Lääkärilehdessä julkaistu kritiikki sote-uudistusta kohtaan pysäyttää, myöntää perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).
– Luettuani useamman kerran tuon tekstin olen todennut, että on meillä työtä siinä, että kerromme, mitä kaikkea tässä isossa kokonaisuudessa ollaan tekemässä, Rehula sanoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin professorien ja ylilääkäreiden Lääkärilehdessä julkaisemassa artikkelissa sote-uudistusta kritisoitiin kovin sanoin. Artikkelin kirjoittajien mukaan sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä saa aikaan parempaa hoitoa.
– Tässä on useita kysymyksiä, johon minulla on suora vastaus, johon voin sanoa, että ollos huoleton nämä on hoidettu, mutta toisaalta totta kai tällainen palaute aina pysäyttää, että onhan varmasti kaikki asiat nyt muistettu, Rehula sanoo.
Kysyimme vastauksia lääkäreiden esille nostamiin huoliin ministeri Rehulalta ja sote- ja maakuntauudistusta johtavalta alivaltiosihteeri Tuomas Pöystiltä.
Ylen eilinen uutinen artikkelista tässä.
1. Väärä marssijärjestys
Kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että uudistuksessa on edetty väärässä järjestyksessä. Heidän mukaansa päätös 18 maakunnan hallintomallista olisi pitänyt tehdä vasta käytännön toimien miettimisen jälkeen.
Ministeri Rehula kertoo, että eri alueilla sisällöllistä työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi on tehty jo vuosien ajan ja selkänoja maakuntamallille tulee perustuslakivaliokunnan ratkaisusta viime vaalikaudelta.
– Tämä muna vai kana tilanne on ollut jo aikaisemmissakin vaiheissa, Rehula sanoo.
– Kunta on liian pieni vastaamaan tulevaisuuden palveluntarpeeseen.
Alivaltiosihteeri Pöystin mukaan monia uudistuksia olisi voitu sopia myös nykyisen lainsäädännön puitteissa, mutta hänen havaintojensa mukaan hallinnollinen uudistus on vahva kannustin myös toiminnan kehittämiseen.
– Uudistuksessa poistetaan perustason palveluiden kehittämisen suurin este, eli rahoituksen oleminen eri toimijoilla, Pöysti sanoo.
Kunnat ovat vastanneet perustason hoidosta ja sairaanhoitopiiri on vastannut erikoistasosta. Sairaanhoitopiirin hartiat ovat olleet leveämmät, eikä perustason hoidon ongelmia olisi Pöystin mukaan voitu ratkaista tekemättä hallinnollista uudistusta.
2. Potilas jää vaille hoitoa
Artikkelin kirjoittajien mukaan potilaat voivat jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa. He näkevät ongelmia myös maakuntien välille syntyvissä eroissa, mikä olisi ristiriidassa tasavertaisen ja tasapuolisen terveyspalvelun idean kanssa.
Ministeri Rehulan mukaan sote-malliin tuleva vahva valtionohjaus varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. Lainsäätäjät tasapainoilevat tällä hetkellä alueellisen päätöksenteon huomioimisen ja valtionohjauksen varmistamisen välillä.
– Tämä on asia, josta on olemassa täysin päinvastaisiakin mielipiteitä kuin näillä kirjoittajilla. Joidenkin mukaan valtiolla on tässä liiankin vahva ote siihen, mitä alueilla tehdään. Tämän tasapainon hakeminen on yksi osa sen lainsäädännön kirjoittamista, joka nyt lähiviikkoina luovutetaan eduskunnalle, Rehula sanoo.
Alivaltiosihteeri Pöystin mukaan palveluiden tuottajia valvotaan jatkossakin, ja valvova viranomainen tulee olemaan nykyisiä aluehallintovirastoja vahvempi toimija.
– Kirjoittajien huoli on oikea siinä, että maakuntien kyky tehdä yhteistyötä ja hoitaa tätä ohjaus- ja arviointijärjestelmää on tavoitteiden saavuttamisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista, Pöysti sanoo.
3. Sairaaloissa osaaminen vähenee
Kirjoittajien mukaan osaaminen vähenee niissä sairaaloissa, joissa laajaa päivystystä on päätetty vähentää, kun osaajat lähtevät alempiarvoisiksi mielletyistä sairaaloista. Artikkelissa tätä kuvaillaan lamaannuttavaksi iskuksi koko sairaalayhteisölle.
Alivaltiosihteeri Pöysti pitää tätä väitettä kaikkein mielenkiintoisimpana osana kirjoitusta.
– Jos kirjoittavat ovat oikeassa, niin meillä voisi olla käytännössä vain muutamassa yliopistosairaalassa osaajia. Rivien välistä tulee väite, että tavallisten ihmisten potilastyö ei ole lääkärille antoisaa työtä. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, onko se todella näin, Pöysti sanoo.
Myös laajan päivystyksen poistumisen jälkeen keskussairaaloissa tehdään vielä erikoisalojen hoitotyötä, Pöysti painottaa. Hän ei usko, että tiettyjen erikoisalojen puute riittää vielä tekemään sairaalasta vähemmän houkuttelevan työpaikan.
4. Tutkimusta ja koulutusta ei huomioida
Artikkelin kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen ei ole ollut sote-uudistusta koskevissa keskusteluissa esillä.
Ministeri Rehula sanoo, että lähiaikoina eduskuntaan annettavassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa koulutuksen järjestämisestä ja yliopistosairaaloiden asemasta on kirjoitettu useampikin pykälä perusteluineen.
– Isompi huoli on siitä, miten kykenemme turvaamaan riittävän rahoituksen. Tähän liittyy omat riskinsä ja vaaransa, mutta ainakin lainsäädäntöpohja yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen eteenpäin viemiselle lakiesityksestä löytyvät, Rehula sanoo.
Myös kouluttavien yksiköiden erilainen kulurakenne tullaan Rehulan mukaan ottamaan huomioon.
5. Suuronnettomuuksiin varautuminen selvittämättä
Kirjoittajien mukaan suuronnettomuuksiin varautumista ja valtakunnallisen varautumisen uudelleenjärjestämistä ei ole tuotu valmisteluissa esiin. Ministeri Rehulan mukaan suuronnettomuuksiin liittyvät vastuukysymykset ovat täysin selkeitä.
– Suuronnettomuuksista huolehtiminen ei jää rakenteesta kiinni. Se on osaamis- ja työnjakokysymys, ja sitä varten on valtionohjaus. Vastuu on olemassa ja tilanteen niin sattuessa se on kristallinkirkas, Rehula sanoo.
Alivaltiosihteeri Pöystin mukaan varautumista on lainsäädäntövaiheessa mietitty. Vaativa päivystys ja ensihoito on lähtökohtaisesti viranomaistehtävä, mutta myös yksityistä sektoria käytetään Pöystin mukaan täydentämään kapasiteettia.
Yksityisen sektorin osallistumisesta valmiuden ylläpitämiseen pidetään Pöystin mukaan huolta palveluvelvoitteilla ja sopimuksilla.
6. Säästöt jäävät tekemättä
Artikkelin kirjoittajien mukaan kukaan ei ole kyennyt esittämään, miten sote-uudistuksella tavoitellut säästöt oikeasti syntyvät.
Ministeri Rehulan mukaan alkuperäisistä tavoitteista ei ole tingitty. Sote-menot tulevat jatkossakin kasvamaan, mutta uudistuksella tavoitellaan menojen kasvun taittumista. Kustannusten kasvun pitäisi hidastua 2,8 miljardia euroa kymmenessä vuodessa.
– Muutos on perusteisiin menevä ja se on iso. Tässä on useita elementtejä, miten kustannusten nousu katkaistaan, Rehula sanoo.
Alivaltiosihteeri Pöysti nostaa esimerkiksi säästöistä kirjoittajien kritisoiman päivystysuudistuksen ja vaativimpien toimenpiteiden kokoamisen nykyistä harvempiin yksiköihin, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta.
Pöystin mukaan nykyinen sairaalaverkko on liian laaja ja sen harventaminen tuottaa yhden osan säästöistä.
– Sairaalaverkko perustuu 30-40 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Sen jälkeen hoitokäytäntö on kehittynyt ja sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet, Pöysti perustelee.
Lisäksi säästöjä haetaan satsaamalla hoidon vaikuttavuuteen.
Se tarkoittaa Pöystin mukaan esimerkiksi ennaltaehkäisevään sosiaalipalveluun panostamista, mikä on aiempien kokemusten mukaan vähentänyt huostaanottojen tarvetta. Lisäksi säästöjä haetaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisesta.
Pöystin mukaan säästöt pystytään tekemään nykyisten lainsäädännön velvoitteiden puitteissa, mutta myöntää, että priorisointia täytyy tehdä.
– Me tehdään tällä hetkellä turhia leikkauksia jonkin verran. Jos ihmisen tavoitteena on mahdollisimman toimintakykyinen ja kivuton elämä, se ei ole enää ikääntyvällä ihmisellä urheilijan polvi, jolla lähdetään juoksemaan maratonia. Tällaisissa asioissa pitää käyttää entistä enemmän harkintaa.
Ministeri Rehulan ja alivaltiosihteeri Pöystin mukaan asiantuntijoiden puheenvuoro otetaan jatkotyössä huomioon ja heidän esittämiinsä huoliin vastataan.
