Tänään kerrotut kesän korkeimmat koronatartuntalukemat huolestuttavat HUSin infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaista.

– Nyt ei ole aika palata normaaliin, koska kahden rokoteannoksen kattavuus on riittämätön, hän sanoo painokkaasti.

Koko maassa uusia tartuntoja todettiin tänään tiistaina 612. Viimeksi yhtä suuria tartuntalukuja tilastoitiin maaliskuussa. Eniten tartuntoja raportoitiin Uudellamaalla, jossa positiivisia näytteitä oli 329.

– Tällä hetkellä epidemiamme leviää ravintoloissa, baareissa, isoissa yksityistilaisuuksissa ja juhlissa, festivaaleilla sekä yleisötapahtumissa, Ruotsalainen luettelee.

• Lue myös: Tikkurila Festivaalin kävijät ovat saattaneet altistua koronavirustartunnalle: yksittäisillä kävijöillä todettu tartuntoja

Eilen useat sairaanhoitopiirit siirtyivät lisääntyneiden tartuntamäärien vuoksi perustasolta kiihtymisvaiheeseen.

– Kokonaiskuvana epidemiatilanne on menossa huolestuttavaan suuntaan koko Suomessa.

Tartuntamäärien kasvu kertoo Ruotsalaisen mukaan erityisesti siitä, että rokotuskattavuus ei riitä estämään tartuntoja väestössä, joka liikkuu paljon. Korkeissa luvuissa näkyy myös se, että useat alle 30-vuotiaat ovat edelleen rokottamatta tai he ovat saaneet vain yhden rokoteannoksen.

THL:n Salminen: Sairaalapotilaiden määrässä ei suurta kasvua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen pitää rauhoittavana asiana sitä, että sairaalaan joutuneiden tai menehtyneiden potilaiden määrässä ei ole ollut suurta kasvua.

Salmisen toive on, että rokotuskattavuutta kasvattamalla syksy voitaisiin käynnistää suhteellisen normaaleissa oloissa.

– Tilanne paranee syksyä myöten päivä päivältä rokotussuojan suhteen. Se vaikuttaa siihen, että tartunnat riskiryhmissä vähenevät ja riski sille, että joku sairastuu vakavasti, laskee.

Tällä hetkellä tartuntoja esiintyy Salmisen mukaan etenkin 18–25-vuotiaiden keskuudessa ja tartuntoja ja altistumisia syntyy sellaisissa ympäristöissä, joissa tapahtuu paljon kontakteja.

– Iltaelämään liittyy paljon tartuntariskejä. Siihen voi vaikuttaa ravintolarajoituksin jossain määrin, mutta kysymys on, että jos tapausmäärien kasvun vaikutukset ovat vielä melko pieniä, niin ovatko rajoitukset oikeasuhtaisia.

Lisäksi koronavirus leviää hänen mukaansa yksityistilaisuuksissa, joihin on hankalampi vaikuttaa rajoituksin.

HUS-alueen tartunnat ovat olleet maan korkeimpia läpi epidemian, mutta Salminen on huolissaan myös muun maan tilanteesta.

– Muu Suomi on yhteenlaskettuna ilmaantuvuuden suhteen kovemmassa kasvussa kuin HUS, eli tämä ei ole suinkaan tilanne vain HUSissa.

Koronapassilla takaisin normaaliin elämään

Suomessa on edelleen voimassa kansallinen koronastrategia ja meillä pitää olla kyky reagoida muuttuneeseen epidemiatilanteeseen ottamalla käyttöön strategian mukaisia rajoitustoimia, HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalainen muistuttaa ihmisiä myös henkilökohtaisen vastuun kantamisesta muiden ja oman itsensä suojaamisessa.

– Helpoimmat varotoimet kaikille ovat edelleen maskit julkisissa tiloissa ja joukkoliikennevälineissä sekä turvavälit. Lisäksi jokaisen rokotusvuorossa olevan on tärkeää ottaa kahden koronarokotteen annos, jotta paluuta normaaliin voitaisiin edistää.

Kiihtymisalueella pitäisi kiinnittää huomiota terveysturvallisten tapahtumien järjestämiseen, johon ei riitä Ruotsalaisen mukaan tällä hetkellä vaadittavat käsidesi, pintojen puhdistaminen ja yksilön vastuulla olevat turvavälit.

– Tauti, joka leviää pisarateitse ja aerosoleina, ei ole estettävissä käsidesillä ja pintojen pesemisellä, hän sanoo.

Yksi ratkaisu terveysturvallisuuden lisäämiseen tapahtumissa on Ruotsalaisen mukaan koronapassi. Sen avulla voitaisiin hivuttautua vuoden loppuun mennessä normaaliin elämään.

– Tarvitaan uusi strategia, jossa koronapassilla on merkittävä osuus. Se takaisi parhaiten terveysturvallisten tapahtumien järjestämisen.

Juttua päivitetty 27.7. kello 15.25 lisäämällä THL:n Mika Salmisen kommentit.

Lue lisää:

Avi valmistelee koronarajoitusten laajentamista koko Varsinais-Suomeen – tapahtumissa tehostettava hygieniaa ja turvavälejä

Koronatartunnat lisääntyvät, mutta sairaalahoidossa olevien määrä ei kasva samassa suhteessa – HUSin Lehtonen: "Pelkkien tartuntojen laskeminen ei kuvaa tilannetta"

Virologian professori Olli Vapalahti: Vielä ei ole rajoitusten poistamisen aika

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään tiistaina 27.7.2021 kello 23 saakka.

Korona on siivittänyt kotimaan matkailun ennennäkemättömään suosioon. Yle pyysi yleisöä kertomaan omia reissukokemuksiaan kuluvalta kesältä.

Korona-aika näyttäisi saaneen matkailijat arvostamaan kohteiden siisteyttä entisestään. Arkiset elämykset, hyvä palvelu, maittava ruoka ja koirien huomioiminen keräsivät nekin useita mainintoja.

Nämä toiveet täyttyvät monelta osin esimerkiksi useita kansainvälisiä matkailupalkintoja keränneessä Fiskarsin ruukkikylässä. Kohde on saanut tunnustusta esimerkiksi Green destinations -säätiöltä viimeksi tänä keväänä.

Entä mikä saa matkailijan kääntymään kannoillaan? Huono palvelu, liian kovat hinnat, epäsiisteys.

Moni vastaaja korosti myös netti- ja Facebook-sivujen ajantasaisuuden tärkeyttä.

Kylmää palvelua ja lämmintä olutta?

Ystävällinen palvelu alusta loppuun saakka näyttää tekevän vaikutuksen matkailijaan kuin matkailijaan. Sen sijaan epäystävällisyys tai suoranainen töykeys nostavat kokeneimmankin matkaajan karvat pystyyn.

Suolainen vohveliannos maistui pahalta, kahvilaympäristö oli epäsiisti ja haisi viemärille. Kaikkein kamalinta oli silti palvelu, yhtä töykeää en muista kokeneeni koskaan. Jäi puistattava olo, espoolainen nainen muistelee varkauslaista kahvilaa.

Hanhen ulostetta oli joka paikassa ja heti ilmoitettiin, että ulos ei ole pöytiintarjoilua, toisin kuin Välimeren maissa on aina, Imatralla lomaillut kokkolalainen nainen kirjoittaa kohdekaupungin ravintolasta.

Tilattiin pitsat ja makkaraperunoita. Seuraavan puolen tunnin aikana keittiöstä ei tullut yhtään annosta ulos. Meidän makkaraperunamme tulivat lopulta tunnin päästä tilauksesta ja pitsat puolentoista tunnin päästä, vantaalainen nainen moittii tamperelaista ravintolaa.

Toisessa paikassa tarjoilijat pyyhkivät pöydät tarkkaan ennen uuden asiakkaan asettumista pöytään ja ruoka oli taivaallista. Toisessa paikassa pöytää ei pyyhitty edes pyynnöstä, Uudestakaupungista Porvooseen kesällä matkannut nainen ihmettelee.

Palveluasenne kuntoon. Asiakkaan katseleminen nenän vartta pitkin ei ehkä tällaisen vuoden jälkeen ole viisasta, helsinkiläinen nainen huomauttaa.

Kun tuote on kunnossa, hyvä palvelu kruunaa kokemuksen. Ei siinä mitään kikkailua tarvita. Puskaradio vie viestiä eteenpäin hyvässä ja pahassa, Suomen länsirannikolla kesän aikana matkaillut kuopiolaismies muistuttaa.

Aidot, jopa arkiset elämykset hurmaavat lomalaisen

Jyväskyläläisen tilausravintolan sauna hurmasi paikkakuntalaisen naisen ja hänen japanilaisen ystävänsä.

Mahtavat löylyt, perinteinen vihta ja hyvät ruuat. Laiturilla oli samaan aikaan vihkiäiset ja saunoessamme morsiuspari oli kuvattavana tanhualla. Tunnelma oli sadunomainen ja miljöö ainutlaatuinen.

Tamperelainen perhe ihastui Näsijärveltä Virroille seilaavan höyrylaivaristeilyn tunnelmaan. Laiva pysähtyi muun muassa Ruovedellä Muroleen kanavalla, ja pikkupoika pääsi auttamaan köysien irrottamisessa laivan lähtiessä jatkamaan matkaansa.

Ihana mennyttä aikaa henkivä kokemus, poika oli innoissaan ja ruoka oli erinomaisen maukasta. Käymme varmasti uudestaan.

Moni muu matkaaja manailee kotimaan kohteiden yksitoikkoista ruokatarjontaa: pizzaa, burgereita, ranskalaisia. Useampi vastaaja toivoo alueiden omia erikoisuuksia ja sesonkiruokaa listoille niin sanotun mätön sijaan.

Erityisesti tältä kesältä jäi mieleen saaristoristeily Kasnäsistä Rosalaan. Siellä tarjottiin paikallisista ahvenista tehtyä kalakeittoa, joka oli herkullista! Nivalasta Helsingissä, Porvoossa ja saaristossa lomaillut nainen kirjoittaa.

Yksittäisistä kaupunkikohteista esimerkiksi Joensuu kerää ylistystä eloisasta toristaan ja sen pärekorien myyjistä ja aamupäiväkaraokesta.

Kauniisti laitettu keskusta-alue, torilla eloisa, mutta siisti meno, espoolaisnainen kehaisee.

Kehuja sataa myös Lappeenrantaan. Kotimaan matkan unohtumattomaksi kruunuksi saattaa riittää kesän suurin jäätelöpallo tai lapsia hauskuuttava bussikuski.

Lappeenranta on siisti, oikea kesäkaupunki, hyvinkääläinen nainen tiivistää.

Naantalin Muumimaailmaon lapsiperheiden suosikki, mutta perinteinen matkailukaupunki saa muutoin satikutia useammalta vastaajalta.

Naantali tuntuu sanovan turisteille: älä tule toiste. Ei uutta, ei kehitystä. Sama rantabulevardi, sama lounasravintoloiden siivottomuus vuodesta toiseen.

Ruokapalvelut koko Naantalissa surkeita. Tympeä asiakaspalvelu, lapset ei tervetulleita. Pöytävaraus pitäisi tehdä, mutta niitä ei oteta vastaan.

Hinnat, infot ja turvavälit kuntoon!

Pitkä viikonloppu kotimaan kohteessa saattaa maksaa yhtä paljon kuin viikko Välimerellä. Se harmittaa useampaa vastaajaa varsinkin, jos rahoille ei koe saavansa vastinetta.

Yleisesti ottaen kotimaan matkailu on sujuvaa ja miellyttävää. Hinnat ovat vieläkin varsinkin majoituksessa melko kovat, turkulaismies kirjoittaa.

Isohkon perheen kanssa kun reissaa, ainoa asia, joka joskus harmittaa, on ruokien hinnat ravintoloissa. Lapsille suunnattu tarjonta on aika usein epäterveellistä, useassa kotimaan kohteessa kesän aikana matkaillut järvenpääläisnainen huomauttaa.

Kotimaan matkailun kompastuskivi on yleisesti korkeat hinnat. Tämä karsii varmasti asiakkaita, vantaalainen nainen arvioi.

Kompurointia saattaa aiheuttaa myös väärä tieto esimerkiksi nettisivuilla. Yhdellä ja samalla firmalla saattaa olla täysin eri tiedot eri paikoissa, ja se aiheuttaa sekaannuksia.

Matkalainen ei helposti lähde reitiltään sivuun ihan vain tarkistamaan, että onko joku ruokapaikka todella auki tai enää edes olemassa, helsinkiläinen polkupyörämatkailija muistuttaa.

Korona näyttää saaneen ihmiset paitsi matkustamaan kotimaassa, myös karttamaan väenpaljoutta.

Jos on riski jonojen muodostumiselle, toivoisin mieluummin asiakasmäärän rajoittamista kuin rahan kiilto silmissä kaikkien ihmisten päästämistä sisään. Ahneuden seurauksena kärsivät laatu ja asiakastyytyväisyys. Onko suomalaisella matkailuyrityksellä varaa tyytymättömiin asiakkaisiin?

Kommentit on poimittu yle.fi:ssä 20.7.2021 julkaistuun juttuun tulleista kymmenistä vastauksista.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 28. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Saako Suomeen tulla Isosta-Britanniasta, Japanista tai Romaniasta? Katso esimerkkitapaukset tuoreista maahantulorajoituksista

Helsinkiläinen Inka Khanji halusi paeta hellettä edes yhdeksi yöksi – ja niin moni muukin, sillä viilentävät staycationit ovat tämän kesän juttu

Lomamatka ulkomaille voi vaikeutua, jos Suomen koronatilanne heikkenee huomattavasti – "Alueelliset lisärajoitukset ovat mahdollisia"

Maaseutu on monille vieras ja siksi lypsylomat ja paimenviikot kiinnostavat – maatilayrittäjä: "On kysytty, mihin pääsisi keppejä keräämään"

Aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva Halkosaaren perinteinen mattolaituri on merkittävä osa kaupungin historiaa. Yli sadan vuoden ajan tässä on pesty mattoja suoraan Saimaassa, seisomalla mattolaiturin reunoilla olevissa tynnyreissä.

Muut kaupungin vanhat mattolaiturit on jo poistettu käytöstä tai muutettu nykyaikaisiksi, vesijohtoveden varassa oleviksi matonpesupaikoiksi.

Halkosaaren mattolaituria on kunnostettu vuosittain, ja viime vuoden kunnostustöiden yhteydessä sen katsottiin kestävän ainakin vuoden 2022 loppuun asti.

Kesäkuussa Halkosaareen suunnanneita matonpesijöitä kohtasi kuitenkin ikävä yllätys: kulku mattolaiturille oli estetty portein ja laituri suljettu pysyvästi.

Lappeenrannan kaupungin mukaan sulkemisen syy on yksinkertainen. Huonokuntoisen laiturin käyttö ei ole enää turvallista.

– Alkukesästä siellä sattui ikävä tapaturma, jossa henkilön jalka meni laiturin kannesta läpi. Totesimme, että parempi sulkea paikka, sanoo Lappeenrannan kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.

Samalla loppuu ikivanha tapa pestä mattoja Saimaassa.

Lappeenrannan kunnossapitopäällikkö Topi Kankaan mukaan laiturin käyttö olisi joka tapauksessa loppunut ensi vuoden lopussa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien takia.

Vuonna 2019 tehdyssä Lappeenrannan kaupungin ympäristömääräyksessä todetaan, että "mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistönkuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa."

– Moni ajattelee ympäristöasioissa, että mitä minun pieni tekoni vaikuttaa. Ympäristösuojelun kannalta tämä on viesti siitä, että jokainen voi tehdä ympäristön eteen asioita, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutunen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.

Sara Piutusen mukaan Halkosaaren alueelta ei ole otettu vesinäytteitä, koska päätösten taustalla on laajempi ajatusmaailma.

– Koko Pien-Saimaa ei pilaannu matonpesusta, mutta sillä on paikallisia, pienempiä vaikutuksia. Mäntysuovassa on esimerkiksi aineita jotka voivat kulkeutua kalojen kiduksiin. Myös yleisen viihtyvyyden kannalta on kivempi, ettei siellä tarvitse tulevaisuudessa lillua mäntysuopavedessä, jos laiturit päätetään korjata.

Näkemykset eivät kohtaa

Osa lappeenrantalaisista on Sara Piutusen kanssa eri mieltä ympäristövaikutuksista. He haluaisivat jatkaa mattojenpesua vesistön äärellä ja kunnostaa Halkosaaren mattolaiturin entiseen loistoonsa.

Reilun parin kilometrin päähän Lappeenrannan keskustasta Korkkitehtaan rantaan on kerääntynyt helteisestä säästä huolimatta kymmenkunta ihmistä pesemään mattoja. He harjaavat mattoja maan päälle rakennetuissa nykyaikaisissa pesukaukaloissa.

Anna-Kaisa Makkonen on paikalla ensimmäistä kertaa.

– Aiemmin olen käynyt Halkosaaressa. Maailma muuttuu, mutta olen hieman surullinen Halkosaaren puolesta, koska se on historiallinen paikka.

Myös Eki Elsilä on harmistunut.

– Olemme vaimon kanssa pesseet mattoja Halkosaaressa, siitä on tullut jokakesäinen perinne. Nyt sinne ei pääse, ja se harmittaa, hän huokaa.

Elsilä ei ole ajatuksineen yksin. Halkosaaren mattolaiturin suojelemiseksi perustetun adressin on allekirjoittanut tähän mennessä reilut 300 ihmistä. Heidän mielestään perinteinen pesupaikka on tärkeä osa kaupungin kulttuuria.

Adressin perustanut Riina Huoso on käynyt Halkosaaressa lapsuudesta asti perheensä kanssa.

– On aina ollut kesän kohokohtia, kun pääsee mattolaiturille pesemään mattoja, nauttimaan auringosta, rupattelemaan kuulumisia ja pulahtamaan uimaan. Koen, että Halkosaari on myös monelle muulle lappeenrantalaiselle tärkeä kesäperinne sekä kesänviettopaikka.

Huoso toivoo kaupungin huomioivan, että paikan ylläpitäminen tukisi ihmisten hyvinvointia ja toisi monille iloa.

– Tämä on enää harvoja kaupungin tarjoamia ilmaisia paikkoja, joihin ihmiset voivat kokoontua yhteen varallisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai uskontoon katsomatta.

Näkyvyyden lisäämiseksi asialle perustettiin myös oma Facebook-ryhmä. Ryhmän perustaja, lappeenrantalaislähtöinen Jukka Nakari ihmettelee erityisesti kaupungin ympäristönsuojelunäkökulmaa.

– Kun mietitään meidän lähikaupunkeja, Imatraa ja Kotkaa, siellä ei ole mitään tietoa mattolaiturien purkamisesta. Ympäristötutkimukset, mitä näistä on tehty, osoittavat, että mäntysuovan vaikutus on plus miinus nolla.

Halkosaaren laiturien säilyttämisestä on vireillä myös valtuustoaloite. Ennen valtuustoaloitteen käsittelyä laiturin kohtalosta ei tehdä lopullisia päätöksiä.

Musiikkialalla tapahtuva seksuaalinen häirintä on aiheena kytenyt viimeistään #metoo-kampanjasta lähtien, mutta vasta tänä kesänä keskustelu roihahti kunnolla liekkeihin. Anonyymi Punkstoo-niminen Instagram-tili jakoi kokemuksia punk-piirien ahdistelusta ja väkivallasta, mutta sen jälkeen keskustelu levisi nopeasti myös muihin genreihin.

Myös konkreettisia muutoksia on peräänkuulutettu ja luvattu: esimerkiksi moni keikkajärjestäjä ja bändi on viimeisen viikon aikana ilmoittanut sosiaalisessa mediassa, että häirinnälle, naisvihalle ja syrjinnälle on nollatoleranssi ja tilojen turvallisuutta halutaan lisätä.

Päivitysten kirjoittamisesta on kuitenkin vielä matkaa käytännön toimiin. Kysyimme festivaali- ja keikkajärjestäjiltä sekä Musiikkojen liitolta, mitä käytännössä voidaan tehdä, jotta häirintää ja väärinkäytöksiä saadaan kitkettyä alan tapahtumista

.

Helsingin Tavastia-klubin ohjelmavastaava Mikko Merimaa sanoo, että ilmiö on ollut puheenaiheena viime aikoina kaikissa alan tapaamisissa.

– Korona on jäänyt kakkoseksi. Ainakin oma fiilikseni on, että asia on otettu äärimmäisellä vakavuudella ja kaikki ovat sitoutuneita tekemään muutosta tilanteen parantamiseksi.

Tavastialla tilanteeseen aiotaan tarttua esimerkiksi parantamalla viestintää sen suhteen, kuinka ihmiset voivat toimia kohdatessaan häirintää sekä lisäämällä valvontaa.

Helsinkiläisten Lepakkomies- ja On The Rocks -baarien markkinointipäällikkö Kia Koistinen sanoo olevansa järkyttynyt ilmiön laajuudesta.

– Annamme kaiken tuen ihmisille, jotka ovat rohkeasti tulleet asian kanssa esiin ja aloittaneet keskustelun. Moni keikkapaikka on jo tehnyt konkreettisia toimenpideitä, että tiloista saadaan turvallisempia. Toki tässä on myös kyse ihmisten omasta käytöksestä, että he kunnioittavat muita ihmisiä tasa-arvoisesti, Kia Koistinen sanoo.

Koistisen mukaan aihe on mietityttänyt niin asiakkaita kuin henkilökuntaa, ja ideoita tilojen turvallisuuden lisäämiseksi on tullut paljon. Jatkossa turvallisen tilan ohjeet halutaan saada paremmin asiakkaiden tietoon, ja ohjeistukset on päivitetty myös esiintyjien kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Koistisen mukaan suurissa ihmismassoissa yksittäisten ihmisten valvominen ei ole mahdollista, joten toiveena on nimenomaan, että asiakkaat tulevat kertomaan henkilökunnalle, jos näkevät tai kokevat jotain.

– Henkilökunnalla on selkeä ohjeistus puuttua näihin tilanteisiin ja tarvittaessa poistaa asiakkaita, jos he eivät osaa käyttäytyä periaatteidemme mukaisesti.

Myös Jyväskylän Lutakon promoottori Raine Pulkkinen kertoo, että keskustelun myötä Lutakossa halutaan mahdaltaa ilmoituskynnystä entisestään. Pulkkinen myös kertoo, että häirintään puututaan aluksi puhumalla, mutta vakavammissa tapauksissa häiritsijä voidaan poistaa tilasta tai kutsua poliisi paikalle.

Lue lisää: Suomen punk-piirien ahdistelusta ja häirinnästä käynnistyi iso keskustelu – "Genren arvomaailman takia luulisi, ettei häirintää tapahdu"

Lue lisää: Punkstoo toi musiikkialan ahdistelun päivänvaloon, mutta perässä seurasi kritiikki – mitä anonyymista someaktivismista tulisi ajatella?

Lue lisää: Ei riitä, ettei itse raiskaa tai ahdistele – pitkän linjan muusikko Satu Kuru vaatii vastuuta erityisesti cis-miehiltä punkstoo-keskustelussa

"Festivaalien täytyy tehdä kaikkensa"

Qstockin festivaalijohtaja Mikko Forstén korostaa, että jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen myös festivaaleilla. Qstock järjestetään Oulussa tulevana viikonloppuna.

Forstén kertoo, että Qstockissa on festivaaleilla töissä päivystävä virantoimituksessa oleva poliisi, joka reagoi häirintään ja mahdollisiin rikoksiin. Niistä voi ilmoittaa myös festivaalin henkilökunnalle tai ensiapupisteeseen.

– Ahdistelu- ja väkivaltatapauksia on tullut meidän tietoomme todella vähän niin festivaalin aikana kuin asiakaskyselyssäkin, jossa asiasta suoraan kysytään. Tapauksia siis ei juuri ole ollut tai sitten niistä ei ilmoiteta, Forstén kirjoittaa.

Hänen mukaansa festivaalien ja klubien täytyy nyt tehdä kaikkensa, jotta seksuaalista häirintää ja väkivaltaa saadaan mahdollisimman hyvin ehkäistyä

.

Muusikkojen liitolta ohjeistus tulossa

Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja ja Freelancemuusikot -yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehti sanoo, että liitolla on ollut jo jonkin aikaa tiedossa, että alalla tapahtuu seksuaalista ahdistelua.

Muusikkojen liitto teki vuonna 2018 kyselyn, jossa kartoitettiin liiton jäsenten kokemaa seksuaalista ahdistelua. Vastaajista yhteensä 36 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää, mutta vastaukset erosivat merkittävästi vastaajan sukupuolen perusteella. Naisista 51 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää ja miehistä 20 prosenttia.

– Muutama vuosi sitten vielä kyseenalaistettiin, onko seksuaalista häirintää alalla ollenkaan. Nyt käytävä keskustelu todistaa, että sitä on ja siitä on päästävä eroon, Lehti sanoo.

Tutkimuksen jälkeen liitto alkoi yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa työstää ohjeistusta seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja estämiseksi. Ohjeistus on edelleen kesken, koska koronapandemia on vienyt liitolta niin paljon resursseja.

– Siihen täytyy saada nyt vauhtia, koska keskustelu on pinnalla olisi hyvä saada konkreettisia ratkaisuja, miten häirintää saadaan kitkettyä.

Omaa ohjeistustaan on tekemässä myös musiikkitapahtumien järjestäjien liitto LiveFin.

Häirinnästä eroon pääseminen vaatii Lehden mukaan esimerkiksi koulutusta siitä, miten häirinnän tunnistaa ja kenelle siitä voi ilmoittaa ja että prosessi asian selvittämiseksi on selvä kaikille.

Nyt keskustelun aloittaneilla sometileillä monet ovat kertoneet tulleensa yleisön jäseninä häirityksi muusikon toimesta. Miten liitto suhtautuu jäsentensä väärinkäytöksiin?

– Näissä tapauksissa on aina häiritsijä ja häiritty. Säännöt ovat samat kaikille, vaikka edustamme muusikoita. Häirintä on aina vakavaa, mutta meidän kannaltamme se tuntuu vielä vakavammalta, jos häiritsijä on muusikko. Loppupelissä on kyse siitä, että ihmiset kunnioittavat toisiaan ja toisensa rajoja, Lehti sanoo.

Lappeenrannan kaupunki varmistaa syksyn mittaan, etteivät lentokentälle suunnitellun aurinkopuiston rakentamissuunnitelmat riskeeraa alueen harvinaista hyönteiskantaa.

Ympäristöasiantuntija Jaakko Kullberg sanoo, että Lappeenrannan lentokenttä kuuluu uhanalaisten hyönteislajien määrässä Suomen kolmen merkittävimmän kohteen joukkoon. Hänen mielestään aurinkopaneelit voidaan rakentaa muualle, mutta kedot ja niiden eläimistö löytyvät nykyisessä laajuudessa vain Lappeenrannan lentokentältä.

Lappeenrannan lentokentälle kaavaillaan aurinkopuistoa, joka voisi tuottaa aurinkoenergiaa. Hanke on yksi tavoista, joilla pyritään kehittämään lentokenttää.

Hidas ja epävarma projekti

Saimaan lentokenttäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää kertoo, että kaavoitusprosessi käynnistyy luontoselvityksillä eikä aurinkopaneeleja pystytetä lentokentälle, jos ne häiritsevät hyönteisiä.

– Meidän tietojemme mukaan perhosten pääesiintymä on kaupungin puoleisessa päässä, ja me tutkimme raviradan puoleista päätä. Maallikkona ajattelisin, etteivät paneelit ole ratkaiseva este, mutta se jää nähtäväksi. Jos siltä näyttää, niin sitten niitä ei tehdä, Järvenpää sanoo.

Hän painottaa, että aurinkopuistohanke on joka tapauksessa vielä epävarma. Vaikka kaavoitus varmistuisi, aurinkopuiston rakentaminen olisi nopeimmillaankin ajankohtaista vasta vuosien päästä.

– Vaikka kaavakin saataisiin, niin tulisiko siihen sittenkään energiayhtiöitä, jotka olisivat asiasta kiinnostuneita? Tiedämme jo lähtökohtaisesti, että alue on näiden yhtiöiden kannalta liian pieni, Järvenpää pohtii.

Vihreää energiaa

Heikki Järvenpää muistuttaa, että aurinkopuisto lentokentällä ei ole uusia asia, sillä niitä on ympäri maailman, esimerkiksi Hollannissa.

– Kaupungin kannalta tämä olisi hyvä asia, koska Lappeenranta on koittanut saada aikaan vihreää energiaa esimerkiksi tuulipuiston avulla. Kaupungin kannalta tämä ei olisi huono asia sikäli kun hyönteiskysymykset on ratkaistu, Järvenpää sanoo.

Hyönteisasiantuntija Jaakko Kullbergin mukaan Lappeenrannan lentokentän alueella tavataan ainakin noin 120 uhanalaista tai silmälläpidettävää hyönteislajia. Hänen mukaansa vastaavia määriä uhanalaisia lajeja ei löydy tavallisista kansallispuistoista tai luonnonsuojelualueilta.

– Aurinkopaneelit varjostavat, ja niiden rakentaminen myös ainakin osin hävittää syntyneen ketoympäristön, Kullberg selittää.

Lentokentän kasvillisuus on hänen mukaansa juuri sellaista, jota Suomessa tarvittaisiin teiden ja väylien varsille nurmikenttien ja lupiinipeltojen sijaan. Lappeenrannalla olisi hänestä hyvät mahdollisuudet nousta merkittäväksi edelläkävijäksi luonnon monimuotoisuuden edistämisessä kiertotalouden ja rakentamisen yhteydessä.

– Lappeenrannan sijainti ja geologia on erinomainen Salpausselkien ja rajan sekä Saimaan läheisyyden takia, Kullberg lisää.

Noin 400 sikaa on kuollut tuhoisassa tulipalossa Alavudella Etelä-Pohjanmaalla.

– Ensimmäisten yksiköiden saapuessa paikalle sikala ja sen lämpökeskus ovat olleet täyden palamisen vaiheessa ja sikalan katto on romahtanut. Pelastuslaitos keskittyi viereisten rakennusten suojaamiseen. Sen jälkeen aloitettiin jälkiraivaustyöt kattopeltien poistamisella, kertoo pelastuspäällikkö Petri Järvensivu Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitoksen mukaan sikalassa oli noin 400 sikaa.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan kaikki jäivät liekkeihin ja kuolivat, Järvensivu kertoo.

Alustavan arvion mukaan palo on saanut alkunsa sikalan lämpölaitoksesta.

Jos rinnassa muljahtelee tai tuntuu siltä, että sydän hakkaa ylinopeutta tai jättää lyöntejä väliin, moni miettinee, onkohan tullut juotua liikaa kahvia. Terveysammattilaisetkin yleensä listaavat kahvin yhdeksi mahdolliseksi rytmihäiriöiden aiheuttajaksi.

Laaja yhdysaltalainen tutkimus tuli toiseen tulokseen. Sen mukaan kahvi ei kohtuullisesti juotuna ole syypää rytmihäiriöihin vaan jopa auttaa hillitsemään niitä.

Jama Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että päivittäinen lisäkupillinen vähentää kolme prosenttia eteisvärinän eli flimmerin ja muidenkin rytmihäiriöiden riskiä. Flimmeri on niistä yleisin.

Kalifornian yliopistossa San Franciscossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin satojentuhansien ihmisten kahvinkulutuksen vaikutusta sydämen sykkeeseen. Seuranta kesti neljä vuotta, ja tuloksista puhdistettiin muun elämäntyylin ja terveyden vaikutukset.

– Kahvi on useimmille ihmisille kofeiinin päälähde. Sillä on maine rytmihäiriöiden aiheuttajana tai pahentajana. Me emme löytäneet mitään näyttöä sellaisesta. Päätelmämme on, että kahvista varoittelu tässä suhteessa on todennäköisesti perusteetonta, sanoo kardiologian professori Gregory Marcus.

Käsitys on peräisin vanhoista tutkimuksista, joissa oli pienet otokset; yhdessäkin tutkittiin pelkästään mieslääkäreitä, Marcus kertoo.

Hänen johtamassaan tutkimuksessa oli mukana 386 258 kahvinjuojaa brittiläisestä UK Biobank-tietokannasta. Heidän keski-ikänsä oli 56 vuotta, ja naisia oli hieman enemmän kuin miehiä. UK Biobankiin on talletettu tietoa puolen miljoonan ihmisen terveydestä ja geeniperimästä.

Joillakuilla on kahvikissan perimä

Tutkimuksessa ennakoitiin tulevien rytmihäiriöiden todennäköisyyttä kahdella tavalla: siitä, mitä ihmiset kertoivat kahvinjuonnistaan, ja mendelistiseksi satunnaistamiseksi kutsutulla menetelmällä, jossa etsitään ihmisten geneettisen vaihtelun syy-yhteyksiä heidän terveyteensä.

Osa ihmisistä on perinyt tietyn maksaentsyymin geenin kaksinkertaisena. Perimä panee heidän aineenvaihduntansa käsittelemään kofeiinia keskimääräistä rivakammin. Tällaisilla "nopeilla metaboloijilla" kofeiini häviää elimistöstä muita vauhdikkaammin.

Geenihavainnon takia tutkijoille tarjoutui tilaisuus testata kofeiinin ja rytmihäiriöiden suhdetta tavalla, joka ei riippunut ihmisten omasta raportoinnista. Sellaisesta koituu havainnointitutkimuksissa usein hämminkiä.

Seurannan aikana noin neljä prosenttia tutkimukseen osallistuneista sai rytmihäiriöitä. Geeneiltään ja siksi kahvimetabolismiltaan erilaisten ryhmien välillä ei havaittu eroa rytmihäiriöriskissä, ei edes heillä, joilla kyseisen geenin toiminta on häiriintynyt.

Vain kliininen satunnaistutkimus voisi lopullisesti osoittaa kahvin tai kofeiinin kulutuksen selkeät vaikutukset rytmihäiriöriskiin, tutkijat sanovat.

– Kahvin antioksidanteilla ja tulehdusta estävillä ominaisuuksilla voi olla merkitystä, ja myös jotkin kofeiinin ominaisuudet voivat suojata joitakin rytmihäiriöitä vastaan, arvelee Marcus.

Hän muistuttaa myös havainnoista, joita on alkanut kertyä kofeiinin ja etenkin kahvin suotuisista vaikutuksista muun muassa diabeteksen hillitsemisessä.

Kahvi pienentää aivojen volyymia

Hyvää asiaa voi olla myös liikaa, havaitsivat Etelä-Australian yliopiston tutkijat. Tutkimuksessa, joka kalifornialaistutkimuksen tavoin perustuu UK Biobankin dataan, päätellään runsaan kahvinjuonnin voivan lisätä pikku hiljaa muistisairauden riskiä.

37–73-vuotiaita tutkittuja oli 17 202. Heistä oli tiedossa kahvinkulutuksen lisäksi myös aivojen tilavuus ja monia terveyslukuja sekä sosiaalisia ja taloudellisia taustatekijöitä, joiden vaikutus tutkimustuloksiin pyrittiin eliminoimaan.

Tutkimus löysi dementiariskissä 53 prosentin eron ääripäiden välillä. Yhdellä laidalla ovat ne, joilta kahvia kuluu kuusi tai sitä useampi kupillinen päivässä, toisella ne, joille riittää kupillinen tai kaksi. Kahvi pienentää aivoja, tutkijat totesivat.

Aiemmissa tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että aivojen tilavuudella ja dementialla olisi yhteyttä. Osa tutkimuksista on jopa kumonnut sellaisen hypoteesin.

Myöskään tämä tutkimus ei ota kantaa siihen, mitä aivojen valkoisen tai harmaan aineen hupenemisesta tarkalleen seuraa aivojen toiminnalle tai ihmisen käytökselle.

Se kuitenkin tiedetään, että sekä harmalla että valkoisella aineella on merkitystä aistien toiminnalle ja motoriikalle. Lisäksi tiedetään, että aivoilla on taipumus kutistua, kun ihminen vanhenee, mikä joissakin tutkimuksissa on liitetty dementian puhkeamiseen.

– Havaitsimme toistuvasti, että runsas kahvin kulutus kulki selvästi käsi kädessä aivojen volyymin vähenemisen kanssa. Kuusi kupillista tai enemmän päivässä voi vaarantaa aivosairauksille, kuten dementialle ja aivoinfarktille, sanoo epidemiologi Kitty Pharm.

Hinta piristävästä vaikutuksesta?

Tutkijat myöntävät, että paljon lisätyötä on tarpeen sen selvittämiseksi, millä mekanismilla kahvi vaikuttaa aivosoluihin ja milloin vaikutus on negatiivinen, milloin positiivinen.

Kaikki kahvia juovat tietävät kokemuksesta yhden vaikutuksen: kahvi piristää. Virkeyden syynä on se, että kofeiini estää väsymystä säätelevän adenosiinin sitoutumista aivoissa reseptoreihinsa.

Tutkijat puntaroivat, viekö juuri se vähitellen aivoilta volyymia, vaikka välitön vaikutus on mieluinen. Vai tulevatko seuraukset mutkan kautta, esimerkiksi siitä, mitä kahvi tekee verenkierrolle, pohditaan Nutritional Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Kahvilla on ollut historiansa aikana välillä hyvinkin musta maine sekä terveyden että moraalin heikentäjänä. Omat lukunsa ovat luonnon köyhtyminen kahvinviljelyn vuoksi ja ihmisoikeusrikkomukset, joita kahvin takia tehdään edelleen, kun kahvipapuja poimitaan orjatyönä.

1990-luvun alussa Maailman terveysjärjestö WHO antoi terveysvaroituksen: kahvi saattaa aiheuttaa syöpää. Kahvi päätyi karsinogeenisten aineiden listalle sillä perusteella, että muutamien tutkimusten perusteella kahvilla näytti olevan yhteys virtsarakon syöpään.

Vuonna 2016 WHO:n syöpätutkimusjärjestö IARC pyörsi päätöksensä ja ilmoitti, ettei kahvin syöpävaarallisuudesta ollut pätevää tutkimusnäyttöä, ei virtsarakon eikä muidenkaan syöpien suhteen, ja joskus jopa päinvastoin. Kahvi nimittäin näyttikin vähentävän maksa- ja kohtusyövän riskiä.

Vuosi sitten The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin meta-analyysi, jossa yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat vetivät yhteen 95 siihenastista tutkimusta kahvin, kofeiinin ja terveyden yhteyksistä.

Tutkimusten perusteella kahvi voi antaa suojaa sydäntauteja, diabetesta ja joitakin syöpiä vastaan, kunhan kulutus pysyy kohtuullisena. Liiallisesta kulutuksesta voi olla unettomuuden ja hermostuneisuuden kaltaisia seurauksia, jopa ahdistuneisuutta.

Suomalaiset juovat edelleen eniten kahvia koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna, vaikka koronapandemia on vähentänyt kulutusta kahviloissa ja työpaikkojen kahviautomaateilla. Kokonaiskulutus supistui Suomessa viime vuonna seitsemän prosenttia eli 9,3 kiloon henkeä kohden. 

Meta-analyysissä kohtuullisen kulutuksen rajapyykiksi osoittautui 400 milligrammaa kofeiinia, joko kahvista tai muista juomista. Kioskikupillisina mitattuna se tarkoittaa neljää tai viittä, hieman vajaina muumimukillisina samoin.

Kofeiini ei kuitenkaan näytä olevan kahvin terveellisyyden syy, sillä muut kofeiinipitoiset juomat eivät tepsi samalla tavalla.

Tutkijoilla ei ole varmaa selitystä kahvin voimalle, mutta joillakin jäljillä he ovat. Kahvissa on yhdistelmä magnesiumia, kaliumia ja B-vitamiinia. Niiden on osoitettu alentavan elimistön hapettumisstressiä ja tehostavan metabolismia.

Katso Yle Areenasta:

Ihmiskunta on torstaina 29. heinäkuuta kuluttanut Global Footprint Network -ajatushautomon arvion mukaan tämän vuoden luonnonvarakiintiönsä loppuun.

Viime vuonna koronapandemia siirsi maailman ylikulutuspäivän elokuun loppupuolelle, mutta kulutus on tänä vuonna palannut kohti aiempia raiteitaan.

Suomen osalta uusiutuvat luonnonvarat kulutettiin loppuun laskennallisesti jo huhtikuussa.

WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula määrittelee ylikulutuksen rautalankamallilla seuraavasti: "Ylikulutus on erilaisten tarpeiden täyttämistä sillä tavalla, että siihen kuluu enemmän luonnonvaroja kuin kestävällä tasolla."

Kun ylikulutamme, kulutamme siis luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat tai olisivat oikeudenmukaisesti jaettavissa.

Kukaan ei oikeastaan voi välttyä kulutukselta, sillä sen suurimpia ajureita ovat niinkin arkiset asiat kuin asuminen, syöminen ja liikkuminen. Kyse ei siis ole täydellisestä askeettisuudesta ja kaiken välttämisestä, vaan hyvien valintojen tekemisestä.

Koska koronapandemia on vaikuttanut arkielämään merkittävästi, ovat sen vaikutukset myös luonnonvarojen kulutukseen olleet väistämättömiä.

– Tietenkin liikkuminen on vähentynyt. Toisaalta panostaminen esimerkiksi koteihin, mökkeihin ja veneisiin on lisääntynyt. Kulutus on siirtynyt toiseen paikkaan, mutta ehkä myös vähentynyt,Nikula arvioi.

Pandemian vaikutukset näkyvät yhä kulutustottumuksissamme, esimerkiksi etätyön lisääntymisen kautta.

Työskentely kotona ja asiointireissujen keskittäminen vähensivät autoilua alkuvuonna, mutta toisaalta myös muuttivat suomalaisten asenteita, sillä kovien korona-aaltojen aikana monet ovat pitäneet yksityisautoilua turvallisempana kuin julkista liikennettä.

Myös kodin- ja päivittäistavaroiden hankinnalla on osansa, kun lasketaan kulutuksen kokonaiskuormaa. Pandemia-ajan voimakkaita trendejä on ollut verkkokaupan kasvu. Etenkin ruoan verkkokauppa on lyönyt itsensä läpi todenteolla.

Onko tällä arkielämän muutoksella ollut vaikutusta ylikulutuksen kannalta?

– Sillä voi olla vaikutuksia eri valintoihin tuotteiden välillä. Tärkein kysymys on kulutuksen määrä. Logistiikkaketjulla kaupasta kotiin on huomattavasti pienempi merkitys kuin sillä, mitä ostetaan ja kuinka paljon, Nikula sanoo.

Kuluttajien valinnat merkitsevät, mutta politiikalla on erityisen tärkeä osansa

Yksittäisen kuluttajan rooli on vuosikausien varrella korostunut ja se on hyvin ymmärrettävää: omat valinnat ovat niitä, joihin ihminen voi kiinnittää välittömästi huomiota.

Esimerkiksi ravintokysymyksissä valintoja tehdään päivittäin. Nikulan mukaan tärkeintä on vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta, mutta se vaatii oppimista, tottumista ja ohjausta myös yhteiskunnan tasolta.

– Ylikulutuksen supistaminen vaatii myös sitä, että poliittisella tasolla ohjataan kulutusta esimerkiksi hintojen ja mainonnan ohjaamisen kautta. Sillä vaikutetaan yhteiskuntarakenteeseen, jonka puitteissa kuluttaja arkivalintoja tekee.

Tämän kaltaisilla ohjauskeinoilla siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan on Nikulan mukaan saavutettavissa. Hän kuitenkin muistuttaa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Hintojen nousu ei saa johtaa siihen, että perheet tai yksilöt joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan asuinpaikan tai taloudellisen tilanteen vuoksi.

Koronan torjunta on antanut ainakin yhden tärkeän signaalin: sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla pystytään tekemään isoja ratkaisuja nopeasti.

– Pandemiaa ei koskaan toivo, mutta ehkä tämä voisi olla esimerkki siitä, että poliittisella johtamisella pystytään tekemään merkittäviä muutoksia. Niitä pitää tehdä, jos halutaan hillitä ilmastonmuutosta ja pysäyttää luontokato, Nikula toteaa.

Ylikulutusta ehkäistään myös EU-komission ehdottamassa lakipaketissa

Suurista kysymyksistä ja ratkaisuista neuvotellaan nyt Euroopassa, vaikkei EU-komission valtava Fit for 55 -lakipaketti olekaan ainakaan suoraa seurausta koronapandemiasta.

Yksi paketin merkittävimmistä ehdotuksista ylikulutuksen kannalta on lakiehdotus uusien polttomoottoriautojen myyntikielto seuraavalla vuosikymmenellä.

Nikulan mukaan paketin suurin hyöty on se, että se käsittelee koko yhteiskuntaa aina teollisuuden päästökaupasta, asuntojen lämmityksestä, liikenteestä ja maataloudesta lähtien.

Kuitenkin Nikula on sitä mieltä, etteivät paketin kiristyneet päästövähennystavoitteet saavuta vieläkään riittävää tasoa.

Seuraavaa luonnonvarojen kannalta tärkeää lakiehdotusta odotetaan ulos EU-myllystä ehkä jo tämän vuoden aikana.

Metsäkatotuotteita koskeva lainsäädäntöehdotus on ollut valmisteilla komissiossa. Tämä paketti vaikuttaa erityisesti siihen, miten eurooppalainen kulutus näkyy ulkomailla.

Etenkin palmuöljyn, rehusoijan, puutuotteiden sekä kahvin ja kaakaon kulutus Euroopassa vaikuttaa metsäkatoon eri puolilla maailmaa.

– Eurooppalainen kulutus on toiseksi suurin vaikuttaja maailman epäsuoraan metsäkatoon. Nyt olisi todella hyvä poliittinen ikkuna auki sen varmistamiselle, ettei metsäkatotuotteita tule kauppaan, Nikula kertoo.

Metsäkato kulkee käsikkäin osana ylikulutuksen ja koronapandemian noidankehää.

Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin mukaan sama ihmisen toiminta, joka vauhdittaa ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa, kasvattaa myös pandemiariskiä.

Toisin sanoen ylikulutus.

Lue myös:

COVID-19 oli vasta alkusoittoa – luonnossa lymyää yhä yli 500 000 tuntematonta virusta, jotka voivat aiheuttaa entistä tappavampia pandemioita

Mikko Valtonen pitää tavaroiden ostamista naimakauppana ja paransi elämää kiristämällä törsäilyä – holtiton shoppailu ja kulutuskulttuuri ovat kestämättömiä

Poliisi on tunnistanut Helsingin Kaivokadulla viime lauantaina tapahtuneesta epäillystä tapon yrityksestä epäillyn henkilön yleisövihjeiden perusteella. Poliisi tavoittelee noin 20-vuotiasta epäiltyä edelleen.

– Toivotaan, että häneen saadaan yhteys mahdollisimman pian, toteaa tapauksen tutkinnanjohtaja, komisario Tuomas Lindholm Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisi sai ilmoituksen puukotuksesta Kaivokadulla 24. heinäkuuta kello 1.30. Epäillyt tekijät olivat poistuneet ennen poliisin saapumista paikalle. Uhri loukkaantui hengenvaarallisesti, ja hänet vietiin sairaalaan.

Poliisin mukaan tilanne alkoi erimielisyydestä kahden porukan välillä ravintolan edessä osoitteessa Yrjönkatu 24. Erimielisyys eteni pieneksi tappeluksi.

Uhri ystävineen jatkoi matkaa kohti Mannerheimintiellä sijaitsevaan ruokakauppaa. Osapuolet kohtasivat kuitenkin uudestaan Kaivokadulla. Silloin kaksi miestä kävi yhden kimppuun, ja toinen heistä puukotti uhria.

Toista miehistä epäillään pahoinpitelystä ja toista tapon yrityksestä. Poliisi ei ole vielä tunnistanut pahoinpitelystä epäiltyä. Kaikki osapuolet olivat Lindholmin mukaan noin parikymppisiä.

– Rikosnimikkeet tarkentuvat, kun epäillyt tavoitetaan ja heidät saadaan kuulusteltua, Lindholm kertoo.

Lue myös:

Poliisi pyytää havaintoja epäillystä tapon yrityksestä Helsingin Kaivokadulla – uhrille hengenvaarallisia vammoja

Alisa Redmanin silmät loistavat, kun hän katselee hevostaan. Valkoinen Trisetum-niminen hevonen saapui Espanjasta Suomeen vajaa kuukausi sitten. Suomessa se sai lempinimen Tumppi.

Redman, 36, harrasti ratsasamista aktiivisesti lapsesta pitäen Tuomarinkylän ratsastuskoulussa. Parikymppisenä aktiivinen ratsastaminen jäi, ja Redman kiipesi hevosen selkään vain ulkomaanmatkoilla.

Häneen teki vaikutuksen espanjalainen hevoskulttuuri ja näyttävät esitykset, joihin yhdistyy esimerkiksi flamencoa. Viitisen vuotta sitten hän päätti, että jonain päivänä hän hankkii itselleen espanjalaisen hevosen.

– Se heppatyttö ja harrastuksen halu on kytenyt koko ajan. Mutta kun on ollut työkiireitä ja muuta, niin ei ole ollut intoa käydä ratsastustunneilla. Halusin oman hevosen ja Suomessa espanjalaisia ei riitä myyntiin asti. Sen takia se oli alusta lähtien selvää, että se pitää itse sieltä tilata ja hankkia.

Toukokuussa Redman kävi Espanjassa kokeilemassa hevosia, mutta sopivaa ei löytynyt. Hän päätyi käyttämään hevosagenttia, joka välittää yksityisten ihmisten hevosia sekä järjestää paperiasiat ja kuljetukset.

– En käynyt hevostani kokeilemassa eli hän on niin sanottu postimyyntihevonen. Aviomieheni sanoi, nettiostokseni saivat aivan uuden ulottuvuuden, Redman nauraa.

Hän kuitenkin painottaa, ettei hevosta kannata lähteä suin päin ulkomailta hankkimaan.

– Taustatyö pitää tehdä hirvittävän tarkasti. Olen käyttänyt kahta suomalaista eläinlääkäriä konsultaatioapuna. He ovat tarkastaneet kaikki röntgenkuvat ja lääkärintarkastukset.

Lisäksi Redman on saanut apua suomalaiselta espanjalaisten hevosten yhdistykselta Fin PRE:ltä.

Trisetumim hankkiminen ei tullut Redmanille halvaksi. Hän maksoi hevosesta 22 000 euroa. Hevosia saa ulkomailta puolet halvemmalla, mutta tämä on PSG-tasolle koulutettu.

– Minulle tämä oli hyvä vaihtoehto, koska minulla oli pitkä tauko ratsastuksesta. Halusin turvallisen hevosen, jonka historia on tiedossa. Se toki nostaa hintaa.

Redman laskeskelee, että kaikkineen hevosen hankkimiseen on kulunut rahaa lähes 30 000 euroa. Erilaisten varusteiden lisäksi kuluja on tullut eläinkäärin tarkistuksista ja röntgenkuvista. Hevosen kuljettaminen Espanjasta Suomeen kesti kaksi ja puoli viikkoa ja maksoi pari tonnia.

Hevosen ylläpitokustannuset ovat noin tuhat euroa kuussa.

– Mieheni vitsailee, että maksamme tonnin kuussa siitä, että saan siivota paskaa. Se pitää paikkansa, ja se on rentouttavaa, Redman sanoo.

Ihmiset ovat suhtautuneet Redmanin hevosen hankkimiseen ulkomailta myös epäillen. Kommentteja on tullut aviomieheltä ja vanhemmilta.

– Olen saanut kuulla olevani hullu. Sieltä tulee kuitenkin joku kolmijalkainen muuli, Redman kertoo kuulemistaan vitsailuista.

Redmanille tärkeintä on kuitenkin oma hevonen, jonka hoitamisesta hän saa paljon nautintoa.

– Aivot saa ihan eri tavalla narikkaan, kun tekee fyysistä työtä. Lakaisen käytäviä, siivoan karsinoita ja harjaan hevosia. En muista puhelinta, ja aika pysähtyy täysin. Ihminen palaa tietyllä tavalla juurilleen. Olen saanut siitä fiiliksestä kiinni, ja se on ihanaa.

– Olen taas se pikku-Alisa 8 vee, joka kulkee ämpäri keikkuen. Tämä on jotenkin niin sydäntä lämmittävää.

Ratsastajien määrä lisääntynyt

Viime vuonna Suomessa oli 160 000 ratsastuksen harrastajaa. Suomen Ratsastajainliiton mukaan harrastajamäärä on lisääntynyt korona-aikana.

Kun moni muu harrastelaji on ollut jäissä, ratsastaminen on ollut mahdollista. Hevosten kanssa ollaan ulkona, ja kahden metrin turvaväli tulee luonnostaan. Talleilla on ollut jopa ruuhkaa.

– Suurin osa talleista raportoi, että ratsastustunnit ovat aika täynnä. Joudutaan myymään jopa ei oota, kertoo Ratsastajainliiton puheenohtaja Marjukka Manninen.

Korona-aikana moni on palannut vanhan harrastuksen pariin.

– On ollut paluumuuttajia harrastuksen pariin. On otettu enemmän tunteja tai aloitettu uudestaan ratsastusharrastus. Monella on ollut vaikea harrastaa työn takia, jos on ollut paljon reissuja, mutta nyt on pystynyt sitoutumaan lajiin.

Manninen uskoo, että ratsastamisessa kiehtoo paluu juurille ja luontoon.

– Elävän eläimen kanssa toimiminen kiehtoo. Nykyihmiset ovat joutuneet erilleen luonnosta, ja tämä on turvallinen tapa päästä lähelle sitä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Pulaa hevosista

Ratsastuskoulujen oppilasmäärät ovat olleet kovassa kasvussa, joten myös hevosille on kysyntää. Sopivista hevosista on suorastaan pulaa.

– Terve, kiltti ja jonkin verran koulutettu ratsastuskoulukäyttöön sopiva hevonen on erittäin vaikea löytää. Yleensä sopivat hevoset ovat kuudesta vuodesta ylöspäin, ja kun niitä on tietty määrä, niitä ei voi tilata lisää, sanoo hevosten välittäjä Pekka Larsen.

Viime vuonna Suomessa oli 74 000 hevosta ja uusia varsoja syntyi 3 000. Kotimaiset hevoset eivät riitä vastaamaan kysyntään, joten niitä tuodaan tänne muualta Euroopasta.

Larsen on välittänyt hevosia jo vuosia. Aluksi hänen firmansa toi niitä Baltiasta, mutta nyt hevosia on etsittävä kauempaa kuten Puolasta, Hollannista, Belgiasta, Tšekistä ja Unkarista.

Kun harraste- ja ratsastuskouluhevosten kysyntä on lisääntynyt, ovat myös hinnat nousseet. Ennen koronaa hevosesta piti maksaa 4 000–7 000 euroa. Nyt hinnat ovat 5 000–10 000 euroa.

Myyjien markkinat houkuttelevat myös huijareita.

– Myydään olemattomia hevosia. Tiedetään tapauksia, ettei hevosta ole ollut edes olemassa. Myydään hevosia, jotka eivät ole niin terveitä kuin niiden pitäisi olla. Kyllä siinä varovainen saa olla, kun hevosen tuolta ulkomailta ostaa, Larsen sanoo.

Sama kohtalo kuin koronakoirilla?

Viime vuonna moni suomalainen hankki itselleen koiran. Samalla yleistyi kuitenkin ilmiö, missä koirista luovuttiin pian, sillä niistä ei pystytty pitämään huolta.

Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja Marjukka Manninen ei usko, että hevosille käy samoin kuin koronakoirille.

– Hevosten hankintahinta on iso, ja niitä ei niin helposti nyt saa. Välillä puhutaan, että pitäisi olla ajokortti ennen kuin hevosen hankkii eli että asiat ovat kunnossa ja ymmärretään, että mitä ollaan tekemässä.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun koronasta päästään ja normaalimpi elämä palaa.

– Hevosen pitäminen vie tietysti aikaa, ja jos töissä alkaa taas olla matkapäiviä, niin sitten hoksataan, ettei yksinkertaisesti pysty pitämään hevosta. Nuorisolle jokapäiväinen tekeminen ja huolehtiminen voi käydä raskaaksi, ja sitten hevonen lähtee myytäväksi.

Voit keskustella aiheesta 28. heinäkuuta klo 23 asti.

Lue myös:

Hevosopisto käy hevoskauppaa

Kun tuhannet hevoset juoksivat läpi veristen taisteluiden, pelkäävät niiden jälkeläiset nyt ilmapalloja ja potkulautoja: "Jännittäviä kokemuksia"

Olli Kinnunen asui yksiössä Helsingissä – sitten kolme miestä löi hynttyyt yhteen ja muutti maalle: "Me elämme tällaista ällöttävää maalaisromantiikkaa"

Nuori ravivalmentaja Iida Lantto onnistui yhdistämään kolmivuorotyön, ravikisat ja menestyksekkään valmennuksen

Heidi-Maria Viitanen ei kelvannut hevosalan opiskelijaksi kuuroutensa vuoksi – nyt hän avustaa kuurosokeita ratsastuksessa

Suomen ensimmäinen ravisimulaattori parantaa sekä ratsastajan että hevosen turvallisuutta – oikeaan tunnelmaan sillä ei silti pääse: "Hirnuu, mutta ei ymmärrä puhetta"

Ratsastusterapeuttien rinnalle on kasvanut monisatapäinen joukko hevosavusteisia ohjaajia – uusi ala sai ensimmäistä kertaa laatukäsikirjan

Varsinais-Suomen pelastuslaitos sammuttaa tulipaloa Ruskon Vahdolla sijaitsevalla VAK Oy:n tehtaalla.

Paikalle Paattistentielle hälytettiin kello 13 jälkeen 25 yksikköä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Juha Virron mukaan tulipalo on tehtaan kattorakenteissa.

– Pelastuslaitoksen yksiköt yrittävät parhaillaan rajata paloa katolla. Palon sammuttaminen kattorakenteissa on haastavaa ja siinä käytämme tekniikkaa ja osaamista hyödyksi. Yritämme nyt selvittää minne asti se on levinnyt ja sitten rajaamaan sen, Virto kertoo.

Henkilövahinkoja ei ole tällä hetkellä tiedossa.

Pelastuslaitos kertoo Twitterissä, että palosta muodostuu savua ja kehottaa lähistöllä olevia ihmisiä poistumaan.

Päivystävän päällikön Juha Virran mukaan savun muodostus on nyt vajaa kaksi tuntia palon alkamisen jälkeen muuttunut maltillisemmaksi ja todennäköistä on, että alueelle ei anneta vaaratiedotetta.

– Meidän arvion mukaan savusta ei ole nyt haittaa lähialueen ihmisille.

Sammutustyöt kestävät tunteja

VAK Oy valmistaa Vahdolla raskaan liikenteen kuljetuskalustoa, pääosin korielementtejä.

VAK Oy:n viestintäpäällikkö Teija Hakula kertoo, että palo on ilmeisesti lähtenyt liikkeelle ilmastointihuoneesta.

– Ilmeisesti jonkinlainen kipinä on lähtenyt liikkeelle ilmastointiputkiin. Pelastuslaitos on paikalla sammutustöissä. Tehtaalla oli syttymishetkellä töissä toistakymmentä työntekijää, jotka ovat nyt evakuoitu rakennuksesta, kertoo Hakula.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen arvion mukaan sammutustyöt tulevat kestämään teollisuusrakennuksessa vielä usean tunnin ajan.

– Olemme täällä vielä tuntien ajan, koska tuo kattorakenne on niin ongelmallinen. Siellä pitää jokaikinen paikka varmistaa erilaisilla tekniikoilla, jotta voimme olla varmoja siitä, että palo ei ole levinnyt, Juha Virta sanoo.

Yhtiön verkkosivujen mukaan Vahdolla sijaitsee yhtiön pääkonttori ja tehdas. Tuontantotilan koko on noin 22 000 neliötä ja se valmistaa vuosittain noin 900 kuljetuskalustoyksikköä. Tehdas työllistää yhtiön verkkosivujen mukaan noin 350 työntekijää.

Heinäkuun lomasesongilla veneitä on ruuhkaksi asti etenkin Nauvon ja Korppoon eteläpuolella.

– Harva veneilijä lähtee Helsingistä itään. Suurin osa lomaansa merellä viettävistä suuntaa Hankoniemen ohi Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle. Hanko on todella vilkas hot spot, sanoo Nauvon merivartioyksikön varapäällikkö Ville Venho Länsi-Suomen merivartiostosta.

Sama viesti välittyy myös Saariston satamat -facebook-ryhmästä, jossa suurin osa veneilijöistä kertoo suuntaavansa keulan kohti Saaristomeren kansallispuistoa ja Ahvenanmaan saaristoa.

Suomenlahden suuntaa ryhmässä kommentoidaan muun muassa näin:

"Oikea saaristo alkaa Hangosta länteen. Ei tulisi mieleenkään suunnata itään."

"Satamia ja palveluita on vain murto-osa Saaristomeren tarjonnasta."

"Suomenlahti on kivikkoinen ja kapea. Länteen riittää vettä ja saaristoa."

Veneilijöiden määrä on kasvanut Suomessa kahden koronakesän aikana huomattavasti. Veneitä myydään ennätysvauhtia. Merivartioston meripelastustehtävät ovat lisääntyneet yli viidenneksellä, joten vesiliikenteen määrän arvioidaan kasvaneen samassa suhteessa.

Suomenlahden väljyys yllättää

Hurjasti lisääntyneen veneilyn vuoksi Saaristomeren satamat ovat niin täynnä, että se aiheuttaa vaikeuksia jopa siellä toimiville yrittäjille. Esimerkiksi kuivakäymälät ovat täyttyneet ja makeasta vedestä on ollut pulaa. Harmia on aiheuttanut myös imutyhjennyslaitteiden epäkunto. Suosituimmissa vierasvenesatamissa laituripaikan vapautumista voi joutua odottamaan jopa tunteja.

Lue lisää: Varsinais-Suomen vierasvenesatamissa ruuhkia, ongelmana paikoin isot paatit

Ruuhkat ovat vaikuttaneet siihen, että veneilijät hakevat tietoa luonnonsatamista. Harva kuitenkaan lähtee tungosta pakoon Suomenlahdelle, vaikka siellä tilaa ja satamapaikkoja riittäisi.

Espoon kotisatamasta matkaan lähtenyt vihtiläinen Janne Pohjalainen on ensimmäistä kertaa veneellä Porvoon itäpuolella. Tähän saakka hän on purjehtinut Saaristomerellä ja Ruotsin saaristossa.

Kotkan Sapokassa yöpynyt Pohjalainen on yllättynyt, kuinka laitureilla ja erityisesti väylillä on ollut hyvin tilaa.

– On ihan hämmästyttävää ollut, että eihän tuolla juuri muita ole näkynyt, ihmettelee Pohjalainen.

Hän on seurannut sosiaalisesta mediasta sitä, miten Saaristomerellä satamat ovat täynnä ja veneitä on laitureissa kiinni kahdessa rivissä.

– Tilanne tuntuu täältä käsin katsottuna ihan epätodelliselta, sanoo Janne Pohjalainen.

Helsinkiläinen Minna Kaijanranta kiersi perheineen itäisen Suomenlahden kohteita Suomen rannikkotykistön historian hengessä. Venekunta kertoo olleensa kaksi yötä Kotkan Rankissa vanhalla kasarmilla. Laiturissa oli vain muutama vene heidän lisäkseen.

– Saaristomerellä tuskaillaan, ovatko satamat täynnä ja mahtuuko vielä. Itään mahtuu, eikä tarvitse ihmetellä. Liikennettä on vähän. Ei väsy käsi muita merellä liikkujia moikkaillessa, naurahtaa Kaijanranta.

Idässä matkailijaa odottaa leppoisa ilmapiiri

Suomenlahden suunnakseen valinneet veneilijät kehuvat rentoa meininkiä.

Järvenpääläinen Arttu Laattala on kiertänyt Helsingin lähisaaria ja Saaristomerta 15 vuotta. Tänä kesänä suunnaksi valikoitui itä, eikä hän ole katunut.

– Laitureilta puuttuu älämölö-jengi. Veneessä soi musiikki, mutta laiturit on rauhallisia. Ihmiset on välittömämpiä, ja palvelu on leppoisampaa, hehkuttaa Arttu Laattala.

Kotkan Sapokan satamassa Laattala viihtyy purjeveneineen kaksi yötä ja suuntaa sen jälkeen takaisin kotiin päin. Hän aikoo vielä palata Suomenlahdelle loppukesästä.

Vanhat tottumukset ja juurtuneet mielikuvat vetävät Saaristomerelle

Jussi Ojala on Kotkan Sapokan vierasvenesatamassa kymmenen vuoden tauon jälkeen. Yleensä matkat suuntautuvat Helsingistä länteen. Itään päin purjehtiminen on harvinaista.

– Luulen, että se johtuu ihan vanhoista tottumuksista. Ei siinä mitään järkisyitä varmaan ole, miettii kippari Ojala.

Samassa laiturissa kiinnittyneenä oleva Janne Pohjalainen arvelee, että purjehtijapiireissä on mielikuva, että hyvät purjehdusvedet löytyvät Saaristomereltä.

– Tänä kesänä tehtiin rohkea päätös ja lähdettiin itään päin. Meidän mielestä purjehduksen yksi pointti on koluta uusia paikkoja, joissa ei ole ennen käynyt, perustelee valintaa Pohjalainen.

Lue lisää: Veneen ruoriin saa tarttua melkein kuka vaan ja se näkyy nyt laineilla – alan konkarit kuvailevat menoa jo lähes villiksi länneksi

Merenkurkun saaristossa Vaasan ja Raippaluodon edustalla on enää yksi venetankkausasema – kaksi asemaa lakkautettiin ennen kesää

Merten valtateillä on nyt vilkasta – venepoliisilla apuna 20 vesijettiä, merivartiosto huolissaan vuokraveneilijöiden taidoista

Veneilyn suosio roimassa kasvussa, mutta vaikutukset luontoon ovat osittain mysteeri – esimerkiksi järvien roskaantumista ei seurata lainkaan

Venäjän rajan pitäisi olla kiinni suomalaisilta – Saimaan kanavaa pitkin kuitenkin pääsee: "Koska rajoituksia ei ollut, jatkoimme matkaa"

Lapualla Liuhtarissa syttyi varhain aamulla suuri tulipalo Kelohongantiellä 3 000 neliön teollisuushallissa.

Paikalla on edelleen aamupäivällä kello 10 jälkeen toistakymmentä pelastuslaitoksen yksikköä, ja sammutustyöt ovat kesken.

Kattorakenteiden tulipalo aiheuttaa runsasta savua. Lähistöllä asuvia kehotetaankin sulkemaan ikkunat ja ilmastointi.

"Erittäin hankala sammutettava"

Halli on hitsaukseen ja kokonaistoimituksiin erikoistuneen konepaja HelaSteel Oy:n. Kolmisenkymmentä henkilöä työllistävä yritys tekee metallin alihankintatöitä kansainvälisille yrityksille.

Hallin kattorakenteet ovat tulessa.

Päivystävä pelastuspäällikkö Petri Järvensivu arvioi varhain aamulla, että sammutustöissä voi kestää pitkään.

– Tällä hetkellä puretaan kattorakenteita ja tehdään rajoituslinjoja. Halli on lähellä valtatietä. Yksikköjä on paljon paikalla tekemässä sammutusta, sammutusyksiköitä on neljä ja kaksi nostolavaa. Paljon on paikalla ihmisiä töissä, Järvensivu sanoi aamulla.

Palopaikalla kello 10 aikaan ollut pelastusjohtaja Harri Setälä totesi palon olevan erittäin hankalasti sammutettava.

– Kattorakenteissa on tosi hankala rakenne ja meillä on vaikeuksia saada sitä sammumaan. Siellä on päällekkäisiä rakenteita. Kyllä tässä on työmaata koko päiväksi.

Korvaavat tilat haussa

HelaSteel Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Erikoinen kertoo, että tehdashallissa ei ole viime viikkoina tehty töitä, koska henkilökunta on ollut kesälomilla.

Työt oli määrä aloittaa maanantaina. Palaneeseen tehtaaseen ei ole toistaiseksi paluuta, vaan yritys kartoittaa parhaillaan korvaavia tiloja Lapualta ja lähiseudulta.

– Yrityksen riskisuunnitelmassa on jo nostettu esille vaihtoehtoisia tiloja, mutta lisää tarvitaan.

Kimmo Erikoisen mukaan tehtaasta ehdittiin pelastaa aamulla toistakymmentä hitsauskonetta, henkilönostureita ja trukkeja. Yrityksellä on myös raaka-ainetta ulkovarastossa, joka ei ole palanut.

– Alkuun päästään näillä.

Tulipalo sattui pahaan aikaan, sillä yrityksen tilauskanta on tällä hetkellä hyvä.

– Juuri eilen laitoin neljä hitsaajan paikkaa hakuun, mutta nyt ne ovat toistaiseksi jäissä, Kimmo Erikoinen harmittelee.

Ei henkilövahinkoja

Palossa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja. Pelastuslaitos sai hälytyksen tulipalosta kello 5.40 ja paikalle ohjattiin parikymmentä yksikköä Lapualta ja lähialueilta.

Pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan hälytyksen teki ohikulkija.

Syttymissyystä ei ole vielä tietoa. Sitä on yritetty selvittää videolta, jota varhaisaamun tapahtumista on.

– Meillä on kamerakuvaa alkuvaiheesta ja selvittelemme, mitä on tapahtunut. Äsken katsoimme videoita kaistajohtajien kanssa, mutta en osaa syttymissyystä vielä sanoa. Se menee selvitykseen myöhemmin, Setälä sanoo.

Tehdas sijaitsee lähellä valtatie 19:ää.

Seuraa täältä Ylen uutisia Etelä-Pohjanmaan alueelta.

Helsingin Lassilassa sijaitsevassa Hopeantien palvelutalossa on todettu 14 koronavirustartuntaa. Puolet tartunnoista on palvelutalon asukkailla ja puolet työntekijöillä.

Tartunnan saaneet asukkaat ja työntekijät ovat kahdesta eri yksiköstä. Altistuneeksi on määritelty yksi ryhmäkodn työntekijä, joka on asetettu karanteeniin.

– On tärkeää muistaa, että palvelutalon asukkaat ovat tosi sairaita muutenkin. Heille tulee helpommin korona tai mikä tahansa, sanoo Läntisen palvelualueen johtaja Maarit Rautio.

Raution mukaan valtaosa tartunnan saaneista on saanut molemmat rokoteannokset. Sairastuneista asukkaista suurin osa on selvinnyt taudista lievillä oireilla. Kaksi asukkaista on saanut vakavampia oireita. Heistä toinen on viety alkuviikosta vuodeosastolle sairaalaan.

– Kaikki altistuneet ja oireelliset ovat jo käyneet koronatestissä, mutta varmuuden vuoksi testaamme tänään myös jokaikisen asukkaan ja työntekijän.

Ensimmäiset tartunnat todettiin palvelutalossa viime viikon tiistaina ja ryhmäkodissa saman viikon lauantaina.

Hopeatien palvelutalossa on yhteensä 96 asukasta ja 76 työntekijää.

Kaikki tartunnan saaneet asukkaat ja työntekijät on asetettu eristykseen. Tartunnan saaneita asukkaita hoidetaan heidän omissa huoneissaan.

Palvelutalo on asetettu toistaiseksi sulkuun eli taloon ei oteta uusia asukkaita, eikä heitä siirretä muihin hoitolaitoksiin.

Vierailut palvelutalossa on tällä hetkellä kielletty. Omaisille on tiedotettu asiasta.

Aina kun jätän tutkimustyössä rahoitushakemuksen, rupean taikauskoiseksi. En saa olla optimistinen tai toivoa ääneen läpimenoa. Muutkaan eivät saa iloita ennen kuin on mustaa valkoisella, sillä uskon epärationaalisesti, että ääneen lausuttu toivo kiroaa hakemuksen. Tai ainakin tuntuu pahemmalta, jos antaa itsensä toivoa, ja tuleekin hylsy.

Samaan aikaan itse hakemusta ei saa syntymään ilman toivoa. Mahdollisuudet ovat aina hyvin pienet, ja jokaista onnistumista kohden on lukuisia epäonnistumisia. Todennäköisyydet ovat toki lottovoittoa korkeammat, mutta silti niitä tarkastellen olisi järkevintä jättää hakematta.

Kuitenkin, aivan kuin lotossakin, joku sen potin silti aina saa. Omiin hituliaisiin mahdollisuuksiin pitää uskoa täysillä kirjoittamisvaiheessa, jotta pystyy kuvittelemaan tulevaisuutta.

Toivo siis pistää ihmisen tavoittelemaan välillä täysin epätodennäköisiä lopputulemia.

Tutkijat ovat ehdottaneet, että tietyt tunnetilat voidaan niputtaa ennakoivien tunteiden joukoksi. Aivomme pyrkivät jatkuvasti mallintamaan maailmaa ja tekemään ennustuksia tulevaisuudesta. Ennakoivat tunteet ovat tämän ennustuksen lopputulos, ne ovat tunteita asioista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Niiden tarkoitus on auttaa meitä sopeutumaan tulevaisuuteen.

Tästä näkökulmasta toivo on tavallaan aivojen mallinnus- ja ennakointivirhe, tai vähintäänkin vinouma. Toivossa elävä ihminen valmistaa itseään onnistumiseen silloinkin, kun onnistumisen edellytykset ovat hyvin hatarat.

Ne, jotka yliopistoissa jaksavat toivoa, jaksavat kerta toisensa jälkeen sietää rahoitushakemusten kylmäävää kyytiä. 

Toivosta onkin paljon hyötyä silloin, kun pitää vain jaksaa, ja kun vaihtoehtoja ei ole. Toivo saa ihmisen sinnittelemään epämiellyttävissä olosuhteissa, ja yrittämään, vaikka on laitettu.

Esimerkiksi, eräässä tutkimuksessa luonteeltaan toiveikkuutteen taipuvaiset osallistujat pystyivät pitämään kättään kivuliaan kylmässä vedessä pidempään kuin sellaiset, joilla oli vähemmän alttiutta toivoon. Toiveikkailla miespuolisilla koehenkilöillä jopa kipukynnys tälle kylmäkäsittelylle oli korkeampi.

Ehkä samaan tapaan ne, jotka yliopistoissa jaksavat toivoa, jaksavat kerta toisensa jälkeen sietää rahoitushakemusten kylmäävää kyytiä.

Toisten tutkimusten mukaan toivo ennustaa opintosuoriutumista, jopa voimakkaammin kuin älykkyys, persoonallisuus, tai aiempi opintomenestys. Toivo on myös yhteydessä monenlaiseen hyvinvointiin, ja se voi suojata ihmismieltä kiperissä tilanteissa: tuoreen pitkittäistutkimuksen mukaan luonteeltaan toiveikkaat ihmiset kokivat vähemmän COVID-19 -pandemiaan liittyvää stressiä.

Yksi selitys toivon vaikutuksille voi löytyä siitä, että tutkimusten mukaan toivo on yhteydessä vähäisempään ahdistukseen, ja siihen liittyvän aivoalueen aktiivisuuteen.

Voi ajatella, että ihmisen pitkän kehityshistorian aikana tästä toivon ahdistusta vähentävästä vaikutuksesta on ollut hyötyä. Ihmisen elämä tällä planeetalla on pitkään ollut henkiinjäämistaistelua valtavia epätodennäköisyyksiä vastaan. Kun moni jaksaa tukalassa paikassa toivoa, joku aina tuurilla onnistuu.

Mielestäni toivosta on kuitenkin loppujen lopuksi hyötyä vain ennakoinnissa, ja silloin jos onnistuu. Kun hommat menevät mönkään, vaihtuu toivon hehku nopeasti kirveltävään pettymykseen. Toivomiseen kuluu myös paljon energiaa. Ehkä toivon hyvinvointia parantava voima edellyttääkin sitä, että tietää milloin toivosta on hyötyä, ja milloin se kannattaa heittää. Tai suunnata toivomisen energiat toisaalle.

Suomen hallitus on päätynyt leikkaamaan tutkimuksesta 35 miljoonaa euroa. Vaikka EU:n elvytyspaketti paikkaa menetystä tulevina vuosina, on tämä nipistys pysyvä. Leikkauksia on myös jo vanhastaan alla.

Jos väitöskirjatutkijat lasketaan mukaan, on eräiden arvioiden mukaan 70 prosenttia tutkimus- ja opetushenkilökunnasta yliopistoissa määräaikaisella sopimuksella töissä. Epävarmuus ja epätodennäköisyydet rahoituksen saamisessa vaikuttavat vuosi vuodelta kasvavan, ja tuntuu siltä, että samalla tutkijoilta alkaa hiipua toivon puhti.

Toivon sellaista tulevaisuutta Suomeen, jossa vuosi vuodelta useammilla olisi työssä varaa olla tulevaisuuden suhteen vaikkapa tyytyväinen, innoissaan tai varma. 

Toivoisinkin, että toivon tarve suomalaisessa tutkimusmaailmassa, ja kaikilla muillakin epävarmuuden runnomilla aloilla radikaalisti vähenisi.

On niitä muitakin ennakoivia tunteita olemassa.

Toivon sellaista tulevaisuutta Suomeen, jossa vuosi vuodelta useammilla olisi työssä varaa olla tulevaisuuden suhteen vaikkapa tyytyväinen, innoissaan tai varma.

Toivomisen voisi sitten säästää lottoon, haaveiluun ja niihin kiperiin tai harvinaisiin paikkoihin, joissa sitä on alunperin tarvittu.

Katri Saarikivi

Kirjoittaja tutkii Helsingin yliopistossa toiminnanohjauksen, ällistyksen, uteliaisuuden ja empatian mekanismeja ja haluaa demokratisoida tieteellisen menetelmän.

Kolumnista voi keskustella 29.7. klo 23.00 saakka.

Itä-Suomen hotelleissa on menossa rikki tänä kesänä kaikkien aikojen ennätykset.

Jo toinen korona-ajan kesä sai kotimaan matkailijat liikenteeseen heti kesäkuun alussa. Tämä näkyy hotellien käyttöasteessa kaikissa Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Esimerkiksi S-ryhmän hotelleissa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on ollut jo lukuisia täysiä päiviä.

– Tahti on ollut hurjaa kesäkuun alusta lähtien. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole ikinä kirjattu niin paljon täysiä päiviä kuin tämän matkailukesän aikana, kuvailee matkailu ja myyntijohtaja Tiina Kanninen Pohjois-Karjalan Osuuskaupasta.

Nurmeksen Bomballa vuorokaudet on onnistuttu tuplaamaan ja Kolilla kasvua on tullut 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vuosi sitten Kolin hotellin käyttöaste oli sata prosenttia.

Myös Kuopiossa sijaitsevan kylpylähotelli Rauhalahden johtaja Maarit Paunonen kertoo ennätysten kesästä. Jo viime kesänä rikottiin ennätyksiä.

– Sesonki alkoi heti koulujen päättäjäisten jälkeen. Kesä- ja heinäkuu on olleet molemmat erittäin vilkkaita, tiivistää Paunonen kuopiolaishotellin tilannetta.

Jo viime kesä oli koronapandemian takia vilkas, mutta tämän kesän kuvaillaan olevan viime vuottakin vilkkaampi.

– Tämä on nyt se kaikkien aikojen matkailukesä, nauraa Kanninen.

Varaukset tehty hyvissä ajoin

Tänä kesänä matkailijat ovat tehneet erityisen paljon hotellivarauksia jo hyvissä ajoin. Joensuulaisesta huoneistohotelli Lietsusta kerrotaan, että tämä on suurin ero viime kesään.

– Vuosi sitten saatettiin myydä samaakin iltaa, mutta nyt esimerkiksi heinäkuu on ollut koko ajan viikoksi eteenpäin varattu, kuvailee yrittäjä Helena Puhakka-Tarvainen.

Myös viime hetken matkailijoita on ollut paljon liikenteessä, mutta heille on jouduttu myymään eioota useissa hotelleissa. Puhakka-Tarvainen kertookin ohjanneensa monia matkailijoita kaupungista maakunnan pikkukuntiin.

Useimmat yrittäjät eivät odota juurikaan ulkomaisia matkailijoita tänä kesänä. Kuitenkin esimerkiksi Lietsun yrittäjä sanoo, että joukossa on viime aikoina ollut matkailijoita myös rajojen ulkopuolelta.

– Lähinnä eurooppalaisia vapaa-ajan matkustajia. Venäläisiä ei ole näkynyt, Puhakka-Tarvainen kertoo.

Kova kysyntä viileistä hotellihuoneista

Helteet ovat koronapandemian lisäksi siivittäneet tänä kesänä hotellien suosiota, sillä niistä on haettu nyt myös helpotusta kuumuuteen.

Kylpylähotelli Rauhalahden Maarit Paunonen kertoo, että jäähdytetyistä huoneista olisi ollut kysyntää vieläkin enemmän.

– Yleensä on sanottu, että jos on liian kuuma, niin hotelleihin ei tulla. Nyt on ollut niin kuuma, että on haluttu jäähdytettyihin huoneisiin, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Tiina Kanninen kuvailee.

Hotelleja pyörittävät pohtivat myös Itä-Suomen vetovoiman olevan erittäin hyvä. Monet arvioivat, että alueella on mielenkiintoinen matkailutarjonta, joka houkuttelee. Myös hyvä koronatilanne on voinut osaltaan auttaa.

– Edellisenä kesänä kävi paljon uusia ihmisiä ihastumassa meidän maisemiin. He ovat varmaan kertoneet kokemuksistaan eteenpäin. Lisäksi Itä-Suomen matkailukohteissa ovat käyneet ne, jotka eivät tänne viime kesänä mahtuneet, pohtii Kanninen.

Lue lisää:

Hotellissa yöpyminen on nyt halpaa, mutta kesäkaupungeissa voi odottaa yllätys – vertaile huoneiden hintoja hotellikoneessa

Majoittumismäärät elpyvät hiljalleen – korona näkyy luvuissa kuitenkin edelleen

Keskustele aiheesta 29.7.2021 saakka. Oletko matkaillut tänä kesänä Itä-Suomeen? Millaisia kokemuksia sinulla on Itä-Suomesta?

Asiantuntijan mukaan punkkihavaintojen määrä voi nousta vielä toiseen huippuun loppukesällä. Ensimmäinen punkkihuippu nähdään vuosittain touko-kesäkuussa.

Tänä vuonna lanseerattu Turun yliopiston ja Pfizerin kehittämä Punkkilive antaa jonkin verran viitteitä siitä, missä ja milloin punkkeja on havaittu. Esimerkiksi Etelä-Savossa merkintöjä vähemmän kuin Keski-Suomessa, jossa punkkeja on tavattu runsaasti jopa aivan Jyväskylän keskustassa.

Turun yliopiston lehtori Tero Klemola muistuttaa, että merkintöjä kuitenkin tekevät tavalliset ihmiset, eikä Punkkilive kerro siis kaikkea.

Havaintomäärät eivät välttämättä siis kerro punkkien määrää, ainoastaan punkkien kohtaamisten määrän.

– Merkintöjen tiheys riippuu paljon siitä, paljonko alueella on potentiaalisia ilmoittajia ja kuinka suuri into alueella on ilmoittaa havainnoista. Tämä tieto on kuitenkin siinä mielessä tärkeää, että vain kohtaamisten kautta ihminen voi sairastua.

Klemolan mukaan Punkkilive antaa kuitenkin tietoa siitä, kuinka pitkä punkkien aktiivikausi eri puolilla Suomea on. Klemola arvelee, että kuivan heinäkuun jälkeen voi elo-syyskuun sateiden jälkeen olla edessä toinen tämän vuoden punkkihuippu. Tämä siksi, että punkit välttävät kuivuutta.

– Monesti heinäkuun helteinen ja paahteiden jaksolla punkit piileskelevät maaperän kosteuden suojissa.

Kosteus vaikuttaa myös Punkkiliven havaintoihin ja punkkien alueelliseen määrään. Yleisesti suosittuja punkkialueita ovat muun muassa Turun saaristo ja muut rannikkoalueet. Yleisellä tasolla koko Suomi kuitenkin on punkkialuetta aina napapiirille saakka.

Paikallinen vaihtelu voi olla runsastakin ja periaatteessa punkki voi tarttua ihmiseen tai eläimeen käytännössä missä vain.

– Jos Punkkilivessä ei ole merkintöjä lähistöllä, ei se välttämättä tarkoita, ettei omalta pihamaalta tai lenkkipolulta voisi saada punkkia.

Klemolan mukaan punkkien määrän ennustaminen on hyvin vaikeaa, toisin kuin vaikka hyttysten tai paarmojen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että punkki elää 3–4 vuotta, eikä hetkelliset sääilmiöt vaikuta niiden määrään niin radikaalisti.

Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) julkisti tiistaina iltapäivällä poikkeuksellisen pitkän listan paikoista, joissa viime päivien aikana on voinut altistua koronalle Pirkanmaalla. Listalla on 51 altistumispaikkaa.

TAYS kertoo, että Tammerfesteillä ja ympäröivällä Laukontorin alueella on ollut useampi henkilö tartuttavana kaikkina festaripäivinä 22. - 24.7. Festareihin on yhdistetty myös useampi jatkotartunta.

Koko listalla on paikkoja useista eri kunnista.

• 24.7. klo 16.30-22.30 Parkano-päivät/Paroonin Birskeet
• 24.7. klo 16.30-17 Pub Simon terassi, Tre
• 24.7. klo 18-19 Pispala Pulteri, Tre
• 24.7. klo 19-20 Teerenpeli terassi, Tre
• 24.7. klo 20-22 Pub Hovipoika, Tre
• 24.7. klo 20.30-22.45 Pub Pikilinnan terassi, Tre
• 25.7. klo 19.30-21.30 Myllyrock, Kangasala
• 25.7. klo 19.30-21 Keskustorin kesäkeidas, Tre
• 25.7. klo 12-14 Ravintola Muusa, Tre
• 25.7. klo 12.30 - 13 Ravintola Semaforin terassi, Tre
• 25.7. klo 18-19 Pyynikki Brewhouse, Tre
• 25.7. klo 19-20 Olutravintola Konttori, Tre
• 25.7. klo 19-19.30 Bar Passion, Tre
• 25.7. klo 19.30-20 Paja Bar, Tre
• 24.7. Finnkino Plevna, elokuva: Old, klo 20.50 näytös
• 24.7. klo 21-23 Cafe Europa, Tre
• 24.7. klo 23-01 Mixei, Tre *
• 24.7. klo 23 - 24 Pub Kaltsu, Tre
• 25.7. klo 01-01.30 Pizzeria La Toore, Tre *
• 25.7. klo 11-12 Kahvila Runo, Tre
• 24.7. klo 16.30-22.30 Parkano Päivät
• 24.7. klo 16.30 - 17 Pub Simon terassi, Tre
• 24.7. klo 18-19 Pispala Pulteri, Tre
• 24.7. klo 19 - 20 Teerenpeli terassi, Tre
• 24.7. klo 20-22 Pub Hovipoika, Tre
• 24.7. klo 20.30 - 22.45 Pub Pikilinnan terassi, Tre
• 23.7. klo 22.30-23 Save File Esports, Tre
• 23.7. klo 22-23 Ruby and Fellas, Tre
• 23.7. klo 23 - 00 Ravintola Ranta, Tre
• 24.7. klo 7-15 Kurun markkinat
• 24.7. klo 12-16 Bar & Cafe Lategame, Tre
• 24.7. klo 15 - 16 Ravintola Lie Mi, Tre
• 23.7. klo 20-00.30 Lavatanssit, Kisaranta, Kangasala
• 23.7. klo 20-22 Ravintola Ranta, Tre
• 23.7. klo 20 - 21.30 Klubimies, Tre
• 23.7. klo 21.30-22.30 Pyynikki Brewhouse, Tre
• 23.7. klo 22-24 Henkka Bar, Tre
• 23.7. klo 22-02 Alanya, Tre
• 23.7. klo 16 - 17 Pizzeria Il Siciliano, Tre
• 23.7. klo 17-20 Pyynikki Brewhouse, Tre
• 23.7. klo 18-20 Ravintola Heinätori, Tre
• 23.7. klo 18 - 19.30 Dam bar, Tre
• 23.7. klo 19-20 Nysse bussi 40b suuntaan Liuttu-Kisaranta
• 22.7. klo 22-23 Nysse bussi 40 suuntaan Koskipuisto-Liuttu
• 22.7. klo 22.30-23.30 Paapan kapakka, Tre
• 22. - 24.7. Tammerfesteillä ja ympäröivällä Laukontorin alueella ollut useampi henkilö tartuttavana kaikkina päivinä. Festareihin yhdistetty myös useampi jatkotartunta.
• 21.7. klo 17-18 Autereen Tupa / Gösta museo, Mänttä-Vilppula
• 22.7. klo 12.30-14 Kaivannon Keidas, Kangasala
• 22.7. klo 16-23 Vanha Monttu, Tre
• 22.7. klo 18-20 Nokian Prisma
• 22.7. klo 20-22 Azúcar Kesäsalsat -tapahtuma, Laikun lava (Tre)

Pirkanmaan koronatilanne on heikentynyt nopeasti. Alueellisen pandemiaryhmän tämänpäiväisen arvion mukaan Pirkanmaa ei ole kaukana leviämisvaiheesta.

TAYS ohjeistaa ihmisiä hakeutumaan testeihin matalalla kynnyksellä.

Altistumispaikkojen listalle päätyvät ne paikat, joissa oleskelleita ei muuten pystytä henkilöimään ja tavoittamaan.

TAYS kertoi jokusia päiviä sitten, että tartunnanjäljitys on Pirkanmaalla ruuhkautunut, eikä kaikille altistuneiksi tiedetyille ehditä soittaa, vaan heille lähetetään tekstiviesti.

28.7. kello 14.22: * Juttua korjattu. TAYS ilmoitti uudet kellonajat altistumisiin.

Lue myös:

Pirkanmaan tartuntatilanne paheni hetkessä – Koronanyrkki suosittelee maskeja myös ulkotapahtumiin

TAYSin koronajäljittäjät julkaisivat maanantaina jo kolmannen listan paikoista, joissa on voinut altistua koronalle – kokosimme paikat tähän juttuun