Yhdysvaltalaisen Slipknot-yhtyeen perustajajäsen Joey Jordison on kuollut 46-vuotiaana. Häntä pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä metallirumpaleista.
Jordisonin perhe kertoo tiedotteessaan, että Jordison kuoli rauhassa nukkuessaan.
Iowassa syntynyt Joey Jordison oli yksi Slipknotin kolmesta alkuperäisjäsenestä. Vuonna 1995 perustettu bändi tunnetaan muun muassa kauhuteemaisista esiintymismaskeista ja -asuista.
Jordison erosi Slipknotista katkerissa olosuhteissa vuonna 2013. Hän sanoi, että hänet käytännössä pakotettiin pois bändistä. Myöhemmin hän paljasti, että hänellä oli diagnosoitu hermosairaus, joka haittasi hänen soittokykyään.
Tuoreissa haastatteluissa Jordison kertoi, että hän oli päässyt jälleen soittokuntoon fysioterapian avulla.
Slipknotin jäsenet poseerasivat esiintymisasuissaan vuonna 1999./All Over Press
Arvostettu rumpali soitti useissa yhtyeissä
Jordisonin takoi rumpuja myös esimerkiksi Murderdolls- ja Scar the Martyr -yhtyeissä. Lisäksi hän toimi live-rumpalina tunnettujen metallibändien kuten Metallican, Kornin ja Rob Zombien keikoilla.
Vuonna 2010 lyömäsoitinlehti Rhythm Magazinen lukijat äänestivät Jordisonin edellisen 25 vuoden parhaimmaksi rumpaliksi.
Jordisonin entiset Slipknot-bändikaverit Corey Taylor ja Shawn Crahan julkaisivat mustat neliöt Twitter-tileillään, kun Jordisonin kuolemasta kerrottiin julkisuuteen.
Myös useat muut metallimuusikot ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa Jordisonille kunnianosoituksia, joissa he kehuivat hänen soittotekniikkaansa ja vaikutustaan muihin bändeihin.
Bensiinin hinta on kavunnut kesän aikana jyrkästi ylöspäin. 95E10-laadun keskihinta on noussut 1,60 euron tasolta 1,70 euroon litralta.
Korkeimmat hinnat olivat tiistaina Polttoaine.netin mukaan noin 1,80 euroa ja halvimmat karvan verran alle 1,60 euroa. Yli 1,80 euroa sai pulittaa muun muassa Kuopiossa parin pohjoisen aseman lisäksi.
Hinta oli hieman alle 1,80 euroa laajalla rintamalla keskisessä ja eteläisessä Suomessa.
Alle 1,60 eurolla pääsi tiistaina tankkaamaan useilla pääkaupunkiseudun bensa-asemilla sekä yhdellä asemalla Kemissä.
Yksi yleisestä linjasta selvästi poikkeava bensa-asema kuitenkin löytyy. Inarin Kaamasessa 95E10-laadusta sai maksaa peräti 1,95 euroa litralta. Eroa seuraavaksi kalleimpaan oli 15 senttiä. Kahden euron haamuraja oli vain viiden sentin päässä.
Bensiinin hintaan vaikuttavat muun muassa kesän aiheuttama kysynnän nousu, raakaöljyn hinta, paikallinen kilpailu ja euron kurssi suhteessa dollariin.
– Hintoihin vaikuttavat kaikki edellä mainitut tekijät, ja siksi yhden tekijän vaikutusta ei voida korostaa muita enemmän, kertoo Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen sähköpostitse.
Taskisen mukaan lisäksi valmisteveron korotus elokuussa 2020 vaikuttaa hintojen nousuun. Verojen osuus polttoaineiden hinnoista on yleisesti ottaen noin 60 prosenttia, joten veronkorotuksilla on voimakas vaikutus hintoihin.
Toinen hintavaikutus tulee tämän kuun alussa voimaan astuneesta uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n direktiivistä.
Painetta pumppuhintojen nousuun on siten edelleen, elleivät muut tekijät paina hintaa alaspäin.
Raakaöljyn hinta on noussut lähes yhtä mittaa koronakuopasta
Raakaöljyn hinta on noussut lähes yhtä mittaa viime vuoden syvimmästä koronakuopasta. Viime vuonna huhtikuun lopussa Brent-viitelaadun hinta putosi runsaaseen 15 dollariin barrelilta.
Tämän vuoden alussa hinta oli 56 dollaria, ja tässä kuussa barrelihinta on käynyt korkeimmillaan 77 dollarissa.
Maailman johtavat öljyntuottajamaat sopivat hiljattain raakaöljyn tuotannon maltillisesta lisäämisestä elokuusta alkaen. Tavoitteena on auttaa maailmantaloutta jatkamaan elpymistä koronapandemian hellittäessä. Maailmantalouden auttaminen tarkoittaa matalampaa tai ainakin vakautunutta raakaöljyn hintaa.
Päätöksen tekivät öljynviejämaiden järjestö Opec ja muutama muu suuri öljynviejämaa, mukaan lukien Venäjä. Ryhmästä käytetään nimeä Opec+.
– Opec+ pyrkii tuotannon kasvattamisella estämään öljyn hintaa nousemasta enää nykyistä korkeammaksi, jotta kilpailevien raakaöljyn tuottajien, kuten liuskeöljyn Yhdysvalloissa, ei kannattaisi kasvattaa tuotantoaan, sanoo Nesteen öljytuotteiden operatiivinen johtaja Sami Oja.
Euron kurssi suhteessa dollariin on laskenut
Bensan hintatekijöistä euron kurssi on pudonnut toukokuun lopun 1,23 dollarista 1,18 dollarin tasolle. Heikentyneellä eurolla saa entistä vähemmän raakaöljyä ja polttoaineita, sillä niillä käydään kauppaa dollareissa.
Valuuttakurssien kehitys on kuitenkin arvaamatonta, joten hintavaikutusta on mahdoton ennustaa.
Myös dieselin hinta on kohonnut. Kalleimmillaan dieseliä myytiin tiistaina Kaamasessa 1,85 eurolla. Seuraavaksi kalleimmat asemat hinnoittelivat dieselin 1,60–1,68 euron haarukkaan.
– Molempiin polttoaineisiin vaikuttaa hyvin samassa suhteessa paikallinen kilpailu, maailmanmarkkinahinnat ja verotus, Katri Taskinen kertoo.
Juttua korjattu 28.7.2021 kello 12.04: Toisin kuin jutussa aiemmin luki valmisteveron korotus tuli voimaan elokuun alussa 2020, korotusta ei ole tulossa tämän vuoden elokuussa.
Ensimmäisen rokoteannoksen saaneiden joukossa on todettu merkittävä määrä koronatartuntoja, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika SalminenRadio Suomen haastattelussa.
Suomessa 65 prosenttia väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Toisen annoksen on saanut noin 32 prosenttia. Tartuntojen määrä on ollut kovassa kasvussa. Tiistaina todettiin yli 600 uutta koronatartuntaa.
Tässä jutussa Salminen vastaa koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin.
Miten moni tartunnan saaneista on rokotettu?
– Yksi asia on hyvä ymmärtää nyt, kun rokotuksia on saanut suuri osa väestöstä. Yksi annos ei vielä suojaa tartunnalta, vaikka se antaa suojaa vakavaa tautia vastaan. Yhä useampi sairastuneista tulee olemaan rokotettuja. Tällä hetkellä yhden rokoteannoksen saaneiden joukossa on todettu ihan merkittävä määrä tartuntoja.
Entä näissä jotka ovat saaneet kaksi annosta?
– Puhutaan muutamista prosenteista, eikä kukaan ei ole meidän tietojemme mukaan Suomessa sairastunut vakavaan tautiin. Nämä sairaustapaukset painottuvat korkeimpiin ikävuosiin, jolloin immuunivaste ei ole niin vahva kuin nuorilla.
Mitä voidaan sanoa rokotteiden tehosta?
– Rokotteiden teho on yhä erittäin hyvä, tämä ei muuta sitä arvioita. Ilmiö on täysin odotettu, sillä rokotukset eivät kokonaan estä tartuntoja, mutta niiden ansiosta ihmiset eivät sairastu vakavasti. Yksi annos ei kuitenkaan riitä, joten käykää hakemassa toinen rokote. Sen jälkeen suoja on niin hyvä kuin se voi olla.
Milloin voidaan purkaa rajoituksia ja palata normaaliin?
– Vielä on liian aikaista palata normaaliin. Se on laajemman yhteiskunnallisen keskustelun paikka, milloin vakavan taudin riski pienenee riittävästi.
Tartuntojen määrä ei ole vielä merkittävästi kasvattanut sairaalahoidon tarvetta. Johtuuko tämä enemmän rokotteista vai sairastuneiden iästä?
– Rokotteet vaikuttaa ilman muuta siihen, että sairastuneiden tai tartunnan saaneiden joukossa ei ole juurikaan iäkkäitä ihmisiä. Myös kuolemat ovat jääneet vähiin, mikä viittaa siihen, että rokotusohjelma puree niin kuin sen pitää. Vastaavia tuloksia on saatu myös Euroopasta. Jos rokotukset eivät olisi näin pitkällä, meillä olisi nyt runsaasti tartuntoja myös ikäihmisillä.
Tarvitaanko myöhemmin vielä kolmas rokote?
– Nykytiedon mukaan ei ole varmaa tietoa siitä, tarvitaanko kolmatta rokotetta. Sitä on vielä liian aikaista arvioida, koska kokemusta rokotteiden vaikutuksesta ei ole ehtinyt kertyä pitkällä aikavälillä. Tiedetään kuitenkin, että immuunivaste pysyy korkealla tasolla ja pidempään, kuin alkuun pelättiin, eli jos tarvitaan tehosteita, niin ei ainakaan ihan heti.
Yhdysvallat suosittelee jälleen kasvomaskin käyttöä rokotetuille. Miten kauan maskeja on syytä käyttää Suomessa?
– THL:n suositus on pysynyt ennallaan. Suosittelemme maskin käyttöä koko maassa. Missä vaiheessa siitä voidaan luopua, riippuu rokotteiden kattavuudesta. Yhdysvalloissa on suuria eroja rokotekattavuudessa eri osavaltioiden välillä.
Juttua muokattu 28.7.2021 kello 14.15: Korjattu ensimmäistä virkettä, jossa luki aiemmin, että merkittävä osa tartunnan saaneista olisi saanut ensimmäisen rokotteen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan on tehty heinäkuussa runsaasti ilmoituksia suosittujen Voi-sähköpotkulautojen markkinoinnista.
Kuluttajaneuvonnan johtavan asiantuntijan Mikko Saastamoisen mukaan lähes kaikki tehdyt ilmoitukset koskevat tuotteen kuukausi- tai päiväkohtaisten passien mainontaa.
Passilla sähköpotkulautoja saa käyttää kiinteällä maksulla.
– Kuluttajat ovat pitäneet mainontaa harhaanjohtavana. Mainoksessa käyttäjille luvataan rajoittamattomat ajot, mutta käyttöehdoissa on ollut tietynlaisia rajoituksia, ja tämä on tullut kuluttajille yllätyksenä, Saastamoinen kuvailee kuluttajaneuvontaan tulleita yhteydenottoja.
Laitteen käyttö on kiinteällä maksullakin rajoitettua. Käyttöä koskevat rajoitukset käyvät ilmi palvelun käyttöehtosopimuksesta, jonka jokainen käyttäjä joutuu hyväksymään ottaessaan palvelun käyttöön.
Ylen saamien tietojen mukaan sopimusehtoja on muutettu hiljattain. Ehtoja on muutettu ainakin laitteiden vuorokausittaisen käyttöajan ja käyttökertojen enimmäismäärän osalta.
Tällä hetkellä voimassaolevan käyttöehtosopimuksen mukaan Voi-passia käyttävien ajokertojen yläraja vuorokaudessa on yhdeksän käyttökertaa tai 200 ajominuuttia.
Sopimuksessa lukee, että jos vuorokausiraja ylitetään yritys voi keskeyttää palvelun tarjoamisen ja poistaa passin käytöstä. Yritys kertoo antavansa ensimmäisestä ylityksestä varoituksen, mutta toisesta rikkeestä passi poistetaan käytöstä.
Käyttöehtosopimuksessa linjataan lisäksi passilla tehtävien matkojen kestosta. Sopimuksen mukaan laitetta saa käyttää enintään 45 minuuttia, jonka jälkeen asiakkaalta peritään lisämaksu voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Kuvakaappaus Voi-palvelun verkkosivulta. Yritys kertoo enimmäiskäyttöajan ajoa kohti, mutta käytön vuorokausirajaa mainoksessa ei mainita.Kuvakaappaus Voi-sähköpotkulautojen vuokraajan sivuilta. Otettu 27.7.2021.
Kuluttajaneuvonta arvioi tapauksia yksittäisten kuluttajien oikeuksien kannalta. Saastamoisen mukaan osalla kuluttajista on ollut taloudellisia vaatimuksia palvelua tarjoavaa yritystä kohtaan, osa taas on lähinnä halunnut tuoda asian Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietoisuuteen.
– Se millaiseen korvaukseen yksittäinen kuluttaja voisi olla oikeutettu, pitää arvioida tapauskohtaisesti. Kuluttajan tulisi tutustua käyttöehtoihin, mutta toisaalta kuluttajan pitäisi kyllä voida luottaa myös markkinoinnissa annettuihin tietoihin.
Tilannekohtaisessa harkinnassa puntaroidaan, mihin kuluttaja on oikeasti sitoutunut. Saastamoisen mukaan aina pelkkään käyttöehtosopimukseen vetoaminen ei riitä, vaan myös markkinointiväittämille tulisi löytyä vastinetta.
– Jos rajoitukseton ei olekaan rajoitukseton, se tieto pitää kertoa selkeästi ja nimenomaisesti asiaa korostaen. Yksittäisessä tilanteessa kuluttaja saattaa olla oikeutettu hyvitykseen.
Kuluttajaneuvonnan Saastamoinen painottaa, että harkinta on aina tapauskohtaista.
Erilaisten yhteiskäytössä olevien menopelien vuokraaminen kuukausi- tai päiväkohtaisella maksulla on melko uusi ilmiö. Voi alkoi tarjota palvelua Suomessa heinäkuussa 2020.
Samalla periaatteella vuokrataan myös muun muassa veneitä.
Tähän mennessä vastaavankaltaisista palveluista Kilpailu-ja kuluttajavirastoon saapuneiden yhteydenottojen määrä on ollut pieni.
Vaikka markkina hakee muotoaan, samat säännöt koskevat kaikkia toimijoita.
– Niin kuin kaikessa yritystoiminnassa ja kuluttajakaupassa tulee tietysti toimia kuluttajasuojan pelisääntöjen mukaisesti, ja näidenkin alojen yritysten tulee huomioida kuluttajasuojalain vaatimukset.
Kuluttajaneuvonnan johtavan asiantuntijan Mikko Saastamoisen mukaan palveluiden käyttöehtosopimukset on hyvä lukea tarkasti, mutta myös yritysten markkinointiväitteille pitäisi löytyä katetta.Jasmine Nedergård/Yle
Kuluttaja-asiamies ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin
Kuluttaja-asiamiehen tontille kuuluvat esimerkiksi markkinoinnin ja käyttöehtosopimuksien lainmukaisuuteen liittyvät kysymykset. Myös asiamies toimii Kilpailu- ja kuluttajaviraston alaisuudessa.
Sähköpotkulautojen markkinointia koskevien yhteydenottojen vuoksi ei ole ainakaan vielä ryhdytty toimenpiteisiin.
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerrotaan, että kuluttaja-asiamies on kuitenkin tiedostanut asian ja huomioi asiasta tulleet yhteydenotot.
Asian vireille ottamista arvioidaan priorisointi- eli ensisijaisuusperiaatteiden mukaisesti.
Asiamies ei ota kaikkia esille nousevia kuluttaja-asioita käsiteltäväksi vaan tekee päätöksen muun muassa aiheen merkittävyyden ja sen vaikutusten laajuuden perusteella.
Yritys: Käyttöehtojen muutoksista ei ole viestitty riittävän selkeästi
Voi Technology -yrityksen viestinnästä vaihvistetaan, että laitteiden käyttöehtoja on päivitetty. Tyytymättömyyden syyksi yritys arvioi sitä, että näistä muutoksista ei ole viestitty riittävän selkeästi kuluttajille.
Yritys kommentoi asiaa Ylelle sähköpostitse.
Miten kommentoitte väitteitä siitä, että palvelunne markkinointi johtaa kuluttajia harhaan?
– Emme selvästikään ole kertoneet passin ehtoihin tulleista muutoksista tarpeeksi selkeästi. Olemme pahoillamme harmista, jota muutos on vastuullisille käyttäjillemme aiheuttanut, ja olemme ottaneet huomioon kaiken saamamme palautteen.
Millä syillä käytön rajoittamista perustellaan?
– Uusien [vuorokausittaista käyttöaikaa koskevien] rajoitusten taustalla on, että olemme huomanneet, että Voi-passeja on käytetty sellaisiin tarkoituksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Tämä käyttö vaikuttaa sekä turvallisuuteen että palvelumme saatavuuteen.
Toisaalta Voi-passia ovat käyttäneet kaupalliset toimijat, kuten lähettiyritykset, ja toisaalta henkilöt, jotka käyttävät potkulautoja enemmän leikkimiseen kuin siihen, mihin ne on tarkoitettu eli liikenteeseen.
Emme hyväksy vaaran aiheuttamista muille liikenteen käyttäjille, ja siksi olemme päivittäneet Voi-passien käyttöehtoja päivittäisten käyttömäärien osalta
Toiminta-ajatuksemme on lisätä ihmisten mahdollisuuksia liikkua kaupungeissa kätevästi ja päästöttömästi. Siihen sisältyy ajatus, että lautamme ovat mahdollisimman kattavasti käytössä. Yleisesti ottaen 45 minuuttia on riittävä aika siirtymiin Suomen toimintakaupungeissamme.
Onko yli 45 minuuttia kestävistä matkoista perittävistä lisämaksuista kerrottu riittävän selkeästi, ja saako asiakas tiedon, kun maksujen periminen alkaa?
– Asiakkaalle kerrotaan selkeästi, että yhden ajon maksuton aika on 45 minuuttia. Sovelluksessa kerrotaan myös tarkemmin tuon 45 minuutin jälkeen perittävästä taksasta, eli aikarajan ylittyessä asiakasta veloitetaan kaupungin normaalihinnaston mukaisesti.
Laudan ollessa käytössä sovelluksessa näkyy myös selkeästi, kuinka paljon ajosta on kulunut.
Onko asiakkaille kerrottu riittävän selvästi vuorokausittaisesta käyttökertojen enimmäismäärästä ja enimmäiskäyttöajasta?
– Tämä on aiheuttanut hämmennystä käyttäjien keskuudessa, joten asiasta olisi pitänyt viestiä selkeämmin, Voin viestinnästä arvioidaan.
Kotkasta toissa viikolla löydetyn, salaperäisesti Suomeen saapuneen ruotsalaisveneen poliisitutkinta on saanut jo hieman tuulta alleen.
Vene löydettiin Kotkan Kantasatamasta paikalta, joka oli varattu seuraavana päivänä saapuvalle museolaiva Kemille. Veneen omistajien ei nähty käyvän veneellä päiviin, ja Kotkan merivartioaseman partion epäiltykset heräsivät.
Lopulta selvisi, että Kotkasta löytynyt vene oli varastettu Ruotsissa. Kenelläkään ei kuitenkaan ollut käsitystä, miten se oli Kotkaan tullut.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mika Salminen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisilla on jo tiettyjä johtolankoja ja palasia, jotka ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Kuka on rikoksen takana, on edelleen mysteeri.
– Meillä on aavistus siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäistapaus. Tästä asiasta alkaa hahmottua sellainen suurempi kuva, jossa tämä tapaus ei olekaan enää keskiössä. Menemme hypoteesin varjolla eteenpäin, Salminen kertoo.
Ruotsista varastettu purjevene on tällä hetkellä Kotkan merivartioasemalla Kuusisessa tallessa. Jasmina Kauta / Yle
Salmisen mukaan rikos poikkeaa massasta. Mukana on kansainvälisiä yhteyksiä, ja vene on kohtuullisen arvokas. Omistajat ovat ilmoittaneet veneen arvoksi noin 50 000 euroa.
Poliisilla ei Salmisen mukaan tällä hetkellä ole selkeää tutkintalinjaa, jota voisi lähteä seuraamaan. Suomen poliisi on kuitenkin päivittäin yhteydessä Ruotsin poliisiin. Salminen kertoo, että tapauksen tutkinnan rooleja jaetaan vielä Suomen ja Ruotsin poliisin kesken.
Tapaus tuli poliisin tietoon viime viikolla
Poliisi sai tapauksen tietoonsa viime viikolla. Tuolloin Kotkan merivartioasema sai selvitettyä, että tuntomerkkejä vastaava vene oli varastettu Ruotsissa.
Moody Eclipse 33 -mallinen 10-metrinen vene oli alun perin jätetty Kantasatamaan museolaivan Kemin paikalle. Merivartioaseman partio sai tehtäväkseen siirtää veneen pois museolaiva Kemin tieltä. Se saapui satamaan 15. heinäkuuta. Tuolloin asiaa ei ajateltu sen enempää.
Merivartioaseman partion epäilykset heräsivät, kun kenenkään ei havaittu käyvän veneellä. Partio päätti tutkia venettä tarkemmin, kun vene oli ollut useamman päivän tyhjillään. Silloin paljastui, että veneeseen oli muun muassa laitettu teippaukset, jotka nimesivät veneen Elenaksi ja peittivät veneen tunnistetiedot.
Poliisi sai selville, että kyseessä todella on Ruotsista Tukholman läänistä varastettu vene. Se, kuka veneen on tuonut 600 kilometrin päähän Kotkaan ja miksi, on poliisin mukaan täysi mysteeri.
Kuljetusapuakin on tarjottu
Vene on tällä hetkellä tallessa Kotkan merivartioasemalla Kuusisessa. Vielä ei tiedetä, mikä taho kuljettaa veneen takaisin omistajilleen Ruotsiin. Salminen kertoo, että apua on tarjottu ihan kansalaistasoltakin.
– Suomen puoleltakin on tullut tarjokkaita, jotka olisivat valmiita purjehtimaan veneen Ruotsiin. Se on ihan hauska juttu, Salminen sanoo.
Salminen kertoo, että apuaan tarjonneiden ehdotukset saatetaan antaa eteenpäin siinä vaiheessa, kun veneen palautusta takaisin Ruotsiin aletaan pohtia rikoksen asianomistajan kanssa.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto valmistelee kokoontumisrajoituspäätöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Päätöksesta tiedotetaan lähiaikoina. Nopeasti huonontunut pandemiatilanne on alueellisen pandemiaohjausryhmän mukaan lähellä leviämisvaihetta.
Ennen lopullista päätöstä kokoontumisrajoituksen sisällöstä Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tarkentavaa lausuntoa epidemiatilanteen hallinnan edellyttämistä välttämättömistä toimista.
Päätöksen sisältö tarkentuu lähipäivinä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijalausunnon jälkeen. Päätös todennäköisesti otetaan käyttöön ensi torstaina 5. elokuuta. ja se on voimassa 29. elokuuta saakka.
Turussa osoitteessa Eerikinkatu 7 sijaitseva Harvest eli Sadonkorjuu-niminen muraali maalataan peittoon. Muraalia maalattiin valkoisella värillä keskiviikkona, mutta työt on keskeytetty sateen vuoksi.
Taiteilija itse ei ollut pahoillaan maalaamisesta.
– Ehkäpä joku maalaa jotakin sen päälle. Tämä on ihan luonnollista ja itseasiassa se pysyi paikallaan pitkään. Olen iloinen, että teos ehti elää näinkin kauan, Aryz kertoi tekstiviestitse keskiviikkona.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi seinä maalataan uudelleen, tai mitä muraalin tilalle mahdollisesti tulee.
Asunto-osakeyhtiön isännöintiä hoitavasta Turun isännöintikeskuksesta kerrotaan lyhyesti, että kiinteistön muraali on haluttu maalata peittoon. Tarkempia syitä ei Ylelle avattu.
Uusikaupunki varoittaa mahdollisista korona-altistumisista kolmessa eri paikassa.
Kaupungin mukaan koronalle on voinut altistua viime viikon torstaina ja perjantaina Uudenkaupungin Lokalahdella järjestetyssä Karjurock-festivaalissa.
Koronavirukselle on voinut altistua festivaaleilla yleisön joukossa ja backstage-alueella.
Lisäksi perjantaina on voinut altistua Uudessakaupungissa Vuosnaisten Meriaseman ravintolassa lounasaikaan perjantaina 23. heinäkuuta kello 11.30–12.30 välisenä aikana ja myös yhteysalus M/S Viggenin kahvilassa ja kannella perjantaina 23. heinäkuuta kello 13.35–14.15 välisenä aikana. Yhteysalus oli matkalla Osnäsistä Åvaan. Uudenkaupungin mukaan laivalla on ollut runsaasti ihmisiä.
Altistumispaikoissa olleita ihmisiä pyydetään seuraamaan vointiaan ja hakeutumaan oireiden ilmaantuessa koronatesteihin.
Kiinan mukaan äärijärjestö Talibanilla on merkittävä rooli Afganistanin sodan lopettamisessa ja maan jälleenrakentamisessa.
Kiinan ulkoministeriö kertoi asiasta keskiviikkona maassa vieraileville Talibanin edustajille. Yhdeksän Talibanin edustajaa tapasi Kiinan ulkoministeri Wang Yin Tianjinin kaupungissa.
Talibanin tiedottajan mukaan osapuolet keskustelivat Afganistanin rauhanprosessista ja turvallisuusasioista. Islamistinen Taliban taistelee Afganistanin hallitusta vastaan.
Kiinan ulkoministeriön mukaan Wang sanoi toivovansa, että Taliban puuttuisi Itä-Turkmenistanin islamilaisen liikkeen toimintaan, jota Kiina pitää uhkana kansalliselle turvallisuudelleen.
Itä-Turkmenistanin islamilainen liike on uiguurien separatistiryhmä, joka toimii Xinjiangin alueella Kiinan länsiosassa. Kiinan väittää, että ryhmän tavoitteena on itsenäinen Xinjiang.
Kiinalla ja Afganistanilla on vajaat 80 kilometriä yhteistä rajaa vaikeakulkuisella alueella vuoristossa. Kiina pelkää, että uiguuriseparatistit voisivat toimia Kiinaa vastaan Afganistanin puolelta.
Taliban lupasi estää separatistien toimintaa
Talibanin tiedottajan Mohammed Naeemin mukaan järjestön valtuuskunta vakuutti Kiinalle, että Taliban ei salli kenenkään käyttää Afganistanin maaperää Kiinaa vastaan.
Naeemin mukaan Kiina puolestaan lupasi, että se ei puutu Afganistanin sisäisiin asioihin, vaan pyrkii auttamaan ongelmien ratkaisussa.
Talibanin vierailun Kiinassa arvioidaan vahvistavan äärijärjestön asemaa herkkään aikaan, jolloin väkivalta lisääntyy Afganistanissa. Uutistoimisto AP:n mukaan vierailu on osoitus siitä, että Kiinan ja Talibanin välit ovat lämpenemässä.
Yhdysvaltain johtama liittouma on vetämässä joukkojaan pois Afganistanista. Samaan aikaan Taliban on vallannut alueita hallitukselta ja saartanut maakuntien pääkaupunkeja.
Järjestöllä on poliittinen toimisto Qatarissa, jonka kautta käydään rauhanneuvotteluja Talibanin ja Afganistanin hallituksen välillä. Tässä kuussa Taliban lähetti edustajiaan Iraniin, jossa he tapasivat Afganistanin hallituksen edustajia.
Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa maanantaina 9. elokuuta. Liikennöinnin aloittamista oli tarkoitus viettää kansanjuhlana edellisenä päivänä 8. elokuuta, mutta koronatilanteen vuoksi yleisötapahtuma on peruttu. Ratikka-juhla järjestetään sen sijaan verkkotapahtumana.
Ratikka-juhlan järjestämisestä vastaavat Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki. Ratikka-juhla oli määrä järjestää Jugendtorilla, jonne yleisöä oli houkuteltu isolla mainoskampanjalla.
Ulkotiloissa pidettävien tapahtumien järjestämistä ei tällä hetkellä rajoiteta, mutta koronatilanne on mennyt Pirkanmaalla nopeasti huonompaan suuntaan.
– Meillä ei ole mahdollisuutta rajoittaa kansanjuhlan osallistujamäärää ja varmistaa siten turvavälien säilyttämistä. Haluamme, että kaikki voivat juhlia kanssamme turvallisesti, ja verkkotapahtumalla takaamme sen, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo tiedotteessa.
– Tässä tilanteessa on tärkeintä toimia vastuullisesti, vaikka tämä onkin meille todella ikävä päätös neljän vuoden odotuksen jälkeen.
Ratikka-juhla toteutetaan alkuperäisen ohjelman mukaisesti, mutta etätapahtuman elementeillä maustettuna. Ratikka-juhlassa esiintyvät Diandra, Noora Louhimo Experience Duo sekä Takomo.
Tapahtumassa nähdään myös kappale Tampereen Työväen Teatterin Matilda-musikaalista. Juhlapuheet pitävät pääministeri Sanna Marin sekä Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Ratikka-juhlan juontaa Sean Ricks ja tapahtumassa nähdään myös Ratikan tekijöitä.
Kymenlaakson tartuntatilanne on kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan.
Alueellinen koronakoordinaatioryhmä päätti tänään keskiviikkona kokouksessaan, että maakunta jatkaa kiihtymisvaiheessa. Asiaa arvioidaan ensi viikolla uudelleen, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan leviämisvaiheeseen siirtymisen uhka on todellinen, Kymsote tiedottaa.
Tartuntoja todetaan nyt tasaisesti ympäri Kymenlaaksoa. Tartunnat leviävät tällä hetkellä enemmän työpaikoilla ja yksityistilaisuuksissa kuin julkisilla paikoilla. Myös ulkomaan matkoilta tulee tartuntoja.
Tänään koronatartuntoja on raportoitu Kymenlaaksosta 18 kappaletta. Näin suuri luku on raportoitu viimeksi heinäkuun alussa, kun Kymsote tiedotti 20 tartunnasta.
Hallintoylilääkäri vetoaa nuoriin aikuisiin
Koronavirus tarttuu edelleen eritoten nuorten aikuisten kesken. Suuri osa tartunnan saaneista ei ole ottanut yhtäkään koronarokoteannosta. Rokottamattomien tartunnan saadeinen joukossa on myös terveydenhuollon työntekijöitä.
– Jäljityksen myötä on selvinnyt, että myös terveydenhuollossa työskentelee henkilöitä, joilla ei ole saatuna ensimmäistäkään rokoteannosta. Nämä ovat sosiaalisesti aktiivisia nuoria aikuisia, jotka saavat taudin matkoilta ja kokoontumisista. Työnantajilla ei ole keinoa velvoittaa työntekijöitä rokotukseen tai tiedustella terveystietoja yleisestikään, sanoo Kymsoten hallintoylilääkäri Kari Kristeri Kymsoten tiedotteessa.
– Nyt kaikkien nuorten aikuisten tulisi muiden mukana hakea koronarokote. Rokotekattavuuden kasvattaminen on ainoa keino palata normaaliin.
Koulujen turvallinen alku halutaan varmistaa
Kesälomakausi päättyy pian ja koulut alkavat. Koronakoordinaatioryhmän kokouksessa keskusteltiin myös koulujen turvallisesta aloittamisesta. Kymenlaaksossa toivotaan, että opetuksen voi toteuttaa lähiopetuksena, mutta vahva maskisuositus tullee mitä todennäköisimmin käyttöön.
Kymsoten Kari Kristeri kertoo, että tautitilanne näyttää sen, miten koulutus voidaan järjestää syksyllä.
– Lähiopetus on vaarassa erityisesti toisella asteella ja korkeakouluissa, mikäli tartuntoja ei saada kuriin ja rokotekattavuutta nousuun. Toistan itseäni, mutta tämä on viesti erityisesti 16 vuotta täyttäneille, lähiopetusta toivoville opiskelijoille. Ajanvaraus rokotukseen on teille kaikille auki, sanoo Kristeri tiedotteessa.
Ryhmä käsitteli kokouksessaan myös kesällä järjestettäviä yleisötapahtumia, jotka nähdään edelleen tartuntariskinä. Kristeri kertoo, että tapahtumanjärjestäjät ovat toimineet vastuullisesti ja pitäneet kiinni siitä, että tapahtumat voidaan järjestää mahdollisimman turvallisesti. Kristeri korostaakin yksilön vastuuta.
– Jos päätät mennä tapahtumaan, pysy omassa seurueessasi, vältä lähikontaktia, käytä maskia ja ennen kaikkea varaa ensin aikasi koronarokotukseen, mikäli et sitä ole vielä tehnyt, Kristeri painottaa.
Voikkaan pallokenttä Kouvolassa kasvaa korkeaa heinää. Jalkapalloa siinä ei ole tänä kesänä voinut pelata.
Näky herätti myös Voikkaalta kotoisin olevan jalkapallovalmentajan ja entisen jalkapalloilijan Sami Hyypiän. Hän on ladannut Instagramiin lyhyen videon pallokentältä.
– Karmiva näky! Hyypiä kirjoittaa videon kuvatekstissä.
Hyypiä kertoo, kuinka hänen uransa on saanut alkunsa nimenomaan Voikkaan pallokentältä, jota myös Voikkaan Wembleyksi kutsutaan. Kenttä on hänelle kuin toinen koti ja tärkeä paikka.
– Järkyttävää nähdä se tässä kunnossa, Hyypiä kirjoittaa ja epäilee, että kentän kunto vaikeuttaa sitä, että Voikkaalta voisi tulevaisuudessakin tulla huippujalkapallonpelaajia.
Sami Hyypiä aloitti jalkapalloilijan uransa lapsena Voikkaan Pallo-Peikoissa. Tällä haavaa myös PaPen kotipelit pelataan Kuusaan Urheilupuistossa, koska Voikkaan pallokenttää ei kukaan pidä kunnossa.
Sami Hyypiän Instagram-videon kommenteissa reaktionsa kentän puolesta ovat jättäneet myös ex-jääkiekkoilija Teemu Selänne ja kouvolalainen mediapersoona Janni Hussi.
Suomalaisen jalkapallolegenda Sami Hyypiän ura sai alkunsa Voikkaan pallokentältä.Pyry Sarkiola / Yle
Kaupunki lopetti ylläpidon
Kouvolan kaupunki on tämän vuoden alusta lopettanut Voikkaan pallokentän ylläpidon. Se, ja lukuisia muita nurmikenttiä ja muita liikuntapaikkoja poistettiin kaupungin palveluverkosta säästösyistä.
Aikaisemmin kaupunki piti kaikin puolin kentästä huolta, lannoitti ja leikkasi nurmen.
Nyt kaupunki tarjoaa paikallisten ihmisten hoidettavaksi sellaisia liikuntapaikkoja, joita se ei ole itse enää hoitanut.
Kouvolan Sanomien mukaan myös voikkaalaisten kanssa on tänä kesänä käyty keskusteluja. Kouvolan liikuntapalveluista kuitenkin vahvistetaan, ettei lopullista sopimusta asiasta ole edelleenkään tehty.
Kaupunki tarjoaa lakkauttamiaan liikuntapaikkoja paikallisten ihmisten hoidettavaksi. Neuvotteluja voikkaalaistenkin kanssa on käyty, mutta lopullista sopimusta ei vielä ole.Pyry Sarkiola / Yle
Kentän voisi ottaa hoitaakseen esimerkiksi jokin seura, yhdistys tai muu ryhmä. Kentällä on myös vanha katsomorakennus sekä toinen pienempi rakennus.
– Jos joku ottaisi kentän ylläpidon hoitaakseen, tarkoittaisi se sitä, että he kantavat vastuun myös esimerkiksi turvallisuudesta, liikuntapaikkamestari Arto Porkka Kouvolan kaupungilta muistuttaa.
Voikkaan pallokenttä sijaitsee reilun 10 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta.Pyry Sarkiola / Yle
Valoisat yöt, valoisat päivät. Tällainen on kesä Saamenmaalla, muttei sekään kestä ikuisesti. Yötön yö loppuu Nuorgamissa 29. päivä heinäkuuta klo 0.32.
Suvi Järvensivu on tullut kesälomalle Utsjoelle kesäkuussa. Kuukauden lomailun jälkeen Pohjois-Lapin yöt alkavat hämärtyä ja aurinkokin painuu horisontin alapuolelle noin tunniksi.
– Tietenkin on vähän ikävää kun kesä on loppumassa, mutta toisaalta se tarkoittaa minulle hillastuksen alkamista. Muistan lapsuudesta saakka sen, että me aina elokuun alussa lähdimme hillastamaan.
Suvi Järvensivu pitää itse enemmän kesäajasta kuin talven pimeydestä. Järvensivun mukaan joka vuodenajassa Saamenmaalla on kuitenkin hyvät ja huonot puolensa. Vuodenajat vaikuttavat siihen, mitä pohjoisessa tehdään.
– Kesällä ehtii tehdä paljon ulkona, ja siellä voi olla pidempään. Tietenkään kaamoksen aikaan ei ole tällaisia mahdollisuuksia. Kyllä minä mielummin kesällä olen Utsjoella kuin talvella, etenkään kaamosaikaan.
Saamenmaan kaunis yötön yö loppuu ja syksy tulee. Maiju Saijets / Yle
Meteorologi: Aurinko ei ole laskenut horisontin alapuolelle kahteen ja puoleen kuukauteen Nuorgamissa
Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Anja Häkkisen mukaan Nuorgamissa yötön yö päättyy 29. päivä heinäkuuta torstaina.
– Silloin aurinko laskee klo 0.32 ja se on noussut toukokuun puolivälissä 15.5. klo 1.41. Eli kaksi ja puoli kuukautta on ollut aikaa, jolloin aurinko on näkynyt, eikä ole laskenut horisontin alapuolelle.
Häkkinen kertoo, että muualla napapiirin pohjoispuolella yötön yö on päättynyt jo aiemmin. Esimerkiksi Inarissa jo viime viikolla, heinäkuun 23. päivä ja Utsjoella keskiviikkona heinäkuun 28. päivä.
Yöttömän yön päättyminen tarkoittaa sitä, että aurinko laskee horisontin alapuolelle hetkiseksi. Häkkinen kertoo, että juuri nyt tämä hetki kestää puolesta tunnista tuntiin.
– Sitten kun mennään pidemmälle syksyyn, niin se on yhä kauemmin siellä horistontin alapuolella ja alkaa tulla hämäräkin.
– Siinä syyspäivän tasauksen paikkeilla syyskuun puolen välin jälkeen alkaa olla jo ei nyt ihan täysin pimeää, mutta niin että tähdet näkyy. Aika nopeasti varsinkin elokuussa ne yöt alkavat pimentyä.
28.7.2021 klo 17.06 korjattu tieto, jossa kerrottiin yöttömän yön päättymisestä.
Ne ovat luultavasti peruja uiton ajalta. Uitto oli tapa siirtää puutavaraa veden varassa vielä 1990-luvulla. Pidempään asuinalueella asuneet muistelevat, että Vuorisen kodin paikalla oli ennen Kajaani-yhtiöiden (UPM10) varasto.
Kaksi vuotta sitten Vuorinen ja Härkönen bongasivat ison uppotukin samasta rannasta.
Silloin heidän keinonsa eivät riittäneet tukin nostoon, mutta nyt heinäkuun helteillä iso tukki nousi pintaan ja lopulta rantaan.
Veden pinnassa lilluvat tai pystyssä olevat tukit voivat painaa kymmeniä, jopa satoja kiloja. Antti Tauriainen / Yle
Vesien lämpenemisen myötä muitakin uppotukkeja on noussut pintaan ilman apuja. Ne voivat aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita vesiväylillä erityisesti pienille veneille. Siksi kaksikon toimintaa voi pitää sankarillisena.
Tämä ei ollut ensimmäinen tukki, jonka kaksikko on siivonnut vedestä. Vuorinen ja Härkönen ovat tänä kesänä nostaneet useita pienempiä vedessä kelluneita tukkeja rantaan. Isomman tukin irrotus vei aikaa ja ajatustyötä.
Pääkuvan videolta voit katsoa, miten tukki irroitetaan järven pohjasta.
Pintaan ilmestyneistä tukeista pitäisi tehdä ilmoitus
Tukkeja on näkynyt tänä kesänä huomattavasti enemmän kuin tavallisesti.
Kajaanin purjehtijat ry:n puheenjohtaja Seija Hyyryläinen kertoo, että jäsenet ovat hinanneet puolisen kymmentä tukkia rannalle.
Puutavara on merkitty leimalla, josta voi nähdä, kuka tukin omistaa. Antti Tauriainen / Yle
Esimerkiksi Kainuussa Kajaaninjoella on uppotukkeja noussut pintaan sekä rantojen lähellä että myös merkityillä veneväylillä. Uppotukkihavainnot olisi hyvä ilmoittaa liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, myös silloin, jos on poistanut tukin vedestä.
– Havainnon voi ilmoittaa sähköpostilla, jolloin me pystymme välittämään tiedon juuri sen väylän väylänpitäjälle, sanoo tiiminvetäjä Maarit Mikkelsson Traficomista.
Mikkelsson muistuttaa myös, että vesiliikennelain mukaan vesikulkuneuvossa on sen kulussa ollessa oltava asianmukainen näkö- ja kuulotähystys. Uppotukkeja on siis syytä tähystää tarkasti etenkin nopean veneen tai vesiskootterin kyydissä.
Valtiolla ei ole velvoitetta nostaa uppotukkeja
Vesilain mukaan uittajan tulee kerätä uiton jälkeen rannalle tai vesistöön jääneet uittopuut. Kajaaninjoella tätä lain mukaista uittajaa ei kuitenkaan ole olemassa, sillä puutavaran uitosta Kainuussa vastannut Oulujoen Uittoyhdistys lakkautettiin lopullisesti vuonna 2005. Kajaaninjoen uppotukkien sijainteja on mahdollisesti joskus kartoitettu, mutta nykyään tiedot ovat yksityisten ilmoittajien varassa, sanoo yksikön päällikkö Timo Regina Kainuun ELY-keskuksesta.
Uitosta jääneitä uppotukkeja on Kainuussa poistettu vielä 2000-luvun alkupuolella valtion avustusten turvin. Silloin poistettiin uppotukkeja paikoista, joissa ne selvästi haittasivat kalastusta.
Valtiolla ei ole velvoitetta nostaa tukkeja vedestä. Sotkamolaiset Aatu Vuorinen ja Eemil Härkönenkin tekevät sitä osittain huvin ja haasteen takia.
– Tämä on hyvää puuhaa, kun pääsee välillä aurinkoa pakoon, Vuorinen tuumaa ja pulahtaa veteen seuraavan tukin perään.
Keskustelu on auki 29. heinäkuuta kello 23.00 saakka.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt laajentaa koronarajoituksia koko maakuntaan.
Aikaisemmin rajoitukset olivat voimassa vain Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Salossa ja Paraisilla.
Rajoituksien mukaan yleisötilaisuuksia saa pitää sisä- ja ulkotiloissa, mutta tapahtumat pitää järjestää niin, että osallistujilla on tosiasiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa. Lisäksi tilaisuuksissa ja tapahtumissa järjestäjien pitää tehostaa pintojen puhdistusta ja järjestää lisää käsienpesupisteitä.
Avi muistuttaa tiedotteessaan, että koronatartuntojen määrä on kohonnut edelleen merkittävästi viimeisten kahden viikon aikana ja uhka epidemian leviämisvaiheeseen siirtymisestä on vakava.
– Tilannetta seurataan jatkuvasti. Aluehallintovirasto tai omalla alueellaan kunta voi tehdä uusia päätöksiä, jos epidemiatilanne heikkenee, avi sanoo.
Rajoitus koskee yli 10 henkilön sisätilaisuuksia ja yli 50 henkilön tilaisuuksia alueellisesti rajatussa ulkotilassa. Määräys astuu voimaan torstaina 29. heinäkuuta ja on voimassa elokuun puoliväliin.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rajoituksesta rajoitukseen, sulusta sulkuun meneminen on kestämätön tilanne pitkän päälle. Nyt pitää hakea pysyvämpää ratkaisua, joka toisi vakautta ravintola- ja tapahtuma-alalle.
Lintilän mukaan koronapassi on tapahtumien ja palveluiden avaamisessa erittäin potentiaalinen vaihtoehto. Se voisi myös auttaa nostamaan rokotekattavuutta.
Lintilä suhtautuu koronapassiin myönteisesti ja saman käsityksen on esittänyt myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) MTV:n haastattelussa.
Pysyväksi vitsaukseksi jäävä koronavirus ei saa enää estää yhteiskunnan normaalia toimintaa.
– En usko, että tulemme koskaan saamaan nollakoronatilannetta. Yhteiskunnassa tulee olemaan tämä viheliäinen virus, mutta se ei voi estää normaalin ajan toimintaa, mitä esimerkiksi ravintoloissa tai tapahtuma-alalla tehdään, Lintilä sanoo.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä koronapassi voisi olla yksi mahdollisuus yhteiskunnan avaamisessa.Kari Saastamoinen / Yle
Hallitus on päivittämässä elokuussa epidemianhoidon hybridistrategiaansa. Ministeri Lintilän mukaan nykyisessä epidemiatilanteessa tarvitaan kokonaan uusi suunnitelma. Pelkkä hybridistrategian päivitys ei enää riitä.
Hän aikoo edistää passia hallituksessa ja nostaa esiin sen, että ravintola- ja tapahtuma-ala eivät enää kestä jatkuvaa epävarmuutta.
– On toimittu hyvin terveysnäkökulmalla sosiaali- ja terveysministeriövetoisesti. Nyt tarvitaan poikkihallinnollista valmistelua, jossa otetaan huomioon myös taloudelliset seikat ja laajemmin yhteiskunnan toiminta, Lintilä sanoo.
Ministeri näkee koronapassissa myös ongelmia. Jokaisella pitäisi Lintilän mielestä olla mahdollisuus passin saamiseen, mutta esimerkiksi kaikki eivät voi vielä saada kahta rokotetta. Passin ehtona olevan negatiivinen koronatulos on myös nyt maksullinen.
Tapahtuma-ala kaipaa ennakoitavuutta
Festivaalien järjestäminen ei onnistu viikossa vaan tarvitaan pitkä aika valmisteluun ja tapahtuman markkinointiin.
Tapahtumateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Kati Kuusiston mukaan ala vaatii toimiakseen yhteiskunnallista vakautta.
Yhtään tapahtumaa ei tuoteta ilman muutaman kuukauden ennakkovalmisteluaikaa. Jotta ala pystyy toimimaan, tarvitaan ennakoitavuutta ja koronapassi toisi sitä.
Tapahtumateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto kaipaa hallitukselta pikaisia toimia.Jouni Immonen / Yle
– Syksyllä alkavat taas urheilun sarjat, messut ja yritystapahtumat. Kaikkia näitä tarvitaan. Niillä on iso työllistävä vaikutus. Tässä on suuri huoli siitä, että jos emme saa tähän jotain ratkaisua ja tapahtumia saada pidettyä auki, syksy on alalle täysin katastrofaalinen, Kuusisto toteaa.
Tanskassa käytössä oleva koronapassikäytäntö sopisi Kati Kuusiston mukaan hyvin myös Suomeen. Asiakkaan arkaluontoisia terveystietoja ei passissa näkyisi.
– Kun kyseessä on koronapassi, joka antaa vain sen vihreän valon, oikeusoppineet eivät näe siinä yksilönsuojan kanssa ongelmaa. Tämä olisi täysin mahdollista tehdä, jos vain tahtoa löytyy, Kuusisto painottaa.
Passin pitäisi helpottaa ravintoloiden toimintaa, ei vaikeuttaa
Ravintola- ja matkailualan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi harmittelee, ettei koronapassia valmisteltu jo viime keväänä. Siitä olisi ollut silloin suurempi hyöty palvelujen avaamisessa.
– Nyt ollaan myöhässä, koska asia vaatii lakimuutoksia. Mennään pitkälle syksyyn aina lokakuulle asti, ennen kuin tällainen voi tulla voimaan, Lappi toteaa.
Lapin mukaan koronapassissa on paljon ratkaistavia yksityiskohtia, joten sen käyttöönotto toimialan omalla päätöksellä olisi erittäin vaikea tehdä. Tästä syystä tarvitaan lainsäädännön muuttamista eli hallituksen toimia.
Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että koronapassin lopullinen toteutus ratkaisee alan kannan.Mikko Koski / Yle
Messu-, kongressi- ja festivaaliala kannattivat jo keväällä voimakkaasti koronapassin käyttöönottoa, jotta rajoituksia olisi voitu poistaa nopeammin. Hotelli-, ravintola- ja huvipuistoala eivät silloin kannattaneet koronapassia.
Lapin mukaan passin käyttöä ollaan kuitenkin valmiit tarkastelemaan uudelleen esimerkiksi ravintoloissa. Kunhan passin käytännön toteutus vain helpottaa alan toimintaa, ei vaikeuta sitä.
– Asiaa kannattaisi kuitenkin valmistella. Jos deltavariantti leviää, varsinkin kongressi- ja messupuolella saataisiin tapahtumia nopeammin auki, Lappi sanoo.
EK:n kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa koronapassia
Elinkeinoelämän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön koronapassi.
23 prosenttia ei kannattanut koronapassin käyttöönottoa ja 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Taloustutkimus kysyi EK:n toimeksiannosta heinäkuussa 15-79 -vuotiailta suomalaisilta kantaa rokotepassista sekä rokotehalukkuudesta. Kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä.
– Taloustutkimuksen kyselyn tulos on selvä viesti siitä, että suomalaiset haluavat taas palata normaaliin arkeen. Koronan kanssa joudutaan todennäköisesti elämään myös tulevaisuudessa, mutta rokotus antaa sitä vastaan riittävän suojan. Yhteiskuntaa ei voida pitää loputtomiin suljettuna, kun perusteita suluille ei enää ole, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo liiton tiedotteessa.
Samassa kyselyssä selvitettiin myös rokotehalukkuutta. Jo 86 prosenttia vastaajista oli jo saanut vähintään ensimmäisen rokotteen ja 6 prosenttia aikoi sen vielä ottaa. 6 prosenttia ei aio ottaa rokotetta, ja 2 prosenttia oli asiasta epävarma.
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti koronapassiin ja rokotteisiin, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies liiton teettämän kyselyn tuloksia.Tiina Jutila / Yle
Rokotemyönteisyys on siis hyvin laajaa.
– Toki olisin toivonut, että rokotevastaisia olisi ollut vieläkin vähemmän. Rajoituksia ei voida perustella sillä, että osa kansalaisista ei vapaaehtoisesti ota rokotetta, Häkämies toteaa tiedotteessa.
Yliopistot eivät halua passia käyttöön
Opetus on hoidettu korkeakouluissa korona-aikana pääasiassa etäopetuksena ja etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden on ollut vaikea päästä opintojen alkuun. Lähiopetusta on saatu järjestettyä erityistoimin. Koronapassilla lähiopetusta voitaisiin ehkä avata enemmän.
Suomen yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen näkee koronapassin asettavan opiskelijat eriarvoiseen asemaan eikä siksi lämpene sen käytölle korkeakouluissa.
Koronapassi ei ole ensisijainen ratkaisu opetusjärjestelyihin, sanoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.Petteri Kivimäki
– Jos tarkastellaan tilannetta, jossa opetusta olisi saatavilla etäopetuksena ja lähiopetuksena ja lähiopetus olisi rajattu koronapassin saajille. Voi olla tilanteita, että ihminen ei ole saanut rokotusta syystä tai toisesta esimerkiksi alueellisten erojen takia tai aika on peruuntunut tai joku on saanut sen etukäteen riskiryhmän takia.
– Tässä asetetaan rokotuksen saamisen kautta opiskelijat eriarvoiseen asemaan, Hämäläinen korostaa.
Koronapassista ei ole käyty linjakeskustelua rehtorineuvostossa, joten Hämäläinen esittää kantansa omina mielipiteinään. Hän ei ensisijaisesti etsisi ratkaisua opetusjärjestelyihin koronapassin kautta.
– Tällä hetkellä yliopistoissa pyritään syksyn aikana lähiopetukseen niin paljon kuin mahdollista. Kun tässä on puolitoista vuotta on harjoiteltu ja koronaturvallisuutta kehitetty, sitä kautta paremmat keinot löytyvät toisentyyppisillä ratkaisuilla, Hämäläinen toteaa.
Olisiko Suomessa syytä ottaa käyttöön koronapassi? Voit keskustella aiheesta 29.7. klo 23:een asti.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti viime viikolla muutoksia maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan. Puolueen perjantaisessa linjauksia koskevassa tiedotteessa todetaan seuraavaa: "eriytetään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturva". Samaa ilmausta on käytetty myös kokoomuksen kotouttamisohjelmassa.
Tiedotteen mukaan tämä tulisi tehdä 2016 Sipilän hallituksen esityksen mukaisesti ja sitoa sosiaaliturva koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Sipilän hallituksen esitys kariutui sen ongelmallisuuteen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta.
Kotouttamislinjausten yhteydessä kokoomuksen käyttämä termi "kantasuomalainen" on herättänyt kritiikkiä ja ihmetystä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kokoomukselta on tiedusteltu erityisesti sitä, mitä puolue tarkoittaa "kantasuomalaisuudella".
Kohun seurauksena puolue on pyörtänyt puheitaan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän kotoutuslinjausten valmistelua johtanut kansanedustaja Pia Kauma on pahoitellut sanavalintaa, jota kokoomus on sittemmin täsmentänyt. Kauman mukaan tarkoitus oli yksinkertaistaa terminologiaa eikä viitata etnisyyteen.
– Kotouttamisohjelmassamme on käytetty sanaa "kantasuomalainen". Olemme täsmentäneet termin tarkoittamaan "Suomessa pysyvästi asuvaa Suomen kansalaista" virheellisten tulkintojen välttämiseksi, Kauma kirjoittaa Twitterissä.
Mykkänen pahoittelee huonoa sanamuotoilua
Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen pahoittelee Twitterissä tiedotteessa ollutta virhettä.
Mykkänen tarkentaa Twitterissä, että kokoomuksen linjausten pyrkimys on tiukentaa kotoutumisajan tukien ehdollisuutta ja eriyttää kotoutumisajan sosiaaliturva Suomessa pysyvästi asuvien ja kotoutumisajan läpikäyneiden sosiaaliturvasta.
– Pysyvästi Suomessa asuminen ei edellytä "kantasuomalaisuutta", mitä ikinä sillä kukin tarkoittaakaan. Sen sijaan ehdotuksessamme pysyvä asuminen liittyy pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamiseen, ja Suomessa asumiseen (johon tuet osin sidottu kansalaisillakin nytkin), Mykkänen kirjoittaa.
Poliisi kertoo, että kaksi ihmistä on kuollut ulosajossa tiellä 24 eli vanhalla nelostiellä Kuhmoisissa.
Henkilöauto ajautui ulos tieltä ja päätyi katolleen ojaan kello 13 jälkeen keskiviikkona. Pelastuslaitos irrotti menehtyneet autosta.
Lähdesta Jämsään johtavalla tiellä 24 toinen kaista oli pitkään suljettu liikenteeltä Kuhmoisten ja Suoniemen välillä raivaustöiden vuoksi.
Tilanne ohi -tiedote tuli tieliikennekeskukselta kello 17.09. Tiedotteen mukaan liikenne tiellä on palautumassa normaaliksi. Onnettomuuden jälkitoimenpiteet kuitenkin vaativat edelleen työskentelyä onnettomuuspaikan läheisyydessä. Tienkäyttäjiltä pyydetään varovaisuutta onnettomuuspaikkaa ohittaessa.
Korjattu 14.01 :Kyseessä on vanha nelostie eli tie 24, ei nelostie.
Juttua on täydennetty useaan otteeseen tilanteen muuttuessa.
Maanantaina alkanut maastopalo Kalajoella on riistäytynyt jälleen käsistä. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Pekka Räty kertoo tulipalon edenneen latvapalona kahteen eri suuntaan.
Asutukseen on vielä muutama kilometri matkaa, mutta tuulen mukana etenevää paloa ei pelastuslaitoksen mukaan pystytä tällä hetkellä pidättelemään. Pelastuslaitos on evakuoinut omia resurssejaan tulen alta pois ja poliisia on pyydetty avuksi läheisen asutusalueen mahdolliseen evakuointiin.
– Tällä hetkellä se etenee tuulessa sitä vauhtia, että se on täysin mahdollista, palomestari Räty sanoo.
Paloalueen lähistöllä oleva Destian tukikohta on jo aiemmin tänään määrätty evakuoitavaksi.
Keskiviikkoiltana alueelle annettiin vaaratiedote terveydelle vaarallisen savun vuoksi. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Myös alueella liikkumista pyydetään välttämään.
"Yöaikana se on saatava hallintaan"
Päivystävän palomestarin mukaan yöllä on käsillä kriittiset hetket, kun tuuli tyyntyy.
– Yöaikana se on saatava hallintaan sillä tavalla, ettei se enää huomenna pääse karkuun.
Paloalueelle on lähetetty illan aikana kolmas rajavartiolaitoksen helikopteri avustamaan sammutustöissä. Yhteensä palomestari Räty arvioi henkilöstä olevan paloalueella 80–90 ihmistä.
Jokilaaksojen pelastuslaitos on pyytänyt apua sammutustöihin myös sisäministeriöltä, joka on järjestämässä lentokalustoa avuksi, Räty kertoo.
Apujoukkoja hälytetty ympäri Suomea
Päivällä alueella aloitettiin palokäytävien tekeminen kaivinkoneilla, mikä helpottaa rajoituslinjan pitämistä. Töissä on edelleen lukuisia pelastuslaitoksen yksiköitä.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päätoimista henkilökuntaa on määrätty vapailta ja lomilta töihin hätätyön nojalla.
Apujoukkoja on tullut ja vielä tulossa Oulu-Koillismaan, Lapin, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitoksilta.
Apuna on edelleen puolustusvoimien virka-apuosasto ja myös heidän maastopaloihin soveltuvaa maakalustoa. Uudesta virka-apuosastosta on esitetty pyyntö Puolustusvoimille. Puolustusvoimilta sekä rajavartiolaitokselta on helikopterit sammutustöissä.
Kalajoen kaupunki on järjestänyt työvoima-apuna henkilökunnastaan kootun ryhmän sammutustöihin. Ylivieskan kaupunki varautuu järjestämään majoitusta kaukaa tuleville apujoukoille.
Pari seuraavaa vuorokautta tulee olemaan kriittisiä ja ratkaisevia paloalueen hallinnan kannalta erityisesti sääolosuhteista ja maaston laadusta johtuen.
Juttua päivitetty 28.7. klo 19.28: Lisätty tieto vaaratiedotteesta alueella. Juttua päivitetty 28.7. klo 19.57: Lisätty päivystävän palomestarin tiedot.
