Oululaisen Tanja Kannialan esikoinen sai vuonna 2005 synnytyssairaalan osastolla suloiset villasukat jalkaansa. Ne olivat lahja paikallisilta käsityöläisiltä, jotka muistivat 400 vuotta täyttävän Oulun uusia asukkaita.

Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta, ajatteli Kanniala antaa oman panoksensa juhlavuoden vauvoille. Hän etsi viime toukokuussa kuumeisesti netistä tietoa, mihin voisi lahjoittaa villasukkia. Yhtään keräystä ei löytynyt, joten Kanniala päätti perustaa sellaisen itse.

Nyt Facebookissa toimivassa _Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville - _ryhmässä on noin 6 000 jäsentä. Heistä puolet on liittynyt joukkoon marras- ja joulukuun aikana.

– Ihmiset alkoivat neuloa talven tullen ja toiminta virkistyi selkeästi. Sanoisin, että jäsenistä noin 2 000 on aktiivisia neulojia, Kanniala arvelee.

Etelä-Karjalassa puikot käyvät ahkerimmin

Tähän mennessä kampanjaan osallistuvien käsityöläisten puikoista on valmistunut yli 8 000 villasukkaparia. Vaikka määrä on suuri, on tavoite vielä suurempi. Suomessa syntyy tänä vuonna arvioiden mukaan yli 55 000 vauvaa.

Ahkerimmat villasukkien tekijät löytyvät Lappeenrannan suunnalta. Siellä sukkapareja on valmistunut jo yli tuhat. Käytännössä vain muutamalta kymmeneltä Etelä-Karjalan keskussairaalaan syntyvältä lapselta puuttuvat enää sukat.

Lähes yhtä monta sukkaa on saatu valmiiksi Tampereella, mutta siellä niitä tarvitaankin yli 5 000. Kampanja ei välttämättä ole vielä tavoittanut kaikkia, sillä suurista kaupungeista esimerkiksi Turussa keräykseen on lahjoitettu vasta runsaat 100 villasukkaa.

Tanja Kanniala vakuuttaa, että sukat jaetaan tasaisesti kaikkien sairaaloiden kesken. Jos puikot kolisevat Etelä-Karjalassa nykyistä tahtia, lähetetään ylijäävät sukat sieltä muille alueille.

Vain värillä on väliä

Keräykseen voi osallistua jokaisen suomalaisen synnytyssairaalan alueella. Paikkakuntakohtaiset keräyspisteet löytyvät Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -ryhmästä.

Villasukkien ulkonäölle on asetettu vain yksi kriteeri: niiden pitää olla sinivalkoiset.

Sukan mallin ja langat saa päättää ihan itse. Tanja Kanniala

– Sukan mallin ja langat saa päättää ihan itse. Moni on tykännyt juuri siitä, että saa tehdä sellaiset kuin haluaa. Uusien mallien kokeileminen onkin helppoa, kun tehdään näin pieniä sukkia, Tanja Kanniala toteaa.

Tekeillä myös pipoja, nuttuja ja peittoja

Tänä vuonna syntyvät lapset kotiutuvat sairaalasta monella paikkakunnalla erilaisten villavaatteiden kanssa. Valtakunnallisen villasukkakeräyksen lisäksi käynnissä on monia paikallisia kampanjoita. Esimerkiksi Kainuussa syntyneet saavat mukaansa peiton, Pirkanmaan keskussairaalan vauvoille lahjoitetaan puolestaan pipoja ja Satakunnan keskussairaalan vauvoille nuttuja. Ne antavat näppärille käsityöihmisille vaihtoehtoja ja paikoin jopa haastetta.

Esimerkiksi satakuntalaisvauvoille tehtävät nutut ovat luonnonvalkoisia ja niiden niskaan on kirjailtu sinisellä 100. Nutut suunnitellut Marja-Terttu Naukkarinen vakuuttaa, että malli on valittu sillä silmällä, että jokainen halukas osaa sellaisen tehdä.

Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys järjestää vähintään kerran kuukaudessa myös nuttutalkoilta, joissa kädentaitoiset tai sellaisiksi haluavat voivat kokoontua neulomaan tai neuvoja hakemaan. Talkoisiin on osallistunut Naukkarisen mukaan toistaiseksi vain muutama uskollinen kävijä, mutta innokkaita tulee jatkuvasti lisää.

– Satakunnassa syntyy arvioiden mukaan tänä vuonna noin 2 000 vauvaa. Meillä on nuttuja kasassa nyt alle 100, joten kyllä tässä vielä töitä riittää, hän toteaa.

Keskiviikkona on muun muassa Ilta-Sanomissa ja Ylellä pohdittu, miksi suomalaista sosiaaliturvaa on ainakin teoriassa mahdollista maksaa ulkomaille lähteneille Isis-vierastaistelijoille.

Aamulla Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen totesi, että lakimuutos olisi tarpeen. Suomalaisia tilastoja ilmiön yleisyydestä ei ole, mutta Ruotsissa ja Tanskassa on paljastunut muutamia kymmeniä tapauksia.

Osana kärkihanketta hallitus selvittääkin parhaillaan kokonaisuutena kaikkien maahan ja maasta muuttavien sosiaaliturvan alkamisen ja päättämisen kriteereitä. Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta on ollut jo jonkin aikaa työn alla. Sen esivalmistelut alkoivat vuoden 2016 alussa ja hallituksen esitys on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2018.

– Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta toimii sosiaaliturvan kattavana sateenvarjona, kertoo asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevan kärkihankkeen projektipäällikkö Henna Huhtamäki.

Vuosi on maksimiaika

Tukia saatetaan maksaa ulkomaille enimmillään vuoden verran.

– Nyt tarkastellaan muun muassa, että onko vuoden sääntö tarkoituksenmukainen. Vastaako se enää nykyaikaa, pohtii Huhtamäki.

Huhtamäki kertoo, että vuoden sääntö on säädetty suojaamaan Suomessa vakituisesti asuvien sosiaaliturvaoikeuksia, jos henkilö lähtee tilapäisesti ulkomaille.

Ulkomaille lähtöön on monenlaisia syitä, esimerkiksi lomamatka, vuorotteluvapaa tai opiskelijan vaihto-opiskelu ulkomailla. Vuoden sääntö toimii turvaverkkona silloin, kun ei vielä ole muotoutunut paikallista turvaa. Tilapäisluontoisena pidetään alle vuoden oleskelua.

– Koko lakipaketti on tarkastelun alla, mitään yksittäistä ryhmää ei ole erikseen selvitetty.

Käytetäänkö tukijärjestelmää väärin?

Taistelualueelle lähtevien tukia ja niiden väärinkäyttöä ei ole helppo tarkastella. Esteenä on muun muassa se, että henkilö ei ylipäätään kerro viranomaiselle, että lähtee maasta. Osoitteenmuutoksia ei tehdä.

– Työttömyysturvan edellytyksenä on, että on työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilö voi tietoisesti antaa virheellisiä tietoja. Jos tällaista ilmenee, tuet peritään takaisin, painottaa Huhtamäki.

Tuen jatkuminen edellyttää, että pystyy matkustamaan takaisin Suomeen heti kun töitä on tarjolla. Käytännössä tämä realisoituu vasta kun on henkilökohtainen tapaaminen työvoimatoimistossa tai töitä tarjolla.

Lapsilisää saatettaisiin käyttää väärin siten, että lapsesta huolehtimiseen ja ylläpitoon kuuluvat rahat (94,88–172,69 e/kk perheen lapsiluvusta riippuen) käytetään aivan muuhun. Lapsi saattaa olla ulkomailla mukana alkeellisissa oloissa.

Lapsilisää maksetaan vuoden ajan, jos lapsi on ulkomailla perheen mukana. Jos lapsi pysyy Suomessa, lapsilisän maksu jatkuu. Tällöin on mahdollista, että joku perheenjäsenistä on pidemmän aikaa ulkomailla.

Viranomaisyhteistyöstä ratkaisu?

Supon mukaan konfliktialueille on lähtenyt Suomesta 80 vierastaistelijaa. Onko tähän mennessä tiedossa Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita, jotka saavat suomalaista sosiaaliturvaa taistelualueille?

– Ei ole ainakaan meillä tiedossa. Tämä on arvailujen varassa, toteaa Huhtamäki.

Ruotsissa ja Tanskassa asiaa on selvitetty viranomaisyhteistyönä. Ruotsissa veroviranomaiset saivat turvallisuuspalvelulta Syyriaan vierastaistelijoiksi lähteneiden nimet ja pystyivät tietojen avulla selvittämään niiden avulla heidän ja heidän perheidensä saaman sosiaalituen.

– Kärkihankkeessa selvitettävien asioiden listalla on myös, onko viranomaisten välinen tietojenvaihto ajan tasalla, vakuuttaa Huhtamäki.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kannattaa palestiinalaisen hyökkääjän tappoon syyllistyneen israelilaissotilaan armahtamista.

Israelilainen sotilastuomioistuin päätti kersantti Elor Azarian syyllistyneen tappoon, kun hän maaliskuussa ampui 21-vuotiasta palestiinalaismiestä päähän tämän maatessa haavoittuneena maassa Hebronissa Länsirannalla.

Tuomioistuin katsoi, ettei palestiinalaismies enää siinä vaiheessa muodostanut uhkaa. Oikeus ei ole vielä langettanut tuomiota.

– Kannatan armahduksen antamista Elor Azarialle, pääministeri Benjamin Netanjahu kirjoitti Facebook-sivullaan.

Tapaus juontaa maaliskuulle. Kaksi palestiinalaismiestä hyökkäsi Hebronissa Länsirannalla israelilaisen sotilaan kimppuun ja puukotti tätä. Israelilaiset sotilaat avasivat tulen ja tappoivat toisen hyökkääjistä, kun taas toinen haavoittui.

Videolla tallentuneessa tilanteessa Azaria ampuu maassa makaavaa palestiinalaismiestä päähän.

Tapaus on jakanut mielipiteitä Israelissa.

Oikeistopoliitikot ovat puolustaneet sotilasta, kun taas armeijan komentajat ovat sanoneet, ettei tämän teko vastaa Israelin armeijan arvoja.

Lähteet: AFP, AP, Reuters

Vuoden alusta kiristynyt liikennepolttoaineiden verotus laittaa monen autoilijan pohtimaan auton käyttöä.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan bensiinin ja dieselöljyn runsaan kahden sentin veronkorotus litralta tarkoittaa keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30–35 euron lisämenoa vuodessa.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaisen mukaan autoilijan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota taloudelliseen ajotapaan.

1. Huollettu auto liikkuu taloudellisesti

Taloudellinen ajo lähtee jo kunnossa olevasta autosta.

Asiatuntijayhtiö Motivan arvioiden mukaan säännöllisesti huollettu ja säädöissä oleva auto kuluttaa 0,2–0,3 litraa vähemmän polttoainetta sadalla kilometrillä kuin pitkään huoltamaton auto.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaisen mukaan auto on syytä huollattaa säännöllisesti määräaikaishuolto-ohjelman mukaan.

– Kun öljyt, nesteet ja suodattimet tulee vaihdettua säännöllisesti, niin auto toimii kuin on suunniteltukin ja kulutus pysyy kohtuullisena, Vesalainen kertoo.

2.Rengaspaineet kohdalleen

Myös rengaspaineilla on suuri merkitys taloudellisessa ajamisessa. Vesalainen kehottaa katsomaan auton käyttöohjekirjasta omalle autolle ja sen kuormalle sopivat rengaspaineet. Jos auton kuormausta muutetaan olennaisesti, pitää rengaspaineet säätää uuden kuormituksen mukaisiksi.

– Ja vaikkei kuormitus muuttuisi, niin olisi hyvä joka toisen tankkauksen yhteydessä huoltoasemalla tarkastaa, että renkaissa on riittävästi painetta.

Talviaikaan Vesalainen suosittelee käyttämään 0,2 baaria autonvalmistajan suosituksia korkeampia paineita.

3. Ylimääräiset tavarat pois autosta

Vesalainen suosittelee kiinnittämään huomiota myös ylimääräiseen kuormaan. Hänen mukaansa monella ihmisellä on paha tapa pitää autoa varastona.

Esimerkiksi katolla oleva suksiboksi kannattaa ottaa pois, mikäli sitä ei käytä. Katolla oleva kuorma lisää ilmanvastusta ja auton painoa ja täten myös polttoaineenkulutusta.

Nykyään on tarjolla hyvin aerodynaamisia kattotelineitä ja -bokseja. Suuri merkitys on kuitenkin sillä, että boksi on asennettu huolellisesti.

– Kun kuljettaja malttaa mitata, että suksiboksi on varmasti suorassa, niin se ei ujella ja ilmavastus on silloin mahdollisimman pieni, Vesalainen kertoo.

Myös auton takakontti kannattaa tyhjätä ylimääräisistä tavaroista. Motivan arvioiden mukaan lisäkuorma, kuten suksiboksi, voi lisätä kulutusta noin litran sataa kilometriä kohden.

5. Esilämmitä auto

Auton huolellinen esilämmittäminen kannattaa aloittaa, kun lämpötilat laskevat pakkasen puolelle.

Lämmitysajan määrittämiseen Vesalainen suosittelee käytettäväksi ajastinta, jonka avulla pystyy välttämään turhaa energiankulutusta. Nykyautoissa esilämmityksen merkitys polttoaineen kulutukseen on pienempi kuin vanhemmissa autoissa.

Uudempien autojen kohdalla esilämmitys on tärkeää enemmän muista syistä, Vesalainen kertoo.

– Auto käynnistyy paremmin ja päästöt ovat pienemmät, Vesalainen kertaa.

Vaikka energiatehokkuuden näkökulmasta katsottuna esilämmitys kannattaa aloittaa vasta lämpötilan painuessa pakkaselle, puoltavat turvallisuusnäkökohdat lämmityksen aloittamista jo plussan puolella. Liikkeellelähtö on turvallisempaa, kun ikkunat ovat huurteettomat – sisätilanlämmitin on näppärä apu tähän.

6. Käytä muita lämmittimiä harkitusti

Vesalaisen mukaan erilaiset penkin-, takalasin-, ja ratinlämmittimet ovat näppäriä ja elämää helpottavia, mutta niitä kannattaa käyttää hillitysti, mikäli haluaa säästää akkua ja polttoainetta.

– Käytettäväksihän ne on sinne autoon tehty, mutta niitä ei kannata jättää päälle pitkäksi aikaa. Tämän päivän autoissa esimerkiksi istuinlämmittimet ovat todella tehokkaita. Sen kun laittaa hetkeksi päälle, niin penkki lämpenee nopeasti ja siinä on sen jälkeen miellyttävä istua. Kun penkki on lämmennyt, on penkinlämmitin syytä kytkeä pois. Näin vältetään turhaa sähkön kulutusta, joka kuormittaa laturia ja nostaa polttoaineenkulutusta, Vesalainen kertoo.

6. Ennakoiva ajotapa

Ajaessaan pitäisi kuljettajan pyrkiä tekemään havaintoja mahdollisimman kaukaa, Vesalainen kertoo.

– Silloin jää enemmän aikaa reagoida edessä oleviin tapahtumiin ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Myös riittävän turvavälin pitämistä Vesalainen korostaa yhtenä tärkeimmistä keinoista vähentää polttoaineen kulutusta.

– Ihmiset ajavat luvattoman lyhyillä turvaväleillä ja se näkyy liikennevirrassa jatkuvasti tuikkivina jarruvaloina. Silloin on riittävästi turvaväliä, kun pystyy säätelemään omaa ajoaan pelkän kaasupolkimen avulla. Toistuvilla jarrutuksilla haaskataan auton liike-energiaa muuttamalla sitä lämpöenergiaksi, Vesalainen kertoo.

7. Käytä moottorijarrutusta

Moottorijarrutuksen hyödyntäminen on tärkeää. Nostamalla kaasu ylös ajoissa, auto rullaa eteenpäin hetkellisen kulutuksen ollessa nolla. Samalla auton älylatausjärjestelmä tallentaa akkuun ekstravirtaa, jota voidaan hyödyntää seuraavassa start-stop –käynnistyksessä sekä kiihdytyksessä.

Se, kuinka paljon kukin säästää taloudellisella ja ennakoivalla ajotavalla, riippuu paljon autosta, sen iästä ja kunnosta, sekä olosuhteista.

– Näillä vinkeillä, mitä on käyty läpi, niin sitä säästöä joka tapauksessa syntyy. Samalla ajamisesta tulee myös turvallista, Vesalainen kertoo.

Ruotsalaisten mielipiteet puolustusliitto Natosta ovat muuttuneet epävarmemmiksi, osoittaa äänestysikäisille ruotsalaisille joulukuun alkupuolella tehty kysely.

Kun vielä vuonna 2015 puolet vastaajista halusi Ruotsin pysyvän Naton ulkopuolella, joulukuussa 2016 näin ajatteli enää 40 prosenttia. Samaan aikaan kannastaan epävarmojen osuus on noussut edellisvuodesta kahdeksan prosenttiyksikköä 24 prosenttiin.

Dagens Nyheter -lehden teettämässä kyselyssä Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 35 prosenttia, nousua edellisvuodesta on prosenttiyksikön verran.

Puolustusliittoon suhtautuu kielteisesti vain yksi kymmenestä vastaajasta, ja 17 prosenttia uskoo, että Ruotsin turvallisuus huononisi Naton jäsenenä. Sen sijaan kolmannes arvioi turvallisuuden vahvistuvan, jos Ruotsi liittyisi Naton jäseneksi.

Epäuskoa omaan puolustuskykyyn

Kaksi kolmasosaa ruotsalaisista ei luota siihen, että Ruotsi kykenee puolustamaan rajojaan tunkeutujia tai ulkovaltojen loukkauksia vastaan.

Erittäin vähän luottamusta kotimaan puolustuskykyyn on 23 prosentilla vastaajista ja melko vähäistä luottamusta kokee 43 prosenttia vastaajista. Määrät ovat nousseet neljällä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta 2015.

Erittäin vahvaa luottamus on vain prosentilla vastaajista.

Venäjä koetaan uhkana

Neljä kymmenestä ruotsalaisesta on sitä mieltä, että Venäjä muodostaa suuren uhan Ruotsille. 32 prosenttia vastaajista kokee, että Venäjän uhka on melko suurta ja 7 prosenttia puolestaan arvioi uhan olevan erittäin suuri.

Yli puolet, 55 prosenttia, vastaajista kasvattaisi Ruotsin puolustusmäärärahoja, 26 prosenttia pitäisi määrärahat nykyisellä tasollaan ja 8 prosenttia puolestaan haluaisi vähentää puolustukseen käytettävää rahaa.

Sanomalehti Dagens Nyheterin teettämään verkkokyselyyn osallistui 1.–12. joulukuuta 1 023 äänestysikäistä ruotsalaista. Lisäksi puhelimitse haastateltiin 700 henkilöä Nato-kysymyksistä. Kyselyn virhemarginaalia ei ole ilmoitettu.

Kysely julkaistiin ennen ensi sunnuntaina Sälenissa alkavaa turvallisuuspoliittista konferenssia. Vuosittain järjestettävään tapahtumaan osallistuu yli 300 vaikuttajaa niin politiikasta kuin kansalaisjärjestöistäkin.

Noin 300 000 on saanut verokortin, jossa veroprosentti on väärin, kertoo ylitarkastaja Kaj Hoffren Verohallinnosta.

– Taustalla on ohjelmistoversion päivitys. Päivityksessä osa verotiedoista jäi pois. Ohjelmisto poimi vuoden 2015 tietoja vuoden 2017 verokorttia varten.

Virhe koskee Hoffrenin mukaan heitä, jotka eivät ole viime vuonna hakeneet muutosta verokorttiin.

– Merityötulon saaneilla ja perhepäivähoitajilla ja joillakin yrittäjillä on ainakin jäänyt tuloja huomioimatta verokorttilaskennassa. Myös niillä, jotka ovat saaneet etuustukia Kelalta tai työttömyyskassasta, voi olla virheellinen veroprosentti.

Veroprosentin virheellisyys voi vaihdella suurestikin.

– Virhe riippuu ihan siitä, mitä ovat ne tiedot, jotka jäivät huomioimatta. Puolesta prosentista ylöspäin, useisiin prosenttiyksiköihin. Jos puuttuu suurikin tulomäärä pohjatiedoista, niin kyllähän se vaikuttaa veroprosenttiin aika lailla.

Virheellisen kortin saaneille kirje kotiin

Hoffrenin muistuttaa, että valtaosalla verokortti on oikein. Verokortteja on lähetetty kaikkiaan 4,7 miljoonaa ja virhe on noin 300 000 kortissa eli noin kuudessa prosentissa verokortteja.

– Ei kannata kaikkien tässä pelästyä, jos veroprosentti on hieman alentunut. Se on ihan mahdollista, sillä verotus kevenee ensi vuonna hieman. Kiky-sopimuksen huojennukset pienentävät veroprosenttia hieman.

Niille, joilla veroprosentti on ollut väärin, lähetetään henkilökohtainen kirje kotiin.

– Jos veroprosentti on väärin, niin uusi verokortti kannattaa tilata verkosta, puhelimesta tai verotoimistosta ja viedä se itse työnantajalle tai tulon maksajalle.

Hoffren vakuuttaa, että muutosverokortissa veroprosentti tulee varmasti oikein.

– Kyllä muutosohjelmat toimivat ihan oikein ja laskevat oikeita lopputuloksia. Tässä on nyt kyse virheestä, joka aiheutui tietojen poiminnasta.

Verotoimistojen puhelinpalvelu ovat ruuhkautuneet alkuvuodesta. Hoffrenin mukaan tammikuu onkin aina ruuhkaista aikaa.

– Tässä tulee parisataatuhatta asiakasta lisää, ylitarkastaja toteaa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Tänään keskiviikkona oli toistaiseksi talven kylmin päivä. Muoniossa pakkasennätykseksi mitattiin Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla kello 21.00 jo -40,7 astetta. Neljänkymmenen asteen raja rikkoutui jo aiemmin kello 19.00, kun lukemaksi saatiin -40,1 astetta. Yön aikana tilanne vielä elää ja uusiakin ennätyksiä voi syntyä, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Lapissa pakkanen kiristyi muutoinkin monin paikoin lähelle neljääkymmentä astetta.

Etelämpänä pakkaslukemat olivat maltillisempia, mutta tuuli oli keskiviikkona hyvin voimakasta ja puuskaista. Sen myötä pakkasen purevuus oli kireää. Pakkaslukemat vastasivat Huutosen mukaan tuulen kera käytännössa kolmeakymmentä astetta.

Korkeapaine tuo lisää pakkasia

Suomeen virtaa nyt hyvin kylmää ilmaa koillisesta ja lähipäivinä pakkanen on koko maassa kireää. Koillistuuli on etelässä kovinkin purevaa ja sen myötä sää tuntuu erittäin kylmältä.

Korkeapaine on tällä hetkellä Pohjois-Suomen yllä ja se vahvistuu Suomen yllä ensi yön ja huomisen aikana. Sen myötä pari seuraavaa päivää on hyvinkin kylmää ja laajalti selkeää.

Viikonloppuna lännestä leviää Suomeen säärintama sateineen ja tuulet voimistuvat ja nuo kaikista kireimmät pakkaset väistyvät meiltä itäpuolelle viimeistään lauantain-sunnuntain tienoilla.

Pelkästään Suomen alueelle kylmä ilmamassa ei rajoitu vaan kylmää ilmaa leviää lähipäivinä ja loppuviikon aikana suurimpaan osaa Eurooppaa. Etenkin Kaakkois-Euroopassa sää jatkuu viikonloppuna ja ensi viikolla hyvin kylmänä ja sateet voivat tulla lumena aina Turkkia ja Kreikkaa myöten.

Sää jatkuu kylmänä

Sää on huomenna torstaina laajoilla alueilla selkeää ja poutaista. Lapissa pakkaslukemat vaihtelevat Huutosen ennusteen mukaan vielä kolmenkymmenen ja neljänkymmenen asteen välillä ja etelässä vaihtelua on viidentoista ja kahdenkymmenen asteen välillä.

Vielä aamulla etelässä ja kaakossa tuuli on hyvin purevaa.

Päivällä ei kovin suuria muutoksia säänkuvassa tapahdu. Sää jatkuu poutaisena ja laajalti selkeänä.

Perjantaina helpottaa

Lumikuuroja voi tulla Pohjanmaan rannikkoseuduilla, kun merelle kehittyy lumikuuropilviä ja toisaalta Vienanmereltä voi ajautua pilvisyyttä aivan itärajalle ja siinä yhteydessä voi tulla lumikuuroja.

Perjantain vastaisena yönä on Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin kylmää ja se on todennäköisesti loppuviikon öistä kylmin.

Perjantaina päivällä Pohjanmaalle ja Lappiin alkaa levitä jo lauhempaa ilmaa, mutta maan etelä- ja itäosassa hyvin kylmä sää jatkuu.

Perjantain jälkeen säärintama liikkuu Suomen ylle ja lauantaina se työntää kylmimmät pakkaslukemat Suomen itäpuolelle. Jatkossa kylmin ilmamassa pysyttelee Venäjällä.

Pakkanen on paukkunut Lapissa ennätyskylmänä. Ilmatieteen laitoksen virallisella mittauspisteellä mitattiin keskiviikkona talven ennätys: –39,8 astetta Inarin Väylässä.

Inarin keskustassa hotelli Inarin ja paikallisen K-kaupan välimailla Lapin pakkasista nautti inarilaisten ohella kaksi nuorta kiinalaista.

Rohkeat turistimiehet olivat saapuneet Lappiin nimenomaan kylmän takia ihailemaan revontulia. Miehet ovat olleet Inarissa neljä päivää. Tulee puhe säästä, niin kuin turistien kanssa tavallisesti tulee.

Onko täällä paikallisillakin asukkailla yhtä kylmä?

– Minulle tämä on dramaattisen kylmää, koska tulemme lämpimästä maasta. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on mukava kokemus.

Uutiset yhä tiukemmista pakkasista saavat kiinalaismiehet innostumaan.

– Ja yksi seikka, mistä pidämme on, että kuulimme sään vain tästä kylmenevän, joten näemme revontulet paremmin.

– On hieman hassua, että me tulemme sitä onnellisemmiksi, mitä kylmempää on.

Toinen kiinalaismiehistä on kokenut hieman vastaavaa jo aiemmin.

– Olen ollut Suomessa kaksi vuotta sitten. Olin opiskelemassa Lappeenrannassa, joten olen kokenut tällaisen sään aiemminkin.

– Mutta täällä on lunta ja kaikkea, joten ihan vastaavassa en ole ollut. On ollut mukava palata ja kokea tämä kaikki uudelleen.

Päähineitä vailla

Miesten korvia kihelmöi jo neljääkymmentä astetta lähenevä pakkanen. Kädet hakeutuvat korvien suojaksi väkisinkin.

– Onko täällä paikallisillakin asukkailla yhtä kylmä? he kysyvät hieman epäuskoisina.

Uskovat, kun heille niin vakuutellaan. Parissakymmenessä asteessa kyllä pärjätään, mutta nelisenkymmentä on sentään nelisenkymmentä!

Ja kun herroilta tiedustellaan, eikö heillä ole lainkaan lakkeja, irtoaa vielä pari kommenttia.

– Voi pojat, kun on kylmä!

– Emme ostaneet lakkeja tullessamme. Pitänee ostaa pipo, he sanovat – ja katsovat toiveikkaasti paikallista markettia kohti.

Pääkaupungissa on nyt kuntapäättäjille tarjolla poikkeuksellisen houkuttelevia tehtäviä. Useat luottamustehtävistä luopuvat avainpoliitikot jättävät kaupunkiin paljon valtaa jaettavaksi.

Vihreiden Mari Puoskarin tilalle valitaan uusi valtuuston puheenjohtaja ja kokoomuksen Lasse Männistö luovuttaa ryhmän puheenjohtajan nuijan seuraajalleen. Molemmat valitaan 18. tammikuuta.

Myös SDP:ssä puhaltavat muutoksen tuulet ryhmän puheenjohtajan tehtävien siirryttyä pois Osku Pajamäeltä.

Vihreiden sovittava valtuuston uudesta puheenjohtajasta - keulilla kaksi kovaa K:ta

Vihreiden Mari Puoskari on istunut valtuustossa 12 vuotta. Puoskarin jättäessä politiikan valtuustolle tarvitaan uusi puheenjohtaja.

Puoskari luopuu politiikasta aloittaessaan uudessa tehtävässä konsultointiyritys Pöyryssä.

Valtuuston puheenjohtajalla on runsaasti edustustyötä ja todennäköisesti tehtävään valittava poliitikko joutuu karsimaan aikataulustaan muita luottamustehtäviä.

Vihreiden ryhmää vetävä Otso Kivekäs tuskin ottaa hoidettavakseen myös valtuuston puheenjohtajan tehtävää. Työn vaatima ajallinen panostus rajannee kisasta myös kansanedustajana toimivat valtuutetut.

Monen vihreän vaikuttajan mielestä luonteva pätkäpuheenjohtaja loppuvaalikaudelle olisi edellistä valtuustoa johtanut Minerva Krohn. Toinen varteenotettava ehdokas paikalle on toisen kauden valtuutettu Tuuli Kousa. Kousan kohdalla asettuminen ehdolille kevään vaaleissa on kuitenkin vielä epävarmaa. Vihreät haluaisivat todennäköisesti hyödyntää kampanjoinnissaan ehdolla olevan uuden puheenjohtajan nostetta.

Kevään vaalien odotetaan tuovan kuntapolitiikkaan uusia kasvoja. Mahdollisia vihreitä tulevaisuuden helsinkiläispäättäjiä ovat puolueen ehdokkaaksi lähteneet vihreiden konkarin Satu Hassin tytär, ilmastoasioihin perehtynyt 38-vuotias yrittäjä Kaisa Hernberg, puolueen varapuheenjohtaja, 31 vuotias Maria Ohisalo ja eduskuntavaaleissa yllättänyt 29-vuotias kansanedustaja Ozan Yanar.

Laura Rissanen vahvoilla kokoomuksen ryhmän johtoon

Kokoomuksessa valtatyhjiön aikeuttaa terveysyhtiö Mehiläisen yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana toimivan Lasse Männistön vetäytyminen politiikasta.

Männistö on toiminut Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2013. Hän luopuu ryhmän puheenjohtajan tehtävästä tammikuun aikana.

Puhelinkierros kokoomuspäättäjille paljastaa, että vahvin ennakkosuosikki tehtävään on ryhmän varapuheenjohtaja Laura Rissanen. 40-vuotias Rissanen on myös kaupunginhallituksen jäsen ja työskentelee puolueen eduskuntaryhmän pääsihteerinä. Uusi puheenjohtaja valitaan 18.1. ennen kaupunginvaltuustoa pidettävässä ryhmäkokouksessa.

Kokoomusvaikuttajat nostavat vahvoina tulevaisuuden päättäjinä esiin kaksi helsinkiläistä kuntavaaliehokasta. 24-vuotias Marianna Kupias johtaa kokoomusopiskelijoita ja 23-vuotias Daniel Sazonov on puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja.

Tomi Sevander kasvattaa valtaansa demareissa

Myös Helsingin kolmanneksi suurimmassa puolueessa SDP:ssä haetaan uusia tuulia päätöksentekoon.

Uudelleenjärjestelyjen syy on 20 vuotta valtuutettuna toimineen Osku Pajamäen päätös antaa politiikalta tilaa uudelle työlle Paasitornin toimitusjohtajana.

Pajamäki jatkaa valtuutettuna ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana kuluvan valtuustokauden loppuun. Puolueen ryhmän vetämisestä hän luopui jo joulukuussa.

Pajamäen paikan ryhmän puheenjohtajana sai 44-vuotias ensimmäisen kauden valtuutettu, vanhempi rikoskonstaapeli Tomi Sevander. Sevander ei ennen vaaleja ehdi vetää valtuustoryhmää kuin muutaman kuukauden. Lyhytkin kokemus tehtävässä on kuitenkin vahva kortti uuden valtuustoryhmän valitessa puheenjohtajaa vaalien jälkeen.

Nosteessa olevia nuoria demarinimiä kuntavaalilistalla ovat Eero Heinäluoman 28-vuotias tytär Eveliina Heinäluoma ja Helsingin sosialidemokraattien varapuheenjohtajana aiemmin toiminut 33-vuotias Timo Kontio.

Valkoisessa talossa järjestetään huomenna torstaina digitaalisten vaikuttajien (digital influencers) paneelikeskustelu ja illallinen. Kauppalehden mukaan kutsuttujen joukossa on myös Duudsoneista tunnetuksi tullut Jukka Hildén.

Hildén toimii tällä hetkellä Duudsoneiden tuotantoyhtiön USA:n toimiston vetäjänä Los Angelesissa.

– On upea kunnia päästä Valkoiseen taloon ja iskemään tarinaa Obaman kanssa. He halusivat pitää aika pienenä tämä kutsuttujen jengin, jotta presidentti ehtii varmasti keskustella jokaisen kanssa. Täytyy tosin heti kysyä Obamalta, että millaisessa mielenhäiriössä hän kutsui Duudsonin Valkoiseen taloon, Hildén sanoo Kauppalehden haastattelussa.

Hildénin mukaan presidenttipari Obama ja varapresidentti Biden haluavat keskustella kutsuttujen kanssa muun muassa koulutuksesta. Hildén sanoo Kauppalehdelle haluavansa tuoda esiin myös Duudsonien tekemän työn koulukiusaamisen kitkemiseksi Suomessa.

Lisäksi myös Duudsonien some-osaaminen saattaa nousta esiin.

– Meidän kanavilla on yhteensä 3,5 miljoonaa tilaajaa ja 30 miljoonaa katsojakertaa kuussa. Niiden kautta puhumme nuorille positiivisesta anarkiasta ja myös vaikeuksista. Näytämme oikeaa elämäämme, emme vain kiiltokuvaelämästä. Se varmaan on vaikuttanut kutsuun myös, Hildén sanoo.

Lämmintä vaatetta päälle, pyyhe mukaan ruokakauppaan ja pakkaskarpaasien vinkit kylmien kelien varalle. Yle on vuosien saatossa kertonut erilaisia vinkkejä, miten pärjää hyisessä kelissä.

Viime tammikuussa kerroimme, että Lapin Martat suosivat kylmällä kelillä aluskerroksissa silkkiä ja päälle kannattaa laittaa villaa.

– Kerrospukeutujan pitää muistaa jättää vaatteiden välille ilmaa. Takki voi olla pakkasella yhtä kokoa isompi kuin mitä normaalisti käyttäisi, jutussa vinkattiin.

11 vinkkiä pakkasen karpaaseilta – testaa pilkkijän ja kapiaisen salaiset aseet kylmien kelien varalle

Vuonna 2014 nostimme esiin paleltumat ja niiden hoidot. Paleltumat iskevät usein salakavalasti, koska niiden syntyyn vaikuttaa moni tekijä. Jos iho pääsee paleltumaan, tulee sitä hoitaa hellästi.

– Kun ihokudoksissa on jo jäätyessä tapahtunut solumuutoksia, ei ole hyvä, että sellaisia järjestetään lisää ronskeilla hoitokeinoilla.

Paleltumaa pitää hoitaa hellästi

Pakkasuskomuksia murskaksi

Tänään keskiviikkona kerroimme, mitkä uskomukset pakkasesta pitävät paikkansa ja mitkä eivät. Alkoholi ei lämmitä kehoa, mutta kuuma mehu ja kahvi kylläkin. Alkoholi saa aikaan lämmöntunteen, mutta lisää lämmön- ja nestehukkaa.

Totta vai ei? Lapsuuden pakkastalvet karaisevat loppuiäksi sekä muita uskomuksia pakkasesta

Eilen puolestaan annoimme neuvoja, miten voi loiventaa talven energiapiikkiä kotona. Ainakin villapaita kannatta pistää päälle ja verhot kiinni. Jos mattoja ei ole lattialla, niitä kannattaa hankkia.

Patterit paahtavat pakkasilla – Näillä 6 vinkillä loivennat talven energiapiikkiä kotona

Viime tammikuussa puolestaan jutussamme kerrottiin, että pakkasella tomaatti, kurkku ja muut salaattitarvikkeet pilaantuvat herkästi, kun niitä kantaa kaupasta kotiin. Jos salaatti pääsee paleltumaan, alkaa se pilaantua heti.

Jos kaupasta ei pääse lähtemään lämpimällä autolla, on olemassa yksi kikka, jolla kurkun ja salaatin saa kotiin kunnossa.

– Salaatin voi suojata pyyhkeellä tai muulla, ja kylmälaukku on tässä erittäin pätevä. Sehän on suunniteltu eristämiseen eli toimii myös näin päin, vinkkasi vuosi sitten muun muassa salaatteja kasvattava Sakari Tamsi.

Salaatinostajan pakkasniksit: pyyhe ympärille tai kylmälaukun kanssa kauppaan

Älä liikuta kylmettynyttä

Vuosittain Suomessa kuolee hypotermiaan useita kymmeniä ihmisiä. Vuosi sitten neuvoimme, miten voi auttaa kylmettynyttä ihmistä. Tärkein neuvo on se, että kylmettynyttä ihmistä ei tule liikuttaa. Se voi nimittäin tappaa, koska silloin kylmä veri lähtee helposti liikkeelle. Myöskään alkoholia ei saa tarjota.

Näin autat hankeen kylmettynyttä: älä liikuta, vaan lämmitä – liikuttaminen voi viedä hengen

Ja lopuksi kerrottakoon, että Saksassa ortopedit ovat neuvoneet ihmisiä kävelemään kuin pingviinit. Ortopedien mukaan näin pysyy paremmin pystyssä liukkailla teillä.

Saksassakin kireää pakkasta, lääkärit ohjeistavat: Kävelkää kuin pingviinit

Avaruudesta kantautuvat voimakkaat radiosignaalipurkaukset ovat askarruttaneet tiedemaailmaa jo usean vuoden ajan. Nyt Cornellin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet jäljittämään yhden erittäin voimakkaan radiosignaalin alkuperän kolmen miljardin valovuoden päässä sijaitsevaan kääpiögalaksiin.

Jopa 500 miljoonan auringon voimalla purkautuva pulssi on peräisin Ajomiehen tähdistössä sijaitsevasta kääpiögalaksista, jonka massa on vain sadasosa kotigalaksimme massasta.

– Näissä radiopurkauksissa täytyy olla valtava määrä energiaa, jotta ne ovat havaittavissa yli kolmen miljardin valovuoden päässä, sanoo tutkija Shami Chatterjee Cornellin yliopistosta.

Havainnoista on kirjoitettu muun muassa tiedejulkaisuissa Nature ja Astrophysical Journal Letters.

Purkauksia avaruudesta vai observatorion keittiöstä?

Ihmiskunta tuli tietoiseksi nopeista radiosignaalipurkauksista eli FRB-purkauksista vuonna 2007, kun ryhmä astrofyysikoita kahlasi läpi australialaisen observatorion tietoarkistoa. Ryhmä huomasi, että observatorion kaukoputki oli havainnut elokuussa 2001 poikkeuksellisen voimakkaan energiapurkauksen, joka oli kestänyt vain muutaman sekunnin tuhannesosan.

Aluksi havaintoa epäiltiin yleisesti virheelliseksi. Myöhemmin purkauksia kuitenkin havaittiin lisää. Osa purkauksista tosin paljastui observatorion mikroaaltouunin aikaansaamiksi, mutta näyttöä myös todellisista FRB-purkauksista saatiin. Nykyisen arvion mukaan radiosignaalipurkauksia vaeltaa kosmoksen läpi päivittäin 5 000–10 000.

Tällä hetkellä tutkijat ovat onnistuneet havaitsemaan yhteensä 18 FRB-purkausta. Vain muutaman millisekunnin kestäviä rykäyksiä on vaikea havaita niiden nopeuden vuoksi. Radioteleskooppi täytyy olla suunnattu oikeaan paikkaan tasan oikeaan aikaan.

Tutkijoita onnisti marraskuussa 2012.

Pulssi nimeltään FRB121102

Arecibon observatoriossa Puerto Ricossa havaittiin marraskuussa 2012 radiosignaalipurkaus, joka toisin kuin aiemmat havaitut purkaukset toistui satunnaisesti. Signaali sai nimekseen FRB121102.

Toistuvuus mahdollisti signaalin tarkemman tarkastelun. Viime vuonna Cornellin yliopiston tutkijat suuntasivat kaikki New Mexicossa sijaitsevan Very Large Array -observatorion 27 lautasantennista kohti signaalia. Puolen vuoden ajanjakson aikana 25 metriä halkaisijaltaan olevat lautasantennit tekivät havaintoja noin 83 tunnin ajan. Tuossa ajassa ne havaitsivat yhteensä yhdeksän purkausta.

Nämä havainnot mahdollistivat FRB121102:n sijainnin tarkemman selvittämisen, jonka jälkeen tutkijat käänsivät Havaijilla sijaitsevan Geminin observatorion suuren teleskoopin kohti signaalin alkuperää. Näin he havaitsivat kääpiögalaksin.

Tämä jälkeen Euroopan tehokkaat radioteleskoopit suunnattiin kohti signaalin lähdettä. Kuin tilauksesta purkauksia alkoi ilmetä tasaisesti, minkä avulla tutkijat onnistuivat jäljittämään signaalin lähteen kääpiögalaksin keskustaan. Kuten monien kääpiögalaksien keskustassa myös tämän keskellä näyttää olevan massiivinen musta aukko.

Sijainti selvillä, entä syy?

Seuraavaksi tutkijoiden selvitettävänä on, mikä aiheuttaa tai paremminkin mikä aiheutti kolme miljardia vuotta sitten voimakkaat purkaukset. Vaihtoehtoja on useita.

Toistuva signaali voi olla peräisin galaksin keskellä sijaitsevasta mustasta aukosta, johon kappaleita sinkoutuu kiihtyvällä vauhdilla. Kyseessä voi myös olla tavallista voimakkaamman magneettikentän omaava neutronitähti, magnetar.

Kahden neutronitähden törmäys voisi aiheuttaa FRB-purkauksen, mutta signaalin toistuvuus poissulkee tämän selityksen. Tietenkin syynä voivat aina olla avaruusoliot.

Suomalainen soitti viime vuonna keskimäärin noin 60 puhelua kuukaudessa, kun vuonna 2011 määrä oli lähes 80. Tekstiviestien määrä on laskenut samassa ajassa lähes puolella.

– Muutos on suhteellisesti merkittävä, kun yhteydenpito on siirtynyt hyvin vahvasti sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin pikaviestipalveluihin. Puhelimessa hoidetaan toki edelleen tärkeitä keskusteluja kuten työasioita, arvioi viestintämarkkina-asiantuntija Petri Järvikuona Viestintävirastosta.

Puhelinoperaattorit ovat markkinoineet viime vuosina vahvasti niinsanottuja rajattomia liittymiä, jotka perustuvat kiinteisiin kuukausimaksuihin. Ne sallivat rajattoman netinkäytön ja joko rajattoman tai tietyn minuutti- ja kappalemäärän puheluita ja tekstiviestejä kotimaan liittymiin. DNA:lta ja Elisalta kerrotaan, että valtaosa asiakkaista suosii rajattomia liittymiä.

– Asiakkaat kokevat, että on yksi huoli vähemmän, kun hinta on kiinteä eikä tarvitse murehtia puhelinlaskun suuruutta, sanoo handset-liiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan DNA:lta.

Pakettiliittymä on lähes aina perusteltu. Jan Virkki

Nuoret eivät soita

Rajattomien liittymien kuukausihinnat vaihtelevat operaattorista riippuen noin 20-30 euron välillä. Myynnissä on myös halpoja perusliittymiä, joista asiakas maksaa kuukausimaksun ja puhelut ja tekstiviestit laskutetaan käytön mukaan. Pelkkä nettiyhteyden käyttö maksaa näissä liittymissä yhteyden nopeudesta riippuen noin 5-15 euroa kuukaudessa.

DNA:n ja Elisan mukaan rajaton liittymä on perusteltu valinta puhelujen ja tekstiviestien määrän laskusta huolimatta.

– Puheluita ja tekstiviestejä on sen verran, että pakettiliittymä on lähes aina perusteltu. On toki tiettyjä käyttäjiä, joiden puhe- ja viestikäyttö on niin vähäistä, ettei ole syytä maksaa sitä siihen päälle. Nuorilla se ehkä korostuu, ettei puheluita soiteta niin paljon, toteaa liiketoimintajohtaja Jan Virkki Elisalta.

– Puhelujen kesto on hiukan pidentynyt, vaikka määrä onkin laskenut. Lisäksi käytön mukaan veloitettavan liittymän nettiyhteys on usein älypuhelimelle hidas, arvioi handset-liiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan DNA:lta.

Se, maksavatko ihmiset turhaan puheluista ja tekstiviesteistä, on hyvä kysymys. Näin varmasti monen kohdalla on. Petri Järvikuona

Viestintämarkkina-asiantuntija Petri Järvikuona Viestintävirastosta on hiukan eri mieltä siitä, onko rajaton liittymä kaikille paras vaihtoehto.

– Se, maksavatko ihmiset turhaan puheluista ja tekstiviesteistä, on hyvä kysymys. Näin varmasti monen kohdalla on. Täytyy silti muistaa, että Suomessa on ostovoimaan suhteutettuna tosi edulliset matkapuhelinliittymät, Järvikuona toteaa.

Vain pieni osa "hevijuusereita"

Myös rajattoman mobiilidatan käytössä on paljon eroja. Liittymät suunnitellaan älypuhelimia varten, koska niitä ostetaan eniten. Etenkään iäkkäämmällä polvella ei välttämättä ole lainkaan käyttöä datalle. Pelkkien puheliittymien tarjonta on hyvin vähäistä.

Monet eivät myöskään tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että sovellukset kuluttavat dataa aina kännykän ollessa päällä. Viestintäviraston mukaan suomalainen käyttää mobiilidataa keskimäärin 9,5 gigaa kuukaudessa.

– Data kuluu nopeasti, jos katsoo paljon videota tai televisiota älypuhelimella. Mutta jos vain surffailee, käy verkkopankissa ja katsoo meilit, rajattomalle nettiliittymälle ei välttämättä ole tarvetta, Järvikuona pohtii.

Viime vuonna toimintansa aloittaneen palveluoperaattorin Moi Mobiilin toiminta-ajatus perustuu sim-kortteihin, joissa puheen ja datan määrä räätälöidään asiakkaiden käyttötarpeiden mukaan. Toimitusjohtaja Petri Lahtisen mielestä kilpailijoiden tarjoamien rajattomien liittymien ongelmana on se, ettei keskivertoasiakkaita oikeastaan ole.

– Meidän puhelinasiakkaistamme vain murto-osa on hevijuusereita, jotka käyttävät jopa 75 prosenttia kaikesta datastamme. Heitä ei siis ole määrällisesti paljon, mutta he käyttävätkin rajatonta dataa sitten todella runsaasti. 90 prosentille asiakkaistamme riittää keskimäärin 2,5 gigaa. Hajonta on äärimmäisen iso, sanoo Petri Lahtinen.

Jos vain surffailee, käy verkkopankissa ja katsoo meilit, rajattomalle nettiliittymälle ei välttämättä ole tarvetta. Petri Järvikuona

Tekstiviestin uusi elämä

Viestintävirasto ennustaa, että mobiilidatan käyttö jatkaa edelleen kasvuaan Suomessa, mutta kasvu todennäköisesti hidastuu. Samoin puhelujen ja tekstiviestien laskeva trendi voi jatkua kuluttajien välisessä viestinnässä. Kuolemaa ne eivät kuitenkaan tee. Tekstiviestit ovat löytäneet uutta maaperää markkinointiviestinnässä.

– Yritykset lähettävät esimerkiksi ajanvarausmuistutuksia tekstiviestitse, ja viestien määrä yrityskäytössä onkin pysynyt melko vakaana. En usko niiden kuolevan kotitalouskäytössäkään. Ne ovat toimintavarmoja gsm-verkossa myös silloin, kun nettiyhteyttä ei ole, sanoo Petri Järvikuona.

Puhelinoperaattorit ja Viestintävirasto odottavat parhaillaan EU:n roaming-päätöksen voimaantuloa. Matkapuhelimen käytöstä ulkomailla perittävien verkkovierailumaksujen eli niin sanottujen roaming-maksujen on määrä poistua EU:n alueella tänä vuonna.

– Muutos koskee vain kuluttajamaksuja. Suomalaiset operaattorit sen sijaan joutuvat maksamaan enemmän tukkumaksuja ulkomaanverkkovierailuista, koska suomalaiset matkustavat enemmän Euroopassa kuin päinvastoin. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa datarajoituksiin.

Paljonko puhelimesi kuluttaa dataa kuukaudessa? Mikä datapaketti olisi viisain valinta? Kuningaskuluttaja selvitti, onko rajaton datapaketti aina viisas valinta. Kuningaskuluttaja on myös etsinyt parhaita vaihtoehtoja matkapuhelimen mega- ja peruskäyttäjälle. Lue juttu tästä.

Kotimainen halpatavarataloketju Hong Kong hakee pääsyä velkasaneeraukseen. Konserni jätti torstaina hakemuksensa Espoon käräjäoikeuteen.

Kodin ja vapaa-ajan tuotteita pääosin Etelä-Suomessa myyvän Hong Kongin 27 tavarataloa jatkavat toimintaansa toistaiseksi normaalisti. Konserni työllistää yli 500 ihmistä.

Päärahoittajat ja samalla suurimmat velkojat ovat Danske Bank ja työeläkevakuuttaja Varma, ja Hong Kongin mukaan ne puoltavat saneeraushakemusta. Yhtiö on anonut käräjäoikeudelta nopeutettua käsittelyä.

Hong Kongia painavat liikevaihdon tippuminen ja velkojen kasvu. Viime helmikuussa päättyneenä tilikautena velkaa oli yhteensä lähes 37 miljoonaa euroa – korollista velkaa tästä oli vajaat 19 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto oli 120 miljoonaa euroa. Liikevaihto väheni lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta.

Velkasaneeraukseen hakeutumisesta kertoi torstaina ensimmäisenä Kauppalehti.

Toimitusjohtaja: Liikevaihdon pudotus tuli puun takaa

Hong Kong -konsernin toimitusjohtaja Matti Vassisen mukaan keskeisiä syitä talousvaikeuksiin on kaksi: vähittäiskaupan alavireisyys ja Anttilan konkurssin aiheuttama luottovakuuttajien varovaisuus, joka jarrutti ketjun tavarantoimittajien toimintaa.

Liikevaihdon pudotus vuonna 2015 oli yhtiölle ensimmäinen ja heti raju. Se johti Vassisen mukaan nyt kärjistyneisiin vaikeuksiin.

– Liikevaihdon lasku tuli meille puun takaa. Emme ehtineet sopeuttaa kulurakennetta samassa tahdissa, Vassinen sanoo.

Jos yhtiö pääsee saneeraukseen, se aikoo käydä kulurakenteen keventämiseksi läpi kaikkien tavaratalojen ja tuoteryhmien kannattavuuden. Osa Hong Kongin tavarataloista on ollut kannattamattomia.

– Valikoimaa ja toimipisteitä tietysti tarkastellaan normaalistikin, mutta nyt on isompi remontti edessä. Käydään koko ketju läpi ja yritetään saneerauksen kautta rakentaa tästä parempi yhtiö.

Yli 500 ihmisen työpaikka

Pohjoisimmat tavaratalot sijaitsevat Kokkolassa ja Kuopiossa. Ketjun tavaratalot toimivat yksittäisinä tytäryhtiöinä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla, ja se myy tuotteitaan myös verkkokaupassa

Hong Kongin palkkalistoilla on noin 530 henkilöä. Yhtiö on perustettu vuonna 1989.

Helsingin hovioikeus on hylännyt Sunny Car Center -liikemies Markku Ritaluoman valituksen rantahuvilansa ulosotosta.

Espoon Nuuksiossa sijaitseva iso rantahuvila ulosmitattiin lokakuussa 2015, mutta Ritaluoma valitti asiasta Espoon käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen. Ritaluoma valitti hovioikeuteen vedoten siihen, että ulosmittaus oli liiallinen ja ulosmittausjärjestyksen vastainen. Hovioikeus ei nyt muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Ålandsbankenilla on saatavia Ritaluomalta ja Sunny-Trading -yhtiöltä. Ritaluoma oli antanut omavelkaisen takauksen Sunny-Tradingin lainan vakuudeksi. Hovioikeuden päätöksen mukaan ulosotossa olevan velan määrä on ollut viime vuoden tammikuun lopulla noin 2,14 miljoonaa euroa. Velan pääoma on noin 1,74 miljoonaa, mutta määrä kasvaa jatkuvasti, sillä korko on 18 prosenttia.

Huvilaa myyty vuosikausia

Nuuksion kiinteistöllä on yli 7,3 hehtaarin tontti, jolla on useita rakennuksia. Lämmintä tilaa on yhteensä noin 905 neliötä. Paikkaa on myyty vuodesta 2007 alkaen usean vuoden ajan, ensin 3,9 miljoonan euron hinnalla. Kokonaisuuden hintaa on arvioitu useaan otteeseen, arviot ovat vaihdelleet 2,9 miljoonasta 4,9 miljoonaan euroon. Kokonaisuus on yhä myymättä.

Velkojen kattamiseksi on lisäksi ulosotettu Vanajanlinnan golf-huoneisto Hämeenlinnassa. Vanajanlinnan Golf Suitesin osakkeet on joulukuussa myyty sadallatuhannella eurolla. Ritaluoman Suomen-koti, niin sanottu Madde-kiinteistö Espoon Nuuksiossa on niin ikään ulosmitattu. "Villa Sunnysta" ja kiinteistöjen myyntihankaluuksista kerrotaan muun muassa Taloussanomien maaliskuisessa jutussa.

Hovioikeuden ratkaisuun voi hakea valitusoikeutta korkeimmasta oikeudesta kuudenteen maaliskuuta mennessä.

Hallitus sääti toissa vuoden syksynä kovaa vauhtia turvapaikanhakijoille kotoutumistukea.

Erityisesti perussuomalaisten ajamassa lakialoitteessa maahanmuuttajille kuten turvapaikan saanneille ihmisille myönnettäisiin työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, joka olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja hallitukset ympäri Eurooppaa reagoivat tilanteeseen, jotta tulijoiden määrää saataisiin hillittyä.

Lopulta, yli vuoden valmistelun jälkeen, hallitus veti esityksensä pois.

Esitys törmäsi perustuslakivaliokuntaan, jossa useat asiantuntijat pitivät lakihanketta ongelmallisena yhdenvertaisuuden eli perustuslain näkökulmasta.

Asiasta nousi kohu joulun alla, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvosteli Helsingin Sanomissa poliittisen paineen aiheuttamista ongelmista lainvalmistelussa.

Yksi esimerkki oli maahanmuuttajien kotoutumistukialoite, jonka perustuslailliseen tarkasteluun oikeuskansleri tarjosi apua.

Jonkan asiantuntija-apua ei ollut otettu vastaan.

Ylen on saanut käsiinsä sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen lakihankkeen etenemisestä. Asian selvittämistä pyysi pääministeri Juha Sipilä Helsingin Sanomien jutun julkaisun jälkeen.

Yle on saanut haltuunsa myös oikeuskanslerinviraston kuvauksen asioiden etenemisestä. Entinen sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Hanna Mäntylä ei vastannut Ylen soittopyyntöön.

Näin valmistelu eteni.

Alkusyksy 2015

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä pyytää, että ministeriö selvittää, voidaanko Suomessa turvapaikan saaneille luoda kotouttamisjärjestelmä. Taustalla on ennen näkemättömän turvapaikanhakijamäärän saapuminen Suomeen ja hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma.

Hallitus haluaa vähentää Suomen vetovoimaa ja säästää rahaa.

Hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten ajamassa lakialoitteessa turvapaikan saaneille maahanmuuttajille myönnettäisiin työmarkkinatuen sijasta kotouttamistukea. Tuki olisi 70 euroa pienempi kuukaudessa kuin työttömyyspäiväraha.

Ministeri Mäntylä ottaa yhteyttä oikeuskansleri Jaakko Jonkkaan virkamiestensä kehotuksesta. Virkamiesten mukaan asiassa voi olla ongelmia perustuslain kanssa.

Jonkka tarjoaa virastonsa apua kotouttamistukea koskevassa asiassa. Myös oikeuskansleri näkee asiassa ”paljon oikeudellisia kysymyksiä” ja siksi hän haluaa osallistua näin varhaisessa vaiheessa valmistelun arviointiin.

”Ministeri tarttui mielihyvin tarjoukseen”.

8.lokakuuta 2015

Asian ottaa hoitaakseen vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen. Ruuskanen lähettää sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille sähköpostia.

”Selvityksen laatimisenne emme siis tietenkään voi osallistua, mutta mielellämme keskustelemme tarvittaessa asiaan liittyvistä perustuslaillisista sekä perus- ja ihmisoikeusnäkökohdista”, Ruuskanen kirjoittaa ja kysyy samalla, missä lakihankkeessa mennään.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä vastataan, että asiat ovat vahvasti yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemiin kotouttamistoimenpidemuutoksiin. Nämä asiat pitää yhdistää aikataulullisesti.

Asia jää ministeriön selvityksen mukaan ”lepäämään”. Ministeriöstä ei ilmoiteta, että aloite jäisi antamatta.

21. lokakuuta 2015

Oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen lähettää sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehelle viestin, jossa hän tiedustelee asian käsittelyaikataulua ja sitä, milloin ministeriö on yhteydessä oikeuskanslerin virastoon.

22. lokakuuta 2015

Ministeriön virkamies vastaa ja kertoo, että kotoutumistuesta on valmistumassa taustamuistio, jonka pitäisi valmistua kuun loppuun menneessä.

– Voisimme olla teihin yhteydessä marraskuun alussa, jos tämä sopii teille, virkamies kirjoittaa.

Ruuskaselle ja virastolle aikataulu sopii.

25. marraskuuta 2015

Ministeriö lähettää sähköpostia Ruuskaselle. Viestin lähettäjä pahoittelee, ettei ole ollut aiemmin yhteydessä.

Lähettäjä kertoo, että valmisteluaikataulu on hieman ”väljentynyt” eikä hän ole sen vuoksi lähettänyt taustamuistiota.

– Palaan asiaan, kun asia etenee, virkamies kirjoittaa.

Kun ministeriön virkamiehet eivät ottaneet sähköpostin jälkeen yhteyttä oikeuskanslerinvirastoon, oikeuskanslerin virastossa ajateltiin, että ”hankkeesta oli luovuttu”.

Oikeuskanslerin selvityksen mukaan johtopäätös oli helppo vetää, koska yhteydenpidosta oli keskusteltu ministerin kanssa ja oikeuskanslerinvirastosta oli oltu oikeisiin virkamiehiin yhteydessä.

Ministeriön sivuilta kuitenkin näkyy, ettei lakihanketta ole haudattu.

Kevättalvi 2016

Asian valmistelu jatkuu ministeri Mäntylän johdolla. Samassa yhteydessä asian valmistelija vaihtuu.

Lausuntokierrosta suunnitellaan huhtikuulle 2016, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lisäbudjetin yhteydessä toukokuussa. Ministeriön mukaan tällöin lausuntokierrokselle ja sen jälkeiselle valmistelulle olisi vielä ollut aikaa.

Hallitus ei anna lupaa lausuntokierrokselle ja esityksen antaminen siirretään syksyyn.

Lausuntokierrokselle lain saa laittaa vasta syyskuun alussa ja se tulee toteuttaa alle kahdessa viikossa. Vain keskeiset viranomaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä, eikä oikeuskansleri ole yksi heistä.

Valmistelun aikana esityksen perustuslaillisuutta tarkastellaan käymällä läpi perustuslakivaliokunnan aiempia ratkaisuja, keskustelemalla perustuslakiasiantuntijoiden kanssa eri ratkaisuvaihtoehdoista ja pyytämällä oikeusministeriöstä lausuntoa.

25. elokuuta 2016

Pirkko Mattila nimitetään sosiaali- ja terveysministeriksi ja Hanna Mäntylä palaa takaisin rivikansanedustajaksi. Mäntylä perustelee eroaan henkilökohtaisilla syillä.

29. syyskuuta 2016

Hallitus kokoontuu yleisistuntoon ja käsittelyssä on esitys ”työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä”. Vain muutamaa päivää aiemmin lakiesitys on tullut oikeuskanslerin tarkastettavaksi.

Oikeuskanslerin yllätys oli suuri, sillä virasto luuli hankkeen olevan jo kuopattu.

– Tarjoamme sparrausapu oli jäänyt käyttämättä, virastossa todettiin.

Ennen yleisistuntoa oikeuskansleriviraston esittelijä soittaa ja pyytää ministeriötä tarkistamaan, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole tehnyt vastaavanlaisista asioista päätöksiä. Kansleri haluaa varmistaa, ettei lakialoite ole ihmisoikeuksien vastainen.

Ministeriöstä ilmoitetaan, että tapaukseen soveltuvaa ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä ei löydy.

Tässä vaiheessa oikeuskanslerinvirastossa tarkastetaan säätämisjärjestelyperusteet ja se, että aloitteen on tarkoitus kiertää perustuslakivaliokunnan kautta.

Lakiesityksen perusteluosassa tuodaan esiin perustuslailliset haasteet ja tarve punnita ratkaisu perustuslaillisuus perustuslakivaliokunnassa.

Valiokunta arvioi lakialoitteiden perustuslaillisuuden Suomessa.

Koska lakiesitys oli menossa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja siinä tuotiin esille perustuslaillinen tulkinnanvaraisuus, kansleri ei puutu istunnossa asiaan.

Yleisistunnon jälkeen ministeriön virkamiehet arvioivat, että esityksellä on mahdollisuus tulla hyväksytyksi. Muuten esitystä ei ministeriöstä annettaisi.

Oikeuskansleri taas ennakoi tykönään, että esitys voi kohdata jonkinlaisia vaikeuksia perustuslakivaliokunnassa.

24. marraskuuta 2016

Hallitus vetää lakiesityksensä pois eduskunnasta. Valiokunnan käsittelyssä asiantuntijat pitävät esitystä ongelmallisena yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta eli perustuslain vastaisena.

Asiantuntijat eivät ole asiasta yksimielisiä. Esimerkiksi professori Mikael Hidén ja apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvioivat, että esitys on perustuslain mukainen.

Näin siinä kävi

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää, ettei oikeuskanslerin tarjoamaa asiantuntija-apua hyödynnetty lainvalmistelun aikana.

Ministeriö oletti, ettei oikeuskanslerilla ollut kommentoitavaa tai huomioita asiasta. Oletus perustui siihen, että valmistelun viimeistelyvaiheessa oikeuskanslerinvirasto kysyi vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimien ratkaisuista. Ministeriön nettisivuilta lisäksi näkyi, että valmistelu oli koko ajan vireillä.

Tämän takia Jonkan haastattelu Helsingin Sanomissa tuli ministeriölle yllätyksenä. Se oli yllätys myös pääministeri Sipilälle.

Oikeuskanslerinvirasto puolestaan oletti, että ministeriö on yhteydessä heihin hyvissä ajoin ennen hallituksen kokoontumista. Asiasta oli keskusteltu ministerin ja ministeriön virkamiesten kanssa.

Kun ministeriöstä ei kuulunut mitään, virasto oletti hankkeen olevan haudattu. Tietokatkokseen saattoi vaikuttaa myös se, että lain valmistelija ja vastuuministeri vaihtuivat kesken kaiken.

Muita syitä taustalla olivat hallituksen venynyt pohdinta lain sisällöstä ja siitä johtunut viimeistelyvaiheen kiire. Samalla oikeuskanslerin avulle ei tunnettu suurta tarvetta.

Ministeriö ei pidä poliittista painetta syynä siihen, että oikeuskanslerin asiantuntija-apua ei käytetty hyödyksi lainvalmistelun aikana. Ministeriön mukaan virkamiehet eivät esittele lakeja, jos he pitävät niitä perustuslain vastaisina.

Ministeriöstä kuitenkin todetaan, että esityksen perustuslaillisuus pyrittiin turvaamaan oman ministeriön, oikeusministeriön ja ulkopuolisten perustuslakiasiantuntijoiden avulla.

Oikaisu 17:05 : Kotoutumistuki ei olisi koskenut turvapaikanhakijoita, vaan työttömiä maahanmuuttajia. Näin muutos olisi koskenut myös turvapaikan saaneita henkilöitä. Turvapaikanhakijat eivät saa työmarkkinatukea.

Yhdysvaltain presidentinviran kahden viikon kuluttua vastaanottava Donald Trump ei ole pitänyt yhtään lehdistötilaisuutta sitten viime vuoden heinäkuun. Sen sijaan hän on lähettänyt noin 1 500 Twitter-pikaviestiä.

Yhdysvaltain tulevan presidentin twiitit aiheuttavat aina reaktioita. Tiedotusvälineet alkavat selittää, mitä Trump enimmillään 140 merkin viesteillään tarkoittaa. Trump on viesteissään myös mm. arvostellut suuryrityksiä, jolloin näiden pörssikurssit ovat laskeneet.

Tiedotusvälineet ja politiikan asiantuntijat ihmettelevät, aikooko Trump myös presidentiksi noustuaan jatkaa samaa tiedotusstrategiaa.

Trump ilmoitti toissapäivänä tiistaina, Twitterin kautta, että hän pitää tiedotustilaisuuden 11. tammikuuta. Tämän ohella Trumpin lehdistöpäällikökseen valitsema Sean Spicer ilmoitti tänään torstaina, että twiittailu jatkuu entiseen malliin.

– Totta kai hän jatkaa sitä. Jos katsotte sitä avoimesti, hänen Twitterin-käyttönsä on ollut erittäin menestyksekästä ja hän on saavuttanut sillä tuloksia, Spicer kehui.

Suoraa, mutta yksisuuntaista viestintää

Twitter on Trumpille kätevä viestintäväline, sanovat Ylen haastattelemat politiikan asiantuntijat.

– Twitter tarjoaa hänelle suoran, nopean ja helpon väylän tavoittaa valtavan joukon ihmisiä. Trump voi puhua suoraan kansalaisille ja ennen kaikkea äänestäjilleen, ja samalla väistää ja välttää toimittajien suorat arviot ja kysymykset hänen politiikkaansa koskien, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.

Twitterin käyttö voidaan tehdä yksisuuntaisesti. Käyttäjän ei tarvitse vastata hankaliin kysymyksiin ja hän voi jättää kriittiset huomautukset huomiotta.

Twitter mahdollistaa myös ns. strategisen kommunikoinnin, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Tämä tarkoittaa sitä, että huomio harhautetaan pois itselle kiusallisesta aiheesta lähettämällä jokin mieleenpainuva twiiitti jostain toisesta aiheesta.

– Kun hänen juridisia ongelmiaan puitiin, hän saattoi twiitata jostain toisesta asiasta, jolloin mediakohu keskittyi muuhun kuin hänen henkilökohtaisiin ongelmiinsa. Hän siis saattoi ohjailla sitä, mihin julkisuuden huomio kiinnittyi ja myös muokata muistia, mikä hänestä julkisuudessa on.

Aaltola on huomannut, että Twitterin käyttö on yleistynyt kansainvälispoliittisessa tiedottamisessa. Sitä harrastavat mm. Venäjän diplomaattiset edustustot ja monet brittipoliitikot.

Trump on taitava Twitterin käyttäjä ja hän edustaa uutta tapaa kommunikoida, Aaltola sanoo.

Vaikeuksia edessä, jos jatkuu?

Politiikantutkijat eivät usko, että Trump voisi presidenttinä jatkaa samalla tyylillä.

Railon mielestä twiiteillä ei voi mitenkään selittää vaikkapa poliittisen doktriinin uudistamista, mistä normaalisti järjestettäisiin merkittävä tiedotustilaisuus tai julkaistaisiin raportti tai mietintö. Twiitteihin mahtuu niin vähän tietoa, että ne edellyttävät selittämistä. Koska Trump ei täsmennä niitä, viesti jää epäselväksi.

– Ulkovaltojen on vaikea ymmärtää, miten niitä pitää tulkita. Pitääkö ymmärtää konkreettisesti vai ohittaa olankohautuksella.

Railo ei myöskään ole samaa mieltä Trumpin tiedottajan kanssa menettelyn saavutuksista. Hänen mielestään twitter-viestittelystä puuttuu jatkuvuus, joten sen kautta ei voi päästä kestäviin voittoihin.

– [Viestittely] voi johtaa aggressiiviseen ulkopolitiikkaan, joka on kyllä näyttävää, mutta voi johtaa pitkällä tähtäimellä esimerkiksi kauppariitoihin, kauppasotiin tai vastakkainasetteluun muiden valtioiden kanssa, Railo pelkää.

Aaltolan mukaan Trump saattaa tietoisesti luoda kuvaa Yhdysvalloista mahdollisesti voimaa käyttävänä, arvaamattomana suurvaltana. Tällä hän pyrkii saamaan vaikutuksia aikaan mm. Kiinassa tai Pohjois-Koreassa.

Kiina onkin jo vastannut Trumpin toimintaan. Virallinen uutistoimisto Xinhua julkaisi alkuviikolla kirjoituksen, jossa todetaan "Trumpin pakkomielteen Twitter-diplomatian olevan ei-toivottavaa", kertoo uutiskanava CNN.

– On yleisesti hyväksyttyä, ettei diplomatia ole lastenleikkiä, ja vielä vähemmän bisnessopimuksia. Kuten Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Albright sanoi, Twitterin ei pitäisi olla ulkopolitiikan väline, Xinhua kirjoitti.

Trump epäilee valtamediaa

Mika Aaltola arvelee Trumpin halun twiittaukseen johtuvan osin hänen ja myös hänen kannattajiensa epäluulosta valtamediaa kohtaan.

Trump uskoo suurten tiedotusvälineiden toimivan hänen tavoitteitaan vastaan, joten hän haluaa kontrolloida mediaa.

Aaltolan mukaan tässä saavutetaan aikanaan tasapaino. Trump tarvitsee perinteistä mediaa. Presidentin tehtävä edellyttää perinteisiäkin viestinnän muotoja ja jos hän ei tähän suostu, edessä on ongelmia.

Erkka Railo tuo esiin varoittavana esimerkkinä Alexander Stubbin (kok.), joka on myös ollut innokas twiittaaja.

– Kun hän nousi pääministeriksi, hän jatkoi twiittausta entiseen tyyliin. Tämä johti hankaluuksiin, koska pääministeriltä ei sitä enää hyväksytty, Railo muistuttaa.

Mikä merkitys Trumpin twiiteillä itse asiassa onkaan?

Trumpiin kriittisesti suhtautuvan The New York Times -lehden kolumnisti David Brooks on tutkinut tarkoin tulevan presidentin twiittauksia.

Brooks on havainnut, ettei Trumpin politiikkaan liittyvissä twiiteissä useimmiten ole tarkoitus antaa poliittista lausuntoa, vaan läimäyttää poliittista vastustajaa. Brooksin mielestä twiiteistä on turha etsiä viestiä siitä, miten Trump johtaisi maata.

"Trump ei ole kansallinen johtaja, vaan kansallinen show." kolumnisti David Brooks

Brooksin mukaan Trump twiittailee, jotta saisi huomion kiinnittymään hetkeksi itseensä, minkä jälkeen twiitti voidaan unohtaa.

Brooks kiteyttää havaintonsa toteamukseen, ettei Trump ole "kansallinen johtaja, vaan kansallinen show".

Jos tämä havainto pitää paikkansa, seuraa kysymys, kuka Yhdysvaltain käytännön hallintoa todellisuudessa johtaa?

Vaihtoehtoja ovat Brooksin mukaan Trumpin johtotehtäviin valitsemat henkilöt, kongressissa enemmistössä olevat republikaaniedustajat tai maan pysyvä virkamiehistö.

Pelastuslaitos sai perjantain vastaisena yönä hälytyksen Kouvolan Tyttilammenkadulle, jossa luhtitalossa oli syttynyt tulipalo. Talon kattorakenteet olivat tulessa.

Päällikköpäivystäjä Jukka Ruuskanen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että 21 ihmistä jouduttiin evakuoimaan tulipalon vuoksi yhteensä 15 asunnosta.

– Heidät on toimitettu Pohjois-Kymen sairaalaan, josta sosiaalipäivystys jatkosijoittaa heidät. Muutama savualtistus, mutta mitään muuta vakavampaa henkilövahinkoa ei sattunut.

Puoli seitsemän aikaan loppiaisaamuna jälkisammutus ja raivaustyöt olivat vielä käynnissä palopaikalla.

Ruuskasen mukaan vielä jälkiraivausvaiheessa ei osattu arvioida, kuinka suuret aineelliset vahingot tulipalo aiheutti.

– Tietysti kun on kyse kattorakenteiden sammutuksesta, niin jo sammutustyöstä aiheutuu vesivahinkoa.

Sammutus- ja pelastustehtäviä hoiti yhteensä 13 pelastuslaitoksen yksikköä.

Olitko paikalla? Lähetä kuva osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi

Oman koru- ja vaatemerkin perustaminen on monen suunnittelijan unelma. Yksi unelman toteuttajista on helsinkiläinen Nina Jatuli, joka suunnitelee, valmistaa ja myy koruja ja vaatteita oman Jatuli-merkkinsä alla.

Jatuli perusti merkin valmistuttuaan Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2010, mutta se oli pitkään pelkkä sivuprojekti hänen työskennellessään päätoimisesti isojen firmojen kuten Nanson ja Rovion leivissä. Vuosi sitten Jatuli päätti jättää muut työt ja keskittyä kokonaan omaan merkkiinsä. Työnkuvasta muodostui monipuolinen.

– Olen firmani toimituspäällikkö, tuotantopäällikkö, talouspäällikkö, logistiikkapäällikkö, suunnittelija ja roudari, Jatuli luettelee.

Jotta Jatuli saisi palkattua edes yhden työntekijän, kassavirtaa pitäisi olla nykyistä enemmän.

Koska Suomessa ei ole muotialan rahoittamisen perinnettä, pienten, itsenäisten merkkien pärjääminen on täysin riippuvaista tuotteiden myynnistä.

Jatulin kohdalla kehitys näyttää positiiviselta, sillä firma on onnistunut kasvattamaan myyntiään hiljalleen. Tärkeimmät myyntikanavat ovat erilaiset muotialan messut ja tapahtumat kuten joulun aikaan järjestettävät design-torit – sekä tietysti internet.

– Instagram on tosi tärkeä. Myös blogiyhteistyötä on paljon. Jos suosittu bloggaaja kirjoittaa jostakin tuotteestamme, tuotteen myynnissä näkyy heti piikki, Jatuli kertoo.

Eniten menee kaupaksi koruja. Niiden valmistaminen on vaatteisiin verrattuna edullista, joten hinnat voi pitää matalina. Koruja ei myöskään tarvitse sovittaa, joten niitä on helppo ostaa verkon kautta.

– Korut ovat sisäänheittotuote. Asiakas saattaa ostaa korun vaikka design-messuilta ja käydä sitten katsomassa meidän nettisivuilla, mitä muuta meiltä löytyy. Sitä kautta hän päätyykin ostamaan vaatteita.

Nettikauppaa Hangosta Inariin

Moimoi, Uhana Design, Poola Kataryna, Nouseva Myrsky... Pieniä, itsenäisiä vaate-, koru- ja asustebrändejä on syntynyt Suomessa viime vuosina paljon. Yhtenä syynä tähän on nettikaupan yleistyminen, joka on saanut monet uudet yrittäjät uskaltautumaan alalle.

Vaikka tyypillisin kotimaisen designin ostaja on edelleen suuressa kaupungissa asuva nainen, netin kautta suunnittelijat ovat alkaneet saada tilauksia myös kasvukeskusten ulkopuolelta, pienistä kylistä ja kunnista.

– Juuri lähti yksi tilaus Inariin, Nina Jatuli kertoo.

Palkkatyöstä yrittäjiksi ovat hypänneet myös nuoret tamperelaiset suunnittelijat Saara Naskali ja Anna Reilin, joiden Nouki-merkki on ollut toiminnassa nyt vuoden.

– Rimakauhu oli kova, mutta sanoisin, että meillä menee hyvin, kertoo Saara Naskali.

Noukin toiminta on kasvanut nopeasti. Vuoden sisällä brändi on avannut oman verkkokaupan ja saanut tuotteitaan myyntiin useille jälleenmyyjille, muun muassa Tampereen ja Helsingin Sokos-tavarataloihin.

– Keväältä odotamme lisää kasvua, Naskali sanoo.

Myyntivalttina kotimaisuus

Noukin materiaalit neulotaan Liettuassa, mutta muuten tuotanto on kokonaan Suomessa. Myös Jatulin mallistot tehdään Suomessa, vaikka ompelutuotanto onkin pääosin Virossa.

Itsenäiset suunnittelijat ovat huomanneet, että yhä useampaa kuluttajaa kiinnostaa tuotteen alkuperä.

– Isot yritykset ovat siirtäneet viime vuosina tuotantoaan kaukomaille, mutta moni kuluttaja tuntuu toivovan, että tuote olisi tehty lähellä. Se, että meillä lukee tuotelapussa Made in Finland, on meidän jälleenmyyjien kertoman mukaan ratkaissut monia ostopäätöksiä, Saara Naskali sanoo.

Kilpailevalta yritykseltä tukea

Pienet, itsenäiset muotiyrittäjät tuntevat Suomessa toisensa ja tekevät paljon yhteistyötä. Alalla on ymmärretty, että pienet toimijat ovat vahvempia toimiessaan keskinäisessä yhteisymmärryksessä.

– Kaikkien ei tarvitse hakata päätä siihen samaan tiiliseinään, vaan muille voi jakaa neuvoja ja kertoa omista kokemuksistaan, Nina Jatuli sanoo.

Jatulin mukaan vielä muutama vuosi sitten alalla oli paljon kyräilyä. Suunnittelijat eivät suostuneet kertomaan toisilleen esimerkiksi tuotantopaikkojaan. Nyt kulttuuri on muuttunut, ja pienyrittäjät tekevät usein muun muassa yhteistilauksia materiaalinhankkijoilta.

Saara Naskalin mukaan iso kiitos Nouki-merkin nopeasta kasvusta kuuluu juuri yhteistyölle muiden merkkien kanssa ja avulle, jota kokeneemmilta suunnittelijoilta on tullut.

– Pienten merkkien välinen kilpailu ei ole järkevää, hän sanoo.

– Meidän kannattaa keskittyä haalimaan halpatuotannolta markkinarakoa muiden pienten yrittäjien kanssa. Yhdessä.