Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistusta koskevat linjaukset. Valmistelusta vastaava ministerityöryhmä esitteli työnsä tuloksia perjantaina Valtioneuvoston linnassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla.

Tässä mallin pääkohdat:

• Marinin hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.
• Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.
• Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.
• Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen on samalla toimijalla.
• Ongelmana nyt esitetyssä mallissa Savon maakuntien jakautuminen. Ratkaisu tästä tehdään myöhemmin.
• Voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta jutun kuvaa klikkaamalla.

– Tarve uudistukselle on ollut jo kauan kiistaton ja sitä on valmisteltu usean hallituksen toimesta, lainvalmistelua johtanut sosiaali- ja terveysministeriön pääsihteeri Päivi Salo sanoi.

21 sote-maakuntaa, Helsinki sekä 5 yhteistoiminta-aluetta

– Tavoitteena on kaventaa hyvinvointieroja, turvata yhdenvertaiset palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta, turvata työvoiman saanti ja hallita kustannuksia, hallituksen mallin esitellyt Kiuru luetteli.

Hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.

– Kustannusten nousua on hillittävä ja tuottavuutta lisättävä tekemällä asiat paremmin, ei madaltamalla palveluiden tasoa, soi keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.

Sote-uudistuksen aiheuttamat veromuutokset eivät tule suunnitelman mukaan kiristämään verotusta.

Erotuksena edellisen hallituksen sote-malliin palveluiden järjestäminen ja tuottaminen yhdistetään samalla toimijalle, Kiuru sanoi.

– Eli se joka järjestää palveluita tietää myös, millä lailla niitä palveluita tuotetaan. Tätä tuottamista voidaan jakaa laajemmin muillekin.

Maakuntavaalit ehkä alkuvuonna 2022

Esitys laitetaan lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä. Hallitus aikoo tuoda sote-lait eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuussa.

– Sen jälkeen aikataulu on eduskunnan käsissä, Kiuru sanoi.

Täysivaltaisiin maakuntiin siirrytään väliaikaisten järjestelyjen kautta. Hallitus voi nimittää erityisen väliaikaisen valmistelutoimielimen.

Maakuntavaalit pidetään hallituksen suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2022, mutta ministeri Kiuru painotti, että tämäkin aikataulu riippuu eduskunnasta.

Jos tämä aikataulu pitää, sote-maakuntien valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Julkisella puolella päävastuu, myös yksityisiä voidaan käyttää

Marinin hallituksen sote-uudistuksessa hylätään edellisen hallituksen malli valinnanvapaudesta, joka olisi tuonut yksityisen sektorin erittäin voimakkaasti mukaan sote-palveluihin.

Nyt päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla.

– Sote-maakunta voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palvelutuottajalta, vaikka kokonaisuus on pääsääntöisesti julkisissa käsissä, Kiuru sanoi.

Ehtoja yksityisten palvelujen käyttöön täsmennetään.

Ostopalveluina ei saa hankkia palveluja, jotka liittyvät järjestämisvastuuseen tai julkisen vallan käyttöön, sosiaalipäivystykseen tai terveydenhuollon ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen tai ensihoidon järjestämiseen.

Yksityinen toimija voi kuitenkin hoitaa julkista valtaa sisältäviä tehtäviä, jos asiasta on säädetty muussa laissa.

Sote-maakunta voi myös esimerkiksi vuokrata työvoimaa yksityiseltä. Maakunnan on kuitenkin voitava kaikissa tilanteissa huolehtimaan järjestämisvastuunsa mukaisista tehtävistä itse.

Ulkoistussopimuksia voidaan mitätöidä

Kiuru totesi myös, että osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä uudistuksessa voimaan tulevien lakien kriteereitä.

Hallitus aikoo säätää kriteerit, joiden perusteella näitä sopimuksia voidaan mitätöidä.

Hallitus ei vielä halua arvioida, kuinka paljon tällaisia sopimuksia voi olla. Asiaa selvitetään myös nyt käynnistyvän lausuntokierroksen avulla.

"Historian suurin liikkeenluovutus"

Henkilöstöä koskien sote-uudistuksen linjaukset ovat isoja, ministeri Kiuru sanoi.

– Kysymyksessä on historian suurin liikkeenluovutus. Se koskee sekä terveydenhuoltoa että pelastustoimea.

Henkilöstön aseman ja osaamisen turvaaminen on tärkeää, Kiuru sanoi.

Kuntien rahoituksen osalta ministeri Kiuru totesi erikseen, että tavoitteena ei ole tällä kertaa 3 miljardin euron säästöt. Se antaa liikkumatilaa noin 18 miljardin euron potin jakamiseen.

– Varmaan jokaisen suomalaisen huulilla on kysymys, miten oman kunnan käy.

Kiurun mukaan valtion piikki ei ole kuitenkaan auki, vaan tässäkin uudistuksessa korostetaan tuottavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä.

– Lähtökohta on, että kustannukset eivät nouse, vaan kustannusten pitää tällä mallilla pikemminkin laskea tai ainakin niitä tulee olla helpompi hallita.

Savon maakuntien ongelma ratkaistaan lausuntojen perusteella

Valmistelussa päänvaivaa on aiheuttanut Savon maakuntien jakautuminen sote-uudistuksen yhteydessä.

Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon, toisessa Etelä-Savoon.

– Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen, Kiuru sanoi.

Erityisesti Savonlinna on ollut pohjaesitykseen tyytymätön ja haluaisi järjestää palvelunsa yhdessä Pohjois-Savon kanssa.

Keskustaministeri Hanna Kosonen sanoi, että tärkeintä on turvata keskussairaaloiden palvelut.

– Keskustan tavoite on ollut yhteinäinen Etelä-Savo. Jos tämä vaihtoiehto valitaan, silloin täytyy löytyä keinot siihen että sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloiden taso säilyy.

Suurimmat kompastuskivet?

Yle kysyi ministereiltä, mitkä ovat tämä uudistuksen suurimmat kompastuskivet.

Ministeri Kiuru nimesi sellaiseksi ainakin Uudenmaan erillisratkaisun, jollaista ei ole "ennen koeponnistettu" eduskunnassa.

– Perustuslakivaliokunnassa tullaan käymään tiukkaa keskustelua ja varmasti haetaan perusteluja sille, että tämä varmasti turvaa perusoikeudet.

Kiuru katsoi että edellisten hallitusten epäonnistumisista on kuitenkin otettu opiksi. Esimerkiksi palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei enää pyritä erottamaan.

Esimerkiksi maakuntien oman palvelutuotannon riittävyys ja koko uudistuksen rahoituksen riittävyys vaativat myös tarkkaa seurantaa, Kiuru totesi.

Hän korosti eduskunnan perustuslakivaliokunnan roolia sen varmistamisessa, että sote-uudistuksen lainsäädäntö noudattaa tällä kertaa perustuslakia ja turvaa kansalaisten oikeudet.

Sote-uudistuksesta odotettiin valmista jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, mutta aika loppui kesken ja uudistuksen kariutuminen kaatoi koko hallituksen.

Voit keskustella aiheesta alla lauantaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Sote taas ministerien pöydällä: Hyppää tästä kärryille missä mennään

Tällä kertaa korona haastaa sote-uudistuksen: suuret kaupungit haluavat sen jäihin, mutta suurin osa pienemmistä kunnista on eri mieltä

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Ministeriö jyrkkänä: Vain Uudellemaalle pohditaan sote-vapauksia – Turku ja Tampere eivät luovuta: Alueellisia tarpeita on muuallakin

Alkukesän auringossa kylpevä tuore nurmi maistuu Pyyvin tilan ylämaankarjalle. Leppeä tuulenvire liehuttaa vastapoikineiden emojen pitkää punaruskeaa karvaa ja vasikat ottavat keikkuvia juoksupyrähdyksiä maitohörppyjen välissä.

Ylämaan karja ulkoilee läpi vuoden ja kasvaa omilla pelloilla kasvatetulla rehulla. Silti tämänkin tuotannon pyörittäminen vaatii ulkomailta tuotuja materiaaleja.

– Ei voi ihan tarkasti sanoa mikä tässä on kotimaisuusaste. Eläinten ruoka kasvatetaan kotimaisesta siemenestä typensitojakasveja ja oman tilan lantaa hyödyntäen, mutta ainakin työkoneiden varaosat tulevat pääosin ulkomailta, pohtii tilan emäntä Marjo Marttinen.

Suomen ruoantuotannossa suo, kuokka ja Jussi -tekniikka on mennyttä aikaa. Nyt maatilan työt hoidetaan koneilla, eivätkä ne kulje ilman polttoainetta.

– Meillä menee vuodessa 5000 – 6000 litraa polttoainetta. Kenties toiseksi suurin tuontimateriaali ovat paalimuovit, joihin rehut kääritään säilöön, kertoo Pyyvin tilan isäntä Arto Karila.

Jos jokin iso kriisi panisi Suomen rajat kiinni ja pysäyttäisi tuonnin, Pyyvin tila pyörisi melko normaalisti noin vuoden.

Paljon nopeammin tyssäisi esimerkiksi maidontuotanto, joka on hyvin pitkälle automatisoitua. Lypsykoneen, traktorin tai niittokoneen varaosia on kotimaan varastoissa niukalti.

Suomalaisen energian raaka-aineet

Koronakriisin alkupäivinä ihmisten huoli ruoan riittävyydestä nousi konkreettisesti esiin. Kauppojen hyllyt tyhjenivät pikavauhtia kuivahiivasta, jauhoista ja säilykkeistä.

Ruoka-alan toimijat ryntäsivät nopeasti rauhoittelemaan kansalaisia, että ei ruoka Suomesta lopu (Keskisuomalainen) - omavaraisuusaste ruoassa on jopa 80 prosenttia.

– Pitää paikkansa, jos katsotaan paljonko ruokaa Suomessa tuotetaan kulutukseen nähden, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Knuuttila.

Knuuttila on tutkinut ja laskenut kotimaisen elintarviketuotannon riippuvuutta tuonnista.

– Alkutuotanto on kyllä vakaalla pohjalla, mutta meillä ei olisi ensimmäistäkään tuotetta ilman tuontia.

Knuuttila kertoo mielellään haastavansa ihmisiä miettimään, mikä ruoka voisi olla täysin ilman tuontipanoksia tuotettua.

– Paras ehdotus tähän mennessä on ollut metsästä haettava riista. Hirvi olisi juostava kiinni ja tapettava sekä nyljettävä paljain käsin. Lihan voisi valmistaa puukeppien tai piikiven avulla sytytetyllä tulella.

Kaikki tämä olisi tietysti tehtävä paljain jaloin ja ilman rihmankiertämää, sillä myös kengissä ja vaatteissa on tuontimateriaaleja.

Suurin yksittäinen rajojen ulkopuolelta Suomeen tuleva tuotantopanos on energia.

Liikennepolttoaineita valmistetaan Suomessa, mutta siihen tarvittavaa raakaöljyä ei meiltä löydy.

Viime vuonna suurin osa kotimaisesta sähköstä (Tilastokeskus) tuotettiin ydinvoimalla, jonka poltto-aine tuodaan maan rajojen ulkopuolelta.

Maataloudessa käytettävien typpilannoitteiden ammoniakki, kasvinsuojeluaineet ja eläinten valkuaisrehun soija ovat myös tuontitavaraa, ynnää Knuuttila.

– Kun näitä tuotantopanoksia katsotaan, pitää muistaa, että me tarkastelemme tässä nykymuotoista tavanomaista maataloustuotantoa.

Kotimaisuusasteen ratkaisevat globaalit hinnat

Yksi tapa vähentää tuontiriippuvuutta maataloudessa on esimerkiksi teollisten lannoitteiden käytön välttäminen, eli siirtyä kohti luomutuotantoa.

– Luomun ytimessä on viljelykierto ja ravinteiden osalta mahdollisimman omavarainen ravinnekierto tilan sisällä, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Täysin ravinneomavaraiseksi eivät luomutilat Rännärin mukaan pääse, mutta maailmalta rahdatun väkilannoitteen sijaan voidaan turvautua kotimaisiin vaihtoehtoihin.

Kierrätyslannoitteita valmistetaan suomalaisen elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirroista.

Lisäksi tuotantoeläimille syötettävä soija voidaan korvata viljelemällä herneitä, papuja tai lupiinia valkuaisrehuksi.

Mahdollisuuksia laajempaan omavaraisuuteen on useita, mutta useimmiten hinta ratkaisee, sanoo Knuuttila.

– Rajat ovat auki, tavaraa tuodaan ja viedään ja hinnat ovat globaaleja.

Jos kotimaassa kasvatetun valkuaisrehun hinta on huimasti tuontisoijaa korkeampi, on selvää, että maatalousyritys valitsee kustannustehokkaan vaihtoehdon.

Luomuviljelyä tai ei, maatiloilla on työkoneiden kautta väistämättä riippuvuussuhde fossiilitalouteen ja tuontiin.

Erikoistutkija näkee energiariippuvuuden uhkana ruokaturvalle.

– Liikennepolttoaineisiin ja sähkötuotantoon olisi hyvä pohtia nykyistä paremmat ratkaisut. Siinä riittää haasteita, kehitettävää ja tutkittavaa, sanoo Knuuttila.

Luomuliitosta väläytetään maatilakohtaisten biokaasulaitosten rakentamista energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

– Jos siihen suuntaan lähdetään, niin sieltä saisi kaasua traktorin tankkiin ja sähköä navettaan. Biokaasulaitokset myös parantaisivat ravinnekiertoa, toteaa Luomuliiton Rännäri.

Biokaasulle valmistui alkuvuodesta pääministeri Marinin hallitusohjelman mukainen kansallinen toimenpideohjelma, jonka täytäntöönpano on toistaiseksi antanut odottaa itseään.

Biokaasua edistävän Suomen biokaasu ja biokierto ry:n tiedotteen mukaan useat biokaasulaitosinvestoinnit odottavat toimenpideohjelman käynnistämistä.

Turvaa monimuotoisuudella ja osaamisella

Globaalissa markkinataloudessa toimiminen on muuttanut suomalaisen maatalouden rakennetta viime vuosikymmeninä. Vaikka suurin osa tiloista on edelleen perheyrityksiä, kannattavuutta on pitänyt hakea tilakokoa kasvattamalla.

Maatilojen määrä on vähentynyt jo pitkään noin tuhannen tilan vuosivauhdilla.

Luomuliitossa nähdään, että monimuotoisuus on valttia – myös tilakokoa tarkastellessa.

– Haavoittuvuus syntyy siitä että kaikki ovat samanlaisia. Kestävyys ja sopeutumiskyky tulee monimuotoisuudesta niin tilakoossa kuin ympäristössä, toteaa Rännäri.

Tänä keväänä on nähty, että moni kotimainen alkutuottaja toimii ulkomaisen työvoiman varassa (Valtioneuvosto).

– Se on myös iso huoltovarmuustekijä. Viljelijän ammatti on monialainen ja paljon tietoa vaativa. Tietyillä tuotannon aloilla ollaan jo ulkomaisen osaamisen varassa. Riskit olisivat pienempiä, jos tekeviä käsiä eli sitoutuneita yrittäjiä olisi enemmän, arvelee Arto Karila.

Karila toimii Pyyvin tilan isännyyden lisäksi talouden ja johtamisen erityisasiantuntijana ProAgria Etelä-Savossa.

Maatalous on pääomavaltaista yritystoimintaa. Jos tilan koneet ja infra ovat tasapainossa tuotantoon nähden, pienet tilat eivät ole niin arkoja markkinahäiriöille kuin suuret tuotantolaitokset.

Pienellä tilalla on velkaa isoja vähemmän ja sekin tuo vakautta. Varautuminen ja asioiden miettiminen on tarpeen tilan koosta riippumatta, sanoo Karila ja rapsuttaa Sirius-sonnin otsatukkaa.

– Jos Pyyvin tilalla isäntä saa aamulla housut jalkaan, niin firma rupeaa toimimaan ja asiat menevät eteenpäin.

Nähdäkseen käärmeen puistossa pitää osata katsoa oikeaan paikkaan. Näin sanoo kotkalainen Urpo Koponen.

– Tällaisia paikkoja ovat muun muassa aidan vierusta ja pensaiden sekä puiden varjot, Koponen toteaa.

Ollaan Kotkan Kumparepuistossa, jossa ilmeni keväällä hankala käärmeongelma.

Lue lisää: Käärmeet valtasivat suositun puiston - nähty jopa 49 käärmettä yhdellä kertaa: "En muista, että olisi ollut tällaista ryöppyä"

Tavallista isompi käärmepopulaatio oli jäänyt talvehtimaan puistoalueella kumpareiseen maastoon. Vuosien saatossa alueen muut talvehtimispaikat olivat pirstaloituneet raivaus- ja rakennustöiden vuoksi.

Kotkan tilanne ei ole aivan ainutlaatuinen.

– Käärmeet joutuvat yhä ahtaammalle alueilla, joissa rakennetaan lisää asutusta ja teollisuuslaitoksia. Erityisesti tiet ovat käärmeille vaarallisia, sanoo biologi Pälve Salo.

Kotkan kaupunki sai keväällä yhteydenoton ulkoilijalta, joka kertoi nähneensä Kumparepuistossa käärmeitä. Tämän jälkeen puistotoimesta otettiin yhteyttä Koposeen, jolla oli kokemusta käärmeiden pyytämisestä ja turvallisesta siirtämisestä.

Urpo Koponen, 72, on valokuvannut ja seurannut käärmeiden elämää Suomessa kymmeniä vuosia. Kuluneena keväänä hän on havainnut käärmeitä poikkeuksellisen paljon. Kun hän on nähnyt kyykäärmeitä normaalisti Kumparepuistossa noin 15–20 yhdellä käynnillä, on niitä ollut nyt yli tuplasti kerrallaan, enimmillään jopa 49.

Biologi Pälve Salo ei osaa arvioida, kuinka yleisesti käärme valitsee elinympäristökseen juuri puistoalueen. Jos puisto on riittävän suuri ja monimuotoinen, siellä voi Salon mukaan elää runsaastikin käärmeitä.

Keväällä käärmeiden talvipesän läheisyydessä voidaan sen sijaan nähdä paljon käärmeitä.

Suomessa Laihialta on tehty vuonna 1954 havainto käärmeiden talvipesästä, jossa talvehti yhtä aikaa 800 käärmettä.

Urpo Koponen kertoo siirtäneensä Kumparepuistosta toukokuun aikana pois 38 kyykäärmettä. Lisäksi Kotkan puistonhoitajat ovat siirtäneet alueelta pois kolme käärmettä.

Käärmeiden siirtämiseen Koponen käyttää haarakeppiä, metallinostinta ja ämpäriä.

– Haarakepillä pidetään käärmeen päätä paikoillaan. Ämpäri laitetaan kyljelleen käärmeen eteen, kun haarakepin ottaa pois käärmeen päältä se luikertelee suoraan ämpäriin.

Sankoon mies on laittanut ja kariketta pehmikkeeksi ja sankon kanteen on puhkottu ilmareikiä.

– Nostaessani käärmeitä pois sangosta käytän haarakeppiä ja metallista koukkua. Sillä tuetaan käärmeen selkärankaa, ettei se vaurioidu nostettaessa, Koponen kertoo.

Mies siirsi käärmeet puistosta kolmessa päivässä. Koponen kertoo, että käärmeen nappaamiseen menee joskus 30 sekuntia, joskus kauemmin.

– Käärme saattaa pujahtaa pensaan sisään siten, ettei siihen yllä haarakepillä. Se voi mennä myös maan alle. Parhaimmillaan odotin käärmettä puistossa tunnin tai kaksi, Koponen sanoo.

Kumparepuistosta Koponen on siirtänyt kyykäärmeet 15 kilometrin päähän metsikköön. Jättöpaikalla ei ole taloja viiden kilometrin etäisyydellä.

– Jättöpaikan maastossa on käärmeille turvallinen paikka talvehtia. Siellä on myös valmiina yksi iso käärmeiden talvipesä, Koponen sanoo.

Aikuiset kyyt suosivat vuosittain aina samaa talvehtimispaikkaa, jonne ne palaavat yhä uudestaan. Salon mukaan ei voida luvata, että esimerkiksi Kumparepuiston käärmeet eivät palaisi takaisin.

– Julkaistua tutkimustietoa kyiden siirtämisen vaikutuksista siirrettyjen yksilöiden käyttäytymiseen on varsin niukasti. Näin ollen emme tiedä kovin suurella varmuudella, miten siirretyt kyyt käyttäytyvät uudessa elinympäristössään, Salo sanoo.

Salo mainitsee tapauksen Isosta-Britanniasta, jossa 45 kyytä siirrettiin rakennustöiden tieltä uuteen elinympäristöön. Yksilöitä etsittiin paikalta kaksi vuotta myöhemmin, jolloin paikalta tunnistettiin vain kaksi siirrettyä yksilöä.

– Uudelleen havaittujen yksilöiden pieneen määrään voi olla syynä joko kyiden havainnoinnin yleinen vaikeus tai sitten se, että siirretyt eläimet ovat menehtyneet tai siirtyneet pois alueelta, Salo sanoo.

Urpo Koponen kiersi tällä viikolla vielä Kumparepuiston otollisimmat käärmepaikat. Hän ei nähnyt yhtään käärmettä.

– Suurin osa käärmeistä on jo jättänyt talvehtimispaikan tässä vaiheessa kesää. Ne ovat siirtyneet saalistusmaille kuten niityille. Talvehtimispaikoille jäävät kesäksi tavallisesti vain tiineenä olevat naaraat.

Kotkan puistotoimesta kerrotaan, että ulkoilijoilta ei ole enää tullut yhteydenottoja käärmeistä.

Urpo Koponen arvioi, että puistossa voi ensi keväänäkin havaita keväällä heräileviä käärmeitä, mutta ei näin paljoa.

– Käärmehavainto on monta kertaa harvinaisempi ensi keväänä, koska erityisesti isoja naaraita ja koiraita on viety niin paljon pois.

Juvalainen Ano Turtiainen oli vielä eilen torstaiaamuna perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsen, mutta iltapäivällä enää ei.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti Turtiaisen tämän twiitattua rasistisesti Yhdysvalloissa poliisin väkivallan seurauksena kuolleesta George Floydista. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kuvaili tviittiä "pöyristyttäväksi".

– Se tviitti oli virhe. Minun olisi pitänyt tajuta, että läheiset ja muut eivät jaksa ottaa vastaan palautetta sellaisilta, jotka eivät ymmärrä mustaa huumoria. Aion kehittyä, sanoo Turtiainen, muttei avaa tarkemmin miten.

Eduskuntaryhmä erotti Turtiaisen toistaiseksi, mutta hän voi hakea ryhmän jäsenyyttä ensi vuonna.

– En varmasti hae. En ole perussuomalaisiin koskaan hakenut, vaan minut on sinne pyydetty. En jumalauta ikinä mene hattu kädessä pyytämään, että ottakaa minut takaisin. Jos sellaista pitää tehdä, se on puoluejohto, joka tulee lakki kädessä kysymään, että Ano, tuletko takaisin.

"Minulla on nyt vapautunut olo"

Turtiaisen mukaan hänen erottamisensa eduskuntaryhmästä ei perustunut pelkästään hänen somekäyttäytymiseensä. Hän sanoo, että puoluetoimistossa ei suvaita yrittäjämyönteistä otetta politiikkaan.

– Yksi henkilö pitää perussuomalaisten puoluetoimistoa ammattiyhdistysliikkeen pihdeissä, ja se henkilö on Matti Putkonen. Jos pyrkii ajamaan yritysten asiaa, on mustalla listalla. Tiedän, että eduskuntaryhmässä on monia, joilla ei ole hyvä olla. Minulla on nyt vapautunut olo.

Turtiainen aikoo perustaa pikavauhtia yhden miehen eduskuntaryhmän, mutta vain koska on pakko.

– Oman ryhmän kautta on hirveän vaikeaa saada mitään läpi. Jos haluan vaikuttaa päätöksenteossa, pyrin poliittiseen ryhmään, jolla on jo koneisto, ja sitten vaikutan sen koneiston linjaan.

Kuntavaalit auki

Turtiainen on Juvan perussuomalaisten puheenjohtaja, ja kuntavaalit ovat ensi keväänä.

– Minä en hae eduskuntaryhmään takaisin, eikä eduskuntaryhmä välttämättä edes halua minua sinne. Minun on pakko ryhtyä miettimään, että miten toimin niissä vaaleissa. Joku toinen puolue, vai oma ryhmä täällä – en tiedä vielä.

Puolueloikkariksi Turtiainen ei aio.

– Mieluummin auon turpaani sen verran, että minut erotetaan puolueesta. Silloin en ole loikkari.

Neuvottelut Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta ovat edelleen pahasti jumissa. EU:n mukaan viimeisimmällä neuvottelukierroksella ei syntynyt minkäänlaista merkittävää edistystä. EU vaatii Britanniaa pysymään viime lokakuussa sovituissa kehyksissä.

– Olemme tehneet yhteisen poliittisen julistuksen, jota pitää noudattaa. Emme voi jatkaa ikuisesti näin, sanoi EU:n puolella neuvotteluja vetävä Michel Barnier perjantaina Brysselissä.

Barnier sanoi toivovansa, että kuun lopussa seuraavalla neuvottelukierroksella täytyy keskittyä erityisesti vaikeimpiin asioihin, jotta neuvotteluihin saadaan vauhtia. Barnier myös uskoo, että neuvottelut voivat edistyä paremmin, jos etäkauden jälkeen voidaan palata saman pöydän ääreen.

Britannian päässä edistystä neuvotteluissa kuvattiin "rajalliseksi". Maan pääneuvottelija David Frost sanoi perjantaina myös Britannian haluavan vauhtia sopimiseen.

Britannian EU-ero tuli voimaan tammikuussa, ja sopimuksen uusista pelisäännöistä pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Barnierin mukaan tämä edellyttäisi, että sopimusteksti saadaan valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Barnier muistutti, että EU on edelleen valmis jatkamaan Britannian jäsenyyden siirtymäaikaa. Britannian pääministeri Boris Johnson on toistaiseksi kieltäytynyt tiukasti jatkoajasta.

Mikäli Britannia haluaisi jatkoa jäsenyyden jälkeiseen siirtymäaikaan, siitä olisi sovittava kesäkuun loppuun mennessä.

Lue lisää:

Toimittajalta: Britannian ja EU:n tulevaisuusneuvottelut ovat kaatumassa – Britannian täytyy nyt päättää, haluaako se sopimuksen vai ei

Boris Johnson tapaa EU-johtoa kesäkuussa – brexit-neuvottelut umpikujassa

Britannian ja EU:n neuvotteluissa vain vähän edistystä - suurena kompastuskivenä EU-sääntelyyn sitoutuminen

Pohjoisen ennätysmäiset kevättulvat ovat tehneet vahinkoa Venäjälläkin. Jäämeren rannalla sijaitseva Murmanskin kaupunki ja satama ovat joutuneet liikennemottiin, koska Murmanskista muualle Venäjälle johtava rautatie on poikki.

Kuolajoen yli johtava rautatiesilta Murmanskin eteläpuolella romahti maanantaina. Asiasta kertoneen venäläisen Meduza-uutissivuston mukaan tulva vei mennessä yhden sillan viidestä pilarista, minkä jälkeen sillan kansi romahti.

Pilarissa oli havaittu halkeamia jo viime viikolla ja junaliikenne oli keskeytetty tuolloin, kertoo Barents Observer -uutissivusto.

Silta on 90 vuotta vanha, mutta sitä oli korjattu kuusi vuotta sitten.

Tapauksen vuoksi rahti- ja henkilöjunaliikenne Murmanskista muualle Venäjälle on poikki.

Rautatiesillan uudelleen rakentamiseen on arvioitu menevän puoli vuotta. Murmanskin alueen kuvernöörin Andrei Tšibisin mukaan onnettomuuspaikan kiertävä tilapäinen ratayhteys saadaan kuitenkin valmiiksi kesäkuun 23. päivään mennessä.

Tärkeä kuljetusreitti

Murmansk on suuri vienti- ja tuontisatama ja teollisuuskaupunki. Rautatie on Murmanskin sataman pääasiallinen kuljetusreitti. SeaNews-sivuston mukaan tällä viikolla on toistakymmentä rahtialusta jouduttu ohjaamaan muihin satamiin, koska niiden lastia ei voida toimittaa Murmanskista eteenpäin.

Kuvernööri Tšibis kuitenkin vakuuttaa, ettei kaupungissa tulee pulaa ruoasta tai polttoaineesta. Kuljetukset yritetään hoitaa maanteitse.

Juna on myös monien murmanskilaisten suosima kulkuneuvo, kun he matkustavat Pietariin, Moskovaan tai muuanne Venäjälle.

Sillan romahtamisesta on aloitettu rikostutkinta, missä yritetään selvittää muun muassa, oliko sillan korjaus vuonna 2014 tehty asianmukaisesti.

Lue lisää Jäämeren liikenteestä: Venäjän maakaasutankkerit lähtivät Koillisväylälle ennätyksellisen aikaisin

Itä-Uudenmaan poliisilaitos kertoo saaneensa valmiiksi esitutkinnan rikoskokonaisuudesta, jota se kuvailee poikkeuksellisen suunnitelmalliseksi ja hankalaksi.

Poliisin mukaan kokonaisuudessa oli varastettu kymmenen pääasiassa Kramer-Allrad-merkkistä kauhakuormaimena käytettävää työkonetta. Tiedotteessa todetaan, että työkoneiden arvo oli noin 50 000 euroa kappaleelta.

Jokainen rikos oli noudattanut samanlaista kaavaa, poliisi kertoo. Ensin kauhakuormain oli varastettu, minkä jälkeen sille oli luotu uusi identiteetti väärentämällä runkonumero ja vaihtamalla tyyppikilvet. Sitten työkone oli rekisteröintikatsastettu ja ensirekisteröity ajoneuvorekisteriin.

Kauppakirjat väärennettiin, ja niiden mukaan koneet oli ostettu aiemmilta omistajilta Euroopan eri maista. Rekisteröinnin jälkeen suurin osa työkoneista oli myyty eteenpäin uusille ostajille.

Rikoskokonaisuus on tapahtunut vuosina 2016–2018. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Minkkinen kertoo, että koneet oli anastettu pääasiassa Etelä-Suomesta: esimerkiksi Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Sipoosta ja Lahdesta.

Minkkisen mukaan poliisi pääsi kokonaisuuden jäljille yhden löydetyn työkoneen perusteella. Koneen tyyppikilvet vaikuttivat erikoisilta, ja lopulta ilmeni, että tuntomerkkejä vastaava kone oli aiemmin varastettu.

– Sitä kautta vyyhti alkoi avautua.

Minkkinen sanoo, että kokonaisuudessa on yksi pääepäilty ja neljä muuta, joiden osallisuus vaihtelee.

Tapauksia on tutkittu muun muassa törkeinä varkauksina, rekisterimerkintärikoksina, väärennyksinä, törkeinä petoksina sekä törkeinä rahanpesurikoksina. Tutkinnanjohtajan mukaan rikoshyöty oli siirretty pääasiassa epäillyn Virossa olevien yritysten tileille.

Kokonaisuus on siirtynyt nyt syyteharkintaan.

Kohun keskelle joutunut keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni jättää ministerintehtävät.

Kulmuni kertoi asiasta hieman iltapäiväkolmen jälkeen eduskunnassa järjestämässään tiedotustilaisuudessa.

– Olen tullut siihen johtopäätökseen, etten jatka valtioneuvoston jäsenenä. Keskusta jatkaa hallituksessa, Kulmuni sanoi.

– Olen informoinut asiasta pääministeriä. Jatkan keskustan puheenjohtajana ja keskusta ja eduskuntaryhmä valitsevat uuden ministerin mahdollisimman pian.

• Yle näytti tilaisuuden suorana. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina, että Kulmuni on tilannut yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäpalveluita lähes 50 000 eurolla. Koulutukset on laskutettu valtiovarainministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Kulmuni toimi ennen valtiovarainministeriksi siirtymistä elinkeinoministerin tehtävässä.

Suomen Kuvalehti kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että Kulmuni sai Tekirin tarjoamaa valmennusta samana päivänä, jolloin Antti Rinne (sd.) erosi pääministerin paikalta.

Kulmuni kertoi keskiviikkona, että maksaa koulutukset takaisin omasta pussistaan.

"Jälkiviisaana ymmärrän, että juuri tuota puhetta ei olisi pitänyt käyttää"

Kulmuni selvitti tapahtumien kulkua tänään eduskunnassa.

Omien sanojensa mukaan hän halusi saada lisää esiintymisvarmuutta uudessa tehtävässään ministerinä, mediahuomion alla.

– Pyysin selvittämään, onko mahdollisuutta saada koulutusta ministeriön kautta. Sain koulutusta, jota pidin hyvänä ja tarkoituksenmukaisena. Tiedossani ei ole ollut eikä ole, että ministeriöiden hankintasopimuksissa tai itse koulutuksessa olisi mitään juridisia tai hallinnollisia ongelmia, hän sanoi.

Kulmuni sanoi, että ministerin ja puoluejohtajan tehtävien erottaminen toisistaan on monissa kohdin lähes mahdotonta.

– Totuus taitaa kuitenkin olla, että edustan aina yhtä aikaa molempia, oli tilanne mikä tahansa, hän sanoi.

– Ministeri pitää puheita eri kielillä, eri teemoista ja suurille saleille. Puheharjoituksessa harjoittelin esimerkkinä puoluekokouspuhetilannetta. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Tehdyt harjoitukset ovat olleet hankintasopimuksen mukaisia, mutta jälkiviisaana ymmärrän, että maailman kaikista puheista, juuri tuota ei olisi tullut käyttää.

Kulmuni korosti, että yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevien täytyy kantaa "yhteiskunnallista kokonaisvastuuta".

– Minun on kannettava poliittinen vastuu asiasta, vaikka en olekaan tiennyt kaikista kokonaisuuteen liittyvistä hankinnoista enkä ole niitä tilannut tai hankkinut. Minullekin selvisi tähän kaikkeen käytetty kokonaissumma vasta tällä viikolla. Poliitikkona minun tehtäväni on kantaa vastuu.

Pääministeri Marin: Kiitän Kulmunia yhteistyöstä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) viestitti medialle, että sai Kulmunin erosta aiemmin tänään.

– Tuen Katri Kulmunia hänen ratkaisussaan, joka oli varmasti vaikea. Arvostan häntä ihmisenä ja kiitän tähänastisesta yhteistyöstä. Yhteistyö keskustan kanssa jatkuu hallituksessa, pääministeri Marin viesti.

Valtioneuvoston viestintä toteaa, ettei Marin kommentoi asiaa toistaiseksi enempää.

Oikeuskansleri on Demokraatin mukaan saanut valmennuksista neljä kantelua torstaihin mennessä. Perjantain lukua ei ollut lehdelle saatavissa, koska asiaan liittyvä asianhallintajärjestelmä oli poissa käytöstä.

Demokraatin mukaan poliisi on käynnistänyt esiselvityksen asiassa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen 6.6. klo 23 saakka.

Sote-uudistusta on valmisteltu koronaviruksen varjossa julkisuudelta piilossa. Tänään julkaistut sote-ministeriryhmän linjaukset sysäävät sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jälleen liikkeelle.

Seuraavassa käyn lävitse esitetyn sote-mallin keskeisiä eroja viime hallituskauden esitykseen verrattuna.

1. Sote-ministeriryhmän linjausten perusteella uusi sote-ratkaisu näyttää yksinkertaisemmalta kuin edellisen hallituksen yritys

Demarivetoinen Rinteen hallitus sanoutui irti edeltäjänsä Sipilän hallituksen valinnanvapausmallista. Karille karahtaneessa mallissa yritykset olisi otettu mukaan niin, että asiakas olisi voinut valita suoraan joko yksityisen tai julkisen sosiaali- ja terveyskeskuksen.

Tällaisesta mallista luopuminen yksinkertaistaa sote-uudistusta sekä lainsäädännön että uudistuksen toteutuksen osalta.

Hallitusneuvotteluissa myös sovittiin, että uudistuksen tässä vaiheessa maakuntiin siirtyvät vain sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi. Monialaisten maakuntien aika tulee myöhemmin – jos tulee. Hallitusohjelman mukaan tämä valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Lommo uuden sote-mallin selkeyteen tulee Uudenmaan erillisratkaisusta, joka voi vielä käytännössä osoittautua hankalaksi.

2. Itsehallintoalueista tuli sote-maakuntia

Kuin lasta odotettaessa, sote-ministeriryhmässä on yritetty päästä yhteisymmärrykseen, mikä nimi annetaan tulevalle lapselle eli sille kokonaisuudelle, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta, ja miksi taas kutsutaan nykyisiä maakuntia.

Hallitusohjelmassa tulevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät nimettiin maakunniksi, mutta hallitusohjelmassa ei otettu kantaa siihen, miksi kutsutaan nykyisiä maakuntia eli 18:aa maakuntien liiton toimialuetta.

Lausuntokierrokselle lähtevässä hallituksen esitysluonnoksessa tulevia sote-palvelujen järjestäjiä kutsutaan sote-maakunniksi.

Lapsen nimestä päättäminen voi olla perheissä vaikeaa, sama koskee hallitusta. Hallituksen sote-lapsi on saanut ilmeisesti vasta lempinimen, koska lopullista päätöstä asiasta ei ole. Nimestä on tarkoitus päättää lopullisesti vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Mistä tämä sote-maakunta-nimi tuli ja miksi? Aiemmin kotimaisten kielten keskus (Kotus) suositteli että sote-järjestäjät olisivat saaneet nimen maakunta – landskap. Kyse lienee yksinkertaisesti siitä, että kuukausien väännön jälkeen sopimukseen oli vaikea päästä ja kompromissi löytyi jostain väliltä.

Entä jos nimi onkin pysyvä? Käy kuin vanhassa sananlaskussa: mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen.

Ainakin se ratkaisee Uudenmaan erillisratkaisun nimiongelman: Uudenmaan maakunta on edelleen Uudenmaan maakunta. Uudellamaalla on neljä sote-maakuntaa ja Helsinki.

3. Palvelujen järjestäjinä on hallitusohjelmasta poiketen 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja HUS

Uudenmaan erillisratkaisusta päästiin viime joulukuussa alustavaan sopuun. Sen mukaan, hallitusohjelmasta poiketen, Suomeen tulee 21 sote-maakuntaa, lisäksi Helsinki ja HUS eli Helsingin ja Uudenmaan maakuntayhtymä.

Uudellemaalle syntyy viisi aluetta: Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava yhdessä.

Näistä Helsinki on kaupunki, jolla on sote-maakunnan tehtävät.

Uudenmaan sote-maakuntien ja Helsingin on tarkoitus vastata perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. HUSin tehtäväksi jää osa erikoissairaanhoidosta. Ratkaisu on siis erilainen kuin muualla maassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluista vastaavat eri organisaatiot. Pitkään tavoiteltu palveluiden siirtyminen yhden järjestäjän vastuulle, eli integraatio, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jää vajaaksi. Muualla maassa se toteutuu.

Sipilän hallituksen valinnanvapaudesta ja monialaisista maakunnista luopuminen yksinkertaistaa sote-uudistusta sekä lainsäädännön että toteutuksen osalta.

Osasta HUSille jäävistä tehtävistä on tarkoitus säätää lailla. Lisäksi HUS ja sote-maakunnat päättävät keskinäisestä työnjaosta sopimalla. Kummankin kohdalla voi olettaa syntyvän vaikeuksia: lainsäädännöstä ei ole helppo tehdä niin yksiselitteistä, että vastuut ovat selkeät. Eikä sopiminen neljän sote-maakunnan, Helsingin ja HUSn kesken tule olemaan todennäköisesti helppoa.

Ja vaikka valtioneuvostolla on oikeus ongelmatilanteissa puuttua asiaan, on hyvä muistaa, että päätöksiin voivat vaikuttaa poliittiset suhdanteet. Esimerkiksi vastaavantyyppisiä erityisvastuualueiden järjestämissopimuksia ei ole valtion toimesta nykyisinkään tehty, vaikka alueilla ei ole päästy sopimukseen.

Tulevat kuukaudet näyttävät, pitääkö erillisratkaisusta tehty sopimus ja kelpaako sote-ministerien rahoitusratkaisu tilanteessa, jossa koronavirus on heikentänyt kuntien taloudellista tilannetta entisestään.

Uudenmaan erillisselvityksen loppuraportissa muistutettiin jo paljon puhuvasti: “Uudenmaan kuntien näkökulmasta edellä esitetyn erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus onkin arvioitavissa vasta valmistelun edetessä.”

4. Kuuluuko Itä-Savo Etelä-Savoon vai Pohjois-Savoon?

Kysymys Itä-Savon asemasta on hiertänyt vuosia. Asia on ollut erityisesti vaikea keskustalle, joka haluaisi pitää tilanteen nykyisellään, eli Itä-Savon sairaanhoitopiiri on osa Etelä-Savon maakuntaa.

Sote-ministerit eivät ole tässäkään asiassa vielä päässeet lopulliseen sopuun.

Paitsi sote-järjestäjän nimestä, myös lopullisesta maakuntajaosta päätetään vasta lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntokierroksella kysytään: pitääkö Itä-Savon kuulua Pohjois-Savon vai Etelä-Savon maakuntaan.

Jos keskeneräisyydessä haluaa nähdä jotakin hyvää, niin ainakaan Itä-Savoa ei olla pilkkomassa niin, että sote-palvelut kuuluvat toiseen maakuntaan ja muu viranomaistoiminta, kuten tuomiopiirit ja Ely-keskukset, toiseen maakuntaan. Itä-Savo siis tulee kaikkinensa joko osaksi Pohjois-Savoa tai Etelä-Savoa.

Mielenkiintoista on se, että vaikka lausuntokierroksella kysytään kumpi vaihtoehdoista on parempi, hallituksen esitysluonnoksessa Itä-Savo on kirjoitettu osaksi Pohjois-Savoa. Onko tästä pääteltävissä se, että tämä on ministeriryhmän mielestä vahvempi vaihtoehto?

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava ovat ilmoittaneet haluavansa olla mukana Pohjois-Savon alueen sote-valmistelussa.

Syntyykö loppullinen ratkaisu samalla lailla kuin Uudenmaan erillisratkaisu, joka mukaili pääkaupunkiseudun kuntien tahtoa monelta osin?

5. Osa sote-maakunnista tulee riitelemään saamastaan rahasta

Tulevien sote-maakuntien rahat siirtyvät kuntien rahoituksesta, samoilla periaatteilla kuin viime hallituskaudella. Vuonna 2017 kunnilta siirtyvä summa olisi ollut vajaat 18 miljardia, nyt summa on noin 19 miljardia euroa.

Rahat valtio jakaa sote-maakunnille ensisijaisesti alueen väestön palvelutarpeeseen perustuen. Muita kriteerejä ovat muun muassa asukasluku, kieliperusteet, asukastiheys ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Selvää on, että monet sote-maakunnat tulevat olemaan tyytymättömiä saamaansa sote-rahaan.

Koska tarveperuste on keskeinen, hyötyjiä ovat köyhät ja sairaan väestön sote-maakunnat ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ja terveemmän väestön alueet kärsivät. Siitäkin huolimatta, että alueiden sote-rahojen muutoksia pyritään rajaamaan siirtymätasauksella.

Onnistuuko kaikki tämä, mitä nyt on linjattu?

Kustannusten hillintä -tavoitteen painoarvo on nykyhallituksen linjaamassa rahoitusratkaisussa ollut selkeästi pienempi kuin edellisen hallituksen aikana. Sipilän hallituksen sote-uudistuksen piti hillitä kustannuksia kolmella miljardilla eurolla. Tällaista kustannusten kasvun hillinnän leikkuria ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin.

Kustannusten hillinnässä näytetään uskovan enemmän integroituuun palvelurakenteeseen, sote-maakuntien ohjaukseen ja niiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Vasta aika näyttää, kuinka paljon nämä todellisuudessa hillitsevät kustannuksia.

Sitä paitsi, jos sote-maakuntien palvelut jatkossa vaarantuvat, arvioinnin jälkeen valtio on velvollinen antamaan lisärahoitusta.

Tulevaisuudessa sote-maakuntien rahoitus riippuu paljon siitä, kuinka pitkälle Marinin hallitus etenee verotusoikeuden säätämisessä. Hallitusohjelma sanoo, että maakuntien verotusoikeus valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella siitä ei tule valmista, mutta tuleeko jo seuraavalla?

Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, niinkuin se olisi tarvinnut jo kymmenen vuotta.

Toinen asia, mikä voi vaikuttaa sote-maakuntien tulevaan rahoitukseen, on koronavirus. Samaan aikaan, kun Suomessa on vuosia puhuttu tarpeesta hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, COVID-19 on osoittanut sosiaali- ja terveydenhuollon arvon ja merkityksen. Myös talouden toimintakyvylle.

Halutaanko sosiaali- ja terveydenhuoltoon näiden kokemusten jälkeen laittaa lisää rahaa? Vaikka esimerkiksi paremmassa varautumisessa ei kysymys ole vain rahasta.

Vai ovatko rahan puutteessa edessä sote-palveluiden tehostaminen ja kustannusleikkaukset?

6. Julkisen on aina pystyttävä turvaamaan ihmisten palvelujen saanti

Perustuslakivaliokunta totesi viime keväisessä lausunnossaan, että maakunnalla on “velvollisuus ylläpitää sellaista palvelutuotannon tasoa ja valmiutta, että se kykenee näillä keinoin kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden”.

Valiokunta siis nosti esiin kysymyksen maakunnan oman tuotannon määrästä ja maakunnan kyvyn turvata palvelut kaikissa tilanteissa. Se laittoi lainkirjoittajat pohtimaan, mikä on palvelujen järjestäjän vastuu ja mitä siltä vaaditaan.

Lommo uuden sote-mallin selkeyteen tulee Uudenmaan erillisratkaisusta, joka voi vielä käytännössä osoittautua hankalaksi.

Uudessa sote-lainsäädännössä tullaankin täsmentämään sitä, mitä palvelujen järjestäjältä eli sote-maakunnalta vaaditaan.

Tuleva lainsäädäntö määrittelee, mitä sote-järjestäjän pitää tuottaa itse ja mitä se voi hankkia ulkopuolelta.

Lainsäädännössä täsmennetään myös seuraavia asioita: Mitä palveluiden järjestäjän vastuu tarkoittaa, millaista henkilöstöä ja osaamista sekä omaa tuotantoa sote-maakunnalta edellytetään, miten sote-maakunnan pitää tuotantoa ohjata ja valvoa, mistä kaikesta yksityisen palveluntuottajan kanssa tulee ostopalvelujen osalta sopia sekä mikä on alihankkijoiden ja vuokratyövoiman asema.

Tämä kaikki tarkoittanee sitä, että tulevina kuukausina tullaan, arvatenkin kovaäänisesti, puimaan kysymystä siitä, ovatko nykyiset kokonaisulkoistukset kaikilta osin lainmukaisia ja mitä olemassa oleville sopimuksille tehdään?

7. Valtakunnallista kiinteistöyhtiötä ei tule

Sipilän hallituksen sote-valmistelussa sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt olisivat siirtyneet maakunnilta valtakunnallisen tilakeskuksen omistukseen. Maakunnat olisivat maksaneet käyttämistään tiloista tilakeskukselle vuokraa.

Rinteen-Marinin hallitusten ohjelmat jättivät avoimeksi sen, kootaanko kuntien kiinteistöt valtakunnalliseen kiinteistöyhtiöön vai ei.

Marinin hallituksen ministeriryhmän linjausten mukaan sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt tulevat jäämään sote-maakuntien omaan hallintaan.

Kiire on taas...

Onnistuuko kaikki tämä, mitä nyt on linjattu? Ainakin Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, niin kuin se olisi tarvinnut jo kymmenen vuotta.

Soten lakipaketin on tarkoitus lähteä lausunnolle kesäkuun puolivälissä, ja eduskuntaan sen on tarkoitus edetä ennen joulua.

Laki pitäisi saada hyväksytyksi kesällä 2021, jotta maakuntavaalit voisivat olla tammikuussa 2022. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista voisi siirtyä sote-maakunnille vuonna 2023.

Lue myös:

21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus – Kiuru: "Nyt päätetty isot suuntaviivat"

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Voit keskustella aiheesta 7.6. klo 23.00 asti.

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson uskoo, että unionin jäsenmaat voivat avata rajansa unionin sisällä kesäkuun loppuun mennessä.

Johansson kertoi asiasta EU-maiden sisäministerien videokokouksen jälkeen.

– Tämän päivän keskustelun perusteella uskon, että voimme palata normaalisti toimivaan Schengen-alueeseen ja kansalaisten vapaaseen liikkumiseen kesäkuun loppuun mennessä. Uskon, että terveydellinen ja poliittinen tilanne mahdollistavat tämän.

Johansson viittasi Euroopan tartuntatautiviraston arvioihin koronatilanteen muuttumisesta parempaan suuntaan monissa maissa.

Komissaari sanoi, ettei asiantuntijoiden mukaan perusteita liikkumisen rajoituksille Schengen-alueella enää ole.

Ulkorajoja voidaan Johanssonin mukaan alkaa avata asteittain heinäkuun alusta lähtien.

Johansson sanoi, että jäsenmaiden kesken on vahva yksimielisyys siitä, että ensin avataan sisärajat ja vasta sen jälkeen aletaan avata ulkorajoja.

Lue lisää:

Viron ulkoministeri: Suomalaiset pääsevät Viroon kesäkuun alusta myös lomamatkoille

Ohisalo: Suomi avaamassa matkustusrajoituksia asteittain kesäkuun puolivälistä lähtien

Sisäministerit pyrkivät kokouksessa löytämään ratkaisuja siihen miten ja millä aikataululla rajoitukset puretaan.

Kokoukseen osallistuneen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan komission ehdottama päivämäärä rajojen avaamiselle tulee Suomen näkökulmasta liian aikaisin.

– Tämän esitti myös moni muu jäsenvaltio huomiona. Suomen lähtökohta on edetä vahvasti askeleittain ja ottaa pieni askel kerrallaan niin, että pysymme kartalla siitä, mikä taudin tilannekuva on, Ohisalo sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Ohisalon mukaan hallitus pyrkii tekemään ensi viikolla päätöksiä rajojen avaamisesta, jotka astuisivat voimaan 15.6. Päätökset koskisivat alkuvaiheessa lähialueen maita, mutta Ohisalon mukaan samalla pyritään julkistamaan suunnitelma siitä, mitkä ovat seuraavat askeleet matkustusrajoitusten purkamiselle.

– Vahvasti epäilen, että kaikista sisärajarajoituksista irtaannuttaisiin vielä tässä vaiheessa, Ohisalo sanoo.

Tällä hetkellä matkustuskäytännöt ovat EU:n sisällä vaihtelevat. Toiset maat ovat avanneet rajojaan ja toiset eivät.

Esimerkiksi Italia avasi keskiviikkona rajansa EU- ja Schengen-maille.

Itävalta puolestaan on avaamassa rajat muiden naapurimaidensa paitsi Italian kanssa.

Ranska aikoo avata rajansa kesäkuun puolivälissä. Saksa poistanee matkustusvaroituksen samaan aikaan.

Rajojen avaaminen tai kiinni pitäminen on kunkin jäsenmaan itse päätettävissä oleva asia.

* Juttua päivitetty klo 15.08: Lisätty ministeri Ohisalon kommentit.

Lue lisää:

Eurooppa-kirje: Ruotsi käyttäytyy EU:ssa kuin Suomi aikoinaan, amerikkalainen rasismi herätti eurooppalaiset ja rahan määrä räjähti

Pidätystilanteessa surmansa saaneen George Floydin kuolemasta tulee ensi maanantaina kuluneeksi kaksi viikkoa. Yhdysvalloissa mielenosoitukset jatkuvat, mutta niiden ohella henkistä taistelua käydään internetissä.

Voit lukea lisää sosiaalisessa median kommentoinnista täältä.

Vaikka valtaosa mielenosoituksista on runsaan viikon aikana ollut rauhallisia, väkivaltaa on esiintynyt puolin ja toisin. Poliiseja on ammuttu, mielenosoittajia pahoinpidelty ja aineellista omaisuutta tuhottu. Kaikesta tästä leviää sosiaalisessa mediassa paljon videoita.

Perjantaina on järkyttänyt video, joka on tämän jutun pääkuvana. Buffalossa kuvaamassa ollut WBFO:n toimittaja todisti torstaina, miten kaksi poliisia tönäisi 75-vuotiaan miehen nurin. Tämä loukkaantui pahasti.

Ensin poliisilaitos väitti miehen vain kompastuneen. Nyt poliisit on pidätetty virasta ja kaatunut mies on sairaalassa vakaassa, mutta vakavassa tilassa.

Tässä Devin Cobbin Iowa Cityssä keskiviikkona kuvaamassa videossa puolestaan näkyy, miten huutavien mielenosoittajien joukkoon ammutaan kyynelkaasua. Mielenosoittajat huusivat "älä ammu" juuri ennen kuin poliisi ampuu.

Twitterissä on paljon kännykkävideoita eri mielenosoituksista. Poliisin toiminnasta tviitataan muun muassa tunnisteilla #bluefall ja #PoliceViolence. Tällainen on kuvattu Philadelphiassa torstaina.

Myös mielenosoittajien joukossa on ollut mellakoitsijoita, jotka ovat syyllistyneet muun muassa poliisin ampumiseen, ryöstelyyn ja aineelliseen vahingontekoon. Yksistään Minnesotassa ryöstelyiden ja tuhopolttojen synnyttämät aineelliset vahingot arvioidaan jo 25 miljoonaksi dollariksi.

Lue lisää:

"Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta" – Näin nuoret kommentoivat Yhdysvalloista alkanutta rasismin vastaista kamppailua

Aktivisti Fatima Verwijnen toivoo, että George Floydin kuoleman aiheuttama keskustelu ei jää lyhyeksi ilmiöksi: “Me toivotaan, että tästä tulisi rasismin #metoo”

George Floydin taposta syytetyistä neljästä poliisista vanhin oli ollut Minneapolisin poliisilaitoksen palveluksessa liki kaksi vuosikymmentä. Kaksi oli vasta poliisiuransa alussa.

Polveaan Floydin niskalla liki 9 minuuttia pitänyttä Derek Chauvinia syytetään toisen asteen murhasta, joka vastaa tappoa. J. Alexander Kueng, Thomas Lane ja Tou Thao saivat syytteet avunannosta, koska he eivät puuttuneet Chauvinin toimintaan. Kaikki neljä on erotettu virastaan ja pidätetty.

Poliiseista kokemattomampien, Kuengin ja Lanen, asianajajat ovat oikeuden kuulemisessa vierittäneet syytä Floydin kuolemasta yksin Chauvinille.

Lue tästä lisää poliisien saamista syytteistä.

Chauvin – 19 vuotta Minneapolisin poliisivoimissa

Nelikon kokenein, 44-vuotias Derek Chauvin oli poliiseista se, joka piti polveaan Floydin niskalla kohtalokkain seurauksin.

Chauvinin toiminnasta oli tehty aikaisemmin yli 15 valitusta, joista kaksi oli johtanut kurinpitotoimiin. Tämä käy ilmi poliisin tiedostoista, joita lainaavat muun muassa uutiskanava CNN ja Star Tribune -lehti.

Valitusten sisältöä ei pääosin ole julkaistu. Poliiseista tehtävien valitusten aiheet voivat vaihdella töistä myöhästymisestä liialliseen voimankäyttöön, kertoo The Washington Post -lehti.

Lehden haastattelema entinen poliisipäällikkö sanoo, ettei valituksista voi näillä tiedoilla päätellä paljoakaan, mutta Chauvinista tehtyjen valitusten määrä tuntuu melko suurelta.

13 vuotta sitten Chauvin sai nuhteet tapauksesta, jossa hän ja toinen poliisi olivat vetäneet lievähköä ylinopeutta ajaneen naisen autosta, tutkineet tämä ja vieneet poliisiautoon. Chauvinin auton kamera ja mikrofoni olivat pois päältä.

Chauvin on uransa aikana ollut mukana useissa tapauksissa, joissa hän tai joku muu poliisi ovat käyttäneet voimaa kuolettavasti, The Washington Post kertoo.

Toisaalta Chauvin on saanut kiitosta tavastaan hoitaa joitakin kotiväkivaltatapauksia sekä eräästä ampumatapauksesta.

Ennen siirtymistään Minneapolisin poliisilaitokselle Chauvin työskenteli muun muassa sotilaspoliisina.

Chauvin on naimisissa Laosista kotoisin olevan radiologistin ja entisen Mrs Minnesotan kanssa. Kelly Chauvin kuitenkin haki avioeroa kolme päivää Floydin kuoleman jälkeen ja on ilmaissut osanottonsa kuolemasta. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta Kelly Chauvinilla on kaksi lasta, kertoo brittilehti The Sun.

Thao – hmong kuten Chauvinin vaimokin

34-vuotias Tou Thao liittyi Minnesotan poliisivoimiin vuonna 2012. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa vartijana.

Hänestä on tehty kaikkiaan kuusi valitusta, joista viisi ei johtanut jatkotoimiin. Yhden käsittely oli yhä kesken, kun Thao erotettiin.

Vuonna 2017 Thaoa ja toista poliisia syytettiin liiallisesta voimankäytöstä. Kanteen nostaja sanoi poliisien pahoinpidelleen häntä, kun hän oli käsiraudoissa. Kaupunki sopi jutun maksamalla 25 000 dollaria.

Thao osaa hmongin kieltä, jota puhutaan Aasiassa muun muassa Kiinassa ja Laosissa. Minnesotan historiallisen yhdistyksen mukaan kaupungissa on Yhdysvaltain suurin hmong-yhteisö.

The New York Times -lehden mukaan hmongeja ovat sekä Thao että Chauvinin vaimo.

Kueng – Kolmas työvuoro poliisina

26-vuotias J. Alexander Kueng palkattiin Minneapolisin poliisivoimiin joulukuussa ja hän aloitti kokelaana helmikuussa.

Kuengin asianajajan mukaan Kuengilla oli vasta kolmas työvuoro poliisina 25. toukokuuta, kun Floyd kuoli poliisinelikon käsissä. Chauvin oli hänen kouluttajansa, asianajaja sanoo.

Kuengista ei ollut tehty valituksia.

Venäjäntaitoinen Kueng on valmistunut Minnesotan yliopistosta kandidaatiksi pääaineenaan sosiologia. Hän työskenteli osa-aikaisesti yliopiston turvallisuusyksikössä sekä etsivänä tavaratalossa.

Lane – neljäs työpäivä

37-vuotias Lane palkattiin Minneapolisin poliisivoimiin helmikuussa. Asianajajan mukaan Floydin kuolinpäivä oli Lanen neljäs työpäivä.

Lane on opiskellut kriminologiaa Minnesotan yliopistossa. Hän on aikaisemin työskennellyt muun muassa nuorisovankilassa sekä apulaisehdonalaisvalvojana.

Lane kertoi työhakemuksessaan myös, että hän on työskennellyt muun muassa baarimestarina sekä tehnyt vapaaehtoistyötä somalinuorten parissa.

Lisää aiheesta:

USA:ssa mustat joutuvat poliisin pysäyttämiksi paljon useammin kuin valkoiset – Nämä seitsemän tilastoa kertovat syvästä epäluulosta

Yhdeksän kuukautta ja kadulle – Yhdysvalloissa poliisin koulutus on lyhyt ja painottuu voimankäyttöön

Se alkoi kuin salama kirkkaalta taivaalta. Yhtenä elokuisena aamuna 4-vuotias Jippu makasi sängyllä ja alkoi yhtäkkiä huutaa ja itkeä, että mahaan koskee.

– Puolen tunnin päästä hän oksensi, Jipun äiti Jenna Tyllinen kertoo tapahtumista, joilla oli iso vaikutus perheen elämään.

Sitten Jipulle nousi korkea kuume. Oksentelu jatkui puolen tunnin välein.

Jenna Tyllinen soitti samana iltana päivystykseen. Sieltä ohjeistettiin, että kyseessä on todennäköisesti mahatauti. Kotona voisi pysytellä kolmekin vuorokautta, kunhan huolehtii nesteytyksestä.

– Seuraavana aamuna Jippu ei meinannut pystyssä pysyä ja hänet piti taluttaa vessaan. Silloin viimeistään äidin vaisto heräsi, että tämä ei voi olla normaalia.

Tyllisen mukaan päivystyksessä oireita vähäteltiin, kunnes verikokeen tulokset tulivat. Normaali tulehdusarvo on alle kymmenen, mutta Jipulla se oli 450.

– Sitten alkoi tohina. Jippu oli myös päässyt vaarallisen kuivaksi.

Jipulle annettiin antibioottia suoraan suoneen, mutta tila vain heikkeni. Tulehdusarvot nousivat edelleen, jalkapohjat turposivat ja niihin tuli ihottumaa.

– Lääkärit sanoivat, että he eivät tiedä mikä lapsella on. Minulle alkoi tulla huoli, että tehkää nyt jotain.

Seuraavana päivänä paikalle saapui lastenlääkäri Helsingistä. Haastateltuaan perhettä ja tutkittuaan potilaan hän alkoi puhua Kawasakin taudista.

Kyseessä on harvinainen verisuonitulehdustauti, joka voi pahimmillaan pullistaa sydämen sepelvaltimoita ja aiheuttaa sydänkohtauksen. Diagnoosin selvittyä Jippua hoidettiin immunoglobuliinitiputuksella eli toisen henkilön verestä tehdyllä lääkkeellä.

Tytön toipuminen alkoi, mutta se kesti pitkään. Juuri kun arki ehti palautua normaaliksi Suomeen saapui koronavirus, joka toi mukanaan pelottavia uutisia.

Kawasakin taudin ja koronan yhteyttä tutkitaan

Maailmalla tutkitaan parhaillaan Kawasakin taudin ja koronaviruksen yhteyttä. Esimerkiksi Italiassa, New Yorkissa ja Englannissa lastenlääkärit ovat raportoineet tapauksista, joissa lapsilla on havaittu Kawasakin taudin kaltaisia vakavia tulehdusoireita.

– Maailmalla raportoiduista tapauksista osalla on ollut positiivinen koronavirusnäyte. Useimmiten se on ollut kuitenkin negatiivinen, toteaa lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Nieminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSista.

Kawasakin taudin kaltaisia oireita saaneille tehdyistä vasta-ainetutkimuksista on löydetty koronaviruksen vasta-aineita. Tämä kertoo siitä, että he ovat sairastaneet taudin.

Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut eri maiden lääkäreitä raportoimaan vastaavista tapauksista, jotta tilannetta voidaan seurata. Tapaukset ovat olleet maailman mittakaavassa äärimmäisen harvinaisia. Niitä on toistaiseksi raportoitu eri puolilla maailmaa joitakin kymmeniä. Suomessa niitä ei toistaiseksi ole ollut.

Tyllisen perhettä tämä ei lohduta. He elävät jatkuvassa epävarmuudessa.

Tylliset eivät voi olla varmoja, miten koronavirukseen pitäisi suhtautua. Tilannetta vaikeuttaa se, että Kawasakin tauti on jo itsessään hyvin harvinainen.

– Emme edes tiedä uusiutuuko Kawasakin tauti vai ei. Emme tiedä, onko Jippu alttiimpi koronavirukselle vai jopa immuuni. Mistään ei osata antaa sataprosenttista varmuutta, Jenna Tyllinen huokaa.

Tyllisen mukaan tuntui häkellyttävältä, kun omassa keskussairaalassa ei osattu vastata kysymyksiin Kawasakin taudista. Juuri epävarmuus on ollut pahinta.

– Jos kysyin jotain, lääkärit totesivat, että katsotaanpa netistä. Epävarmuus tuntuu inhottavalta ja pelottavalta. En halua vähätellä lääkäreiden osaamista, mutta meille ei tullut turvallinen olo.

Hoidon siirrossa kyse potilaan parhaasta

Kawasakin tautia tavataan Suomessa vuosittain noin 30 tapausta. Kyseessä on siis harvinainen tauti ja esimerkiksi Kymsoten alueella Kymenlaaksossa Kawasakin tautia ei keskimäärin nähdä edes joka vuosi.

Kawasakin tauti on lähes yksinomaan pienillä lapsilla esiintyvä sairaus. Koronavirukseen liitettyjä Kawasakin kaltaisia oireita on kuitenkin tavattu poikkeuksellisesti vanhemmilla lapsilla.

Kymsoten johtajaylilääkärin Marja-Liisa Mäntymaan mukaan Kawasakin tautiin sairastuneet lapset hoidetaan Kymenlaaksossa, jos tautia havaitaan alueella.Hän sanoo, että harvinaisissa sairauksissa joudutaan usein konsultoimaan asiantuntijoita muualta Suomesta.

– Yhdessäkään suomalaisessa sairaalassa ei todennäköisesti ole valmiita vastauksia kaikkiin harvinaisia sairauksia koskeviin kysymyksiin. Tällöin tietoa etsitään keskussairaaloiden kohdalla usein yliopistosairaalasta, oman erikoisalan verkostoista tai tietokannoista.

Mäntymaan mukaan hyvin harvinaisten sairauksien hoito on usein keskitetty yliopistosairaalaan, tai joissain tapauksissa yhteen tai kahteen Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

Hoidonsiirtämisessä toiseen sairaalaan ei Mäntymaan mukaan ole kyse osaamisesta vaan siitä, miten potilaalle voidaan taata paras hoito.

– Yliopistosairaalahoidon perusteena voi olla esimerkiksi se, että yliopistosairaaloissa lääkäri voi keskittyä vain tietynlaisten harvinaisempien sairauksien hoitoon. Tai se, että hoidossa tarvitaan sellaisia laitteita, joita ei ole järkevää hankkia kaikkiin sairaaloihin, Mäntymaa kertoo.

Kawasakia ei todettu normaalia enemmän

Jippu oli sairaalassa yhteensä kuusi yötä. Toipuminen Kawasakin taudista kesti paljon pidempään, noin kaksi kuukautta.

– Jippu söi kahden kuukauden ajan verenohennuslääkettä, jolla varmistettiin ettei suoniin tule tukoksia.

Kawasakin taudin harvinaisuudesta kertoo myös Jenna Tyllisen kohtaama reaktio apteekissa, kun hän haki Jipulle verenohennuslääkettä.

– Myyjä ihmetteli, kun lääke tulee neljävuotiaalle. Kerroin hänelle taudista ja hän sanoi, että on myynyt 25 vuotta lääkkeitä eikä ole ikinä kuullut tuollaisesta taudista.

Vaikka Kawasakin tauti on harvinainen ja senkaltaisten oireiden yhteyttä koronavirukseen vasta selvitetään, lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Niemisen mukaan Kawasakin taudin sairastaneiden ei kuitenkaan tarvitse olla koronaviruksesta sen enempää huolissaan kun muidenkaan.

– Vaikuttaa siltä, että maailmalla raportoiduissa tapauksissa ihmiset ovat pari kolme viikkoa aikaisemmin sairastaneet koronaviruksen ja Kawasakin kaltaiset oireet ovat jonkinlainen jälkitauti, joka laukeaa infektion jälkeen.

Niemisen mukaan aiemmin on jo spekuloitu, että Kawasakin tauti olisi juuri virusinfektion aiheuttama.

– Jos Kawasakin taudin voi laukaista jokin virus, miksei myös koronavirus.

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n tilaston mukaan todettu tähän mennessä 199 koronavirustapausta alle 10-vuotiailla lapsilla. Tilastojen kerääminen on aloitettu huhtikuun puolivälissä.

Vain yksi lapsi on ollut sairaalahoidossa koronaviruksen takia. Lieväoireinen lapsi pääsi parin päivän tarkkailun jälkeen kotiin.

Kawasakin taudin kaltaisia oireita ei ole Suomessa havaittu. Myöskään varsinaisen Kawasakin taudin todetut määrät eivät ole Suomessa lisääntyneet.

"Koko ajan on varpaillaan"

Äidin ja tyttären lisäksi Kymenlaaksossa, Kouvolan Anjalassa asuvaan Tyllisten perheeseen kuuluu isä Jarno ja Keke-koira.

Elokuussa heillä on edessä vielä kontrollikäynti sairaalassa, jossa varmistetaan, ettei Jipun sydämessä näy pullistumia. Muuten perheen elämä jatkuu melko normaalisti.

– Lasta ei voi kuitenkaan kääriä silkkipaperiin ja lopettaa elämistä.

Aluksi perhe ajatteli ottaa Jipun pois päiväkodista ja hoitaa häntä kotona. Jenna opiskelee etänä ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi ja lapsen vahtiminen ja etäopiskelu samaan aikaan osoittautui mahdottomaksi yhtälöksi.

Jennan mukaan positiivista on, että Jipun päiväkodissa on normaalistikin melko vähän lapsia hoidossa. Siksi päiväkotiin meno ei tunnu niin pahalta.

– Koko ajan on kuitenkin varpaillaan. Tosi herkästi kiinnittää huomiota kaikkiin oireisiin, joihin ei normaalisti ehkä reagoisi niin paljon.

Kesäkuun alku toi mukanaan monia muutoksia koronarajoituksiin.

Ravintoloiden avautumisen myötä esimerkiksi terassit pamahtivat paikoin täyteen ja terasseilla istuttiin paikoin olka olkaa vasten, koronasta huolimatta. Silti on syytä muistaa, että monet rajoitukset ovat yhä voimassa, vaikka niitä on loivennettu.

Tässä jutussa on listattu nämä rajoitukset.

1. Museot

Osa Suomen museoista on jo auki. Helsingin isot museot kuten Kiasma, Helsingin taidemuseo HAM ja Ateneum aukeavat tiistaina 2. kesäkuuta, sillä ne ovat tavallisesti kiinni maanantaisin. Juhannus vaikuttaa aukioloaikoihin.

Kävijämäärien rajoitukset eivät virallisesti koske jatkuvaluonteista toimintaa kuten museoita, vaan yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.

Esimerkiksi HAM kertoo sivuillaan, ettei museon tiloissa toistaiseksi järjestetä yleisötapahtumia. Ateneum kertoo, että opastuksia ja tapahtumia ei järjestetä kesä- ja heinäkuun aikana. Elokuussa tilattaville opastuksille voi osallistua enintään 10 henkeä.

Kiasma kertoo sivuillaan, ettei siellä järjestetä kesä-heinäkuussa opastuksia, yleisötapahtumia ja ilmaispäiviä. Kiasma kertoo rajoittavansa asiakasmäärää tarvittaessa.

Liput suositellaan ostamaan ennakkoon verkosta tai kortilla: käteinen ei käy maksuvälineenä.

Tampereella esimerkiksi Museokeskus Vapriikki sekä Turussa esimerkiksi Merikeskus Forum Marinum aukesi 2. kesäkuuta. Sen sijaan esimerkiksi Turun taidemuseo aukeaa vasta heinäkuun 7. päivä.

Vantaalla sijaitseva Heureka aukeaa yleisölle 10. kesäkuuta.

2. Matkustaminen

Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

Esimerkiksi Inarin Saariselällä pääsee taas laskettelemaan. Laskettelukeskus avaa Iisakkipään rinteet ja kaksi hissiä ainakin kolmeksi päiväksi. Myös esimerkiksi Suomenlinnan palvelut aukeavat vaiheittain kesäkuussa.

Ulkomaille matkustamista ei edelleenkään suositella. Muut maat ovat sen sijaan höllentäneet suosituksia. Esimerkiksi Viro päätti, että suomalaiset saavat kesäkuussa matkustaa maahan ilman karanteenia. Sen sijaan Suomeen palaajien pitäisi edelleen pysytellä kahden viikon karanteenissa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo toivovansa, että hallitus saisi sovittua ulkomaille matkustamisen rajoituksista viimeistään keskiviikkona.

3. Huvipuistot ja eläintarhat

Huvipuistot valmistautuvat avaamaan ovensa vasta kesäkuun toisella viikolla.

Linnanmäki aukeaa 12. kesäkuuta. Linnanmäki on kertonut rajoittavansa kävijämäärää. Suunnitelmat täsmentyvät vielä ja huvipuisto kertoo tiedottavansa avaamisviikolla tarkemmista toimenpiteistä.

– Suunnitelmissa on rajata asiakasmäärää ainakin alussa neljäsosaan normaalista. Tarkka määrä riippuu siitä, miten asiakkaat käyttäytyvät huvipuistossa. Myös maksamisen käytännöt tarkentuvat vielä, kertoo huvipuiston toimitusjohtaja Pia Adlivankin.

Turvatoimia on lukuisia: tiloja puhdistetaan usein, jonoja jaetaan plekseillä ja joissain laitteissa, esimerkiksi vuoristoradassa, jätetään yksi vaunu tyhjäksi seurueiden väliin, jotta turvavälit säilyvät.

Särkänniemi aukeaa 13. kesäkuuta. Huvipuisto kertoo sivuillaan, että huvipuisto ottaa ainakin aluksi huvittelijoita kerralla sisään korkeintaan 20 prosenttia päivän maksimikapasiteetista. Huvipuistopäivä pitää varata ennakkoon verkkosivujen varausjärjestelmän kautta.

Tykkimäen huvipuisto aukeaa 10. kesäkuuta. Huvipuistoon otetaan rajallinen määrä asiakkaita kerrallaan. Huvipuistoalueelta löytyy myös useita käsienpesupisteitä sekä käsien desinfiointimahdollisuuksia ja laitejonoissa pyritään noudattamaan turvavälejä.

Korkeasaaren eläintarha on ollut auki 1. kesäkuuta alkaen. Sivuilla kerrotaan, että viranomaisten määräämiä kävijärajoituksia ei ole, mutta tarvittaessa kävijämäärää rajoitetaan. Ainakin alkuvaiheessa sisätilat pidetään suljettuina.

4. Ravintolat ja kahvilat

Ravintolat ja kahvilat saavat avata sisätilansa lähes kahden kuukauden tauon jälkeen. Asiakkaiden määrää sisällä pitää vähentää puoleen normaalista. Terasseja tämä rajoitus ei koske. Ravintolat saavat olla auki kello 6–23. Alkoholin myynti on sallittua kello 22 saakka.

Ravintoloille on laadittu toiminta-ohjeet, jotka korostavat hygieniaa ja väenpaljouden välttämistä.

5. Uimahallit, maauimalat ja yleiset saunat

Uimarannat, maauimalat ja uimahallit saavat olla auki.

Esimerkiksi Helsingissä Uimastadion, Kumpulan maauimala sekä Pirkkolan uimahalli avattiin kesällä 1. kesäkuuta alkaen.

Uimahalleista Töölö ja Vuosaari avattiin 1. kesäkuuta, Malmi avataan 3. kesäkuuta ja Kontula sekä Itäkeskuksen uimahalli 8. kesäkuuta. Muut uimahallit aukeavat elokuussa.

Myös Allas Sea Pool Helsingissä on auki. Sivuilla kerrotaan, että asiakasmäärää rajataan ja lippujen voimassaoloaikaa asiakkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Sauna- ja suihkutilojen, kosketuspintojen ja WC-tilojen siivousta on tehostettu.

Esimerkiksi Tampereella uimahallit ja ja Tampereen maauimala aukesivat kesäkuun 1. päivä. Turussa Impivaaran uimahalli ja Samppalinnan maauimala aukesivat 1. kesäkuuta, mutta Kupittaan maauimala aukeaa 8. kesäkuuta.

6. Urheilukilpailut ja -tapahtumat

Urheilukilpailut ja esimerkiksi palloilusarjat voidaan aloittaa erityisjärjestelyin. Urheilutapahtumissa kokoontumisrajoitus on 500 henkeä. Tähän lasketaan sekä urheilijat että yleisö.

Moni juoksutapahtuma on siirtänyt tapahtuma-aikaa syksyyn, mutta esimerkiksi Helsinki Central Park Run järjestetään kesäkuussa, Helsinki Marathon elokuussa ja Turussa Paavo Nurmi Marathon elokuussa rajoitukset huomioiden.

7. Teatterit

Teatterit saavat jatkaa toimintaansa, mutta käytännössä ainakin isoimmat tekevät niin vasta kesän jälkeen. Esimerkiksi Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa näytökset alkavat pyöriä uudelleen syksyllä.

Osa isommista kesäteattereistakin on siirtänyt esityksensä kesään 2021. Tähän on päädytty esimerkiksi Suomenlinnassa. Pienempi Mustikkamaan kesäteatteri taas toimii yleisörajoitusten puitteissa.

8. Kirjastot ja kulttuuritalot aukeavat

Kirjastot ovat olleet auki jo kolmisen viikkoa, mutta maanantaista lähtien tiloissa saa jälleen oleilla tietokoneita käyttäen, sanomalehtiä ja kirjoja lukien sekä opiskellen. Osa kirjastoista laajentaa aukioloaikojaan.

Esimerkiksi Helsingin kirjastoissa asioinnissa suositaan edelleen itsepalvelua ja lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä. Kirjastoissa huomioidaan turvavälit. Käteistä rahaa vastaanotetaan vain osassa Helsingin kirjastoja ja asiakkaiden toivotaan suosivan maksamista kortilla.

Helsingissä kirjastoautot eivät pidä taukoa, vaan kiertävät koko kesän ympäri kaupunkia esimerkiksi rannoilla ja toreilla.

9. Kokoontumisrajoitus 50 henkilöä

Aluehallintovirastojen määräysten mukaan alle 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja 1. kesäkuuta alkaen.

Jos järjestelyissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, myös 50–500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää.

Voit keskustella aiheesta 4.6. kello 23 asti.

Juttua päivitetty 2.6. kello 19.39. Korjattu, että Itäkeskuksen uimahalli aukeaa 8. kesäkuuta.

Amerikkalainen voimailualan yritys Elitefts ilmoittaa Facebookissa lopettavansa yhteistyön kansanedustaja Ano Turtiaisen (ps.) omistaman yrityksen kanssa.

Päivityksen mukaan yrityksellä on nollatoleranssi loukkaaviin sosiaalisen median julkaisuihin.

Turtiainen julkaisi aiemmin tällä viikolla rasistisen tviitin poliisin väkivallan seurauksena kuolleesta George Floydista. Turtiainen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tviitin vuoksi.

Turtiaisen Metal -tuotemerkki suunnittelee ja valmistaa voimailuvarusteita, vapaa-ajanvaatteita sekä kuntosalilaitteita.

Ylen tavoittama Turtiainen ei ollut perjantaina iltapäivällä asiasta tietoinen eikä halunnut kommentoida.

Yle ei ole saanut yhteyttä Eliteftsiin.

Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin eroilmoitusta valtiovarainministerin tehtävästä pidetään keskustapuolueessa suoraselkäisenä vastuunkantona ja kovana päätöksenä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi Ylelle pitävänsä Kulmunin eroa harmittavana.

– Harmittaa erittäin paljon.

Lintilä sanoo Kulmunin tehneen todella kovan päätöksen ja ilmeisesti katsoneen, että puolueen etu olisi muutoin vaarantunut.

– Hän on tehnyt tilannearvion ja kyllä minä kunnioita häntä siitä, että hän toimi noin ryhdikkäästi.

Kulmunin eroa käsitellään myös Ylen erikoislähetyksessä kello 21. Lähetystä voi katsoa TV1:llä, Areenassa tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Lähetyksessä juontaja Katri Makkosen vieraana on muun muassa keskustan entinen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

"Tilanne valtioneuvostossa on normalisoitava nopeasti"

Kulmunin ero käynnisti sunnuntaina myös pohdinnan siitä, mitä keskustalle käy, kun sen puheenjohtaja ei enää istu hallituksessa.

Lintilä toteaa Ylelle, että jää nähtäväksi, mitä Kulmunin ero merkitsee keskustan tulevaisuudelle. Lintilän mukaan juuri nyt tärkeintä on, että hallituksen toimintakyky turvataan. Ratkaisun Kulmunin seuraajasta valtiovarainministerinä tekee eduskuntaryhmä ja puoluehallitus.

– On tärkeää että ratkaisut saadaan tehtyä verrattain nopeasti. Lisäbudjetti on juuri saatu valmiiksi ja budjettiriihtä valmistellaan kovaa vauhtia. Mahdollisimman nopeasti pitää normalisoida poliittinen tilanne valtioneuvoston piirissä.

Lintilä ei halua ottaa suoraa kantaa, kiinnostaako valtiovarainministerin salkku häntä itseään.

– Kaikkiin valtioneuvoston tehtäviin on varmasti suurimmalla osalla ryhmän jäsenistä mielenkiintoa.

Hän ei myöskään suostu spekuloimaan keskustan puheenjohtajan vaihtumisella.

– Puoluekokous on syyskuussa ja se jää nähtäväksi ketkä ovat ehdolla. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Katri Kulmuni.

Antti Kaikkonen: Vastuunkantajan ratkaisu

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Kulmunin eroa Facebook-sivullaan.

– Päivä on surullinen koko keskustajoukkueelle. Katri Kulmunin päätös jättää ministerin tehtävänsä oli iso ja raskas, Kaikkonen kirjoittaa.

– Mutta se oli vastuunkantajan ratkaisu.

– Tiedän, että Katri on ottanut tehtävänsä valtiovarainministerinä ja puolueemme puheenjohtajana äärimmäisen vakavasti. Molempia pestejään hän on hoitanut hyvin. Vaikeissa oloissa hän on tehnyt työssään kaikkensa meidän suomalaisten puolesta.

– Joukkuepelaajana hän on tavoitellut yhteistä etua. Tästä taitaa kertoa myös tämän päivän ratkaisu, josta Katri kertoi suorin selin.

Kaikkonen kirjoittaa, että keskusta jatkaa hallituksessa ja että jatkoaskeleet otetaan koko joukkueen voimin. Kaikkosen mukaan tähän joukkueeseen kuuluu jatkossakin keskeisellä tavalla myös Katri Kulmuni.

Saarikko: Mieli on apea

Keskustavaikuttaja Annika Saarikko luonnehtii Twitter-tilillään päivää raskaaksi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolestaan pitää Kulmunin eroa inhimillisesti "täysin kohtuuttomana".

Eeva Kalli: Ei kantaa seuraajasta

Kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli (kesk.) sanoo pitävänsä Kulmunin eroa inhimillisesti kovana päätöksenä kohtuuttomassa tilanteessa.

– Ero kuvaa Kulmunin tapaa toimia ja kantaa vastuuta. En ota kantaa siihen, kuka valitaan hänen tilalleen valtiovarainministeriksi. Asiasta päättävät puoluehallitus ja keskustan eduskuntaryhmä todennäköisesti pikapuoliin, Kalli sanoo.

– Hänen aikanaan keskustassa on laitettu liikkeelle monia hyviä uudistuksia. Samalla on myönnettävä, että tilanne on vaikea ja kannatuslukemat alhaalla. Viesti ei ole mennyt läpi, Kalli sanoo.

Keskustanuoret: Suoraselkäinen teko

Suoraselkäiseksi asiaa kommentoi keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen tiedotteessaan.

– Kulmuni teki suoraselkäisen teon. Hän päätyi kunnioitettavaan ratkaisuun, jossa hän laittoi suomalaisen kansanvallan periaatteet ja keskustan uskottavuuden oman ministerinsalkkunsa edelle, Markkanen kirjoittaa.

Markkasen mukaan ero oli karu tapa todistaa, kuinka politiikka voi olla raadollista.

Markkanen tituleeraa Kulmunia kansanliikkeen kasvatiksi, jonka kuitenkin toivotaan johtavan puoluetta syksyn puoluekokoukseen asti. Tiedotteen loppuosassa aprikoidaankin jo, millaista on tulevaisuuden keskustalaisuus.

"Politiikka kohtuuttoman raskas laji"

Keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi kommentoi Torniosta kotoisin olevan Kulmunin eroa yllättäväksi, koska hänen mielestään tapahtumat johtivat siihen kovin nopeasti. Myös Lohi pitää politiikkaa raskaana lajina.

– Tuli mieleen ensimmäisena, että inhimillisesti ajateltuna tämä politiikka on kohtuuttoman raskas laji, Lohi kommentoi.

Lohi sanoo ymmärtävänsä Kulmunin ratkaisun ja toivottaa hänelle voimia raskaassa tilanteessa. Hän myös toivoo, että Kulmuni jatkaa puolueen puheenjohtajana.

"Vielä ei ole aika pohtia seuraajaa"

Keskustan Peräpohjolan piirissä Kulmunin erouutinen otettiin vastaan järkyttyneinä, sanoo puheenjohtaja Tanja Joona. Lapissa on iloittu ministeristä.

– Tänään jos koskaan voi sanoa että politiikka on joskus surullista. Toivomme voimia ja jaksamista Katrille tänä raskaana aikana, Joona sanoo.

Joonan mukaan on vielä vaikea arvioida, miten ero vaikuttaa Lapin edunvalvontaan. Kulmuni kertoi erostaan puoluehallituksen viestiryhmässä hieman ennen kolmea iltapäivällä. Joonan mukaan vielä ei ole aika pohtia seuraajaa.

– Ymmärrän että uusi ministeri täytyy valita, mutta uskon että kaikki ovat nyt aika järkyttyneitä.

Eroilmoitus oli "pommi".

Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Petteri Salmijärvi kutsuu Kulmunin eroilmoitusta pommiksi.

– Olen kyllä tiedostanut, että tilanne on hankala ja haastava, mutta tällainen ei ole käynyt mielessäkään.

Salmijärvi on puolueen hallituksen jäsen, ja torstaina oli kokous, mutta siellä ei Salmijärven mukaan asiasta ollut mitään puhetta.

– Kyllä tämä tuli täysin puun takaa. Ajatukset ovat vielä hakusessa.

Seuraavaksi keskusta alkaa miettiä, kuka jatkaa valtiovarainministerin tehtävässä. Keskustan puheenjohtajana Kulmuni ilmoitti pysyvänsä.

– Kyllä me tuetaan puheenjohtajaa tehtävässään. Katri on ollut aina suoraselkäinen tehtävässään. Meillä on tulossa syksyllä puoluekokous ja katsotaan, mikä on sitten tilanne, Salmijärvi sanoo.

Lue myös:

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Keskustan Katri Kulmunin ero valtiovarainministerin paikalta oli yllättävä, sanovat Ylen haastattelemat politiikan asiantuntijat.

Kulmuni kertoi perjantaina jättävänsä ministerin tehtävän. Ilmoitus tuli sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti paljasti Kulmunin tilanneen yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäpalveluita ministeriön rahoilla.

– Päätös oli siinä mielessä yllättävä, että eronpyyntö on jätetty aika kevein perustein, sanoo tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund huomauttaa, että virheen jälkeen Kulmuni tarjoutui maksamaan konsulttiyrityksen laskun takaisin omasta pussistaan.

"Vasta eroilmoituksen jälkeen tuen osoituksia on tullut"

Vuorelman ja Grönlundin mukaan erossa onkin kyse isommasta asiasta kuin konsulttirahoista. Ratkaisu juontaa juurensa keskustan poikkeuksellisen huonoon kannatukseen.

Keskustan kannatus oli Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa 10,7 prosenttia. Laskua edelliseen mittaukseen oli tullut 1,5 prosenttiyksikköä – eikä tuorein kohu ollut edes ehtinyt vaikuttaa lukuihin.

– Kulmuni valittiin nostamaan kannatusta ja sitä ei ole tapahtunut. Puolueessa on pakko olla sisällä painetta puheenjohtajaa kohtaan.

Kumpikin asiantuntija pani merkille saman seikan: puolueen sisältä ei tullut Tekir-kohun aikana julkisia luottamuksen osoituksia Kulmunille. Yleensä puolue asettuu tämäntyyppisissä tilanteissa omansa taakse.

– Hän ei varmasti olisi eronnut, jos puolueesta ja hallituskumppaneilta olisi tullut tukea jatkamisen puolesta, Grönlund arvioi.

– Vasta nyt eroilmoituksen jälkeen tuen osoituksia on tullut.

Vuorelman mukaan Kulmunin ero on sinänsä johdonmukainen osoitus politiikan muuttumisesta. Kohut eskaloituvat aiempaa nopeammin ja kynnys erota on aiempaa matalampi.

Kulmunin sukupuoli saattoi sekin Vuorelman mielestä näkyä asiassa. Kohuissa on kyse luottamuksesta ja poliittisen historian valossa naispoliitikko menettää luottamuksen helpommin kuin miespoliitikko.

Lue lisää: Poliittisista kohuista on tullut politiikan arkea – entinen kohuministeri Heidi Hautala kertoo, millaista oli kahden kohun keskellä

"Jos keskustan kannatus jatkaa tällä tasolla, ei hallitusyhteistyö voi kestää"

Keskusta valitsee sunnuntaina uuden valtiovarainministerin. Kulmuni ilmoitti eropuheessaan jatkavansa puolueen puheenjohtajana.

Uusi puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa syyskuussa. Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen ovat nimiä, joita tutkijat heittävät mahdollisina ehdokkaina puolueen johtoon. Grönlund on hyvin epäilevä sen suhteen, että Kulmuni voisi jatkaa hallituspuolueen puheenjohtajana olematta itse hallituksessa.

– Käytännössä hallituspuolueen puheenjohtajan tulee olla myös ministeri.

Keskustan asema hallituksessa on hankala. Kansalaiset ovat olleet tyytyväisiä koronakriisin hoitoon, mutta kannatusmittausten perusteella pääministeripuolue SDP on kerännyt hedelmät ja keskusta on jäänyt ilman.

Lisäksi keskustalla on vaikeaa toteuttaa mieleistään talouspolitiikkaa vihervasemmistolaisten puolueiden puristuksessa. Grönlund luonnehtii keskustan olevan nyt "väärässä hallituksessa".

– En usko, että he haluavat mennä vaaleihin tällä kannatuksella. Jos keskustan kannatus jatkaa tällä tasolla, eihän hallitusyhteistyö voi kestää, hän uumoilee.

Keskustan puoluekokous otti syyskuussa 2019 valtavan riskin, kun se valitsi kokemattoman, juuri 32 vuotta täyttäneen Katri Kulmunin puoluejohtajaksi.

Keskusta kärsi huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa historiallisen suuren vaalitappion. Neljä vuotta pääministeri-puoluejohtajana huhkinut Juha Sipilä heitti pyyhkeen kehään ja jätti puoluejohtajan tehtävän kesken kauden.

Sipilä vei keskustan mukaan vaalivoittaja Antti Rinteen (sd.) vasemmistovetoiseen viiden puolueen hallitukseen. Käytännön hallituspolitiikka jäi kuitenkin muiden huoleksi.

Torniosta kotoisin oleva Kulmuni valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran kevään 2015 vaaleissa lähes 10 000 äänen voimalla.

Keskustalle vaikeissa kevään 2019 vaaleissa Kulmuni uudisti kansanedustajan valtakirjansa, vaikka hänen henkilökohtainen äänisaaliinsa hieman rapisi. Lähes 9 000 ääntä Lapista oli kuitenkin keskustan valtakunnallisen romahduksen keskellä hyvä tulos.

Lappilaiset tukijat olivat eturivissä nostamassa Kulmunia keskustan johtoon, kun Sipilän eroilmoitus avasi puheenjohtajakisan.

Keskustan varapuheenjohtajaksi vuonna 2016 noussut kansanedustaja Katri Kulmuni oli saanut Rinteen hallituksessa elinkeinoministerin salkun.

Kulmunin kujanjuoksussa lopulta kohtalokkaaksi noussut työ- ja elinkeinomisteriön kustantama esiintymisvalmennus alkoi kesällä 2019 puheenjohtajakampanjan aikana.

Kun Kulmuni tänään perjantaina ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä, hän tunnusti virheeksi sen, että valtion varoista maksettua esiintymiskoulutusta oli käytetty myös puheenjohtajakisaan valmistautumisessa.

Kulmuni nosti puheenjohtajakampanjansa kärkeen aluepolitiikan. Pohjoisen äänillä hän kukisti Kouvolan jäähallissa pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa puolustusministeri Antti Kaikkosen äänin 1 092–829.

Pääministeri Antti Rinteen eroon johtanut poliittinen taistelu joulukuun alussa 2019 paljasti Katri Kulmunin epävarmuuden ja poliittisen kokemattomuuden.

Kulmuni selvisi vaikeasta tilanteesta muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen vahvalla tuella. Uutiskuvissa Kulmunin epävarma esiintyminen tuli kuitenkin kaikille näkyväksi.

Rinteen hallitusta seuranneessa Sanna Marinin (sd,) hallituksessa Kulmuni istui valtiovarainministerin avainpaikalle. Pääministerin sijainen hän oli ollut jo Rinteen hallituksen viimeiset kuukaudet.

Uutena puoluejohtajana Kulmuni ei saanut keskustan kannatusta nousuun.Kulmunin puheenjohtajakaudella keskustan kannatus on räpeltänyt selvästi viime eduskuntavaalien surkean tuloksen alapuolella.

Keskustan heikko kannatuskehitys on nakertanut Kulmunin asemia puolueen sisällä.

Virallisissa arvioissa on korostettu, että puolueen kannatuksen nostaminen vaatii pitkäaikaista uudistustyötä, mutta kärsimättömyys on alkanut kasvaa, kun kuntavaaleihin on aikaa enää vajaa vuosi.

Keskustan puoluekokouksen oli alun perin tarkoitus alkaa tänään Vantaalla. Koronakriisin vuoksi puoluekokous päätettiin maaliskuussa siirtää syyskuun alkuun ja kokouskaupungiksi vaihtui Oulu.

Kulmuni ilmoitti tänään, että hän jatkaa keskustan puheenjohtajana. Vastausta ei vielä saatu kysymykseen, onko hän ehdolla puheenjohtajaksi vielä Oulun puoluekokouksessa.

Kulmunin henkilökohtainen haaksirikko avaa keskustalle mahdollisuuden uuteen alkuun.

SDP:n kannatuksen kymmenen prosenttiyksikön nousu puolessa vuodessa kertoo, että puolueiden kannatuksessa voi tapahtua nopeita muutoksia, jos tähdet ovat oikeassa asennossa.

Keskusta kaatoi pääministeri Antti Rinteen, mutta lopputuloksena oli, että politiikan uudeksi tähdeksi nousi Sanna Marin eikä Katri Kulmuni.

Sanna Marin saa elokuussa SDP:n avaimet ja puoluejohtajan valtakirjan. Syyskuussa keskustan puoluekokous joutuu pohtimaan, kenen johdolla keskusta voisi palauttaa äänestäjien luottamuksen.

Anttien – Kaikkonen ja Kurvinen – ohella puoluekokousta kiinnostaa, mitä syksyllä politiikkaan ja hallitukseen palaava Annika Saarikko aikoo tehdä.

Jutusta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23.

Lue myös:

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Analyysi: Suosion tuulet kuljettavat Sanna Marinia ja Katri Kulmunia eri suuntiin

Katri Kulmuni on keskustan uusi puheenjohtaja: "Nyt alkaa työt, keskusta ei voi olla 10 prosentin puolue" – Yle seurasi Kouvolan puoluekokousta

Suomen sateenkaaripoliisit ovat perustaneet oman järjestön. Uuden yhdistyksen tavoitteena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien poliisien yhdenvertaista kohtelua ja asemaa poliisiorganisaatiossa.

Yhdistyksen perustaminen on myös viesti ulospäin, sanoo Suomen Sateenkaaripoliisit -yhdistyksen puheenjohtaja, vaasalainen rikoskomisario Linnea West:

– Parhaimmillaan yhdistyksen perustaminen lisää kansalaisten keskuudessa luottamusta poliisiin. Poliisi voi uskottavammin valvoa ihmisoikeuksia, kun oma pesä on puhdas.

West huomauttaa, että kansalaisten oikeusturva ei välttämättä toteudu, ellei poliisiin luoteta. Esimerkiksi viharikoksia voi jäädä ilmoittamatta, jos poliisin ammattitaitoon ja asenteeseen asian hoitamisessa ei voida luottaa.

Ministeriöstä kannustusta

Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä on tyytyväinen, että sateenkaaripoliisit ovat järjestäytyneet. Hän on ollut siihen rohkaisemassa jo edellisessä tehtävässään yhdenvertaisuusvaltuutettuna.

– Suomessa kansalaiset luottavat poliisiin, mutta kaikkien vähemmistöjen keskuudessa luottamus ei ole niin korkealla tasolla kuin se voisi olla. Tällä tavalla sitä luottamusta voidaan lisätä.

Pimiä sanoo, että poliisin kannattaisi ehdottomasti hyödyntää sateenkaaripoliisien verkosto myös poliisin toiminnassa.

– Sateenkaaripoliisit voisivat toimia esimerkiksi paikallisesti yhteyshenkilöinä.

Asenteet muuttuvat hitaasti

Linnea West ja yhdistyksen varapuheenjohtaja, Vantaalla työskentelevä vanhempi rikoskonstaapeli Noora Halmeenlaakso ovat nuoremman sukupolven poliiseja.

– Uskon, että me olemme siksi oikeita ihmisiä tuomaan poliisiorganisaatioon avointa keskustelukulttuuria. Meillä ei ole taakkana vanhempien kollegoiden kohtaamia ennakkoluuloja, sanoo West.

West tai Halmeenlaakso kumpikaan ei ole joutunut työyhteisössään kiusatuksi tai syrjityksi homoseksuaalisuutensa takia. Avoimuudesta on seurannut pääasiassa hyvää.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus, toteaa Halmeenlaaakso:

– Syrjintäkokemuksia on tullut esiin niin paljon ja niin pitkältä ajalta, että ne eivät ole yksittäisten ihmisten mielipiteitä vaan organisaatiossa laajemmin hyväksyttyä suhtautumista.

Aito muutos aikaiseksi

Sateenkaaripoliiseilla on ollut epävirallinen verkosto jo jonkin aikaa. Linnea West toteaa, että vuoropuhelu muiden sateenkaaripoliisien kanssa on avannut hänen silmiään.

– Aluksi ajattelin, että poliisiorganisaatiossa on vaikeuksia varsinkin homomiehillä. Nyt verkoston kautta on tullut kuitenkin tietoa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten kokemista ennakkoluuloista ja huonosta kohtelusta poliisissa.

West sanoo nyt paremmin ymmärtävänsä senkin, että kaikki – varsinkaan vanhemmat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat poliisit – eivät uskalla tulla kaapista ulos.

Halmeenlaakso ja West haluavat tehdä työtä sen eteen, että poliisiorganisaatiossa saadaan aikaiseksi muutos.

– Sitä ajatusta en hyväksy, että poliisiorganisaatio hyväksyisi sateenkaaripoliisijärjestön vain oman julkisuuskuvansa kiillottamiseksi. Asioiden pitää aidosti muuttua, sanoo Halmeenlaakso.

Tietä tasoitetaan nuorille

Sateenkaaripoliisien järjestäytyminen sai alkusysäyksen vuonna 2017. Silloin yhdenvertaisuusvaltuutettu järjesti Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä yhdessä Setan kanssa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa Suomen poliisissa.

Tilaisuudessa mukana ollut Linnea West solmi kontaktit sateenkaaripoliisien eurooppalaisen kattojärjestön EGPA:n (European LGBT Police Association) edustajiin ja alkoi valmistella yhdityksen perustamista myös Suomeen.

Alalle tulevien sateenkaarinuorten on tärkeätä nähdä, että aika on muuttunut ja että myös poliisissa on työkavereiden joukossa homoja Noora Halmeenlaakso

EGPA toimii aktiivisesti ja siinä toiminnassa Suomen sateenkaaripioliisitkin aikovat olla tiiviisti mukana. Monessa Euroopan maassa sateenkaaripoliisien toiminnalla on jo pitkät perinteet.

– Meillä on sieltä varmasti opittavaa, kun suunnittelemme omaa toimintaamme.

Halmeenlaakso ja West toivovat, että uusi yhdistys ja yhteistyö muiden sateenkaarijärjestöjen kanssa kohentaisi myös poliisin työnantajakuvaa niin että nuoret sateenkaari-ihmiset voisivat jatkossa pitää poliisia varteenotettavana työnantajana.

Vielä monella on se kokemus tai uskomus, että poliisi on vanhakantainen ja ummehtunut työyhteisö, jossa sateenkaarivähemmistöä syrjivät asenteet ovat sallittuja.

– Alalle tulevien sateenkaarinuorten on tärkeätä nähdä, että aika on muuttunut ja että myös poliisissa on työkavereiden joukossa homoja, toteaa Halmeenlaakso.

Lue myös: Sateenkaaripoliisit verkostoituvat Suomessa – "Kunpa yksikään poliisiksi tahtova nuori homoseksuaali ei joutuisi luopumaan haaveestaan siksi, että pelkää tulevansa kiusatuksi"