Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin yksi tärkeimmistä neuvonantajista, Valkoisen talon kansliapäälliköksi nimitetty Reince Priebus paljasti Trumpin muuttaneen mielensä Venäjän osallisuudesta presidentinvaalien hakkerointiin.
Priebus sanoi Fox-televisiokanavan haastattelussa, että Trump hyväksyy Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten näkemyksen, jonka mukaan Venäjä hakkeroi demokraattipuolueen tietokantaa presidentinvaalien aikana.
Priebus ei täsmentänyt, uskooko Trump, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli tietoinen hakkeroinnista.
Vielä toissapäivänä Trump epäili tietoja venäläisten hakkeroinnista ja syytti samalla demokraatteja noitavainosta.
Reince Priebusin mukaan Trump aikoo nyt kuulla tiedusteluviranomaisten suosituksia siitä, miten Yhdysvaltain tulisi reagoida asiaan.
– Saatamme ryhtyä joihinkin toimiin, Priebus sanoi.
Vuosi 2016 oli mittaushistorian kuumin vuosi Uudessa-Seelannissa.
Epätavallisen lämpimät tuulet ja meret edesauttoivat tekemään kaikkien aikojen lämpöennätyksen. Maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan vuoden keskimääräinen lämpötila oli 13,4 astetta. Lämpötila oli lähes yhden asteen normaalia lämpimämpi. Tutkimuksen julkaisi National Institute of Water and Atmospheric Research –tutkimuslaitos.
Tutkimus ei anna selvää syytä muutokseen, mutta antaa viitteitä ilmaston lämpenemisestä.
Suomessa voi nyt ostaa 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistettua dieselpolttoainetta. Tuote on tosin aluksi myynnissä vain kuudella Nesteen asemalla pääkaupunkiseudulla.
Toimitusjohtaja Matti Lievosen mukaan tämän vuoden aikana testataan, millä innolla suomalaiset alkavat tankata litrahinnaltaan noin 15 senttiä kalliimpaa polttoainetta. Ennen kuluttajien reaktioita Neste ei anna mitään lupauksia myyntimääristä. Ja kuluttajien reaktiot voivat olla mitä vain, tiedetään yhtiössä. Kohu E10-bensiinin ympärillä on vielä tuoreessa muistissa.
– Emme tuputa, mutta tämä on vaihtoehto markkinoille. Meillä tulee olemaan noin 15 asemaa raskaalle liikenteelle ja kuluttajille. Sitten katsotaan miten se myy.
Molempia tarvitaan, sekä sähköautoja että uusiutuvia polttoaineita. Kimmo Tiilikainen
Yhtiö kertoo, että polttoainetta on testattu vuodesta 2007. Mukana ovat olleet useat merkittävät autonvalmistajat. Kaliforniassa ja Ruotsissa täysin jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä on jo myynnissä. Toimitusjohtaja Lievonen sanoo itse ajaneensa 100-prosenttisella uusiutuvalla dieselillä jo viisi vuotta.
– Kyllä sillä on puhdistava vaikutus. Polttoaineen setaaniluku on niin korkea, että se pitää konetta paljon puhtaampana kuin normaali diesel.
Nesteen tuotepäällikkö Ari Engman sanoo, että myös lukuisat yhteistyökumppanit voivat vahvistaa, että moottori käy 100-prosenttisella puhtaampana.
– Se toimii vähintään yhtä hyvin kuin parhaat fossiiliset dieselit. Kun on purettu autojen moottoreita, on huomattu, että se palaa huomattavasti paremmin ja aiheuttaa vähemmän karstaa.
Tiilikainen: Vanhaan koslaan 100-prosenttista
Dieselautoihin uusiutuvista tehdyn polttoaineen käyttö ei vaadi mitään muutoksia. Sen luvataan käyvän kaikkiin moottoreihin ja auton luvataan myös käynnistyvän kelissä kuin kelissä.
Uusiutuva diesel on läpinäkyvää. Käyttäjän kannalta kiinnostavinta on kuitenkin haju. 100-prosenttinen ei oikeastaan tuoksu millekään. Dieselpistooli ei haise tankatessa, eikä pakoputkestakaan pitäisi suurta hajua tulla.
Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen tankkasi lanseeraustilaisuudessa uutta uusiutuvaa dieseliä kutsuvieraiden silmien alla Vantaan Ilmakehän kylmäasemalla maanantaiaamuna. Kuvan dieselauto ei ollut Lievosen, sillä toimitusjohtaja ajaa hybridillä.Yle
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) hehkutti maanantaiaamuna myynnin aloittamistilaisuudessa Nesteen kylmäasemalla Vantaalla, että jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä tankkaava päästää ilmaan 40 prosenttia vähemmän pienhiukkasia ja prosenttia 10 vähemmän typen oksideja.
– Nyt on Pariisin sopimuksen toimeenpanon aika. Osana tavoitteita on liikennepolttoaineiden uusituvien osuuden kasvu 30 prosenttiin. Molempia tarvitaan, sekä sähköautoja että uusiutuvia polttoaineita. Ja kun vanhaan koslaan tankkaa 100-prosenttista, se on nopea ratkaisu.
"Kulutus pysyy samana"
Tuotepäällikkö Ari Engman sanoo, että toisin kuin raakaöljyyn perustuva diesel, jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä ei tislata, vaikka laitteisto maallikon silmiin samalta jalostamolla näyttääkin.
– Rasvapitoinen jäte eli kasvi- tai eläinrasva vedytetään. Siinä käytetään eri kasviöljyjen tähteitä eli sellaisia, mitä kasviöljyteollisuus ei pysty enää käyttämään. Me pystymme jatkojalostamaan sen polttoaineeksi. Ja sama tapahtuu eläinkunnan tuotteille.
Nesteen lupaamat jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonepäästöt ovat kuitenkin mahdollisia vain, mikäli polttoaineen raaka-ainetta on saatavilla riittävän läheltä. Vaikka Neste käyttää muiden hylkäämää jätettä, joutuu se yhtiön oman ilmoituksen mukaan maksamaan teurasjätteestä ja muista jäterasvoista.
Ihan sataprosenttista tämäkään polttoaine ei ole. Dieselin joukkoon laitetaan lisäaineita. Kesällä ja talvella polttoaine on erilaista, aivan kuten se on perinteissäkin dieselissä.
Tuotepäällikkö Ari Engman oli aiemmin töissä Nesteen tutkimuslaboratoriossa. Hän on testannut uusiutuvaa dieseliä tuhansia kilometrejä.
– Kulutus pysyy samana, siinä ei huomaa eroa. Tai ainakaan ratin ja penkin välissä ei huomaa kulutuseroa fossiilisen dieselin ja tämän välillä.
Opettajapulasta kärsivässä Ruotsissa on entistä enemmän halukkuutta palkata opettajia Suomesta. Viime marraskuussa Eskilstunan kunta järjesti Turussa suomalaisopettajille rekrytointitapahtuman.
– Ensimmäinen opettaja aloittaa työnsä Eskilstunassa lähiaikoina, sanoo EURES-asiantuntija Tomi Puranen Varsinais-Suomen TE-toimistosta.
Eskilstunan kunta haastatteli Turun rekrytointitapahtumassa 15 opettajaa. Tämän jälkeen eskilstunalaiset haastattelivat vielä useita kymmeniä suomalaisia opettajia.
Kiinnostusta on niin Etelä- kuin Pohjois-Ruotsissa
Tomi Puranen arvioi, että Suomesta voisi muuttaa opettajan töihin Ruotsiin joitain kymmeniä opettajia. Purasen mukaan Ruotsissa on jo usea kunta osoittanut kiinnostusta suomalaisopettajia kohtaan.
– Esimerkiksi Eskilstunan lisäksi Malmön ja Örebron alueella sekä Pohjois-Ruotsissa Haaparannassa ja Jällivaarassa on kiinnostusta suomalaisopettajia kohtaan.
Tomi Puranen sanoo, että mitään konkreettista ei olla vielä sovittu, mutta suunnitelmia on jo tehty.
– Maaliskuulle on ajateltu seuraavaa isompaa rekrytointapahtumaa Suomeen. Se olisi todennäköisesti Vaasassa, jossa on enemmän ruotsinkielisiä opettajia työnhakijoina.
Töitä on monella alalla
EURES-asiantuntija Tomi Purasen mukaan Ruotsissa on töitä suomalaisille nyt opettajien lisäksi myös monella muulla alalla. Esimerkiksi it-, palvelu-, rakennus- ja terveydenhuoltoala tarjoavat suomalaisille työpaikkoja.
– Ruotsinkielen taitoa tarvitaan, mutta usein kohtalainen kielitaito riittää, Puranen tietää.
Suomesta muuttaa vuosittain ulkomaille yli 10 000 ihmistä. Eniten menee Ruotsiin, yli 2 000 henkeä. Koska EU:ssa on vapaa liikkuvuus, ei ole tiedossa kuinka moni heistä menee työn perässä.
– Aika moni kuitenkin varmaan menee töihin, arvelee Tomi Puranen.
Moottorisaha, kirves, lapio ja perämoottori. Jääkaruselli syntyy varsin yksinkertaisilla varusteilla, jos vain sää on suotuisa ja into kohdallaan.
Energia-asiantuntijana, tietokirjailijana ja erinäisten teknisten vempaimien rakentajana kunnostautunut Janne Käpylehto toteutti karusellin omaan mökkirantaansa loppiaisena.
– Kun näin jääkarusellivideoita netissä, niin päätin heti, että sellainen täytyy tehdä.
Halkaisijaltaan noin 12-metrisen karusellin sahaaminen Kirmusjärveä peittävään, 20-senttiseen jääkanteen kesti nelisen tuntia.
– Yritin valmistella sahausta edellisiltana, mutta ura jäätyi yön aikana täysin umpeen, joten siitä ei ollut oikeastaan mitään hyötyä.
Janne Käpylehto
Helsinki saa oman jääkarusellinsa lähiaikoina
Janne Käpylehto julkaisi karusellistaan nettivideon Youtube-palveluun, jossa se on muutamassa päivässä kerännyt tuhansia katselukertoja. Seuraavaksi mies aikoo toteuttaa neljä kertaa suuremman karusellin Helsinkiin.
– Olen saanut mielenkiintoisia yhteydenottoja monilta tahoilta ja varmaan kuukauden sisään tällainen ilmestyy Helsinkiin. Mahdollisia paikkoja voisivat olla esimerkiksi Lapinlahti tai Vanhankaupunginlahti. Lautalle on tarkoitus laittaa baaritiski, sauna, sohvia ja esiintymislava bändille.
Suurin kysymysmerkki toteutuksessa on sää. Karusellin rakentaminen vaatii paksua ja railotonta teräsjäätä. Aurinkoakin tarvitaan, sillä karusellia on tarkoitus pyörittää aurinkoenergialla. Kirmusjärven lauttaa Käpylehto pyöritti tavallisella bensakäyttöisellä perämoottorilla, mutta Helsingissä pyöritään äänettömien sähköperämoottoreiden voimin.
Janne Käpylehto
Tavoitteena 10 miljoonaa katsojaa
Kokeilunhalun lisäksi Janne Käpylehtoa ajaa eteenpäin halu näyttää talvista Suomea maailmalle.
– Minulla on ollut kansainvälinen näkökulma mielessä alusta lähtien. Haluan näyttää, että Suomessa osataan pitää hauskaa, vaikka on kylmä.
Helsinkiin rakennettava karuselli on herättänyt myös kansainvälisen median mielenkiinnon. Omalle, tulevalle nettivideolleenkin Käpylehto povaa jättiyleisöä.
– Päätin jo ennen kuin sahasin yhtään mitään, että miljoonat ihmiset katsovat näitä videoita. Isosta karusellista tehtävälle videolle on tarkoitus saada 10 miljoonaa katsojaa.
Helsinkiin tulevaa karusellia ei suinkaan tehdä moottorisahalla, vaan telaketjuvetoisella koneella, joka on Käpylehdolla jo työn alla.
– Käsipelillä ison karusellin tekeminen olisi todella kova urakka!
Pori voisi lähteä mukaan oman lentokoneen hankintaan lentoliikenteen ylläpitämiseksi. Tätä esittää Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Vasama ( kok. ) kolumnissaan Satakunnan Kansassa.
Vasaman mielestä tulevaisuuden reittiliikenteen jatkuminen Porista edellyttää pitkäjänteisempää suunnitelmaa, kun tähän asti kaupungin tuki lentoliikenteelle on ollut pääsääntöisesti markkinointitukea.
– Yhtenä vaihtoehtona haluan tuoda esiin, että kaupunki on mukana lentokoneen hankinnassa. Tästä olen puhunut erilaisissa neuvotteluissa, nyt myös julkisesti. Näin muodoin rahoille jäisi vastinetta omaisuuden muodossa. Operoivan yhteistyökumppanin kanssa tämäkin on varmasti sovittavissa, Vasama kirjoittaa.
Porin ja Helsingin välinen reittiliikenne päättyi lokakuun alussa, kun virolainen Airest ilmoitti lopettavansa lennot kannattamattomina.
Suomen Washingtonin suurlähetystö on aloittanut juhlakampanjan, jossa sata suomalaista, amerikansuomalaista ja Suomen ystävää lähettää videoterveisensä 100-vuotiaalle Suomelle.
Videoilla osallistujat kertovat henkilökohtaisesta suhteestaan Suomeen. Kampanjan aloitti televisiojuontaja ja koomikko Conan O'Brien, jonka mielestä itsenäisyyspäivää olisi mukavampi viettää kesällä.
Muilla vielä julkaisemattomilla videoilla muun muassa astronautti Timothy Kopra kertoo, kuinka kauniilta Suomi näyttää avaruudesta katsottuna.
Lisäksi kampanjassa on mukana esimerkiksi Jefferson Airplane -yhtyeen kitaristi Jorma Kaukonen, Simpsonit-televisiosarjan tuottaja Bonita Pietilä sekä säveltäjä Kaija Saariaho.
Washingtonin suurlähetystö julkaisee tervehdysvideoita sosiaalisen median tileillään tämän vuoden aikana.
Lähetystön satavuotisprojekteihin kuuluu myös Traveling Sauna eli matkasauna, joka kiertää ympäri Pohjois-Amerikan mannerta. Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Kirsti Kauppi vihkii saunan käyttöön 14. tammikuuta.
Elämäntyöstään Golden Globe -palkinnon saanut näyttelijä Meryl Streep käytti leijonanosan palkintogaalan kiitospuheestaan Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin arvosteluun, joskin mainitsematta tätä nimeltä.
– Vuoden aikana oli yksi esiintyminen, joka ällistytti minua. (..) Se oli hetki, jolloin maamme arvostetuimmalle paikalle pyrkivä henkilö imitoi vammaista toimittajaa, Streep sanoi.
Streep sanoi tapauksen särkeneen sydämensä, koska kyse ei ollut elokuvasta vaan todellisesta elämästä. Hän huomautti, että epäkunnioitus ruokkii epäkunnioitusta ja väkivalta väkivaltaa.
Trump on myöhemmin kiistänyt, että hän olisi imitoinut toimittajaa.
"Hollywood kuhisee ulkomaalaisia"
Streep kehotti puheessaan Hollywoodia vastustamaan tiukasti kaikkia hyökkäyksiä ja puolustamaan lehdistönvapautta.
Hän myös huomautti, että Hollywood kuhisee ulkomaalaisia.
– Jos heidät kaikki potkitaan pois, katsottavana ei ole enää kuin jalkapalloa ja kamppailulajeja, Streep totesi ja sai yleisöltä suosionosoitukset.
Trumpin kampanjan keskeinen sanoma oli tiukka linja maahanmuuttajia vastaan.
The New York Times -lehden puhelimitse tavoittama Trump sanoo, ettei hän ole nähnyt Streepin puhetta, muttei ihmettele, että "liberaali elokuvaväki" arvostelee häntä.
Joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin ihmisoikeuksien toteutumista vankilaoloissa käsitellään taas oikeudessa. Taustalla on Oslon käräjäoikeuden viimevuotinen tuomio, josta kumpikin osapuoli on valittanut hovioikeuteen.
Tänään tiistaina alkavan oikeudenkäynnin keskiössä tulee olemaan Breivikin oikeus kirjeenvaihtoon, arvioidaan sanomalehti VG:ssä. Breivikiä pidetään eristettynä korkean turvatason Skienin vankilassa, missä hän on ollut 5,5 vuotta.
Norjan valtio katsoo, että joukkomurhaajan kirjeenvaihdon rajoittaminen on täysin välttämätöntä. Breivik saa jatkuvasti kirjeitä äärioikeistolta eri puolilta maailmaa, ja valtio haluaa estää häntä luomasta uusnatsiverkostoa ympärilleen.
Breivikin asianajajan mielestä kirjeenvaihdon rajoitukset ovat niin tiukat, että ne estävät Breivikiltä kanssakäymisen muiden ihmisten kanssa ja rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan.
Mistä on kyse?
Breivik haastoi Norjan valtion oikeuteen ihmisoikeuksiensa rikkomisesta heinäkuussa 2015. Oslon käräjäoikeus tuomitsi Norjan valtion Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklan perusteella, joka kieltää epäinhimillisen tai nöyryyttävän kohtelun.
Sekä valtio että Breivik valittivat tuomiosta. Norjan valtio valittaa lain tulkinnasta ja todisteaineiston arvioinnista käräjäoikeudessa.
Breivikin mielestä valtio olisi pitänyt tuomiota myös ihmisoikeussopimuksen 8. artiklan nojalla, joka koskee oikeutta yksityiselämään.
Hovioikeus kokoontuu Skienin vankilassa. Oikeudenkäynnille on varattu kuusi päivää.
Breivik istuu Skienin vankilassa 21 vuoden vankilatuomiota 77 ihmisen murhasta.
Armeijan käyneet tietävät, että varusmiespalveluksesta liikkuu monenlaisia tarinoita. Kainuun prikaatin majuri Antti Kuparinen kommentoi seitsemää tunnettua inttilegendaa. Pitävätkö ne paikkansa?
1. Ennen vanhaan armeijasta pääsi lomille vain pari kertaa palvelusaikana – varusmiespalvelus on helpottunut.
– Nykyisin palveluksesta pääsee lomille useammin kuin isoisien aikaan. Se on fakta. Siinä mielessä varusmiespalveluksen löystyminen pitää paikkansa. Toisaalta koulutuspäivinä annettava koulutus on tehostunut, joten koulutuspäivien osalta palvelusaika ei ole löystynyt.
– Viikonloppuvapaat, henkilökohtaiset lomapäivät ja kaikki lomankäyttöpäivät määräytyvät joukko-osaston lomavuorotaulukosta. Voin melkein taata, että valtakunnan jokaisessa perusyksikössä alokas pääsee lomille ennen sotilasvalaa.
Sulkeiset on tyypillisesti peruskoulutuskauden eli alokasajan alussa oleva tapahtuma, missä harjoitellaan järjestäytymistä. majuri Antti Kuparinen
– Syy tiuhempiin lomiin ei ole raha, vaan ennemminkin järkiperäinen palveluksen ja vapaan rytmitys. Lomilta palataan hyvin levänneinä tehokkaaseen koulutusviikkoon.
2. Suksisulkeiset järjestetään komppanian pyörävaraston katolla.
– Tällaisesta sulkeisharjoituksesta en ole ikinä kuullutkaan. Ainakaan Kainuun prikaatissa ei ole minun aikanani ikinä pidetty suksisulkeisia pyörävaraston katolla ja tuskin tullaan pitämäänkään. Rättisulkeiset on tuttu termi, vaikkakin harhaanjohtava. Sulkeiset on tyypillisesti peruskoulutuskauden eli alokasajan alussa oleva tapahtuma, missä harjoitellaan järjestäytymistä. Ensin siirrytään sulkeisjärjestykseen ja sen jälkeen esimerkiksi oppitunnille tai ruokailuun, tietyllä porrastuksella.
3. "Jarrua" lisätään kiisseliin tai hernekeittoon hillitsemään alokkaiden seksuaalisia haluja.
– Huhu on tuttu ja varusmiehet keskenään ruokkivatkin tätä, mutta sen voi kumota perättömänä. Vaikka en ole ollut varuskunnan keittiössä ikinä ruokaa laittamassa, sen verran olen muonituspalvelumme kanssa keskustellut, että tämä huhu voidaan ihan virallisesti kumota. Tämä on niin sanottu tornihuhu eli varusmiesten suussa tornari.
4. Armeijassa on aina hirveä kiire odottamaan.
– Tämän voi halutessaan nähdä pitävän paikkansa. Voi sanoa, että joukko on valmis, kun viimeinenkin yksilö on valmis. Esimerkiksi kun Kainuun prikaatin 15 perusyksikköä järjestäytyy tiukan aikataulun mukaan ruokailuun, niin paikalla pitää olla mieluummin kaksi minuuttia etukäteen kuin kaksi minuuttia myöhässä. Ensimmäiset joutuvat odottamaan viimeisiä miehiä, mikä johtaa helposti siihen, että ruokalassa joutuu odottamaan kaksi minuuttia omaa vuoroaan.
Lähtökohtaisesti suomalaiset varusmiehet ovat poikkeuksellisen rehellisiä ja suoraselkäisiä nuoria miehiä ja naisia. majuri Antti Kuparinen
5. Varusmies on valmis upottamaan kuumemittarin teemukiin tai vahingoittamaan itseään päästäkseen sairastuvalle.
– Vaikea sanoa. Lähtökohtaisesti suomalaiset varusmiehet ovat poikkeuksellisen rehellisiä ja suoraselkäisiä nuoria miehiä ja naisia. Joukkoon mahtuu varmasti yksilöitä, jotka yrittävät tavoitella omaa etuaan, eikä väitettä pysty täysin kumoamaan.
6. Sotilaskotiin pääsee kun tuntee arvomerkit.
– Vanhastaan pitää paikkansa. Muistan omalta varusmiesajaltani vuodelta 1993, että arvomerkkejä tentattiin sotilaskotiin lähtiessä. Jos ensimmäisellä kerralla meni pieleen, siirryttiin jonon viimeiseksi. Jonottaessa ehti kavereiden kesken tentata merkkejä ja varmaan jo toisella tai kolmannella kerralla pääsi sisään. Nykypäivänä tällaista menettelyä ei käytetä. Varusmies pääsee sotilaskotiin viikko-ohjelman mukaisella vapaa-ajalla kun käyttäytymis- ja toimintatapaohjeet on käyty läpi ja sotilaskotiin tutustuminen suoritettu.
Jonottaessa ehti kavereiden kesken tentata merkkejä, ja varmaan jo toisella tai kolmannella kerralla pääsi sisään. majuri Antti Kuparinen
7. Tupatarkastuksessa sängyn alta löytynyt villakoira tulee kantaa lakanalla ulos haudattavaksi.
– Tällaista legendaa en ole kuullut. En usko, että nykypäivänä toimitaan näin. Minun tiedoillani tämänkin huhun uskaltaisi kumota. Villakoira on tuttu, ja niitä löytyy armeijastakin. Tyypillisesti villakoiran löytymisen pitäisi johtaa siihen, että kyseinen siivousalue ei ole vielä valmis ja se siivotaan uudelleen.
Stylisti Teri Niitti on kuollut, kertoo Iltalehti. Hän oli kuollessaan 43-vuotias. Lehtitietojen mukaan Niitti joutui joulupäivänä sairaalaan sydänvaivojen vuoksi.
Stylistin työnsä lisäksi Teri Niitti tunnettiin myös televisiosta. Hän toimi tuomarina ja stylistina Suomen huippumalli haussa -ohjelmassa ja kommentoi muun muassa itsenäisyyspäivän juhlapukuja. Lisäksi hän vastasi Yle Uutisten ilmeen uudistuessa vuonna 2013 TV-juontajien vaatetustyylistä.
Niitin uusimman tv-ohjelman Vuosia nuoremmaksi oli määrä alkaa tällä viikolla, mutta MTV kertoi maanantaina iltapäivällä, että ohjelma siirtyy alkamaan helmikuussa. Se ehdittiin kanavan mukaan kuvata kokonaisuudessaan viime syksyn aikana.
Niitti sai paljon julkisuutta vuosi sitten, kun hän julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan naisesta, joka imetti vauvaansa lentokoneessa. Valtavan kohun jälkeen Niitti poisti kuvan ja pyysi anteeksi. Toukokuussa hän kertoi Ylen Kioski-ohjelmalle saavansa edelleen vihaista palautetta tapauksesta.
– Olen uusi tohtori Frankenstein. Science fiction ei ole enää scifiä, vaan siitä on tulossa nopeasti todellisuutta. Valeri on uskomaton ihminen, hän tulee jäämään historiaan, uhoaa italialainen neurokirurgi Sergio Canvero Yle Perjantaissa 13. tammikuuta esitettävässä minidokumentissa Päänsiirto.
Alansa huippuihin kuuluva lääkäri on suunnitellut maailman ensimmäistä päänsiirtoa ihmiselle vuodesta 2013. Valeri Spiridonov päätti tarjoutua vapaaehtoiseksi luettuaan netistä lääkärin suunnitelmista.
– Näin tuolloin kirjoituksen Canaveron uskomattomasta suunnitelmasta ja otin häneen välittömästi yhteyttä. Tarjouduin vapaaehtoiseksi päänsiirtoleikkaukseen ja yhteistyömme alkoi. Minulle lahjoitettiin mahdollisuus, jota en halua päästää käsistäni.
Venäläinen Valeri Spiridonov saattaa olla maailman ensimmäinen ihminen, jolle tehdään päänsiirto.Juha Portaankorva / Yle
Valeri Spiridonov on 32-vuotias venäläinen insinööri, jolla on suuria suunnitelmia – mikäli leikkaus onnistuu.
– Minulla ei ole menetettävää. Haluan jatkaa useita eri projektejani, joita yhdistää Desire for Life –ryhmä. Niiden joukossa on robottitekniikkahankkeita ihmisen kuntoutuksessa ja pyörätuolin ohjaamista äänen avulla.
Uusi itsenäisempi elämä
Perjantain toimittaja Juha Portaankorva ja kuvaaja Ivar Heinmaa tapasivat Valeri ”Val” Spiridonovin hänen kotikaupungissaan Vladimirissa. Valeri istuu pyörätuolissa, vetää pitkän henkosen sikaristaan ja aloittaa tarinan sairaudestaan.
Perjantain toimittaja Juha Portaankorva ja kuvaaja Ivar Heinmaa tapasivat Valin hänen kotikaupungissaan Vladimirissa.Yle
– Sairastan harvinaista Werdnig-Hoffmanin tautia eli selkäydinperäistä lihassurkastumatautia. Ensimmäiset oireet ilmenivät, kun olin vuoden vanha. Tauti on parantumaton ja siihen kuollaan nuorena noin 15-20 –vuotiaana. Olen siis reilusti yliajalla.
Mies kuvailee itseään realistiksi, joka haluaa elää mahdollisimman tehokkaasti. Valerin tahtia hidastaa se, että joka päivä jonkun täytyy auttaa häntä pukemisessa, pyörätuoliin pääsemisessä, syömisessä ja liikkumisessa.
– Jos päänsiirtoleikkaus onnistuu, pääsen tästä kaikesta epämukavuudesta eroon, voin elää itsenäisemmin. Leikkaus on minulle myös siksi tärkeä, että rakastan tiedettä ja voin osallistua globaalisesti tärkeään hankkeeseen.
– En pelkää kuolemaa. Mielestäni on kummallista pelätä sellaista, jota ei voi välttää, sanoo Val ja sammuttaa sikarinsa.
Uhkarohkea päänsiirto
Viime vuosina leikkausmenetelmät ovat parantuneet huimasti. Sergio Canavero uskoo, että päänsiirto ja selkärangan yhdistäminen ovat nyt mahdollisia.
Canavero kertoi syyskuussa 2016 tehneensä onnistuneen päänsiirron koiralle. Kokeessa koiran selkäydin katkaistiin ja yhdistettiin uudelleen. Päänsiirtoja on aiemmin tehty myös hiirille ja apinoille. Siirtoleikkauksia ja niiden tuloksia on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti.
– Kehon luovuttaja voi olla esimerkiksi auto-onnettomuuden uhri, joka on saanut tuhoisan aivovaurion, aivoinfarktin saanut tai sitten kuolemaantuomittu. Minulla ei tietenkään ole mahdollisuutta valita uutta kehoani, koska kysymys on yhteensopivuudesta.
Val tiedotustilaisuudessa Moskovassa.Maxim Shipenkov / EPA
Päänsiirto ei ole mikään läpihuutojuttu. Operaatio vaatii muun muassa siirrettävän pään ja kohdekehon jäähdyttämistä ja selkäytimen katkaisemista nanometrisuuruusluokan paksuisella terällä. Leikkaus kestää 36 tuntia ja siihen osallistuu kirurgin johdolla 150 hengen joukkue.
– Sen jälkeen olen kuukauden koomassa, jotta kudokset kasvavat yhteen. Tämän jälkeen minulla on vuoden kuntoutus, Valeri kertoo.
– Haaveilen mustasta moottoripyörästä, jolla ajan pitkin auringon kultaamaa rannikkoa.
Valerin tarina nähdään Perjantai-dokkarissa Päänsiirto TV1:ssä perjantaina 13.01.2017 kello 21.05.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietetään Yhdysvalloissa näyttävästi, kertoo Suomen Washingtonin-suurlähetystö.
Suomalainen sauna kiertää vuoden aikana ympäri Yhdysvaltoja esitellen suomalaista saunakulttuuria lukuisilla paikkakunnilla. Kiertävälle saunalle kertyy matkustuskilometrejä vuoden aikana yli 16 000.
Sauna lähtee viikonloppuna liikkeelle Minneapolisista, keskilännestä, käy maaliskuussa Los Angelesissä ja päätyy joulun alla Washingtoniin. Juhannuksen sauna viettää suomalaisseuduilla Michiganin Hancockissa.
Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa järjestetään tänä vuonna kaksi suurta suomalaistapahtumaa. Suomalainen juhannus on esillä tunnetussa Washington Mall -puistossa. Lisäksi suomalainen joulutapahtuma järjestetään Dupont Circle -puistossa.
Tämän lisäksi suurlähetystössä esitellään muun muassa Suomen koulutusjärjestelmää, designia ja arkkitehtuuria, arktista osaamista sekä terveysteknologiaa.
Suurlähetystö on pyytänyt sataa kuuluisaa amerikansuomalaista ja Suomen ystävää lähettämään tervehdyksen satavuotiaalle Suomelle. Videoilla ihmiset kertovat henkilökohtaisesta suhteestaan Suomeen.
Suuri Suomen ystävä, TV-juontaja Conan O'Brien avaa videosarjan suomalaisille lähettämällään viestillä.
Astronautti Timothy Kopra kuvailee miten kauniilta Suomi näyttää avaruudesta, NHL-tähdet Mikko Koivu ja Mikael Granlund kertovat olevansa ylpeitä edustaessaan Suomea ja elokuvaohjaaja Renny Harlin paljastaa miten paljon hän ikävöi kotimaataan. Videoita julkaistaan suurlähetystön sosiaalisen median kanavilla läpi vuoden.
Korjattu 9.1.2017 klo 23.19: Sauna viettää juhannuksen Michiganin Hancockissa.
Kauppiaatkin joutuvat maksamaan veroa myyntivarastossa seisovista moottoripyöristä, jos hallituksen kaavailema vero astuu tällaisenaan voimaan ensi toukokuussa. Sama koskee myös veneitä. Joulukuussa lausuntokierrokselle lähteneiden lakiluonnosten mukaan moottoripyörille tulisi 150 euron ja veneille 100–300 euron suuruinen vero vuodessa.
Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen valtiovarainministeriöstä kertoo, ettei kaupoille ole tulossa poikkeusta verosta.
Loppupelissä kuluttajahan senkin maksaa tavalla tai toisella. Vesa-Matti Väänänen
– Vero koskee kaikkia verokaudella liikennekäytössä olevia moottoripyöriä, vaikka ne olisivat vaikka vain päivän rekisterissä. Myyjille ei ole kaavailtu verovapautta, se olisi epäjohdonmukaistakin.
Kuluttaja maksaa
Yamaha Center Kuopion myymäläpäällikkö Vesa-Matti Väänäsen mukaan kyse on isoista rahoista.
– Sehän merkitsee aivan kaameaa rahamäärää, joka lähtee talosta pois. Jos varastossa on 200–250 pyörää, niin jokainen voi laskea, minkälainen kertamaksu sieltä tärähtää. Loppupelissä kuluttajahan senkin maksaa tavalla tai toisella.
Hän toivoo edelleen, että asiaan löydettäisiin järkevä ratkaisu.
– Nämä pyöräthän ovat niin sanotussa varastovakuutuksessa. Saisikohan siihen jonkin pykälän, että jos pyörä otetaan lyhytaikaiseen koeajoon, niin veroa ei tällaisessa tapauksessa tarvitsisi maksaa.
Valtiovarainministeriön Teräväisen mukaan lakiluonnoksen nykymuodossa vastaus on ei.
– Ainoa mahdollisuus, ettei veroa tarvitse maksaa on se, että pyörä poistetaan liikennekäytöstä. Pyöriähän voisi olla vähemmän koeajettavana, Teräväinen ehdottaa.
Lisää byrokratiaa
Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaoston asiamies Hannu Kyyhkynen huomauttaa, että kaupoille uudistus tuottaa paitsi lisäkustannuksia myös lisätyötä.
Se tulee tarkoittamaan konkursseja ja markkinoiden keskittymistä entisestään. Hannu Kyyhkynen
– Sitten pitäisi lunastaa koeajosiirtokilpiä, jotka taas maksavat, aiheuttavat lisäbyrokratiaa koeajon suhteen ja hankaloittavat kaupallista toimintaa.
Kauppalehden haastatteleman veneitä ja moottoripyöriä myyvän Otto Brandt -konsernin Stefanie Brandt-Tallqvistin mukaan vero lohkaisisi pahimmillaan konsernin vähittäiskauppaketjulta jopa 70 000 euroa vuodessa.
Kyyhkysen mukaan tässä vaiheessa on vielä vaikeata arvioida, miten kaupat toimivat, jos uusi vero astuu voimaan.
– Se riippuu siitä, kuinka kauppiaan kassa kestää. Jos kauppias on huonossa tilanteessa, hänen on pakko poistaa pyöriä liikennekäytöstä. Liikennepoistojen määrä tulee todennäköisesti moninkertaistumaan.
Jääkö valtio lopulta miinukselle?
Suomen Motoristit ry:n selvityksen mukaan veron myötä moottoripyörien myynti vähenisi edelleen. Moottoripyörien myynti Suomessa on pudonnut lähes 12 000:sta (2007) noin 3 000:een (2015).
SMOTOn mukaan moottoripyöräalan liikevaihto kutistuisi pahimmillaan merkittävästi ja ala menettäisi satoja työpaikkoja.
– Se tulee tarkoittamaan konkursseja ja käytännössä markkinoiden keskittymistä entisestään, Kyyhkynen huomauttaa.
SMOTOn selvityksen mukaan veron vaikutukset voisivat valtion verokertymän kannalta jäädä negatiivisiksi. Lakiluonnoksissa vene- ja moottoripyöräveron yhteenlaskettu verotuotto olisi 42 miljoonaa euroa. Moottoripyörien osalta tuotto-odotus on 25 miljoonaa euroa.
Aluksi Liisa Kauppinen ei edes uskaltanut avata tietokonetta. Kaikki sanoivat hänelle, että ei tietokone pure. Ei se purekaan, mutta siltä saattaa tuntua, jos ryhtyy opettelemaan kokonaan uutta taitoa 80-vuotiaana.
– Se oli ihan uutta. Pelkäsin hirveästi, hän tunnustaa.
Sitten hän osallistui ikääntyneiden digiopetukseen ja kävi "laitattamassa vehkeeseen pankkijutut", eli hankkimassa verkkopankkitunnukset. Nyt hän katselee elokuvia tabletistaan, lukee nettiuutisia ja on Facebookissa. Laskuja hän ei vielä uskalla maksaa yksin verkossa. Opetteluun on mennyt rauhallisella tahdilla yli puoli vuotta.
– Kun kotiin tulee, ei muista enää mitään. Sen takia pitää panna paperille ylös ja sitten harjoitellaan.
Liisa ei ole mitenkään erityisen hidas oppija. Hänen ikäiselleen digitaalisten palveluiden käyttämisen opettelu vaatii saman verran koulutunteja kuin jos kävisi autokoulun kahteen tai kolmeen kertaan.
– Jos lähdetään siitä, että on kaupasta ostettu tietokone paketissa, siinä on sata tuntia koossa ennen kuin voidaan sanoa että pannaanhan pankkiasiatkin käyttöön, ikääntyneille digikoulutusta Savonetti-yhdistyksessä antava vapaaehtoistyöntekijä Kari Tikkanen sanoo.
Jouluna sain digikortteja henkilöiltä, jotka eivät vuosi sitten käyttäneet ATK:ta ollenkaan. Se lämmittää mieltä. Kari Tikkanen
"Nuoret tekee niin nopeasti"
– Kynää ja paperia tarvitsee tänä päivänä hyvin vähän, sanoo vapaaehtoinen digikouluttaja Kari Tikkanen.Toni Pitkänen / Yle
Suomessa oli vuonna 2015 melkein puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet internetiä. Nyt jonkun pitäisi opettaa heidät lukemaan viranomaispalveluita ja mielellään myös maksamaan laskuja, katsomaan lääkereseptejä ja ostamaan matkalippuja netissä. Yhä useampi palvelu on parhaiten ja myös halvimmalla saatavilla netissä.
Tällä hetkellä "se joku" on Kari Tikkanen ja muut vapaaehtoiset, jotka antavat kotiseutunsa ikäihmisille opetusta. Vertaisopetus onkin havaittu toimivaksi malliksi. Kun seniori opettaa toista, tahti on rauhallinen ja kieli yhteinen.
– Kun on nuoria, ne tekee niin nopeasti ettei kerkeä oppia ollenkaan, komppaa Liisa Kauppinen.
Pohjois-Savon alueella toimiva Savonetti saa rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Sillä on tällä hetkellä riveissään noin sata vertaisohjaajaa.
Ongelma on, että vanhusten digikoulutuksen tarve on valtavan paljon suurempi kuin mitä järjestöt pystyvät tarjoamaan. Ikäteknologiakeskuksen erityisasiantuntija Lea Stenbergin mielestä sähköiset palvelut ovat tulleet yhteiskunnassa niin välttämättömäksi, ettei niiden käytön opettamista voi jättää pelkästään vapaaehtoisten vastuulle. Hän sanoo, että valtion pitäisi käyttää rahaa ongelman ratkaisuun.
– Onko se sitä, että koulutetaan kodinhoitajia neuvojiksi ja palkataan heitä lisää? Vai palkataanko kirjastoihin neuvojia, jotka käyvät ihmisten kotona? Vai ruvetaanko maksamaan vapaaehtoistyöstä? hän luettelee.
Se oli ihan uutta. Pelkäsin hirveästi. Liisa Kauppinen
Ministeriö: Ei vain vapaaehtoisten harteille
Ihmiset saivat tuoda laitteitaan Savonetin vapaaehtoisten korjattavaksi Lapinlahdella maanantaina.Toni Pitkänen / Yle
Stenbergin luettelemat ehdotukset ovat kaikki olleet esillä valtiovarainministeriön AUTA-hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja vanhusten auttamiseksi digitaalisen kynnyksen yli. Se kestää tämän vuoden loppuun.
Osa hanketta ovat enintään 20 000 euron kokeiluprojektit. Yksi sellainen on aloitettu Hartola–Pertunmaan alueella.
Myös ministeriössä myönnetään, että ongelman ratkaiseminen ei voi enää tulevaisuudessa olla vapaaehtoisten harteilla. Mitään uutta mallia siihen ei kuitenkaan ole vielä saatu tehtyä.
– Jos tähän halutaan valtakunnallista ja tasalaatuista palvelumallia, sen täytyy olla kunnallinen toimija. Kirjasto olisi luonteva toimija, miettii neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari ministeriöstä.
Entä voisiko valtio ryhtyä maksamaan palkkaa Kari Tikkasen kaltaisille ahkerille vertaisohjaajille? Talkkarin mukaan sellainenkin vaihtoehto kannattaa selvittää. Vanhusjärjestöjen kaipaamaa isolla rahalla toteutettua valtakunnallista mallia ministeriöstä ei kuitenkaan uskalleta luvata.
Puolen miljoonan suomalaisen opettaminen sähköisten palvelujen käyttäjiksi näyttää juuri tällä hetkellä valtavalta urakalta. Savonetin Kari Tikkanen lohduttaa: vaikka koulutus muistuttaa välillä vanhaa sanontaa, jossa sokea taluttaa rampaa, kaikki ovat lopulta oppineet.
– Jouluna yllätyin, kun sain digikortteja henkilöiltä, jotka eivät vuosi sitten käyttäneet tietokonetta ollenkaan. Se lämmittää mieltä.
Heräsikö nettiraivo? Moni istuu pää punaisena tietokoneen tai älypuhelimen ääressä ja miettii, mitähän tuonkin kommentoijan päässä oikein liikkuu vai liikkuuko mitään.
Internetistä, kuten esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja verkkomedioista, tulee ihmisille koko ajan lisää informaatiota ja ärsykkeitä. Siksi on olemassa myös enemmän kohteita ja mahdollisuuksia, joista provosoitua.
Netissä on helpompaa provosoitua siksi, että siellä ei ole nähtävillä kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymiseen kuuluvaa sanatonta viestintää.
– Lähtökohtaisesti yksi netin ongelma viestintävälineenä on, että menetämme siellä kaikki ihmiselle luonnolliset vihjeet. Emme saa mitään normaalin ympäristön ja kanssakäymisen vihjeitä tunnetiloista, toisen viestien motiiveista ja tavoitteista, kertoo Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen opettaja Jari Lipsanen.
Ihmiset helposti lähtevät hakemaan reaktioita, ikään kuin koettelemaan, että mitä tämä henkilö oikeasti tarkoittaa. Jari Lipsanen
Kun näitä vihjeitä ei ole, ryhdymme täyttämään omassa mielessämme sitä, mitä toinen osapuoli tarkoittaa.
– Normaalisti tavallisessakin kanssakäymisessä ihminen voi sanoa jotakin provosoivaa, mutta voimme saada jostakin äänenpainosta, naurahduksesta ja ilmeistä vihjeitä, että mitäköhän tämä ihminen mahdollisesti tarkoittaa.
Muuttunut tekniikka on tehnyt viestimisestä nopeasyklisempää ja epämääräisempää, kun ihmiselle normaaleja sanattomia vihjeitä ei ole havaittavissa.
– Kun ei voi tarkkailla kasvoja, ilmeitä ja eleitä, niin se on aika stressaava tilanne. Se on tietyllä tavalla luonnoton. Emme ole pystyneet pysymään tässä mukana, joka johtaa siihen, että saamme verkosta kokoajan ärsykkeitä. Ihmiset lähtevät provosoitumaan ja provosoimaan helpommin.
Pitää uskaltaa olla jotain mieltä, olla tyylikkäästi rohkea ja toteuttaa se ammattimaisesti. Jimi Heikkinen
Lipsanen vertaa asiaa tieraivoon, joka on samantyyppinen ilmiö.
– Ajaessamme autolla meillä ei ole laisinkaan tietoa, mitä toinen kuljettaja tai jalankulkija ajattelee. Meillä on vain havainto, että henkilö tekee omasta näkökannastani katsoen jotain typerää. Esimerkiksi ajaa liian hiljaa tai tekee liikennerikkomuksen.
"Ihmiset eivät hallitse kokonaisuuksia tai taustoja, vaan purkavat pahaa mieltään"
Tanssivat Sudet -mainostoimiston toimitusjohtaja Jimi Heikkinen on samaa mieltä yliopistonopettaja Jari Lipsasen kanssa. Ihmisen taustoja ei voi tietää.
– Kannattaa miettiä lähteekö jokaiseen vastaamaan. Se vaatii pelisilmää.
– Jos henkilökohtaisesti ajattelen provosoitumisesta netissä, niin ihmiset eivät hallitse kokonaisuuksia tai taustoja, vaan purkavat pahaa mieltään.
Ismo Pekkarinen / AOP
Viestimisen linjoja yritystasolla ei mietitä Heikkisen mukaan kerran vuodessa, vaan säännöllisesti: ihminen tekee päätöksiä vaikka lauantai-iltana ja tähän pitää olla kyky reagoida.
– Meille sosiaalinen media on kaupantekoväline. Mielestäni rohkeasta esimerkistä käy Wendy's-pikaruokaketjun Twitter-käyttäytyminen. Pitää uskaltaa olla jotain mieltä, olla tyylikkäästi rohkea ja toteuttaa se ammattimaisesti, sanoo Jimi Heikkinen.
Puolihuolimaton heitto käy yliopistonopettajan Jari Lipsanen mielestä esimerkiksi siitä, kuinka provosoituminen netissä alkaa.
– Kehä on valmis hyvin nopeasti. Varsinkin, kun lähettäjä ei edes ajatellut provosoineensa. Suurimmassa osassa ihmisistä viesti ei herätä suuria tunteita, mutta levitessään suurelle määrälle ihmisiä, on selvää, että joku siihen tarttuu ja ymmärtää väärin.
Kehä alkaa, taistelu on valmis ja yksi pahoittelu ei riitä
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen opettajan Jari Lipsasen laskujen mukaan netti on ollut olemassa vasta niin lyhyen aikaa, että tutkimustulokset esimerkiksi ilmiöistä, kuten provosoitumisesta ovat vähäisiä.
– Nostaisin esille netin jännittävän vuorovaikutustilanteen. Ihmiset helposti lähtevät hakemaan reaktioita, ikään kuin koettelemaan, että mitä tämä henkilö oikeasti tarkoittaa.
– Eli nähdään joku viesti, joka aiheuttaa tunnereaktion. Siihen lähdetään vastaamaan hyvinkin provosoiden, jotta saadaan vastapuolesta jonkinnäköinen reaktio aikaan. Tämän jälkeen lähtee syntymään kierre tai kehä, ja taistelu on valmis.
Lähtökohtaisesti yksi netin ongelma viestintävälineenä on, että menetämme siellä kaikki ihmiselle luonnolliset vihjeet. Jari Lipsanen
Netti ympäristönä on laaja, ja yksinkertainenkin viesti saavuttaa miljoona silmäpareja hetkessä.
– Se aiheuttaa ongelmia normaaliin väittelyyn, joka parikymmentä vuotta sitten olisi ollut kahden ihmisen keskustelu vaikkapa jossain kadunkulmassa tai muussa tilassa.
– Nyt siihen pääsee niin paljon helpommin valtava määrä ihmisiä, jotka sotkevat näkökulmillaan tilanteen niin, että tilanne ei pääse purkautumaan. Ei riitä, että sanoo yhdelle: "Anteeksi, en tarkoittanut tuota", Lipsanen jatkaa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tupakointi tappaa pian 8 miljoonaa ihmistä vuodessa ja maksaa maailmantaloudelle yli biljoona dollaria vuodessa.
WHO:n ja Yhdysvaltojen Syöpäinstituutin (NCI) tekemän tutkimuksen tulokset julkaistaan tiistaina.
Tutkimuksen mukaan tupakkaan liittyvien kuolemien ennustetaan kasvavan noin kuudesta miljoonasta kahdeksaan miljoonaan kuolemaan vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Näistä kuolemista yli 80 prosenttia tapahtuu matala- ja keskituloisissa maissa.
Noin 80 prosenttia tupakoitsijoista asuu matala- ja keskitulon maissa, ja vaikka tupakointi on ollut laskussa maailmanlaajuisesti, tupakoitsijoiden määrä nousee.
Terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan tupakointi on suurin yksittäinen ennaltaehkäistävissä oleva syy kuolemaan. Tutkimuksessa yli 70 tieteellistä asiantuntijaa sanoi, että tupakointi aiheuttaa yli biljoonan dollarin kustannukset terveydenhuollolle vuosittain. Taloudellisten kustannusten odotetaan kasvavan.
Sanktiolistalle joutuneiden joukossa on kaksi venäläistä, joita epäillään entisen agentin Alexander Litvinenkon murhasta. Litvinenko kuoli juotuaan harvinaisella radioaktiivisella aineella terästettyä teetä lontoolaisessa hotellissa vuonna 2006.
Sanktiot asetettiin 11 päivää ennen Obaman hallinnon väistymistä. Tuleva presidentti Donald Trump on jo pyrkinyt lähentämään Yhdysvaltain suhteita Venäjään.
Viranomaisten mukaan sanktiot eivät liity vaalihakkerointiepäilyihin, vaan ihmisoikeusloukkauksiin.
Suomen teillä liikkuvien raskaiden ajoneuvojen talvirengaspakko astui voimaan 2. tammikuuta. Asetuksen mukaan kuorma- ja linja-autoissa on oltava vetävillä akseleilla talvirenkaat, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään viisi millimetriä. Talvirengaspakko on voimassa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Asetus koskee lisäksi yli 3,5 tonnin henkilöautoja ja traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus ylittää 60 kilometriä tunnissa.
SKALin Itä-Suomen toiminnanjohtajan Heikki Lappalaisen mukaan vaatimus ei juurikaan vaikuta suomalaisiin yrittäjiin, koska ajoneuvoissa on käytetty talvirenkaita jo aiemmin.
– Jos haluaa liikkua turvallisesti, täytyy karkeampaa rengasta laittaa etupyöriin. Osa jo nyt jopa nastoittaa renkaat, hän sanoo.
SKAL on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö.
Talvirengaspakko koskee myös ulkomaalaisia kuorma-autoja ja ajoneuvoja. Lappalainen uskoo tämän tasoittavan alan kilpailua.
– Toivottavasti rajalla tarkistus tehtäisiin, ettei pääsisi enää tänne luistelemaan, hän sanoo.
Helmi–maaliskuussa 2015 tehdyn selvityksen mukaan Suomen teillä liikkuneiden kuorma-autojen vetävien ja ohjaavien akselien renkaista vain kolme prosenttia oli syvyydeltään alle viisi millimetriä. Selvitystä varten tarkastetuista yli 600 ajoneuvosta noin kymmenen prosenttia oli ulkomaalaisia.
Raskaille ajoneuvoille ja niiden yhdistelmille ei ole Suomessa aiemmin ollut erityisiä talvirengasvaatimuksia.
Tullissa ollaan tammikuussa tarkkana
Tulliylitarkastaja Jouni Väkevä Nuijamaan tullitoimipaikalta kertoo rajanylityspaikkojen kiinnittävän nyt alkuvuoden aikana erityistä huomiota ulkomaalaisten raskaiden ajoneuvojen renkaisiin.
Väkevä ei usko uuden säädöksen vaikuttavan merkittävästi Venäjältä tulevaan rekkaliikenteeseen. Venäjällä raskaan liikenteen renkaiden uravaatimus on neljä millimetriä ja talvirenkaat ovat pakolliset kaikilla akseleilla.
– Jos venäläiset kuljettajat noudattavat omia vaatimuksiaan, ne ovat osittain ankarammat ja osittain pienemmät kuin meidän vaatimuksemme.
Renkaat on yksi kohde tullin tekemässä teknisessä kunnon tarkastuksessa, joka tehdään pistokokeena osalle ajoneuvoista.
Tulliylitarkastaja Ari Peltonen Helsingin tullista kertoo, että asetus ei ole toistaiseksi aiheuttanut satamaliikenteessä häiriöitä. Hänen mukaansa Euroopasta tuleva raskaan liikenteen kalusto on ollut jo aiemmin hyvässä kunnossa.
– Haastattelemani kuljettajat ovat kertoneet olleensa tietoisia Suomessa voimaan tulevista säädöksistä hyvissä ajoin, hän sanoo.
Myös satamissa seurataan uuden asetuksen noudattamista erityisen tarkasti alkuvuodesta. Tullin mukaan talvirengasvaatimus voi vielä muuttua, koska sitä koskevat säännökset tulevat uudelleen arvioitaviksi tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksessa.
Etelä-Korea perustaa prikaatin vahvuisen sotilasyksikön, jonka tehtävänä on sotatilanteessa eliminoida Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja maan muu hallinto.
Sodan syttyessä Etelä-Korean erikoisyksikön tehtävänä olisi lamauttaa Pohjois-Korean sodanjohto.
Asia kävi ilmi, kun Etelä-Korean puolustusministeri kertoi ministeriön suunnitelmista viime viikolla pääministeri Hwang Kyo-ahnille. Suunnitelmasta kertoi uutistoimisto AP:lle puolustusministeriön nimettömänä pysyttelevä virkamies.
Prikaatin on määrä olla toimintavalmiina vuonna 2019. Prikaatiin kuuluu noin 2 000 sotilasta.
Prikaati muodostettaneen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen mallin mukaisesti, kertoo eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap. Yksikön perustaminen on osa Etelä-Korean puolustusvalmiuden kehittämistä.
Etelä-Koreassa pelätään jatkuvasti Pohjois-Korean ydinsotaa. Pohjois-Korea teki viime vuonna kaksi ydinkoetta. Pohjois-Korean johto on myös sanonut maassa kehitellyn ballistisen ohjuksen olevan pian valmis. Jos tieto pitää paikkansa, olisi se merkittävä uhkatekijä esimerkiksi Yhdysvaltoja vastaan.
Etelä-Korea on omaksunut Pohjois-Korean kanssa käytävää konfliktitilannetta varten strategian, joka perustuu kolmeen pilariin; ennaltaehkäisevät iskut Pohkois-Korean ydinlaitoksiin, ballististen ohjusten ampuminen alas sekä ilmavoimilla tehtävät vastaiskut, kertoo Financial Times.
