Verkkolaitteita valmistava Nokia paransi alkuvuonna tulostaan rutkasti.

Yhtiön tammi–kesäkuun vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 129 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskon lukemista ja oli 1,23 miljardia euroa. Vuoden 2020 tammi–kesäkuun vertailukelpoinen liikevoitto oli 539 miljoonaa euroa.

Tammi–kesäkuun liikevaihto kasvoi neljä prosenttia. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta liikevaihdon kasvu olisi yhdeksän prosenttia.

Yhtiö kuvailee pörssitiedotteessan vuoden ensimmäistä puoliskoa vahvaksi. Alkuvuoden vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 11,9, minkä vuoksi yhtiö nostaa kuluvan vuoden taloudellista ohjeistusta – vaikkakin toisella vuosipuoliskolla on edelleen haasteita, Nokian pörssitiedotteessa todetaan.

Toisen vuosineljänneksen, eli huhti–kesäkuun tulos oli niin ikään hyvä.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi toisella neljänneksellä 61 prosenttia ja oli 682 miljoonaa euroa. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta mitattuna liikevaihdon kasvu oli yhdeksän prosenttia.

Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark kuvailee pörssitiedotteessa olevansa tyytyväinen yhtiön tuloskehitykseen toisella neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti toisella neljänneksellä oli 12,8.

– Toisen vuosineljänneksen liikevoittoprosenttimme kehittyi hyvin, vaikka jättäisimme huomioimatta Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän tulosta parantaneen kertaluonteisen ohjelmistokaupan.

– Uuden toimintamallimme hyödyt alkavat nyt näkyä, mikä auttoi meitä vahvan taloudellisen tuloksen saavuttamisessa, Lundmark kuvailee.

Nokia odottaa vuoden toiselle puoliskolle haasteita, jotka liittyvät Lundmarkin mukaan erityisesti markkinaosuuden supistumiseen ja hintaeroosioon Pohjois-Amerikassa.

Tokmanni: kasvu jatkui, mutta ei yhtä rajusti

Halpakauppaketju Tokmannin tulos ja liikevaihto jatkoivat kasvuaan alkuvuonna.

Huhti–kesäkuussa yhtiön liikevaihto kasvoi 5,4 prosenttia ja oli 301,5 miljoonaa euroa. Kasvuvauhti ei kuitenkaan enää yltänyt vuoden 2020 huhti–kesäkuuhun, jolloin liikevaihto kasvoi peräti 19,2 prosenttia vuoden 2019 vertailujaksoon nähden.

Yhtiön toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 32,3 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten vastaavan ajankohdan luku oli 30,6 miljoonaa.

Tammi–kesäkuussa Tokmannin liikevaihto kasvoi kaikkiaan 8,8 prosenttia ja oli 527,6 miljoonaa euroa. Alkuvuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 39,1 miljoonaa, eli reilut kahdeksan miljoonaa euroa parempi kuin vuoden 2020 alkupuoliskolla.

Verkkokaupan myynnin vauhti ei enää yltänyt myöskään ensimmäisen koronakevään lukemiin, vaikkakin kasvua oli tänäkin keväänä.

Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kuvailee tulosta hyväksi suoritukseksi edellisvuoden vahvoihin lukuihin verrattuna. Rautiainen huomauttaa, että että asiakkaiden ostoskäyttäytyminen on muuttunut koronapandemian alkuajoista normaalimpaan suuntaan.

– Erityisen hyvin myynti kehittyi puutarhan, kauneuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä pukeutumisen tuotteissa, Rautiainen mainitsee tiedotteessa.

Tokmanni ennustaa liikevaihdon kasvua vuodelle 2021. Konsernin euromääräisen kannattavuuden ennakoidaan paranevan ja olevan 105–115 miljoonaa euroa.

Terrafamen tappio syveni keväällä

Kaivosyhtiö Terrafamen tappio syveni huhti–kesäkuussa. Yhtiön liiketulos painui 3,6 miljoonaa euroa pakkaselle, kun viime vuoden vastaavana ajankohtana tappio oli 2,2 miljoonaa. Liikevaihto kasvoi viidenneksen 91,6 miljoonaan euroon.

Suunnitellusti toukokuussa pidetty huoltoseisokki vähensi yhtiön mukaan tuotantomääriä. Sekä nikkelin että sinkin tuotantomäärät laskivat toisen neljänneksen aikana.

Koko alkuvuoden tulos painui tappiolle 4,3 miljoonaa euroa. Tappio syveni viime vuoden tammi–kesäkuusta, jolloin liiketulos oli tappiolla 0,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa 7,2 prosenttia viime vuoden alkupuoliskoon nähden ja oli 185,0 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen näkee, että yhtiön uusi akkukemikaalitehdas valmistui sopivalla hetkellä, koska sähköautojen akkujen kysynnän odotetaan kasvavan.

Terrafamen mukaan tehtaan tuotannon ylösajo aloitettiin kesäkuussa ja ensimmäiset asiakastoimitukset käynnistyvät heinäkuussa.

– Autonvalmistajilla on kunnianhimoisia tavoitteita sähköautojen osuuden lisäämiseksi tuotannossaan ja tämä edesauttaa myös eurooppalaisen akkuarvoketjun rakentumista, Lukkaroinen sanoi tiedotteessa.

Uutinen päivittyy.

Europarlamentin suomalaisedustajat haluavat unionin tiukentavan otettaan Puolasta ja Unkarista, jotka rikkovat jatkuvasti oikeusvaltiosääntöjä.

Euroopan unionin komissio puuttui vastikään Puolan ja Unkarin seksuaalivähemmistöjä syrjiviin käytäntöihin ja vaatii selvityksiä Puolan ja Unkarin hallituksilta.

Viime viikolla julkaistu oikeusvaltioraportti tarttui myös asiaan. Oikeusvaltioraportin mukaaan "Eräissä jäsenmaissa on vakavia huolenaiheita, jotka liittyvät erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuteen".

Puolaa on vaadittu keskeyttämään korkeimpaan oikeuteen kohdistuvat kurinpitotoimet ja Puolan on raportoitava asiasta EU:lle elokuun puoliväliin mennessä.

Komission tiukka linja saa tukea Euroopan parlamentista.

SDP:n europarlamentaarikon Eero Heinäluoman mielestä EU-rahojen menettämisen lisäksi käytössä pitäisi olla myös erottamisuhka.

– Kyllä täytyy voida sanoa, että jos et elä kerhon sääntöjen mukaan, rikot niitä tietoisesti ja toistuvasti, etkä mitenkään osoita, että olisit miettimässä asioita uusiksi, niin silloin täytyy olla mahdollisuus valita eri tie.

– Sellaisen uhkan täytyy olla ilmassa, jotta tämä Unkarin ja Puolan epädemokraattinen kehitys voidaan pysäyttää, Heinäluoma toteaa.

Heinäluoma: Arvopohja on kulkenut perässä

Heinäluoma myöntää, että erottamisasia on oikeudellisesti hankala mutta poliittisessa mielessä hän pitää sitä välttämättömänä.

Unioni ei voi yhtä aikaa arvostella lähinaapurustonsa kauppakumppaneita ja muilta valtioilta demokraatian periaatteiden rikkomisesta ja samaan aikaan sietää sitä unionin sisällä.

Heinäluoman mukaan Euroopan unionilla ole olemassaolon oikeutusta, jos se ei ole myös arvoyhteisö, jossa kansalaisten demokraattiset oikeudet ovat taatut kaikissa olosuhteissa.

– Tässä tulee iso keskustelu eteen.

– Euroopan yhdentymisessä tämä henkinen puoli ei ole kulkenut yhtä nopeasti eteenpäin kuin taloudessa ja paperilla on tehty yhteistyötä tai hyväksytty sopimuksia, Heinäluoma arvioi.

Siksi arvopohjaan ja sitoutumiseen tulee kiinnittää huomiota.

– Siinä Unkarin ja Puolan todella huonon kehityksen pysäyttäminen on täysin välttämätöntä.

Pekkarinen: Euro on hyvä konsultti

Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen kertoo, että Euroopan parlamentti on joutunut patistamaan komissiota tiukempiin toimiin oikeusvaltiorikkomuksia vastaan.

Pekkarinen uskoo EU-rahojen menettämisellä uhkaamisen riittävän, vaikka esimerkiksi Unkarista on kuulunut puheita, että ei tässä välttämättä Euroopan unionia tarvitakaan.

– Luulen, että tuollaiset puheet hiljenevät ja euro on hyvä konsultti. Kun molemmille niin sanotusti niskuroiville maille on riittävän iso pino miljardeja, ja niistä tulee ehdollisia, se vaikuttaa asenteisiin, Pekkarinen arvioi.

Pekkarinen korostaa, että vaikka kaikissa asioissa ei tarvitse löytyä yhteisymmärrystä kaikkien jäsenmaiden kesken, oikeusvaltiosäännöt ovat pyhä asia.

–Oikeusvaltioperiaate, tuomioistuinten riippumattomuus, kansalaisten täydellinen sananvapaus tai lehdistövapaus ovat sellaisia asioita,joista tinkiminen on fundamentaalinen, eurooppalainen perusarvo, Pekkarinen linjaa.

Ville Niinistö: EU on vedenjakajalla

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on tyytyväinen, että EU:n rahahanojen sulkeminen on laillisesti mahdollista.

– Komissio voi estää elpymisrahaston kansallisten suunnitelmien hyväksymisen näiden maiden osalta, jos ne eivät kohdenna rahoja oikein.

– Siinä on myös vipuvarsi, jolla voimme patistaa Unkaria ja Puolaa tekemään toimia, joilla demokratiaa ja oikeusvaltiota vahvistetaan, Ville Niinistö sanoo.

Niinistön mielestä on tärkeää, että komissio aloitti nyt rikkomusmenettelyn Puolaa ja Unkaria vastaan, jotta myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien EU-kansalaisten oikeudet näissä maissa voidaan varmistaa.

– Tämä voi johtaa merkittäviin sanktioihin näille maille, että pitää käyttää käytännön rangaistuskeinoja niitä jäsenmaita kohtaan, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia.

Oikeusvaltiokeskustelu on Niinistön mukaan iso kysymys lähivuosina.

– Voi sanoa, että olemme vedenjakajalla. Jotta demokratia ja oikeusvaltio on ylipäätään maailmassa tulevaisuuden pääsuunta, niin kyllä Euroopan unionin pitää ryhdistäytyä. Tälle yhteiskuntamallille on kilpailijoita ja haastajia ympäri maailmaa, Niinistö linjaa.

Niinistö: Toivon pilkahduksia on tuettava

Niinistö näkee Unkarin ja Puolan sisällä myös toivoa demokratian noususta. Tästä kertoo hänen mielestään se, että Puolan oppositio on vahva ja edellyttää EU:ta jatkamaan Puolan demokratian tukemista.

– He pystyvät tulevissa vaaleissa haastamaan Puolan nykyisen hallituspuolueen vähän yksinvaltaisen kehityssuunnan, Niinistö arvioi.

Niinistö muistuttaa, että Puolassa on edelleen vapaat, demokraattiset vaalit, joissa viimeksi presidentinvaaleissa oli hyvin lähellä, että oppositioehdokas olisi voittanut.

– Kun EU:ssa vaalimme opposition toimintaedellytyksiä, vapaata mediata, vapaata tutkimusta, kansalaisten oikeuksia näissä maissa, se ylläpitää mahdollisuuksia, että vaihtoehdot voivat nousta, Niinistö toteaa.

Niinistön mukaan myös Unkarissa on vaihtoehtoja.

– Me tiedetään, että Budapestissä on käytännössä jo valittu oppositiota edustava pormestari eli sielläkin ainakin vielä suurissa kaupungeissa on mahdollisuuksia haastaa Orbanin hallintoa

– Näitä maan sisältä tulevia toivon pilkahduksia, että demokraattisesti voi myös vaihtaa maan johtoa ja siten palata demokratiaa kunnioittavaan suuntaan, EU:n pitää kaikin tavoin tukea, Niinistö linjaa.

Tästä artikkelista voit keskustella perjantaihin 30.8.2021 kello 23.00 saakka.

Lisää aiheesta:

”Puolaan ja Unkariin ei pitäisi laittaa yhtään EU-rahaa” – yliopistonlehtori pitää yhteisten pelisääntöjen rikkomista vakavana

Pääministeri Marin EU-huippukokouksessa: Keskustelu Unkarin tilanteesta oli vaikea

EU-maat sopivat riidan, jossa on pelissä 1 800 miljardia euroa ja Unkarin ja Puolan demokratian tulevaisuus – Lue lyhyet vastaukset kiistasta

Ylen haastattelemat oikeusoppineet eivät pidä koronapassin käyttöönottoa Suomessa oikeudellisesti mahdottomana vaihtoehtona.

Sen sijaan koronapassiin liittyy yhä seikkoja, jotka vaativat asiantuntijoiden mukaan tarkempaa oikeudellista pohdintaa.

Koronapassilla voisi päästä esimerkiksi ravintoloihin ja festivaaleille, mikäli on rokotettu, sairastanut koronataudin tai esittää negatiivisen testituloksen. Koronapassi on jo käytössä esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa.

Oikeusministeriö pohti jo viime keväänä, millaisia oikeudellisia esteitä koronapassin käyttöönottoon Suomessa liittyy.

Ylen saamassa 13. huhtikuuta päivätyssä muistiossa oikeusministeriö tähdentää, että arviot ovat alustavia, ja muistio on laadittu hyvin nopealla aikataululla.

Ministeriö lausui tuolloin, että koronatodistuksen käyttöön voi suhtautua “lähtökohtaisesti jokseenkin pidättyvästi”.

1. Eriarvoisuus on suurin kynnyskysymys

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oikeusministeriö lausuu muistiossaan, että koronapassin edellyttäminen palveluiden saamiseksi merkitsisi ihmisten asettamista keskenään eri asemaan.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, ettei koronapassiin liity ylitsepääsemättömiä oikeudellisia esteitä. Sen käyttö olisi kuitenkin laisäädännössä rajattava selkeästi tiettyihin palveluihin.

– Selvää on, ettei koronapassia voisi käyttää avaimena julkisiin tiloihin pääsemiseksi. Sama koskee tiettyjä kulkuvälineitä, kuten busseja ja junia, Voutilainen toteaa.

Voutilainen näkee, että koronapassin hyväksyttävistä käyttötarkoituksista pitäisi mahdollisesti säätää laissa.

Professorin näkemyksen mukaan koronapassia ei voisi pitää edellytyksenä ruokakaupassa asioinnille, mutta "sirkushuveihin" se saattaisi soveltua.

– Sen käytölle esimerkiksi joukkotapahtumissa voisi löytyä perusteita. Toisaalta myös yksityisten toimijoiden osalta tämä syrjintäkysymys pitäisi jollain tavalla ratkaista.

Oikeusministeriön muistiossa mainitaan, että yksityisellä elinkeinonharjoittajalla voi elinkeinovapauden nojalla olla oikeus päättää tarjoamistaan palveluista ja niiden saamisen edellytyksistä.

– Nämä edellytykset eivät kuitenkaan saa muodostua syrjiviksi, sillä yhdenvertaisuuslain soveltamisala ulottuu laajasti myös elinkeinotoimintaan, oikeusministeriö lausuu.

Ministeriö lisää, että perusteluna eri asemaan asettamiselle tulisi olla, että todistuksen edellyttämisen kautta voidaan estää tartuntoja. Syyksi koronapassin käytölle ei voi ministeriön näkemyksen mukaan olla esimerkiksi rokotekattavuuden edistäminen.

2. Passi ei voisi perustua vain rokotuksiin

Koronarokotteen ottaminen ei ole pakollista. Tästä syystä oikeusministeriö katsoo, että on vaikea ajatella, että rokotustodistus olisi edellytyksenä lakisääteisten palveluiden käyttämiselle.

Helsingin yliopiston julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen näkee, että pelkkä rokotuksiin perustuva koronapassi olisikin todennäköisesti oikeudellisesti mahdoton.

Sen sijaan koronapassi voisi sisältää tiedon myös jo parantuneesta taudista ja mahdollisesti negatiivisesta testitodistuksesta.

– Meillä on syytä käydä keskustelua nimenomaan tällaisen laajemmin ymmärretyn koronapassin mahdollisuudesta, Rautiainen toteaa.

Oikeusministeriön mukaan perusoikeuksista ei voida poiketa, vaan perustuslaissa säädettyjen oikeuksien tulee toteutua myös niiden osalta, joilla todistusta ei ole.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mielestä välttämättömien ja lakisääteisten palveluiden käyttämiseksi ei voida edellyttää koronapassia.

– Sen sijaan matkustamiseen edellytetään jo nyt koronatodistusta. Yhtä lailla se perustuu vapaaehtoisuuteen.

3. Tanskan malli häivyttäisi pulman henkilötietosuojasta

Tietoja rokotuksesta, sairastetusta taudista tai testituloksesta voidaan pitää arkaluonteisina henkilötietoina. Oikeusministeriö huomauttaakin, että arkaluonteisten tietojen käsittelyn salliminen koskisi henkilötietosuojan ydintä.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on samaa mieltä.

– Missään tapauksessa ei voida ottaa käyttöön sellaista passia, josta ilmenee tarkasti, onko henkilö ottanut rokotteen, sairastanut koronan vai onko hänelle tehty juuri koronatesti, Voutilainen kertoo.

Hän uskoo, että henkilötietosuojaan liittyvät ongelmat voisi ratkaista teknologian avulla niin, ettei tarkkoja terveystietoja tarvitsisi yksilöidä. Näin on toimittu muun muassa Tanskassa.

– Tieto voisi olla vaikka QR-koodituksen takana, jolloin sen pystyisi lukemaan lukulaitteella. Asia ilmaistaisiin vaikka siten, että henkilöllä ei ole esteitä tiettyyn paikkaan pääsemiselle.

Lisäksi Voutilaisen mielestä tulisi pohtia sitäkin, miten toimitaan niiden henkilöiden kohdalla, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietoteknistä sovellusta.

Koronapassin käyttöönottoon menisi kuukausia

Koronapassin käyttöönottamisessa menisi Voutilaisen arvion mukaan joka tapauksessa useita kuukausia. Oikeudellisia kysymyksiä tulisi punnita tarkoin ja lain­säätäminen veisi oman aikansa.

– Loppuvuodessa oltaisiin ennen kuin se voisi tulla käyttöön, Voutilainen uskoo.

Hän huomauttaa myös, että koronatilanne voi muuttua matkan varrella merkittävästikin.

– Emme tiedä, mllainen koronatilanne on kahden kuukauden päästä – onko esimerkiksi sellaisia virusmuunnoksia, joihin rokotteet eivät tehoa. Silloin tällainen passi olisi käyttökelvoton.

Julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen Helsingin yliopistosta huomauttaa, että ennen koronapassia tulisi selvittää, olisiko käytettävissä muita, vähemmän perusoikeuksiin puuttuvia työkaluja. Hänen mukaansa koronapassi ei olisi "oikotie onneen".

– Jos ottaisimme esimerkiksi kulttuuritapahtumissa käyttöön sellaiset terveysturvallisuustoimet kuin viime vuoden syksyllä, käsitykseni mukaan saavuttaisimme terveysturvallisuustavoitteet ilman, että meidän tarvitsee ottaa käyttöön koronapassia, Rautiainen uskoo.

Lue myös:

Koronapassi jakaa mielipiteitä: Tapahtuma-alan mielestä toisi ennakoitavuutta, yliopistot pelkäävät opiskelijoiden eriarvoista asemaa

Pitäisikö Suomessakin vaatia ravintoloissa koronapassia? Pääministeriä tuuraava Haavisto: Suuria kokoontumisia voisi järjestää ilman pelkoa

Koronapassista tuli Euroopassa ruma sana – Ranskassa ja monessa muussa maassa ei pääse ravintolaan ilman todistusta

Pulmankijärven reunalla asfalttitie muuttuu kapeaksi hiekkatieksi, ja matkailija siirtyy kuin toiseen maailmaan. Karu tunturiylänkö saa matkailijan haukkomaan henkeään. Alempana järven rannan laakso ja Ylä-Pulmankijoen suu yllättävät vehreydellään.

Suomessa ei toista tällaista kohdetta ole – ja sen tietää myös moni matkailija.

Viime kesänä alue nousi puskaparkkeeraajien suosioon ja matkailu alueella uhkasi karata käsistä. Pahimmillaan leirintä järvellä muistutti "villin lännen touhuja", kuvailee nuorgamilainen nuori yrittäjä Eemeli Hekkanen.

– Autoja voi olla pienellä alueella kymmenittäin ja bileet on pystyssä.

Tänä kesänä tilanne on ainakin jonkin verran rauhoittunut. Metsähallitus tarkkailee silti alueen tilannetta aktiivisesti, sillä sekin on huomannut kasvaneen matkailijavirran.

Jos luontoa kuluttava ja rasittava toiminta lisääntyy ja haitat kasvavat, sillä on keinoja vaikuttaa asiaan. Leiriytyminen ja alueella yöpyminen voidaan kieltää ja roskaamista valvoa tiukemmin.

– Jos ongelmat näyttävät olevan liian isoja, silloin täytyy reagoida, sanoo Metsähallituksen puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Matkailijan asenne ratkaisee

Järven historia on erityinen, sillä aikanaan se on ollut osa Jäämerta. Järvessä elää kampela ja laidalla kasvaa esimerkiksi pensaskanervaa. Sitä ympäröi hiekkapitoinen kangasmaasto, joka kuluu herkästi.

Lue lisää: Suomen pohjoisimmalla rajalla Pulmankijärvellä elää harvinaislaatuisia kasveja ja eläimiä – Lappiin on tulossa 17 uutta luonnonsuojelualuetta

Nuorgamilainen matkailuyrittäjä Raimo Hekkanen toivoo matkailijoilta malttia, järkeä ja hyvää asennetta, kun he vierailevat Pulmankijärvellä.

– Tällä alueella on korvaamattomia kohteita. Arktiselle tundra-alueelle yltiöpäinen matkailu on suurin uhka. Onneksi nykypäivän turisti jo ymmärtää kulkea polkuja ja merkittyjä reittejä. Silti villi luonnossa liikkuminen on vieläkin ongelma, Hekkanen sanoo.

Hekkanen on havainnut, että sellainen luonnossa liikkuminen jossa otetaan mönkijä mukaan ja lähdetään kairaan on parina viime kesänä lisääntynyt. Mönkijällä liikkuminen tunturialueella on pääsääntöisesti kielletty.

Pekka Sulkava peräänkuuluttaa matkailijoiden omaa asennetta luonnossa kulkemiseen. Jokaisen matkailijoiden teoilla on merkitystä.

Välinpitämättömyyden jäljet kertaantuvat nopeasti, jos samalla paikalla käy vaikkapa toista tuhatta turistia jättämänsä oman pienen jälkensä.

Roskien viemisestä kulut yrittäjälle

Pulmankijärvi nousi puskaparkkeeraajien suosioon viime kesänä osittain somen ansiosta.

Paikka on mainittu muun muassa monilla somen matkailusivustoilla hienojen kuvausten kera. Järvi on ollut nyt pari kesää erilaisten Puskaparkki-sivujen parhaimpina mainittujen joukossa.

Eemeli Hekkasta pistää harmittamaan matkailijoiden tapa hoitaa jätehuolto. Mikäli matkailijat tuovat roskansa pois leirintäpaikasta, ilmestyvät ne Hekkasen yrityksen roska-astioihin.

– Kun laitamme illalla respan kiinni ja tyhjennämme roskikset iltamyöhällä, alkaa aamun pikkutunneilla melkoinen salainen trafiikki. Ennen aamukuutta roskikset ovat täynnä aivan kuin itsestään joka aamu. Kutsummekin sitä Nuorgamin ihmeeksi, Hekkanen naurahtaa.

Lue lisää: Roskaa ja tölkkejä kansallispuistossa, kivikasoja tunturissa – kestääkö Lappi massaturismia, vai ovatko edessä Balin ja Islannin ongelmat?

Parantaisiko vai pahentaisiko jäteastia tilannetta?

Keskusteluissa nousee esiin usein, pitäisikö alueelle suosiolla laittaa jätehuolto, molokkeja ja muuta infraa. Asialla on kaksi puolta.

– Roskaamisen kannalta ok, mutta investoinnit lisäävät voimakasta villiä parkkeeraamista, Raimo Hekkanen ennustaa.

Hänen mielestään ennemminkin pitäisi informoida sitä, missä kaikkien käytössä olevat julkiset roskankeräyspisteet ovat ja kuinka matkailuyrittäjät voivat palvella matkailijoita omalla toiminnallaan.

Metsähallituksen kanta aiheeseen on selvä. Alueelta ja lähiympäristöstä löytyy kaupallisia yrityksiä, joissa on leirintäalueita ja fasiliteetit kunnossa.

– Suositus on, että niissä pääosin majoituttaisiin, Sulkava sanoo.

Lue myös:

Tunnetko retkietiketin? Katso tästä viisi vinkkiä – Esimerkiksi tulistelu ilman lupaa on laitonta, mutta pyöräily kesäreiteillä osin sallittua

Kansallispuistojen kävijäryntäys lisäsi roskaamista – Luontoyrittäjä Tytti Bräysy: "Levähdyspaikoilla saa kahlata vessapapereissa"

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.7. kello 23 saakka.

Viime kesänä yli 30 000 ihmistä kävi ihastelemassa Keravan Ahjossa sijaitsevaan kerrostaloon tehtyä purkutaidetta. Projektin piti olla kertaluonteinen, sillä kaupungin omistama talo on menossa purettavaksi.

Lopullista purkupäätöstä ei ole kuitenkaan vielä annettu, ja niinpä Purkutaide-kollektiivi päätti toteuttaa saman projektin uudelleen. Nyt viisikerroksisen kerrostalon seiniä koristaa uudet taideteokset, joita on ollut tekemässä yli 80 taiteilijaa.

Uusittu näyttely aukesi heinäkuun puolivälissä, noin kaksi viikkoa myöhemmin kuin oli tarkoitus. Avautuminen viivästyi viime metreillä byrokratian vuoksi: avajaisten kynnyksellä tuli ilmi, että purkukuntoinen kerrostalo vaati vielä käyttötarkoituksen muutoksen ennen näyttelyn avaamista tälle kesälle.

Avajaisajankohdan muuttuminen saattaa olla yksi syy siihen, miksi näyttelyn jonot eivät ole vielä ensimmäisten kahden viikon aikana olleet lähelläkään viime kesän tasoa. Vuosi sitten osa näyttelykävijöistä joutui jonottamaan jopa kolme tuntia päästäkseen sisään. Purkutaide-kollektiivin taiteellisen johtajan Jouni Väänäsen mukaan kävijöitä on nyt ollut reilut 300 per päivä.

– Yleisökapasiteettia saatiin tälle vuodelle nostettua niin, että sisällä voi olla kerralla 65 ihmistä, kun viime vuonna luku oli 50. Myös tällä on vaikutusta siihen, että jonot ovat nyt lyhyempiä, Väänänen sanoo.

Kantava teema syntyi itsestään

Sisällä taiteen kotitalossa tunnelmat ja tunnetilat vaihtelevat voimakkaasti huoneesta toiseen kuljettaessa. Viiteen kerrokseen levittäytyvässä näyttelyssä ei ole ennalta sovittua yhtenäistä teemaa, vaan kaikilla mukaan kutsutuilla taiteilijoilla on ollut vapaat kädet.

Väänäsen mukaan tämän vuoden kokonaisuutta leimaa kuitenkin koronapandemia ja sen vaikutukset kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohtaan.

Tämä näkyy erityisesti vaikkapa Jani-Pekka Hiltusen ja Tommi "Sellekhanks" Mustaniemen teoksessa We Lost. Kyseessä on audiovisuaalinen kokonaisuus, jossa junttaava teknomusiikin soi, ja seinälle heijastettu video tykittää tekstejä kulttuurialan epätoivosta ja koronavuoden tuomista menetyksistä.

Tai Juho Jusslinin teoksessa Pääministerin kanslia, jossa Sanna Marinin siluettikuva on yhdistetty sapluunatekniikalla muun muassa Pyhään Luciaan, kukkahattutädin hahmoon sekä Yhdysvaltain Capitol-kukkulan valtauksessa esillä olleeseen QAnon-shamaaniksi kutsuttuun Jake Angeliin.

Plan B -nimisen taiteilijan teoksessa ihmisoikeudet on tallottu maahan ja itsevaltaiset johtajat kuten Aljaksandr Lukašenka, Vladimir Putin ja Kim Jong-un nostavat maljaa.

Näyttelykävijöiden joukossa on Timo Laitinen, joka tutkii tarkkaan paitsi näyttelyä, myös itse rakennusta. Tähän on syynsä: Moukaritie 4:ssä sijaitseva purkutalo on Laitisen entinen koti.

– Muutin täältä pois 26 vuotta sitten. Minun kämppäni oli kaikista pimein koppi neloskerroksessa. Tämä oli jo silloin hirveä, harmaa rötiskö, Laitinen kertoo.

Hän saapui paikalle silkasta uteliaisuudesta kuultuaan, että purkutalossa järjestetään taidenäyttely myös tänä vuonna.

– Viime vuonna tämä jäi väliin, mutta nyt oli pakko tulla, kun talo on vielä pystyssä. Todella hienosti tehty kokonaisuus, hän luonnehtii.

Jatkosuunnitelmia ja ristiriitoja

Nyt toista kertaa toteutettava Taiteen kotitalo on Jouni Väänäsen luotsaamaan Purkutaide-kollektiivin kymmenes toteutus. Siis kymmenes rakennus tai muu urbaani hukkatila, josta tehdään taiteellinen näyttelykokonaisuus.

Jatkoakin on luvassa, sillä Keravan kaupunginhallitus päätti toukokuussa, että Kerava lähtee ensimmäisenä kuntana Suomessa systemaattisesti tarjoamaan tyhjillään olevia kiinteistöjä taide- ja kulttuuritoimijoille.

Väänänen pitää tätä erinomaisena, sillä yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvin jo tähän asti ja päässä on paljon suunnitelmia purkutalokonseptin kehittämisestä eteenpäin.

Asetelmaan liittyy kuitenkin myös ristivetoa: Luvattomasta seinien maalaamisesta alkanut graffitikulttuuri nauttii nyt kaupungin päättäjien luottamusta. Marginaalista on tullut valtavirtaa.

Väänänen on asetelmasta hyvin tietoinen ja paljastaa välillä yön hiljaisuudessa pohtivansa asiaa.

– Olen touhunnut graffitien parissa neljännesvuosisadan ajan. Jossain vaiheessa uraani uskoin, että paras tapa on mennä omin luvin tekemään teoksia. Tai jos tarvitaan talo käyttöön, niin vallataan se.

Väänäsen mukaan ikä ja kokemus ovat tuoneet ymmärrystä myös virallisempia toimintatapoja kohtaan. Esimerkiksi suurelle yleisölle tarkoitetun ja hyvin organisoidun purkutaidenäyttelyn järjestäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä.

– Tavallaan diggailen ja arvostan myös sitä perinteistä toimintatapaa, mutta sillä metodilla näyttely olisi ohi jo ennen kuin sitä ehditään järjestää.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 30. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Törkykuntoon rapistuneesta kerrostalosta kuoriutui purkutaiteen paratiisi: tällaiselta näyttää graffiteilla verhoiltu entinen vuokratalo

Mollattu kaupunki on tämän hetken suosikkikohde, johon moni suuntaa somen rohkaisemana – Keravalla on vuosia ollut huono maine, muuttuuko se nyt?

Purkutaide valtasi hotelli Helkan: remontissa oleva hotelli täyttyi tägeistä, graffiteista ja maalauksista

Mainonnan eettinen neuvosto on jättänyt käsittelemättä lausuntopyynnön liittyen perussuomalaisten asuntojonomainokseen, joka poistettiin kuntavaalien alla Helsingin katukuvasta. Perusteluissaan neuvosto kertoo, ettei se arvioi poliittisen mainonnan sisältöä tai markkinoinnin mahdollista lainvastaisuutta.

Mainoksessa oli kuva kerrostalon rappukäytävän asukastaulusta, jossa lukee useimpien nimien tilalla "Tuli jonon ohi". Alla sanotaan huonon maahanmuuttopolitiikan vaikuttavan tavallisen työssäkäyvän kaupunkilaisen asunnon saantiin. Kerrostalon osoitteeksi on merkitty Hekatalontie.

Mainos keräsi paljon huomiota sosiaalisessa mediassa ja sitä pidettiin muun muassa rasistisena.

Lausuntopyynnön mainoksesta teki ulkomainosyhtiö JCDecaux. Se ja Helsingin kaupungin liikelaitos vetivät pois jo katukuvassa olleen mainoksen, jonka katsottiin vihjanneen maahanmuuttajien suosimiseen Helsingin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa.

Perusteluissaan neuvosto kertoo, ettei se arvioi poliittisen mainonnan sisältöä tai markkinoinnin mahdollista lainvastaisuutta. Molemmat tekijät eritellään neuvoston sääntöjen ensimmäisessä pykälässä.

JCDecaux oli pyytänyt lausuntoa siitä, oliko ulkomainos hyvän tavan vastainen tai lainvastainen esimerkiksi rasistisuuden vuoksi.

Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Heka on kertonut julkisuudessa katsoneensa, että mainos sisälsi väärää ja harhaanjohtavaa tietoa. Perussuomalaiset protestoi mainoksen poistamista.

Mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta vastaavat Keskuskauppakamari ja alan järjestöjä edustava Mainonnan neuvottelukunta.

Perussuomalaiset teki HKL:n toimitusjohtajasta rikosilmoituksen vaalimainosjupakassa: "Käytämme kaikki keinot vääryyden oikaisuun"

Tampereen yliopistollisen sairaalan koronajäljitystiimi julkaisi keskiviikkona aamupäivällä korjauksen listaan ravintoloista, joissa on oleskellut koronavirusta kantava henkilö:

• 24.7. kello 23.00-01.00 Mixei, Tampere (korjattu aika)

• 25.7. kello 01.00-01.30 Pizzeria La Toore, Tampere (korjattu aika)

Paikoissa ilmoittettuna ajankohtana oleskelleita henkilöitä kehoitetaan tarkkailemaan vointiaan, ja hakeutumaan paikaisesti koronatestiin jos oireita ilmenee.

Artikkelia muokattu 28.7. klo: 12.07: Altistumispaikkoihin lisätty sulkeissa tieto korjatusta ajasta.

Lue lisää:

Osa Pirkanmaan kunnista on nopeuttanut toisen rokotteen antamista – katso minkälainen tilanne kunnassasi on

Pirkanmaalla 66 koronavirustartuntaa

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pirkanmaalla.

Lisää Pirkanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

KORONAVIRUS

Yhdysvalloissa historiallinen infrastruktuuriuudistuspaketti etenee, sillä se sai tuen senaatin keskiviikkoisessa äänestyksessä, uutisoivat useat yhdysvaltalaismediat.

Äänestys on läpimurto viikkoja kestäneissä pakettineuvotteluissa. Senaatti äänesti paketin käsittelyn puolesta äänten jakautuessa 67–32. Paketin puolesta äänesti 50 demokraattia ja heidän joukkoonsa liittyi 17 republikaania.

Demokraatit ja republikaanit eivät ole olleet täysin yhtä mieltä uudistuspaketin sisällöstä.

Yhdysvaltalaiskanava NBC kirjoittaa, että paketista äänestettiin vain tunteja sen jälkeen, kun republikaaneista ja demokraateista koostuva työryhmä ilmoitti löytäneensä sovun. Kanavan mukaan sopu syntyi, kun osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen muun muassa varojen jaosta teiden ja julkisen liikenteen välillä. Aihe on hiertänyt osapuolia neuvotteluiden ajan.

Pakettiin kuuluu uusi 550 miljardin Yhdysvaltain dollarin lisäpanostus muun muassa teihin, siltoihin, sähköverkkoon ja internetyhteyksiin.

Merkittävin pitkän aikavälin investointi infrastruktuuriin

Jos paketti lopulta hyväksytään kongressissa, se kasvattaisi liittovaltiotason infrastruktuurirahoitusta aiempaa korkeammaksi.

Demokraattipresidentti Joe Biden kuvaili sopua vuosisadan merkittävimmäksi pitkän aikavälin investoinniksi infrastruktuuriin ja kilpailukykykyyn. Mukaan on kuulunut rahoitusta myös niin sanottuun "inhimilliseen infrastruktuuriin", kuten ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, lastenhoitoon, kouluihin ja sosiaalipalveluihin.

Republikaanit ovat aiemmin vastustaneet tätä, sillä heidän mukaansa pakettiin tulisi kuulua vain perinteistä infrastruktuuria kuten teitä, lentokenttiä tai laajakaistayhteyksiä.

Paketti vaatii vielä kongressin molempien kamarien lopullisen hyväksynnän.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Sortuvat sillat saadaan nyt kuntoon, mutta lapsilisät saavat odottaa

Demokraatit ja republikaanit sopivat yli 1000 miljardin euron infrastruktuuripaketista – Biden lupaa sen luovan miljoonia työpaikkoja

Bidenin jättihankkeet vastatuulessa Yhdysvalloissa: senaatti hylkäsi vaalilain, rakennusprojektit pienenevät

Yhdysvalloissa Biden haluaa kiristää roimasti rikkaiden verotusta, mutta vastustajia löytyy myös demokraateista

Suezin kanavan keväällä liki viikoksi tukkinut konttialus Ever Given on saapumassa viimein tänään määränpäähänsä, Hollannin Rotterdamin satamaan.

Vaikka kanavaan juuttunut konttialus saatiin irti, se oli tuon jälkeen pitkään ankkuroituna Suezilla, koska tuomioistuin kielsi alusta lähtemästä Egyptistä.

Suezin kanavaoperaattori on vaatinut oikeusteitse korvauksia muun muassa menetetyistä läpikulkupalkkioista, kanavalle ruoppauksesta ja pelastustöistä aiheutuneista vahingoista sekä työntekijä- ja tarvikekuluista.

Ever Givenin odotetaan pysyvän Rotterdamissa elokuun alkuun asti konttien purkamisen ja lastauksen ajan. Kun lastaus on valmis, 400-metrinen alus jatkaa matkaa Britannian Felixstoween.

Japanilaisen Shoei Kisen Kaishan omistama, Panaman lipun alla purjehtiva laiva jäi kiinni Suezin kanavaan 23. maaliskuuta. Kanavan tukkeutuminen aiheutti massiiviset, maailmanlaajuiset tappiot rahtiliikenteeseen.

Lue myös:

Kovan onnen alus tukki Suezin kanavan viikoksi ja juuttui sitten yli sadaksi päiväksi Egyptiin – nyt se pääsi viimein jatkamaan matkaansa

Egypti takavarikoi Ever Given -konttilaivan – ”He eivät halua maksaa meille mitään”

Päiväkohtaisten koronatartuntojen hurja kasvuvauhti kiihtuu Pirkanmaalla. Laboratorioissa todettiin yhteensä 93 uutta koronatartuntaa, mikä on korkein päiväkohtainen luku koko korona-aikana. Viimeisen seitsemän päivän aikana tartuntoja Pirkanmaalla on ilmoitettu yhteensä 383 kappaletta. Tähän mennessä alueella on todettu yhteensä 6 158 tartuntaa.

Keskiviikkona Fimlab laboratorioissa seulottiin kaikkiaan 1 615 näytettä. Koronatestejä tehdään myös yksityisillä lääkäriasemilla.

Johtajaylilääkäri: 'Toivon ettei terveydenhuollon henkilöstön kesälomia tarvitse tämän takia keskeyttää'

TAYSin johtavan ylilääkäri Juhani Sandin mukaan tartuntamäärien suunta on erittäin huolestuttava.

– Vielä tarkkaa analyysiä ei ole tehty, mistä koronatartunnat ovat tulleet. Viime viikolla tärkein lähde oli baarit ja ravintola, tällä viikolla varmasti hiljattain tapahtuneet suurtapahtumat vaikuttavat korkeisiin lukuihin, Sand pohtii.

Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyysi eilen Pirkanmaan sairaanhoitopiirilta asiantutijalausuntoa kokoontumisrajoitusten pohdinnan tueksi.

Sandin mukaan harkinnassa olevat kokoontumistarjoitukset eivät yksistään tule saamaan tilannetta tasaantumaan.

– Jokaisen pitää nyt tarkistaa omaa asennetta ja lisätä vastuullisuutta omiin toimiin.

Pirkanmaa asetettiin kiihtymisvaiheeseen viime viikolla. Johtavan ylilääkärin mukaan leviämisvaiheeseen asettamiseen vaikuttaa erityisesti terveydenhuollon kantokyky.

– Korona kuormittaa koko ajan terveydenhuoltoa. Tällä hetkellä kaikki kiireettömät hoidot ovat tauolla.

Sand huomauttaa, että tilannetta hankaloittaa myös kesälomakausi.

– Kyllä terveydenhuollon henkilöstö ansaitsisi lomansa. Toivon ettei niitä tarvitse tämän takia keskeyttää.

29.7. kello 09.39: Uutista täydennetty Juhani Sandin kommenteilla.

Lue lisää: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto valmistelee kokoontumisrajoituksia Pirkanmaalle

Ylilääkärin mukaan yksi rokote tuo vapautuksen sairaalahoidosta – kuinka arki helpottuu kahden rokotteen jälkeen?

Kun väkivaltainen ihmisjoukko tunkeutui Yhdysvaltain kongressitaloon 6. tammikuuta, tapahtunut vaikutti järkyttävän syvästi molempia pääpuolueita. Sekä republikaani- että demokraattipoliitikot pakenivat rakennukseen tunkeutuneita Donald Trumpin kannattajia. Molemmat puolueet tuomitsivat mellakoinnin kovin sanoin.

Trumpin puolueen eli republikaanien kertoma tarina alkoi kuitenkin vähitellen eriytyä todellisista tapahtumista. Nyt jäljellä on versioita, joilla on vain vähän tekemistä tapahtumien tutkinnasta ja paikan päällä kuvatuista videoista piirtyvän kuvan kanssa.

Katso video: Näin turvakamera, poliisikamera ja mielenosoittajia seuranneet kuvaajat tallensivat Capitolin valtausta

Kokosimme viisi valheellista väitettä, joilla monet republikaanit yrittävät kirjoittaa historian uusiksi.

Väite 1: Rakennukseen tunkeutuminen olikin turistikierros

Edustajainhuoneen republikaanijäsen Andrew Clyde on verrannut vierailijoihin kongressiin väkivalloin tunkeutuneita ihmisiä, jotka uhkasivat tappaa republikaanivarapresidentti Mike Pencen ja edustajainhuoneen demokraattipuhemiehen Nancy Pelosin.

– TV-kuvien perusteella voisi luulla, että se oli normaali turistikierros, valtauksen aikana barrikadia istuntosalin ovelle kasaamassa ollut Clyde on sanonut jälkikäteen The Guardianin mukaan.

Kesäkuussa republikaanisenaattori Ron Johnson väitti Fox Newsin ohjelmassa, ettei kyse voinut olla mellakasta, sillä talossa liikkuneet pysyivät köysin rajatulla kulkureitillä. Myös Clyde esitti CNN:n mukaan toukokuussa väitteen rajatulla alueella pysymisestä.

Maaliskuussa Johnson sanoi, ettei hän ollut huolissaan turvallisuudestaan kongressitaloon tunkeutumisen aikana. Hänen mukaansa toisin olisi ollut, jos tunkeutujat olisivat olleet kytköksissä rasisminvastaiseen Black Lives Matter -liikkeeseen tai vasemmistolaiseen Antifa-liikkeeseen.

Todellisuudessa luvatta ja voimakeinoin rakennukseen tunkeutunut väkijoukko vyöryi niin istuntosaliin kuin edustajien työhuoneisiinkin. He rikkoivat ovia ja ikkunoita sekä varastivat muun muassa asiakirjoja ja tietokoneita.

Väite 2: Demokraatit estivät tahallaan kongressitalon turvaamisen

Edustajainhuoneen republikaanien arvoasteikossa kolmanneksi merkittävimmällä paikalla oleva edustaja Elise Stefanik väitti tiistaina, että koko mellakka johtui demokraattien poliittisesta laskelmoinnista.

Stefanikin mukaan edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi tiesi etukäteen väkivallan uhasta, mutta päätti olla reagoimatta siihen saadakseen etua omalle puolueelleen, uutisoi The New York Times.

Myös Donald Trump on väittänyt julkisuudessa, ettei Pelosi ottanut varoituksia vakavasti. Trump on sanonut ehdottaneensa etukäteen kymmenentuhannen kansalliskaartilaisen varaamista Washingtoniin, mutta kongressin pitäneen sitä tarpeettomana.

– He johtavat sitä, Nancy Pelosi johtaa sitä, Trump sanoi Fox Newsille aiemmin tässä kuussa.

On totta, että viranomaisilla oli tiedustelutietoa kongressitaloon mahdollisesti kohdistuvasta uhasta. Pelosilla tätä tietoa ei kuitenkaan ollut, eikä kongressitalon turvallisuusjärjestelyistä sopiminen edes kuulu puhemiehelle.

Stefanik on entinen maltillinen republikaani, joka on sittemmin muuttanut linjansa trumpilaiseksi. Republikaanit nostivat hänet puheenjohtajistoonsa toukokuussa erotetun, Trumpia arvostelleen Liz Cheneyn tilalle

Väite 3: Poliisit avasivat ovet ja ohjasivat väkijoukon sisälle

Donald Trump väitti Fox Newsin haastattelussa 11. heinäkuuta, että kongressitalon ovet olivat auki paikalle saapuneille ihmisille. The Washington Postin toimittajille hän väitti aiemmin, että kongressitalon poliisit ohjasivat paikalle saapuneet ihmiset rakennukseen.

– Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Capitolin poliisi ohjasi ihmisiä sisälle. Capitolin poliisi oli hyvin ystävällinen. Tiedättehän, että he halailivat ja suutelivat, Trump väitti maaliskuussa nauhoitetussa ja viime viikolla julkaistussa haastattelussa.

Trump toisti vastaavan kertomuksen myös Fox Newsin haastattelussa ja kuvaili kongressitalolla vaeltaneiden ihmisten ja rakennusta suojanneiden poliisien kohtaamista rakkauden juhlaksi.

Todellisuudessa talo oli tuolloin suljettu yleisöltä senaatin vahvistaessa Joe Bidenin vaalivoittoa. Lukuisat kongressitalolla kuvatut videot näyttävät, miten mellakoitsijat pahoinpitelivät poliiseja ja rikkoivat rakennuksen ulko-ovia sekä ikkunoita päästäkseen tunkeutumaan sisätiloihin.

Väite 4: Washingtoniin kokoontuneet Trumpin kannattajat eivät olleet väkivaltaisia

Donald Trump sanoi Fox Newsille aiemmin tässä kuussa, että tammikuun 6. päivän tapahtumiin osallistuneet ihmiset olivat rakastavia henkilöitä, jotka halusivat pelastaa kansakunnan.

Trumpin puhetta kuuntelemaan kokoontuneet kannattajat lähtivät tämän sanojen innoittamina kulkemaan kohti kongressitaloa ja osa heistä tunkeutui väkivaltaa käyttäen sisälle rakennukseen.

– He olivat rauhanomaisia ihmisiä. Nämä olivat hienoja ihmisiä. Ilmassa oli rakkautta. En ole koskaan nähnyt vastaavaa, Trump kuvaili 11. heinäkuuta esitetyssä haastattelussa Washingtonissa koolla olleita kannattajiaan.

Trumpin mielestä "näitä patriootteja on epäoikeudenmukaisesti pidätetty ja vangittu".

Kaikkiaan viisi ihmistä kuoli kongressitalon valtaukseen liittyvissä tapahtumissa. Lisäksi lukuisat ihmiset saivat eriasteisia vammoja.

Kaikkiaan yli 550:tä kongressitaloon tunkeutunutta ihmistä vastaan on tähän mennessä nostettu syyte, kertoo radiokanava NPR:n ylläpitämä listaus. Ensimmäiset tuomiot on jo jaettu.

Väite 5: Aseita oli vain poliiseilla, ei mellakoitsijoilla

Heinäkuun 7. päivä pitämässään tiedotustilaisuudessa Trump väitti, että vain poliisilla oli aseita kongressirakennuksessa.

– Capitol-kukkulalla ei ollut muita aseita kuin se ase, jolla Ashli Babbitt ammuttiin, Trump väitti viitaten poliisiin, joka ampui rikotun ovi-ikkunan läpi kongressiedustajien lähelle pyrkineen Babbittin.

– Siellä ei ollut minkäänlaisia ampuma-aseita. Siellä ei ollut aseita. Siellä ei ollut aseita, Trump toisteli myös Fox Newsin haastattelussa.

Oikeusministeriön mukaan tunkeutujat kohdistivat väkivaltaa lähes 140 poliisiin. Näitä muun muassa hakattiin sekä nyrkein että erilaisin astaloin. Myös sähkölamauttimen käytöstä poliisia vastaan on raportoitu.

Eilen alkaneessa kongressin kuulemisessa todistaneet poliisit kertoivat mellakoitsijoiden uhanneen ampua heidät.

Lähes 120 ihmistä on saanut tähän mennessä syytteen väkivaltaisuudesta. Syytteitä on nostettu esimerkiksi vaarallisen aseen kantamisesta, sellaisen käyttämisestä poliiseja vastaan tai vamman aiheuttamisesta poliiseille. Ainakin yhden Capitolin alueella pidätetyn miehen hallusta löytyi ladattu, laiton käsiase, käy ilmi oikeuden asiakirjasta.

Lisäksi ennen kongressin valtausta ja sen jälkeen poliisit takavarikoivat seitsemältä Trumpin tukitapahtumaan osallistuneelta ihmiseltä yli kymmenen ampuma-asetta ja tuhansia panoksia. Takavarikoitujen aseiden joukossa oli muun muassa rynnäkkökivääri, uutisoi NBC tammikuussa oikeuden asiakirjoihin pohjautuen.

Osa paikalla olleista mellakoitsijoista oli pukeutunut luotiliiveihin, käyttäytyi järjestäytyneesti ja kommunikoi toistensa kanssa radiopuhelimilla, osoittavat The New York Timesin läpikäymät kongressitalon valtauksen aikana kuvatut videot.

Lue myös:

Kongressitalon valtausta tutkivasta erityiskomiteasta tuli poliittinen kiistakapula – tästä Yhdysvaltain poliittisissa kahinoissa on kyse

Kirjeenvaihtajalta: Kongressihyökkäyksen selvitys estettiin – perjantain suurin voittaja oli vaalit hävinnyt Trump

Piittaamattomuus tiedustelutiedosta, epäkelpoja varusteita – Raportin mukaan Capitolin poliisi oli useiden virheiden takia varautumaton tammikuun hyökkäykseen

Yhdysvaltain kongressitaloon tunkeutuneet saapuivat paikalle "valmistautuneena sotaan", sanoo entinen poliisijohtaja

Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä puitiin entisen presidentin aiheuttamaa harmia kongressille sekä maan maineelle – "Minkä viestin lähetämme muulle maailmalle"

Yhdysvalloissa ensimmäiset salaliittosyytteet kongressitalon valtausyrityksen vuoksi – Perheenjäsenet ilmiantavat valtaajia poliisille

Yli 150 ihmistä on saanut syytteet Yhdysvalloissa kongressin mellakoista – rikoksista voi seurata jopa 20 vuoden vankeustuomio

Republikaanien kriisi - kuinka Abraham Lincolnin puolueesta tuli Donald Trumpin puolue?

Särkynyttä lasia, töhrintää ja tuhkaa taulunkehyksissä – museoasiantuntija kongressin mellakasta: "Ainekset suuriin vahinkoihin olivat olemassa"

Yritettiinkö USA:ssa viime yönä vallankaappausta? Lue tästä, miten väkijoukko pääsi kongressiin ja mitä seurauksia tapahtuneella voi olla

Matti Mattsson kauhoi pronssimitalille

Mattsson ui Tokiossa 200:n metrin rintauinnin finaalissa aikaan 2.07,13 ja nappasi pronssimitalin. Mattssonin rikkoi tuloksellaan aiemman Suomen ennätyksen. Kisan voitti ajalla Australian Izaac Stubblety-Cook 2.06,38. Hopeaa voitti Hollanin Arno Kamminga 2.07,01.

Lisää Tokion olympialaisista voit lukea Yle Urheilun sivuilta.

Marjatilojen kausityön valvonta on hidasta ja kestää pahimmillaan vuosia

Hidas prosessi mahdollistaa sen, että sama työnantaja voi maksaa esimerkiksi liian pientä palkkaa työntekijöilleen vuosi toisensa jälkeen. Suurimmat ongelmat liittyvät työaikojen ja työtuntien kirjaamiseen. Myös urakkapalkkaus on seikka, johon aluehallintoviraston tarkastajat joutuvat usein puuttumaan.

Suomalaiset mepit vaativat Puolaa ja Unkaria noudattamaan sääntöjä

Unkarin ja Puolan hallitusten jatkuva niskurointi Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatteita vastaan herättää ärtymystä Euroopan parlamentissa. Vihreiden Ville Niinistö ja keskustan Mauri Pekkarinen luottavat rahahanojen sulkemisuhkaan. SDP:n Eero Heinäluoma uhkaisi sääntöjä rikkovia Puolaa ja Unkaria myös EU:sta erottamisella.

Korona suistaa kehitysmaissa perheitä ahdinkoon

Intiassa suurin osa naisista ei käy töissä kodin ulkopuolella, vaan vastaa lasten, iäkkäiden vanhempien sekä kodin hoidosta. Jos mies kuolee, edessä on vaikea tilanne monessa mielessä. Sukulaiset saattavat sekaantua lesken asioihin ja alkaa päättää asioista tämän puolesta.

Uttar Pradeshissa asuva Kavita Gautamin mies kuoli huhtikuun lopussa koronan aiheuttamaan sairauteen ja vaimo jäi kolmen tyttären kanssa yksin, ilman työpaikkaa ja tuloja.

Ukkosia ja sateita, vettä voi tulla paikoin rankasti

Tänään sade- ja ukkoskuuroja tulee maan etelä- ja keskiosassa ja paikoin vettä voi tulla rankasti. Poutaisinta sää on Lapissa ja toisaalta myös etelärannikolla on suurelta osin poutaa iltapäivästä alkaen.

Perjantaina matalapaine on Suomen yllä ja epävakainen ja kostea sää jatkuu.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Ollakseen yksi historian vanhimmista ilmiöistä, maahanmuutto pysyttelee ihailtavan sitkeästi maailman vaikeimpien ongelmien joukossa.

Luovuuden puutteesta ihmiskuntaa ei ainakaan voi syyttää ja vuoteen 2021 mennessä toteutukseen on päätynyt jos jonkinlaisia käytäntöjä. Siinä missä muinaiset roomalaiset iskivät goottien päitä rajapyykkien jatkoksi, nykyihminen tyytyy ohjaamaan maahanmuuttovirtoja rajavirkailijoiden seulontaprosesseja hienosäätämällä. Taivaisiin nousevat raja-aidat toki ovat viime vuosina tulleet uudelleen muotiin, ainakin paikoitellen.

Kehitystaloustieteilijän näkökulmasta pohjoismaissa on käynnissä erityisen mielenkiintoinen vaikkakin täysin epätieteellinen, kansakunnan laajuinen ihmiskoe. Muutoin varsin samankaltaisten Ruotsin, Tanskan ja Suomen maahanmuuttotrendit ovat erkanemassa toisistaan tavoilla, joiden pohjalta tulevaisuuden tilastonikkarit voivat vetää mielenkiintoisia johtopäätöksiä siitä, miten eri käytännöt vaikuttavat yhteiskuntiemme hyvinvointiin.

Vaikka poliitikot ja me kolumnien kautta huutelevat koristelemme mielipiteitämme argumentteihin sopivalla datalla, kansantaloustuotteen korrelaatiokertoimet ja muu tilastotieteellinen aineisto kiinnostavat harvaa aidosti.

Objektiivisesti todennettavissa olevan tiedon rooli maahanmuuttokeskusteluissa onkin pitkälti sama kuin pääruokaosastolla ruotsinlaivan buffeteissa: nälkäisille löytyy aina jonkinlainen pala poskeen pantavaksi, samalla kuin toiset iskevät suoraan kiinni käpykakkuun.

Varsinkaan Yhdysvalloissa maahanmuuttoon ei objektiivisesti näytä suhtautuvan juuri kukaan. Yksittäisten yksilöiden päätöksistä ja kohtaloista muodostettu tilastollinen ilmiö typistetään paikallisittain arvokysymykseksi. Tähän kysymykseen hyväksyttäviä vastauksia on olla joko avointen rajojen puolesta tai niitä vastaan ideologisen viiteryhmän hyväksyttyjen aatteiden perusteella.

Berkeley yliopiston kognitiivisen tieteen professori George Lakoff on tutkinut konservatiivien ja liberaalien poliittisia näkemyksiä abortista maahanmuuttoon. Hänen selityksensä ryhmittymien väliselle kuilulle on eri perhemallien käyttö moralistisen ajattelun taustalla. Kirjassaan Moral Politics Lakoff osoittaa miten republikaanien käsitykset moraalisista hyveistä muodostuvat pitkälti ankaran isän vetämän perhemallin pohjalta siinä missä demokraatit rakentavat ajatuksiaan hoivaavan vanhemman viitekehyksen ympärille.

Ajatus hallituksesta perheen päänä, jonka tehtävänä on puolustaa rakkaitaan ulkoisilta uhkilta, vaikka voimakeinoin on monelle tuttu vaalivuoden keskusteluista.

Viitteitä näiden ajattelumallien käytöstä on myös Suomen Yhdysvaltoja kiitettävästi monipuolisemmassa puoluekentässä.

Ajatus hallituksesta perheen päänä, jonka tehtävänä on puolustaa rakkaitaan ulkoisilta uhkilta, vaikka voimakeinoin on monelle tuttu vaalivuoden keskusteluista. Yhtä lailla olemme kuulleet lukuisia puheenvuoroja siitä, miten valtaa pitävien vastuulla on huolehtia kaikista rajojen sisällä olevien hyvinvoinnista siitä huolimatta, miten rajojen sisään on päädytty ja mitä siellä on tehty.

Tälläkin hetkellä valtamedian etusivuilla sekä politiikan pikkuhuoneissa väännetään peistä siitä, miten huokoiselta haluamme rajojemme näyttävän tulevina vuosina. Tilastoista ja tutkimustuloksista on tässä väännössä on käyttöä lähinnä näyttämöavustajina, siinä missä puolueiden arvot, sekä käsitykset moraalisista hyveistä, toimivat näytelmän käsikirjoittajana.

Avoin keskustelu arvoista on toki aina merkityksellistä. Keskustelun tohinassa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että filosofian kirjojen kansien ulkopuolella valitettavan harva asia on ratkaistavissa pelkästään moraalisin yhtälöin.

Itse asiassa, maahanmuuton kaltaisia monisyisiä ilmiöitä voi olla jopa vaarallista lähestyä arvot edellä. Kuten Yhdysvaltojen tilanteesta voimme oppia, lopputuloksena on ylitsepääsemättömältä tuntuva kahtiajako, jossa vastapuolen kannanotot ovat lähtökohtaisesti paheksuttavia ja moraalisesti sietämättömiä tarkemmasta sisällöstään huolimatta. Perussuomalaisten linjaaminen rasisteiksi ja Vihreiden sekä Vasemmistoliittolaisten suvakeiksi lyttääminen onkin suomalaista Amerikkaa parhaimmillaan.

Maahanmuutolla on todennettavissa olevia vaikutuksia, joita on voitava analysoida poliittisen päätöksen teon tukena ilman leimaamista, tai leimaantumisen pelkoa. Onneksi vaikeista asioista on myös parempiakin tapoja keskustella.

Sen sijaan, että tenttaamme poliitikkojamme heidän arvoistaan tai ratkaisuistaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton avaamiseksi, olisi paljon mielekkäämpää kannustaa päättäjiämme yhteiskunnallisten tavoitteiden ja tulevaisuuden kuvien yhteiseen mallintamiseen.

Kaikilla meistä on petraamista, jotta päätöksentekomme perustuisi mahdollisimman pitkälle maailmaa aidosti vastaavan tiedon varaan.

Vaikeiltakin tuntuvien ongelmien ratkominen on helpompaa, kun olemme ensiksi käsitelleet kysymyksen siitä, missä haluamme Suomen olevan vaikkapa 30 vuoden päästä. Jos yhteinen tahtotilamme on se, että kansamme ja taloutemme jatkaa kasvuaan vielä tulevatkin vuosikymmenet, mahdolliset maahanmuuton tavoitteet sekä tekniset toteutustavat alkavat hahmottua kuin itsestään.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä rajojen sisällä olevien yksilöiden tehokas työllistäminen nousevat tällöin oikeutetusti tavoitteiden kärkeen, maahanmuuton todennettavissa olevien negatiivisten vaikutusten rajoittamisen ohella.

Maahanmuuton hyöty-kustannussuhteiden laskeminen tuntunee jokaiselle toimivan sydämen omistavalle syystäkin kalsealta, mutta objektiivisen ajattelun hyödyt ovat arvovetoiseen kilpien kiillotteluun verrattuna hetkellisen epämukavuuden arvoisia.

Arvojen siirtäminen hetkeksi sivuun antaa myös mahdollisuuden totuuksina pidettyjen olettamien tarkemmalle analyysille. Onko tosiaan niin, että emme voisi pysyä maailman onnellisimpana kansana, jos bruttokansantuotteemme laskisi vaikkapa vuoden 1990 tasolle? Jos joutuisimme pakon eteen, emmekö osaisi sopeuttaa kansantalouden menoja ja eläkejärjestelmäämme laskevaan tulotasoon ilman että menettäisimme kykymme olla tyytyväisiä elämäämme?

Talous- ja väestökasvusta tuskin on tulevaisuuden tavoitteillemme haittaa, ja ilman niitä tulevaisuuden Suomi näyttäisi erilaiselta kuin mitä useimmat meistä toivovat. Samalla on selvää että ilmastonmuutoksen aiheuttamat maahanmuuttopaineet eivät ole taittumassa tai pelkin puhein ja haavein hallittavissa.

Kuten Yuval Noah Harari kirjassaan Sapiens muistuttaa, valtiomme ja rajamme ovat lopulta vain lainopillista fiktiota. Niiden olemassaolo perustuu yhteiseen käsitykseen siitä, mitä nuo punaiset katkoviivat kartassa oikein tarkoittavat ja mitä niillä pyritään saavuttamaan.

Vaikeita asioita on tärkeä kyetä lähestymään ilman vastapuolen arvopohjaista demonisoimista. Kaikilla meistä on petraamista, jotta päätöksentekomme perustuisi mahdollisimman pitkälle maailmaa aidosti vastaavan tiedon varaan. Ainakin niin kauan, kun kenestäkään meistä ei ole kaikkitietäväiseksi.

Alexander Puutio

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva sarjamaahanmuuttaja, avoimien rajojen kannattaja sekä kanssakumppaneita arvostavan keskustelun puolustaja.

Kolumnista voi keskustella 30.7. klo 23.00 saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan on yhä epäselvää, voivatko koulut palata lähiopetukseen elokuussa heikkenevän koronatilanteen takia.

– Tämä on suuri kysymys näillä tartuntaluvuilla.

Varhila uskoo, että erityisesti vaarassa on korkeakoulujen ja mahdollisesti myös toisen asteen lähiopetus. Hän ennakoi, että syksyllä saattaa olla luvassa lisärajoituksia, mikäli koronatartuntojen lisääntyminen jatkuu nykyistä tahtia.

– Rajoitukset lähtevät siitä, missä nuoret liikkuvat. Missä pystymme heidän tautitaakkaansa vähentämään, sinne niitä pitäisi kohdentaa.

Varhila kertoo, että asetus 12–15-vuotiaiden rokottamisesta on valmistumassa elokuun puolivälissä.

– Koko tämän viikon olemme käyneet kiihkeitä neuvotteluja, että saisimme silloin myös lisärokotteita. Ehkä kuusinumeroisen luvun, muutamia satojatuhansia.

Varhilan mukaan myös koronapassin jatkoselvittely voi olla paikallaan. Passilla pääsisi esimerkiksi tapahtumiin ja ravintoloihin, ja sen saisi kahdella rokotuksella, sairastetulla taudilla tai negatiivisella koronatestillä.

Perustuslaki voi kuitenkin tulla esteeksi.

– Erittäin tärkeää tässä on perusoikeus- , yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysarviointi, Varhila toteaa.

STM teki virheen THL:n ohjaamisessa

Viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö saivat apulaisoikeusasiamieheltä moitteet liittyen 65–69-vuotiaiden rokottamiseen Astra Zeneca -rokotteella. THL:n ohjeistuksella ikäryhmään kuuluvat käytännössä pakotettiin ottamaan Astra Zeneca -rokotetta.

Ministeriö epäonnistui Varhilan mukaan nimenomaan THL:n ohjaamisessa.

– STM:n olisi pitänyt paremmin ohjata THL:ää tekemään juridista tarkastelua lääketieteellisissä ohjeissaan.

Varhila sanoo, että STM oli jossain määrin suoraan mukana valmistelemassa Astra Zeneca -ohjeistusta.

– Kyllä myös STM on siinä kohtaa tehnyt sen virheen, että lähdimme aika pelkästään sillä lääketieteellisellä arviolla.

Keskiviikon 28.7.2021 A-studio on katsottavissa Yle Areenassa.

UTTAR PRADESH, INTIA Kun Kavita Gautamin mies sairastui koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, Gautam rukoili miehensä parantumista joka päivä. Yashpalin tila heikkeni, ja eräänä yönä huhtikuun lopulla mies ei enää saanut happea.

Kavita Gautam itkee kertoessaan yön tapahtumista. Perusterveen, 38-vuotiaan miehen kuolema oli yllätys.

– Minusta tuntuu kuin kuolisin. Mutta minulla on lapsia, ja minun täytyy huolehtia heistä. Tämä suru seuraa minua niin kauan kuin elän, Kavita Gautam sanoo.

30-vuotias Gautam asuu Dhaulanan kylässä, joka sijaitsee Uttar Pradeshin osavaltiossa Intian pohjoisosassa.

Gautam meni naimisiin 15-vuotiaana. Hänellä on kolme tytärtä, joiden kanssa hän on ollut kotona.

– Mieheni oli mukana monessa, politiikassa ja yritystoiminnassa. Elimme hänen tuloillaan. Nyt meistä ei huolehdi kukaan, Kavita Gautam sanoo.

Hän on yksi monista koronaleskistä, jotka ovat jääneet miehensä kuoltua tyhjän päälle.

Naisten oikeuksia poljetaan

Intiassa odotetaan parhaillaan koronan kolmatta aaltoa. Hallitusta on syytetty heikoista koronatoimista. Optimistisimpien arvioiden mukaan tilannetta pystytään hillitsemään, jos rokotusohjelmaa saadaan pikaisesti laajennettua. Vasta noin viisi prosenttia kansasta on saanut molemmat rokotteet.

Synkimpien arvioiden mukaan edessä ovat jälleen laajat sulkutoimet.

Pandemia on iskenyt rankimmin yhteiskunnan vähäosaisiin. Etenkin köyhät naiset joutuvat koville, jos heidän aviomiehensä kuolevat.

Harva intialaisnainen käy töissä kodin ulkopuolella, sillä lastenhoidolle vaihtoehtoja on niukalti. Naisten työssäkäyntiä jopa paheksutaan, sillä se nähdään perheen arvoa alentavana. Lisäksi turvallisuus huolettaa perheitä.

Kavita Gautamin kotiosavaltiota Uttar Pradeshia kutsutaan Intian ongelmallisimmaksi paikaksi, mitä tulee naisten oikeuksiin. Osavaltion 228 miljoonasta asukkaasta vain runsas puolet on luku- ja kirjoitustaitoisia.

Avioliitot ovat enimmäkseen järjestettyjä, naisten paikka on kotona ja vain poikalapset ovat toivottuja. Tyttösikiöiden abortointi on yleistä.

Myötäjäisväkivalta, raiskaukset ja sieppaukset ovat Uttar Pradeshissa yleisiä naisiin kohdistuvia rikoksia.

Järjestöt auttavat leskiä työnhaussa

Intiaan on perustettu lukuisia koronaleskiä auttavia järjestöjä. Yksi niistä on Covid Widows, jonka sivustolle on rekisteröitynyt tuhansia tukea tarvitsevia naisia.

Jopa keskiluokkaiset koulutetut naiset ovat jääneet tyhjän päälle, kertoo hankkeen perustaja Yudhvir Mor.

– Naisen tilannetta pahentaa muun perheen sekaantuminen naisen elämään, Mor sanoo.

– Sosioekonomiset tekijät tulevat esiin yhtäkkiä, kun aviomies on poissa. Muut perheenjäsenet alkavat päättää lesken puolesta. Se on erittäin haastavaa naiselle, joka pyrkii itsenäisyyteen.

Järjestö on luonut tietokannan avoimista työpaikoista ympäri maata, ja naiset voivat rekisteröityä työnhakijaksi. Ohjeet on tehty yksinkertaisiksi, jotta myös lukutaidottomat pystyvät rekisteröitymään helposti soittamalla palveluun.

– Tärkeää tässä on osoittaa heille, etteivät he ole yksin tilanteessa ja auttaa heitä eteenpäin elämässä, Mor sanoo.

"Haluaisin kasvattaa tytöt itsenäisiksi"

Kavita Gautamin on nyt pakko etsiä töitä. Hän osaa lukea ja kirjoittaa välttävästi hindiä.

– Ihmiset ovat etsineet töitä minulle muutamista paikoista. Jos saan työtä, otan sen varmasti vastaan. Teen ihan mitä tahansa, vaikka peltotöitä, Gautam sanoo.

Kotikylässä töitä ei juuri ole. Työttömyys on laajaa, ja suuri osa työikäisistä saa elantonsa päiväpalkalla tehtävistä satunnaistöistä.

Gautamin tyttäret käyvät toistaiseksi koulua. Uttar Pradeshissa se ei ole itsestään selvää.

Tyttöjen tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Järjestetty avioliitto voi olla heille ainoa toivo.

– Haluaisin kasvattaa heidät itsenäisiksi ja kouluttaa heidät. Mutta en tiedä, pystynkö siihen, Kavita Gautam sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Pitäiskö esimerkiksi kehitysapua tai järjestöjen apua suunnata koronaleskille ja millaisesta avusta olisi eniten hyötyä? Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23 saakka.

Lue myös:

Pandemia ja konservatiivivoimat sysäsivät naisten aseman vuosia taaksepäin – Pariisin tasa-arvokokous vaatii järeää ryhtiliikettä

Kukaan ei osannut odottaa, että koronatilanne heikkenisi niin äkillisesti Intiassa – Lääkäri: "Korona palasi uusien siipien kanssa"

Intian valtapuolue BJP hävisi vaalit merkittävässä osavaltiossa, koronan arvellaan syöneen kannatusta

Yhdysvaltalaisen rockyhtyeen ZZ Topin basisti Joseph Michael ”Dusty” Hill on kuollut. Hill oli kuollessaan 72-vuotias.

Yhtye tiedotti asiasta Facebook-sivuillaan.

– Olemme surun murtamia uutisesta, että ystävämme Dusty Hill on kuollut nukkuessaan kotonaan Houstonissa Texasissa, yhtye kirjoittaa.

Dusty Hill oli vuonna 1969 perustetun yhtyeen perustajista ja soitti ZZ Topissa kuolemaansa asti. Yhtyeen laulajakitaristi Billy Gibbons ja rumpali Frank Beard kertovat jäävänsä kaipaamaan ystäväänsä.

ZZ Topin levyjä on myyty maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia kappaleita. Myös Suomessa texasilainen bluesrockyhtye on vieraillut useaan otteeseen.

Yhtyeen kokoonpano pysyi yli 50 vuotta muuttumattomana ennen Dusty Hillin kuolemaa.

Juttua korjattu 28.7. klo 23.10: Dusty Hill ei ollut yhtyeen alkuperäisjäsen, kuten jutussa kirjoitettiin.

Lue myös:

Automies ja ZZ Top -kitaristi Billy Gibbons palasi bluesiin: "Sieltä me lähdimme, ja siinä me pysymme"

ZZ Top on soittanut Teksasia maailmankartalle jo 50 vuotta – dokumenttielokuva kertoo trion tarinan

Voimassa olevien vaatimusten mukaan Venäjältä Suomeen saapuvan henkilön on tultava rajalla koronatestiin, jos hänellä ei ole rajalla esittää todistusta koronarokotteista, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronavirustaudista.

Vaikka testistä kieltäytyminen on lain mukaan rangaistava teko, on rajalla Kymsoten mukaan niskuroitu. Rajan ylittänyt henkilö on esimerkiksi tahallaan saattanut antaa väärät yhteystiedot.

Joidenkin henkilöiden jäljittäminen rajanylityksen jälkeen on osoittautunut niin vaikeaksi, että paikallinen sairaanhoitopiiri Kymsote on joutunut turvautumaan poliisin virka-apuun.

Kymsoten hallintoylilääkäri Kari Kristeri kertoo, että on ollut tapauksia, joissa henkilö on antanut jo rajalla positiivisen koronatestituloksen, mutta häntä ei enää ole voitu sen jälkeen jäljittää.

– On tässä varsin voimaton olo. Rajallakin tehtävän testin tulos tulee vuorokauden viiveellä, jolloin henkilö on ehtinyt jo majapaikkaansa. Korona ei siis katoa rajatestin mukana. Se tulee matkaajan mukana maahan, ja siksi omaehtoisen karanteenin noudattaminen ja toisessa testissä käyminen on rajatestausta oleellisempaa, kertoo Kristeri.

Kaakkois-Suomessa Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla otetuista koronanäytteistä todetaan edelleen runsaasti koronatartuntoja, kertoo Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote.

Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut matkustajaliikenteeltä kiinni koronarajoitusten takia viime vuoden maaliskuusta lähtien. Rajan ylittäjistä suurin osa on työmatkaliikennettä. Osa matkustajista on myös Suomen tai Venäjän kansalaisia, jotka ovat palaamassa kotimaahansa.

Kesäkuussa Vaalimaan raja-asemalla oli reilut 36 000 rajanylitystä. Luvussa ovat mukana sekä Suomeen tulleet että Suomesta lähteneet rajanylittäjät.

Tartunnanjäljitys on edelleen hankalaa

Kymenlaakso on tällä hetkellä koronataudin osalta kiihtymisvaiheessa. Tänään raportoitiin suurin päiväkohtainen tartuntalukema liki kuukauteen: 18 uutta tartuntaa. Alueellinen koronakoordinaatioryhmä keskusteli tänään tautitilanteesta ja totesi, että tilanteen jatkuessa samansuuntaisena ollaan pian leviämisvaiheessa.

Kymenlaaksossa tartunnoista onnistutaan jäljittämään tällä hetkellä 60 prosenttia. Kari Kristerin mukaan yksi leviämisvaiheen kriteereistä on se, että jäljitysprosentti laskee alle 66:n.

Tällä hetkellä tarvittavat henkilöt on saatu kontaktoitua vielä saman päivän aikana, mutta ongelmia on silti. Tartunnan saaneet ovat olleet osittain haluttomia kertomaan, keiden seurassa he ovat olleet.

Juhliessa tapahtumien yksityiskohdat ovat myös voineet unohtua täysin. Erityisen herkästi tarttuvan Delta-muunnoksen vuoksi karanteeniin on määrätty myös ulkotiloissa altistuneita.

Yle kertoo tuoreimmat koronauutiset Suomesta ja maailmalta. Lue ne tästä.

Voit keskustella aiheesta 29.7. kello 23 asti.

Lisää aiheesta

Koronavirus leviää baari-illoissa, joiden jälkeen omia tekemisiään ei enää muista – Kymenlaaksoon esitetään ravintolarajoitusten käyttöönottoa

Kymenlaakso vaarassa joutua koronaepidemian leviämisvaiheeseen, hallintoylilääkäri: "Tämä on viesti erityisesti 16 vuotta täyttäneille"

Torstaiaamuna tilanne Kalajoen maastopalossa on edelleen vaikea. Pelastusyksiköitä odotetaan paikalle lisää päivän mittaan eri puolilta maata.

– Oikeastaan olisi helpompi sanoa, mistä apua ei ole tulossa, sanoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

Pelastuslaitos kehottaa alueen asukkaita varautumaan pahimpaan, eli evakuointiin, jos tilanne yllättäen pahenee.

300 hehtaariin laajentunut paloalue on tällä hetkellä ympärysmitaltaan noin 8 kilometriä ja pelastusjohtajan mukaan se on erittäin vaikeakulkuista.

– Lisäksi kesä on ollut vähäsateinen, joten turveperäinen maaperä voi olla hyvinkin syvällä hyvin kuivaa, Haapanen sanoo.

Pahimmillaan palo voi siis olla hyvin syvällä maaperässä.

Haapanen sanoo, että pelastustoimet ovat keskittyneet nyt erityisesti rajoituslinjojen pitämiseen sammuttamisen lisäksi. Palon leviäminen esimerkiksi länteen tarkoittaisi uusien rajoituslinjojen tekemistä.

Omaisuutta jäi liekkeihin

Pelastuslaitoksen mukaan erityisen uhkaavaa on, jos palo pääsee leviämään latvapalona.

Näin kävi eilen, ja Haapasen mukaan esimerkiksi pelastuslaitoksen sekä alueen urakoitsijoiden omaisuutta jäi tulen saartamaksi, kun sammuttajat joutuivat perääntymään latvapalon tieltä.

– Latvapalo eteni eilen 20 kilometriä tunnissa. Se on sammuttajillekin vaarallista. Lisäksi huomasimme, että kolmen kilometrin päässä lensi palavia oksia, Haapanen sanoo.

Seuraavat puolitoista vuorokautta ovat metsäpalon kannalta kriittisiä ja ratkaisevia, sillä töitä helpottavaa sadetta saataneen vasta huomenna iltapäivällä.

– Tilanne on erittäin herkkä tämän päivän ajan vielä, koska sateita on luvattu vasta huomiselle. Ja riippuu aika paljon tuulesta, mutta yritämme pitää palon rajattuna tässä, sanoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Räty.

Äärimmäisen väsyneitä

Räty sanoo, että sateita odotellessa maastopalo on saatava pidettyä mies- ja kopterivoimin hallinnassa.

Yksi tämän hetken prioriteeteista on sammutushenkilöstön jaksamisen varmistaminen. Eri puolilta maata tulevat apujoukot ovat enemmän kuin tarpeen, arvelee Jarmo Haapanen.

– Meillä on pelastajia, jotka ovat olleet yli 24 tuntia maastossa. He ovat äärimmäisen väsyneitä ja on tärkeää, että he saavat kunnon lepoajan.

Kännykkä, kukkaro ja tärkeät asiapaperit

Keskiviikkona ennen puoltayötä pelkona oli joutua evakuoimaan kahden Kannuksen kaupungin mailla sijaitsevan lähitalon asukkaat. Tilanne kuitenkin rauhoittui.

Maastopalon lähialueen asukkaita on kehotettu seuraamaan palotilannetta edelleen tarkasti.

– Palo kävi yöllä jo hyvin lähellä asutusta Kannuksen puolella, mutta se saatiin kiinni ennen asutukseen leviämistä, eli ketään ei jouduttu evakuoimaan, kuvailee Räty.

Jarmo Haapasen mukaan ei voida sulkea pois riskiä, että palo pääsisi leviämään.

– On äärimmäisen tärkeää, että alueella seurataan mihin suuntaan savut lähtee. Jos ne alkavat tulla itseen päin, pitää seurata tilannetta ja meidän tiedottamistamme entistä tarkemmin, Haapanen sanoo.

Käytännössä evakuointimääräyksen toimittaa poliisi kiertäen ovelta ovelle. Haapanen kehottaa lähialueiden ihmisiä varautumaan pahimpaan.

– Ehkä pakkaisin kassin valmiiksi, että siellä on kännykkä, kukkaro, asiapaperit ja muu tärkeä. Kaupungit varautuvat siihen, että jos asukkaita joudutaan evakuoimaan, ensivaiheen huolto pystytään tarjoamaan heille, Haapanen sanoo.

Paloalue kasvoi

Paloalue kasvoi yöllä 300 hehtaariin, kun se vielä alkuviikosta oli noin 70 hehtaaria. Tuli levisi jo rajatulta paloalueelta latvapalona kahteen eri suuntaan.

Alueelle annettiin keskiviikkona vaaratiedote savun vuoksi, se kumottiin aikaisin torstaiaamuna.

Lue seuraavaksi: Kalajoen maastopalo pyritään rajaamaan yön aikana – paloalue kasvanut nopeasti 300 hehtaariin, pelastuslaitos varautunut evakuointeihin

Apujoukkoja kaikkialta

Kalajoelle on lähetetty apujoukkoja eri puolilta maata. Yhteensä paloalueella on ollut pelastustöissä noin 100 henkilöä ja noin 30 pelastusyksikköä.

Palopaikalle on pyydetty myös virka-apua puolustusvoimilta ja rajavartiolaitokselta. Tänään paikalle on tulossa neljä pelastushelikopteria. Helikopteriapua tarjoaa edellä mainittujen lisäksi kaupallinenkin toimija.

Kaukaisimmat apuvoimat tulevat Espoosta asti.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta on ollut yli 40 henkilöä sekä kalustoa sammuttamassa paloa viime yöstä lähtien. Vuorossa on jo vaihtomiehistö.

Palo lähti leviämään yöllä Kalajoelta Kannusta kohti, ja keskipohjalaiset sammuttavat paloa sillä suunnalla. Keski-Pohjanmaalla maakunnan paloasemien valmiutta on nostettu, jotta oman alueen varautuminen pysyy tarpeeksi korkealla tasolla.

Etelä-Pohjanmaalta Jokilaakson pelastuslaitoksen apuna on yksi sammutusautollinen ryhmä eli 5-7 henkilöä. Illaksi Etelä-Pohjanmaalta apuun lähetetään seuraava ryhmä.

Pohjanmaan pelastuslaitokselta alueelle lähetetään viisi yksikköä eli 25 henkilöä.

Tutkinta sammutuksen jälkeen

Kalajoen maastopalo on suurin Suomessa sitten 1970-luvun.

Maanantaina havaitun maastopalon syttymissyystä ei ole vielä mitään tietoa.

– Ei tässä ole ollut aikaa selvittää palon syytä, meillä on ollut täysi työ sammutuksessa. Palon tutkinta tulee sammutuksen jälkeen, sanoo pelastuspääliikö Pekka Räty Jokilaaksojen pelastuslaitokselta.