Lost Boys -elokuvan alussa kaikki on juhlaa. Hyvä meininki, toteaa elokuvan keskushenkilö Jani Raappana, silmät päässä pyörien.

Kolmen nuoren miehen joukko on tullut Kaakkois-Aasiaan juhlimaan. On vuosi 2010 ja rovaniemeläisten huumeidenkäyttäjien todellisuutta kuvaava Reindeerspotting – Pako joulumaasta on kerännyt teattereihin yli 60 000 katsojaa. Se on järjetön määrä suomalaiselle dokumenttielokuvalle.

Kohuttu ja kiitetty Reindeerspotting syntyi, kun Joonas Neuvonen sai kaupungilta kameran lainaksi ja kuvasi sillä syrjäytyneen kaveriporukkansa sekoilua vuosituhannen alussa.

Lost Boys alkaa siitä, mihin Reindeerspotting päättyy. Neuvonen, Reindeerspottingin päähenkilö Raappana ja ja joukkion kolmas, Antti, ovat saaneet rahat Thaimaahan ja Kambodžaan suuntautuvaan reissuun elokuvan tuotoista. Rahaa on, kunnes se loppuu.

Lähes kielitaidoton Jani Raappana on ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella. Maailma on auki.

Rahalla saa

Reindeerspottingin kuvauksista kului sen ensi-iltaan seitsemän vuotta. Jani Raappana oli noina vuosina ajautunut pikkurötöksistä isompiin ja oli juuri päässyt vankilasta. Väkivalta oli tullut mukaan kuvioihin.

Neuvonen oli käynyt kuvausten jälkeen Lapissa enää satunnaisesti myymässä huumeita. Hän ei pahemmin ollut pitänyt Raappanaan yhteyttä kuvausten päättymisen jälkeen. Neuvosella oli uusi ystäväpiiri ja uudet kuviot.

Lisäksi hän kertoo Ylen haastattelussa pitäneensä vanhaa kaveriaan vaarallisena.

– Se alkoi vaikuttaa tosi kaoottiselta, että mitä tahansa voi tapahtua, jotain väkivaltaista. Hän oli tekemisissä kovan rikollisuuden kanssa, ja se maailma oli mulle aivan outo. Jani yritti saada mainetta sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka ei oo parhaita roolimalleja nuorelle ihmiselle.

Yhteisellä reissulla kaikki on kuitenkin vähän niin kuin silloin ennen, mitä nyt ehkä hieman kyynisempää. Ikuisessa yössä kaikkea saa, kun on millä maksaa, ja seteleitä tiputtelemalla on aina lain paremmalla puolella.

Huumeiden lisäksi ostoslistalla ovat naiset, joista puhutaan raadolliseen sävyyn.

Turhilta romanttisilta rituaaleilta välttyy, kun kyse on kaupankäynnistä. “Huoria pinossa” toteavat suomalaismiehet ja vertailevat thaimaalaisten ja kambodžalaisten prostituoitujen suuseksitaitoja. Seksi on roisia ja kaikkea mahdollista kamaa kuluu polttamalla ja piikittämällä.

Koska kaikki on nopeaa ja huuruista, kuvioihin tulee myös rakkaus. Raappana ehtii parin viikon aikana suunnitella kihloja kahteen kertaan. Nimettömät baaritytöt muuttuvat ihmisiksi, joiden kanssa suhde on tasaveroinen. Ilmassa on toivoa, juhlat näyttävät jatkuvan ikuisesti.

Neuvonen kuvaa kaikkea, häpeämättä ja läheltä, mutta päihdekylläisestä lomareissusta ei ollut tarkoitus tehdä elokuvaa. Siitä piti tulla lisämateriaalia Reindeerspottingin dvd-julkaisuun.

Katsojaa kylmää, koska hän tietää jo, miten tässä käy. Jani Raappanan kuolema uutisoitiin Suomessa syksyllä 2010 ja hänen kohtalollaan spekuloitiin netin keskustelupalstoilla, joilla levisi myös kuva hänen kuolleesta ruumiistaan.

Lost Boysin alussa lentokoneeseen nousee kolme miestä, mutta vain yksi heistä palaa kotiin.

Matka kauhuelokuvaan

Kolme kuukautta Reindeerspottingin ensi-illan jälkeen 26-vuotias Jani Raappana löytyy hirtettynä Phnom Penhin sivukujalta. Viranomaisten mukaan kuolinsyy on itsemurha, mutta olosuhteet vaikuttavat epäilyttäviltä.

Ruumiin on lunastanut joku tuntematon ulkomaalainen, joka on väittänyt Raappanaa veljekseen. Tuhkausta on kiirehditty.

Ja Antti on kadonnut.

Lost Boys on Joonas Neuvosen yritys selvittää sitä, mitä on tapahtunut kadonneelle ja mitä kuolleelle, oikeastaan myös sitä, mitä on tapahtunut hänelle itselleen.

Neuvonen palaa kameroineen Kaukoitään. Hän seurailee kavereidensa jälkiä Bangkokissa ja Phnom Penhin slummeissa, odottelee lähes loputtomiin ja tapaa paikallisia naisia, joiden kanssa lomareissulla jaettiin se, mitä milloinkin jaettavaksi oli.

Vaikka hän jälleen kuvaa kaiken, hän ei oikeastaan vieläkään tee elokuvaa. Pikemminkin elää sellaisessa.

– Olin yhtäkkiä tilanteessa, jossa kaveri on murhattu ja toinen on jossain kateissa. Se ei tuntunut elokuvan tekemiseltä, vaan enemmän siltä, että olen kauhuelokuvan sisällä. En ajatellu, että kuvaan elokuvaa, vaan yritän selvittää, mitä helvettiä on tapahtunut.

Kambodžan kirous

Ennen matkalle lähtöä Neuvosella oli vahvoja epäilyksiä siitä, mitä vanhoille kavereille on tapahtunut.

Raappana on lähetellyt viestejä, joissa on kärttänyt Neuvoselta suuria summia rahaa. On ilmeistä, että jonkinlaisessa pulassa ollaan.

– Ajattelin, että ne on varmaan tehneet jonkun keikan, jääneet kiinni ja joutuneet linnaan. Ne oli molemmat kumminkin rikollisesti kykeneviä ihmisiä.

Kun Neuvonen pääsi Bangkokiin, alkoivat asiat näyttää pahemmilta.

– Se oli todella outo kuvio. Meillä vielä oli tuttuja, jotka myi sikäläisessä skenessä huumeita jonkun vuoden ajan. Mä aloin ajatella, että Antti ja Jani on sekaantuneet johonkin tosi vaaralliseen.

Kambodžassa alkaa vaikuttaa mahdolliselta, että Raappana on murhattu.

Lost Boysissa Kambodža näyttäytyy armottomana maana, jossa syvä uskonnollisuus, äärimmäinen köyhyys ja kansanmurhan ylisukupolviset traumat vaikuttavat kaikkeen.

Neuvonen viittaa Joel Brinkleyn Pulitzer-palkittuun kirjaan Cambodia’s Curse.

– Siinä kerrotaan, että poliisilla on tapana lavastaa murhat itsemurhiksi. He peittelevät jälkiä, että tutkinnasta päästäisiin nopeasti eroon.

Neuvonen etsii ja löytää matkallaan vastauksia, sitten seuraavat vastaukset kumoavat edelliset. Tavallaan Anttikin löytyy, mutta hän ei ole enää entisellään

Sen, löytyykö totuutta ja onko sen löytymisellä oikeastaan mitään väliä, voi jokainen katsoja päättää itse.

Saiko Neuvonen jonkinlaisen rauhan tai vastauksen, jonka kanssa voi elää?

– Saako tollaseen sellaista ikinä? Kyllä ja ei. Kaikkihan me kuollaan. Miten se sitten lopulta tapahtui, ja onko sillä merkitystä...Niin.

“Projekti oli kuin pitkällinen psykoosi”

Kolmikon lomareissusta meni kymmenen vuotta siihen, että Lost Boys valmistui.

Neuvonen huomauttaa, että ajasta iso osa kului vankilassa. Hän sai 2,5 vuoden tuomion Subutexin maahantuonnista ja levittämisestä. Elokuvan tekeminen pääsi varsinaisesti käyntiin vasta, kun Neuvonen pääsi ehdonalaiseen.

– Olin vankilassa Suomessa, olin vankilassa Kreikassa, olin etsintäkuulutettu ja sitten aikaa meni huumejuttuihin.

Aikaa kului myös sen takia, että Neuvosen piti saada etäisyyttä tapahtumiin. Kun tuotantoyhtiö tuli mukaan vuonna 2014, hän oli vielä avovankilassa. Henkilökohtaisten asioiden käsittely oli kesken.

– Oli kokemuksia, jotka piti käydä läpi oman pään sisällä, että niistä pystyi ammentamaan jotain seurattavaaan, elokuvalliseen muotoon. Piti selvittää itselle, mitä oikein tapahtui, mikä tää kulttuuri on, mikä tää maailma on. Oli todella kaoottinen fiilis. Ihmisiä oli kuollut ympäriltä. Muitakin kuin Jani.

Vuosien varrella elokuvasta ehdittiin leikata monta eri versiota ennen kuin oikea löytyi. Materiaalia oli valtava määrä. Tuotantoyhtiössä usko oli koetuksella monta kertaa.

Elokuva valmistui lopulta Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalille. Sen teatteriensi-ilta on tänään perjantaina.

– Mulle tää projekti on ollut tietyssä mielessä kuin pitkällinen psykoosi. Se on blokannut kaiken muun tekemisen. Nyt yritän saada uusia juttuja kasaan. Olin Ranskassa kuvaamassa yhtä dokumenttia, ja yks valokuvaprojekti on menossa. Saa nähdä, mitä tulee.

Vankilatuomio helpotti elokuvantekoa

Joonas Neuvonen ei aikoinaan ollut kovin innokas juttelemaan toimittajien kanssa Reindeerspottingista. Tällä kertaa hän on vienyt median välttelyn aivan uudelle tasolle.

Neuvonen ei ole ollut yhdessäkään pressinäytöksessä paikalla, vaan majailee Italiassa ystävänsä luona ja on aiemmin kieltäytynyt lähes kaikista haastatteluista. Televisio- tai radiohaastatteluihin hän ei suostu lainkaan.

Ylen kanssa Neuvonen suostuu juttelemaan videon välityksellä, mutta haastattelua ei saa tallentaa.

Se vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, koska hän ei säästele itseään sen enempää kuin muitakaan Lost Boysissa. Hän on mukana kaikissa mahdollisissa paheissa, joita elokuvassa esitetään.

– Mä ajattelen, että elokuva puhuu itsensä puolesta. Oon siinä tarpeeksi esillä ja sellaisessa valossa, ettei mulle ole jäänyt siitä juuri varsinaista sanottavaa.

Tuntuu käsittämättömältä, että Neuvonen on saanut luvan kuvata mitä on kuvannut ja käyttää sitä elokuvassaan. Hänestä itsestään siinä ei ole mitään erikoista. Jokaiselta on saatu kirjallinen suostumus.

– Jos puhutaan huume- ja rikollisuuskulttuurista, niin ei elokuvassa näytetä mitään, mikä olisi siinä kontekstissa häpeällistä. Oma asema varmasti myös vaikutti. Olin tehnyt kamakauppaa, ja siinä kulttuurissa on sen takia jollain lailla luotettava henkilö. Ajateltiin, etten luovuta sellaista materiaalia eteenpäin, mistä voi tulla tuomio. Isoin riskihän oli mulla myyjänä.

Neuvosen vankilatuomio helpotti elokuvantekoa. Rikoksista pystyi puhumaan avoimesti sen jälkeen, kun niitä oli jo ruodittu julkisuudessa.

“Olisin voinut vaikuttaa, jos olisin oikeasti halunnut”

Lost Boys ei moralisoi, se näyttää yhden maailman sellaisena kuin se on.

Paljon kysymyksiä se kyllä herättää. Kolmikon muut jäsenet ovat esimerkiksi kovin huolissaan Raappanan huumeidenkäytöstä, mutta eivät omastaan. Raappana on addikti, toiset kaksi eivät sitä omasta mielestään ole.

Neuvonen pitää itseään osittain syypäänä vanhan kaverinsa kohtaloon.

– Sillä oli vakavampi huumeongelma. Tein tietyssä mielessä väärin, kun jätin sen Kambodžaan ja lähdin itse kotiin. En pääse siitä mihinkään, kyllä mä tein väärin.

Olisitko voinut pakottaa aikuisen miehen mukaasi?

– Kyllä mä olisin siihen pystynyt enemmän vaikuttamaan, jos oikeasti olisin halunnut. Jani oli istunut pitkään vankilassa ja siihen liittyi kaikkea. Mä ehkä ajattelin siihen aikaan, että Jani oli haitallisempi kuin olikaan.

Lost Boys on Neuvosen mielestä enemmän elokuva totuuden etsimisestä kuin huumekulttuurista. Sen sanoman sullominen yhteen lauseeseen on hänen mukaansa mahdotonta.

– Reindeerspottingin pääväittämä oli jotenkin tiedossa. Jani halusi muuttaa Suomesta ja silloin pystyi vähän ennustamaan, miten siinä käy. Mulla oli myös omakohtaisia kokemuksia, joita halusin sen kautta käsitellä. Jos summaa Reindeerspottingin lauseeksi, se on, että ongelmat eivät ratkea pakenemisella. Lost Boys on monimutkaisempi, kaoottisempi.

Neuvosen mielestä ei myöskään ole hänen asiansa miettiä, millaista keskustelua elokuva herättää.

– Mä näen elokuvan tapahtumien ja murhakuvion kautta. Mun on hankala nähdä sitä mitenkään yhteiskunnallisena.

Kaakosta tullut poikkeuksellisen lämmin ilmavirta on lämmittänyt eteläistä ja keskistä Suomea. Syksyn ennätyslukema on mitattu Satakunnassa Kokemäellä, Tulkkilan mittausasemalla myöhään sunnuntaina iltapäivällä. Se oli 23,5 astetta, ja lukema on historiallinen.

– Se on viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta syyskuun viimeisen viikon lämpimin lukema, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Hän sanoo, että sään lämpeneminen on näkynyt hyvin jo alkuviikosta, jolloin nähtiin että kaakosta virtaa lämmintä ilmaa.

Sunnuntai on syyskuun lopun lämpimin päivä ja maanantainakin menee vielä 20 lämpöastetta rikki, ja senkin jälkeen on tavanomaista lämpimämpää. Ensi viikko näyttää Borgströmin mukaan Suomessa enimmäkseen poutaiselta.

Tänään sunnuntaina on Pohjanmaan rannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla ollut hyvin sankka sumupilvi ja sää sen myötä viileää. Sumupilvi hälvenee kuitenkin maanantaiksi ja sää lämpenee myös siellä.

Pohjois-Pohjanmaalla on myös satanut vettä ja Lapissa on ollut huomattavasti viileämpää. Sateet ovat leviämässä maanantaina Lappiin, mutta heikkenevät samalla. Sää lämpenee Lapissa vähitellen.

Vieläkin korkeampiin lämpötiloihin on syyskuussa ylletty yli viidenkymmenen vuoden takaa niin ikään Satakunnassa: Raumalla mitattiin 6. 9. 1968 peräti 28,8 astetta.

Suomessa myöhäisin hellepäivä (yli 25 astetta) on mitattu Tampereelta vuonna -47, jolloin syyskuun 17. päivä mitattiin 25,2 astetta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kaksi ihmistä löydettiin kuolleena palavasta omakotitalosta Seinäjoella lauantai-iltana.

Poliisi sai myöhään lauantai-iltana ilmoituksen murtohälytinäänestä Seinäjoen Sirkankujalta. Paikan päällä poliisi totesi omakotitalossa savua. Päivystävän rikoskomisarion Ove Storvallin mukaan hätäilmoituksen teki naapuri, jonka kuulema ääni lähti luultavasti palohälyttimestä.

Pelastuslaitos sammutti talon sisälle rajoittuneen tulipalon ja aineelliset vahingot jäivät vähäisiksi. Savusukeltajat kuitenkin löysivät talossa asuneet miehen ja naisen kuolleina. He olivat Storvallin mukaan noin 45-vuotiaita.

Poliisi on aloittanut tapauksesta palonsyyn ja kuolemansyyn tutkinnan.

– Tutkinnat ovat tapahtumapaikalla meneillään. Siellä suoritetaan nyt teknistä rikostutkintaa ja katsotaan sitten, mitä se tuo tullessaan. Hyvin ikävä tapaus tämä on joka tapauksessa, Storvall sanoo STT:lle.

Hän muistuttaa, että tekninen rikostutkinta suoritetaan aina, kun ihminen kuolee tulipalossa, eikä se tarkoita, että rikosta epäiltäisiin. Alustavien tietojen mukaan palo oli alkanut talon sisältä, eikä siihen tällä hetkellä epäillä liittyvän muita henkilöitä.

Storvall ei kuitenkaan kysyttäessä sulje rikosepäilyn mahdollisuutta pois.

– En halua tässä vaiheessa avata tätä asiaa tämän enempää.

Juttua täydennetty STT:n tiedoilla 27.9. klo 9.32.

Nyt alkaa näkyä merkkejä siitä, mitä pelättiin jo aiemmin: eläinten kaltoinkohtelu lisääntyy koronakevään lemmikkibuumin myötä.

Suomen eläinsuojelu SEY:n toiminnanjohtaja Maria Lindqvist kertoo, että eläinsuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt selvästi tänä vuonna. Alkuvuodesta ilmoitusten määrä on kasvanut kymmeniä prosentteja.

Ilmoitusten määrän kasvulle voi olla monta syytä. Ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona, jolloin on ollut aikaa seurata naapureita: kuunnella, kun naapurin koira haukkuu päivisin ja katsoa, kuinka paljon se saa liikuntaa.

Toisaalta ihmisten tietoisuus ja eläinsuojelujärjestöjen tunnettuus lisääntyvät, jolloin apua osataan hakea entistä paremmin.

Lindqvist kuitenkin uskoo, että osasyy piilee myös koronassa. Vakavien ilmoitusten määrä on kasvussa, samoin suoranainen julmuus eläimiä kohtaan.

Monen ihmisen elämäntilanne on muuttunut niin, että lemmikeistä voi olla entistä vaikeampi pitää huolta. Vanhemmatkin lemmikit saattavat joissain kodeissa voida aiempaa huonommin.

– Ihmisillä on hermot tiukalla, päihteidenkäyttö lisääntyy, huonontunut taloudellinen tilanne painaa, Lindqvist luettelee.

"Luopumiskynnys on hyvin pieni"

Keväällä puhuttiin paljon lemmikkibuumista: kun työt siirtyivät kotiin, yhtäkkiä monella koirasta tai kissasta haaveilleella olikin juuri sopiva sauma uuden lemmikin ottamiseen. Myös SEY:n jäsenjärjestöille tuli keväällä valtavasti kyselyitä kotia etsivistä eläimistä.

Kaikki eivät kuitenkaan ehkä miettineet lemmikin ottamista loppuun saakka.

– Niistä kyselyistä läheskään kaikki eivät olleet harkittuja, ei ollut oikeasti valmiuksia pitää eläintä, Lindqvist sanoo.

Eläinoikeusjärjestöt ilmaisivat jo keväällä huolensa siitä, että eläinten kaltoinkohtelu saattaa lisääntyä vastuuttomien lemmikkihankintojen myötä.

– Meidän pelkomme ovat osittain jo alkaneet realisoitumaan. On tullut yhteydenottoja, että palasin töihin ja kissa hajottaa paikat, tai koira ei pärjääkään yksin.

Esimerkiksi Pohjois-Savon paikallisyhdistyksessä kodittomien eläinten määrä on kasvanut keväästä lähtien.

– Luopumiskynnys on hyvin pieni, kun eläin on otettu harkitsematta, sanoo Savon eläinsuojelun eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen.

Kissojen kysyntä ollut valtava

Tilanne kuitenkin vaihtelee eri puolilla Suomea. Joillakin alueilla eläinsuojeluilmoitusten määrä on kasvanut valtavasti, mutta toisilla on ollut jopa tavallista hiljaisempaa.

Esimerkiksi Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen tietoon ei ole tullut sen enempää eläinsuojelutapauksia kuin aiemminkaan. Myöskään Pohjois-Karjalan valvontaeläinlääkärin mukaan tehtäviä ei ole ollut tavallista enempää.

– Odotimme, että silloin koronan ensimmäisen aallon aikaan olisi tullut paljon yhteydenottoja, mutta olikin hyvin hiljaista. Pahimmat skenaariot eivät ole onneksi toteutuneet ainakaan tähän mennessä, sanoo Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Heimonen.

Eläinten kysyntä sen sijaan oli keväällä kova.

– Kissanpentujen kysyntä on ollut ihan valtavaa. Välillä en juuri muuta ehtinytkään tehdä kuin kertoa puhelimessa, että ei ole kissoja.

Heimosen mukaan ilmoitusten vähyys saattaa johtua myös siitä, että valvontaeläinlääkärit eivät käyneet keväällä tavalliseen tapaan ihmisten kotona koronavirusepidemian takia. Eläinten kaltoinkohteluja on siis saattanut jäädä myös piiloon.

Pahin tilanne saattaa tulla keväällä

Yhdistyksissä pelätään, että pahin on vielä edessä. Kevään aikana otetut eläimet ovat vielä pieniä ja söpöjä eivätkä vielä sukukypsiä.

Kesäkissoja hylätään usein vasta sitten, kun ne alkavat olla sukukypsiä. Koirat taas ovat monesti vaikeimmillaan "murrosikäisinä" noin vuoden iässä.

– Kesäkissailmiö näkyy seuraavana keväänä, kun nartut tulevat kiimaan eikä niitä ole viitsitty leikata. Ne pamahtavat paksuksi ja sitten ne saavat kenkää, Heimonen sanoo.

Savon eläinsuojelun Pellinen arvelee, että tällä hetkellä on vielä päällä vaihe, jossa uusia lemmikkejä vasta otetaan.

Hylättyjä "koronaeläimiä" saattaakin ilmestyä kaikkein eniten vasta vuodenvaihteen jälkeen tai ensi keväänä.

Osallistu keskusteluun aiheesta. Keskustelu suljetaan 28.9. klo 23.

Lue lisää:

Lemmikkien suosio kasvoi koronan aikaan – Mittens-kissa on ehdolla vuoden uusiseelantilaiseksi

Koronavirus jopa tuplasi lemmikkien myynnin – hamsteria voi joutua jonottamaan useita viikkoja, koiraa kaksi vuotta

"Kissoja kysellään hetken mielijohteesta ilman kunnon harkintaa", kertoo kissojen sijaiskotia pitävä Elina Kataja – eläinsuojeluväki huolissaan koronakissailmiöstä

1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alussa Suomessa uskottiin vahvasti loitsujen ja yliluonnollisen voimaan.

Loitsuilla pyrittiin hallitsemaan tapahtumia, parantamaan sairaita ja jopa löytämään kadonneita ihmisiä ja varastettuja esineitä. Loitsujen avulla pyrittiin säätelemään myös yhteisön jännitteitä, esimerkiksi naapurikateutta tai metsänpelkoa.

Tätä loitsujen osaamista ja perinnettä hallitsivat tietäjät, jotka olivat yhteisöjensä lääkäreitä ja poliiseja.

Yksi tunnetuimmista naistietäjistä oli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla elänyt Lovisa Törndal.

Lovisa Törndal eli Lurkon

“Antibīnius, Slibbīnus, Slabbīnus, Ratībiels, Rūbiels, Kalk on pois” Lovisa Törndal

1835 syntynyt ja Oravaisissa asunut Lovisa Törndal paransi karjaa edellä olevalla loitsulla. Törndal oli antanut sairastuneille eläimille suolaa, johon hän oli lausunut loitsun kolme kertaa.

Teologian maisteri Karolina Kouvola valmistelee väitöskirjaa Pohjanmaan ruotsinkielisestä rahvaanuskosta ja erityisesti tietäjistä ja kansanparantajista. Hän pyrkii selvittämään, mitä uskomustarinat kertovat näistä hahmoista ja mitä voimme tietää todellisista henkilöistä tarinoiden takana.

Kouvolalle Lovisa Törndal – tai Lurkon, kuten tätä kutsuttiin – on tuttu henkilö.

– Lovisasta tekee mielestäni erityisen mielenkiintoisen se, että hän on itse kertonut osaamiaan loitsuja perinteenkerääjille ja hänen repertuaariinsa on kuulunut paljon parannusloitsuja, mutta myös muutama vahingoittava loitsu, Kouvola kertoo.

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maaseudulla lääkärit olivat harvinaisuus, mutta tietäjiä oli lähes joka pitäjässä. Tietäjän työssä yhdistyivät loitsut, kansanomainen lääkintatoito ja kansanparannus, joka oli yksi loitsujen tärkeimmistä käyttötarkoituksista.

Tietäjiä kunnioitettiin juuri parantamistaitojen takia.

Lähes jokaiselle taudille ja vaivalle oli omat loitsunsa. Tietäjät osasivat esimerkiksi verenseisautuksen taidon ja avustivat synnytyksissä.

Salaisia loitsuja, perintönä suvussa – myös suomeksi

Osa loitsuista on ollut salaisempia ja vain tiettyjen parantajien ja tietäjien hallussa. Loitsuja kerrottiin perintönä suvuissa ja vanhemmilta tietäjiltä nuoremmille.

– Pelättiin, että jos taidon opettaisi vanhemmalle, menettäisi se tehonsa, Kouvola kertoo.

Myös Lovisa Törndal oppi loitsunsa tarinan mukaan vanhemmalta tietäjältä.

Karolina Kouvolan väitöskirjan aineisto koostuu ruotsinkielisen Pohjanmaan loitsuista. Osa niistä, myös Lovisa Törndalin parannusloitsuista, on silti suomenkielisiä.

– Ehkä suomen kielen on katsottu tuovat loitsuun omaa ulottuvuutta, mystisyyttä. Toki alueella on puhuttu suomea ja ruotsia, joten se on vaikuttanut perinteenmuodostukseen, Kouvola sanoo.

Karolina Kouvolan mukaan mielikuva tietäjästä on usein yksinäinen vanha nainen, joka asuu keskellä metsää ja yhteisön ulkopuolella. Todellisuudessa suurin osa tietäjistä on ollut kuitenkin miehiä. He eivät myöskään eläneet erakkoina, vaan olivat tärkeä osa yhteisöä.

Stäm Tyrie fors, Långmodig andra led, Blodsdroppan skall stå, Ej mera rinna, I namn Fadrens och Sonens och den Helige Ande Verenseisautusloitsu. Kertoja: Sofia Åkerblad (tunnetaan myös Stängsel-Fia tai Hyp-Fia), Vöyri

Mies- ja naistietäjät paransivat tauteja ihmisistä ja karjasta sekä etsivät kadonneita ihmisiä ja varastettuja esineitä. Karjanhoito oli kuitenkin naisten aluetta, joten karjaan liittyvän onnen varastaminen oli naispuolisten tietäjien tehtävänä, etenkin juhlapyhinä.

Loitsu voitiin lausua, kuiskata, ajatella tai laulaa. Esitystapa valittiin tilanteen mukaan, joskus yhdistellen kaikkia tyylejä.

Kyläyhteisön maailmankuvan mukaisesti maailmassa oli vain tietty määrä onnea. Siksi tietäjät siirtelivät sitä – palkkiota vastaan. Vuosittaiset juhlat, kuten pääsiäinen ja juhannus olivat suosittuja aikoja karjan tai sadon varastamiselle tai vahingoittamiselle.

Vaikka Lovisa Törndal osasi monia parannusloitsuja, hänen tiedetään osanneen myös muutamia vahingoittavia loitsuja.

– Kerrotaan esimerkiksi häistä, joissa sulhaseen ihastunut pyysi Törndalilta häissä, että morsiamen nenä vuotaisi kovasti verta, Kouvola kertoo.

Apua kuolleilta

Tarinaperinteessä tietäjät, hautausmaat ja kuolleet kulkevat Kouvolan mukaan käsi kädessä.

Kirkkomaalla katsottiin olevan omaa erityistä voimaa, jota voitiin käyttää esimerkiksi parannusrituaaleissa.

– Myös Lovisa vieraili hautausmaalla siinä, missä miestietäjätkin. Ehkä sen takia hän oli tunnettu, Kouvola kertoo.

Parannusrituaaleissa käytettiin esimerkiksi kuolleiden luista valmistettua jauhetta, jota on voitu ripotella juomaan.

Pohjanmaalla vaikuttaneen Hindrik Krutarin eli tietäjä Himis-Hejkin kerrotaan omistaneen ihmisen kallon, josta hän raaputti lastuja paloviinaan. Juomaa annettiin sairastuneelle.

Taustalla saattoi olla ajatus siitä, että taudin katsottiin tarttuneen kuolleista.

Tietäjät vierailivat hautausmailla kyselemässä kuolleilta muun muassa varkaiden nimiä. Jo tieto siitä, että tietäjä selvitti varkautta, saattoi saada varkaan luovuttamaan tavarat oikeille omistajilleen.

Tarinat kertovat tapauksista, joissa tietäjät ovat olleet myös väärässä. Esimerkiksi Lovisa Törndal nimitti väärän varkaan, koska kuolleet, joilta hän kuuli varkaudesta, antoivat hänelle väärää tietoa. Tarinan mukaan miehen vaimo, jonka rahat varastettiin, tunnusti kuolinvuoteellaan ottaneensa ne.

Parantamista loitsujen ja kansanomaisen lääkintätaidon avulla

Vaikka loitsut sisälsivät usein käskyjä ja joskus jopa kirosanoja, loppuivat tietäjien ruotsinkieliset loitsut usein Aameneen tai Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen -toteamukseen. Tämän katsotaan tukevan ajatusta siitä, että tietäjät turvautuivat Jumalalta saatavaan voimaan, eikä paholaiselta.

Osa tietäjistä halusi korostaa suhdettaan yliluonnolliseen ja sen avulla parantamiseen, osa taas suhtautui huhuihin naureskellen.

Stäm Tyrie fors, Långmodig andra led, Blodsdroppan skall stå, Ej mera rinna, I namn Fadrens och Sonens och den Helige Andes Verenseisautusloitsu, kertojana Sofia Åkerblad (tunnetaan myös Stängsel-Fia tai Hyp-Fia), Vöyri

Karolina Kouvola tietää, että Hindrik Krutarin kerrotaan itse nauraneen häneen liitetyille yliluonnollisille tarinoille, vaikka tämä paransikin pääosin kansanomaisen lääketieteen avulla.

– Hän kylläkin nautti pelottelusta ja mystisestä maineesta, mikä hänen ympärilleen muotoutui, Kouvola toteaa.

Hindrik Krutarin kerrotaan esimerkiksi kehittäneen Vanhan Vaasan sairaalan keittiössä ihmelääkkeen, jota käytettiin kaikissa Suomen sairaaloissa.

– Jotkut väittivät, että lääke olisi ollut pelkkää lehmän pissaa, Kouvola kertoo.

Ei noitia, vaan tietäjiä

Ruotsinkielisessä uskomusaineistossa tietäjistä käytetään nimityksiä kloka gubbor ja gummor sekä noitiin viittaavia nimityksiä trollkarlar ja trollkäringar. Välillä nimitykset ovat Kouvolan mukaan sekoittuneet, koska tietäjät yhdistettiin usein noitiin loitsujensa vuoksi.

Noituuskäräjät kuuluivat 1600-luvulle, taikuus oli kriminalisoitu 1734 ja noituudesta ei 1700-luvun loppupuolen jälkeen enää saanut kuolemantuomiota.

Vaikka tietäjät paransivat sekä kansanomaisen lääkintätaidon, että loitsujen avulla, noitien maine seurasi kuitenkin heitä. Siinä missä noitien ajateltiin aiheuttavan sekasortoa ja pyrkivän vahingoittamaan, tietäjät koettiin hyväntahtoisiksi, Kouvola kertoo.

Djeiting, djeiting, Stick i stock, Stick int i menn kropp, Stick i det band, Som Jungfru Maria spann, I långfredasnatt Loitsu ampiaisia vastaan, kertojana Anders Fallbacka, Kruunupyy. Kun loitsu luetaan pitäen käsiä ampiaispesän yläpuolella, eivät ampiaiset pääse lentämään polvea ylemmäs.

Mikäli kuitenkin epäiltiin, että tietäjä olisi noita, koki hän todennäköisesti karkotuksen yhteisöstä. Häntä pidettiin uhkana, sillä hän tiesi, miten yhteisössä toimittiin ja pystyi käyttämään tietoa omaksi hyödykseen.

Toisin kuin noidilla, tietäjillä oli myös vakituisia asiakkaita, jotka saattoivat puhua heidän puolestaan oikeudenkäynneissä. Noidat jäivät myös usein nimettömiksi, kun taas tietäjät nimettiin tarkasti ja pystytään jäljittämään kirkonkirjojen perusteella.

Pohjanmaan tietäjät olivat tunnettuja ja maineikkaita laajalla alueella ja heidän pakeilleen on hakeuduttu yli kielirajojen ja pitkien matkojen takaa. Heidät on tunnettu niin Uudellamaalla kuin Ruotsinkin puolella.

Muutamat tietäjät myös matkustelivat laajallakin alueella. Lovisa Törndalin esimerkiksi kerrotaan työskennelleen kirkonkirjojen mukaan piikana Espoossa ja apuvoimana maatiloilla Etelä-Suomessa.

Kouvolan mukaan onkin mielenkiintoinen kysymys, kuinka paljon tietäjien liikehdintä vaikutti loitsujen leviämiseen.

– He saivat matkoillaan omaan repertuaariin ja työkalupakkiin uusia monipuolisia loitsuja ja sillä tavoin pystyivät erottumaan muista paikkakuntien kansanparantajista.

Uskoako vaiko ei?

Karolina Kouvolan tulevan väitöskirjan aineisto ei täysin kerro kuinka paljon tietäjiin on uskottu.

Se tiedetään kuitenkin, että tietäjien puoleen on aktiivisesti käännytty vaikeiden sairauksien tai varastettujen tavaroiden ja ihmisten etsinnän yhteydessä.

Vuonna 1866 Österbotten-sanomalehdessä julkaistiin uutinen 4-vuotiaan tytön katoamisesta metsään. Tyttö löytyi muutaman päivän kuluttua katoamisesta etsintäpartion avulla, mutta uutisessa ihmeteltiin, miksi osa kyläläisistä oli ehdottanut vakavissaan kirkonkellojen soittamista tytön kotiin saamiseksi.

Kylällä oli epäilys, että metsänhaltija oli ottanut tytön mukaansa. Ajatuksena oli, että kirkonkellojen soittaminen saisi metsänhaltijan päästämään tytön otteestaan.

– Tämä yksittäinen uutinen kertoo, miten vahvasti metsänhaltijoiden voimaan uskottiin. Se myös todistaa, että tytön löytämiseksi pyrittiin käyttämään kaikki mahdolliset keinot, Kouvola sanoo.

Jesus gick till skous, Trullskott kom i mot, Å all trullskott, Som i väldren vara kan, Böta han, I namn Fadrens och Sons och den Helige Andens Noidannuolta vastaan. Kertojana Mjölnar Ann (Jepua)

Tietäjiin liittyvät tarinat ovat tärkeää kansanperinnettä ja paikallishistoriaa. Yhteiskunnan muuttuessa, sairaanhoidon ja poliisitoiminnan kehittyessä, tarve turvautua tietäjiin kuitenkin väheni.

– Poliiseja ei enää tarvita katsomaan paloviinasta, kuka on varastanut kadonneen esineen, kuten tietäjät tekivät ennen, Kouvola naurahtaa.

Vaikka yhteiskunnan muutos on korvannut tietäjät, meillä uskotaan edelleen esimerkiksi ennustajien ennustuksiin. Uskominen on kuitenkin toisenlaista kuin tietäjien aikaan: naapurilta ei enää viedä onnea loitsuilla, kuten vaikka Lovisa Törndalin aikaan.

– Edelleenkin kerrotaan tarinoita pääsiäisnoidista, mutta ei enää pelätä, että naapurin emäntä toimisi noitana, Kouvola kertoo.

Lue lisää Elävän arkiston artikkeleita loitsuista ja kansanparannuksesta:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

"Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin" – kansanparannuksen historiaa

Perussuomalaiset tekivät kevättalvella Suomen polittisessa historiassa harvinaisen tempun.

Puolue lemppasi nuorisojärjestönsä ja perusti tilalle uuden, kun nuorisosiiven äärioikeistolaiset ulostulot alkoivat haitata puoluejohdon suunnitelmia.

Viimeinen pisara oli, kun edellinen nuorisojärjestö kaatoi puoluejohdon vaatiman sääntömuutoksen, jolla nuoret olisi voitu panna kuriin.

Järjestön erottaminen oli raju ja näkyvä veto, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. Pari viikkoa sitten hiljaiselo päättyi, kun puolueen perustama uusi järjestö, Perussuomalainen nuoriso valitsi itselleen johtajiston.

Jos perussuomalaisten puheenjohtajajan Jussi Halla-ahon painajainen oli kuopatun nuorisosiiven entinen varapuheenjohtaja, fasistiksi julistautunut Toni Jalonen, niin nyt nuorisosiipeä johtaa eri oloinen mies: politiikasta tubettava Miko Bergbom.

Pitääkö hän nyt niin sanotun etnonationalismin ulkona perussuomalaisten nuorisosiivestä? Missä rajat tästä lähin kulkevat? Onko puoluenuorilla ja äärilinjan etnonationalisteilla eroa?

Kysymyksiä riittää, mutta perussuomalaisten uudella nuorisojohtajalla on moneen niistä sama vastaus.

Sebastian Tynkkysen bongaama mies

Sastamalalainen Bergbom, 24, liittyi perussuomalaisiin alle kaksi vuotta sitten, ja pääsi samantien kansanedustaja Sebastian Tynkkysen kampanjapäälliköksi eurovaaleissa. Bergbom kertoo, että Tynkkynen bongasi hänet nettiin ladatun videon perusteella.

Tynkkystä ja Bergbomia yhdistää, että molemmat suoltavat parin viikon välein nettiin videoita, joissa tuijottavat kameraa ja moittivat etenkin maahanmuuttoa. Myös Tynkkynen on johtanut perussuomalaisten nuorisojärjestöä.

Molemmat esiintyvät myös sananvapauden puolustajina, Tynkkynen oikeudenkäynneissään, jossa hänet tuomittiin viimeksi kesällä sakkoihin islamia ja terrorismia koskeneesta Facebook-kirjoituksesta. Tuomio on Tynkkyselle jo toinen.

Bergbom kiistää, että Tynkkynen olisi hänelle esikuva.

Mikä hän on sitten miehiään?

Puolueen ydinsanomaa toistava nuori

Bergbom on toimitusjohtajana perheensä pienessä rakennusalan yrityksessä, mutta nyt hän avaa omalla avaimella perussuomalaisten puoluetoimiston oven Helsingin keskustassa.

Yrittäjien ongelmien sijaan Bergbomin saivat mukaan politiikkaan muut aiheet. Hänen mielestään suomalaista yhteiskuntaa uhkaa liian nopea humanitaarinen maahanmuutto ja se, että Euroopan unioni sitoo jäsenmaita yhä tiiviimmin yhteen.

Sananvapautta taas uhkaa hänen mielestään esimerkiksi se, että Päivi Räsästä (kd.) epäillään kiihottamista kansanryhmää vastaan. Bergbomin mielestä meneillään on opposition puheoikeuden rajoittaminen.

Tämän näkemyksen on kiistänyt esimerkiksi valtakunnansyyttäjä, jonka mukaan hyvin kärjekäskin arvostelu mistä tahansa yhteiskunnallisesta asiasta on täysin sallittua, mutta uhkaaminen, solvaaminen tai vähemmistöryhmien halventaminen ei.

Bergbom yllättää ja ei yllätä

Osalla perussuomalaisista tuntuu olevan kaksi erilaista persoonaa.

Sosiaalisessa mediassa viesti voi olla tyly ja äärimmäinen, kun se suunnataan omille ydinkannattajille. Suuren yleisön seuraamilla kanavilla sama poliitikko voi olla paljon maltillisempi.

Miko Bergbom saattaa puhua videoillaan maahanmuuttajanuorista esimerkiksi partalapsina, perussuomalaiseen kärjistettyyn tyyliin, mutta on keskellä Helsingin intiaanikesää rauhallisempi.

Bergbom sanoo, että turvapaikanhakijoita ja pakolaisia olisi mahdollista auttaa enemmän, jos maahanmuuton pelisäännöt laitettaisiin uusiksi. Hänen mukaansa muutos olisi sekä suomalaisen yhteiskunnan että pakolaisten etu.

Hän yllättää kertomalla, että olisi valmis nostamaan kehitysapua. Yleensä kehitysapu esiintyy perussuomalaisten puheissa lähinnä leikkauskohteena, mutta Bergbom olisi valmis ohjaamaan lisää rahaa esimerkiksi pakolaisleireille, jotta varsinkin lapset ja hädänalaiset voisivat kouluttautua paremmissa oloissa leireillä.

Onko uusi nuorisojohtaja poikkeus perusuomalaisten joukossa?

Ei sentään. Kehitysapua Bergbom olisi valmis nostamaan vain, jos humanitaarinen maahanmuutto lopettaisiin Suomeen kokonaan.

Se olisi ankara liike, sillä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeudet on määritelty kansainvälisissä sopimuksissa ja EU-säädöksissä. Sopimukset velvoittavat Suomea.

Bergbomin ja perussuomalaisten puoluejohdon nykyinen linjaus on, että pakolaisia pitäisi auttaa Suomeen tulon sijaan kriisialueilla.

– Uskon, että ajatteluni on aika lailla keskimäärin sama kuin monelle muullakin puolueen edustajalla tai jäsenellä, Bergbom vahvistaa.

Bergbomilla ei ollut kilpailijoita

Nuorisopoliitikot eivät yleensä pane näkyvyyttä julkisuudessa pahakseen, mutta perussuomalaisten uusi järjestö tuntui kokoontuvan pari viikko sitten sammutetuin lyhdyin.

Bergbomin puheenjohtajaksi valinneesta kokouksesta ei juuri tiedotettu etukäteen, eikä Bergbomilla ollut kilpakumppaneita. Oulussa pidetyssä kokouksessa kisa syntyi vain 1. ja 3. varapuheenjohtajan paikasta.

Onko perussuomalaisten nuorisojärjestöllä jatkuva uhka, että avoimesti etnonationalismista puhuvat yrittävät päästä siinä uudelleen asemiin?

– En näe uhkaa, kun keskitymme tekemään omaa politiikkaa, Bergbom kuittaa.

"Keskitymme tekemään omaa politiikkaa" on hänen vakiovastauksensa.

Puolue teki edellisestä nuorisojärjestöstään lopun fasismipuheiden ja avoimen etnonationalismin takia. Onko uuden puheenjohtajan tehtävä olla enää aiheuttamatta puolueelle ongelmia?

– Keskitymme tekemään perussuomalaista politiikkaa ja edistämään perussuomalaisen nuorison asioita, Bergbom vastaa jälleen.

Ääriryhmä otti vanhan piirin sometilit haltuun

Bergbom ei halua kertoa, miten paljon uuteen nuorisojärjestöön on liittynyt jäseniä, mutta Ylen tietojen mukaan liikkeellelähtö on maltillinen.

Bergbomin mukaan tärkeintä on nyt käynnistää järjestön ohjelmatyö ja valmistella piirien uudelleen käynnistäminen.

Tilanne on kuitenkin se, että uusi järjestö ei välttämättä pysty laittaamaan piiritoimintaa pystyyn edellisen järjestön piirien pohjalle. Ainakin jos se haluaa pitää etäisyyttä avoimiin äärilinjan kannattajiin.

Esimerkiksi kuopatun Uudenmaan piirin sometilit on ottanut haltuunsa ääriryhmä, joka kertoo olevansa lähellä äärijärjestö Suomen Sisua.

Perussuomalaisten lakkautetussa nuorisojärjestössä käyttivät valtaa nuoret, joista osa puhuu avoimesti rodusta ja määrittelee suomalaisuutta ihonvärin sekä sukujuurien kautta.

Etnonationalisteiksi itseään kutsuvien ajatuksiin kuuluu, ettei maahanmuuttajasta voi tulla suomalaista.

Missä uuden nuorisojärjestön rajat kulkevat?

– Nuorisojärjestöllä ja puolueella on säännöt, joiden pohjalta edetään. Teemme perussuomalaista politiikkaa ja pyrimme pysymään siinä viitekehyksessä, Bergbom sanoo.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, miten suuri ero etnonationalismin ja emopuolueen maahanmuuttovastaisuuden välillä on.

Esimerkiksi tutkija Tommi Kotonen on huomauttanut, että Halla-aho on halunnut suitsia "öyhötystä", joka on puolueen julkikuvan kannalta haitallista. Eri asia on, onko suurta asiallista eroa olemassa.

Bergbomin mukaan etnonationalisteilla ei ole mitään tekemistä perussuomalaisen ajatusmaailman ja arvojen kanssa.

Saako nuorisojärjestöstä potkut, jos määrittelee suomalaisuutta etnisyyden kautta tai julistautuu fasistiksi kuten aiempi varapuheenjohtaja Toni Jalonen?

– Tuollainen kallonmittailu ei kuulu nuorisojärjestön periaatteisiin ja on selvä, että se ei ole meidän politiikkaamme, vastaa Bergbom.

Bergbomin mukaan hänen oma ajattelunsa eroaa etnonationalisteista selkeimmin siinä, että hän suhtautuu jokaiseen ihmiseen yksilönä.

– Jos haluamme vaikuttaa nykyiseen Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrään, se ei edellytä minkäänlaista ihmisten etnistä tarkastelua, eikä myöskään rotukysymyksiä tai kategorisointia ihmisen ihonväriin, sukupuoleen tai etnisyyteen liittyen.

Muiden puolueiden nuoret pitävät etäisyyttä

Perussuomalaisen nuorison tilanne on kummallinen. Puolueiden nuorisojärjestöt ovat usein radikaalimpia kuin emopuolueet, mikä on keino hakea näkyvyyttä. Usein se niiltä myös hyväksytään.

Maahanmuuttovastaiset perussuomalaiset ja sen muutamat äärijärjestöille flirttailevat kansanedustajat ovat kuitenkin niin jyrkkiä, että nuorten olisi ilmeisesti hankala mennä enää pidemmälle. Alkuvuonna nähtiin, mihin se johti: koko nuorisojärjestön lopettamiseen.

Bergbom ei halua sanoa, tuleeko myös Perussuomalainen nuoriso olemaan radikaalimpi kuin emopuolue.

– Meillä on tietyt perusarvot, joiden pohjalta tehdään politiikkaa, hän kuittaa jälleen.

Muiden puolueiden nuorisojärjestöt katkaisivat kevättalvella kaiken yhteistyön PS-nuorten kanssa. Vihreät nuoret ja Vasemmistonuoret ilmoittivat tällä viikolla, että ne kieltäytyvät yhteistyöstä myös uuden Perussuomalaisen nuorison kanssa.

Järjestöt vaativat Perussuomalaisilta nuorilta aitoa toimintaa ja politiikkaa rasismia, fasismia ja äärioikeistoa vastaan. Tosin ne lukevat koko perussuomalaisen puolueen sijoittuvan äärioikeistoon.

Kolme PS-nuorten aiempaa puheenjohtajaa eli Vesa-Matti Saarakkala, Simon Elo ja Sebastian Tynkkynen etenivät kansanedustajiksi. Etenkin Tynkkynen keräsi puolueessa näkyvyyttä olemalla piikki silloisen puheenjohtaja Timo Soinin lihassa.

Perussuomalaisten ote nuorisojärjestöstään tiukkeni vanhan järjestön kaatamisen jälkeen, sillä uuden nuorisojärjestön jäsenyys edellyttää myös puolueen jäsenyyttä, mutta Bergbomin mukaan nuoret eivät ole emopuolueen lieassa.

Mihin Bergbom tähtää politiikassa?

Kuulemma eteenpäin.

Jutusta voi keskustella maanantai-iltaan kello 23 saakka.

Lue lisää:

Perussuomalaiset perustaa uuden nuorisojärjestön – Halla-aho: "Emme halua tähän puolueeseen mitään rotuoppeja tai kallonmittausta"

Perussuomalaiset nuoret hakeutui konkurssiin – Puheenjohtaja: "Yhdistys pitää kokouksen, jossa se lakkauttaa itsensä"

PS-nuorissa puhdistus, fasistiksi julistautunut PS-nuori sai Halla-ahon näyttämään maltilliselta

Valko-Venäjällä poliisi on ottanut kiinni kymmeniä ihmisiä eri puolilla maata opposition mielenosoituksissa, kertovat paikalliset ihmisoikeusjärjestöt uutistoimisto Reutersille. Ainakin 53 ihmistä on pidätetty.

Pääkaupungissa Minskissä kymmenet tuhannet ihmiset ovat uutistoimisto Tassin mukaan lähteneet marssille sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta. Uutistoimisto AFP:n mukaan tämänpäivänen mielenosoitus olisi "silmin nähden" pienempi kuin aiemmat sunnuntaiset mielenosoitukset.

Tass kertoo, että Minskissä mielenosoittajien ketju on jo yli kilometrin pituinen. Ihmiset kulkevat käsi kädessä välttääkseen poliisin kiinniottoja.

Protesteja on nähty myös muualla Valko-Venäjällä. Toiseksi suurimmassa kaupungissa Homelissa poliisi kertoo käyttäneensä kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja ”tottelemattomien” mielenosoittajien hajottamiseen. Poliisin mukaan mielenosoittajat olivat yrittäneet murtautua läpi poliisin muodostamista ihmisketjuista, kertoo Tass.

Viikkojen mielenosoitukset alkoivat presidentinvaaleista

Mielenosoituksia on järjestetty Minskissä joka sunnuntai sen jälkeen kun Aljaksandr Lukašenka julistautui vilpillisenä pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi.

Mutta onko oppositiolla vaikutusmahdollisuuksia? Lue lisää: Miten käy Valko-Venäjän kansannousulle? YK:n ihmisoikeusraportoija Ylelle: "En ole kovin optimistinen"

Sosiaalisessa mediassa sunnuntaina jaetuissa videoissa näkyy aseistettuja ajoneuvoja sekä vesitykkejä pääkaupungin kaduilla. AFP:n toimittajien mukaan keskeisiä aukioita ja ostoskeskuksia, joista mielenosoittajat ovat aiemmissa protesteissa hakeneet turvaa poliisin kovilta otteilta, on suljettu.

Eilisissä naisten mielenosoituksissa mellakkapoliisit ottivat kiinni 150 ihmistä.

Lukašenka ei luovu vallastaan

Mielenosoittajat vaativat Lukašenkaa luopumaan johtoasemastaan. He tukevat opposition ehdokasta Svjatlana Tsihanouskajaa, joka haki vaalipäivän jälkeen turvaa Liettuasta. Tsihanouskaja on saanut tuekseen useita ulkovaltojen johtajia. Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut pitävänsä ilmiselvänä, että Lukašenkan on luovuttava vallasta.

Lukašenka ei ole vaatimuksista piitannut, vaan hän on hakenut tukea Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta. Putin on luvannut sekä huomattavia määriä lainarahaa että tarvittaessa myös sotilaallista tukea.

Lukašenkan niin kutsutut virkaanastujaiset eivät kuitenkaan olleet mahtipontiset. Tilaisuus järjestettiin keskiviikkona ilman ennakkoilmoitusta tai mainintaa presidentin verkkosivuilla, eikä sitä televisioitu.

Monia Tsihanouskajan liittolaisia on vangittu tai pakotettu lähtemään maasta. Liittolaisten tavoitteena on järjestää uudet vaalit ja vaihtaa maan johto.

Valko-Venäjällä 26 vuotta vallassa ollut Lukašenka on varoitellut länsimaita ja sotilasliitto Natoa mielenosoittajien tukemisesta tai maan tilanteen horjuttamisesta. Eurooppalaisjohtajat eivät ole tunnustaneet Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi, ja maata vastaan on luvattu asettaa pakotteita sekä vilpillisten vaalien että mielenosoittajien väkivaltaisen kohtelun vuoksi.

Lue myös:

Valko-Venäjän ulkoministeri syyttää länsimaita "anarkian ja kaaoksen" kylvämisestä

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka vannoi virkavalansa salaa

Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Valko-Venäjän poliisia kidutuksesta – satoja naisia pidätetty tänään Minskissä

Helsinkiläinen Veera Luostarinen on pyöräillyt työmatkojaan Toukolasta Helsingin keskustaan jo puolitoista vuotta työnantajansa, kiinteistösijoitusyhtiö Spondan vuokraamalla pyörällä. Pyöräedusta hän on joutunut maksamaan veroa muutaman kympin kuukaudessa. Luostarinen urheilee muutenkin paljon.

– Pyöräilen paljon, se oli tärkein syy hankkia työsuhdepyörä. Lisäksi pyöräilen mielelläni hyvällä pyörällä ja minulla oli tarve uudelle pyörälle. Uudessa työpaikassa oli sitten tällainen etu, jonka halusin ehdottomasti hyödyntää, Veera Luostarinen kertoo.

Yksi motiivi oli myös hyötyliikunta työmatkoilla.

– Kynnys lähteä fillarilenkille vaikka illalla töiden jälkeen on ihan toisenlainen. Kun oma työmatka ei ole kovin pitkä, niin sitten siitä on helppo heittää vähän pidempi rundi, Luostarinen naurahtaa.

Viime vuonna kilometrejä kertyi yli 3 000, osin Kilometrikisan siivittämänä, johon työporukka osallistui. Tänä vuonna korona vei etätöihin ja kilometrejä on kertynyt vähemmän.

Työnantajan leasingpyörä on huoleton.

– On tosi kivaa ajaa huolletulla pyörällä, koska sopimukseen kuuluu myös pyörän huolto vuosittain.

Luostarisen pyörä on huollettu puolentoista vuoden aikana kaksi kertaa.

Spondan vakituisista työntekijöistä 10 prosentilla eli tällä hetkellä 12 ihmisellä on käytössään työsuhdepyörä. Etu on ollut yrityksessä käytössä jo 10 vuotta, ja osa pyöräilijöistä on lunastanut pyörän itselleen vuokrasopimuksen päätyttyä. Yrityksen tavoitteena on tukea henkilökunnan jaksamista ja terveyttä.

Työmatkalla voi käyttää myös julkisia, esimerkiksi junaa

Ensi vuonna tällainen pyöräetu on yhä useamman ulottuvilla, sillä hallitus sopi budjettiriihessään, että työsuhdepolkupyörästä tulee ensi vuonna veroton etu 1 200 euroon saakka vuodessa. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa tätä: Jos kuukausipalkkasi on 3 000 euroa, johon sisältyy sadan euron arvoinen työsuhdepyörä, maksat veroa vain 2 900 eurosta oman veroprosenttisi mukaan.

Pyörä on joko työnantajan liisaama tai firman oma, ei sinun omasi, mutta saat ajaa sillä muitakin kuin työmatkoja.

Voit myös kulkea osan työmatkoistasi julkisilla ja vähentää työmatkakuluja verotuksessa, jos työmatkakulujen omavastuu ylittyy.

Tänä vuonna työmatkakulujen omavastuu on 750 euroa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla neljän kuukauden lippu ABCD-alueille maksaa reilut 550 euroa, joten talvikauden marras-helmikuun kuukausiliput eivät vielä riittäisi verovähennyksiin. Hinta on laskettu 30 vuorokauden jatkuvasta lipputilauksesta, jonka voi päättää milloin tahansa.

Sen sijaan polkupyörävähennystä, tänä vuonna 85 euroa, ei saa enää tehdä matkakuluista.

Veroetu tuntuu kiinnostavan pyöräilijöitä

Helsingin keskustassa pyöräileviä uusi veroetu kiinnosti.

– Kuulostaa tosi hyvältä. Minä pyöräilen läpi vuoden töihin, reilun puolen tunnin matkan, ja minulle kyllä kelpaisi pyörä, jolla voisi ajaa läpi vuoden kelissä kuin kelissä, Pauliina Kateisto nauraa.

Hän on liikkeellä perinteisellä naistenpyörällä.

Valmennusalan yritystään yhdessä miehensä kanssa pyörittävä Sini Koivisto on innoissaan.

– Se on tosi hyvä suunta, että tuetaan työmatkapyöräilyä ja muutenkin liikuntaa ja urheilua. Olemme innostuneita ja kiinnostuneita tästä edusta, Koivisto sanoo.

Koivistojen yrityksessä on 15 työntekijää ja hän uskoo työntekijöiden kiinnostuvan veroedusta.

Sini Koivisto itse on liikkeellä sähköpyörällä, josta on kuitenkin napattu akku pois, jotta työmatkalla syntyy hieman enemmän vastusta.

Henri Hokkanen osti jo pari vuotta sitten sähköpyörän.

– Seurasin keskustelua pyöräilystä ja veroista silloin, kun tätä nykyistä pyörää hankin, ja se näytti siltä, etteivät asiat oikein etene niin sitten päätin ostaa omalla rahalla ja olen ollut tyytyväinen, Hokkanen sanoo.

Hän saattaa harkita työsuhdepyörää, jos työnantajan tarjoama malli olisi kilpailukykyinen nykyiseen omaan pyörään.

Terveyshyötyjä ei ole laskettu

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon työsuhdepyöriä on jo käytössä, sillä polkupyöräetua ei ole ilmoitettu erillisenä luontoisetuna.

– Jos 10 000 työmatkapyöräilijää hyödyntää täyden veroedun, verotulojen arvioidaan vähenevän 4 miljoonaa euroa vuodessa. Ensimmäisenä vuonna verotulojen menetys jää todennäköisesti pienemmäksi, kertoo neuvotteleva virkamies Timo Annala valtiovarainministeriöstä.

Sen sijaan terveyshyötyjä tai uudesta liiketoiminnasta syntyviä verotuloja ei ole kyetty laskemaan.

Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä esitti väliraportissaan työsuhdepyörien veroeduksi 750 euroa, mutta hallitus nosti budjettiriihessään edun 1 200 euroon.

Annalan mukaan työnantaja voi hankkia työntekijän käyttöön myös esimerkiksi huippuhyvän sähköpyörän, jonka leasingmaksu on enemmän kuin 1 200 euroa vuodessa, mutta silloin työntekijä maksaa ylimenevältä osalta veroa.

Työntekijä ja työnantaja (ja leasingyhtiö) voivat myös sopia, että työntekijä lunastaa työsuhdepyörän itselleen kahden tai kolmen vuoden päästä. .

– Jos työntekijä maksaa pyörästä senhetkisen käyvän arvon verran, lunastamisesta ei muodostu veronalaista etua, Annala neuvoo.

Hallituksen esitys ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi eli tämäkin uudistus etenee eduskunnan päätettäväksi 5. lokakuuta.

Myös työnantaja hyötyy uudesta edusta

Pyöriin liittyvä bisnes joka tapauksessa laajenee ja pyöräilyn suosio kasvaa, siihen uskotaan pyöräilijöiden etujärjestössä Pyöräliitossa.

– Kun myöhemmin alkaa näitä käytettyjä työsuhdepyöriä tulemaan markkinoille, esimerkiksi sähköpyörien saatavuus paranee, iloitsee Pyöräliiton vt.toiminnanjohtaja Vellu Taskila.

Hän vinkkaa, että työsuhdepyörään voi neuvotella myös esimerkiksi varkausvakuutuksen tai nastarenkaiden vaihtamisen. Pyöräliitto on jo koonnut omille sivuilleen kattavan tietopaketin uudesta veroedusta.

Pyöräliiton Taskila sanoo, etteivät he ole löytäneet uudesta veroedusta sudenkuoppia, ja se hyödyttää myös työnantajia. Työntekijöiden kunto luultavasti kohenee, työnantajan maine etuja tarjoavana työpaikkana paranee ja kalliita parkkipaikkoja voinee vähentää. Toisaalta suihku- ja säilytystiloihin pitää panostaa.

Veera Luostarinen käy mielellään työpaikalla suihkussa, jos aamulla on tullut poljettua vähänkin kiivaammin.

– Sitten pitää löytyä mahdollisuus säilyttää mekkoja työpaikalla, hän naurahtaa.

Hänen työpaikallaan mekot odottavat jo kaapissa etätöistä palaavaa.

Lue myös:

Liikkumisen työsuhde-edut paranivat budjettiriihessä: Sähköautoille viiden vuoden tuki, polkupyörän vero-etu nousi

Kiinalaisessa tietovuodossa paljastuneet suomalaiset nimet ovat peräisin amerikkalaisesta lähteestä. Samoin vastaava tanskalainen nimilista on päätynyt kiinalaisvuotoon amerikkalaisten tekemän tietokannan pohjalta.

Asia käy ilmi selvityksestä, jossa Yle on jäljittänyt kiinalaisen datayhtiön käyttämät nimet amerikkalaisen taloustietoyhtiö Dow Jonesin laatimaan tietokantaan.

Kiinalainen datayhtiö on siten rakentanut miljoonien ihmisten tietoja käsittävän niin sanotun urkintalistansa ainakin osittain alun perin amerikkalaisyhtiön keräämän suuren tietomassan perusteella.

Mistä on kyse?

• Australialainen tietoturvayhtiö Internet 2.0 julkisti syyskuun puolivälissä, että kiinalainen datayhtiö Zhenhua Data oli kerännyt tietoja 2,4 miljoonasta henkilöstä.
• Tietovuodon australialaisille antoi amerikkalaisprofessori Christopher Balding. Hän on kertonut saaneensa tietokannan kiinalaislähteiltä.
• Internet 2.0 on kertonut palauttanensa tietokannasta 250 000 henkilön nimet ja heihin liittyyviä muita tietoja. Henkilöt ovat ympäri maailmaa. Joukossa on 800 suomalaista.
• Ylen selvitys osoittaa, että suomalaisia ja tanskalaisia koskeva aineisto on pääosin kopioitu amerikkalaisesta tietokannasta.

Useat tiedotusvälineet uutisoivat viime viikolla eri maissa, että Kiinan tiedustelua ja armeijaa lähellä oleva yhtiö Zhenhua Data oli rakentanut 2,4 miljoonan ihmisen tietoja käsittelevän tietokannan. Kiinalaisyhtiö oli antanut sille nimeksi OKIDB, (Oversea Key Information Database).

Osassa uutisia tulkittiin, että tietokanta kertoo Kiinan kyvystä tunnistaa ja seurata yhteiskunnan avainhenkilöitä eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Australian yleisradioyhtiön ABC Newsin haastattelema asiantuntija kuvasi Zhenhuan vuotoa kuin "Cambridge Analyticaksi steroideilla ryyditettynä". ABC News arvioi vuodon viittaavan maailmanlaajuisen operaatioon, jossa julkisesta datasta on koostettu yksityishenkilöiden profiileja mahdollisesti haitallista käyttöä varten.

Tietokannasta löytyy muun muassa kymmenien tuhansien Yhdysvaltain, Britannian ja Australian kansalaisten tietoja. Nimilistoilta löytyy vaikutusvaltaisia ihmisiä kuten Britannian ja Australian pääministerit Boris Johnson ja Scott Morrison sekä Britannian kuningashuoneen jäseniä. Listoilla on laajasti tietoja myös vaikuttajien perheenjäsenistä ja muusta lähipiiristä.

Yle sai viime viikolla nähtäväksi listalla olevat suomalaiset. Heidät on jaoteltu kolmeen eri ryhmään.

Lue lisää: Tietovuoto: Kiinalaisyrityksen urkintalistalla on 794 suomalaista, joukossa poliitikkoja ja heidän lähipiiriään – Katso, miten suomalaiset on jaoteltu

Yle on pystynyt juuri ryhmäjaottelun ja muun tietosisällön perusteella jäljittämään tietovuodon nimet Dow Jonesin omistamaan tietokantaan.

Amerikkalaisessa tietokannassa suomalaiset on jaettu täysin samalla tavalla kuin kiinalaisessa tietovuotomateriaalissa.

Kiinalaisaineistosta löytyy nimiä seuraavista kategorioista:

Suomalaisia vaikuttajia (PEP, Politically Exposed Persons) on taulukossa 250. Joukossa on nimiä politiikan huipulta kuten nykyisiä ministereitä sekä muita yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Ryhmässä erityisen kiinnostuksen kohteet (SIP, Special Interest Person) on 21 nimeä. Heistä monet ovat tunnettuja talous- ja huumerikollisia.

Kategoriassa lähipiiri (RCA, Relative or Close Associate) on eniten suomalaisten nimiä, 523. Tässä ryhmässä on PEP- sekä SIP-ryhmään kuuluvien henkilöiden sukulaisia ja muuta lähipiiriä.

Yle on pystynyt varmistamaan, että Zhenhua-aineiston suomalaisnimet löytyvät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta myös Dow Jonesin tietokannasta.

Kiinalaisella listalla mainitaan suomalaisnimi, jota ei ole Dow Jonesiin laatimassa tietokannassa.

Poikkeus voi selittyä sillä, että kiinalaisessa aineistossa on hyödynnetty vanhaa kopiota Dow Jonesin tietokannasta.

Kiinalaisten käyttämät tiedot suomalaisista on todennäköisesti kopioitu loppuvuonna 2017. Tähän viittaavat tietokannan aikaleimat ja aineistoon päivitetyt linkit.

Myös Tanskan nimilistat samat

Yle on tutustunut myös tietovuodossa paljastettuun Tanskan listaan, josta on aikaisemmin uutisoinut Tanskan yleisradioyhtiö DR.

Tanskalaisnimet löytyvät suomalaisnimien tapaan sekä kiinalaiselta että amerikkalaiselta listalta.

Yle vertasi kiinalaisessa tietovuodossa olleita 752 tanskalaista nimeä Dow Jonesin tietokantaan, ja nimet on ryhmitelty samalla tavalla kolmeen eri ryhmään molemmilla listoilla.

Vain kahta tanskalaisnimeä ei löydy Dow Jonesin tietokannasta.

Näin Ylen selvitys tehtiin

• Yle on vertaillut näkemiään Zhenhua-vuodon tietokantataulukkoja saatavilla olevaan tietoon Dow Jonesin riskienarvioinnissa käytetyistä tietokannoista.
• Selvitys on tehty Suomen ja Tanskan nimilistojen osalta. Yle ei ole nähnyt vuodettua aineistoa kokonaisuudessaan.
• Yle on saanut pääsyn Dow Jonesin tietokanta-aineistoon nimettömän lähteen avulla.
• Yle tarkisti nimihaun avulla, että kaikki nimet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta löytyvät sekä kiinalaisesta tietovuotoaineistosta että Dow Jones -yhtiön laatimasta tietokannasta.
• On mahdollista, että tietovuodon Kiinasta saanut australialainen Internet 2.0 -yhtiö on poistanut tietokantataulukoista osan tiedoista ennen kuin se on lähettänyt aineiston eri medioiden kuten Ylen nähtäväksi.
• Dow Jonesin antamat tiedot Risk & Compliance -tietokannasta (aikaisemmin Watchlist) täsmäävät hyvin vuodettuun aineistoon. Tietorakenteissa on paljon yhtäläisyyksiä.
• Yhtäläisten nimilistojen ja ryhmittelyn lisäksi aineistossa on useita muita tietoja, jotka löytyvät myös Dow Jones -aineistosta. Näitä ovat muun muassa linkit netissä oleviin kuviinsekä lyhyet kuvaukset esimerkiksi henkilön tekemistä rikoksista tai yhteyksistä eri yrityksiin.
• Kiinalaisainestossa on sekä Suomen että Tanskan päälistojen lisäksi tietoja kuudesta suomalaisesta ja kuudesta tanskalaisesta henkilöstä erillisissä taulukoissa. Näitä nimiä ei ole tutkittu tarkemmin. Tiedoissa esiintyy lähdeviittauksia Crunchbase-yritystietokantaan sekä avoimeen verkkotietokantaan Wikidataan.

Asiantuntija: "Kuulostaa siltä, että on samaa tavaraa"

Kyberturvallisuuden asiantuntija Mikko Niemelä ei pidä ollenkaan yllättävänä, että Zhenhua-tietovuoto olisi peräisin toisesta, Yhdysvaltoihin johtavasta tietovuodosta.

– Jos lista on identtinen, niin usein silloin on näin. Kyllä se kuulostaa siltä, että se on samaa tavaraa, Niemelä sanoo. Hän on Singaporessa toimivan tietoturvayhtiön Cyber Intelligence Housen toimitusjohtaja.

Niemelän mukaan on myös mahdollista, että Zhenhua-datayhtiö on käyttänyt Dow Jonesin aineistoa pohjatietona, jota kiinalaiset ovat myöhemmin rikastaneet lisäämällä aineistoon muita tietolähteitä.

Dow Jones kerää tietoja ihmisistä pankkimaailmaa varten

Miljoonien ihmisten nimet ovat päätyneet Dow Jonesin tietokantaan siksi, että amerikkalaisyhtiö kerää ja myy tietoja eteenpäin finanssimaailman toimijoille kuten pankeille.

Pankeilla on velvoite tunnistaa asiakkaansa.

Tietokannasta käytetään nimeä Dow Jones Risk & Compliance. Aikaisemmin vastaavan tietokannan nimi on ollut Dow Jones Watchlist eli tarkkailulista.

Siihen perustuvia palveluja voivat käyttää esimerkiksi pankit, kun ne tekevät riskiarvioita asiakkaistaan. Rahoituslaitokset pyrkivät estämään näillä tiedoilla rahanpesua ja muita talousrikoksia. Tietoja hyödynnetään myös talouspakotteiden noudattamisessa.

Käytännössä Dow Jones käyttää apunaan niin sanottua tiedonlouhintaa, jossa se jalostaa suuria tietomääriä useista lähteistä yksinkertaisempaan ja käyttökelpoisempaan muotoon. Tiedonhankintaprosessi on automatisoitu, mutta tietoja tarkistetaan ja päivitetään myös käsin.

Kolmen eri luokitteluryhmän lisäksi kiinalaisissa ja amerikkalaisissa listoissa on muitakin yhteneväisyyksiä.

Kiinalaisilla listoilla esiintyi muitakin termejä, joita käytetään myös Dow Jonesin tarkkailulistalla. Esimerkiksi rikollisuuteen liittyviä kategorioita kuten järjestäytynyt rikollisuus (Organised Crime), talousrikollisuus (Financial Crime) ja verorikollisuus (Tax Crime) löytyvät molemmilta listoilta.

"Vihamielinen toimija voi saada täydellisen aseen"

Dow Jonesin riskienarvioinnissa käytettäviä tietoja on vuotanut internetiin jo aikaisemmin.

Ukrainalainen kyberturvallisuustutkija Bob Diachenko paljasti helmikuussa 2019, että Dow Jonesin tietokantaan pääsi käsiksi kuka tahansa, jolla oli taitoa etsiä sitä internetin uumenista.

Diachenko kirjoitti tuolloin blogissaan, että 2,4 miljoonan henkilön tiedot olivat löydettävissä tavallista Google-hakua erikoistuneimmilla hakukoneilla. Määrä täsmää hyvin Zhenhua-tietovuodon kokoon.

Yle pyysi Diachenkoa arvioimaan, ovatko kiinalaisen tietovuodon nimet alun perin juuri hänen paljastamasta tietovuodosta.

– Näen selviä yhtäläisyyksiä Dow Jonesin tietokantaan, jota tutkin aiemmin. Mielestäni näillä tietokannoilla on aika paljon yhteistä, kyberturvallisuuteen erikoistunutta Security Discovery -konsulttitoimistoa johtava Diachenko kertoo Ylelle videopuhelussa.

Diachenko sanoo tuhonneensa tekemänsä kopion löydöksestään, koska Dow Jones -yhtiö vaati sitä. Tuolloin Dow Jonesin edustaja puolestaan korosti, että yhtiön keräämät tiedot olivat peräisin julkisista lähteistä.

Diachenko on samaa mieltä Dow Jonesin kanssa siitä, että tietokannan sisältämät tiedot eivät ole erityisen arkaluontoisia.

Hyvin jäsennellyt listat voivat kuitenkin olla hyödyllisiä.

Bob Diachenkolla on pitkä kokemus tietovuotojen paljastamisesta ja tutkimisesta. Hän arvioi, että vasta kun tietoja pystytään yhdistämään muihin tietovuotoihin, pahansuopainen toimija voisi kehittää niin yksityiskohtaisen kuvan kohteesta, että sitä voisi käyttää tätä vastaan.

– Ajattelisin tätä myrkkynä, jota pitää yhdistää muihin tietoihin, jotta se tehoaisi. Esimerkiksi yhdistelemällä tätä [kiinalaisen Zhenhuan] tietokantaa, vuodettuja sähköposti- tai salasanalistoja ja sosiaalisesta mediasta kerättyjä tietoja vihamielinen toimija saisi täydellisen aseen.

Yle on pyytänyt Dow Jonesilta kommenttia kiinalaisen tietovuodon ja yhtiön tietopalvelun yhteneväisyyksistä.

Dow Jones ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa. Sen sijaan yhtiön tiedottaja korosti, että Risk & Compliance -tietokannan tiedot kerätään avoimista lähteistä kuten sanomalehtiartikkeleista ja eri valtioiden laatimista tarkkailulistoista.

Vanhoja tietovuotoja kaupataan ja kierrätetään maasta toiseen

Kyberturvallisuuden asiantuntija Mikko Niemelä sanoo, että Zhenhuan tietovuototapauksessa on voinut käydä niin kuin monesti ennemminkin: samat aineistot kiertävät käyttäjältä toiselle.

– Tietovuodoissa tapahtuu tosi usein sitä, että vanhoja vuotoja käytetään uudelleen sellaisenaan tai sitten yhdistetään useampia tietovuotoja yhteen ja sanotaan, että tämä on uusi tietovuoto, Niemelä kuvailee.

Vuotanut data tulee usein uudelleen myyntiin pitkälläkin viiveellä. Koonteja tiedoista saattaa putkahtaa uudelleen esiin puoli vuotta tai vuosi varsinaisen tietovuodon jälkeen.

Näin on käynyt todennäköisesti myös kiinalaisessa Zhenhua-tietovuodossa, Niemelä arvioi.

– Ilmeisesti tiedonhankinnan puolella siellä on oltu vähän laiskempia ja mikä tahansa tieto tuntuu kelpaavan, eli myöskin vanhojen tietovuotojen uudelleenkäyttö sellaisenaan, Niemelä pohtii.

Niemelä arvioi kuitenkin tutkija Diachenkon tavoin, että kiinalaiset voisivat tarvittaessa yhdistää nyt julki tulleita nimiä muihin tietomassoihin.

- Enemmänkin ne (tiedot) päätyvät osaksi isompaa rekisteriä, ja sitten kun tulee tarve tutkia jotakin henkilöä tarkemmin, niin tiedot ovat siellä rekisterissä.

Kiinalainen datayhtiö on myös koostanut tietoja, joista voisi olla hyötyä Kiinan tiedustelupalvelulle.

The Washington Postin mukaan yhtiö on seurannut esimerkiksi Yhdysvaltain ulkomailla sijaitsevista sotilaskohteista lähetettyjä tviittejä ja kerännyt upseerien palvelustietoja.

Listalla olevien suomalaisten osalta Mikko Niemelä pitää epätodennäköisenä, että kiinalaiset olisivat käyttäneet tietoja heitä vastaan.

– En usko, että lista aiheuttaa minkäänlaista hyökkäämistä tai muuta vaikuttamista itsessään, vaan kun tarve on, niin katsotaan, että löytyykö tietoja ja mitä tietoja löytyy.

Lisää aiheesta:

Tietovuoto: Kiinalaisyrityksen urkintalistalla on 799 suomalaista, joukossa poliitikkoja ja heidän lähipiiriään – Katso, miten suomalaiset on jaoteltu

Uusi tietovuoto paljastaa, miten Kiina hamuaa dataa Suomen avainhenkilöistä: "Julkinen salaisuus, että tarkkoja profiileita kerätään"

Kiina-tutkijat eivät tietovuodosta yllättyneet – vuodot Kiinasta lisääntyneet viime vuosina

Ylen selvitys: Kiinan kontrollijärjestelmä pesiytyi myös Suomeen – Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan

Kokoomus erotti Kiinan kontrolliverkostoon sotkeutuneen kaupunginvaltuutettunsa Vantaalla – "Päätös oli yksimielinen"

Suomalaisia toimittajia painostetaan monella eri tavalla, tuore tutkimus kertoo. Journalismiin pyrkivät vaikuttamaan niin poliitikot, yritykset kuin viranomaiset.

Uutena ilmiönä journalisteja huolestuttaa yleisön suunnasta tulevan painostuksen ja uhan kasvu.

Tämä selviää Tampereen yliopiston uudesta tutkimusartikkelista, joka tarkastelee suomalaisten journalistien kokemuksia erilaisista ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmistä. Tutkimus perustuu 31 journalistin haastatteluihin.

Tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta sanoo, että sosiaalisen median yleistymisen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen seurauksena vihapuhe, uhkailu ja mustamaalaaminen koskettavat yhä suurempaa osaa journalisteista.

Toimittajista saatetaan levittää somen kautta solvauksia, johon voi lähteä isokin joukko yleisöä mukaan. Toimittajista voidaan levittää esimerkiksi huhuja tai vihjailuja heidän persoonastaan, yksityiselämästään tai ulkonäöstään.

Yleisö ei välttämättä erota toimittajan ammatti- ja yksityisroolia toisistaan.

– Journalistin työ on julkista, mutta journalisti ei ole välttämättä julkinen ihminen, Hiltunen sanoo.

Aiemman tutkimuksen mukaan esimerkiksi naistoimittajat saivat miehiä enemmän sukupuoleen kohdistuvaa tai seksuaalista sanallista häirintää.

Häirintä voi jatkua yksityiselämän puolella

Journalistit ovat tottuneita perinteisen vaikuttamisen torjumiseen.

Yleisön suunnasta tuleva laajamittainen ja henkilöön menevä häirintä koetaan ammattikunnan keskuudessa kuitenkin uudentyyppiseksi ilmiöksi. Siihen on myös vaikea puuttua.

– Häirintä voi jatkua yksityiselämän puolella. Häirintään on tosi vaikea puuttua, koska helppoja ja nopeita keinoja ei ole.

Arvostelijat voivat vedota siihen, että toimittajan tulee kestää julkisessa roolissa. Mutta kuinka paljon?

– Toimittajan työhön saa kohdistaa kritiikkiä, sitä pitää sietää. Yli mennään aina, kun puututaan yksityiselämään ja henkilöön, Hiltunen vetää rajan.

Kuusi eri tapaa painostaa

Tutkimuksen perusteella toimittajiin yritetään vaikuttaa ainakin kuudella eri tavalla. Keinoja ovat tiedonhankintaan kohdistuvat, psykologiset, fyysiset, institutionaaliset, taloudelliset ja tietotekniset menetelmät.

Tiedonhankintaan liittyvä painostaminen on esimerkiksi sellaista, että viestintähenkilö valvoo haastattelua ja pyrkii puuttumaan siihen. Julkista tietoa voidaan leimata salaiseksi perusteetta tai periä sen saamisesta huomattavan korkeita maksuja.

Myös ennakkotarkastusoikeutta voidaan käyttää väärin hyväksi.

Toimittajista voidaan levittää somessa loukkaavaa vihapuhetta, jonka levittämiseen lähtee monta ihmistä mukaan. Tämä on psykologisesti kuormittavaa.

Psykologinen vaikuttaminen kattaa tutkijan mukaan lisäksi perusteettomat ja valheelliset oikaisu- ja vastinepyynnöt. Näitäkin on Suomessa joukkoistettu.

Suomalaisia toimittajia tai heidän lähipiiriään uhkaillaan myös suoraan.

– Suora väkivalta on harvinaista mutta ei täysin poissuljettu. Se voi tapahtua työtehtävissä tai töiden takia. Tietty toimittaja saatetaan tunnistaa kadulla ja siitä voi syntyä uhkaava tilanne, Hiltunen kuvaa.

Institutionaalisessa vaikuttamisessa tehtaillaan esimerkiksi kanteluja eri viranomaisille. Tutkintapyynnöt ovat tutkijan mukaan sinänsä oikeutettuja keinoja, mutta niitä käytetään myös toimittajien painostamiseen ja kiusaamiseen.

Taloudellisessa painostamisessa suuret ilmoittajat voivat uhata vetää ilmoitukset pois.

Tietotekninen painostaminen liittyy tietomurtoon tai tekniseen verkkovakoiluun.

Yleisöllä oikeus saada tietoa

Tutkijan mukaan lopulta on kyse yleisön oikeudesta saada tietoa. Jos toimittajia painostetaan, demokratia voi vaarantua.

Pahimmillaan häirintä johtaa itsesensuuriin ja voi jopa ajaa toimittajia pois alalta.

– Huolimatta Suomen hyvästä menestyksestä sananvapausvertailuissa, journalistit kohtaavat myös meillä säännöllisesti erilaista painostusta. On siis perusteltua kysyä, millaisia seurauksia tällä on yleisön oikeudelle saada journalismin välityksellä tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi, Hiltunen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 30.9. kello 22. asti.

Maahantulon rajoitukset Suomeen tiukentuvat jälleen keskiyöllä, kertoo sisäministeriö.

Maahantulorajoitukset astuvat uudelleen voimaan vuorokauden vaihtuessa maanantaiksi Suomen ja Islannin, Norjan, Ruotsin, Saksan, Slovakian ja Viron välisessä liikenteessä sekä Georgian, Kanadan ja Tunisian asukkaille, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen.

Esimerkiksi Ruotsin ja Viron sisärajaliikenteen valvonnasta luovuttiin vasta noin viikko sitten lauantaina.

Suomessa voi kuitenkin käydä töissä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 14 vuorokauden karanteenia. Myös rajayhteisöjen välinen liikenne on sallittua Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla.

Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden sisärajaliikenteessä maahantuloa ei tällä hetkellä rajoiteta Latviasta, Liettuasta, Liechtensteinista ja Puolasta Suomeen.

Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta.

Maahantulorajoituksia tarkistetaan tästä lähtien viikoittain

Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välisessä ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset on poistettu Vatikaanista, San Marinosta ja Kyprokselta Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Uruguayn välisessä liikenteessä.

Andorrasta, Bulgariasta, Irlannista, Kroatiasta, Monacosta, Romaniasta, ja Yhdistyneistä Kuningaskunnista voi tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä. Maahan tulijoille suositellaan 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia.

Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen.

Maahantulorajoituksia tarkistetaan viikoittain ja muutoksista päätetään torstaisin valtioneuvoston istunnossa.

Raja-arvo on 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana.

Lokakuun alusta saakka omaehtoista karanteenia voi lyhentää kahdelle koronatestillä

Korkeamman ilmaantuvuuden maasta palatessaan Suomessa asuva voi lyhentää omaehtoista karanteenia lokakuun alusta alkaen kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.

Koronatestiin on hakeuduttava heti Suomeen saavuttuaan lentokentällä tai satamassa ja toiseen testiin kotipaikkakunnalla aikaisintaan 72 tunnin jälkeen ensimmäisen testin ottamisesta.

Muille maahan tulijoille, kuten turisteille ja työmatkalle Suomeen tuleville suositellaan ensimmäistä koronatestiä enintään 72 tuntia ennen Suomeen saapumista. Toiseen koronatestiin tulisi mennä aikaisintaan 72 tuntia Suomeen saapumisen jälkeen.

Toisen testin tulokseen saakka maahan saapujan tulisi olla omaehtoisessa karanteenissa majapaikassaan. Omaehtoinen karanteeni päättyy, jos testitulos on negatiivinen. Jos testitulos on positiivinen, lääkäri määrää henkilön karanteeniin, kunnes tämä on parantunut.

Jos matkustaja oleskelee Suomessa alle kolme alle 72 tuntia, hänen ei tarvitse olla karanteenissa eikä mennä toiseen koronatestiin.

Lue myös:

Ilo Ruotsin ja Viron vapaasta matkailusta jäi lyhyeksi, hallitus palautti rajoitukset – korona-arvon alittavien maiden määrä hupenee

Rajavartijat palaavat pohjoiseen vain viikon tauon jälkeen – haaparantalainen Kyllikki Lindroth: "Tämä on lapsellista"

Pohjatroolaus on merkittävästi huonontanut Itämeren tilaa, selviää ympäristöjärjestö WWF:n maanantaina julkaisemasta raportista.

Pohjatroolauksessa raskasta kalaverkkoa vedetään pitkin merenpohjaa. Se on Itämerellä yleinen kalastusmenetelmä, jolla pyydetään etupäässä turskaa ja kampeloita.

Raporttiinsa järjestö analysoi pohjatroolauksen vaikutuksia ympäristöön erityisesti Itämeren eteläosissa. Tuloksena on, että pohjatroolaus vaikuttaa haitallisesti paitsi kalastoon myös Itämeren ekosysteemien tilaan kokonaisuutena.

Raportissa todetaan, että pohjatrooliin jää muitakin merenpohjan eliöitä, kuten simpukoita, selkärangattomia ja kasveja. Pohjatroolaus myös vaurioittaa merenpohjaa pitkäkestoisesti sekä muuttaa ravintoketjuja ja ekosysteemin luonnollista tasapainoa.

Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on myös WWF:n mukaan havaittu, että koska pohjatroolaus vapauttaa merenpohjaan varastoitunutta hiiltä, ravinteita ja ympäristömyrkkyjen kaltaisia vierasaineita, se samalla kiihdyttää rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Suomen vesillä pohjatroolausta ei harjoiteta, vaan WWF:n mukaan pohjatroolausta tekevät eniten Tanska, Saksa, Puola ja Ruotsi.

Turska ei voi nykyoloissa elpyä

Raportista selviää, että pohjatroolausta tehdään myös Itämeren suojelualueilla. WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska pitää tätä merkkinä siitä, ettei kalastuspolitiikan ja ympäristöä suojaavan lainsäädännön yhteensovittaminen ole Itämerellä onnistunut.

– Itämerellä pitkään jatkunut intensiivinen pohjatroolaus on vaikuttanut meriluontoon lähes kaikkialla missä sitä on harjoitettu, hän sanoo tiedotteessa.

Itämeren turskasaalis on WWF:n mukaan pienentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Kun 1980-luvun puolivälissä Itämerellä pyydettiin vuosittain 450 000 tonnia turskaa, nykyään vuosittainen saalis on alle 20 000 tonnia.

– Itämeren turskaa on kalastettu pitkään liian voimakkaasti, ja Itämeren ympäristömuutokset heikentävät edelleen turskakantojen mahdollisuuksia elpyä, Ovaska toteaa

Raportti listaa yhdeksän suositusta tilanteen parantamiseksi ja lajien elinympäristöjen turvaamiseksi.

Järjestö ehdottaa muun muassa pohjatroolauksen kieltämistä kaikkien Itämeren valtioiden merellisillä suojelualueilla sekä 12 merimailin säteellä rantaviivasta, hallitusten välistä yhteistyötä nykyisen lainsäädännön toteuttamiseksi sekä kalastuksen valvonnan parantamista.

Raportin mukaan esimerkiksi Tanskassa, Skotlannissa, Italiassa ja Ranskassa vastaavilla toimilla on onnistuttu parantamaan tilannetta huomattavasti.

Lue myös:

Tutkija: Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – mutta siinä hyvät uutiset olivatkin

Lannoitteiden merikuljetusten epäillään aiheuttavan isot fosforipäästöt Itämereen – laivat voivat pestä lastiruumansa avomerellä

Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma talven runsaiden sateiden takia

Kokkolassa Chydeniuksen koulun koronatartunnalle altistuneita on nyt noin sata.

Keskipohjalaiskoulun oppilaalla todettiin koronatartunta lauantaina. Varotoimena koulun kolmos- ja nelosluokkalaiset ovat nyt karanteenissa ja siirtyvät etäopetukseen syyslomaan saakka. Myös osa koulun henkilökunnasta on määrätty karanteeniin, tiedottaa Kokkolan kaupunki.

Muut koulun oppilaat sekä esiopetus ja iltapäiväkerho jatkavat lähiopetuksessa.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtajaylilääkärin Pirjo Dabnellin mukaan tapaus liittyy aiempaan tartuntaketjuun, eikä siihen liity matkailua ulkomailla.

Luokka vieraili myös Kokkolan VesiVeijarissa keskiviikkona 23.9. klo 12–14 välisenä aikana, mutta uimahallia ei infektioylilääkärin ohjeistuksen mukaan tarvitse sulkea. Tehoklooraus ja tehostettu siivous riittävät.

Jos tuona aikana uintikeskuksessa käyneillä ilmenee koronaan viittaavia oireita, heidän pitää soittaa Soiten koronaneuvontanumeroon 06 828 7499.

Koulualtistuminen kolmos- ja nelosluokkalaisten keskuudessa

Koulualtistuminen on tapahtunut Soiten tietojen mukaan kolmos- ja nelosluokkalaisten keskuudessa, sillä luokat ovat syksyn ajan olleet vain omissa soluissaan. Oppilaat ovat siis ruokailleet ja ulkoilleet omissa ryhmissään.

Soiten tartuntatautien yksiköstä arvioidaan, että muiden luokkien altistuminen on epätodennäköistä.

Kaikki altistuneet, muun muassa oppilaat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat on testattu sunnuntaina. Testituloksia saadaan jo maanantaina.

Koulun henkilökunta voi käyttää töissä suojamaskia tai visiiriä. Alle 15-vuotiaille THL ei suosita maskin käyttöä.

Chydeniuksen koululla aloitetaan maanantaina tehostettu koronasiivous. Myös yhteisten tilojen, kuten ruokasalin päivittäistä siivousta tehostetaan.

Koulussa on reilut 260 oppilasta ja henkilökuntaa noin 20.

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on todettu kahden viikon aikana 7 tartuntaa ja koko epidemian aikana yhteensä 47.

Lue täältä uusimmat tiedot koronatilanteesta Keski-Pohjanmaalla

Lue myös:

Kokkolassa kaksi uutta koronatapausta: koululaisen tartuntaan liittyy joukkoaltistuminen – altistuneita kymmeniä

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Ruska 20 alkaa tänään ja kestää 6. lokakuuta asti. Ilmaoperaatioharjoitukseen osallistuu yli 60 lentokonetta ja noin 4 800 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat ottaa osaa harjoitukseen.

Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää Ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä. Lentotoimintaa voi olla kaikkina vuorokauden aikoina.

– Harjoituksessa kantahenkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset toimivat poikkeusolojen tehtävissään Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti, harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen sanoo tiedotteessa.

Harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata, Rovaniemeltä Jyväskylään ja Kajaanista Vaasaan.

Keräsen mukaan Ruskassa noudatetaan koronaviruksesta johtuvia valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia rajoitteita.

Harjoitus voi aiheuttaa valoilmiöitä ja vääriä säätutkahavaintoja

Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Kajaanin ja Hallin tukikohdat ovat käytössä koko harjoituksen ajan. Harjoitukseen osallistuvia joukkoja toimii myös tukikohtien ympäristössä, ja harjoituskäyttöön otetuilla alueilla on liikkumisrajoituksia.

Eniten lentotoimintaa on 2. – 6. lokakuuta, jolloin käytössä ovat myös Kuopion, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Vaasan, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentät. Ruotsalaiset lento-osastot tukeutuvat pääasiassa Rovaniemelle sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.

Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä, ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja, tiedotteessa kerrotaan.

Turunväylän Kehä I:n ja Kehä III:n välisellä osuudella kokeillaan ensimmäisenä Suomessa kaistakohtaisia vaihtuvia nopeusrajoituksia.

Jatkossa eri kaistoille voidaan määrittää samanaikaisesti eri nopeusrajoitus. Vasemman puoleisten kaistojen nopeusrajoitus voi olla 20 kilometriä tunnissa korkeampi kuin oikeanpuoleisten, liittymien kohdilla ruuhkautuvien kaistojen. Näin pyritään lisäämään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Nopeusrajoituksia voidaan vaihtaa sää-, ja keliolosuhteiden tai liikenteen määrän mukaan. Rajoitus tieosuudella on tarkoitus pitää sadan kilometrin tuntinopeudessa aina silloin, kun olosuhteet sen sallivat. Liikenteen ruuhkautuessa nopeusrajoitusta alennetaan ensin 80 ja sitten 60 kilometriin tunnissa.

Uusia nopeusrajoitusmerkkejä asennetaan Turunväylän kehä III:n ja Munkkivuoren väliselle osuudelle parhaillaan. Kaistakohtaiset rajoitukset on tarkoitus saada voimaan tammikuussa 2021.

Voit keskustella aiheesta 29.9.2020 klo 23.00 asti.

Lue myös:

Suomen pisimpään maantietunneliin on sujahtanut jo 48 miljoonaa autoa – Liikennepäivystäjä: "Räikeät ylinopeudet ovat todella kova riski"

Ylinopeuksien liikennevirhemaksuissa taas ongelmia – 6000 maksua jumittui postitusjärjestelmiin ja myöhästyi jopa kuukauden

Katso, kuinka autoilijoiden mielenilmaus sujui Helsingissä – autojen torvet soivat polttoaineveron korotuksia vastaan Eduskuntatalon edessä

Vetelistä löytynyt ruumis on varmistunut kesäkuussa kadonneeksi Jami Petteri Klemolaksi. Asian vahvistivat Keskusrikospoliisin ja THL:n oikeuskemian yksikön tutkimukset.

Poliisi löysi nuoren miehen ruumiin Keski-Pohjanmaalta Vetelin Räyringin maastosta elokuun lopulla, yli kaksi kuukautta epäillyn surman jälkeen.

Poliisi tutkii tapausta murhana. Kaksi veljestä on vangittuna, ja heistä toinen on viime aikoina suostunut yhteistyöhön.

Poliisi ei kommentoi esitutkintaa enempää.

Poliisi sai esitutkintaan lisäaikaa. Uusi syytteen nostamispäivä on marraskuun lopulla eli 27

Poliisi edistynyt Kaustisen murhatutkinnassa: toinen epäillyistä suostunut yhteistyöhön

Seurakunta järjestää suruhartauden Kaustisella surmatun nuoren miehen muistoksi

LONTOO Pitkän intiaanikesän jälkeen syksy on saapunut Britanniaan.

Tuuli tuivertaa ja takkinsa suojassa värjöttelevän torikauppiaan Polly Angeloun mielentila on synkkä kuin Pohjois-Lontoon taivas.

– Koronaepidemian kiihtyminen on huolestuttavaa kauppiaan näkökulmasta. Säännöt voivat muuttua hetken varoitusajalla, enkä ole tukien piirissä.

Britanniassa uusien koronatartuntojen määrä on jyrkässä kasvussa. Luvut ovat korkeimpia sitten kesäkuun, ja lauantaina raportoitiin korkein päivittäinen tapausmäärä koskaan.

Osasyy hälyttäviin lukuihin on kohentunut testauskapasiteetti, mutta myös kuolemantapausten määrä nousee.

Elokuussa oltiin yksinumeroisissa luvuissa, mutta nyt päivittäisten viruksen aiheuttamien kuolemien määrä Britanniassa on noussut kolmenkymmenen tienoille.

Lontoolainen Sam Cole toivoo hallitukselta nopeita toimia.

– Meidän ongelmamme maaliskuussa oli, että hallitus ei ottanut tilannetta yhtä vakavasti kuin muut maat. Täällä puhuttiin laumasuojasta, mikä oli hirveää.

Uusien toimien riittävyyttä epäillään

Kevään epidemian aikana viivyttelystä syytetty Boris Johnsonin hallitus on reagoinut uusiin koronalukuihin tähän mennessä pienillä sääntömuutoksilla.

Heinäkuussa avattujen pubien aukioloaikaa lyhennettiin viime viikolla iltakymmeneen. Samalla maskipakko laajennettiin koskemaan myös esimerkiksi kauppojen työntekijöitä, kun aiemmin kasvosuojainta vaadittiin vain asiakkailta

Tietyillä alueilla karanteenitoimia on laajannettu, ja esimerkiksi perhekuntien kyläily toistensa luona on kielletty.

Sam Cole ei kuitenkaan luota Johnsonin hallitukseen toimiin.

– Pelkään, että kevään tilanne toistuu. Tuolloin laajoja karanteenitoimia jouduttiin odottamaan kauan, vaikka riskit olivat suuria.

Mielipide on yleinen. Tuoreen tutkimuksen mukaan 78% kansasta hyväksyy uudet toimet, mutta lähes puolet briteistä katsoo, etteivät ne mene riittävän pitkälle.

Lontoon Trafalgarin aukiolla lauantaina tuhannet protestoivat osoittivat koronatoimia vastaan – mutta toimien vastustajat ovat selvässä vähemmistössä.

Kevään epidemia oli "Euroopan pahin"

Britannian tilanne tällä hetkellä on parempi kuin Espanjassa tai Ranskassa, mutta koronaluvut enteilevät epidemian toista aaltoa.

Se herättää pelkoja, sillä kevään epidemian aikana kuolleisuuden taso Britanniassa oli maan oman tilastokeskuksen mukaan Euroopan korkein.

Maa on tiheään asuttu, ja kansanterveyden laita oli jo epidemian iskiessä verrattain huono. Selvää on myös se, että hallitus syyllistyi virheisiin.

Maassa karanteenitoimet aloitettiin myöhään, testaus on takkuillut pahasti ja tapausten aliraportointi tuuditti britit väärään turvallisuuden tunteeseen.

Lontoolainen Oliver Griffiths pelkää, ettei Boris Johnson ole oppinut keväästä mitään.

– Hallituksemme toiminta on ollut surkeaa. He ovat syyttäneet tilanteesta kansaa ja keskittyneet liikaa talouden suojeluun.

Myös talous sakkaa – ja brexit uhkaa

Talouden suojelun onnistuminen on kyseenalaista, sillä OECD:n mukaan Britannia on ottamassa koronaepidemiasta pahemman iskun kuin muut suuret teollisuusmaat.

Valtiovarainministeri Rishi Sunakin mukaan syy on se, että Britannian talous perustuu laajasti kuluttajavetoiseen ravintolasyömisen kaltaiseen kulutukseen, jolle mahdollinen uusi koronakaranteeni laittaisi jälleen stopin.

EU-eron siirtymäajan loppumiseen valmistautuva maasta ei nyt uhkia puutu, mutta Oliver Griffits suhtautuu tilanteeseen brittiläisellä sinnikyydellä.

– En mieti pahimpia mahdollisia vaihtoehtoja, vaan teen sen mitä pystyn omassa elämässäni – säilyttäen ainakin jonkin sortin positiivisuuden.

Lue myös:

Koronakriisi sysäsi Boris Johnsonin puolueen suosion laskuun – työväenpuolue ohitti konservatiivit mielipidemittauksessa

Englanti kiristää koronarajoituksia – Ravintolat ja pubit kiinni aikaisemmin, ihmiset etätöihin, kovat rangaistukset rikkureille

Toimittajalta: Brexit-neuvottelut saattoivat jo kaatua – Johnsonin hallituksen petturuus murensi pohjaa Britannian ja EU:n vapaakauppaneuvotteluilta

Joitakin vuosia sitten kävin työnohjauksessa silloisessa työpaikassani. Ohjaaja aloitti usein toteamalla, että Matti Nykänen on otsikoissa, maassa kaikki hyvin. Huumoriksi tarkoitettu kommentti viittasi siihen, että jos mediassa käsitellään Nykästä, ei ole suurempia ongelmia mistä uutisoida.

Tämä ei tietenkään ole ollut totta silloin eikä nyt. Mediassa esiin pääsevät kysymykset, joista ihmiset ovat kiinnostuneita, korjaan, joista oletettu yleisö on kiinnostunut ja joilla saadaan ihmiset klikkailemaan ja lukemaan. Tämänkin kolumnin otsikkoa miettiessäni käytin aikaa siihen, mikä saisi juuri sinut klikkaamaan sen auki. Klikkiotsikko edellyttää usein ihmisen provosointia tai tunteisiin vetoamista, enkä ole kovin hyvä kummassakaan – esiin nostamani asiat saattavat kuitenkin herättää keskustelua.

Jotakin on pahasti pielessä, jos kiinnostavien sisältöjen mittarina on se, mistä puhutaan työpaikkojen lounastauoilla tai huoltoasemien pöydissä.

Monimutkaisessa maailmassa, jossa uutinen tekee minuuteissa tilaa seuraavalle uutiselle, on yhä vaikeampi käydä syvällisempää keskustelua.

Intersektionaalisuuden maininta hallitusohjelmassa on hieno, mutta samalla ristiriitainen ele.

Hankalat termit, kuten intersektionaalinen feminismi, puhuttavat, ja niitä on toki mediassa käsitelty. Termin merkitys eri yhteyksissä ja eri toimijoille jää avoimeksi, mikä tekee keskustelun seuraamisen aiheesta vaikeaksi. Keskustelun seuraamista helpottaisi jo se, että kysyttäisiin, miten esimerkiksi poliitikot termin ymmärtävät ja mitä siinä kannattavat tai vastustavat.

Intersektionaalisuuden maininta hallitusohjelmassa on hieno, mutta samalla ristiriitainen ele. Ristiriita syntyy, kun tavoitteena on kaikkia huomioiva ja mukaanottava tapa tehdä politiikkaa, mutta tästä tavoitteesta kirjoitetaan niin hankalasti, että kaikki eivät ymmärrä. Voisi sanoa, että hallitusohjelmassa termin käytössä onnistuttiin kompastumaan termin henkeen.

Hallitusohjelman keskeinen tavoite on ihmisten eletyn todellisuuden ja kokemusten huomiointi. Tämän voisi tulkita tarkoittavan, että ohjelman laatijat ymmärtävät ja uskovat itsekin asian olevan näin. Kaikki eivät tunne akateemisia käsitteitä ja termejä, syitä tähän voi olla useita. Kaikilla on kuitenkin oikeus saada tietoa, jota on mahdollista ymmärtää käymättä sukupuolentutkimuksen perusteita yliopistolla tai seuraamatta keskusteluja sosiaalisessa mediassa.

Kieli elää ja kehittyy, nimeämme asioita sitä mukaa kun tulee tarvetta. Uusien sanojen ja termien haltuunotto on välillä helppoa ja välillä ei. Nähdäkseni se on suhteessa siihen, millainen oma ymmärryksemme asioista on. Esimerkiksi, internetin myötä on lyhyessä ajassa syntynyt laaja joukko uudissanoja, jotka olemme omaksuneet ja ottaneet arjessa käyttöön. Se tuntuu suoraviivaiselta ja konkreettiselta. Selain, kotisivut, laajennus, portaali ovat sanoja, joita en itse käyttänyt ennen kuin internet tuli osaksi arkeani.

Tietoyhteiskunnan hyvä puoli on juuri tiedon saavutettavuus, joka paranee jatkuvasti, ja huono puoli siinä, ettei se ole kaikille samalla tavalla itsestäänselvyys.

Yhteiskunnassa on aina ollut ja on edelleen ihmisiä, jotka eivät mahdu mielikuvaan ”tavallisuudesta”.

Intersektionaalinen feminismi ei ole suoraviivainen, selkeä ja käytännöllinen termi. Se on hankala, koska termi viittaa monimutkaisiin asioihin, ja uudelleen määrittelee tutun ja turvallisen. Se kertoo meille itsestämme ja yhteiskunnasta asioita, mitä emme oppineet koulussa, emme ehkä edes kotona.

Yhteiskunnassa on aina ollut ja on edelleen ihmisiä, jotka eivät mahdu mielikuvaan ”tavallisuudesta”. Jos ei itse kuulu marginaaliin tai lähipiirissä ei ole ihmisiä, jotka kuuluvat, tietomme ja ymmärryksemme heistä jää ohueksi. Yleissivistävä koulutus voisi korjata tämän, mutta se edellyttää herkkyyttä opetussuunnitelman tekijöiltä ja opettajilta, jotka suunnitelmaa toteuttavat käytännössä.

Potilaana haluan, että lääkärini osoittaa minulle ymmärtävänsä vaivani ja sen hoitotavan. Minua ei kiinnosta hoidon latinankielinen nimi tai tutkimusvaiheet, joista lääketieteen ammattilaiset mieluusti puhuvat. Sama koskee poliitikkoja. He ovat oman alansa ammattilaisia, joilta sopii odottaa selkeää ja ymmärrettävää analyysia yhteiskunnasta. En halua kokea huonommuutta äänestäjänä siksi, etten ymmärrä. On valtavan tärkeää viestinnässä huomioida kaikki, ei vain osaa väestöstä.

Medialla on myös tehtävänsä siinä, miten se kertoo meille yhteiskunnallisista kysymyksistä – silloinkin, kun ne eivät nosta tunteita pintaan. Riippumatonta mediaa pidetään vallan vahtikoirana, mutta myös yleisö voi vahtia mediaa. Sosiaalisen median kulta-aikana palautteen antaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan. Media on kiinnostunut yleisöstään, mutta ovatko kuluttajat riittävän kiinnostuneita mediasta kertoakseen, millaista sisältöä he kaipaavat?

Maryan Abdulkarim

Kirjoittaja on tamperelaistaustainen kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka asuu Helsingissä.

Aiheesta voi keskustella 29.9. klo 23.00 asti.

Kuopion Tahkon mökkijuhlinnan seurauksena on todettu nyt yhteensä 21 koronatapausta. Uudet tartunnat on todettu jo karanteenissa olevien joukosta.

Jatkotartuntoja ei ole toistaiseksi todettu. Altistuneita oli noin 70.

Lisäksi tällä hetkellä Kuopiossa selvitetään yhden koronatapauksen mahdollista kytkeytymistä samaan ryppääseen.

Kuopion kapungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Savolainen muistuttaa, että altistuneiden on tärkeää pysytellä karanteenissa.

– Negatiivinen testitulos karanteeninaikana ei tarkoita sitä, että karanteeni päättyy, sanoo Savolainen.

Viime perjantaihin mennessä tiedossa oli 12 koronatartuntaa, jotka liittyivät Tahkolla järjestettyihin nuorten mökkijuhliin.

Lue myös:

Ainakin 70 nuorta altistunut koronavirukselle mökkibileissä Tahkolla – osa saattanut olla myös ravintoloissa

Junaliikenne keskeytyi Helsingin päärautatieasemalla aamu kuuden jälkeen kokonaan noin puolen tunnin ajaksi sähköratavaurion vuoksi. Tilanne on vaikuttanut kaikkiin Helsingistä lähteviin ja sieltä saapuviin juniin aamun aikana.

Liikenne saatiin osittain käynnistymään uudelleen kello seitsemän maissa, mutta useat raiteet päärautatieasemalla ja Pasilassa ovat edelleen poissa käytöstä. Vaikka sähköratavaurio on paikallinen, sen vaikutukset laajenevat VR:n mukaan myös muun Suomen junaliikenteeseen.

Viivästymisiä ja perumisia on luvassa koko päivän

Helsingistä lähtevien ja sinne saapuvien junien viivästymisten odotetaan jatkuvan aamun ja iltapäivän ajan.

– Merkittävästi nyt vaikuttaa tähän aamun liikenteeseen valitettavasti. Kannattaa nyt oman junan ottamiseen varata enemmän aikaa ja tarkistaa oman junan tilanne ennen lähtöä. Yksittäisiä perumisia tulee varmasti myös lisää, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Janna Viisterä.

VR:n häiriösivulla kerrotaan, että lähiliikenteen K-, P- ja I-junat ajetaan toistaiseksi 20 minuutin vuoroväleillä. VR tavoittelee, että I- ja P-junat alkaisivat liikennöidä normaalein vuorovälein kello 11 alkaen.

Muutamien intercity-junien on ilmoitettu olevan myöhässä muutamien kymmenien minuuttien ajan. Osa kaukoliikenteen junista tyhjennetään matkustajista Finrailin mukaan nyt Tikkurilassa ja ajetaan sitten huoltoraiteelle.

Pääradan liikenteen tulisi kulkea normaalisti kello 13 alkaen

Häiriöihin johtanut sähköratavaurio havaittiin varhain aamulla Pasilassa. Finrailin liikennepäällikön Reima Roiskon mukaan sähköratavaurion korjaaminen on työlästä ja aikaa vievää.

– Tällaiseen työhön tarvitaan erikoiskalustoa ja varaosia. Yleensä sähköratavaurioiden korjaamisessa puhutaan useista tunneista. Työturvallisuuden takia voi olla, että lisää ratoja joudutaan ottamaan pois käytöstä. Silloin liikenne pysähtyisi taas kokonaan, liikennepäällikkö Roisko kommentoi aamulla.

Korjaustyöt ovat aamupäivän aikana edenneet ja Finrailin mukaan pääradan junaliikenteen tulisi kulkea normaaliksi kello 13 alkaen.

Sähköratavaurion korjaus jatkuu Pasilassa, mutta Finrailin mukaan työstä ei aiheudu merkittäviä haittoja eikä myöhästymisiä junaliikenteelle.

Lue myös:

Raiteille menossa yhä isompi osuus väylärahoista – Liikenneministeri: Junakilpailu aukeaa ja suositut lähtöajat huutokaupataan