut puhua salatuista puuhista mitään. Eräs jengiläinen kirjoitti vankilasta vaimolleen lähtevänsä vaikka "kesken aktin", jos "Mein Führer" soittaa.

Moottoritien rampilta löytyi vitivalkea mies

Kaikki eivät hyväksyneet "Mein Führerin" vallankäyttöä. Kerran poliisi oli linjoilla, kun eräs veljeskunnan täysjäsen avautui kaverilleen Holopaisen "raivareista" ja huonosta johtajuudesta.

– Mä meinaan sen yhen kanssa jutella naamatusten suoraan, jos se hakkaa mut sitten se hakkaa, jengiläinen sanoi.

Niin myös kävi: syytteen mukaan UB-pomo pahoinpiteli arvostelijansa kerhotilassa muun muassa miekkaa tai vastaavaa teräasetta käyttäen. Todistaja löysi uhrin moottoritien rampilta vitivalkeana, hikoilevana ja tuskissaan.

Rikostutkijoiden mukaan pahoinpitely oli rangaistus paitsi johtajuuden kyseenalaistamisesta myös poliisin käsiin joutuneesta huume-erästä ja siitä, että uhri oli rikkonut huumausaineiden käyttökieltoa.

Toinen UB-jäsen puolestaan kertoi palauttaneensa liivit, koska halusi elää normaalia elämää ja pelkäsi perheensä puolesta.

– En halua tehdä tuota paskaa enää, hän sanoi poliisikuulustelussa.

Eroaminen ei ollut aivan yksinkertaista. Pois potkitut jäsenet määrättiin maksamaan erorahaa, jota perittiin tarpeen tullen väkivaltaisesti.

Syyte: Veljeskunnan ympärillä toimi valkokaulusrikollisten rinki

Miljoonien eurojen arvoinen rikostehdas ei pyörinyt pelkästään kovaotteisten liivimiesten varassa. Se tarvitsi ympärilleen tavallisen oloisia miehiä ja naisia, jotka eivät tienneet rikollisesta toiminnasta tai ummistivat siltä silmänsä.

Syyttäjän mukaan osassa näistä toimista oli kyse rahanpesusta, jonka tarkoituksena oli häivyttää rahojen rikollinen alkuperä.

Yksi pani nimensä Porvoon-kiinteistön kauppakirjaan Holopaisen sijasta, toinen Tuusulan kerhotilan vuokrasopimukseen. Kolmas myönsi lainaa, jota maksettiin takaisin käteisellä. Neljäs pyöritteli asunto-osakeyhtiön tilikirjat parhain päin.

– [Minulle kerrottiin], että tekisin suuren palveluksen, mitä ei unohdettaisi, ja he olisivat kiitollisuuden velassa mikäli ottaisin sen [Ruoveden kiinteistön] omiin nimiini, yksi bulvaani kertoi myöhemmin poliisille.

Kiitollisuus ei kauan kestänyt. Miehen kertoman mukaan jengiläiset menettivät luottonsa häneen ja vaativat häntä allekirjoittamaan ruutupaperille raapustetun kauppakirjan, jolla kiinteistö luovutettiin toiselle bulvaanille. Tämänkin jälkeen mies pelkäsi turvallisuutensa puolesta ja lähti pitkäksi aikaa maasta.

Siellä käytiin saunomassa ja ottamassa olutta, ratkomassa sanaristikoita ja puhumassa politiikkaa. Tero Holopainen Upokaskujan kerhotilan tarkoituksesta

Oma erikoinen episodinsa oli, kun poliisi epäili Holopaisen nostaneen perusteetonta työmarkkinatukea. Tuttava oli puhunut miehen työkokeiluun yritykseen, jossa tämän piti pestä autoja, vaihtaa öljyjä ja hankkia asiakkaita.

Firman johtajan mielestä työkokeilu meni vähän niin ja näin: Holopaista ei paljon työmaalla näkynyt. Kun poliisi kysyi ison rikollisjärjestön pomona pitämältään mieheltä asiasta, tämä loukkaantui.

– Käsitykseni mukaan [yrityksessä] oltiin tyytyväisiä työni jälkeen, hän sanoi poliisikuulustelussa.

"Me ollaan tällainen uskonnollinen yhteisö"

Porvoon Paronintiellä sijaitseva "Kukkiksenmäki" oli poliisin käsityksen mukaan Holopaisen unelmakoti eläkepäiviä varten. Tuusulan Upokaskujan kerhotila oli puolestaan tukikohta, jossa rikoksia suunniteltiin.

– Siellä käytiin saunomassa ja ottamassa olutta, ratkomassa sanaristikoita ja puhumassa politiikkaa, Holopainen itse luonnehti.

Kerran kun vuokranantaja oli menossa halliin vaihtamaan lukkoja maksamattomien vuokrien vuoksi, ovella oli vastassa liiviin pukeutunut UB-mies, joka käski "painua vittuun, tai saatte turpaan".

Samana iltana vuokranantaja sai tuntemattomalta lähettäjältä viestin: "Paljonko muka ollaan velkaa?" ja pian sen perään myös maksun rästeistä. Vuokranantaja kysyi vuokralaisilta, mitä miehiä he oikein olivat.

– Me ollaan tällainen uskonnollinen yhteisö, kuului vastaus.

"Siistiä tulla ulkomailta, kun on ryövätty koko mesta"

Poliisi valvoi kerhotilaa ulkoa ja kävi myös ratsaamassa sen sisältä, kun jäsenet olivat poissa. Sisällä oli aseita, viinaa, rahaa ja erikoisia esineitä, kuten täytetty karhu sodanaikainen kypärä päässään. Osa tavaroista lähti poliisin mukaan.

– Siistiä tulla ulkomailta, kun on ryövätty koko mesta, Holopainen tuskaili kirosanojen säestämänä.

Erään ratsian yhteydessä poliisi mikitti kerhotilan ja asensi sinne kameroita. Ei ole varmaa, tiesivätkö jengiläiset sisällä olevista kameroista.

Tutkinnanjohtajan mukaan jutussa käytettiin teknistä katselua ja kuuntelua ennennäkemättömän laajasti. Kamerat tallensivat muun muassa entisen UB-jäsenen raa'an pahoinpitelyn kerhotiloissa.

Poliisin esitutkintamateriaalissa näitä kuvia ja auki kirjoitettuja äänitallenteita on tuhansien sivujen edestä. Se ei ole ihan pikku juttu rikostutkinnassa, jossa epäilyt eivät yleensä suostu puhumaan kuulusteluissa mitään.

"Luottomiehet olivat loppuneet kesken"

United Brotherhoodin yksityisyyden murtaminen ja jengin sisäisen yhtenäisyyden rakoilu olivat osasyitä siihen, miksi pyramidi alkoi hajota käsiin. Poliisin käsityksen mukaan suurin yksittäinen syy saattoi olla pula miehistä.

Vuonna 2018 UB-miehiä joutui oikeuden eteen varsinkin pääkaupunkiseudulla. Holopainen yritti lievittää kohtaanto-ongelmaa siirtämällä yhden luottomiehensä Jyväskylän-osastolta Helsinkiin.

Sekään ei ollut tarpeeksi. Poliisin mukaan rikollispomo joutui itse osallistumaan esimerkiksi huumeiden käsittelyyn, jolloin hänet pystyttiin liittämään rikoksiin aiempaa selvemmin.

– Se oli selkein merkki siitä, että luottomiehet olivat loppuneet kesken, tutkinnanjohtaja Kimmo Sainio sanoo.

Otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Loppukesällä 2019 poliisi ja syyttäjä katsoivat saaneensa tarpeeksi näyttöä Holopaisen ja monien muiden United Brotherhoodin vielä vapaana olevien avainjäsenten pidättämiseen.

Tuolloin ei vielä kerrottu, mistä Suomen vahingollisimpana pidetyn rikollisjärjestön pomo oli tavoitettu. Esitutkintamateriaalista voi kuitenkin päätellä, että kiinniotto tapahtui Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Poliisin mukaan hänet otettiin kiinni, kun hän oli palaamassa Espanjan Malagasta. Vapaalla ollessaan Holopaisella oli ollut tapana julkaista Facebookissa avoimesti kuvia matkoistaan. Viimeiset matkakuvat ennen kiinniottoa hän julkaisi Marokosta ja Gibraltarilta.

Eläkepäivien unelmakodin rakentaminen jäi kesken

Poliisin salaa kuuntelemissa keskusteluissa Holopainen oli joskus maininnut eläkkeelle jäämisen. Kenties sitä varten hän rakensi upeasti varusteltua kotia "Kukkiksenmäkeen" Porvoon Paronintielle.

– Poliisin näkemys on, että hänellä oli pyrkimys jättää käytännön työt muiden hoidettavaksi ja jäädä itse oloneuvokseksi, Sainio sanoo.

Eläkepäivien unelmakodin rakentaminen jäi kuitenkin kesken. Sisätilat ratsanneen poliisin kuviin tallentui jengivaatteita, julisteita mafiapomoista ja arkisia esineitä.

Kesällä ja syksyllä Holopainen vastaa raskaisiin syytteisiin huume-, talous- ja väkivaltarikoksista. Jos hänet todetaan syylliseksi, häntä voi odottaa jopa 13 vuoden vankeusrangaistus.

Myös kahdelle muulle vaaditaan maksimirangaistusta huumausainerikoksista. Toinen heistä on Holopaisen Jyväskylän-osastosta Helsinkiin siirtämä luottomies. Kaikkiaan syytteessä on 37 ihmistä. Lähes kaikille vaaditaan jonkinasteista vankeusrangaistusta.

Syytteessä on myös joukko talousrikoksista epäiltyjä, joiden tehtävä oli toimia veljeskunnan ja ympäröivän yhteiskunnan välissä.

Esimerkiksi Holopaisen käyttämälle kirjanpitäjälle vaaditaan neljän vuoden vankeusrangaistusta, samoin Porvoon kiinteistön omistajana esiintyneelle naiselle.

Jutun alussa mainitulle kahdelle murtomiehelle vaaditaan kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaista vankeusrangaistusta. Heistä toinen myöntää varkauden.

Lähes kaikki jutun epäillyistä ovat kiistäneet syytteet. Holopainen myöntää kuuluvansa United Brotherhoodiin, mutta kiistää olevansa sen johtaja ja kiistää järjestön rikolliseen toimintaan liittyvät väitteet. Huumekaupan kanssa hänellä ei kertomansa mukaan ole mitään tekemistä.

Tässä jutussa olevat Holopaisen sitaatit ovat peräisin poliisin esitutkintamateriaalista ja aikaisemmista oikeuden ratkaisuista.

Jutussa kerrotuista tapahtumista suurin osa liittyy kesken olevaan oikeusjuttuun – on siis mahdollista, että osa epäillyistä osoittautuu syyttömiksi. Oikeuskäsittelyyn on varattu aikaa syksyyn asti.

Suomen kaakkoisrajan asukkaat ovat saaneet palvelukseensa maamme nykyaikaisimman pelastusauton.

Monitoimiyksiköksi kutsuttu auto on varusteltu niin, että se on eräänlainen ambulanssin ja paloauton yhdistelmä.

Sen välineistöön kuuluu ambulanssivarustuksen lisäksi koko joukko paloautosta tuttua kalustoa, kuten savusukellusvarusteet ja raivauskalustoa. Lisäksi tässä superambulanssissa on hengityskone.

– Monitoimiyksiköiksi suunniteltuja ja rakennettuja autoja on Suomessa viisi kappaletta. Tämä Miehikkälän paloasemalle sijoitettu auto on niistä uusin, kertoo palomestari Antti Kosonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Autolla pystytään hoitamaan ja kuljettamaan potilaita sekä avustamaan tulipaloissa ja ihmisten etsinnöissä. Autoon on saatu myös pelastustehtävissä yleistynyt drooni eli kuvauskopteri.

– Se on korvaamaton apuväline esimerkiksi ihmisten etsinnöissä ja maastopaloissa.

Suomen ensimmäinen monitoimiyksiköksi suunniteltu pelastusauto otettiin käyttöön vuonna 2017 Keski-Suomessa.

Yhteistyöllä ympärivuorokautinen päivystys

Monitoimiyksikön yksi perusajatus on, että se yhdistää ensihoitajien ja palomies-sairaankuljettajien työpanokset. Miehikkälän autossa se tarkoittaa Kymenlaakson pelastuslaitoksen sekä maakunnallisen sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsoten henkilökunnan muodostamia työpareja.

Yhdessä työskentely ei sinällään ole näille työntekijöille uutta, sillä toimintatapa on Miehikkälässä ollut käytössä jo runsaan vuoden ajan.

Tähän saakka käytössä on ollut ambulanssi, jossa oli mukana pelastuskalustoa. Nyt se auto jää vara-autoksi.

– Uuteen mahtuu enemmän kalustoa, ja se on helpommin ja nopeammin saatavissa käyttöön. Tämä on tehokkaampi ja toimivampi kokonaisuus, koska auto on alusta asti suunniteltu monitoimikäyttöön, sanoo palomestari Antti Kosonen.

Potilaan hoitaminen helpottuu

Uusi auto saa kiitosta myös siellä työskenteleviltä hoito- ja pelastusalan ammattilaisilta.

Työparina monitoimiyksikössä päivystysvuoronsa aloittaneet ensihoitaja Eveliina Koski ja palomies-sairaankuljettaja Tommi Vainio ovat vaikuttuneita.

– Potilaan hoitaminen on helpompaa, kun on entistä paremmat tilat, joissa työskennellä, tiivistää Koski.

– Kuvauskopteri on ehdoton parannus entiseen verrattuna. Maastopalojen tiedustelu ja tarkkailu helpottuvat huomattavasti, sanoo puolestaan Vainio.

Molemmilla on nyt runsaan vuoden kokemus työparina toimimisesta hoito- ja pelastustehtävissä. He pitävät toimintamallia luontevana, sillä tehtävät ovat usein ensihoitoa vaativia tehtäviä.

– Palomies-sairaankuljettajat hoitavat niitä tehtäviä muutenkin. Uutta toimintamallissa on oikeastaan vain se, että työparina on ensihoitaja, sanoo Tommi Vainio.

– Itselleni uutta ovat palopuolen tehtävät. Se laajentaa omaa työnkuvaani, kun tuen työparina pelastajaa. Tämä on tiimityötä, kuvailee Koski.

Ympäri vuorokauden

Uusi pelastusauto vie kaupungeista syrjässä olevien pienten kaakkoisrajan kuntien pelastusvalmiuden uudelle tasolle. Kymsoten ylläpitämien paikallisten terveyspalvelujen lisäksi monitoimiyksikön alueella toimii Virojoen sopimuspalokunta sekä Miehikkälän puolivakinainen palokunta.

– Ensihoidolla tai pelastustoimella ei kummallakaan ole yksinään mahdollisuuksia pitää 24/7-yksikköä, mutta Kymsoten ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen yhteinen yksikkö mahdollistaa ympärivuorokautisen palvelun seutukunnan asukkaille.

Virolahdella ja Miehikkälässä on yhteensä noin 5 000 asukasta, joista pari tuhatta uuden pelastusauton päivystyspaikkakunnalla Miehikkälässä.

Monitoimiyksikössä työskentelee vuoroissa 16 palomiestä ja 12 ensihoitajaa.

Ambarnajajoki Norilskin nikkelikaupungin kupeessa värjäytyi viime perjantaina verenpunaiseksi. Joen värjäsi dieselöljy, joka vuoti läheisen voimalaitoksen hajonneesta säiliöstä. Laitoksen omistaa Norilsk Nickel -yhtiön tytäryhtiö.

Dieselöljyä vuoti yteensä 20 000 tonnia. Suurin osa dieselistä valui jokeen – maaperään polttoainetta pääsi 6 000 tonnia.

Paikalliset kalastajat ja kalanjalostajat ovat onnettomuudesta kauhuissaan.

– Kestää vuosikymmeniä ennen kuin joen ja alueen ekologinen tasapaino palautuu, kalanjalostajien edustaja Dmitri Klokov sanoo.

Diesel on vaikea kerättävä

Helsingin yliopiston kalastusbiologian professori Sakari Kuikka sanoo, että jokeen valuneen dieselin määrä on iso.

– Myrkyllisyys tulee dieselin kohdalla piikkinä. Perusperiaate on, että mitä kevyempi öljytuote on, sitä nopeammin se haihtuu ja sen myrkyllisempää se on, professori Kuikka sanoo.

Diesel haihtuu hitaasti, mutta ongelma on se, että diesel on vaikea torjuttava. Kerääminen on vaikeaa.

Diesel jää siten pyörimään ekosysteemiin pitkäksi aikaa. Joissakin arvioissa on pohdiskeltu dieselin polttamista, mutta se olisi herkässä arktisessa ympäristössä erittäin vaarallinen operaatio.

Pjasinojärveen laskevan Ambarnajajoen kohdalla lisäongelma on se, että joki on matala. Dieselin kerääminen proomujen kanssa on vaikeaa matalassa vedessä. Urakkaa vaikeuttaa sekin, että alueen tieverkko on heikko.

Ympäristönsuojelujärjestöt Venäjällä ovat olleet kauhuissaan. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan tuhot Ambarnajajoella ovat yhdet rajuimmista nyky-Venäjän historiassa. Tuho ulottuu jopa 350 neliökilometrin alueelle.

Hallinto sai tiedon onnettomuudesta kautta rantain

Taustalla on tavallinen venäläinen tarina löperöstä valvonnasta ja hallinnosta Moskovan keskusvallan selän takana. Norilsk on arktisella alueella Siperian laitamilla.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on järkyttynyt sekä tuhosta että sen hoidosta. Hän on julistanut alueelle hätätilan.

Kesti kaksi päivää ennenkuin tieto dieselonnettomuudesta kiiri paikallisviranomaisille. Hallinto sai tiedon sosiaalisen median kautta.

– Miksi hallinto sai tiedon niin myöhään? Sosiaalisen median kauttako tieto nykyään tulee, Putin kyseli.

Putin on määrännyt onnettomuudesta tutkinnan, ja voimalaitoksen johtaja on hyllytetty tutkinnan ajaksi.

Ympäristörikoksesta epäillään kolmea ihmistä. Yksi voimalaitoksen työntekijä on pidätetty.

Yhtiön mukaan asia hoidettu hyvin

Norilsk Nickel on puolustautunut julkisuudessa sanoen, että onnettomuudesta on ilmoitettu "ajoissa ja asiallisesti".

Yhtiö on kertonut, että se tuo omat asiantuntijansa tutkimaan onnettomuutta. Sen mukaan vielä on liian aikaista arvioida tuhoja. Yhtiön asiantuntijoiden mukaan kestää noin kaksi viikkoa saada öljy pois joesta.

Onnettomuuden syytä ei ole vielä tarkkaan arvioitu.

– Tässä on kysymys yrityskulttuurista ja riskienhallinnasta. Huolellisuuskertoimen tulee olla iso, ettei tuollaista pääse tapahtumaan, professori Sakari Kuikka sanoo.

Ilmaston lämpeneminen onnettomuuden taustasyynä

Norilsk Nickelin ympäristövastuuta ja riskienhallintaa kuvaa se, että voimalaitoksen dieselsäiliön tukipilarit ovat alkaneet upota jo hyvä tovi sitten. Juuri pilarien uppoaminen on tiettävästi aiheuttanut säiliöön repeämiä.

Onnettomuus olisi siis pystytty välttämään, jos asiaan olisi puututtu ajoissa.

Säiliöt ovat maassa, jonka alla on ikiroutaa. Siksi on kiinnostavaa sekin, että pilarien uppoaminen johtuu ikiroudan sulamisesta. Ikirouta taas sulaa ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Norilsk Nickel on maailman johtava nikkelin ja palladiumin tuottaja. Norilskin kaupungissa asuu 180 000 ihmistä. Alue on entuudestaan hyvin saastunut, ja sen ympäristörikosten historia on surullinen.

Esimerkiksi vuonna 2016 yhtiö myönsi päästäneensä padosta suodatusvesiä alueen toiseen jokeen. Se värjäytyi kirkkaanpunaiseksi.

Tuolloin yhtiö sai vajaan tuhannen dollarin sakot.

Lue lisää:

Tämä on Venäjän nopeimmin kuoleva kaupunki – Arktisessa Vorkutassa nuoret miehet kaipaavat joko kaivokseen tai etelään (18.4.2020)

2277 kilometriä pitkin Venäjän raiteita (12.4.2020)

Siperiassa vankileirillä raatoi myös suomalaisvankeja – Suljetussa kaupungissa elämä on yhä eristynyttä (30.6.2019)

Minneapolisin poliisin käsittelyssä pidätystilanteessa kuolleella George Floydilla oli testin mukaan koronavirus. Floydille tehtiin koronatesti ruumiinavauksen yhteydessä.

Viruksen aiheuttamaa tautia kuitenkaan ei ole listattu hänen kuolemaansa johtaneisiin syihin.

Hennepinin piirikunnan kuolinsyyntutkijan viraston keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Floydin virallinen kuolinsyy oli sydänpysähdys.

Poliisi painoi Floydin kaulaa polvellaan lähes yhdeksän minuutin ajan pidätystilanteessa 25. toukokuuta. Floyd haukkoi henkeään ja sanoi, ettei hän pysty hengittämään. Sitten hän vaipui tajuttomuuteen.

Floyd julistettiin kuolleeksi sairaalassa hieman myöhemmin. Oikeuslääkärin mukaan Floydin kuolema oli henkirikos.

Sydänsairaus ja huumeita elimistössä

Kuolinsyyntutkijan raportissa listattiin useita seikkoja "merkittäviksi olosuhteiksi", jotka vaikuttivat Floydin kuolemaan.

Raportin mukaan hänellä oli sydänsairaus ja korkea verenpaine. Hänen elimistöstään löytyi erittäin voimakasta opioidia fentanyyliä sekä metamfetamiinia.

Lisäksi Floydin nenästä otettu koronanäyte oli positiivinen. Hänet oli aiemmin testattu koronapositiiviseksi jo 3. huhtikuuta eli lähes kahdeksan viikkoa ennen kuolemaansa.

Johtava kuolinsyytutkija Andrew Baker arvioi, että Floydille kuoleman jälkeen tehdyn koronatestin tulos viittaa todennäköisesti oireettomaan mutta jatkuvaan aiemmasta infektiosta johtuvaan positiivisuuteen.

George Floydin kuolema on aiheuttanut laajoja poliisiväkivallan vastaisia mielenosoituksia ja mellakointia eri puolilla Yhdysvaltoja.

Floydin taposta epäillään entistä poliisia Derek Chauvinia, joka on pidätetty. Minnesotan osavaltion syyttäjäviranomainen on nostanut Chauvinia vastaan syytteen toisen asteen murhasta.

Lisäksi kolme muuta Floydin kuolemaan liittyvää poliisia on saanut potkut. Heitä syytetään avunannosta henkirikokseen.

Torstaina moni koki jännittäviä hetkiä, kun omalla kotikoneella eteen aukesi täysin uudenlainen näkymä. Kyseessä on ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe, joka järjestetään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen karsiva digitaalinen koe järjestettiin nyt.

Ennätyssuuri koe järjestettiin päivän aikana kahtena koekertana ja siihen osallistui yli 62 000 hakijaa.

Yksi tämän kevään valintakokeisiin osallistuneista on 31-vuotias lappeenrantalainen Essi Sokura. Sokuran osuus kokeesta alkoi tarkasti kello 9.27 ja hän pyrki sisään liiketalouden koulutusohjelmaan.

— Koe oli yllättävän vaikea. Nyt jälkikäteen ymmärsi sen, että olisi ollut paljon helpompi, jos olisi ollut ennakkomateriaalia olemassa. Oli vähän sika säkissä -koe, Sokura kuvaili kokeen jälkeen.

Uudistuneeseen ammattikorkeakoulujen valintakokeeseen oli ennakolta ilmoittaunut 75 000 hakijaa.

Kyseessä on toinen kerta, kun ammattikorkeakouluihin valitaan opiskelijat yhteisellä kokeella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olipa hakijan toiveissa opiskelupaikka sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan puolella, hän tekee saman kokeen.

Lue lisää: Haku ammattikorkeakouluihin mullistuu täysin – 5 tärkeää faktaa tänään käynnistyvistä pääsykokeista: matematiikan taitoja painotetaan

Tapa siis poikkeaa aiemmasta, jolloin pätevyyttä on mitattu oman alan ennakkomateriaaleihin perustuvilla koekysymyksillä.

— Ennakkomateriaalia kokeeseen ei ole eikä sisällöstä anneta tärppejä. Koe mittaa korkeakouluvalmiuksia, kertoo jatkuvan oppimisen päällikkö Miia Vanhainen LUT-yliopistosta ja LAB-ammattikorkeakoulusta.

Yhteisiä ja erillisiä osia

AMK-valintakokeessa on kaikille hakijoille pakollisia osoita, joissa mitataan päätöksentekotaitoja, englannin osaamista ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lisäksi kokeessa on koulutuskohtaisia osioita, joissa pitää osata vastata esimerkiksi matemaattisiin ja matemaattis-luonnontieteellisiin kysymyksiin.

Se, mihin osioihin hakija vastaa, riippuu haetusta alasta.

Ammattikorkeakoulujen valintamenettelyä muutettiin, jotta kouluun hakeminen olisi helpompaa. Aiemmin valintakokeisiin saattoi joutua osallistumaan pitkiäkin aikoja pääsykoemateriaalia tankaten. Uusi valintakoemenettely mittaakin ensisijassa hakijan korkeakouluvalmiuksia.

Tänä keväänä ammattikorkeakouluhakuun osallistui yli 90 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että suurin osa opiskelijoista tulisi valita kouluun todistusvalinnan perusteella. Määrä vaihtelee ammattikorkeakouluittain, mutta tyypillisesti jako on noin puolessa.

Esimerkiksi Lappeenrannan ja Lahden LAB-ammattikorkeakoulussa todistusvalinnalla täytetään 51 prosenttia aloituspaikoista ja 49 prosenttia valintakokeiden perusteella.

Kulttuurialan koulutuksissa ei perinteisesti käytetä todistusvalintaa, eivätkä ne kuulu myöskään AMK-yhteiskokeen piiriin. Kulttuurialaan kuuluvat muun muassa muusikot, muotoilijat, medianomit ja kuvataiteilijat.

Yhteiskoe ei sovellu kaikkeen

Essi Sokuralla on taustallaan kaksi toisen asteen tutkintoa ja hän työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Haaveissa on kuitenkin muutto pois Lappeenrannasta ja alan vaihto.

Ensisijaisesti Sokura haaveilee opiskelusta Lahden Muotoiluinstituutissa, joka on osa LAB-ammattikorkeakoulua. Hän osallistui toukokuun lopussa pakkaus- ja brändimuotoilun valintakokeeseen, joka järjestettiin koronatilanteen vuoksi etänä. Kutsu valintakokeeseen tuli ennakkotehtävän perusteella.

— Pääsykokeet olivat kolmepäiväiset. Sähköpostiin tuli zoom-linkki ja siellä oli ensimmäisenä päivänä aloitusinfo. Saimme joka päivä tehtävät ohjeineen sähköpostiin. Päivän päätteeksi ne esiteltiin siinä zoomissa, Sokura kertoo.

Pakkausmuotoilun pääsykokeisiin piti valmistautua materiaalihankinnoilla, sillä tehtäviin kuului erilaisia piirustus- ja askartelutehtäviä. Kokeen ja erityisesti tekniikan sujuvuus jännitti alkuun, mutta Sokuralla kaikki sujui hyvin.

— Oli toisaalta kiva, että oli työskentelyrauha. Siinä olisi voinut tulla paineita, että vau, nuo tekeekin noin hienoja, miksi en itse keksinyt tuollaista. Nyt pystyi keskittymään täysin omaan tekemiseen, Sokura kertoo.

Karsinnasta kakkosvaiheeseen

Ammattikorkeakoulujen valintakokeen toinen vaihe järjestetään 23.—25. kesäkuuta. Sinne kutsutaan karsintakokeesta jatkoon päässeet. Määrät vaihtelevat, mutta kakkosvaiheeseen pääsee noin tuplamäärä hakijoita aloituspaikkoihin nähden.

— Toinen vaihe järjestetään kampuksilla valvotusti. Käytännössä se on samalla koejärjestelmällä toteutettu sama koe, mutta valvotusti, jatkuvan oppimisen päällikkö Miia Vanhainen kuvailee.

Koe muodostuu suuresta kysymyspatteristosta, joten vaikka koe on periaatteessa sama kuin ensimmäisessä vaiheessa, se sisältää uusia kysymyksiä. Toisessa vaiheessa varmennetaan opiskelijoiden osaaminen etäkokeen jälkeen.

Koronan vuoksi kakkosvaiheen kokeissa kiinnitetään erityistä huomiota turvaväleihin ja hygieniaan.

— Ensimmäisen vaiheen etänä tehtävä koe antaa mahdollisuuden toteuttaa opiskelijavalinnat tänäkin vuonna. Puhutaan kuitenkin yli 75 000 kokeentekijästä, jotka olisivat normaalisti liikkuneet ympäri Suomea, Vanhainen sanoo.

Vilpistä menettää opiskelupaikan

Kevään aikana järjestettyjen etävalintakokeiden aikana on puhuttu myös vilpistä, sillä kotona kukaan ei ole valvomassa pääsykokeen tekemistä.

Todellisuudessa koealusta seuraa kokeen etenemistä kunkin kokelaan osalta yllättävänkin tarkasti, sanoo Miia Vanhainen.

— Vilppiä valvotaan erilaisilla teknisillä valvontaelementeillä, joita koe pitää sisällään. Vilppi johtaa aina opiskelupaikan menetykseen, jos se havaitaan. Vakavissa tapauksissa sillä saattaa olla jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia. Siihen ei kannattaisi kenenkään missään tapauksessa ryhtyä, Vanhainen jatkaa.

Tärkeintä on kuitenkin jokaisen kokelaan oma vastuu.

— Toisessa vaiheessa suoritukset eivät voi ihan merkittävästi erota ensimmäisestä, Vanhainen muistuttaa.

Kevään 2020 pääsykokeiden järjestäminen on ollut monella tavalla poikkeuksellista. Koronan vuoksi kokeita suoritetaan etänä, mutta uutta on myös yhteiskoe.

Sitä on aiemmin testattu vain syksyllä, jolloin hakijamäärä on pienempi. Myös todistusvalinnan rooli on kasvanut täysin uusiin mittoihin. Vielä ei siis tiedetä, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia kaikilla muutoksilla on ja mitkä käytännöt jäävät pysyvästi osaksi hakuprosesseja.

Vaikka etänä järjestetyt pääsykokeet tuovat oman jännityksensä pääsykoeruljanssiin, on siinä myös hyviä puolia.

— Jos kokeita olisi mahdollista suorittaa jatkossakin etänä, se mahdollistaisi ehkä sen, että ihmiset hakisivat kauemmaksikin kouluun. Muutoin ei välttämättä olisi mahdollista lähteä vaikka kolmeksi päiväksi reissuun Rovaniemelle valintakokeisiin, Essi Sokura miettii.

Opiskelupaikan saaneille ilmoitetaan asiasta viimeistään 15. heinäkuuta.

Suomen sotahistoria voisi mahdollisesti näyttää toisenlaiselta, jos suomalaisten ja yhdysvaltaisten salaiset neuvottelut olisivat päätyneet eri lopputulokseen.

Liittoutuneet pyrkivät irrottamaan Suomen toisesta maailmansodasta jo paljon ennen kuin Suomi lopulta sopi erillisrauhasta Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944.

Aktiivisinta roolia tässä edusti Yhdysvallat.

Yle uutisoi aiemmin, että Oulun yliopiston historian dosentin Henry Oinas-Kukkosen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen sodasta irtautumiseen liittyviä sotilaallisia keinoja ja mahdollisuuksia pohdittiin vakavasti liittoutuneiden sotilasjohdossa.

Suomalaiset hakivat itsekin erillisrauhan mahdollisuutta heti, kun alkoi näyttää selvältä, ettei Adolf Hitlerin johtama Saksa voittaisi sotaa.

Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista väitelleen Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Suomessa tajuttiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että Saksa häviäisi sodan.

– Ensimmäisenä asia valkeni ammattisotilaille Mikkelin päämajassa jo vuoden 1941 joulukuussa, kun sen enempää Moskovaa kuin Leningradiakaan ei onnistuttu valtaamaan, Jokispilä sanoo.

Suomalaisten kannalta ratkaiseva käänne tapahtui kuitenkin sen jälkeen kun Stalingradin taistelu päättyi saksalaisten antautumiseen vuoden 1942 lopussa.

Sen jälkeen Mannerheim kutsui välittömästi poliittisen sisärenkaan Mikkelin päämajaan, jossa päätettiin, että Suomen piti alkaa etsiä tietä rauhaan.

Yhtenä juonteena Suomen rauhanpohdinnoissa oli myös ajatus Pohjois-Suomen miehittämisestä amerikkalaisjoukoilla, jolla olisi estetty puna-armeijan marssi Suomeen. Tätä mietittiin suomalaisten ja yhdysvaltalaisten yhteisissä salaisissa keskusteluissa reilu vuosi ennen jatkosodan päättymistä.

Ajatus maihinnoususta Pohjois-Norjaan ei kuitenkaan ollut uusi. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin oli vaatinut sitä jo pitkin sotaa ja itse asiassa brittiläinen laivasto-osasto hyökkäsikin Norjan Kirkkoniemeen ja Suomen Liinahamarin satamaan Petsamossa kesällä 1941.

Hyökkäys oli suomalaisille järkytys, sillä Suomi ja Iso-Britannia eivät hyökkäyksen aikana olleet sodassa keskenään. Iso-Britannia julisti sodan Suomelle vasta myöhemmin itsenäisyyspäivänä 6.12.1941.

Uusi rintama olisi muuttanut sodan kulkua

Sitä miten maihinnousu pohjoisessa olisi vaikuttanut toisen maailmansodan kulkuun on tietysti jälkikäteen mahdotonta arvioida tarkkaan.

Nykyisen tiedon perusteella voi kuitenkin päätellä, että se olisi voinut jopa heikentää liittoutuneiden asemaa. Markku Jokisipilä korostaa tarkastelevansa asiaa historian tutkijana eikä ammattisotilaana, mutta hän arvioi, että uusi rintama olisi merkinnyt liittoutuneille isoja riskejä.

– Siinä olisi liittoutuneiden näkökulmasta ollut mahdollisuus jopa toisen maailmansodan mittaluokassa pienimuotoiseen sotilaalliseen katastrofiin, Jokisipilä sanoo.

Saksalla oli alueella paljon raskasta kalustoa ja vahvat ilmavoimat. Pohjois-Norjan ja Lapin alueella oli enimmillään noin 250 000 sotilasta.

– Operaatio olisi hajottanut liittoutuneiden voimavaroja. Se olisi vienyt liittoutuneet vähän samanlaiseen tilanteeseen, jossa Saksa oli kärvistellyt jo pidemmän aikaa. Sillähän oli sodittavana useita eri rintamia, Jokisipilä sanoo.

Poliittisesti kiinnostavampi kuin sotilaallisesti

Vaikka suomalaiset keskustelivat Pohjois-Suomen miehityssuunnitelmasta vuonna 1943 yhdysvaltalaisten kanssa, Markku Jokisipilän mukaan liittoutuneiden puolella kaikkein aktiivisin pohjoisen rintaman kannattaja oli alun perin Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill.

Yhdysvallat säilyttikin aivan sodan lopulle saakka diplomaattisuhteet Suomeen eikä koskaan julistanut Suomelle sotaa kuten muut liittoutuneet maat.

Ylipäänsä ajatus Pohjois-Norjan maihinnoususta eli vahvimmin nimenomaan liittoutuneiden poliittisessa johdossa. Esimerkiksi Yhdysvaltain Helsingin asiainhoitaja Robert McClintock raportoi Yhdysvaltain ulkoministeriölle, että Suomen erillisrauha olisi voinut heikentää Saksan liittolaisten taistelumoraalia.

Suomessa ajatus pohjoisesta rintamasta tuntui epärealistiselta, vaikka sitä pohdittiinkin.

Sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies arvelikin myöhemmin muistelmissaan Vaikea aika, että liittoutuneiden toiminnassa oli kyse savuverhosta, jolla yritettiin siirtää huomio pois suunnitteilla olleesta suuresta maihinnoususta Ranskan rannikolla Normandiassa.

Myös Saksassa arvioitiin liittoutuneiden pyrkivän avaamaan toisen rintaman todennäköisemmin Välimerelle kuin Jäämerelle, raportoi myös Suomen lähettiläs T. M. Kivimäki Suomen ulkoministeriölle huhtikuussa 1943. Kolme kuukautta myöhemmin liittoutuneet nousivat maihin Sisiliassa.

Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen mukaan pohjoista hyökäyssuuntaa ja Suomen asemaa mietittiin kuitenkin niin vakavasti, että se oli pohdittavana korkealla tasolla Yhdysvaltain sodanjohdossa, kun USA:n puolustushaarakomentajien neuvosto eli Joint Chiefs of Staff pohti sen mahdollisuuksia.

Sotilaiden tarkastelussa maihinnousua pidettiin kuitenkin lopulta liian vaativana ja vaarallisena eikä sitä koskaan toteutettu.

Voit keskustella aiheesta 5. kesäkuuta kello 23:een saakka!

Valtaosa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista on sitä mieltä, että perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuojan voi poistaa.

Ylen eri lähteet kertovat, että asiantuntijoiden mielestä ratkaisussa on silti tulkinnanvaraisuutta, tapaus ei ole oikeudellisesti kirkas. Asiantuntijoiden mukaan eduskunnalla on asiassa harkintavaltaa, perusteita on syytesuojan poistamisen puolesta ja vastaan.

Valtaosa asiantuntijoista päätyi kuitenkin siihen, että eduskunnan ei pitäisi estää normaalia rikosprosessia. Eli asiantuntijoiden mukaan kansanedustaja Mäenpään syytesuojan voisi poistaa.

Tapauksessa on kyse Juha Mäenpään eduskunnassa viime kesäkuussa pitämästä puheenvuorosta, jossa hän puhui ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Esitutkinnan jälkeen poliisi arvioi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Poliisi toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaan. Mäenpää on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Yksikään asiantuntija ei vastustanut syytesuojan poistoa

Perustuslakivaliokunta kuuli valtakunnansyyttäjän lisäksi tapauksesta kaikkiaan kuutta asiantuntijaprofessoria. Yksikään asiantuntija ei sanonut, ettei syytesuojaa tulisi poistaa.

Ylen tietojen mukaan yksi asiantuntija, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta, ei ottanut kantaa syytesuojan poiston puolesta tai vastaan. Korpisaari on sananvapauteen ja viestintään erikoistunut professori.

Perustuslakiasiantuntijoina valiokunta kuuli valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniä, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta Helsingin yliopistosta sekä valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta Turun yliopistosta.

Rikosoikeuden asiantuntijoina kuultavina olivat rikosoikeuden professorit Kimmo Nuotio ja Sakari Melander Helsingin yliopistosta.

Ennakkotapaus edustajan sananvapauden ja rikosvastuun suhteesta

Yleensä perustuslakivaliokunta noudattaa yksimielisten asiantuntijoiden näkemystä ratkaisuissaan. Perustuslakivaliokunta on pyrkinyt myös välttämään äänestysratkaisuja, jotta perustuslain tulkinta ei politisoituisi.

Mäenpään tapauksessa valiokunnan harkintavara on tavanomaista suurempi. Perustuslakiasiantuntijat ovat ilmaisseet, että tilanteessa on tulkinnanvaraa, vaikka useimmat asiantuntijat syytesuojan poistamisen hyväksyvätkin.

Yksi Ylen lähde kuvaa tilannetta niin, että hyvillä perusteluilla voisi päätyä kumpaan tulokseen tahansa, syytesuojan puoltamiseen tai poistamiseen.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. Perustuslaki 30 §, kansanedustajan koskemattomuus

Ylen tiedon mukaan perustuslakivaliokunta puntaroi myös sitä, olisiko Juha Mäenpää voinut ilmaista asiansa kiistellyssä puheessaan toisella tapaa.

Siis olisiko Mäenpää voinut sanoa sanottavansa niin, ettei häntä tarvitsisi epäillä rikoksesta? Ja jos olisi, osoittaako vaihtoehdon olemassaolo, että Mäenpään syytesuojan voisi poistaa eikä silti rajoitettaisi kansanedustajan sananvapautta?

Käytännössä valiokunnan ratkaisu on ennakkotapaus kansanedustajan sananvapaudesta ja rikosoikeudellisesta vastuusta puheistaan. Perustuslaki antaa kansanedustajalle erityisaseman.

Mäenpään kohtalo ratkeaa vasta koko eduskunnan äänestyksessä

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on Ylen tietojen mukaan ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle, että hän haluaa syyttää Juha Mäenpäätä, jos eduskunta poistaa kansanedustajan syytesuojan.

Perustuslakivaliokunta tekee Mäenpään tapauksesta esityksensä, mietinnön eduskunnan täysistunnolle, joka lopullisesti ratkaisee asian. Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada näkemyksensä Mäenpään tapauksesta valmiiksi kesäkuussa, jotta eduskunta ehtisi äänestää syytesuojasta ennen kesän istuntotaukoa.

Perustuslakivaliokunta tekee vain esityksen, voisiko sen puolesta syytesuojan poistaa. Valiokunta ei ota kantaa syyllisyyteen tai siihen, onko rikosta tapahtunut.

Perussuomalaiset vastustaa syytesuojan murtamista. Perussuomalaisten äänet täysistunnon käsittelyssä riittäisivät torppaamaan valtakunnansyyttäjän pyynnön.

Vaikka perustuslakivaliokunta siis päätyisikin omalta osaltaan siihen, että eduskunta voisi poistaa Mäenpään syytesuojan, ehdotus erittäin todennäköisesti kaatuu täysistunnon äänestyksessä. Tämä tarkoittaisi, ettei valtakunnansyyttäjä voi syyttää Mäenpäätä, vaikka haluaisikin.

Voit keskustella jutun aiheesta perjantaihin 5.6.2020 kello 23 asti, klikkaa Keskustele-painiketta jutun alla.

Lue lisää:

Ylen tieto: Valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle haluavansa syyttää perussuomalaisten kansanedustajaa Juha Mäenpäätä

Perustuslakivaliokunta kuuli kansanedustaja Juha Mäenpäätä vieraslajipuheista – "En ole mielestäni loukannut mitään ryhmää"

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) päätti katkaista pari vuorokautta velloneen koulutuskohun, kun hän ilmoitti eilen illalla maksavansa itse yli 50 000 euron valmennukset takaisin kahdelle ministeriölle.

Jos julkinen ihmettely koulutuksista hiljenikin, niin valtiovarainministeriössä Kulmunin ilmoitus sai aikaan melkoisen hämmingin.

– Tähän vaihtoehtoon me emme olleet millään tavalla henkisesti varautuneet. Tämä tuli täysin puun takaa. Täällä nyt raavitaan päätä, mitä tämän kanssa tehdään, sanoo Ylelle valtiovarainministeriön talouspäällikkö Jan Holmberg.

"Meillä on julkinen pankkitilitieto, kyllähän meille rahaa voi maksaa"

Vaikka ministeri ilmoitti maksavansa takaisin valmennuskoulutukset, se ei ole kuitenkaan aivan varmaa, kuka lopulta on maksaja.

Vaihtoehtoja on useita.

– Voidaan päätyä siihen, että olemme edelleenkin sitä mieltä, että mediakoulutus (sen maksaminen) kuuluu ministeriön tehtäviin. Toinen vaihtoehto voi olla se, että osa laskusta on enemmän puolueelle kuuluvaa, Holmberg pohtii.

Tällöin Kulmunin puolueelle lähtisi lasku viime joulukuun alun valmennuksesta, jota Kulmuni oli saanut niinä päivinä, kun hän kommentoi Antti Rinteen (sd.) eroa pääministerin tehtävästä.

Laskun oli maksanut valtiovarainministeriö, vaikka Kulmuni oli osan kuukaudesta työ- ja elinkeinoministeri.

Valtiovarainministeriön talouspäällikön mukaan on myös mahdollista, että ministeri maksaa koulutuksensa takaisin.

– Voihan se päätyä myös siihen, että Kulmunilta tulee rahaa meille. Meillä on julkinen pankkitilitieto. Eli kyllähän meille rahaa voi maksaa, heittää Holmberg.

Laskuneuvottelut edessä

Valtiovarainministeriö (VM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ostivat Kulmunille mediakoulutusta Harri Saukkomaan Tekir-yritykseltä yhteensä yli 50 000 eurolla.

VM:n osuus kustannuksista on 26 329 euroa ja TEM:n osuus on 29 884 euroa.

Valtiovarainministeriön talousosasto käy kohta neuvottelut valmennuskoulutuksista.

– Me tulemme käymään ministerin ja hänen esikuntansa kanssa läpi tämän asian. Tässä on niitäkin elementtejä, joita ei hallinnon näkökulmasta ymmärrä, Holmberg muotoilee.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö aikoo neuvotella pian Kulmunin kanssa.

– Tulemme olemaan (maksuasian) hoitotavasta yhteydessä ministeriin. Vielä emme ole olleet yhteydessä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa sähköpostivastauksessaan.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen twiittasi keskiviikkona tarjonneensa Kulmunille sitä, että puolue vastaisi maksuista. Pirkkalaisen mukaan ministeri päätti toimia toisin.

Lue myös:

Kulmuni kertoo maksavansa ministeriöille takaisin esiintymiskoulutustensa kustannukset

Kulmuni ehti perua jo sovitun haastattelun, kun Yle ei luvannut olla kysymättä 50 000 euron koulutuksista – "Minua jännitti tuleva kokous"

Ministeriöt eivät kilpailuttaneet Kulmunin koulutuksia, vaikka olisi pitänyt – valtiovarainministeriö keskeyttää nyt ostot ministerin kouluttajalta

Kulmunille esiintymiskoulutusta antanut Harri Saukkomaa Kauppalehdelle: Emme häpeä tai salaile mitään