Ukrainan euroviisukarsinnat viime lauantaina voittaneen artistin riemu loppui lyhyeen, kun Ukrainan yleisradioyhtiö ilmoitti, ettei Alina Pash, 28, edusta Ukrainaa Eurovision laulukilpailussa.
Euroopan yleisradioyhtiö EBU tiedotti päätöksestä keskiviikkona. EBU ei kuitenkaan kertonut syytä siihen, miksi Pash jää pois kisoista. EBU järjestää Eurovision laulukilpailut, jotka pidetään Torinossa toukokuussa.
Pash joutui Ukrainassa kritiikin kohteeksi, kun kävi ilmi, että artisti matkusti Krimille vuonna 2015. Pashin uskotaan matkustaneen alueelle Ukrainan sääntöjen vastaisesti. Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.
Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan itäiseen Ukrainaan eli niin sanotulle JFO-alueelle matkustamiseen on saatava Ukrainan viranomaisten lupa, eikä Venäjän-vastaisen rajan suljettujen rajanylityspaikkojen kautta saa saapua alueille, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen hallinnassa.
Kohun keskelle joutunut Pash toimitti Ukrainan yleisradioyhtiölle (UA:PBC) selvityksen siitä, miten hän matkasi Krimille, mutta Ukrainan yleisradioyhtiön mukaan tarina on sepitettä. UA:PBC totesi BBC:lle toimittamassaan lausunnossa, että Krimin vierailua selittävä dokumentti on “väärennös”.
Päätös Pashin vetäytymisestä Euroviisuista syntyi EBUn mukaan Ukrainan yleisradioyhtiön, kansallisen laulukilpailun ja artistin välillä. Pash valittiin edustamaan Ukrainaa euroviisuihin Vidbir-nimisessä kisassa ukrainankielisellä kappaleella Тіні забутих предків (suom. Unohdettujen esi-isien varjot). Vidbir toimii Suomen Uuden musiikin kilpailun tapaan myös maan euroviisuedustajan valintakilpailuna.
Tämä on jo toinen kerta viime vuosina, kun Ukraina jättää lähettämättä maan euroviisukarsintojen voittajan itse kilpailuun. Näin tapahtui myös ennen koronapandemiaa vuonna 2019, kun laulaja Maruv jäi kisasta pois kerrottuaan Venäjän-kiertuetta koskevista suunnitelmistaan.
Ukrainan yleisradioyhtiön on määrä kertoa myöhemmin, kuka edustaa tänä vuonna maata Torinossa. Pashin jäämisestä pois Euroviisuista kertoi Suomessa ensin Helsingin Sanomat.
Voit keskustella aiheesta 18.2. kello 23:een saakka.
Viime viikkojen lumi- ja vesisateet ovat keränneet katoille lunta ja tehneet niistä raskaita. Pahimmillaan raskas lumikuorma voi johtaa katon sortumiseen kuten kävi tällä viikolla esimerkiksi Jyväskylässä ja Kokkolassa.
Jos lumen paino huolestuttaa, oman talonsa tai taloyhtiön katon lumikuorman painon voi itsekin punnita helposti lumipuntarilla.
Keski-Suomen korkeudella uudehkojen talojen kattorakenteet on yleensä mitoitettu kestämään 180 kilon lumikuorman neliömetriä kohden. Katot ovat kuitenkin yksilöllisiä ja lumikin voi pakkautua katoille epätasaisesti, joten pienempikin lumikuorma voi vaurioittaa kattoja.
Ympäristökeskus kehottaa seuraamaan varsinkin tasakattoisten rakennuksien lumikuormaa. Lumi kannattaa poistaa hyvissä ajoin ennen kuin kattorakenteiden kestovaatimukset täyttyvät.
Näin mittaa lumen painon lumipuntarilla:
1. Tarvitset molemmista päistä auki olevan muoviputken.
2. Kiipeä katolle ja paina putki kohtisuoraan lumeen pohjaan asti.
3. Lapioi lumi pois putken ympäriltä.
4. Ujuta lapio putken alle siten, että putkessa oleva lumi ei pääse putoamaan.
5. Kaada kaikki putkessa oleva lumi muovipussiin.
6. Punnitse muovipussissa oleva lumi.
7. Laske lumen paino siten, että jaat lumen painon putken pohjapinta-alalla.
Putken pinta-alan voit laskea kaavalla π * r 2 eli mittaa ensin muoviputken sisähalkaisija ja jaa se kahdella. Kerro saatu luku ensin itsellään ja sen jälkeen piillä (π=3,14) Muista muuntaa saatu pinta-ala neliömetreiksi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 18.2. kello 23:een saakka.
– Saamiemme tietojen mukaan mikään ei viitannut sellaisiin puutteisiin tai laiminlyönteihin, että kieltoon tai muihin pakkokeinoihin tulisi kuluttajaturvallisuuslain mukaan ryhtyä, Leinonen sanoo.
Tukes on valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on valvoa kuluttajille tarjottavien palveluiden, kuten husky- tai porosafareiden, asiakasturvallisuutta.
Rovaniemen onnettomuuteen liittyvät Tukesin tiedot pohjautuvat poliisin tekemään kuolemansyyn tutkintaan. Poliisin osalta asian selvittäminen jatkuu tästä eteenpäin kuolemansyyn selvittämisenä.
Koiravaljakossa on tavallisesti kuusi koiraa. Kuvan koirat eivät liity tammikuiseen onnettomuuteen. Tundra Huskies
Kuskiton valjakko törmäsi puuhun
Ylen saamien tietojen mukaan koiravaljakkosafarilla oli ollut mukana kaksi ulkomaalaista matkailijaa, joista toinen oli ajanut valjakkoa ja toinen istunut reen kyydissä. Keli oli ollut tapahtuman aikaan hyvä, ja kaikki oli sujunut safarilla hyvin. Nopeudet olivat olleet pieniä, ja asiakkaat olivat osanneet käsitellä valjakkoa ja noudattaa ohjeita.
Valjakot olivat olleet jo lopettelemassa ajoa ja palaamassa lähtöpaikalle, kun onnettomuusvaljakko oli tullut risteykseen. Opas oli ollut risteyksessä varmistamassa, että koirat kääntyvät halutulle reitille.
Koirat olivat kuitenkin lähteneet puskemaan väärälle reitille. Asiakas oli jarruttanut ohjeistuksen mukaisesti, ja valjakon vauhti olikin hetkellisesti hidastunut. Kun valjakko oli ollut jo liki pysähdyksissä, koirat olivatkin pinkaisseet uudelleen juoksuun.
Jalaksilla seissyt asiakas oli raahautunut valjakon perässä ohjauskaaresta kiinni pitäen. Opas ei ollut pystynyt tarttumaan turvanaruun, jolla valjakko olisi pysähtynyt. Lopulta asiakkaan ote ohjauskaaresta oli irronnut. Toinen asiakas oli istunut edelleen reen kyydissä.
Karanneen koiravaljakon perään moottorikelkalla lähtenyt opas ei ollut päässyt koirien rinnalle pysäyttämään niitä, sillä reitti oli ollut kapea. Alamäessä nyt kuskiton, ja siten aiempaa kevyempi, koiravaljakko oli kiihdyttänyt vauhtia entisestään. Mäen alla olevassa mutkassa reki oli törmännyt puuhun.
Kyydissä ollut asiakas kuoli törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
Ylimääräinen jarrukahva ja kypärän käyttö pohdinnassa
Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinosen mukaan vei vain pari sekuntia, kun tapahtumat etenivät rauhallisesta tilanteesta hallitsemattomaan.
– Monta palasta sattui huonosti kohdalleen niin, että onnettomuus tapahtui, Leinonen sanoo.
Yrityksen henkilöstöllä on Leinosen mukaan asianmukainen koulutus ja pitkä kokemus. Syyllistä on mahdoton osoittaa.
– Onko syyllinen riekko, joka ehkä oli puussa ja päästi äännähdyksen, ja jonka johdosta koirat lähtivät juoksuun? Syyllistä ei ole, vaan tapahtuma on tragedia kaikille osapuolille, Leinonen sanoo.
Onko syyllinen riekko, joka ehkä oli puussa ja päästi äännähdyksen? Jaakko Leinonen
Poliisin osalta asia etenee nyt kuolemansyyn selvittämisenä. Tukes puolestaan järjestää myöhemmin keväällä koiravaljakkoyrittäjille webinaarin, jossa se käy tarkasti läpi onnettomuuteen johtaneet tapahtumat, jotta muut voisivat käyttää tietoja oman turvallisuussuunnittelunsa tukena.
– Pohdimme esimerkiksi, voisiko matkustajalla olla jatkossa reessä jokin jarrukahva, jolla hän voisi tällaisessa tilanteessa jarruttaa. Toisaalta jarrun väärinkäytöstä voisi olla myös vaaraa. Näitä asioita tulemme pohtimaan yhdessä toimijoiden kanssa, Leinonen sanoo.
Myös kypärän käyttöä tullaan pohtimaan. Tällä hetkellä laki ei edellytä koiravaljakkosafareilla kypärän käyttöä moottorikelkkasafareiden tapaan. Asiakas voi kuitenkin halutessaan käyttää kypärää.
Rovaniemen onnettomuudessa kypärällä ei olisi ollut Leinosen mukaan merkitystä.
Arkistokuva. Yle / Petteri Malinen
Tukesille voi kertoa ohjelmapalveluiden turvallisuuspuutteista
Tukesin tulee tehdä vakavampien onnettomuuksien kohdalla arvio siitä, onko palveluntarjoajalla edellytyksiä tuottaa palvelua turvallisesti. Jos palvelussa on vakavia puutteita, Tukes voi kieltää palvelun tarjoamisen joko tilapäisesti, kunnes puute palvelussa korjataan, tai kokonaan.
– Näitä päätöksiä joudumme tekemään harvoin. Itse en ole tehnyt palvelun kokonaan kieltävää päätöstä kuin kerran, Leinonen sanoo.
Palveluntarjoajien, esimerkiksi koiravaljakkoyrittäjien, tulee itse tehdä Tukesille ilmoitus vakavista onnettomuuksista tai läheltä piti -tilanteista. Myös asiakkaat voivat tehdä ilmoituksen Tukesiin sen verkkosivuilla, jos he kokevat, että palvelussa on ollut turvallisuuteen liittyviä puutteita.
Toistakymmentä ilmoitusta viidessä vuodessa
Tukes on kirjannut viimeisen viiden vuoden sisällä kolmetoista yrityksen tai asiakkaan tekemää ilmoitusta onnettomuuksista tai läheltä piti -tilanteista koiravaljakkosafareilla Lapissa. Tässä niistä muutamia:
Oppaan moottorikelkka kolautti asiakkaan polvea, kun opas oli ottamassa valjakkoa kiinni.
Asiakkaan ajama valjakko oli kovassa vauhdissa ajautunut reitiltä sivuun ja törmännyt puuhun. Kaksi loukkaantui.
Asiakkaan valjakko oli uponnut vesikkoon.
Kuljettajana toiminut asiakas putosi valjakosta, loukkasi peukalon.
Asiakas kaatui ja otti kädellä vastaan, käsivamma.
Asiakas kaatui valjakolla ja loukkasi olkapään ja silmälasit rikkoutuivat.
Asiakas mursi nilkan noustessaan valjakosta pois.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on koiravaljakkosafareilla tapahtunut Suomessa Rovaniemen tammikuisen onnettomuuden ohella yksi. Onnettomuudessa kaksi ulkomaalaista nuorta kuoli Tornion Vojakkalassa vuonna 2005, kun huskyvaljakko jäi junan alle.
Muista Pohjoismaista ainoastaan Ruotsissa on tapahtunut onnettomuuksia, joissa asiakas on kuollut. Vuonna 2011 Kiirunan Jukkasjärvellä koiravaljakko jäi tietä ylittäessä auton alle, ja matkustajana ollut asiakas kuoli. Samantapainen onnettomuus oli tapahtunut aiemminkin samassa paikassa.
Tukes: Koiravaljakkosafarille turvallista mennä
Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinosen näkemys on, että koiravaljakkosafareille on turvallista osallistua.
– Yleisesti ottaen, jos koko toimialaa katsoo, niin koiravaljakkosafarit ovat suhteellisen matalariskistä toimintaa.
Leinonen sanoo vaihtaneensa ajatuksia myös ilmailupuolen turvallisuusasiantuntijoiden kanssa.
– Heillä on takaraivossa aina se ajatus, että jos johonkin palveluun tai prosessiin liittyy vakavan loukkaantumisen tai kuoleman vaara, kyse on ajan funktiosta. Joskus saattaa sattua, Leinonen sanoo.
Kaikki mahdollinen halutaan kuitenkin tehdä, jotta safareillakin sattuisi mahdollisimman vähän.
– Tämän onnettomuuden kohdalla käymme koko prosessin läpi juuri siksi, että vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen.
Kriisi Itä-Ukrainassa ja Venäjän ja Ukrainan rajalla on kärjistynyt lähelle kiehumispistettä. Koostimme tähän juttuun neljä asiaa, jotka tapahtumissa ovat puhuttaneet torstaina.
1. Yhdysvaltojen mukaan Venäjä etsii tekosyytä hyökkäykselle
Yhdysvallat uskoo, että Venäjä etsii parhaillaan tekosyytä hyökätä Ukrainaan oikeuttaakseen sen. Maan ulkoministeri avasi Yhdysvaltain näkemyksiä YK:n turvallisuusneuvostolle. Tekosyy voisi olla väkivaltainen tapahtuma tai järjetön syytös, niin kutsuttu terroristinen pommi-isku Venäjällä, lavastettu droonin tekemä siviili-isku, kemiallisen aseen käyttö, etninen puhdistus tai kansanmurha.
Venäjä karkotti kaksi amerikkalaisdiplomaattia Moskovan-lähetystöstään. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan heidät karkotettiin ilman kerrottua syytä. Toinen heistä oli Yhdysvaltain suurlähetystön apulaispäällikkö.
Yhdysvaltain presidentti pitää sodan uhkaa Ukrainassa "erittäin korkeana"AOP
2. Venäjä esitti tiukkoja vaatimuksia
Venäjä vastasi kirjallisesti Yhdysvaltain ehdotuksiin tilanteen rauhoittamiseksi ja julkaisi kirjeen verkkosivuillaan.
Siinä kiistetään hyökkäysaikeet Ukrainaan. Vastauksessa toistetaan, että Naton laajeneminen Ukrainaan tai muihin entisiin Neuvostoliittoon kuuluneisiin maihin on Venäjälle "punaisen rajan ylittämistä". Venäjä vaatii Yhdysvaltain joukkojen vetämistä pois Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Baltian maista, asetoimitusten lopettamista Ukrainalle ja jo vietyjen aseiden vetämistä pois.
Mikäli Yhdysvallat ei huomioi jatkossakaan näitä Venäjän vaatimuksia, maa katsoo olevansa pakotettu "sotilaallisteknisiin toimiin".
3. Länsi ja Venäjä erimielisiä joukkojen poisvedosta
Venäjä syyttää länsimaiden johtajia hysteriasta.
Venäjä on kertonut vetävänsä pois Ukrainan rajojen tuntumaan sijoitettuja joukkojaan. Yhdysvaltalaiset sanovat, että tästä ei ole todisteita.
Sen sijaan Venäjän sanotaan vain vahvistaneen joukkojaan lisää. Satelliittikuvia myyvän Maxar Technologies -yhtiön mukaan satelliittikuvissa näkyy, että Venäjä on vetänyt pois osan joukoistaan, mutta samalla tuonut tilalle uutta kalustoa ja muun muassa Valko-Venäjälle on ilmestynyt uusi kenttäsairaala ja verivarastoja täytetään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna lehdistötilaisuudessa Moskovassa 7. helmikuuta.Thibault Camus / EPA
4. Mediat raportoivat laukaustenvaihdosta
Itä-Ukrainassa raportoitiin torstaina laukaustenvaihtoa venäjämielisten kapinallisten ja Ukrainan armeijan välillä. Osapuolet syyttivät toisiaan raskailla aseilla tehdyistä iskuista ja aseleporikkomuksista.
Venäjän valtionmediassa separatistit syyttivät ukrainalaisjoukkoja asutuskeskuksiin tehdyistä kranaatinheitiniskuista. Syytökset esitti Luhanskin alueen separatistihallinto, joka on tosiasiassa Venäjän ylläpitämä, Ukrainasta irrottautunut aluehallinto. Ukrainan asevoimat kiisti syytökset. Ukrainan mukaan päinvastoin separatistit tulittivat siviiliasutusta ja päiväkotia vastaan.
Voit keskustella aiheesta 18.2. kello 23:een saakka.
Punainen viiva yhdistää monia pelastusalalla toimivia järkytyksessä ja surussa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen on yksi alan ammattilaisista, joka laittoi mustalla taustalla olevan punaisen viivan Twitter-tilinsä profiilikuvaksi.
– Tämä lähti ilmiönä liikkeelle. Yksi toisensa jälkeen on ottanut viivan käyttöön. Pelastajan kuolema on syvästi koskettanut pelastusalan työntekijöitä, punaisen viivan käyttö on yhdistänyt alalla työskenteleviä, kertoo Leinonen.
Myös monet pelastuslaitokset ovat julkaisseet punaviivalipun omilla sometileillään sen jälkeen, kun pelastustyöntekijä kuoli työtehtävässä Hailuodon jäätien läheisyydessä. Leinonen kertoo, että kyse on kansainvälisestä käytännöstä. Se on solidaarisuuden osoitus pelastustoiminnassa olevalle henkilölle, ja sitä käyttämällä halutaan kunnioittaa haavoittunutta tai kuollutta kollegaa.
Pelastustoimessa punaviivalipun käyttö on vakiintunut New Yorkin WTC-torneihin tehtyjen iskujen aikaan. Leinonen on nähnyt ohutta punaista viivaa muissa maissa työskentelevien pelastusalan ammattilaisten someprofiileissa.
Lippua näkee erityisesti amerikkalaisten kollegojen sometileillä, koska siellä pelastusalan tapaturmaluvut ovat korkeammat. Kuvaa käytetään Leinosen mukaan myös Kanadassa, Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.
– Merkin kautta osaa ilmaista osanottonsa kollegoille muuallakin maailmassa. Onneksi tätä ei ole vuosikymmeniin tarvittu Suomessa.
Poliiseilla on käytössä vastaava kansainvälinen tapa, mutta lipussa on keskellä ohut sininen viiva.
Suomessa pelastusalan ammattilainen kuolee työssään harvoin. Kaikki alaa opiskelevat perehtyvät työn vaaroihin jo pelastusopistossa, jonka aulassa on muistotaulu, johon on kirjattu työssään kuolleiden nimet. "Tätä kirjausta kukaan ei toivo", kommentoi Mira Leinonen twiitissään keskiviikkona järjestetyn hiljaisen hetken jälkeen.
Voit keskustella aiheesta 17. helmikuuta klo 23:een saakka.
Valta kuuluu kansalle -puolueen kansanedustaja Ano Turtiainen kertoo jättäneensä eduskunnan keskuskansliaan vapautuspyynnön liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyydestä.
Turtiainen perustelee asiaa sillä, että valiokunnat ovat "hallituksen kumileimasimia" ja kokouksissa istuminen on ajan tuhlausta.
Juvalainen Ano Turtiainen on myös Valta kuuluu kansalle -puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Turtiainen erotettiin viime vuonna perussuomalaisista. Nykyään hän kuuluu Valta kuuluu kansalle -puolueen eduskuntaryhmään.
Korkein oikeus (KKO) antaa tänään ratkaisunsa niin kutsutussa MV-jutussa. KKO:hon valittivat hovioikeuden ratkaisusta toimittaja-kirjailija Jessikka Aro ja Venäjä-yhteyksistään tunnettu Johan Bäckman.
Hovioikeus hylkäsi kesällä 2020 Bäckmanin syytteet Aroon kohdistuneesta epäillystä vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Aro sai KKO:sta valitusluvan vainoamissyytettä koskien.
Lisäksi hovioikeus tuomitsi Bäckmanin yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen, joka kohdistui Aroon. Yllytyksessä oli kyse siitä, että Bäckman toimitti MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV:ssä. KKO myönsi Bäckmanille valitusluvan asiassa.
Janitskin tuomittiin jutussa käräjillä useista rikoksista lähes kahden vuoden vankeuteen. Hovioikeus ei ottanut kantaa käräjätuomioon, koska Janitskin kuoli ennen hoviratkaisun antamista eikä kuolinpesä jatkanut Janitskinin valitusta.
Hovioikeuden mukaan Arolle aiheutettiin suurta kärsimystä
Vainoamissyytteessä on kyse Bäckmanin Arolle lähettämistä viesteistä, jotka liittyivät Aron kirjoittamaan artikkeliin. Hovioikeuden mukaan osa viesteistä sisälsi vähättelyä, halventamista, ulkonäön kommentointia sekä ammattitaidon kyseenalaistamista, mutta niiden ei katsottu täyttävän vainoamisen tunnusmerkistöä.
Yllytyksen törkeään kunnianloukkaukseen hovioikeus sen sijaan luki Bäckmanin syyksi. Hovioikeus huomioi, että toimittajan työ on julkista ja toimittajan pitää työnsä osalta kestää julkista arvostelua. Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei MV:lle toimitetuilla tiedoilla ollut merkitystä Aron työn kannalta. Materiaalin levittäminen ei ollut hyväksyttävää eikä kuulunut sananvapauden suojaan, tuomiossa sanotaan.
– Asianomistajaa on halvennettu tavalla, joka on aiheuttanut suurta kärsimystä. Teko on ollut julkaisujen laatu ja levittämistapa huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, hovioikeus totesi.
Bäckman oli tuomittu käräjillä vuoden ehdolliseen vankeuteen. Hovissa tuomio lyheni kolmeksi kuukaudeksi.
Koronaviruksen omikronmuunnos lähti joulukuussa leviämään vauhdilla koko Virossa. Aluksi se ei aiheuttanut muutoksia sairaalahoidon tarpeessa.
Useita viikkoja hyvänä pysynyt hoitotilanne sai hallituksen lupaamaan, että koronapassin kansallisesta käytöstä voitaisiin luopua 21. helmikuuta.
Toisin kävi. Sairaaloihin tulevien koronapotilaiden määrä kääntyi viikko sitten jyrkähköön nousuun.
– Muunnos leviää aina vain vanhemmissa ikäryhmissä, muun muassa hoivakodeissa. Merkittävä osa tartunnoista saadaan myös sairaaloissa, Viron terveysviraston osastopäällikkö Hanna Sepp kertoo Ylen haastattelussa.
Länsi-Tallinnan keskussairaalan hoitaja tarkkaili koronapotilaita monitoreista vuoden 2021 huhtikuussa.Jan Erik Kooli / Yle
Toistaiseksi tilanne pysyy vielä hallinnassa, sillä varsinkin tehohoidossa olevien potilaiden määrä on vain kolmasosan viime syksyn huippulukemista. Tuolloin Suomi tarjosi Virolle apua vaikeimpien koronapotilaiden hoitamisessa.
– Mikäli koronapotilaiden määrä jatkaa kasvuaan kohti viime syksyn lukemia, potilaiden lähettäminen ulkomaille voisi tulla kyseeseen, Sepp myöntää.
Ministeri: koronapassista ei luovuta ainakaan helmikuussa
Viron terveysministeri Tanel Kiik vahvistaa Ylelle, ettei koronapassista tulla luopumaan ainakaan suunnitellussa aikataulussa.
Virossa on käytössä niin sanottu kovennettu koronapassi. Muun muassa ravintoloihin, teattereihin, liikuntapaikkoihin ja tapahtumiin pääsee vain täyden rokotussarjan saaneena tai koronataudin viimeisen puolen vuoden sisällä sairastaneena.
– Sairaalahoidon tarpeen pitää laskea ainakin pari viikkoa putkeen ennen kuin koronapassista luopumista voidaan harkita, Kiik sanoo.
Tällä hetkellä sellaista ei ole näköpiirissä. Sairaaloissa oli torstaiaamuna yli 500 koronatartunnan saanutta potilasta. Erikoissairaanhoidossa vakavan koronavirustaudin takia on 300 potilasta.
Luvut ovat Suomen luokkaa, mutta Virossa on neljä kertaa vähemmän asukkaita kuin Suomessa.
Tanel Kiikin edustama keskusta ajaa Viron hallituksessa pikaista luopumista koronapassista. Hallituskumppani reformipuolue on paljon varovaisemmalla kannalla.Rain Kooli / Yle
Kiik on kuitenkin sitä mieltä, että koronapassi on tullut tiensä päähän.
– Covid-todistus houkutteli tietyn määrän nuoria ja keski-ikäisiä ottamaan rokotteen. Varsinkin 20–50-vuotiaita, jotka halusivat päästä viihteelle, Kiik toteaa.
Tämä juna on hänen mukaansa jo mennyt. Täyden rokotussarjan on saanut 63 prosenttia virolaisista. Uusien koronarokotettavien määrä kasvaa erittäin hitaasti.
Koronapassi ei enää toimi myöskään todistuksena tartuntavaaran puuttumisesta, sillä omikron tarttuu herkästi myös rokotettuihin.
Sairastunut: virolaiset eivät ota tätä tautia tarpeeksi tosissaan
Yhä useampi vakavan koronavirustaudin takia sairaalaan joutuva virolainen on saanut täyden rokotussarjan.
Hanna Seppin mukaan tämä selittyy osittain rokotettujen kokonaismäärän kasvulla.
– Monesti kannattaa katsoa myös sitä, kuinka pitkä aika on kulunut täydestä rokotussarjasta. Tehosteannosten ottaminen on tärkeää, korostaa Sepp.
Vain noin puolet täyden rokotussarjan saaneista virolaisista on ottanut tehosterokotteen.
Parhaillaan koronatautia sairastava Riina Soobik arvelee saaneensa tartunnan liikuntasalilta, vaikka täyttä varmuutta ei ole. Virus iski tehosterokotteesta huolimatta.
Hänen mukaansa virolaiset eivät ota koronavirusta vieläkään tarpeeksi tosissaan. Moni luulee edelleen, että kyseessä on vain tavallinen nuhakuume.
– Ei tämä kyllä mitään tavallista nuhaa ole. Sitkeä ja koko kroppaa kunnolla rasittava tauti, kertoo Soobik Ylelle viestitse.
Itsensä lisäksi myös perheen esiteinin koronatautia hoitavan Soobikin mukaan on pelottavaa ajatella, minkälainen tilanne olisi ilman rokotteita ja lääkkeitä.
– Mikäli niitä ei olisi, tämä muunnos jättäisi jälkeensä poltetun maan.
Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on pienessä Virossa kuollut 2148 ihmistä eli lähestulkoon saman verran kuin Suomessa.
Suomessa kokeillaan uutta keinoa auttaa lapsia ja nuoria koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa.
Avuksi on otettu konsultoiva sairaalaopetus, joka toimii missä tahansa koulussa lasten, opettajien ja vanhempien tukena. Tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia mahdollisimman varhain.
Esimerkiksi Kotkassa erityisopettajat alkavat nyt auttaa oppilaita ja opettajia. Konsultoiva opettaja voi esimerkiksi mennä seuraamaan opetusta luokkaan ja keskustella opettajan kanssa erilaisista kokeiltavista toimintamalleista.
– Konsultoiva opettaja ei siis mene luokkaan yhdeksi lisäkädeksi, vaan hän esimerkiksi havainnoi tilannetta ja antaa opettajalle vinkkejä tai keskustelee tilanteesta. Se voi olla opettajalle todella arvokasta, sanoo erityisopetuksen suunnittelija Taina Huhtala Kotkan kaupungilta.
Valtion tavoitteena on vakiinnuttaa konsultoiva sairaalaopetus kuntiin. Opetusministeriö myönsi viime vuonna sairaalakouluille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa erityisavustusta konsultatiivisen työn lisäämiseen. Tarkoituksen on jalkauttaa sairaalakoulujen opettajat tavallisiin kouluihin ja näin auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia kouluissa.
Opetuksen järjestämisessä pyritään inkluusioon. Se tarkoittaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja osallistua tavallisiin ryhmiin erillisten ryhmien sijaan.Silja Viitala / Yle
Oppilaat oireilevat enemmän
Kotkassa ei ole omaa sairaalakoulua. Sairaalaopetukselle olisi kuitenkin tarvetta.
– Esimerkiksi psykiatriset ja neurokirjon ongelmat ovat sellaisia, että oppilas tarvitsee paljon tukea ja apua voidakseen opiskella omassa luokassa, sanoo erityisopetuksen suunnittelija Taina Huhtala.
Neurokirjolla viitataan yleensä neurokognitiivisiin vaikeuksiin, kuten adhd:hen ja autismin kirjoon. Myös mielenterveysongelmat ovat kasvava ryhmä.
– Tavoite on, että konsultoivan opettajan avulla voidaan tukea oppilasta enemmän ja ennaltaehkäistä ongelmia, jotta tilanne ei menisi sellaiseksi, että sairaalakoulupaikkaa tarvitaan.
Konsultoiva opettaja ei mene luokkaan opettamaan, vaan havainnoimaan tilannetta ja keskustelemaan varsinaisen opettajan kanssa. Arkistokuva.Antro Valo / Yle
Huhtalan mukaan sellaisten oppilaiden määrä, jotka oireilevat näkyvästi käytöksellään, on kasvanut.
– Lisäksi on oppilaita, jotka eivät käy koulussa ollenkaan. Määrä ei ole suuri, mutta ilmiö on nähtävillä.
Sairaalakoulussa annettava opetus on kuntouttavaa toimintaa ja yksilöityä opetusta. Se on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka ovat erikoissairaanhoidon avo- tai osastohoidossa. Heillä voi olla esimerkiksi hoitoa vaativia psykiatrisia ongelmia, neurologisia vaikeuksia tai somaattinen sairaus, kuten syöpä.
Kouvolassa apu on otettu ilolla vastaan
Kouvolassa konsultoivaa sairaalaopetusta on kokeiltu kouluissa. Kouvolan kaupunki sai viime vuonna 220 000 euron erityisavustuksen valtiolta sairaalaopettajien palkkaamiseen. Rahat on käytetty konsultoivan työn lisäämiseen.
Hankkeen koordinaattori Petra Vesuri Kouvolan konsultoivasta sairaalaopetuksesta kertoo, että työ on monipuolista ja apu on kouluissa otettu ilolla vastaan.
– On pedagogisia ryhmäkonsultaatioita ja tilannearviokonsultaatioita yksilötasolla. Välillä tehdään pitempään yhteistyötä, mutta joskus yksikin keskustelu esimerkiksi opettajan tai kuraattorin kanssa riittää, kun mietitään minkälaisia muutoksia voitaisiin tarvittaessa tehdä kouluarkeen, jotta koulunkäynti olisi oppilaalle vähemmän kuormittavaa.
Petra Vesuri kokee, että konsultoivat erityisopettajan työ on palkitsevaa. Kari Saastamoinen / Yle
Kun koetaan, että koulun tai esikoulun omat resurssit eivät riitä, on hyvä ottaa yhteys konsultoivaan sairaalaopetukseen.
– Yhteistyössä ovat lapsi tai nuori itse, koulu, koti eli huoltajat sekä mahdollisesti hoitopuolen tahot.
Vesurin mukaan konsepti eroaa sairaalakoulusta siten, että lapsi voi olla yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tasolla. Ei tarvitse olla erityisoppilas, koska kyseessä voi olla äkillinen kriisi tai trauma. Aina oppilaalla ei myöskään tarvitse olla hoitosuhdetta.
– Pitkällä tähtäimellä ajatuksena on, että sairaalakoulu-jaksoa ei kenties tarvittaisi. Pyrimme varhaiseen tukeen. Jos pulmat alkavat pienenä, ne kasvavat todella isoiksi, jos apua saadaan vasta teini-ikäisenä.
Kouvolassa on tehty satakunta konsultaatiota, ja kansallisella tasolla niitä on jo yli 3 600.
Kouvola ja Kotka yhteistyössä
Kotka on nyt mukana Kouvolan hankkeessa.
– Kouvolassa konsultaatiomäärät ovat kasvaneet hiljalleen. Toiminnan käynnistämisessä kuluu aina hetki, Huhtala sanoo.
Huhtala toivoo, että Kotkassa nyt alkavalla työllä olisi konkreettisia vaikutuksia tukea tarvitsevien oppilaiden arkeen.
– Toivon, että asioita saadaan edistettyä jopa niin, että koulua käymätön oppilas voisi taas palata kouluun. Ideana on räätälöidä rohkeammin koulun arkea niillä resursseilla, mitä meillä on käytössä yhteistyössä eri osapuolten kanssa.
Kotkassa kaksi erityisluokanopettajaa käyttää kevään ajan kumpikin viisi tuntia viikossa konsultatiiviseen sairaalaopetukseen. Konsultoivien opettajien työtä on tarkoitus jatkaa myös syksyllä.
Asikkalassa talvinen Kalkkistenkoski soljuu uomassaan rauhallisesti. Rauhaa rikkoo vain rannalla raatava kaivinkone, joka siirtää koskeen yli kaksisataa kuorma-autollista kiveä ja soraa. Työmaa on eteläisen Suomen suurimpia virtavesikunnostuksia.
Kivistä syntyy kutupaikkoja erittäin uhanalaiselle Päijänteen taimenelle. Lisäksi tehdään lastenhuoneita, koska kuoriutuvilta kalanpoikasilta puuttuivat poikasalueet.
– Täältä on puuttunut matalat kivikkoalueet, missä on suojapaikkoja ja varjostusta päällä. Se on rajoittanut taimenen kannan voimistumista Kalkkistenkoskella, kertoo Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.
Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan taimenen korkea poikaskuolleisuus on suurin syy kannan hitaaseen elpymiseen. Tässä tehdään poikasille suojaisia paikkoja, jotta ne selviytyisivät hengissä aikuisiksi. Juha-Petri Koponen / Yle
Poikaskuolleisuus hidastaa kannan kasvua
Luonnonvarakeskuksen uunituoreen tutkimuksen mukaan ongelma on sama käytännössä koko Kymijoen vesistön alueella, johon Päijänne kuuluu. Taimenen kutu on jopa yleistynyt, sillä kutualueita on kunnostettu paljon.
Suurempia virtakohteita on kunnostettu puolen tusinaa, pikkupuroja lukematon määrä. Aikuiseksi asti ehtivien luonnonkalojen määrä on kuitenkin alhainen, sillä hellekesien kuumentamat vedet ja petokalat koituvat taimenenpoikasten kohtaloksi.
Luonnonvarakeskuksesta muistutetaan, että vuosien välillä on isojakin eroja siinä, kuinka hyvin poikaset selviytyvät aikuisiksi asti. Silti myös Päijänteen alueella on kutualueita, joissa poikastuotto on kasvussa.
Tilanne ei siis ole toivoton.
– Päijänteeltä on tullut viestejä, että tätä niin sanottua luonnontaimenta, jolla on rasvaevä tallella, on viime vuosina tullut paljon enemmän saaliiksi. Siispä on jo tullut jonkinlainen selkeä hyppäys eteenpäin, Tomi Ranta muistuttaa.
Kookkaita kiviä siirretään kalojen suojaksi, ja hieman hienojakoisempi sora toimii taimenten kutupaikkoina. Molempia tarvitaan, jotta uhanalaisten kalojen kutu tuottaa lisääntyviä aikuisia.Mika Moksu / Yle
Vesistökunnostus edistää myös kalastuskulttuuria
Lisää toivoa valavat vireillä olevat kunnostushankkeet. Näitä ovat esimerkiksi Tourujoen avaaminen Jyväskylässä ja Virtaankosken vapauttaminen Sysmässä. Lisäpuhtia tuo valtion rahoitus. Suomen vapaa-ajankalastusmuseon säätiö hoitaa Kalkkistenkosken kunnostuksen rahoitusta ja lupaviidakkoa.
Säätiössä riittää uskoa siihen, että Päijänteen taimen pelastuu.
– Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että haluamme museoitavaa riittävän tulevaisuudessakin. Haluamme, että meillä on museossa muutakin kuin se vanha muikkuverkon perä, jossa on totuttu katselemaan muovisia kaloja, painottaa Suomen vapaa-ajankalastusmuseon hallituksen puheenjohtaja Hannu Heinonen.
Voit keskustella aiheesta 19.2. kello 23:een saakka.
Biden ja liittolaiset neuvottelevat tänään Ukrainan tilanteesta
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja liittolaiset keskustelevat tänään Ukrainan kriisistä puhelimitse. Mittavaan neuvottelupuheluun osallistuvat Bidenin lisäksi Kanadan, Ranskan, Saksan, Italian, Puolan, Romanian, Britannian, EU:n ja Naton edustajat.
Biden pitää sodanuhkaa "erittäin korkeana".
Venäjä vastasi torstaina kirjallisesti Yhdysvaltain ehdotuksiin ja toisti turvallisuuspoliittiset vaatimuksensa.
Itä-Ukrainassa raportoitiin torstaina laukaustenvaihtoa venäjämielisten kapinallisten ja Ukrainan armeijan välillä. Osapuolet syyttivät toisiaan iskuista ja aseleporikkomuksista.
Ainutlaatuinen tuomio Ruotsissa – oliko lapsen yllyttäminen taistelijaksi sotarikos?
Nainen väitti oikeudessa, ettei hänellä ollut vaikutusvaltaa lapseensa Syyriassa. "Kun miehet päättävät, pojistakin tulee pieniä miehiä. He luulevat olevansa vanhempia kuin ovatkaan", nainen sanoi. Ruotsin poliisi
Nainen vei 12-vuotiaan poikansa sota-alueelle Syyriaan ja yllytti hänet lapsisotilaaksi Isisin riveihin. Poika taisteli kolmisen vuotta, kunnes kuoli sodassa. Onko nainen vanhempana vastuussa siitä, mitä pojalle tapahtui? Tukholman käräjäoikeus julkaisee tuomionsa ainutlaatuisessa tapauksessa tänään.
Pohditko, tarvitsetko asuntolainan korkosuojaa?
Pankit tarjoavat asunnonostajille korkokattoja, kiinteäkorkoisia lainoja ja korkoputkia. Korkojen nousuun voi varautua muutoinkin kuin korkosuojauksella.AOP
Nollakorkojen vuodet ovat päättymässä noin vuoden kuluttua. Koroista huolestuneet asuntolainaajat ostavat siksi korkosuojia paljon aiempaa enemmän. Kokosimme neljä vinkkiä, jotka kannattaa käydä läpi, jos harkitsee korkosuojausta.
"Sinua on raiskattu 12 vuotta", sanoi psykologi – poliisi oli kuitenkin toista mieltä
Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, vapaaehtoisuuden puuttuminen riittää jatkossa siihen, että teko katsotaan raiskaukseksi.Silja Viitala / Yle
Syyttäjälle edenneistä raiskaustapauksista vain joka neljäs johtaa tuomioon. Pääsyy on näytön saamisen vaikeus. Haastattelimme kolmea naista, jotka kertovat, millaista raiskauksen uhrilla on viranomaiskoneiston rattaissa.
Lumipyryä ja poutapäivää
Yle
Perjantaina lunta sataa paikoin pyryttämällä maan keski- ja pohjoisosassa. Maan eteläosassa on poutaa ja paikoin aurinko voi näyttäytyä. Lunta kertyy yön ja perjantain aikana maan keskivaiheille 10–15 senttimetriä, muualle 2–10 senttimetriä, tosin lounaassa on jo pääosin poutaa.
Tukholman käräjäoikeus julistaa tänään tuomionsa historiallisessa oikeudenkäynnissä, jossa Isisiin kytköksissä ollutta naista syytetään poikansa käyttämisestä lapsisotilaana Syyriassa.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Ruotsissa on nostettu sotarikossyyte Isisiin kuulunutta henkilöä vastaan. Kyseessä on myös ensimmäinen lapsisotilaisiin liittyvä sotarikossyyte.
– Tämä juttu on periaatteellisesti hyvin tärkeä. Jos hänelle langetetaan tuomio, tiedämme, mitä siihen tarvitaan, entinen syyttäjä, asianajaja Johanna Björklund sanoi TV4:ssä oikeudenkäynnin päätöspäivänä.
Syyttäjä vaatii 49-vuotiaalle naiselle kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta, puolustus puolestaan syytteen hylkäämistä. Nainen kiistää syyllisyytensä.
Tuomiolla laajempi merkitys
Lakiasiantuntija arvioi, että langettavalla tuomiolla voisi olla laajempi yhteiskunnallinen merkitys niissä maissa, joissa terroristijärjestöön kuuluminen ei ole rikos.
– Se voisi helpottaa naisten kotiinpaluun hyväksymistä. Ihmiset tietäisivät, että heitä voitaisiin rangaista. Luulen, että suurin osa ruotsalaisista toivoo sitä, kansainvälisen oikeuden professori Mark Klamberg Tukholman yliopistossa sanoo Ylelle etäyhteydellä.
Hänen mielestään erityisen kiinnostavaa on punnita oikeudessa, mikä on vanhempien vastuu näissä tilanteissa.
Syytetty nainen väitti oikeudessa, ettei tiennyt poikansa osallistuvan taisteluihin, ennen kuin tämä kuoli Raqqassa. Poika oli 15-vuotias.Johan Hallnäs / Lehtikuva
Syyttäjä on oikeudessa pyrkinyt todistamaan, että nainen matkusti Syyriaan vapaaehtoisesti ja että hän vanhempana oli vastuussa lapsensa viemisestä sinne ja siitä, mitä lapsi siellä teki.
Puolustusasianajaja on yrittänyt osoittaa, että nainen huijattiin Syyriaan, eikä hän ole siellä pystynyt vaikuttamaan omaansa tai lapsensa tilanteeseen.
Naisen tausta
Irakissa kristittyyn perheeseen syntynyt nainen muutti Ruotsin länsirannikolle 7-vuotiaana. Hän eli tavallista ruotsalaista elämää, kunnes tapasi miehensä opiskeluaikanaan.
Naisen mukaan pariskunta etsi tietään maailmassa, kiinnostui miehen tuttavien kautta islamista ja kääntyi islamin uskoon.
Pian nainen alkoi kätkeä kasvonsa niqabilla, pysyi kotona lasten kanssa ja tapasi pääasiassa muita muslimeja. Mies piti saarnoja paikallisesti moskeijassa ja ylläpiti islamistista verkkosivustoa.
Turvallisuuspoliisi Säpon mukaan nainen kuului väkivaltaan myönteisesti suhtautuvaan islamistiseen verkostoon Länsi-Ruotsissa 2000–luvun alkupuolelta lähtien.
"Hän tiesi, mitä teki"
Ystävien mukaan naisen hänen käsitykset islamista sopivat yhteen Isisin käsitysten kanssa ja hän sympatisoi jihadia eli pyhää sotaa.
– Hän tiesi, mitä teki. Hän halusi elää islamissa. Hän uskoi, että se oli tärkeintä, mitä hän voi tehdä itsensä ja lastensa hyväksi, yksi naisen ystävistä kertoi Ruotsin radiolle.
– Oli itsestään selvää, että miesten ja poikien oli osallistuttava jihadiin. Se oli hienointa, mitä voi tehdä – parasta, mitä uskovainen voi tehdä, toinen ystävä sanoi Ruotsin radiolle.
Nainen on vanhimpia ja pisimpään Syyriassa asuneita ruotsalaisia Isis-naisia.
Seitsemän vuotta Syyriassa
Nainen matkusti Syyriaan huhtikuussa 2013. Mukana lähti viisi alaikäistä lasta, jotka olivat 7–14-vuotiaita.
Seitsemän vuotta myöhemmin nainen palasi Ruotsiin kahden lapsen kanssa. Hänen miehensä ja kolme poikaansa olivat kuolleet Syyrian sodassa.
Kaksi tyttäristä oli mennyt naimisiin Syyriassa ja jäänyt sinne. Ainakin toinen oli naimisiin mennessään alaikäinen.
Nainen meni Syyriassa uusiin naimisiin ja sai lisää lapsia. Ruotsiin palatessaan hän kertoi olevansa leski, ja hänellä oli mukaan 14-vuotias Ruotsissa syntynyt tytär ja 3-vuotias Syyriassa syntynyt taapero. Kuvan lapset kuuluvat naisen lähipiiriin.Ruotsin poliisi
Nainen joutui al-Holin vankileirille, kun islamistinen kalifaatti kukistettiin. Mediassa ei ole kerrottu yksityiskohtia hänen paluustaan Ruotsiin, mutta Ruotsin ulkoministeriö avusti useita leireiltä Irakiin tai Turkkiin paenneita naisia ja lapsia palaamaan syksyllä 2020.
Lapset otettiin huostaan Ruotsissa
Naisen mukana Ruotsiin tulleet 14- ja 3-vuotiaat lapset otettiin huostaan. Hallinto-oikeus perusteli tuomiotaan tammikuussa 2021 sillä, että he oli kokeneet traumaattisia tapahtumia Syyriassa, kertoivat Ruotsin televisio ja sanomalehti Dagens Nyheter.
Vanhempi lapsi käyttäytyi Ruotsiin paluun jälkeen vihamielisesti ja oli esimerkiksi rikkonut huoneensa huonekalut. Nuorempi käyttäytyi pääsääntöisesti iloisesti, mutta pelkäsi kosketusta ja sotilaspukuisia henkilöitä.
Hallinto-oikeus totesi, että naisen kyvyt vanhempana olivat puutteellisia. Olihan hän vienyt lapsensa maahan, joka oli sodassa. Oikeus myös piti mahdollisena, että nainen jakoi yhä Isisin maailmankuvan ja suunnitteli Syyriaan paluuta.
Syyte sotarikoksesta
Kamarisyyttäjä Reena Devgun on mielestään osoittanut, että nainen oli vastuussa pojan viemisestä sota-alueelle lapsisotilaaksi sekä pojan kärsimyksestä ja kuolemasta sodassa.Claudio Bresciani / Lehtikuva
Sotarikossyyte liittyy naisen toiseksi vanhimpaan poikaan, joka kuoli taisteluissa 15-vuotiaana.
– Esitutkinta tukee sitä, että poika oli kotona asuessaan koulutettu osallistumaan vihollisuuksiin, hänelle oli annettu sotilasvarusteita ja aseita ja että häntä käytettiin taisteluissa, sanoi kamarisyyttäjä Reena Devgunlehdistötiedotteessa tammikuun alussa.
Syyttäjä huomauttaa, että alle 15-vuotiaiden lasten käyttö aseellisessa konfliktissa on ehdottomasti kielletty. Kielto ei koske pelkästään lasten käyttöä taisteluissa, vaan myös muissa sotimiseen liittyvissä toimissa.
Poikaa käytettiin taisteluissa alaikäisenä elokuusta 2013 lähtien.
Vanhemman vastuu
Syyte perustuu ajatukseen vanhemman vastuusta lapsistaan. Syyttäjän mukaan nainen vei lapsensa sota-alueelle, ja hän oli vanhempana vastuussa siitä, mitä tälle siellä tapahtui.
– Poika ei olisi joutunut Syyriaan, ellei nainen olisi seurannut ideologiaansa sinne, syyttäjä Devgun sanoi Dagens Nyheterissä.
Syyttäjän todisteisiin kuuluu kuvia, joissa poika käsittelee aseita, esiintyy sotilasvaatteissa ja poseeraa silvottujen ruumiiden kanssa. Todisteina on myös Isis-hallinnon dokumentteja perheestä ja pojan osallistumisesta taisteluihin.
Poika (kesk.) ja muut Isis-taistelijat poseeraavat kameralle kalifaatin pääkaupungissa Raqqassa. Aitaan on keihästetty Isisin tappamien miesten häpäistyjä ruumiita.Ruotsin poliisi
Lisäksi todisteisiin kuuluu naisen ja vanhimman pojan chat-viestejä omaisille Ruotsiin. Syyttäjän mukaan ne osoittavat, että hän teki miehensä kuolemankin jälkeen aktiivisen valinnan jäädä Syyriaan ja auttaa islamistisen valtion rakentamisessa.
Nainen kertoi viesteissä muun muassa, että oli pahoillaan, mutta myös iloinen miehensä ja poikansa kuolemasta.
– Tämä oli heidän toiveensa, Dagens Nyheter kirjoittaa naisen viestittäneen.
Puolustus: Ei tiennyt mitään
Nainen vähätteli oikeudessa omaa osuuttaan päätöksessä muuttaa Syyriaan ja rooliaan siellä. Hän kertoi matkustaneensa miehensä pyynnöstä Turkkiin ja väitti, että hänet ajettiin sieltä tietämättään rajan yli Syyriaan.
Nainen kiisti yllyttäneensä poikiansa lapsisotilaiksi. Hän kertoi, ettei edes saanut asua yhdessä kahden vanhimman poikansa kanssa. Nämä asuivat miesten talossa.
– Halusin kotiin. Pyysin avioeroa monta kertaa. Mieheni kieltäytyi. Istuin kylässä keskellä ei-mitään. En tiennyt, missä olin, enkä voinut tehdä mitään, kertoo Dagens Nyheter.
Mies kuoli muutama kuukausi sen jälkeen, kun nainen oli muuttanut Syyriaan.
Nainen väitti oikeudessa, ettei ymmärtänyt lapsensa osallistuvan taisteluihin, vaikka tämä toi aseita kotiin. Naisen mukaan että aseet olivat lahjoja lapsen isän kavereilta. Hän ei pitänyt siitä, että lapsilla oli aseita ja käski heidän palauttaa tai myydä ne.Ruotsin poliisi
Nainen: Pojat tekivät mitä halusivat
Nainen pysyi lastensa kanssa Isisin alueella miehensä kuoleman jälkeen. Vanhimmasta pojasta tuli perheenpää, eikä tämä naisen mukaan antanut hänen palata Ruotsiin.
– Hänellä oli tapana sanoa minulle: "Äiti, nyt olet Syyriassa. Et tiedä, miten täällä toimitaan, mutta minä tiedän", Aftonbladet kertoi naisen sanoneen oikeudessa.
Myös naisen vanhin poika (oik.) osallistui taisteluihin Syyriassa. Hän kuoli sodassa 18-vuotiaana. Naisen mukaan poika matkusti Syyriaan isänsä luo ennen häntä, eikä naista syytetä tämän pojan kohtalosta.Ruotsin poliisi
Nainen väitti, että hän pystynyt vaikuttamaan myöskään toiseksi vanhimman poikansa käytökseen. Naista syytetään tämän pojan käytöstä lapsisotilaana.
– Mitä täällä Ruotsissakaan voi tehdä, jos teini ei halua kuunnella vanhempiaan? Mitä silloin voi tehdä? Voiko heidät kahlita käsirautoihin? Voiko heidät sitoa kiinni? Ei voi.
Naisen mukaan hän ei ymmärtänyt poikiensa osallistuvan taisteluihin, vaikka näki heidän käsittelevän aseita.
Puolustusasianajaja Mikael Westerlund vaatii naisen syytteen hylkäämistä. Puolustuksen mukaan nainen ei ole voinut vaikuttaa poikansa rekrytointiin tai käyttämiseen lapsisotilaana. Naisen mukaan häneltä vietiin kaikki päätösvalta, ja miehet päättivät Isisin kalifaatissa.Claudio Bresciani / Lehtikuva
– Hän on ollut koko ajan selkeä sen suhteen, ettei halua poikansa osallistuvan taisteluihin. Se on hänen asenteensa, puolustusasianajaja Mikael Westerlund sanoi Expressenille.
Kymmeniä esitutkintoja käynnissä
Ruotsin turvallisuuspoliisin mukaan kaikkiaan noin 300 henkilöä lähti Ruotsista Syyriaan tai Irakiin liittyäkseen Isisiin. Noin puolet on palannut Ruotsiin. Viime syksynä heihin liittyviä esitutkintoja oli käynnissä 30–40, kertoo Ruotsin radio.
– Jokainen langettava tuomio antaa poliisille ja syyttäjille varmuutta siitä, että he voivat ajaa samanlaisia tapauksia ja tutkia, missä rajat menevät, kansainvälisen oikeuden professori Mark Klamberg sanoo Ylelle.
Ruotsi ei ole kriminalisoinut terroristijärjestöön kuulumista. Professori Klambergin mukaan siinä myönteisiäkin puolia.
– Minusta on hyvä, että poliisin ja syyttäjän on pakko tutkia, mitä nämä ihmiset todella ovat tehneet, jotta heidät pystyttäisiin tuomitsemaan.
Kansainvälisen oikeuden professori Mark Klamberg Tukholman yliopistosta.
Lundin käräjäoikeus tuomitsi viime keväänä naisen, joka oli vienyt noin 2-vuotiaan poikansa Isisin hallitsemalla alueelle Syyriaan ilman isän lupaa. Oikeus langetti naiselle kolmen vuoden vankeusrangaistuksen törkeästä mielivallasta lapsen suhteen.
Suomessa rikoslakia kiristettiin terrorismirikosten osalta vuonna 2021. Terroristijärjestöön kuulumista ei kuitenkaan kriminalisoitu.
Suomesta Syyriaan tai Irakiin Isisin kalifaattiin lähteneistä naisista ei tiettävästi ole aloitettu yhtään esitutkintaa. Esitutkinta ulkomailla tehdystä terrorismirikoksesta voitaisiin aloittaa vasta valtakunnansyyttäjän päätöksellä.
Kun tapaan uuden ihmisen, yritän muistaa kysyä häneltä jotain muuta kuin ”Mitä teet työksesi?” Sen sijaan kysyn esimerkiksi: ”Mikä sinua innostaa elämässä?” Teen näin siksi, että vaikka olen työkeskeinen ihminen, vihaan sitä ominaisuutta itsessäni.
Miten näin vauraassa yhteiskunnassa joudutaan tekemään niin paljon ja niin vaativia töitä, että kiireen ja paineen alle musertuu niin moni?
Jokaiselle pitäisi olla itsestään selvää, että työ elämämme keskeisenä määrittäjänä on aikansa elänyt, tuhoisa ajatus. Siksi väkivallan jälkeen pahinta mitä voi lapselle tehdä on kysyä: ”Mikä sinusta tulee isona?” Sillä kysymyksellä iskostat hänen päähänsä, että vain ammatti pelastaa, vain se on tärkeää.
Joskus 300 vuotta sitten palkkatyö pelasti meidät suoranaiselta orjuudelta, joka oli heidän kohtalonsa, joilla ei ollut maata. Nyt meidän pitäisi vapautua itse työltä.
Se on ajatuksena vaikea kenelle tahansa. Vastakysymykset ovat niin helppoja: millä me sitten eläisimme, kuka pyörittäisi tehtaita, kuka tekisi ruokasi?
Silti parempi kysymys on, miten näin vauraassa yhteiskunnassa joudutaan tekemään niin paljon ja niin vaativia töitä, että kiireen ja paineen alle musertuu niin moni?
Tai toinen kysymys: miten näin vauraassa yhteiskunnassa niin moni on epänormaali ja sairas, että hänelle ei ole töitä? Tai että hän joutuu perustelemaan erilaisilla diagnooseilla, että hän on epäkelpo, hoitoa vaativa ja epänormaali?
Työkeskeisestä ajattelusta syytetään usein uraohjuksia tai kunnianhimoisia yrittäjiä. Yhtä hyvin voi syyttää hyvinvointivaltiota. Hyvinvointivaltio on syntynyt juuri sen vuoksi, että se pystyisi hoitamaan ja tukemaan ihmisiä, jotka eivät ole palkkatöissä tai joilla ei ole läheisiä, jotka ovat palkkatöissä. Samalla on luotu ja luodaan normaali kansalainen. Hän käy työssä.
Tämä rakennelma on aiheuttanut sen, että työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen täytyy löytyä hyväksyttävä syy. Se on edellytys sille, että saamme yhteiskunnalta rahaa ja muuta apua. Siksi olemme kehittäneet joukon diagnooseja: eriasteisia masennuksia, ahdistuneisuushäiriöitä, neuroepätyypillisyyksiä, persoonallisuushäiriöitä, riippuvuussairauksia. Ne antavat myös meille itsellemme luvan olla osatyökykyisiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella.
Masentunutkin osaa rapsuttaa ja neuroepätyypillinen laulaa.
Niin työttömille kuin töissä vielä oleville kuluttajuus on niin tärkeää, että töitä ei voi vähentää. Me emme pysty edes kuvittelemaan maailmaa, jossa kuluttaisimme vähemmän. Vaikka kaikki tiedämme, että siihen meidän pitäisi pyrkiä.
Meidän pitäisi saada ilo irti toistemme halaamisesta, rapsuttamisesta, yhteisestä laulusta ja maakuopan nuotion lämmöstä. Masentunutkin osaa rapsuttaa ja neuroepätyypillinen laulaa.
Ystäväni sanoi, että tulevaisuudessa olemme kaikki taiteilijoita. Leikimme, kuvittelemme ja kokeilemme ja katsomme, mitä siitä syntyy. Nyt teemme aina ensin suunnitelman ja toteutamme sen. Tiedämme mitä tapahtuu jo ennen tekemistä. Näin päädymme tekemään aina samoja asioita nopeammin ja halvemmalla.
Ei hänkään tiedä, miten siihen lopulta päädytään. Ei sellaisesta puhu kukaan.
Jos konsulttitoimisto puhuu työn tulevaisuudesta, se puhuu siitä, miten nykyinen työ järjestetään uudelleen tai tehokkaammin. Puhutaan myös merkityksellisestä työstä. Se on lumeverho, jolla peitetään se, että nykyinen tapamme kuluttaa ja tehdä työtä tuhoaa maapallon.
Ajatukset toisenlaisesta maailmasta ovat vaikeita, koska olemme kasvaneet työhön ja vauraus niin uusi asia. Siksi on helppo nauraa, jos joku sanoo, että työn ei pitäisi olla tärkeää.
Minua ei enää naurata. Kun katson ympärilleni ja kauemmaksi, elintasoerojen, ympäristötuhon ja geopoliittisen valtakamppailun maailmaa, alan olla varma, että jotain on pakko tehdä toisin. Jotain tullaan tekemään toisin. Ehkä sen tekevät meidän lapsemme, ehkä heidän lapsensa tai lapsenlapsenlapsensa.
Joka tapauksessa on varmaa, että lapsesta ei tule mitään isona. Lapsi on jo valmis. Hänelle pitää sanoa, että sinä olet ihana ja kyvykäs ihminen. Sitten voi kysyä, mistä lapsi tulee iloiseksi. Aika moni tulee iloiseksi leikistä, läheisten halauksesta ja siitä kun isi tai äiti rapsuttaa. Siinä on työtä kerrakseen.
Riku Siivonen
Kirjoittaja on sekarotuinen skribentti ja näköjään jonkin sortin unelmoitsija.
Kolumnista voi keskustella 19.2. klo 23.00 saakka.
Korkein oikeus (KKO) on tuominnut toimittaja Jessikka Arolle sosiaalisessa mediassa viestitelleen dosentti Johan Bäckmanin lähes puolitoista vuotta jatkuneesta vainoamisesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Venäjä-yhteyksistään tunnettu Bäckman oli lähettänyt Arolle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä yksityisviestejä Facebookissa. Lisäksi hän oli julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla.
Viesteissä Bäckman muun muassa kutsui Aroa "Nato-pissikseksi" ja levitti Arosta laadittua pilkkalaulua.
Korkein oikeus katsoi, että Bäckmanin kahdenkeskiset viestit sekä myös julkaisut Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla olivat sellaista yhteydenottamista, jota rikoslaissa tarkoitetaan vainoamisella.
Bäckman oli liittänyt useimpiin Twitter-julkaisuihinsa Aron käyttäjätunnuksen niin että ne olivat tulleet Aron tietoon.
KKO: Bäckmanin viestit olivat ilkeämielisiä
Korkein oikeus arvioi asiaa Bäckmanin sananvapauden ja Aron yksityisyyden suojan näkökulmasta, mutta antoi merkitystä myös Aron omalle sananvapaudelle.
Bäckmanin viestit ja kirjoitukset olivat saaneet alkunsa Aron kirjoittamasta artikkelista, joka koski Venäjän informaatiovaikuttamista.
Korkein oikeus katsoi, ettei Bäckmanin tarkoituksena ollut viesteillään käsitellä kyseistä yleistä kiinnostusta herättänyttä asiaa, vaan pikemminkin rajoittaa keskustelua sekä vaientaa ja vähätellä Aroa.
– Pääosin ne keskittyvät Aron henkilöön, kuten ulkonäköön, ja niissä käytetään tämän sukupuolta korostavia ilmaisuja ja pilkkanimiä. Viestit ovat kauttaaltaan ilkeämielisiä ja vähätteleviä olematta lajissaan kuitenkaan erityisen karkeita, toteaa KKO tuomiossaan.
– Henkilöön käyvät ja loukkaavat kommentit eivät ole olleet tarpeellisia edes negatiivisen mielipiteen tai suhtautumisen esittämiseksi.
Korkeimman oikeuden mukaan Bäckmanin sananvapaus ei ollut perustanut hänelle oikeutta menettelyynsä.
KKO: Bäckman tiesi aiheuttavansa Arolle ahdistusta
Korkein oikeus katsoi, että Bäckmanin menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan ahdistusta.
– Ahdistuksen aiheutuminen ollut Bäckmanin ennakoitavissa eikä hän ole voinut tästä erehtyä, korostaa KKO tuomiossa.
KKO katsoi, että tekokokonaisuus oli jatkunut pitkään ja ollut monimuotoinen ja arvaamaton. Se oli tehnyt vaikeaksi Aron työn jatkamisen hänen valitsemansa aiheen parissa.
Tosin kuin hovioikeus, KKO hylkäsi yllytystä koskevan syytteen. KKO katsoi, että MV-lehden perustajalla Ilja Janitskinilla oli ollut motiivi Aron kunnian loukkaamiseen ilman Bäckmanin taivutteluakin.
KKO tuomitsi Bäckmanin maksamaan Arolle korvauksia vainoamisesta 9 000 euroa. Lisäksi hän joutuu korvaaman Arolle muun muassa tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestä runsaat 9 200 euroa.
Johan Bäckman Helsingin hovioikeudessa lokakuussa 2019.Yle
Molemmat hakivat muutosta hovioikeuden tuomioon
Ylessä työskentelevä Aro vaati korkeimmassa oikeudessa, että Bäckman tuomitaan vainoamisesta. Bäckman puolestaan vaati, että syyte yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen hylätään.
Helsingin hovioikeus oli tuominnut Bäckmanin kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen, mutta hylännyt syytteet vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta.
Hovioikeuden mukaan Aron yksityiselämään liittyvän halventavan tiedon julkistaminen johti vihakampanjaan ja aiheutti suurta kärsimystä, mutta hovioikeus ei katsonut Bäckmanin tekojen täyttävän vainoamisen tunnusmerkistöä.
Hovioikeus sen sijaan katsoi, että Bäckman yllytti Janitskinin Aroa loukkaavan materiaalin julkaisuun.
Yllytyksessä on hovioikeuden tuomion mukaan kyse siitä, että Bäckman toimitti Ilja Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV-verkkojulkaisussa.
MV-julkaisun nokkamies kuoli kesken oikeuskäsittelyn
Poikkeuksellisessa juttukokonaisuudessa oli syytettynä myös Ilja Janitskin. Janitskin kuoli helmikuussa 2020 vain muutamaa kuukautta ennen hovioikeuden tuomiota.
Aro joutui häirinnän kohteeksi kun hän alkoi raportoida Venäjän informaatiovaikuttamisesta vuosina 2014–2015. Häirintä paheni MV-lehden julkaisujen myötä.
Poliisi aloitti esitutkinnan Bäckmanin ja Janitskinin toiminnasta Aroa kohtaan vuonna 2016.
Korkeimman oikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Viime viikkoina vaadittu polttoaineveron lasku helpottaisi autoilijan rahapulaa vain lievästi, sillä keskimäärin 79 prosenttia autoilun kokonaiskuluista koostuu muista tekijöistä kuin polttoaineesta, jonka osuus on 21 prosenttia. Tämä selviää valtion työmarkkinalaitoksen kilometrikorvauslaskelmista.
Kilometrikorvauksen suuruus pohjautuu arvioihin autoilun todellisista, keskimääräisistä kokonaiskustannuksista. Laskelma koostuu kymmenestä kuluerästä: polttoaineen ohella huomioon otetaan muun muassa auton arvonalenema eli poistot, vakuutukset, huolto- ja korjauskulut sekä varaosat.
Kuten oheisesta graafista näkyy, suurin menoerä on poistot eli auton vuosittainen arvonalenema. Polttoaine tulee kakkosena viidenneksen osuudellaan.
Valtion matkaryhmä hyväksyy vuosittaiset kilometrikorvaustaksat Valtion työmarkkinalaitoksen laskelmien pohjalta. Taksojen mukaisesti esimerkiksi työnantaja maksaa korvaukset työntekijälle tämän omalla autollaan ajamista työmatkoista vaikkapa työkohteeseen.
Tänä vuonna korvauksen suuruus on 0,46 euroa kilometriltä ja se on laskettu 15 000 kilometrin vuosiajon pohjalta.
Kilometrikorvaus nousi
Tälle vuodelle kilometrikorvausta nostettiin 2 senttiä viime vuodesta, kun yleensä korotus on ollut sentin vuodessaan tai pysynyt samana. Normaalia kovempi korotus johtuu lähinnä polttoaineiden kallistumisesta ja poistojen noususta.
Tämän vuoden korvaustaksat on päätetty viime syksynä, jolloin polttoaineen vuoden keskihinta oli 1,43-1,67 euroa litralta laadusta riippuen. Tällä hetkellä litrahinnat huitelevat parissa eurossa eli nousua on tullut nopeasti kymmeniä senttejä litralta. Polttoaineen osuus kokonaiskustannuksista on siis noussut ainakin väliaikaisesti.
Analyytikko Juho-Pekka Jortama Valtion työmarkkinalaitokselta kertoo, että kilometrikorvauksiin ei ole vireillä uusia tarkistuksia, vaikka hinnat ovatkin nousseet. Normaali uusi tarkistusaika on ensi syksynä.
Matkakuluvähennys 0,25 e/km
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo perjantaiaamuna hallituksen linjauksista kompensoida energian hintojen nousua ja tapoja tapoja kohtuullistaa autoilun nousseita menoja.
Yhdeksi keinoksi on eri tahoilla ehdotetu muutoksia työmatkavähennykseen. Esimerkiksi Veronmaksajain keskusliitto esitti toissapäivänä työmatkavähennyksen omavastuun alennusta 600 euroon nykyisestä 750 eurosta.
– Suurempikin alennus omavastuuseen olisi perusteltu ja toivottava, mutta vähintään tuo 150 euron alennus on nyt syytä tehdä, sanoo toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Työmatkavähennykseen kirjattavat matkakulut pienentävät verotettavan ansiotulon määrää. Vähennystä ei siis tehdä suoraan veroista. Jos vähennettäviä matkakuluja on esimerkiksi 4 400 euroa, vaikutus verojen määrään ei ole yhtä suuri. Ainoastaan verotettavan tulon määrä pienenee matkakuluvähennyksen verran.
Ongelma matkakuluvähennyksessä on, että se tuloutuu veronmaksajalle vasta seuraavana vuonna, kun nyt on toivottu nopeita helpotuksia. Matkakuluvähennys on omalla autolla 0,25 e/km. Matkakuluja saa omavastuun jälkeen vähentää enintään 7 000 euroa.
Voit keskustella aiheesat 19.2. kello 23:een saakka.
Asuntovelallisten ei ole tarvinnut huolehtia korkotasosta vuosikausiin. Nollakorkojen aikaa on jatkunut jo vuodesta 2016 lähtien.
Nyt tilanne on muuttumassa. Suomalaispankit arvioivat, että yleisin asuntolainojen viitekorko eli vuoden euribor nousee plussan puolelle noin vuoden kuluttua.
Lukuisat asunnonostajat ovat reagoineet nouseviin korkoihin ostamalla lainaansa korkosuojan. Tämä selviää Ylen suomalaispankeille tekemästä kyselykierroksesta.
– Korkosuojien kysyntä on noussut selvästi, kun euribor on lähtenyt hiipimään kohta nollaa, sanoo Osuuspankin asuntorahoituksen ja asuntopalveluiden johtaja Kaisu Christie.
Christie kertoo, että tällä hetkellä miltei puolet Osuuspankista uutta lainaa hakevista ottaa korkosuojauksen. Syyskuussa korkosuojan otti vain noin joka kolmas lainaaja.
Koronnousuun varaudutaan myös sijoittamalla
Merkittävästä korkosuojaamisen lisääntymisestä kertoo myös esimerkiksi S-pankki sekä Säästöpankkiryhmä.
– Tammikuussa 2021 korkosuojaus otettiin noin 25 prosenttiin uusista lainoista. Tämän vuoden tammikuussa osuus on jo noin 45 prosenttia, sanoo Säästöpankkiryhmän henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Markus Lauri.
Hienoista korkosuojaamisen kysyntäpiikkiä näkyy myös Danske Bankilla, Nordealla ja Aktialla, mutta niissä kasvu ei ole yhtä suurta kuin OP:lla ja Säästöpankkiryhmässä.
Osassa pankeista asuntovelalliset varautuvat nyt korkojen nousuun selvästi ahkerammin myös kuukausisäästämisellä eli säännöllisellä sijoittamisella esimerkiksi rahastoihin.
– Siihen myös aktiivisesti kannustamme asiakkaitamme, kertoo esimerkiksi Nordean asuntolainoista vastaava johtaja Jussi Pajala.
Suojausten hinnat nousevat
Korkosuojausten hinnat reagoivat nopeasti, kun markkinakorkojen odotetaan nousevan.
– Hinnat ovat kasvavien koronnousuodotusten myötä nousseet viimeisen vuoden aikana reilusti, mutta historiallisesti suojautuminen on kuitenkin vielä edullista, OP:n Kaisu Christie sanoo.
Vaikka korot ovat nyt kipuamassa, odotettavissa on takavuosiin verrattuna yhä hyvin maltillista nousua. Yleisin asuntolainan viitekorko euribor olisi ennusteiden mukaan nousemassa tulevien vuosien aikana 0,5 prosentin yläpuolelle mutta hyvin epätodennäköisesti yli 1 prosentin.
Muutamissa pankeissa nähty hyvinkin nopea korkosuojien kysyntäpiikki saattaa selittyä osin sillä, että kuluttajat ovat tottuneet nollakorkoihin.
– Kokemus ja muistijälki siitä, että korkoja on olemassa ja että ne ihan aidosti vaikuttavat velallisen elämään ja kustannuksiin, on varmasti vähän hatara, arvelee Säästöpankkiryhmän Markus Lauri.
Korkosuojan hyödyllisyyttä ei voi tietää varmuudella etukäteen
Milloin korkosuoja siis kannattaa ottaa, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska?
– Se riippuu jokaisen yksittäisen kuluttajan tilanteesta. Korkosuoja on yksi vaihtoehto asuntolainan korkoriskin hallitsemiseen, mutta se ei ole ainoa.
Vasta jälkikäteen voi sanoa varmuudella, onko korkosuoja taloudellisesti kannattava.
Jos korot esimerkiksi ylittävät korkosuojaan sovitun koron ylärajan vain lyhyeltä osalta laina-aikaa, korkosuojaan uppoavat maksut voivat lopulta osoittautua kalliimmiksi.
Huomioi ainakin nämä, jos harkitset korkosuojaa
1. Kestävätkö tulot korkojen nousun?
Aalto-yliopiston Elias Rantapuska kehottaa kysymään itseltään ensimmäiseksi, kuinka kireälle oma talous on viritetty.
– Jos liikkumavara omassa taloudessa on vähissä, korkosuojalla voi hakea turvaa.
Suojauksen voi kuitenkin huoletta jättää ottamatta, jos käteen jää lainamenojen jälkeen kuukausittain löysää rahaa, jolla voi helposti kattaa kasvavat korkokulut.
Rantapuska toteaa, että kannattaa lisäksi huomioida, voiko tulojaan lisätä, kulutustaan pienentää tai myydä ylimääräistä omaisuutta.
– Eli onko odotettavissa esimerkiksi palkankorotusta tai onko etenemässä urallaan? Tai voiko vaikkapa kakkosautosta tarvittaessa luopua?
Toisaalta kannattaa arvioida, kuinka tiukoilla oma talous olisi, jos joutuu työttömäksi tai eroaa puolisostaan.
Pankkien yleisesti antama ohje taloudenpitoon on, ettei asumismenoihin eli lainoihin ja esimerkiksi vastikkeeseen kuluisi enempää kuin 40 prosenttia tuloista.
Nousevista koroista koituvat kustannukset riippuvat huomattavasti siitä, kuinka suuri laina on ja montako vuotta sitä on jäljellä.
Enää parin vuoden mittainen laina-aika tai vähäinen lainapääoma tarkoittavat sitä, ettei korkojen nousu ehdi tuoda suuria kuluja.
– Lainan loppupuolella olevalle henkilölle korkojen nousu on selvästi pienempi riski, Rantapuska sanoo.
Jos lainaa taas on jäljellä vielä vuosikymmeniksi tai lainapääoma on suuri, kohovat korot ehtivät kerryttää paljon isompia korkokuluja. Tällöin korkosuojasta voi hyötyä selvästi enemmän.
3. Pystytkö säästämään rahaa syrjään?
Korkosuojaukset ovat pohjimmiltaan vakuutuksia.
Korkojen nousuun voi varautua myös "omalla vakuutuksella" eli säästämällä säännöllisesti. Pankit neuvovat säästämään esimerkiksi rahastoon tai osakkeisiin.
Säästöjä voi kerätä esimerkiksi laskemalla, paljonko lainasta koituisi maksettavaa vaikkapa kolmen prosentin korolla. Jos korko nousee 0,5 prosenttiin, kolmen prosentin osuudesta maksetaan pankille 0,5 prosenttiyksikön osuus ja loput laitetaan säästöön.
Jos korko ei laina-aikana nousekaan omaan säästörajaan asti, käteen jää tietenkin mukava rahapotti. Korkosuojauksessa varautumisesta olisi sen sijaan maksanut pankille.
4. Viekö stressi yöunet?
Tunne itsesi!
Vaikka tietyissä tilanteissa on taloudellisesti kannattavampaa jättää korkosuoja ottamatta, päätöksessä kannattaa huomioida mielenrauhan arvo.
Se on yhtä pätevä päätöskriteeri kuin voitettavat tai hävittävät eurot, toteaa myös Aalto-yliopiston Rantapuska.
– Jos joku saa siitä sydämentykytystä, että asuntolainassa on korkojen nousun vuoksi rahoitusriski, niin korkosuojalla voi ostaa itselleen rauhallisuutta.
