Mitä lain säätämisestä seuraa? Keiden asemaa laki parantaa? Miten se vaikuttaa muiden asemaan?

Näihin kysymyksiin miettii vastauksia yhdeksänjäseninen, riippumaton neuvosto. Se yrittää nostaa lainvalmistelun tasoa. Ryhmä aloitti työnsä huhtikuussa, ja on käynyt läpi 11 valitsemaansa Sipilän hallituksen lakiesitystä.

Parannettavaa on löytynyt: ryhmä on antanut 10–15 suositusta jokaiseen käsittelemäänsä lakiesitykseen, työryhmän tuore puheenjohtaja Leila Kostiainen kertoo.

Hallitus on myös kuunnellut: kaksi kolmesta parannusehdotuksesta on otettu huomioon, ennen kuin hallitus on antanut lain eduskunnalle, kertoo ryhmän alustava arvio viime vuodesta.

Missä vika? Ainakin hosumisessa

Pääministeri Sipilä on joutunut viime viikkoina vastaamaan kritiikkiin lakien perustuslainmukaisuudesta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan hänen ehdotuksensa on unohdettu lainvalmistelussa.

Blogissaan Sipilä selitti, että lakeja on kiire tehdä, koska Suomi on niin pitkään ollut uudistamatta.

Kiireen jäljet näkyvät myös joissakin lakiesityksissä. Tällainen on hosuen kirjoitettu laki:

– Se on pitkä, koska ei ole pystytty käyttämään aikaa tiivistämiseen ja selkeyttämiseen. Se on vaikealukuinen ja hajanainen. Asioita toistetaan, ne ovat väärissä kohdissa, luettelee Kostiainen.

Myös resurssipula – se että rahaa ja väkeä on liian vähän – vaivaa lainvalmistelua, koska viime vuodet eri hallitukset ovat säästäneet ministeriöistä.

Metsälahjoja paljon omistaville?

Keskustan aloitteesta hallitus sääti metsälahjavähennyksen, jolla on tarkoitus panna vauhtia sukupolvenvaihdoksiin. Kun lahjoittaa metsää, lahjan saaja saa helpotuksen lahjaverosta.

– Metsälahjavähennys oli muotoiltu niin, että se olisi tullut vain niille joilla on suuri omistus, ja silloin se olisi kohdistunut hyvin harvoihin henkilöihin, Kostiainen kuvaa.

Myös lausuntokierroksella muut lakia arvioineet olivat huomanneet saman asian. Hallitus laski alarajaa niin, että vähän useampi tila pääsi verohelpotuksen piiriin.

Silti suurimmat tai kalleinta metsää omistavat tilalliset hyötyvät verohelpotuksesta enemmän kuin muut, Maaseudun Tulevaisuus uutisoi.

Vähemmän veroa, enemmän yrittäjiä?

Sipilän hallitus on yrittänyt kannustaa ihmisiä yrittäjiksi. Aiemmin isojen yritysten verotaakkaa on helpotettu alentamalla yhteisöveroa, ja nyt hallitus halusi kannustaa muitakin samaan tyyliin. Pienet ja keskisuuret yritykset saivat viisi prosenttia tuloistaan verovapaaksi.

– Yrittäjävähennystä koskevassa lakiesityksessä poliittinen ohjaus ilmeisesti näkyi siten, että siinä ei ollut vaihtoehtoista ratkaisumallia tavoitteeseen. Ilmeisesti valmistelijoiden tehtävänä oli tehdä tietty lain sisältö, Kostiainen sanoo arviointiryhmän lausunnon perusteella.

Rahaa säästyy – mutta onko muita hyötyjä tai haittoja?

Ryhmä on kiinnittänyt paljon huomiota talousvaikutuksiin – siksi, että niin monen Sipilän hallituksen lain tavoitteena on säästää rahaa. Joskus talousvaikutuksia on vaikea arvioida. Toisinaan taas mietitään vain rahaa, eikä nähdä lain muita vaikutuksia.

Näin tapahtui esimerkiksi päivystysasetuksen kohdalla, jossa hallitus vähensi laajaa palvelua tarjoavia päivystyssairaaloita.

Lakiesityksessä oli esitetty vain säästölaskelmia. Arviointiryhmä taas löysi keskittämisestä myös muita hyötyjä.

– Kun toimenpiteitä keskitetään, sillä vähennetään potilasvahinkoja ja kärsimyksiä – sehän on henkilöihin kohdistuva muutos ja vaikutus.

Päivystysuudistuksessa perustuslakiasiantuntijat ja presidentti olivat huolissaan, saavatko ruotsinkieliset jatkossa samantasoista päivystyshoitoa kuin suomenkieliset. Siihen arviointineuvosto ei kiinnittänyt huomiota.

Tutkimusten mukaan – pitääkö lähteetkin mainita?

Hallitusta on moitittu julkisuudessa siitä, että se ei käytä hyväkseen tutkimustietoa. Saman huomion on tehnyt arviointiryhmä.

– Me ollaan hyvin paljon esitetty tutkimustiedon lisähankkimista eli kattavuuden lisäämistä.

Jos luettelee tutkimustietoa, pitäisi mainita myös tutkimuksen tekijä, neuvosto on huomauttanut. Kotimaisen tiedon lisäksi pitää osata käyttää myös ulkomaista tutkimusta. Ja ulkomaista tutkimusta käytettäessä on arvioitava, miten se linkittyy Suomen oloihin.

Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa varaudutaan myrskyiseen viikonloppuun, kertoo uutistoimisto AP. Rankkasateiden ja lumen tulon vuoksi osa kuuluisan Yosemiten kansallispuistosta suljettiin jo perjantaina.

Kaikki tiet turistien suosiman laakson pohjalle on suljettu. Myrskysäiden takia jokien uskotaan tulvivan ja puiden kaatuvan viikonlopun aikana Viranomaisten mukaan alue on suljettuna ainakin sunnuntaihin saakka.

Yosemiten kansallispuisto sijaitsee pääosin Mariposan ja Tuolumnen piirikunnissa Kaliforniassa. Kansallispuisto on yksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintökohteista.

Yosmiten laaksossa oli suuren myrskyn seurauksena tulva vuonna 1997, jolloin puisto oli suljettuna pari kuukautta. Alueen tiet peittyivät ja leirintäalueet huuhtoutuivat veden alle.

Kaliforniassa, erityisesti Pohjois-Kaliforniassa on satanut lokakuun jälkeen enemmän kuin 30 vuoteen. Los Angelesissa talvi on ollut sateisin kuuteen vuoteen.

Alkoholilain uudistus on vielä lausuntokierroksella. Tällä hetkellä luonnos on sillä mallilla, että lakiuudistus kieltäisi alkoholin myymisen muista maista Suomeen verkkokauppojen kautta.

Tämä on kitkerä uutinen Ranskan Bordeauxissa sijaitsevalle Château Carsinin viinitilan omistajille, Berglundin sisaruksille.

– Meidän koko toiminta on uhattuna, sanoo Juha Berglund.

Château Carsin tuottaa vuosittain noin 80 000 pulloa viiniä, joista Berglundin mukaan merkittävä osa myydään Suomeen viinitilan verkkokaupan kautta. Pullojen etämyyntiä Suomeen ei noin vain korvata esimerkiksi keskittymällä yksinomaan Ranskan markkinoihin.

– Kun perustimme viinitilan, täällä oli 20 000 viinitilaa. Nyt täällä on noin 8 000, mutta ala on silti kohtuullisen kilpailtua, Berglund hymähtää.

Pulloja saa jatkossakin ostaa netin kautta, kunhan hoitaa kuljetuksen itse

Lakiuudistuksen myötä alkoholin etäosto olisi kuitenkin edelleen mahdollista. Etäosto eroaa etämyynnistä niin, että etäostossa alkoholin ostaja järjestää alkoholin kuljetuksen Suomeen itse, ja hoitaa itse myös tarvittavan valmisteveron maksun. Myyjä ei saa edesauttaa kaupankäyntiä millään lailla.

Berglundin mukaan on käytännössä mahdotonta, että hänen asiakkaansa järjestelisivät kuljetuksensa itse DHL:n kaltaisten pakettikuljetusfirmojen kautta. Suurin osa Château Carsinin verkkokaupan tilauksista on 6-12 pullon suuruisia. Berglund on tähän mennessä niputtanut asiakkaitten tilaukset yhteen ja lähettänyt niitä Suomeen lavoissa.

– Näin yksikkökustannukset per pullo pysyvät jollain tavalla kohtuullisena. Kuuden pullojen toimitusten toimitus kuljetusfirman kautta maksaisi enemmän kuin itse viinit. Ja siinä pitää tehdä monta toimenpidettä, maksaa lähetykset moneen eri tahoon.

Kaikkien viinitilan viinien myyminen Suomeen pelkästään Alkon kautta ei taas ole taloudellisesti järkevää, Berglund sanoo aiempien kokemustensa perusteella.

– Kun Alko myy pullon kymmenellä eurolla, minä saan siitä 2,8 euroa.

Jäävätkö Suomi100-juhlaviinit Ranskaan?

Viisi Château Carsinin viiniä on valittu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viinien joukkoon. Niistä kuitenkin vain kaksi on saatavilla Alkon valikoimista, ja muita kolmea on tilattava verkkokaupan kautta, ellei niitä ole satuttu tilaamaan lähiravintolaan.

– Jos alkoholilain uudistus astuisi ehdotetussa muodossa voimaan, jäisi varmastikin suuri osa suoramyynnistämme toteutumatta, mukaan lukien ne viinit, jotka on hyväksytty juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä, Berglund toteaa.

Berglund ihmettelee lakivalmistelua, johon alkoholin etämyynnin kielto on ilmaantunut "vaivihkaa".

– En voi hyväksyä lakiehdotusta, josta eduskuntaryhmätkään eivät ole vielä kuulleet mitään. Jos eduskunta tämän hyväksyy, viinin ja oluen ystävät tulevat menettämään merkittävän tavan hankkia tuotteita. Tämä vie meidät taas vuosikymmeniä taaksepäin.

Sotkamossa, pienellä sadan asukkaan Paakin kylällä on joka vuosi tarjolla sellaista herkkua, jota ei moni saa rahallakaan. Kuvankaunis kylätie koristellaan yli tuhannella jäälyhdyllä tavallisesti jouluksi, mutta tänä vuonna herkänkaunis kuvajainen on tarjolla loppiaisena.

Kamera ei kykene tavoittamaan jäälyhtymeren tunnelmaa samalla tavalla kuin ihmissilmä. Pimeys, huurteiset puut, pakkanen ja jäälyhtyjen hento valo synnyttävät yhdistelmän, jossa paatunut ja kyynistynyt ihminen herkistyy.

Lyhdyt ovat syttyneet jo 23 vuoden ajan ilahduttamaan ohikulkijoita. Vain muutama vuosi on jäänyt väliin, sanoo Marita Kaipainen.

– Kaksi vuotta on jäänyt välistä. Joko sen takia, ettei ole saatu tehtyä lyhtyjä tai ei ole ollut ilmoja niitä polttaa.

Jäälyhdyn polttaminen onnistuu hyvin, kun pakkasta on vajaat 10 astetta. Lauhemmalla kelillä lyhty sulaa sisältä päin ja kynttilä hukkuu vesilammikkoon. Jäälyhdyn tekemiseen puolestaan tarvitaan yli 10 asteen pakkanen.

Yhtenä vuonna on käynyt niin, että jäälyhdyt saatiin tehtyä, mutta niitä ei voitu polttaa. Tavallisesti lyhdyt poltetaan joulupäivänä ja varapäiviä on uudenvuodenpäivä ja loppiainen.

– Patoumat purettiin sitten rikkomalla ne tehdyt 1 000 lyhtyä, nauraa Kaipainen.

Kahden naapurin kynttilöistä se lähti

23 vuotta sitten kaksi naapurusta rakenteli kumpikin yksinään muutamia jäälyhtyjä omille pihateilleen. Pienestä alusta jäälyhdyt ovat levinneet koko kyläaukealle ja vähän ohikin.

– Tolosen Heikki laittoi lyhtyjä ensin tuohon omaan tienvarteen ja minä panin tähän omaani. Sanoin sitten Heikille, että laitetaan myös tuohon maantielle, noiden pihateiden väliin. Toivotetaan ohikulkijoille hyvää joulua sillä lailla, sanoo Airi Kaipainen.

Jäälyhtyjen tekemisen ja polttamisen motiivi on siis hyvän mielen tuottaminen ohikulkijoille.

– Se on vaan niin mukavaa, naurahtaa Kaipainen.

Valkoinen sanko paras

Tuhansien jäälyhtyjen tekeminen on tuonut muutamalle kyläaktiiville runsaasti kokemusta. Kun lyhtyjä tekee paljon, vaikuttaa jopa sangon väri, sanoo Heikki Tolonen.

– Valkoinen on paras, siinä jäätyy parhaiten. Jäätymiseen vaikuttaa myös esimerkiksi tuuli – jos sankorivin toiseen päähän tuulee, ne jäätyvät huomattavasti nopeammin.

Jäälyhdyn olennaisen osan, reiän, tekokin on kokenut evoluutiota matkan varrella.

– Muistan kun teinivuosina äiti heräsi naputtelemaan lyhtyjen reikiä puukolla aamuyöstä, se ärsytti, sanoo Marita Kaipainen.

Sittemmin reikiä on tehty pienellä sahalla, jolla tuli kantikkaita reikiä. Yli 10 vuotta reikä on tehty akkuporakoneeseen liitetyllä rasiaporalla. Reiän tekoon kuluu muutama sekunti. Reiästä tulee tasainen ja nätti, eikä jäälyhty halkea.

Kävellen pääsee tunnelman sisään

Jäälyhtyjä tehdään pitkin alkutalvea monessa erässä kelien salliessa, sanoo Minna Turunen.

– Jäälyhtyjä on tehty kolmessa taloudessa. Minulla itselläni on 36 sankoa kerrallaan jäätymässä, naapurilla 35 ja Tolosen Heikillä 110. Heikki tekee kerralla enemmän, mutta kertoja on vähemmän. Itse olen tehnyt seitsemän satsia.

Kynttiläkustannuksiin osallistuu noin 10 taloutta. Lopputulosta ihailee joka vuosi varovasti arvioiden useampi tuhat ihmistä. Viime vuonna kylätietä pitkin hurruutteli tuhatkunta autoa, eikä monessakaan autossa oltu yksin.

– Tänä vuonna koetetaan uutta juttua. Olemme itse huomanneet, että parhaan kokemuksen saa kaikesta tästä, kun lähtee kävelemään tuonne. Toisaalta kun autoja on niin hirveästi liikenteessä, niin se ei ehkä ole kaikkein miellyttävin kokemus siellä autojen seassa olla – nyt tarjotaan mahdollisuus kävellä peltoja pitkin, moottorikelkan uraa pitkin.

Käytännössä se onnistuu siten, että Paakin kyläyhdistys järjestää loppiaisena kahvittelun hämärän ja pimeän tultua Paakin kylätalolle. Auton voi jättää urheilukentän parkkipaikalle, josta lähtee kävelyreitti lyhtyjen keskelle.

Säätiedotus lupaa loppiaiselle alkuun kireää pakkasta, joka lauhtuu iltaa kohden. Aamuyöksi luvataan lumisadetta. Kynttilät palavat jäälyhdyissä loppiaisen iltapäivästä alkaen läpi yön. Viime hetken muutokset kannattaa tarkistaa tapahtuman Facebook-sivulta.

Yhdysvalloissa perjantaina julkistetun tiedusteluraportin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrki auttamaan Donald Trumpia Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Raportin mukaan operaatiolla pyrittiin horjuttamaan demokraattien ehdokasta Hillary Clintonia.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat julkaisseet osia Venäjän vaalihakkerointia koskevasta raportistaan perjantaina iltapäivällä paikallista aikaa. Viranomaiset pitävät erittäin luotettavina keräämiään tietoja, joiden mukaan Venäjän tiedustelupalvelu välitti demokraattipuolueelta hankkimaansa materiaalia vuotosivusto Wikileaksille.

Yhdysvaltain mukaan presidentti Vladimir Putin määräsi tiedustelupalvelunsa vaikuttamaan Yhdysvaltain vaalitulokseen Donald Trumpin kannalta myönteisesti.

Tiedusteluviranomaiset eivät ole kuitenkaan arvioineet Venjän toimien vaikuttavuutta vaalien lopputulokseen. Heidän mukaansa Venäjä yrittää vaikuttaa myös Yhdysvaltain liittolaisten vaaleihin.

Venäjä on kiistänyt syytökset kaiken aikaa.

Trump ei usko hakkeroinnin vaikuttaneen vaaleihin

Tuleva presidentti Donald Trupm on itse kommentoinut, ettei hakkeroinilla ole ollut mitään vaikutusta vaaleissa. Trump pitää syytöksiä hävinneen puolen yrityksenä mustamaalata Venäjää sekä nimitti koko toimintaa ”poliittiseksi noitavainoksi”.

– Vaikka Venäjä, Kiina, muut maat, ulkopuoliset ryhmät ja ihmiset ovat jatkuvasti yrittäneet murtaa kyberturvallisuuttamme valtionlaitoksiimme, yrityksiin ja organisaatioihin kuten demokraattisen puolueeseen, sillä ei ole ollut mitään vaikutusta vaalien tulokseen, Trump sanoi lausunnossaan.

Trump tapasi perjantaina maansa turvallisuuspalveluiden johtoa ja kommentoi käymäänsä keskustelua rakentavaksi.

Lähteet: Reuters, AFP

Viisi ihmistä on saanut surmansa Floridassa Fort Lauderdalen lentokentällä sattuneessa ammuskelussa perjantai-iltana Suomen aikaa. Kahdeksan ihmistä on viety loukkaantuneena sairaalaan. Kaksi haavoittuneista tarvitsi leikkaushoitoa.

Tiedot välikohtauksesta ovat vielä vaillinaisia.

Ampuja on saatu kiinni. Poliisin mukaan ampuja saatiin nopeasti kiinni. Hänen on kerrottu olevan 26-vuotias Irakin sodassa palvellut Yhdysvaltain armeijan veteraani.

– Meidän tietojemme mukaan ampuja toimi yksin. Selvitämme hänen motiiviaan, Browardin piirikunnan pormestari Barbara Sharief kertoi CNN-televisioyhtiölle.

Kiinniotetun miehen veli on kertonut uutistoimisto AP:lle, että hänen veljensä olisi saanut psykiatrista hoitoa Alaskassa. Perhe sai tiedon asiasta ampujan tyttöystävän kautta, mutta veli ei tiedä tarkalleen hoidon laadusta.

Lentokenttä suljettiin ampumisen jälkeen. Tulevia lentoja ohjattiin muille kentille tai peruutettiin kokonaan.

Fort Lauderdale on myös suomalaisten turistien suosima lomanviettopaikka.

Täydennetty klo 21.26: Uhriluku nousi viiteen, pormestarin kommentti

Paineet Napolin lähellä Italiassa sijaitsevan Campi Flegrein tulivuoren sisällä ovat kasvaneet lähes kriittisiksi, kertoo italialais-ranskalainen tutkimus.

Maa vuoren ympärillä on pullistellut viime vuosikymmeninä, ja kymmenen viime vuoden aikana paineiden kasvu on yltynyt. Italian viranomaiset nostivat hälytystasonsa vihreästä keltaiseksi neljä vuotta sitten.

Käytännössä se tarkoittaa, että viimeksi lähes 500 vuotta sitten purkautunutta Campi Flegreitä tarkkaillaan nyt hyvin aktiivisesti. Campe Flegrei onkin luokiteltu yhdeksi maailman vaarallisimmista tulivuorista.

Mittaukset ja mallit ennustavat purkausta

Tuoreessa tutkimuksessa on ensi kertaa määritelty kynnys, jonka ylittäessään maapallon sisältä nouseva magma voi äkillisesti kymmenkertaistaa tulivuoren sisällä olevien kuumien nesteiden ja kaasujen määrän. Se heikentäisi vaarallisesti vuoren kiviainesta ja altistaisi rajulle purkaukselle.

Campi Flegreissä tuo kynnys on lähellä, tutkijat arvioivat sekä mittausten että tietokonemallien perusteella.

Mahdollisen purkauksen ajankohtaa tai rajuutta ei silti voida ennustaa, sanoo tutkimuksen johtaja Giovanni Chiodini Bolognan tulivuori- ja geofysiikan tutkimuksen instituutista.

Campi Flegrein raivoisa räjähdys 39 000 vuotta sitten arvioidaan Euroopan rajuimmaksi tulivuorenpurkaukseksi 200 000 viime vuoden aikana. Purkaus sumensi taivaan niin, että sitä seurannutta ympärivuotista talvea on soviteltu syyksi jopa neandertalilaisten sukupuuttoon.

Tiheä asutus lisää tuhojen vaaraa

Campi Fregrei ei näytä tavallisen katsojan silmään vuorelta, sillä suurpurkauksen jälkeen huippu romahti tyhjentyneeseen magmasäiliöön. Siten syntyi 12 kilometriä laaja painanne eli kaldera, ja Campi Flegreistä tuli niin sanottu supertulivuori. Puolet kalderasta on Napolinlahden alla.

Kalderassa on yli 20 kraatteria sekä useita muita aukkoja, joista purskahtelee ja pöllyää kuumaa vettä ja kaasua. Kihinästä pinnan alla kertoo myös rikin katku.

Pienehkökin purkaus olisi vaarallinen, sillä Campi Flegrein välittömässä läheisyydessä asuu puoli miljoonaa ihmistä. Suurpurkaus mullistaisi elämän koko Euroopassa.

Englanninkielinen tutkimus on vapaasti luettavissa Nature Communications -verkkolehdestä. Campi Flegreitä ja sen purkautumisriskiä kuvallisesti esittelee muun muassa The Cosmos News YouTube-videossaan. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tiedesivulla on pitkä artikkeli Campi Flegrein tutkimusporauksista.

Brittiläisen tutkijaryhmän mukaan on enää ajan kysymys, koska valtavan kokoinen jäävuori irtoaa Etelämantereesta.

– Olen hämmästynyt, jos se ei tapahdu muutaman kuukauden kuluessa, professori Adrian Luckman Swansean yliopistosta sanoo.

Projekti Midas -tutkimusryhmän mukaan kyse on ennemminkin maantieteellisestä ilmiöstä kuin esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä. Tutkijat ovat havainneet halkeaman jo vuosikymmeniä sitten, ja ilmastonmuutos on mahdollisesti vain nopeuttanut valtavan railon syventymistä.

Jäävuoren irtaantumisen seurauksista ei ole varmaa tietoa.

Midas-ryhmän mukaan jäävuori muuttaa perustavalla tavalla Etelämantereen maisemaa, ja se saattaa vaikuttaa siihen, että Larsen C -nimellä tunnettu jäähyllyalue rikkoutuu jatkossakin useista kohdista.

Jäähylly tarkoittaa meressä kelluvaa paksua jäämassaa, joka on kiinni joko rannikossa tai maan päällä olevassa jäätikössä.

Hämeenlinnan kaupungin palveluyhtiö Tekme ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri yhdistivät reilu vuosi sitten ruokapalvelunsa. Samalla keskitettiin osa ruoanvalmistusta keskussairaalan keittiöön Hämeenlinnassa. Sairaaloiden lisäksi ruokaa toimitettiin uudistetusta keittiöstä muun muassa hoivalaitoksiin ja palvelukeskuksiin.

Keskittämisellä tavoiteltiin säästöjä, mutta niitä ei syntynytkään. Piti tehdä korjausliike. Vanhusten palveluyksiköihin tarkoitettujen lounaiden ja päivällisten valmistus palautettiin tämän vuoden alussa Voutilakeskuksen ja Lammin vanhainkodin keittiölle.

– Aina kannattaa miettiä siinä kohtaa kun keskitetään, onko se kannattavaa. Ja jos huomataan, että siitä ei tule etua, mitä haetaan, niin pystytään myös palaamaan takaisinpäin, Tekmen ruokapalvelujen tuotantojohtaja Sirpa Virkki sanoo.

Virkin mukaan yksi suurimmista syistä muutokseen oli henkilökunnan jaksaminen. Kun keskussairaalan keittiöön tuli lisää työtä, kasvoi myös työkuorma. Korjausliikkeellä työtaakkaa on saatu keittiössä tasattua.

– Toisena on talous. Sieltä ei saatu sitä taloudellista hyötyä, mikä keskittämisen kautta ajateltiin tulevan. Yhtenä syynä oli ennakoitua suuremmat kuljetuskustannukset ja toisena sijaistarpeen lisääntyminen.

Valmistus lähemmäksi asiakkaita

Paluu lounaiden ja päivällisten osalta Voutilakeskuksen ja Lammin vanhainkodin keittiöihin tarkoitti myös sitä, että ruoanvalmistus on lähempänä asiakkaita.

– Me saamme valmistaa täällä paikan päällä sitä ruokaa ja pystytään paremmin reagoimaan vanhusten tarpeisiin ja muutoksiin, mitä saattaa tulla, sanoo hoivakotien ja palvelukeskusten ruokapalvelujen tuotantopäällikkö Henna Nuorteva.

Sieltä ei saatu sitä taloudellista hyötyä, mikä keskittämisen kautta ajateltiin tulevan. Sirpa Virkki

Sirpa Virkki myöntää, että kuljetuskustannusten osalta keskittämisen vaikutuksia olisi voitu ennakoida paremmin.

– Mutta ei ehditty tekemään kilpailutusta siinä kohtaa. Poissaolojen määrän lisääntymistä ei pystytty ennakoimaan.

Voutilakeskuksesta valmistetaan päivittäin 300 lounasta ja 300 päivällistä. Lammilta vastaavia aterioita lähtee asiakkaille yhteensä parisen sataa kumpaakin. Aterioiden lisäksi keittiöissä valmistetaan myös aamu- ja välipaloja.

Kaikkiaan Tekmen keittiöissä ja ravintoloissa valmistetaan, tarjotaan ja kuljetetaan päivittäin yli 17 000 ateriaa.

Rämemajava eli nutria on isohampainen jyrsijä, jolla on rottamainen häntä ja pitkät viikset. Mielikuva ei houkuttele maistamaan sen lihasta tehtyä hampurilaista.

Etelävenäläisestä Krasnodarin kaupungista kotoisin oleva Tahir Holikberdijev kuitenkin kehottaa kokeilemaan synnyinseutunsa kulinaarista nautintoa rohkeasti.

Herkullisen maun lisäksi rämemajava on kuulemma terveellistä. Se on ravintoloitsijan mukaan ainoa nisäkäs, jonka liha sisältää omega-3 -rasvahappoja.

– Lisäksi rämemajava vaalii puhtautta, sillä se on kasvissyöjä. Ennen lehtien syömistä se huuhtoo ne vedellä, hän kertoo.

Holikberdijevin kahdessa loppuvuonna Moskovaan avaamassa etelävenäläisessä ravintolassa Juzhanessa ja Krasnodar-Bistrossa tarjoillaan rämemajavasta valmistettuja hampurilaisia. Jälkimmäisessä on ruokalistalla myös nutriatäytteisiä kaalikääryleitä ja pelmenejä eli venäläisiä pastanyyttejä.

Nutrian on ottanut tarjontaansa myös muutama muu Moskovassa vaikuttava etelävenäläinen keittiömestari. Kaupungista saa esimerkiksi perinteiseen tapaan valmistettua savustettua rämemajavaa.

Halvasta korvikkeesta kulinaariseksi erikoisuudeksi

Rämemajava päätyi etelävenäläisten ruokapöytiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisellä köyhällä 1990-luvulla.

Silloin Krasnodarin alueella alettiin kasvattaa nutriaa halpana turkiseläimenä minkin ja ketun sijaan.

Kun muusta lihasta oli pulaa, turkiksiksi kasvatettujen rämemajavien edullinen ja helposti saatavilla ollut liha paikkasi paikallisten proteiinintarvetta.

Nykyään rämemajavan liha ei ole enää halpa korvike, vaan siitä on tullut paikallisista erikoisuuksista kiinnostuneiden keskiluokkaisten moskovalaisten uusin trendiruoka.

Tottumattomissa kookkaan jyrsijän liha herättää ennakkoluuloja. Mutta moskovalainen Denis Zimkin pitää nutriaa erinomaisen herkullisena.

– Se ei muistuta kanaa tai nautaa, vaan jotain hirven ja karhunlihan väliltä, Juzhane-ravintolasta juuri poistunut Zimkin kuvailee.

Pakotteet sysäsivät omien ruokaperinteiden pariin

Paikallisesti tuotetut raaka-aineet ja maan eri alueiden omat ruokaperinteet ovat nosteessa Venäjällä.

Kiinnostus on suurelta osin Venäjän pakotepolitiikan sanelemaa. Kun Venäjä yli kaksi vuotta sitten määräsi elintarviketuontia lännestä rajoittavat vastapakotteensa, tuli ravintoloiden etsiä uutta tarjottavaa muualta. Yhtenä vastauksena on lähiruoka.

Ravintoloitsija Tahir Holikberdijev ei kuitenkaan näe tuontirajoituksia tärkeimpänä syynä omien ruokaperinteiden paluulle.

– On kulunut 25 vuotta siitä, kun Venäjän markkinat avautuivat niin amerikkalaiselle lihalle kuin Välimeren kalalle. Nyt on aika palata taas omiin perinteisiin, Holikberdijev sanoo.

Krasnodarilaisen keittiön ohella Holikberdijev suosittelee tutustumaan muun muassa tataarien ja tšetšenialaisten ruokakulttuureihin.

Mutta venäläisen keskiluokan kiinnostusta paikallisiin raaka-aineisiin uhkaa taloustilanteen kurjistuminen. Lähiruoka ei pysty kilpailemaan hinnoilla halpoja tuontituotteita vastaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaan Timo Harakan mielestä eri puolueiden pitäisi sitoutua ensi kaudella koulutusmiljardiin. Uudella rahoituksellla Harakka peruisi leikkauksia, joita nykyhallitus ja sitä edellinen hallitus ovat tehneet.

Myös muut puheenjohtajaehdokkaat ovat sitoutuneet koulutusmiljardiin.

– Koulutukseen pitää panostaa, enkä tarkoita vain korkeinta koulutusta. Tämän lisäksi pitää panostaa varhaiskasvatukseen, puheenjohtajaehdokas Tytti Tuppurainen sanoi lauantaina Kuopiossa.

Kaikki puheenjohtajehdokkaat olivat samaa mieltä, että koulutukseen satsaaminen ainoa tapa saada Suomessa aikaiseksi talouskasvua.

– Jos emme voi olla halvimpia, meidän on oltava parhaita, Harakka puolestaan sanoi.

Harakka viittasi Turun Meyerin telakan uusien saksalaisomistajien pohdintoihin siitä, miten he pärjäävät maailmalla.

Sote jakoi ehdokkaita

Puheenjohtaja Antti Rinne on aiemmin uhannut purkaa hallituksen sote-uudistusta, jos SDP nousee hallituspuolueeksi ensi kaudella.

Kuopiossa pidetyssä väittelyssä Rinne ei peruuttanut asemistaan. Sen sijaan Tuppuraisella ja Harakalla linjat olivat varovaisemmat.

– En uhkaisi , että kaikki puretaan. Sanon kuitenkin hallitukselle, että älkää tehkö mitään peruttamatonta. Osia uudistuksista voimme hyväksyä, Harakka sanoi.

Rinteen kellossa äänensävy oli toinen.

– Meidän oma mallimme on paljon parempi ja yksinkertaisempi. Se perustuu kuntien tuottamiin ja järjestämiin palveluihin.

Rinnekin kuitenkin käyttäisi hyödyksi vuosien saatossa tehtyä valmistelutyötä.

Kipeimmät kohdat hallituksen uudistuksessa ovat puheenjohtajaehdokkaiden mukaan palveluiden "pakkoyhtiöittäminen" ja maakuntahallinto, jonka pitäisi järjestää palvelut.

Maakuntahallinto on ehdokkaiden mielestä ylimääräinen hallintokerros, jota ei tarvita sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseksi.

Rinne arvioi, että hallituksen uudistus törmää lopulta isoihin perustuslakiongelmiin. Hän arvioi, että hallitus on hyvin lähellä kriisiä sote-uudistuksen kanssa puolen vuoden sisällä.

– Saattaa olla, että hallitus kaatuu tähän kokonaisuuteen, Rinne sanoi.

Tulevaisuuden liike

Sanaharkkaa keskustelussa käytiin myös siitä, millä tolalla puolueen asiat ovat tällä hetkellä. SDP:n gallup-suosio on ollut viime aikoina vahvaa, mutta Tuppuraisen mielestä kannatus voisi olla nykyistä vahvempaa.

Harakka puolestaan katsoi tulevaisuuteen ja viittasi puolueen heikkoon kannatukseen nuorten ja perheitä perustavien aikuisten joukossa.

– Vain 14 prosenttia suomalaisista pitää SDP:tä uudistavana voimana, Harakka sanoi.

Harakan mukaan SDP:n pitää sytyttää puolueessa kipinä, jolla Suomea uudistetaan turvallisesti. Erityisesti hän mainitsi työelämän muutokset, sosiaaliturvan ja elinkeinorakenteen muutoksen.

Rinteen mukaan tilanne ei ole niin lohduton kuin mitä Harakka antaa ymmärtää. Hän puolestaan viittasi ohjelmiin, joilla puolue vastaa tulevaisuuden kysymyksiin.

Tuppurainen puolestaan muistutti, että SDP:llä on yli 100-vuotinen historia yhteiskunnan uudistajana.

Rinne suosikkina kisassa

Rinne on ollut eri medioiden kyselyjen suosikki. Esimerkiksi Lännen Median kyselyssä 297 kokousedustajasta hieman yli puolet antoi tukensa Antti Rinteelle.

Timo Harakka olisi saamassa 24,8 prosentin äänen ja Tytti Tuppurainen 7,1 prosentin puolestaan tuen.

SDP avasi puheenjohtajakisan Kuopion kaupungintalolla lauantaina aamupäivästä. Kuopion tilaisuuden jälkeen ehdokkaat jatkavat matkaansa Jyväskylään, jossa he pitävät seuraavan tilaisuuden.

Tämän päivän tilaisuuksien jälkeen demaripuheenjohtajat jatkavat vielä yhdeksälle eri paikkakunnalle.

Kanta-Hämeeseen on ilmaantunut vähitellen erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia. Maakunnassa on esimerkiksi karhun kansa, suomenuskoa harjoittava uskonnollinen yhdyskunta, johon kuuluu joitakin kymmeniä jäseniä.

Jalansija on myös koivuniemeläisyydellä. Se on yhdyskunta, jonka jäsenillä ainakin aikaisemmin on ollut tapana pitää lapset kotiopetuksessa, ja jonka johtamiskulttuuri on varsin autoritääristä.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet seudulle omat uskontonsa, joiden harjoittaminen tosin sekin vähemmän näkyy.

Tammelan rovastikunnan lääninrovasti Esa Löytömäki on hieman hämillään uskonnollisten yhdyskuntien kirjosta.

– Se, että pienet uskonnolliset yhteisöt hakevat täältä sijaa, on hieman hämmentävää muttei mitenkään yllättävää. Ihmisten uskonnollisuus on aina ollut hyvin monimuotoista ja entistä enemmän viime aikoina.

Syytä siihen, miksi Häme houkuttelee eri uskontokuntien edustajia voi rovastin mielestä hakea maantieteellisestä sijainnista.

– Me olemme ehkä rauhallisella paikalla ja täältä löytyy edullisesti toimitiloja. Emme myöskään ole kaukana suurista kaupungeista, sanoo Esa Löytömäki.

Buddhalainen keskus Jokioisille

Viimeisimpiä tulijoita Hämeeseen ovat buddhalaiset. Dharma-keskuksella on jäseniä noin 80 ja se perusti toimintakeskuksensa Jokioisille sieltä ostamaansa maatalon pihapiiriin. Dharma-keskus Danakoshalla on myös oma lama, Tulku Dakpa Rinpoche.

Helsinkiläinen Jarkko Soihtu on ollut Danakoshan toiminnassa pitkään mukana. Hän sanoo, että koki yhteisön itselleen sopivaksi, kun tapasi sen hengellisen johtajan.

– Ilmapiiri oli perheenomainen ja lamaa oli helppo lähestyä, sanoo Soihtu.

Maira Lindeberg vannoo hänkin hengellisen johtajan nimiin. Hän kertoo kohdanneensa Tulku Dakpa Rinpochen netissä.

– Näin netissä hänen valokuvansa ja sen perusteella vaistosin, etä hänessä on jotain erikoista, leveä hymy. Mieleen nousi intuitiivinen tunne ja ryhdyin puuhaamaan ja keräämään väkeä toimintaan mukaan. Saimme aikaan uskonnollisen yhdyskunnan ja saimme myös laman Suomeen. Lama kävi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Vuonna 2006 hän asettui pysyvästi Suomeen, samana vuonna vuokrasimme tilat Helsingistä, kertoo Maira Lindeberg.

– Tiibetiläisessä perinteessä läsnäoleva opettaja on tärkein tekijä, jos haluaa harjoittaa uskontoa ja mikäli haluaa hänen ympärilleen syntyvän myös yhteisön.

Dharma-Danakoshaan kuuluva Olli Pietiläinen muistuttaa, että buddhalaisuus vastaa samoihin tarpeisiin kuin muutkin uskonnot. Että ihminen haluaa onnellisuutta ja haluaa välttää kärsimystä.

Maira Lindeberg oli aikaisemmin evankelisluterilainen eikä hän ole eronnut valtion kirkosta buddhalaisuutensa vuoksi.

– Minä luin paljon ja buddhalaisuus solahti mieleen helposti. Se ei pakottanut mihinkään. Herätti mukavia tunteita ja hyvä ajatuksia.

– Minä taas en ollut uskovainen aikaisemmin. Buddhalaisuus vain alkoi kiinnostaa vähitellen ja halusin meditoida, sanoo Olli Pietilläinen.

Uskonnosta haetaan rauhaa ja onnellisuutta

Näille buddhalaisille merkitsee paljon se, että yhteisöllä on nyt Jokioisilla oma toimintakeskus. Toiveet ovat materialisoituneet ja yhteisöllä on oma kiinteä perusta toiminnalle. Buddhalaiset eivät Jokioisilla käännytä, mutta haluavat kuitenkin kertoa omasta toiminnastaan ulkopuolisille.

– Meillä on tarkoitus pitää täällä erilaisia kursseja ja retriittejä. Pääasiallinen kohderyhmä ovat buddhalaiset, mutta kuka hyvänsä on tervetullut. Tavoite on, että voimme tuoda onnellisuutta ja rauhaa. Me haluamme pitää opetuksen sellaisena, että kaikki kiinnostuneet voivat tulla, sanoo Olli Pietiläinen.

Tammelan rovastikunnan lääninrovasti Esa Löytömäki sanoo, että myös buddhalaiset mahtuvat mainiosti Suomeen.

– Kaikilla uskonnoilla on valtaa ihmisiiin, ja kaikkien uskontojen ytimessä on ihmiskunnan hyvinvointi. Ainakaan buddhalaiset eivät ole mikään uhka kenellekään. Suomi on suvaitsevainen maa ja kristilliselle uskolle tämmöinen yhteisö ei ole uhka. Ihminen vain hakee turvaa erilaisista uskonnolisista yhteisöistä ja piireistä, sanoo Löytömäki.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset julkaisivat perjantaina raportin, jonka mukaan Venäjä yritti verkko-operaatiollaan horjuttaa demokraattien ehdokasta Hillary Clintonia ja siten edesauttaa republikaanien Donald Trumpin valintaa presidentiksi.

Trump on vaalien jälkeen arvostellut tiedusteluviranomaisia Twitter-tilillään useamman kerran, joten kun tiedusteluviranomaiset marssivat perjantaina New Yorkin Trump Toweriin, valmistautuivat he todennäköisesti kohtaamaan äänekkäimmän kriitikkonsa.

Ennen tapaamistaan tiedusteluviranomaisten kanssa maan tuleva presidentti Donald Trump tuntui suhtautuvan raporttiin vähintäänkin vähätellen.

Trump esimerkiksi syytti vaalit hävinneitä demokraatteja noitavainosta, mutta pian tapaamisen jälkeen julkaistussa tiedotteessa tulevan presidentin sanakäänteet raportin sisällöstä olivat totuttua säyseämmät.

Kaksi tuntia kestäneessä tapaamisessa New Yorkin Trump Towerissa tiedusteluviranomaiset onnistuivat siis ilmeisesti vakuuttamaan Trumpin, ainakin jossain määrin. Trump totesi tiedotteessaan, että "Venäjä, Kiina, jotkin muut maat, ryhmät ja ihmiset pyrkivät jatkuvasti murtamaan yhdysvaltalaisia tietoverkkoja."

Pikaviestipalvelu Twitterissä Trump iski totuttuun tapaan ja totesi, että hakkeroinnin onnistuminen on demokraattipuoleen törkeä laiminlyönti. Republikaanien tietoturvan Trump kirjoittaa olleen kunnossa.

Ei vaikutusta vaalitulokseen

Tiedotteessaan tuleva presidentti korosti, ettei verkko-operaatiolla ollut vaikutusta vaalitulokseen. Myöskään tiedusteluviranomaisten raportissa ei todeta, että Venäjän sekaantuminen vaaleihin olisi kääntänyt vaalivoiton Trumpille.

Venäjä ei toistaiseksi ole kommentoinut tuoretta raporttia, mutta se on kiistänyt aiemmat syytökset hakkeroinnista toistuvasti.

Tiedusteluviranomaisten 25-sivuisessa raportissa kerrotaan muun muassa, kuinka Venäjän presidentti Vladimir Putin ja tämän tiedustelupalvelu toimivat saadakseen hakkeroituja tietoja yleisölle.

Viranomaiset pitävät erittäin luotettavina keräämiään tietoja, joiden mukaan Venäjän tiedustelupalvelu välitti demokraattipuolueelta hankkimaansa materiaalia vuotosivusto Wikileaksille.

Verkkouhkia selvittävä ryhmä

Trump itse pitäytyi kommentoimaan raporttia vain kirjallisesti, mutta Trump Towerista lausuntoa antamaan astelleen, tulevan varapresidentin Mike Pencen kommentoinnin sävy oli säyseä.

– Tuleva presidentti on tehnyt hyvin selväksi, että tartumme tiukasti toimeen heti hallintomme alussa ja taistelemme tietoturvaiskuja vastaan suojellaksemme amerikkalaisia tällaisilta hyökkäyksiltä.

Trump aikoo virkaan astumisensa jälkeen nimittää kyberhyökäysten estämiseen keskittyvän ryhmän. Myös tuleva varapresidentti Pence korosti, että kaksikko aikoo heti virkaan astumisensa jälkeen tarttua kyberuhkien taltuttamiseen turvatakseen amerikkalaiset "tämänkaltaisilta tapauksilta tulevaisuudessa".

Lähteet: Reuters, AP

Syöte, Kipinä, Sarakylä, Tuulijärvi, Aittojärvi, Livo, Hirvaskoski ja Jyrkkäkoski.

Kyllä, nämä kyläkunnat löytyvät Pudasjärveltä, mutta nyt myös pudasjärveläisen pizzerian listalta.

– Ihmiset tykkäävät tällaisista nimistä, jotka ovat läheisiä ja tuttuja, toteaa viime joulun jälkeen Pudasjärvelle pizzerian avannut kosovolaistaustainen Basri Gashi.

Hieman närää, tai kenties tyytyväisyyttä on herättänyt Iijokivarressa Pudasjärvellä se, että listalta ei löydy toistaiseksi Kollaja-merkkistä pizzaa. Tekoallassuunnitelmillaan vuosikymmenet alueella puhuttanut Kollaja kuitenkin pysyy Pudasjärvellä puheenaiheena edelleen, mikäli Basri Gasriin on uskominen.

– Kollaja-pizza on pian listalla, Gasri lupaa.

Sitä, miltä Kollaja tulee näyttämään ja maistumaan, Gasri ei suostu vielä kertomaan.

Pitkän linjan ravintolayrittäjä Gashi aloitti yritystoiminnan Suomessa parikymmentä vuotta sitten. Pudasjärvelle Gashi siirtyi syksyllä Oulun eteläpuolelta Ruukista.

Gashin tavoitteena on tarjota paikallisille asukkaille mahdollisimman paljon alueen tuotteita.

– Pizzoihin hankin paljon materiaalia paikalliselta elintarvikeyrittäjältä, Gashi sanoo.

Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystysen mukaan Floridan kaltainen ampumatapaus lentokentällä on mahdollinen missä päin tahansa maailmaa. Mies ammuskeli Floridan Fort Lauderdalen lentokentällä perjantai-iltana Suomen aikaa. Tapahtuneessa kuoli seitsemän ihmistä.

Pystynen sanoo, että Suomessa on tarkkaan säädelty, että ampuma-aseet ja niiden patruunat on pakattava hyvin ja laitettava ruumaan menevään matkatavaraan. Asiasta on ilmoitettava myös etukäteen lentoyhtiölle. Euroopan komissio ja paikalliset siviiliviranomaiset, Suomessa Trafi, pitävät huolta turvallisuuteen liittyvistä säännöistä. Pystysen mukaan säännöt ovat yhtenäiset Euroopassa.

– Ase luovutetaan erikseen lähdettäessä lennolle, ja sen jälkeen lentoyhtiö toimittaa ne omien käytäntöjensä mukaisesti ruumaan. Ase luovutetaan henkilölle henkilötodistusta vastaan määränpäässä, Pystynen sanoo.

Lentoasemasta riippuen piste voi olla samassa tilassa matkatavarahallissa kuin muiden matkatavaroiden noutaminen.

– Floridan tapaus on mahdollista ihan missä päin tahansa. Ei lentomatkustaminen poikkea vaikkapa junamatkustamisesta. Meillä on tietyt lait ja säännöt, joiden mukaan oletetaan ihmisten toimivan, sanoo Pystynen.

Hän korostaa, että lentokentän turvatarkastuksissa arvioidaan, onko henkilö turvallinen matkustamaan. Hänen mukaansa lentokenttäviranomaisten on mahdollista kiristää turvatoimia, jos muut viranomaistahot katsovat sen tarpeelliseksi.

Erkka Mikkonen matkusti lauantaiaamuna rankkasateita pakoon tulvivalta Phanganin saarelta Koh Lantalle. Lauttamatka sujui ongelmitta.

Phanganilla on satanut rankasti päivien ajan.

– Ainakin saaren eteläosassa sähköt ja puhelinliikenne toimivat lähtiessämme ja muutenkin oli rauhallista. Kaikki oli hallinnassa, Mikkonen kuvailee.

Sen sijaan torstaiaamuna yhteydet katkesivat saaren pohjoisosassa, jossa Mikkonen majoittui.

– Olimme vuorokauden ilman sähköjä, nettiä ja puhelinyhteyksiä. Vettä oli kaduilla ehkä polviin saakka. Kauppoja, liiketiloja ja asuntoja oli padottu, mutta ei siellä mitään paniikkia ollut.

Viranomaisten mukaan ainakin 12 ihmistä on kuollut tulvissa. Tulva-alueella asuu noin 700 000 ihmistä.

Sekä paikalliset että matkailijat suhtautuivat Mikkosen mukaan tilanteeseen rauhallisesti.

Meteorologien mukaan sateet jatkuvat vielä ainakin kahden päivän ajan. Asukkaat varautuvat siihen, että vesi voi vielä nousta.

– Kaikki tietysti puhuvat säästä. Kukaan ei muista, että tähän vuodenaikaan alueella olisi ollut tällaisia rankkasateita. Kaikki on kuitenkin mennyt rauhallisesti ja tilannetta on selitetty tosi ystävällisesti, Erkka Mikkonen toteaa.

Mario Soares oli yksi Portugalin sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä poliitikkoja.

Maanpaossa 1970-luvulla ollut Soares perusti Saksassa Portugalin sosialistipuolueen. Portugalin diktatuurin kaaduttua vuonna 1974 Soaresin kerrotaan matkustaneen ensimmäisellä junalla takaisin kotimaahansa.

Soares nousi Portugalin politiikan ylimmälle huipulle. Hän ehti toimia maansa pääministerinä, ulkoministerinä ja presidenttinä.

Maanläheinen Soares saavutti Portugalissa suuren kansansuosion, ja häntä kutsuttiin usein Portugalin nykyisen demokraattisen järjestelmän isäksi.

Soaresille oli esimerkiksi merkittävä osuus siihen, että Portugali liittyi vuonna 1986 Euroopan unionin jäseneksi.

Mario Soares kuoli lauantaina lissabonilaisessa sairaalassa 92-vuotiaana.

Lauantaina iltapäivällä Ilmajoella Jaakko Ilkan koulussa huomattu suuri vesivuoto on hallinnassa. Vuoto saatiin tyrehdytettyä, kun oikea sulkuventtiili löytyi. Myös vuodon syy eli rikkoontunut syöttövesijohdon kohta on löytynyt. Johdon korjaustyöt ovat jo käynnissä.

Ilmajoen kunnan teknisen johtajan Paavo Perälän mukaan vesijohdon rikkoontuminen ei johdu pakkasesta, vaan siinä on jokin tekninen vika. Syy johdon rikkoutumiseen selvinnee sunnuntain mittaan. Lauantai-illalla ei myöskään tiedetty varmaksi johdon ikää. Se voi olla vuosikymmeniä vanha.

Jaakko Ilkan koulun kellaritiloihin ja alapohjaan ehti valua suuret määrät vettä, jota pelastuslaitos ryhtyi heti hälytyksen saatuaan pumppaamaan pois.

– Onni onnettomuudessa on se, että tässä vuosina 2010-2011 peruskorjatussa koulurakennuksessa on rossipohja, Paavo Perälä kertoo.

Opetustilat kunnossa

Jaakko Ilkan koulussa toimii yläaste. Teknisen johtajan mukaan koulunkäynti voi alkaa rakennuksessa normaalisti maanantaina. Vesi ei ole vahingoittanut opetustiloja.

– Kellaritiloja joudutaan kuivaamaan. Kastuneet rakenteet ovat pitkälle kivi- ja betonirakenteita.

Koulurakennuksen vesivahinko saattaa kuitenkin pitää Ilmajoen uimahallin kiinni sunnuntaina. Uimahallin käyttövesi on koulurakennuksen kanssa saman sulkijan takana.

Jaakko Ilkan koululta tuli automaattihälytys päivystävän talonmiehen puhelimeen, joka paikalle ehdittyään hälytti pelastuslaitoksen.

– Pumppasimme vettä pois yli tuhat litraa minuutissa. Vettä oli kellarissa ja etenkin rakennuksen alapohjassa todella paljon, kertoo päivystävä palomestari Veli-Matti Hakala Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Viinien aromit on yhdistetty yhden Suomen rakastetuimman taiteilijan teoksiin Turun taidemuseossa. Oppaan johdolla voi pohtia, millainen viini vaikkapa Helene Schjerfbeckin Toipilas voisi olla.

– Tämä on vähän uudenlainen tapa tehdä tuttavuutta taiteen kanssa. Yhdistämme taidekokemuksia viinien tuoksu- ja makumaailmoihin, kertoo museolehtori Elli Liippo.

Vastaavaa ei Suomessa ole tiettävästi aiemmin kokeiltu, ja Turun taidemuseon Taidepruuvit ovatkin osoittautuneet suosituiksi.

Sielunmaisemasta aromien äärelle

Näyttelytiloja ei kuitenkaan kierretä punkkupullo kourassa. Taidepruuvi-opastuksen tilannut ryhmä tutustuu ensin näyttelyyn oppaan johdattaessa ajatukset taiteilijan sielunmaisemaan. Kierroksen jälkeen istahdetaan viinilasillisten ääreen pohtimaan Schjerfbeckin siveltimenvetojen sekä viinien aromien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

– Opastusta on vähän räätälöity niin, että kiinnitetään tavallista enemmän huomiota teosten eroavaisuuksiin ja yksityiskohtiin, sekä siihen kuinka Schjerfbeckin taide on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Tarkoitus on näyttää, kuinka ilmaisu on tiivistynyt siksi Schjerfbeckin kaikkein omimmaksi ilmaisuksi.

Toisinaan ollaan samaa ja toisinaan eri mieltä millainen taide ja millaiset viinit maistuvat. Elli Liippo

Taidepruuviin on vieraiden makusteltavaksi valittu kolme punaviiniä ja yksi valkoviini. Oppaat ovat saaneet viiniasiantuntijalta koulutusta esittelemiinsä viineihin, joten uusi opastuskonsepti on ollut myös henkilökunnalle virkistävää vaihtelua.

– Viinit ovat Pohjois-Italian alueelta, Venetosta, joka oli myös taiteilijalle tuttua seutua. Punaviineissä on samat rypäleet, mutta viinin valmistusprosessin myötä maussa ja intensiivisyydessä on eroja aistittavissa. Samalla tapaa kuin saman taiteilijan siveltimestä voi saada intensiteetiltään erilaisia töitä.

Viini vilkastuttaa kielenkantoja

Elli Liipon mukaan keskustelu viriää usein vilkkaaksi, ja viinit esiteltyään opas vetäytyy taka-alalle ryhmän uppoutuessa taidedebattiin. Taiteellisia erimielisyyksiä lasillisten äärellä syntyy harvoin.

– Toisinaan ollaan samaa ja toisinaan eri mieltä millainen taide ja millaiset viinit maistuvat. Pruuvi on leppoisa tapa päästä keskustelemaan omista kokemuksistaan ja näyttelyn herättämistä ajatuksista. Viini ehkä vähän madaltaa sitä kynnystä!

Taidepruuvin on reilun neljän kuukauden aikana tilannut viitisenkymmentä ryhmää, joten Liipon mukaan vastaavaa tultaneen kokeilemaan myös jonkin tulevan näyttelynkin yhteydessä.

Kaikkiaan syyskuun puolivälissä avautunut Helene Schjerfbeckin näyttely on ollut menestys. Viime vuoden loppuun mennessä sen ehti nähdä hieman yli 30 000 kävijää, ja Turun taidemuseosta arvioidaan lopullisen kävijämäärän asettuvan 37 000 paikkeille. Joulun jälkeisinä välipäivinä museossa on käynyt runsaasti myös ruotsalaisia vieraita näyttelyn saatua julkisuutta paikallisissa tiedotusvälineissä.

Helene Schjerfbeckin näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 29. tammikuuta 2017 asti.

Peräkkäisinä päivinä kuolleet tytär ja äiti, Carrie Fisher ja Debbie Reynolds haudattiin yhtäaikaa Forest Lawn Memorial Park -hautausmaalle Los Angelesissa perjantaina.

Parhaiten roolistaan Tähtien Sodan prinsessa Leiana tunnetun Fisherin tuhkat haudattiin BBC:n mukaan masennuslääke Prozac-pillerin muotoisessa uurnassa. Näyttelijättären veli Todd Fisher sanoo, että hän ja hänen sisarentyttärensä Billie pitivät isoa Prozac-pilleriä sopivana hautauurnana, sillä se kuului Fisherin lempiesineisiin.

Todd Fisherin mukaan ratkaisu tuntui sopivalta myös siksi, että näyttelijätär puhui vuosien mittaan avoimesti huume- ja mielenterveysongelmistaan.

Perhe ei antanut muita tietoja hautajaisjärjestelyistä, mutta Rolling Stone -lehden mukaan ainostaan Fisher tuhkattiin.

Fisherin, 60, ja Reynoldsin, 84, yhteinen muistotilaisuus järjestettiin torstaina. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa ohjaaja George Lucas, näyttelijättäret Meryl Streep, Meg Ryan ja Gwyneth Paltrow. Perhe aikoo järjestää isomman, avoimen muistotilaisuuden myöhemmin.

Fisher sai sydänkohtauksen lennolla Lontoosta Los Angelesiin ja kuoli sairaalassa muutama vuorokausi myöhemmin. Muun muassa musikaalielokuvassa Laulavat sadepisarat esiintynyt Debbie Reynold kuoli vain päivä tyttärensä jälkeen saatuaan aivohalvauksen.

– Se on totta. Hän on nyt Carrien luona, Todd Fisher kertoi uutistoimisto Reutersille tuolloin.

Lähteet: BBC, Rolling Stone