Virkamies vetoaa kiireeseen. Viivytellään. Viesteihin ei vastata tai tietoja salataan puutteellisin perustein. Tällainen toiminta ei ole vierasta koronaepidemiaa edeltävältä ajalta, mutta viime kuukausina ilmiö on selvästi yleistynyt.

Tässä tekstissä kerromme kahdesta poikkeuksellisesta tapauksesta, joissa molemmissa tiedonsaanti on törmännyt johtotasolla asetettuun esteeseen.

Yle sai hiljattain vinkin, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) kunnostaisi Etelä-Suomessa tontillaan sijaitsevaa navettarakennusta henkilöstötilaksi miljoonilla euroilla.

Vinkki oli mielenkiintoinen. On journalismin perustehtäviä seurata, miten valtio käyttää kansalaisilta kerättyjä verorahoja. Miljoonien eurojen rakennusprojekti tuntui suurelta mille tahansa valtion virastolle.

Asian kiinnostavuutta lisäsi se, että HVK oli juuri ollut otsikoissa pieleen menneiden suojavarustekauppojen vuoksi. Kohun aikana kävi selväksi, että HVK:n johto oli käyttänyt varoja huolimattomasti.

Halusimme selvittää rakennusprojektin kokoluokan ja taustat. Sitä varten pyysimme navetan rakennussuunnitelman kunnasta, jossa HVK:n tontti sijaitsee.

Suunnitelmasta selvisi, että HVK aikoi rakentaa henkilöstötilan, johon oli tulossa 80 neliön sauna-, peseytymis- ja pukeutumistilat sekä parinsadan neliön kokoustilat.

Kysyimme HVK:lta tarkempia tietoja projektista. Siitä alkoi outo tapahtumaketju.

Tietojen luovuttamisessa jatkuvaa hidastelua

Suomen hallintoa on hehkutettu maailman parhaaksi useina vuosina.

Suomi on saanut lontoolaisen ajatushautomo Legatum-instituutin julkaisemassa Prosperity Index -listauksessa maailman parhaan hallinnon tittelin ainakin vuosina 2016 ja 2018.

Hyvään hallintoon kuuluu avoin ja vuorovaikutteinen viestintä. Näin todetaan muun muassa valtionhallinnon omassa viestintäsuosituksessa.

Suosituksen mukaan julkisen tiedon on oltava mahdollisimman hyvin saatavilla. Valtionhallinnon työntekijöiden tulee tuntea julkisuuslain periaatteet. Päätökset julkisten asiakirjojen luovuttamisesta pitää pystyä tekemään nopeasti.

Koronakevään aikana avoimuus on kuitenkin saanut väistyä, kun julkishallinto on nujertanut epidemiaa kovin ottein.

Julkinen keskustelu koronavirukseen liittyvien tietojen julkisuudesta alkoi jo maaliskuussa, epidemian alkuvaiheessa. Tuolloin selvisi, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) oli ohjeistanut sairaanhoitopiirejä olemaan kertomatta sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määriä julkisuuteen.

Huhtikuun alussa Huoltovarmuuskeskus kieltäytyi antamasta Suomen Kuvalehden toimittajalle tietoa suojamaskikauppoihin liittyvistä epäselvyyksistä. HVK kertoi toimittajalle, että heillä on “viranomaiskielto puhua mitään tästä asiasta”.

Tämä “viranomaiskielto” kumoutui nopeasti, kun HVK myönsi jutun julkaisun jälkeen tiedotustilaisuudessa SK:n uutisen pitävän paikkansa.

Myös eduskunnalla on ollut vakavia vaikeuksia saada poikkeusoloissa tietoa valtioneuvostolta.

Taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtama työryhmä puolestaan ei meinannut saada haltuunsa THL:n mallinnuksia ja laskelmia epidemiaan liittyen. Tietoja panttasi STM.

Reilu viikko sitten STT uutisoi laajasti, kuinka valtioneuvosto kieltäytyi luovuttamasta koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja sekä kansliapäällikkö Martti Hetemäen raporttia sen julkiseksi tulon jälkeen.

Jopa pääministeri Sanna Marin (sd.) on joutunut muistuttamaan, että tieto joka ei ole salaista, on julkista.

Toisaalta Marin on myös tviiteissään pyytänyt työrauhaa ja kehottanut olemaan kyseenalaistamatta viranomaistoimintaa kriisiaikana.

Kysymykset henkilöstötilasta eskaloituivat vakoiluvihjailuihin

Yritimme saada navetan rakennusprojektista ja monesta muusta HVK:hon liittyvästä asiasta haastattelua ensimmäisen kerran huhtikuun lopulla. HVK ohjasi asian väliaikaiselle toimitusjohtajalle Janne Känkäselle.

Känkänen on työ- ja elinkeinoministeriön virkamies, joka siirrettiin HVK:n johtoon, kun aiempi toimitusjohtaja Tomi Lounema joutui eroamaan maskikohun vuoksi.

Aluksi Känkänen ei vastannut puheluihin eikä tekstiviesteihin, mutta lopulta haastattelu onnistui.

Känkänen totesi, että valtion varmuusvarastoihin liittyvät asiat ovat salattuja. HVK:lla on varmuusvarastoja samalla alueella, jolla navettarakennusta kunnostetaan.

Henkilöstötilan rakentamisessa ei kuitenkaan ole kyse valtionsalaisuuksista. Sitä paitsi tieto kyseisten varmuusvarastojen sijainnista löytyy julkisista asiakirjalähteistä.

Seuraavana päivänä Känkänen lähetti sähköpostia.

Viestissä viitattiin Ylen kuvaajaan, joka oli käynyt kuvaamassa navettarakennusta yleiseltä, eristämättömältä tieltä mahdollista juttua varten. Kuvaaja ei käynyt aidatulla alueella tai kuvannut ihmisiä. Suomessa julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua.

“Vaikka emme voi tässä vaiheessa vahvistaa, että kyseessä olisi YLE:n edustaja, muistutamme ystävällisesti, että alueen valokuvaaminen voi tietyin edellytyksin myös täyttää rikoslain 12 luvun 5 §:n mukaisen vakoilun tunnusmerkistön.”

Toimitusjohtaja viittasi samassa sähköpostivastauksessaan myös muihin mahdollisiin rikosnimikkeisiin.

“Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslain (39/1889) 12 luvun 7 §:ssä. Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen on puolestaan säädetty rangaistavaksi teoksi 12 luvun 8 §:ssä.”

On erittäin poikkeuksellista, että korkeassa asemassa oleva suomalaiseen julkishallintoon kuuluva johtaja antaa ymmärtää journalistisen tiedonhankinnan voivan olla vakoilua.

“Turvallisuussalaisuuden paljastaminen” puolestaan on julkisuudesta tuttu rikoslain pykälä. Helsingin Sanomien ja sen työntekijöiden epäillään syyllistyneen juuri tähän rikokseen julkaistuaan tietoa puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.

Vastaus hämmästytti etenkin sen vuoksi, että juttuaihe – henkilöstötilan rakennuttaminen – ja siitä kysyminen tuntui varsin tavanomaiselta.

Kysymyksiin rakennusprojektista Känkänen vastasi viestissä osittain. Vastauksetta jääneisiin kohtiin hän ilmoitti palaavansa julkisuuslain määräaikojen puitteissa eli viimeistään kahden viikon sisällä.

Känkäsen mukaan rakennushankkeen arvo mitataan sadoissa tuhansissa euroissa. Känkänen kertoi, että navettaan ei rakenneta suunniteltuja lähes parinsadan neliön kokoustiloja, vaikka siitä keskusteltiin projektin alussa.

Näiden vastausten saamiseen meni kolme viikkoa ensimmäisestä yhteydenottoyrityksestä.

HVK tuli siis lopulta itsekin siihen tulokseen, että henkilöstötilan rakentaminen ei ole turvallisuusluokiteltua tietoa.

Kysyimme jälkeenpäin vielä Känkäseltä, miksi hän vastasi henkilöstötiloja koskeviin kysymyksiin rikoslain pykälillä. Hän ei kommentoinut asiaa, mutta pahoitteli pitkää vastausaikaa.

Sairaanhoitopiirit kieltäytyivät kertomasta suojavarusteista

Jos ministeriöt ja niiden alaiset virastot ovat pantanneet tietoa, niin osataan sitä sairaanhoitopiireissäkin. Asia kävi ilmi, kun hankimme tietoa siitä, miten sairaanhoitopiirit ja kunnat olivat tosiasiassa varautuneet koronan kaltaiseen kriisiin.

Taustalla oli kysymys siitä, oliko STM antanut julkisuudessa virheellisen kuvan suojavarusteiden riittävyydestä. STM:n korkeat virkamiehet ja ministerit olivat vakuutelleet suojavarusteiden riittävän hyvin Suomessa. Kuitenkin jo kriisin alussa suojavarusteista oli valtava pula ympäri maata.

Kysyimme sairaanhoitopiireiltä muun muassa sitä, kuinka paljon niillä oli ennen epidemiaa suojavarusteita varastossa, kuinka paljon varusteita kului ja mikä oli niiden todellinen tarve.

Yhden sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö lähetti vastaukset kysymyksiimme. Myöhemmin samana päivänä hän soitti epätoivoisen kuuloisena ja pyysi, ettemme käyttäisi vastauksia jutussa. Käsky oli tullut esimieheltä.

Otimme yhteyttä kyseisen sote-alueen johtajaan. Hänen mukaansa viestintäpäällikkö oli puhunut toimittajalle vailla parempaa tietoa. Puhelun aikana selvisi vastaamattomuuden todellinen syy. Sairaanhoitopiireissä oltiin turhautuneita median jatkuviin kyselyihin. Oikeitakin töitä olisi tehtävänä.

Seuraavana päivänä Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Pirskanen lähetti sähköpostin, jonka mukaan pyytämiämme tietoja ei ole valmiina eikä niiden keräämistä katsota tarkoituksenmukaiseksi “tämänhetkisessä tilanteessa”.

Suurimmasta osasta sairaanhoitopiirejä emme koskaan saaneet pyytämiämme tietoja. HVK:n navettaremontti puolestaan paljastui loppujen lopuksi suhteellisen pieneksi asiaksi, joka tuskin olisi ylittänyt uutiskynnystä.

Sen sijaan HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkäsen reaktio asiaan ei ollut vähäpätöinen.

Toimitusjohtajan painostukseksi tulkittava viesti on kaukana siitä avoimuuden mallimaasta, joka Suomikin haluaisi olla.

Viranomaisten kiire ei ole syy pimittää tietoa

Tietojen pimittäminen luo tilaa valeuutisille ja väärälle tiedolle. Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Jos tietoa ei anneta avoimesti, voi syntyä käsitys, että sitä yritetään pimittää.

Julkisten päätösten ja niiden perusteiden tulee olla kansalaisten arvioitavissa ilman, että tiedon saamisesta pitää taistella.

Koronaepidemian kaltaisessa kriisissä kansalaisten tiedontarve kasvaa. On nurinkurista, että osa viranomaisista tuntuu ajattelevan, ettei julkisuusperiaatetta tarvitse noudattaa poikkeusoloissa.

On niin ikään ongelmallista, jos viranomaiset suhtautuvat tiedotusvälineisiin kiusankappaleena tai häiriötekijänä. Työrauhaan tai kiireeseen vetoaminen ei ole syy jättää noudattamatta julkisuuslakia.

Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus on nimenomaan perustettu poikkeusoloja varten.

Koronakriisi elää jatkuvasti, eikä sen loppukohta ole tiedossa. Epidemian kaitsemiseen on käytetty poikkeuksellista valtaa, joka on rajoittanut kansalaisten perusoikeuksia.

Kriittistä keskustelua tällaisista päätöksistä on voitava käydä koko kriisitilanteen keston ajan, eikä vain silloin kun vallankäyttäjille sattuu sopimaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti torstaina erottaa kansanedustaja Ano Turtiaisen. Turtiainen tviittasi eilen pilkkaavan kuvan poliisin tappamasta mustasta miehestä.

Kuvassa yhdysvaltalaisen poliisin polven alla tukehtuneen George Floydin kasvot oli värjätty vaaleanpunaisiksi ja alle oli kirjoitettu rockyhtyeen mukaan "Pink Floyd". Turtiainen poisti tviitin, josta on tehty poliisille useita tutkintapyyntöjä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) sanoo, että Turtiainen erotetaan eduskuntaryhmästä toistuvien sopimattomien somekommenttien vuoksi.

– Erottaminen on pysyvä. Kävimme keskustelua, että halutessaan Turtiainen voi hakea takaisen ryhmän jäseneksi vuodenvaihteen jälkeen, jos hän on korjannut käytöksensä pysyvästi, Tavio sanoi heti ryhmäkokokuksen jälkeen.

– Turtiainen pahoitteli toimintaansa ryhmälle, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Päätös oli yksimielinen.

Vielä tänään ei ollut selvää, mitä Turtiaisen erottaminen eduskuntaryhmästä tarkoittaa hänen jatkolleen puolueessa. Perussuomalaisten puoluehallitus aikoo keskustella asiasta seuraavassa kokouksessaan.

Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli paineet puuttua Turtiaisen toimintaan, sillä Halla-aho sanoi helmikuussa Ylelle, että perussuomalaisissa ei ole sijaa rasistisille linjauksille. Halla-aho tuomitsi tuolloin fasistiset ulostulot perussuomalaisten nuorisojärjestöstä, joka erotettiin puolueesta.

Rasismia tutkinut etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistosta sanoo, että Turtiaisen monet ulostulot sosiaalisessa mediassa voidaan tulkita rasistisiksi ja rasistisella ajatusmaailmalla pelaaviksi.

– Turtiaisen viesti on rasistinen siinä mielessä, että se suhtautuu pilkallisesti mustan miehen kuolemaan poliisiväkivallan seurauksena ja antaa ymmärtää, ettei mustan ihmisen henki ole yhtä arvokas kuin muiden ihmisten, Keskinen sanoo Ylelle.

Myös Tavio myönsi torstaina, että Turtiaisen tviitti oli rasistinen.

Turtiaisen erottamisesta seuraa eduskunnassa harvinainen tilanne

Turtiaisen erottaminen voi muuttaa valta-asemia opposition sisällä, sillä perussuomalaiset on ollut suurin oppositiopuolue vain yhden kansanedustajan erolla kokoomukseen. Perussuomalaisilla oli tähän asti 39 ja kokoomuksella 38 edustajaa.

Turtiaisen erottaminen johtaa siihen, että puolueilla on edustajia yhtä paljon.

Seurauksena on harvinainen tilanne, jossa eduskunnan pitää ratkaista, miten perussuomalaisten ryhmän kutistuminen vaikuttaa kyselytuntiin ja esimerkiksi ryhmäpuhevuorojen järjestykseen.

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola sanoi torstaina, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan yhtä suurien ryhmien ryhmäpuheenvuorojen järjestys ratkaistaan puhemiesneuvostossa arpomalla.

Puolueen koolla on merkitystä myös eduskunnan televisioiduilla kyselytunneilla, joilla suurin oppositiopuolue saa kysyä ensimmäisen kysymyksen.

Jos kahdella oppositioryhmällä on yhtä monta edustajaa, puhemies voisi käyttää harkintavaltaansa esimerkiksi niin, että antaisi joka toinen viikko ensimmäisen kysymyksen kokoomukselle ja joka toinen viikko perussuomalaisille. Järjestyksen voisi tosin ratkaista myös se, että perussuomalaiset sai eduskuntavaaleissa suuremman äänimäärän.

Puhemies Vanhanen: Pöyristyttävää, sopimatonta

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo seuranneensa Turtiaisen käytöstä sosiaalisessa mediassa hyvin surullisella mielellä.

– Päivitys, jonka hän teki oli pöyristyttävä ja yleisinhimillisten arvojen kannalta yksinkertaisesti sopimaton, Vanhanen tuomitsi keskiviikkoisen tviitin.

Hän sanoo, että perustuslain edellyttämä vakaa ja arvokas käytös koskee täysistunto- ja valiokuntatyötä. Kun edustaja toimii sosiaalisessa mediassa, kirjoittaa lehtiin tai pitää puheita, se ei Vanhasen mukaan kuulu perustuslain mainitseman pykälän piiriin.

– Eduskunnan kannalta kirjoitus oli eduskuntatyön ulkopuolella tehty, eli saattaa olla että se on rikoslain piirissä, sen arvioivat muut viranomaiset. Eduskunta ja puhemies instituutioina eivät valitettavasti pysty tällaiseen puuttumaan.

Jo Turtiaisen aiemmissa ulostuloissa samankaltainen viesti

Turtiaisen keskiviikkoinen tviitti on tuomittu oman puolueen sisältäkin, mutta jo ennen sitä hän on esimerkiksi tviitannut ulkomaisista taksikuskeista "nokikeppeinä" ja kirjoittanut "alkuasukkaista".

Ennen kansanedustajaksi pääsyään Turtiainen sai sakot, kun hän oli sanonut Facebook-seinällään turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin kohdistuneita tuhopolton yrityksiä ”eliminointitehtäviksi”. Tuomiotaan Turtiainen sanoi "sulaksi hattuun".

Professori Suvi Keskinen sanoo, että jo Turtiaisen aiemmista sosiaalisen median ulostuloista välittyy vastaava ajatusmaailma Lähi-idästä tai Afrikan maista saapuneiden vähäisemmästä ihmisarvosta kuin keskiviikkoisesta tviitistä.

– Turtiaisen monet ulostulot sosiaalisessa mediassa antavat ymmärtää vähän enemmän kuin yksittäisten sanojen ilmiasuun sisältyy. Todennäköisesti siinä tarkoituksessa, että rasistinen viesti välittyy mutta siitä ei seuraisi oikeudellisia toimenpiteitä, Keskinen sanoo.

Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan maahanmuuton vastustamisella. Halla-ahokin on kuitenkin pitänyt monissa kommenteissaan oleellisena suitsia puolueelle haitallista imagoa tuottavaa "öyhötystä".

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti vuonna 2011 Halla-ahon itsensä kahdeksi viikoksi, kun hän oli kirjoittanut Facebookissa, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta panemaan lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan kello 23 saakka.

Lue lisää:

Perussuomalaisissa nuorissa voi alkaa puhdistus, puolue saattaa erottaa nuorisojärjestönsä – "Harjaako" Halla-aho puolueesta vain arvostelijoitaan?

Suomessa poliisikoulussa opiskellaan pelkästään lakia kuukausia.

Yhdysvalloissa poliisiopinnot kestävät kokonaisuudessaan yhdeksän kuukautta.

Vähäinen koulutus saattaa olla yksi syy, miksi amerikkalaispoliisit ovat syyllistyneet toistuvasti ylilyönteihin, viimeksi George Floydin kohdalla, kun poliisi surmasi hänet käyttämällä pidätystilanteessa voimakasta väkivaltaa.

– Yhdysvalloissa keskitytään koko ajan ihonväriin. Ihonväri sitä, ihonväri tätä. Siellä yhä puhutaan ihmisroduista, mikä on kaikken eniten häiritsevää. Onhan jääkarhu ja mustakarhukin karhuja, niillä on vain erivärinen karva, sanoo hiljattain valmistunut kuopiolainen poliisi Daniel Kalejaiye, 23.

Hän on seurannut Yhdysvaltain levottomuuksia kaksijakoisissa tunnelmissa. Ensinnäkin hänestä on kyseenalaista, että poliisiksi pääsee niin lyhyellä koulutuksella.

Samaan aikaan hän on huolissaan poliisien turvallisuudesta esimerkiksi Minneapoliksessa:

– Siellä on käytännössä sotatanner, hän sanoo.

Kalejaiye oli torstaina Takaisin Pasilaan -podcastin vieraana.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcastin jakso tästä. Vieraina Perjantai-ohjelmasta tuttu Sean Ricks ja kuopiolainen poliisi Daniel Kalejaiye.

Poliisi ei hyväksy paikkojen hajottamista

'Kalejaiye sanoo, ettei voi hyväksyä amerikkalaisten mielenosoittajien toimintaa niissä tapauksissa, kun mellakointi on sisältänyt esimerkiksi ryöstelyä tai poliisiautojen polttamista.

– Jos menet puistoon kyltin kanssa, et riko paikkoja, yrität saada huomiota niin, että teitä on paljon siellä, se on ihan fine. Mutta jos hyökkäät poliisia päin, joka suojelee muiden ihmisten turvallisuutta, sitä en pysty hyväksymään.

Kalejaiyella on omakohtaista kokemusta siitä, miltä tuntuu olla POC – person of color – valkoihoisten keskellä. Viimeksi viime viikonloppuna hän oli seuraamassa nuorten juhlintaa ulkona. Sadat teinit tuijottivat.

– Hikihän siinä tulee, jos rehellisiä ollaan. Hiki tuntui selässä asti, se tuntui paineelta, Kalejaiye sanoo.

Hän sanoo silti, ettei ole juuri kohdannut suoraa rasismia.

– Viime vuonna festareilla joku huusi neekeri. Poliisin haalari on kilpi. Ihmisillä on kova kynnys lähteä haukkumaan.

Korjaus 4.6. klo 18.55: Jutun väitettiin aiemmin, että Kalejaiye olisi valmistunut poliisiksi tänä keväänä. Hän valmistui viime syksynä.

Keskustelu on avoinna 5.6. klo 23 asti.

SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketti käyttää Linux-käyttöjärjestelmää, kertoo arvostettu amerikkalainen teknologia-aiheinen verkkosivusto ZDNet.

Käyttöjärjestelmän on kehittänyt suomalais-amerikkalainen tietotekniikan asiantuntija Linus Torvalds.

Falcon 9-raketti laukaistiin matkaan 30. toukokuuta Yhdysvalloissa. Se vei NASAn astronautit Bob Behnkenin ja Douglas Hurleyn avaruuteen. Siellä matka jatkui Crew Dragon -nimisellä kapselilla Kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle.

Kyseessä on ensimmäinen yksityisen yrityksen toteuttama miehitetty avaruuslento Maan kiertoradalle.

ZDNet-sivuston mukaan Falcon 9:n tietokoneissa käytetään riisuttua Linux-käyttöjärjestelmää, joka pyörii kolmen kaksi ydintä sisältävän prosessorin avulla.

Avaruusraketissa käytettävät tietokoneiden suorittimet eivät juurikaan poikkea tavallisen kotitietokoneen suorittimista, koska raketin rakentamiseen kuluu useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

ZDNetin mukaan Falcon 9:n astronautit käyttävät päivittäisessä työssään myös tavallisia HP:n kannettavia tietokoneita, joissa pyörii Linuxin lisäksi Windowsin käyttöjärjestelmä.

Astronautit käyttävät Windowsia kuitenkin lähinnä sähköpostin lukemiseen ja internetin selaamiseen.

Avoimeen lähdekoodiin perustuva Linux on maailman yleisin käyttöjärjestelmä. Torvalds julkaisi ensimmäisen version Linuxista vuonna 1991.

Lue aiheesta lisää:

SpaceX:n avaruuteen kyyditsemät astronautit saapuivat kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle

SpaceX:n raketti laukaistiin onnistuneesti avaruuteen – historian ensimmäinen yksityisen yrityksen miehitetty lento Maan kiertoradalle

Maailman yleisin käyttöjärjestelmä keksittiin Suomessa – Tiesitkö, että käytät Linuxia päivittäin?

Espoon Bodominjärvi on tullut tunnetuksi kolmoismurhasta, joka tapahtui järvellä helluntaina 1960. Tuolloin neljä 15–18 -vuotiasta nuorta lähtivät telttailemaan luonnonhelmaan.

He pystyttivät telttansa uimarannan lähellä sijaitsevaan niemen kärkeen. Kesäillan viettoon kuului ainakin onkimista. Jossain vaiheessa nuoret kävivät nukkumaan ja murhaaja iski tiettävästi varhain aamuyöllä.

Kolme nuorista murhattiin raa'asti kallot murskaamalla. Neljäs nuori jäi henkiin, mutta hänet löydettiin paikalta loukkaantuneena.

Koko maata järkyttäneet murhat jäivät selvittämättä, vaikka tutkinta oli laaja. 59 vuotta sitten tapahtuneen kolmoismurhan tekijää ei ole saatu koskaan selville. Sen sijaan useita eri ihmisiä on epäilty teosta.

Miksi Bodominjärven murhat kiehtovat yhä ihmisiä? Näin vastaa kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta:

1. Uhrien poikkeavuus

Bodominjärven uhrit poikkeavat perinteisestä suomalaisesta ryyppyremmipuukotuksesta, jossa sekä uhri että tekijä ovat humalassa, Näsi sanoo. Bodomin uhrit olivat nuoria, vasta 15–18 -vuotiaita.

2. Raaka tekotapa

Bodominjärven murhaajan tekotapa oli poikkeavan raaka. Murhaaja iski nukkuviin nuoriin ja murskasi uhrien kallot todennäköisesti suurella kivellä.

3. Mysteeri

Murha on yhä mysteeri, sillä tekijää ei ole selvitetty. Epäiltyjä tosin oli paljon, ja viimeksi ainoana uhreista eloonjäänyt Nils Gustafsson pidätettiin epäiltynä murhista vuonna 2004. Oikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet 2005 ja Gustafsson sai pitää vapautensa.

4. Harvinaisuus

Suomen rikoshistoriassa on vain muutamia näin poikkeavia tapauksia. Bodominjärven murhien lisäksi Matti Näsi mainitsee esimerkiksi Kyllikki Saaren murhan. Poikkeuksellinen tapahtuma jää elämään, koska uusia mysteerisiä tapauksia ei tule kovin usein.

5. Useita uhreja

Näsin mukaan "nälkä kasvaa syödessä", eli yksi murhattu ei kiinnosta yhtä lailla kuin jos uhreja on useita. Kun tämän yhdistää uhrien nuoreen ikään ja tekotavan poikkeavuuteen, tapahtuma on todella kiinnostava.

6. Samaistumisen mahdollisuus ja ihmisen mieli

Ihmismielen synkkyys kiehtoo ja toisaalta se, että uhrien tilanteeseen on helppo samaistua. Näsin mukaan se, että joku kykenee äärimmäisiin tekoihin, lisää kiehtovuutta.

7. Tapahtuman viihteellisyys

Bodominjärven murhista on tullut osa suomalaista folklorea. Tapahtuma nähdään viihteellisenä, elokuvamaisena. Näsin mukaan ihmiset käsittelevät raakaa ja julmaa murhaa huumorin keinoin. Näsin mielestä julmien rikosten ympärillä käytävän keskustelun viihteellistyminen on kuitenkin rikosten uhreja kohtaan epäkunnioittavaa.

Arkeologit kaivavat murhapaikalla

Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat ovat järjestäneet kaivaukset Bodominjärven murhapaikalla. Opiskelijoiden pyrkimyksenä on selvittää arkeologisilla menetelmillä, minkälaisia jälkiä murhapaikalla tapahtuman jälkeen käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä.

Kaivausten toinen johtaja, Emmi Karvinen, kertoo, että he päätyivät tekemään Bodominjärvelle kaivauksia, koska paikka ja tapahtumat yhä kiehtovat ihmisiä ja populaarikulttuuria.

Mysteeri on inspiroinut esimerkiksi suomalaisista metalliyhtyeistä parhaiten maailmalla menestynyttä Children Of Bodomia. Nimensä yhtye sai aikoinaan, kun espoolaisnuoret olivat saamassa ensimmäistä levytyssopimustaan. Yhtyeen jäsenet ovat kertoneet, että murhamysteeri on inspiroinut nimen lisäksi useassa bändin kappaleessa. (Kaleva 15.4.2005)

Murhapaikalle on helppo löytää ja se sijaitsee suositun uimarannan, ulkoilu- ja leirintäalueen vieressä. Karvisen mukaan ihmiset ovat jättäneet murhapaikalle jälkiä vierailuistaan ja paikalla on käynyt myös ulkomaalaisia.

– Toistaiseksi olemme löytäneet sitä, mitä odotimmekin, Karvinen kertoo kaivauksista.

Löydöt ovat perinteiseen leirintäelämään liittyviä asioita, kuten pullonkorkkeja, tupakantumppeja, muovia ja teltan narukiila.

Lue lisää:

Bodom vaatii lisää uhreja – "täydellinen murha" suomalaiselokuvassa kiinnostaa myös ulkomailla

Ylen Elävä arkisto: Bodominjärven synkkä salaisuus

Ylen Elävä arkisto: Bodomjärven surmaajaa etsittiin poliisin ja vapaaehtoisten voimin

Tekstiä korjattu 23.5. kello 8:56: Kerroimme jutussa aiemmin, että Näsin mukaan raakoja murhia on hyvä käsitellä huumorin kautta. Näsin lausuntoa on kuitenkin nyt korjattu. Hän tarkoitti, että ihmiset käsittelevät raakoja murhia usein huumorin keinoin, mutta tällainen rikosten käsittelyn viihteellistyminen on hänen mukaansa silti huono asia.

Poikkeuksellista kevättä seuraa osalla lääkäreistä ja hoitajista poikkeuksellinen kesä.

Osa sairaanhoitopiireistä ja kuntayhtymistä takaa työntekijöille vain kahden viikon loman kesälomakaudella. Toiset kaksi viikkoa on saatettu sijoittaa kalenteriin vahvistettavaksi myöhemmin, jos tilanne sen sallii.

Näin on esimerkiksi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soitessa. Ohje laadittiin huhtikuun lopussa, eikä sitä ole muutettu, koska ennusteet koronatilanteen kehittymisestä ovat epävarmat.

Samoin on toimittu eri puolilla Suomea. Aivan viime aikoina on kuitenkin alettu vahvistaa pidempiä lomia yhä useammassa paikassa, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Monissa paikoin on vahvistettu 3–4 viikon loma, osassa kahden viikon pätkissä. HUS ei tämänhetkisen tiedon mukaan pysty antamaan kaikille neljän viikon yhtäjaksoista lomaa kesäaikana.

– On todella tärkeää saada lomaa, koska emme tiedä, millainen syksy on tulossa. Loma on kaikille tärkeä palautumiseen eikä lomien siirtäminenkään ole järkevää nykyisessä tilanteessa, sanoo Rajaniemi.

Muun muuassa suurta joukkoa sairaanhoitajia edustavan Tehyn jäsenistössä asia on herättänyt paljon harmitusta. Puhelinvastaanottoon tulleiden soittojen määrä hyppäsi maaliskuussa rajusti, ja lomautusten jälkeen yleisin aihe olivat lomat.

Tehyn oikeuspalveluiden päällikön Kari Tiaisen mielestä oikea tapa olisi vahvistaa lomat normaalisti ja siirtää tai keskeyttää ne, jos epidemia yltyisi.

– Sitähän valmiuslaki edellyttää, eikä varmuuden vuoksi panttaamista.

Tiainen muistuttaa myös, että koronapotilaiden hoito kuormittaa nykytilanteessa sairaanhoitopiirejä hyvin vähän.

– Haiskahtaa siltä, että koronan varjolla tehdään kaikenlaista. Ettei vain kävisi niin, että koko kesä paikkaillaan resurssivajetta, sanoo Tiainen.

Jonojen purkukin vaikuttaa

Lomiin vaikuttaakin myös se, milloin koronan vuoksi kertynyttä hoito- ja leikkausvelkaa puretaan. Keskussairaalassa Kokkolassa tehdään tänä kesänä leikkauksia selvästi enemmän kuin yleensä kesäisin, mikä sitoo myös työvoimaa.

Esimerkiksi Kainuussa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa puolestaan on päätetty, että hoitovelan kimppuun käydään syksyllä tekemällä lisätöitä.

– Rästileikkauksia tai ei, lomat täytyy pystyä pitämään, tiivistää Tehyn Kari Tiainen.

Hän on huolissaan siitä, käytetäänkö valmiuslakia myös verukkeena ja miten mahdollista väärinkäyttöä seurataan. Työntekijöiltä puuttuu nopea ja tehokas oikeussuojakeino vastustaa lakiin vedoten tehtyä loma- tai ylityöpäätöstä.

– Mitä siinä voi tehdä? Jos lähtisi kotiin, saisi varoituksen ja pahimmillaan joutuisi irtisanotuksi. Ei kukaan voi ottaa sellaista riskiä. Oikeussuojan puuttuminen on suurin pulma, sanoo Tiainen.

Liitoissa huoli jaksamisesta

Keski-Pohjanmaalla käytäntö vahvistaa aluksi vain osa lomista koskee arviolta kahtasataa muun muassa teholla, leikkaussaleissa, yhteispäivystyksessä sekä infektiovastaanotoilla työskentelevää. Sillä halutaan varmistaa, että kaikki näiden yksiköiden työntekijät ehtivät lomailla edes vähän, ennen kuin tilanne mahdollisesti pahenee.

Toisaalta juuri näissä paikoissa kevät on ollut monelle raskas, ja Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi onkin huolissaan jaksamisesta.

– Olisi hyvä turvata loma niille, jotka ovat olleet kovin tiukoilla alkuvuodesta, jotta he voisivat toipua keväästä. Lääkärikunta on niin tunnollista, että on riski vetää itsensä liian tiukoille. Sitten tulee sairauksia, joiden paraneminen vie kauan, pelkää Rajaniemi.

Myös Tehyyn on tullut palautetta kevään raskaudesta.

– Porukka on äärimmilleen rasittunutta. Jokaisella on oma kapasiteettinsa, eikä sairastuminen ole kenenkään etu. Hoitajien kynnys hakea sairaslomaa on vaan niin korkea, sanoo oikeuspalveluiden päällikkö Kari Tiainen.

Lääkäreitä kesälomasäätö ei ole Rajaniemen mukaan suuresti kuohuttanut, joskin kyselyitä asiasta on tullut. Osasyynä rauhalliseen suhtautumiseen on se, että lomanvieton mahdollisuudet ovat tänä kesänä rajalliset.

– Se, ettei voi matkustaa eikä ole tapahtumia, joihin mennä, helpottaa hyväksymistä. Yhteiskunta on nyt ihan eri moodissa kuin yleensä, sanoo Tuula Rajaniemi.

Lue seuraavaksi: Vähintään kahden viikon loma toiveissa – koronavalmius ja hoitojonojen purku kuormittavat sairaaloiden henkilökuntaa

Kiva tavata kavereita vielä ennen kesää, tuntuu lempeäkatseinen 11-vuotias Myrtis sanovan lasivitriinin läpi Kreikan keskuspankin museossa.

Sillä tavalla samanikäinen kreikkalaistyttö voisi hyvin todeta, sillä koulut avattiin kesäkuussa koronarajoitusten jälkeen.

Oikea Myrtis ei ole kuitenkaan elänyt koronakriisiä. Hän on leikkinyt Akropoliin juurella noin 2 500 vuotta sitten, kun Parthenonin temppeliä vasta rakennettiin.

Museon vitriinissä on rintakehään asti rakennettu nukke, jonka kasvot pohjaavat tarkkaan jäljennökseen antiikin ajan tytön kallosta. Kallo löytyi joukkohaudasta Ateenasta, Kerameikosin hautausmaan ulkopuolelta.

Myrtis-nimen saanut tyttö esiteltiin nykymaailmalle vuonna 2010. Sen jälkeen Myrtis on otettu avuksi muun muassa köyhyyden, lapsityövoiman ja sodan vastaiseen kampanjointiin.

Myrtis on auttanut YK:ta niin sanottujen vuosituhattavoitteiden lähettiläänä, ainoana ei-elossa olevana henkilönä maailmassa.

"Myrtis ja Greta Thunberg ovat arjen sankareita"

Myrtis on suurine silmineen, kimmeltävine hiuksineen ja iholtaan aavistuksen hikisenä kuin olisi hypähtänyt juuri lasivitriiniinsä kuumasta aamupäivästä. Ilman antiikin aikaan viittaavaa pellava-asua Myrtis kävisi nykytytöstä.

Myrtis-nukke kiertää kouluissa ja museoissa, ja sillä on Facebook-profiili.

Myrtisille kasvot rekonstruoinut Ateenan yliopiston professori Manolis Papagrigorakis on varma, että Myrtis voi vedota nuoriin samaan tapaan kuin vaikkapa ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg.

– Molemmat ovat arjen sankareita. Heitä erottavat vain eri aikakausien tapahtumat ja kielelliset työkalut, Papagrigorakis sanoo.

Perikleen ja Sokrateen nähnyt tyttö

Myrtis on Papagrigorakisille kuin tytär.

– Ensimmäisellä tapaamisellamme liikutuin. On taianomaista pitää edessään lasta, joka on katsellut valtiomies Perikleetä ja [filosofi] Sokratesta, Papagrigorakis hehkuttaa.

Hampaiston oikomisopin professorina Papagrigorakisiin vetosi se, että Myrtisin kallo oli säilynyt kokonaisena ja siinä olivat jäljellä kaikki hampaat, myös maitohampaita. Näin Myrtisin kasvoista saatiin alkuperäisen näköiset.

Ennen paneutumista Myrtisiin Papagrigorakis oli jo kallon luuston asiantuntija. Hän oli tehnyt Bergenin yliopistossa Norjassa vertailevaa tutkimusta muinaisten ja nykykreikkalaisten kallon rakenteesta.

– Röntgenkuvat vahvistivat, että nykykreikkalaisten kallo on mittauksellisesti sama kasvojen luiden osalta. Eriäväisyyttä on vain pääkopassa, Papagrigorakis kertoo.

Kunniaa tavallisille ihmisille

Todellisen Myrtisin elämästä tiedetään hyvin vähän. Edes sitä ei tiedetä, oliko hän orja, ateenalainen vai vieraspaikkakuntalainen eli metoikki.

Se tiedetään, että hän kuoli ruttoepidemian aikaan. Kuolema ajoittuu Ateenan ja Spartan ja niiden liittolaisten välillä käydyn peloponnesolaissodan alkuun, noin vuoteen 430 ennen ajanlaskun alkua.

Delfoin arkeologisen museon johtaja Nansi Psalti pitää tärkeänä, että myös antiikin ajan tavalliset ihmiset voivat saada kasvot.

– Kun Myrtis kävi museossamme, katsojissa syntyi voimakkaita tunteita. Erityisesti koululaiset samaistuvat Myrtisin elinajan dramaattisiin vaiheisiin aivan eri tavalla kuin jos he näkisivät pelkkiä luita tai valokuvia, Psalti sanoo.

Kasvojen rekonstruointi historian henkilöille lisää Psaltisin mukaan ymmärrystä arkeologian merkityksestä.

Maailmalla kasvot on luotu muun muassa faarao Tutankhamonille ja Pyhälle Nikolaukselle eli joulupukin esikuvalle.

Kreikassa kasvot oli saanut ennen Myrtistä vain Makedonian kuningas Filippos II. Lopputulos ei ole kuitenkaan löydösten vaillinaisuuden vuoksi yhtä luotettava kuin Myrtisin tapauksessa.

Ateenan ruttoepidemian syy alkaa selvitä

Myrtisin avulla asiantuntijat ovat päässeet arvokkaan tiedon lähteelle. Merkittävimmät löydökset liittyvät Ateenan ruttoepidemian syihin.

Niihin Manolis Papagrigorakisin työryhmä päätyi dna-näytteestä, joka saatiin Myrtisin joukkohaudasta satunnaisesti valituista hampaista. Yhtä vanhaa dna-näytettä ei ollut hampaista aiemmin tutkittu.

– Löysimme lavantautia aiheuttavan salmonella enterica typhi -bakteerin. Voimme väittää, että lavantautia aiheuttava bakteeri oli ainakin osasyy ruttoepidemiaan, Papagrigorakis sanoo.

Aiemmin epidemian syystä oli ollut vain teorioita. Ne perustuivat historioitsija Thukydideen kuvailuihin.

Oireiden kuvauksista osa muistuttaa covid-19-tautia, kuten sairastuneiden hengitystieoireet ja kova kuume.

Myrtis on pestattu koronan ja lavantaudin vastustamiseen

Lavantautiin menehtyy Maailman terveysjärjestön arvion mukaan vuosittain yhä noin 130 000–160 000 ihmistä.

– Kirjeessään maailman johtajille Myrtis vetoaa ryhtymään toimiin niin, että lapset, jotka kuolevat ehkäistävissä oleviin sairauksiin, voitaisiin pelastaa, kiteyttää Dimitris Fatouros YK:n alueellisesta tiedotuskeskuksesta.

Lavantaudilta ja koronavirukselta voi suojautua samalla tavalla: pitämällä huolta hygieniasta.

Myrtis neuvookin nyt YouTubessa ihmisiä pesemään käsiä. Arvokkain lahjamme on elämä ja kaikkien ihmisten terveys, Myrtis muistuttaa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Presidentti Vladimir Putinilla on ongelma. Kaikkivoipan machomiehen imago on sosiaalisessa mediassa muuttumassa bunkkerissa piileskeleväksi papaksi.

Koronaepidemia ei saanut venäläisiä kokoontumaan tueksi johtajansa ympärille. Kuvernööreille viruksen vastaisessa taistelussa vastuuta sysännyt presidentti on sen sijaan alkanut näyttää heikolta.

Moskovan Carnegie-keskuksen politiikantutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan Putin ei ole onnistunut esiintymään edukseen pandemian aikana. Vaikeina aikoina kansalaisten tyytymättömyys kasvaa, ja se henkilöityy presidentti Putiniin.

– Putinin asema on tällä hetkellä mahdollisesti huonoin koko hänen valtakautensa aikana, Kolesnikov arvioi Ylelle.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjällä koronan vastainen sota kaipaa yhtä miestä

Kaiken lisäksi Putinille on alettu nauraa julkisesti, eikä siitä pidetä presidentinhallinnossa.

Venäjän johdolle oli liikaa esimerkiksi video, joka parodioi koronarajoituksista keskustelevia presidenttiä ja Moskovan pormestaria Sergei Sobjaninia. Uutinen suositusta parodiavideosta vedettiin nopeasti pois venäläisiltä uutissivustoilta sen jälkeen, kun toimituksiin oli otettu yhteyttä Kremlistä ja kaupunginhallinnosta.

Venäjällä mielipidekyselyihin pitää suhtautua aina tietyllä varauksella. Ne osoittavat silti kansan kyllästymistä Putiniin.

Riippumaton Levada-tutkimuskeskus kertoi toukokuussa heikoimmasta tuloksesta koko Putinin 20 vuotta kestäneen valtakauden aikana. Levadan kyselyn mukaan enää 59 prosenttia venäläisistä hyväksyy Putinin toiminnan presidenttinä.

Länsimaisessa demokratiassa luku tuntuisi suurelta. Tilanne näyttää erilaiselta Venäjän itsevaltaisessa järjestelmässä, jonka valtion kontrolloimassa mediassa Putinia kohtaan ei saa esittää minkäänlaista kritiikkiä.

Toukokuun lopussa julkaistussa toisessa Levadan kyselyssä vain 25 prosenttia vastaajista nimesi Putinin, kun kysyttiin poliitikkoja, joihin luotetaan. Vielä tammikuussa luku oli 10 prosenttiyksikköä suurempi ja kaksi vuotta aiemmin noin kaksi kertaa suurempi.

Levadassa työskentelevä sosiologi Karina Pipija kertoo Ylelle, että Putinin suosiota laskee etenkin se, että ihmiset ovat kokeneet taloudellisen tuen epidemian aikana riittämättömäksi.

Hallinnon hermostuneisuus laskevista luvuista näkyy hyökkäyksinä mielipidetutkimusten tekijöitä ja mediaa vastaan.

Kreml on alkanut viime aikoina reagoida kyselytutkimuksiin aiempaa jyrkemmin ja vaatinut selityksiä.

Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystö syytti taannoin yhdysvaltalaista mediayhtiö Bloombergia tietojen vääristelemisestä, kun Bloomberg viittasi uutisessaan Venäjän valtiollisen VTsIOM-tutkimuskeskuksen luottamuskyselyyn.

Tutkimuskeskus otti vuosi sitten käyttöön vanhan kyselynsä rinnalle toisen luottamusta mittaavan tutkimuksen. Lähetystön mielestä Bloombergin olisi pitänyt käyttää jälkimmäistä kyselyä, jonka luvut olivat Putinille mairittelevammat.

Mielipidetutkimuksista saa hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä, millaisia mittausmenetelmiä käytetään. Kokonaisuutena kyselyt kuitenkin näyttävät, että venäläisten suhtautuminen Putiniin on viilentynyt viime vuosina selvästi.

Kannatuksesta on sulanut pois suosio, joka seurasi Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään. Samalla epäsuosittu eläkeuudistus ja pitkään jatkunut reaalitulojen supistuminen nakertavat presidentin tukea.

Koronasta ja öljyn hinnan laskusta johtuva talouden kaksoisšokki kurjistaa tulevaisuudennäkymiä entisestään. Tämä voi syödä edelleen Putinin kannatusta.

Tuoreen venäläistutkimuksen mukaan myös venäläisten protestimieliala kasvaa. Tutkijaryhmän mukaan jopa puolet kansalaisista on sitä mieltä, että tilanne voi johtaa suurmielenosoituksiin.

Kannatuskyselyjen rooli korostuu Venäjän kaltaisessa maassa, jossa demokratia toimii pelkkänä hallinnon kulissina.

Kun rehelliset vaalit ja todellinen poliittinen kilpailu puuttuvat, kyselyt jäävät ainoaksi välineeksi, jolla voidaan perustella Putinin asema Venäjän johdossa.

Putinin poikkeuksellisen suosion julkinen epäileminen tai pohdinnat sen laskusta horjuttavat järjestelmää, sanoo politiikasta kirjoittava tunnettu kolumnisti Fjodor Krašeninnikov.

– Jokainen todellinen tai jopa kuvitteellinen lasku kannatusmittauksessa tai siitä kertominen ei vain kyseenalaista Putinin symbolista asemaa kansakunnan johtajana, vaan myös hänen tulevaisuutensa valtion päämiehenä, Krašeninnikov kirjoittaa Republic-verkkojulkaisussa.

Putinin oletetulla suosiolla ei siis oikeuteta pelkästään nykyistä presidenttiyttä, vaan se toimii myös perusteena hänen valtaoikeuksiensa loputtomalle jatkamiselle.

Venäjällä ollaan nyt muuttamassa perustuslakia niin, että se mahdollistaa Putinin pysymisen presidenttinä vuoteen 2036 saakka.

Lue lisää: Putin löysi kiireisestä aikataulustaan hetken käydäkseen varmistamassa duumassa virkakaudelleen jatkoa aina vuoteen 2036

Koronavirus pakotti Kremlin lykkäämään huhtikuulle suunniteltua kansanäänestystä perustuslakiuudistuksesta.

Kyse on lähinnä muodollisuudesta, sillä käytännössä Putinin elinikäisen presidenttiyden mahdollistava uudistus on jo runnottu läpi.

Vaikka epidemiatilanne näyttää edelleen vakavalta, äänestyksen järjestämistä kiirehditään keskikesälle. Syksyllä synkkien talousnäkymien uskotaan painavan kansalaisten mielialaa vieläkin raskaammin.

– Putin haluaa luoda mielikuvan siitä, että hänellä on asialleen suuri tuki ja kaikki on laillista, politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo.

Kreml tekee kaikkensa, jotta se selviää kunnialla alun perin kansanjuhlaksi kaavaillusta kansanäänestyksestä. Nimettömien viranomaislähteiden mukaan presidentinhallinto pyrkii 55 prosentin äänestysaktiivisuuteen ja noin 60 prosentin tukeen uudistuksilleen. Aiemmista tavoitteista on jouduttu tinkimään selvästi.

Seitsenpäiväiseksi venytetyn äänestyksen on määrä alkaa heti 24. kesäkuuta järjestettävän mahtipontisen sotilasparaatin jälkeen. Alun perin toukokuun voitonpäivälle suunniteltu, natsi-Saksan kukistamista juhlistava paraati toimii nyt äänestystunnelman kohottajana.

Haluttuun tulokseen pääsemistä helpottavat koronaepidemialla perustellut erityiset äänestysolosuhteet, kuten laaja mahdollisuus kotiäänestykseen ja vaalitarkkailijoiden tarkka ennakkovalinta. Arvostelijoiden mukaan tämä helpottaa tulosten väärentämistä entisestään.

Politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo, että perustuslakiuudistuksen ja siihen liittyvän äänestyksen alkuperäinenkin tarkoitus oli piristää Venäjän poliittista järjestelmää ja nostattaa Putinin rapautuvaa suosiota.

Koronavirus näyttää vain lisänneen tarvetta sille.

Lisää aiheesta:

Miksi ja millä tavalla Venäjä muuttaa perustuslakiaan? Listasimme viisi tärkeintä kysymystä Putinin ajamasta uudistuksesta

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta. Kaikkia artikkeleita ei enää päivitetä säännöllisesti.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Helsingin hovioikeus on tänään perjantaina hyväksynyt elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi vangin elinkautiseen murhasta, törkeästä varkaudesta ja hautarauhan rikkomisesta huhtikuussa 2011. Tuomiosta valitettiin Rovaniemen hovioikeuteen, mutta se säilytti elinkautisrangaistuksen tammikussa 2012.

Vanki ja hänen rikoskumppaninsa olivat haudanneet elossa olleen uhrin maakuoppaan, jonne uhri oli kuollut tukehtumalla. Tätä ennen he olivat yrittäneet hukuttaa uhrin ja kohdistaneet tähän väkivaltaa. Vanki oli rikoksen tehdessään 18-vuotias.

Hovioikeuden käytettävissä oli päätöksenteossa vangin hakemuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen lausunnon lisäksi muun muassa vankilan ja Psykiatrisen vankisairaalan lausunnot.

Rikosseuraamuslaitos puolsi vapauttamista, kun hakija on suorittanut elinkautista vankeusrangaistusta kymmenen vuotta ja kuusi kuukautta.

Helsingin hovioikeus kuitenkin päätti tänään, että hakijan ei voitu elinkautiseen vankeuteen johtaneiden rikosten laatuun sekä muista vankeusrangaistuksista johtuen katsoa kärsineen rangaistusta riittävästi kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden aikana.

Helsingin hovioikeus määräsi vapauttamispäiväksi 4.4.2021, jolloin vankilassaoloaikaa on kertynyt kymmenen vuotta ja yhdeksän kuukautta. Ehdonalaisen koeaika on kolme vuotta.

Elinkautiseen vankeusrangaistukseen sisältyi myös täytäntöönpantavaksi määrätty kahden vuoden ehdollinen vankeusrangaistus nuorena henkilönä tehdyistä törkeästä ryöstöstä, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja pahoinpitelystä, mikä vaikutti vankilassaoloaikaan pidentävästi.

Vanki menestyi yliopisto-opinnoissa ja käyttätäytyi vankilassa lähes moitteettomasti

Hovioikeus katsoi, että elinkautisvankeusrangaistukseen johtaneiden rikosten laatu ja vapauttamisharkinnassa huomioon otettava täytäntöönpantavaksi määrätty rangaistus puhuivat vapauttamista vastaan.

Myös hakijasta laadittu riskiarvio uudelleen väkivaltarikokseen syyllistymisestä puhui jossain määrin vapauttamista vastaan.

Elinkautisen vankeusrangaistuksensa aikana hakija ei kuitenkaan ollut syyllistynyt uusiin rikoksiin.

Hakijan vapauttamista puolsi myös se, että hänen rangaistusajan suunnitelmansa kaikki tavoitteet olivat edenneet tai osin toteutuneet, ja hakija oli muutenkin käyttäytynyt vankilassa lähes moitteettomasti.

Hän oli osallistunut aktiivisesti väkivaltaista käyttäytymistä, rikostapahtumaa ja päihteiden käyttöä käsittelevään yksilötyöskentelyyn. Hän oli myös opiskellut menestyksekkäästi yliopistotasolla, ja hänellä oli päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta tukevia ihmissuhteita.

Juttua on muokattu 5.6.2020 klo 11.06: Elinkautisen vankeustuomion antoi Lapin käräjäoikeus, eikä Rovaniemen hovioikeus, joka kuitenkin säilytti käräjäoikeuden antaman elinkautistuomion.

Uutinen täydentyy vielä.

En ole koskaan käsittänyt purjehtimisen ideaa: että siis lähdetään johonkin suuntaan eikä tiedetä milloin ollaan perillä – paitsi se tiedetään, että kauan siinä menee. Sellainen kulkeminen ei mahdu luonteeseeni mitenkään. Minulla pitää olla selkeä suunnitelma, että tuonne mennään ja sen jälkeen valitaan nopein mahdollinen kulkuväline, niin että perillä ollaan täsmälleen kello 14.06.

Kirjoitin yhden romaanihenkilöni suuhun kerran jopa lauseen, jossa oli kaikuja kirjoittajastaan: ”Tarvitsemme suunnitelman ja aikataulun. Suunnitelman ei tarvitse olla häävi, mutta aikataulun on oltava tiukka”.

Kaiken kukkuraksi purjehtiminen on työntekoa. Koko ajan pitää olla reivaamassa paapuria piipuriin ja setvimässä köysiä ja vetämässä puolisoa kölin alta, koska ei niin pienissä purkeissa mitenkään voi sopu säilyä. Siinä on vähän jotain samaa kuin jos lähtisi lomallaan huvikseen nostamaan perunoita Rymättylään.

Toisaalta ihmiset ovat erilaisia: Pikkuveljeni on luonteeltaan kovin toisenlainen, rauhallinen ja viipyilevä ja siksipä hänellä onkin purjevene, jolla koko heidän perheensä tekee kesäisin järjettömiä matkoja ei-minnekään. Takaisin sieltä tullaan tiistaina tai ehkä keskiviikkona, mutta viimeistään perjantaina elleivät tuulet sitten puhalla niin että ehditään vasta lauantaiksi.

Purjevene on ihan ok liikkumisväline, jos se on maksanut kaksi miljoonaa euroa, joku muu ohjaa sitä ja jääkaapissa on kylmiä virvokkeita.

Hän on joskus kysynyt minua mukaan, koska tahtoisi jakaa kanssani hänelle rakkaan ja mukavan merielämyksen. Vastaan aina, että tulen kernaasti, jos toinen vaihtoehto on kuolema.

Mutta älkää käsittäkö väärin, en toki ylenkatso laivaliikennettä sinänsä. Standardini vain ovat melko korkeat. Esimerkiksi purjevene on ihan ok liikkumisväline, jos se on maksanut kaksi miljoonaa euroa, joku muu ohjaa sitä ja jääkaapissa on kylmiä virvokkeita. Pari kertaa elämässäni tämä on toteutunut ja täytyy myöntää, että kokemus on ollut kaikin puolin tyydyttävä. Ihmettelen vain mikseivät kaikki wanna-be-kapteenit osta sellaista venettä.

Toinen hyväksyttävä tapa kulkea saaristossa ovat yhteysalukset. Muutama kesä sitten keksin, että täällä Turussa ne ovat kätevästi tuossa ihan vieressä, eivät maksa käytännössä mitään ja niiden kanssa voi tehdä melkoisen komeita retkiä ulkosaaristoon saakka.

Esimerkiksi Aspö oli pittoreski paikka, suosittelen lämpimästi! Niin kirkasta merivettäkään en ole nähnyt muualla. Eikä unohtaa sovi myöskään viime kesän retkikohdettamme, entistä spitaalisten loppusijoituspaikkaa Seiliä. Sinne pääsee Turusta parissa tunnissa ja saari on vaikuttava ja kaunis. Sieltä sai myös hyvää ruokaa ja yöksikin olisi voinut jäädä, mutta sitä en toki tohtinut tehdä, koska saarella on vähän sellainen historia, ettei sieltä pääse pois jos kerran jää. Aikanaan ihmiset toivat tullessaan mukanaan kuulemma jopa laudat arkkuunsa.

Saaristo jos mikä on sellainen kultakimpale, joka kannattaisi oikeastaan piilottaa, etteivät turistit löydä sitä ja pilaa.

Vastaavia paikkoja on saaristossa vaikka kuinka paljon, pyörälläkin pääsee kätevästi ihan Ahvenanmaalle saakka.

Kun nyt pandemian takia katseet kääntyvät ainakin hetkeksi lähimatkailuun, niin saaristo jos mikä on sellainen kultakimpale, joka kannattaisi oikeastaan piilottaa, etteivät turistit löydä sitä ja pilaa. Se vetää vertoja melkein mille tahansa luontokohteelle maailmalla (okei, menisin kyllä mieluummin Madagaskarille, mutta muuten).

Saaristosta saa näinä aikoina myös kelpo ulkomaankokemuksen, jos viitsii mennä Nauvoa kauemmas: kieli muuttuu ruotsiksi väkisin, kun kukaan ei puhu suomea.

Mutta tämä on parasta: yhteysaluksilla pääsee illaksi kotiin! Eikä siinäkään vielä kaikki. Paluu on tasan klo 19.45 niin kuin aikataulussa lukee. Järjestys se olla pitää!

Roope Lipasti

Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka nauttii aikatauluista.

Kolumnista voi keskustella 6.6. klo 23:00 saakka.

Elinikäinen oppiminen on vuosikymmeniä vanha käsite, jolla on pyritty auttamaan ihmisiä sopeutumaan yhteiskunnan muutoksiin.

Kasvatustieteen tohtori Heikki Kinnari Turun yliopistosta on väitöskirjassaan tutkinut, miten elinikäisen oppimisen määritelmä on muuttunut vuosikymmenten aikana.

Hän jakaa elinikäisen oppimisen politiikan muutokset sukupolviin. Nyt on menossa neljäs, yrittäjämäisen talouden sukupolvi.

– Sen taustalla on yksilön kilpailukyky työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa ylipäätään. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen pitää kerätä erilaisia pääomia itseensä, että hän saavuttaa työllistettävyyden määreen, Heikki Kinnari sanoo.

Yrittäjämäisen talouden aikakausi alkoi Kinnarin mukaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tienoilla, jolloin tietotekniikka alkoi voimakkaasti muokata yhteiskuntaa.

Tietotekniikan osaaminen ja hallinta tulivat aiempaa tärkeämmiksi kansalaistaidoiksi, joita ilman on vaara joutua ulkokehälle yhteiskunnassa.

– Meille on annettu vapaus valita, mutta on osattava valita oikein, Kinnari tiivistää.

Yhteiskunnan jakaantuminen vaarana

Hän huomauttaa, että yrittäjämäisen elämänasenteen rakentaminen alkaa Suomessa jo päiväkodista ja etenee sitten läpi koulujen ja työelämän.

– Jatkuvaa uuden oppimista pidetään itsestään selvänä hyveenä, jota ei edes enää kyseenalaisteta. Toisaalta ihmetellään heitä, jotka eivät enää jaksa oppia uutta, koska sellainen on merkki paikoilleen jämähtämisestä.

Tässä piilee myös yrittäjämäisen ”asennekasvatuksen” suurin vaara.

– Ihminen syrjäytyy, ellei hän pysty pitämään yllä taitoja, joilla kykenee työllistymään. Samalla luodaan yhteiskunnan kahtiajakoa, joka taas on otollista maaperää populismin leviämiselle.

Kinnarin väitöksen mukaan kilpailukyky – ja talouspainotteisuus ylipäätään – uivat elinikäisen oppimisen sisältöihin jo varhain.

Ensimmäisen sukupolven humanistiset ja yleissivistävät aatteet eivät kauan kestäneet, kun talous otti tukevan otteen periaatteita ohjaavana tekijänä.

Työmarkkinoiden tarpeet alkavat hallita

Kinnari kirjoittaa väitöksessään, että 60-luvun humanistinen utopia emansipoituneesta, kriittisestä ja demokraattisesta kansalaisesta sai ”viiltoja sydämeensä” jo 1970-luvun lopulla.

Sen jälkeen elinikäistä kasvatusta alettiin suunnata vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Talouden sukupolvi onkin kestänyt useamman vuosikymmenen, vain sen muoto on matkalla vähän muuttunut.

Lievästi pehmeämpi kausi koitti aivan 2000-luvun alussa, mutta jo sen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä alkaa viimeisin, yrittäjämäisen talouden sukupolvi.

Kinnarin tutkimuksen pohjamateriaalina ovat olleet läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon sekä EU:n lukuisat asiakirjat elinikäiseen oppimiseen liittyen.

– Läpi vuosikymmenten näissä asiakirjoissa esiintyvät toistuvasti samat teemat, kuten väestörakenteen muutos ja teknologian nopea kehitys. Perustelut ovat siis pitkälti samat, mutta ratkaisut ovat muuttuneet, Kinnari sanoo.

Suomi on ollut myös yksi tunnollisimmista elinikäisen oppimisen ”oppilaista”.

– Jos vertaa vaikka Suomea ja Ranskaa toisiinsa, niin kyllä Suomi on noudattanut paljon kuuliaisemmin näitä poliittisia linjauksia, Heikki Kinnari sanoo.

Perusta luodaan varhain

Työmarkkinajärjestöillä on ollut Suomessa perinteisesti vahva vaikuttajan asema, kun on määritelty elinikäisen – tai toiselta nimeltään jatkuvan oppimisen – sisältöjä.

– Yhteiskunnan ja työelämän muutos on nopeaa ja vastaavasti koulutusjärjestelmä kehittyy hieman hitaammin. Pidän hyvin tärkeänä työelämän ja koulutuksen välistä vuoropuhelua, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mirja Hannula sanoo.

Työnantajien kattojärjestössä jatkuva oppiminen nähdäänkin läpi elämän kulkevana polkuna. Se käy kuitenkin kiviseksi astella, jos alussa saadut eväät ovat jääneet vajaiksi.

– Erityisesti koulupolun alkuvaiheeseen on panostettava riittävästi, että [Kinnarin kuvaamaa] polarisaatiota ei pääsisi syntymään. Hyvä luku- ja kirjoitustaito on perusta kaikelle myöhemmälle oppimiselle. Tämä on asia, johon meidänkin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, EK:n Hannula sanoo.

Hannulan mukaan elinikäisen oppimisen perushyve on se, että se kuuluu kaikille eikä vain työelämässä oleville. Esimerkiksi vapaan sivistystyön järjestämät koulutukset ja kurssit ovat tärkeitä suurelle joukolle eläkeläisiä.

Yhdysvalloissa kansalaisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union ja mustien oikeuksia ajava Black Lives Matter -liike haastavat oikeuteen presidentti Donald Trumpin ja oikeusministeri William Barrin.

Asiasta kertoo muun muassa Guardian.

Liikkeet syyttävät Trumpia ja Barria muun muassa kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisesta.

Oikeuskanteen taustalla ovat maanantaiset tapahtumat, jossa rauhanomainen mielenosoitus Valkoisen talon edessä hajotettiin ilmeisesti vain sen vuoksi, jotta Trump pääsisi kävelemään ja kuvauttamaan itsensä Raamatun kanssa läheisen kirkon edessä.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Anne Pihlanto kertoo, että ravintoa tutkitaan Suomessa paljon. Kohteena ovat uudet innovaatiot ja tekniikat.

Tällä hetkellä esimerkiksi palkokasveja tutkitaan mikrobien avulla, jotta niistä saataisiin ihmiselle vatsaystävällisempiä.

– Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että monen vatsa ei tottunut palkokasvin syöntiin, vaikka sitä syötiin kolme kuukautta, Pihlanto kertoo.

Tutkimusryhmä yrittää nyt löytää palkokasveista mikrobeja, joiden entsyymit voisivat pilkkoa hiillihydraatteja niin, etteivät ne aiheuttaisi vatsavaivoja.

Toiveena on, että ihmiset siirtyisivät syömään enemmän kasvipainotteisia elintarvikkeita. Siinä on haasteensa.

– Maun kanssa on paljon haasteita, kun on totuttu käyttämään liha- ja maitotuotteita, Pihlanto kertoo.

Leipäinnovaatio herkkävatsaisille

Samantapaista omaa tutkimustoimintaa on tehnyt Fazer. Fazer on kehittänyt ja patentoinut LOFO-entsyymin, minkä avulla valmistetut leivät sopivat myös herkkävatsaisille.

LOFO-entsyymi pilkkoo haitallisia FODMAP-hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat herkkävatsaisille vatsavaivoja, turvotusta ja ilmavaivoja.

Fazer Leipomoiden tuotekehitys- ja innovaatiojohtaja Juhani Sibakov kertoo, että Fazerilla FODMAP-yhdisteitä on tutkittu jo pitkään.

– Uusimpien tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että esimerkiksi turvonneen vatsan ja erilaisten vatsaoireiden taustalla voivat olla ennemminkin FODMAP-yhdisteet kuin gluteeni, mistä on paljon puhuttu, Sibakov sanoo.

FODMAP-ruokavalio

FODMAPeista on tehty viime vuosina useita tutkimuksia, mutta ruokavalion pitkäaikaisen noudattamisen vaikutuksista ei vielä ole tutkimustietoa.

– Pitkäaikaisvaikutukset ovat aika kysymysmerkki, joten ainakaan ilman ohjausta ei kannata käyttää sitä tiukkuutta vuosikausia, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä HUS:n Vatsakeskuksesta.

Lue lisää: "Vatsalääkettä meni kuin karkkia" – Moni saa vatsavaivoihin apua FODMAP-rajoituksista (2016)

Uudet elintarvikkeet kiinnostavat kuluttajia

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää kertoo, että kuluttajat odottavat yhä enemmän juuri heille räätälöityjä tuotteita. Tutkimuksen rooli korostuu vahvasti näissä innovaatioissa.

Suomalaiset kuluttajat ovat Tanhuanpään mukaan kiinnostuneita uutuuksista ja ovat hyvin rohkeita kokeilemaan uusia tuotteita.

– Kasviksiin liittyvät uutuudet kiinnostavat hyvinkin paljon. Sesonkeihin myös odotetaan aina uutuuksia. Niitä kokeillaan innostuneesti.

Yksi asia on edelleen ylitse muiden.

– Kaikkein tärkein asia mielestäni on kuitenkin tuotteen maku. Jos tuotteen muut ominaisuudet olisivat erinomaiset, mutta se ei maistu hyvältä niin tuskin sitä uudelleen ostetaan.

Lue lisää:

Ksylitoli, Benecol, Gefilus ja nyt ruisleipä, joka ei pieretä? Suomalaisten uusimmasta elintarvikeinnovaatiosta povataan vientihittiä

Ilmavaivoja, turvonnut vatsa ja mahakipuja - auttaako ruokavalion FODMAP-siivous?

Pohjois-Norjan Alattiossa (norjaksi Alta) tapahtunut massiivinen maanvyöry pyyhkäisi mukanaan mereen kahdeksan taloa.

Vaarallisesta tilanteesta huolimatta henkilövahingoilta vältyttiin Kråknesin kylässä keskiviikkona. Vyöryn jälkeen osa taloista kellui meressä ja vedessä oli paljon rojua.

Vyörymä oli poliisin mukaan 650 metriä leveä.

Paikalle saapuessaan pelastustyöntekijät olettivat, että vyöry olisi vienyt mukanaan myös ihmisiä. Etsintöjen jälkeen voitiin kuitenkin huokaista helpotuksesta.

– Tärkeintä on, ettei ihmishenkiä menetetty. Se on aika uskomatonta, sanoi pelastustöitä johtanut Jan Frode Wik Norjan televisiolle.

– On todella dramaattista, kun näin suuri alue vyöryy mereen ja talot kelluvat vedessä. Olemme kuitenkin erittäin huojentuneita siitä, ettei ihmishenkiä menetetty, totesi Altan pormestari Monica Nielsen.

Kråknesissa asuva Jan Egil Bakkedal kertoi uutistoimisto AP:lle kuulleensa kovan äänen ennen maanvyöryä.

Bakkedal sanoi juosseensa henkensä kaupalla läheisille kukkuloille tajuttuaan, että kyseessä oli maanvyöry. Hänen oma talonsa oli yksi mereen pyyhkiytyneistä.

Jotkut kylän asukkaista havaitsivat maanvyöryä edeltävänä päivänä halkeamia maassa. Paikoin savisesta maaperästä huolimatta aluetta ei ole tähän asti pidetty maanvyöryjen kannalta erityisen riskialttiina.

Alattiossa on alueita, jotka on arvioitu Kråknesia vaarallisemmiksi.

Lue lisää Norjasta:

"Enää ei voida luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle" – Pohjoismaiden mielestä alueella ei kuitenkaan ole hätää

Puolustusvoimat majoittaa naisia ja miehiä yhteistupiin toukokuusta alkaen koemielessä – Norjassa yhteisasuminen näyttäisi vähentäneen seksuaalista häirintää

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Katri Kulmunin saamista esiintymiskoulutuksista on tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä ja oikeuskanslerille neljä kantelua, kertoo Demokraatti.

Poliisi on lehden mukaan käynnistänyt asiasta esiselvityksen. Tapausta ei ole siis viety suoraan esitutkintaan.

Rikoskomisario Teemu Jokinen Helsingin poliisilaitokselta kertoo lehdelle, että poliisi selvittää asiaan liittyviä hankintasäädöksiä ja sitä, onko syytä epäillä, että niitä olisi rikottu.

Tutkintapyyntöjä ei ole Jokisen mukaan henkilöity, vaan ne kohdistuvat epäilyyn julkisten varojen väärinkäytöstä.

Suomen Kuvalehti kertoi alkuviikosta, että Kulmuni on tilannut yksityiseltä konsulttiyritykseltä esiintymispalveluita lähes 50 000 eurolla.

Koulutukset on laskutettu valtiovarainministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön. Kulmuni toimi ennen valtiovarainministeriksi siirtymistä elinkeinoministerin tehtävässä.

Kulmunin on epäilty käyttäneen koulutusta ministerin tehtävien ohella keskustan puheenjohtajan ominaisuudessa. Suomen Kuvalehti kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että Kulmuni sai Tekirin tarjoamaa valmennusta samana päivänä, jolloin Antti Rinne (sd.) erosi pääministerin paikalta.

Oikeuskansleri oli Demokraatin mukaan saanut valmennuksista neljä kantelua torstaihin mennessä. Perjantain lukua ei ollut lehdelle saatavissa, koska asiaan liittyvä asianhallintajärjestelmä oli poissa käytöstä.

Lue aiheesta lisää:

Kulmunin ilmoitus kohukoulutuksen maksamisesta yllätti ministeriön – Talouspäällikkö: "Täällä raavitaan päätä, mitä tämän kanssa tehdään"

Ministeriöt eivät kilpailuttaneet Kulmunin koulutuksia, vaikka olisi pitänyt – valtiovarainministeriö keskeyttää nyt ostot ministerin kouluttajalta

Kulmuni ehti perua jo sovitun haastattelun, kun Yle ei luvannut olla kysymättä 50 000 euron koulutuksista – "Minua jännitti tuleva kokous"

Tervehdys Brysselistä – olen Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja ja ensimmäistä kertaa tämän kirjeen puikoissa!

Koronarajoitteita puretaan nyt kovaa vauhtia Euroopassa. Seurasin alkuviikolla tunnelmia Ranskan rannikkokaupungissa Dunkerquessa, Belgian rajan tuntumassa.

Rajalla odotetaan paluuta normaaliin. Belgian sisäministeri ehti jo viikonloppuna ilmoittaa, että Ranskan rajat ovat auki belgialaisille, jotka haluavat tavata perheenjäseniä tai shoppailla naapurimaassa. Belgialaisten ilo osoittautui ennenaikaiseksi. Ranskassa ei nimittäin oltu tietoisia Belgian päätöksestä. Ranska on linjannut, että maan rajat pysyvät kiinni 15 kesäkuuta asti. Pettyneet belgialaiset lähetettiin kotiin rajalta.

EU-komissio painottaa tiedonkulun merkitystä matkustusrajoituksia purettaessa. Mikä on tilannekuva EU-tasolla, jos jo naapurimaiden välillä on epäselvyyksiä pelisäännöistä? EU:n sisäministerit puivat raja-asioita tänään perjantaina.

Puitavaa riittää myös komission esittämässä jälleenrakennusrahastossa ja monivuotisessa budjettissa. Kysymyksessä on lähes 2 000 miljardin kokonaisuus, jolla Euroopan sukeltavaa taloutta tervehdytetään. Päätös budjetista ja rahastosta on tehtävä yksimielisesti.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

Neljän säästäväisen maan ryhmä suhtautuu penseästi yhteisvastuun lisäämiseen. "Ruotsi edistää yhdessä Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan kanssa, että Euroopan raha-asiat ovat järjestyksessä ja että EU:n budjetti pidetään alhaisena," muotoili pääministeri Stefan Löfven ryhmän tavoitteen.

Keskustaoikeistolainen oppositiopuolue moderaatit vaatii Ruotsin hallitukselta "kivenkovaa" linjaa tulevissa neuvotteluissa.

Pitkän linjan EU-toimittaja Ylva Nilsson varoittaa Ruotsia maalaamasta itseään nurkkaan neuvotteluissa. "Ruotsi-kuvaan on auttamattomasti tullut särö hallituksen neuvottelutaktiikan johdosta. Siitä huolimatta pääministeri ei ole saavuttanut mitään," Nilsson kirjoittaa Expressen-lehdessä.

Ruotsin asema tuo mieleen Suomen tiukat kannat Kreikkaa pelastettaessa. Tuolloin koko Eurooppa jännitti Suomen näkemystä Kreikan tukiin. Suomen tuen ratkaisi lopulta monimutkainen vakuusjärjestely, jonka tarkoitus oli varmistaa Suomen saatavat. Sopimus on tuottanut Suomelle tappiota.

Koronakriisissä Suomi on ottanut sovinnollisemman kannan. Suomi painottaa Ruotsin tavoin tukien lainaperusteisuutta. Samalla Suomi pitää hajurakoa säästäväisen nelikon jyrkkiin kannanottoihin.

Saksan liikahtaminen yhteisvastuun suuntaan vaikuttaa epäilemättä Suomen kantoihin. Ison kauppakumppanin ja EU:n mahtimaan kanssa on paha olla poikkiteloin, kun taloutta pelastetaan.

Seuraavaksi EU-toimituksemme kooste eurooppalaisista sisällöistä viime päivinä ja lopussa kerron vielä ensi viikon aiheita.

#SOMESSA: Euroopassa protestoidaan amerikkalaista rasisimia – entäpä omat ongelmamme?

Amerikkalainen toimittaja Dave Keating kiitti tiistaina twiitissään valkoisia eurooppalaisia tuesta poliisin tappaman George Floydin kuoleman nostattamille protesteille Yhdysvalloissa. Ja sympatian osoituksia olikin todella paljon! Instagramissa yksi jos toinenkin julkaisi tiistaina mustan ruudun aihetunnisteella #blackouttuesday ja esimerkiksi Ranskan Twitterissä #blacklifematters -tunniste trendasi vielä torstainakin ykkösenä.

Keatingin näkökulma asiaan oli kuitenkin se, että eurooppalaisten protestointi on osittain tekopyhää. He nousevat barrikadeille amerikkalaisen sorron vuoksi, mutta eivät reagoi yhtä voimakkaasti oman mantereensa rasismiin. Täkäläinen media ei tee tapauksista isoja otsikoita eikä aihetta käsitellä esimerkiksi tv-sarjoissa tai elokuvissa kuten Yhdysvalloissa. Poliisin käsissä on kuitenkin kuollut vähemmistöjen edustajia myös vanhalla mantereella, muistuttaa Politico-lehti.

#FAKTA: Suomi oli yksi heikoimpia EU-maita finanssikriisistä elpymisessä, miten käy koronakriisin jälkeen?

Kartassa on kuvattu EU:n alueiden elpymisvauhtia finanssikriisin jälkeen. Suomessa kuopasta päästiin ylös selvästi hitaammin kuin muissa pohjoisen Euroopan maassa. Suomi olikin viime vuosikymmenellä pitkään euroalueen hitaimmin kasvanut talous Kreikan rinnalla.

Toisin kuin finanssi- ja eurokriiseissä, koronakriisissä EU-maat elvyttävät yhdessä sekä erillisen elpymisrahaston että monivuotisen budjetin kautta. Nähtäväksi jää, kuka nyt tokenee ripeimmin ja millaista hyötyä yhdessä suunnitelluista tuista on.

HUOMAA MYÖS NÄMÄ: Tuhansia ja taas tuhansia miljardeja euroja vain vilisee silmissä, miten näissä pysyy kärryillä?

Alkukesän ylivoimaisesti kuumin EU-puheenaihe on se, kuka hyötyy kaikista niistä tuhansien miljardien eurojen tuista, joista eri EU-elimissä päätetään.

Torstaina koronalääkettä ruiskutti lisää Euroopan keskuspankki, joka päätti lisätä arvopaperien ostojaan 600 miljardilla eurolla. Se tarkoittaa, että EKP ostaa ensi kesäkuun loppuun mennessä lähinnä valtion velkaa peräti 1 350 miljardilla eurolla. Tuokaan summa ei luultavasti riitä, vaatimukset lisärahasta alkoivat heti. Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan jo toteutetut arvopaperiostot ovat auttaneet taloutta, lue täältä lisää.

Mistä kaikki tämä raha tulee, mihin se menee ja kuka maksaa? Kannattaa seurata Ylen kanavia: selvitimme modernin rahan liikkeitä ja logiikkaa. Juttu julkaistaan lähiaikoina.

Miten Italiassa suhtaudutaan siihen, että sitä köyhemmät maat auttavat sitä EU-tuen kautta koronan taloudellisten ongelmien selättämisessä? Brysselin koneessa on haastateltavana tietokirjailija Anton Monti.

Jäikö EU-komission viime viikolla esittelemä koronatukipaketti ja budjetti joltain osin hämäräksi? Kannattaa kuunnella tämä "Jetpin" eli Jaa, ei, tyhjiä, poissa -ohjelman jakso. Vaikeita asioita, mutta hauska keskustelu! Toimittajien kanssa numeroita avaa EU-asioita seuraava yliopistotutkija, dosentti Timo Miettinen.

Voisiko Suomikin hyötyä esitetystä tukipaketista vai jäisikö meille enämpi maksajan rooli? Politiikkaradiossa kysymystä pohtivat mepit Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Henna Virkkunen (kok.) Politiikkaradiossa on ollut muitakin kiinnostavia EU-keskusteluja viime päivinä, kannattaa kuunnella!

Suomen hallituksen kanta elpymispakettia kohtaan on vähintäänkin kriittinen. Sekä rahaston kokoa että sieltä jaettavien suorien avustusten määrää pitää pienentää. Eduskunta väitteli rahastosta torstaina.

EU-komissio tukee Twitterin toimia kiistassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Komission mukaan sosiaalisen median kanavien tulee taistella väärää tietoa vastaan ja suojella perusoikeuksien toteutumista. Myös Snapchat kertoi vastikään lopettavansa Trumpin julkaisujen näkyvyyden edistämisen, koska katsoi tämän julkaisun edistävän väkivaltaa. Trumpin reaktioita odotellessa...

Italiassa venetsialaiset toivovat koronaviruksen lopettaneen liikaturismin pysyvästi, raportoi toimittaja Jenna Vehviläinen. Matkustusrajoitukset ovat tyhjentäneet kaupungin, joka on vuosikymmeniä elänyt matkailusta ja matkailulle. Moni on muuttanut vuosien saatossa kaupungista pois turistien vuoksi.

Piileekö rapistuneen puolalaispalatsin alla natsien piilottama kulta-aarre? Pitkään piilossa ollutSaksalaisen Waffen-SS-upseerin päiväkirja kuvailee arteen kätkemistä toisessa maailmansodassa. Lue lisäätäältä.

ENSI VIIKOLLA: Talousministerit pohjustavat sopua rahasta juhannuksen huippukokousta varten

Valtiovarainministerit puivat tiistaina ensimmäistä kertaa komission esityksiä uudesta elpymisrahastosta ja EU:n monivuotisesta budjetista.

Salaperäinen euroryhmä puolestaan kokoontuu torstaina. Sen asialistasta ei taaskaan ole tarkkaa tietoa.

Myös maatalousministereillä on pöydällään tärkeää asiaa. Pääaiheena on ympäristöystävällisempi ruuantuotanto, monesta vinkkelistä.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

Yhdysvalloissa sosiaalisen median palvelu Twitter on poistanut käytöstä presidentti Donald Trumpin kampanjan jakaman videon, joka on kunnianosoitus Minneapolisissa poliisiväkivallan seurauksena kuolleelle George Floydille.

Trumpin kampanja syyttää Twitteriä ja sen toimitusjohtajaa Jack Dorseyta sensuurista.

Video sisältää kokoelman valokuvia ja videoleikkeitä mielenosoitusmarsseista ja mellakoista, jotka tapahtuivat Floydin kuoleman jälkeen. Kuvien taustalla kuuluu musiikkia ja Trumpin puhetta, jossa hän käsittelee mielenosoituksia sekä tuomitsee mellakoinnin.

Twitterin mukaan video poistettiin käytöstä tekijänoikeusvalituksen takia.

– Vastaamme tekijänoikeuksien haltijoiden tai heidän edustajiensa lähettämiin aiheellisiin valituksiin, Twitterin edustaja sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Youtube ei ole poistanut videota

Kolmen minuutin ja 45 sekunnin pituinen video on ladattu Trumpin kanavalle videopalvelu Youtubeen, josta presidentin kampanja tviittasi sen 3. kesäkuuta. Video on edelleen katsottavissa YouTubessa.

Youtuben omistava Google ei ole kommentoinut asiaa uutistoimisto Reutersille.

Trump ja Twitter ovat riitautuneet jo aiemmin, koska Twitter oli lisännyt Trumpin eräisiin tviitteihin merkinnän, jossa viestien faktasisältöjen kerrotaan olevan perättömiä.

Lisäksi Twitter oli luokitellut Trumpin julkaiseman tviitin Minneapolisin mielenosoituksista väkivaltaa ihannoivaksi.. Twitterin henkilöhaku puolestaan näyttää kärkituloksena presidentti Trumpin, jos käyttää hakusanaa “racist” eli “rasisti”.

Trump on uhannut sosiaalista mediaa voimakkaalla sääntelyllä ja jopa sulkemisella. Presidentti perusteli uhkaustaan sillä, että sosiaaliset mediat pyrkivät vaientamaan konservatiivien äänet kokonaan.

Lisää aiheesta:

Snapchat ei enää suosittele Trumpin julkaisuja, Twitterissä hakusanalla “rasisti” saa kärkitulokseksi Trumpin tilin

Facebookin työntekijät suuttuivat työnantajansa haluttomuuteen puuttua Trumpin kirjoituksiin: sadat jättivät työnteon tänään väliin

3 kysymystä ja vastausta Trumpin ja some-yhtiöiden kiistasta – tutkija: Some yksi pelikenttä, jolla käydään taistelua viestintävallasta

Viestintäoikeuden asiantuntija pitää Trumpin ja sosiaalisen median kiistaa erittäin poikkeuksellisena

Trump: Presidentin asetus sosiaalisen median yhtiöistä vie niiden vastuusuojan – asiantuntijat eri mieltä

Trump uhkaa jopa sulkea sosiaalisen median – Twitter puuttui aiemmin hänen viesteihinsä perättöminä

Liperin Mylly on tuhoutunut öisessä tulipalossa perjantain vastaisena yönä.

Liperin kirkonkylässä, Kirkkolahden rannalla sijaitseva myllyrakennus syttyi tuleen arviolta puolen yön jälkeen. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai hälytyksen perjataina klo 01.54. Kun palomiehet saapuivat paikalle, löivät liekit jo ulos ikkunoista.

Päärakennus kärsi niin pahoja vaurioita, että se on käytännössä menetetty, arvioi päivystävä palomestari Lari Parkkinen. Palokunta onnistui kuitenkin suojelemaan viereisen siilon ja jauhovaraston.

– Päärakennuksen tuho on totaalinen, Parkkinen kertoi varhain aamulla.

Palon syttymissyystä ei ollut aamulla tietoa. Poliisi on käynnistänyt tutkinnan ja tapausta tutkitaan palonsyyn tutkinta -nimikkeellä. Poliisi pyytää havaintoja Myllyn lähistöllä viime yöltä.

Paloa on ollut sammuttamassa 30 palomiestä Joensuusta, Lehmosta, Liperistä, Outokummusta, Viinijärveltä ja Ylämyllyltä. Paikalla on ollut 10 pelastusajoneuvoa.

Osuuskunta ItäMaito luopui myllyn pyörittämisestä viime elokuussa. Uudet omistajat ovat Anne Vänskä ja Kari Huikuri. Myllyn päätuotteita ovat luomujauhot ja -rehut.

Kun yrittäjät saapuivat aamuyöllä palopaikalle, oli näky lohduton.

– Kyllä se oli jo siinä vaiheessa lohduton näky. Silloin tuli jo useamman kerroksen ikkunoista ulos liekkejä. Mutta siitähän se vielä vauhtinsa sai, Anne Vänskä kuvailee.

Kari Huikuri kertoo, että palaneessa rakennuksessa olivat myllyn tuotantotilat. Vaikka osa rakennuksista osittain säästyi, ovat kaikki viljat ja valmiit tuotteet käyttökelvottomia.

– Elintarviketuotantoa, rehunvalmistusta, viisi kerrosta erilaisia myllykoneita täynnä. Kaikki meidän tuotantotilat pakkaus- ja jauhatuskoneineen. Vahingot ovat totaaliset. Tuotantotilat on täysin menetty, Huikuri sanoo.

Raivaustyöt jatkuvat koko päivän

Pelastustoiminnassa siirrytään aamupäivän aikana jälkiraivaus, -sammutus ja vartiointivaiheeseen, joka kestänee koko perjantain.

Pelastuslaitoksen yksiköitä paikalla vähennetään aamun kuluessa.

Tulipalon jäljiltä päärakennuksessa on sortumavaara. Ulkopuolisten ei pidä liikkua alueella.

Palon jäljiltä Liperin kirkonkylän alueella on aistittavissa savun hajua pitkään perjantaihin.

Kunnanjohtaja: Myllyn tornit ovat symboli Liperille

Kunnanjohtaja Hannele Mikkanen sanoo, että myllyn tuho on iso menetys koko kunnalle. Mikkasen mukaan Liperin Mylly on leipäpitäjän symboli.

Näin kunnanjohtaja kuvaili tuntojaan perjantaiaamuna edelleen savuavan myllyn pihassa.

– Vaikka en ole edes alkuperäinen liperiläinen, niin tulomatkassa vaan itku purskahti. Pilvet roikkuivat jo valmiina ja sitten savunmuodostus kirkonkylän ympärillä. Kirkon jälkeen myllyn tornit ovat symboli Liperille. Sillä on historialliset perinteet meidän leipäpitäjässä. Monet suvut ovat täällä elantonsa saaneet meijerin ja myllyn ääreltä.

– Tämä on meille suru-uutinen. Olimme juuri saaneet uudet yrittäjät tänne ja oltiin nousukiidossa, Hannele Mikkanen sanoo.

Liperin Mylly on perustettu vuonna 1906. Tämänkertainen tulipalo on myllyn pitkässä historiassa jo kolmas.

Ensimmäinen tulipalo oli vuonna 1927. Seuraavan kerran mylly syttyi tuleen vuonna 1961, jolloin rakennus tuhoutui täysin.

Maanviljelysneuvos: Surullista ja järkyttävää

Myllyllä on ollut iso taloudellinen ja henkinen merkitys Liperille ja Pohjois-Karjalalle. Se on vaikuttanut moniin toimintoihin alueella.

Liperin Viinijärvellä asuva maanviljelysneuvos Esko Jokiniemi on toimittanut myllylle viljaa. Eläkkeelle jäämisen jälkeen viljan toimittamista on jatkanut hänen poikansa.

– Kyllä se on ollut viljanviljelijöille aivan ensiarvoisen tärkeä paikka. Uutinen oli surullinen ja järkytti, Jokiniemi sanoo.

Viljelijöiden näkökulmasta on iso kysymys, jatkuuko myllyn toiminta. Mylly on jauhanut laajalta alueelta etenkin luomuviljaa.

– Ainakin toivon niin, että myllytoiminta jatkuu, Jokiniemi sanoo.

Aiheesta aiemmin:

Liperin Mylly jatkaa jauhamista paikallisin voimin