Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on vaitonainen Fort Lauderdalen lentokenttäammuskelun tutkimusten kulusta.

FBI:n erikoisagentti George Piro kertoi lauantaina tiedostustilaisuudessa, että poliisi on kuulustellut epäiltyä tekijää useita tunteja.

Piron mukaan epäilty, 26-vuotias Irakin-sodan veteraani Esteban Santiago, oli kuulusteluissa "yhteistyöhaluinen". Mitä kaikkea mielenterveysongelmista kärsinyt Santiago poliisille kertoi, sitä erikoisagentti Piro ei täsmentänyt.

FBI:n tutkimuksia johtava Piro korosti useaan otteeseen, että hän ei voi vastata kaikkiin toimittajien kysymyksiin tutkimusten ollessa vielä alkuvaiheessa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, epäilty toimi veriteossa yksin, mutta FBI tutkii edelleen myös terrorismin mahdollisuutta viisi henkeä vaatineessa ampumavälikohtauksessa.

Viranomaiset kertoivat eilen perjantaina, että kahdeksan ihmistä on viety sairaalahoitoon ampumahaavojen takia. Nyt loukkaantuneiden lukumäärä on täsmentynyt kuuteen.

Alaskan poliisi myöntää palauttaneensa ampujan väliaikaisesti takavarikoidun käsiaseen viime vuoden lopun henkisen arvioinnin jälkeen. Vielä ei ole selvää käyttikö ampuja kyseistä asetta perjantaina.

Veli syyttää FBI:tä

Epäillyn veli, Bryan Santiago, syyttää FBI:tä siitä, että virasto ei puuttunut Estebanin ongelmiin ajoissa.

Esteban Santiago ilmoittautui marraskuussa kotipaikkakunnallaan Alaskassa FBI:n toimistoon ja kertoi poliiseille harhaisista ajatuksistaan. Estebanin mukaan esimerkiksi keskustiedustelupalvelu CIA kuunteli hänen ajatuksiaan ja varjosti häntä.

– FBI epäonnistui. He tiesivät veljeni tilasta jo kuukausia, mutta eivät tehneet mitään, Bryan Santiago sanoi uutistoimisto AP:lle.

Täydennetty klo 21.52 veljen kommenteilla

Huhtikuun alussa pidettävät kuntavaalit antavat hallituspuolueille väliarvosanat menestymisestä.

Helsingin sanomien selvityksen mukaan yli puolet nykyisistä ministereistä on lähdössä ehdolle kevään kuntavaaleihin.

Ehdolle ovat lähdössä ulkoministeri Timo Soini (ps), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen(kok), opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps), perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk), sisäministeri Paula Risikko (kok), puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps).

Pääministeri Juha Sipilä (kesk), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk), liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk), maatalous-ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) eivät aio asettua ehdokkaiksi.

Lännestä tullut pilvipeite ja tuuli puhkaisivat kylmää ilmaa maan päällä pitäneen kerroksen eilisen aikana. Puhkeaminen oli niin nopeaa, että lämpötila nousi monin paikoin Etelä-Suomessa kymmenkunta astetta tunnissa. Lapissa nousua kertyi enemmän, mutta aikaa kului useita tunteja, jopa vuorokausi.

Esimerkiksi Porvoossa Harabackan mittausasemalla lämpötila nousi perjantaina kymmenessä minuutissa kello 23.20 - 23.30 välisenä aikana -21,7 asteesta -11,4 asteeseen.

Vihdissä Maasojan mittausasemalla lämpötila taas nousi perjantaina illalla kello 22.10 ja 23.10 välisenä aikana tasan 22 pakkasasteesta -9,6 asteeseen.

Lapissa lämpötilojen nousu oli selvästi hitaampaa, mutta asteissa mitaten lukemat olivat selvästi suuremmat. Esimerkiksi Pellossa lämpötila nousi vuorokaudessa 32 astetta noin kolmeen pakkasasteeseen. Nousutahti oli liki ennätyksellinen, sillä vuonna 1989 mitattiin 36,5 asteen nousu yhdessä vuorokaudessa. Kuusamon Kiutakönkäällä lämpötila nousi tuolloin -35,3 asteesta 1,2 astetta plussalle.

Käytännössä tällainen tilanne syntyy, kun ilmakehään muodostuu ns. sulkukerros. Nyt kyseessä oli maanpintainversio, jossa maanpinta ja alin ilmakerros jäähtyivät, eikä kerros päässyt päällä olevan lämpimän ilmakerroksen yläpuolelle. Ilmakehän pystysuuntainen liike siis lakkasi.

Kun tuo peittävä kerros sitten puhkesi, niin ilma lämpeni hyvin nopeasti. Tällä kerralla puhkeaminen johtui lännestä tulleesta pilvirintamasta ja tuulista.

Kalevalakorut ovat tarinoita täynnä. Riipuksen kalevankarhu on puoliksi ihmisen sukua, puoliksi metsän väkeä. Ken kantaa yllään väkivahvan mesikämmenen merkkiä, hallitsee molempia.

Korvakorujen lintuset pyrähtelevät sanansaattajina ihmisten ja jumalten välillä. Torin vasara suojelee pahoilta voimilta, Kuutar tuo viestiä viikinkiajan korusepiltä.

Myös 80-vuotiaan Kalevala Korun oma tarina on legendaarinen. Se kertoo uljaista naisista historian pyörteissä. Naisista, joilla oli visio ja sydän.

Kaikki sai alkunsa patsaasta, jota ei tullutkaan

Lukuisia jo unhoon jääneitä romaaneja, novellikokoelmia ja näytelmiä julkaissut Elsa Heporauta (k.1960) sai Kalevalan satavuotisjuhlavuonna 1935 päähänsä pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi. Hän innosti hankkeeseen mukaan ryhmän toimeliaita naisia. He päättivät kerätä varat patsaaseen valmistamalla ja myymällä koruja. Mallit jäljennettiin Kansallismuseon historiallisesta korukokoelmasta.

Valmis 40 korun sarja – ensimmäiset kalevalakorut – esiteltiin presidentin puoliso Kaisa Kallion teekutsuilla vuonna 1937. Korut saivat valtavan suosion, ja patsasvarat olivat pian koossa.

Talvisota muutti kuitenkin naisten suunnitelmat. He lahjoittivat rahat hädänalaisten auttamiseen.

Korumyynti jatkui. Vuonna 1942 perustettiin Kalevala Koru Oy ja patsashankkeen naisista muotoutui Kalevalaisten Naisten Liitto. Se omistaa Kalevala Korun yhä tänä päivänä. Ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä.

Pronssinen Louhi-patsaskin valmistui aikanaan. Monien muuttojen jälkeen Emil Halosen luomus on kotiutunut Kalevala Korun Helsingin-tehtaan näyttelysaliin.

Kalevala Koru ei haikaile Aasian halpamaihin

Kalevala Koru on alansa suurin yritys Suomessa ja yksi suurimmista Pohjois-Euroopassa. Siitä on tullut suomalaisuuden ikoni ja kotimaansa arvostetuimpiin kuuluva tuotemerkki. Toissavuonna tehdyssä bränditutkimuksessa Kalevala Koru oli sijalla 11.

Yritys työllistää 115 henkeä, sen liikevaihto oli viime tilikaudella 14 miljoonaa euroa ja tulos 1,1 miljoona euroa. Saavutus ei ole huono yritykseltä, jonka lähes kaikki eurooppalaiet kilpailijat ovat siirtäneet tuotantonsa Aasiaan halpojen työvoimakustannusten perässä.

Kalevala Korun arvot eivät muuttoa salli, yrityksen seitsemäs naisjohtaja, viisi vuotta hommassaan ollut Riitta Huuhtanen sanoo.

– Kalevalaisten Naisten Liiton omistajaohjauksen periaatteissa on määritelty suomalainen työ, kulttuuriperinnön vaaliminen ja yhteiskuntavastuu. Nämä arvot ohjaavat meidän toimintaamme.

Historiallisista käädyistä älykoruihin

Kalevala Korun mallistossa on yhä koruja toiminnan alkuvuosilta. Myynnin kasvu tehdään toimitusjohtaja Huuhtasen mukaan kuitenkin jo uudemmalla muotoilulla.

– Myyntilistojen kärjessä ovat Kirsti Doukasin suunnittelemaVanamo, Marja Sunan jo toistakymmentä vuotta mallistossa ollut Lumikukka sekä yhdessä Duudsonien kanssa muutama vuosi sitten tehty Elämän Roihu -korusarja.

Viimeiset pari vuosikymmentä Kalevala Korussa on panostettu uusimpaan tekniikkaan. Korujen valmistuksessa käytetään digitaaliteknologiaa ja 3D-tulostusta yhdessä perinteisten kultasepäntyökalujen kanssa.

Mutta voisiko digitalisaatiolla olla korubisnekselle muutakin annettavaa kuin kätevämpi koruvalmistus? Tätä kysymystä Kalevala Korussa on Huuhtasen mukaan pohdittu paljon. Päätöksiäkin on tehty.

– Olemme tuomassa digitaalista tekniikkaa koruihin, muotoiluun. Pyrimme korun muodossa helpottamaan ihmisten arkipäivää, Huuhtanen sanoo.

Tämä tarkoittaa älykoruja. Vuodenvaihteessa Kalevala Koru esitteli turvariipuksen. Se on kaulakoru, jonka nappia painamalla käyttäjä voi pitää yhteyttä läheisiinsä. Keväällä markkinoille tuodaan sormus, joka mittaa käyttäjänsä stressitasoa.

Kalevalakoru on lahjatuote

Kalevalakorut eivät ole halpoja. Kun blingblingiä ja helyjä saa marketeista muutamalla eurolla ja rikkaille riittää timantteja, niin kuka ostaa suomalaisyrityksen arvokoruja?

Tarpeeksi moni, jotta yritys on – ajoittaisista vaikeuksista huolimatta – pysynyt pinnalla jo 80 vuotta. Kalevalakorun ostajan arkkityyppiä ei ole olemassa, toimitusjohtaja Huuhtanen sanoo.

– Koruja ostavat niin miehet kuin naiset, nuoretkin. Ikä ei määrää, kyse on ennemminkin tyylistä.

Useimmiten ostaja on suomalainen, toisinaan myös Suomea fanittava ulkomaalainen. Kalevalakoruja viedään jonkin verran Pohjoismaihin ja Eurooppaan, mutta varsinainen viennin kasvu tapahtuu nykytapaan verkkokaupassa.

Kalevalakorut ostetaan tyypillisimmin lahjaksi. Ne sopivat ihmiselämän merkkihetkiin kastejuhlista eläkkeellelähtiäisiin. Hyvän brändin tuotteet ovat "varma" valinta: ne kantavat viestiä perinteistä ja arvoista, jotka kehtaa kääriä pakettiin ja ojentaa eteenpäin.

Huuhtanen arveleekin luotsaamansa yhtiön pitkän iän salaisuuden olevan juuri suomalaisten kanssa jaetussa yhteisessä matkassa läpi ihmiselämän ja vuosikymmenten.

– Olemme 80 vuotta kulkeneet suomalaisten rinnalla ja olleet mukana myös siinä kehityksessä, joka on tapahtunut yhteiskunnassamme. Oma merkityksensä lienee silläkin, että olemme naisten perustama, omistama ja johtama yritys. Se on ollut tie suomalaisten naisten sydämiin.

Afrikan kansalliskongressin, ANC:n naisjaosto haluaa puolueensa johtoon presidentti Jacob Zuman entisen vaimon Nkosazana Dlamini-Zuman. Naisjaosto valitsi lauantaina Dlamini-Zuman omaksi ehdokkaakseen puolueensa seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Naiset haluavat maalleen naispresidentin. Nkosazana Dlamini-Zuma on valmis johtamaan sekä ANC:tä että nousemaan maan presidentiksi vuonna 2019, he ilmoittavat tiedotteessaan.

Puolueen sisällä on taistelu nykyisen johtajan ja valtionpäämiehen, presidentti Jacob Zuman asemasta. Presidentin ex-vaimo Dlamini-Zuma sen sijaan on säilyttänyt hyvät suhteet skandaalien ympäröimään entiseen aviopuolisoonsa. Hänestä voi tulla ANC-puolueen ensimmäinen naisjohtaja, jos hän saa riittävän tuen.

67-vuotias Nkosazana Dlamini-Zuma on lääkäri ja rotusyrjinnän vankka vastustaja. Hän kuuluu zulu-heimoon, joka on Etelä-Afrikan suurin heimo. Hänen entisellä miehellään on suuri valta heimon keskuudessa, joten Dlamini-Zuman odotetaan saavan laajan kannatuksen ex-miehensä tuella.

Seuraavasta ANC:n puheenjohtajasta tulee todennäköisimmin myös maan hallitsija, mikäli nykyinen valtapuolue voittaa parlamenttivaalit 2019. ANC on ollut Etelä-Afrikan hallituspuolue jo vuosia, ensimmäisistä apartheidin purkamisen jälkeisistä vaaleista toukokuussa 1994 lähtien.

Presidentti Zuma tuli valtaan vuonna 2009. Hän ei voi olla mukana vaaleissa kahden presidenttikautensa jälkeen. Hän on kohdannut laajaa kritiikkiä monien skandaalien vuoksi ja häntä on vaadittu useasti eroamaan. Maan työttömyysaste on korkeimmillaan 13 vuoteen.

Muita Zuman haastajia ovat Cyril Ramaphosa ja Zweli Mkhize.

Lähteet: Reuters, AFP

Talvi koettelee Eurooppaa kovalla kädellä. Venäjä juhli ortodoksien joulua kylmimmässä säässä 120 vuoteen, Istanbulissa lumentulo on estänyt useita satoja lentoja ja Puolassa kymmenen ihmistä on kuollut pakkaseen.

Yhteensä pakkasaalto on vienyt Euroopassa ainakin 20 ihmisen hengen. Tilanteeseen ei ole tulossa pikaista helpotusta, sillä kylmän sään ennustetaan jatkuvan monilla alueilla yli viikonlopun.

Sveitsissä Le Brevinen kylässä lämpömittari laski 29,9 pakkasasteeseen, ja samanlaiset lukemat koettelivat myös Moskovaa.

Pakolaiset ja asunnottomat vaarassa

Puolan lisäksi eri puolilla Eurooppaa on raportoitu kylmyyteen kuolleista ihmistä. Ainakin Italiassa, Turkissa ja Kreikassa ihmisiä on menehtynyt pakkaseen.

Kreikka yrittää järjestää maassa oleville 60 000 syyrialaispakolaiselle lämmitettäviä telttoja, sillä juuri turvapaikanhakijat ja kodittomat ovat pahiten kylmän sään armoilla.

Irakin sodan veteraani Esteban Santiagoa syytetään viiden matkustajan taposta ja ja kuuden ihmisen haavoittamisesta Yhdysvaltojen Floridan Fort Lauderdalen kansainvälisellä lentokentällä. Jos Santiago tuomitaan, häntä voi uhata kuolemantuomio.

Viranomaiset eivät tiedä Santiagon motiivia, eivätkä ole sulkeneet terrorismin mahdollisuutta pois.

Lähteet: AP

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA, liittovaltion poliisi FBI ja kansallinen turvallisuusvirasto NSA julkistivat perjantaina raportin venäläisten epäillyistä verkko-operaatioista marraskuun vaalien alla.

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta luonnehtii tiedusteluraporttia suorasanaiseksi.

– Raportti ei jätä johtopäätöksiä epäselväksi, Limnéll pelkistää.

Raportin mukaan venäläiset eivät ratkaisseet presidentinvaalia, mutta haittasivat etenkin demokraattiehdokas Hillary Clintonin kampanjointia. Tiedustelupalvelujen mukaan venäläishakkerit toimivat presidentti Vladimir Putinin määräyksestä.

Raportin sisältö on linjassa sen kanssa, mitä tiedustelulähteet ovat aiemmin julkisuudessa lausuneet. Nyt asia on paketoitu virallisesti.

– On hyvä, että todisteita ja arvioita tuodaan julkisuuteen. Sitä on vaadittu kovasanaisesti niin Yhdysvalloissa kuin maan ulkopuolellakin, Limnéll sanoo.

"Euroopassa paljon keskustelua"

Euroopassa tiedusteluraporttia luetaan tarkasti. Amerikkalaistiedustelu epäilee, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan vaaleihin muuallakin.

– Raportissa tuodaan hyvin selkeästi esille se, että Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan eri keinoin vaaleihin ja ennen kaikkea siihen julkiseen keskusteluun, mitä vaalien aikana käydään.

Euroopassa pidetään tänä vuonna tärkeitä vaaleja: Hollannissa on parlamenttivaalit, Saksassa liittopäivävaalit ja Ranskassa valitaan uusi presidentti. Limnéll uskoo, että samalla keskustelu vaalien turvaamisesta lisääntyy Euroopassa.

– Toisaalta jokainen valtio joutuu itse huomioimaan sen, miten järjestää vaalinsa turvallisesti, hän pohtii.

Venäjän Limnéll ei odota reagoivan raporttiin ennen kuin Trump on astunut virkaan.

Trump on vähätellyt Venäjän uhkaa. Tavattuaan perjantaina kolmen tiedustelupalven johtajat hän kuitenkin lupasi, että kyberturvallisuuteen kiinnitetään Yhdysvalloissa jatkossa erityistä huomiota.

Otsikko muutettu klo 21.18

Sillä ei ole merkitystä, onko kuosi vihreää kurkkusalaattia vai lumipuvun vaaleaa, mutta kerroksia on löydyttävä tuulelta suojaavan ulkovaatteen alta riittävästi.

Kun elohopea laskee alle kahdenkymmenen, ei sen kanssa ole leikkimistä. Sisään ei kuitenkaan tarvitse jumittua, kun suojaa itsensä.

– Palvelukseen tulee monenlaista porukkaa. Jotkut ovat viettäneet paljon aikaa ulkona, toiset hyvinkin vähän. Pienellä harjoittelulla ja annettuja ohjeita kantapään kautta hioen ulkona kyllä opitaan pärjäämään, kertoo Pohjois-Karjalan rajavartioston Rajajääkärikomppanian luutnantti Johannes Kallionpää.

Takana on kipakka viikon pakkasjakso, jonka aikana oltiin normaalisti ulkona. Miten se onnistui?

– Kyllä se ihan hyvin sujui, kun siihen varautui. Pidempää paikallaan oloa edellyttäneet tilanteet tosin laittoivat hakemaan juoksusta lämpöä harjoituksen jälkeen, kertoo alikersantti Antti Virtanen lumihupulla suojattu pakkaus selässään.

– Suomalainen luonto tarjoaa monenmoista keliä, niiden kaikkien kanssa tulee kyllä toimeen. Lähtökohtaisesti se on aina pukeutumisesta kiinni, muistuttaa luutnantti Kallionpää.

Kerrospukeutumista myös sormille ja varpaille

Yleensä kylmä hiipii matkakaveriksi ensin varpaiden ja sormien kautta, joten niiden lämpimänä säilyminen on jo puoli voittoa. Myös pään suojaaminen tarpeeksi hyvin on tärkeää, paljaan pään kautta haihtuu lämmöstä jopa 80 prosenttia.

– Vaatetus on sovitettava tarpeen mukaiseksi. Jos luvassa on paljon liikettä, eli myös hikoilua, on huolehdittava, että hiki pääsee siirtymään asusteiden kautta iholta pois ulompiin vaatekerroksiiin, alikersantti Antti Virtanen kertoo.

– Tauon aikana ulkona on hyvä vetää nopeasti vaikkapa lisätakki päälle, ettei kylmä ehdi hypätä kyytiin.

– Meillä on talvikumisaappaissa huopavuoret, joiden lisäksi kumpparin sisään voi laittaa sanomalehteä imemään kosteutta pois, alikersantti Olli Tiihonen kertoo.

– Sukkiakin tulee kaksi kerrosta, ohuempi ja hengittävä ihoa vasten ja villasukka sen päälle. Kerroksia voi lisätä tarpeen mukaan pakkasen kiristyessä.

Sormien paleleminen on viheliäistä. Se on usein turhaa, sillä kädetkin voi suojata reilulla kerrostelulla.

– Meillä on käytössä kahdet hanskat, ensin ohuemmat ja niiden päälle vähän jämäkämmät palvelushanskat. Jos mitään erityisen tarkkuutta vaativaa ei ole meneillään, laitetaan hanskojen päälle vielä isot, paksut nahkarukkaset, Tiihonen kertoo.

Kypärämyssyn voi sujauttaa aikuisellekin pipon alle tai tarpeen vaatiessa karvahatun alle. Myös korvaläpät ovat täyttä asiaa. Kunnon huppu viimeistelee pakkaskelin pukeutumisen.

Armeijan harjoituksissa kuljetaan usein reppu selässä. Reppu antaa selälle lämpöä takaisinpäin, siellä voi kuljettaa siviilissäkin mukana kuumaa juotavaa termarissa. Lämpö leviää vatsanpohjasta mukavasti aina sormenpäihin saakka.

– Paleltumia tulee välillä, ei sille oikein tunnu mitään mahtavan, vaikka tarkkoina koetetaan olla. Esimerkiksi ampumaharjoitukset ovat sellaisia, että joudutaan olemaan pitkiä aikoja paikallaan ja rukkaskäsin homma ei onnistu. Silloin käy joskus vahinkoja, mutta ne hoidellaan tietysti kuntoon, luutnantti Johannes Kallionpää kertoo.

Minkä tv-sarjan katsoisit seuraavaksi? Pelkästään Yhdysvalloissa tulee tänä vuonna katsottavaksi noin 500 uutta draama- ja komediasarjaa.

Tv- ja elokuvatoimittaja Janne Sundqvist kokosi kahdeksanosaisen oppaan alkaneen vuoden sarjoihin.

1. Vuoden odotetuimmat: Twin Peaks, Star Trek ja pornodraama The Deuce

Tänä vuonna eniten kiinnostusta herättäneet tv-draamat ovat uusia versioita jostakin tutusta mutta vähemmän turvallisesta.

Odotetuin tapaus on Twin Peaksin paluu tv-ruuduille yli 25 vuoden jälkeen. Sarjan uusi kausi on pidetty visusti salassa eikä siitä tiedetä edes ensi-iltapäivää. Sen verran tiedetään, että tarina tapahtuu meidän ajassamme ja että mukana on vanhojen suosikkien lisäksi noin 200 uutta näyttelijää. Vielä ei tiedetä, mikä kanava tai palvelu esittää Twin Peaksin uudet jaksot Suomessa.

Star Trek: Discovery sijoittuu aikaan ennen alkuperäisen 1960-luvun Star Trekin tapahtumia. Sarjan on luvattu palauttavan alkuperäisen sarjan hengen, joka viime vuosien elokuvista on kadonnut. Discovery esittelee uuden avaruusaluksen ja sen miehistön, johon kuuluu (viimeisimmän Star Trek -elokuvan tavoin) sarjan ensimmäinen avoimesti homo upseeri. Oli jo aikakin, kun kuitenkin jo 1960-luvulla kyseisessä sarjassa esitettiin ensimmäistä kertaa televisiossa mustan ja valkoisen henkilön välinen suudelma. Toukokuussa ensi-iltaan tulevan sarjan esittää Suomessa Netflix.

Eräänlainen paluu on myös The Deuce, joka on David Simonin (The Wire – Langalla, Treme) uusin luomus. 1970-luvun New Yorkiin ja pornoteollisuuden alkuaikoihin sijoittuvan sarjan odotetaan tekevän aiheelleen saman, mitä The Wire teki huumekaupasta ja poliisintyöstä kertoville tarinoille. Pääosissa nähdään Maggie Gyllenhaal ja James Franco, joka näyttelee kaksosia. The Deucen ensi-ilta ei ole vielä tiedossa. Sarjan esittää Suomessa HBO Nordic.

2. Missä on seuraava True Detective tai Mad Men?

Viihdeteollisuus etsii uusia menestyksiä sen perusteella, mikä on menestynyt aiemmin. Tv-sarjojen valtavan määrän takia kisa manttelinperijöistä on erityisen kova.

Helmikuussa nähtäväksi tulevaa Big Little Liesia (HBO) on veikattu uudeksi True Detectiveksi, jonka pääosassa ovat kerrankin naiset. Seksiä, valheita ja lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä draama perustuu Liane Moriartyn romaaniin. Sarjan pääosissa nähdään Reese Witherspoon, Nicole Kidman ja Shailene Woodley. Big Little Lies saa ensi-iltansa helmikuussa.

Tammikuussa ensi-iltansa saa elokuvaohjaaja Paolo Sorrentinon ohjaama The Young Pope (HBO), joka lupaa räävitöntä menoa Vatikaanissa. Nuorta, ketjupolttavaa ja muutenkin ristiriitaista ensimmäistä amerikkalaista paavia näyttelee Jude Law.

Ohjaaja-tuottaja David Fincheriltä (Seitsemän, House of Cards) nähdään Mindhunter (Netflix), jossa FBI-agentit käyttävät vangittuja sarjamurhaajia apunaan toisten sarjamurhaajien kiinniottamisessa.

American Horror Storyn luojan Ryan Murphyn uusi sarja Feud kuvaa kullakin kaudellaan jotakin kuuluisaa riitaa. Ensimmäisellä kaudella on luvassa filmitähtien välistä vihanpitoa, kun Joan Crawfordin ja Betty Pagen riita huipentuu What Ever Happened to Baby Jane? -elokuvan kuvauksissa. HBO tuo sarjan Suomeen myöhemmin tänä vuonna.

Murphyn edellisen American Crime Story: The People V. O.J. Simpson -sarjan esittämisestä Suomessa ei ole vieläkään tietoa, vaikka sarja kahmi viime vuonna lähes kaikki mahdolliset palkinnot Yhdysvalloissa.

Historiallista juonittelua tarjoaa Taboo. Tom Hardy esittää kuolleeksi luultua rikkaan kauppiaan poikaa, joka palaa Britanniaan kosto mielessään. 1800-luvun alun trillerin hämärä taustavoima on Itä-Intian kauppalaivasto. Sarja tulee tammikuussa HBO Nordicin valikoimaan.

3. Villejä fantasioita tulevaisuudesta, nykyajasta ja historiasta

Heti tammikuun alussa nähdään visuaalisesti häikäisevistä (mutta juoneltaan ontuvista) elokuvista tunnetun ohjaaja Tarsem Singhin (mm. The Cell, The Fall) Emerald City. Ihmemaa Ozin aikuisemmassa versiossa poliisi-Dorothy ja robottikoira Toto kohtaavat erilaisen ihmemaan. Suomen esittäjästä ei ole ainakaan vielä tietoa.

Vuoden odotetuin fantasiasarja on Neil Gaimanin romaaniin perustuva American Gods, jossa keskuudessamme elävät vanhat jumalat aloittavat sodan uuden ajan jumalia vastaan. HBO kehitteli sarjaa pitkään, mutta luopui siitä käsikirjoituksen ongelmien takia. Starz-kanavalla on nyt mahdollisuus näyttää kyntensä. Fanien miellyttäminen ei tule olemaan helppoa, sillä jo päähenkilön ihonväri synnytti kinastelua. Suomen esittäjästä ei ole tietoa.

Tieteiskirjallisuuden feministiseen klassikkoon, Orjattaresi-romaaniin perustuva The Handmaid´s Tale saa ensi-iltansa huhtikuussa. Sarja kertoo tulevaisuudesta, jossa Amerikkaa hallitsee naiset synnytyskoneiksi alistanut uskonnollinen hallinto. Elisabeth Moss (mm. Mad Men) esittää palvelijatarta, joka ryhtyy kapinaan. Suomen esittäjästä ei ole tietoa.

Orjattaresi lisäksi kirjailija Margaret Atwoodin toinenkin romaani kääntyy tänä vuonna tv-sarjaksi. Alias Grace (Netflix) on historiallinen murhamysteeri, jonka tekijäjoukkoon kuuluvat muun muassa näyttelijä Anna Paquin ja elokuvaohjaaja Sarah Polley.

4. Supersankareita vaikka muille jakaa

Supersankarit ovat rynnineet valkokankaiden lisäksi myös pienille ruuduille. Sarjakuvayhtiöt Marvel ja DC ovat ulottuneet kilpailunsa elokuvien lisäksi televisiosarjoihin. Televisiossa tarinat ovat olleet elokuvia synkempiä, mutta muuhun tv-draamaan verrattuna asteen yllätyksettömämpiä. Kiinnostavia avauksia löytyy kuitenkin myös supervoimaisten joukosta.

Ainakin Netflixin tuottamia Marvelin sankareiden sarjoja on kehuttu elokuvaversioita uskottavammiksi. Tähän mennessä oman sarjansa ovat saaneet Daredevil, Jessica Jones ja Luke Cage. Maaliskuussa joukkoon liittyy mystisiä voimia saanut itämaisten taistelulajien mestari Iron Fist, jonka sarjaa on jo ennen ensi-iltaa ehditty syyttää kulttuurisesta omimisesta.

Myöhemmin tänä vuonna nähdään yhden miehen kostoretkellä olevan Tuomarin oma sarja The Punisher. Loppuvuodesta koko hulabaloo huipentuu Marvel-sankareiden yhteiseen Netflix-sarjaan The Defenders, jossa aiempien sarjojen sankarit lyövät hynttyyt yhteen taistelussa Sigourney Weaverin esittämää vihollista vastaan.

Supertelevision kiinnostavin kokeilu tulee DC:ltä. Omat katsojakuntansa löytäneet Arrow ja Flash saavat helmikuussa rinnalleen komediasarjan tavallisista ihmisistä supersankareiden maailmassa. Powerless-sarjan miljöönä on vakuutusyhtiö, joka käsittelee supervoimista aiheutuneita tuhoja. Suomen esittäjää ei ole tiedossa.

Todellinen yllättäjä voi olla takavasemmalta tuleva Legion. Marvelin X-Men-tarinoissa esiintyneeseen antisankariin perustuva sarja kertoo voimakkaasta mutantista, joka kuulee ääniä ja luulee olevansa skitsofreeninen. Helmikuussa Foxilla alkavalta sarjalta sopii odottaa muutakin kuin komeita taisteluja, sillä sen tekijä on Fargo-sarjan luoja Noah Hawley.

ABC-kanava tuo epätasaisen Agents of S.H.I.E.L.D:n rinnalle Marvel´s Inhumans -sarjan. Eristäytyneen superryhmän piti alun perin saada oma elokuva, mutta se hyllytettiin. Tilalla nähtävän sarjan ensimmäiset jaksot esitetään kesällä IMAX-teattereissa, mikä tarkoittanee näyttävää toimintaa. Suomen esittäjää ei tiedetä.

5. Pako, 24 ja muut jatko-osat

Tv-draaman valtava määrä johtaa siihen, että uudet sarjat katoavat helposti massaan. Siksi tuotantoyhtiöt perustavat uusia sarjoja mielellään jonkin katsojille jo tutun aiheen ympärille. Tästä syystä tänäkin vuonna vanhoja, jo kuopattuja sarjoja elvytetään ja niiden sivuhenkilöille kehitetään omia spinoff-sarjoja.

Nimekkäimmän paluun tittelistä kisaa kaksi toimintasarjaa. Pako (Prison Break) palaa tarinalla, jossa kuolleeksi luultu Michael Scofield löytyy ja häntä lähdetään pelastamaan jemeniläisestä vankilasta. 24: Legacy -sarjassa ongelmiin joutuneella sotasankarilla on tuttuun tapaan vuorokausi aikaa pelastaa Yhdysvallat terroristeilta.

Legacy nähdään helmikuussa Nelosen Ruutu+ -palvelussa ja toukokuussa Livillä. Paon Suomen esittäjästä ei ole tietoa.

Taiteellisempaa rikosdraamaa haikailevat ilahtunevat tiedosta, että Jane Campionin Top of the Lake saa jatkoa. Elisabeth Moss palaa päärooliin sarjan kakkoskaudella. Suomen esittäjästä ei ole tietoa.

Spinoff-sarjojen tämänhetkinen kuningas Better Call Saul jatkuu Netflixillä. Sarjan kolmannella kaudella sarjassa nähdään lisää Breaking Badistä tuttuja henkilöitä.

Toinen huomionarvoinen spinoff-sarja on viime vuonna päättyneen The Good Wifen sivupolkua jatkava The Good Fight.

6. Vanhat hitit pitävät pintansa

Uusien ja tauolta palaavien sarjojen lisäksi televisio on täynnä jo ennestään hyväksi todettuja tarinoita. Tämän hetken menestyssarjoista ainoa, jota ei nähdä ensi vuonna, on Westworld. Sen toinen kausi on luvassa vuonna 2018.

Tavallista kauemmin joudutaan odottamaan myös Game of Thronesia, jonka toiseksi viimeinen kausi nähdään HBO:lla vasta kesällä. Tuleva kausi on vain seitsemän jakson mittainen, mutta odotettavissa on rivakkaa juonenpäiden solmimista, sillä tekijöillä on enää kaksi kautta aikaa saada Westerosin valtataistelu päätökseen.

Toinen sarja, joka alkaa huipentua kohti loppuaan on kylmän sodan vakoiludraama The Americans. Myös siitä on luvassa toiseksi viimeinen kausi. Pienen mutta sitäkin vannoutuneemman yleisön sarjaa on kehuttu jopa 2010-luvun parhaaksi tv-draamaksi. Suomessa sarjaa esittää MTV3.

The Americansin tittelin haastaja The Crown (Netflix) saa tänä vuonna toisen kauden. Kuningatar Elisabetin tarinan jatkoa kuvataan parhaillaan Lontoossa. Uusi kausi ilmestyy Netflixiin todennäköisesti marraskuussa.

Suositun romanttisen aikamatkadraaman Outlanderin kolmas kausi käsittelee aiempia kausia enemmän aikamatkustukseen liittyviä teemoja. Sarjan toinen ja kolmas kausi nähdään tänä vuonna Ylellä.

Netflixin kaksi muuta tämän vuoden hittiä Stranger Things ja Black Mirror saavat nekin seuraavat kautensa todennäköisesti kesällä ja loppuvuodesta. Niistä jälkimmäinen on osoitus siitä, että lopetettu ja fanien surema sarjakin voi saada uuden elämän.

7. Komediat painivat vakavien aiheiden kimpussa

Tv-draaman nykyisen kultakauden isoimmat menestykset ovat olleet yllätyksiä. Jos seuraavan menestyksen arvaaminen on draaman suhteen vaikeaa, niin komedioiden osalta se on lähes mahdotonta.

Viimeisin suurmenestys, vakavan aiheen komediasarja Transparent on Suomessa jo kahden suoratoistopalvelun ohjelmistossa. ViaPlayllä on kuitenkin yksinoikeus sarjan uusimpaan kauteen. Se tarkoittaa, että Amazonin tuottaman Transparentin (ja Mozart in the Junglen) jaksot esitetään ViaPlayllä vuosi ennen kuin Amazon voi näyttää niitä juuri Suomeen rantautuneessa Prime-palvelussaan.

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on erityisen kiinnostavaa nähdä, miten maassa tehty poliittinen satiiri reagoi tapahtuneeseen. Esimerkiksi naispresidentin elämästä kertovan Rouva varapresidentin (Veep, HBO) käsikirjoittajilla on edessä kovia haasteita, kun maan politiikka on paljastunut absurdimmaksi kuin sitä käsittelevät koomikot ovat osanneet kuvitella.

Kiinnostava erikoisuus on koomikko Jim Carreyn kehittämä sarja I´m Dying Up Here. 1970-luvun standup-klubista kertova sarja ei ole varsinaisesti komedia, vaan draamasarja, joka näyttää myös koomikon elämän varjopuolet. Suomen esittäjästä ei ole tietoa.

Paluun tv-ruutuun tekee Larry David, jonka Curb Your Enthusiasm (HBO Nordic) saa kuuden vuoden tauon jälkeen yhdeksännen kautensa.

Älykästä komediaa kaipaavia ilahduttaa Dear White People (Netflix). Samannimiseen elokuvaan perustuva sarja ottaa kantaa ihonväriin liittyviin kysymyksiin fiksusti ja hauskasti.

8. Tv-sarjoja koko perheelle

2000-luvun tv-draamat ovat enimmäkseen aikuisille suunnattuja. Tv-draaman kultakauden veturina toimineen kaapelikanava HBO:n suosio perustui siihen, ettei sen ohjelmien tarvinnut piitata ikärajoista. Nyt sarjoja on alettu tehdä kuitenkin myös koko perheelle.

Netflix tuo tammikuussa nähtäväksi A Series of Unfortunate Events -sarjan, joka perustuu suosittuihin Surkeiden sattumusten sarja -kirjoihin. Niissä seurataan Baudelairen orvoksi jääneitä sisaruksia, joiden holhooja kreivi Olaf yrittää juonitella itselleen lasten perinnön.

Disney tuottaa tälle vuodelle animaatiosarjat Big Hero 6 ja Kaksin karkuteillä (Tangled) -elokuvista. Ei kuitenkaan liene mikään yllätys, että myös vuoden 2017 kiinnostavin lastensarja on ruutuun palaava klassikko. 1990-luvulla televisiossa nähdyn Ankronikan (Ducktales) uudet jaksot vievät Roope-sedän ja veljenpojat metsästämään aarteita eri puolilla maailmaa. Sarjoja esitetään ainakin Yhdysvalloissa Disneyn omilla kanavilla.

Ankronikka-sarjan suomennettu tunnuslaulu summaa hyvin myös kenen tahansa katsojan kokemuksen valtavaksi paisuneen tv-sarjatarjonnan keskellä: ”joskus hyvää, joskus pahaa, (tähän uuden lempisarjasi nimi), wu-huu!”

Ruotsin turvallisuustilanne on heikentynyt, kirjoittaa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Dagens Nyheterin Debatt-palstalla.

Löfvenin mukaan Ruotsin turvallisuustilannetta heikentävät Venäjän laiton Krimin liittäminen, kansainvälinen terrorismi sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit ja sen myötävaikuttamat konfliktit. Löfven mainitsee Ruotsia huolettavan myös Itämeren sotilaallisen toiminnan nousun ja mm. Ruotsin vesillä tavatut oudot sukellusvenetapaukset.

Lövenin mukaan turvallisuusasiat on nyt käsitettävä laajemmin kuin aiemmin.

Löfven listasi maan turvallisuusuhkat

Löfven nimeää maan kahdeksaksi suurimmaksi turvallisuusuhkaksi nformaatio- ja kyberturvallisuuteen liittyvät uhkat, terrorismin ja väkivaltaisen ääritoiminnan, järjestäytyneen rikollisuuden, energiahuoltoon kohdistuvat uhkat, liikenteeseen ja infrastrukstuuriin kohdistuvat uhkat, terveysuhkat sekä ilmastonmuutokseen liittyvät uhkat.

Turvallisuusstrategia esillä Sälenissa

Ruotsin hallitus esittelee huomenna turvallisuusstrategiansa Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Kolme päivää kestävä tapahtuma on Ruotsin tärkein turvallisuuskeskustelujen foorumi. Kansallinen konferenssi kokoaa yhteen noin 350 osallistujaa. Konferenssin painopisteinä ovat maailman turvallisuus, Ruotsin puolustus, yleinen turvallisuus sekä valmiusjärjestelyt.

BAGHPAT, UTTAR PRADESH Sunita pääsee ani harvoin livahtamaan ulos kotoaan. Joskus päänsärky tai muu tekosyy tepsii, ja kotiäiti onnistuu jättämään appiperheensä tunniksi tai pariksi.

– Mieheni perheessä on yhteensä neljä veljestä. He kohtelivat minua huonosti, Sunita aloittaa tarinansa.

Sunitan piina alkoi neljä vuotta sitten. Hän oli synnyttänyt aviomiehelleen kaksi lasta, ja nuorempi heistä oli täyttänyt viisi vuotta. Kun langoille ei yrityksistä huolimatta löytynyt morsiamia, anoppi ehdotti, että he voisivat hakea seksuaalista tyydytystä kälyltä.

Järjestelyn piti kestää siihen saakka, kunnes vaimoehdokkaat löytyisivät muille veljeksille. Vaimoja ei kuitenkaan kuulunut, koska alueella on pula tytöistä.

Sunitan mukaan miehen vanhemmat jatkoivat järjestelyä myös maaomaisuuden takia. Yhden naisen takia perheen omistamaa tonttia ei tarvinnut jakaa monen perheen kesken.

Sunita on karannut haastatelun ajaksi miehen perheen luota tuttavaperheen luokse. Vaikka aviomies ja tämän veljet ovat nyt hetken aikaa kaukana, nuoresta naisesta paistaa ahdistus.

– Haluan pelastaa itseni tästä tilanteesta, mutta en tiedä miten, hän jatkaa värisevällä äänellä hieroen samalla yhtä punaisista rannekoruistaan.

Sunitan kohtalo ei ole hänen kotikonnuillaan Uttar Pradeshin osavaltiossa poikkeus. Moni nainen kastista riippumatta jakaa hänen kohtalonsa köyhällä maaseudulla.

Aikaisemmin vaimo jaettiin perheen miesten kesken tietyissä kasteissa, mutta perinne hiipui 1980-luvulla. Nyt uudelleen elpynyt vaimonjaon yleistyminen johtuu eri asiasta: syynä on Intian vääristynyt sukupuolijakauma.

Suurin syy ongelmaan on asiantuntijoiden mukaan tyttösikiöiden abortoiminen. Tyttölapset eivät ole haluttuja, koska he merkitsevät perheille korkeita kustannuksia: vanhemmat saavat naitettua tyttärensä avioon vain suurten myötäjäisten kera.

Vaikka monissa muissa osissa Intiaa sukupuolijakauma on monin paikoin alkanut tasaantua, on Baghpatissa naisten lukumäärä miesten lukumäärään nähden laskenut laskemistaan.

– 70 prosentissa tapauksista vaimo jaetaan naispulan vuoksi. Lopuissa tapauksissa syynä ovat muut asiat kuten maaomistus, arvioi Davendra Kumar Dhama paikallisesta Navode Log Chetna Kalyan Samit -kansalaisjärjestöstä arvioi.

Vääristynyt sukupuolijakauma on Intiassa paikoittain johtanut siihen, että köyhät vanhemmat irrottautuvat myötäjäisten aiheuttamasta taloudellisesta taakasta myymällä tyttärensä naispulasta kärsiville seuduille. Köyhien perheiden tyttöjä ostetaan jopa kaukaisista osavaltioista asti.

– Heistä maksetaan hyvä hinta. Välittäjien verkosto hoitaa tämän tyyppistä ihmiskauppaa, sanoo puolestaan naisten asemaa Baghpatissa tutkinut tohtori Roli Misra Baghpatissa.

Vimlesh on nelikymppinen nainen ja kotoisin pohjoisesta Uttrakhandin osavaltiosta. Köyhät vanhemmat naittivat hänet satojen kilometrien päähän Baghpatissa asuvaan, hyvätuloiseen perheeseen.

Vimlesh luuli päätyvänsä avioon perheen vanhimman pojan kanssa, mutta appivanhemmat päättivätkin naida hänet nuoremmalle pojalleen. Taloudellisesti menestyksekkäämmälle vanhemmalle pojalle Vimleshin tumma iho olisi ollut häpeäksi, poikien vanhemmat selittivät.

Kohtalonsisarensa Sunitan tavoin hän ei osannut aavistaa joutuvansa myös perheen toisten veljesten hyväksikäyttämäksi.

– Kaikkien edessä aviomieheni nuhtelee veljiään, ja selän takana hän ei ole tietävinään siitä mitä tapahtuu. Näin päättyy joka ikinen päivä, Vimlesh kertoo.

– Mitä voin tehdä? Tunnen, että olisi parempi vain kuolla kuin olla fyysisesti monen jakama, hän lisää.

Autonkuljettajana työskennellyt aviomies joutui vuosia sitten onnettomuuteen, ja on siitä lähtien ollut kotona. Mies ei enää pysty kävelemään, minkä vuoksi veljeksien on helpompi käyttää Vimleshiä hyväkseen.

Vimleshillä on kaksi poikaa, mutta hän on ollut neljä kertaa raskaana. Yksi tytöistä abortoitiin ja toinen kuoli kohtuun.

– En tiedä kuka miehistä oli näiden tyttärien isä. Aviomieheni on eloonjääneiden lapsieni isä, Vimlesh toteaa vuorenvarmana.

Nyt lapset ovat isoja. Appivanhemmat ovat kuolleet, ja tilanne on jatkunut samana jo hyvin pitkään.

– Olen jo 20 vuotta joutunut elämään näin. Lankoni eivät löydä vaimoja naispulan takia, Vimlesh kertoo.

Sunitan ja Vimleshin kaltaiset kotonaan seksuaalisesti hyväksikäytetyt naiset voivat Intian lain mukaan syyttää lankojaan raiskauksesta. Moni heistä silti vaikenee.

– He menettäisivät asemansa ja omaisuutensa. Naiset heitettäisiin pois kodistaan, eikä kukaan puolustaisi heitä, tohtori Ranjana Kumari sanoo.

Kumarin mukaan yksi suuri ongelma naisten aseman parantamisessa Intiassa on tutkimuksen puute. Ilman näyttöä naisten tai kansalaisjärjestöjen on hankala vaatia päättäjiltä muutosta. Maan hallitus ei tue naistutkimusta, eikä mikään kansainvälinen järjestö ole kunnolla omistautunut tutkimaan vääristyneen sukupuolijakauman seurauksia.

Jotkut kansalaisjärjestöt kiertävät kuitenkin eri alueilla puhumassa laittomia sukupuolen määritystestejä vastaan. Vaikka testit kiellettiin yli 20 vuotta sitten, puoskareille riittää edelleen töitä.

Arvot muuttuvat lakeja huomattavasti hitaammin.

Suomalaisyritys HMD Global julkisti ensimmäisen Nokia-merkkisen puhelimensa varhain sunnuntaina. Android-käyttöjärjestelmällä toimiva älypuhelin tulee myyntiin Kiinan markkinoille.

Yritys kertoo, että lanseeraus Kiinan markkinoille vastaa kuluttajien tarpeisiin ympäri maailmaa. Kiinassa oli vuonna 2016 552 miljoonaa älypuhelimen käyttäjää, mutta luvun odotetaan kasvavan yli 593 miljoonaan käyttäjään vuonna 2017.

Kiinassa Nokia 6 -puhelinta myy yksinoikeudella JD.com -verkkokauppa. Puhelin tulee myyntiin alkuvuodesta 2017.

HMD kertoo, että tulossa on myös muita Nokian tuotemerkin älypuhelimia.

Espoolainen HMD Global suunnittelee ja valmistaa Nokian uusia puhelimia ja tabletteja.

Uuden tähden tarina alkaa 200 vuotta ajanlaskun alun jälkeen. Tuolloin kaksi himmeää aurinkoa törmäsi toisiinsa, ja törmäyksen seurauksena syntyi uusi, iso ja kirkas tähti.

Uusi tähti alkoi samantien lähettää kirkasta valoa myös maata kohti, ja nyt, 1 800 vuoden jälkeen, valon pitäisi pikku hiljaa päästä perille.

Tutkijat pitävät varmana, että uusi tulokas näkyy maahan viiden vuoden kuluttua vuonna 2022. Tällaista arviota pidetään tiedepiireissä sensaatiomaisena.

– Ensimmäistä kertaa historiassa vanhemmat voivat näyttää lapsilleen mustaa kohtaa taivaalla ja kertoa, että pian tuolla tuikkii uusi tähti, Michiganin Calvin Collegen tutkimuksesta vastaava dekaani Matt Wallhout sanoo.

Joutsen-tähdistö saa seuraa

Boom Star -nimen saanut tähti on aluksi yksi tähtitaivaan kirkkaimmin loistavista tähdistä.

Puolen vuoden jälkeen Boom Starin uskotaan himmenevän, ja kahden kolmen vuoden jälkeen se loistaa kutakuinkin normaalin tähden tavoin.

Tutkijat muistuttavat, että myös Boom Starin syntymähetki tulee olemaan erityislaatuinen. Tähden syttymisen pystyy todennäköisesti näkemään maan pinnalta paljain silmin ilman kaukoputkea.

Perustulokokeilu alkaa toden teolla

Vuodenvaihteessa alkanut kokeilu pääsee kunnolla vauhtiin, kun ensimmäiset perustulot maksetaan tileille maanantaina. Kokeiluryhmän 2 000 jäsenelle maksetaan 560 euroa kuussa kahden vuoden ajan. Tällä halutaan selvittää, onko lisätulosta kannustimeksi työn vastaanottamiseen.

Ruotsin turvallisuuspolitiikka puhuttaa

Keskustelu Ruotsin turvallisuuspoliittisesta asemasta jatkuu kolmipäiväisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Maanantaina ääneen pääsee puolustusministeri Peter Hultqvist. Suurin mielenkiinto kohdistuu nyt siihen, ilmoittaako Ruotsi lisäävänsä puolustusmäärärahoja.

Obama ja Trump astuvat valokeilaan

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama pitää jäähyväispuheensa tiistaina Chicagossa. Obaman odotetaan kiittävän kaupunkia, jossa hänen poliittinen uransa lähti vauhtiin. Lisäksi yleisöä kiinnostaa, miten Obama arvioi presidenttikautensa saavutuksia – ja epäonnistumisia.

Obaman tilalle Valkoiseen taloon tuleva Donald Trump puolestaan on kertonut pitävänsä lehdistötilaisuuden keskiviikkona. Trumpin virkaanastujaiset pidetään 20. tammikuuta.

Pikku Kakkonen täyttää pyöreitä

TV2:n lastenohjelma Pikku Kakkonen täyttää 11. tammikuuta 40 vuotta. Syntymäpäivän juhlinta alkaa keskiviikkona kello 14.30, kun tekijät kutsuvat koko Suomen laulamaan tuttua postilaulua. Merkkipäivän juhlajakso nähdään TV2:lla kello 17.

Kotimaisen tv:n parhaimmisto palkitaan

Vuoden menestyneimmät kotimaiset tv-ohjelmat ja niiden tekijät palkitaan perjantaina Kultaisilla Venloilla. Suora gaalalähetys nähdään 13. tammikuuta TV2:lla kello 20. Katsojat voivat äänestää parhaita ohjelmia ja esiintyjiä tiistaihin saakka.

Urheiluseura Lappeen Riento ja Suunnistusliitto neuvottelevat edelleen viime kesänä järjestetyn Lappee–Jukolan tappioiden kattamisesta. Surkeissa olosuhteissa kisattu suunnistusviesti painui noin 200 000 euroa miinukselle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Jukolan viesti teki tappiota.

Neuvottelut ovat venyneet reilusti. Aiemman tiedon mukaan valmista piti olla jo viime marraskuun aikana. Neuvotteluiden keskiössä on vääntö siitä, kuinka paljon järjestävän seuran Lappeen Riennon tulee korvata liitolle viime vuoden Jukolan viestin tappioita.

Riento on toivonut, että Suunnistusliitto jättäisi perimättä viestin kilpailumaksuista ottamansa osuuden, ”kilpailuveron”. Osapuolten toiveena on, että asioihin saataisiin ratkaisu tämän kuun aikana.

Lappeen Riennon puheenjohtaja Juha Heimala kertoo, että Riento ja liitto odottavat parhaillaan viestiä opetus- ja kulttuuriministeriöltä, jolta osapuolet ovat hakeneet avustusta tappioiden kattamiseksi.

Ylen aiemman tiedustelun perusteella avustuksen saaminen näyttää hankalalta. Ministeriöstä kerrotaan, että se on luopunut tappioiden takaamisesta ja jälkikäteen katettavien kulujen maksamisesta. Tällaisten kulujen korvaukselle pitäisi olla erityisen painavat perusteet.

Suomen pitkä ja pimeä talvi ei ole aina helppoa edes loskan keskellä kasvaneelle. Entäs sitten sellaiselle, joka ei ole koskaan aiemmin edes nähnyt lunta tai kuukausitolkulla kestänyttä pimeää aikaa?

Toimittaja-ohjaaja Axa Sorjanen uskoo, että kuka tahansa voi oppia nauttimaan talvesta. Ensin talven kanssa on kuitenkin ystävystyttävä – ja paras konsti siihen on oppia hiihtämään. Siksi hänen perustamassaan Kansainvälisessä hiihtokoulussa maahanmuuttajalapset viedään ladulle.

– Suomessa on pelottavaa ja kylmää. Maahanmuuttajat eivät välttämättä tiedä, mitä täällä voi tehdä. Mutta sitten kun nämä lapset pääsevät tänne touhuamaan, niin he tajuavat, että tämä talvi on aika hieno juttu, toiminnanjohtaja Sorjanen sanoo.

Murtomaahiihdon perusteet ovat Sorjasen mukaan vasta alku. Samalla kun opitaan talven ystäviksi saadaan muitakin ystäviä, opitaan suomen kieltä ja hoksataan liikunnan ilo jo pienestä pitäen.

Viime talvena toimintansa aloittaneen Kansainvälisen hiihtokoulun opissa on ollut tähän mennessä 120 maahanmuuttajalasta. Toimintaa on tällä hetkellä viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Salossa, Kiteellä, Kajaanissa ja Rovaniemellä.

– Ensi vuonna tavoitteena on tuplata paikkakuntien määrä ja ottaa mukaan myös syrjäytymisvaarassa olevia vähävaraisten suomalaisperheiden lapsia, Sorjanen virkkoo.

Kaatuminenkaan ei haittaa

Kun katsoo syyrialaisten veljesten Kaamelin ja Adamin ja Somialiasta kotoisin olevien Fahmon ja Suheybin innokasta sivakointia Helsingin Paloheinässä, näkee että talven kanssa on todella ystävystytty.

– Täältä tullaan! kahdeksanvuotias Fahmo huudahtaa ja pujahtaa sitten pujotteluradan maaliin, kahden hiihtosauvan väliin.

Somaliasta kotoisin oleva Fahmo ei vuosi sitten meinannut pysyä pystyssä sukset jalassa, saati jaksaa hiihtää sadan metrin matkaa.

Nyt tytöltä luonnistuu myös Paloheinän iso loppulasku. Se, jonka laskemista hän pelkäsi pitkään.

Ne ovat sellaisia pieniä yrityksen ja onnistumisen kokemuksia, jotka kuitenkin ovat näille lapsille valtavan suuria. Axa Sorjanen, toiminnanjohtaja, Kansainvälinen hiihtokoulu

Siitä on kiittäminen liki kaksimetristä hiihtäjää Jesse Väänästä, joka monen muun ammattilaisen tavoin on käynyt vapaaehtoisena opettamassa Kansainvälisen hiihtokoulun lapsia.

– Jesse on niin pitkä, että hän pystyi ottamaan Fahmon jalkosensa väliin laskun ajaksi. Se oli niin valtava kokemus, että Fahmon piti heti päästä uudelleen laskemaan mäki yksin. Ne ovat sellaisia pieniä yrityksen ja onnistumisen kokemuksia, jotka kuitenkin ovat näille lapsille valtavan suuria, Sorjanen kertoo.

Onnistumisen tunne kantoi pitkälle, sillä viime marraskuussa, kun hiihtokoulu aloitteli kauttaan, Fahmo paineli ensitöikseen mäen ylös ja laski sen alas.

Kaatuminenkaan ei enää pelota.

– On hauskaa, kun peppu menee lattialle, Fahmo summaa hymyillen.

Pakkasraja, mikä se on?

Kun vuosi sitten elohopea tippui liki kolmeenkymmeneen miinusasteeseen etelässäkin, Kansainvälisen hiihtokoulun oppilaat ihmettelivät miksi koulun liikuntatunnilla ei mentykään hiihtämään. Se oli heidän ensimmäinen Suomi-talvensa, eikä heillä ollut käsitystä siitä, että kyseessä olisi ollut erityisen paha keli.

– He olivat kuulemma protestoineet äänekkäästi, Sorjanen naurahtaa.

Ja silloin kun vettä satoi loppuvuodesta vaakatasossa ja mittari näytti plus neljää, Paloheinässä ei juuri muita kuin Kansainvälisen hiihtokoulun hiihtäjiä näkynyt. Eikä kukaan puskenut eteenpäin hampaat irvessä, vaan pikemminkin hymy huulessa.

– Lapset olivat vain, että aijaa tänään on tämmöistä. Mennään silti!

Kaksi vuotta sitten Syyriasta Suomeen saapunut Kameel muistaa vieläkin, millaista hiihtäminen on ensimmäisillä kerroilla.

– Se oli vähän helppoa siis vaikeaa, mutta nyt se on helpompi, Kameel sanoo.

Hiihtämisessä parasta on kuulemma alamäki. Ai siksi koska pääsee lujaa?

– Joo. Hiihtämisestä saa kivaa, Kameel vastaa.

Huippuhiihtäjien opissa

Hiihto-opetus ja siihen tarvittavat varusteet suksista pipoihin eivät maksa koululaisille euroakaan.

Varat toimintaan on kerätty lahjoituksina joukkorahoituskamppanjalla. Sorjanen laskee, että yhden lapsen hiihtoharrastus kustantaa välineineen, kuljetuksineen ja leireineen noin tuhat euroa.

– Että aika paljon tässä pitää lahjoituksia kerätä, että toiminta on mahdollista. Onneksi porukkaa on ollut helppo saada mukaan.

Hiihtokoulun kummeiksi on lähtenyt esimerkiksi moninkertainen maailmanmestari Aino-Kaisa Saarinen, joka on myös opettanut hiihtokoululaisia.

–Se oli hauska kokemus myös toiselle puolelle, sillä eihän kukaan näistä tiennyt kuka on Aikku Saarinen. Hän oli ihan yhtä tuntematon kuin kuka tahansa muu, Sorjanen sanoo.

Treenien päätteeksi hiihtokoululaiset poikkeavat yleensä kuumalle mehulle Paloheinän kahvioon. Kotimatkalla moni näistä uusista suomalaisista toivoo, että viikko kuluisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisi taas hiihtämään.

Saahan siitä kivaa.

Paras draamaelokuva

Hacksaw Ridge

Hell or High Water

Lion

Manchester by the Sea

Moonlight

Parhaan draamaelokuvan Kultainen maapallo on kahden kauppa.

Viihdekulttuurilehti Rolling Stone ja talouslehti Forbes ovat yhtä mieltä siitä, että Barry Jenkinsin ohjaama Moonlight (Suomen ensi-ilta 10. helmikuuta) voittaa parhaan draamaelokuvan palkinnon. Elokuvalehti Hollywood Reporter piti jo ehdokkaita ennustaessaan selvänä, että palkinnon saa joko Moonlight tai Kenneth Lonerganin Manchester by the Sea (Suomen ensi-ilta 10. maaliskuuta). Moonlight on yhteensä kuuden Golden Globe -palkinnon ehdokas ja The New York Times on valinnut sen vuoden parhaaksi elokuvaksi.

Aikakauslehti Vanity Fair veikkaa voittajaksi Manchester by the Sea:ta. Perusteluna on, että palkintoa jakava, Yhdysvalloissa asuvista ulkomaisista toimittajista koostuva järjestö Hollywood Foreign Press Association (HFPA) rakastaa elokuvatähtiä. Heitä riittää Manchester by the Sea:ssa, ei niinkään Moonlightissa.

Paras musikaali tai komedia

20th Century Women

Deadpool

Florence Foster Jenkins

La La Land

Sing Street

Tämä odottaa enää tiedon virallistamista: Damien Chazellen ohjaama La La Land (Suomen ensi-ilta 13. tammikuuta) voittaa parhaan musikaalin tai komedian Kultaisen maapallon 2017. Haastajaa musikaalille ei ole. Jos tämä veikkaus ei pidä paikkaansa, lehdistöllä riittää otsikoitavaa helmikuun lopulla pidettävään Oscar-gaalaan saakka.

Paras miespääosa (draama)

Viggo Mortensen (Captain Fantastic)

Denzel Washington (Fences)

Andrew Garfield (Hacksaw Ridge)

Joel Edgerton (Loving)

Casey Affleck (Manchester by the Sea)

Manchester by the Sea:n Casey Affleck vetää pisimmän korren parhaan miespääosan (draama) veikkauksissa. Hyvänä kakkosena tulee Fencesin Denzel Washington ja heti perässä Andrew Garfield elokuvasta Hacksaw Ridge – aseeton sotilas.

Paras naispääosa (draama)

Amy Adams (Arrival)

Jessica Chastain (Miss Sloane)

Isabelle Huppert (Elle)

Ruth Negga (Loving)

Natalie Portman (Jackie)

Natalie Portman on parhaan naispääosan (draama) voittajasuosikki, joskin Forbes mainitsee mahdolliseksi haastajaksi Arrivalin Amy Adamsin. Portman esittää Jackie-elämäkertaelokuvassa Jacqueline Kennedyä, jonka on pidettävä perhe pystyssä miehensä salamurhan jälkeen. Elokuva sai Suomen ensi-iltansa perjantaina.

Paras miespääosa (musikaali tai komedia)

Ryan Reynolds (Deadpool)

Hugh Grant (Florence Foster Jenkins)

Ryan Gosling (La La Land)

Colin Farrell (The Lobster)

Jonah Hill (War Dogs)

Parhaan miespääosan (musikaali tai komedia) palkinnon taistelu saatetaan käydä kahden Ryanin välillä. Naaman peittävissä trikoissa Deadpoolia esittävä Ryan Reynolds olisi yllättävän rohkea valinta, joten La La Landin Ryan Goslingia on veikattu voittajaksi.

Ryaneiden ohi saattaa Forbesin mukaan kiriä Colin Farrell, joka arvioiden mukaan kantaa heittäytymiskyvyllään yksin The Lobster -elokuvaa. Se sai Suomen ensi-iltansa viime kesänä.

Paras naispääosa (musikaali tai komedia)

Annette Bening (20th Century Women)

Lily Collins (Rules Don't Apply)

Hailee Steinfeld (The Edge of Seventeen)

Emma Stone (La La Land)

Meryl Streep (Florence Foster Jenkins)

Parhaan naispääosan (musikaali tai komedia) kategoriaa pidetään yksinomaan Emma Stonen kategoriana. Rolling Stone, Forbes ja Vanity Fair ovat yksimielisiä siitä, että hänen esiintymisensä La La Landissa on Kultaisen maapallon arvoinen. Todellisia yllättäjiä olisivat Annette Bening ja Meryl Streep, kun taas Lily Collinsille ja Hailee Steinfeldille jää auttamatta sivusta katsojien rooli.

Ankara talvisää jatkuu eri puolilla Itä-Eurooppaa.

Viime päivien aikana yli 20 ihmistä on kuollut kylmyyteen muun muassa Italiassa ja Puolassa.

Kaikkein eniten vaarallisen kylmästä pakkasesta kärsivät asunnottomat ja ilman suojaa olevat turvapaikanhakijat.

Esimerkiksi Serbiassa vapaaehtoiset ovat auttaneet ulkona tai kylmissä varastoissa oleskelemaan joutuvia pakolaisia.

Lumimyrskyt ovat myös katkoneet sähköjä muun muassa Balkanilla.

Esimerkiksi Bulgariassa on annettu laaja säävaroitus. Pakkasta ennustetaan olevan yli 20 astetta.

Unkarissa on ollut kylmempää kuin viiteen vuoteen. Budapestissa mitattiin 26 pakkasastetta.

Ihmiset ovat ottaneet myös talvesta ilon irti. Esimerkiksi Koszalissa Pohjois-Puolassa avantouimarit ovat uineet meressä paukkupakkasesta huolimatta.

AP

Ylläksellä Kesänkitunturin pohjoispuolella sattui lauantaina lumivyöry. Hiihtokeskuksen mukaan vyöry oli ihmisen aiheuttama ja siinä loukkaantui lievästi yksi ihminen, joka ei kuitenkaan tarvinnut ensiapua.

Rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen kertoo, että vyöry sattui hoidettujen rinteiden ulkopuolella noin 7–8 kilometrin päässä hiihtokeskuksesta.

– Kaksi työntekijää oli sattumalta lähettyvillä menossa tekemään arviointia rinteiden tilanteesta. Vyöryssä olleet ottivat heihin yhteyttä, Poukkanen sanoo.

Lumiyöry oli leveydeltään 200–250 metriä ja pituudeltaan noin 300 metriä, kuvailee rinneturvallisuutta tarkkaileva Ski Patrol. Sen mukaan tunturin koko lumipeite lähti liikkeelle ja oli massaltaan erittäin suuri.

Poukkanen laskee, että vastaavia vyöryjä koetaan muutaman kerran talvessa.

Ski Patrol pyytää luonnonvaraisilla rinteillä liikkuvia huomioimaan lisääntyneen vyöryvaaran: Ski Patrol arvioi, että vyöryjen todennäköisyys on huomattava eli tasoa 3. Viisiportaisen asteikon kolmostaso tarkoittaa, että luonnolliset lumivyöryt ovat mahdollisia ja ihmisen aiheuttamat vyöryt todennäköisiä.

Riski kasvaa kevättä kohden

Myös Ilmatieteen laitos ylläpitää lumivyöryennustetta. Se laaditaan päivittäin kuudelle Pohjois-Suomen tunturialueelle aina kulloinkin kuluvalle vuorokaudelle ja sitä seuraaville kolmelle vuorokaudelle.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan lumivyöryjen todennäköisyys on Ylläksellä tasolla 2. Se merkitsee, että luonnolliset lumivyöryt ovat epätodennäköisiä ja ihmisen aiheuttamat vyöryt mahdollisia.

Käytännössä Ylläksen tämänhetkisten ennusteiden ero selittyy laajuudella. Ski Patrolin arvio kolmostasosta on paikallinen, kun taas Ilmatieteen laitoksen ennuste koskee koko aluetta.

Ilmatieteen laitoksesta kerrotaan, että lumivyöryjen todennäköisyys tällä hetkellä vastaa normaalia tilannetta tähän aikaan talvesta. Kevättä kohden mentäessä lumen määrä ja kerrostuminen lisääntyvät, mikä kasvattaa vyöryjen riskiä.