Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ilmoitti perjantaina iltapäivällä eroavansa ministerin tehtävästä.

Kulmuni on ollut kohun keskellä koko viikon. Tiistaina selvisi, että Kulmuni oli saanut yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäkoulutusta, jonka noin 50 000 euron laskun maksoivat valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

• Katso tallenne Kulmunin eroilmoituksesta tästä jutusta.

Ministerikollegat pahoittelivat Kulmunin eroa perjantaina Twitterissä. Kaikki vakuuttivat yhteistyön keskustan kanssa jatkuvan.

Kulmuni sai tukea myös oppositiosta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmaisi huolensa hallituksen toimintakyvystä kriisien keskellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen arvioi eron olleen vahva teko, jolle ei toisaalta juuri ollut vaihtoehtoja.

Moni mietti, oliko eron taustalla jotain muuta kuin Kulmunin saamasta viestintäkoulutuksesta noussut kohu. Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula piti koulutuksen ostoa vaarattomana mokana, joka ei riitä syyksi valtiovarainministerin tehtävien jättämiseen. Vasemmistoliiton varakansanedustaja Miila Halonen pohti, oliko syynä valtion kasvanut velanotto vai koulutuskohu.

RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet valitteli Kulmunin eroa ja pohti, ettei naispolitiikoille sallita virheitä.

Kaikilta Kulmuni ei saanut myötätuntoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen peräänkuulutti myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) eroa. Poliisi ja valtakunnansyyttäjä selvittävät, onko Haavisto syyllistynyt virkarikokseen pyrkiessään siirtämään ulkoministeriön korkean virkamiehen toisiin tehtäviin.

Lue lisää:

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Ylen erikoislähetys pui Kulmunin eroa, mukana keskustavaikuttajat Matti Vanhanen ja Riikka Pirkkalainen – katso suorana kello 21

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Tukholman käräjäoikeus aloitti tänään harvinaisen oikeudenkäynnin. Oikeudessa on syytettyjen penkillä Ruotsin entinen Kiinan-suurlähettiläs Anna Lindstedt.

Lindstedtiä syytetään valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Kyseessä on ensimmäinen kerta yli 200 vuoteen kun Ruotsissa on diplomaatti käräjillä tällaisesta rikoksesta.

Lindstedtin juttu on monipolvinen tarina, jossa linkittyvät sananvapaus, vakoilu, diplomatia, Kiinan vaikutuspyrkimykset lännessä sekä maan arveluttava ihmisoikeuspolitiikka.

Kirjakauppaa, vakoilua ja salakuljetusta?

Jutun keskiössä on Ruotsin kansalainen ja kiinalaistaustainen toisinajattelija Gui Minhai. Gui on vankilassa Kiinassa ja hänen saamansa tuomiot ovat läntisen oikeuskäsityksen mukaan arveluttavia.

Ensimmäisen kerran Gui pidätettiin viisi vuotta sitten hänen ollessaan lomamatkalla Thaimaassa. Tuolloin syytteet liittyivät vakoiluun.

Gui kustansi kirjoja ja piti kirjakauppaa muutaman toverinsa kanssa Hongkongissa. Kaupan hyllyillä oli teoksia, joissa käsiteltiin Kiinan johtoa kriittisesti tai sensaatiohakuisesti.

Vuonna 2016 Kiina kertoi Guin tunnustaneen osallisuutensa kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Syytteisiin lisättiin vielä laittomien kirjojen salakuljetus.

Tämän jälkeeen Gui Minhai oli jonkin aikaa vapaalla jalalla, muttei saanut poistua Kiinasta. Hänet otettiin uudestaan kiinni 2018.

Hän kärsii parhaillaan kymmenen vuoden vankeusrangaistusta – tuomio tuli valtiosalaisuuksien paljastamisesta.

Sananvapausjärjestö Ruotsin Pen on myöntänyt Guille Tucholskyn palkinnon.

Ruotsin ja Kiinan suhteet ovat Guin tapauksen myötä entisestään viilentyneet. Kiina on uhannut Ruotsiaa muun muassa taloudellisilla seurauksilla.

Outo tapaaminen Sheraton-hotellissa

Ruotsi on vaatinut kansalaisensa vapauttamista. Ulkoministeri Ann Linde on muun muassa sanonut, että Ruotsi haluaa Guin vapaaksi ja takaisin perheensä luo.

Niinpä tuolloinen suurlähettiläs Anna Lindstedt järjesti Tukholman Sheraton-hotelliin talvella 2019 tapaamisen, johon hän junaili muutaman kiinalaisen liikemiehen ja Gui Minhain tyttären Angela Guin.

Anna Lindstedt kertoi Angela Guille, että tapaamisen tarkoitus on edistää hänen isänsä vapauttamista. Lindstedtin mukaan kiinalaisliikemiehillä on hyvät suhteet Kiinassa aina kommunistista puoluetta myöten.

Tapaaminen näyttäytyi Angela Guin kannalta kuitenkin uhkaavalta. Häntä vaadittiin olemaan kritikoimatta Kiinaa ja välttämään isänsä vankeusrangaistuksen arvostelemista julkisuudessa.

Lue tästä Angela Guin oma kertomus omituisesta tapaamisesta hotellissa.

Anna Lindstedt kiistää syytteet

Hotellitapaaminen on tänään alkaneen historiallisen oikeuskäsittelyn ydin. Entistä suurlähettilästä Anna Lindstedtiä syytetään valtion turvallisuuden vaarantamisesta.

Syytteiden mukaan Lindstedt on toiminut vastoin ulkoministeriön ohjeita ja omin päin, koska ministeriöstä on erityisesti käsketty jättämään Gui Minhaita koskeva juttu sikseen. Syytteen mukaan entinen suurlähettiläs ei ole myöskään kertonut järjestämästään tapaamisesta ministeriölle mitään.

Lindstedt kiistää syytökset. Hän sanoo lähettäneensä asiasta sähköpostin ministeriöön. Hän ei kertomansa mukaan ole myöskään saanut erillistä käskyä olla puuttumatta Gui Minhain tapaukseen. Lisäksi hänen mielestään suurlähettiläällä on oikeus toimia itsenäisesti.

Valtion turvallisuuden vaarantamista koskevaa kohtaa syyttäjä perustelee sillä, että kiinalaisliikemiehet olivat mitä todennäköisimmin Kiinan valtion palkkalistoilla tarkoituksenaan nimenomaan vaikuttaa Ruotsiin, sen toimiin ja kansalaisiin.

Lisäksi on käynyt ilmi, että yhdellä liikemiehistä on ollut useita eri henkilöllisyyksiä ja hänellä on maahantulokielto Ruotsiin.

Syytteiden mukaan Anna Lindstedtin toiminta oli lisäksi omiaan heikentämään Ruotsin ja Kiinan entisestään viilentyneitä suhteita.

Entiset lähettiläät ja emeritusprofessori arvostelevat syytettä

Anna Lindstedtin juttu ja raskaat syytteet häntä kohtaan ovat herättäneet odotetusti keskustelua ruotsalaisissa diplomaattipiireissä. 21 entistä diplomaattia on julkisesti arvostellut syytteitä.

Myös SVT:n haastattelema ruotsalainen kansainvälisen lain emeritusprofessori Ove Bring sanoo, että on väärin syyttää Anna Lindstedtiä valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Lainkohta ei sovi tähän tapaukseen.

– Nämä säädökset tulivat lakiin aikana, kun Ruotsi oli vaarassa joutua sotaan, emeritusprofesssori Ove Bring sanoo.

Lisäksi hänen mukaansa ei ole täyttä varmuutta siitä, että hotellissa tavatut liikemiehet olisivat edustaneet Kiinan valtiota.

– Olisin hämmästynyt, jos Anna Lindstedt saa tuomion.

Oikeudenkäynnin on määrä kestää aina juhannusviikolle saakka.

Lue lisää:

Angela Gui: "Damned if you do, damned if you don't"? I won't.

DN Debatt. "Fel av UD föra ärendet med förra Kina-ambassadören till Säpo"

Kiinan "taika-ase" tähtää Suomeenkin (Yle Uutiset, 15.3.2020)

Tällä viikolla suomalaiset ovat päässeet pitkästä aikaa terassille, ravintolaan ja museoihin, kun koronaviruksen takia tehtyjä rajoituksia on alettu vähitellen purkaa.

Ihmiset suhtautuvat rajoitusten purkamiseen hyvin vaihtelevasti. Osa on riemuissaan siitä, että muita ihmisiä pääsee taas tapaamaan. Toiset pelkäävät, että koronavirus saattaa levitä uudelleen ja sen jälkeen rajoituksia joudutaan taas kiristämään.

Eniten apua rajoitusten purkamisesta on ollut niille yksinäisille ihmisille, jotka ovat joutuneet viettämään paljon aikaa yksin kotona tai hoivalaitoksissa.

– Erityisesti laitoksissa oleville ihmisille ja heidän läheisilleen on tärkeää, että nyt voi tavata edes ulkona, sanoo Suomen Mielenterveys ry:n SOS-kriisikeskuksen päällikkö Reija Tuomisalo.

Tuomisalon mukaan myös kesän alkaminen vaikuttaa positiivisesti mielialaan.

– Jos nyt oltaisiin marraskuussa, ei paljon lämmittäisi, että terassit saavat avata, mutta kesä on otollinen aika myös siihen, että rajoitukset unohtuvat ja mennään helpommin ulos, kun on lämmintä ja valoisaa, Tuomisalo sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Terasseilla istuttiin paikoin olka olkaa vasten, koronasta huolimatta – valvova viranomainen: "Rajoitukset ovat hengen ja terveyden suojelemiseksi"

Säännöistä hyvä keskustella

Rajoitusten höllentyessä perheen, pariskuntien ja kaveriporukoiden sisällä voi syntyä kiistoja, jos toiset haluavat noudattaa tiukempia rajoituksia, mutta toiset olisivat valmiita ottamaan enemmän riskejä.

– Osa saattaa kokea muut ihmiset uhkana. He miettivät, miten hyvin muut noudattavat rajoituksia, mikä voi lisätä kyttäysmeininkiä. Voi olla pelottavaa, kun ihmisiä on paljon liikkeellä ja riski taudin leviämisestä on edelleen olemassa, Tuomisalo sanoo.

Tuomisalon mukaan rajoitusten purkamisesta aiheutuvaa pelkoa voi yrittää vähentää sillä, että noudattaa itse edelleen voimassa olevia suosituksia turvaväleistä ja käsienpesusta.

– Jos perheen sisällä ollaan eri mieltä siitä, miten nyt pitää toimia, on hyvä keskustella ja sopia yhdessä siitä, missä puitteissa perheet toimii, Tuomisalo sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Miksi toinen riemuitsee ja toinen ahdistuu koronarajoitusten purkamisesta? Kaksi luonteenpiirrettä auttaa nyt selviämään, molempia voi opetella

Rutiinien opettelu vie voimia

Psykologi Nina Lyytinen neuvoo kohtaamaan ne huolet ja pelot, joita rajoitusten purkaminen voi aiheuttaa. Lyytisen mukaan itselleen on hyvä olla myös armollinen.

Pelko ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita tilanteessa, jossa meitä edelleen uhkaa ulkoinen, näkymätön uhka.

– Kannattaa pysähtyä hetkeksi ahdistuksen äärelle ja huomata myös ne asiat, jotka tuottavat turvallisuuden tunnetta, Lyytinen sanoo.

Uusien rutiinien opettelu vie aikaa ja energiaa oli kyse sitten etäopiskelusta tai siitä, että pitää yhteyttä etäyhteyden avulla. Sen takia kesällä on hyvä varata riittävästi aikaa levätä ja palautua.

Myös apua ja tukea kannattaa pyytää, sillä jo asiasta keskustelu voi auttaa lievittämään ahdistusta.

Kokemukset auttavat syksyllä

Lyytinen työskentelee SPR:n valmiusryhmän psykologina ja Terveystalon työterveyspsykologina. Hän on aiemmin käsitellyt koronan aiheuttamia tunteita Koronan Psykopodiaa -nimisessä podcast-sarjassa.

Lyytinen uskoo, että kevään aikana olemme oppineet paljon siitä, miten voimme selviytyä ja sopeutua epävarmuuden keskellä.

– Moni on nyt nostanut esille sen, kuinka tärkeitä läheiset ihmissuhteet ja spontaanit kohtaamiset ovat, Lyytinen sanoo.

Kevään aikana monet ovat lisäksi ehtineet nukkua, liikkua ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Kevät saattaa muuttaa myös sitä, miten suhtaudumme esimerkiksi etätöihin.

Lyytisen mukaan kevään kokemuksista on paljon hyötyä, jos koronaviruksen mahdollinen toinen aalto iskee Suomeen syksyllä.

– Jos tulee toinen aalto, meillä on opittuja keinoja esimerkiksi kotikoulun ja etätyön yhdistämisestä. Olemme silloin eri tilanteessa kuin maaliskuussa ja pystymme varautumaan ennalta, Lyytinen sanoo.

Suomen Mieleterveys ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää koko kesän numerossa 09 2525 0111. Puhelimeen voi soittaa myös anonyymisti. Verkossa apua saa muun muassa verkkokriisikeskus Tukinetistä ja Sekasin-chatista.

Lue aiheesta lisää:

Kansa ryntäsi terassille ja unohti koronarajoitukset – katso täältä, kuinka sinun tulee nyt käyttäytyä

Koronaelämä viikosta toiseen vie voimia ja vaatii epävarmuuden sietämistä – Psykologi: "Liiasta ankaruudesta itseä kohtaan ei ole hyötyä"

Miksi toinen riemuitsee ja toinen ahdistuu koronarajoitusten purkamisesta? Kaksi luonteenpiirrettä auttaa nyt selviämään, molempia voi opetella

Venäjän arktisella alueella sattuneesta suuresta dieselöljyvuodosta raivostunut presidentti Vladimir Putin on ripittänyt oligarkki Vladimir Potaninin virkamiehien kuullen. Potanin omistaa Norilsk Nickel -yhtiön, jonka tytäryhtiön laitokselta vuoto on peräisin.

Putin läksytti Potaninia videoyhteyksien avulla käydyssä kokouksessa huomauttamalla, että yhtiö on pieniä säästöjä huoltotöiden laiminlyömisellä hankittuaan aiheuttanut itselleen valtavat kulut.

Potanin on luvannut yhtiönsä maksavan puhdistuskulut, joiden arvioidaan nousevan kymmeneen miljardiin ruplaan eli yli 128 miljoonaan euroon.

Norilskin nikkelikaupungin kupeessa virtaava Ambarnajajoki värjäytyi viikko sitten punaiseksi dieselvuodon seurauksen. Jokeen dieselöljyä valui rikkoutuneesta säiliöstä yli 20 000 tonnia. Maaperään polttoainetta pääsi tuhansia tonneja.

Poikkeuksellinen lämpö huono uutinen ikiroudalle

Perjantaina syyttäjäviranomaiset totesivat, että Norilskin turman taustalla on mitä ilmeisimmin ikiroudan sulamisen aiheuttama säiliön perustusten pettäminen.

Tämän vuoksi kaikki ikiroudan sulamisesta kärsivillä alueille sijaitsevat rakenteet, joista voi aiheutua vaaraa, on tarkastettava vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi.

Lämpötila on ollut osassa Siperiaa tavallista korkeampi koko vuoden alkupuoliskon ajan, ja joillakin napapiirin pohjoispuolen alueilla on mitattu ennätyslämpötiloja.

Moscow Times -lehti uutisoi toukokuun lopussa, että lämpötila on ollut tammikuusta lähtien kolmesta kuuteen astetta keskivertoa korkeammalla.

Toukokuussa Siperian länsiosissa lämpötila kipusi paikoin yli 30 asteeseen. Jo viime vuosi oli Venäjällä ennätysmäisen lämmin, mikä on osaltaan kiihdyttänyt ikiroudan sulamista ja altistanut nyt nähdyn kaltaisille maaperän pettämisestä johtuville ympäristöonnettomuuksille.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6.6. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Dieselvuoto värjäsi joen verenpunaiseksi Norilskissa ja järkytti presidentti Putinin: "Somestako tämäkin tieto nykyään saadaan?"

Tämä on Venäjän nopeimmin kuoleva kaupunki – Arktisessa Vorkutassa nuoret miehet kaipaavat joko kaivokseen tai etelään

Reilun 30 ihmisen joukkio kokoontui perjantai-iltapäivänä Pasilan poliisitalolle osoittamaan solidaarisuutta ja suruvalittelunsa afrikkalaisamerikkalaisille ja kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle sekä kunnioittamaan Yhdysvalloissa poliisin surmaaman George Floydinmuistoa.

Mielenosoitus sujui rauhallisesti, ja Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinonen kiitti lopuksi järjestäjiä mallikkaasta toiminnasta.

Hiljattain perustettu African Anti-Racist Society on afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten perustama Suomessa asuvien aktivistien ja yhteisöjohtajien ryhmä, joka pyrkii tuomaan esille afrikkalaistaustaisten rakenteellista syrjintää ja poliisin harjoittamaa etnistä profilointia Suomessa.

– Musta yhteisömme haluaa parantaa vuorovaikutussuhdettaan suomalaiseen poliisiin – että meidän ei tarvitse pelätä, jos poliisi seuraa meitä autolla ajaessamme, yhdistyksen perustajajäsen ja ihmisoikeusaktivisti Ufoka Eugene sanoo.

African Anti-Racist Society vaati mielenosoituksessaan hallitukselta toimia rakenteellisen rasismin, etnisen syrjinnän, afrofobian, vihapuheen ja poliisin harjoittaman etnisen profiloinnin kitkemiseksi.

Poliiseille haalarikamerat ja enemmän maahanmuuttajataustaisia poliisiin

Mielenosoituksen lopuksi yhdistyksen perustajajäsenet Ufoka Eugene ja Libin Mohamed ojensivat komisario Heinoselle ehdotuksensa afrikkalaisen ja afrikkalaistaustaisen väestön kokeman syrjinnän kitkemiseksi Suomessa. Yhteisön mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että poliiseilla olisi haalarikamerat työtehtävissään ja pidätystilanteissa.

Heinosen mukaan haalarikameroita on pilotoitu, ja ne olisivat ajatuksena hyvät.

– Yleisesti ottaen se on poliisin edun mukaista, että on videomateriaalia, josta pystytään näkemään koko tapahtuma.

Heinosen mukaan tapahtumat, joissa näytetään lyhyt video-ote toiminnasta, ovat poliisin näkökulmasta harmillisen usein otettu niin, että niissä ei nähdä koko tapahtumaketjua alusta alkaen.

– Tallenteissa ei usein näy, kuinka poliisi on kenties yrittänyt toimia lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti ensin neuvoin, kehotuksin ja käskemällä ennen kuin on kenties edetty voimankäyttötilanteeseen, jossa henkilön vastarinta pyritään murtamaan. Tyypillisesti näissä tilanteissa henkilö pitää lain mukaan ottaa kiinni.

Heinosen mukaan valvontakameroiden ja erilaisten tallennemuotojen yleistyminen aiheuttaa toisaalta sen, että näyttökynnys nousee.

– Tulkinta, että jos sitä ei näy tallenteella, sitä ei olisi tapahtunut, on saanut jalansijaa. Se olisi kuitenkin poliisin edun mukaista, että virkatoimemme olisi jälkikäteen tarkistettavissa ja että siinä on oikein toimittu. Meillä ei ole mitään syytä salailla, miten töitä teemme.

Lisäksi vaatimuksessa toivottiin poliisivoimiin enemmän mustia ja erilaisiin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia henkilöitä. Heinosen mukaan maahanmuuttajataustaisia on pyritty rekrytoimaan poliisiin erilaisilla kampanjoilla. Toistaiseksi Helsingin poliisissa heitä on vain muutamia.

Heinonen sanoo, että poliisin halutaan vastaavan kansaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa 423 494 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista puolet asui pääkaupunkiseudulla.

– Mitä enemmän meitä on eri taustoista, sen parempi ymmärrys meillä on erilaisista tilanteista. Jos meillä on kansanryhmiä, joilla ei ole viranomaiskontakteja tai tuttuja poliiseja omasta yhteisöstä, on haaste voittaa näiden yhteisöjen luottamus ja saada vietyä viesti läpi. Poliisi on heitäkin varten ja valmis turvaamaan heidänkin edut ja oikeudet silloin, kun joku koittaa niitä lainvastaisesti viedä.

Poliisin toimenpiteeksi joutunut ihminen menettää Suomessa harvoin henkensä

Komisario Jarmo Heinonen myöntää, että etnisen profiloinnin riskit ovat poliisin työssä ilmeisiä. Hänen mukaan tapaukset, joissa poliisin toimenpiteeksi joutunut ihminen menettää henkensä, ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia. Kaikki tapaukset, joissa henkilö poliisin toimenpiteiden kohteena tai hallussa olevana menettää henkensä, tutkitaan.

– Jos poliisin toimenpiteeksi joutuneen ihmisen hengen menettämisessä epäiltäisiin rikosta, sen tutkinta olisi julkinen. Sen sijaan tapauksista, joissa ei ole syytä epäillä rikosta, poliisin tiedottamismahdollisuudet ovat rajalliset. Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat ovat ankarasti salassa pidettäviä. Vainajan omaiset saavat tiedot syistä, ja he voivat viranomaista vapaammin niistä kertoa, hän sanoo.

– Jos poliisi on toiminut rikollisella tavalla tai väärin, tulee rangaistuksia. Jos työtä on tehty huonosti ja paremmalla toiminnalla lopputulos olisi voinut olla erilainen, tulee hallinnollisia sanktioita ja koulutusta. Usein tapauksissa todetaan, että poliisi on toiminut oikein, komisario Heinonen lisää.

Juttua päivitetty 5.6.2020 klo 20:17: Komisario Jarmo Heinonen ei myöntänyt, että poliisissa ilmenee etnistä profilointia ja syrjintää, vaan että etnisen profiloinnin riskit ovat ilmeisiä.

Lue lisää:

Yli 3000 ihmistä Senaatintorille kerännyt rasismin vastainen mielenosoitus päättyi poliisin kehotuksesta – osa marssi vielä keskustassa

Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Yle selvitti: Poliisin kuvaamat haalarikameravideot päätyvät harvoin todisteeksi – tältä videomateriaali näyttää

Yhdysvalloissa on komennettu jo 41 500 kansalliskaartin jäsentä rauhoittamaan afroamerikkalaisen George Floydin pidätyskuolemasta syntyneitä levottomuuksia, kertoi uutiskanava CNN perjantaina. Yhteensä kansalliskaarti on kutsuttu apuun 33 osavaltiossa.

Washingtonin pormestari Muriel Bowser nimesi perjantaina lähellä Valkoista taloa sijaitsevan aukion Black Lives Matter -aukioksi. Aukiolla on pidetty useita rasismin vastaisia mielenosoituksia.

Bowser kirjoitti aukion uudesta nimestä Twitterissä samalla kun hän julkaisi kuvan kaupungin työntekijästä kiinnittämässä uutta nimikylttiä. Paikalle oli maalattu myös valtava muraali.

– Bowserin täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on muutakin kuin vain mahdollisuus hyvään kuvaan. Hänen on jatkettava tämän asian puolustamista senkin jälkeen kun muraali on huuhtoutunut pois, sanoi yksi taideteoksen tekemiseen osallistuneista taiteilijoista Rose Jaffe.

Facebook poisti valkoisen ylivallan tilejä

Facebook kertoi perjantaina poistaneensa toistasataa valkoista ylivaltaa kannattaviin ryhmittymiin kytköksissä ollutta tiliä, joissa kehotettiin aseistautuman ja hyökkäämään rasismia vastustaneisiin mielenilmauksiin.

Ryhmillä oli yhteyksiä Facebookin jo aikaisemmin kieltämiin Proud Boys ja American Guard -ryhmittymiin.

– Nämä ryhmittymät kehottivat kannattajiaan ja jäseniään osallistumaan mielenilmauksiin ja tekemään sen joissain tapauksissa aseistautuneena, perusteli Facebookin vaarallisten organisaatioiden vastaisesta toiminnasta vastaava Brian Fishman.

Buffalon tuuppijapoliisit pidätettiin virasta

New Yorkin osavaltiossa sijaitsevassa Buffalossa kaksi poliisia pidätettiin tuoreeltaan virantoimituksesta mielenosoittajan jouduttua sairaalaan.

Päätöksen taustalla oli julkisuudessa levinnyt video, jossa poliisien nähtiin työntäneen ikääntynyttä mielenosoittajaa. Mielenosoittaja kaatui ja sai vamman päähänsä.

Poliisien hyllyttämisestä kertoi Twitterissä Buffalon pormestari Byron Brown. Pormestarin mukaan video oli ollut hänen ja Buffalon poliisipäällikön Byron Lockwoodin mielestä järkyttävä. Brown kertoi Lockwoodin aloittaneen tapauksesta tutkinnan.

Brownin mukaan poliisien kaataman sairaalahoitoa saavan 75-vuotiaan miehen tila on vakaa, mutta vakava.

New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo kommentoi Twitterissä Buffalon tapauksen olleen "perusteeton ja kertakaikkisen häpeällinen".

– Poliisien tulee valvoa - ei väärinkäyttää - lakia, Cuomo tviittasi.

Trump haastetaan oikeuteen

Kansalaisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union ja mustien oikeuksia ajava Black Lives Matter -liike puolestaan haastavat oikeuteen presidentti Donald Trumpin ja oikeusministeri William Barrin.

Asiasta kertoo muun muassa Guardian.

Liikkeet syyttävät Trumpia ja Barria muun muassa kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisesta.

Oikeuskanteen taustalla ovat maanantaiset tapahtumat, jossa rauhanomainen mielenosoitus Valkoisen talon edessä hajotettiin ilmeisesti vain sen vuoksi, jotta Trump pääsisi kävelemään ja kuvauttamaan itsensä Raamatun kanssa läheisen kirkon edessä.

Trumpin tempaus ja hänen toimensa mielenosoitusten aikana ovat saaneet paljon kritiikkiä. Torstaina hänen entinen puolustusministerinsä Jim Mattis kritisoi Trumpia harvinaisessa kannanotossa siitä, että tämä ei yritä yhdistää Yhdysvaltoja vaan hajottaa maan.

Tornionjoelle odotetaan viimevuotista parempaa lohikesää, arvioidaan Luonnonvarakeskuksesta. Myös Simojoelle lohen noususta ennustetaan viime kesää suurempaa.

Lohen nousu on Luonnonvarakeskuksen kaikuluotainseurannan perusteella alkanut niin Tornion-Muonionjoessa kuin Simojoessakin.

Torniolaisen Antti Smedsin kalastuskausi alkoi riemukkaasti, kun hän sai perholla 13,9 kilon kojamon eli ison uroslohen Tornionjoen Matkakoskesta perjantain vastaisena yönä.

– Olihan se hieno tapahtuma! Tämä on isoin lohi, mitä olen koskaan saanut, Smeds kertoo.

Luken asiantuntija Ville Vähä sanoo, että vaikka hyvää kesää odotetaan, huippuvuosiin 2014 ja 2016 ei kuitenkaan ylletä. Viime vuonna molempien jokien lohimäärät olivat keskivertoa.

Viime vuonna Tornionjoella oli Luken mukaan keskimäärin noin 65 000 nousulohta, kun huippuvuonna niitä oli 100 000. Simojoella lohia oli huomattavasti vähemmän, runsaat 3 000.

Tornionjoki on isojen kalojen joki

Antti Smeds kertoo, että lohestuskauden avannut vonkale tuli maalle kohtalaisen helposti, mutta adrenaliini pysyi korkealla kojamon tempoessa siiman päässä.

– Se oli aikamoinen show. Lohi teki syöksyjä, mutta se oli hyvin kiinni. Ei näkynyt kuin siima suussa, eli oli purulla, Smeds kuvailee.

Luken asiantuntija Ville Vähä sanoo, että noin 14-kiloinen lohi on melko tavanomainen kalastuskauden alussa Tornionjoella.

– Yli 20 kilon lohi on jo harvinainen. Luonnonkaloista suurimmat yksilöt nousevat ensimmäisenä jokeen, se koskee erityisesti naaraita. Kossit eli parin kilon kalat ilmestyvät jokeen vasta juhannuksen jälkeen heinäkuussa.

Vähä kertoo, että Tornionjoessa ui tosi isoja kaloja: niiden keskipaino on noin 10 kiloa. Esimerkiksi Tenosta saatujen lohien keskipaino on noin kolme kiloa.

– Tornionjoki suosii isoja kaloja. Niiden vaellusmatkakin on pitkä, jopa pari tuhatta kilometriä mereltä kutupaikalle.

Tornionjoen lohet vaeltavat merellä pitkään ja kasvavat siellä suuriksi. Mitä pidempään lohi elää meressä, sitä suuremmaksi se kasvaa ennen paluutaan synnyinjokeensa.

Puolalaiset salakalastajat kuriin

Yhtä tiettyä syytä lohien runsastumiseen ei Luken Ville Vähän mukaan ole, vaan kyse on muun muassa luontaisesta vaihtelusta.

– Se lähtee siitä, minkä verran joessa on syntynyt lohenpoikasia, minkä verran vaelluspoikasia menee merelle ja kuinka moni niistä selviytyy merellä takaisin kotijokiin. Merellä lohia uhkaavat pedot ja kalastus etenkin Itämeren pääaltaalla, Vähä sanoo.

Hänen mukaansa yksi pieni myönteinen tekijä on puolalaisten salakalastuksen kuriin saaminen.

– Puola oli pyytänyt lohta yli kiintiön. Puolalaiset kalastajat olivat kalastaneet lohia mutta raportoineet ne meritaimeniksi. On puhuttu, että puolalaiset olisivat kalastaneet jopa sata tuhatta lohta sallittua enemmän. Pääaltaalla kalastetaan toki paljon muidenkin jokien kuin vain Tornion- ja Simojoen lohia mutta oma pieni vaikutuksensa tälläkin on.

Vähä sanoo, että Suomen rannikkokalastus ei uhkaa Tornionjoen lohikantaa.

– Kaikki kalastus toki vähentää jokiin tulevaa kalaa, mutta Suomessa rannikkokalastus on kiintiöity hyvin. Esimerkiksi alkukaudesta ei saa kalastaa kuin osan omasta kiintiöstä. Sillä turvataan monen lohen nouseminen jokiin.

Lohestuksen viehätys on vaikeus

Antti Smeds kertoo kalastaneensa koko ikänsä, mutta lohestuksen parissa on viettänyt tiiviimmin 7–8 vuotta.

– Lohen kalastuksessa viehättää se, että se on aika vaikea kala saada. Jos sen saa, tunne on aika mahtava. Tiedän soutumiehiä, jotka ovat soutaneet kymmenen vuotta eivätkä ole saaneet yhtään lohta, tai perhomiehiä, jotka ovat käyneet vuosia joella, eivätkä ole saaneet edes tärppiä.

39-vuotias torniolainen lähtee jo perjantaina takaisin rajajoelle lohta pyytämään. Hän uskoo, että Tornionjoen lohikesästä tulee kova.

– Kaikista kovin nousu tapahtui 5–6 vuotta sitten. Ja mitä olen lukenut, niin kudut ovat onnistuneet, ja se tarkoittaa, että 5–6 kilon kalaa tulee ensimmäistä kertaa tähän jokeen. Niitä on tulossa aika paljon. Nyt merellä on saatu valtavasti jopa yli 20 kilon kaloja eli sieltä on tulossa runsaasti isoakin kalaa, kalamies pohtii.

Lue myös:

Kalastuskausi alkoi, mutta Tenolla ei ole tungosta – paikalliset odottelevat tulvan laskua

Suomalaisilla on kova hinku ottaa koronarokote sitten kun se aikanaan tulee saataville – ja erityisen innokkaita sen suhteen ovat yli 60-vuotiaat. Selvä enemmistö suomalaisista haluaisi, että kaikilla kansalaisilla olisi suorastaan velvollisuus ottaa rokote.

Siksi onkin hieman yllättävää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, joka itsekin sairasti koronaviruksen, ei kannata pakollista rokotetta.

Näin hän perustelee omaa kantaansa:

– Rokottaminen on Suomessa vapaaehtoista.

– Jos meillä ei esimerkiksi olisi täydellistä rokotetta, vaan siihen liittyisi turvahuolia tai suoja olisi vain osittainen, olisi hyvin vaikea sellaisesta lähtökohdasta pakottaa kaikkia ottamaan rokote. Tietysti toivon, että saamme pian mahdollisimman hyvän, turvallisen ja monelle ikäryhmälle sopivan rokotteen.

Nohynekin ja kansalaisten mielipiteet löytyvät Ylen tänään julkaisemasta Mahdoton valinta -nimisestä testistä, jossa voi kokeilla, miten itse hoitaisi koronakriisiä. Testissä voi peilata omia mielipiteitään asiantuntijoiden kommentteja ja suomalaisten yleistä mielipidettä vasten, joka on selvitetty tuhannen ihmisen mielipidetiedustelulla.

Moni yhteiskunnallinen keskustelija, kuten avaruustutkija Esko Valtaoja, on kansalaisten enemmistön kanssa samaa mieltä koronarokotteen pakollisuudesta:

– Välttämättömien perusrokotusten pitäisi yleensäkin olla pakollisia kaikille. Tässä yksilön vapaus ei voi mennä yhteisen hyvän edelle.

Rokotetodistuksesta pääsylippu kaikkeen?

Soitimme aiheesta myös filosofi Frank Martelalle ja tulevaisuudentutkija Perttu Pölöselle. Molemmat uskovat, että kun koronavirusrokote tulee saataville, vapaaehtoisuus riittää eikä ketään tarvitse pakottaa sitä ottamaan.

– Jos alkaisi näyttää siltä, että ei, siinä vaiheessa pitäisi miettiä lainsäädännölliset keinot, joilla ihmiset voidaan ohjata ottamaan rokote, Martela sanoo.

Pölönen uskoo, että kun rokote tulee saataville, niille jotka ovat ottaneet rokotteen, voi tulla etuoikeuksia rokottamattomiin verrattuna.

– Kävin juuri ennen koronaa Ugandassa. Siellä piti olla WHO:n keltainen lappu, että keltakuumerokote on otettuna. Ehkä siihen tulee yksi uusi rivi koronaa varten, hän pohtii.

Pölösellä on suomalaisille koronaan liittyen yksi toive: ollaan armollisia itsellemme.

– Me tiedämme ehkä vasta kolmen vuoden kuluttua, mitä koronan suhteen olisi kannattanut tehdä. Tässä hetkessä, kun aiheesta keskustellaan, se on spekulointia ja tämän hetken tiedon valossa keskustelua.

– On sallittua, että jokainen päivittää omaa mielipidettään aiheesta.

Lue lisää:

Mahdoton valinta: Miten sinä hoitaisit koronapandemian? Testaa ja tutki ajatteletko kuten muut

Vastaavalta päätoimittajalta: Korona-aikana neuvojia riittää, mutta päätösten tekeminen on vaikeampaa

Keskustelu aiheesta on avoinna 6.6. klo 23 asti.

Ministerieroon johtaneen viestintävalmennuksen tilaus lähti työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) liikkeelle erityisavustaja Kari Jääskeläisen (kesk.) sähköpostiviestistä. Ministeriön sisäisen viestinvaihdon on julkaissut Iltalehti.

Jääskeläinen ilmoitti 5.8.2019 TEMin virkamiehille, että silloinen elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) halusi itselleen "kunnollisen viestintäkoulutuksen", jonka toteuttajaksi he halusivat viestintätoimisto Tekirin.

Virkamiehet pitivät koulutuksen hankintaa Tekiriltä ongelmallisena, koska TEMillä oli puitesopimus viestintäpalveluista kahden muun yrityksen kanssa. Kulmunin erityisavustaja Jääskeläinen piti kuitenkin tiukasti kiinni ministerin toiveesta.

TEMin hallitusneuvos Kari Klemm keksi ratkaisuksi mallin, jossa tilaus toteutettaisiin "yhteistyössä viestinnän kanssa", ja sitä perusteltaisiin ministerin aloituksella tehtävässään sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ynnä muilla "erityisillä tarpeilla".

Jääskeläisen viesteissä EU-puheenjohtajuutta ei ollut mainittu syyksi viestintäkoulutuksen tarpeeseen. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski on kertonut, että valtioneuvoston kanslia oli jo aiemmin hankkinut ministereille englanninkielistä esiintymisvalmennusta puheenjohtajuuskauden tarpeisiin. Myös Kulmuni osallistui tähän valmennukseen.

Jääskeläinen toivoi asian etenevän rivakasti, ja niin se etenikin: sopimus koulutuksesta allekirjoitettiin jo muutaman päivän päästä 8. elokuuta. Kulmuni oli elokuun alussa aloittanut kampanjansa keskustan puheenjohtajapaikasta. Hän kohtasi puolueen pj-kiertueella vastaehdokkaansa Antti Kaikkosen ensi kertaa vain kaksi päivää sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

"Emme missään tapauksessa halua Kanoja tähän"

Viestiketjun alussa TEMin viestintäjohtaja Mikko Koivumaa kertoi Jääskeläiselle, että "hankintateknisesti" ministerin toive oli "mutkikkaampi juttu", koska TEMillä oli viestinnästä puitesopimus kahden viestintäyrityksen, Ellun Kanojen ja Kitchenin kanssa.

– Emme missään tapauksessa halua Kanoja tähän, vastasi Jääskeläinen.

Ellun Kanat on entisen kokoomuspoliitikon Kirsi Pihan perustama viestintätoimisto, jonka toimitusjohtaja ja toinen omistaja on kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen.

Kulmunin valitseman Tekirin perustaja ja toimitusjohtaja Harri Saukkomaa on kertonut olleensa nuoruudessaan keskustan jäsen, mutta jättäneensä puolueen 1978. Iltalehden mukaan keskusta osti laajasti Tekirin palveluita edellisen puheenjohtajansa Juha Sipilän kaudella.

Kari Jääskeläinen toimi keväästä 2018 alkaen Sipilän erityisavustajana tämän ollessa pääministeri.

"Ministerin tarpeet lienevät aina vähän erikoistapaus"

Jääskeläinen vastasi virkamiesten epäilyihin, että "ministerin tarpeet lienevät aina vähän erikoistapaus".

– Jos hän haluaa oman (luotettavan) palveluntarjoajan näin herkässä ja ministerin tehtävän hoitoa varten kriittisessä asiassa (viestintä), niin lienee helppoakin perustella, että miksi päädytään tähän ratkaisuun.

Jo ensimmäisessä sähköpostissaan Jääskeläinen toi ilmi, että Tekirin kanssa haluttiin valmennusprojektin lisäksi puitesopimus, joka mahdollistaisi Saukkomaan palveluiden joustavan käytön myöhemminkin. Saukkomaa mainitaan viestissä nimellä. Puitesopimukseen virkamiehet eivät taipuneet, koska vastaava sopimus oli jo solmittuna.

Viestinvaihdon tuloksena sovittiin hallitusneuvos Klemmin esittämästä mallista, jossa Tekiriltä tilattiin 3 x 3 tunnin koulutus. Sen hinnaksi tulisi tarjouksen mukaan 13 600 euroa.

Sovittu hinta jäi alle 20 000 euron hintarajan, jonka alittavia hankintoja ei valtioneuvoston ohjeen mukaan tarvitse kilpailuttaa.

Viesteissään Jääskeläiselle virkamiehet selvittivät hankintasääntöjä tarkkaan ja varoittivat asiaan liittyvistä riskeistä.

– Tehtyjä hankintoja kyselevät niin vtv (Valtiontalouden tarkastusvirasto) kuin media säännöllisesti. Kahta päällekkäistä yleistä sopimusta ei oikein voi olla. Ja noiden rajojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Tietysti Emi (elinkeinoministeri) määrittää tarpeensa. Nämä on kuitenkin tuotava esille, että ei jouduta hankaliin tilanteisiin, kirjoitti Klemm Jääskeläiselle.

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 22.05 STT:n uuden version mukaisesti.

Lue myös:

Sinetöikö puoluetoverien hiljaisuus Kulmunin kohtalon? Tutkijat: Eron taustalla oli muutakin kuin konsulttirahat

"Pöhkö, mutta melko vaaraton moka", "Raju ratkaisu" – näin poliitikot luonnehtivat Kulmunin eroa

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Valtiovarainministerin paikalta yllättäen eronneelle Katri Kulmunille etsitään pikaisesti seuraajaa. Keskustan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä tekevät valinnan jo sunnuntai-iltana.

Yle listasi ilmeisimmät ehdokkaat uudeksi valtiovarainministeriksi. On tosin mahdollista, että keskusta kierrättää samalla ministeripaikkojaan.

Hallitus neuvottelee parhaillaan EU:n elvytysrahastosta ja elokuussa edessä on ensi vuoden budjettiriihi. Koronakriisi on vetänyt Suomen talouden kuralle ja velkaa on pitänyt ottaa jo lähes 19 miljardia euroa. Tämäkään ei välttämättä riitä saamaan Suomea jaloilleen.

Ministeritehtävä pitää siis ottaa nopeasti haltuun, joten ehdokkailla tulisi olla sopivaa kokemusta. Tärkeää on myös tiedonkulku hallituksessa puoluejohtoon, sillä keskustan puheenjohtaja joutuu nyt seuraamaan hallituksen päätöksiä sivusta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Mika Lintilällä on jo puolen vuoden kokemus valtiovarainministerin tehtävästä. Lintilä vartioi Antti Rinteen hallituksessa valtion rahoja, kunnes Katri Kulmuni päätti joulukuussa siirtyä valtiovarainministeriksi Rinteen eron jälkeen. Lintilästä tuli elinkeinoministeri.

54-vuotiaan Lintilän vahva puoli olisi pitkä ministerikokemus talouspuolelta. Lintilä toimi myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa elikeinoministerinä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen

46-vuotias Antti Kaikkonen hävisi puheenjohtajakisan Kulmunille viime syyskuussa. Nyt hänellä olisi tilaisuus osoittaa, että keskustan puolueväki teki virhevalinnan, ja näyttää kyntensä valtiovarainministerinä.

Pitkään eduskuntaryhmää johtanut Kaikkonen vaikuttaa kuitenkin olevan puolustusministerinä unelmapestissään. Ja haluaako Kulmuni antaa valtaa entiselle kilpakumppanilleen?

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen

33-vuotias Antti Kurvinen on samaa ikäluokkaa kuin Kulmuni. Hänet valittiin eduskuntaryhmän johtoon Rinteen hallituksen muodostamisen jälkeen.

Kurvinen on ollut Kulmunin liittolainen, joten hän olisi turvallinen vaihtoehto valtiovarainministeriksi, kun Kulmuni kuitenkin haluaa jatkaa puolueen johdossa.

Kansanedustaja Annika Saarikko

Suurta suosiota keskustalaisten joukossa nauttiva Annika Saarikko kieltäytyi viime kierroksella puheenjohtajan paikasta perhesyistä.

Perhevapaalla olevan Saarikon pitäisi palata elokuussa tiede- ja kulttuuriministeriksi. 36-vuotiaalla Saarikolla on ministerikokemusta myös Juha Sipilän hallituksesta, jossa hän toimi perhe- ja peruspalveluministerinä.

Saarikolla on varmasti myös nostetta puheenjohtajan paikalle, kun keskusta valitsee johtoa syyskuussa.

Voi siis olla, ettei hänellä ole nyt intoa ministerikierrätykseen. Puheenjohtajan pesti onkin sitten toinen juttu. Jälleen kriisissä oleva keskusta huutaa pelastajaa paikalle.

Puhemies Matti Vanhanen

Pitkaikainen keskustan pääministeri Matti Vanhanen voisi rientää nyt avuksi. 64-vuotiaan Vanhasen hillitty olemus ja pitkä kokemus voisivat rauhoittaa tilannetta.

Parin viime vuoden aikana keskusta on kulkenut kriisistä kriisiin, mikä on näkynyt puolueen vaalituloksissa. Sipilän hallituksen ero, kipuilu osallistumisesta hallitukseen ja sen päätöksiin sekä Rinteen kaataminen – ja nyt vielä Kulmunin ministeriero. Tällä menolla ei kannatus nouse eikä keskustaväen purnaus lopu.

Perjantai-iltana Ylen erikoislähetyksessä Vanhanen kuitenkin sanoi, ettei hän ole käytettävissä valtiovarainministerin tehtävään.

Entinen pääministeri Juha Sipilä

Hallitusta viime kaudella luotsannut Juha Sipilä voisi tehdä hädän hetkellä paluun ministeriksi, mutta millaisia reaktioita se saisi aikaan hallituskumppaneissa?

Luultavasti vasemmistoliitto, vihreät ja osa SDP:stäkin vierastaa miestä, johon henkilöityy viime vaalikauden leikkauspolitiikka.

Talousosaamista Sipilältä löytyy. Valtiovarainministerin tehtävässä 59-vuotias Sipilä pääsisi ajamaan keskustan vaatimuksia talouden tasapainottamisesta.

Muita ministerispekulaatioissa esiin nousseita ovat Sipilän hallituksen kuntaministeri Anu Vehviläinen, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli ja kansanedustaja Markus Lohi. Heitä tuskin valitaan valtiovarainministeriksi, mutta jokin muu ministerin paikka voisi olla mahdollinen.

Kuntaministeri on valtiovarainministeriön kakkossalkku, joten Vehviläisen loikka ei olisi kovin suuri, jos hän haluaa sen tehdä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Eeva Kalli nousi heti ryhmän varapuheenjohtajaksi. Hänen isänsä on keskustavaikuttaja ja pitkäaikainen kansanedustaja Timo Kalli. Markus Lohi taas on Lapista kuten Kulmunikin. Alueellinen tasapaino on myös tärkeää peruste ministereiden valinnassa.

Päivitetty klo 22:05: Matti Vanhanen kertoi illalla Ylellä, ettei hän ole käytettävissä ministeriksi.

Lue lisää:

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Puhemies Matti Vanhanen: Kulmunin erolle ei ollut vaihtoehtoja – keskustavaikuttajien mielestä kyseessä oli suoraselkäinen vastuunkanto

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Minneapolisin poliisin käsittelyssä pidätystilanteessa kuolleella George Floydilla oli testin mukaan koronavirus. Floydille tehtiin koronatesti ruumiinavauksen yhteydessä.

Viruksen aiheuttamaa tautia kuitenkaan ei ole listattu hänen kuolemaansa johtaneisiin syihin.

Hennepinin piirikunnan kuolinsyyntutkijan viraston keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Floydin virallinen kuolinsyy oli sydänpysähdys.

Poliisi painoi Floydin kaulaa polvellaan lähes yhdeksän minuutin ajan pidätystilanteessa 25. toukokuuta. Floyd haukkoi henkeään ja sanoi, ettei hän pysty hengittämään. Sitten hän vaipui tajuttomuuteen.

Floyd julistettiin kuolleeksi sairaalassa hieman myöhemmin. Oikeuslääkärin mukaan Floydin kuolema oli henkirikos.

Sydänsairaus ja huumeita elimistössä

Kuolinsyyntutkijan raportissa listattiin useita seikkoja "merkittäviksi olosuhteiksi", jotka vaikuttivat Floydin kuolemaan.

Raportin mukaan hänellä oli sydänsairaus ja korkea verenpaine. Hänen elimistöstään löytyi erittäin voimakasta opioidia fentanyyliä sekä metamfetamiinia.

Lisäksi Floydin nenästä otettu koronanäyte oli positiivinen. Hänet oli aiemmin testattu koronapositiiviseksi jo 3. huhtikuuta eli lähes kahdeksan viikkoa ennen kuolemaansa.

Johtava kuolinsyytutkija Andrew Baker arvioi, että Floydille kuoleman jälkeen tehdyn koronatestin tulos viittaa todennäköisesti oireettomaan mutta jatkuvaan aiemmasta infektiosta johtuvaan positiivisuuteen.

George Floydin kuolema on aiheuttanut laajoja poliisiväkivallan vastaisia mielenosoituksia ja mellakointia eri puolilla Yhdysvaltoja.

Floydin taposta epäillään entistä poliisia Derek Chauvinia, joka on pidätetty. Minnesotan osavaltion syyttäjäviranomainen on nostanut Chauvinia vastaan syytteen toisen asteen murhasta.

Lisäksi kolme muuta Floydin kuolemaan liittyvää poliisia on saanut potkut. Heitä syytetään avunannosta henkirikokseen.

Niko Herralan näppäimistöllä Helsingin Kruununhaassa on yksi Suomen tärkeimmistä enter-napeista. Herrala johtaa Suomen Pankin markkinaoperaatioiden osastoa.

Olemme tarkoin varjellussa paikassa. Täällä luodaan rahaa, tarkemmin ottaen keskuspankkirahaa, napinpainalluksella. Siitä voi myöhemmin tulla "oikeaa" rahaa, mutta palataan siihen myöhemmin.

Katso täältä video, jossa keskuspankin rahan luominen on selitetty parissa minuutissa.

Keskuspankkidiilereiden sali näyttää… no, aivan tavalliselta avokonttorilta. Koronaviruksen vuoksi sinne on lisätty sermejä. Puolet väestä on etätöissä kotonaan.

Vain välkkyvät numerolistat näytöillä paljastavat, että ollaan tekemisissä rahan kanssa.

Mutta millaisten määrien! Diilerit luovat täällä valtavia summia rahaa. Euroopan keskuspankin ja sen sivukonttoreiden kuten Suomen Pankin tietokoneilta humahtaa rahajärjestelmään yli sata miljardia euroa kuukaudessa.

Se tarkoittaa pyöreästi kymmentä miljoonaa euroa jokaista pankkipäivän minuuttia kohti.

Rahan luomisen ideana on tukea taloutta. Jos raha lakkaisi liikkumasta, se pysäyttäisi talouden laajemmin kuin koronaviruksen torjuntatoimet.

Yritykset – myös pankit – ajautuisivat konkursseihin ja ihmiset menettäisivät työnsä. Valtioiden rahoitus tyssäisi. Ehkä koko euroalue hajoaisi.

Luomalla uutta rahaa keskuspankki pitää talouden rattaita liikkeessä.

Toistaiseksi se on tehtävässä onnistunut.

Näin paljon Suomen Pankki on haalinut omistukseensa arvopapereita kahdessa kuukaudessa tukeakseen pandemiataloutta:

Miten kaikki alkoi?

Palataan maanantaihin 9. maaliskuuta – päivään, jolloin suomalaiset alkoivat hamstrata vessapaperia.

Maassa oli virallisten tietojen mukaan koronavirukseen sairastuneita 33. Italiassa oli jo 500 tautiin kuollutta.

Niko Herrala saapui työpaikalleen tavalliseen tapaan metrolla aamuyhdeksältä.

Pörsseissä osakkeiden hinnat syöksyivät aamusta alkaen. Pankkien markkina-arvot romahtivat, Italian valtionvelan korot nousivat. Öljyn hinta romahti päivän aikana enemmän kuin kertaakaan sitten Persianlahden sodan 1991.

Suomen Pankin markkinaoperaatioiden tiimi seurasi tapahtumia vasta sivusilmällä.

Viikon mittaan rahoitusmarkkinat heikkenivät nopeasti. Tilanne alkoi muistuttaa viime vuosikymmenen eurokriisiä. Tuolloin ongelmien ytimessä oli pieni Kreikka, nyt selvästi suurempi Italia.

Eurokriisin opit otettiin käyttöön

Lainat, osakkeet tai mikään muukaan ei tahtonut käydä kaupaksi rahoitusmaailmassa sillä viikolla, Nordea-pankin pääekonomisti Tuuli Koivu muistelee. Kaikki hamstrasivat käteistä.

Niko Herralan mukaan Euroopan keskuspankin työtä helpotti se, että rakennuspalikat olivat eurokriisistä valmiina. Nyt pystyttiin toimimaan nopeasti.

Saman viikon torstaina Euroopan keskuspankin ylin päättävä elin, neuvosto, päätti tarttua toimeen. Se käynnisti lopulta 750 miljardin euron vastaiskun koronalle.

Nyt rahaa luodaan jälleen isolla volyymilla tyhjästä. Tämä on modernin rahamaailman ihme, joka pitää kokonaisia yhteiskuntia pystyssä.

Suomessa Niko Herralan markkinaoperaatioiden tiimi toteuttaa EKP:n pelastustyötä käytännössä. Toisaalla Suomen Pankissa on porukka, joka varmistaa arvopaperiostojen summat ja yksityiskohdat.

Yhden operaation toteuttamiseen tarvittavien diilereiden tarkkaa määrää ei kerrota julkisuuteen.

Tällä näppäimellä markkinaoperaatioiden tiimi suhauttaa markkinoille miljoonia ja satoja miljoonia euroja viikossa:

EKP:n pandemiahätärahoituksen virallinen nimi on PEPP, joka tulee englanninkielisistä sanoista Pandemic Emergency Purchase Programme.

“Peppiä” toteutetaan pääosin 19 euromaan keskuspankeista käsin. Keskuspankit ostavat lähinnä omien maidensa valtionvelkaa ja yrityspapereita. EKP:n pääkonttorilta Frankfurtista tehdään vain kymmenen prosenttia kaikista ostoista.

Summia voi havainnollistaa vaikka näin:

4,8 miljardin euron päiväostoilla rakentaisi Suomiradan eli pikaraideyhteyden Helsingin ja Tampereen välille. Sillä myös maksaisi kevyesti kaikki Uudenmaalla pääkonttoriaan pitävien yritysten vuotuiset yhteisöverot.

Neljän päivän ostoilla rakentaisi merenalaisen tunnelin Helsingistä Tallinnaan.

Mihin kaikki raha keskuspankin näppäimeltä sinkoaa? Mihin rahaa tarvitaan?

Kerrataan ensin, mitä raha tarkoittaa. Modernia rahaa on vaikea ymmärtää arkijärjellä.

Yksinkertaistettuna raha on velkaa. Yhden rahallinen omaisuus on aina vastuuta toiselle osapuolelle.

Liikepankkitalletus on pankin velkaa asiakkaalle, keskuspankkitalletus on keskuspankin velkaa liikepankille. Euron kolikot ja setelitkin ovat keskuspankin velkaa niiden omistajille.

Ihmekone syntyy

Euroopan keskuspankki teki täysin poikkeuksellisen päätöksen vuonna 2015. Se alkoi ensimmäistä kertaa historiansa aikana ostaa jäsenmaiden velkaa eurokriisissä.

Ennen tuota keskuspankki ei juuri valtionlainoihin koskenut. Valtioiden rahoittaminen on sille yhä kiellettyä puuhaa. Jäsenmaat lainaavat rahaa vain yksityisiltä sijoittajilta kuten pankeilta tai kansalaisiltaan.

Keskuspankki ostaa velkakirjoja pankeilta, ei suoraan valtioilta. Tarkoitus on pienentää valtionvelan korkoja eli pitää valtioiden lainakustannukset kurissa.

EKP kutsuu osto-ohjelmia epätavanomaisiksi toimiksi. Viime vuosina epätavanomaisesta on kuitenkin tullut arkipäivää. Koronavirus pakotti palaamaan osto-ohjelmiin. Nyt niille ei näy loppua.

Ostojen seurauksena keskuspankin hallussa olevat varat ovat kasvaneet tuhansilla miljardeilla euroilla vajaassa viidessä vuodessa.

Tästä animaatiosta näet, miten EKP:n varat eli tase on kasvanut arvopaperiostojen seurauksena:

Mistä nämä valtavaksi paisuneet varat kertovat?

Keskuspankin tase on kuin apteekki, jolla on varastossa lääkkeitä tautiepidemioita varten. Seuraavassa selviää, millaisia nämä lääkkeet ovat.

“Holveissa” olevan rahan määrä lisääntyy

EKP hankkii "apteekin hyllyyn" valtioiden velkapapereita. Jos taudinkuva muuttuu ja rahaa on yhtäkkiä markkinoilla liikaa, se voi myydä lainoja takaisin sijoittajille ja pankeille.

Liikepankit taas saavat velkapapereista keskuspankkirahaa, jonka turvin ne voivat sijoittaa rahaa muualle tai lisätä lainanantoaan yrityksille ja kansalaisille.

Keskuspankkiraha on vain tietyn suljetun piirin eli pankkien käytettävissä. Muilla ei ole pääsyä siihen. Keskuspankkiraha takaa, että liikepankeilla on rahaa käytössään.

Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Kultaranta-tapahtumassa pari viikkoa sitten katsovansa “rahan painamista” ja velkaantumista huolissaan, kun rahaa “nyhjäistään tyhjästä”.

Keskuspankin mielestä toimia ei kannata liioitella. Velkakirjaostojen tarkoitus on laskea valtionlainojen mutta myös yritys- ja asuntolainojen korkoa vapailla markkinoilla.

– Ostoilla ei rahoiteta valtioita eikä lisätä valtioiden velkaa. Jos ajatellaan valtioiden velkakestävyyttä kokonaisuutena, niin alhaiset korkomenot, talouskasvu ja hintavakaus ovat hyviä asioita, Niko Herrala sanoo.

Pelkkä tietoisuus toimien olemassaolosta auttaa, koska se parantaa luottamusta rahajärjestelmään. Pankeilla ja yrityksillä on turvallinen olo, kun ne tietävät saavansa tarvittaessa rahoitusta.

Keskuspankki maksaa pankeille lainan ottamisesta

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ja muiden keskuspankkiirien yksi päähuolia on, miten he saavat rahaa liikkeelle kulutukseen. Toistaiseksi eurooppalaiset ovat tarttuneet EKP:n porkkanoihin vaisusti.

EKP yrittää tehdä rahasta halvempaa myös ohjauskorolla. Se on laskenut korkoa, jotta liikepankit innostuisivat lainaamaan siltä rahaa.

Kun inflaatio matelee eli kuluttajahinnat ovat jämähtäneet paikoilleen, keskuspankki yrittää keksiä pankeille houkuttimia. Tästä kuusta alkaen eurooppalaiset pankit voivatkin saada lainaa -1 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa pankeille lainan ottamisesta.

Raha syntyy velkaa ottamalla

Konkreettinen raha syntyy sillä hetkellä, kun asiakas hakee pankista lainaa ja summa siirtyy hänen tililleen. Ennen lainan nostoa rahaa ei ollut olemassa. Pankilla ei nimittäin ole koko lainasummaa hallussaan, vaan vain pieni osa siitä.

Myönnettyä lainaa vastaan pankilla on keskuspankin talletustilillään vähimmäisvaranto eli reservi. Vähimmäisvaranto vastaa tiettyä osuutta pankin asiakkaiden talletuksista.

Ongelmia koituu, jos kaikki haluavat yhtä aika nostaa rahansa pois. Pankin varoja, kuten lainasaatavia, on vaikea muuttaa käteiseksi hetkessä. Reservit keskuspankissa ovat suhteessa talletuksiin pieniä.

Esimerkiksi Kreikan velkakriisissä pankit joutuivat ongelmiin, kun kansalaiset tyhjensivät paniikissa tilejään.

Raha liikkuu ja talous voi hyvin niin kauan kuin eri tahot pystyvät maksamaan velkansa.

Rahaa on nykyään monenlaista

Jos rahan määrä lisääntyy, sitä seuraa tavallisesti kulutusbuumi ja talouskasvu. Ihmiset lainaavat keittiöremonttia tai veneen ostoa varten enemmän kuin aiemmin.

Nyt koronakriisissä ihmiset ovat varovaisia tai heillä ei ole käytössään rahaa yhtä paljon kuin ennen. Rahaa ei mene kulutukseen, mutta ei myöskään yritysten investointeihin. Silloin talous ei kasva.

Yllä oleva grafiikka kertoo, että rahaa on liikkeellä todella paljon. Kenen elämässä se näkyy?

Nyt palaamme Suomen Pankin diilerisaliin.

Homma toimii, valtiot saavat rahaa

On kesäkuun 1. päivä. Elämä on palannut varovaisesti Helsingin keskustan kaduille. Kahvilat saavat olla taas auki ja ensimmäiset asiakkaat juovat aamukahvejaan terasseilla.

Kruunahaan diilerisalissa on rauhallista.

Niko Herralan tietokoneen ruudulta näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka pankki- ja rahoitusmaailma toimii tänään.

Koronaviruksesta huolimatta rahoitusjärjestelmä ei ole romahtanut. Kaikki euroalueen valtiot saavat lainaa. Korot ovat matalat.

EKP:n operaatio on rauhoittanut sijoittajat. Pankit uskaltavat ostaa valtion lainapapereita. Ne tietävät, että keskuspankki ostaa ne tarvittaessa pois niiden käsistä.

Herrala ruudulla vilkkuu myös toinen tärkeä tieto. Pörssikurssien käyrät osoittavat aivan toiseen suuntaan kuin maaliskuussa.

Pörssiin listattujen yritysten osakkeet ovat kallistuneet romahduksen jäljiltä. Maaliskuun pörssiromahdus on kääntynyt pörssinousuksi! EKP:n luomaa rahaa on päätynyt pörsseihin.

Mutta kuinka kestävällä pohjalla pörssien hurmos on?

EKP:n tärkein tehtävä on pitää yllä luottamusta

Kaikella on rajansa. Keskuspankin uskottavuus tai sen puute on rajana pörssien arvon nousulle. Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta seuraa keskuspankkien aktiivisuutta ja rahan liikkumista.

– Niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että keskuspankki voi luoda yhä lisää rahaa arvopapereiden ostoon ja velkakirjoihin, pörssiosakkeiden arvot pysyvät ylhäällä. Jos herää epäilys tai tulee merkkejä, että katto alkaa tulla vastaan, herää pelko, ja se voi johtaa rajuun paniikkiireaktioon, Patomäki sanoo.

Pörssiosakkeiden hinnoilla on suora merkitys suomalaisille.

Eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet suuren osan työeläkevaroista pörsseihin. Jos yritysosakkeiden hinnat laskevat, yhtiöiden kyky maksaa tulevia eläkkeitä vaarantuu. Juuri nyt tilanne näyttää hyvältä.

Toisaalta pörssiosakkeet saattavat olla liiankin kalliita juuri liikkeellä olevan rahan lisääntymisen vuoksi. Yritysten todellisuus ei ehkä vastaa pörssien arvostuksia.

Joka kymmenes työelämässä mukana oleva suomalainen on yhä lomautettuna. Teollisuusyritysten loppuvuosi saattaa olla huono. Niiden asiakkaat eivät voi tai uskalla tehdä uusia tilauksia normaaliin tapaan.

Talous on yhä kaukana normaalitilastaan. Kaikkialla odotetaan jännittyneenä, iskeekö koronan toinen aalto. Joudutaanko ihmiset taas käskemään koteihinsa? Sulkeutuvatko juuri avatut ravintolat, kaupat, laivareitit?

Tilanne on hyvä silloin, kun se on vakaa

Koronakansalaisen elämässä keskuspankkien ponnistelu ei näy. Ei pidäkään.

Osto- ja tukiohjelmillaan keskuspankki pitää taloutta eli yhteiskunnan verisuonistoa käynnissä niin, että yritykset pärjäävät, työpaikat säilyvät eikä elämä järky.

Kun toimet eivät näy, se kertoo osaksi siitä, että ne ovat toimineet. Ainakin osa yrittäjistä on tyytyväisiä.

– Keskuspankkien rahan määrän kasvattaminen on helpottanut yritysten rahan saantia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Raha ei ole mennyt kuitenkaan investointeihin, jotka vauhdittaisivat talouskasvua. Yritykset ovat lainanneet pikemminkin pitääkseen omaa maksuvalmiuttaan yllä eli kassansa turvatakseen.

Asunnonostajat saavat yhä halpaa lainaa pankeista. Pankit uskaltavat lainata omille asiakkailleen, kun tietävät keskuspankin lainaavan niille itselleen.

Kun halpaa lainaa on tarjolla, se pitää asuntojen hinnat ainakin kasvukeskuksissa korkeina.

Koronakeväänä on nähty myös käänne mökkikaupassa. Välittäjien mukaan mökeistä maksetaan suurempaa hintaa kuin vuosi sitten.

Loppua ei ole näkyvissä

Eikä tässä kaikki.

Suomen Pankin Niko Herralan tiimillä riittää työtä tulevaisuudessakin. Torstaina 4. kesäkuuta Euroopan keskuspankki ilmoitti paisuttavansa arvopaperiostojaan entisestään 600 miljardilla.

Kruununhaassa Suomen Pankin suojissa diilerit painavat enteriä. Syntyy yhä enemmän keskuspankkirahaa.

Tämän vuoden loppuun mennessä, yhdeksän kuukauden aikana, EKP tulee synnyttäneeksi yli tuhat miljardia (1 000 000 000 000) euroa rahajärjestelmään.

Euroopan keskuspankki on ostanut valtioiden velkapapereita jo kuudetta vuotta, lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Kukaan ei osaa sanoa varmaksi, mihin keskuspankkirahan luominen johtaa. Ainakaan vielä siitä ei ole seurannut esimerkiksi raha arvon laskua eli inflaatiota.

Tulossa seuraavaksi: Valtioiden suora keskuspankkirahoitus

Entä jos presidentti Niinistönkin kammoksumasta toimintatavasta on tullut uusi normaali?

Väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Antti Ronkainen suhteuttaa EKP:n toimintaa. Hän muistuttaa, että keskuspankki voisi tehdä paljon rajumpiakin ratkaisuja.

Koronasta kärsivään maailmaan on kaavailtu jopa niin sanottua helikopterirahaa. Keskuspankki yksinkertaisesti jakaisi vaikkapa suoraan kansalaisille seteleitä.

Teoriassa keskuspankki voisi antaa lainaa myös suoraan valtion kassaan. Nämä olisivat taas täysin uudenlaisia rahanluontitapoja. Keskustelu niistä on vasta alkanut.

Kriisissä kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä ja modernin rahan luomisessa vain mielikuvitus on rajana.

Hallitus palautti sisärajavalvonnan EU-sisärajoille 19.maaliskuuta. Suomalaiset saivat laajalti käsityksen, että rajat ovat suljettu liikenteeltä. Kun toukokuun alussa selvisi, etteivät rajat olekaan kiinni, julkisuudessa kritisoitiin, että hallituksen viestinnässä suositusten ja määräysten rajat ovat hämärtyneet. Mutta oliko kyse sittenkin kansalaisten tietoisesta harhauttamisesta?

Sisärajavalvonnan operatiivisena nyrkkinä toimiva Rajavartiolaitos selvensi hallituksen viestiä länsirajalla toimimalla niin kuin rajat todella olisivat olleet kiinni. Suomalaisia pysäytettiin rajalla maahan palatessa ja maasta lähtiessä, mikäli heillä ei ollut esittää hallituksen päätöksessä linjattua välttämätöntä syytä ylittää rajaa. Käytännössä rajan yli sai 7. huhtikuuta tehtyjen tiukennusten jälkeen kulkea vain henkilöt, joilla oli esittää työpaikaltaan todistus työn välttämättömyydestä. Myös esimerkiksi lähiomaisen hautajaisiin pääsi.

Hallitus jätti osan olennaista kertomatta. Se viestitti koko ajan, kuinka Suomen kansalaisella on aina oikeus palata kotimaahan, mutta se jäi sanomatta, että myös maasta lähteminen on perustuslain 9. pykälän suoma perusoikeus.

Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi oikeuden tulla maahan ja lähteä maasta ensimmäisen kerran samassa yhteydessä vasta Ylen Aamussa 5. toukokuuta. Sisäministerillä oli mahdollisesti silloin jo tieto, että asia nousee julkisuuteen, sillä ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin oli kirjoittanut asiasta kriittisen blogikirjoituksen huhtikuun lopussa. Itse olin toimittajana kysellyt asiasta Rajavartiolaitoksen esikunnasta jo noin viikkoa aiemmin.

Hallituksen ohella koko viranomaiskenttä Rajavartiolaitoksesta tulliin ja terveysviranomaisiin viestivät hallituksen tavoin, että rajat ovat kiinni. Perustuslain 9. pykälä unohtui. Rajalla viranomainen vaati rajanylitykseen hallituksen linjaamaa välttämätöntä syytä, eikä kertonut kansalaisille heidän oikeudestaan tulla maahan ja lähteä maasta, vaikka viranomaisella on neuvontavelvollisuus, ja vaikka rajavartijan tulee toiminnassaan ottaa aina huomioon perus- ja ihmisoikeudet sekä toimia niin, että näitä oikeuksia loukataan mahdollisimman vähän.

Hallituksen tahtotila toteutui tehokkaasti, sillä rajaliikenne vilkkaalla länsirajalla laski nopeasti 95 prosenttia verrattuna normaaliin. Esimerkiksi 14. huhtikuuta koko Ruotsin maarajan ylitti ainoastaan 1517 henkilöä. Tavallisesti yksistään Tornio-Haaparannan kohdalta rajan ylittää noin 32 000 henkilöä päivässä.

Tiedotuslinja läpi koko poliittisen koneiston ja virkamieskunnan oli niin yhdenmukainen, ettei rajasulun lainmukaisuutta osattu epäillä. Lisäksi moni oli siinä luulossa, että operaatio tehdään valmiuslakien nojalla.

Suomen länsiraja on luonteeltaan täysin erilainen verrattuna Venäjän rajaan. Lännessä arki on aidosti ylirajaista. Ruotsin rajan kahta puolta asuville suomalaisille rajasulku tarkoitti esimerkiksi sitä, että osa perheestä jäi eri puolelle rajaa. Oli lapsia, jotka eivät nähneet toista vanhempaansa pariin kuukauteen.

Yrityksille aiheutti jatkuvaa päänvaivaa, miten saada tuotteet ja työntekijät yli rajan. Välillä tavaraliikenne yritykseltä yksityiselle sallittiin, ja välillä se kiellettiin Rajavartiolaitoksen ja tullin toimesta.

Ongelmat olivat arkisia. Yksi mietti, romahduttavatko valtavat lumikuormat mökin katon rajan takana, toinen kestävätkö kakkosasunnon vesiputket talven yli. Yhdellä oli vene toisella puolella säilytyksessä, toisella kesärenkaat, eivätkä ihmiset tienneet keinoa, miten saada ne itselleen. He eivät tienneet, että pelkkä Suomen kansalaisuus olisi riittänyt ylitykseen.

Vaikka huhtikuussa liikenne oli jo tyrehtynyt, Ruotsin vakava tautitilanne aiheutti poliittista painetta laittaa raja vielä lujemmin säppiin. Keskusteltiin jopa, voisiko Suomi kieltää hoitohenkilökunnan matkustamisen Ruotsiin. Se herätti suurta huolta Pohjois-Ruotsin terveydenhoidossa, sillä suomalaishoitajia ja -lääkäreitä työskentelee paljon Ruotsin puolella.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kävi ruotsalaiskollegansa Ann Linden kanssa neuvotteluja rajaliikenteestä. Lopputulema oli, että Suomi antaa hoitohenkilökunnan matkustaa yli rajan jatkossakin, jonka vastineeksi Ruotsi tarjoaa suomalaisille tehohoitokapasiteettia. Tämä tapahtui siis tilanteessa, jossa Suomella ei ollut alun alkaenkaan laillista mahdollisuutta kieltää suomalaisia hoitajia ja lääkäreitä matkustamasta Ruotsiin ja takaisin.

Kun länsirajalla asuvat suomalaiset alkoivat vapun tienoilla ymmärtää, että he saavat ylittää valtakunnan rajan, kunhan tietävät oikeutensa, Tornion ja Kemin johtavat lääkärit julkaisivat Rajavartiolaitoksen kanssa käymien keskustelujen pohjalta tiedotteen, jonka mukaan länsirajan yli pyritään yhä useammin ilman asiallista syytä erilaisiin perusoikeuksiin vedoten. Lääkärit vetosivat, että asiaton liikenne kitkettäisiin pikimmiten. Vielä silloinkaan viranomainen ei sanonut suoraan, mitä perusoikeudet tarkoittivat.

Perustuslain 9. pykälän sisältö jäi pimentoon myös hallituksen päätöksissä. Valtioneuvoston sisärajavalvonnan palauttamista koskevassa päätöksessä 17. maaliskuuta sisärajoilla oli sallittua vain tavaraliikenne, Suomen kansalaisten ja Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa asuvien paluuliikenne, välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.

Suomen kansalaisen perustuslaillinen oikeus tulla maahan ja lähteä maasta kerrotaan vasta päätöksen liitteenä olevassa taustamuistiossa, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassisen esityksessä.

7. huhtikuuta tehdyssä sisärajavalvonnan jatkamista koskevassa päätöksessä ja sen muistiossa perustuslain 9. pykälää ei mainita lainkaan. On vain pitkä lista, mikä on sallittua rajanylitysliikennettä.

Päätös on ongelmallinen, sillä perustuslain 9. pykälä käytännössä kumoaa hallituksen matkustusrajoitukset Suomen kansalaisten osalta ja tekee niistä vain suosituksia.

On huomionarvoista, että maaliskuun kokouksissa Markku Hassinen esitteli EU:n sisärajavalvonta-asian lisäksi myös ulkorajoja koskevat asiat, jossa päätettiin muutamien rajanylityspaikkojen sulkemisesta Venäjän rajalla.

Tällä kertaa perustuslain 9. pykälä avattiin selväsanaisesti jo itse päätöksissä: Rajanylityspaikkojen sulkemisella ei estettäisi Suomen kansalaisten oikeutta saapua maahan eikä jokaisen oikeutta lähteä maasta.

Sisäministeri Maria Ohisalo ohitti kysymyksen siitä, oliko tiedotuslinja akuutissa kriisitilanteessa harkittu. Hänen mukaansa hallitus on halunnut suojella suomalaisten henkeä ja elämää.

Ohisalo viittaa perustuslain 7. pykälään, jonka mukaan jokaisella on oikeus elämään. Pykälä on ollut suosittu argumentti poliitikkojen ja viranomaisten keskuudessa.

Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, juristitaustainen lappilaiskansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) nosti Ylen A-studiossa saman perustuslaillisen oikeuden henkeen ja terveyteen, kun keskustelu kääntyi rajakysymykseen ja tiedotusongelmiin.

Länsirajalla koronakamppailu on pakottanut kansalaisten perusoikeudet ikään kuin taistelemaan keskenään, mikä on oikeusvaltion näkökulmasta hyvin ongelmallista.

Käytännössä perustuslain 7. pykälän oikeus elämään jyräsi kahta puolta valtionrajaa asuvien suomalaisten 9. pykälän mukaisen oikeuden lähteä maasta ja palata maahan ja 2. pykälään kirjatun vaatimuksen, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.

Rajavartiolaitos katsoo toimineensa laillisesti, joskin myöntää, että virheitäkin on saattanut tapahtua. Virallisia käännytyspäätöksiä ei ole suomalaisille tehty, mutta kaikki Ylen haastattelemat suomalaiset, joiden matka päättyi rajalle, kokevat että heidän rajan ylittämisensä estettiin.

Sisärajavalvonta oikeuttaa tarkastamaan rajanylittäjien matkustusasiakirjat. Kun Suomen kansalainen tulee rajalle ja henkilöllisyys todennetaan, normaalitilanteessa rajavartijan toimivaltuus ei riitä enempään. Ei kyselemään matkan päämääriä saati sen tarkoitusta, eikä tarkastamaan autojen tavaratiloja tai matkatavaroita.

Maalis- huhtikuussa autojen tarkastus oli yleistä ja jokainen Suomeen tuleva täytti oirekysely- ja karanteenisitoumuslomakkeen, jossa kysyttiin muun muassa henkilötunnus, auton rekisterinumero ja tarkka määränpää.

Julkisen keskustelun myötä toiminta rajalla on muuttunut. Useita kanteluita poikinut oirekyselylomake poistettiin käytöstä 14. toukokuuta.

Professori Martin Scheininin arvion mukaan myöskään ruotsalaisten maahantulon estämiseen ei näytä olevan kunnollista lakia, sillä nyt käytetyt ulkomaalaislain pykälät eivät sovellu kansalaisuuteen perustuvaan käännyttämiseen. Maahantulon voi estää vain yksilöstä nousevasta syystä, esimerkiksi koronaoireiden takia. Ruotsalaisten matkustusta on kuitenkin rajoitettu koko ajan.

Osa ruotsalaisista pääsee rajan yli, osa ei. Esimerkiksi kaverin luona käyminen ei ole ollut riittävä syy ylittää rajaa, sählymailan lavan ostaminen taas on ollut. Rajavartiolaitos on kertonut, että päätös rajan ylityksestä tehdään aina rajatarkastustilanteessa. Kuten suomalaiset aiemmin myös ruotsalaiset ovat hämmentyneitä siitä, että naapurimaahan lähtiessä ei koskaan tiedä pääseekö rajan yli vai ei.

Demokratiassa poliittisen päätöksenteon ja viranomaistoiminnan tulee olla läpinäkyvää ja perustua aina lakiin. Silloin kun nämä ehdot täyttyvät sisärajavalvonnassa, vain harvan suomalaisen ja EU-kansalaisen matka voidaan estää. Siksi voikin kysyä, kuinka tehokas viruksen vastainen ase sisärajavalvonta oikeastaan on.

Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi

Toisin kuin poliitikot ja viranomaiset viestivät, rajat eivät olekaan kiinni – politiikan tutkija: "Jos on käännytetty Suomen kansalaisia, on toimittu lainvastaisesti"

Sisäministeri Maria Ohisalo: Päätös on tällä hetkellä se, että EU-kansalaisen vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa

Lähes ennätyslukemiin noussut tulva erityisesti Ounas- ja Kemijokien vesistössä innosti ihmiset lähettämään kuvia joukkoistukseemme. Valitsimme tähän artikkeliin vaikuttavimmat ja parhaat otokset.

Torstain 28.5. sää suosi tulvakuvaajia Rovaniemellä. Näkymät keskusten tuntumassa ja Saarenkylässä innostivat monia kaivamaan kameran tai kännykän esille.

Liisa Posio lähti kuvaamaan auringonlaskua Vaskurin sillalla kaverien houkuttelemana.

– Olin jo menossa nukkumaan, mutta minulle lähetettiin kuva taivaasta jossa oli sateenkaari ja värit. Joten vaatteet päälle ja pyöränselkään, ja siellä menikin yli kaksi tuntia.

Rovaniemen maailmanlaajuista kuuluisuuttakin saanut (HS, juttu maksumuurin takana) Kotisaari oli tulvan valtaamana.

Napapiirin retkeilyalueella reittejä oli suljettu tulvan vuoksi jo maanantaina. Perjantaina Vaattunkikönkään luontopolku oli jäänyt veden alle.

Rovaniemeläinen Jussi Raittimo kertoo, ettei ole nähnyt tällaista tulvaa, vaikka on koko 48-vuotisen ikänsä Lapissa asunut. Kuvien jakaminen Facebookissa osoitti, että mahtava luonnonilmiö kiinnostaa ihmisiä.

– Tavallisesti kuvillani on ehkä 500–1000 katselukertaa. Nyt tulvapäivitystä on katsottu jo yli 200 000 kertaa. Seuraajia on tullut lisää myös ympäri Suomea, Raittimo sanoo.

Rovaniemen koillispuolella Vikajärvellä Raudanjoki oli vuolaassa tulvakorkeudessa jo 26.5.

Myös Inarin Partakossa tulvavesi oli korkealla perjantaina 29.5.

Tornionjoen tulvahuippu ei ole vielä edes ohi, mutta Liakanjoen sivuhaara oli jo miltei vienyt mennessään Särkinäräntien pohjoispään sillan.

Perjantaina 30.5. kameran kennolle tarttui myös vähemmän vetinen tulvakuva. Tulvahuippuun varautumiseksi voimaloiden juoksutuksia lisättiin ja vesivarastojen pinta laskettiin mahdollisimman alas.

Lue myös:

Videot näyttävät, miten aiemmat suurtulvat ovat koetelleet Lappia – Yle oli paikalla, kun armeija räjäytti Tornionjoen jääpatoa ja kun Kemijoki valtasi voimalatyömaan

Moniin suomalaiskaupunkeihin varsin julkista taidetta eli muraaleja tehnyt Teemu Mäenpää on saanut tällä värittää kotikaupunkiaan. Tampereen tammelalaisten palaute on ollut myönteistä.

– Tietenkin jos tekisi ihan paskaa, niin ihmiset tulisivat varmaan sanomaan senkin. Mulla on ollut, sanotaanko sitä nyt vaikka tuuriksi, että niistä on tullut ihan hienoja.

Tammelan kaupunginosassa on paljon suuria elementtikerrostaloja menneiltä vuosikymmeniltä. Yleisilme on monen mielestä harmaanruskea ja tylsä.

Myös asunto-osayhtiö Osmonmäen julkisivuun on kaivattu piristystä. Seitsemänkerroksisen talon päätyseinä näkyy Pinninkadun päästä pitkälle Osmonpuistoon.

– Puhuimme hallituksessa, että se oli niin kalsea ja valju, että olisi ihanaa saada siihen muraali. Muutama vuosi myöhemmin meille tarjottiin sellaista, niin mehän tartuttiin kiinni, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuula Rata kertoo.

Muraalia tarjosi festivaalituottaja Simo Ollila osana Annikin runofestivaalia. Osmonpuiston päädyssä sijaitseva Annikin puukortteli saa näin maisemaansa kauas näkyvää taidetta.

Päätyseinän 260 neliötä värittävän Runopuu-muraalin pohjana on Mirkka Rekolan runo.

Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille. Mirkka Rekola

1970-luvun alussa ilmestynyt runo liittyy vahvasti homoseksuaalisten elämän vapautumiseen. Vuoteen 1971 saakka rakkaussuhteet samaa sukupuolta olevan kanssa olivat rikos Suomessa.

– Runo on ajaton. Se ei vanhene ikinä, sanoo kuvataiteilija Teemu Mäenpää.

Mäenpää maalasi Runopuun vajaassa kahdessa viikossa. Katsojia ja kommentoijia on riittänyt, mikä on Mäenpäästä hienoa. Muraalin syntymisen seuraaminen on selvästi ollut monille korvaushoitoa, kun kaikki muut kulttuuripalvelut ovat olleet kiinni koronapandemian takia.

– Olen saanut osani siitä ilosta ihmisiltä.

Mäenpäälle Runopuu on suvaitsevaisuuden symboli Tampereen keskustassa.

– Se kertoo ikuisen ajatuksen siitä, että kaikilla pitää olla oikeus sanoa mitä sanovat. Tässä tilanteessa, kun luonto heräsi kukkaan ja linnut tulivat, niin teokselle oli suuri tilaus tulla juuri tähän koronakevään jälkeiseen hetkeen.

Entä mitä talon asukkaat pitävät uudesta taiteesta?

– Tämä on mielestäni aivan täydellinen. Se on värikäs, iloinen ja monipuolinen, toisaalta tyyni – tähän aikaan ehdottoman sopiva. Ihmiset tulevat hyvälle mielelle ohi kulkiessaan. Sitä on kuvattu ihan valtavasti. Kaikki pysähtyvät sitä katsomaan, Tuula Rata kertoo, ja jatkaa, että naapureilta tullut palaute on kaikki ollut positiivista.

Rata toivoo, että Tampereen keskustaan ja erityisesti Tammelaan tulisi lisää muraaleja.

– Kyllähän nämä elävöittävät hurjasti!

Runopuu-muraalin julkistusta ja Annikin runofestivaalia voi seurata suorana Youtubessa lauantaina 6.6.2020 kello 13–17.

Lue myös:

Katso, miltä näyttää konttilukin esi-isä – Muraalit kertovat Tampereen teollisuushistoriasta

Tältä näyttää jättimäinen Fingerpori lähiön kerrostalon seinällä – suosittu sarjakuva tekee uuden aluevaltauksen

Upeat kuvat: Pahamaineisista graffiteista on tullut arvostettua taidetta, joka saa tukirahaa – "Ainoa hankaluus naapurikateus"

Yhdysvaltain kaduilla osoitetaan mieltä poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan. Osa purkaa myös turhautumista tulevaisuudennäkymiin.

Koronaepidemian talousvaikutukset ovat iskeneet rajusti etenkin vähemmistöihin ja nuoriin aikuisiin.

Monet heistä olivat jo ennen pandemiaa heikossa asemassa työmarkkinoilla pätkä-, keikka- ja osa-aikatöiden vuoksi.

Washington Post -lehden tekemän selvityksen mukaan 24–39-vuotiaiden työllisyys putosi 16 prosenttia maalis-huhtikuussa talouden mennessä alamäkeä epidemian iskettyä. Pudotus on rajumpi kuin vanhempiin sukupolviin lukeutuvilla.

Neli–viisikymppisten niin sanotun X-sukupolven työllisyysaste putosi 12 prosenttia, suurten ikäluokkien 13 prosenttia.

Osa kaduille lähteneistä kuuluu sukupolveen, jota kriisit ovat murjoneet toistuvasti.

Vaikutukset työuraan voivat tuntua vuosikymmeniä

Yhdysvalloissa millenniaaleilla eli Y-sukupolvella tarkoitetaan noin vuosina 1981–1996 syntyneitä. Heitä nuorempia, vuosina 1997–2012 syntyneitä, nimitetään Z-sukupolveksi.

Vuoden 2008 talouskriisi kurjisti millenniaaleja, ja nyt pandemian aiheuttama talouskriisi heikentää heidän asemaansa ja heitä nuorempien asemaa entisestään.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että taantuman aikana työuransa aloittavat joutuvat kärsimään pahimmillaan jopa vuosikymmeniä heikosta asemasta työmarkkinoilla, huonosta palkkakehityksestä ja hitaasta varallisuuden karttumisesta.

Lukujen perusteella millenniaalit vaikuttavat sukupolvelta, jolla on mennyt poikkeuksellisen huonosti. Tilastot osoittavat, että vuoden 2008 jälkeen nuorten aikuisten työllisyys elpyi vähitellen ja millenniaalien kohdalla kipusi kriisiä edeltävälle tasolle. Sen sijaan toisin kuin suurten ikäluokkien kohdalla, tulot eivät seuranneet perässä.

– Millenniaalit ovat olleet väliinputoajia, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.

Heillä on ollut vaikeuksia edetä työuralla, ja heidän aikuisikänsä on ollut monenlaisten kriisien ja aiempaa hitaamman talouskasvun aikaa.

Vanhimmat millenniaalit olivat aikuistumassa, kun syyskuun 11. päivän terrori-iskut ravistelivat Yhdysvaltoja vuonna 2001 ja veivät maan uusiin sotiin. Samoihin aikoihin it-kupla puhkesi. Vuonna 2008 osa millenniaaleista lopetteli opintojaan, kun finanssikriisi iski.

Työuraansa aloittaneet millenniaalit päätyivät usein tehtäviin, joissa he olivat ylikoulutettuja ja alipalkattuja. Tämä saattoi kostautua myöhemmin heidän pyrkiessään vaativampiin tehtäviin.

Sukupolvella on ollut vaikeuksia itsenäistyä.

– Monet ovat olleet riippuvaisia esimerkiksi vanhempiensa sairausvakuutuksista, Heiskanen kuvaa.

Yhdysvalloissa on jo esitetty, että millenniaalit ovat olleet jopa huonommassa asemassa kuin ensimmäisen maailmansodan päättyessä aikuistunut sukupolvi. Näin kirjoitti Washington Post -lehti.

– Kyse ei ole vain siitä, että nyt on paha taantuma, joka iskee nuoriin, vaan siitä, että se osuu ihmisiin, joihin on jo isketty, yhdysvaltalainen taloustieteilijä Gray Kimbrough sanoi lehden mukaan.

Koronavirus voi johtaa globaalisti huono-osaiseen sukupolveen

Nuorten aikuisten ahdinko koronaviruksen aiheuttamassa talouskriisissä on globaali ilmiö.

Kansainvälinen työjärjestö ILO kertoi toukokuun lopussa, että useampi kuin yksi kuudesta alle 29-vuotiaasta on menettänyt työnsä koronaviruspandemian aikana.

Järjestö varoitti, että viruksesta johtuvat rajoitukset voivat johtaa hyvin huono-osaiseen sukupolveen, jonka kouluttautuminen ja pääsy pitkäkestoisiin työsuhteisiin vaikeutuvat. Tällä voi olla vaikutusta heidän koko työuransa ajan, ILO varoitti.

Hankalassa tilanteessa ovat erityisesti 15–28-vuotiaat nuoret ympäri maailman.

Suurten ikäluokkien hallussa yli puolet varallisuudesta

Yhdysvalloissa sukupolvien erilainen asema näkyy myös varallisuudessa.

Jo ennen koronavirusta oli selvää, että millenniaalit eivät olleet onnistuneet kartuttamaan säästöjä, osakepääomaa tai asunto-omistusta samaa tahtia kuin suuret ikäluokat tai X-sukupolvi samassa iässä. Lisäksi raskaat opintolainat painavat heitä.

Vuonna 1990 suurten ikäluokkien mediaani-ikä oli 35 vuotta, ja he omistivat 21 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta. Millenniaalit lähestyvät nyt samaa mediaani-ikää, ja tällä hetkellä heidän hallussaan on noin kolme prosenttia varallisuudesta.

Suurten ikäluokkien hallussa taas on tätä nykyä yli 56 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta, kun taas alle nelikymppisillä on kakusta alle seitsemän prosenttia. Yhdysvalloissa suuriin ikäluokkiin katsotaan kuuluvan korkean syntyvyyden vuosina 1946–1964 syntyneet.

Lukumääräisesti millenniaalit ovat kuitenkin Yhdysvaltain työikäisen väestön suurin sukupolvi.

Aikanaan he perivät suurten ikäluokkien omaisuuden, ja heillä on vielä pitkät työurat edessään. Mutta juuri nyt taloudellinen epävarmuus piinaa.

Viime vuonna puolet alle kolmikymppisistä kertoi kyselytutkimuksessa, että he tuskin selviäisivät odottamattomasta tuhannen dollarin menoerästä.

Erot ovat suuria myös ikäluokan sisällä. Korkeakoulutetut ovat muita paremmassa asemassa palkkakehityksessä, ja valkoihoisilla menee paremmin kuin vähemmistötaustaisilla.

Mustaihoiset kaikilla koulutustaustoilla ovat pärjänneet valkoihoisia kehnommin, kun tarkastellaan esimerkiksi varallisuutta tai omistusasumista.

Taantuma voi vaikuttaa asenteisiin

Nähtäväksi jää miten kuohunta kanavoituu äänestyskäyttäytymiseen syksyn vaaleissa, joissa presidentti Donald Trump tavoittelee jatkokautta. Perjantaina Yhdysvaltain työmarkkinoilta saatiin yllättäen valonpilkahdus, kun työministeriö kertoi, että koronarajoitusten purkamisen johdosta ennätystyöttömyys lieveni.

Poliittisilta arvoiltaan alle nelikymppiset ovat huomattavan vasemmistolaisia, ja he tavoittelevat tasavertaisempaa talouspolitiikkaa ja julkista terveydenhuoltoa, kuvaa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.

– Nuoret sukupolvet eivät ole samalla tavalla poliittisesti jakautuneita kuin aiemmat, vaan heissä on paljon enemmän sitoutumattomia. He eivät hahmota maailmaa ideologioiden kautta vaan asiakysymysten, kuten taloudellisen eriarvoisuuden, ihmisoikeuksien tai maahanmuuton kautta, hän sanoo.

Aiempi tutkimus Yhdysvalloissa on havainnut, että taantuman kokevat nuoret aikuiset usein kannattavat eriarvoisuuden kitkemistä, avokätistä tukipolitiikkaa ja he ovat taipuvaisempia äänestämään vasemmalle kallistuvia puolueita.

Lähteet: Washington Post, New York Times, CNN, The Atlantic, Pew-tutkimuslaitos, AFP, Market Watch

Lue myös:

Koronakriisin runtelemilta Yhdysvaltain työmarkkinoilta yllättäen positiivinen uutinen: 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa

Poliisiväkivallan nostattamat mellakat laajenevat Yhdysvalloissa – UPI:n Aaltola: "Kriisit yhdistyvät ja ilmassa on täydellisen myrskyn merkkejä"

USA on kuohunut jo monta kertaa ennen George Floydia – Rodney Kingin raaka pahoinpitely sytytti Los Angelesin liekkeihin 30 vuotta sitten

Nuorten vaikutusvalta USA:n politiikassa kasvamassa: ”Jos emme osallistu, demokratialle käy huonosti” (5.3.2019)

Kun valtioiden rajat ovat olleet koronan takia suljettuina, moni nuuskanhimoinen suomalainen on turvautunut uuteen nikotiininkorvaustuotteeseen.

Ylen tietojen mukaan mintunmakuinen nuuskamainen nikotiinipussi on nyt myydyin korvaustuote ja suositumpi kuin yksikään nikotiinipurukumi. Tuotemerkin omistaa tupakkajätti British American Tobacco.

Pelkästään huhtikuussa 4 milligrammaa nikotiinia sisältävien Zonnic-pussien myynnin arvo oli tukkuhinnoilla lähes miljoona euroa. Toukokuussa kauppa ylitti miljoonan.

Koronarajoitusten ollessa tiukimmillaan, huhti–toukokuussa, joka kolmas ostettu korvaustuote oli nuuskamainen annospussi. Maaliskuusta tuotteen myynti pomppasi 50 prosenttia.

Yle kertoi toukokuussa, että nikotiini on Suomen suosituin itsehoitolääke. Se on myös ainoa lääke, jota saa myydä apteekkien ulkopuolella. Nikotiinia ostetaan eniten kioskeista ja kaupoista.

Suomen Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajan Lasse Rautiaisen mukaan nikotiinipussien suosio kertoo siitä, ettei niitä käytetä enää vain lääkkeenä.

– On selvää, että niistä on tullut nuuskan korvike nyt, kun rajat ovat olleet kiinni.

Fimea: viihdekäyttö mahdollista

Tuote on saanut Suomessa myyntiluvan lääkkeenä.

Luvan myöntää Fimea, joka edellyttää, että valmistaja markkinoi tuotetta myyntiluvan sallimalla tavalla eli tässä tapauksessa tupakasta vieroitukseen.

Fimean julkaiseman Kansallisen itsehoitolääkeohjelman mukaan itsehoidossa ei ole syytä olla lääkkeitä, joita voidaan käyttää väärin päihdetarkoituksessa.

Fimean mukaan itsehoitolääkkeiden tarpeettoman käytön lisääntyminen on vastoin lääkelakia ja voi aiheuttaa haittoja sekä lisätä terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia.

Ylilääkäri Pauliina Ikäheimo Fimeasta katsoo kuitenkin, ettei myyntiluvan haltija voi ottaa vastuuta siitä, miten lääkettä kotona käytetään. Hän myöntää, että nuuskamaisen nikotiinikorvaustuotteen viihdekäyttö on mahdollista.

Uudet nikotiinituotteet houkuttavat

Nuuskamainen Zonnic on ruotsalaisen Niconovumin keksintö. Se myytiin 11 vuotta sitten tupakkayhtiö Reynoldsille, jonka British American Tobacco, BAT, osti vuonna 2017.

Tupakkajätti BAT hakee tupakoinnin hiipuessa kasvua uusista nikotiintuotteista, esimerkiksi sähkötupakasta ja nuuskan tavoin käytettävistä nikotiinipusseista.

– Olemme niissä globaali markkinajohtaja, 47 prosentin osuudella. Nikotiinipussien myynti kasvaa kaikkialla maailmassa, kertoo viestintäjohtaja Alexander Barming puhelimitse Kööpenhaminasta.

Barmingin mukaan BAT:in tavoite on saada lähivuosina puolet pohjoismaiden liikevaihdostaan uusista nikotiinituotteista, joita hän kutsuu aikuisille suunnatuiksi “vähemmän haitallisiksi” (less risky) tuotteiksi. Myöhemmin hän korjaa sähköpostitse lausuntoaan ja luonnehtii uusia nikotiinituotteita “mahdollisesti vähemmän haittoja sisältäviksi” (potentially risk reduced).

Toisin kuin Suomessa, nikotiinipusseja saa myydä viihdekäyttöön Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa. Esimerkiksi Virossa on kaupan erittäin vahvoja tuotteita, joista Yle kertoi toukokuussa.

BAT:n mukaan yhtiön lääkkeeksi luokiteltavan nikotiinikorvaustuotteen valmistus on irrallaan viihdekäyttöön tarkoitettujen nikotiinipussien tuotannosta. Zonnicin valmistuksesta vastaa Niconovum, jonka markkinointijohtaja Joel Rubinstein vastasi sähköpostitse Ylen haastattelupyyntöön.

Rubinsteinin mukaan tuote on suosittu juuri nyt, koska tupakoinnin tiedetään lisäävän koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin riskiä.

Kysymykseen siitä, onko yhtiö tietoinen nikotiinipussien mahdollisesta käytöstä muuna kuin lääkkeenä, hän vastasi näin:

– Valmiste on tarkoitettu aikuisille tupakanhimon ja tupakasta johtuvien vieroitusoireiden lieventämiseen. Meille on tärkeää, että sitä käytetään oikein ja turvallisesti.

Lääkeasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on hämmästynyt uudenlaisten nikotiinituotteiden myynnin kasvusta ja siitä, että niitä ehkä käytetään nuuskan korvikkeina.

– Tuotteiden piti saada ihmiset irti tupakasta, mutta ne näyttävät synnyttäneen uuden riippuvuuden.

Nikotiini, vain väliaikainen korvike

Nikotiinin myynti vapautettiin vuonna 2015 kioskeihin ja kauppoihin, joissa ei anneta lääkeneuvontaa kuten apteekeissa.

Pekosen mukaan paluuta entiseen ei ole, ainakaan tällä hallituskaudella. Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin siirtämistä takaisin apteekkeihin ei harkita edes kasvaneiden myyntilukujen valossa.

– Voisi pahimmillaan käydä niin, että tupakan myynti lisääntyisi, jos sitä olisi helpompi saada kuin korvaustuotteita, sanoo ministeri Pekonen.

Proviisoreiden etujärjestön puheenjohtaja Lasse Rautiainen puolestaan palauttaisi nikotiinikorvaustuotteet apteekkeihin. Hänen mukaansa se tukisi Suomen tavoitetta päästä eroon tupakan ja nikotiinin käytöstä vuoteeen 2030 mennessä.

– Oikein käytettynä korvaustuote on vain väliaikainen korvike, hän sanoo.

Raja korvaustuotteiden ja viihdekäyttöön tarkoitettujen nikotiinituotteiden välillä hämärtyy. Ministeri Pekosen mukaan tupakkalain uudistaminen alkaa tänä vuonna. Vielä ei ole päätetty, aiotaanko nikotiini sisällyttää tupakkalakiin vai pysyykö se lääkkeenä.

Lue lisää:

Savukkeita, sikareita, nuuskan korvikkeita – tupakka- ja nikotiintuotteita ostettu korona-aikana aiempaa enemmän

Nuuskakauppiaat joutuvat lähettämään nuuskaa poltattavaksi – Haaparannan nuuskaralli tyrehtyi

Fred Sellenberg on yksi tallinnalaisista, jotka hyötyvät suomalaisten paluusta: "Nikotiinipussit ovat aiheuttaneet kultakuumeen, jota voi verrata Neuvostoliiton hajoamiseen"

Rovaniemen perusteellisimmat tulvasuojaukset lienevät Hannu Lukkarilan talossa, jonka suojauksia rakennettiin viikkojen ajan. Työt alkoivat puolitoistametristen lumikinosten poistamisella ja jatkuivat terassin purulla. Sitten revittiin pensaat, kaivettiin salaojat, tuotiin hiekkaa talon ympäriltä poistetun sepelin tilalle, asennettiin pumput, muovitettiin talo ja juntattiin muovit hiekalla paikalleen.

Pian Lukkarilan on käytävä koko kuvio läpi päinvastaisessa järjestyksessä.

– Purkutöihin menee ainakin kuukausi, riippuen siitä kuinka paljon saan apua. Mutta sillähän ei ole nyt kiire, Lukkarila sanoo.

Hän suunnittelee käyttävänsä tarpeettomaksi käyvän hiekkakuorman kasvimaan korottamiseen. Likaiselle muoville on vaikea keksiä käyttöä.

Talon edustalla on kaupungin tulvavalli, joka on viikon ajan estänyt Lukkarilaa pääsemästä pihalleen. Perjantaina liittymästä nostettiin sen verran säkkejä pois, että autolla mahtuu ajamaan. Lukkarila oli jo torstaina käynyt repimässä vanerilevyt pääovelta. Sitä ennen taloon olisi päässyt vain savupiipusta, hän mainitsee.

Vesi Rovaniemen Halvarinrannassa nousi korkealle, mutta jäi parinkymmenen sentin päähän Lukkarilan talon kivijalasta.

– Nyt ei päästy testaamaan, olisivatko suojaukset pitäneet vai ei. Se kokemus jäi saamatta ja toivottavasti jääkin. Mutta todella lähellä se kävi.

"Parasta oli yhteisöllinen kokemus"

Lukkarila pitää selvänä, että suojaus piti tehdä koska pahimmat ennusteet arvioivat veden kiipeävän talon seinustaa jopa 80 sentin matkan. Suojausapua tuli niin sukulaisilta, ystäviltä kuin kaukaisemmiltakin tutuilta.

– Me olemme todella kiitollisia kaikesta avusta. Parasta tässä oli yhteisöllinen kokemus ja oli tämä myös hyvää harjoitusta vakavampaa tulvatilannetta varten, Lukkarila toteaa tyynesti.

Parin kilometrin päässä Katajakujalla asuva Jussi Uutela repii jo täyttä päätä muoveja ja niiden painona olleita puisia kuormalavoja. Hän arvelee työtä riittävän yhdelle miehelle viikoksi. Kun suojauksia viime perjantaina kiireellä laitettiin, mukana oli kymmenen käsiparia.

– Toiset muovittivat ja toiset laittoivat soraa ja tukia muoveille, että ne pysyvät seinässä kiinni.

Uutela havahtui toimeen seuratessaan naapureiden valmistautumista ja tilasi pikapikaa murskekuorman pihalleen.

– Se olikin viimeinen kuorma-auto, joka tuosta pääsi ajamaan, Uutela kertoo.

Kotikadulla on yhä vettä niin paljon, että pitkävartiset saappaat hädin tuskin pitävät jalat kuivana. Aiemmin nekään eivät riittäneet, vaan tien yli piti soutaa. Nyt vesi on selvässä laskussa ja on aika tarkistaa vaurioita. Uutelan pihassa kastui leikkimökki ja uima-allaskin kärsi, mutta talo näyttää säästyneen vaurioitta.

Talon ympärillä on nyt kuorma-autolastillinen ylimääräistä mursketta.

– Se tulee hyötykäyttöön tuohon pihalle, jota saan samalla vähän paikkailtua.

Kerrostalo haluaa pysyvän tulvavallin

Purkutyöt ovat ensi viikolla edessä myös Tukkihaminan kerrostaloyhtiössä Rovaniemen keskustassa. Taloyhtiö rakennutti tulvavallin omalla kustannuksellaan ja hyvä niin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tarja Suopajärvi.

– Ilman suojausta vesi olisi päässyt tien kautta sisäpihalle ja kulkureitit taloon katkenneet. Siinä oli myös riski veden pääsystä hissikuiluun ja kellariin, jossa on sähkölaitteita.

Taloyhtiö haluaisikin rakentaa pihalleen pysyvän tulvavallin ja odottaa nyt, mitä mieltä naapuritontin omistava kaupunki on asiasta. Jos asia ei etene, hiekat myydään jollekin rakennustyömaalle tai lastin tuonut urakoitsija kuljettaa ne takaisin.

Myös kaupunki aloittaa ensi viikon alussa omien tulvavalliensa purkamisen. Se tarkoittaa noin 1500 hiekkasäkin säilömistä tulevia tulvia varten. Hiekkasäkit tekivät tehtävänsä eikä vesi päässyt huljuttamaan Pulkamontien terveyskeskusta tai Ounaspaviljonkia.

Kittilässä Pääskylänniemen tulvavalli puretaan maanantain ja tiistain aikana. Alueelta evakuoidut 70 asukasta, joukossa hoivakotien vanhuksia, pääsevät palaamaan keskiviikkona.

Alikulkutunneleista löytyy ikäviä tulvayllätyksiä

Tulva-alueilla on edessä myös veden tuomien risujen, roskien ja maa-aineksen siivous teiltä ja alikulkutunneleista. Rovaniemellä katujen kunnossapidosta vastaavan Alltime Oy:n työpäällikkö Tanja Jurvansuu kertoo, että alueita puhdistetaan sitä mukaan kun niitä vapautuu veden alta.

– Meidän väen pitää viikko touhuta aika tehokkaasti, Jurvansuu kertoo.

Tulvatöiden tieltä ei ole hänen mukaansa jäänyt hoitamatta mitään erityisen tärkeää. Aurauskeppien keruu ennätyslumisen talven jäljiltä on kyllä vielä vaiheessa.

– Ajateltiin että aurausviitat eivät ole kellekään vaaraksi eikä ketään hirveästi harmita, jos ne ovat siellä vähän pidempään.

Tulvan katkaisemalla Vitikanpääntiellä asukkaat ovat jo itse tarttuneet toimeen, kertoo tien kesäasukas Markku Lemmetty. Hän on haravoinut tietä puhtaaksi oksista ja muovipulloista.

Mökilleen Lemmetyn pitää yhä kävellä naapuritontin kautta, niin vetinen on oma pihamaa.

– Voiton puolella kuitenkin ollaan. Tänään ajattelimme avata autotallin oven ja se on jo paljon.

Veden huolella huuhtomassa autotallissa kastuneet polttopuut ovat tällä tietoa Lemmetyn ainoa menetys. Pilareille rakennettuun mökkiin vesi ei yltänyt.

Lemmetty arvelee kenties vielä tarvitsevansa palokunnan pumppausapua, jotta pihan kuopat saadaan tyhjäksi vedestä. Pihan kuivumista pitää odottaa pitkälle ensi viikkoon.

Kemijoen, Ounasjoen ja Ivalojoen osalta tulvahuippu on joka tapauksessa takana eikä vahinkoa enää tule. Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla, mutta vahinkorajan ei siellä ennusteta ylittyvän.

Ranskan armeija ja liittoutuneet malilaisjoukot ovat surmanneet terroristijärjestö al-Qaidan Pohjois-Afrikan siiven pitkäaikaisen komentajan Abdelmalek Droukdelin. Asiasta kertoi perjantaina Ranskan puolustusministeriö.

Ministeriön mukaan Droukdel tapettiin sotilasoperaatiossa keskiviikkona Pohjois-Malissa. Surmansa sai myös usea muu ihminen Droukdelin seurueessa. Operaation yksityiskohtia ei kerrottu julkisuuteen.

Droukdel toimi jihadistitaistelijoiden johtajana synnyinmaassaan Algeriassa ja oli levittänyt järjestönsä toimintaa myös maansa rajojen ulkopuolelle Sahelin alueella Pohjois-Afrikassa.

Droukdel oli Algerian 1990-luvun sisällissodan veteraani, jonka jihadistijärjestö GSPC liittoutui Al-Qaidan kanssa ja otti käyttöönsä järjestön nimen vuonna 2006. Islamilaisen Maghrebin al-Qaidana tunnetun järjestön kontolla on useita tappavia iskuja Algeriassa.

Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn mukaan Droukdelin tappaminen on "merkittävä isku" alueen terroristiryhmittymille, jotka ovat uhmanneet vuosien ajan Ranskan, YK:n ja Afrikan maiden joukkoja.

Vierailuja koko perheen voimin riskiryhmään kuuluvien isovanhempien luokse kannattaa tänä kesänä välttää, vaikka epidemia näyttäisi rauhoittuneen, sanoo virologian apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Tartuntalukujen valossa tilanne näyttää nykyisellään, jos ei valoisalta niin ainakin lupaavalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi torstaina, että koronaepidemia on Suomessa edelleen jonkin verran hidastunut verrattuna kahteen edelliseen viikkoon. Viruksen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,80, joka tarkoittaa, että epidemia on ollut laskusuunnassa jo pitempään.

Moni vanhempi saattaakin miettiä, miten vierailu isovanhempien luona olisi mahdollista järjestää. Kesäaikaan isovanhemmat ovat monille korvaamaton apu lastenhoidossa.

– Koronavirusepidemia on todellakin rauhoittunut Suomessa, mutta se ei ole vielä ohi. Nyt kun rajoituksia kevennetään, pitää seurata, miten se vaikuttaa tilanteeseen ja lähtevätkö tapausmäärät nousuun. Toistaiseksi täytyy siis suositella edelleen kontaktien pitämistä minimissä ja suositella etsimään esimerkiksi lastenhoitoon muita järjestelyjä, Sironen sanoo.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta puolestaan sanoo, että täysin yksiselitteistä ja täydellistä ohjetta isovanhempien tapaamiseen on mahdotonta antaa. Hänen mukaansa yksittäisen ihmisen, oli hän sitten lapsi tai ikäihminen, infektioriski on tällä hetkellä kohtuullisen pieni, mutta ei täysin poissuljettu.

– Tautitapausten määrä on viimeisten viikkojen aikana vähentynyt koko ajan, eli todennäköisyys saada infektio on laskenut. Epidemologinen tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut niin nopeasti, että rajoitusten purkamisesta huolimatta suosituksia ei tarvitsisi enää noudattaa. Tärkeää on edelleen noudattaa ihmisten välisiä etäisyyksiä, jäädä kotiin sairastamaan ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja yskimishygieniasta, pohtii Julkunen.

Lue myös: Korona sotki Heinästen ja tuhansien muiden perheiden kesän lastenhoitosuunnitelmat: "Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään"

Ikäihmisiä koskevia suosituksia lievennettiin toukokuussa

Hallitus ja THL muuttivat toukokuussa yli 70-vuotiaita koskevaa ohjeistustaan. Aiemmin ikääntyneille suositeltiin karanteenia vastaavia oloja. Suositusta muutettiin toukokuun puolivälissä, ja nykyisten ohjeiden mukaan ikäihmiset voivat taas tavata muita ihmisiä, mutta turvaväleistä ja hygieniasta on pidettävä huolta.

Ikäihmiset voivat siis tavata sukulaisia ja tuttavia, kunhan kahden metrin turvavälistä pidetään huolta. THL:n ohjeessa kuitenkin kehotetaan edelleen, että läheisiin ja ystäviin on tärkeää pitää yhteyttä poikkeusoloissa esimerkiksi puhelimella tai muilla etäyhteydenpitovälineillä.

THL:n ohjeistuksen mukaan jos on välttämätöntä vierailla riskiryhmään kuuluvan luona, se pitää tehdä turvallisesti.

Kättelyä, halaamista ja muita ylimääräisiä lähikontakteja pitää välttää ja vierailijan olisi myös käytettävä maskia tai liinaa hengitysteidensä suojana. Käsihygienia ennen ja jälkeen vierailun on tärkeää.

Julkusen mukaan jokaisen perheen on itse mietittävä, millä tavoin mahdolliset tapaamiset riskiryhmään kuuluvien isovanhempien kanssa on mahdollista järjestää. Nykytiedon mukaan esimerkiksi ulkona viruksen tarttumisriski on pienempi.

– Isovanhemmat voivat asua kaukana ja pitäisin melko hankalana sitä, että vain ulkosalla tavattaisiin, koska yleensähän sitten yövytään samassa paikassa, pohtii Julkunen.

Lue myös: Mitä jokaisen olisi hyvä tietää yli 70-vuotiaiden uusista koronaohjeista – Katso tästä, mikä on kiellettyä, sallittua tai suositeltavaa

Laita itsesi ensin karanteeniin, jos mielit mummolaan

Yksi järkevä ratkaisu Sirosen mukaan on olemassa, jos isovanhempien luokse haluaa kesällä mennä. Se on omaehtoinen kahden viikon kotikaranteeni ennen vierailua.

Altistuksesta oireiden alkuun kuluu tyypillisesti 1–14 päivää ja keskimäärin 4–5 päivää.

– Mikäli kahden viikon omaehtoisen karanteenin aikana ei oireita ilmene eikä uusia altistuksia ole tullut, voi ajatella, että ei itse ole saanut tartuntaa eikä voi myöskään siis isovanhempia tartuttaa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ranska kertoo saaneensa pandemian hallintaan, Brasiliassa yli tuhat kuolemaa, Meksikossa yli 110 000 tartuntaa