Lounais-Suomen aluehallintovirasto valmistelee tällä hetkellä voimassa olevien koronarajoitusten laajentamista koko Varsinais-Suomeen.

Rajoitukset koskevat nyt vain Turkua, Kaarinaa, Raisiota, Saloa ja Paraisia. Rajoitukset tulivat voimaan 9. heinäkuuta, kun Varsinais-Suomi siirtyi koronaviruksen kiihtymisvaiheeseen. Nyt Varsinais-Suomi häilyy jo leviämisvaiheen rajoilla. Sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä on kuitenkin pysynyt kiihtymisvaiheen tasolla.

Rajoituksien mukaan yleisötilaisuuksia saa pitää sisä- ja ulkotiloissa, mutta tapahtumat pitää järjestää niin, että osallistujilla on tosiasiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa.

Järjestäjien on myös tehostettava tilojen puhdistamista ja asiakkaille on tarjottava mahdollisuus käsien pesuun. Ravintoloita rajoitukset eivät suoranaisesti koske, vaan niitä rajoitetaan erikseen valtioneuvoston tekemillä päätöksillä.

Avi odottaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä lausuntoa keskiviikkoon kello kymmeneen mennessä siitä, koskevatko tartunnanjäljityksen ongelmat vain Turkua, vai laajemmin maakuntaa.

Tämä voi vielä vaikuttaa päätettäviin rajoituksiin.

Rajoituksiin vaikuttaa sairaanhoitopiiri

Rajoituksia tiukennetaan sairaanhoitopiirin koronatyöryhmän epidemiologisen arvion perusteella.

Avi kokoontuu tiistaina iltapäivällä käsittelemään asiaa tarkemmin. Lisäksi sairaanhoitopiirin epidemiologisesta arviosta esitetään lisäkysymyksiä ennen rajoituksista päättämistä.

Aluehallintoviraston johtajan Heikki Mäen mukaan itse päätös rajoitusten laajentamisesta voidaan tehdä nopeallakin aikataululla, mutta voimaan ne tulisivat silti aikaisintaan seitsemän vuorokauden kuluttua avin päätöksestä. Todennäköisesti päätös tehdään keskiviikkona päivällä.

• Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta
• Uusimmat tiedot koronavirusepidemiasta Varsinais-Suomessa löytyvät tästä päivittyvästä artikkelista

Kesään kuuluu takuuvarmasti uutisointi Itämeren pintaa laikuttavista sinilevälautoista. Tänä kesänä uutiset ovat olleet aiempaa huolestuttavampia. Se kertoo kaiken meren tilasta.

Sinilevien lisääntyminen on yksi selvimmistä merkeistä meren rehevöitymisestä.

Alkukesällä jo arvioidaan tulevan kesän levätilannetta. Rehevöitymisen vuoksi koko Itämerellä on edellytykset leväkasvustolle. Tähän kesään asti luultiin, että Perämerta lukuunottamatta.

Levää muodostuu vuosi vuodelta laajemmilla alueilla. Viime vuosina leväkasvustot ovat levittäytyneet laajemmalle Selkämerellä, ja tänä vuonna poikkeuksellisen aurinkoinen ja helteinen sää on edesauttanut levätilanteen pahenemista. Sinilevää muodostui nyt ennätyspaljon myös meren pohjoisimpiin osiin.

Sinilevien lisääntyminen on yksi selvimmistä merkeistä meren rehevöitymisestä. Levien ohella rehevöitymisellä on perustavanlaatuisia vaikutuksia muuhun lajistoon – koko meren ekosysteemiin.

Itämeri on pahasti rehevöitynyt. Syynä on mereen päätyvä liian suuri ravinnekuormitus. Meri on pitkään ollut jopa yksi maailman saastuneimmista meristä. Se on kokoonsa nähden verrattain matala ja siksi altis ravinnemäärien ja muiden olosuhteiden muutoksille. Laajan ja tiheästi asutun valuma-alueen vuoksi päästöt mereen ovat yksinkertaisesti liian suuria.

Sadevesien mukana ravinteita huuhtoutuu koko laajalta valuma-alueelta Itämereen. Ravinteiden huuhtoutumista edesauttaa meren ympäristössä harjoitettava maatalous, metsätalous, soiden ojitukset sekä alati lisääntyvät sateet ja lauhtuvat talvet.

Tietyt meren avainlajit ovat vaarassa kadota. Esimerkiksi rakkolevä eli rakkohauru on monella tapaa oleellinen laji Itämeren ekosysteemissä. Sen olot käyvät kuitenkin ahtaaksi rehevöityvässä ja sameutuvassa meressä. Muut levät vievät siltä elintilaa. Tämän lajin väheneminen heijastuu muualle ekosysteemiin, kun muut lajit jäävät paitsi sen tarjoamasta ravinnosta ja suojasta.

Meressä tapahtuvalla kehityksellä on vaikutuksensa kaikkiin lajeihin levistä ja pieneliöistä kasveihin, kaloihin ja lintuihin.

Muun muassa eri kalalajit sietävät eri tavoin muutoksia ympäristössään. Jotkin lajit hyötyvät, mutta useimmille rehevöityminen ja sameutuminen tai ainakin toinen niistä on vahingollista kehitystä, joka hankaloittaa lajien elämää kaikilla osa-alueilla ravinnon hankinnasta lisääntymiseen.

Yksi valtava ravinnetaakasta johtuva ongelma Itämeressä on pohjan happikato. Levän ja muun kasvuston lisääntyessä meren pohjalle kerääntyvän kasviaineksen määrä kasvaa. Jätteen käsittely kuluttaa pohjan hapen, jolloin muodostuu happikato.

Hapettomassa tilassa pohjalle syntyy myrkyllisiä yhdisteitä ja elämän edellytykset kapenevat. Kasvit ja pohjaeliöt kuolevat ja kynnelle kykenevät eliöt pakenevat toisaalle.

Oman ongelmansa muodostaa roska, jota kulkeutuu meren rannoille valtavat määrät ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi. Onneksi ainakin Suomen rannoilla roskan määrä on kuitenkin vähenemässä.

Meillä on hyvät mahdollisuudet vähentää meren kuormitusta niin halutessamme.

Muutama vuosi sitten vierailin ensimmäistä kertaa Saaristomerellä. Maisema oli juuri niin henkeäsalpaavan kaunis kun yhdeltä kansallismaisemaltamme voi odottaa. Merialue on kuitenkin yksi Suomen rannikon huonokuntoisimmista. Tänäkin vuonna sinilevää havaittiin alueella jo kesäkuun alussa. Maisemaa ihastellessani mieleni valtasi suuri suru ja haikeus – millainen meremme olisi jos emme olisi sitä tuhonneet?

Kotimeremme tilasta on viime aikoina kantautunut onneksi myös iloisia uutisia. Meren kunto on kohentunut vuosikymmeniä, ja maailman saastuneimmaksi tituleerattu meremme voi viimein luopua kyseenalaisesta kunniasta.

Nyt seuraa lisää hyviä uutisia. Näihin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. Itämeren päästöissä on se synkkä, mutta hyväkin puoli, että iso osa niistä on meidän suomalaisten, joten meillä on myös hyvät mahdollisuudet vähentää meren kuormitusta niin halutessamme. Tarvitaan vain oikeanlaista, rakentavaa keskustelua ja tarmokasta toimintaa Itämeren puolesta.

Yksi helppo keino vaikuttaa omien päästöjensä kautta Itämeren tilaan, on syödä Itämeressä kasvanutta kalaa, toinen on suosia kasvispainotteista ruokavaliota. Ja kerätä ne roskat mukaansa.

Kerttu Kotakorpi

Kirjoittaja on luonnontieteilijä, joka rakastaa tuijotella merta.

Blogista voi keskustella 28.7. klo 23.00 saakka.

Kalajoella Kannuksentiellä on käynnissä mittava maastopalo. Tulipalo saatiin hallintaan myöhään maanantaina illalla, mutta sammutus jatkuu edelleen. Sammutustyöt jatkuvat usean vuorokauden ajan, arvioitiin Jokilaaksojen pelastuslaitokselta tiistaiaamuna.

– Illalla olimme veitsenterällä, että mihin tämä taipuu, mutta saimme palon hallintaan. Palopesäkkeitä on sammuteltu läpi yön, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Markus Vehkoja kertoo.

Varsinkin tiistaipäivä näyttää, mihin suuntaan sammutustyöt etenevät.

– Nyt toivotaan, ettei tuuli voimistu, ja alueella vielä kytevät palopesäkkeet pysyvät hallinnassa.

Jokilaaksojen pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta kahdelta maanantai-iltapäivällä. Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja. Palopaikka on Kalajoella Raution kylästä 7 kilometriä lounaaseen. Maastopalo levisi voimakkaimmillaan noin 600 metrin rintamalla. Heitteistä johtuen palosta syntyy jatkuvasti uusia maastopaloja.

Paloalue on 850 kertaa 650 metriä. Alue on kivikkoista metsämaastoa, jota pelastuslaitoksen päivystävän päällikön mukaan on hankala sammuttaa. Vehkojan mukaan palosta oli hankala luoda tilannekuvaa, kun savunmuodostus oli sankkaa ja tuuli oli kuljettanut heitteitä ympäriinsä.

Maanantain aikana maastopaloa oli sammuttamassa yhteensä 24 pelastuslaitoksen yksikköä ja rajavartiolaitoksen helikopteri. Puoli kymmeneltä illalla palopaikalla oli Vehkojan mukaan yhä yli 50 ihmistä sammutustöissä.

Edelleen tiistaina iltapäivällä paloa on sammuttamassa 40 ihmistä. Vaihtohenkilöstön saatavuus on vaikeaa, sillä päätoimisen pelastushenkilöstön lomat ovat käynnissä.

Jokilaaksojen pelastuslaitosta auttamaan on tullut lisäyksiköitä sekä Keski-Pohjanmaan että Keski-Suomen pelastuslaitoksilta. Mukana on ollut myös sopimuspalokuntalaisia. Vaihtohenkilöstöä on pyydetty Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.

Markus Vehkojan mukaan palon sammutusvesi riitti hyvin, sillä sitä saatiin säiliöautojen lisäksi lähiympäristöstä. Taloja ei tulen vuoksi ollut vaarassa.

Palon syttymissyytä ei tällä hetkellä tiedetä.

Kaksi pelastajaa on loukkaantunut lievästi pelastustöissä, toinen sai lukuisia ampiaisenpistoja, toinen taas tuki- ja liikuntaelinvamman.

Aineelliset vahingot ja maastopalon syttymissyy arvioidaan myöhemmin.

Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla on voimassa metsäpalovaroitus ja tuulisella säällä palot leviävät erittäin nopeasti.

Uutista päivitetty 26.7. klo 22:17: Päivitetty STT:n tieto, että palo on saatu hallintaan

Brasilian äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on valmistautunut ensi vuoden lokakuussa järjestettäviin vaaleihin ihailemansa Yhdysvaltojen ex-presidentti Donald Trumpin keinovalikoimalla: väitteillä vaalivilpistä.

Bolsonaro on väittänyt perusteetta maan sähköisen vaalijärjestelmän olevan altis vaalivilpille ja sanonut, ettei välttämättä hyväksy vaalin tulosta.

– Meillä tulee olemaan ongelmia ensi vuonna. Luovutan presidenttiyden kenelle tahansa, joka voittaa vaalit rehellisesti. Ei huijaamalla, Bolsonaro sanoi heinäkuun alussa.

Bolsonaro on yrittänyt ajaa maan kongressissa läpi vaalijärjestelmän uudistusta, jonka mukaan äänen antamisesta pitäisi jäädä paperinen tuloste. Aloite on saanut osakseen laajaa vastustusta.

Presidentti väittää, että vilppiepäilyn sattuessa äänien uudelleenlaskenta manuaalisesti olisi nykyistä järjestelmää luotettavampaa. Esimerkiksi maan vaalien järjestämisestä vastaavan tuomioistuimen entiset ja nykyiset puheenjohtajat kuitenkin sanovat, että jo nykyinen sähköinen järjestelmä mahdollistaa tarkastuslaskennan, uutistoimisto AP kirjoittaa.

– Vaalit on onnistuttu järjestämään maassa melko hyvin diktatuuriajan jälkeen ilman, että vaaliprosesseihin liittyisi laajasti kysymyksiä epäluotettavuudesta, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta sanoo Ylelle.

Brasilialaiset tyytymättömiä pandemiatoimiin ja korruptioepäilyyn

Bolsonarolla onkin syytä olla huolissaan jatkokaudestaan.

Hänen kannatuksensa on ollut heinäkuussa alhaisemmalla tasolla kuin kertaakaan tämän presidenttikauden aikana. Tutkimusinstituutti Datafolhan 9. heinäkuuta julkaiseman mielipidemittauksen mukaan Bolsonaron hallituksen kannatus oli 24 prosenttia, kun vastustus oli 51 prosenttia.

Mielipidemittauksissa entinen presidentti, Työväenpuolueen (PT) Luiz Inácio Lula da Silva on matkalla kohti vaalivoittoa. Datafolhan 11. heinäkuuta julkaiseman mielipidemittauksen perusteella Lula saisi ensimmäisellä kierroksella 46 prosenttia äänistä, Bolsonaro 25 prosenttia.

Kymmenet tuhannet brasilialaiset eri puolilla maata kerääntyivät viikonloppuna kaduille vaatimaan Bolsonaron asettamista virkasyytteeseen. Mielenosoituksia on nähty jo neljänä viikonloppuna putkeen.

Kansa on tyytymätön Bolsonaron hallinnon heikkoon pandemian hoitoon. Presidentti on jatkuvasti kyseenalaistanut koronaviruksen vaarallisuutta ja kutsunut sen aiheuttamaa tautia "pikku flunssaksi" sekä vastustanut rajoitustoimia, kasvomaskien käyttöä ja turvavälejä. Jo 550 000 brasilialaista on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Viimeisenä niittinä äänestäjille on ollut intialaisten Covaxin-rokotteiden hankintaan liittyvä korruptioepäily, joka ilmeni senaatin käynnistämässä hallinnon koronatoimiin kohdistuvassa tutkinnassa. Brasilian korkein oikeus antoi luvan Bolsonaroon kohdistuvalle rikostutkinnalle heinäkuun alussa.

Vaihtuuko valta rauhanomaisesti?

Bolsonaro väitti jo vuoden 2018 vaaleissa, että osa hänelle annetuista äänistä olisi mennyt vilpillisesti Työväenpuolueelle. Tuolloin PT:n ehdokas Fernando Haddad hävisi Bolsonarolle prosenttiosuuksin 55–45.

Viime viikolla kuohuntaa herätti sanomalehti Estado de S. Paulon nimettömiin lähteisiin perustuvat tiedot, joiden mukaan maan puolustusministeri Walter Braga Netto sanoi kongressin puhemiehelle Arthur Liralle, ettei vaaleja järjestetä ilman vaalijärjestelmän muutosta. Netto on kieltänyt väitteet. Bolsonaro itse on uhkaillut samaa julkisesti jo aiemmin.

Yhdysvalloissa Trumpin vaalivilppiväitteiden katsotaan osaltaan johtaneen loppiaisen mellakkaan, jossa suuri joukko tämän kannattajia tunkeutui maan kongressitaloon. Myös Bolsonaron kova retoriikka on herättänyt huolta rauhanomaisen vallanvaihdoksen toteutumisesta – uhkailut vaalien perumisesta herättävät erityistä pahennusta maassa, jossa sotilasvallankaappaus vuonna 1964 johti 21 vuoden mittaiseen diktatuuriin.

Bolsonaro on entinen armeijan upseeri, ja hänet tunnetaan vuonna 1985 päättynyttä diktatuurihallintoa ihannoivista kommenteista. Presidenttikaudellaan hän on nimittänyt huomattavan määrän armeijan henkilökuntaa hallinnon virkoihin, mutta toisaalta armeijasta löytyy Bolsonarolle myös vastustusta.

Pakkasvirta ei näe armeijan sekaantumista vaaleihin todennäköisenä.

– Latinalaisessa Amerikassa 2020-luvulla perinteisen sotilasvallankaappauksen uhka on todella vähäinen, Pakkasvirta sanoo.

Arvostetun yhdysvaltalaisen tutkimuskeskuksen Wilson Centerin asiantuntija Anya Prusa arvioi AP:lle, että todennäköisemmin osa Brasilian kansalaisista menettää vilppiväitteiden myötä luottamuksensa vaaleihin.

– Se rapauttaa entisestään brasilialaisten luottamusta maan demokraattiseen järjestelmään samalla, kun ilmassa on paljon epäluottamusta ja polarisaatiota, Prusa sanoo.

Alkukesällä moni Kainuussa tai Rovaniemen ympäristössä ulkona liikkunut havaitsi parin kilometrin korkeudessa hitaasti lentävän koneen, joka lensi säännönmukaista kuviota. Lentokoneet keräsivät kolmiulotteista tietoa maanpinnasta, sen muodoista ja kaikista maan päällä olevista kohteista.

Tänä kesänä Suomessa on laserkeilattu ja ilmakuvattu alueita yhteensä noin 60 000 neliökilometrin verran.

Laserkeilauksen avulla on aiemmin pystytty arvioimaan esimerkiksi Suomen metsävaroja, mutta uusien laitteiden ansiosta saadaan entistä tarkempia tietoja myös teistä, taloista ja asuinympäristöstä.

– Uuden kansallisen laserkeilausohjelman myötä tuotamme kymmenen kertaa tarkempaa aineistoa kuin aiemmilla laserkeilauksilla, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.

Aineistosta syntyy koko maan kattava 3D-rakennustietokanta, joka valmistuu kokonaisuudessaan kuuden vuoden kuluttua. Tarkan kuvaustiedon perusteella rakennuksista voidaan määritellä esimerkiksi niiden korkeus. Ensimmäisenä on otettu käyttöön Lappeenrannan keskustasta vuonna 2020 kuvattu testiaineisto. Tiedosta on apua, kun kaupungeista suunnitellaan viihtyisämpiä ja toimivampia.

– Päätöksenteko helpottuu, kun mallinnuksen avulla pystytään näkemään heti, miten uusi rakennus tulee sulautumaan ympäristöön. Toisaalta tiedetään, muodostuuko rakennusten väliin esimerkiksi tuulitunneli, jos tehdään uusi rakennus, pohtii Laaksonen.

Aineisto antaa myös uutta tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä. Yksi käyttökohde on varautuminen tulviin ja niiden torjuntaan.

Laserkeilauksessa ja ilmakuvauksessa saadun aineiston avulla tutkitaan tie- ja katuverkostossa sekä rakennuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineistoa kertyy niin paljon, että sen analysointi pelkästään ihmissilmin olisi lähes mahdotonta.

– Konenäkö ja tekoäly tulevat osaksi analysointia ja tehostavat aineiston läpikäyntiä. Erityisesti käytämme niitä avuksi, kun tulkitaan muutoksia teissä ja rakennuksissa, sanoo Laaksonen.

Aurinkosähköä ja itseohjautuvia ajoneuvoja

Kiinteistön omistaja voi tulevaisuudessa tarkastella omasta rakennuksesta tehtyä 3D-mallinnusta Maanmittauslaitoksen sivuilta.

Kolmiulotteinen mallinnus antaa rakennusten omistajille tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mihin rakennuksessa kannattaa sijoittaa aurinkopaneelit, jotta hyöty olisi suurin. Toisaalta myös uuden 5G-matkapuhelinverkon suunnittelussa hyödynnetään mallinnusta.

– Yksi mahdollinen käyttötarkoitus rakennusten 3D-mallinnukselle on, että 5G-matkapuhelinverkon erilaisten sensoreiden sijainti voidaan suunnitella tarkasti, jolloin saadaan parempi matkapuhelinverkko.

Se puolestaan on edellytyksenä esimerkiksi itseohjautuvan liikenteen kehittämisessä.

– Tulevaisuuden itseohjautuvat ajoneuvot tarvitsevat todella tarkkaa tietoa tiestöstä ja rakennuksista, jotta ne pystyvät liikkumaan paremmin. Toki ajoneuvot itsekin tuottavat tietoa, mutta 3D-mallinnuksesta on selvää hyötyä.

Laserkeilaus paljastaa luvattomat rakennukset

Osa suurimmista kaupungeista on tähän asti tuottanut itse kolmiulotteisia kaupunkimalleja, mutta kansallinen aineisto tulee kuvausten edistyessä muidenkin kuntien käyttöön kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa.

Kolmiulotteista mallinnusta on hyödynnetty jo esimerkiksi Kajaanissa, jossa suunniteltavana olevan uuden rakennuksen paikkaa vaihdettiin, kun huomattiin sen tulevan varjostamaan pahasti läheistä päiväkotia.

Laserkeilaus voi myös paljastaa luvattomat rakennukset.

– Monet kunnat ovat kiinnostuneita aineistosta, koska sen avulla löydetään rakennuksia, joille ei ole haettu rakennuslupaa. Kiinteistöveron kannalta saatetaan löytää siis rakennuksia, joista ei ole kunnalla tietoa, muotoilee Laaksonen.

Kaikki tieto ei ole julkista – tarkkaan tietoon vaaditaan käyttölupa

Kansallinen laserkeilausohjelma on käynnistynyt vuonna 2020, ja pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko Suomi laserkeilataan niin, että jokaiselle neliömetrille osuu viisi laserpistettä. Laserkeilauksella tuotettavaa kartoitustietoa kutsutaan pistepilveksi. Aiempaan laserkeilaukseen verrattuna aineisto on kymmenen kertaa tarkempaa.

Tarkempi mittausaineisto mahdollistaa esimerkiksi rakennusten korkeuden määrityksen ja uudenlaisen tiedon keräämisen ympäristön tilasta.

Kartoitustieto hyödyntää useita toimijoita. Maanmittauslaitoksen ohella sitä käyttävät muun muassa Suomen metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto, maa-ja metsätalousministeriö, puolustusvoimat ja ympäristöministeriö.

– Myös muissa pohjoismaissa tehdään ilmakuvauksia ja laserkeilausta, mutta näin tiheästi ei laserkeilata Tanskaa lukuunottamatta muualla, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen.

Tällä hetkellä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa voi ladata käyttöönsä tiedostospalvelun kautta avoimena aineistona. Puolustusvoimat pitää kuitenkin koko Suomen kattavaa tarkkaa laserkeilattua aineistoa kokonaisturvallisuuden kannalta sellaisena, että uuden aineiston käyttö tulee vaatimaan käyttöoikeuden.

Tavallisen kansalaisen nähtäville onkin tulossa tiheämmästä viiden pisteen aineistosta harvennettu versio, joka vastaa tarkuudeltaan nykyistä laserkeilauksella kerättyä aineistoa. Myöhemmin aineistosta muodostetut 3D-rakennustiedot tulevat myös nähtäville Maanmittauslaitoksen katselupalveluihin.

Lue lisää:

Laserkeilaus siirtää jalan kerätyt metsätiedot historiaan

Maanmittauslaitos selvitti: Suomi on tuhansien järvien maa

Kalajoella olevasta maastopalosta kantautuu savua myös Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon.

Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla paloi eilen laaja, suurimmillaan yli 600 metrin rintamalla levinnyt maastopalo. Tulipalo saatiin hallintaan myöhään maanantaina illalla, mutta sammutus jatkuu edelleen.

Pohjois-Savossa maakunnan länsiosasta on tullut hätäkeskukseen useita havaintoja savun hajusta ja näkyvästä savusta. Pelastuslaitos on tarkastanut alueelta tehtyjä savuhavaintoja yhteistyössä metsäpalojen tähystyslentokoneen kanssa.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen mukaan myös koko Keski-Suomen alueella on savun hajua ja näkyvää ohutta savupeitettä. Paikoitellen savu voi olla sankempaa.

Ilmassa leijaileva savun haju on aiheuttanut hämmennystä molemmissa maakunnissa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Tomi Raittilan mukaan hätäkeskukseen on tullut aiheesta useita ilmoituksia.

Hätäkeskukseen pyydetään ilmoittamaan savuhavainnosta vain, mikäli havaitsee selkeitä savupatsaita tai näkyviä liekkejä.

Maastopaloja on riittänyt kesän aikana ympäri Suomea. Epätavallisen kuuma ja kuiva kesä on ruokkinut myös Karjalan tasavallassa poikkeuksellisen laajoja maastopaloja.

Uutista päivitetty 27.7.2021 klo 11.34 Lisätty tiedot Pohjois-Savosta ja Karjalan tasavallasta.

Lue lisää: Kalajoen maastopalo on hallinnassa, mutta sammutus jatkuu yhä – yksi sammutushenkilökuntaan kuuluva on lievästi loukkaantunut

Kalajoen maastopalon savu yltää Pohjois-Savoon – hätäkeskukseen tullut ilmoituksia savun hajusta

Metsäpalot piinavat Venäjän Karjalaa – Yle seurasi, kuinka vapaaehtoiset auttavat sammutustöissä

James Webb oli Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan johtaja 1960-luvulla vuosina, jolloin Nasa kehittyi pienestä alusta kansalliseksi ylpeydeksi päihittäessään Neuvostoliiton kisassa miehitetyistä kuulennoista ja ottaessaan muutoinkin harppauksia kohti nykyistä asemaansa.

Kun Nasassa tämän vuosituhannen alussa levitettiin työpöydälle suunnitelmat avaruusteleskooppi Hubblen seuraajaksi, tuolloinen johtaja Sean O'Keefe antoi tulevalle lippulaivalle nimen JWST, James Webb Space Telescope.

Päätös aiheutti hämmennystä, sillä Webb oli hallintomies. Teleskoopit oli ollut tapana nimetä läpimurtoja tehneiden tutkijoiden mukaan. Edwin Hubble löysi 1920-luvulla Andromedan galaksin ja osoitti siten, että Linnunrata on vain yksi maailmankaikkeuden galakseista.

Nyt JWST:n nimi puhuttaa toisesta syystä, ja Nasa harkitsee vaihtavansa nimen ennen kuin teleskooppi laukaistaan avaruuteen näillä näkymin marraskuun puolivälissä.

Vaatimukset teleskoopin nimen vaihtamisesta johtuvat tiedoista, joita on alkanut tulla julki James Webbin käytöksestä homoseksuaalisia alaisiaan kohtaan Nasassa ja jo 1940-luvun lopulta, jolloin hän aloitti etenemisen Yhdysvaltain hallintoportaissa.

Keväällä julkaistu vetoomus JWST:n nimeämisestä jonkun muun mukaan on kerännyt avaruustiedeyhteisöltä pitkälti toistatuhatta allekirjoitusta.

Tämä uusi missio heijastelee sitä mahdollisten maailmankaikkeuksien sateenkaarta, jonka tiedeyhteisömme näkee silmissään, josta se unelmoi ja jonka takia se tekee työtä. Nimen pitää vastata sen tulevaa perintöä. Näin alkaa vetoomus JWTS:n nimen muuttamiseksi

Nasassa on nyt meneillään sisäinen tutkimus, jonka tuloksen perusteella JWST:n nimi joko säilytetään tai vaihdetaan. Webbin toimia jäljittämässä on myös muita kuin Nasan alaisuudessa työskenteleviä arkistotutkijoita, Nasasta kerrotaan.

COVID-19 on hidastanut tutkimusta, eikä sille ole asetettu määräaikaa. Viime kädessä päätöksen tekee Nasan johtaja Bill Nelson. Hän ei ole ottanut asiaan julkisesti kantaa.

Nasan on todellakin tutkittava faktat tarkkaan ja kysyttävä itseltään, tekisikö se nyt saman nimivalinnan, sanoo Nasan astronomi Rolf Danner Nature-lehdessä. Danner johtaa Yhdysvaltain astronomijärjestön sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia valvovaa komiteaa.

Nimen antanut O’Keefe puolestaan sanoo Naturessa, ettei ollut tietoinen syytöksistä. Hän sanoo pitävänsä päätöksestään kiinni, ellei Webbiä vastaan löydy lisää todisteita.

– Ilman James Webbin johtajuutta mitään teleskooppia ei olisi ehkä koskaan tullutkaan, eikä muutakaan, joka tekisi Nasan hankkeista nimiriidan arvoisia, O'Keefe sanoo.

Monet Yhdysvaltain kongressin johtavista jäsenistä ajoivat toisen maailmansodan jälkeen politiikkaa, jossa homoja ja lesboja jäljitettiin ja irtisanottiin hallintoelimistä.

James Webbin ura korkeana hallintovirkamiehenä alkoi tuon "laventelipeloksi" kutsutun vainon aikana. Sana syntyi parina kommunistien pelolle, "punapelolle", ja myös kietoutui siihen.

Homoseksuaalien uskottiin haluavan pitää suuntautumisensa salassa niin epätoivoisesti, että he olivat alttiita kiristykselle ja paljastamaan hallituksen salaisuuksia vihollisille. Webb työskenteli ulkoministeriössä, jossa punapelko oli pahimmillaan.

Nimenmuutosvetoomuksessa kerrotaan, että alivaltiosihteeri Webb toimitti laventelivainoa johtavalla senaattorille papereita, joissa pohdittiin, mitä homoseksuaaleille pitäisi tehdä.

Kansallisarkistosta löytyneet paperit osoittavat selvästi, että Webb valmisteli näitä kokouksia ja osallistui niihin, sanovat vetoomuksen käynnistäjät mielipidekirjoituksessa Scientific American -lehdessä.

Vaikka Webbin roolia noissa kokouksissa ei pidettäisi johtavana, hänen aikanaan Nasasta irtisanottiin ihmisiä homoepäilyjen vuoksi, vetoomuksessa muistutetaan.

Aikojen muuttumisesta johtuvat nimiongelmat eivät ole Nasalle ensimmäisiä. Parhaillaan keskustellaan myös Nasan Mississippin-keskuksen nimestä, joka on annettu senaattori John Stennisin mukaan. Stennis äänesti 1960-luvulla toistuvasti rotuerottelun puolesta.

Uusien rakennusten nimeämisessä Nasa on nostanut esiin nais- ja mustia tutkijoita, jotka vanhaan aikaan jäivät vaille ansaitsemaansa arvostusta. Pääkaupungin Washingtonin päämaja on nimetty Nasan ensimmäisen mustan naisinsinöörin Mary Jacksonin mukaan.

Jos Nasa päätyy vaihtamaan myös mahtiteleskooppinsa nimen, sille on jo esitetty vaihtoehtoja. Chicagolaisen Adlerin planetarion astronomi Lucianne Walkowicz, nimenmuutosvetoomuksen ensimmäinen allekirjoittaja, haluaisi nimen tekevän kunniaa Harriet Tubmanille.

Tubman oli orjuutta vastaan taistellut entinen orja, joka 1800-luvulla suunnisti tähtien mukaan johtaessaan muita pakomatkoilla.

Nasa on jo ilmoittanut, että JWST:tä seuraava laajakenttäinen infrapunateleskooppi saa nimensä Nancy Grace Romanilta.

Roman-avaruusteleskoopin on määrä lähteä tämän vuosikymmenen puolivälissä tutkimaan muassa sitä, mikä voima maailmankaikkeutta laajentaa, sekä tähyilemään muiden aurinkokuntien planeettoja.

"Hubblen äidiksi" kutsuttu Roman, Nasan ensimmäinen pääastronomi, aloitti työnsä vuonna 1959, vain puoli vuotta Nasan perustamisen jälkeen.

1960-luvun puolivälissä hän vakuutti sekä Nasan että kogressin siitä, että kaikkien aikojen tehokkain avaruusteleskooppi oli välttämätön hanke. JWS:lle – tai mikä siitä tuleekaan – ja Romanille tietä upeasti avannut Hubble nousi avaruuteen vuonna 1990.

Etelä-Korea ja Pohjois-Korea ilmoittivat tiistaina, että ne ovat sopineet suhteidensa parantamisesta.

Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat ovat palauttaneet toimintaan maiden väliset viestintäkanavat ja samalla Koreoiden johtajat ovat sopineet parantavansa maiden välistä luottamusta ja suhteita.

Etelä-Korean presidentin kanslian mukaan presidentti Moon Jae-in ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un pääsivät sopuun asiasta huhtikuussa alkaneen kirjeenvaihdon välityksellä.

Niin kutsuttu kuuma linja käynnistettiin jälleen tiistaina. Samalla Koreoiden johtajat keskustelivat pandemiasta ja viimeaikaisista luonnonkatastrofeista.

Toiveet kohdistuvat Yhdysvaltoihin

Etelä-Korea toivoo, että kuuman linjan avaaminen edistäisi yli kaksi vuotta jumissa olevia ydinriisuntaneuvotteluja.

Erityisesti katse on kääntynyt pitkäaikaisen neuvottelijan Yhdysvaltain suuntaa.

Etelä-Korean Moon toivoo, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden käynnistäisi uudelleen neuvottelut Pohjois-Korean ydin- ja ohjusohjelmien purkamisesta.

Soulin yliopiston professori Yang Moo-jin pitää viestinvaihtoa tapana rakentaa uutta luottamussuhdetta maiden välille. Asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat ja sanovat, että vielä on liian aikaista sanoa, johtaako kuuman linjan avaaminen ydinriisuntaneuvotteluiden käynnistymiseen.

Käänne Koreoiden suhteissa tapahtui ilman Yhdysvaltoja

Vaikka Etelä-Korea on ollut toiveikkas Yhdysvaltojen suhteen, Pohjois-Korean suhteet Yhdysvaltoihin ovat jo pitkään olleet kylmät.

Pohjois-Korean tiedetään olevan turhautunut siihen, että tiukat pakotteet maata kohtaan ovat edelleen voimassa. Donald Trumpin presidenttikaudella ydinriisuntaneuvotteluissa ei tapahtunut edistystä lukuisista yrityksistä huolimatta.

Kesäkuussa Pohjois-Korea lähetti viestin, jota Yhdysvaltain ministeriössä pidettiin mielenkiintoisena. Pohjois-Korean johtaja sanoi, että Pohjois-Korean on varauduttava sekä vuoropuheluun, että yhteenottoon Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvallat on yrittänyt myös sopia Koreoiden välisestä rauhasta tuloksetta.

Viestintä maiden välillä oli poikki yli vuoden

Ilmoitus viestintäkanavien sulattamisesta tuli Korean sodan päättymisen vuosipäivänä.

Rauhansopimusta Koreoiden välillä ei ole koskaan solmittu, joten maat ovat olleet käytännössä sodassa vuodesta 1953.

Vuonna 2018 Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in yritti neuvotella Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin kanssa rauhansopimuksesta tuloksetta.

Viime vuoden kesäkuussa Pohjois-Korea katkaisi Koreoiden sotilaalliseen ja poliittiseen viestintään tarkoitetun kuuman linjan, kun eteläkorealaiset aktivistit lähettivät propagandalehtisiä ilmapallojen kyydissä rajan pohjoispuolelle.

Kesäkuun 16. päivä Koreoiden suhteet viilenivät entisestään, kun Pohjois-Korea räjäytti Koreoiden yhteystoimiston lähellä maiden rajaa. Pohjois-Korea myös uhkaili Etelä-Koreaa sotatoimilla.

Lue lisää:

K-pop-tähdeltä matkittu hiustyyli, tiukat farkut tai ulkomaisen elokuvan katsominen voivat viedä vankileirille Pohjois-Koreassa

Kiinan ja Pohjois-Korean suhteiden lujittaminen voi haitata Korean niemimaan ydinaseriisuntaa

Kim Jong-un varoitti Pohjois-Koreaa uhkaavasta terveyskriisistä – asiantuntijan mukaan maa ei enää pärjää taistelussa pandemiaa vastaan

Kokkolalainen Riikka Natunen alkoi käyttää Facebookin kirppisryhmiä kymmenisen vuotta sitten lasten vaatteiden ja tavaran kierrättämiseen.

Nettikirppiksiltä nykyiseen kotiin ovat löytyneet esimerkiksi iso osa huonekaluista, tv, PlayStation 4, monet verhot, matot ja koriste-esineet.

– Juuri löysin pojalle Ninja-asun, jota hän oli pitkään toivonut enkä löytänyt muualta. Ihania löytöjä tulee lapsillekin tehtyä, sanoo Natunen.

Natunen ostaa nettikirpparilta vain tarpeeseen, heräteostokset ovat jääneet alkumetreille. Hän myös myy tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.

– Mulle on tosi tärkeää, että tavara saa uuden kodin ja menee jollekin hyvään käyttöön. En ajattele rahallista arvoa niinkään, vaan että saa tavaran liikkumaan eteenpäin ja sille tulee jokin merkitys, sanoo Natunen.

Natunen ei ole yksin. Vertaisverkkokauppa eli ihmisten keskenään netissä tekemä kauppa porskuttaa jatkuvia kasvulukuja.

Tampereen yliopisto ja Kaupan liitto arvioivat kolmen vuoden takaisessa tutkimuksessaan, että vertaiskaupan kokonaismarkkina on noin 480 miljoonaa euroa. Siitä 80 prosenttia toteutuu netissä.

Suosituin nettikirppis on Tori.fi, jota tutkimukseen vastanneista kaupan tekijöistä käytti ostamiseen 44 prosenttia ja myymiseen yli 55 prosenttia.

12 vuotta toiminnassa olleen alustan käyttö on kasvanut joka vuosi. 2020 oli osin koronan ansiosta ennätysvuosi: kasvua tuli lähes 20 prosenttia kaikilla mittareilla kävijöiden ja ilmoitusten määrästä myydyn tavaran arvoon.

– Kasvua, kasvua, kasvua, mikä on hienoa tietysti! Välillä on alkanut itselläkin usko loppua, että vieläkö tämä vertaiskauppa voi tulla suuremmaksi, sanoo Tori.fi:n liiketoimintajohtaja Jenni Tuomisto.

Näyttää voivan, sillä 2021 ensimmäinen vuosipuolisko näyttää 25 prosentin kasvuvauhtia.

Tuomiston mukaan kehitystä ohjaavat yhä enemmän ekologiset tekijät. Tavaran käyttöikää saa pidennettyä kiertotalouden avulla, eikä toista samanlaista tarvitse tuottaa.

– Suomalaiset ovat siitä ihailtavia, että arkijärki on mukana hankinnoissa. Täällä on hvahduttu siihen, ettei aina tarvitse ostaa uutta eikä maapallo kestäkään sitä, että joka ikinen tarve täytettäisiin uudella esineellä, sanoo Tuomisto.

Facebook-kirppareita löytyy kaikkialta

Tori.fi on vain yksi netin kauppapaikoista, joskin suosituin. Alueelliset ja paikalliset Facebook-kirpputorit ovat myös iso tekijä. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan niissä kauppaa teki vajaat 30 prosenttia vastanneista. Huuto.netin osuus on selvästi pienempi.

Facebook-kirpputoreja löytyy pohjalaismaakuntien alueelta useita maakuntaa kohti, osa niistä keskuskaupunkivetoisia. Jäseniä niissä on enimmillään 20 000 luokkaa.

Tori.fi:n liiketoimintajohtaja Jenni Tuomisto ei ole kilpailusta moksiskaan. Tori.fi:n pahin kilpailija ei hänen mukaansa olisi toinen vastaava palvelu, vaan esimerkiksi kesämökki jonne viedään käyttökelpoista mutta tarpeetonta tavaraa varastoon.

– Suosittelen, että laitetaan ne aktiivikäyttöön jollekin, joka niitä tarvitsee. Tapahtuuko kiertotalous muualla, on toissijaista, kunhan se tapahtuu.

Pohjalaiset etsivät moottorisahoja

Ennätyskuukauden aikana kaikkiaan 3,4 miljoonaa suomalaista käytti Tori.fi:tä. Ilmoituksia alustalla on koko ajan 1,6 miljoonaa, ja suosituimmat tuotteet ovat sisustustavaraa, huonekaluja ja vaatteita.

Sesonki näkyy kuitenkin vahvasti: kesällä piha, puutarha, harrastusvälineet ja kesäautot. Syksyllä aletaan etsiä koululaisille padia ja puhelinta, sitten välikausivaatetta, talvirenkaita ja lopulta suksia.

Kaikilla alueilla käyttö ei kuitenkaan ole yhtä vilkasta. Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa kerryttävät 55 prosentta Tori.fi:n liikevaihdosta.

Sen sijaan Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa makoilevat tilastopahnojen pohjimmaisina. Keskipohjalaisten kaupoissa liikkui viime vuonna 3,4 miljoonaa euroa, Pohjanmaalla hieman enemmän ja Etelä-Pohjanmaa on pohjalaismaakunnista vilkkain kaupanteossa.

Liiketoimintajohtaja Jenni Tuomisto muistuttaa, ettei tilanne välttämättä kerro kiertotalouden heikkoudesta.

– On muitakin kauppapaikkoja eikä ole mitään syytä epäillä, etteivätkö ekologiset draiverit olisi yhtä voimakkaat pohjalaismaakunnissa kuin muuallakin, sanoo Tuomisto.

Myyntiartikkeleissakin on erikoisuuksia: Pohjanmaalla moottorisahoja etsitään tasaisesti läpi vuoden. Keski-Pohjanmaalla suosituimpia hakuja ovat lelut, Bemarit, Iittalan astiat ja läskipyörät.

Etelä-Pohjanmaalla halutaan ilmeisesti löytää tavara mahdollisimman läheltä, sillä käytetyimpiä hakuja ovat paikkakunnat. Kymmenestä suosituimmasta hausta vasta kolme viimeistä koskevat tuotteita: Marimekkoa, sohvia ja lipastoja.

Pohjalainen erikoisuus syntyi maanviljelijöiden tarpeista

Pohjanmaalla Tori.fin kanssa kilpailee myös alueellinen nettiportaali, joka aloitti toimintansa vuonna 2004 Agrolink-yrityksen alla. Aluksi kyseessä oli alueen maanviljelijöiden osto- ja myyntipaikka, mutta kiinnostuksen kasvaessa se lanseerattiin muutaman vuoden kuluttua laajemmalle yleisölle Findit.fi-nimellä.

Vuonna 2020 Findit irrotettiin omaksi yrityksekseen, jonka rahoitus tulee mainostuloista. Korona-aikana yritysten satsaus markkinointiin notkahti, mutta nyt tilanne on taas kääntynyt.

Myös kaupanteko on vilkastunut.

– Kevään ja kesän aikana erityisen kova kysyntä on ollut vapaa-ajan asunnoista, omakotitaloista ja veneistä, kertoo toimitusjohtaja Niclas Östman.

Findit on kasvanut tasaisesti 10–20 prosentin vuosivauhtia. Tieto portaalista kulkee lähinnä suusta suuhun asiakkaiden kautta. Kävijöitä on noin miljoona kuukaudessa ja sivunäyttöjä kahdeksan miljoonaa. Viime vuonna tavaraa liikkui 200 miljoonan euron arvosta.

Finditin päätoiminta-alue on yhä Pohjanmaa, missä suurin osa asiakaskunnasta on, mutta käyttäjiä on Ahvenanmaalta Ouluun.

– Tavoite on saada Findit kasvamaan kaikilla rintamilla ja kehittää käytetyn tavaran kauppaan uusia palveluita, mutta fokus pysyy paikallisuudessa, sanoo Östman.

Lisääntyykö ammattimaisuus myös vertaiskaupassa?

Vertaiskaupasta Vaasan yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa etsittiin vastausta siihen, ketkä käyttävät Tori.fi:tä ja miksi. Yleisesti kaupantekoa motivoivat käytännönläheiset ja arkiset syyt. Tarpeeton tavara liikkuu vaivattomasti, ja raha on suuri motivaattori, mutta ympäristötietoisuuskin on lisännyt vertaiskaupan suosiota.

Ville Salo löysi toissavuotisessa työssään muutamia arkkityyppejä, jotka hän nimesi vihreiksi, myyntitykeiksi, vertaiskauppaturisteiksi ja eksperteiksi. Heidän välillään on eroja esimerkiksi siinä, paljonko raha tai ekologisuus motivoi kaupantekoa.

Toistaiseksi vähemmistössä ovat ne, jotka ostavat tavaraa myydäkseen sitä nettikirppiksillä, mutta Salo uskoo heidän osuutensa kasvavan myös tällä alustalla.

Lue seuraavaksi:

Myitkö tavaraa nettikirpputorilla eikä ostaja pitänyt lupaustaan? Sinulla on oikeus korvaukseen

Nettikirppareilla on myynnissä uusia puhelimia paketeissaan, vieläpä kuitteineen ja halvalla – selvitimme, mitä ilmiön takaa löytyy

Pirkanmaan koronatilanne on mennyt nopeasti huonompaan suuntaan. Alueellinen pandemiaohjausryhmä kertoo maakunnan yhä pysyvän epidemian kiihtymisvaiheessa, mutta leviämisvaiheeseen siirtyminen ei ole kaukana. Myös sairaalahoidon tarve on lisääntynyt hieman.

Kiikkerä tilanne edellyttää valppautta ja varovaisuutta kaikilta. Tämän hetken tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa terveydenhuollon kantokyky ja mahdollistaa koulujen turvallinen aloitus lähiopetuksena niin peruskoulussa kuin toisella asteella.

Korona leviää yöelämässä

Viime viikolla Pirkanmaan laboratorioissa todettiin 285 uutta koronatartuntaa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisviikolla. Suurinta tartuntamäärien nousu oli edelleen nuorten aikuisten, eli 20-29-vuotiaiden keskuudessa.

Jäljitys on toiminut entiseen malliin, ja edelleen noin 80 prosentissa tautitapauksista saadaan selville tartunnan lähde.

Valtaosa todetuista tartunnoista on peräisin Pirkanmaalta. Korona leviää yhä luonnollisista syistä perhepiirissä, mutta viime viikolla etenkin iltaelämään liittyvät ravintola- ja yökerhotartunnat lisääntyivät. Peräti 23 prosenttia tunnistetuista tartunnoista kytkeytyi ravintoloihin.

– Yleisötapahtumista tulleita tartuntoja ei kovin montaa löytynyt, mutta viikonlopun suurten tapahtumien vaikutuksestahan ei vielä tiedetä, apulaisylilääkäri Janne Laine sanoo.

Maskisuositus myös ulkoilmatapahtumissa

Loppukesän aikana Pirkanmaalla on tarkoitus järjestää vielä useita suuria yleisötapahtumia. Koronanyrkki suosittelee, että erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa olisi vahva maskisuositus.

– Tätä suositellaan myös ulkona järjestettävissä tilaisuuksissa, kuten kesäteattereissa, konserteissa ja festivaaleilla, sanoo johtajaylilääkäri Juhani Sand.

Tiedotustilaisuudessa Sand korosti, että monelta niin maskit kuin turvaetäisyydet ovat tähänastisissa tapahtumissa unohtuneet, millä on ollut vaikutusta tartuntamäärien kasvuun.

Maskia suositellaan edelleen kaikille yli 12-vuotiaille kaikissa kohtaamisissa. Etätyösuositus on Pirkanmaan alueella voimassa elokuun loppuun asti. Suosituksen jatkotarvetta arvioidaan ensi viikolla.

Aville esitetään rajoitustoimia

Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä esittää aluehallintovirastolle myös kokoontumisrajoituksia. Tavoitteena on suunnata rajoitustoimet sinne, missä tartuntoja tulee tällä hetkellä eniten.

Nyt esitettävät rajoitukset ovat tartuntatautilain 58. pykälän mukaisia kokoontumisrajoituksia sillä lisäyksellä, että sisätiloissa edellytetään turvavälien toteutumista. Aluehallintovirasto tekee lopullisen päätöksen rajoitusten sisällöstä lähipäivinä.

Yksityisissä tilaisuuksissa pandemiaohjausryhmä suosittelee noudattamaan soveltuvin osin vastaavia toimia kuin julkisissa.

Jäljitys ruuhkautunut, rokotuksia nopeutettu

Lauantaina Pirkanmaalla ilmoitettiin toiseksi korkein päiväkohtainen koronaluku koko epidemian aikana, ja jo viime viikolla Taysista kerrottiin, että tilanne on ruuhkauttanut tautijäljityksen. Jäljitystiimi priorisoi puhelut koronatartunnan saaneille, joten altistuneille ei enää ehditä soittaa.

Mikäli testaustarvetta ilmenee nykyistä enemmän ja testeihin hakeudutaan vilkkaasti,täytyy myös testauskapasiteettia miettiä uudelleen. Tällä hetkellä liikutaan sen ylärajoilla.

– Jos testitarve lisääntyy, joudutaan keskustelemaan samaan tapaan kuin terveydenhuollossa siitä, voidaanko kiireettömiä toimenpiteitä siirtää. Jo nyt pienempiä laboratorionäytteenottoyksiköitä on jouduttu sulkemaan, jotta saadaan henkilöstöä kohdennettua isoihin testauspisteisiin, Juhani Sand sanoo.

Rokotuksia on pyritty nopeuttamaan. Tampereella sekä ensimmäisen että toisen rokotteen saa ilman ajanvarausta, ja esimerkiksi Nokialla on mahdollisuus saada ensimmäinen rokote ilman ajanvarausta.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pirkanmaalla.

Lisää Pirkanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Lue lisää:

Koronatartunnat ampaisivat nousuun Suomessa, HUSin apulaisylilääkäri: "Kahden rokoteannoksen kattavuus on riittämätön"

Seitsemäntoistavuotias Ville Lepistö ampui ensimmäisen hirvensä kaksi vuotta sitten.

– Suoritin metsästäjäntutkinnon kymmenen vuoden iässä. Isä suoritti sen samaan aikaan, jotta minä pääsin hänen kanssaan metsälle, kertoo Lepistö.

Hänen vuoden kiertoonsa kuuluvat hirvijahdin ohella muun muassa kyyhkyjahti, vesilinnunpyynti, rusakon metsästys, teerijahti ja pienpetopyynti.

– Metsästys on minulle tärkeä harrastus. Siinä pääsee liikkumaan luonnossa, ja aina joskus saa saalistakin, sanoo Lepistö.

Hän kertoo käsittelevänsä kaikkea riistaa kunnioittavasti. Hän myös valmistaa itse ruokaa pyytämästään saaliista.

– On ekologisempaa ja eettisempää syödä lähimetsässä kasvanutta riistaa kuin hakea kaupasta lihaa tai muuta muualla tuotettua ruokaa, sanoo Lepistö.

Seitsemäntoistavuotias seitsemänkymppisten joukossa

Oulun edustalla sijaitsevassa Perämeren suurimmassa saaressa Hailuodossa hirviporukoiden keski-ikä on noin 70 vuotta, ja Ville Lepistö on siellä selvä poikkeus. Hänet on kuitenkin otettu hyvin vastaan.

Alle 30-vuotiaita metsästäjiä on 13 prosenttia metsästyskortin lunastaneista. Pohjois-Suomessa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorten osuus on suurempi – osin siksi, että alueella on helpompi päästä metsästysseuroihin.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lähes 17 prosenttia metsästyskortin lunastaneista on nuoria.

Kaikki uudet nuoret metsästäjät eivät kuitenkaan hakeudu hirvenpyyntiin, koska pohjoisessa on paljon valtion maita, mikä tarjoaa monenlaisia metsästysmahdollisuuksia.

Nuoria houkutellaan hirviporukoihin muun muassa ampumasimulaattoreilla, päästämällä heitä hyville ammuntapaikoille ja rukkaamalla seuran sääntöjä vähemmän sitoviksi.

Onko ukkoutuminen ongelma?

Hirviporukoiden ukkoutuminen eli ikärakenteen painottuminen eläkeikäisiin on ollut puheenaihe jo pitkään. Metsästäjien ikääntyminen vaikuttaa muun muassa perinteiseen ajopyyntiin. Siihen tarvitaan iso metsästysporukka, sillä osa ryhmästä ajaa hirviä maastosta passissa olevien ampujien näkösälle.

Vaikka metsästäjien ikääntymisestä on oltu huolissaan, kaikista se ei kuitenkaan ole ongelma, koska koirilla tapahtuva pyynti on yleistynyt 2000-luvulla. Koiralla pyytäessä metsästäjiä ei tarvita yhtä paljon.

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoma kertoo, että koirilla hirvet kyllä saadaan metsästä pois, vaikka väki ukkoutuisikin niin ettei ajometsästys enää onnistu.

– Mutta sosiaalista kanssakäymistä nuotion ääressä se ei korvaa, sanoo Viitaluoma.

Hirvikantojen kurissa pitäminen on tärkeää koska hirvet aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja metsätuhoja ja olemassaolollaan edistävät muun muassa hirvikärpäsen ja puutiaisten leviämistä.

Viitaluoma uskoo, että nuorista saadaan jatkossakin hirvenmetsästäjiä. Seura on hankkinut ampumasimulaattorin. Sillä pidetään turvallisia ampumailtoja, joissa ammutaan oikealla aseella, mutta piipusta ei lähde luotia eikä hauleja vaan säde.

Tietokonepohjainen ohjelma kertoo, onko osuma ollut oikea vai väärä.

– Toivon mukaan perheissä huomataan, että tällainen metsästysharrastukseen tutustuminen on turvallista ja sitä kautta saadaan nuoria mukaan metsälle.

Tervolassa on ukkoutuminen saatu pysähtymään

Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja 32-vuotias Ville Viitanen on hoitanut pestiään runsaan vuoden. Tällä hetkellä hän on isyysvapaalla.

Viitasen mukaan hirviporukoiden pitkään jatkunutta ukkoutumista on saatu ehkäistyä viime vuosina.

Tervolassa, eteläisessä Lapissa Kemin ja Rovaniemen puolivälissä on suoritettu tänä ja viime vuonna ennätysmäärä metsästystutkintoja. Suurin osa suorittaneista on ollut nuoria. Myös naiset ovat innostuneet metsästyksestä. Tervolassa kolmannes tutkinnon suorittajista on ollut naisia.

Viitanen aloitti itse metsästyksen 12-vuotiaana isänsä ohjaamana. Hänen mielestä nuoria pitää kannustaa ja tukea metsästysharrastuksen pariin.

– Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset voisivat järjestää nuorille teemapäiviä, joissa heille voi käytännössä näyttää, mitä kaikkea esimerkiksi hirven metsästykseen liittyy, sanoo Viitanen.

Hänestä nuoria ei saa jättää metsästysseuran toiminnassa takariviin tai laittaa kaikkein huonoimpiin passipaikkoihin.

Viitasen mukaan nuorten kanssa touhutessa pitää muistaa kohtuullisuus. Monessa seurassa on esimerkiksi vaatimuksia, että pitää olla tietty määrä päiviä syksyn hirvijahdissa. Se voi karkottaa monia hirviporukoista.

– On hyvä antaa vastuuta, mutta sitä ei saa olla liikaa. Nuorilla olisi hyvä olla matala kynnys tulla mukaan.

Hirvilupamäärät suunnitellusti laskussa

Pohjois-Suomessa hirvilupamäärät pienenivät viime vuodesta noin 20 prosenttia. Turhan tiheitä hirvikantoja on lähinnä Kittilässä ja Inarissa. Pääosassa Pohjois-Suomea hirvikanta on saatu vakiinnutettua suunnitellulle suotuisalle tasolle. Esimerkiksi Ville Lepistön kotipaikassa Hailuodossa hirvilupamäärät ovat pienentyneet kuitenkin selvästi enemmän.

Kaudella 2019 Hailuodossa kaadettiin 179 hirveä. Viime vuonna kaatui 55 eläintä ja talvehtiva kanta oli vain 30.

Hailuodossa hirvikannat ovat heilahdelleet vuosikymmenten varrella paljon rajummin kuin maassa keskimäärin.

Tämä johtuu hirvien muuttoliikkeestä mantereen ja Hailuodon välillä. Se vaihtelee suuresti ja sitä on ollut vaikea ennakoida, koska hirvien määrä on saarella laskenta-aikaan talvisin pienimmillään.

Tälle kaudelle lupia on 65 siltä varalta, että muuttovoittoa sattuisi syntymään.

Metsästys on tarkoitus aloittaa kuitenkin varovasti niin, että saaren kuusi hirviporukkaa kaataisi ensi alkuun vain 1–2 hirveä. Talvikannaksi pitäisi kuitenkin jäädä vähintään 40 yksilöä.

Tämän kauden pienehkö hirvisaalis ei hirveästi haittaa Ville Lepistöä, sillä hän harrastaa metsästystä laajemminkin.

Esimerkiksi viime syksynä hän sai kuusi kyyhkyä, ja Lepistö pitääkin kyyhkyjahtia kiinnostavimpana metsästysmuotona tällä hetkellä.

Jutusta voi keskustella 28. heinäkuuta kello 23:een asti.

Poliisi on ottanut kiinni henkilöitä epäiltynä Seinäjoella marraskuussa kadonneen ja kesäkuussa kuolleena löydetyn miehen murhasta, vahvistaa tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha Järvelin STT:lle.

Kiinniotot tehtiin Seinäjoen alueella eilen aamupäivällä. Kiinni otettuja on useampia kuin yksi, mutta Järvelin ei kerro heidän tarkkaa lukumääräänsä eikä muita tietoja kiinni otetuista.

Tutkinnanjohtajan mukaan kiinniotot sujuivat "ihan ok".

– Poliisin kannalta se oli tavanomainen kiinniotto, Järvelin sanoo.

Kiinniotoista uutisoi aiemmin Ilkka-Pohjalainen.

Vangitsemisia vaadittava viimeistään torstaina

Poliisi on jo käynyt keskusteluja kiinni otettujen kanssa. Keskustelujen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen. Tutkinnanjohtaja ei ota kantaa siihen, ovatko epäillyt olleet jo pidempään poliisin kiikarissa.

Järvelinin mukaan torstaina selviää, aikooko poliisi vaatia kiinni otettujen vangitsemista. Lain mukaan vaatimus pidätetyn vangitsemisesta on tehtävä käräjäoikeudelle viimeistään kolmantena päivänä kiinnioton jälkeen ennen puoltapäivää.

Poliisi aikoo tiedottaa torstaina lisää tapauksesta.

– Ajatus on, että silloin on jotain kerrottavaa, koska silloin henkilöitä viimeistään vangitaan tai vapautetaan.

Voimakas väkivalta aiheutti uhrin kuoleman

Yli puoli vuotta kateissa olleen nelikymppisen miehen ruumis löytyi kerrostalon kellaritiloista Seinäjoella Kasperin kaupunginosassa kesäkuussa. Poliisi tiedotti asiasta juhannusviikolla.

Tapausta tutkittiin aiemmin tappona, mutta ruumiin löytymisen jälkeen rikosnimike vaihdettiin murhaksi. Poliisin mukaan mies kuoli voimakkaan ulkoisen väkivallan uhrina. Poliisitutkinnan perusteella mies surmattiin viikonloppuna 28.-29. marraskuuta.

Järvelinin mukaan ruumis löytyi väestönsuojeluun liittyvästä tilasta kerrostalon kellarista.

- Sen tarkemmin en sitä tilaa kuvaa, mutta se liittyy väestönsuojeluun.

Mistä johtuu, että ehti kulua noin puoli vuotta uhrin kuolemasta ennen kuin kerrostalossa oleva ruumis huomattiin?

- Joskus olosuhteet ovat sellaiset, että rakennuksessakin ruumis voi säilyä niin, että siitä ei aistein havaittavia havaintoja ole tehtävissä, Järvelin sanoo.

Helsingin poliisi pyytää tunnistusapua ja havaintoja lauantaina Kaivokadulla tapahtuneesta epäillystä tapon yrityksestä.

Hätäkeskus ilmoitti poliisille Kaivokadulla tapahtuneesta puukotuksesta 24. heinäkuuta kello 1.30. Epäillyt tekijät olivat poistuneet ennen poliisin saapumista paikalle. Hengenvaarallisen vammat saanut uhri kuljetettiin sairaalaan.

Poliisin tiedotteen mukaan tilanne alkoi erimielisyydestä kahden porukan välillä ravintolan edessä osoitteessa Yrjönkatu 24. Erimielisyys eteni pieneksi tappeluksi.

Uhri ystävineen jatkoi matkaa kohti Mannerheimintiellä sijaitsevaa ruokakauppaa. Osapuolet kohtasivat kuitenkin uudestaan Kaivokadulla.

Silloin kaksi miestä kävi yhden kimppuun ja toinen heistä puukotti uhria.

– Poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja tapahtumista sekä pyytää tunnistusapua epäillyistä tekijöistä. Kaikki tiedot ja silminnäkijähavainnot ovat arvokkaita, mutta poliisia kiinnostavat erityisesti havainnot epäillystä tekijöistä, kertoo tutkinnanjohtaja, komisario Tuomas Lindholm poliisin tiedotteessa.

Poliisin mukaan puukotuksesta epäilty on alle 180 senttiä pitkä, noin 20-vuotias mies, jolla on lyhyet tummat hiukset. Päällään hänellä oli tummat vaatteet ja olkalaukku, jonka hihna on violetti. Toinen pahoinpitelystä epäilty on yli 180cm pitkä mies. Hän oli lyönyt uhria Kaivokadulla.

Epäiltyjen kuvat ovat nähtävillä poliisin sivuilla. Kaikki tiedot pyydetään osoitteeseen vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi tai numeroon 050 562 7405.

Euroviisumenestyksellä on tänä vuonna ollut harvinaisen pitkä häntä.

Suomen edustaja Blind Channel sijoittui kilpailussa kuudenneksi, mutta on juuri solminut yhdysvaltalaisen agentuurin kanssa sopimuksen Amerikan-kiertueesta ja myy keikkansa toistuvasti loppuun Suomessa.

Heidän Dark Side -kilpailukappalettaan on kuunneltu Spotifyssä jo yli 30 miljoonaa kertaa, ja se on sijoittunut korkealle sekä Suomen että maailman kuunnelluimpien kappaleiden listoille. Seuraavaksi bändi toivoo pääsevänsä kiertämään Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

– Nyt näyttää todella vahvalta, että alkuvuodesta lähdemme ainakin Eurooppaan. Toki covid vaikuttaa, eikä mistään saa vielä innostua, sanoo yhtyeen toinen laulaja ja kitaristi Joel Hokka.

– Meidän pitää päästä Eurooppaan mahdollisimman nopeasti, koska siellä meidän seuraavat pelimme pelataan. Emme tietenkään unohda Suomea, mutta tavoitteemme ovat aina olleet ulkomailla, lisää yhtyeen toinen laulaja Niko Moilanen.

Bändi on ollut Euroviisujen jälkeen kiireinen. Tekeillä on uusi levy, minkä lisäksi kalenteri on täyttynyt Suomen festarikeikoista. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna bändi on soittanut Kajaanissa ja Kemissä, joissa kummassakin yleisöä oli tuhatmäärin.

– Ei ollut noin paljoa, ennen kuin teimme tuon Euroviisu-stuntin, Niko Moilanen sanoo.

Seuraavana suuntana on maailma, heti kun koronapandemia sallii. Joel Hokka kertoo, että Yhdysvalloissa kolme agenttia kilpaili bändin sopimuksesta. Lopulta sopimuksen solminut AGI on edustanut aikoinaan myös HIMiä ja Linkin Parkia.

Niko Moilanen kertoo, että menestys Amerikassa näin nopeasti on tullut yllätyksenä.

– Ajattelimme aina, että jenkit olisi se endgame, johon mennään viimeisenä. Emme oikeastaan tiedä, mitä tapahtui, mutta ilmeisesti saundissamme on jotain, mikä vetoaa siellä etenkin nuoriin.

Menestyksestä Hokan ja Moilasen mukaan 99 prosenttia on Euroviisujen ansiota. Vaikka Yhdysvalloissa juuri kukaan ei tunne kilpailua, toi se silti Dark Sidelle nosteen, joka yltää nyt Atlantin toiselle puolelle asti.

Niko Moilanen myös sanoo olevansa bändistä ylpeä, koska he menivät Euroviisuihin kilpailemaan vaikka eivät olekaan haaveilleet euroviisutähteydestä. Moni muu rock-henkinen artisti ja yhtye pelkää kilpailusta mahdollisesti tulevaa mainetta ja jopa epäonnistumista.

– Menimme sinne todistamaan, että tuotteemme toimii, ja se voi toimia muuallakin, Moilanen sanoo.

Joel Hokka lisää, että parasta on se, että bändi ei voittanut koko kisaa. Se olisi vienyt heidät saman tien liian korkealle ja koviin paineisiin.

Onko bändi saanut viime kuukausina fanikuntaa johonkin yllättävään paikkaan?

– Venäjä, sanoo Joel Hokka.

– Väitän, että jos pääsisisimme sinne keikalle, myisimme 5000 lippua jossain Moskovassa. Se on ihanaa, ja sydäntäni särkee, ettemme todennäköisesti pääse sinne vielä tänä vuonna covidin takia.

Måneskinillä useita hittejä

Blind Channelin lisäksi tämän vuoden voittaja, italialainen Måneskin-yhtye on nauttinut harvinaisen suurta suosiota viisujen jälkeen. Heidän voittokappaleensa Zitti e buoni on menestynyt hyvin, mutta varsinaisia ykköshittejä ovat olleet Beggin-coverkappale sekä I Wanna Be Your Slave -sinkku, jotka ovat trendanneet valtavasti myös Tiktok-sovelluksessa.

Beggin-kappaletta on kuunneltu tähän mennessä Spotifyssä yhteensä noin 300 miljoonaa kertaa, se on maailman top 200 -listalla ensimmäisenä ja Tiktokissa kappaletta on käytetty jo noin 7,4 miljoonalla eri videolla.

Myös esimerkiksi Ukrainan edustuskappale, Go_A-yhtyeen Shum on soinut ihmisten laitteissa sekä Spotifyn että Tiktokin välityksellä. Kyproksen edustuskappale, Elena Tsagrinoun esittämä El Diablo on edelleen Suomen kuunnelluimpien kappaleiden joukossa.

Euroviisuklubi OGAE Finlandin puheenjohtajan Kati Wikströmin mukaan aiempina vuosina ei ole tapahtunut mitään vastaavaa, etenkään striimausaikana, ja esimerkiksi Måneskinin ja Blind Channelin suosio viisujen jälkeen on ollut täysin poikkeuksellista.

Blind Channelin Joel Hokka arvioi, että syynä poikkeukselliseen suosioon on kilpailun muutos pölyisestä schlager-kisasta maailmanluokan pop-kilpailuiksi, jossa esiteltiin oikeasti kuumaa, uutta musiikkia.

– Monella muulla on varmasti ollut sama syy kuin meillä: pandemia on vienyt kaikki mahdollisuudet menestyä ja käydä keikoilla, joten artistien on pitänyt alkaa innovatiiviseksi ja mennä vaikka Euroviisuihin, jos sillä pystyy edistämään omaa uraa. Siksi kappaleetkin ovat olleet sellaisia, jotka ovat jääneet elämään kilpailun jälkeen, Niko Moilanen lisää.

Samaa mieltä finaalin kovasta tasosta on Euroviisuklubin puheenjohtaja Wikström.

– On harvinaista, että kaksi tällaista bändiä on saanut tällaisen suosion Euroviisujen jälkeen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että molemmat ovat olleet olemassa jo ennen Euroviisuja ja tottuneet soittamaan yhdessä. Molemmilla on myös mietitty brändi ja lavashow, Wikström sanoo.

Sosiaalinen media on muuttanut viisujen seuraamista ja musiikin kuuntelua ylipäätään. Nykyisin kenen tahansa on helppoa kuunnella lempikappaleitaan netin välityksellä.

– Lisäksi some on tehnyt markkinoinnin bändeille helpommaksi. Siellä on helppoa jakaa kuvia, järjestää erilaisia tempauksia ja seurata sen oman suosikin viisumatkaa, Wikström sanoo.

Sekä Måneskinillä että Blind Channelilla onkin suuri määrä innokkaita faneja, jotka ovat perustaneet omia fanitilejään esimerkiksi kuvapalvelu Instagramiin.

Aina joskus syntyy hitti

Useimmat Euroviisujen kappaleet katoavat ihmisten mielistä ja soittolistoilta heti esityksen jälkeen.

Jotkut kappaleet jäävät elämään niin sanottuina yhden hitin ihmeinä: esimerkiksi Italian Domenico Modugnon kappale vuodelta 1958. Useimmat ovat kuulleet Volare-nimellä kulkevan kappaleen ainakin kerran elämässään. Vuoden 2019 voittaja, Alankomaiden edustajan Duncan Laurencen kappale Arcade on ollut huikean menestynyt noustuaan listoille myös Yhdysvalloissa. Tähän mennessä sitä on kuunneltu Spotifystä noin 452 miljoonaa kertaa.

Euroviisuista on myös ponnistanut muutamia kilpailun kokoa suurempia artisteja. Tunnetuin esimerkki Euroviisujen jälkeen suosioon ponnahtaneesta artistista on varmasti Ruotsin Abba, joka voitti viisut vuonna 1974 kappaleella Waterloo.

– Aika näyttää, miten esimerkiksi Måneskinille käy. Tällä hetkellä suosio näyttää siltä, että sitä voi hyvin verrata Abbaan, sanoo Kati Wikström.

Juttua korjattu 27.7. klo 9.32: Yhdessä kuvatekstissä luki, että Dark Side -kappaletta on kuunneltu yli 30 000 kertaa. Oikea luku on yli 30 miljoonaa kertaa.

Voit keskustella aiheesta 27.7. klo 23:een asti.

Ruotsinpyhtäällä sijaitsevassa Strömforsin ruukkikylässä eletään parhaillaan vuoden kiireisintä sesonkia. Se on ollut edelliskesääkin kiireisempi.

– Tuli ihan yllätyksenä, että turistimäärät lisääntyivät viime kesästä entisestään. Maanantaisinkin on ihan ruuhkaisaa. Tien varret ovat täyttyneet autoista yleensä puoleen päivään mennessä, Lounasravintola Fellmannin ravintolayrittäjä Annika Fellman sanoo.

Strömforsin ruukki sijaitsee Ruotsinpyhtään kirkonkylässä, noin 18 kilometrin päässä Loviisan keskustasta. Strömforsin ruukki on yksi vanhimmista ja parhaiten säilyneistä ruukkiyhdyskunnista Suomessa. Sen historia ulottuu 1600-luvulle.

Samaan aikaan alueen yrittäjät, kyläläiset ja tietenkin Loviisan kaupunki odottavat myös ostajaehdokkaiden tarjouksia.

Kaupunki kauppaa parhaillaan ruukkialueelta kokonaisuutta, johon kuuluu kahdeksan rakennusta: navetta, alapaja, talli, verkhuusi, saha, aitta, letkuvaja ja sauna. Myytäviä neliöitä on yhteensä liki 5 000.

Lisäksi kauppaan kuuluu maa-alueita, joilla rakennukset sijaitsevat. Maata on myytävänä yhteensä reilut 11 000 neliötä.

Tarjouskilpailu käynnistyi kesäkuun lopussa, ja se päättyy 2. elokuuta.

Uusitalot ostohaluisia

Yhdeksi ostajaehdokkaaksi on ilmoittautunut pyhtääläisen Uusitalojen yrittäjäperhe, jonka omistama kiinteistösijoitusyhtiö omistaa ennestään useita rakennuksia ruukin alueella.

Jo maaliskuussa Strömforsin yrityspuisto Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Uusitalo kertoi Loviisan Sanomissa yhtiön olevan kiinnostunut myyntiin tulevista kiinteistöistä. Uusitalo kertoi lehdelle, että he ovat alun alkaenkin halunneet mahdollistaa uutta teollista liiketoimintaa sekä matkailuliiketoimintaa alueella, ja luoda siten uusia työpaikkoja.

Uusitalo kommentoi lyhyesti Ylelle, että aikeensa olisivat yhä samat.

Uusitalojen perheen omistama kiinteistöyhtiö omistaa jo vanhan sähkötarviketehtaan alueen eli Strömforsin yrityspuiston. Lisäksi Uusitalojen omistuksessa ovat tehtaanjohtajan käytössä ollut kartanorakennus sekä sen läheisyydessä Krouvinmäen majoitusrakennus, joissa Strömforsin Bed & Bistro tällä hetkellä toimii.

Kaupunki edellyttää ostajalta ideoita ja suunnitelmia alueen liiketoiminnan kehittämiseksi. Jos kaupunki saa mieleisensä tarjouksen, kauppa menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Myytävien rakennusten kunto on huono ja niiden korjaustarve suuri. Kaupunki myy rakennukset ostajan remontoitavaksi siinä kunnossa kuin ne tällä hetkellä ovat. Kaupungin kukkarolle alueen rakennusten kunnostaminen olisi liian kallista.

Osassa rakennuksista toimii yrittäjiä, joiden vuokrasopimukset siirtyvät mahdollisen kaupan myötä uudelle omistajalle.

Lue lisää: 100 kilometrin päässä Helsingistä on upea ruukki-idylli, joka aiotaan myydä – yrittäjien mielestä se jätettiin heitteille: "Aivan hirveässä kunnossa"

Turisteja riittää

Strömforsin ruukissa on tänä kesänä ollut vilkasta. Tarkkoja kävijälukuja ei vielä ole, mutta yrittäjällä on hyvä tuntuma asiasta.

– Näillä turistimäärillä olisi tarvittu aiempaa enemmän ravintolapaikkoja. Kaikille on riittänyt ihan yllin kyllin asiakkaita, Annika Fellman sanoo.

Suuren yleisömäärän vuoksi ravintolapalveluista on tullut valituksiakin, kun yksi alueen ravintoloista on ollut kokonaan kiinni ja yksi on ollut avoinna ainoastaan viikonloppuisin.

Korona on kohdellut sikäli hyvin Strömforsin ruukkikylää, että se on saanut osansa suomalaisten lisääntyneestä kotimaanmatkailusta.

Fellman on mukana alueen yrittäjien Vireä Strömfors -yhdistyksen hallituksessa. Yrittäjät toivovat, että kaupat kaupungin omistamista rakennuksista tehtäisiin mahdollisimman pian.

– Pääsisimme sitten suunnittelemaan ensi kesää. Myytävissä rakennuksissa on paljon vuokralaisia ja heidän ensi kesän suunnitelmansa ovat pitkälti kiinni näistä kaupoista. Eikä tämä voi enää vuosikausia jatkua näin, tai sitten on jo niin paljon korjausvelkaa, että eivät kenenkään rahkeet riitä laittamaan rakennuksia kuntoon, Fellman sanoo.

Yrittäjät toivovat, että uuden omistajan kanssa alueella panostettaisiin ympärivuotiseen toimintaan.

"Kukaan ei halua, että kyläidylliä rikotaan"

Soraääniäkin on. Ruotsinpyhtään Kymijokilaakson kylien kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Mettinen kiteyttää asukkaiden tuntoja klassisesti: toivotaan parasta, pelätään pahinta.

– Aina on riski, että tulee suuria muutoksia. Mutta koska kaupungilla ei ollut resursseja hoitaa tätä korjausvelkaa ja pitää aluetta kunnossa, niin matkailun ja muun kannalta paras ratkaisu minun mielestäni on tämä myyminen, Mettinen sanoo.

Jonkin verran huolta herättävät vireillä olevat asemakaavamuutokset.

Kaupungin tiedotteessa sanotaan, että Ruukin keskeisille alueille ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asemakaavamuutoksia, sillä nykyinen kaava ei ota huomioon ruukin tulevaa kehittämistä eikä nykyisen kaavan puitteissa voida muodostaa toivottuja kiinteistöjä tai katuverkkoa eikä kehittää alueen tulevaa käyttöä.

– Kukaan ei halua, että kyläidylliä rikotaan, Mettinen sanoo.

Hän viittaa siihen, ettei ruukkikylään toivota rakennettavan esimerkiksi uutta, modernia hotellia, jos asemakaavamuutokset esimerkiksi uutta rakennusoikeutta alueelle toisivatkin.

Mies on menehtynyt pahoinpitelyn seurauksena Kuopiossa sunnuntaiaamuyöllä.

Kuopion Kelloniemen Kellokujalla tapahtui sunnuntaiaamuyöllä kello kahden aikaan pahoinpitely, jonka seurauksena 45-vuotias kuopiolainen mies menehtyi.

Tapahtuma-aikaan asiakkaat olivat poistumassa paikallisesta pubista, jonka edustalla uhrilla sekä eräällä toisella miehellä oli tullut sanaharkkaa. Paikalle oli tullut myös siilinjärveläinen mies, joka oli alkanut puolustaa sanaharkan toista osapuolta.

Siilinjärveläismies oli lyönyt yhden kerran kuopiolaismiestä nyrkillä kasvoihin. Uhri oli lyönnin seurauksena kaatunut maahan ja jäänyt niille sijoilleen. Myöhemmin sairaalassa miehen todettiin menehtyneen.

Poliisi on alkuviikosta kuullut useita tapauksen nähneitä todistajia. Oikeustieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet, että uhri ei ole menehtynyt häneen kohdistuneesta lyönnistä, vaan kuolettava vamma on tullut pään iskeytyessä katuun lyönnin jälkeisen kaatumisen yhteydessä.

Tapausta tutkitaan rikosnimikkeillä törkeä pahoinpitely sekä törkeä kuolemantuottamus. Poliisi ei esitä rikoksesta epäiltyä siilinjärveläistä miestä vangittavaksi, koska epäilty on omalta osaltaan selvittänyt tapauksen ja muita perusteita vangitsemiselle ei ole.

Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 7 000 enemmän.

Työllisyysasteen trendiluku oli 72,4 prosenttia ja työttömyysasteen 7,9 prosenttia. Erityisesti työllisten naisten määrä lisääntyi vuodentakaiseen verrattuna.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen valossa työllisyystilanne kehittyi suotuisaan suuntaan. TE-toimistoissa ja kuntakokeiluissa työttömäksi työnhakijaksi tilastoitujen määrä pieneni sadallatuhannella viime vuoteen verrattuna. Ministeriön lukujen mukaan kesäkuun lopussa oli 316 000 työtöntä työnhakijaa.

Työntekijöiden markkinat

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan nyt vallitsevat työntekijöiden markkinat.

– Kysyntä ja talous kasvavat hurjasti ja nyt se, joka haluaa kyllä työpaikan löytää, Kangasharju kommentoi lukuja radion Ykkösaamussa.

Tämä kertoo Kangasharjun mukaan samalla pahenevasta kohtaanto-ongelmasta.

– Meillä on yhä enemmän avoimia työpaikkoja, joille on vaikea löytää tekijä, mutta myös enemmän työn hakijoita, jotka etsivät työtä, mutta silti ne eivät löydä toisiaan.

Myös lomautusten määrä jatkoi laskuaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli kesäkuussa yli 7 000 vähemmän kuin toukokuussa. Kaiken kaikkiaan kesäkuun lopussa oli lomautettuna runsaat 47 000 ihmistä, mikä oli lähes kaksi kolmasosaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Korona lukinnut työmarkkinat

Kangasharju sanoo, että koronapandemia ja sen aiheuttamat lomautukset ovat lukkiuttaneet työmarkkinoita.

– Ihmiset ovat lukkiutuneet vanhaan työpaikkaan. Kun normaalisti kymmenen prosenttia työllisistä vaihtaa työpaikkaa vuoden aikana, niin nyt tätä ei ole päässyt tapahtumaan, ei ole ollut sitä paikkaa, johon vaihtaa.

Samalla yritykset ovat myös jumiutuneet: konkursseja ei ole tehty, kun ne on estetty maksuaikajärjestelyillä ja yritystuilla. Tätä pitäisi Kangasharjun mukaan päästä purkamaan.

Pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä lisääntyi. Heitä oli yli 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yhteensä yli 112 000. Kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuun lopussa siis yli kolmannes.

Kannustinongelma työllisyystavoitteen esteenä

Kangasharjun mukaan hallituksen työllisyystavoite – 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä – ei toteudu tällä vauhdilla. Hänen mielestään töitä ei huolita.

– Meillä on selvä kannustinongelma. Emme saa tarpeeksi työstä lisäansiota verrattuna sosiaaliturvaan. Se on iso ongelma työmarkkinoilla.

Ratkaisuksi Kangasharju esittää kannustimia hakea työtä. Yksi tällainen olisi työttömyyspäivärahan porrastaminen.

SAK: Palkalla pitäisi pystyä elämään

Ykkösaamun keskustelussa myös ollut SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen puolestaan ei voi hyväksyä sosiaaliturvan heikennyksiä työllistämiskeinoina. Palkkojen ja työolojen olisi myös oltava kohtuulllisia.

– On työpaikkoja, mutta niistä maksetaan niin vähän, että ihmiset eivät sillä palkalla tule toimeen. Siihen ei ole ratkaisu se, että sosiaaliturvaa lasketaan.

– Työn palkkaus ja työolot ovat selkeästi houkuttelevuustekijöitä, joihin pitäisi puuttua ehdottomasti. Tämä näkyy esimerkiksi terveydenhuoltoalalla, jossa on työvoimapulaa, ja jossa monet terveydenhoitajat ilmoittavat, etteivät halua lähteä näillä palkoilla sinne, Syvärinen kertoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedot perustuvat TE-toimistojen asiakasrekisteriin, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus suoritetaan otostutkimuksena.

Juttua täydennetty klo 10.35 Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun ja SAK:n varapuheenjohtajan Katja Syvärisen kommenteilla.

Kolme murtunutta tassua.

Pepi oli alle vuoden ikäinen, kun se joutui onnettomuuteen Romaniassa.

Vaellettuaan loukkaantuneena kadulla, se päätyi koiratarhaan, jossa sen todettiin tarvitsevan leikkaushoitoa.

Romaniasta lähetettiin kuvia ja videoita ympäri Suomea. Pepille haluttiin väliaikainen hoitopaikka, minkä jälkeen sille etsittäisiin pysyvä koti.

Parikymppinen tamperelaispariskunta Akira Greus ja Linda Marin olivat toimineet parin vuoden ajan vapaaehtoisena sijaiskotina jo kahdelletoista rescue-koiralle, joita oli tullut Suomesta ja Romaniasta.

– Rakastuimme Pepiin heti. Sillä oli sellainen pilke silmäkulmassa, ja se vaikutti meidän tyyliseltä sekopäältä, kaksikko nauraa.

Niinpä leikkisä ja energinen Pepi matkusti lokakuussa 2020 Kaakkois-Euroopasta Suomeen.

Lääkärissä todettiin, että sen tassut olivat jo luutuneet, eikä leikkausta enää tarvittu. Aloitettiin fysioterapia ja hieronta, jotta lonkkavaivoilta säästyttäisiin jatkossakin.

Onnettomuudesta jäi kuitenkin muistoksi vaurioituneet äänihuulet, takajalan virheasento ja korkean paikan kammo. Epäillään, että kolmivuotias sekarotu mursi tassunsa tippuessaan jostain korkealta.

Muuten Pepin entisestä elämästä ei tiedetä paljoa. On vain viitteitä siitä, että se olisi elänyt eristyksissä, vailla ihmisen syliä ja koirien leikkiseuraa.

– Siinä on vähän sellaista, kuin se olisi kasvanut tynnyrissä. Se ei osaa puhua samanlaista koirakieltä, kuin muut koirat, Marin selittää.

Sosiaalinen kömpelyys näkyy muun muassa leikkitilanteissa.

Kun Pepi pyytää toista koiraa leikkimään, eikä tämä suostu, saattaa Pepi haukkua koiran naamaan tai napsia sen peppukarvoja. Jos koira taas suostuu, niin Pepi ei pysty pidättelemään innostustaan, vaan kuulostaa äänihuultensa takia siltä, kuin se "haluaisi tappaa".

– Nyt Pepillä on uusi tapa, että se hieroo peppuaan koiran naamaan, ja yrittää siten saada toisen väkisin leikkimään. Olemme joutuneet treenaamaan tosi paljon rauhoittumista ja sitä, että jos toinen koira ei halua leikkiä, niin se ei halua, Greus selittää huvittuneena.

Lopulta kaksikko kiintyi Pepin persoonaan niin syvästi, että he päättivät pitää siitä huolta pysyvästi.

Kodinomaista, kärsivällistä hoitoa

Nyt onnettomuudesta selviytynyt Pepi tarjoaakin kokemusasiantuntijan apua muille kaltaisilleen rescue-koirille. Greus ja Marin perustivat tänä kesänä kotiinsa yrityksen, Kotihoitola Kuikun, jonne rescue-koirien omistajat voivat tuoda koiransa hoitoon.

– Rescue-koirille suunnattuja kotihoitoloita ei juurikaan ole, eivätkä omistajat uskalla usein jättää koiraansa tavalliseen koirahoitolaan, Marin selittää.

– Lisäksi rescue-koirilla voi olla pahoja traumoja esimerkiksi häkeistä, joten halusimme tarjota kodinomasta, rescue-kokenutta hoitoa, Greus täydentää.

Kotihoidon lisäksi Kuikku tarjoaa hierontaa, pesua, kynsien leikkausta ja koulutusta peruskäskyistä kuonokopan käyttöön. Pepi taas tukee uusiin paikkoihin, koiriin ja ihmisiin tutustumisessa. Kaikkea tehdään asteittain sen mukaan, mitä koira on valmis tekemään.

Rescue-koirat tarvitsevatkin usein traumaattisten taustojensa takia erityistarpeet huomioivaa, yksilöllistä huolenpitoa ja kasvatusta.

– Niille tarvitaan kotihoitajia jatkuvasti, Rescueyhdistys Kulkurit ry:n puheenjohtaja Essi Tenho sanoo.

Osa rescue-koirista on syntynyt kadulla, tullut hylätyksi tai kasvanut koko ikänsä tarhalla. Niillä on tuntematon historia, joka saattaa heijastua nykypäivään yllättävinä pelkoina tai käytösongelmina.

– Koirien muistot ja pelot välittyvät kolmen sukupolven välillä. Jos koiran isoäidillä on esimerkiksi ollut paukkuarkuutta, voi se ilmetä nykypäivän jälkipolvessa pikkuhiljaa. Rescuet pelkäävät usein myös käsiä, Greus kertoo.

Jo ihmisen asunto, juomakuppi, kulkuneuvot tai monet hajut voivat olla vieraita ja pelottavia asioita rescue-koirille. Niillä ei välttämättä ole pienintäkään hajua sisäsiisteydestä tai hihnassa kulkemisesta, minkä takia rescueita saatetaan joutua opettamaan nollapisteestä kuten koiranpentua.

Siksi rescue-koirista ajatellaan usein, että ne ovat moniongelmaisia, vaikeasti kasvatettavia ja jopa vaarallisen ennalta-arvaamattomia.

Greus ja Marin toivovatkin, että rescue-koiriin suhtauduttaisiin kärsivällisemmin, ymmärtäväisemmin ja inhimillisemmin: vanhakin koira voi oppia uusia temppuja ja sopeutua uuteen ympäristöön.

Heitä yhdistää palo ja halu auttaa kodittomia, hylättyjä ja apua tarvitsevia koiria.

– Täysin terveitä koiria viedään lopetettavaksi ihan naurettavista syistä. Suomen laissakin koira on esine. Rescue-koirien kasvatus vaatii vain enemmän kärsivällisyyttä, Greus sanoo.

Koira kodille ja koti koiralle

Käytösongelmien lisäksi rescue-koirien väliaikaisessa tai pysyvässä hoitamisessa on riskinä kulkutaudit, jotka voivat tarttua jopa ihmisiin.

Turvallisin tapa adoptoida tuontikoira onkin tehdä se vastuullisen rescue-yhdistyksen kautta. Mikäli eläimet lääkitään sääntöjen mukaan, eivät ne ole uhka tautien leviämiselle.

Rescueyhdistys Kulkurit ry:n kautta adoptoidut rescue-koirat on rokotettu, tautitestattu, verimitattu ja tutkittu näkyviltä vammoilta. Siellä koiran adoptioprosessi kestää noin kuukaudesta kahteen.

Ensin kodintarjoaja täyttää esiselvityslomakkeen ja käy haastattelussa, joiden avulla punnitaan, onko koti sopiva koiralle ja koira kodille. Kaikki rescuet eivät sovellu esimerkiksi kerrostaloon haukkuherkkyytensä tai lapsiperheeseen arkuutensa vuoksi.

Lisäksi täytyy punnita, riittääkö kärsivällisyys, motivaatio ja taloudellinen tilanne rescue-koirasta huolehtimiseen. Koiran pelastaminen ei koskaan ole yksinään tarpeeksi painava syy adoptoida.

– Adoptio ei saa olla hetken mielijohde eikä päätöksen tule perustua puhtaasti tunteeseen, kuten sääliin, Kulkurit ry:n puheenjohtaja Tenho korostaa.

Vasta sitten alkaa koiran odottaminen kotiin.

Greus ja Marin toivovat, että ihmiset harkitsisivat rescue-koiran adoptoimista kasvatetun kotikoiran sijaan.

– Rescue-koirat eivät sovi kaikille, mutta jos asenne on kohdillaan, niin ne kyllä sopii, Greus tiivistää.

Rescue-koirien hoitaminen ja kasvattaminen on heidän mielestään palkitsevaa, sillä se opettaa syvällisesti koirista ja niiden kielestä. Lisäksi rescuet opettavat ihmisistä, sillä kadulla selviytyäkseen niiden on täytynyt oppia aistimaan ilmapiiriä ja ympäristöä.

– Kun rescue-koirien luoton saa, niin se tunne on todella hyvä, Greus ja Marin summaavat.

Lue lisää:

Suomalaiskoirat eivät löydä uutta kotia – samaan aikaan ulkomaisten rescue-koirien tuonti kasvaa

Sääli on huono syy ottaa koditon koira – ulkomailta adoptoitujen koirien määrä on moninkertaistunut

Koirabisnes on kovaa peliä – pentutehtailua, huijausta ja kalliita lääkärilaskuja, mutta myös iloa omistajille

Sairaalantiellä sijaitsevassa entisessä psykiatrisessa sairaalassa Kouvolassa on syttynyt rakennuspalo. Sammutustyöt ovat käynnissä ja kohteessa on useita pelastusyksiköitä.

Sammutustyöt jatkuvat entisen sairaalarakennuksen ullakolla arviolta useita tunteja.

Ullakkopalo on pelastuslaitoksen hallinnassa, mutta sitä ei ole saatu vielä sammumaan.

– Palo on ollut aika voimakas, pelastuspäällikkö Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta sanoo.

Sairaalarakennus on ollut vuosia tyhjillään. Ullakolla syttynyt tulipalo on ollut jo pitkällä siinä vaiheessa, kun pelastuslaitos on ehtinyt paikalle.

Hälytys tulipalopaikalle tuli klo 8.33 tiistaiaamuna. Ilmoituksen teki ohikulkija. Tässä vaiheessa kukaan ei tiedä, kuinka kauan tulipalo oli siinä vaiheessa jo ehtinyt riehua.

Tulipalon syttymissyystä ei ole vielä tietoa. Pelastuslaitos ja poliisi pääsevät tekemään palon tutkintaa sammutustöiden päätyttyä.

Palo on tyhjillään olleen kiviainesrakenteisen sairaalarakennuksen 3-kerroksisessa osassa. Se on kooltaan noin 10 000 neliötä. Palava rakennus on korkea ja sammutustöihin tarvitaan nostureita. Pelastuslaitos joutuu avaamaan rakennuksen kattoa.

– Palo tulee tuhoamaan rakennuksen ullakkorakenteet ja varmasti sammutusvedestä tulee jonkin verran lisävahinkoja, Carlson sanoo.

Sammutustöissä on ollut 19 pelastuslaitoksen pelastusyksikköä. Sen lisäksi paikalle on tilattu ulkopuolisen urakoitsijan koura-auto. Lisäksi poliisi on paikalla eristämässä aluetta.

Pelastuslaitoksen mukaan ihmisiä ei ole vaarassa.

Sairaalan värikäs historia

Entinen Valkealan sairaala suljettiin vuonna 2006, kun sen toiminta siirrettiin Kuusankoskelle. Pian tämän jälkeen sairaalan alue myytiin kiinalaisomisteiselle Leishi Finland Oy:lle. Sairaalan tiloissa avattiin hyvinvointikeskus vuonna 2008.

Viranomaiset tekivät näyttävän ratsian Kouvolan kiinaisyrityksiin syksyllä 2009 ja aloittivat esitutkinnan laittoman maahantulon järjestämisestä. Useita henkilöitä vangittiin. Tutkinta kuitenkin kuivui kokoon seuraavana vuonna eikä syytteitä nostettu. Samoihin aikoihin hyvinvointikeskuksen toiminta hiipui.

Leishin hyvinvointikeskusta johtanut kiinalaisyrittäjä vaati myöhemmin 40 000 euron korvauksia rajavartiolaitoksen rikostutkinnan aiheuttamista tulonmenetyksistä, mutta hävisi vahingonkorvauskiistansa valtiota vastaan hovioikeudessa.

Maahanmuuttovirasto ja Leishi-yhtiön kiinalaisedustajat sopivat marraskuussa 2015, että entisen sairaalan tiloja käytetään turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena. Turvapaikanhakijat majoitettiin sairaalassa aiemmin toimineen päiväkoti Ruusulaakson tiloihin. Vastaanottokeskus suljettiin noin vuotta myöhemmin.

Rakennuksen omistaja ei vastaa viesteihin

Huonokuntoisen rakennuksen omistaa Kiinassa asuva liikemies Yong Tang. Kouvolan kaupunki on yrittänyt saada rakennuksen kunnossapitokehotuksen perille kiinteistön omistajalle englanninkielisin viestein.

– Ongelma on ollut kaikessa tämän asian hoidossa se, että viesteihin ei oikeastaan vastata, kertoo rakennusvalvontapäällikkö Risto Mikkola.

Kouvolan kaupungilla ei ole varmaa tietoa siitä, tavoittavatko viestit rakennuksen omistajaa.

Mikkolan mukaan rakennuksen omistajalla on ollut asiassa suomalainen edustaja, mutta yhteistyö kyseisen edustajan kanssa on loppunut.

Kouvolan kaupunki on lähettänyt rakennuksen omistajalle hiljattain viestin siitä, että hänen pitäisi osoittaa kolmen kuukauden aikana uusi yhteyshenkilö Suomesta.

– Olisi omistajan edun mukaista, että hän tietää, mitä päätöksiä tai toimenpiteitä viranomaistaholta tässä tullaan edellyttämään tälle rakennukselle. Tämä on ollut linjauksena ennen tänään alkanutta tulipaloakin, sanoo Mikkola.

Ikkunoita rikottu ja tavaroita heitelty

Kouvolan kaupungin valvontainsinööri on käynyt katsomassa rakennusta paikan päällä aikaisemmin tänä vuonna. Rakennus on ollut tyhjänä ja hylättynä.

– Valvontainsinööri on todennut, että siellä on heitetty tavaroita ulos rakennuksesta ja ikkunoita on rikki. Siinä mielessä kohteeseen on varmasti pesiytynyt monenlaista lieveilmiötä, kertoo Mikkola.

Mikkolan mukaan rakennus alkaa olla käyttökelvottomassa kunnossa.

Kouvolan kaupunki tavoittelee kunnossapitokehotuksellaan sitä, että rakennuksesta suljettaisiin vähintään rikkoutuneet ikkunat ja oviaukot vanerilla. Tällä on tarkoitus hillitä lieveilmiöitä, esimerkiksi ilkivaltaa.

– Lieveilmiöt kiusaavat ympäristöä, näin olen ymmärtänyt. Asutusta kuitenkin on kohteen välittömässä läheisyydessä.

Rakennusvalvonta arvioi tuhot

Kun tulipalo on saatu sammutettua, rakennusvalvonta käy paikalla katsomassa, millaista tuhoa on aiheutunut.

– Kyllähän tässä tulee vakavasti pohdittavaksi rakennuksen kunto: minkälaisia toimenpiteitä voidaan vaatia, tullaanko niihin asettamaan teettämisuhkaa tai uhkasakkoa, sanoo Mikkola.

Mikkolan mukaan riskinä on, että jos tulipalo aiheuttaa edellytyksen rakennuksen purkamiseen, mutta rakennuksen omistaja ei lähde tekemään toimenpiteitä asian tiimoilta, Kouvolan kaupunki viime kädessä teettää purkutyön ja maksaa sen.

– Kyllähän noin ison kiinteistön purkaminen on hyvin kallis. Sanoisin, että puhutaan noin miljoonasta eurosta sitten, kertoo Mikkola.

Täydennämme uutista.

Ainakin yksi ihminen on kuollut ja 16 loukkaantunut Saksan Leverkusenissa sijaitsevan teollisuuspuiston räjähdyksessä. Loukkaantuneista ainakin neljä on saanut vakavia vammoja räjähdyksessä.

Lisäksi neljä työntekijää on edelleen kateissa.

Räjähdys tapahtui vaarallista jätettä käsittelevän keskuksen varastosäiliössä. Räjähdyksen jälkeen keskuksen alueella syttyi tulipalo, joka saatiin nopeasti sammutettua.

Viranomaiset luokitelivat aluksi räjähdyksen äärimmäisen vaaralliseksi, kertoo uutistoimisto AP. Alueen asukkaita on kehotettu pysymään sisätiloissa sekä sulkemaan ikkunat ja ovet.

Iltapäivällä Suomen aikaan Kölnin palokunta twiittasi, että ilmanlaadun mittauksissa ei ole löytynyt mitään poikkeavaa, mutta tilannetta tarkkaillaan.

Saksalaisen Das Bild -lehden mukaan on vaarana, että alueella tapahtuu toinen räjähdys. Julkaisu kertoo myös, että alueen yllä näkyy tumma savupilvi.

Leverkusenissa asuu noin 163 000 asukasta ja kaupungissa sijaitsee Saksan suurimpiin lukeutuva kemikaalitehdas. Kaupunki sijaitsee vain 20 kilometrin päästä Kölnistä.

Uutistoimistot AP kertoo, että Kölnistä lähetettiin Leverkuseniin palomiehiä, helikoptereita ja pelastushenkilökuntaa.

Leverkusenin lähellä olveia moottoriteitä on suljettu.

Kölniläisen Koelner Stadt-Anzeiger -julkaisun mukaan tumma savupilvi liikkuu luoteiseeen kohti Burscheidin ja Leichlingenin kaupunkeja.

Uutinen päivittyy.