Puolustusvoimat on nostanut sisäistä turvallisuustasoaan.
Tasoa on nostettua neliportaisella asteikolla toiseksi alimmalle tasolle B.
– Turvallisuustason nostamisen tarkoitus on tehostaa vartiointia ja valvontaa ja kiinnittää henkilöstön huomio toimintaympäristön havainnointiin, sanoo puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Torsti Astrén Ylelle.
– Näemme, että tilanne Suomen lähialueilla on vakaa ja Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.
Puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan, että turvallisuustasojärjestelmä on tarkoitettu puolustusvoimien henkilöstön ja puolustusvoimien alueella toimivien henkilöiden toiminnan suojaksi. Tavoitteena on turvata Puolustusvoimien kyky täyttää tehtävänsä kaikissa tilanteissa.
Puolustusvoimien mukaan turvallisuustason säätely on osa sen normaalia toimintaa. Väkivallan tai voimankäytön uhan varuskuntia tai Puolustusvoimien henkilöstöä kohtaan ei ole tunnistettu olevan tavanomaista korkeammalla tasolla.
Hailuodon jäätiellä on tapahtunut pelastustyöntekijän menehtymiseen johtanut onnettomuus tiistaina. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tiedotti asiasta kello 15 jälkeen.
Menehtynyt joutui veden varaan jäihin aiemmin osittain vajonneen työkoneen pelastustoiminnan yhteydessä sattuneessa tapaturmassa.
Aiemmin tiistaina kerrottiin työkoneen vajonneen osittain jään läpi jäätiellä. Pelastuslaitoksen mukaan koneen kuljettaja pääsi omin avuin pois.
Pelastuslaitoksen yksiköitä lähti tehtävään Hailuodon, Raksilan, Linnanmaan ja Limingan paloasemilta. Alkutietojen mukaan jäätietä huoltava tamppauskone oli vajonnut osittain jään läpi.
Onnettomuudesta suoritetaan tutkinta, jonka vuoksi pelastuslaitos ei tiedota tapahtumasta tässä vaiheessa enempää.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedotti tien sulkemisesta onnettomuuden johdosta kello 14 jälkeen iltapäivällä.
Tie on suljettu, kunnes sen turvallisuus on varmistettu.
Hailuoto on saari, joka sijaitsee Oulun edustalla Perämerellä.
Onnettomuuspaikka sijaitsee muutamia kilometrejä Hailuodosta. Jäätie kulkee Oulunsalon ja Hailuodon välillä.
Hälytys vesiliikenneonnettomuudesta tuli kello 10 jälkeen tiistaina.
Jäätie avattiin viimeksi liikenteelle lauantaina 12. helmikuuta.
Juttua muokattu kello 15.35: Lisätty tieto pelastustyöntekijän menehtymisestä.
Juttua muokattu kello 14.18: Lisätty tieto tien sulkemisesta.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat tänään neuvotelleet Kremlissä.
Neuvottelut kestivät yli kolme tuntia.
Molempien presidenttien mielestä diplomaattisia ponnistuksia Ukrainan jännitteen lieventämiseksi on mahdollista jatkaa.
Venäjän presidentti Putinin mukaan Venäjä ei "tietenkään" halua sotaa.
Scholzin mukaan dialogia jännitteiden lieventämiseksi on jatkettava. Hän myös sanoi, että diplomaattiset keinot jännitteiden lieventämiseksi eivät ole läheskään loppuneet.
– Pitäisi löytää ratkaisu. Ei ole väliä sillä, kuinka vaikealta ja vakavalta tilanne näyttää. Kieltäydyn sanomasta, että tilanne on toivoton, Scholz sanoi.
Saksan liittokanslerin mukaan pysyvä turvallisuus Euroopassa on mahdollista vain Venäjän kanssa, eikä sitä saavuteta toimimalla Venäjää vastaan.
Tiedotustilaisuudessa Scholz kuitenkin kertoi nostaneensa esiin keskusteluissa Putinin kanssa taloudelliset pakotteet, jotka seuraisivat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Scholz sanoi myös pitävänsä positiivisena kehityksenä sitä, että Venäjä on vetänyt osan joukoistaan pois Ukrainan rajan tuntumasta.
Naton laajeneminen ei ollut asialistalla
Venäjän presidentti sanoi, että Venäjä on valmis dialogiin. Putin sanoi, että sotilasliitto Naton vastauksissa Venäjän turvallisuustakuita koskeviin kysymyksiin on ehdotuksia, joita Venäjä on valmis työstämään.
– Toistan jälleen: USA:lta ja Natolta saamamme vastaukset eivät mielestämme täytä Venäjän vaatimuksia. Ulkoministeri [Sergei Lavrov] kuitenkin kertoi minulle eilen, että vastauksissa on useita ehdotuksia, joista olemme valmiita keskustelemaan ja joita olemme itsekin ehdottaneet aiempina vuosina, Putin sanoi.
Saksan Scholzin mukaan joistain Venäjän turvallisuustakuita koskevista vaatimuksista voidaan keskustella.
Hän kuitenkin korosti, että Nato ja EU eivät kannata kaikkia Venäjän esittämiä vaatimuksia. Scholzin mukaan presidentit eivät keskustelleet tiistaina Naton laajentumisesta idässä.
Putin: Kaasuputkessa ei ole mitään poliittista
Saksan ja Venäjän johtajat keskustelivat myös muiden muassa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen liittyvästä yhteistyöstä.
Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi sanoi maanantaina, että Venäjä käyttää kaasuputkea "geopoliittisena aseena" Ukrainaa vastaan, koska sen avulla Ukraina voidaan pudottaa kaasun toimitusketjusta.
Putinin mukaan kaasuputkeen ei liity politiikkaa. Putin lupasi, että kaasutoimituksia Eurooppaan voidaan jatkaa Ukrainan kautta myös vuoden 2024 jälkeen, jos niille on kysyntää.
Scholz sanoi Saksan sitoutuneen siihen, että kaasuntoimituksia Eurooppaan voitaisiin jatkaa Ukrainan kautta jatkossakin.
Scholz tapasi ennen matkaansa Moskovaan Ukrainan presidentin ZelenskyinKiovassa. Scholz lupasi Saksan lisäävän Ukrainalle taloudellista apuaan.
Saksan liittokansleri ei kuitenkaan luvannut luopua Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönotosta, jota Ukraina on arvostellut.
USA varoitti Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä
Scholz vieraili Kremlissä juuri ennen kuin Venäjän sotilaallisen operaation on pelätty käynnistyvän.
Tiistaina Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että osa Ukrainan lähelle sijoitetuista joukoista on alkanut palata tukikohtiinsa, mutta laajat harjoitukset jatkuvat edelleen.
Eduskunta hyväksyi tiistaina yksimielisesti hallituksen esityksen sairausvakuutuslain määräaikaisesta muutoksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössään tukenut hallituksen esityksen hyväksymistä yksimielisesti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan tartuntatautipäivärahan saamisen edellytysten joustavoittaminen turvaa niiden henkilöiden toimeentuloa, joita ei ole määrätty tartuntatautilain mukaiseen eristykseen, mutta jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään koronatartunnan vuoksi.
– Tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetyksen täysimääräisenä. Näin ollen ehdotetut muutokset voivat kannustaa tartunnan saaneita jäämään pois työstään silloin, kun työpaikalle meneminen aiheuttaa tartuttamisriskin muille työntekijöille, valiokunnan mietinnössä arvioidaan lainmuutoksen vaikutuksia.
Valiokunta totesi, että muutos vähentää myös työnantajalle koituvaa taloudellista rasitusta.
– Jos työnantaja maksaa palkkaa poissaolon ajalta, tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle, valiokunta huomautti.
Valiokunta korosti mietinnössään, että tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisen työstä poissaolon ajalta ja jos sairaus pitkittyy, kyse on normaalista sairauspoissaolosta, johon sovelletaan voimassa olevia sairauspoissaoloa ja sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä.
Lakimuutoksen mukaan kaikki lääkärit voivat kirjoittaa koronan vuoksi työstä poissaolotodistuksen. Koronatartunnan saanut voi nyt hakea tartuntatautipäivärahaa ilman tartuntatautilääkärin tekemää virallista eristämismääräystä.
Tartuntatautipäivärahaan on oikeus, jos työntekijällä on laboratoriotestillä todettu koronatartunta ja lääkäri on suositellut työstä poissaoloa taudin leviämisriskin takia.
Sairausvakuutuslain väliaikainen muutos tulee voimaan takautuvasti. Muutos koskee poissaoloja, jotka ovat alkaneet tämän vuoden aikana. Määräaikanen lainmuutos on voimassa kesäkuun loppuun saakka.
– Tämä on iso askel sekä yrityksille että työntekijöille. Nyt työpaikoille ei tulla oireettomana koronapositiivisena tartuttamaan muita. Tämä on askel kohti normaalimpaa yhteiskuntaa ja samalla estetään tartuntoja, EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara toteaa.
EK:n juristi Suvi Lahti-Leeve ennakoi, että lainsäädäntöä voidaan tarvita myös, jos koronaviruksesta tulee hankalampi muoto.
– Muutos on tarpeen taloudellisen korvauksen saamiseksi poissaolojen ajalta sekä työntekijöille että työantajille. Sairauslomaa ei voi kirjoittaa, jos työntekijä ei ole sairas ja työkyvytön, mutta tämän lain avulla voidaan taata, että poissaolotodistus turvaa työpaikkoja oireettomilta koronapositiivisilta, Suvi Lahti-Leeve toteaa.
Voit keskustella tästä artikkelista 16.2.2022 klo 23 saakka.
Euroopan kohtalonkysymys on, haluaako Venäjän presidentti Vladimir Putin hyökätä Ukrainaan uudestaan, aiempaa raaemmin ja entistäkin syvemmälle.
Jotta ei unohtuisi, niin Venäjä on miehittänyt osaa Ukrainasta jo pian kahdeksan vuotta. Ensin se valtasi Krimin niemimaan helmikuussa 2014 ja sen jälkeen järjesti Itä-Ukrainaan sodan, jossa on kuollut yli 14 000 ihmistä.
Krimin valtauksen yhteydessä Putin kielsi, että "pienet vihreät miehet" olisivat Venäjän sotilaita. Vasta kun Venäjä oli vakiinnuttanut valtansa, Putin tunnusti sotilaat omikseen.
Tällä kertaa Putin kiistää, että Ukrainan rajan tuntumaan kootut joukot olisivat hyökkäysaikeissa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myös sanoo yhä uskovansa diplomaattisen ratkaisun mahdollisuuteen.
Se kuulostaa äkkiseltään lupaavalta.
Venäläisiä panssarivaunuja Krimillä 15. helmikuuta.Venäjän puolustusministeriö
Historia on kuitenkin opettanut, että Kremlin aikeita kannattaa tulkita tekojen eikä sanojen perusteella.
Mitä Venäjä siis nyt tekee Venäjän ja Ukrainan rajalla? Venäjä väittää yhtä ja tiedustelutiedot kertovat toista.
Venäjän puolustusministeriön mukaan osa joukoista olisi pian palaamassa sotaharjoituksista tukikohtiinsa. Krimillä kuvatuista videoista huolimatta riippumatonta vahvistusta väitteelle ei ole. Naton mukaan Venäjän vetäytymisestä ei ole näyttöä.
Julkisten satelliittikuvien perusteella Venäjä on päinvastoin sijoittamassa hyökkäykseen sopivia joukkojaan yhä uusille alueille rajan tuntumaan.
Putinin käyttämäksi epäilty Graceful-huvijahti oli Blohm & Vossin telakalla Hampurissa syyskuussa 2021. AOP
Putinin aikeita voi luodata myös sen perusteella, miten hän on itse varautunut sodan seurauksiin.
Ainakin yhdestä hulppeasta kulkupelistä on huolehdittu hyvin. Putinin käyttämäksi väitetty 82-metrinen loistojahti lähti saksalaiselta telakalta kesken korjausten viikko sitten ja ankkuroitui Venäjän vesille Kaliningradiin, jossa se on turvassa mahdollisilta pakotteilta.
Tämä kaikki ei tarkoita, että Venäjä välttämättä hyökkäisi Ukrainaan.
Sen sijaan Venäjän toimet tarkoittavat, että se voi nopeasti päättää hyökkäyksestä. Täysi valmius hyökkäykseen on Venäjälle myös poliittinen painostuskeino.
Venäjä siis pelaa pokeria korkeimmilla mahdollisilla panoksilla.
Ei ole pahitteeksi tarkistaa myös sitä, kuinka linjassa ovat Yhdysvaltain puheet ja teot. Kun Yhdysvallat varoittaa painavasti Venäjän välittömän hyökkäyksen uhasta, heijastavatko sen omat toimet uskoa omaan väitteeseen?
Julkisuuteen päässeiden tietojen perusteella vastaus on kyllä.
Yhdysvallat on sulkemassa suurlähetystönsä Kiovassa ja siirtää sen toiminnan Lvivin kaupunkiin Ukrainan länsiosaan.
Yhdysvaltain suurlähetystö Kiovassa kuvattuna 24. tammikuuta.Sergey Dolzhenko / EPA
Evakuoinnista on paljastunut yksityiskohta, joka osoittaa Yhdysvaltain olevan erittäin vakavissaan: Yhdysvaltain ulkoministeriö on antanut määräyksen tuhota suurlähetystön tietokoneet ja viestijärjestelmät, kertoo The Wall Street Journal -lehti. Sen jälkeen lähetystöä ei voi enää käyttää.
Yhdysvaltain lähetystön joutumista Venäjän käsiin pidetään siis niin suurena riskinä, että sen arvokkain omaisuus kannattaa mieluummin tuhota heti.
Kuten talvisodassa kotiseutunsa menettäneet suomalaiset, jotka Karjalasta perääntyessään mieluummin polttivat kotitalonsa kuin antoivat punaisen tuvan puna-armeijalle.
Ero on kuitenkin selvä: Yhdysvallat polttaa siltoja takanaan jo ennen kuin ensimmäistäkään laukausta on ammuttu.
Yhdysvallat siis luottaa täysin tiedustelutietoihinsa Venäjän hyökkäysaikeista – tai ainakin haluaa antaa aukottoman kuvan luottamuksestaan.
Jos mitään sotilaallisesti ratkaisevaa ei vielä huomenna keskiviikkona tapahdu, Venäjä tulee ilkkumaan Yhdysvaltoja siitä, että se olisi levittänyt väärää tiedustelutietoa.
Se olisi kuitenkin hätiköity johtopäätös. Tiedustelutietojen julkistamisen tarkoitus on nimenomaan ollut se, että Venäjä paljastusten myötä muuttaisi suunnitelmiaan.
Jos Venäjä todella on ollut aikeissa hyökätä Ukrainaan keskiviikkona, voisi hyvin kuvitella, että sen kannattaisi lykätä hyökkäystä jo pelkästään Yhdysvaltain nolaamiseksi.
Niin tai näin, keskiviikon jälkeen tulee torstai, perjantai, ensi viikko ja ensi kuukausi. Sekä hyökkäykselle että diplomaattiselle ratkaisulle on vielä tilaa ja ratkaisun ajankohdasta päättää Putin.
Elina oli 14-vuotias, kun hän tapasi poikaystävänsä ja seurustelu alkoi. Väkivalta alkoi melkein heti.
– Hän oli hyvin voimakkaasti mustasukkainen ja kontrolloiva. Väkivalta paheni fyysiseksi hyvin nopeasti, Elina kertaa.
Elina ei itsensä ja läheistensä suojelemiseksi esiinny tässä haastattelussa omalla nimellään.
Väkivaltaisen suhteensa alussa Elina asui koulukodissa. Äiti oli kuollut jo tytön ollessa pieni ja hänet oli myöhemmin otettu huostaan isän luota.
Poikaystävän väkivaltaisuus paheni, kun koulukoti päättyi. Elina asui tätinsä luona, yritti käydä ammattikoulussa ja töissä, mutta "ei niistä mitään tullut". Väkivallasta oli tullut päivittäistä. Elämään ei muuta mahtunut.
– Väkivalta muuttui normaaliksi. Sitä piti normaalina tapana käyttäytyä. Kun siinä tilanteessa eli, niin se asettui arjeksi.
Raju fyysinen väkivalta kesti pahimmillaan tuntikausia eikä tilanteesta päässyt pois.
Poikaystävä oli sairaalloisen mustasukkainen. Elinan puhelin soi parin minuutin välein, kun poikaystävä halusi tarkistaa, missä Elina oli. Sanottua ei uskottu, vaan poikaystävän mukaan hän oli "huoraamassa".
Seurusteluväkivalta on melko yleistä
Elinan kokemukset heijastelevat lukuisia muita nuoria.
Seurustelusuhteissa lähisuhdeväkivallaksi lasketaan 13–29-vuotiaina koettu väkivalta aikana, kun ei vielä asuta yhdessä. Sitä voi tapahtua suhteen aikana, eron aikana tai eron jälkeen. Se koskettaa nuoria sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.
– Kyseessä on laaja ilmiö, jota on tutkittu vielä vähän, sanoo perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan keskittyvän lapsityön asiantuntija Katri Kyllönen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Ensi- ja turvakotien liitto teki vuonna 2019 verkkokyselyn, johon vastanneista nuorista 62 prosenttia oli kokenut seurustelusuhteessaan tönimistä, 48 prosenttia vaatteista repimistä ja seinää vasten heittämistä ja 43 prosenttia vastanneista oli lyöty avokämmenellä tai revitty hiuksista.
Väkivaltaa on myös esimerkiksi henkinen väkivalta: esimerkiksi haukkuminen, uhkailu, nolaaminen tai pahimmillaan täydellinen kontrollointi. Sitä on usein vaikeampi tunnistaa väkivallaksi.
– Fyysinen väkivalta on helpompi tunnistaa, mutta ei 14-vuotiaalla ollut ymmärrystä siitä, että kaikenlainen kontrollointikin on väkivaltaa, Elina huomauttaa.
Väkivalta traumatisoi myös nähtynä
Lapsi saattaa kokea lähisuhdeväkivaltaa paitsi seurustelusuhteessaan, myös perheessään tai kaverisuhteessaan. Hän voi myös joutua todistamaan väkivaltaa, joka on esimerkiksi vanhempien tai sisarusten välistä tai kohdistuu sisaruksiin.
– Lapsille on ihan yhtä vahingollista ja traumatisoivaa nähdä väkivaltatilanteita kuin joutua itse niiden kohteeksi. Lapsi myös aistii väkivallan, vaikka ei itse olisikaan paikalla, korostaa Kyllönen.
Benjamin Suomela / Yle
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viime vuonna tekemästä Kouluterveyskyselystä selviää, että lasten ja nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ylipäätään on yleistynyt.
Esimerkiksi alakouluikäisten kokema fyysinen väkivalta oli lisääntynyt parilla prosenttiyksiköllä, mutta esimerkiksi alakouluikäisten tyttöjen kokema henkinen väkivalta on lisääntynyt peräti reilulla kymmenellä prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä.
– Jokaisella lapsella on oikeus apuun. Ilman apua jäämisestä on elinikäisiä seurauksia, kärsimyksiä ja hoitamattomista tilanteista tulee isoja kustannuksia myöhemmin, korostaa Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Lapsityön asiantuntija Katri Kyllönen muistuttaa, että väkivallan kokeminen voi johtaa siihen, että lapsi käyttää väkivaltaa itse. Pahimmillaan voi seurata yli sukupolvien ulottuva kierre.
"Synnyin väkivallan keskelle"
Kierteestä on kokemusta Matildalla. Myöskään hän ei esiinny tässä haastattelussa nimellään läheistensä vuoksi.
Nyt 30-vuotias Matilda on kokenut henkistä ja fyysistä väkivaltaa lapsesta saakka.
– Väkivalta oli osa meidän elämäämme. Olen syntynyt väkivallan keskelle. Siihen oli tottunut, se oli normaalia ja tuttua, Matilda kertaa.
Väkivaltaa oli vanhempien välillä ja se kohdistui myös vanhempiin sisaruksiin. Myöhemmin Matildan veli oli väkivaltainen häntä kohtaan.
Matildan perheen väkivallasta tiesivät "kaikki": naapurit, vanhempien ystävät, sukulaiset, viranomaisetkin. Lastensuojeluun tehtiin kymmeniä ilmoituksia, mutta vanhemmat valehtelivat viranomaisille ja lapsia kiellettiin puhumasta siitä. Lapset eivät uskaltaneet avata suutaan.
– Täyttä totuutta ei varmasti tiedetty. Lapsi on lojaali vanhemmilleen viimeiseen asti. Vanhemmilla taas oli syyllisyyttä ja häpeää sekä pelkoa, että he menettäisivät lapset.
Kun Matilda oli 11-vuotias, hänet otettiin siskonsa kanssa huostaan. Lastenkodissa väkivalta perheen taholta loppui, mutta Matildakin ajautui väkivaltaisiin seurustelusuhteisiin.
– Sitä tuttua hakee alitajuisesti. Siihen on niin tottunut, kun ei muusta tiedä, siksi kutsun sitä "tutuksi ja turvalliseksi". Kun näin, miten äiti on toiminut ja alistunut, en osannut itsekään asettaa rajoja, Matilda kuvaa.
Lopulta isompi kriisi sai Matildan hakemaan apua. Nyt hän kokee, että omat kokemukset voivat toimia voimavaranakin.
– Haluan lapsilleni hyvän kasvuympäristön. Haluan tukea heidän itsetuntoaan ja rajojensa asettamista. Ketju on nyt katkaistu, Matilda sanoo.
Väkivallan kierre seuraa helposti uhrista hänen lapsiinsa. Lapset saavat väärän roolimallin ja voivat joutua itse uhriksi tai syyllistyä väkivaltaan. Kuvituskuva. Benjamin Suomela / Yle
Myös Elinalle kävi lopulta hyvin. Hän lähti väkivaltaisesta seurustelusuhteesta, kun oli hieman alle 18-vuotias. Vaino jatkui kuitenkin senkin jälkeen.
– Ne eivät olleet mitään "mitä sinulle kuuluu" -tyyppisiä yhteydenottoja vaan uhkauksia. Varsinkin alussa, kun ilmestyttiin oven taakse erilaisin astaloin varustettuna. Silloin pelotti. Nykyisin olen saanut itsevarmuutta. Enää en pelkää, olen oppinut asettamaan rajani.
Nyt Elina on 38-vuotias ja itsekin jo äiti. Hänellä on lapset, työ, harrastuksia ja kavereita. Hän voi nyt hyvin.
– Tällä hetkellä kuuluu oikein hyvää. Se ei ole kuitenkaan helpolla ja ilmaiseksi tullut. En olisi selvinnyt aikuisena ilman ammattiapua. Useamman vuoden olen näitä asioita käsitellyt. Stressi ei lähde kehosta ja aivoista käskemällä.
Myös Elina tunnistaa yli sukupolvien ylittävän kuilun. Myös lasten isien kanssa hän koki väkivaltaa. Hänkin piti sitä normaalina elämänä.
– Nyt on ymmärrys siitä, mitä haluan tarjota lapsilleni ja mitä en todellakaan halua. Lapsilla on tänä päivänä kaikki hyvin, mutta pieninä he altistuivat väkivallalle. Nyt on tärkeää kertoa heille, että heitä rakastetaan.
Miksi kukaan ei puuttunut?
Elina ihmettelee sitä, miten kukaan aikuinen ei koskaan puuttunut alaikäisenä kokemaansa rajuunkaan väkivaltaan.
– En koe, että olisin saanut apua. Ulkopuoliset eivät puuttuneet tilanteeseen. Erikoisen vähän aikuiset puuttuivat väkivaltaan.
Elinan mukaan aikuiset eivät voineet olla huomaamatta väkivaltaa, se oli niin näkyvää.
Kerran esimerkiksi poikaystävän äiti oli läsnä samassa asunnossa. Hän kuunteli väkivallan jatkumista tuntikausia ja lopulta poliisit tulivat paikalle. Elina koki, että silloinkin poliisit keskittyivät vain tekijään eli poikaystävään, joka vakuutteli olevansa nyt rauhallinen. Uhrilta ei kysytty juuri mitään.
Elina myöntää, että ei itse varmastikaan osannut apua pyytää, mutta ei myöskään koe, että se olisi ollut hänen vastuullaan.
– Jos on kotoa huostaanotettu isän luota ja ammattilaisia on talo täynnä, niin kyllä heidän olisi pitänyt huomata. Koulukodin jälkeenkin lastensuojelun asiakkuus jatkui, mutta käynnit olivat vain käytännön asioiden hoitamista. Kukaan ei kysynyt koskaan, onko elämässä väkivaltaa.
– En ollut niin arvokas, että siihen olisi puututtu. Siltä se tuntui. Edes ammattilaiset eivät puuttuneet.
– Aikuisten antama malli oli hiljainen hyväksyntä väkivallalle. Ei ollut mallia sille, miten minua saa kohdella. Jäin itse rikkonaiseksi ja jouduin aikuisena opettelemaan sen.
Elinan mukaan pahinta väkivallassa oli eletyn elämän menettäminen.
– Surettaa omat menetetyt vuodet, tytöstä naiseksi kasvamisen aika. Aikuiset eivät sitä kyenneet suojelemaan.
Elina haluaa sanoa uhreille terveisiä, että apua pitää hakea.
– Mutta vastuuta ei voi jättää lapselle. Alaikäinen on aina jonkun vastuulla, olipa se sitten vanhempi tai viranomainen.
Väkivalta ei myöskään ole perheen sisäinen asia, muistuttaa Riitta Särkelä. Särkelän mukaan ammattilaiset voisivat kysyä lapsilta vaikka esimerkiksi, että pelottaako sinua, koetko olevasi turvassa. Niillä saadaan keskustelu alkuun ja ehkä apua perille.
Tarvitsetko apua? Sinulla on oikeus saada apua! Aikuiset auttavat sinua saamaan apua.
**Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.**
Turvakamu -sovellus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joiden perheessä on tai on ollut turvattomuutta, pelkoa tai väkivaltaa.
Nettiturvakodin lasten ja nuorten chat on avoinna arkipäivisin klo 15-18. Chatin ollessa suljettuna auttaa Apua väkivaltaan -chat samalla sivulla.
Nuortennetti -sivustolta löydät listan kaikista auttavista palveluista (mukaan lukien mm. koulun henkilökunta ja kunnan sosiaalityöntekijät).
Lasten ja nuorten puhelin MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Voit soittaa lasten ja nuorten puhelimeen: ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20. Puhelu on ilmainen eikä se näy sinun puhelinlaskussasi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta.
Varjomaailma (A-Klinikkasäätiö) on sivusto lapsille ja nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä.
Jos Ukrainassa syttyy sota ja länsimaat asettavat Venäjälle pakotteita, se voi tuntua ennen kaikkea suomalaisten taloudessa. Yle seuraa tilanteen kehittymistä tässä jutussa.
Venäläiset nimittäin todennäköisesti mätkäisevät heti lännelle vastapakotteita. Sekä vientiin että tuontiin tulisi muureja. Suomalaisten energialaskut saattaisivat kallistua entisestään.
Suomelle Venäjän-tuonnilla on kaikista EU-maista suurin merkitys.
Julkisuudessa on pohdittu jo laajasti, millaisia pakotteita länsimaat voisivat Venäjälle asettaa: pankit mustalle listalle, SWIFT-maksujärjestelmä pois venäläisiltä, Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton evääminen, vientikiellot.
Yhdysvallat ja Britannia aikovat panna jäihin myös Putinin lähipiirin omistuksia ja rahaliikennettä, kertoo muun muassa Wall Street Journal -lehti. Mustalle listalle joutuisi sekä oligarkkeja että heidän yrityksiään.
Yhdysvallat suunnittelee rankaisevansa tällä kertaa myös venäläisliikemiesten ulkomailla opiskelevaa jälkikasvua. Se julkisti vuoden 2018 alussa 200 nimen listan Venäjän oligarkeista. Joukosta löytyi kolme nimeä, joilla on bisneksiä Suomessa.
Samana vuonna Yhdysvallat ilmoitti lisäävänsä 24 liikemiestä pakotelistalleen. Nyt tämä lista kasvaisi, jos Venäjä päättää hyökätä Ukrainaan.
Lontoo on venäläisten liikemiesten suosikkikohde
Britanniaan on pesiytynyt viime vuosina suuri määrä venäläistä rahaa. Venäläistä pääomaa on niin kiinteistöissä, jalkapallojoukkueessa, tiedotusvälineissä kuin yliopistoissakin.
Ulkoministeri Liz Trussvannoi vastikään, että Lontoossa majailevia oligarkkeja vastaan kohdistetaan pakotteita, jos hyökkäys Ukrainaan alkaa – näin tehdään, vaikka Britannian talous kärsisi siitä.
– Lyhyen aikavälin taloudelliset edut eivät voi mennä vapauden ja demokratian säilyttämisen edelle, Truss sanoi.
Kiusalliseksi asian tekee se, että lehtitietojen mukaan oligarkit ovat rahoittaneet johtavia poliitikkoja Britanniassa. Myös kuningattaren serkku on sekaantunut bisneksiin venäläisliikemiesten kanssa.
Lontoolaisen Chelsea-jalkapallojoukkueen omistaja, venäläinen miljardööri Roman Abramovich (toinen vasemmalta) juhli joukkueensa Mestarien liigan voittoa viime toukokuussa. Chelsean kapteeni César Azpilicueta kuvassa toinen oikealta. Lontoo on saanut liikanimen "Londongrad", koska siellä asuu niin paljon venäläisiä oligarkkeja.Michael Steele / EPA
EU-maissa veneitä, huviloita ja pankkitilejä
Suomessa venäläiset liikemiehet ovat omistaneet niin kiinteistöjä kuin jääkiekkojoukkueenkin. Lue täältä Yhdysvaltojen pakotelistalla olevasta Rotenbergien perheestä, joka omisti taannoin Jokerit.
Helsingin Hartwall-areenan suuromistajana on yhä Arena Events -yritys, jonka taustalta löytyvät venäläisliikemiehet Gennadi Timtchenko ja Roman Rotenberg.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin kaksi huvijahtia "Graceful" ja "Nord" olivat hampurilaisella telakalla vielä viime syyskuussa. Viime viikolla ainakin suurempi alus eli Graceful siirrettiin pois saksalaismedian mukaan, kun uhka lännen pakotteista lisääntyi.AOP
Esimerkiksi Saksan telakoilla oli viime vuoden lopussa lukuisten venäläisten liikemiehien luksusjahteja säilytyksessä ja kunnostettavina. Hampurin satamassa oli itse Putinin huvijahtien lisäksi ainakin neljän venäläisen miljardööri-liikemiehen veneitä.
Kyprokselle venäläisiä miljardeja on tuonut ennen kaikkea maan "kultaisten passien" järjestelmä, jossa ulkomaalaiset saattoivat saada maan kansalaisuuden kahden miljoonan euron sijoitusta vastaan.
Espanjan Aurinkorannikolla venäläistä rahaa taas on huviloiden ja asuntojen lisäksi hotelleissa ja yökerhoissa.
Ranskan Riviera on yksi venäläismiljardöörien suosimia kohteita. Heillä on siellä sekä luksusasumuksia Cannes'ista Mentoniin että huvijahteja Saint-Tropez'n satamassa.
Venäläiset oligarkit sijoittavat varojaan ulkomailla useimmiten arvopapereihin, kiinteistöihin, yrityksiin, pörssiin, luksuselämäntyyliin sekä kultaan ja koruihin, kävi ilmi konsulttiyhtiö Ernst&Youngin selvityksessä toissa vuonna.
Liikemies Boris Berezovski osti Etelä-Ranskassa sijaitsevan Château de la Garoupe'in linnan alunperin vuonna 1996. Sittemmin se on siirtynyt Roman Abramovichin haltuun. Putinkin on yöpynyt linnassa. AOP
"Superrikkaat eivät halua sotaa"
Ukrainalainen korruption vastainen järjestö on vaatinut viime päivinä, että Euroopan maat jäädyttävät oligarkkien omaisuuden ja estävät näiden liikkumisen alueellaan. Antac-järjestö listaa venäläismiljardöörien omaisuutta Twitterissä #BlockPutinWallets-tunnisteella.
Liikemiesten pakotteita on vaatinut niin ikään vankilassa viruva venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi. EU ei ole sanktioinut oligarkkeja toistaiseksi mitenkään.
Putinin sota-aikeet ovatkin oligarkkien painajainen, arvioi Center for European Policy Analysis -ajatushautomo analyysissään. Tämä johtuu juuri siitä, että heidän varallisuutensa on lännessä.
– He todennäköisesti tekevät kaikkensa välttääkseen joutumisen uudelle pakotelistalle, Venäjään erikoistunut tutkija Ksenija Kirillova kirjoittaa.
Ukrainalaisen median mukaan monet sikäläiset Venäjän-mieliset liikemiehet ovat lähteneet Kiovasta tilauslennoilla ja yksityiskoneilla esimerkiksi Wieniin, Müncheniin ja Zürichiin viime päivinä.
EU voisi toimia myös tehostamalla rahanpesun ehkäisyä. Viime vuosien useista tietovuodoista on käynyt ilmi, että esimerkiksi Luxemburgin, Kyproksen ja Latvian pankkijärjestelmien kautta kiertää yhä paljon venäläistä rahaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een saakka.
Merivoimien tilaamien neljän monitoimikorvetin osien rakentaminen on jo aloitettu.
Nyt Laivue 2020 -hankkeen alusten työstöön valmistuu monitoimihalli, jossa rakentaminen onnistuu sisätiloissa. Tiistaina muurattiin seremoniallisesti hallin peruskivi.
Hallia ei kuitenkaan tehdä vain neljää sotalaivaa varten, vaan siitä on hyötyä myös tuleviin rakennushankkeisiin.
On silti vahva syy, miksi halli päätettiin rakentaa juuri nyt: sota-alukset rakennetaan turvallisuussyistä sisätiloissa.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko taustoittaa sisähallissa rakentamisen syitä.
– Kun työssä siirrytään laiteasennuksiin ja taistelujärjestelmien osien tuontiin, emme halua paljastaa tietoa laitteista. Se voisi kertoa aluksen suorituskyvystä, Renko sanoo.
Lisäksi sisällä rakentaminen takaa laadun ja säännöllisen rakentamistahdin.
Puolustusvoimien edustajat pääsivät Rauma Marine Constructionsin kutsuvieraiksi peruskiven muuraukseen.Soila Ojanen / Yle
Tiedot vain heille, jotka sitä tarvitsevat
Myös Rauma Marine Constructions joutuu miettimään erityisen huolellisesti laivahankkeessa käsiteltävän tiedon hallintaa.
– Kaikki näiden alusten rakentamiseen osallistuva henkilökunta on turvaselvitettyä. Ja tietoa jaetaan vain ihmisille, jotka todella sitä tarvitsevat työssään, linjaa RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
Hallin rakennustyöt on aloitettu suunnitellusti viime marraskuussa. Suunnitelman mukaan se valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Toimistotilat saadaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella.
Laastikauhan varteen pääsi myös Rauman tuore kaupunginjohtaja Esko Poikela.Soila Ojanen / Yle
Peruskiveen muurattiin perinteisesti sylinteriin piilotettuna piilotettin muun muassa hallin piirrokset, nyt käytössä olevat kolikot ja paikallinen päivän sanomalehti eli Länsi-Suomi. Peruskivi toimii hallin valmistuessa porraskäytävän laattana.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 16.2. kello 23.
Entinen kuninkaallinen korkeus, Yorkin herttua Andrew on tehnyt sovinnon syytteet nostaneen Virginia Giuffren, oikeusasiakirjoista selviää.
Giuffre ja Andrew sopivat muiden muassa, että Yorkin herttua tekee "merkittävän lahjoituksen" syyttäjän, Giuffren edustamalle hyväntekeväisyysjärjestölle.
Lahjoituksen määrästä ei ole kerrottu.
The Guardian spekuloi aiemmin, että Andrew haluaa todennäköisesti sopia syytteistä rahalla ennen oikeudenkäyntiä.
Lehti arvioi, että häviäminen oikeudessa voisi johtaa vahingonkorvauksiin, joiden hintalappu voisi pyöriä miljoonissa.
Lisäksi oikeudenkäynti olisi nöyryyttävä Andrew'lle, joka on jo menettänyt suurimman osan titteleistään sekä sotilasarvonimet kohun takia.
Oikeudenkäynnin oli määrä alkaa tämän vuoden lopussa. Sovinto tarkoittaa, että asia ei todennäköisesti etene julkiseen oikeudenkäyntiin valamiehistön eteen.
Andrew kiistää syytteet
Giuffre syyttää tittelinsä menettänyttä prinssiä yli 20 vuoden takaisista tapahtumista. Giuffren mukaan Andrew käytti häntä seksuaalisesti hyväksi, kun tämä oli vasta 17-vuotias.
Andrew’ta vastaan ei ole nostettu rikossyytteitä, vaan tapausta puidaan siviilioikeudessa.
Syytteet nostettiin viime vuoden elokuussa. Giuffren mukaan edesmennyt seksuaalirikollinen ja liikemies Jeffrey Epstein kauppasi Giuffren useaan otteeseen Yorkin herttua Andrew'lle seksiä varten.
Tiistaina julkaistussa lausunnossa Andrew pahoitteli yhteyksiään Epsteiniin. Lausunnossa Andrew myös kiitti Giuffrea ja muita seksuaalisen hyväksikäytön uhreja rohkeudesta puolustaa omia ja muiden oikeuksia.
Andrew on kuitenkin kiistänyt syytteet hyväksikäytöstä.
Giuffren asianajaja kommentoi aiemmin BBC:lle, että pelkkä rahallinen korvaus tuskin riittää kanteen nostaneelle Giuffrelle.
Brittihovi ei ole kommentoinut Andrew'n ja Giurffren tekemää sovintoa.
15.2 klo 20.08 Uutista korjattu. Andrew on menettänyt tittelinsä, jotka liittyvät sotilaallisiin kytköksiin ja kuninkaallisiin suojelutehtäviin. Hän ei ole menettänyt prinssititteliään, kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.
Törmäämme kaikki joskus ihmiseen, jonka kanssa tuntuu olevan mahdotonta keskustella. Hän on kanssamme niin eri mieltä tai kärkäs kommenteissaan, että mieluummin välttelemme hankalaa aihetta kokonaan.
Keskustelutaitoja on kuitenkin mahdollista harjoittaa. Muuttamalla omaa tapaasi toimia keskustelussa, voit vaikuttaa siihen, että vaikeakaan keskustelu ei vääjäämättä johda riitaan tai erimielisyyksien syvenemiseen. Tämä keskustelubotti auttaa sinut alkuun. Aiheeksi valitsimme koronarokotteen, koska se on tällä hetkellä yksi tulehtuneimmista keskustelunaiheista.
Saat palautetta vastauksistasi kunnioittavaan keskusteluun erikoistuneelta asiantuntijalta, Erätauko-säätiön toimitusjohtajalta Laura Arikalta.
Tämä juttu on osa Ylen ja Erätauko-säätion koodinoimaa viisivuotista Hyvin sanottu -hanketta.
Kunnioittavan keskustelun pelisäännöt
Näkemyksesi ovat tärkeitä ja niin ovat muidenkin näkemykset Hyväksy se, että asioista voi olla eri mieltä
Harkitse, mitä sanot tai kirjoitat
Ole aktiivinen kuuntelija. Pyri parhaasi mukaan ymmärtämään mitä keskustelukumppanisi pyrkivät sanomaan sinulle ja muille
Mieti, millainen keskustelija sinä olet?
Kerro, kuuntele, kysy, perustele. Pysy aiheessa, olennaiseen keskittyen. Jos jokin aihe on jo käsitelty, siirry eteenpäin
Käyttäydy asiallisesti, keskustelukumppaneita ja keskusteluun liittyviä muita ihmisiä ja heidän yksityisyyttään kunnioittaen
Muista, että uhkaaminen, loukkaaminen, pilkkaaminen tai esimerkiksi rikoksiin yllyttävät tai rasistiset kommentit eivät kuulu asialliseen keskusteluun
Muista; ihmiset ovat tasavertaisia ja jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun asiantuntijuuden tasosta riippumatta. Tämä ei kuitenkaan estä järjen ja omantunnon käyttöä
Kunnioita asiantuntijatietoa ja faktoja
Kuuntele erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Tiedosta, että faktat ja mielipiteet voivat olla eri asia
Käytä hyvää ja kunnioittavaa kieltä
Tätä juttua varten on haastateltu Erätauko-säätiön toimitusjohtajaa Laura Arikkaa, joka toimii jutussa myöspalautetta antavana asiantuntijana. Jutun taustaksi on myös haastateltu sovittelija ja konfliktinratkaisun ammattilaista Miriam Attiasta sekä Sovinto-hankkeen ohjelmajohtaja Kirsi Salorantaa ja yhteyspäällikkö Hanna Myllystä.
Minna Jaala, 23, hankki toissa kesänä 20 vuotta vanhan Volvon farmariauton.
Työmatkojen ja kauppareissujen lisäksi Jaala kulki Volvollaan autoharrastajien miitteihin, joissa ajettiin letkassa paikkakunnalta toiselle: kotikylältä Perniöstä Salon, Someron ja Forssan läpi Urjalaan ja Turun kautta takaisin. Välillä hän pysähtyi parkittamaan kavereidensa kanssa. Basso soi ja aina jollakin kumi paloi.
Kuukaudessa hupi- ja hyötyajoa kertyi lähes 6 000 kilometriä.
– Rentoudun ja tapaan ystäviä ajamalla. Se on minulle elämäntapa, Jaala sanoo.
Kesällä 2020 Jaala tankkasi auton täyteen 90 eurolla, mutta nyt sama määrä polttoainetta maksaa jo lähes 140 euroa.
Volvon 2,4-litrainen moottori syö Jaalan ajossa 9,5 litraa satasella.
Bensaan Jaalalla palaa noin 750 euroa kuussa. Se on päätoimiselle opiskelijalle paljon. Samalla rahalla maksaisi pikkuyksiön kuukausivuokraa Helsingin Kalliossa. Hänen mielestään hinta on jo kohtuuton.
Nyt Volvon takaikkunassa lukeekin: “Stop autoilijoiden kuritukselle!” Ensi viikolla Jaala ajaa sillä Turkuun Torviprotesti-mielenosoitukseen, jossa vaaditaan poliitikoilta toimia autoilun kulujen laskemiseksi.
Ilman autoa ei ole sosiaalista elämää
Nora Kanto, 22, katsoo polttoaineen hintaa ja kiroaa. Bensavalo palaa, joten on pakko tankata, että seuraavana päivänä pääsee töihin. 95-oktaaninen bensa maksaa 1,984 euroa litralta.
– En ole kertaakaan vielä näin kalliilla tankannut.
Mira Perkonoja, 26, aikoo vielä hetken lykätä pumpulla pysähtymistä. Hän toivoo, että puoliso tankkaisi, kun ajaa Helsinkiin.
Perniöläisen huoltoaseman kahvipöydässä kaikki kertovat karsineensa ajokilometrit minimiin.
Minna Jaalalla aivan pakollisistakin ajoista kertyy kuitenkin jo melkoinen bensalasku. Hän opiskelee lääketeknikoksi Turussa ja ajaa sinne viitenä päivänä viikossa.
Pelkästään koulumatkoista tulee 3 200 kilometriä ajoa kuussa. Kun siihen lisätään vielä ostosreissut, sukuloinnit ja muut välttämättömät menot päälle, mittarissa on 4 000 kilometriä kuukaudessa.
– Monesta olen joutunut luopumaan, että autoa voin pitää. Ei minulla käytännössä ole enää harrastuksia.
Helsinkiläinen opiskelija voi tehdä koulumatkansa julkisen liikenteen kuukausikortilla 35,90 eurolla. Perniöstäkin pääsisi julkisilla Turkuun. Aikataulun mukaan Jaala ehtisi kouluun juuri ja juuri kahdeksaksi, jos hän ottaisi aamun ensimmäisen bussin kirkolta vartin yli kuusi ja vaihtaisi kerran Salossa ja kerran Turussa.
Hän on kokeillut sitä kahdesti ja molemmilla kerroilla myöhästynyt.
Bussilla ei myöskään pääsisi kavereiden ja sukulaisten luo, jotka eivät asu aivan kirkonkylällä. Ilman autoa Perniössä ei Jaalan mukaan ole sosiaalista elämää. Nyt polttoaineen raju hinnannousu uhkaa eristää hänet kotiinsa.
– Vielä puoli vuotta sitten pystyin melkein päivittäin käymään kavereita moikkaamassa. Nyt en. Enkä voi lähteä enää huviajeluihin tai yömiitteihin.
Liikkumisenvapaus vaakalaudalla
Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmä on kasvanut nopeasti koko valtakunnan laajuiseksi, ja sen Facebook-ryhmässä on yli 280 000 jäsentä.
Käytännössä liike on vaatinut muun muassa autoveron poistamista, lisää rahaa teiden kunnossapitoon ja polttoaineiden litrahintojen laskemista EU:n keskitasolle.
Ryhmä on tehnyt polttoaineen hinnan kohtuullistamisesta kansalaisaloitteen lokakuussa 2021, ja se on tähän mennessä kerännyt 122 000 kannatusilmoitusta.
Siihen vaikuttaa paljon raaka-aineiden hintataso. Raakaöljy ei ole ollut niin kallista kuin nyt sitten vuoden 2014. Vuosi sitten barrelihinta oli alle 60 ja nyt jo yli 90 dollaria. Öljyn kysyntä on koronatilanteen helpottaessa kansainvälisesti kasvanut, mutta tarjonta ei ole noussut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Myös uusiutuvien polttonesteiden jakeluvelvoitteella on merkitystä. Suomessa liikennepolttoaineen jakelijoiden täytyy käyttää bensiinin ja dieselin seassa uusiutuvia polttonesteitä. Niitä on nyt huonosti saatavilla ja markkinahinnat siksi korkealla.
Kun uusiutuvia polttonesteitä ei lainsäädännön vuoksi voi jättää poiskaan, niiden kustannukset siirtyvät suoraan autoilijalta veloitettavaan hintaan. Se näkyy kaikkien autonomistajien kukkarossa.
Kansalaisaloitteessa vaaditaankin, että polttoaineen myyntiä koskevasta biopolttoaineen jakeluvelvoitteesta koituvat kustannukset kuluttajahinnioissa tulisi kompensoida valmisteveroa säätelemällä.
Jos toimiin ei ryhdytä, liikkumisen vapaus on ryhmän mukaan vaakalaudalla.
Autoilu yhdistää
Aatu Karjalaisella, 19, on ollut ajokortti vähän yli vuoden. Hän on järjestämässä Torviprotestia Jyväskylässä viikon päästä.
– Asioille pitää koettaa tehdä jotain, kun ne ärsyttävät. Muuten on turha valittaa.
Karjalainen tekee vuorotyötä koneistajana Muuramessa, ja auto on työmatkoihin välttämätön.
Autoilu merkitsee hänelle kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää liikkumista. Se on rakas harrastus, jonka hän jakaa vaimonsa ja lähimpien ystäviensä kanssa.
– Lähden monesti ajelemaan pimeitä metsäteitä vailla määränpäätä ja kuuntelen musiikkia. Se on puolittaista terapiaakin.
Autoilu yhdistää myös Karjalaista ja Lauri Melginiä, 21. He rassaavat yhdessä autojaan tallilla, ajelevat kylillä ja poikkeavat huoltoasemalle kahvittelemaan.
Autoilun kallistuminen harmittaa. Karjalainen ilmoittaa nettotulojensa olevan selvästi alle kahden tonnin, ja nyt rahasta on erityisen tiukkaa, kun viime kuussa maksettavaksi tuli omien häiden kustannukset.
Auto on melkoinen rahareikä. Puhelimen sovelluksesta Karjalainen tarkistaa, että tämän vuoden puolella Volvo on syönyt öljynvaihdon ja uusien renkaiden kanssa jo 917 euroa. Huollot hän tekee pääasiassa itse ja säästää siinä pitkän pennin.
– Ei ole tullut ajettua enää hupia – tai no melkein yhtä paljon kuin ennenkin. Joudun tinkimään monesta muusta, koska polttoaineeseen, vakuutuksiin ja autoveroihin menee niin paljon.
Karjalainen ei osta enää huoltoasemalta kahvia tai syö ravintolassa, mutta Volvostaan hän ei aio luopua. Vaimollekin hän etsii nyt autoa – mitäs muutakaan kuin Volvoa.
Luonnonsuojelijat syyttävät maa- ja metsätalousministeriötä yhteisesti sovittujen pelisääntöjen rikkomisesta.
Ministeriössä olo on kuin puun ja kuoren välissä.
Näillä alueilla susia olisi helmikuun aikana metsästetty, mikäli kannanhoidollinen metsästys olisi sallittu. Karttakuva, Yle/Maiju Hakalahti
– Metsästäjäliitto ei ole tilanteeseen tyytyväinen. Tilanne ei ole myöskään suden hyväksyttävyyden kannalta hyvä, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.
– Tilanne on entistä pahemmin solmussa, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
– Konfliktia olisi ollut hankala estää, toimimme miten vain, sanoo puolestaan maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.
Susipolitiikassa jakolinjat ovat syviä ja osapuolten keskinäinen luottamus on olematonta. Miksi?
Susiriidalla on syvät juuret
Suomen suurpedoista susi herättää eniten tunteita.
Lisäksi susi herättää pelkoa, jonka juuret ovat syvällä historiassa.
– Suden ja ihmisen yhteisestä menneisyydestä nostetaan usein esiin 1800-luvun lopun lastensurmatapaukset. Se on viimeinen kerta, kun susi on tappanut ihmisen Suomessa. Asia on syvällä kulttuurisessa muistissa, kertoo suden kulttuurihistoriaa tutkinut Heta Lähdesmäki Turun yliopistosta.
Susi oli haittaeläin, jonka sai surmata tavattaessa. Susien eksyessä läntiseen tai eteläiseen Suomeen järjestettiin satojen miesten susijahteja vielä 1970-luvulla.
Suden suojelua painottavat näkökulmat alkoivat yleistyä 1900-luvun loppupuolella, jolloin sudesta tuli vahvasti poliittinen eläin. Myös metsästäjät arvostelivat suuria susijahteja.
– Viimeistään 1970-luvulla ei ollut enää yhtä totuutta sudesta, Lähdesmäki sanoo.
Susien suojelu alkoi 1970-luvulla osittaisella rauhoituksella. EU-jäsenyyden myötä suojelu tiukkeni 1990-luvulla, mikä toi uudet jyrkät jakolinjat suomalaiseen susikeskusteluun.
Vastakkain ovat EU-lain vaatimukset susien suojelusta ja paikalliset kokemukset. Suden ja ihmisen väliset ristiriidat ovat muuttuneet entistä enemmän ihmisten välisiksi erimielisyyksiksi.
– Puhutaan siitä, kenellä on oikea tieto sudesta, Lähdesmäki sanoo.
Viime vuosina keskustelu on kiihtynyt entisestään. Osaksi taustalla vaikuttaa susien palaaminen vanhoille elinalueilleen läntiseen Suomeen, jossa susi todennäköisemmin eksyy lähelle asutusta kuin idässä.
Tutkijan mukaan susikeskustelu on radikalisoitunut
Suurpetopolitiikan tutkija Outi Ratamäki Itä-Suomen yliopistosta sanoo myös sosiaalisen median susikeskustelun jyrkentäneen asenteita.
– Susikeskustelu on radikalisoitunut viime vuosina. Some-keskustelu on muuttanut sitä, kuinka kärjekkäästi epäluottamusta halutaan tuoda esille. Se näkyy myös maastossa. Tiedän Luonnonvarakeskuksen työntekijöitä, joita on uhkailtu ja heidän työtään on hankaloitettu.
Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa Suomen susikannan määrittelystä, mikä on poliittisesti äärimmäisen herkkä kysymys. Susikeskustelussa toistuu väite siitä, että Luke vääristelisi susien määrää tahallaan alaspäin.
Väitteiden tueksi ei ole esitetty uskottavia todisteita, mutta se ei ole estänyt niiden toistamista esimerkiksi eduskunnan täysistuntosalissa, jossa asiaa on pitänyt esillä susiasioissa profiloitunut ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.).
Tässä on paljon löysää leukojen louskuttelua, joka pahentaa susiin liittyvää konfliktia. Suurpetopolitiikan tutkija Outi Ratamäki
Luonnonsuojelupuolella puolestaan kyseenalaistetaan poikkeuslupia myöntävän Suomen riistakeskuksen toiminta ja esitetään vihjailuja epäasiallisista motiiveista lupapäätösten takana.
– Isoilta osin kärjekkäimmät syytökset ovat täysin perättömiä puolin ja toisin. Tässä on paljon löysää leukojen louskuttelua, joka pahentaa susiin liittyvää konfliktia, Ratamäki sanoo.
Susi määritellään Suomessa uhanalaiseksi lajiksi. Kuvassa sudenpennut tervehtivät alfaurosta Kuhmossa. Juha Metso/All Over Press
Susipolitiikka ei ole pelkkää riitelyä
Julkisuudessa roihahtelevasta susikeskustelusta sitä voi olla vaikea päätellä, mutta tosiasiassa taustalla on viime vuosien aikana tehty myös paljon toimivaa yhteistyötä.
Suurpetopolitiikasta Suomessa vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön kokoamissa työryhmissä eri osapuolet ovat istuneet saman pöydän äärellä sovittamassa yhteen susiin liittyviä näkökantoja.
Ylen haastattelemat osallistujat eri taustaryhmistä kiittelevät työtä rakentavaksi.
– Susiasiat herkästi näyttäytyvät yhtenä riitelynä, mutta asioita on saatu myös yhteisymmärryksessä vietyä eteenpäin. Se ei koskaan päädy otsikoihin asti, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo.
Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäessä mukana oli myös tutkijoita, joiden tarkoituksena oli sovitella osapuolten välisiä ristiriitoja.
Vuosikymmenten aikana rapautunut keskinäinen luottamus suojelijoiden ja metsästäjien välillä osoitti paranemisen merkkejä.
Yhteistyön lopputuloksena vuonna 2019 syntyneessä susikannan hoitosuunnitelmassa yhtenä keinona esillä oli myös suden kannanhoidollinen metsästys.
Sen käyttöä lähdettiin selvittämään erillisessä työryhmässä, jossa saman pöydän ääreen istui jälleen myös metsästäjien ja suojelujärjestöjen edustajia.
Kannanhoidollinen metsästys on susikonfliktin ytimessä
Liian lähelle asutusta tunkevien ja vahinkoja aiheuttavien susien ampuminen on nykyäänkin mahdollista niin kutsutuilla vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla tai poliisin päätöksillä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2020 elokuun ja vuoden 2021 maaliskuun välisenä aikana vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla tai poliisin päätöksellä kaadettiin yhteensä 27 sutta.
Näitä päätöksiä ymmärtävät myös luonnonsuojelijat.
– Jos susi tulee nälkiintyneenä tai vahingoittuneena pyörimään kotipihoille, siinä ei usein ole muuta ratkaisua kuin ampua, SLL:n Hölttä sanoo.
Suden kannanhoidollinen metsästys jakaa mielipiteitä enemmän. Poikkeuslupien perustelut eivät liity suoraan ammuttavien susien aiheuttamiin vahinkoihin, vaan metsästystä perustellaan suden sosiaalisen hyväksyttävyyden lisäämisellä.
Jos susi tulee nälkiintyneenä tai vahingoittuneena pyörimään kotipihoille, siinä ei usein ole muuta ratkaisua kuin ampua. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Metsästykseen annettujen lupien toivotaan myös vähentävän susien salametsästystä, mutta siihen liittyvät tutkimustulokset eri maista ovat ristiriitaisia. Ruotsissa salametsästys väheni, Yhdysvalloissa puolestaan laillinen metsästys lisäsi myös laitonta tappamista.
Edellisen kerran suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin Suomessa vuosina 2015–2016, eivätkä kokemukset olleet rohkaisevia.
Metsästyksen aikana saaliiksi päätyi erityisen paljon laumojen alfayksilöitä eli lauman johtajia. Se oli ongelma, sillä metsästyksen takia heikentyneet laumat voivat pyrkiä lähelle asutusta helpon ravinnon perässä.
Kannanhoidollisen metsästyksen kannattamista perutellaan suden sosiaalisen hyväksyttävyyden lisääntymisellä. Kuvassa susi hiipii lumihangessa Kuhmossa vuonna 2020. Juha Metso / AOP
Suomelle noottia susiasioista
Edellistä kannanhoidollisen metsästyksen kierrosta seurasi myös oikeudellinen jälkipyykki, joka kavensi Suomen liikkumatilaa susiasioissa.
EU-tuomioistuimen päätös vuodelta 2019 vaatii perustelemaan susien kaatamisen poikkeusluvat entistä tarkemmin. Jatkossa poikkeuslupien tueksi on voitava esittää täsmällisen tieteelliset perusteet siitä, miksi lupia tarvitaan.
Kannanhoidollisen metsästyksen miinakentällä liikkunut työryhmä saavutti kuitenkin yhteisymmärryksen.
Yksi järjestöistä, lasten- ja nuorten ympäristönsuojelujärjestö Luonto-Liitto erosi ryhmästä kesken työn, mutta Suomen luonnonsuojeluliitto sitoutui yhteiseen loppuraporttiin, joka julkistettiin kesällä 2021.
Raportin mukaan kannanhoidollinen metsästys voitaisiin aloittaa, mikäli suden suotuisaa suojelutasoa ei vaaranneta. Käytännössä tämä tarkoittaa sen todistamista, että laji pystyy selviytymään pitkällä aikavälillä elinympäristössään.
Ministeriötä syytetään hätiköinnistä
Suden suotuisan suojelutason määritteleminen annettiin Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi.
Ensimmäinen arvio valmistui syksyllä 2021, mutta lopullisesti Luken tutkimukseen perustuva työ on valmis vasta ensi syksynä.
Ministeriön hätäilyksi tulkittu toiminta sai suojelujärjestöt pillastumaan.
– Meillä oli hyvät eväät kasassa, mutta ministeri lähti ennen aikojaan liikkeelle, mikä vesitti paljon tässä työssä, Suomen luonnonsuojeluliiton Hölttä sanoo.
Tiedot susikannan kasvusta asettivat ministerille paljon paineita. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi
Myös ministeriön susipolitiikkaa käsittelevissä työryhmissä istunut suurpetopolitiikan tutkija Outi Ratamäki Itä-Suomen yliopistosta arvostelee ministeriön toimintaa. Hän on ollut mukana tukemassa susikonfliktin sovittelua.
Ratamäen mukaan metsästyksellä olisi ollut laajempi hyväksyntä, jos asetuksen antamista olisi maltettu odottaa vuoden verran.
– Jos tehdään iso työ luottamuksen rakentamisessa, niin onhan se kurjaa, että kaikki toimijat eivät sitoudu siihen, Ratamäki sanoo.
Ratamäen mukaan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ratkaisu on hankaloittanut susikonfliktia.
Ministeri Leppä on perustellut päätöstä Ylelle kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon myös susialueilla asuvien ihmisten kokema pelko.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi sanoo ymmärtävänsä syytteitä ministeriön sooloilusta, mutta korostaa, että asian ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä työryhmässä istuneille.
– Työryhmässä tehtiin hyvin selväksi, että väliraportti pyydetään siinä tarkoituksessa, että sen avulla voidaan arvioida kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Tiedot susikannan kasvusta asettivat ministerille paljon paineita, Niemi sanoo.
Susien määrä Suomessa on suurimmillaan sataan vuoteen. Juha Metso/All Over Press
Luke: Suden suojelutaso ei todennäköisesti vaarannu pitkällä aikavälillä
Luken kesäkuisen kanta-arvion mukaan Suomessa oli viime maaliskuussa 279−321 sutta. Pentuja oli syntynyt vuoden aikana runsaasti, ja susien määrä oli kasvanut noin kolmanneksella. Susien määrä Suomessa olisi siis suurimmillaan sataan vuoteen.
Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Luken väliraportissaan esittämien tietojen perusteella, että suden suotuisa suojelutaso Suomessa olisi 28 laumaa, eikä neljään laumaan kohdistuva metsästys vaarantaisi sitä. Ennustemallin mukaan syksyllä 2021 susilaumoja olisi ollut todennäköisesti 36–51 kappaletta.
Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola vastaa kysymyksiin suden suotuisasta suojelutasosta varovasti puntaroiden. Luke ei halua asettua kuumana käyvän poliittisen susikeskustelun osapuoleksi.
– Väliraportissa tuotiin esiin, että tulokset ovat vasta alustavia ja mallin lopputulema saattaa jossain määrin muuttua. En arvioi ministeriön päätöstä sen kummemmin. He katsoivat, että heillä on tässä riittävät perusteet asetuksen antamiseen.
Lausuntokierroksella Luke totesi, että asetus kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta ei todennäköisesti vaaranna tavoitetta saavuttaa susikannan suotuisaa suojelutasoa Suomessa pitkällä aikavälillä.
– Suden lisääntymiskapasiteetti on sitä luokkaa, että jos kuolleisuus olisi asetuksessa mainittu 20 yksilöä, ei se kolkuttelisi niitä rajoja, mitä susikannan kasvun kautta olisi tulossa. Tosiasia on kuitenkin se, että susikantaan kohdistuu muutakin kuolleisuutta kuin tämä luvanvarainen pyynti, Kojola sanoo.
Väliraportissa esiteltyjen alustavien tulosten mukaan Suomen nykyinen susikanta on liian pieni säilyttämään geneettisen monimuotoisuutensa. Arvion mukaan geneettisesti elinvoimainen populaatiokoko olisi noin 500 yksilöä.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan geneettisesti elinvoimainen populaatio on pitkän aikavälin tavoite.
Hallinto-oikeudet puhaltavat pelin poikki
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen perusteella Suomen riistakeskus myönsi luvat kokonaisuudessaan 18 suden kannanhoidolliseen metsästykseen.
Lupien myöntäminen puhalsi hiilloksella kyteneen susikeskustelun uusiin liekkeihin, kun erityisesti kaukana asutuksesta eläneen Kuhmon susilauman kohtalo nousi otsikoihin.
Luonnonsuojelujärjestöt valittivat myönnetyistä poikkeusluvista ja hallinto-oikeudet jäädyttivät lupien toimeenpanot.
Suurpetopolitiikan tutkija Ratamäki ei yllättynyt hallinto-oikeuksien ratkaisuista.
– Jos ei ole tieteellistä varmuutta siitä, miten toimi vaikuttaa susikannan suojelutasoon, sovelletaan ennalta varautumisen periaatetta. Tämä on osa EU:n yleisiä oikeusperiaatteita, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon, Ratamäki sanoo.
Kannanhoidollinen metsästys olisi pitänyt sallia. Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors
Hallinto-oikeuksissa puntaroidaan nyt siis sitä, onko poikkeuslupia perusteltu EU:n luontodirektiivin edellyttämällä tarkkuudella. Ratkaisu voi venyä syksyyn.
Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors pitää hallinto-oikeuksien päätöksiä valitettavina.
– Kannanhoidollinen metsästys olisi pitänyt sallia. Sen avulla olisi voitu lievittää tätä konfliktitilannetta, joka suden ympärillä vallitsee. Sillä olisi pystytty edes hiukan lieventämään esimerkiksi metsästyskoiraharrastukseen kohdistuvia ongelmia, Grenfors sanoo.
Kannanhoidollista metsästystä ei yrityksestä huolimatta päästy aloittamaan näillä hangilla ja lopputulokseen kaikki ovat tyytymättömiä. Olisiko maa- ja metsätalousministeriön pitänyt odottaa suosiolla vuosi?
Maa- ja metsätalousministeriön Sami Niemi ei usko, että keskustelu susien ympärillä olisi hiljaisempaa, jos asetusta ei olisi annettu.
– Vaihtoehtoinen historiankirjoitus on aina haastavaa. Yhtä lailla voi kysyä, mitä olisi tapahtunut, jos emme olisi yrittäneet sallia kannanhoidollista metsästystä. Paine sieltä toiselta puolelta on vähintään yhtä kova. Metsästys- ja koirajärjestöiltä on tullut meille kovaa painetta tässä asiassa, Niemi sanoo.
Niemen mukaan suden asemaan liittyvät ristiriidat selittyvät osaksi suteen liitetyillä odotuksilla.
– Susi on hyvin karismaattinen laji. Siihen liitetään paljon arvostusta ja odotuksia eri suunnilta, suhtaudutaan suteen sitten kielteisesti tai myönteisesti. Niiden yli pääseminen on tavattoman hankalaa. Kun tunteet ovat pinnassa, niin kyllähän se erittäin haastava laji on hallita, Niemi sanoo.
Seuraavan kerran tunteiden voi odottaa olevan pinnassa jälleen syksyllä, kun Luken raportti suden suotuisasta suojelutasosta valmistuu ja kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu on jälleen maa- ja metsätalousministeriön työpöydällä.
Poliittisia paineita asiaan lisää se, että päätöksiä susista tehdään kevään eduskuntavaalien lähestyessä.
Vetistä jäätä, polanteita ja runsaasti sohjoa. Siinä tiistainen keli eteläisessä Suomessa. Tamperelaiselle kahden lapsen äidille Amu Urhoselle tämä tarkoittaa sitä, ettei hän pystynyt saattamaan omaa lastaan aamulla kouluun.
– Jossain vaiheessa ennen koulun porttia piti vaan sanoa lapselle, että nyt äiti ei pääse tästä eteenpäin.
Pyörätuolilla liikkuvalla Urhosella oli avustaja mukana, mutta loska vei voiton. Yksin ulos ei voi lähteä, sillä etenemään ei pääse. Kodista on tullut Urhosen sanojen mukaan vankila. Oikein lumisina aamuina Urhonen onkin soittanut lapsen isän saattamaan.
– Onneksi hän on päässyt.
Tampereen Infran työpäällikkö Antti Sorvali tunnistaa keliongelman. Loskaa poistetaan tällä hetkellä pitkissä vuoroissa ympäri vuorokauden. Kunnossapidossa on viivettä, vaikka tavoite on toinen.
– Täytyy olla niin, että pyörätuolillakin pääsee liikkumaan. Valitettavasti siinä on ollut haasteita.
Työpaikallekaan ei aina pääse
Jalankulku- ja pyöräteistä huolletaan Tampereella ensin pyöräilyn seudulliset pääreitit ja keskeiset työmatkareitit. Pihat ja jalkakäytävät ovat kuitenkin kiinteistön omistajien vastuulla, jollei toisin ole sovittu.
Sähköpyörätuolin pyörät voivat jäädä lumessa tai syvemmässä sohjossa jumiin, sillä ne ovat usein myös painavia ja uppoavat.Marjut Suomi / Yle
Kansalaisaktivistina esimerkiksi Kynnys ry:ssä ja poliitikkonakin vaikuttaneen Amu Urhosen mukaan huono talvihoito on tuttu ilmiö monessa muussakin kaupungissa. Usein vedotaan kalustoon tai vastuuta pallotellaan. Urhonen muistuttaa, että asumme kuitenkin Suomessa.
– Voisi ajatella, että nimenomaan Suomessa osattaisiin varautua siihen, että lunta tulee joka vuosi.
Kunnossapitokin on vammaispolitiikkaa. Urhonen ei ole päässyt aina työpaikalleen Helsingissä, koska työpaikan ovella on ollut niin paljon lunta.
Onko kyse myös arvoista, pohtii Invalidiliiton järjestöasiantuntija Milla Ilonen.
– Onko niin, ettei välitetä siitä tarvitseeko vammaisten ihmisten päästä joka paikkaan?
Ilonen kertoo tottuneesti YK:n vammaissopimuksesta, johon Suomikin on sitoutunut. Sopimuksessa esteettömyys on ihmisoikeus. Kaikkien täytyy päästä liikkumaan.
Invalidiliiton järjestöasiantuntija Milla Ilonen muistuttaa, että väkisin ei kannata auttaa esimerkiksi pyörätuolilla jumiin jäänyttä. On parempi ensin kuunnella neuvot ja toimia yhteisymmärryksessä.Marjut Suomi / Yle
Voisi aina olettaa, että joku tarvitsee helppokulkuista reittiä
Ilonen on saanut toisinaan pihan ja kulkuväylän autolleen kuntoon soittamalla huoltoyhtiöön. Niin ei kuitenkaan pitäisi olla, sillä asian pitäisi hoitua ilman erillistä soittoa.
Yksi apu olisi päivittää huoltosuunnitelmat. Esimerkiksi taloyhtiöissä, joissa asuu pyörätuolilla liikkuvia tai joissa on esteettömiä asuntoja, voisi kirjata suunnitelmaan tarkasti missä kunnossa pihan ja kulkuväylien pitää olla.
Ilosen mielestä kannattaisi olettaa lähtökohtaisesti, että talossa voi olla ihmisiä, joille helppokulkuinen piha on välttämättömyys. Voi olla vieras, joka tarvitsee lumetonta kulkuväylää. Tai kuka tahansa talon asukas voi loukkaantua ja tarvita apuvälinettä liikkumisen avuksi.
Amu Urhosen vastaus kysymykseen, miten liikkumisen mahdollisuuksia parannettaisiin, on yksinkertainen.
– Liikkuminen ratkaistaisiin sillä, että nämä tiet aurattaisiin.
Vaikeuttaako loska sinun liikkumistasi? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Korkea polttoaineen hinta kurittaa lumenaurausurakoitsijoita, kun aurauksen sopimushinnat on neuvoteltu ehkä jopa vuosia ennen nykyistä energian hintojen nousua.
Esimerkiksi Jyväskylässä talvikunnossapitoa tekevän Koneurakointi JM Kinnusen toimitusjohtaja Juha-Matti Kinnunen arvioi, että polttoainekulut tulevat heillä nousemaan 400 000 euroon eli 100 000 euroa viime talvesta, kun täysi kalusto kuluttaa 2 500–3 000 euroa päivässä.
– Kyllähän se sopimusten indeksikorotuksista huolimatta vaikuttaa, kun polttoaineen hinta on varmaan korkeammalla kuin koskaan. Nousu on hurja, mutta polttoainetta on pakko saada, maksoi se mitä maksoi.
Kinnunen huomauttaa, että ennustajanlahjoja ei lähtökohtaisesti ole kenelläkään.
– Tällaisen suhdanteen mukaan hintoja on kyllä ensi sopimuskaudeksi tarkistettava.
"Talvi on ollut kova"
Kaupungin kunnossapitopäällikkö Timo Tillgren sanoo, että talvi ollut "kova" ja näyttää myös jatkuvan sellaisena. Talvikunnossapidon kustannuksissa saatetaan mennä yli viime vuoden, jolloin kaupungin lasku oli yli neljä miljoonaa euroa.
Lumitöitä on tekemässä noin 50 urakoitsijoiden yksikköä ja toistakymmentä kaupungin omaa yksikköä.
– Kyllä siihen tosi isoja summia menee, Tillgren sanoo.
Tillgrenin mukaan polttonesteiden kallistumisen tuntevat kipeimmin nahoissaan urakoitsijat, koska sopimukset tehdään muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Tillgrenin mukaan urakoitsijat näyttävät kuitenkin olevan kustannustietoista väkeä.
– Meillä on parhaillaan alkamassa kolmevuotisen sopimuksen optiovuosi. Tuossa kyselin jatkohaluja, ja näyttää siltä, että 99-prosenttisesti samalla porukalla jatketaan, Tillgren sanoo.
Koneurakointi JM Kinnusella työtä tehdään nykyoloissa melkein kellon ympäri
– Päivällä aurataan ja tehdään kauhahommia ja yöllä ajetaan lunta pois, kun ei ole liikenne haittana. Ylitöiden puolelle ovat päivät menneet kaikilla, toimitusjohtaja Kinnunen sanoo.
Aamutreenin ja iltatreenin väliin mahtuu kouluruoka ja muutama oppitunti. Rytmitys riippuu siitä, miten lähellä kilpailukautta eletään.
Keihäänheitäjä Aku Parviainen käy Joensuun yhteiskoulun lukion urheilulinjaa kolmatta vuotta. Matka itärajan tuntumasta Tuupovaarasta Joensuun keskustassa sijaitsevaan lukioon taittuu 45 minuutissa.
– Pystyn suunnittelemaan lukujärjestyksen urheilun mukaan, eivätkä opinnot mene liikaa urheilun eteen. Urheilu on tällä hetkellä tärkeintä elämässä, kertoo 18-vuotias Parviainen, jonka tavoitteena on olympiavoitto.
Esimerkiksi Pekingin olympialaisten maastohiihtomitalistit Iivo ja Kerttu Niskanen sekä Krista Pärmäkoski ovat kaikki urheilulukion käyneitä. Kolmikko muutti urheilulukion perässä Vuokattiin ja kävi Sotkamon lukion. Saman ladun on käynyt myös jo uransa päättänyt ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.
Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista olympiaurhelijoista on käynyt urheilulukion.
Urheilulukiokoordinaattori Mika Muukkosen mielestä Joensuun yhteiskoulun lukiossa on sopivasti urheilulinjan opiskelijoita, eikä lisää voi nykyresursseilla ottaa laadusta tinkimättä.Heikki Haapalainen / Yle
Neljäsosa opinnoista kertyy liikkuen
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun mukaan urheilulukiolaiset opiskelevat muita lukiolaisia hitaammin mutta valmistuvat varmemmin.
Lukion urheilulinjan opiskelijoiden koulunkäynnistä noin 25–30 prosenttia on urheilukursseja. Lisäksi urheilulinjan opiskelijoille on tarjolla erityispalveluita kuten fysioterapiaa, ravinto-opastusta, psyykkistä valmennusta ja erilaisia testejä.
– Yleissivistys taataan, eikä mikään oppiaine jää kokonaan pois. Painotus on toki niillä aineilla, joita opiskelija kirjoittaa, toteaa urheilulukiokoordinaattori Mika Muukkonen Joensuun yhteiskoulun lukiosta.
Nuori keihäänheittäjä Aku Parviainen kuluttaa koulunpenkkiä noin 2–3 tuntia päivässä vuodenajasta ja jaksosta riippuen.
– Kilpailukauden lähestyessä näin keväällä koulua on vähemmän kuin syksyllä, kertoo sekä pitkää matematiikkaa että fysiikkaa opiskeleva urheilija.
Parviaisen tavoitteena on valmistua ylioppilaaksi neljässä vuodessa.
– Opintojen venyminen on nykyisin tosi yleistä muillakin kuin urheilijoilla.
Aku Parviaisella huippu-urheilu on verissä. Hän on keihäänheiton SE-miehen ja maailmanmestarin Aki Parviaisen veljenpoika.Valmentajaisä Mika Parviaisella on arvokisamenestystä nuorten sarjoissa ja pitkä, jopa kansainvälinen valmennusura.
Pesiskolmikosta Sinna-Mari Varonen (vas.) käy Joensuun yhteiskoulun lukion ja Sara Kujanen Jyväskylän Schildtin lukion urheilulinjaa.
Elli Timosen opinahjo Lyseon lukio ei ole urheilulukio, mutta pieni osa pääsee sieltäkin treenaamaan aamuisin urheiluakatemiatoiminnan kautta.
Heikki Haapalainen / Yle
Urheilijat ja lajiliitot toivovat lisää opiskelupaikkoja urheilijoille
Urheilulukioiden suosio kasvaa vuosi vuodelta, mutta sisäänpääsy vaikeutuu. Suomessa toimii 15 erityisen koulutustehtävän urheilulukiota.
Viime vuonna niihin haki 1 500 nuorta, joista hyväksyttiin sisään noin puolet. Keskiarvovaatimus on kasvanut ja on nykyisin suhteellisen kova: keskimäärin noin 8,5–9. Opiskelijaksi valittavan pistemäärästä puolet muodostuu peruskoulutodistuksen keskiarvosta ja puolet urheilu- ja soveltuvuuspisteistä.
Mika Muukkosen mukaan hyvä urheilumenestys voi kompensoida heikompaa koulumenestystä sisäänpääsyn suhteen.
– Koulujen kesken on tasoeroja. Käytännössä esimerkiksi Mäkelänrinteen urheilulukioon pääsevät vain maajoukkuetason urheilijat.
Olympiakomitean mukaan paine lisätä urheilulinjojen oppilasmäärää tulee urheilijoilta ja lajiliitoilta.
– Viime vuosien haut osoittavat, että on selvästi hieman tarvetta lisätä urheilulukioiden opiskelijapaikkoja. Hakijamäärän kasvu on yksi selkeä viesti. Mutta tärkeintä ei ole määrä vain laatu, toteaa Suomen olympiakomitean asiantuntija Jarno Parikka.
Osa kunnista ja kaupungeista on ratkaissut tilanteen lisäämällä urheilulukioiden oppilaspaikkoja omalla päätöksellään. Lisäksi tilanteessa apuna on ilman erityistehtävää toimivat lukiot, jotka tarjoavat harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoilleen.
Urheilulukioiden suosion kasvusta kertoo Kihun selvitys, jonka mukaan yhä useampi urheilulukion opiskelija tulee toiselta paikkakunnalta.
Jos keppi ei lennä, kulku käy kohti korkeakoulua
Urheilulukioiden erityistehtävä on tukea nuoren urheilijan roolia sekä opiskelijana ja urheilijana. Aku Parviaiselle urheilu on elämässä nyt ykkösasia. Jos keihäs ei lennäkään kohti tavoitteita, Parviainen on suunnitellut jatkavansa korkeakouluun. Vaihtoehtona on myös yrittäjyys.
– Näille nuorille ensimmäinen ura on urheilu, ja lukio-opinnot koskevat toista uraa, toteaa Mika Muukkonen Joensuun yhteiskoulun lukiosta.
Aiheesta voi keskustella 16.2.2022 kello 23:een saakka.
Simo Silmu oli 15-vuotias ja bändikaverit 14-vuotiaita, kun tanssimusiikkia soittava teiniyhtye oli ensimmäisellä keikallaan pienellä seuratalolla tammikuussa 1993. Keikan jälkeen paikallislehden toimittaja halusi haastetella nuoria miehiä. Ensimmäinen kysymys yllätti solistin.
– Ensimmäinen kysymys oli, että mikä on bändin nimi. Ja sitähän ei ollut niin tokaisin, että olkoon nyt vaikka Yölintu. Yölintu-valssi on varmaan ensimmäinen kappale, jota olen haitarilla tapaillut. Sellaiseksi nimi jäi, ja sitä se on ollut kohta 30 vuotta.
Haitari on soitin, jota Simo Silmu toivoi lahjaksi 4-vuotiaasta lähtien. Vanhemmat pitivät sitä kuitenkin vanhojen miesten soittimena, joten ihan heti toive ei toteutunut.
– Nelivuotiaana toivoin haitaria ja sain joululahjaksi yksitasoiset sähköurut. Viisivuotiaana toivoin uudestaan haitaria ja sain kaksitasoiset sähköurut. Kuusivuotiaana sain viimein haitarin, ja kyllä siinä kaikki muut jäi.
Nuorena aloittanut yhtye nautti tanssikansan suosiosta, mutta laulajan elämässä alkoholiriippuvuus alkoi kolmikymppisenä hallita sekä keikkailua että julkisuutta.
– Sitä julkisuutta ruokki varmasti se, että puhuin siitä itse avoimesti, ja puhun vieläkin. Mutta miksi sitä tuollaisiakaan asioita kieltämään tai piilottelemaan. Kun kaikki sen ovat nähneet, ja itse tietää, mitä on tehnyt, niin ei siitä suunta voi olla kuin ylöspäin.
Silmu kertoi Puoli seitsemän -ohjelmassa, että korkki on ollut kireästi kiinni jo useamman vuoden ajan.
– Olen pohtinut, että aikansa kutakin. Se korttipeli tuli pelattua loppuun ja nyt mennään uusilla eleillä eteenpäin.
Yrittäjä Gennadyi Naumov on Suomessa asuva ukrainalainen.
– Ensimmäisenä kun aamulla herään, avaan kännykän ja katson uutisista, onko sota alkanut.
Naumov seuraa tilannetta herkeämättä.
– Minua pelottaa, jos Venäjä alkaa sotia Ukrainassa laajemmin. Vaikka analyyttisesti en kovinkaan usko siihen. Ne mainitut sotilasvoimat, joita Ukrainan lähellä ovat, eivät ole riittävät Ukrainan valloittamiseen.
– Mutta Venäjä voi pelata toista peliä. Vaikka he sanovat, että rajalla on 120 tuhatta sotilasta, niin todellisuudessa määrä voi olla kaksi tai kolme kertaa enemmän. Mutta ne on piilotettu.
Naumovin sukulaiset asuvat pääosin pääkaupungissa Kiovassa. Tilanne on hänen mukaansa raskas sukulaisille.
– He pelkäävät, vaikka he ovatkin jo tottuneita elämään sodan kanssa. Kiovan kadut ovat rauhallisia. Tilanne on sama kuin kahdeksan vuotta käytännössä.
Ukrainalaisten länsimielisyys on Naumovin mukaan lisääntynyt siitä, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014.
– Vuonna 2014 puolet oli länsimielisiä ja puolet Venäjä-mielisiä. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti. 80 prosenttia on länsimielisiä ja 20 prosenttia Venäjä-mielisiä. Se on aika vähän.
Naumov ei näe välitöntä ratkaisua Venäjän ja Ukrainan konfliktiin.
– Venäjä ei omaksu Ukrainan ehtoja ja Ukraina ei omaksu Venäjän ehtoja. Venäjän pitää vetäytyä rajalta ja sanoa, että näin oli suunniteltukin. Käyvät sotaharjoitukset ja vetäytyvät pois.
Helsingin kyljessä sijaitseva Kauniainen on tänäkin vuonna koko Manner-Suomen vähiten tuloja verottava kunta. Kaikkein kirein verottaja puoletaan on Halsuan kunta Keski-Pohjanmaalla.
Halsualla kunnallisveroprosentti on 23,5, eli keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja vajaat 27 900 euroa. Ero on yli 5 100 euroa Kauniaisiin verrattuna. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2022 kuntaverovertailusta.
Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia ovat Kaskinen, Ylivieska, Karijoki ja Veteli. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Eurajoki ja Kustavi.
Maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa.
Muun muassa asukkaiden tulotaso selittää eroja
Helsingin jälkeen vertailun verotukseltaan keveimpiä maakuntakeskuksia ovat Turku ja Jyväskylä. Vastaavasti Kokkola ja Kouvola ovat verottajina ankarimmat maakuntakeskukset Mikkelin jälkeen, selvityksessä todetaan.
Kuntien verorahoitus muodostuu yhteisöveron verotuotosta, kiinteistöverosta, valtionosuuksista ja kunnallisverosta.
Jos kunnassa asuu keskivertoa varakkaampia asukkaita kuten esimerkiksi Kauniaisissa, kuntaveroprosentti voi olla alhaisempi.
– Mutta mikäli kunnan väestö on esimerkiksi pienituloisempaa tai ikääntynyttä ja kunnalla on paljon tähän liittyviä menoja, matalalla veroprosentilla ei välttämättä saada riittävää veropottia, Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen sanoo.
Tulokset linjassa edellisvuosien kanssa
Uudenmaan kunnista kaikkein kirein verottaja on Raasepori. Sen kunnallisveroprosentti on 22.
Kauniaisissa kunnallisveroprosentti on taas on 17. Keveimmässä päässä paitsi Uudellamaalla ja koko maassa ovat Kauniaisten lisäksi Espoo ja Helsinki 18 prosentilla, sekä Vantaa 19 prosentilla.
Kireimmästä päästä löytyy useita kuntia yli 21 prosentin kunnallisveroprosentilla: Karkkila, Siuntio, Lapinjärvi, Askola, Hanko, Myrskylä ja Pukkila.
Käytännössä erot tarkoittavat sitä, että kireimmin verottavissa Uudenmaan kunnissa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat yli 3 000 euroa, jopa liki 4 000 euroa enemmän kuin keveimmin verottavissa kunnissa.
Selvitystä tekemässä ollut Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen toteaa, että havainnot ovat samassa linjassa edellisten vuosien tilastojen kanssa.
– Suuria yllätyksiä tuloksissa ei ole. Aiemminkin oli tiedossa, että yksittäisen maakunnan sisällä erot voivat olla merkittäviä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.2.2022 kello 23 saakka.
Sotkamolainen Oona Kettunen kerää kukkurallisen lautasen ruokaa lounaalla. Määrä näyttää isolta, mutta väitöskirjatutkija tietää tarkkaan, mitä tekee.
Kettunen syö juuri sen verran kuin tarvitsee. Korkeat treenimäärät ohjaavat syömään isoja lautasannoksia.
Kettunen on tutkinut energiantarpeen määrää nuorilla naisurheilijoilla.
Hän kertoo, että ihmisen energiankulutus on yksilöllistä, mutta sitä pystyy arvioimaan esimerkiksi sykemittareiden avulla. Myös oma tunne vireystilasta ja tunnelmista on hyvä ohjaaja syömisen suhteen. Jos esimerkiksi treeni ei kulje, energiamäärän lisääminen voi auttaa.
– Ykkösjuttu on, että söisi riittävästi. Ja sen jälkeen voidaan lähteä tarkemmin miettimään, mitä syö. Kotiruoalla pärjää, kun syöminen on säännöllistä.
Kultainen keskitie
Laillistetun ravitsemusterapeutin Petteri Lindbladin kokemuksen mukaan urheilevilla naisilla liian vähäinen syöminen on yleinen ongelma ja se aiheuttaa terveyshaittoja.
– Terveellinen ruokavalio ei ole sellainen, jossa ei tehdä yhtään niin sanottuja huonoja valintoja. Terveellisessä ruokavaliossa tasapainoillaan kultaisen keskitien kautta.
Lindblad summaa, että jos ruokavalio on liian iso osa elämää, se voi altistaa syömishäiriöille.
Oona Kettunen arvioi, että tänä päivänä yleinen suhtautuminen ruokaan on menossa oikeaan suuntaan.
– Ihmiset ymmärtävät, että riittävä syöminen on todella tärkeää urheilijan kehittymisen ja terveyden kannalta. Myös urheilijat ja valmentajat ovat tästä entistä tietoisempia.
Kun syö hyvin ja säännölliseti, pysyy myös vireystila hyvänä pitkin päivää summaa väitöskirjatutkija Oona Kettunen.Joni Takalo / Yle
Rautaa ja kaloreita
Raudansaanti heikkenee, kun syödään liian vähän ja yksipuolisesti, Petteri Lindblad kertoo.
– Kalori ja rauta kulkevat käsi kädessä: jos syöt liian vähän kaloreita, todennäköisesti saat liian vähän rautaa.
Lindblad on työskennellyt vuosien ajan kuntokeskusmaailmassa ja antanut ravitsemusohjausta niin kuntoilijoille kuin SM- ja MM-tason urheilijoillekin.
Hän on huomannut, että koulutettujen ammattilaisten keskuudessa on yhteinen ymmärrys riittävän ravinnon tärkeydestä.
Mutta somessa keskustelu usein vääntyy ja kärjistyy.
Tämän on huomannut myös Oona Kettunen. Some saattaa vääristää käsitystä siitä, miten tulisi syödä. Lisäksi hoikkuuden ihannointi ja esimerkiksi pienissä asuissa kilpaileminen ovat tyypillisiä joidenkin urheilulajien kulttuureille.
– Tämä on todella merkittävä asia. Etenkin kun puhutaan nuorista urheilijoista, joilla identiteetti on vielä muodostumassa.
Kuukautiset toimivat signaalina
Yksi hyvä mittari naisen terveydelle ovat kuukautiset. Jos kuukautiset ja paino ovat normaalit, kaikki on hyvin.
– Siinä vaiheessa aletaan liikkumaan vaaravyöhykkeellä, kun kuukautiset alkavat jäämään pois tai temppuilemaan, sanoo ravitsemusterapeutti Lindblad.
Kuinka sitten syödä tarpeeksi?
Ennen treeniä, treenin aikana ja sen jälkeen, neuvoo Petteri Lindblad. Treenin välipalaksi käy esimerkiksi hedelmä.
Kun lähtee urheilemaan hyvillä energiavarastoilla, harjoitus ei ime lihaksia tyhjiksi ja jälkikäteen hyvä ateria auttaa palautumista.
– Jos sunnuntaina on suoritus, lauantai on valmistautumispäivä.
Lindblad toteaa syömisen oleva yksi ihmisen luonnollisimmista toiminnoista.
– Ei tehdä siitä liian teknistä ja monimutkaista.
Kiinnitätkö huomiota siihen, syötkö riittävästi? Keskustelu on auki 16. helmikuuta kello 23:n saakka.
Kuopiolaisessa Kettulan koulussa painitaan monelle tutun autorumban kanssa. Saattoliikenne tukkii kapean koululle johtavan Koulukadun. Autot käyvät kääntymässä pihan perukalla, joten myös koulurakennuksen edessä olevalla parkkipaikalla liikkuu paljon autoja.
Jenni Hämäläisen kaksi lasta käy Kettulan koulua. Hämäläinen on seurannut jo pidempään koululta ja vanhempainyhdistykseltä tulleita pyyntöjä olla ajamatta koulun pihaan saakka. Viesteillä ei ole ollut kuitenkaan vaikutusta autojen määrään, joten Hämäläinen keksi, että pyynnön voisi suunnata vanhempien sijasta koululaisille.
Maaliskuussa Kettulan koululla alkaa Turvaa Koulukatu -haastekampanja. Idea on, että jokainen oppilas, joka kävelee kouluun saa siitä luokalle pisteen. Eniten pisteitä kerännyt luokka palkitaan.
– Suurin osa koululaisista asuu noin kahden kilometrin säteellä joten uskon, että kun ekaluokkalaisetkin jaksavat kouluun kävellä, niin varmasti myös isommat jaksavat, Hämäläinen sanoo.
Kettulan kouluun tullaan kolmen kilometrin säteellä ympäristöstä.
Haastekampanjan järjestää vanhempainyhdistys Kettupiiri. Hämäläinen on yhdistyksen jäsen.
Ekaluokkainen Veikka Hämäläinen kävelee mielellään koulumatkan.Marianne Mattila / Yle
Koko koulumatkaa ei ole pakko kävellä kampanjan aikana. Oppilaan voi jättää myös läheiselle bussipysäkille. Myös esikoululaiset voi saattaa perille saakka. Tärkeintä olisi rauhoittaa koululle tuleva Koulukatu.
Kampanja kiinnostaa myös muita kouluja
Kettulan koulun haastekampanja kiinnostaa myös laajemmin Kuopiossa. Saman saattoliikenteestä aiheutuvan riskin kanssa eletään monella muullakin koululla.
Kiinnostus oli Hämäläiselle itselleen yllätys.
– Toivottavasti tämä on Kettulan koululla onnistunut kokeilu, hän sanoo.
Hyvä idea on ottanut tulta myös sponsoreita hankkiessa. Muun muassa heijastimia on kertynyt jo roppakaupalla jaettavaksi. Tavoitteena on palkita haasteen päätteeksi kaikki osallistuneet luokat.
Jenni Hämäläinen toivoo, että haastekampanja saa koululaiset sanomaan kotona, että he haluavat kävellä kouluun useammin kuin aikaisemmin.Marianne Mattila / Yle
Myös Kuopion kaupunki voi osallistua palkitsemiseen, mutta kaupungin linjan mukaan sen täytyy tapahtua tasapuolisesti.
– Ennen kuin lupaamme mitään seuraamme, kuinka moni koulu tarttuu haasteeseen. Päätämme sen jälkeen, kuinka hoidamme palkitsemisen, kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja kertoo.
Turvallisen koulutien lisäksi liikuntaa
Kettulan koulun rehtori Anja Karhunen on huomannut saattoliikenteen lisääntyneen entisestään. Karhunen arvelee sen johtuvan osittain turvattomasta Koulukadusta.
– Oppilas tuodaan siksi autolla koululle saakka, hän sanoo.
Karhunen on tyytyväinen haastekampanjaan myös siksi, että se edistää koululaisten liikkumista.
Liikkumisen lisääminen on myös Kuopion kaupungin tavoite.
– Koulumatka on sosiaalinen hetki varsinkin niille lapsille, joilla ei ole paljon harrastuksia, Vähäsarja sanoo.
Toki hän ymmärtää myös syyt, kuten kiusaamisen, miksi oppilas ei kävele kouluun.
– Se on hyvä syy olla kävelemättä, hän toteaa.
Aamut ovat haasteellista aikaa
Hämäläisen perheen lapset ovat kävelleet kouluun käytännön syystä. Perhe luopui toisesta autosta, koska lapsia ei ole ollut enää tarpeen kuskata. Päiväkodissa tilanne oli toinen. Myös vanhempien työmatkat suuntautuvat eri suuntaan kuin koulu.
Toki Jenni Hämäläinen kävelee itse usein työpaikalleen. Ja muita matkoja yhdistetään aina tilanteen mukaan.
Aamut eivät ole kaikkein helpointa aikaa perheissä. Hämäläisillä aamussa on tarkat rutiinit.
– Kyllä se homma lähtee siitä rullaamaan, hän toteaa.
Mutta ei Hämäläisilläkään selvitä aamuista aina ilman vääntöä.
– Ihan varmasti sitä on, hän naurahtaa.
Jenni Hämäläinen pyytää Veikkaa pukemaan turvaliivin päälle. Näkyvyys on osa turvallista koulutietä.Marianne Mattila / Yle
Millaisia muita keinoja voisi olla saattoliikenteen vähentämiseksi? Haluaisitko samanlaisen haastekisan muillekin kouluille? Aiheesta voi keskustella 16.2.2022 kello 23:een saakka.
Muokattu 15.2. klo 14.06 lause Liikkumisen lisääminen on myös Kuopion kaupungin tavoite, Vähäsarja sanoo muotoon Liikkumisen lisääminen on myös Kuopion kaupungin tavoite.
