Yhteishakuun suunnataan epävarmoina pitkän etäkouluajan jälkeen
Peruskoulun jättää alkukesästä lähes 57 000 nuorta, joiden yläkouluaika meni pandemian varjossa. Etäkoulu ja tuen puute ovat vaikeuttaneet suoriutumista opinnoista ja useisiin ammatteihinkin on pitänyt tutustua etänä, kun korona pysäytti yritysvierailut. Yhteishaku toisen asteen opintoihin alkaa ensi viikon tiistaina.
Puolan ja Unkarin vastustamasta EU-periaatteesta päätös
Euroopan unionin tuomioistuin toimii LuxemburgissaEPA-EFE
EU-tuomioistuin antaa tänään merkittävän päätöksen EU-rahojen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Jäsenmaan on noudatettava periaatteen sääntöjä, kuten oikeuslaitosten itsenäisyyden turvaamista, jos se haluaa saada osansa EU:n yhteisistä rahoista. Päätös tuskin hiljentää oikeusvaltiomekanismia kiivaasti vastustavia Puolaa ja Unkaria.
Viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut
Viisaudenhampaiden puhkeaminen suomalaisnuorilla on aikaistunut. Edelleen viisaudenhampaista suurin osa poistetaan, sillä useimmiten ne eivät mahdu suuhun.Toni Pitkänen / Yle
Tuoreen tutkimuksen mukaan viisaudenhampaiden puhkeaminen suomalaisnuorilla on aikaistunut. Seitsemässäkymmenessä vuodessa muutosta on kertynyt peräti kaksi vuotta. Asiasta ei ole vielä paljoa tutkimusta, mutta nykyajasta löytyy ainakin kaksi viisaudenhampaiden puhkeamista aikaistavaa tekijää: ylipaino ja sosioekonomiset tekijät eli paremmat elinolosuhteet. Nykyisinkin suurin osa viisaudenhampaista poistetaan, sillä useimmiten ne eivät mahdu suuhun.
Sota Ukrainassa voisi nostaa ruoan hintaa entisestään
Ukraina kuuluu maailman tärkeimpiin vehnänviejiin. Puimureita lastaamassa viljaa kuorma-autoon Kiovan alueella.Roman Pilipey / EPA
Ukraina on yksi maailman tärkeimmistä vehnänviejistä. Mikäli Venäjän uhittelu johtaisi sotaan Ukrainassa, se voisi nostaa ruoan ja viljan hintaa eri puolilla maailmaa. Tämä kurittaisi erityisesti Pohjois-Afrikkaa, jota on koetellut ennätyskuivuus.
Pekingissä vilkas suomalaispäivä
Naisten parisprintin alkuerät käynnistyvät klo 09.15. Suomelta mukana on Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski.Maddie Meyer / Getty Images
Keskiviikkona Pekingissä on vilkas suomalaispäivä. Mitalimahdollisuuksia on ainakin kolmessa lajissa: naisten ja miesten parisprintissä sekä naisten jääkiekossa. Yle Urheilu seuraa kisoja herkeämättä verkossa ja Yle Areenassa.
Lumisateita ja liukkaita teitä
Lumisateita on luvassa tänään aamupäivästä etenkin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Iltapäivän ja illan aikana seuraava sadealue leviää lounaaseen ja länteen. Poutaisinta on Lapissa. Ajokeli on monin paikoin huono lumi- ja räntäsateiden sekä liukkaiden tien pintojen vuoksi, paitsi Lapissa.
Eduskunta hyväksyi tiistaina yksimielisesti hallituksen esityksen sairausvakuutuslain määräaikaisesta muutoksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössään tukenut hallituksen esityksen hyväksymistä yksimielisesti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan tartuntatautipäivärahan saamisen edellytysten joustavoittaminen turvaa niiden henkilöiden toimeentuloa, joita ei ole määrätty tartuntatautilain mukaiseen eristykseen, mutta jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään koronatartunnan vuoksi.
– Tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetyksen täysimääräisenä. Näin ollen ehdotetut muutokset voivat kannustaa tartunnan saaneita jäämään pois työstään silloin, kun työpaikalle meneminen aiheuttaa tartuttamisriskin muille työntekijöille, valiokunnan mietinnössä arvioidaan lainmuutoksen vaikutuksia.
Valiokunta totesi, että muutos vähentää myös työnantajalle koituvaa taloudellista rasitusta.
– Jos työnantaja maksaa palkkaa poissaolon ajalta, tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle, valiokunta huomautti.
Valiokunta korosti mietinnössään, että tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisen työstä poissaolon ajalta ja jos sairaus pitkittyy, kyse on normaalista sairauspoissaolosta, johon sovelletaan voimassa olevia sairauspoissaoloa ja sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä.
Lakimuutoksen mukaan kaikki lääkärit voivat kirjoittaa koronan vuoksi työstä poissaolotodistuksen. Koronatartunnan saanut voi nyt hakea tartuntatautipäivärahaa ilman tartuntatautilääkärin tekemää virallista eristämismääräystä.
Tartuntatautipäivärahaan on oikeus, jos työntekijällä on laboratoriotestillä todettu koronatartunta ja lääkäri on suositellut työstä poissaoloa taudin leviämisriskin takia.
Sairausvakuutuslain väliaikainen muutos tulee voimaan takautuvasti. Muutos koskee poissaoloja, jotka ovat alkaneet tämän vuoden aikana. Määräaikanen lainmuutos on voimassa kesäkuun loppuun saakka.
– Tämä on iso askel sekä yrityksille että työntekijöille. Nyt työpaikoille ei tulla oireettomana koronapositiivisena tartuttamaan muita. Tämä on askel kohti normaalimpaa yhteiskuntaa ja samalla estetään tartuntoja, EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara toteaa.
EK:n juristi Suvi Lahti-Leeve ennakoi, että lainsäädäntöä voidaan tarvita myös, jos koronaviruksesta tulee hankalampi muoto.
– Muutos on tarpeen taloudellisen korvauksen saamiseksi poissaolojen ajalta sekä työntekijöille että työantajille. Sairauslomaa ei voi kirjoittaa, jos työntekijä ei ole sairas ja työkyvytön, mutta tämän lain avulla voidaan taata, että poissaolotodistus turvaa työpaikkoja oireettomilta koronapositiivisilta, Suvi Lahti-Leeve toteaa.
Voit keskustella tästä artikkelista 16.2.2022 klo 23 saakka.
Yhteishaku toisen asteen opintoihin alkaa ensi viikon tiistaina ja kestää kuukauden. Haku on niputettu ensimmäistä kertaa yhteen vaiheeseen aiemman kolmen sijaan.
Useat peruskoulunsa päättävät nuoret ovat epätietoisia, mihin he haluavat opiskelemaan. Yhdeksäsluokkalaisten pitäisi yhteishaussa päättää pitkälle tulevaisuudestaan.
– Jännittää hirveästi ja on vähän epävarma olo, että minne sitä oikeasti haluaisi, mutta kai se nyt siitä löytyy, miettii rovaniemeläinen ysiluokkalainen Marleena Kangas, joka suunnittelee lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämistä.
Tilanne on hankala, sillä koronapandemian vuoksi nuoret eivät ole päässeet koulu- tai yritysvierailuille, missä voi ammentaa käytännön kokemusta opiskelupaikasta ja ammatista. Kouluilla ei ole pystynyt rajoitusten vuoksi käymään edes vierailijoita.
Tänä keväänä peruskoulunsa päättävät noin 57 000 nuorta ovat opiskelleet lähes koko yläkoulunsa kokonapandemian pyörteessä.
Etäkoulujaksot ovat olleet pitkiä useilla paikkakunnilla. Etäkoulua sai maistaa keväällä 2020 lähes jokainen koululainen ja opiskelija.
– Viimeisen kahden vuoden aikana olen oppinut pettymään, sanoo rovaniemeläinen yhdeksäsluokkalainen Olli Sarajärvi. Rajoituksista tuli yläkoulun arkea viimeisen kahden vuoden aikana, sanoo Iiris Mathlin.Antti Mikkola / Yle
Motivaatio on kärsinyt ja pärjääminen mietityttää
Nuoret ovat tutustuneet eri alojen oppilaitoksiin etäyhteyksillä ja nettisivujen kautta, mutta se ei ole sama asia kuin käydä paikan päällä tutustumassa. Ysiluokkalainen Marleena Kangas kertoo, että motivaatio koulunkäyntiin on ollut normaalia alhaisempi koronapandemian riepotellessa yhteiskuntaa.
– Pärjääkö sitä toisella asteella, hän kertoo miettineensä.
Korkalovaaran peruskoulun opinto-ohjaaja Milja Lukkarilalle nuorten korona-ajan epävarmuus on tuttua. Koulu on pyrkinyt tukemaan valinnoissa ja keksimään ratkaisuja koronarajoitusten puitteissa valintaongelmiin. Useat haluaisivat aikalisää valintaan.
Yhdeksäsluokkalainen Vilma Nousiainen sanoo, ettei ole saanut etäkoulussa riittävästi tukea matematiikkaan, fysiikkaan ja ruotsiin. Vierellä opinto-ohjaaja Milja Lukkarila.Antti Mikkola / Yle
Varsinkin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat ovat ison päätöksen edessä. He eivät välttämättä uskalla hakeutua koronan runtelemille aloille.
Marleena Kangas ja samalla luokalla oleva Vilma Nousiainen ovat kiinnostuneita matkailu- ja ravintola-alan ammateista, mutta koronan ryvettämän alan tulevaisuus askarruttaa.
– En tiedä, kuinka korona vaikuttaa siihen, enkä tiedä, mihin suuntaan maailma on menossa. En oikein uskalla, tunnustaa Vilma Nousiainen.
Toiselle asteelle hakevien keskuudessa suosituin on ollut viime vuosina sosiaali- ja terveysala.
Nuorten kontaktit eri oppilaitoksiin ja ammattitutkintoihin ovat olleet etäyhteyksien varassa ja tutkimustieto nuorten yhteishakuun liittyvistä korona-ajan ongelmista on puutteellista. Kentältä kantautuvat opinto-ohjaajien ja kuraattorien kokemukset peilaavat nuorten tuntoja.
– Kun kokemuksen muoto muuttuu, niin kokemukset kaventuvat ja voi olettaa, että se on vaikuttanut nuorten koulutusvalintaan, toteaa Opetushallituksen erityisasiantuntija Petri Niemi.
Oppimisvaje ja ahdistuneisuus on yleistynyt
Alustavista tutkimustuloksista selviää, että suurella joukolla koululaisia esiintyy puutteita tiedoissa ja taidoissa rajoitusten vuoksi, kertoo Opettajien Ammattijärjestön koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo. Pandemian vaikutuksista peruskouluikäisten oppimiseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän.
– Pandemia-aika on ollut hyvin vaikeaa aikaa ja ilman muuta on syntynyt oppimisvajetta isolla osalla oppilaista. Se on vaihdellut eri osissa maata, koska etäopetusjaksot ovat olleet erilaisia eripuolilla maata.
Korkalovaaran koulukuraattori Miia Välimaan mukaan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukea on tarvittu koronapandemian aikana normaalia enemmän.
Hyvinvoinnin tuki ei ole kaikkialla Suomessa tavoittanut kaikkia nuoria tai se on jäänyt puutteelliseksi.
Kuraattori Miia Välimaa kertoo, että nuoret tarvitsevat tukea erityisesti matemaattisissa aineissa. Kuvassa myös opinto-ohjaaja Milja Lukkarila.Antti Mikkola / Yle
Tuen tarve ei lopu, kun pandemia päättyy
Rajoitusten laajuus on vaihdellut eri alueilla koronatilanteen mukaan ja oppimisvajeen kiinni kurominen voi viedä aikaa. Koululaiset tarvitsevat yksilöllistä tukea.
– Vaikka rahoituksella on tuettu koulutuksen mahdollisuuksia järjestää ohjausta poikkeusoloissa, niin siitä huolimatta oppimiserot ovat kasvaneet, Niemi kertoo.
Kuraattori Miia Välimaan mukaan tuen tarve eri opetusaineissa vaihtelee, mutta matemaattiset aineet erottuvat.
Koronapandemian aikana koulumaailma on kokenut muitakin uudistuksia. Oppivelvollisuus laajeni siten, että se päättyy, kun henkilö täyttää 18 vuotta.
OAJ:n mukaan koululaisille ja opiskelijoille tarvitaan lisätukea nykyisiä suunnitelmia enemmän. Sitä tarvitaan kaikilla osa-alueilla, kuten tiedoissa, taidoissa, hyvinvoinnissa ja jaksamisessa.
Järjestön mukaan koronapandemian vaikutusten jäljet ulottuvat koulumaailmassa useiden vuosien päähän. 1990-luvun laman nuoret voivat pahoin ja se heijastui yhteiskuntaan vuosien ajan. Vastaavat ongelmat pitäisi nyt välttää ja pysäyttää ajoissa.
– Tuen pitää olla yksilöllistä, koska vaikutukset ovat yksilöllisiä. Kehysriihi on taas keväällä ja tukea tarvitaan tuleviksi vuosiksi. Pandemia ei ole ohi lasten ja nuorten osalta heti kun rajoitukset lakkaavat tässä maassa, muistuttaa OAJ:n koulututuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Ilmastonmuutoksen myötä ikiroudastaan tunnetuilla alueilla kelirikkoaika pitenee ja talot vääntyilevät perustusten upotessa sulavaan maahan. Suomessa ei ole rakennettu taloja roudan päälle, mutta sen varassa seisoo pari nurkkaa maa- ja metsätaloudestamme.
Routa ja lumi ovat hyvä pari. Toinen ilman toista tietää viljelijälle harmia.
Pelloilla routa on maamme tehokkain muokkain, myös tilamme savilla. Murujen sisässä sekä juuri- ja lierokanavissa jäätyvä vesi murtaa koneiden alla tiivistynyttä maata. Sen ansiosta voin säästää keväällä pari ajokertaa äkeellä.
Pelkään pahoin, että Etelä-Suomen savimaista tulee vallitsevin viljelymenetelmin viljelykelvottomia, jos routa häviää.
Yksipuolista kevätkylvöisten kasvien viljelyä – voimakkaalla maanmuokkauksella ilman satokauden jälkeistä kasvipeitteisyyttä – ei vain voi menestyksellisesti jatkaa ilman roudan korjaavaa vaikutusta.
Eikä sitä kannata jatkaa ravinnehuuhtoumien, hiilensidonnan tai monimuotoisuudenkaan kannalta.
Maan jäätyminen hillitsee myös kasvitauteja ja tuholaisia niin pellolla kuin metsässä. Se mahdollistaa syyskasvien paremman talvehtimisen ja talviset maanparannustoimet. Routa pitää myös pintajuuriset kuuset pystyssä syys- ja talvimyrskyissä.
Roudan päällä kuljetetaan talvisin lukuisia kuutioita puuta Suomen metsistä, taipaleilta joille ei ole kannattanut, edes valtion tuella, tehdä metsäautoteitä.
Myös itse hakkuille routa on moninpaikoin edellytys. Osa metsistämme on vain talvikorjuukelpoisia ja harvennushakkuut kuusikoissa olisi juurivaurioiden vuoksi syytä tehdä talvella.
Suomessa kehittynyt puutavaralajimenetelmä, siis hakkuukoneen ja ajokoneen työparin puunkorjuu, jossa puut katkotaan määrämittoihinsa metsässä, on perustunut siihen, että maa kantaa. Jos näin ei ole, voi jälki olla rumaa. Tällöin etenkin ajokone kulkee kymmenien tonnien lastissaan mahaansa myöten olevissa jopa noin metrin syvyisissä urissa.
Tähän kannattaisi ehkä metsäteknologien miettiä vaihtoehtoja. Ideoita voisi löytyä maista joissa routaa ei ole ollutkaan ja olosuhteet ovat haastavat esimerkiksi jyrkkien rinteiden vuoksi.
Ei routa tietenkään pelkästään hyvää tee. Routa runnoo savisille pohjille tehtyjä teitä ja rakennuksia. Pintarouta, eli rouste, murentaa maan pintaa vapauttaen ravinteita ja hiiltä ja myös katkoo kasvien juuria ja nostelee niitä ylös.
Tämä talvi on vaihteleva routatalvi. Roudan syvyys helmikuun alussa on Etelä- ja Lounais-Suomessa 20-30 senttimetriä, Kaakossa ja Keski-Suomessa 5-15 senttimetriä ja Lapissa paikoin yli metrin.
Kun ulkona on pakkasta 15 astetta ja lunta 60 senttiä, pellollamme olevat anturit kertovat maan pinnassa lämpötilan olevan nolla astetta ja kymmenen sentin syvyydessä yksi pakkasastetta.
Routa ja lumi ovat hyvä pari. Toinen ilman toista tietää viljelijälle harmia. Roudattomaan maahan sataneen lumen alla nurmi ja syyskasvit, kuten syysruis, -vehnä, -speltti ja -öljykasvit, säilyvät yhtä huonosti talven yli kuin salaatti jääkaapissa.
Sen sijaan lumeton routa valmistaa kasvit talvehtimaan. Elintoiminnot rauhoittuvat. Lumi taas suojaa kovimmilta pakkasilta, jotka voivat tappaa syyskasvit.
Keväällä, jos lumet lähtevät kovin aikaisin ja maa on jäässä, voivat lehdet herätä juurten ollessa vielä kykenemättömiä ottamaan vettä maasta. Tämä yhdistettynä kuivaan kevättuuleen, ahavaan, voi olla kohtalokasta kasveille.
Roudan taloudellisesta arvosta en ole nähnyt arvioita, mutta sen täytyy olla mittava. Ehkä joitain kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, jos ajatellaan että se säästäisi peltomaiden muokkauksessa muutamia litroja polttoainetta hehtaarilla, vähentäisi tauteja ja tuholaisia sekä metsätöissä mahdollistaa tehokkaamman puunkuljetuksen.
Mutta eikö olekin tylsää yrittää laskea taloudellista arvoa luonnon toiminnoille, jotka pitävät ekosysteemiämme kasassa kuin luut vartaloamme? Niiden arvo on mittaamaton. Jos nyt joku talousromantikko kaipaa lukuja niin sanotaan vaikka ziljoonabiljoonaa.
Uskon, että roudan, lumen ja jään suurimpia puolustajia tulevat olemaan lapset, joihin tänäkin hienona talvena jää syviä muistijälkiä talven riemuista. He saavat vaatia meitä aikuisia tekemään kaikkemme, jotta veden eri olomuodot olisivat läsnä vastaisuudessakin.
Juuso Joona
Kirjoittaja on jäätyvän maan viljelijä Etelä-Karjalassa
Kolumnista voi keskustella 17.2. klo 23.00 saakka.
Euroopan unionin oikeusvaltiomekanismin odotetaan saavan keskiviikkona vihreää valoa EU-tuomioistuimelta, joka antaa päätöksensä mekanismin lainmukaisuudesta.
Oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n varojen käytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyys on turvattu.
Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että jäsenmaan on noudatettava EU:n sisällä yhteisiä sääntöjä, jos se haluaa saada osansa yhteisistä rahoista. Oikeusvaltiomekanismista on toivottu aiempaa tehokkaampaa keinoa puuttua varojen väärinkäyttöön.
Oikeusvaltiomekanismi tuli voimaan jo viime vuoden alussa, mutta sitä ei ole käytetty, koska mekanismia kiivaasti vastustavat Puola ja Unkari valittivat asetuksesta EU-tuomioistuimeen viime vuoden maaliskuussa. Puolan ja Unkarin mukaan mekanismi olisi ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.
Lausunto enteili vihreää valoa
Tuomioistuimen odotetaan näyttävän oikeusvaltiomekanismille vihreää valoa, koska joulukuussa tuomioistuimen julkisasiamies arvioi ratkaisuehdotuksessaan, että Puolan ja Unkarin kanteet tulisi hylätä ja että asetus oikeusvaltiomekanismista on säädetty EU-oikeuden kannalta asianmukaisesti.
EU-parlamentissa oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) pitää mekanismille myönteistä päätöstä hyvin todennäköisenä.
– Sellainen pieni tilastopoiminta, että noin 80 prosenttia julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksista toteutuu sellaisenaan, Sarvamaa sanoi lehdistötilaisuudessaan maanantaina.
Jos tuomioistuin katsoisi, että oikeusvaltiomekanismi ei ole kaikilta osiltaan EU-oikeuden mukainen, asetusta jouduttaisiin korjaamaan.
Siinä tapauksessa Sarvamaan mukaan EU-parlamentti pyrkisi tekemään mahdollisimman pian täysistunnossa päätöslauselman, jolla se vetoaisi EU-komissioon uuden version tai korjausten esittämisestä.
Monivaiheinen prosessi
Jos tuomioistuimen päätös on mekanismille suotuisa, EU-komission odotetaan aloittavan mekanismin varsinaisen käyttämisen.
Komissio on halunnut odottaa tuomioistuimen kantaa ennen kuin se ryhtyy käytännön toimiin, vaikka tuomioistuinkäsittely itsessään ei olisi estänyt komissiota aloittamasta mekanismin käyttöä.
Oikeusvaltiomekanismin käyttäminen on monivaiheinen prosessi. Virallisesti kaikki alkaa siitä, että komissio lähettää EU-rahankäyttöön liittyvistä oikeusvaltiopuutteista epäillylle jäsenmaalle notifikaation, johon jäsenmaalla on yhdestä kolmeen kuukautta aikaa vastata.
Vastauksen jälkeen komissio tekee toimenpide-ehdotuksen jäsenmaita edustavalle neuvostolle, joka päättää toimista määräenemmistöllä. Näin ollen yhden jäsenmaan vastustus ei riitä torppaamaan mekanismin käyttöä.
Tuomioistuimen odotettavasti myönteisen ratkaisun jälkeen kuluu todennäköisesti joitain viikkoja ennen kuin komissio lähettää ensimmäisen notifikaatiokirjeen.
Puola ja Unkari jatkanevat vastustamista
Ensimmäistä askelta on jo valmisteltu komissiossa. Sarvamaa arvioi, että komissio haluaa varmistua siitä, että ensimmäisenä eteenpäin vietävä tapaus on vesitiivis.
Sarvamaa uskoo, että Puola ja Unkari tulevat vielä tekemään kaikkensa mekanismin vastustamisessa ja todennäköisesti valittaisivat komission mahdollisista niille suunnatuista notifikaatioista.
Ne voisivat myös tahoillaan todeta asetuksen omien perustuslakiensa vastaiseksi, mikä tarkoittaisi sitä, että ne viittaisivat kintaalla paitsi EU-laille, myös EU-tuomioistuimelle.
Katseet kääntyvät komissioon
Tuomioistuimen päätöksen jälkeen katseet kääntyvätkin komissioon ja siihen, miten jämäkästi se ryhtyy seuraaviin askeliin.
EU-parlamentti on aiemmin arvostellut komissiota siitä, ettei se ole tarttunut ripeämmin toimiin oikeusvaltiomekanismin käyttämiseksi.
Viime vuonna parlamentti aloitti jopa oikeustoimet komissiota vastaan asian vuoksi. Sarvamaa arvioi, että parlamentti vetää kanteensa takaisin sitten, kun komissio on todella käärinyt hihansa ja aloittanut mekanismin käytön.
Ukraina on yksi maailman tärkeimmistä vehnänviejistä. Mikäli Ukrainassa syttyisi sota, se voisi nostaa ruoan ja viljan hintaa eri puolilla maailmaa, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Csaba Jansik. Lue tästä Jansikin vastaukset oleellisiin kysymyksiin.
Millainen Ukrainan asema on maailmankaupassa?
Ukraina on hyvin merkittävä maatalouden raaka-aineiden viejä.
– Maa on viidenneksi suurin vehnän ja kolmanneksi suurin maissin viejä maailmassa. Kohdemaita on muun muassa Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa, selvittää Jansik.
Esimerkiksi vakavaan poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin ajautunut Libanon tuo Politico-lehden mukaan yli puolet vehnästään Ukrainasta. Libanonin asukkaiden ruokavaliosta yli kolmannes on maailman elintarvikejärjestön FAO:n mukaan viljatuotteita.
Millaisia vaikutuksia sota aiheuttaisi ?
Yksi keskeinen pelko on Mustanmeren logistiikkareittien vaikeutuminen ja tavaratoimitusten viivästyminen.
Sekä Venäjällä että Ukrainalla on Mustallamerellä vientisatamia, muistuttaa Jansik.
– Venäjä on maailman suurin vehnänviejä ja markkinat osin samoilla alueilla. Jos toimitukset vaikeutuvat tuonnin kohdemaissa, on paineita ostaa viljaa EU:lta ja Yhdysvalloilta.
Miten sota Ukrainassa vaikuttaisi maailmanmarkkinoihin?
Ruoan hinta nousisi entisestään. Se on haastavaa erityisesti kehittyville maille.
Jansikin mukaan sota nostaisi ruoan hintaa. Tämä kurittaisi erityisesti Pohjois-Afrikkaa, jota on koetellut ennätyskuivuus.
– Myös tärkeillä tuotantoalueilla kuten Argentiinassa kärsitään kuivuudesta. Tarjonta laskee ja kysyntä nousee, Jansik sanoo.
Vehnän futuurihinnat ovat jo 2010 tasolla. Tuolloin Venäjän ja Ukrainan sadot jäivät vajaiksi. Ruoan hinta nousi ympäri maailmaa ennätystasolle.
Jansik muistuttaa, että esimerkiksi arabikevään tapahtumiin vuonna 2011 oli monta syytä, mutta yksi syy tilanteen kärjistymiseksi oli ruoan korkea hinta. Aiheesta kirjoittaa myös Foreign Policy -lehti.
– Kehittyvissä maissa ruokaan kuluu enemmän rahaa kuin kehittyneissä maissa. Ruoan hinnan nousuun reagoidaan paljon herkemmin.
Hän muistuttaa, ettei arabikevään ja Ukrainan kriisin välille voi vetää yhtäläisyysmerkkejä.
Elämä sujuu sodan uhan alla suhteellisen normaalina Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Dominika Zarzycka / AOP
Millaiset ovat EU:n ja Ukrainan kauppasuhteet elintarvikeviennin osalta?
Ukrainasta tuodaan EU:hun raaka-aineita. Niitä käytetään myös rehuissa.
Ukraina vie enemmän maataloustuotteita EU:hun kuin mitä tuo.
Ukrainasta tuodaan EU:hun raaka-aineita, kuten rapsia, auringonkukkaa ja maissia ja jalostetuista tuotteista kasviöljyä ja öljykasvien puristeita. EU:sta viedään Ukrainaan jalostettuja elintarvikkeita.
– Ukrainasta tuodaan vuosittain EU:hun 5–7 miljardin arvosta maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Sinne viedään huomattavasti vähemmän, noin 2–3 miljardin euron verran.
Erikoistutkija Jansik muistuttaa, että ukrainalaisia raaka-aineita kuten viljaa ja öljykasveja käytetään rehuissa.
– Kyse ei ole pelkästään hinnoista, vaan vaihtoehdoista, kuten soijasta. EU on jo pitkään pyrkinyt parantamaan öljykasvien omavaraisuutta.
Soijaa on tuotu Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Argentiinasta, joissa tuotanto ei ole kaikin puolin EU:n ympäristöarvojen mukaista tai on geenimanipuloitua.
– Jos ei saada halpaa raaka-ainetta Ukrainasta, joudutaan etsimään muualta.
Jutussa on käytetty myös seuraavia lähteitä: Politico, Foreign Policy
Aamiainen Laivahostel S/S Boressa on päättymässä. Helmikuun alussa liikkeellä on yksittäisiä matkailijoita, mutta kesää kohti vilkastuu.
Matkailualan opiskelija Millariina Uotila on jo valmiina vastaanottotiskin takana. Taivassalosta lähtöisin olevaa nuorta jännittää, sillä keväällä on edessä myös opiskeluvaihto Barcelonassa sijaitsevassa hostellissa. Sen jälkeen hän saapuu kesätöihin Borelle.
– Täällä meillä on aina ohjaajat ja hyvin koulutettu henkilökunta ohjaamassa meitä. Täällä pääsee oikeasti kokeilemaan vastaanottotyötä, ei joudu vain seuraamaan vierestä, kertoo Uotila.
Risteilymatkustajien kampaamo on nyt kauneusalan opiskelijoiden oma kampaamo. Siellä kähertää hiuksia kauneusalan opiskelija Leewi Valtonen.
– Borella on rennompi meininki kuin koulussa. Tämä on myös pienempi tila. Teemme täällä muun muassa haudehoitoja ja kampauksia, mutta värjäykset tehdään koululla, kertoo Valtonen.
Bore on toiminut vuodesta 2018 alkaen Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden oppimisympäristönä. Opiskelijat harjoittelevat laivalla henkilökunnan ohjauksessa eripituisia jaksoja. Esimerkiksi vuonna 2019 opiskelijatyöpäiviä oli noin 2 800 ja ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin 75.
Kauneus- ja matkailualan opiskelijoiden lisäksi laivalla käyvät muun muassa kotitalous- ja puhdistuspalvelujen sekä kaupallisen ja teknisen alan opiskelijat. Borella opiskelijat tekevät myös yrittäjyysprojekteja.
Millariina Uotila tarkistaa, että hytin pyyhkeet ovat ojennuksessa.Minna Rosvall / Yle
Henkilökunta luo hengen ja tunnelman
Hostellipäällikkö Satu Murtomäki-Eskelinen nauttii silmin nähden työskentelystä nuorten kanssa. Vakituista henkilökuntaa on laivalla 12 henkeä. He ovat luonnollisesti vastuussa ympäri vuorokauden pyörivästä hostellitoiminnasta.
Suomen parhaaksi hostelliksi Laivahostel Boren valitsivat asiakkaat. Bore sai puolet noin 800 äänestä. Kommentteja siitä, miksi Bore on Suomen paras, oli noin 11 sivua.
Erityiskiitosta Bore on saanut tunnelmasta ja palvelusta. Hostellipäällikkö kiittää myös nuoria, sillä osa kiitoksista kuuluu heille.
– Henkilökunta tuo tunnelman ja hengen tähän laivaan. Tämä on uniikki museolaiva, mutta henkilökunta tekee tästä Suomen parhaan. Opiskelijat ovat osa meidän henkilökuntaamme. He tulevat tänne työelämäjaksolle tekemään ihan oikeaa työtä, painottaa Murtomäki-Eskelinen.
Korona-aikana asiakkaista on ollut pulaa, mutta opetusta on pystytty antamaan.
– Meillä on ollut aikaa keskittyä ohjaamiseen, ja asiat on pystytty kertomaan perinpohjaisesti. Aina, kun on saatu asiakkaita, opiskelijoille on annettu mahdollisuus palvella heitä. Me opimme heiltä saman verran kuin he meiltä, kertoo Murtomäki-Eskelinen.
Bore on tiukasti ankkurissa, mutta sen verran laivalla hurisee, että pääsee jonkilaiseen risteilytunnelmaan.Minna Rosvall / Yle
Hostellityöskentely antaa pohjan tulevaisuudelle
Vuonna 1960 valmistunut S/S Bore risteili muun muassa Itämerellä ja Välimerellä vuoteen 2010 saakka. Viimeksi se kulki M/S Kristina Regina -nimellä. Laivassa on 130 hyttiä ja sen uumenissa voi hetkeksi unohtaa, että ollaan tiukasti satamassa.
– Yhdelle asiakkaalle jouduttiin maksamaan rahat takaisin, kun hän tuli merisairaaksi. Laiva huojuu joskus hieman tuulessa, kertoo hostellipäällikkö Sari Murtomäki-Eskelinen, kun jatkamme kiertokäyntiä.
Kauneusalan opiskelija Leewi Valtonen kihartaa Sari Hultinin hiuksia. Ammattillinen ohjaaja Jonna Laaksonen antaa vinkkejä.Minna Rosvall / Yle
Boren ylimmillä kansilla on museonäyttely, jossa pääsee tutustumaan laivan värikkääseen historiaan. Laiva on osa merenkulkumuseo Forum Marinumin museolaivastoa. Hostellitoiminta laivalla alkoi vuonna 2011, samana vuonna, kun alus hyväksyttiin Museoviraston perinnealusrekisteriin.
Millariina Uotila saapuu pitkin käytävää puhtaat pyyhkeet käsissään. Hän laittaa ne hytin sängylle ja pyyhkeiden päälle laitetaan lappu, jossa kerrotaan, että opiskelija on sijannut vuoteen.
– Harjoittelu Borella on hyvä pohja. Tästä on helppo lähteä vaikka korkeakouluun. Laivalla on paljon eri uravaihtoehtoja ja täällä oppii tosi paljon, kertoo Uotila.
Leewi Valtonen tuntuu olevan omalla alallaan. Ammatillinen ohjaaja Jonna Laaksonen antaa ohjeita oikeaan kiharrustekniikkaan.
– Olen halunnut työskennellä kauneusalalla peruskoulusta, ala-asteelta asti. Olen miettinyt, että lähtisin vielä opiskelemaan kosmetologiksi ja ehkä sieltä vielä meikkaaja-maskeeraajaksi, kertoo Valtonen.
Millariina Uotila lähteen hakemaan kokemusta keväällä Barcelonassa sijaitsevasta hostellista. Hostellipäällikkö Sari Murtomäki-Eskelinen on tyytyväinen, että opiskelija palaa Boreen kesätöihin.Minna Rosvall / Yle
Kesällä opiskelijoita otetaan kesätöihin
Tuleva kesä näyttää Laivahostel Borella kiireiseltä. Isoja tapahtumia on jälleen tulossa Turkuun. Esimerkiksi Ruisrockin aikaan laiva on buukattu koko viikonlopuksi täyteen. Kevääksi on koululaisryhmävarauksia.
Hostellipäällikkö Sari Murtomäki-Eskelinen etsii parhaillaan kesätyöntekijöitä.
– Sesonkimme alkaa kesäkuun alusta ja jatkuu elokuun puoleen väliin. Jos ulkomaalaiset pääsevät reissaamaan, sesonki voi jatkua elokuun loppuun.
Vuonna 2019 majoitusvuorokausia kertyi Borella noin 25 000. Ensimmäisenä koronavuonna eli vuonna 2020 määrä putosi puoleen eli runsaaseen 12 5000 majoitusvuorokauteen. Vuonna 2021 oli pientä kasvua ja majoitusvuorokausia oli yli 16 000.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 17.2. kello 23.
Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut noin kahdella vuodella 70 vuoden takaisesta edellisestä tutkimuksesta. Viisaudenhampaat puhkeavat useimmilla 19–21 vuoden iässä.
Tutkimuksen aineistona tarkasteltiin 700 röntgenkuvaa, jotka oli otettu 15–23-vuotiaiden helsinkiläisten nuorten hampaista.
– Tärkein tulos on se, että hampaat puhkeavat noin kaksi vuotta aikaisemmin kuin 70 vuotta sitten tehdyssä vastaavassa suomalaisessa tutkimuksessa, sanoo suu- ja leukakirurgian dosentti Irja Ventä Helsingin yliopistosta.
Puhkeamisella tarkoitetaan sitä, että ensimmäinen viisaudenhampaan nystermä tulee esiin suussa. Tämä voi tapahtua jo 15-vuotiaana, Ventä täsmentää.
Ventän mukaan viisaudenhampaiden puhkeamisikä vaihtelee eri maissa.
– Muutamia samalla menetelmällä tehtyjä tutkimuksia löytyy ja niiden perusteella voidaan sanoa, että esimerkiksi Saksassa viisaudenhampaat puhkeavat aavistuksen verran myöhemmin kuin meillä. Portugalilaisilla ja turkkilaisilla viisaudenhampaat puhkeavat aavistuksen aikaisemmin kuin meillä.
Hampaiden puhkeamisiän aikaistumiseen Suomessa vaikuttavat tutkijan mukaan useat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi perinnöllisyys, sukupuoli, pituus, paino, ravitsemus ja hormonaaliset tekijät.
– Viisaudenhampaan puhkeamisesta on tehty tosi vähän tutkimusta. Sieltä ei löydy muuta kuin ylipaino ja sosioekonomiset tekijät eli paremmat elinolosuhteet, jotka molemmat vaikuttavat viisaudenhampaiden puhkeamiseen aikaistaen sitä, Ventä toteaa.
Viisaudenhampaan puhkeaminen purupintaan saakka voi olla pitkä prosessi ja hammasta ympäröivä ien on silloin hyvin altis tulehduksille. Tätä tulehdusta kutsutaan perikoroniitiksi. Perikoroniitti voi aiheuttaa eriasteisia vaikeuksia suussa.
– Ien voi turvota, punoittaa, valua mätää. Turvotus voi näkyä myös ulkoiholla, se voi levitä kaulaan ja tukkia hengitysteitä. Voi tulla myös kuumetta ja kipua. Lievemmissä tapauksissa selviää kotihoidolla ja harjaamisen tehostamisella. Tavallista on, että henkilö joutuu käymään hammaslääkärillä ja saa antibioottikuurin. Joskus viisaudenhampaat vaativat sairaalahoitoa hammastulehduksen takia, toteaa Ventä.
Puhkeamisen aikaistumisesta ei ole varsinaista haittaa tai etua, mutta Ventä kallistuu hyödyn kannalle.
– Se on oikeastaan hyvä asia, että puhkeaminen aikaistuu, jos katson suukirurgin näkökulmasta. Näin ilmaantuminen hajaantuu pidemmälle aikavälille. Kun viisaudenhampaiden puhkeaminen alkaa aikaisemmin, silloin terveydenhuollon resurssit riittävät paremmin ongelmien hoitamiseen.
Myös muiden maito- ja pysyvien hampaiden puhkeamisesta on tehty tutkimuksia, mutta niiden tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi Japanissa ja Ranskassa on vertailtu tutkimustuloksia 1950-luvulta 2000-luvun alun tilanteeseen ja todettu aikaisempaa puhkeamista.
Maitohampaiden osalta suomalaisillakin lapsilla on tehty tutkimusta, jossa on havaittu ensimmäisessä vaihduntavaiheessa aikaisempaa puhkeamista. Mielenkiintoista on, että kahdessa tuoreimmassa tutkimuksessa tilanne on päinvastoin. Britanniassa ja Ugandassa on todettu, että 2000-luvulla pysyvät hampaat puhkeavatkin myöhemmin.
Käypä hoito suositus muutti hoidon suuntaa
Vielä 1980-luvulla maailmalla ja Suomessa puhkeamattomia viisaudenhampaita pidettiin sairaina.
– Niitä poistettiin pilvin pimein, muistelee Ventä.
Käytäntö muuttui, kun viisaudenhampaan hoitoon annettiin Suomessa ensimmäinen Käypä hoito -suositus vuonna 2008. Suositusta on päivitetty pariin otteeseen. Nykyisin käytäntönä on, että ennakoivaa hampaanpoistoa suositellaan tietynlaisille alaviisaudenhampaille ennen 25 ikävuotta. Oireilevat hampaat poistetaan edelleen iästä huolimatta.
Edelleenkin viisaudenhampaista useimmat eivät mahdu kantajansa suuhun ja ne joudutaan ennemmin tai myöhemmin useimmiten poistamaan. Suomessa ainakin yhden viisaudenhampaan poistoa tarvitsee lähes 70 prosenttia 20-vuotiaista.
– Prosenttiluvut on aika hirmuisia eli 90 prosentilla 20-vuotiaista on osittain puhjenneita tai puhkeamattomia viisaudenhampaita. Hoidon tarve on valtava.
Suomalaisen Terveys 2000 -väestötutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaista 80 prosentilla ei ole enää yhtään viisaudenhammasta suussaan.
Miksi viisaudenhammas sitten on hammasrivistössä, jos se ei mahdu kunnolla sinne?
Jäljet ulottuvat ihmisen esihistoriaan. Tuon ajan olosuhteissa aikuisuuden kynnyksellä oli hyvä asia, että takaa vielä puhkesi yksi kokonainen hammas, joka auttoi purentatoiminnassa.
– Se on jonkinlainen jäänne esihistorialliselta ajalta, kun ihminen eli vielä savannilla ja söi karkeaa ruokaa, juuria ja pähkinöitä. Silloin hampaat kuluivat karkean ravinnon seurauksena. Kun hammas kuluu purupinnalta, se madaltuu ja kun hammas on kapeampi alaosasta, niin hampaiden kuluessa hammasriviin mahtuu enemmän hampaita, Ventä selittää.
Venäjän ja lännen kiristyneisiin väleihin on etsitty ratkaisua jo useamman viikon ajan.
Samaan aikaan kun neuvottelupöydissä on yritetty ratkaista tilannetta valtion päämiesten johdolla, Venäjä on siirtänyt joukkojaan Ukrainan rajan tuntumaan.
Tässä viisi kysymystä ja vastausta Euroopan jännittyneestä turvallisuustilanteesta, jonka vaikutukset näkyvät Suomessa asti.
Voidaanko Venäjän hyökkäys Ukrainaan vielä estää?
Yhdysvaltojen mukaan Venäjä aloittaisi hyökkäyksen Ukrainaan keskiviikkona.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Venäjän presidentti Vladimir Putinkeskustelivat tiistaina Kremlissä. Molempien presidenttien mielestä diplomaattisia ponnistuksia Ukrainan jännitteen lieventämiseksi on mahdollista jatkaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, dosentti Antti Paronen ei kuitenkaan usko, että kansainvälinen jännite olisi hellittänyt Putinin ja Scholzin keskustelun jälkeen. Jos edelliset keskustelut Ranskan ja Yhdysvaltojen kanssa eivät ratkaisseet tilannetta, tuskin Saksakaan voi sitä selvittää.
Venäjä ilmoitti tiistaina vetävänsä joukkojaan pois Ukrainan rajan tuntumasta, vaikka vielä tiistaina siitä ei näkynyt merkkejä. Paronen odottaisi todellisia liennytystoimia ennen kuin voisi sanoa jännittyneen tilanteen hellittäneen.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi maanantaina, että Ukrainan kriisissä voidaan saavuttaa vielä diplomaattinen ratkaisu. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Venäjää kiinnostaa Yhdysvaltojen neuvottelupöytään tuomat tarjoukset.
Mitä venäläisjoukkojen liikkeistä Ukrainan rajan tuntumassa tiedetään?
Satelliittikuvat näyttävät Venäjän siirtäneen lisää sotilaita ja kalustoa Ukrainan rajan tuntumaan viikonloppuna.
Yhdysvaltalainen satelliittiyritys Maxar Technologies on seurannut Venäjän joukkojen liikkeitä viime viikot. Sunnuntaina ja maanantaina otetuissa kuvissa on näkyvissä merkittävää uutta liikehdintää Valko-Venäjällä, Krimin niemimaalla ja Länsi-Venäjällä.
Joukko helikoptereita Venäjän Belgorodissa, lähellä Koillis-Ukrainaa 13. helmikuuta 2022.Satellite image 2022 Maxar Technologies
Alueille on tuotu isoja määriä sotilaita, taisteluhelikoptereita, maataistelukoneita ja hävittäjäpomittajia. Kuvissa näkyy myös, kuinka sotilastukikohdista lähtee liikkeellee saattueita, joissa on useita maavoimien joukkojen yksiköitä sekä muita taisteluyksiköitä.
Taistelukalusto lähtee liikkeelle Pogonovossa 13. helmikuuta 2022. Pogonovo sijaitsee Venäjällä, noin 180 kilometriä Ukrainan rajasta.Satellite image 2022 Maxar Technologies
Satelliittikuvat välittänyt uutistoimisto Reuters ei pystynyt vahvistamaan Maxarin kuvien aitoutta.
Satelliittikuviin perehtynyt insinööri ja Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija Veli-Pekka Kivimäki pitää kaupallisten toimijoiden julkaisemia kuvia yleisesti luotettavina, sillä eri kaupallisten toimijoiden kuvia verrataan usein toisiinsa.
Kivimäki auttoi tutkivan journalismin sivusto Bellingcatia selvittämään, millaisella ohjuksella malesialaisen matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa.
Helikoptereita ja joukkoja Donuzlavin järven luona Krimin niemimaalla 13. helmikuuta 2022.Satellite Image 2022 Maxar Technologies
Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkijan Veli-Pekka Kivimäen mukaan venäläisjoukkojen liikehdintä Valko-Venäjälle alkoi tammikuun puolenvälin tienoilla. Hän seuraa kaupallisten satelliittiyritysten julkaisemia kuvia sekä sosiaalisessa mediassa jaettuja havaintoja venäläisjoukkojen liikkeistä.
– Venäläisiä rynnäkkökoneita ja hävittäjäpommikoneita on asemoitu paikkoihin, joissa niitä ei ole aiemmin ollut, lähemmäksi Ukrainaa, Kivimäki sanoo.
Venäläisjoukkojen liike on viimeisen kahden viikon aikana siirtynyt kohti Belgorodin aluetta lähellä Ukrainan pohjois- ja koillisrajaa.
Venäjän valtaamalle Krimin niemimaalle on siirretty sotakalustoa tasaisemmin pidemmän ajan kuluessa, sanoo Kivimäki. Venäjällä on Sevastopolin kaupungissa armeijan tukikohta. Kalustoa ja joukkoja siirretään Krimille Kerchin salmen ylittävän sillan kautta Manner-Venäjältä.
Rochan Consulting, Harri Vähäkangas / Yle
Venäjä on tuonut yhteensä arviolta 130 000 sotilasta Ukrainan rajan tuntumaan.
Viime viikon torstaina Valko-Venäjä aloitti suuren sotaharjoituksen yhdessä Venäjän kanssa. Sotilasliitto Nato on arvioinut, että sotaharjoitukseen osallistuu 30 000 venäläissotilasta. Valko-Venäjän mukaan sen kansalaisia on harjoituksissa 70 000.
Venäjä kokee sotilasliitto Naton laajenemisen itään uhkana ja haluaa estää sen. Jos Ukraina liittyisi Natoon, pääsisi sotilasliitto yhä tiiviimmin kiinni Venäjän kylkeen.
Itä-Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Samana vuonna Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Konfliktin alkusysäys oli Ukrainan lähentyminen EU:n kanssa, jota Venäjä ei hyväksynyt.
Puolustusvoimat ei kerro tarkemmin, mikä on syynä turvallisuustason nostoon. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kuitenkin myöntää Ylelle, että taustalla on Ukrainan ja Venäjän jännittynyt tilanne.
Liittyykö turvallisuustason nosto kansainväliseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, Ukrainaan ja Venäjään?
– Ilman muuta, tottakai. Olisimme vähän erikoisessa tilanteessa, jos sanoisimme, että tällä mitä siellä [Ukrainassa] tapahtuu tai Euroopassa ylipäätään, ei ole mitään merkitystä meidän toimintatapoihimme, Kanerva sanoo.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Torsti Astrénin mukaan tilanne Suomen lähialueilla on vakaa eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Varuskuntia tai Puolustusvoimien henkilökuntaa kohtaan ei ole tiedossa tavanomaista korkeampaa väkivallan uhkaa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että Puolustusvoimat on jo säätänyt valmiuttaan sen varalta, että Ukrainan kriisin kärjistyminen aiheuttaisi pakolaisvirran Suomeen.
Ulla Huttunen muistaa edelleen sen päivän helmikuussa 1973.
Äitiysloma oli päättynyt ja Huttunen palasi vanhaan työhönsä Pieksämäen kaupungin tekniselle virastolle. Poissaolon aikana työpiste oli siirretty vanhasta puutalosta viereiselle tontille valmistuneelle kaupungintalolle.
Tasakattoinen isoikkunainen talo huokui uutuuttaan, olihan se juuri kuukautta aiemmin otettu käyttöön.
Huttunen muistaa miltä keltaruskea kokolattiamatto tuntui jalan alla ja miten hieno maisema avautui ala-aulasta Pieksäjärvelle.
– Oli hieno tunne tulla upouuteen rakennukseen töihin. Vanhalla kaupungintalolla oli pienet ja sokkeloiset tilat ja uusissa tiloissa valoisaa ja avaraa, Huttunen muistelee ensimmäistä työpäiväänsä.
Huttunen työskenteli piirtämössä neljän muun piirtäjän kanssa. Työnkuvaan kuului asemakaavojen, katusuunnitelmien ja rakennusten puhtaaksi piirtäminen suunnittelijoiden luonnosten pohjalta.
Tietokoneita ei ollut vaan kaikki työ tehtiin käsin.
Ulla Huttunen työskenteli Pieksämäen kaupungin teknisella osastolla yli 40 vuotta. Näistä suurimman osan Huttusen työpiste sijaitsi nyt purettavan kaupungintalon toisessa kerroksessa. Ulla Huttusen arkisto
Raikasta oranssia ja graafiset lokki-verhot
Rakennusbuumi oli 1970-luvulla Pieksämäellä kova ja työtä riitti teknisessä virastossa. Työhuone sijaitsi toisessa kerroksessa ja ikkuna oli parkkipaikalle päin.
– Siinä saattoi silmiä lepuuttaa autoja katsellen tauoilla, Huttunen sanoo.
Kaupungintalon pihapiiri oli Huttuselle tuttu jo lapsuudesta. Hän oli parikymmentä ensimmäistä vuottaan asunut vastapäätä olevassa puutalossa, ja kaupungintalon parkkipaikalla oli aikoinaan lapsuuden luistelukenttä.
– Nämä samat männyt olivat jo silloin tässä ja tuossa rannassa oli meidän perheen soutuvene, Huttunen katsoo puiston takana olevaa Pieksäjärven rantaa.
Valmistuessaan kaupungintalo oli moderni ja raikas.
Ulla Huttunen muistelee sisustuksen perustuneen oranssille värille ja Iskun kalusteille. Marimekolta oli tilattu mustavalkoiset lokki-verhot ikkunoihin. Ne samat verhot roikkuvat ikkunoissa edelleen.
– Tässä talossahan ei ole räystäitä, ja muistan kun joskus ikkunan välistä oli valunut vettä sisälle niin, että rullaverhojen musta väri levisi rumasti ja verhot piti vaihtaa, Huttunen muistelee.
Ulla Huttunen työhuoneessaan kaupungintalolla. Samat Marimekon Lokki-verhot ovat edelleen kaupungintalon ikkunassa. Ulla Huttusen arkisto
Tunnettu arkkitehti rakennuksen takana
Pieksämäen kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1970 kutsukilpailu.
Sen voittivat arkkitehdit Arto Sipinen ja Mane Hetzer. Sama kaksikko oli muutamaa vuotta aiemmin suunnitellut Imatralle hyvin saman tyylisen kaupungintalon, joka on edelleen käytössä.
Arto Sipisestä tuli sittemmin yksi maamme arkkitehtuurin kärkinimistä.
Alvar Aallon toimistossa uransa aloittanut Sipinen erikoistui julkisiin rakennuksiin ja hänen kynästään ovat syntyneen muun muassa Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Espoon kulttuurikeskus ja Lahden kirjastotalo. Myös useat Jyväskylän yliopiston rakennuksista on Sipisen käsialaa.
Sisäilmaongelmat vastaan symboliarvot
Vuosien varrella Pieksämäen kaupungintaloa remontoitiin ja 1990-luvulla muun muassa kokolattiamatto poistettiin. Ulla Huttunen ehti työskennellä rakennuksessa 35 vuotta aina vuoteen 2008, jolloin tekninen toimi muutti kuntaliitoksen mukana tulleisiin tiloihin.
Huttusen aikana sisäilmaongelmista ei kaupungintalolla puhuttu. Rakennukseen jääneet työntekijät alkoivat pikkuhiljaa oirehtia ja vuonna 2015 kaupungintalo suljettiin pysyvästi.
Ulla Huttusen työhuone sijaitsi kaupungintalon toisessa kerroksessa. Huttusen toiveena on ettei tontille rakennettaisi ainakaan kerrostaloja. Esa Huuhko / Yle
Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi tunnistaa tilanteen.
– Keskeinen syy ristiriitatilanteisiin on symboliarvo mikä kunnanvirastoilla on. Se on kunnan hallinnollinen keskus ja kun jotain operaatioita rakennuksessa tehdään, niin kyllä se kuntalaisia aina kiinnostaa ja mielenkiinto herää, Niemi sanoo.
Kaupungintalon purkaminen on aloitettu asbestitöillä. Rakennus on suorastaan vuoratu asbestilla ja työt kestävät kolmisen kuukautta. Sen jälkeen käydään ulkokuoren kimppuun. Esa Huuhko / Yle
Pieksämäen kaltainen tilanne on monessa muussakin maamme kunnassa. Esimerkiksi Espoon vuonna 1971 rakennettu kaupungintalo on ollut vuosia tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi, ja tullut kaupungille kalliiksi.
Järvenpäässä ja Alavudella 1970-luvun kaupungintalot on hiljattain purettu sisäilmaongelmien vuoksi. Sama kohtalo on lopulta Pieksämäen kaupungintalolla, jonka purkutyöt on nyt aloitettu.
Kuntaliiton Jussi Niemi ymmärtää hyvin purkupäätökset. Hän tietää 1960-70-luvulla rakennettujen talojen ongelmat.
– Näiden rakennusten peruskorjattavuus ei ole kovin helppoa. Pidän tätä aika normaalina kiinteistön kiertokulkuna. Kiinteistön maapohja palautuu uudelleen kaavoitettavaksi ja siihen voidaan miettiä uutta käyttötarkoitusta.
Kuntaliiton Jussi Niemi ei pidä julkisten rakennusten purkamista huonona asiana vaan näkee purkupäätökset enemminkin rakennusten luonnollisena kiertokulkuna. Esa Syväkuru / Yle
Peruskorjaus olisi ollut miljoonaluokan remontti
Ulla Huttunen ei puolestaan mukisematta niele kaupungintalon kohtaloa. Tieto rakennuksen purkuaikeista sai hänet hyvin surulliseksi.
– Vastustin pitkään purkamista ja uhittelin jopa, että kahlitsen itseni kaupungintalon oveen, jos purkupäätös tehdään.
– Sitten kuulin sisäilmaongelmista ja pakkohan se on hyväksyä päätös. Ei ihmiset saa sairastua työpaikalla.
Huttunen olisi toivonut, että rakennuksesta olisi pidetty parempaa huolta jo aiemmin, eikä vasta sitten kun ongelmia alkoi ilmetä. Nyt peruskorjaus olisi ollut miljoonaluokan remontti.
Rakennuksen herättämistä ristiriitaisista tunteista kertoo alueelle tehtyjen asemakaavojen määrä. Vuosien varrella neljä kaavaa on kaatunut, viides on nyt työn alla.
Puistoalue vai kerrostaloja?
Vielä ei ole päätetty, mitä kaupungintalon tilalle tulee. Kymmenen vuotta sitten aluetta haikailtiin matkailukäyttöön ja jopa kylpylähotellin rakentamista pohdittiin.
Nyt keskusteluissa on väläytelty kerrostaloja keskustan elävöittämiseksi. Ensin on kuitenkin saatava kaava kuntoon.
Kesään mennessä kaupungintalon tontin on määrä olla tyhjä ja siivottu. Ulla Huttusen toiveena on, että purkutyöt sujuisivat mahdollisimman nopeasti.
– En aio seisoskella tässä katselemassa, kun rakennus puretaan. Toivottavasti ei nyt kerrostaloja rakenneta heti tilalle.
Nato-maiden puolustusministerit tapaavat tänään Brysselissä. Huomenna keskusteluihin osallistuvat myös Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Naton kumppanimaiden edustajina sekä EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell.
– Tyypillisesti emme ole koko kokouksen ajan mukana, vaan kyseessä on parin tunnin sessio, Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kuvailee Ylen aamun haastattelussa.
Naton jäsenmaiden puolustusministerit keskustelevat kokouksessaan muun muassa siitä, pitäisikö Naton joukkojen läsnäoloa lisätä esimerkiksi Puolassa. Tämä on Kaikkosen mukaan Naton asia, josta päättämiseen Suomi ja Ruotsi eivät osallistu.
Miksi Puolustusvoimat nosti turvallisuustasoaan?
Venäjän mahdollisen hyökkäyksen uhka Ukrainaan pitää yhä koko Eurooppaa jännityksessä.
Suomen Puolustusvoimat kertoi tiistaina nostaneensa sisäistä turvallisuustasoaan neliportaisen asteikon matalimmalta A-tasolta toiseksi matalimmalle B-tasolle, joka tarkoittaa valmiuden ja vartioinnin tehostamista sekä huomion kiinnittämistä toimintaympäristön havainnointiin.
Mistä oikein on kyse?
– Ajat ovat sellaiset, että Puolustusvoimat tekevät omia toimenpiteitään, Kaikkonen vastaa Ylen aamussa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kommentoi tiistaina tuoreeltaan Ylelle, että turvallisuustason noston taustalla on Ukrainan ja Venäjän jännittynyt tilanne.
Kaikkonen painottaa, että turvallisuustason nosto matalimmalta portaalta toiseksi matalimmalle ei ole vielä radikaali muutos.
– Mutta se tarkoittaa pieniä toimia. Hieman tarkemmin vartioidaan Puolustusvoimien kohteita, Kaikkonen kuvailee.
Kaikkonen painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, ja huomauttaa, että Suomen ja Venäjän välit ovat toimivat ja keskusteluyhteys on yllä.
– Päällimmäinen murhe tässä on se, että jos tilanne eskaloituu Ukrainassa, sillä olisi heijastusvaikutuksia myös laajemmin koko Eurooppaan ja Itämeren alueelle.
Silloin jännitteet kiristyisivät entisestään näkyisivät Kaikkosen mukaan epäilemättä Itämeren ja Suomenkin alueella.
– Mutta tällä hetkellä meidän rajoillamme on rauhallista, ja voin todeta senkin, että Venäjä on siirtänyt joukkoja Suomen läheisyydestä Ukrainan rajan tuntumaan.
"Meidän puolustus on hyvissä kantimissa"
Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tiedotustilaisuudessaan Venäjän olevan valmis neuvottelemaan jännitteiden lieventämiseksi. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puolestaan painotti edelleen haluaan pitää diplomatiaa ja keskustelua yllä.
– Ehkä tässä synkässä tilanteessa on pieniä valonpilkahduksia, mutta ei sitä varmuudella voi sanoa, että oltaisiin parempaan suuntaan menossa, Kaikkonen tuumaa ja painottaa toivovansa ennen kaikkea diplomatian tien jatkumista.
Britannian ulkoministeri Elizabeth Truss ilmaisi huolensa brittimedia Sky Newsin haastattelussa siitä, että Venäjä ei välttämättä pysähtyisi Ukrainaan, vaan saattaisi horjuttaa seuraavaksi turvallisuutta niissä itäisen Euroopan naapurimaissaan, joiden Nato-jäsenyyden Venäjä on kyseenalaistanut.
– Venäjän toimia on vaikea arvioida, Kaikkonen toteaa.
– Lännen ja Venäjän välinen tilanne on ollut entistä jännitteisempi, mutta jää nähtäväksi, millaisia muotoja se saa tulevaisuudessa.
Samalla Kaikkonen vielä painottaa, että Suomen puolustuskyvyllä ei ole hätää.
– Meidän puolustus on hyvissä kantimissa. Emme esimerkiksi tehneet sitä virhettä, että olisimme ajaneet kylmän sodan jälkeen omaa puolustustamme alas. Olemme pitäneet omasta tontistamme huolen.
Savonia-ammattikorkeakoulun laajassa verkkohyökkäyksessä on tapahtunut uusi käänne. Korkeakoulu ehti jo tiedottaa, että sen toiminta on palautumassa normaaliksi, eikä esimerkiksi henkilötietoja tai muuta arkaluontoista tietoa olisi vaarantunut.
Savonian rehtori Mervi Vidgrén kertoi jo tuolloin, että asiasta on tehty rikosilmoitus ja että poliisi tutkii tapahtunutta.
Ilta-Sanomien Digitoday-sivuston mukaan opiskelijoiden tietoja on kuitenkin julkaistu kaikkien saataville pimeässä Tor-verkossa keskiviikkona 9.2. Tietomurto havaittiin edellisenä perjantaina.
Savon Sanomien mukaan kyseessä on LockBit 2.0 -kiristysohjelma, joka lähettää tiedostoista kopiot rikollisille, lukitsee tiedostokansioita ja vaatii lunnaita niiden avaamisesta.
– Tunkeutuja ei ole ollut meidän opiskelijahallinnon tai palkkahallinnon kaltaisissa ohjelmissa. Nämä olivat henkilöstön käyttämiä levyjä, jotka joutuivat tämän kohteeksi, Vidgrén kertoo.
Poliisi tutkii rikosta kovilla nimikkeillä
Rikoksen tutkinta on alkuvaiheessa, mutta nimikkeet ovat kovat: törkeä tietojärjestelmän häirintä, törkeä tietomurto ja törkeä datavahingonteko.
Verkosta on löytynyt tähän mennessä noin 50 opiskelijan tiedot. Kyseessä ei ole yksittäinen ryhmä, vaan eri alojen opiskelijoita.
– Siellä on julkaistu nimiä ja henkilötunnuksia, sanoo rikoskomisario Mikko Hakkarainen Itä-Suomen poliisista.
Poliisin mukaan Savonia on ollut puhelimitse ja kirjeitse yhteydessä kaikkiin opiskelijoihin, joiden tiedot ovat olleet esillä. Savonia-ammattikorkeakoulu selvittää tietovuodon laajuutta.
Rehtori Mervi Vidgrénin mukaan on edelleen mahdollista, että tutkinnan edetessä pimeästä verkosta löytyy lisää opiskelijoiden tietoja. Siinä tapauksessa myös heihin ollaan yhteydessä.
Savonia on pyytänyt kaikkia opiskelijoitaan vaihtamaan Savonian palveluissa käyttämänsä salasanat. Ohjeet lähetettiin tekstiviestillä ja sähköpostilla alkuviikosta.
Savonialla on kampukset Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Savoniassa työskentelee noin 530 työntekijää. Opiskelijoita on yli 7000.
Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa kertoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että liitto aikoo selvittää keväällä kuinka laajasta ongelmasta on kyse ja mitä asialle voidaan tehdä.
– Kun vesi on turvallista ihmisille, se on asetusten mukaista, putkienkin pitäisi kestää. Haastava ongelma. Emme tarkkaan tiedä mistä johtuu, että tällaista tapahtuu, Viljamaa sanoo.
Vuodot johtuvat pistekorroosiosta, joka syntyy kupariputkiin piin aiheuttaman silikaattikerroksen vuoksi. Silikaatti estää putkia suojaavan oksidikerroksen syntymisen, mutta silikaatin syntymisen syytä ei vielä tiedetä. Esimerkiksi Vesilaitosyhdistys tutkii korroosiota ja kupariputkien laatuun liittyen on esitetty epäilyksiä, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu mitään siihen viittaavaa.
Yleinen materiaali
Kupari on yleinen materiaali putkistoissa: viime vuoden putkiremonttibarometrissa noin kolmanneksessa käyttövesiputkien uusimisista käytettiin kupariputkia. Komposiitti- ja muut muoviputket ovat yleistyneet 90-luvun jälkeen.
– Tässä tilanteessa varmaan aletaan miettimään käyttövesiputkien materiaalia enemmän. Mutta emmehän me tiedä komposiitti- ja muista muoviputkista, että kestävätkö nekään 50 vuotta. Toistaiseksi ne ovat kestäneet, Tuomas Viljamaa toteaa.
Yllättävästä putkivuodosta voi syntyä iso lisälasku, ja ongelmaksi saattaa myös muodostua remontin tekijän saaminen. Suomessa eletään isoa korjausrakentamisen aaltoa samalla kun tehdään uudisrakentamista.
– Esimerkiksi viime syksynä näimme, että putkiremonteissa oli hinnannousua materiaalikustannuksista johtuen. Isännöitsijät kertoivat, että nousupainetta on jopa 10–15 prosenttia. Kyse on myös työvoiman saatavuudesta.
Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.
Pelastuslaitokset järjestävät tänään keskiviikkona hiljaisen hetken kello 12 ja suruliputuksen palomiehen kuolemaan johtaneen onnettomuuden seurauksena. Palomies menehtyi pudottuaan jäihin pelastustehtävän yhteydessä Hailuodon jäätiellä tiistaina iltapäivällä.
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan Juha Richterin mukaan tapaus järkytti koko laitosta.
Tapauksen käsittely menehtyneen läheisten ja työtoverien kanssa on Richterin mukaan aloitettu. Jälkipurkua ja tarvittaessa myös kriisiapua on tarjolla.
– Jokainen tietää, että tämä on riskialtis ammatti, mutta kun jotain tällaista sattuu se tulee konkretiaksi. Työssään pelastajat voivat joutua kohtaamaan kuolemaa, mutta työtoverin kuolema on aivan erilainen asia.
Jälkipurkuun jaossa yhteiset toimintamallit
Suomen palopäällystöliiton henkistä työsuojelua kehittävän Mentalfirefit-hankkeen projektipäällikkö Saku Sutelaisen mukaan pelastuslaitoksilla on otettu käyttöön esimerkiksi poliiseilta tuttuja toimintamalleja henkisesti kuormittavien tapausten jälkipurkuun.
– Tilanteen jälkeen esimerkiksi sisäinen kriisiviestintä on olennaista, että kaikilla on samanlainen tilannekuva tapahtuneesta. Jälkipurkuun on tarjolla sekä ryhmä- että vertaistilaisuuksia, Sutelainen kuvaa.
Sutelaisen mukaan jokainen alalla työskentelevä tiedostaa riskit, vaikka kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuukin pelastajille varsin harvoin. Koska ala on vahvasti kollegiaalinen ja luotto työtoveriin on keskeistä, on vuorokaverin kuolema yksi kuormittavimmista tilanteista mihin työssä voi törmätä.
– Se nostaa pintaan sen, mitä oikeasti voi sattua. Se voi myös tuoda esiin omat läheltä piti -tilanteet. Tärkeintä on, että asiat eivät jää painamaan pitkään, Sutelainen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan tapaturma sattui jäätien tiealueen ulkopuolella. Oulunsalosta Hailuodon saaareen johtava jäätie on suljettu liikenteeltä toistaiseksi, kunnes sen turvallisuus on pystytty varmistamaan.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on valittu odotetusti ulkoasianvaliokunnan johtoon. Erikoista on se, että tämä tapahtui suljetun lippuäänestyksen jälkeen ja osa jäsenistä äänesti tyhjää.
Halla-aho sai vaalissa 11 ääntä eli tarvittavan enemmistön. Kuusi ulkoasiainvaliokunnan jäsentä jätti tyhjän äänestyslipun, mitä voi pitää jonkinlaisena protestina.
Umpilipuin toimitettavassa vaalissa valiokunta valitsee eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti puheenjohtajan keskuudestaan. Vaalissa valituksi tulee se valiokunnan jäsen, joka saa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuus on sovittu puolueiden paikkajaossa perussuomalaisille. Edellinen puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) erosi tehtävästä viime viikolla varomattoman Ukrainan Nato-jäsenyyttä koskevan twiitin jälkeen.
Perussuomalaiset nostivat Jussi Halla-ahon uudeksi puheenjohtajaksi.
Halla-aho johti vuosina 2011–2012 hallintovaliokuntaa, mutta hän joutui eroamaan sen jälkeen, kun korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Ulkoasiainvaliokunta keskustelee tänään muun muassa Ukrainan tilanteesta ja tulevien EU-kokousten asialistasta. Kokouksessa kuullaan ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) ja pääministeri Sanna Marinia (sd.).
Jäljityksen tavoitteena on jatkossa ehkäistä taudin leviäminen siinä väestössä, jolla on korkea riski sairastua koronan vaikeaan tautimuotoon.
– Kun virusta on hyvin voimakkaasti kaikkialla väestössä, niin tiedetään aiempienkin epidemioiden pohjalta se, että jäljitystoiminta menettää aika pitkälti merkitystään, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.Thomas Hagström / YLE
Pietilä on ollut mukana laatimassa uutta kansallista testaus- ja jäljitysstrategiaa. Hän on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän, Lab7:n puheenjohtaja.
Jatkossa uuden ohjeistuksen mukaan koronavirusnäyte otetaan vaikeaoireisilta potilailta lääketieteellisin perustein, sekä esimerkiksi korkean riskin ryhmiin kuuluvilta oireisilta henkilöiltä, raskaana olevilta sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä.
Näin on toimittu tänä vuonna esimerkiksi Turussa. Jäljitys ja testaus on keskitetty pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden potilaisiin, asukkaisiin sekä henkilöstöön.
– Muuta jäljitystä ei ole oikeastaan voitukaan tehdä enää, sillä jotta jäljityksestä olisi hyötyä, se pitäisi tehdä nopeasti, sanoo ylilääkäri Jutta Peltoniemi.
Hän on Turun tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Turussa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden asukkaiden ja henkilöstön jäljitystyö pystytään aloittamaan pääosin jo samana päivänä ensimmäisestä tartunnasta. Se on Jutta Peltoniemen mukaan riittävä tahti, kun samaan aikaan esimerkiksi ikäihmisten hoitoa tarjoavien tahojen käytännöt ovat selkeät.
– Terveydenhuollon yksiköissä osataan aloittaa torjuntatoimet, kun ensimmäinen tartuntatapaus ilmenee yksikössä, Peltoniemi sanoo.
Pahin epidemiatilannekin on Helsingissä jo väistymässä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto poisti maanantaina kaikki Uudenmaan kokoontumisrajoitukset. Onko uusi jäljitysstrategia jo nyt myöhässä?
Pietilän mukaan strategia ei ole vanhentunut, vaikka muutamilla alueilla tilannekuva onkin jo muuttunut.
– Epidemian tilanne vaihtelee kovin nopeasti ja se on erilainen eri alueilla,hän sanoo.
– Tätä strategiapaperia lähdettiin päivittämään vain muutama viikko sitten, joka kertoo siitä, että epidemia on vaikeasti ennakoitavissa.
Onko uusi strategia pandemian lopun merkki?
Turussa tautitilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lähiaikoina. Jutta Peltoniemen mukaan sairaaloiden potilasmäärät eivät ole kasvaneet ja jätevesitutkimukset osoittavat, että viruksen määrä Turussa vähenee.
Ylilääkäri Jutta Peltoniemi pitää hyvää rokotekattavuutta parhaimpana suojaustoimena.Markku Sandell / Yle
– Itsellä toiveena olisi, että pahin epidemiahuippu olisi nyt ohitettu, Peltoniemi toteaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että tärkein suojaustoimi väestön riskiryhmäläisiä kohtaan on rokote. Sen lisäksi on yhä tärkeää jatkaa hyvää käsihygieniaa ja kasvomaskin käyttöä sisätiloissa.
Mikko Pietilä sanoo olevansa “varsin toiveikas” pandemian helpottumisen suhteen, mutta toteaa, että pandemia ei ole vielä ohi. Tautitapausten määrät ovat huipussaan koko maassa.
– Pandemian luonne on muuttunut selvästi väestölle selvästi vähemmän vaaralliseksi, hän kuitenkin toteaa.
– Uskon, että tämän vakavan pandemian osalta elämme viimeisiä vakavia viikkoja.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.
Käräjäoikeus otti vapauttamista harkitessaan huomioon Massaquoin tekojen poikkeuksellisen vakavuuden sekä niiden lukumäärän.
Oikeus kuitenkin totesi, että Massaquoi on ollut vangittuna noin kahden vuoden ajan, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen pitkänä aikana.
Lisäksi väitetyistä teoista on kulunut jo poikkeuksellisen pitkä lähes 20 vuoden aika.
Käräjäoikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa maalis–huhtikuun aikana.
– Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuudessaan harkittuaan käräjäoikeus katsoo, että Massaquoin pitäminen edelleen vangittuna olisi siinä määrin kohtuutonta, että hänet tulee päästä heti vapaaksi odottamaan käräjäoikeuden tuomion lopputulosta, toteaa käräjäoikeus päätöksessään.
Syytteet muun muassa kymmenistä murhista
Pitkään Tampereella asunut Massaquoi vangittiin maaliskuussa 2020.
Häntä syytetään Liberian sisällissodan aikaisista raakuuksista. Syytteet liittyvät Massaquoin väitettyihin tekoihin Liberian toisessa sisällissodassa, joka käytiin 21.4.1999–18.8.2003.
Massaquoi vastasi oikeudenkäynnissä syytteisiin muun muassa kymmenistä murhista ja kahdeksasta törkeästä raiskauksesta.
Syyttäjän mukaan vastaaja syyllistyi myös kidutukseen ja vangittujen ihmisten syömiseen.
Käräjäoikeus istui vuoden kestäneen oikeudenkäynnin aikana useita viikkoja Liberiassa ja kuuli kymmeniä todistajia Länsi-Afrikassa.
Massaquoi kiistää kaikki häntä vastaan nostetut syytteet.
Hän toimi muun muassa sierraleonelaisten RUF-joukkojen tiedottajana sodan aikana, mutta puolustuksen mukaan hän ei ollut Lofan maakunnassa Pohjois-Liberiassa, kun hirmuteot tapahtuvat.
Tutkinta epäillyistä rikoksista käynnistyi jo vuonna 2018.
Uutiseen on korjattu klo 13.47 käräjäoikeuden nimi. Kysessä on Pirkanmaan käräjäoikeus, ei Tampereen käräjäoikeus.
