Suomen Hypoteekkiyhdistys eli Hypo arvioi Suomen talouden jatkavan kohtuullista kasvuaan kuluvan vuoden aikana.

Luottolaitos Hypo arvioi tuoreessa talouskatsauksessaan, että kokonaisuutena Suomen talouskasvu pysyttelee tänä vuonna puolentoista prosentin tuntumassa. Viime vuosi päättyi myötätuulessa, ja kasvu kiihtyi lähes kahden prosentin vauhtiin. Samalla työttömyys laski ja kuluttajien luottamus talouteen vahvistui.

Talouden odotetaan nousevan tänäkin vuonna kotimarkkinoilla jatkuvan kasvun, erityisesti rakennusbuumin ja yksityisen kulutuksen, siivittämänä.

Lisäksi Hypo arvioi Yhdysvaltain uuden presidentin näkyvän Suomen taloudessa piristysruiskeena, mutta vain väliaikaisesti. Hypo odottaa Donald Trumpin aloittavan valtakautensa elvyttämällä ja purkamalla sääntelyä, mikä vahvistaa Yhdysvaltain kasvua. Odotettavissa on myös Yhdysvaltain ja Venäjän keskinäisten suhteiden lämmittäminen.

Toisaalta samaan aikaan mahdollisuus nähdään riskinä: Trumpin arvaamattomuus luo epävarmuutta, kun uuden politiikan odotetaan vaikuttavan esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai kansainvälisten suhteiden kiristymiseen.

Vuodelle 2017 tuo riskinsä myös Brexit sekä vuoden 2017 vaalit Euroopassa. Esimerkiksi keväällä järjestettävät Ranskan presidentinvaalit ja syyskuiset Saksan liittopäivävaalit heijastuvat poliittiseen ja taloudelliseen vakauteen niin Euroopassa kuin muuallakin.

Vienti kasvaa ja työttömyysaste laskee

Suomen viennille Hypo ennustaa tänä vuonna kolmen prosentin kasvua.

Viennin vauhdittumiseen vaikuttaa etenkin kilpailukykysopimuksen voimaantulo sekä EU:n Venäjää koskevien pakotteiden lieventyminen, mikä helpottaisi Suomen viennille tärkeää idänkauppaa.

Hypo toteaa, että työttömyys on hellittänyt odotuksia ripeämmin. Kuluvalle vuodelle talouskatsaus ennustaa 8,3 prosentin työttömyysastetta, ja ensi vuodelle ennuste on tasan 8 prosenttia. Työttömyysasteen alenemista kuitenkin jarruttaa osaavien työntekijöiden pula ja kireät työmarkkinat.

Talouskatsaus ennustaa lisäksi asuntolainojen korkojen pysyvän vielä vuosia matalina kotitalouksille, yrityksille ja valtiolle.

Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo julkistaa talouskatsauksena kaksi kertaa vuodessa.

Lue myös: Kolumni: Trumpin aika on parhaimmillaankin epävarmuuden aikaa

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kiitti vaimoaan Michelleä ja tyttäriään jäähyväispuheessaan. Kiitokset saivat niin Obaman itsensä kuin tytär Maliankin kyyneliin.

– Michelle LaVaughn Robinson [Chicagon] South Sidesta, 25:n viime vuoden aikana et ole pelkästään ollut vaimoni ja lasteni äiti, vaan myös paras ystäväni.

– Sait roolin, jota et pyytänyt ja teit siitä omasi arvokkuudella, sisulla, tyylillä ja huumorilla. Teit Valkoisen talosta paikan, joka kuuluu kaikille. Uusi sukupolvi voi asettaa tavoitteensa korkeammalle, koska olet heidän esikuvansa.

– Olen ylpeä sinusta. Maamme on ylpeä sinusta.

Sen jälkeen Obama kiitti tyttäriään Maliaa ja Sashaa. Sasha ei tosin ollut paikalla.

– Olette fiksuja ja olette kauniita. Mutta mikä tärkeintä, olette ystävällisiä, olette huomaavaisia ja olette täynnä intohimoa.

– Kaikista asioista, joita olen elämässäni tehnyt, olen ylpein siitä, että olen isänne.

Lue myös: Obama jäähyväispuheessaan: Kyllä, me teimme sen

Yle tiedusteli autolainaa viideltä pankkiryhmältä. Tarjousta pyydettiin esimerkkiasiakkaalle pankkiryhmittäin Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.

Tarjouspyyntöön vastasivat Aktia, Danske Bank, Nordea, OP ja Säästöpankit. Danske Bank ja Nordea lähettivät yhden, kaikki paikkakunnat kattavan laskelman. Muilta saatiin myös alueelliset tarjoukset.

Lainaa haettiin 30 000 eurolle, joka maksettaisiin takaisin tasaerin kolmessa vuodessa. Lainan vakuutena oli velaton oma asunto. Viitekorko oli 12 kuukauden euribor. Tarkemmat taustatiedot kerrotaan jutun lopussa.

Aktia oli joukon halvin

Matalimmat lainamarginaalit irtosivat Aktian Oulun ja Helsingin konttoreista, jotka tarjosivat asuntovakuudellisen lainan tasan kahden prosentin marginaalilla. Ylipäätään Aktia oli edullisin pankkiryhmä.

Korkeimmat marginaalit olivat Oulun ja Jyväskylän Säästöpankeilla, joissa marginaalin ilmoitettiin vaihtelevan 3,0 – 3,5 prosentin välillä. Oheiseen taulukkoon marginaali on kirjattu keskiarvona.

Hintaero useita satasia vuodessa

Edullisin kuukausierä, 860 euroa, löytyi sekä Oulun että Helsingin Aktiasta. Kalleimmat tarjoukset saatiin säästöpankkileiristä ja Nordeasta. Halvimman ja kalleimman kuukausierän välinen ero oli noin 39 euroa.

Muutaman kympin euron erotus ei vaikuta suurelta, mutta vuodessa kalleimmasta lainasta joutuu maksamaan noin 470 euroa enemmän kuin halvimmasta. Kolmen vuoden aikana summa kasvaa jo yli 1400 euroon.

Pikkupankit isoja halvempia

Kyselyn perusteella itsenäiset paikalliset osuuspankit, Aktia ja säästöpankeista Nooa erottuvat edukseen yhdenmukaisen tarjouksen tehneistä Nordeasta ja Danske Bankista.

Helsingissä Nooa Säästöpankki tarjoaa selvästi maakunnallisia säästöpankkeja matalampaa 2,5 prosentin marginaalia. Helsingissä korkein marginaali oli Nordealla, 3,2 prosenttia. Danske Bank Ja OP tarjosivat tasan kolmen prosentin marginaalia.

Pankit tosin huomauttavat, että esimerkissä ei voi ottaa huomioon kaikkia lainan hintaan vaikuttavia seikkoja, joten lopullinen lainatarjous on aina asiakaskohtainen. Tyypillisesti neuvottelun varaa on lainan marginaalissa ja perustamismaksussa.

Lainan perustamismaksut vaihtelivat 200 – 300 euroon. Halvin maksu oli säästöpankeilla ja kallein Aktialla, Danskella ja Nordealla. Osuuspankkien 250 euron maksu osui näiden puoliväliin.

Lyhennyksen yhteydessä perittävää hoitokulua ei kysytty erikseen, sillä tasaerälainassa se leivotaan erän sisään.

Muualtakin lainaa saa, mutta kalliiksi käy

Auton hankkijalle on avoinna toki tukku muitakin rahoituskanavia. Autoliikkeillä on sopimuksia pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa auton ostamiseksi osamaksulla. Niitä mainostetaan usein erittäin pienellä korolla.

Niiden käsittelykulut ja mahdollinen muita eriä selvästi suurempi viimeinen erä nostavat todellisen vuosikoron yleensä selvästi pankkilainaa kalliimmaksi. Lisäksi osamaksulla ostettu auto siirtyy ostajan nimiin vasta, kun se on kokonaan maksettu. Auto on siis maksuohjelman vakuutena.

Myös monet, vain verkossa toimivat yhtiöt tarjoavat kulutusluottoja jopa kymmeniä tuhansia euroja ilman kiinteää vakuutta. Korkokirjo on kuitenkin iso, muutamasta prosentista jopa yli 20 prosentin. Lisäksi isoihin lainoihin saatetaan vaatia toista hakijaa mukaan.

Näin kysely toteutettiin

Kysely lähetettiin seuraaville pankkiryhmille: Aktia, Danske Bank, Nordea, OP ja säästöpankit. Vastausta pyydettiin kultakin pankkiryhmältä Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa sijaitsevasta konttorista.

Esimerkkihenkilön lainahakemuksen perustiedot:

Lainan hintaa kysyttiin neljään vaihtoehtoon:

1. Hakija on pankin asiakas ja lainan vakuutena on velaton oma asunto

2. Hakija on toisen pankin asiakas ja vakuutena on velaton oma asunto **

3. Hakija on pankin asiakas ja lainan vakuutena on ostettava auto*

4. Hakija on toisen pankin asiakas ja vakuutena on ostettava auto*

* Danske Bank ja OP lähettivät myös laskelman, jossa autolle laadittiin rahoitus pankin erillisen rahoitusyhtiön kautta osamaksurahoituksena. Muut jättivät vastaamatta kohtaan. Näistä syistä pankkien tarjousten vertailussa on keskitytty lainaan, jossa on vakuutena velaton oma asunto.

** Valtaosassa laskelmista ei ollut eroa pankin oman asiakkaan ja toisen pankin asiakkaan tarjouksissa. Osa silti huomautti, että lainan myöntäminen edellyttää asioinnin siirtämistä samaan pankkiin. Taulukoihin on siksi koottu vain tiedot oman pankin asiakkaalle lasketuista tarjouksista.

Brittiläinen sotakirjeenvaihtaja Clare Hollingworth on kuollut Hongkongissa 105-vuotiaana. Hollingworth tuli tunnetuksi nuorena toimittajana, kun hän kertoi ensimmäisenä maailmassa toisen maailmansodan syttymisen syyskuussa 1939.

Clare Hollingworth raportoi Saksan hyökänneen Puolaan ensimmäisenä työviikkonaan Daily Telegraph -lehden Puolan-avustajana. Hän oli tuolloin 27-vuotias.

Hollingworth lainasi elokuun lopulla 1939 autoa brittidiplomaatilta ajaakseen Puolan ja Saksan rajalla, joka oli suljettu muilta kuin diplomaattiajoneuvoilta. Hän havaitsi satoja saksalaispanssarivaunuja, miehistönkuljetusajoneuvoja ja kenttätykkejä, jotka kaikki osoittivat Puolaan toimintavalmiina.

– Kun tulin takaisin, kiitin auton lainasta. Hän vastasi: 'Missä sinä kävit, tyttöseni?' Vastasin, että menin Saksaan. Hän sanoi, että älä ole höpsö. Siihen sanoin, että 'lisäksi: minulla on hyvä juttu: Panssarivaunut ovat jo valmiina Puolaan hyökkäämistä varten'. Sitten hän meni yläkertaan ja lähetti erittäin salaisen viestin ulkoministeriöön, Hollingworth on muistellut myöhemmin.

Suurlähetystö ei uskonut

Kolme päivää myöhemmin, syyskuun 1. päivänä, Hollingworth soitti Britannian Varsovan-lähetystöön kertoakseen viranomaisille, että sota on alkanut. Tämän hän havaitsi herättyään natsien lentokoneiden ja panssarivaunujen äänin Katowicessa rajan tuntumassa.

Suurlähetystön viranomaiset eivät kuitenkaan uskoneet Hollingworthia. Hän todisti sotatapahtumat pitämällä puhelimen kuuloketta hotellihuoneensa ikkunan ulkopuolella, jolloin toisessakin päässä kuultiin sodan äänet.

Hollingworth pakeni Puolasta Romaniaan ja jatkoi toisen maailmansodan uutisten raportointia.

Pohjois-Afrikan aavikkosodan aikana brittikomentaja Bernard Montgomery – melkoinen naisvihaaja, kirjoitti Hollingworth myöhemmin – komensi hänet takaisin Kairoon sanoen, että naiset eivät kuuluneet eturintamalle. Tämän jälkeen hän seurasi kenraali Dwight D. Eisenhowerin komennossa olleita amerikkalaisjoukkoja.

Vuosikymmeniä sotatantereilla

Toisen maailmansodan jälkeen Hollingworth raportoi kymmenistä eri konflikteista eri puolelta maailmaa. Hän oli Vietnamissa, Algeriassa, Lähi-idässä, Intian ja Pakistanin sodassa sekä Kiinan kulttuurivallankumouksessa.

Hollingworth tunnetaan myös paljastuksestaan brittiläisen kaksoisagentin Kim Philbyn loikkauksesta Neuvostoliittoon.

Vuonna 1946 Hollingworth ja hänen aviomiehensä Geoffrey Hoare jäivät hädin tuskin henkiin, kun juutalaisterroristit räjäyttivät King David -hotellin Jerusalemissa. Iskussa kuoli 91 ihmistä.

– Pidän toiminnasta. Nautin pommittavassa lentokoneessa olemisesta tai siitä, että olen aavikolla, kun joukot lähestyvät, Hollingworth on sanonut.

Algerian sodan aikana 1962 hän uhmasi ryhmää Ranskan äärioikeistolaisia, jotka olivat siepanneet ryhmän toimittajia ja uhkasiva telottaa heidät.

– Mene heti pois, monsieur, tai lyön ympäri korviasi kengälläni, Hollingworth oli sanonut ryhmän johtajalle.

Tämän jälkeen Hollingworth johdatti toimittajat ulos ja sieppaajat pakenivat ampumatta.

Roolimalli nuoremmilleen

Hollingworth on ollut roolimalli ulkomaankirjeenvaihtajille, jotka ovat seuranneet hänen jalanjäljissään. Hän ei myöskään alistunut aikansa sukupuolirooleille, vaan toimi ammatissaan kuten miehetkin.

Hollingworth on myös palkittu useita kertoja journalismistaan.

Viime vuonna Hollingworth vietti Hongkongin ulkomaankirjeenvaihtajien klubilla 105-vuotissyntymäpäiviään. Hän asui Hongkongissa vuodesta 1981 saakka.

Lähteet: AP, AFP, Reuters

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on saanut Suomessa aika lailla samanlaisen turvallisuuspoliittisen vastaanoton kuin muutkin maailman tapahtumat Krimin valtauksesta alkaen: ei vaikuta Suomen asemaan.

Poliitikot tekevät tätä vakuuttaessaan vain työtään. He pyrkivät kannanotoillaan luomaan haluttua todellisuutta. Lisäksi Yhdysvaltain hallinto on noussut Venäjän hallinnon rinnalle tahona, jonka kanssa Suomen on tultava väkisinkin toimeen mahdollisimman hyvin.

Mutta kyllä yhdysvaltalaiset äänestivät meidät uuteen tilanteeseen. Ennen perin epätodennäköiset kehityskulut ovat tulleet paljon todennäköisemmiksi. Jo nyt voi varmasti sanoa että ennakoitavuus on heikentynyt. Euroopan turvallisuusjärjestelmä saattaa kokea rajujakin muutoksia ja me olemme pieni maa vastakkainasettelun raja-alueella.

Tilanteen muuttuminen sisältää todennäköisemmin meille epäedullisia kuin edullisia asioita. Joka tapauksessa Yhdysvallat on meille keskeinen turvallisuuspoliittinen kumppani, puolustuksellisesti se kaikkein keskeisin. Paljon puhuttu Ruotsi-yhteistyö on toki iso asia, mutta ei samaa luokkaa kuin Yhdysvaltojen asema asejärjestelmien toimittajana, Nato-kumppanuuden keskeisenä osana ja ylipäätään lännen tärkeimpänä sotilasvoimana.

Trumpin puheet ja teot vaalivoiton jälkeet ovat muistuttaneet ihan muunlaisen kuin demokraattisesti valitun valtionpäämiehen elkeitä. Hän vetoaa voimakkaasti kannatukseensa kansan keskuudessa, liioitellen sitä jopa valheellisesti. Samalla hän on heitellyt ilmaan perusteettomia väitteitä massiivisista vaalipetoksista ja median liittoutumisesta häntä vastaan.

Hän ei ole vieläkään paljastanut taloustietojaan

Myös monet muut yhteiskunnalliset instituutiot tiedustelupalveluista lähtien ja erilaiset ihmisryhmät ovat saaneet kuulla kunniansa. Hän ei ole vieläkään paljastanut taloustietojaan, eikä pidä lehdistötilaisuuksia tai juurikaan antaudu muun kuin itselleen suosiollisen median haastateltavaksi.

Hallintoonsa hän on nimennyt kulmia kohottavia hahmoja ja yrittää etsiä keinoja, joilla saisi sinne mukaan myös lähisukuaan. Hän ei ole myöskään luopunut kokonaan omista turvahenkilöistään, vaikka Yhdysvaltojen presidentin turvallisuus on Salaisen palvelun vastuulla.

Trump on osa maailman yli pyyhkivää populismin aaltoa. Aallon on synnyttänyt kaipuu löytää yksinkertaisia ja kattavia ratkaisuja yhä monimutkaisemman maailman asettamiin kysymyksiin. Se miten hyvin tällaiset ratkaisut toimivat oikeassa elämässä, on sitten se hankalampi kysymys.

Trumpin ulkopoliittisissa kannoissa on kaikesta hölinästä ja mielenmuutoksista huolimatta erotettavissa joitakin linjanvedonomaisia teemoja. Hän on tyytymätön Yhdysvaltain liittolaisiin ja katsoo, että ne käyttävät heitä hyväkseen taloudellisesti. Erityisesti Japani on ollut hänen silmätikkunsa, mutta myös Eurooppa saa osansa.

Odotettavissa siis lienee melkoinen tinkikierros. Turvallisuuspolitiikkaan olennaisena osana kuuluvat monien hallituskausien yli yltävät sitoumukset voivat näyttäytyä Trumpin kvartaalitalouteen tottuneessa mielessä esteiltä, eivät vakauden lähteiltä.

Trumpille aito rakkaus on maksettua rakkautta

Trumpin on koottava jostain rahaa vaalilupaustensa täyttämiseen. Yksi tapa on vähentää maan sotilaallisia vastuita. Yhdysvalloilla on sijoitettu asevoimia yhteensä noin 70 maahan ja sotilasmenoihin ulkomailla arvioidaan kuluvan kolminumeroinen luku miljardeja vuodessa. Eikä tyytymättömyys eurooppalaisten osaan oman turvallisuutensa maksamisessa ole pelkästään trumpilainen näkemys, vaan pidempäänkin Atlantin takaisessa keskustelussa pinnalla ollut virtaus. Trump vain on sellainen johtaja, jonka voi ajatella bluffaamatta sanovan Yhdysvaltain lähtevän Euroopasta, jos tilanne ei muutu heidän mieleisekseen. Trumpille aito rakkaus on maksettua rakkautta.

Trumpin valinta, ja todennäköisesti myös hänen tulevat päätöksensä ovat poliittinen väriaine, joka saa näkyviin Yhdysvaltojen merkityksen eurooppalaisissa turvallisuusrakenteissa. Se oli kylmän sodan aikana ja on nyt uudelleen selkänoja eurooppalaisen demokratian turvallisuudelle.

Yhdysvalloissa on valtaan astumassa presidentti, joka vaikuttaa oikeasti epävarmalta tämän atlanttisen sitoumuksen suhteen. Lisäksi on helppo ennustaa, että Trump sotkeutuu presidenttinä hyvin nopeasti uusiin ja vanhoihin skandaaleihin. Vastalääkkeitä sellaisiin etsitään usein ulkopolitiikan puolelta. Siksi Euroopassa valmistaudutaan pelonsekaisin tunnelmin Trumpin presidenttikauteen ja ennen mahdottomina pidettyihin kehityskulkuihin.

Kohta on vallassa kaksi ison valtakunnan johtajaa, jotka ovat antaneet kansalleen lupauksia, joita eivät voi pitää. Venäjän presidentti Putin haluaa maastaan taas vauraan maailmanvallan ja Trump on luvannut myös paljon mahdotonta. Tai ainakin hyvin paljon rahaa vievää.

Trump pitää itseään mestarillisena diilintekijänä

Trumpia ja Putinia yhdistää asetelman takia halu sopia uusiksi asioita maailmassa. Venäjä haluaa lisää sananvaltaa, erityisesti etupiirikseen katsomallaan alueella. Trump pitää itseään mestarillisena diilintekijänä ja haluaa siksi tehdä hyviä poliittisia kauppoja, säästäen Yhdysvaltain rahoja. Paitsi että edut kohtaavat, niin Trumpin ja hänen lähipiirinsä suhteista Venäjään on jonkin verran näyttöjä ja paljon pahoja aavisteluja.

Suomelle tämä näkymä ei ole miellyttävä. Jälleen on noussut esiin mahdollisuus, että päidemme yli sovitaan meidän asemastamme. Suomen asema ylipäätään, mutta erityisesti mahdollinen Nato-jäsenyys, ovat varmasti pöydällä kauppatavarana, jos Trump ja Putin kaupanhierontaan asti pääsevät.

Trump ei varmaankaan halua lisää maita puolustettavaksi Natoon. Venäjä puolestaan haluaa varmistaa Suomen, ja ehkä myös Ruotsin, pysymisen sotilasliiton ulkopuolella. Johtajien edut kohtaavat tässäkin.

Trump käyttäytyi vaalikampanjassaan arvaamattomasti. Voittonsa jälkeen hän on käyttäynyt arvaamattomasti. Enkä keksi yhtään syytä, miksei hän tekisi niin myös Valkoisessa talossa. Ei hän toki mikään itsevaltias ole, mutta Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet ovat laajat. Trump käyttää niitä varmasti maksimaalisella tavalla haluamissaan asioissa. Mitkä niitä asioita sitten ovat, selviää 20.1.2017 alkaen. Jälleen on todettava, että elämme ikävän mielenkiintoisia aikoja.

Janne Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut bloggari. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan. Hän vuorottelee keskiviikon kolumnipaikalla Sinikukka Saaren, Marko Kilven ja Juho Saaren kanssa.

Lue myös: Hypo: Suomen talouskasvussa näkyy Donald Trumpin vaikutus

Järven jääkannen alla on kylmää, pimeää ja hiljaista – mutta siellä on myös elämää. Suurin osa kaloista ei ole talvisin kovin aktiivisia, mutta poikkeuslajeja löytyy.

– Juuri nyt alkaa olla matikan eli mateen aktivoitumisaika, sanoo mittavan uran kalojen tutkimuksen parissa tehnyt Pentti Valkeajärvi.

Arvoituksellinen made on ainoa Suomen sisävesissä asusteleva turskakala. Se on siis erikoinen laji, ja erikoisen lajin sisällä erityisen erikoisia ovat Konneveden mateet.

Konnevesi-järvessä elää nimittäin kaksi madekantaa. Toinen kutee normaalisti helmikuun jälkipuoliskolla muutaman metrin syvyydessä, mutta toinen viihtyy syvemmissä vesissä.

– Tämä on tietääkseni ainoa tunnettu syvän veden mateen kanta Euroopassa. Periaatteessa muissakin Sisä-Suomen syvissä järvissä voisi olla tällaista myöhään syvällä kutevaa kantaa. Nehän kutevat noin kuukautta normaalia myöhemmin, Valkeajärvi sanoo.

Kumpikin kanta on samaa lota lota -lajia (Wikipedia), mutta syvän veden made on alkanut erkaantua tavallisesta madekannasta myös ulkonäöltään.

– Syvän veden kutijat ovat suurempia, lihaksikkaampia, ja niillä on isompi ja pidempi pää, Valkeajärvi kertoo.

Konneveden kalalajisto on pysynyt pitkään suurin piirtein ennallaan, ja järvestä löytyy 26 lisääntyvää kalalajia.

Lisäksi Konnevedestä on havaittu lajeja, jotka eivät lisäänny siellä. Erikoisin niistä on karppi.

– 80-luvun sitten karppeja karkasi luonnonravintolammikosta pohjoiseen Konneveteen. Sen jälkeen niitä on saatu saaliiksi yhä suurempina – nythän ne ovat jo lähes 40-vuotiaita. Tällä vuosituhannella saaliiksi on saatu 15 kilon karppeja, Valkeajärvi kertoo.

Karppi on erittäin pitkäikäinen kala, ja Konnevedestä saattaa edelleen saada saaliiksi 80-luvun karkulaisia.

Hallituksen kaavailema moottoripyörävero on herättänyt närkästystä motoristipiireissä. Mutta mistä syystä 150 euron vuotuista veroa vastustetaan niin kiivaasti? Listasimme muutamia pääargumentteja lakiesitystä vastaan sekä valtiovarainministeriön perustelut sille, miksi näin tehdään.

1. "Vero on epätasa-arvoinen"

Moottoripyöräharrastajien mukaan laki on epätasa-arvoinen, sillä se kohtelee eri tavoin moottoripyörien ja autojen harrastajia. Reilun veron pitäisi motoristien mukaan perustua moottoripyörän todelliseen käyttöön.

– Autoharrastaja pystyy laittamaan auton seisontaan ja käyttömaksut katkeaa siihen, mutta jos tällainen kausivero tulee, niin se ei ole moottoripyörien kohdalla mahdollista, painottaa Kuopion moottoripyöräklubin puheenjohtaja Pentti Koistinen.

– Jos se vero tulee, niin sen pitäisi olla ehdottomasti samalla tavalla kuin henkilöautoissa eli se pitäisi sitoa käyttöpäivämääriin. Eli jos ajat vain kuukauden ja teet liikennepoiston, niin maksat vain kuukauden, huomauttaa puolestaan kuopiolainen moottoripyöräharrastaja Kai Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan vero on myös moottoripyörien käyttöpäiviin nähden melko kallis.

– Moottoripyörien käyttökausi on täällä niin lyhyt. Jos katsotaan, että vero on välttämätön, niin se pitäisi oikeudenmukaistaa ja kohtuullistaa suhteessa esimerkiksi autoista perittäviin käyttömaksuihin.

Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Markus Teräväisen mukaan veron tuottotavoite sanelee sen, että se on pakko toteuttaa vuosiverona. Moottoripyörien osalta verolla pyritään keräämään vuodessa 25 miljoonaa euroa.

– Jos tuo määrä pyrittäisiin keräämään käyttöperusteisella verolla, niin silloinhan verotason täytyisi olla yhtä päivää kohden huikean korkea. Silloin verolla olisi vielä enemmän käyttäytymisvaikutuksia eli niitä poistettaisiin enemmän liikenteestä tai ne olisivat liikenteessä vain hyvin vähän aikaa.

2. "Vero kohtelee kaltoin useamman pyörän omistajia"

Kuopiolaisella Kai Hämäläisellä on tällä hetkellä omistuksessaan kolme moottoripyörää. Aikaisempina vuosina hänellä on ollut kaikki kolme moottoripyörää samanaikaisesti käytössä, mutta jos vero astuu voimaan, tilanne muuttuu.

– Poistin jo ennakoivasti pyörät liikennekäytöstä. Jos ja kun vero toteutuu, niin sitten keväällä mietin, minkä pyörän otan liikenteeseen ja kaksi muuta vastaavasti seisontaan, kertoo Kai Hämäläinen.

Hämäläinen ei ole ainoa, joka on poistanut moottoripyöränsä liikenteestä jo ennen veron valmistumista. Trafin tilastojen mukaan valtava määrä, yli 81 000 pyörää on poistettu liikennekäytöstä viime vuonna, ja vero on yhtenä, vaikkei asiantuntijoiden mukaan välttämättä suurimpana syynä ilmiöön.

Valtiovarainministeriön Markus Teräväinen ei näe tässä suhteessa ongelmaa.

– Niinhän se on autoillakin. Jos ihminen omistaa monia autoja, niin vero pitää maksaa kaikista niistä, jotka ovat käytössä, Teräväinen huomauttaa.

3. "Vero haittaa liiketoimintaa"

Moottoripyörävero koskisi tullessaan voimaan myös pyörien kauppiaita. Verosta koituisi paitsi lisäkuluja myös lisätyötä. Suomen Motoristit ry:n mukaan vero myös vähentäisi jo nyt takkuavaa moottoripyörien myyntiä, kutistaisi pahimmillaan merkittävästi alan liikevaihtoa ja johtaisi satojen työpaikkojen menetykseen.

– Se tulee tarkoittamaan konkursseja ja käytännössä markkinoiden keskittymistä entisestään, kommentoi Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaoston asiamies Hannu Kyyhkynen.

Valtiovarainministeriön Markus Teräväisen mukaan verosta ei tehdä poikkeusta myyjien kohdalla. Hänen mukaansa ainoa keino välttää vero on poistaa moottoripyörä liikennekäytöstä ennen kuin vero astuu voimaan. Hän ehdottaa ratkaisuksi, että pyöriä voisi olla koeajokäytössä vähemmän.

Kyyhkysen mukaan tämä hankaloittaisi liiketoimintaa, lisäisi byrokratiaa ja aiheuttaisi myös kustannuksia, kun liike joutuisi hankkimaan koeajosiirtokilpiä ja asiakas ei välttämättä pääsisikään koeajamaan heti haluamaansa pyörää.

Tanskaa kohahduttanut perhesurma on ratkennut, ilmoitti Itä-Jyllannin poliisi lehdistötiedotteessa.

Poliisin mukaan perheen 45-vuotias isä surmasi ensin vaimonsa ja neljä lastaan, ja teki sen jälkeen itsemurhan.

Surmatyöt tehtiin eilen maanantaina Ulstrupin kylässä Pohjois-Tanskassa.

Valtionyhtiö Fortumista tuli syksyllä pääomistaja Chempolis-nimiseen yhtiöön. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin omistanut osan yhtiöstä. Nykyisin Sipilän lapset ovat yhtiön omistajia sijoitusyhtiönsä kautta.

Yhtiö on saanut useita miljoonia euroja valtion tukea vuoden 1997 jälkeen, mutta sen kehittämää biojalostusteknologiaa ei ole vielä missään saatu valjastettua kaupalliseen tuotantoon.

Chempolis on ollut viime vuosina pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Yhtiön tilanne helpottui lokakuussa 2016, kun valtionyhtiö Fortum sijoitti siihen yli kuusi miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä yksityinen Taaleri Kiertotalous -rahasto sijoitti yhtiöön noin 4 miljoonaa euroa.

Fortum on pörssiyritys, mutta valtio omistaa siitä 50,7 prosenttia. Sen omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka hallituskauden alussa kesällä 2015 otti omistajaohjaukset poikkeuksellisesti pääministerin vastuulle. Yleensä omistajaohjauksesta on vastannut jokin muu hallituksen jäsen kuin pääministeri. Samoihin aikoihin Fortum alkoi valmistella sijoitusta konkurssikypsään Chempolikseen.

Sijoitus toteutui lokakuussa 2016 ja sen myötä Fortumista tuli yhtiön suurin omistaja 34 prosentin osuudella. Sipilän lapset omistavat yhtiöstä viiden prosentin osuuden sijoitusyhtiönsä eli Fortel Investin välityksellä.

Vakavaraisen omistajan eli Fortumin miljoonat tulivat Chempoliksen kannalta kriittisellä hetkellä. Vuoden 2015 lopulla Chempoliksen hallitus totesi vuosikertomuksessaan, että yhtiön kassavarat eivät enää riitä koko vuoden 2016 tarpeisiin. Tilintarkastajan lausunnon mukaan yhtiön talous on niin heikossa tilassa, että yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa voi “merkittävästi epäillä”.

Tekes väänsi rahahanat kiinni 2011

Chempolis oli pitkään valtion yritystukien kanta-asiakas. Etenkin innovaatiorahoituskeskus Tekesin tuet ovat olleet yhtiölle hyvin tärkeitä. Tekes on myöntänyt Chempolikselle tukia 1990-luvun lopulta lähtien useita miljoonia euroja.

Kaivattua liiketoimintaa ei kuitenkaan syntynyt, vaikka lehdissä ehdittiin useampaan kertaan uutisoida muun muassa kymmenien miljoonien eurojen laitostilauksesta Kiinaan. Ensin vuonna 2008 uutisoitiin Chempoliksen ja metsäyhtiö UPM:n sopimuksesta biojalostamon rakentamiseksi. Seuraavaksi vuonna 2010 kerrottiin kolme jalostamoa käsittävästä tilauksesta Tianjin Jiuqian Paper -nimisen yhtiön kanssa. Jalostamot oli määrä rakentaa 2012–2013.

Uutisista huolimatta näitä laitoksia ei ole tänäkään päivänä. Tekes-tukia yhtiölle maksettiin ensimmäisen kerran yli miljoona euroa vuonna 2008. Seuraavana vuonna tukea maksettiin jo lähes kaksi miljoonaa euroa.

Vuonna 2011 Tekes myönsi toistaiseksi viimeiset tuet Chempolisille. Samana vuonna valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli pistokokeenomaisesti tutkinut valtion energia- ja ilmastopainotteisia yritystukia.

Tuloksellisuustarkastuksessa VTV oli poiminut keskeiset Tekesin cleantechiin liittyvät rahoitusohjelmat ja arvioinut tuille saatua vastinetta. Tarkastusraportin lopputulema oli, että valtion rahalle ei ollut saatu riittävästi vastinetta, eikä kaupallista menestystä ollut syntynyt.

VTV:n tarkastaman viiden rahoitusohjelman suurimmat tuensaajat olivat Neste, Chempolis, UPM-Kymmene, Metso ja Wärtsilä. Varattoman yhtiön nousu tukilistauksen viiden kärkeen pörssin miljardiyritysten keskelle herätti ihmetystä.

Yleisradion MOT-ohjelma kertoi Chempoliksesta lisää vuonna 2012 ohjelmassaan Yritystukien kanta-asiakkaat (käsikirjoitus). MOT:n mukaan Chempolis oli 15 vuoden aikana saanut vähintään yli 10 miljoonaa euroa yritystukina ja lisäksi julkista rahaa sijoituksina Sitralta ja valtion Finnveran osin omistamalta rahastolta.

Fortum suunnittelee jalostamoa Chempoliksen teknologian todistamiseksi

Valtion enemmistöomistuksessa oleva energiayhtiö Fortum tuli Chempoliksen osakkaaksi vasta syksyllä 2016. Sijoitusta oli kuitenkin pohjustettu jo pidempään.

– Fortumin kiinnostus Chempoliksen teknologiaa kohtaan kasvoi syksyn 2015 aikana, sanoo Fortumin teknologiajohtaja ja Chempoliksen nykyisen hallituksen jäsen Heli Antila.

Fortum on Antilan mukaan sijoittanut muihinkin lupaaviin teknologiayrityksiin, mutta varaton ja keksintönsä kaupallistamista kaksi vuosikymmentä turhaan yrittänyt Chempolis on niistä ainoa bioteknologiayritys.

Antilan mukaan varsinainen syy mukaanlähtöön oli lupaavan teknologian lisäksi se, että Fortum suunnittelee parhaillaan uuden tuotantolaitoksen rakentamista Suomeen Chempoliksen teknologian varaan. Näin Chempolis pääsisi todistamaan, että sen tuotantoprosessi toimii myös kaupallisessa mittakaavassa.

– Kaupallisen kokoluokan pilottihanke tarvitaan, että asiakkaat vakuuttuisivat teknologian toimivuudesta kaupallisessa mittakaavassa, hän sanoo.

Antilan mukaan juuri tämä teknologian toimivuuden todistaminen ensimmäisellä isolla hankkeella on “pääomaintensiivisille teknologiayrityksille” kaikkein suurin haaste ratkaistavaksi. Tätä haastetta tuli nyt ratkomaan valtionyhtiö Fortum, jonka kassassa riittää miljardeittain sijoitettavaa sähköverkkojen myynnin jäljiltä.

Chempolis: Ensin kasvua, sitten yrityksen myynti

Joulukuussa 2014 Chempolis esitteli yhtiön tulevaisuuden suunnitelmia Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä Radikaalit teknologiat -seminaarissa.

Yhtiö on jakanut suunnitelmansa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiö keskittyy neuvottelemaan biojalostamoiden rakentamisesta. Rahaa kerätään tässä vaiheessa etenkin piensijoittajilta.

Kakkosvaiheessa yhtiö pyrkii keräämään lisäpääomia yhtiön taloustilanteen vahvistamiseksi sekä keskittyy rakentamaan laitoksia. Vaihe kaksi toteutui, kun Fortum ja Taaleri Kiertotalous lähtivät mukaan yhtiön omistajiksi.

Kolmosvaihe on “Exit”. Yhtiön PowerPoint-esityksessä todetaan, että viiden vuoden jälkeen yrityksen “osakekanta myydään kokonaan tai osittain”. PowerPoint-esitys on päivätty joulukuulle 2014 eli omistajien suunnitelman mukaan osakkeilla olisi tarkoitus rahastaa loppuvuoteen 2019 mennessä.

Exit-vaiheessa yhtiön osakkeenomistajat pyrkivät siis myymään osakkeensa mahdollisimman hyvällä hinnalla sopivalle ostajalle. Fortumin teknologiajohtaja Antila ei kommentoi, onko Fortum aikeissa ostaa yhtiön myöhemmin.

Joka tapauksessa yrityksen vanhojen omistajien on nyt pystyttävä luomaan suuria odotuksia yhtiön taloudellisesta menestyksestä yli kahden vuosikymmenen odottamisen jälkeen. Näin yhtiö voitaisiin myydä hyvällä hinnalla.

Tämän suunnitelman kannalta uudella kaupallisen mittakaavan jalostamolla on keskeinen rooli. Näin Fortumin jalostamokaavailut sekä tänään esiin noussut Intian-hanke ovat omistajille tärkeitä.

Mikäli kasvuodotuksia syntyy, ovat exitissä voittajina omistuksistaan luopuvat nykyiset omistajat. Sipilän lapset omistavat Chempoliksesta sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta viisi prosenttia. Pääministeri Sipilän liikemiestuttava Juha Hulkko omistaa yhtiöstä kymmenen prosenttia.

Tuore tutkimus tarjoaa helpotusta ihmisille, jotka haluaisivat liikkua tarpeeksi, mutta eivät työpäivän jälkeen millään jaksaisi tai ehtisi.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan pelkällä viikonloppuliikunnalla saavutetaan liki samat terveyshyödyt kuin liikkumalla pitkin viikkoa, kunhan liikuntaan käytetty kokonaisaika on sama.

JAMA Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ennenaikaisen kuoleman riski oli 1–2 päivänä viikossa liikkuvilla 30 prosenttia pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla, kunhan he harrastivat viikottain 2,5 tuntia kohtuullisen rasittavaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa.

Useamman kerran viikossa, mutta saman viikottaisen määrän liikkuvilla ennenaikaisen kuoleman riski pieneni 35 prosenttia.

Mutta mitä mieltä tutkimuksesta on UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni?

– Ihan hieno juttu, jos tosiaan pystyy siihen 150 minuuttiin.

– Tähän voi ihan peruslähtökohtana luottaa, mutta en tiedä, paljonko Suomesta löytyisi ihmisiä, jotka liikkuvat näin paljon. Jos saavutetaan nämä minuuttimäärät, sillä ei näytä olevan väliä, onko liikkunut yhden vai kolme kertaa viikossa.

Näin Suni kommentoi tutkimusta:

Myös kunto ja istumismäärä pitäisi tietää

– Meidän pitäisi samanaikaisesti tietää, miten paljon tutkimusryhmän ihmiset istuvat, koska se on tutkimuksissa listattuihin sairauksiin itsenäinen riskitekijä.

Ihmiset luokitellaan tutkimuksissa yleensä sen mukaan onko riski liiasta istumisesta, huonosta kunnosta ja liian vähästä liikkumisesta. Voittajia ovat ne, joilla kaikki riskit ovat pieniä. Hyvä kunto antaa lisäsuojaa, jopa tupakoinnin, lihavuuden ja istumisen haittavaikutuksia vastaan.

– Lisäksi tutkimus perustuu kyselyihin. Ihan erilaisia tuloksia saadaan, kun ihmisiä mitataan tai heiltä kysytään, eli ihmiset yliarvioivat kyselytutkimuksissa liikuntaansa.

Kun olemme tutkimuksessa samanaikaisesti mitanneet ja kysyneet liikuntamääriä, tulokset olivat erilaisia. Mittauksen mukaan suomalaisista täytti kestävyysliikuntasuosituksen 27 prosenttia, mutta kyselyn mukaan 42 prosenttia.

– Britanniassa tehty tutkimus on varmaan niin hyvä kuin kyselytutkimus voi olla. Tuntuvat kuitenkin isoilta nämä määrät ihmisiä, jotka liikkuvat 150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.

Neljäsosa suomalaisista ei viikon aikana liiku yhtään 10 minuutin pätkää kohtuukuormitteista tai rasittavaa liikuntaa. Ehkä prosentin verran suomalaisesta aikuisväestöstä liikkuu koskaan rasittavasti.

"Liiku usein edes vähän"

– Suomessa lähtökohta on käänteinen kuin brittitutkimuksessa: Vähempi riittää, kunhan toistat sen riittävän usein. Eli että työmatkaliikuntaa edes se kymmenen minuuttia tai muuta vastaavaa. Se on se, millä me yritämme saada kiireiset ihmiset liikkeelle.

– Suomalaisessa suosituksessa sanotaan, että jo kymmenen minuuttia liikuntaa kerralla riittää. Jos liikut joka päivä ja yhteensä 70 minuuttia viikossa, se on aika erilainen annos kuin 70 minuuttia kerralla.

– Ideologia lähti aikoinan osittain diabeteksen torjunnasta. Samalla tavalla kuin siinä pitää saada insuliinia tietyin välein, liikunta on nimenomaan aineenvaihduntasairauksiin täsmälääke. On näytetty, että yhden vähintään 10 minuutin liikunta-annoksen hyvät vaikutukset lakkaavat 48 tunnissa.

– Olemme nähneet mittauksissa, että jos keräät saman vaadittavan ajan lyhemmistäkin kuin 10 minuutin pätkistä, se on ihan yhtä tehokasta.

Mikä on viesti väestölle?, kysyy Suni

– Kun tiedämme, että neljännes suomalaisista ei liiku edes yhtä kertaa viikossa kymmentä minuuttia, en viitsisi lähteä tarjoamaan niille tätä, että vedä 150 minuuttia päivässä. Mitä sanomme suurimmalle osalle ihmisiä?

Me koitamme satsata niihin, jotka eivät liiku lainkaan, koska liian vähäinen liikunta on neljänneksi suurin kuolleisuuden aiheuttaja maailmassa tällä hetkellä.

– Varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä ja jos ei ole kovin hyvä lihaskunto, mieluummin sirottelisin liikuntaa useammalle päivälle.

150 minuutin ihmisillä pitää miettiä, ovatko lajit ja rasitus oikeita, ettei tule vammoja. Huonolla annostelulla voi tulla vammoja, ja sitten nämä ihmiset eivät liiku ikinä.

"Tästä näkee, ettei liikunta niin vaikeaa ole"

Suni allekirjoittaa tutkimusryhmään kuuluvan Gary O'Donovanin toteamuksen, ettei kukaan tiedä, mikä on paras tapa täyttää viikottainen liikuntasuositus.

– Voin ihan allekirjoittaa, että tutkimuksen minuuttimäärällä ja tuolla tavalla toteutuu, mutta siihen voi päästä myös liikkumalla kerralla vähemmän, mutta useammin.

– Tässä näkee, ettei tämä liikunta ole niin vaikeaa. Nämä systeemit toimii kaikki hyvin, mitä tässä on tutkittu. Sellainen hifistely, että mitä minun nyt pitää tehdä on turhaa.

Barack Obama korosti jäähyväispuheessaan demokratiaa

Yhdysvaltain väistyvä presidentti Barack Obama piti jäähyväispuheensa varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa. Hän korosti puheessaan demokratian merkitystä ja perusarvojen tärkeyttä. Puheessaan hän mainitsi onnistumisinaan laman taittamisen, Kuuban suhteiden lämpenemisen ja terveydenhuolto- ja sosiaaliuudistuksen.

Obama jättää presidentin tehtävät 20. tammikuuta.

Maaseudun tulevaisuus selvitti suomalaisten Nato-kantoja

Maaseudun tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan suomalaiset vastustavat aiempaa vähemmän Nato-jäsenyyden hakemista. Lehden mukaan joka neljäs suomalainen on jäsenyyden hakemisen kannalla ja lähes joka toinen ei. Epävarmuus kannasta on lisääntynyt.

Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta

Ylen lastenohjelman hahmot ovat naurattaneet ja jotkut jopa pelottaneet vuosien varrella. Ohjelman ensimmäinen jakso nähtiin tammikuussa 1977. Tapaamme yhden rakastetuimmista hahmoista, nimittäin haastattelussamme on Ransu-koira. Kerromme myös, kuka on Pikku Kakkosen posti -laulun takana. Laulua lauetaan tänään juhlapäivänä myös yhteisesti: Pikku Kakkonen kutsuu klo 14:30 mukaan onnittelemaan 40-vuotiasta laulamalla tunnussävelmä ja jakamalla se somessa. Äänestä lastenohjelman suosikkihahmoasi täällä.

Miten uusi tupakkalaki vaikuttaa nuuskan maahantuontiin?

Syöpäjärjestöt julkaisevat tänään keskiviikkona selvityksen siitä, kuinka nuuskan maahantuonti on muuttunut. Selvityksessä arvioidaan myös uuden tupakkalain vaikutuksia nuuskan maahantuontiin.

Charlestonin kirkkoampujalle kuolemantuomio

Yhdysvalloissa Etelä-Carolinan Charlestonissa vuonna 2015 ammuskellut mies on saanut kuolemantuomion. Hän on ensimmäinen, joka tuomitaan kuolemaan viharikoksista. Valkoisen ylivallan kannattajaksi tunnustautunut 22-vuotias Dylann Roof ampui yhdeksän ihmistä afroamerikkalaisten suosimassa kirkossa kesäkuussa 2015.

Joukkosurma herätti Yhdysvalloissa paljon keskustelua rotusuhteista ja etelävaltioiden sisällissodan aikaisen taistelulipun käytöstä. Ampuja oli poseerannut etelävaltioiden lippu käsissään internetissä julkaistuissa kuvissa.

Sebastian Tynkkynen käräjäoikeudessa epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Oulun käräjäoikeudessa käsitellään tänään keskiviikkona Perussuomalaiset Nuoret ry:n hallituksen entistä puheenjohtaja Sebastian Tynkkystä vastaan nostettuja syytteitä.

Syyttäjä vaatii oululaiselle Tynkkyselle yhteistä sakkorangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Haastehakemuksen mukaan Tynkkynen on julkaissut Facebook-sivullaan kirjoituksia, joissa hän vaatii muun muassa islaminuskon kitkemistä pois Suomesta. Tynkkynen kiistää syyllistyneensä rikoksiin.

Anders Behring Breivikin ihmisoikeuksien toteutumista punnitseva oikeudenkäynti alkoi tiistaina Breivikin natsitervehdyksellä.

Eilen tiistaina alkanut kuusipäiväinen oikeudenkäynti alkoi dramaattisesti, kun tummaan pukuun pukeutunut, parrakas Breivik nosti oikean kätensä natsitervehdykseen. Hän on aiemminkin oikeudenkäynneissään tehnyt saman eleen. Breivik lupasi olla toistamatta käsimerkkiään sen jälkeen, kun hän sai nuhteet oikeuden tuomarilta.

Oikeuskäsittelyn taustalla on Oslon käräjäoikeuden viimevuotinen tuomio, josta kumpikin osapuoli on valittanut hovioikeuteen. Breivik kokee muista vangeista eristettynä olemisen ja kirjeenvaihdon rajoittamisen ihmisoikeusloukkauksena. Hänen asianajajansa kuvailee

– Valtion näkemys on hyvin yksinkertainen. Ihmisoikeusloukkauksia ei ole, sanoi syyttäjä Fredrik Sejersted.

Norjan valtion mukaan Breivik on saanut jopa parempaa kohtelua kuin muut eristysselleissä istuvat vangit. Hänellä on käytössään kolmen sellin kokoinen alue, missä hän voi muun muassa pelata videopelejä, katsoa televisiota, kuntoilla ja lukea sanomalehtiä.

Breivikin asianajajan mielestä esimerkiksi kirjeenvaihdon rajoitukset ovat niin tiukat, että ne estävät Breivikiltä kanssakäymisen muiden ihmisten kanssa ja rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan.

Syyttäjä Sejersted sanoi oikeudelle, ettei Breivik suinkaan ole murtunut eikä osoittanut katumustaan.

– Hän on ylpeä siitä, mitä on tehnyt. Hän kannattaa jopa vahvemmin äärioikeistolaisia näkemyksiään.

Breivik haastoi Norjan valtion oikeuteen ihmisoikeuksiensa rikkomisesta heinäkuussa 2015. Oslon käräjäoikeus tuomitsi Norjan valtion Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklan perusteella, joka kieltää epäinhimillisen tai nöyryyttävän kohtelun. Sekä valtio että Breivik valittivat tuomiosta.

Hovioikeus kokoontuu Skienin vankilassa, missä Breivik istuu 21 vuoden vankilatuomiota 77 ihmisen murhasta. Oikeudenkäynnille on varattu kuusi päivää. Seuraavan kerran Breivik saapuu oikeuden eteen torstaina.

Lähteet: Reuters, AFP

Kuluttajariitalautakunta on asettanut katon paperilaskun hinnalle. Lautakunnan päätöksen mukaan paperilaskusta voi pääsääntöisesti periä korkeintaan viiden euron laskutuslisää.

– Viisi euroa on lautakunnan näkökulmasta maksimi. Kaksi, kolme euroa voi periä ilman, että näyttää erityisiä kustannuksia aiheutuneen, sanoo kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

– Jos yrittäjä haluaa periä enemmän kuin tämän tavanomaisen määrän, niin yrittäjän pitää pystyä näyttämään, että sille on aiheutunut jotain erityistä paperilaskuttamisesta.

Viisi euroa on lautakunnan näkökulmasta maksimi. Pauli Ståhlberg

Lautakunta ei pidä perusteltuna sitä, että paperilaskusta voitaisiin vaatia suurempaa hintaa kuin kirjallisesta maksumuistutuksesta. Laki sallii viiden euron muistutusmaksun perimisen.

Autokoulu peri paperilaskusta 8 euroa

Kuluttajariitalautakunta puuttui laskutuslisän suuruuteen tapauksessa, jossa vantaalainen autokoulu peri oppilaaltaan paperilaskusta kahdeksan euron laskutuslisän. Lautakunnan mielestä summa oli kohtuuton.

Autokoulu perusteli maksua sillä, että paperilaskun lähettäminen aiheuttaa lisäkuluja yritykselle. Niitä koituu yrityksen mukaan muun muassa tulostamisesta, painatuksista, kirjekuorista ja postimaksuista.

Yrittäjän pitää pystyä näyttämään, että sille on aiheutunut jotain erityistä paperilaskuttamisesta. Pauli Ståhlberg

Paperilaskujen vuoksi on myös tehtävä ylimääräistä työtä kuten laskujen taittelemista ja postittamista.

Autokoulu perusteli hintaa myös vertailulla muiden yritysten paperilaskukäytäntöihin.

Kohtuuttoman lisän voi riitauttaa

Kuluttajariitalautakunta katsoi, että autokoulu ei ollut esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, mitkä paperilaskun lähettämisen todelliset kulut olivat olleet.

Lautakunnan päätöksen mukaan autokoululla on oikeus periä laskutuslisää kaksi euroa laskulta. Lautakunta suosittaa, että autokoulu palauttaa oppilaalle liikaa perittyjä maksuja.

.

Paperilaskuista maksava voi vaatia hinnan kohtuullistamista kuluttajariitalautakunnan ratkaisuun vedoten.

– Kyllä se on ihan mahdollista tähän meidän ratkaisuun vedoten tehdä näin, jos paperilaskusta veloitetaan enemmän kuin tavanomainen kaksi, kolme euroa ilman mitään näyttöä, että yrittäjälle olisi aiheutunut erityisiä kustannuksia. Tai puhumattakaan, että veloitetaan yli viittä euroa, niin toki kuluttaja voi riitauttaa sen asian.

Korkein oikeus salli lisämaksun perimisen

Korkein oikeus linjasi elokuussa 2016 , että elinkeinonharjoittajalla on oikeus periä paperilaskusta lisämaksua. Päätös koski teleyhtiö Elisan veloittamaa 1,90 euron maksua.

Korkein oikeus ei pitänyt maksua kohtuuttomana. Se ei kuitenkaan ottanut tarkemmin kantaa maksujen suuruuteen.

Voidaan sopia, että paperilaskusta ei veloiteta mitään. Pauli Ståhlberg

Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että kuluttajalla on mahdollisuus myös maksuttomaan laskutustapaan.

Paperilaskuna toimitettavista sähkölaskusta ei kuitenkaan saa periä kuluja, sillä sähkömarkkinalain mukaan kuluttajalla on oikeus saada laskunsa maksutta. Muidenkin alojen yrityksen voivat jättää halutessaan kulut perimättä.

– Voidaan sopia, että paperilaskusta ei veloiteta mitään. Sehän on ihan selvä, sanoo kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Jo vuonna 2015 uusista pientaloista puolet lämpeni maalämmöllä. Maalämmön osuus kasvaa myös siksi, että öljylämmittäjät ja kaukolämmön käyttäjät vaihtavat lämmitysmuotoa.

Esimerkiksi Jyväskylässä viime vuonna joka viikko talo tai pari vaihtoi öljylämmityksen tai kaukolämmön maalämpöön. Maalämmössä houkuttavat alentunut asennushinta ja alhaiset käyttökustannukset.

– Porauspuolella on kova kilpailu, ja myös tekniikan hinta on tullut alas, sanoo projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen energiatoimistosta.

Valtio-omisteisen energia-alan asiantuntijayritys Motivan mukaan 150 neliön omakotitalon maalämpöjärjestelmä maksaa noin 12 000-16 000 euroa.

Noin puolet suomalaisista asuu kaukolämmitetyssä asunnossa, ja kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksestä yleensä on vajaa puolet.

Kiristyneet rakennusmääräykset ovat syöneet uusien asuntojen lämmitysenergian tarvetta, mutta maalämmön laskenut hinta on pitänyt sen kilpailukykyisenä.

– Lämmitysmuodon valinta on osittain matematiikkaa. Ensin katsotaan, mitä mahdollisuuksia on tarjolla, sillä esimerkiksi pohjavesialueella maalämmön poraamisessa on rajoituksia, eikä kaukolämpö ulotu joka paikaan. Sitten katsotaan mitkä ovat tarjolla olevien vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannukset, ja valitaan sopivin, Penttinen sanoo.

Vaihtoehtoina ovat myös poistoilmalämpöpumppu (Motiva) ja ilma-vesilämpöpumppu (Motiva). Matalaenergiataloa tai passiivitaloa voi lämmittää pitkällekin pelkällä poistoilmalämpöpumpulla. Se siirtää talosta poistettavan ilman lämpöä tuloilmaan, käyttöveteen tai lämmitysjärjestelmässä kierrätettävään veteen.

Ilma-vesilämpöpumppu puolestaan ottaa lämmitysenergian ulkoilmasta. Se siis tuottaa vähiten energiaa silloin, kun lämmitysenergian tarve on suurin. Siksi ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee rinnalleen jonkin varajärjestelmän.

Motivan mukaan vuodessa on vain vähän sellaisia päivä, kun ilma-vesilämpöpumppu ei riitä.

Ihmisten yhtäläinen arvo, demokratian merkitys sekä kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet. Siinä asiat, jotka toistuivat presidentti Barack Obaman jäähyväispuheessa kerta toisensa jälkeen.

Hän kävi läpi omia onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan, mutta ennen kaikkea hän pyrki luomaan uskoa Yhdysvaltain tulevaisuuteen.

– Kaikista ulkoisista eroavaisuuksistamme huolimatta, olemme kaikki samassa veneessä, hän sanoi.

Hän varoitti, että puolueellisuus, rasismi ja epätasa-arvoisuus uhkaavat demokratiaa. Hän myös kehotti uudistamaan demokraattisen järjestelmän.

Puheensa lopuksi hän veti yhteen oman kautensa.

– Yes, we can! Yes we did. Kyllä, pystymme siihen. Kyllä, teimme sen.

Palasi Chicagoon

Obama piti jäähyväispuheensa Chicagossa, missä hän aloitti poliittisen uransa nuorena miehenä. Vastaanotto oli lämmin. Yleisö nousi taputtamaan, kun Obama saapui pitämään jäähyväispuhettaan.

Obama totesi alkuunsa, että tuntui hyvältä olla kotona ja kiitti kaikista hyvän onnen toivotuksista, joita hän on vaimoineen viime viikkoina saanut.

– Olette tehneet minusta paremman presidentin ja paremman miehen, Obama aloitti.

Hän palaa puheessaan alkuaikoihinsa Chicagossa ja tapaamiinsa tavallisiin ihmisiin.

– Meidät on luotu tasa-arvoisiksi, hän totesi.

Omat onnistumiset

Obama mainitsi onnistumisinaan laman taittamisen, autoteollisuuden toipumisen ja työpaikkojen luomisen. Hän myös puolusti voimakkaasti terveydenhuolto- ja sosiaaliuudistustaan. Sen kustannukset ovat hänen mielestään kohtuulliset.

– Jos jollakulla on parempi järjestelmä, tuen sitä julkisesti. Siksi olen täällä: palvellakseni.

Hän epäili, että ihmiset eivät kahdeksan vuotta sitten olisi uskoneet, mikäli hän olisi luvannut heille kaikki saavuttamansa parannukset.

– Yhdysvallat on parempi ja vahvempi paikka kuin silloin, kun aloitin.

Obama jättää presidentin tehtävät 20. tammikuuta. Kun hän muistuttaa lopettavansa kymmenen päivän kuluttua, yleisö alkaa buuata.

– Ei, ei, meillä on rauhallisen vallanvaihdon perinne, muistuttaa Obama.

Huoli tulevaisuudesta

Vaikka Obaman puheessa oli pääosin myönteinen sävy, hän nosti esiin myös huolenaiheitaan. Yksi huolenaiheista oli Yhdysvaltain polarisoituminen, eli jakautuminen kahteen erilliseen leiriin.

Hän totesi, että hyvätuloisille menee entistä paremmin, samalla kun monet tuntevat, että heidät on unohdettu.

– Meidän on taattava lapsillemme koulutus, työtekijöille oikeus järjestäytyä ja vaatia parempia palkkoja.

– Jos emme luo mahdollisuuksia kaikille, erot vain kasvavat lähivuosina.

Obama kiinnitti huomiota myös rotujen välisiin suhteisiin ja siihen, ettei yhteiskunnan eroja pitäisi nähdä valkoisten hyvätuloisten ja muiden väristen huonovoivien ihmisten välisinä eroina. Hän muistutti, että rasismi on eripuraisuutta aiheuttava voima.

– Sydänten on muututtava. Ne eivät muutu heti. Joskus kestää sukupolvia, ennen kuin ennakkoluulot murtuvat.

Hän oli myös huolissaan asenteista maahanmuuttajia vastaan. Yhdysvallat on aina ollut siirtolaisten maa, hän muistutti.

– He arvostavat kovaa työtä ja perhettä, kuten mekin.

Kansainväliset asiat

Obama kertasi myös saavutuksiaan kansainvälisellä areenalla: Kuuban suhteiden lämmittämisen, Iranin ydinsopimuksen solmimisen ja Pariisin ilmastosopimuksen.

Lapsemme joutuvat selviämään ilmastonmuutoksesta, hän muistutti.

– Ilmastonmuutoksen kieltäminen on tulevien sukupolvien pettämistä. Se on myös tämän maan keskeisen hengen pettämistä, innovaation ja käytännöllisen ongelman ratkaisun hengen pettämistä.

Hän puhui radikalisoitumisen vaaroista, mutta huomautti Yhdysvaltain eliminoineen tuhansia terroristeja. Hän myös lupasi, että terroristijärjestö Isis voitetaan.

– Elämäntapamme suojelu ei kuulu pelkästään sotilasvoimillemme. Meidän kaikkien on pysyttävä valppaina. Meidän täytyy puolustaa demokratian arvoja.

– En hyväksy amerikkalaisten muslimien syrjimistä. He ovat aivan yhtä isänmaallisia kuin mekin. Emme voi vetäytyä isoista maailmanlaajuisista taisteluista!

Demokratia ei ole itsestäänselvyys

Perusoikeuksien puolustaminen kuuluu kaikille amerikkalaisille, Obama muistutti, olipa kyse etnisistä vähemmistöistä, naisista tai sukupuolivähemmistöistä.

– Demokratiamme on uhattuna, jos pidämme sitä itsestään selvänä.

Demokraattinen järjestelmä tulisi uudistaa, Obama uskoi ja kehotti kaikkia kantamaan kansalaisvastuunsa. Yhdysvalloissa on matalat äänestysprosentit.

– Meidän pitäisi tehdä äänestämisestä helpompaa.

Hän kehotti ihmisiä toimimaan, mikäli he näkevät epäkohtia, osallistumaan, mikäli he haluavat muuttaa asioita.

Henkilökohtainen päätös

Obama päätti puheensa henkilökohtaisiin ja tunteikkaisiin kiitoksiin vaimolleen, tyttärilleen ja varapresidentilleen Joe Bidenille. Vaimolleen Michellelle hän sanoi:

– Sait roolin, jota et pyytänyt ja teit siitä omasi arvokkuudella, sisulla, tyylillä ja huumorilla. Uusi sukupolvi voi asettaa tavoitteensa korkeammalle, koska olet heidän esikuvansa. Olen ylpeä sinusta. Maamme on ylpeä sinusta.

Puheensa lopuksi hän veti yhteen oman kautensa.

– Yes, we can! Yes we did. Pystymme siihen, pystyimme siihen.

Lue myös: Obaman kyyneltentäytteiset kiitokset Michellelle (video)

Valkoisen ylivallan kannattajaksi tunnustautunut 22-vuotias Dylann Roof ampui vuoden 2015 kesäkuussa yhdeksän ihmistä afroamerikkalaisten suosimassa kirkossa Charlestonissa, Etelä-Carolinan osavaltiossa. Roof osallistui raamattutapaamiseen Emanuelin metodistikirkossa ja avasi tulen 45-kaliiperisella käsiaseella.

Valamiehistö totesi viime joulukuussa Roofin syylliseksi kaikkiin häntä vastaan nostettuihin 33 syytekohtaan, mukaan lukien viharikoksiin. Tiistaina valamiehistö antoi päätöksensä kuolemantuomiosta kolmen tunnin pohdinnan jälkeen.

Roofin sukulaiset lähettivät tuomion jälkeen medialle tiedotteen, jossa he ilmaisivat surunvalittelunsa uhrien omaisille ja rukoilevansa uhrien ja heidän omaistensa puolesta.

Oikeudenkäynnissä Roof sanoi valamiehistölle olevansa edelleen sitä mieltä, että hänen tuli toteuttaa tapot. Aiemmin kuulusteluissa hän kertoi liittovaltion poliisille haluavansa palauttaa rotuerottelun mustien ja valkoisten välille.

Joukkosurma herätti Yhdysvalloissa keskustelua rotusuhteista ja etelävaltioiden sisällissodan aikaisen taistelulipun käytöstä. Ampuja oli poseerannut etelävaltioiden lippu käsissään internetissä julkaistuissa kuvissa. Tapahtuneen jälkeen lippu poistettiin Etelä-Carolinan osavaltion hallintorakennuksen edustalta.

– Valamiehet tekivät oikean päätöksen langettaessaan hänelle kuolemantuomion, sanoi erään uhrin veli uutistoimisto AP:lle. – Roofin kuolemantuomio lähettää vahvan viestin, jonka mukaan viharikoksia ei tule hyväksyä.

Muutama teema nousi ylitse muiden presidentti Barack Obaman viimeisessä puheessa presidenttinä. Yhdysvaltain 44. presidentti piti jäähyväispuheensa Chicagon McCormick Place -hallissa.

1. Demokratia

– Demokratiamme on uhattuna, jos pidämme sitä itsestäänselvyytenä, Obama sanoi.

Hän kehotti kaikkia yhdysvaltalaisia osallistumaan demokraattisen järjestelmän uudistamiseen. Hän kehotti heitä tekemään vapaaehtoistyötä, järjestäytymään ja asettumaan ehdoille vaaleissa.

2. Tasa-arvo

– Valintani jälkeen puhuttiin rodun jälkeisestä Amerikasta. Sellainen visio, vaikka aikomus olikin hyvä, ei ollut koskaan realistinen.

Obama puhui niin sukupuolten, etnisten vähemmistöjen kuin seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon puolesta. Hän totesi, etteivät vähemmistöt vaadi erityiskohtelua, vaan samanlaista kohtelua kuin kaikki muutkin.

– Sydänten on muututtava. Ne eivät muutu heti. Joskus kestää sukupolvia, ennen kuin ennakkoluulot murtuvat.

3. Yhtenäisyys

Obama toi esille huolensa siitä, että Yhdysvallat on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin, työllisiin ja työttömiin, valkoisiin ja värillisiin.

– Jos emme luo mahdollisuuksia kaikille, erot vain kasvavat lähivuosina.

Hän peräsi uutta yhteiskuntasopimusta, jossa kaikille lapsille taataan koulutus, työntekijöille annetaan valta järjestäytyä ja vaatia parempia palkkoja, sosiaalisia turvaverkkoja parannetaan ja verotusta uudistetaan siten, että rikkain prosentti ei voi väistellä velvollisuuksiaan.

4. Kiitokset Michellelle

Puheensa päätteeksi Obama esitti tunteelliset kiitokset vaimolleen Michellelle.

– Sait roolin, jota et pyytänyt ja teit siitä omasi arvokkuudella, sisulla, tyylillä ja huumorilla. Uusi sukupolvi voi asettaa tavoitteensa korkeammalle, koska olet heidän esikuvansa. Olen ylpeä sinusta. Maamme on ylpeä sinusta.

Lue myös: Obaman kyyneltentäytteiset kiitokset Michellelle (video)

Helsingin rakennusvirastossa suunnitellaan paraikaa torjuntatoimia Rautatientorin rottaongelman selättämiseksi.

Erityisesti Aleksis Kiven muistopatsaalla on vilissyt viime kuukausina paljon rottia ja syykin on rakennusviraston puistovastaavan Pekka Engblomin mukaan selvä: joku ruokkii rottia tahallaan.

Engblom itse kuuli asiasta ensimmäistä kertaa viime kesänä.

– Sain tietää, että sinne käydään heittämässä ruokaa sen takia, että saadaan rotat ulos kolosta. Sitten otetaan videota ja se postataan YouTubeen ja muualle nettiin.

Rottia vilisee laajalti ympäri Helsinkiä, mutta Engblom pitää Aleksis Kiven patsaan ympäristöä poikkeustapauksena. Yleensä rottia ei ole ruokittu tarkoituksellisesti, vaan rottaongelma on saattanut pulpahtaa pinnalle muiden eläinten, lähinnä lintujen ruokinnan yhteydessä. Tällöin tarkoitus ei ole ollut syöttää juuri rottia.

– Nyt jotkut kuitenkin syöttävät rottia varta vasten, liharuualla ja kaikella muulla. Penäisin tässä jonkinlaista kuntalaisvastuuta, Engblom sanoo.

Aleksis Kiven patsaan rottaongelmasta on kirjoittanut aiemmin ainakin Helsingin Sanomat (3.1.2017 ja 21.12.2016). Uutisoinnin jälkeen rottahavaintoja on tulvinut rakennusvirastoon muualtakin, esimerkiksi Kallion alueelta.

Professori: Esimerkki siitä mihin typerä käytös voi johtaa

Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen professori, jyrsijätutkija Heikki Henttonen on seurannut Rautatientorin alueen rottakeskustelua ihmeissään. Se, että rottia ruokitaan tarkoituksella, on hänen mielestään erikoista – vähintäänkin.

– Hulluutta on monenlaista. Täysin pähkähullua toimintaa, kuuluu Henttosen arvio.

– Tietysti joku voi tykätä, että ne ovat söpönnäköisiä, kun ne siinä patsaan juurella kurkkivat, mutta kyllä tämä on tosielämästä vieraantumista, jos villirottia ruokitaan ja hyysätään.

Rotista ei ole koskaan mitään hyötyä, hän toteaa. Ne ovat tuholaisia monessakin suhteessa.

– Rotat likaavat ja voivat levittää monia tauteja. Aina, kun on rottia, on olemassa infektioriski.

Henttonen ei kuitenkaan pidä Aleksis Kiven patsaan tilannetta suurena uhkana.

– Ennemminkin se on esimerkki siitä, mihin typerä käyttäytyminen voi johtaa. Jos näitä asioita ei ymmärretä, tulee tällaisia tilanteita; Helsingin keskeisellä paikalla rotat pyörivät jaloissa sen takia, että joku käy ruokkimassa villirottia. Eihän siinä ole mitään tolkkua.

"Urbaanilla alueella on yhtä paljon rottia kuin ihmisiäkin"

Rakennusvirasto päättää tammikuun aikana, miten rottaongelmaan on tarkoitus puuttua. Millaisia torjuntatoimet ovat, sitä ei vielä tiedetä.

– Olemme saaneet yhteydenottoja torjuntafirmoilta. Tutkimme nyt, millaista kampanjaa rupeamme käynnistämään, Engblom kertoo.

– Useimpien mielipiteiden mukaan tämä ei ratkea sillä, että torjuntatoimia tehdään pistemäisesti yksittäisissä kohteissa, vaan hallintaan pitäisi ottaa kerralla vähän isompi alue.

Tämä taas edellyttäisi, että myös ympäröivät kiinteistöt lähtisivät mukaan operaatioon.

– Emme me ketään voi velvoittaa tällaiseen, mutta ainakin neuvottelut kannattaa käynnistää ja tutkia asiaa.

Rottien kokonaismäärästä Helsingissä ei ole Engblomin mukaan tarkkaa tietoa. Nyrkkisääntö kuitenkin on olemassa.

– On sanottu, että urbaanilla alueella on suunnilleen yhtä paljon rottia kuin on ihmisiäkin.

Rottien tahalliseen ruokintaan voitaisiin periaatteessa puuttua myös muuten kuin vain rottia myrkyttämällä, Engblom sanoo.

– Siihen voidaan suhtautua roskaamisrikoksena. Kyse on kuitenkin kaupungin ympäristökeskuksen valvottavasta asiasta, ei rakennusviraston.

Pitkään hyödyttömäksi tai suorastaan harmilliseksi jäänteeksi arveltu umpilisäke onkin ihmiselle sangen hyödyllinen pussukka, joka on kehittynyt tarkoituksella, arvioi tuore kansainvälinen tutkimus. Pussin sisällöstä on tietoa jo aiemmista tutkimuksista: siellä on hyödyllisiä suolistobakteereja.

Umpilisäkkeen tarkoituksellisen kehittymisen jäljille päästiin tutkimalla 533 nisäkäslajin evoluutiota. Osalla lajeista on umpilisäke, osalta se puuttuu. Elin ei ole kaikilla yhteistä alkuperää, vaan kehityslinjoja on yli 30.

Lisäksi osoittautui, että laji, jonka vatsaan umpilisäke on kerran ilmestynyt, on ani harvoin luopunut siitä. On hyvin epätodennäköistä, että näin olisi käynyt, jos elin olisi hyödytön – etenkin, kun se tulehtuessaan on suorastaan hengenvaarallinen.

Umpisuolen muodosta teorialle lisäpontta

Tutkijaryhmä päätteli, ettei umpilisäke ole kehittynyt omia aikojaan umpisuolen päähän, vaan ne kuuluvat yhteen. Umpisuoli on osa paksusuolta sen ja ohutsuolen liitoskohdassa.

Umpisuolen ja -lisäkkeen yhteiseen kehitykseen viittaa myös se, että suipon tai kierteisen umpisuolen päässä on useammin umpilisäke kuin pyöreän tai lieriömäisen, Comptes Rendus Palevol -tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo.

Hyödylliset mikrobit hyvässä tallessa?

Ravinnosta, ilmastosta tai sosiaalisista syistä ei löytynyt selitystä sille, miksi joillakin nisäkkäillä on umpilisäke ja joillakin ei.

Sen sijaan osoittautui, että umpilisäkkeellisillä lajeilla on umpisuolessaan keskimääräistä enemmän imukudosta kuin muilla lajeilla. Imukudoksen tehtävänä on pysäyttää elimiin pyrkivät haitalliset mikrobit.

Se saattaa tarkoittaa, että umpilisäkkeellä on olennaista merkitystä immuunijärjestelmälle, yhdysvaltalaisen Midwesternin yliopiston tutkija Heather Smith kollegoineen päätteli.

Imukudos myös edistää joidenkin hyödyllisten suolistobakteerien kasvua. Umpilisäke voi olla näille mikrobeille suoranainen turvavarasto: sinne piilottelemaan jää mikrobeja, vaikka tulehdus tai antibioottikuuri tuhoaisi ne muualta suolistosta.

Umpilisäkkeettömillä enemmän ripulia

Umpilisäkkeessä piilevistä hyödyllisistä mikrobeista on tehty aiempia tutkimuksia muun muassa Indianan yliopistossa ja Duken yliopistossa. Näyttöä on saatu muun muassa toistuvilla antibioottikuureilla lääkittyjen sairaalapotilaiden tutkimuksista.

C. difficile -bakteerin aiheuttamaa ankaraa ripulia havaittiin selvästi useammin potilailla, joilta oli leikattu umpilisäke. Bakteeri pääsee riehaantumaan, kun antibiootit ovat tuhonneet sitä vastaan kamppailevat hyödylliset mikrobit potilaan suolistosta.

Tutkijat päättelivät, että umpilisäkkeen puute tarkoittaa myös mikrobien varmuusvaraston puuttumista.

Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä paranna hoitoa, kirjoittavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kolme nykyistä ja kaksi eläkkeellä olevaa professoria tai ylilääkäriä. Kirjoittajien joukossa on myös entinen kansanedustaja, kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu Sirpa Asko-Seljavaara. Eilen soten valinnanvapauden ongelmista varoitteli blogissaan entinen kokoomusministeri Jan Vapaavuori.

Lääkäreiden kriittinen kannanotto julkaistiin Lääkärilehdessä.

Artikkelissa nostetaan esille useita sote-uudistukseen liittyviä ongelmia.

1. Väärä marssijärjestys

Lääkärit ovat huolissaan siitä, että uudistuksessa on edetty väärässä järjestyksessä.

Yksi artikkelin kirjoittajista, ortopedian ja traumatologian dosentti, HUS:n lääkintäpäällikkö ja vastaava ylilääkäri Eero Hirvensalo kertoo Ylelle, että sote-uudistuksessa päätös hallintomallista olisi pitänyt tehdä vasta käytännön toimien miettimisen jälkeen.

– Itse katsoisin, että ensin pitäisi miettiä nykyistä parempi toimintamalli, jonka toimivuus voidaan etukäteen arvioida. Sen jälkeen voidaan päättää siihen soveltuva parempi hallintomalli.

– Se olisi parempi marssijärjestys kuin tämä nyt toteutettu. Toimivuuden arviointia ei ole tehty riittävän huolellisesti eikä ole mietitty käytäntöä, joka on kuitenkin se kaikkein tärkein asia, Hirvensalo sanoo.

Hallitus on päättänyt perustaa 18 maakuntahallintoa, joiden vastuulle jää toiminnan käytännön toteutus.

Päätös hallinnollisesta uudistuksesta lyötiin lukkoon jo syksyllä 2015, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uhkaili hallituksen hajottamisella ja hallituskumppanit taipuivat keskustan ajamaan kahdeksantoista maakunnan malliin.

2. Potilas jää vaille hoitoa

Artikkelin kirjoittajien mukaan perusterveydenhoitoon varatut rahat ovat vaarassa huveta vääriin taskuihin. Jos palvelua tarjoavan yksikön tulot riippuvat tutkimuksen ja hoidon kokonaiskustannuksien säästöistä, voi potilas kirjoittajien mukaan jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa, mistä seuraa kiireellisen hoidon ja korvattavien potilasvahinkojen määrän kasvu.

Hirvensalon mukaan terveyspalveluista säästäminen ei voi olla yksittäisen toimijan ratkaisuvallassa.

– Silloin kun joudutaan jostain tinkimään, meillä pitäisi olla yhtenäiset perusteet koko valtakunnassa, joiden perusteella palveluja vähennetään ja mistä säästetään.

Itsenäisesti niille kohdennettuja varoja terveydenhuoltoon käyttävien maakuntien välille myös tulee Hirvensalon arvion mukaan väistämättä eroja, mikä sotii tasavertaisen ja tasapuolisen terveyspalvelun ideaa vastaan.

3. Sairaaloissa osaaminen vähenee

Lääkärien mukaan osaaminen vähenee niissä sairaaloissa, joissa laajaa päivystystä on päätetty vähentää. Laajan päivystyksen mukana sairaalasta voi lähteä osaavaa henkilökuntaa.

– Sairaala ei kestä kovin monen hyvän osaajan poistumista esimerkiksi sieltä kirurgisesta toimintaympäristöstä, Hirvensalo sanoo.

Hirvensalon mukaan laajasta päivystyksestä luopuneiden sairaaloiden sisällä saatetaan kokea, että niiden osaaminen on aliarvostettua ja ammattilaisia hakeutuu enemmän haasteita tarjoaviin laajan päivystyksen yksiköihin.

Yksityissairaalat voisivat tarjota tässä ratkaisun, mutta lääkärit epäilevät, että maakuntien tilaajatahot eivät pysty luotettavasti arvioimaan hoidon oikeaa tarvetta.

4. Tutkimusta ja koulutusta ei huomioida

Artikkelin kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen ei ole ollut sote-uudistusta koskevissa keskusteluissa esillä.

Julkisella puolella on koulutusvastuu, jota ei lääkärien mukaan ole huomioitu palveluntuotantoa vertailtaessa. Kokeneiden valmiiden lääkäreiden ja hoitajien yksiköissä palveluiden tuottaminen on halvempaa, mutta toisaalta tulevaisuuden ammattilaiset jäävät kouluttamatta.

– Jos ajattelee kilpailutusta vastaanottotoiminnassa ja leikkaustoiminnoissa, en ole nähnyt sellaista versiota, jossa olisi otettu huomioon korkeampi kustannusrakenne niissä yksiköissä, joissa on koulutusvastuu, Hirvensalo sanoo.

5. Suuronnettomuuksien varautuminen selvittämättä

Kokemukset useita suomalaisuhreja vaatineesta tapaninpäivän tsunamista Kaakkois-Aasiassa vuonna 2004 johtivat siihen, että koordinaatiovastuu laajoissa suuronnettomuuksissa on Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä. Laajoissa valtakunnallisissa onnettomuuksissa HUS olisi ensisijainen avuntarjoaja.

– Valtakunnallinen apu on erityisen tärkeää niillä alueilla, joissa palveluita on vähän. Varautuminen ei ole ilmaista ja se tulee nostamaan yksiköiden kustannusprofiilia. Tähän mennessä yksityinen puoli ei ole vastannut millään tavalla tästä roolista, Hirvensalo sanoo.

Yksityisten toimijoiden roolin mahdollinen kasvu edellyttää valtakunnallisen varautumisen uudelleenjärjestämistä sekä vastuun ja kustannusten uudelleenjakamista. Artikkelin kirjoittajien mukaan tätä ei ole toistaiseksi tuotu valmisteluissa esiin.

6. Säästöt jäävät tekemättä

Artikkelin kirjoittajien mukaan kukaan ei ole kyennyt esittämään, miten uudistuksella tavoitellut säästöt oikeasti syntyvät. Säästötavoitteisiin pääseminen vaatisi sekä henkilöstön että hoitojen merkittävää vähentämistä nykyisestä tasosta, mutta tällaisesta ei ole puhuttu uudistuksen yhteydessä vielä lainkaan.

Hirvensalo uskoo, että perusterveydenhuollon puolella perinteistä vastaanottotoimintaa voitaisiin järkeistää ja tehdä joitain asioita toisella tavalla, mutta erikoissairaanhoidossa palvelutuotannon muuttaminen tarkoittaisi joistain hoidoista luopumista.

– Silloin puhutaan tällaisesta aika raa’asta priorisoinnista, mutta tällaisesta ei ole puhuttu minun mielestäni vielä ollenkaan. Laskelma siitä, miten tämä säästö tehtäisiin, puuttuu tällä hetkellä kokonaan, Hirvensalo sanoo.

Hirvensalon mukaan säästötavoitteissa täytyy ottaa huomioon myös se, että ei ole ilmaista perustaa kahdeksantoista organisaation uutta hallintorakennelmaa, joka ei vielä itsessään tuota terveyshyötyä väestölle.

– Minun mielestäni pitäisi ottaa aikalisä, pohtia valinnanvapaus ja koko tämä järjestämistapa uudestaan. Ainakin pitäisi laatia jonkinlainen valmis malli siitä, miten tämä toteutetaan ja miten se oikeasti muodostaa nämä säästöt, Hirvensalo vaatii.

Hirvensalon ja Asko-Seljavaaran lisäksi artikkelia ovat olleet kirjoittamassa emeritusprofessori Tari Haahtela, päivystyskirurgian ylilääkäri ja professori Ari Leppäniemi sekä plastiikkakirurgian professori Erkki Tukiainen.