Valta kuuluu kansalle -puolueen kansanedustaja Ano Turtiainen kertoo jättäneensä eduskunnan keskuskansliaan vapautuspyynnön liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyydestä.

Turtiainen perustelee asiaa sillä, että valiokunnat ovat "hallituksen kumileimasimia" ja kokouksissa istuminen on ajan tuhlausta.

Juvalainen Ano Turtiainen on myös Valta kuuluu kansalle -puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Turtiainen erotettiin viime vuonna perussuomalaisista. Nykyään hän kuuluu Valta kuuluu kansalle -puolueen eduskuntaryhmään.

Pakkasen ja lauhan sään vuorottelu on saanut aikaan varsinaiset pääkallokelit. Kansa liukastelee lumessa, loskassa ja lammikoissa.

Säästä huolimatta nuoriso tuntuu viihtyvän tennareissa, vaikka myöntävät itsekin, että tulee välillä pyllähdettyä niin että paljaat nilkat vain vilkkuvat.

16-vuotias Elli Lähteenmäki Porista onkin välillä käynyt vatupassissa.

– No ei siellä kauhean helposti pysy pystyssä! Olen pari kertaa ainakin kaatunut koulun pihalla.

– Sama, ja varsinkin loska on aika petollinen. Jos siellä alla on vielä jotain jäätä, on se aika paha, säestää Iida Lindholm, 16.

Mummu kauhistelee Elli Lähteenmäen jalkineita, ja samaa saa Iida Lindholmkin kuulla.

– Joo, varsinkin vanhemmat sukulaiset ovat esittäneet oman mielipiteensä aika vahvasti.

Porin loskaisia katuja tallaava Mikko Lahin, 18, perustelee kevyttä kenkävalintaansa tyyliseikoilla.

– On minulla toisetkin kengät, mutta ne ovat vähän sellaiset maihari-tyyppiset. Vähän liian raskaat tähän fittiin. Tykkään näiden housujen kanssa käyttää noita kenkiä.

Tytti Laine tuumaa, että kyseessä lienee muotijuttu.

– Varmaan olisi talvikengät mukavammat, mutta kaikki käyttää tennareita. Sitten mennään varmaan massan mukana just.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 18.2. kello 23.

Suomalainen kasvuyhtiö Relex keräsi kautta aikain suurimman kasvuyhtiösijoituksen Suomessa. Puoli miljardia euroa on raja, jota yksikään muu startup ei ole saavuttanut.

Ei edes Wolt, Supercell tai Nokian kännyköitä valmistava HMD.

Onko Relex nyt siis virallisesti noussut “yksisarvisten joukkoon” – eli onko yhtiön arvo yli miljardi dollaria?

Toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen virnistää videoneuvottelulinjan toisessa päässä.

– Yritysarvomme on nyt viisi miljardia euroa, joten eikö se sitä tarkoita – vai olisimmeko me sitten viisisarvinen?

Yllä oleva kaavio valtaosin Helsingin Sanomien kokoamista tiedoista. Relexin rahoituskierrokseen on laskettu mukaan henkilöomistajien myynnit, Swappien kierroksessa myös lainakomponentti. Luvut eivät näin ollen ole täysin vertailukelpoisia.

Relexin rahoituskierroksella johtavana sijoittajana toimi yksi maailman suurimmista pääomasijoitusyhtiöistä Blackstone Group. Tällä arvostustasolla Relex olisi niukasti suurempi kuin pörssiyhtiöt Valmet, Huhtamäki tai Nokian Renkaat.

Relex on toki suuri muutoinkin. Vuonna 2005 perustettu yhtiö työllistää jo yli 1 300 työntekijää, joista yli puolet Suomessa. Toimistoja on Yhdysvalloissa, Singaporessa, Hongkongissa ja ympäri Eurooppaa.

Relexin tuotteilla jalostetaan kauppojen datasta tietoa tuotteiden tulevasta menekistä. Tuo tieto ohjaa sitten elintarvikealan tuotantoa, raaka-aineiden hankintaa, sisäänostoja ja myymälöiden hyllyjen täyttöä. Ja myös työajan suunnittelua.

– Meidän missiomme on poistaa kaikkea hukkaa tästä ketjusta. Siellä on hukattuja kuluja, hukattua myyntikatetta, hukattuja työtunteja – ja ihan tuotehukkaa, Kärkkäinen sanoo.

Juuri tuotehävikki, ennen kaikkea ruoan hävikki, on aihe, josta Kärkkäinen puhuu mielellään. Kun asiakkaina on kymmenien miljardien eurojen liikevaihtoja pyörittäviä ruokakaupan jättiläisiä, kuten saksalainen Aldi, ranskalainen Auchan ja hollantilainen Ahold Delhaize, pienellä suomalaisella it-yhtiöllä voi olla suuri vaikutus.

– Laskin jo vuosia sitten, kuinka monta täysperävaunurekallista vähemmän ruokaa menee meidän tuotteemme ansiosta kaatopaikoille. Lopputulos oli, että joka päivä säästämme niin paljon ruokahävikkiä, että sillä ruokkisi koko Kanadan, Kärkkäinen sanoo.

– Onhan se jäätävää.

Suomalaisille tuttuja Relex-asiakkaita ovat esimerkiksi S-ryhmä, Atria, Saarioinen, Apetit ja juuri Suomeen saapunut norjalainen ruoan verkkokauppa Oda.

Kärkkäinen lainaa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman tutkimuksia, joiden mukaan jopa yli kymmenys kaikesta ruokahävikistä tapahtuu vähittäiskaupoissa. Yhtiön omien laskelmien mukaan vähittäiskauppiaat ja kuluttajabrändit voivat toimitusketjua optimoimalla pienentää ruokahävikkiään jopa 40 prosenttia.

– Ruokahävikki on ympäristökysymys ja onhan sen tulosvaikutuskin meidän asiakkaillemme tosi iso. Ne ovat kuitenkin ostaneet nuo tuotteet ja raaka-aineet ihan täydellä hinnalla ja nyt ne menevät roskiin.

Kärkkäisen mukaan Relex haluaa olla esimerkki siitä, miten Suomeen rakennetaan maailmanluokan yritysohjelmistoyhtiö, joka seuraa arvojaan ja jolla on positiivinen vaikutus työntekijöihinsä, kumppaneihinsa ja yhteiskuntaan.

– Tästä on tavoitteena tehdä sellainen tarina, jota me kaikki mukana olleet voimme vanhoina muistella tyytyväisenä kiikkustuolista – tai jossain Rukan lumilla.

Sillä varauksella tietenkin, että ilmastokriisin edetessä Rukalla on tulevaisuudessakin lumia.

– Sinäpä sen sanoit. Working on it.

Kännykänkierrättäjä ja katastrofintorjuja saivat yli sadan miljoonan potit

Helmikuussa on nähty jo kaksi muutakin yli sadan miljoonan euron rahoituskierrosta, jotka nousevat kirkkaasti Suomen kymmenen suurimman rahoituspotin joukkoon.

Käytettyjä iPhone-puhelimia myyvä Swappie kertoi tällä viikolla yli 124 miljoonan euron rahoituksesta, ja jo aiemmin satelliittiyhtiö Iceye kertoi omasta 120 miljoonan euron rahoituksestaan.

Kumpikaan yhtiö ei kertonut, kuinka arvokkaiksi ne määriteltiin sijoituskierroksen yhteydessä. Eräs suomalainen eturivin pääomasijoittaja arvioi Ylelle, että ainakin satelliittiyhtiö Iceye on selvästi "yksisarvinen", eli se ylittänyt maagisen miljardin dollarin arvostustason.

Relexin lailla myös Swappie ja Iceye korostavat yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan.

Iceyen satelliitteja voidaan käyttää ilmastonmuutoksen aiheuttamien tulvien tai öljyvuotojen monitorointiin ja esimerkiksi laittoman kalastuksen torjuntaan.

Swappie taas on klassinen esimerkki kiertotalouden yhtiöstä, jonka tavoitteena on antaa käytetylle tuotteelle uusi elämä. Swappien tapauksessa tuo tuote on Applen iPhone, mutta yhtiöllä on suurempiakin suunnitelmia.

– Jos puhutaan pitkän tähtäimen visiosta, haluamme olla huolletun kuluttajaelektroniikan globaali markkinajohtaja, Swappien operatiivinen johtaja Emma Lehikoinen sanoo.

Toisin kuin suuret kilpailijansa Swappie myös huoltaa puhelimet itse omissa tehtaissaan. Näin se pyrkii varmistamaan myymiensä tuote-erien tasalaatuisuuden. Tästä syystä toiminnan laajentaminen muihin tuotteisiin on Lehikoisen mukaan hitaampaa kuin sellaisilla kilpailijoilla, jotka toimivat vain kauppapaikkoina.

– Toistaiseksi meillä ei ole muita suunnitelmia kuin pysyä iPhonessa. Älypuhelinten kategoriassa on vielä niin paljon kasvettavaa Euroopassa, että tämä vuosi keskitytään siihen.

Swappien kierrosta johti uutena sijoittajana pohjoismainen Verdane.

Verdanen sijoitusjohtaja Janne Holmian mukaan kuluttajakäyttäytyminen on Swappien toimialalla valtavassa muutoksessa.

– Viisi vuotta sitten alle kymmenen prosenttia eurooppalaisista kuluttajista oli valmis harkitsemaan, että he ostaisivat käytetyn puhelimen. Nyt osuus on yli viisikymmentä prosenttia, hän sanoo.

Ei siis mikään ihme, että kestävä kehitys kiinnostaa myös pääomasijoittajia. Verdanekin on juuri lanseerannut uuden kestävän kehityksen rahaston.

Swappien Lehikoinen on Slush-veteraani, kasvissyöjä sekä kirppisten ja vintage-vaatteiden ystävä. Monien kollegojensa lailla hän uskoo, että yksilön kuluttajavalinnoilla on merkitystä. Siksi Swappie oli hänelle pari vuotta sitten unelmatyöpaikka.

– Yhteiskunnat muuttuvat siihen suuntaan, että liiketoiminnan on pakko olla kestävää, hän sanoo

– Meillä on työntekijöitä, jotka ovat tulleet maailman kovimmista teknologiafirmoista, koska he kokevat että haluavat olla mukana yrityksessä, joka tekee hyvää ja tavoittelee kokoaan suurempaa vaikutusta.

Hyveellinen yhtiö joutuu tikunnokkaan

Startup-yhtiöt, jotka rakentavat hyvän yhtiön mainetta, joutuvat muita helpommin kritiikin kohteeksi, jos asiat eivät mene putkeen. Swappielle kävi näin viime vuonna, kun Helsingin Sanomat kertoi sen työntekijöiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta.

Lehikoisen mukaan uutisointi ei vaikuttanut rahoituskierrokseen, mutta uusien työntekijöiden rekrytointitilanteissa tapaus on noussut esiin.

– Jotkut ovat kysyneet siitä, ja me olemme valmiita puhumaan jokaisen kanssa siitä, mitä me olemme konkreettisesti tehneet asioiden eteen.

Lehikoisen mukaan työntekijöiden kanssa on puhuttu asiasta avoimesti ja paljon. Henkilöstöhallintoa on vahvistettu ja koulutusta on järjestetty.

– Tuomme inklusiivista johtamista ja esimerkiksi tasapuolista rekrytointia osaksi jokapäiväisiä prosessejamme. Kaikesta päästään eteenpäin, Lehikoinen sanoo.

Hyvän tekeminen ei ole aina helppoa. Esimerkiksi satelliittiyhtiö Iceye oli esillä mediassa, kun avaruustutkimuslaitos INPE:n tutkijat kyseenalaistivat yhtiön satelliittikaupan Brasiliassa. Väitteen mukaan kaupan taustalla oli presidentti Jair Bolsonaron tarve vääristellä metsähakkuiden todellista määrää Amazonin sademetsissä.

Ennätyspotin kerännyt Relex ei ole ollut kohujen keskiössä, mutta sen uusi sijoittaja Blackstone Group on. YK:n asiantuntijat ovat moittineet jättimäisen sijoitusyhtiön toimillaan nostaneen kohtuuttomasti asumisen hintaa. Ruotsalaisen kauramaitoyhtiö Oatlyn ystävät taas järkyttyivät taannoin, kun uuden rahoittajan taustalta löytyi Donald Trumpin tukijoita.

Blackstonen osuus suomalaisyhtiö Relexistä on alle kymmenys.

Pandemian aikana valtakunnalliseen julkisuuteen noussut Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas siirtyy ainakin puoleksi vuodeksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin. Syynä on se, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ei ole ollut infektiolääkäriä marraskuun jälkeen eikä uutta lääkäriä ole yrityksistä huolimatta löydetty.

Broas on jo joulukuusta alkaen konsultoinut Länsi-Pohjan alueen lääkäreitä infektio-ongelmissa osa-aikaisesti, Lapin sairaanhoitopiirin koronatyön ohella. Maaliskuun alussa hän siirtyy hoitamaan tehtävää kokoaikaisesti. Työhön kuuluu myös infektiopoliklinikan pitämistä Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Virkavapaa kestää näillä näkymin syyskuuhun.

Järjestelyyn vaikutti Broaksen mukaan myös koronatilanteen helpottuminen.

– Korona näyttää muuttuvan tavallisen hengitystieinfektion tyyppiseksi eikä se ainakaan lyhyellä aikavälillä näytä aiheuttavan erityisiä haasteita. Jos tilanne muuttuu, niin sitten täytyy miettiä, mikä on järkevä malli.

Ratkaisuun on vaikuttanut myös soteuudistus

Lapin sairaanhoitopiiriin jää yksi infektiolääkäri sekä infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri, joten tilanne on parempi kuin Länsi-Pohjassa. Broaksen mukaan nyt on tärkeää, että koko Lapin alueelle saadaan hyvät infektiolääkäripalvelut.

Ratkaisun taustalla on myös soteuudistus eli yhteisen mallin luominen vuodenvaihteessa aloittavalle Lapin sotealueelle.

– On hyväkin, että tulee kokemusta myös naapurista ja nähdään, mitkä ne oikeat tarpeet on. Näin digitalisaation aikana infektiolääkäri voisi toimia molempienkin sairaaloiden potilaskonsulttina, Broas miettii.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin koronatoimien johdossa jatkaa Jyri J. Taskila. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien yhteistyö on ollut pandemiantorjunnassa hyvin tiivistä viikoittaisine kokouksineen ja soteuudistuksen myötä se tiivistyy myös muilla aloilla.

Hallitus on antanut torstaina esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Nykyään raiskauksen tunnusmerkit täyttyvät, kun teossa on mukana väkivaltaa tai väkivallan uhkaa ja uhri on puolustuskyvytön. Tähän halutaan nyt muutos.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) arvioi, että muutos nykyiseen on merkittävä. Henrikssonin mukaan uuden oppiminen tulee viemään aikaa. Virkamiesten, tuomareiden ja poliisien on ryhdyttävä ajattelemaan uudella tavalla.

– Tänään on historiallinen päivä, jota moni on odottanut. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille eikä siitä voi tinkiä missään tilanteessa. Raiskauksen määritelmä muuttuu niin, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto.

Vapaaehtoisuuden puuttuminen olisi keskeistä riippumatta siitä, onko seksuaalirikoksen uhri lapsi vai aikuinen. Jos uhri ei ole mukana vapaasta tahdostaan, kyseessä on raiskaus.

– Uudistuksen avulla pyrimme suojaamaan paremmin lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, Henriksson sanoi.

Lakimuutos laajentaisi seksuaalirikosten tunnusmerkistöä:

• Raiskauksia arvioitaisiin vapaaehtoisuuden toteutumisen kautta. Nykyinen lainsäädäntö määrittelee raiskauksen pitkälti väkivallan, sen uhan tai uhrin puolustuskyvyttömyyden kautta.
• Vastentahtoinen seksuaalisten valokuvien lähettely tulkittaisiin seksuaaliseksi ahdisteluksi.
• Rangaistukset erityisesti lapsiin kohdistuvista rikoksista kiristyisivät.

Hallituksen esitys kiristää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Lakiesityksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Nuorten välistä seksiä ei kriminalisoida

Lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti lapsenraiskaus. Nykyään tälläisiä tapauksia käsitellään oikeudessa hyväksikäyttörikoksina.

Vähimmäisrangaistus nousee vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdotonta vankeutta.

Rangaistavaa ei jatkossakaan ole sellainen nuoren keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.

Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Lakiesityksen mukaan seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi.

Tarkoitus on puuttua tilanteisiin, joissa verkossa levitetään kuvaa, joka on saatettu ottaa yhdessä, mutta jonka levittämiseen ei ole toisen osapuolen lupaa.

Uudistus sai alkunsa Ruotsista

Vaikka keskustelu raiskauslainsäädännön kiristämiseksi oli vellonut Suomessa jo pitkään, varsinainen sysäys tapahtui joulukuussa 2017.

Silloin Ruotsin hallitus teki lakiesityksen raiskauslainsäädännön tiukentamiseksi.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi silloin, jos seksi "ei ole vapaaehtoista, se on laitonta".

Tämän jälkeen suostumuksen huomioon ottaminen raiskauslaissa sai laajaa näkyvyyttä Suomessa.

Lakiuudistusta vaatinut kansalaisaloite herätti kesällä 2018 paljon keskustelua. Vaikeasti määriteltävänä nähtiin erityisesti näytön osoittaminen eli kuinka pystytään todistamaan, onko seksiin annettu suostumusta vai ei.

Euroopassa moni maa on jo siirtynyt suostumuspohjaiseen määrittelyyn raiskauksesta. Esimerkiksi Saksa, Alankomaat ja Britannia ovat uudistaneet seksuaalirikoslainsäädäntönsä.

Nuoret tutkijat ja sotahistorian harrastajat Aleksi Rikkinen ja Emil Kastetelmi onnistuivat selvittämään Enontekiöllä, Ropitunturin kupeessa olevien sodanaikaisten rakennelmien alkuperäisen käyttötarkoituksen.

Puuttomassa tunturimaisemassa olleet rauniot osoittautuivat natsi-Saksan langattoman viestiaseman jäänteiksi.

Emil Kastehelmen mukaan tunturin rinteestä löytyneen suuren viestiaseman rauniot tarjosivat yllätyksen. Lähes 15 kilometrin tiettömien kulkuyhteyksien päähän oli huolella rakennettu pitkäaikaiseen käyttöön suunniteltu rakennus.

– Tästä kertoivat muun muassa kivestä veistetyt portaat, raskaat rakennuselementit ja betonista valettu lattia generaattoria varten, kertoo Kastehelmi.

Saksalaiset käyttivät kehittynyttä viestivälineistöä

Viestiasema koostui päärakennuksesta, generaattorin paikasta sekä asuin- ja varastorakennuksista. Aseman ja sen Norjan puoleisen vastinparin ansiosta saksalaisilla oli langaton viestiyhteys Sturmbock-linjan ja Eisbär-linjojen välillä.

Sturmbock-linja sijaitsee Suomen Käsivarressa ja Eisbär-linja Norjassa Kautokeinon lähistöllä. Puolustuslinjojen tehtävä oli turvata Saksan Ruijassa olevien joukkojen ainoa vetäytymistie etelään

Kalustonaan saksalaiset olivat käyttäneet kehittynyttä viestivälineistöä. Aseman käyttötarkoituksen paljastivat päärakennuksen raunioista löytyneet ripustusvaijerit ja kymmeniä metrejä korkean antennin tueksi pystytettyjen rakennuselementtien jäänteet.

"Vastaavaa ei voi Suomesta löytää"

Nykyisin viestiaseman rakenteet ovat murskana. Kastehelmi arvioi, että saksalaiset räjäyttivät ja polttivat rakennukset vetäytyessään.

– Räjäytyksen myötä tynnyreitä, kaapelikeloja sekä muuta tavaraa oli lennellyt alarinteeseen, Kastehelmi kertoo.

Kaiken arvokkaan alueelta poistuneet saksalaiset veivät mukanaan. Kastehelmi toivoo, että mahdolliset vierailijat säilyttävät aseman kunnon ja esineistön sellaisenaan.

– Ropin viestiasema on säilyneisyytensä vuoksi harvinainen kohde, eikä vastaavaa todennäköisesti enää Suomen maaperältä voi löytää.

Ropin kenttätutkimuksissa mukana ollut pitkän linjan sotahistorian harrastaja, everstiluutnantti evp. Olli Dahl arvion mukaan on niin ikään erittäin epätodennäköistä, että Sturmbock-linjan alueelta löytyisi toista vastaavaa viestiasemaa.

Sen sijaan eri puolilta Eurooppaa vastaavia voi olla löydettävissä.

– Toisen maailmansodan aikana Saksan maavoimien kaikista yhteyksistä oli langattomia karkean arvion mukaan noin viidennes ja loput kaapeliyhteyksiä. Ilmavoimien kohdalla suhde oli päinvastainen.

Kastehelmi ja Rikkinen toivovat, että heidän tutkimuksensa tulokset eivät jäisi pelkästään sotahistorian harrastajien tietoon.

Viestiasema löydettiin vanhojen ilmakuvien avulla

Rikkinen ja Kastehelmi aloittivat Forgotten Fronts -tutkimuksensa vuonna 2017. Tavoitteena oli selvittää Sturmbock-linjan rakennelmien tarkka sijainti.

Rikkinen teki alkuvuodesta 2020 kolmipäiväisen arkistoretken Freiburgiin Saksaan. Siellä Saksan 20. Vuoristoarmeijan dokumenteista paljastui, että Ropitunturille rakennettiin sodan loppuvaiheessa viestiasema.

– Arkistoretki toteutui otolliseen aikaan. Kolmannen työskentelypäivän jälkeen arkisto suljettiin koronan vuoksi, kertoo Rikkinen.

Tämän jälkeen arkistotietojen hankkiminen olisi ollut haastavaa, vaikka ovet ajoittain olleetkin avoinna.

– Onneksi sain oleelliset tiedot tallennettua, sanoo Rikkinen

Arkistotiedot olivat kuitenkin niukat, eikä niistä paljastunut aseman tarkkaa sijaintia, kalustoa tai miehitystä. Rikkinen ja Kastehelmi määrittivät viestiaseman tarkan sijainnin vanhojen ilmakuvien avulla.

Rikkisen mukaan arkistosta löytyy lisätietoa aseman kalustosta. Kesältä 1944 on olemassa langattoman, liikuteltavan radiolaitteiston hankintaan liittyviä dokumentteja.

Arktista sotaa Ylellä

Aikaa vieneiden kenttätöiden jälkeen Rikkinen ja Kastehelmi ovat kirjoittaneet aiheesta tietokirjaa sekä olleet mukana Ylen uudessa Vaietut arktiset sodat -dokumenttisarjassa. Sarjan viidennessä ja kuudennessa osassa on mahdollisuus seurata viestiaseman ja Sturmbock-linjan tutkimuksia.

Kuusiosainen sarja käsittelee toisen maailmansodan vähemmän tunnettuja tapahtumia Euroopan pohjoisilla alueilla. Sarjassa seurataan myös useampia kenttätutkimuksia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Vaietut arktiset sodat -sarjan kaikki osat on nähtävissä Yle Areenassa. TV:ssä sarjaa esitetään keskiviikkoisin, ensimmäinen osa nähtiin 16. helmikuuta.

Kastehelmeltä ja Rikkiseltä on tulossa myös sotahistoriallinen podcast-sarja. Arktisten sotien kaiut on kuunneltavissa Yle Areenassa alkaen 16. maaliskuuta ja Yle Radio 1:ssä 7. huhtikuuta lähtien.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 18.2. kello 23 saakka.

Lue myös:

Walt Disney osti suomalaisen dokumenttisarjan ensimmäistä kertaa koskaan – tuottaja: "Suomalainen sotahistoria tulee näkymään laajalti"

Suomalaisartisti IRENE sai Coldplayn ja Alicia Keysin orkestroijan tiimiinsä – syntyi suurtuotannon tunnuskappale, joka valloittaa pian maailmaa

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) mukaan ei ole näkyvissä merkkejä, että tilanne Ukrainan ympärillä olisi menossa parempaan suuntaan.

Kaikkonen osallistui tänään Naton puolustusministereiden Ukraina-kokoukseen Brysselissä. Mukana olivat jäsenmaiden lisäksi kumppanimaat Suomi ja Ruotsi sekä EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell.

– Huoleni tilanteesta on kasvanut. Tilanne on räjähdysherkkä, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Nato-kokouksessa oli aiheena Ukrainan tilanne sekä EU–Nato-yhteistyön jatkaminen.

– Ilmapiiri ja tunnelma kokouksessa oli vakava. Kaikille on selvää, että Euroopassa on käsillä jännitteisin tilanne sitten kylmän sodan, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen pitää hyvänä merkkinä, että Venäjän johto on osoittanut halukkuutta jatkaa keskusteluja lännen ja Ukrainan kanssa. Hän pitää nyt erityisen tärkeänä, että osapuolet pidättäytyisivät provokaatiosta.

– Uskon vakaasti, että paras tie eteenpäin on diplomatian tie. Se voi olla kivinen ja vaikea, mutta ehdottomasti ainoa oikea tie eteenpäin. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja muut puolustusministerit olivat samalla kannalla.

Kaikkonen toi esille omassa puheenvuorossaan, että EU:n puolustusyhteistyö on Suomelle tärkeä asia, samaan aikaan kun Nato on läheinen kumppanimaa.

Kaikkosen mukaan Naton avoimien ovien politiikka on edelleen voimassa Suomelle.

Suomi saattaa perua lisäjoukkojen lähettämisen Maliin

Kaikkonen kertoo keskustelleensa Malin kriisinhallintaoperaatiosta kahdenvälisessä keskustelussa Ranskan kanssa. Ranska ilmoitti tänään vetävänsä joukkonsa Malista.

Kaikkosen mukaan Ranskan päätöksellä ei ole suoria vaikutuksia Suomen osallistumiseen Malissa, mutta Suomi seuraa tilannetta. Uusien joukkojen lähettäminen on nyt toistaiseksi jäissä.

Suomalaisia on mukana YK:n ja EU:n kriisinhallintaoperaatioissa Malissa. Suomen oli määrä lähettää kymmeniä uusia sotilaita lähiaikoina.

– Meillä on ollut harkinnassa, että voisimme vahvistaa osallistumistamme tuolla alueella, mutta emme ole panneet sitä toistaiseksi täytäntöön. Kyllä sitä edelleen joutuu holdilla pitämään ja joudumme mahdollisesti arvioimaan tuota asiaa vielä uudelleen, Kaikkonen sanoo.

Suomen osalllistumista Malissa on määrä arvioida uudelleen keväällä.

Kaikkonen jatkaa seuraavaksi Saksaan Münchenin turvallisuuskonferenssiin.

Juttua korjattu 17.2. kello 15.50: EU:n ulkoasioiden korkea edustajan sukunimi on Borrell, ei Borell. Samalla juttua päivitetty tiedotustilaisuuden kommenteilla.

Helsingin poliisi epäilee noin 40-vuotiasta taksinkuljettajaa seitsemään naiseen kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Poliisi epäilee miestä muun muassa viidestä raiskauksesta, raiskauksen yrityksestä, vapaudenriistosta ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2019–2021.

Kyseinen taksikuski Arian Juhana Rezaji tuomittiin viime vuoden elokuussa rikossarjan ensimmäisistä teoista vankeuteen kuudeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi. Hän sai tuomion yhteensä 18:sta eri rikoksesta, joista suurin osa oli neljään naiseen kohdistuneita seksuaalirikoksia.

Vuonna 1978 syntyneen miehen toimintamalli on ollut uusimmissa epäillyissä rikoksissa samanlainen kuin jo tuomioon johtaneissa tapauksissa.

Epäilty otti toistuvasti kyytiin yksin liikkuvia naisia muualta kuin taksitolpilta. Usein hän tarjosi naisille matkalla alkoholia tai muita päihteitä. Mies ei ajanut ainakaan heti kohdeosoitteeseen, vaan hän meni vääriä reittejä tai kuljetti uhrit asuntoon Helsingin ulkopuolelle.

Miehen epäillään tehneen naisille seksuaalista väkivaltaa autossa tai asunnossa. Poliisin epäilyn mukaan miehen toiminta oli suunnitelmallista ja harkittua.

Poliisi kävi esitutkinnan aikana läpi joukon vastaavanlaisella tekotavalla tehtyjä rikoksia, joissa rikoksesta epäillyn henkilöllisyys ei ollut selvillä. Epäillyn jäljille päästiin rikosteknisten tutkimusten avulla.

Osassa tapauksista epäilty kuvasi salaa naisia. Poliisi tunnisti salakatselun uhrit laite-etsinnöissä, joita poliisi teki epäillyltä takavarikoituihin tietoteknisiin laitteisiin. Tapaukset eivät edenneet syyteharkintaan, koska salakatselun syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa.

Tapauksen esitutkinta on nyt valmis, ja rikosepäilyt etenevät syyteharkintaan.

Lisää aiheesta:

Poliisi havainnut ilmiön: Taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä – viimeisin tapaus viime viikonlopulta

43-vuotias taksikuski tuomittiin useista asiakkaiden raiskauksista

Poliisi epäilee taksinkuljettajaa useista raiskauksista – vei yksin liikkuneita naisia asuntoon Helsingin ulkopuolelle

Raiskauksista epäillyn taksinkuljettajan tapaus laajenee – Poliisi: esitutkinnassa ilmennyt lisää uhreja, epäillyn toiminta suunnitelmallista

Juuri ennen Pekingin talviolympialaisten alkua Douyiniin eli Kiinan Tiktokiin ilmestyi video ovettomassa ulkovajassa värjöttelevästä keski-ikäisestä naisesta. Hänet oli kahlittu kaulastaan seinään metallisella kettingillä. Nainen seisoi vajassa kylmässä säässä ilman takkia Fengxianissa maaseutualueella itäisessä Jiangsun provinssissa.

Videon latasi verkkoon kiinalainen mies, joka oli nähnyt naisen ja päätti julkaista näkemänsä sosiaalisessa mediassa.

Hän sai tietää, että aviomies oli kahlinnut naisen. Noin nelikymppinen nainen oli synnyttänyt kahdeksan lasta, vaikka Kiinassa oli tuolloin voimassa yhden lapsen politiikka. Vanhin lapsista oli yli kaksikymppinen, nuorin vain parivuotias. Yhtä lukuun ottamatta kaikki lapset olivat poikia.

Naisen kohtalo koskettaa

Kahlitusta naisesta on tullut Kiinan kuumin puheenaihe. Keskustelua käydään erityisesti naisten kauppaamisesta vaimoiksi syrjäseutujen miehille.

Kiivaimmillaan naisesta keskusteltiin Kiinan sosiaalisessa mediassa Weibossa enemmän kuin meneillään olevista talviolympialaisista yhteensä.

Some kuohuu niin kovaa, että sensuuriviranomainen ei pysty poistamaan kaikkia päivityksiä. Aiheeseen liittyvää hashtagia, eli aihetunnistetta on luettu miljardeja kertoja. Pelkästään tänään aihetta oli katsottu iltapäivään mennessä sata miljoonaa kertaa.

– Peking järjestää talviolympialaiset, mutta Xuzhoun kaupungin alueella nainen on kahlittu kaulastaan kuin koira, kirjoitti Weibon käyttäjä.

– Viranomaisten mukaan Jiangsun provinssissa elää enää 17 ihmistä äärimmäisessä köyhyyssä. Onko heistä kymmenen tämän perheen jäseniä? kysyi toinen päivittäjä.

Kiina ilmoitti viime vuonna poistaneensa äärimmäisen köyhyyden.

Sensuurista tunnetussa Kiinassa valtion media ei ole kirjoittanut skandaalista paljoakaan. Sen sijaan se on hehkuttanut laajasti Yhdysvalloissa kasvaneen Kiinan olympiajoukkueessa kilpailevan eliittiurheilijan Eileen Gun menestystä.

Viranomaiset ovat kuitenkin yrittäneet sulkea kaltoin kohdellusta maaseudun naisesta huolestuneiden kansalaisten suita. Arvostettujen Pekingin ja Tsinghuan -yliopistojen entiset opiskelijat vaativat yhteisellä lausunnolla hallitusta selvittämään Xuzhoun kaupungin paikallisviranomaisten toimet, kertoo hongkongilainen South China Morning Post -lehti. Sadan alumnin allekirjoittama vaatimus sensuroitiin.

Kiinan englanninkielinen valtion media The Global Times taas syyttää kohusta kirjoittanutta länsimaista mediaa Kiinan vastaisesta propagandasta.

Kansalaisjournalistit etsivät tietoa kun media ei kerro

Radio Free Asia kertoi sosiaaliseen mediaan perustuvien tietojen mukaan, että kaksi naista ajoi tapahtumapaikalle etsimään lisätietoa, mutta heidät pidätettiin riidan haastamisesta ja hankaluuksien lietsonnasta.

Kiinassa ei ole ennenkuulumatonta, että tavalliset ihmiset ryhtyvät selvittämään asioita kansalaisjournalisteina, vaikka uhkana on rangaistus. Kun koronaviruspandemia lähti liikkeelle Wuhanista, kansalaisjournalisti Zhang Zhan tuomittiin neljän vuoden vankeuteen samasta syystä kuin nyt pidätetyt naiset.

Viranomaiset ovat yrittäneet taltuttaa kohun sanoen, että pariskunta on ollut naimisissa 1990-luvun lopulta saakka ja naisella on mielenterveysongelma.

Vastaus tyrmistytti kansaa ja vaatimukset perinpohjaisesta tutkimuksesta kasvoivat. Viranomaiset kertoivat sen jälkeen, että nainen oli kotoisin Yunnanin provinssista ja saman kylän asukas lähti viemään häntä etsimään hoitoa ja avioliittoa, mutta kadotti naisen matkalla. Tämä raivostutti yleisöä entistä enemmän.

Kahlittu nainen on viety sairaalaan. Viranomaisten mukaan hän sairastaa skitsofreniaa. Viranomaiset ovat myöntäneet, että kyseessä voi olla ihmiskauppa. Aviomies on pidätetty vapaudenriistosta ja kaksi muuta henkilöä on pidätetty epäiltyinä ihmiskaupasta.

Moni epäilee yhä viranomaisten tietoja naisen henkilöllisyydestä.

Naisia kaupataan syrjäseutujen miehille

Skandaali on herättänyt keskustelun naisten kauppaamisesta avioliittoon.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan joka vuosi tuhansia naisia tuodaan myös naapurimaista ihmiskaupan uhreina muun muassa vaimoiksi syrjäseutujen miehille. Kiinassa on entisen yhden lapsen politiikan jäljiltä yhäkin enemmän miehiä kuin naisia, koska tyttölapsia abortoitiin. Väestötietojen mukaan maassa on 723 miljoonaa miestä ja 689 miljoonaa naista.

Vihastuneet somekommentoijat ihmettelevät, miksi viranomaiset eivät ole huomanneet, että perheellä oli kahdeksan lasta yhden lapsen politiikan aikana. He kysyvät myös, miksi aviomiestä ei syytetä raiskauksesta vaan pelkästään vapaudenriistosta.

Lue myös:

Somepäivitys tai väärä sanavalinta voi koitua kohtaloksesi – Kokeile, selviäisitkö Pekingin olympialaisista urheilijana, ministerinä tai turistina

Yle haastatteli maailmankuulua kirjailijaa, Fang Fangia, joka raportoi koronaeristyksestä ja jonka Kiina haluaa vaientaa – "Nimeäni ei saa mainita, minusta ei saa kirjoittaa"

Kiina haluaa nyt myös netin fanisivustot kuriin – teinihehkutuksen tilalle tarkasti valvottua nuorisokulttuuria

Kiina haluaa sensuroida #metoo-liikkeen julkisuudesta – tv-julkkiksen ex-harjoittelija hävisi oikeusjutun ahdistelusta

Näky olisi varmasti ollut pelottava, jos olisi istuskellut merikylpylä Allas Sea Poolin terassilla silloin kun seitsenkerroksisen talon korkuinen laiva on alkanut lipua kohti.

Laivavarustamo Viking Linen Gabriella-alus ajelehti Helsingin keskustassa sijaitsevan kylpylän viereistä laituria päin tammikuun 12. päivänä kello 17:n jälkeen.

Laituri pysäytti laivan.

Kun Gabriella törmäsi laituriin, kylpylässä oli hiirenhiljaista. Ketään ei ollut saunomassa, istumassa terassilla eikä suihkussa. Kylpylä oli suljettuna silloisten koronarajoitusten takia.

Normaalisti Allas Sea Poolissa saattaa kylpeä parhaimmillaan parikin tuhatta ihmistä päivässä.

Törmäyksen voimasta laituri ja sen päällä osin oleva saunarakennus siirtyivät 26 senttiä Kauppatorin suuntaan.

Saunarakennus on haljennut keskeltä kahtia: osa rakennuksesta on rakennettu laiturin päälle, ja juuri tuo osa liikkui Kauppatorille päin.

Kylpylän pihamaalla kulkee törmäyskohdasta lähtevä leveä railo. Se jatkuu nyt puretun terassin läpi kohti naisten saunaa.

Halkeama etenee naisten saunan ja suihkuhuoneen välisen seinän vierustaa pitkin ja jatkuu myös käytävän lattialla. Tuota linjaa eteenpäin koko rakennus sekasaunoineen on siirtynyt laiturin mukana.

Törmäys on halkaissut rakennuksen hetkessä. Vauriot näyttävät niin pahoilta, että pelkällä aukkojen tilkitsemisellä ei selvitä.

– Saunoja ja pukuhuoneita saatetaan joutua rakentamaan uudelleen, sanoo vaurioita Ylelle esittelevä Allas Sea Poolinhallituksen puheenjohtaja ja emoyhtiö Nordic Urbanin toimitusjohtaja Raoul Grünstein.

Vaurioita tutkitaan vielä, mutta jo nyt on varmaa, että uimaan pääsee aikaisintaan kesällä – mikäli Allas saa rakennusluvan väliaikaisille saunoille.

Viking Gabriellan meriselityksen mukaan laivasta meni ohjattavuus, mutta hätäjarrua ei voinut painaa

Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin tänään Viking Gabriellaa ohjannneen kapteenin Mikael Mannerstömin näkemys mitä laivalla tapahtui onnettomuuden aikana.

Kapteeni kertoi, että laivan sähköt katosivat osin, kun laiva oli kymmenen metrin päässä laiturista ja että silloin laivasta katosi ohjattavuus.

Kapteenin mukaan hän ei olisi voinut painaa hätäjarrua, koska se olisi tehnyt kaiken ohjauksen mahdottomaksi ja aiheuttanut suuremman vaaratilanteen.

Hätäankkurointikaan ei tullut kyseeseen, koska alus oli niin lähellä laituria ja satamatyöntekijöitä oli suurella todennäköisyydellä edelleen aivan vieressä.

Selityksen mukaan sähköhäiriö oli ennalta-arvaamaton. Aluksen keulaan kasaantunut jää oli todennäköisesti johtanut liian suureen rasitukseen ja keulapotkurin sähkömoottorin ylirasitukseen sekä pysähdykseen.

Selityksen mukaan tapahtumaa ei olisi voinut ennakoida.

Meriselityksessä sanotaan, että varustamo ei ole sataprosenttisella varmuudella pystynyt varmistamaan onnettomuuden syytä.

Allas Sea Pool: "Eikö laivayhtiö tiedä miksi heidän laivansa menettää ohjattavuutensa?"

Allas Sea Poolia selitys ei tyydytä.

– Selitys huolestuttaa minua ja herättää kysymyksiä, sanoo Raoul Grünstein.

Grünsteinin mielestä kapteenin selitys on ristiriitainen: toisaalta kapteeni sanoi, että hän ei olisi voinut tehdä mitään toisin, mutta toisaalta hän sanoi, että hän olisi voinut painaa hätäjarrua.

– Jos kapteeni olisi voinut painaa hätäjarrua, miksi hän ei painanut sitä, toimitusjohtaja ihmettelee.

Grünsteinia ihmetyttää myös se, miksi meriselityksessä ei myöskään kerrottu, mistä tekninen häiriö johtui. Tähän kysymykseen laivayhtiön pitäisi nyt vastata.

Vai eikö laivayhtiö todellakaan tiedä, miksi heidän laivansa menettää ohjattavuutensa, hän kysyy.

– Minua ihmetyttää myös se, eikö laivassa ollut varajärjestelmää ja jos oli, niin miksi se ei mennyt päälle, hän sanoo.

Viking Line ei ole vielä kommentoinut meriselitystä Ylen pyynnöistä huolimatta.

Allas Sea Pool: “Tämä ei ollut vaaratilanne”

Altaan Raoul Grünstein painottaa, että vaikka laivan törmäyksen aiheuttamat kylpylän vauriot näyttävät dramaattisilta, laivan törmäys maa-alueeseen ei olisi ollut vaaratilanne silloinkaan, jos kylpylä olisi ollut täynnä ihmisiä.

Hän myöntää, että jos terassilla, saunassa tai suihkussa olisi ollut ihmisiä, he olisivat varmasti pelästyneet pahasti, kun laiturin ja rakennuksen haljetessa lattia siirtyi jalkojen alla.

– Allasalue on rakennettu tuon raskaasti rakennetun laiturin suojaan. Siihenhän laiva pysähtyi. Nyt kaupunki joutunee rakentamaan sen uudelleen, ja uskomme, että siitä tulee yhtä tukeva, ellei tukevampikin.

Helsingin kaupungilta kerrotaan, ettei sillä ole vielä korjaussuunnitelmaa eikä aikataulua omistamansa laiturin korjaukselle.

Kun Altaalle aikoinaan haettiin rakennuslupaa Helsingin paraatipaikalle, lähelle satamia ja laivoja, epäilijät ihmettelivät juuri sijaintia ja sataman läheisyyttä.

Grünstein kertoo, että ennen kylpylän rakentamista tehtiin tarkat turvallisuustarkastelut. Uima-altaat on sijoitettu niemennokan taakse kelluvalle tasolle, eivätkä ne siis ole ison laivan reitillä.

Myös Kauppatorin puolella kulkevien pienempien alusten, kuten Suomenlinnan lautan, osalta Allas on suojattu.

Korona ja laivan kolaus ei lannista: Uusia merikylpylöitä suunnitteilla pitkin Suomea ja maailmaa

Ahtaiksi ja kosteiksi osoittautuneet pesu- ja pukuhuoneet, uuvuttavat lupaprosessit, koronapandemian aiheuttama notkahdus ja viimeisimpänä suuren Ruotsin-laivan törmäys eivät kuitenkaan lannista toimitusjohtajaa, päinvastoin: Grünstein uskoo vahvasti merikylpyläkonseptin laajentumiseen ainakin 15 uimalan ketjuksi Suomeen ja maailmalle.

Vaikka korona on viivästyttänyt uusien rakennushankkeiden alkamista, Grünstein uskoo, että ensimmäiset uudet kylpylät avataan jo vuoden, parin päästä.

Grünsteinin mukaa neljä varmistunutta kylpylähanketta ovat:

• Oulun Kiikeliin
• Turun Aurajokeen
• Espoon Keilaniemeen
• Tukholman Gamlastanin edustalle

Lisäksi Nordic Urban neuvottelee parhaillaan kymmenestä muusta hankkeesta, muun muassa Göteborgiin, Tallinnaan, Osloon, Dubliniin sekä New Yorkiin.

Raoul Grünstein kertoo, että pienin investointi on tulossa Ouluun (noin kahdeksan miljoonaa euroa) ja suurin New Yorkiin Yhdysvaltoihin (noin 50 miljoonaa).

Allas Sea Pool sai alun perin innoituksensa Berliinissä yhä kesäaikaan toimivasta Bedenchiff-nimisestä kelluvasta uima-altaasta.

Vaikka pandemia on hidastanut uusien rakennusprojektien aloittamista, korona on ollut merikylpylähankkeiden puolella, sillä se on kasvattanut talviuimisen, kylpylöiden ja hyvinvointipalveluiden kysyntää ja suosiota.

Lisäksi kaupunkeihin muuttavat ihmiset kaipaavat tekemistä ja kiinnekohtia elämäänsä, uusia vesialueita vapautuu kaupunkilaisten käyttöön, kun keskustoista siirtyy satamia ja niihin liittynyttä teollisuutta pois.

Uusissa kylpylöissä malli olisi erilainen kuin Helsingissä, jossa Allas Sea Pool omistaa kiinteistön. Kokonaisen kylpyläverkoston rakentaminen maksaa satoja miljoonia euroja.

Kiinteistörahastot rahoittavat kylpylät ja tulisi myös omistamaan ne. Nordic Urban olisi rakennuksissa vuokralla.

Allas Sea Pool vaatii Viking Linelta korvauksia tulonmenetyksistä

Toimitusjohtaja Grünstein uskoo, että Allas Sea Poolin turvallisuuteen liittyvää mainehaittaa Gabriellan törmäyksestä ei tullut, mutta haittaa ja tulonmenetyksiä kylpylän kiinni pitämisestä tulee.

Yhtiö vaatii Viking Linelta korvauksia korjauskustannuksista sekä tulonmenetyksistä.

– Laivahan kolaroi Helsingin keskustassa. Olisi outoa, jos sivulliset joutuisivat kantamaan taloudellisen ja muun vastuun siitä, että laiva törmää laituriin ja saunarakennukseen.

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses ei ole kommentoinut tuoretta meriselitystä, eikä Allas Sea Poolin korvausvaatimuksia. Hän kertoi Ylelle alkuviikosta, että Gabriellan keulavaurioita vielä korjataan ja laiva alkaa liikennöidä tämän kuun lopulla.

Grünstein ei suostu sanomaan korvausten suuruudesta muuta kuin sen, että paljon riippuu korjausten kustannuksista ja aikatauluista ja vielä enemmän siitä, milloin kylpylä saadaan uudelleen käyttöön – ja onnistuvatko suunnitelmat väliaikaisten saunojen rakentamisesta.

– Jos paikka on kuukausia kiinni, siitä syntyy tulonmenetystä, ja me lähdemme siitä, että nämä tulisi korvata.

Helsingin kaupunki ei kerro Ylelle omista mahdollisista korvausvaatimuksistaan.

– Selvää on, että kaupungin rantarakenteille kuin myös vuokralaisen eli Allas Sea Poolin omaisuudelle on aiheutunut vaurioita, jotka johtuvat aluksen törmäyksestä. Selvitysten ja lisätietojen pohjalta suunnitellaan jatkotoimet niin korjausten kuin korvausvaatimustenkin osalta, tonttiyksikön päällikkö Timo Laiho Helsingin kaupungilta kommentoi sähköpostitse.

Raoul Grünsteinin mukaan nykyiset saunat ja pukuhuoneet on suljettu vielä pitkään, vähintään ensi syksyyn tai sitäkin pidemmäksi ajaksi. Uimaan ja saunaan pääsee kesäksi, jos väliakaiset saunat toteutuvat.

Ravintola sen sijaan avataan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Toimitusjohtaja kertoo kylpylän ja sen yhteydessä olevan ravintolan kokonaisliikevaihto on kymmenisen miljoonaa euroa vuodessa.

– Meillä käy on vuosittain neljännesmiljoona ihmistä uimassa ja saunomassa, kymmeniätuhansia kuukaudessa. Jos paikka on kiinni kuukausia, kaikki se ihmisvirta ja tulot menetetään.

Allas Sea Poolin vuokra-aikaa Helsingin vuokralaisena Katajanokalla on jatkettu alkupeäisestä vuodesta 2023 vuoden 2030 loppuun asti.

Lue myös:

Onnettomuustutkintakeskus antoi turvallisuussuosituksia Amorellan karilleajosta: Huolto-ohjelmia ja pelastustoimien tiedonkulkua kehitettävä

Emmehän me ui, sanoo naiskolmikko, joka pulahtaa mereen kaupungin kiellosta huolimatta – talviuinnin huima suosio synnytti uuden ilmiön

Suomessa kokeillaan uutta keinoa auttaa lapsia ja nuoria koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa.

Avuksi on otettu konsultoiva sairaalaopetus, joka toimii missä tahansa koulussa lasten, opettajien ja vanhempien tukena. Tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia mahdollisimman varhain.

Esimerkiksi Kotkassa erityisopettajat alkavat nyt auttaa oppilaita ja opettajia. Konsultoiva opettaja voi esimerkiksi mennä seuraamaan opetusta luokkaan ja keskustella opettajan kanssa erilaisista kokeiltavista toimintamalleista.

– Konsultoiva opettaja ei siis mene luokkaan yhdeksi lisäkädeksi, vaan hän esimerkiksi havainnoi tilannetta ja antaa opettajalle vinkkejä tai keskustelee tilanteesta. Se voi olla opettajalle todella arvokasta, sanoo erityisopetuksen suunnittelija Taina Huhtala Kotkan kaupungilta.

Valtion tavoitteena on vakiinnuttaa konsultoiva sairaalaopetus kuntiin. Opetusministeriö myönsi viime vuonna sairaalakouluille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa erityisavustusta konsultatiivisen työn lisäämiseen. Tarkoituksen on jalkauttaa sairaalakoulujen opettajat tavallisiin kouluihin ja näin auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia kouluissa.

Lue lisää: Sairaalakouluihin ei mahdu, koska lapset ja nuoret voivat yhä huonommin – Rehtori: "Korona-aikana perheiden ongelmat puhkesivat"

Oppilaat oireilevat enemmän

Kotkassa ei ole omaa sairaalakoulua. Sairaalaopetukselle olisi kuitenkin tarvetta.

– Esimerkiksi psykiatriset ja neurokirjon ongelmat ovat sellaisia, että oppilas tarvitsee paljon tukea ja apua voidakseen opiskella omassa luokassa, sanoo erityisopetuksen suunnittelija Taina Huhtala.

Neurokirjolla viitataan yleensä neurokognitiivisiin vaikeuksiin, kuten adhd:hen ja autismin kirjoon. Myös mielenterveysongelmat ovat kasvava ryhmä.

– Tavoite on, että konsultoivan opettajan avulla voidaan tukea oppilasta enemmän ja ennaltaehkäistä ongelmia, jotta tilanne ei menisi sellaiseksi, että sairaalakoulupaikkaa tarvitaan.

Huhtalan mukaan sellaisten oppilaiden määrä, jotka oireilevat näkyvästi käytöksellään, on kasvanut.

– Lisäksi on oppilaita, jotka eivät käy koulussa ollenkaan. Määrä ei ole suuri, mutta ilmiö on nähtävillä.

Sairaalakoulussa annettava opetus on kuntouttavaa toimintaa ja yksilöityä opetusta. Se on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka ovat erikoissairaanhoidon avo- tai osastohoidossa. Heillä voi olla esimerkiksi hoitoa vaativia psykiatrisia ongelmia, neurologisia vaikeuksia tai somaattinen sairaus, kuten syöpä.

Kouvolassa apu on otettu ilolla vastaan

Kouvolassa konsultoivaa sairaalaopetusta on kokeiltu kouluissa. Kouvolan kaupunki sai viime vuonna 220 000 euron erityisavustuksen valtiolta sairaalaopettajien palkkaamiseen. Rahat on käytetty konsultoivan työn lisäämiseen.

Hankkeen koordinaattori Petra Vesuri Kouvolan konsultoivasta sairaalaopetuksesta kertoo, että työ on monipuolista ja apu on kouluissa otettu ilolla vastaan.

– On pedagogisia ryhmäkonsultaatioita ja tilannearviokonsultaatioita yksilötasolla. Välillä tehdään pitempään yhteistyötä, mutta joskus yksikin keskustelu esimerkiksi opettajan tai kuraattorin kanssa riittää, kun mietitään minkälaisia muutoksia voitaisiin tarvittaessa tehdä kouluarkeen, jotta koulunkäynti olisi oppilaalle vähemmän kuormittavaa.

Kun koetaan, että koulun tai esikoulun omat resurssit eivät riitä, on hyvä ottaa yhteys konsultoivaan sairaalaopetukseen.

– Yhteistyössä ovat lapsi tai nuori itse, koulu, koti eli huoltajat sekä mahdollisesti hoitopuolen tahot.

Vesurin mukaan konsepti eroaa sairaalakoulusta siten, että lapsi voi olla yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tasolla. Ei tarvitse olla erityisoppilas, koska kyseessä voi olla äkillinen kriisi tai trauma. Aina oppilaalla ei myöskään tarvitse olla hoitosuhdetta.

– Pitkällä tähtäimellä ajatuksena on, että sairaalakoulu-jaksoa ei kenties tarvittaisi. Pyrimme varhaiseen tukeen. Jos pulmat alkavat pienenä, ne kasvavat todella isoiksi, jos apua saadaan vasta teini-ikäisenä.

Kouvolassa on tehty satakunta konsultaatiota, ja kansallisella tasolla niitä on jo yli 3 600.

Kouvola ja Kotka yhteistyössä

Kotka on nyt mukana Kouvolan hankkeessa.

– Kouvolassa konsultaatiomäärät ovat kasvaneet hiljalleen. Toiminnan käynnistämisessä kuluu aina hetki, Huhtala sanoo.

Huhtala toivoo, että Kotkassa nyt alkavalla työllä olisi konkreettisia vaikutuksia tukea tarvitsevien oppilaiden arkeen.

– Toivon, että asioita saadaan edistettyä jopa niin, että koulua käymätön oppilas voisi taas palata kouluun. Ideana on räätälöidä rohkeammin koulun arkea niillä resursseilla, mitä meillä on käytössä yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Kotkassa kaksi erityisluokanopettajaa käyttää kevään ajan kumpikin viisi tuntia viikossa konsultatiiviseen sairaalaopetukseen. Konsultoivien opettajien työtä on tarkoitus jatkaa myös syksyllä.

Lue lisää: Erityisopettaja sulautti ”koulun äänekkäimmän ja näkyvimmän” pienryhmänsä tavalliseen luokkaan – miten hän onnistui siinä, mikä monessa koulussa on mennyt pieleen?

Suomi on täynnä hurmaavia kesäkaupunkeja, mutta Puoli seitsemän on tänä talvena päättänyt selvittää, mistä löytyy paras talvikaupunki tai -kunta! Tammikuun lopulla julkaistuun leikkimieliseen kilpailuun lähetettiin kymmeniä videoita eri puolilta Suomea, ja kolme finalistia ovat nyt selvillä.

Vuoden Talvikaupunki 2022 -kilpailun finalistipaikkakunniksi valittiin Kemijärvi, Savitaipale ja Vihti. Voittajan äänestävät ohjelman katsojat. Äänestäminen tapahtuu Puoli seitsemän nettisivuilla.

Finalistien videot ovat katsottavissa satunnaisessa järjestyksessä tästä:

Äänestys alkaa maanantaina 21.2. kello 18:30 ja päättyy laskiaistiistaina 1.3. suorassa Puoli seitsemän -lähetyksessä.

Voittajapaikkakunnan tunnelmat välitetään kotikatsomoihin heti tuoreeltaan, sillä ohjelman toimittajat matkaavat kaikille kolmelle finaalipaikkakunnalle tekemään suoraa lähetystä kyseisenä iltana. Studiovieraana erikoislähetyksessämme on koko Suomen suloisuutta ylistävä luova johtaja Jani Halme.

Kilpailuun lähetettiin videoita peräti 60 paikkakunnalta. Päätöksen tehneen Talvikaupunki-työryhmän mukaan finaalikolmikon ulkopuolelle jäi todella monta erittäin hyvää ehdokasta.

Keskeinen kriteeri, joka nosti valitut kolme paikkakuntaa finaaliin, oli videoista välittyvä vahva tunne.

Koska finalisteja oli mahdollista valita vain kolme, päätyi työryhmä jakamaan myös neljä kunniamainintaa. Kunniamaininnat annettiin Kajaanin, Imatran, Taipalsaaren ja Ranuan videoille, jotka ovat katsottavissa tästä:

Kaiken kaikkiaan Puoli seiskan Talvikaupunki-työryhmä oli yllättynyt kilpailuun lähetettyjen videoiden monipuolisuudesta ja laadukkuudesta. Videoilla oli toisiinsa verrattuna hyvin erilaisia vahvuuksia. Joukkoon mahtui ammattimaisesti tuotettuja kuntien videoita, yksityishenkilöiden huolellisesti toteuttamia pienemmän budjetin 30-sekuntisia sekä yhteen hyväksi nähtyyn lähestymiskulmaan luottaneita mainioita videoita.

Työryhmä ilahtui myös siitä, että kilpailun tehtävänantoa ei otettu liian ryppyotsaisesti. Talvikaupunkikisa on iloinen asia, mikä näkyi myös monissa videoissa.

Vuoden talvikaupunki 2022 -kilpailun palkintona on kiertopalkinnon lisäksi se, että tulemme tekemään ensi talvena kokonaisen suoran Puoli seitsemän -lähetyksen voittaneelta paikkakunnalta.

Kilpailusta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne.

Nuorehko mies on menehtynyt henkilöauton ja ajoneuvoyhdistelmän yhteentörmäyksessä Vihdissä. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja loukkaantui lievästi, ja hänet on viety terveyskeskukseen.

Onnettomuus tapahtui valtatie 2:lla Vihdissä Olkkalantien risteyksessä. Liikenne valtatie 2:lla oli poikki yli kuusi tuntia. Käytössä oli kiertotie Olkkalantien ja Vanhan Porintien kautta.

Poliisin mukaan pohjoista kohti ajanut henkilöauton kuljettaja oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä ajautunut vastaantulevien ajokaistalle. Samalla hän ajautui suoraan etelän suuntaan ajaneen ajoneuvoyhdistelmän keulaan.

Onnettomuushetkellä satoi vettä ja tien pinta oli sohjoinen.

Ylenia-nimen saanut myrsky on aiheuttanut liikenneongelmia muun muassa Saksassa.

Useat osavaltiot ovat peruuttaneet kaukojunaliikenteen radalle kaatuneiden puiden ja tulvien vuoksi. Myös lentoliikenteessä on myöhästymisiä.

Deutsche Bahn ilmoitti junavuorojen perumisesta useissa pohjoisissa osavaltioissa, kuten Ala-Saksissa, ja Schleswig-Holsteinissa.

Tšekissä sähkökatkoja

Tuuli puhalsi nopeimmillaan 181 kilometrin tuntivauhtia. Tšekin viranomaisten mukaan voimakkuus on hurrikaanin luokkaa. Huippulukema mitattiin Sněžka - vuorella. Kyseessä on tasavallan korkein kohta. Arviolta 300 000 taloutta on vailla sähköä. Sade ja sulava lumi nostattavat tulvia jokialueilla.

Puolassa rakennusvaurioita

Myös Puolassa puuskien nopeus oli suurimmilaaan 125 kilometriä tunnissa.

Viranomaisten mukaan noin 500 rakennusta on saanut vaurioita. Esmerkiksi koulut ovat kärsineet vahinkoa. Satoja puita on kaatunut teille ja kattojen päälle.

Yli 324 000 taloutta on sähköttä Puolassa.

Krakovassa kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui, kun nostokurki kaatui tuulten voimasta rakennustyömaalla.

Yksi ihminen kuoli puun kaaduttua auton päälle Puolan länsiosassa.

Britanniassa annettiin harvinainen punainen säävaroitus

Britanniassa puhaltaa Eunice-niminen myrsky.

Ilmatieteen laitos on antanut Lounais-Englantiin ja Etelä-Walesiin harvinaisen punaisen säävaroituksen perjantaiksi odotetun myrskyn alla.

Luvassa voi olla jopa miltei 45 metriä sekunnissa puhaltavia tuulenpuuskia, ja myrskystä ennustetaan hengenvaarallista. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulet voivat irrottaa kattoja, kaataa puita juurineen ja katkoa voimajohtoja.

Myräkkä tekee tuloaan Atlantilla ja ennusteen mukaan se osuu Britanniaan perjantaina. Myös Irlannin ilmatieteen laitos on antanut Eunicen vuoksi varoituksen kovista tuulista ja rannikkotulvista.

Hollannin Amsterdamin Schipholin kentällä lentojen kerrottiin myöhästyvän ainakin 45 minuuttia aikataulusta.

Ruuan hinnan nousu kiihtyy tänä vuonna selvästi verrattuna viime vuoteen. Tutkimuslaitos Pellervon mukaan ruuan hinnat voivat nousta jopa yleistä kuluttajahintojen nousua nopeammin.

Nousupaineita tulee nyt monesta suunnasta. Maatalous kärsii rehun, lannoitteiden ja energian hintojen jyrkästä noususta. Elintarvikkeita valmistavat yhtiöt taas kamppailevat nousseiden raaka-ainehintojen ja niin ikään kallistuneiden energialaskujen kanssa.

Varsinkin pakasteista ja vlamisruuista tunnetun Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki sanoo, että energialaskujen ja raaka-aineiden lisäksi pakkaustarvikkeet ovat kallistuneet merkittävästi.

Kustannusten nousu tulee näkymään yhtiön tuotteiden hinnoissa.

– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin viedä nämä nousseet kustannukset myyntihintoihin, Mäki kommentoi.

Apetit kertoi tänään viime vuoden tuloksestaan. Konsernin tulos jäi edellisvuodesta. Loppuvuonna kannattavuutta heikensivät etenkin energiakustannusten nousu ja öljykasviraaka-aineen kallistuminen.

Mäki oli toisaalta tyytyväinen yhtiön kasvatettua tuotteidensa vientiä Ruotsiin.

– Olemme saaneet kahden vuoden aikana vakiinnutettua asemaamme brändituotteillamme Ruotsin vähittäiskaupassa, ja siellä näen yhä vahvasti kasvumahdollisuuksia.

Viljan hinnat korkealla

Yksi viimeaikoina kallistuneista elintarviketeollisuuden raaka-aineista on vilja. Sen tuottajahinnat nousivat viime vuoden lopulla yli 50 prosenttia.

Kaikkiaan maatalouden tuottajahinnat nousivat syys-joulukuussa noin 12 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan edeltävänä vuonna.

Tämä tuntuu etenkin elintarvikevalmistaja Raision toiminnassa, jonka valikoimaan kuuluu paljon viljapohjaisia tuotteita. Toimitusjohtaja Pekka Kuusniemen mukaan viljan hinnat ovat ovat nousseet "ennennäkemättömästi".

Yhtiö ostaa lähes kaikki viljat Suomesta. Viime vuoden sato oli heikko. Samalla kasvipohjaisten ruokien ja sitä kautta viljan kysyntä ovat kasvaneet, Kuusniemi sanoo.

– Uskomme, että pystymme tuottamaan häiriöittä omat viljapohjaiset elintarvikkeemme, mutta kustannuspaine on näissä merkittävä.

– En usko, että yksikään liikeyritys on pystynyt täysin suojautumaan kustannusinflaatiolta, emme myöskään me, Kuusniemi jatkaa.

Kustannusten nousu näkyy viiveellä kuluttajille

Helsingin yliopiston maatalousekonomian professori Timo Sipiläisen mukaan ruuan tuotannon kustannuspaineet purkautuvat väistämättä jossain kohtaa ja näkyvät siten myös kauppojen hyllyillä.

– Jollain aikavälillä kustannusten nousu heijastuu kuluttajille, mutta on oma kysymyksenä, kuinka suurella prosentilla ja milloin.

Suomessa elintarvikkeiden hinnat nousevat hitaammin kuin muualla Euroopassa, sillä kauppaketjuilla sekä maataloustuottajilla ja elintarviketeollisuudella on tapana tehdä pitkiä sopimuksia. Monissa tuotteissa hinnat määritellään jopa puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Hintaneuvottelujen sisällöstä on harvoin tarjolla tietoa, sillä ne luokitellaan liikesalaisuuksisi, Sipiläinen sanoo.

– Niihin vaikuttavat monenlaiset tekijät. Yksi on kilpailutilanne. Vaihtoehtoisia tuottajia ja kotimaisia kilpailijoita voi olla useita, ja niitä löytyy myös ulkomailta.

Se, kuinka paljon esimerkiksi raaka-aineiden kustannusten nousu näkyy kuluttajille, vaihtelee myös tuotteittain. Joissakin elintarvikkeissa raaka-aineiden osuus voi jäädä pieneksi, toisissa se taas on iso osa lopputuotteen hintaa, Sipiläinen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 18.2. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Maanviljelijöiden tulot romahtivat, mutta kauppa takoo rahaa – sikalaa sulkeva yrittäjä: "Totta kai mietitytti, että enkö osaa tätä hommaa"

Ruoan hinta nousee Suomessa selvästi hitaammin kuin Euroopassa – Katso tästä missä tuotteissa on pidetty tiukin hintakuri

Koronarokotteita vastustavien keskuudessa on alkanut toistua eräs väite. Heidän mukaansa juutalaisten ja rokottamattomien kohtelussa olisi paljon samoja piirteitä.

Rinnastus on tuomittu laajasti, sillä juutalaisten kansanmurhassa miljoonat menettivät henkensä natsien juutalaisia kohtaan kokeman vihan vuoksi. Syitä natsien vihalle oli monia: uskonto tai jopa hiusten ja silmien väri riitti perusteeksi sille, että ihmisiä siirrettiin keskitysleireille.

Mutta miksi koronarajoituksia kuitenkin verrataan holokaustiin?

– Rokottamattomien ihmisten elämää rajoitetaan, ja luodaan mielikuvaa ihmisryhmästä, rokottamattomista, jotka ovat kaiken pahan alku ja juuri.

Näin sanoo somevaikuttaja ja yksi suomalaisen koronakriittisen liikkeen näkyvä hahmo, Nea Lundström, 23.

Ennen kansanmurhaa myös juutalaisten liikkumisvapautta ja oikeutta omaan elinkeinoon rajattiin, hän lisää.

Lundström tunnetaan parhaiten omista sosiaalisen median kanavistaan sekä erilaisista sisällöntuotannon töistään. Hän tekee myös omaa ohjelmaa Levelin YouTube-kanavalle, jossa on esitetty esimerkiksi koronarokotevastaisia näkemyksiä.

Samanlaisia argumentteja, joita Lundström käyttää, levittävät myös muut koronarajoituksia ja eritoten koronapassia vastustavat ihmiset.

Kaikki muuttui puolitoista vuotta sitten

Lundströmin suhtautuminen koronaan on muuttunut kahden vuoden aikana rajusti. Keväällä 2020 hän sanoi olleensa vielä varuillaan ja teki kuten muutkin, kun korona oli tuntematon kaikille. Hän noudatti rajoituksia ja suosituksia samalla, kun opiskeli Laajasalon opistossa media-alaa.

Syksyn tullessa hän kuitenkin alkoi kyseenalaistaa monia asioita: koronaa, silloista kaveriporukkaansa ja suurimpien medioiden totuudenmukaisuutta. Hän oli ahdistunut, ja koki olevansa ympäröitynä arvoilla, jotka eivät sopineet hänelle itselleen.

– Hengasin melko vasemmistolaisissa piireissä, joissa oli vallalla yhden totuuden kulttuuri, ja esimerkiksi feminismiä kannatettiin voimakkaasti. Huomasin itsekin puhuvani sillä tavalla, minkä ajattelin olevan oikein ja poliittisesti korrektia, vaikka se ei tuntunut omalta.

Kun ahdistus kasvoi, Lundström päätti pitää parin kuukauden tauon kaikesta informaatiotulvasta. Hän ei käyttänyt sosiaalista mediaa eikä lukenut uutisia suurimmista medioista. Omien sanojensa mukaan hän teki tyhjää tilaa omille ajatuksille ja huomasi ajattelevansa esimerkiksi koronasta eri tavalla kuin valtaosa suomalaisista. Monista muistakin asioista hän ajatteli eri tavalla kuin aiempi kaveriporukkansa.

Vuosi sitten, keväällä 2021, Lundström ryhtyi tosissaan kyseenalaistamaan koronatoimia ja niiden taustalla olevia päätöksiä.

Konkreettinen muutoksen hetki tuli metrossa, jossa ihmiset käyttivät maskia. Aiemmin hän oli lukenut verkosta erilaisia tutkimuksia ja raportteja, joissa maskien hyötyä arvioitiin kriittisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan maskien käytöstä on kaksi hyötyä. Maskia käyttämällä ihminen suojaa muita, ja maskista riippuen sillä suojaa myös itseään: tiukasti kasvoille asettuva FFP2-maski suojaa paremminmyös kantajaansa verrattuna kirurgiseen maskiin. Maskien käytön suurin hyöty on kuitenkin siinä, että virus ei pääse leviämään niin helposti ja tehokkaasti ihmisestä toiseen kuin ilman maskia.

Alkoi näyttää siltä, että meidät kaikki on aivopesty, ja me olemme vain toistemme klooneja, jotka pelkäävät olla erilaisia ja poiketa muista. Nea Lundström

On totta, että Suomessa maskien käytöstä on liikkunut paljon ristiriitaista tietoa kahden koronavuoden aikana. Kun tieto on lisääntynyt ajan kuluessa, ovat myös sosiaali- ja terveysministeriö ja THL kallistuneet maskien hyödyllisyyden kannalle.

Kun Lundström havahtui metrossa kaikkien matkustajien maskin käyttöön, hänelle se alleviivasi koronatoimien järjettömyyttä.

– Ymmärsin, että meille ei kerrota kaikkea, eikä korona ole niin vaarallinen tauti kuin kaikkialla sanotaan.

Koronaan on kuollut maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan lähes kuusi miljoonaa ihmistä koko maailmassa. Suomessa tautiin on kuollut lähes 2 200 ihmistä.

Lundström lopetti maskin käytön ja itsensä rajoittamisen. Hän on omien sanojensa mukaan vapaa, eivätkä nykyiset rajoitukset vaikuta hänen elämäänsä millään tavalla. Ainoa rajoitus on, ettei hän pääse kaikkiin ravintoloihin ja kahviloihin.

Nykytilanteessa Nea Lundströmiä hiertää nimenomaan koronarokote.

Lundströmin mukaan koronarokotteessa on pohjimmiltaan kyse vapaudesta ja sen riistämisestä. Jos rokotteen ottaa, oikeus päättää omasta vapaudesta ei ole enää omissa käsissä, hän summaa.

Yritykset saavat kysyä asiakkailtaan koronapassia niin halutessaan, ja keskustelun ollessa kiivaimmillaan koronapassia ehdotettiin myös muillekin kuin sote-alan työpaikoille. Lundströmin mukaan ihmiset eivät ole vapaita toimimaan miten haluavat, jos koronapassia tarvitsee tavallisessa arjessa.

– Minulla ei ole eikä tule olemaan koronarokotetta.

Koronarokote on kuitenkin pelastanut lukuisia henkiä. THL:n aineistoon perustuvien laskelmien mukaan koronaan kuolleita voisi olla Suomessa jopa viisinkertainen määrä ilman koronarokotteita. Koronan tartuttavuus olisi ollut huomattavasti korkeampi ilman rokotteita.

THL:n mukaan rokotteet eivät estä koronan leviämistä, mutta rokotteet ovat tehokkaita vakavia tautimuotoja vastaan. Viime syksynä kolme neljästä sairaalaan joutuneesta koronapotilaasta oli rokottamaton.

Päätös rokottamattomuudesta oli Lundströmille yksinkertainen, mutta lähipiirille vaikeampi pala. Läheisilleen hän joutui perustelemaan päätöstään paljonkin, mutta lopulta he hyväksyivät hänen valintansa.

Lundström epäilee sairastaneensa koronan viime syksynä ennen joulua. Hän ei kuitenkaan käynyt testissä eikä tehnyt kotitestiä tartunnan varmentamiseksi.

Hän ei omien sanojensa mukaan halua tukea koronan ympärillä toimivaa järjestelmää.

Rajoituksilla halutaan Lundströmin mukaan hallita massaa, ei suojata terveyttä

Pian kaksi vuotta kestäneen pandemian aikana rajoituksia on kiristetty ja höllennetty vuoron perään pandemiatilanteeesta riippuen.

Kun suomalaisille ryhdyttiin jakamaan viime kevään ja kesän aikana koronarokotteita, niistä toivottiin pandemian loppua. Rokotuskattavuuden kasvu mahdollisti sen, että koronarajoituksista pystyttiin osittain luopumaan loppukesän ja syksyn aikana.

Rokotukset eivät kuitenkaan ole tehonneet viruksen kaikkiin mutaatioihin niin hyvin kuin toivottiin, minkä takia terveysviranomaiset suosittelivat useamman rokoteannoksen ottamista. Nyt moni on saanut jo kolmannen koronarokotteen, ja neljänsiäkin jaetaan jo joissain maissa.

Viranomaiset joutuivat kiristämään rajoituksiakin uudelleen.

Rajoituksia on säädetty tautitilanteen mukaan. Lundströmin mielestä rajoitusten toistuva muuttaminen – "soutaminen ja huopaaminen", niin kuin hän sanoo – on klassinen esimerkki suurten joukkojen hallintakeinoista.

– Rajoitukset ovat kaikkien mielestä ikäviä, ja niistä halutaan eroon. Ratkaisuna tarjotaan koronapassia, mikä on täysin järjetöntä. Ihmiset ottavat sen ilomielin vastaan, kun ne eivät tiedä paremmastakaan, Lundström sanoo.

– On erittäin harvinaista, että nuori ja terve ihminen kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Alle 40-vuotiaita on kuollut Suomessa koronaan kahden vuoden aikana yhteensä kahdeksan. Koronan ero tavalliseen kausi-influenssaan on siinä, että korona voi johtaa perusterveilläkin ihmisillä pitkään tehohoitojaksoon. Kausi-influenssan vuoksi tehohoitoon joutuu potilaita koronaan verrattuna paljon harvemmin, ja tehohoitoon joutuvat ovat useimmiten iäkkäitä ihmisiä, joilla on perussairauksia.

Kukaan ei myöskään tiedä, millaista jälkeä korona olisi tehnyt, jos kaikkia suojaustoimenpiteitä ei olisi tehty. Kausi-influenssassa vastaavia, koko yhteiskuntaa koskettavia rajoituksia ja suojauksia ei tehdä.

Mielestäni ei kuitenkaan ole minun vastuullani huolehtia tuntemattomien ihmisten kuolemista. Nea Lundström

Korona ei ole kurittanut Suomea niin kovasti kuin vaikka Yhdysvaltoja, jossa siitä tuli viime vuonna yleisin kuolinsyy. Korona nousi myös Suomessa yhdeksän yleisimmän kuolinsyyn listalle viime vuonna.

Osa Lundströmin ajatuksia seuraava pelkää, että Suomessakin määrätään Itävallan kaltainen rokotepakko, jossa kaikki joutuisivat sakkorangaistuksen uhalla ottamaan rokotteen.

Suomessa koko kansaa koskettavaa rokotepakkoa ei ole suunnitteilla. Terveysviranomaisten mukaan se ei ole tarpeen, koska Suomen rokotekattavuus on korkea ilman pakkoakin. Rokotepakko on nyt laissa määritelty ainoastaan sote-alan henkilökunnalle, ja sekin määräaikaisesti.

Silti osa on valmistautunut pakkotilannetta varten, myös Lundström.

– Puhun näistä asioista ääneen, koska haluan, että mahdollisimman moni havahtuu tähän tilanteeseen. Tavalliset ihmiset, jotka haluavat tehdä töitä ja elää rauhallista elämää, joutuvat miettimään tällaisia asioita.

Hän on jopa tehnyt valmiiksi päätöksen, että jos koronarokotepakko tulisi, hän olisi valmis äärimmäisimpänä tekona vaikka vankilaan.

Viime aikoina on järjestetty useita koronatoimia vastustaneita mielenosoituksia. Viimeisin suurempi mielenosoitus nähtiin pari viikkoa sitten Helsingissä, kun Convoy Finland -mielenosoitus keräsi tuhansia ihmisiä eduskuntatalon eteen osoittamaan mieltään. Mielenosoituksen taustalla oli monia asioita, mutta yksi tärkeimmistä oli korona.

– Me rokottamattomat olemme usein sellaisia, että emme niele kaikkea mitä ylempää tulee. Olisi varmasti oikein kätevää päästä meistä ja meidän aiheuttamista soraäänistä eroon, Lundström toteaa.

“Toivon, että olen väärässä”

En ole rokotevastainen ihminen, Nea Lundström painottaa.

Hän on ottanut kaikki perinteiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet. Koronarokotteen hän kokee turhana, sillä muillakin asioilla voi hänen mielestään suojella omaa terveyttään.

Toivon todella, että rokote toimii niillä ihmisillä, joilla on monia sairauksia, Lundström sanoo.

Kaikkien rokotteiden teho perustuu kuitenkin siihen, että rokotekattavuus on korkea.

Hallitus ja aluehallintoviranomaiset purkavat rajoituksia, mutta tilanne huolestuttaa edelleen Lundströmiä.

Koronan takia tehdyt päätökset rajoituksista, rokotteista ja monesta muusta epäilyttävät häntä edelleen.

– Ihmiset eivät ole tyhmiä. Jos korona olisi niin tappava tauti, että ihmisiä kuolisi kuin sieniä sateella, kaikki ymmärtäisivät ihan itse eristäytyä.

– En voi olla ajattelematta, että tässä on jokin hullu suunnitelma taustalla.

Korona on kirvoittanut kahden vuoden aikana enemmän salaliittoteorioita ja epäilyksiä valtaa pitävien hulluista suunnitelmista kuin mikään muu tapahtuma vuosiin. Uskomuksia on monia: jotkut uskovat muun muassa koronan olevan laboratoriossa kehitetty virus, jonka avulla päättäjät saavat hamuttua itselleen entistä enemmän valtaa. Todisteista salaliitoista ei kuitenkaan ole.

Harva kiistää koronan olemassaoloa, mutta osa uskoo sen varjolla tapahtuvan epäilyttäviä asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Näin ajattelee myös Nea Lundström. Kovista mielipiteistään huolimatta hän toivoo kuitenkin olevansa väärässä.

Aiemmin hän haaveili menestyksekkäästä urasta ja kunniasta, mutta nyt suurimmat haaveet liittyvät tavalliseen elämään.

– Aion jatkaa vaikuttamistyötä, jos minulla on oikeasti jotain sanottavaa ja se tuntuu sydämessä oikealta.

– Toiveenani on vain elää rauhallista elämää ja perustaa oma perhe.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.2.2022 klo 23:een asti.

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimia maatalouden pahimmalle kriisille vuosikymmeniin.

Jenna Simula (ps.) penää hallitukselta päätöksiä nyt. Perussuomalaiset muistuttaa, että keskustan hallussa on sekä valtiovarairainministerin että maa- ja metsätalousministerin salkut.

– Missä nämä oikeasti vaikuttavat toimet viipyvät? Simula tivaa. Hän ehdottaa muun muassa maatalouskiinteistöjen kiinteistöveron poistamista ja välitöntä lyhennysvapaata maatilalainoista.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) myöntää Simulan analyysin oikeaksi: maatalous on pahassa ahdingossa.

– Huono satovuosi yhdistettynä lannoitteiden, rehujen ja energian hintojen nousuun on heikentänyt maatilojen tilannetta. Tuottajahinnat eivät ole nousseet samaa tahtia kulujen kanssa. Kannattavuus on ollut heikko pitkään.

Lepän mukaan maatalousyrittäjien vaikeuksien syynä ovat myös jäykät sopimukset elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan kanssa.

Oppositio tiukkaa Lepältä konkreettisia toimia. Lepän mukaan hallitus on tehnyt linjauksia, jotka koskevat myös maataloutta ja niistä kerrotaan perjantaina.

– En voi niitä konkreettisia toimia tässä luetella, koska niistä kerrotaan tarkemmin huomenna, Leppä kertoo.

Simula kysyy, milloin näemme päivän, jolloin tuottajalle jää ruuasta kohtuullinen korvaus?

Lepän mukaan tarvitaan sekä nopeita, akuutteja toimia että pitkän aikavälin toimia suomalaisen maataloustuotannon turvaamiseksi.

– Tulen kutsumaan kaikki puolueet parlamentaarisesti pohtimaan näitä pidemmän aikavälin toimia, Leppä sanoo.

Leppä: Hallitus tulee puuttumaan pitkiin tuottajasopimuksiin

Janne Heikkisen (kok.) mukaan 2 000 maatalousyrittäjää ovat jo konkurssin partaalla pitkien toimitussopimusten takia.

Leppä alleviivaa, että tämä on yksi juurisyy maatilojen vaikeuksiin. Vahva kauppa on sanellut sopimukset eikä niihin ole voinut tehdä muutoksia tilanteen muuttuessa.

– Meillä ei ole elintarvikemarkkinoilla indeksejä. Jos markkinaosapuolet eivät näitä indeksejä tee, ne tullaan tekemään lainsäädännöllä. Tämä olkoon selvä viesti markkinoille. Jos muutoksia ei tule ja tasapainoisempi kumppanuus markkinaneuvotteluissa, lainsäädäntö puuttuu peliin, Leppä vakuuttaa.

Ministeri muistuttaa, että kauppa on tehnyt viime vuosina erittäin kovaa tulosta, kun tuottaja on kärvistellyt kannattavuuden kanssa. Lepän mukaan kaikki näkevät tämän epätasapainon markkinoilla.

Riikka Purra (ps.) sanoo, että vihreät on vaatinut lisää ilmastotoimia maatalouteen, mikä kurjistaisi entisestään tilannetta. Purra kysyy, millaisia ilmastotoimia maatalouteen on tulossa?

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) paheksuu maatalouden ja ilmaston vastakkainasettelua, koska näiden toimet tukevat toisiaan.

Sarkkinen: Kela-korvauksista siirretään rahaa vanhusten hoitajiin

Paula Risikon (kok.) mukaan hallitus aikoo leikata yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvauksia ensi vuonna yli 60 miljoonalla eurolla.

Risikko sanoo, että tämä on leikkaus sairailta ja köyhimmiltä ihmisiltä, juuri kun koronaepidemia on pidentänyt hoitojonoja ja monen sairaus on pahentunut.

– Myös sote-uudistus on tulossa voimaan ensi vuonna. Tässä tilanteessa toimivan järjestelmän romuttaminen ei ole järkevää. Korvauksia pitäisi päinvastoin nostaa, Risikko sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan hallitus on sopinut jo vuonna 2020, että tämä raha kohdennetaan vanhustenhuollon hoitajamitoituksen toteuttamiseen.

– Haluamme panostaa vanhusten palveluihin, Sarkkinen sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) muistuttaa, että Kela-korvauksen nykyinen taso on hyvin pieni, runsaan sadan euron laskusta enää noin kymmenesosa.

Lindénin mukaan rahat kannattaa laittaa toimivaan julkiseen puoleen tulevilla hyvinvointialueilla, jota yksityiset palvelut tukevat.

Perjantaina tietoa toimista bensan ja sähkön hinnan nousuun

Alkuvuonna on keskusteltu paljon energian hinnannoususta ja sen vaikutuksista kansalaisten elämään ja yritysten kustannuksiin.

Hallituksen johtoviisikko on neuvotellut tällä viikolla täsmätoimista, joilla kansalaisille pystyttäisiin kompensoimaan kalliita polttoaineita ja lämmityskuluja.

Ratkaisu asiaan näyttää löytyneen, koska valtiovarainministeriö kertoi iltapäivällä tiedottavansa asiasta perjantaina kello 10.

Listalla on ollut muun muassa työmatkakulujen verovähennyksen nosto, sähköveron alennus, polttoaineveron alentaminen, bensan ja dieselin jakeluvelvoitteen uudelleenarviointi ja ammattiliikenteen dieselin veroale.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ollut paikalla kyselytunnilla, koska hän on EU-huippukokouksessa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) taas ovat saaneet koronatartunnan.

Kyselytunnin jälkeen täysistunnossa käsitellään Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitetta.

Katso tästä koko kyselytunti.

Lue lisää:

"Enää ei ole varaa Juhla Mokkaan", sanoo Kati Suomalainen, 37, ja pelkää, ettei pian pysty ajamaan dieselautolla töihin – näin inflaatio kurittaa

Tällaisia ovat keinot, joita hallitus pohtii korvaamaan kallistuvaa bensaa ja sähköä kuluttajille – moni enemmän tai vähemmän kinkkinen

Hallitus hakee täsmätoimia, joilla reagoidaan kipeisiin energialaskuihin – "Pahan spiraalin kaikki elementit olemassa"

Pohjanmaan poliisi tiedotti torstaina lisää Närpiön kiskontavyyhdistä, jossa on tällä hetkellä otettu kiinni kymmenkunta epäiltyä ja takavarikoitu rahaa satoja tuhansia euroja sekä muuta omaisuutta.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Sami Isoniemi Pohjanmaan poliisista vahvistaa että kyseessä on yksi laaja tutkintakokonaisuus.

– Kyseessä on yksi laaja tutkintakokonaisuus. Kokonaisuus koskee muun muassa kiskontaa, kokonaisuudessa on monta rikosnimikettä, kymmeniä epäiltyjä ja asianomistajia. Yhdistäviä tekijöitä löytyy paljon, mutta kaikki epäillyt eivät näytä toimineen yhtenä yhtenäisenä ryhmänä.

Isoniemi ei kommentoi milloin tarkalleen rikollinen toiminta on alkanut, mutta poliisi on tutkinut ensimmäisen vastaavan kaltaisen kokonaisuuden jo viime vuosikymmenen alkupuolella.

– Rikollinen toiminta on jatkunut pitkään, puhutaan kymmenistä vuosista ja se on ollut systemaattista, Isoniemi toteaa.

Kaikki asianomaiset vietnamilaistaustaisia

Kaiken kaikkiaan epäiltyjä kiskonnan uhreja on kymmeniä. Poliisi myös vahvistaa, että sekä uhrien että epäiltyjen syntymämaa on Vietnam.

– Tutkinta on tähän asti hyvin vahvasti liittynyt vietnamilaisyhteisöön Närpiössä. Närpiössä asuu noin 700 henkilöä, jotka kuuluvat tähän yhteisöön ja Närpiössä on yhteensä noin 9500 asukasta. Puhutaan noin 10 henkilöstä, joka on tällä hetkellä epäiltynä tässä tutkintakokonaisuudessa, eli 0,1% närpiöläistä tai noin 1,4% vietnamilaisyhteisöstä, Isoniemi huomauttaa.

Uhrit ovat poliisin tiedotteen mukaan kukin maksaneet tuhansia euroja, jotta he pääsevät Suomeen töihin. Poliisi ei vahvista että kyseessä olisi ainoastaan kasvihuoneissa työskenteleviä

– Emme kommentoi uhrien työpaikkaa. Kasvihuoneyrittäjien asema ja osallisuus on selvityksen alla.

Pohjanmaan poliisi on muutenkin vaitonainen kasvihuoneyrittäjiin liittyen. Osuutta, tai tapaukseen liittyvien yrittäjien määrää ei vielä kommentoida millään tavoin.

Yksi epäilty on ulkomailla, eikä häntä ole vielä tavoitettu.

– Aiemmin kiinniotetut vangittiin 21.1.2022 Pohjanmaan käräjäoikeudessa.

15.2.2022 kiinniotettujen mahdollinen vangitsemisvaatimus esitetään perjantaina 18.2.2022.

Oikaisu kello 20.30:n TV-uutisiin, tehty 17.2.2022 kello 21.21: Toisin kuin tv-uutisissa kerroimme, poliisi ei vangitse epäiltyjä, vaan tuomioistuin.

Lue lisää:

Närpiön kiskontajutussa takavarikoitu rahaa ja omaisuutta – myös uusien kiinniotettujen kohdalla tutkintanimike on törkeä kiskonta

Poliisi on tiistaina tehnyt lisää kiinniottoja ja kotietsintöjä Närpiön kiskontatapaukseen liittyen

Lestijärven ja Toholammin rajalla asuvan Suvi Toikkasen viikko on ollut kaikkea muuta kuin tavallinen. Kahden pariskunnan pyörittämän Toikkasen maatalousyhtymän noin 1000-neliöisen navettarakennuksen katto sortui lähes kokonaan varhain maanantaiaamuna. Sisällä oli tuolloin noin sata lehmää, jotka saatiin kuitenkin pelastettua.

– Ilmeisesti katto tuli hitaasti alaspäin eli lehmät pääsivät pakenemaan sivuille eikä tullut täydellistä kaaosta. Ainoastaan yksi lehmä oli jumissa, mutta sekin selvisi naarmuilla ja on nyt täydessä lypsyssä, Toikkanen kertoo.

Onnea on ollut matkassa sen jälkeenkin. Navetan katto romahti keskeltä, mutta lypsyasema säilyi käyttökelpoisena. Samoin maitohuone, rehuvarasto, toimisto ja pikkuvasikkala.

– Olisi ollut katastrofi, jos lypsyasema olisi vaurioitunut. Se olisi tarkoittanut sitä, että kaikki lehmät olisi pitänyt viedä pois, Toikkanen toteaa.

Eläimen turva on sen oma peti

Ensimmäisen onnettomuuden jälkeisen yön osa lehmistä vietti ulkona pahnojen päällä. Suvi Toikkasen mukaan yö sujui yllättävän hyvin. Ulos oli sytetty valot ja tuotu runsaasti ruokaa.

– Rauhallisesti ne märehtivät siellä, kun kävimme katsomassa.

Yön aikana syntyi myös kaksi vasikkaa, joista toinen kuoli, mutta toinen voi hyvin.

Toikkasen tilan lypsylehmistä suurin osa on nyt siirretty hiehonavetaan, josta ne ajetaan ulkokautta lypsyasemalle. Hiehonavetassa ollut nuorkarja on puolestaan viety toiselle tilalle, jossa niillä on oma hoitaja.

Suvi Toikkasen mukaan eläimet ovat sopeutuneet uskomattoman hyvin äkilliseen muutokseen. Pahin tilanne sattui evakuoitaessa eläimiä sortuneesta navetasta.

– Lehmä hakee turvaa rakennuksesta. Vahinkoja meinasi tulla, kun niitä ajettiin ulos. Ne olisivat tulleet vängällä ja niitä tulikin ovet paukkuen takasin. Eläimen turva on sen oma peti.

Toikkasen mukaan osa järkytyksen aiheuttamista vaurioista näkyy eläimissä vasta parin päivän päästä. Esimerkiksi maitomäärä on vain murto-osa normaalista. Myös utareiden vetimet ovat kärsineet ulkonaolosta.

Koko kylä auttaa

Eläinten evakuoinnissa ja muissa järjestelyissä Toikkaset ovat saaneet korvaamatonta apua naapureilta ja muilta kyläläisiltä. Omien lisäksi tilalla on ollut auttamassa kymmenkunta ulkopuolista.

Naiset ovat hoitaneet lapsia ja ruokahuoltoa, miehet tehneet sähkö- ja putkitöitä, raivanneet tilaa rekoille ja kaivinkoneille. Apua on saatu myös eläinten ajoon hiehonavetasta kujaa pitkin lypsyasemalle. Lypsystä vastaavat entiset maatalon emännät.

– Meillä on kaksi luottoeläkeläistä lypsyssä. Ei tarvitse opastaa, että mikä on lehmä ja mistä sitä lypsetään. He ovat melkein kuin omaa perhettä, Suvi Toikkanen naurahtaa.

Suvi Toikkasen isä Heikki Syri on yksi vapaaehtoisista. Hän on ollut tilalla koko viikon.

– Olen tehnyt kaikkea, mitä on käsketty tehdä. On pönkätty kattoja, ajettu lehmiä.

Syrin mukaan auttajien kesken on erinomainen yhteishenki.

– Asia menevät pikkuhiljaa eteenpäin. Naapureita on apuna.

Toikkasen tilalla on selvitty akuutista hädästä, mutta monta asiaa on vielä edessä: Vakuutus. Mitä tehdä lypsynavetan raunioille? Mitä voi hyödyntää, mitä rakennetaan?

Suvi Toikkanen on kiitollinen.

– Apua on ollut yllin kyllin. Ihan sanattomaksi vetää. Äärettömän kiitollisia ollaan kaikesta.

Lue myös: Jo toinen kattosortuma Keski-Pohjanmaalla tällä viikolla – Nyt navetan katto romahti Kälviällä, 40 lehmää säästyi hengissä

Suomen lippua heiluttava amerikkalaisturisti on ensi kesänä tuttu näky Helsingin kauppatorilla tai Ivalon lentoasemalla. Suomeen suuntautuva ulkomaanmatkailu on vähitellen toipumassa koronapandemiasta, kun Finnair avaa lentoreittejä Aasiaan ja erityisesti Yhdysvaltoihin.

Ensimmäisenä Suomeen eivät palaa kiinalaisturistit, vaan amerikkalaiset.

– Meillä on tänä vuonna suoria yhteyksiä Yhdysvalloista Suomeen enemmän kuin koskaan aiemmin, ja se on merkittävin syy [sille], että matkailu Suomeen tulee lisääntymään rajusti, sanoo Visit Finlandin Pohjois-Amerikan markkinoista vastaava johtaja Heli Mende.

Visit Finlandin mukaan ennen pandemiaa Suomessa kirjattiin noin 320 000 Yhdysvalloista tulleiden matkailijoiden yöpymisvuorokautta, ja tänä vuonna Pohjois-Amerikasta tulevien matkailijoiden yöpymiset kasvavat jälleen. Viime syksynä, kun Yhdysvallat höllensi matkustusrajoituksia, matkailu käynnistyi vilkkaana.

– Suomi alkaa olla varsin tunnettu matkakohde, ja kun vähitellen uskalletaan taas matkailla Eurooppaan, tänne pääsee helposti.

Menden mukaan Yhdysvalloista tuleva matkailija käyttää matkalla rahaa lähes yhtä paljon kuin kiinalaisturisti.

– Tällä hetkellä amerikkalaisia kiinnostavat uniikit majoituskohteet, kuten lasi-iglut ja erilaiset huvilat, joista voi ihailla ympärillä olevaa luontoa tai vaikkapa revontulia.

Tänä talvena yhdysvaltalaiset matkatoimistot ovat myyneet viikon räätälöityjä matkapaketteja Lappiin 3 000–15 000 dollarin hintaan. Matkaohjelman elämyksiä ovat revontulet tai kesäisin yötön yö, monet retket, saunominen, paikalliseen elämäntapaan ja kulttuuriin tutustuminen sekä lähiruoka.

Finnair siirtää koneita Kiinan-lennoilta Yhdysvaltoihin

Aasian tiukat matkustusrajoitukset merkitsevät Finnairille tilapäistä muutosta Aasian-strategiaan.

Esimerkiksi Pekingiin Finnair ei myy tällä hetkellä lentolippuja, koska maa ei ole ilmoittanut, milloin se sallii lentoyhtiöiden aloittaa kansainväliset matkustajalennot uudelleen. Tällä hetkellä Kiinaan lennetään lähinnä rahtilentoja.

Muiden Finnairin Aasian-reittikohteiden osalta matkustus on avautunut Thaimaahan, Singaporeen ja Intiaan. Sen sijaan Japanin ja Etelä-Korean matkustusrajoitusten odottaa höllentyvän aikaisintaan kesällä. Tuolloin voisivat alkaa myös suorat lennot Etelä-Korean Busaniin.

Aasian vaikeuksien seurauksena Finnair tavoittelee uusia asiakasryhmiä Yhdysvalloista, jonne matkailu avautui viime syksynä. Maaliskuun lopulla alkavat lennot Dallasiin ja kesäkuussa Seattleen. Molemmat kohteet ovat Finnairin kanssa samaan Oneworld-allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden kotikenttiä.

– Me uskomme, että Pohjois-Amerikan liikenne tulee olemaan vahvaa lähikuukausien ja tämän vuoden aikana. Sekä täältä Pohjois-Amerikkaan että Pohjois-Amerikasta Suomeen, Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan. Tämä kysyntä on merkittävää, kun odottelemme Aasian-liikenteen täyttä avautumista, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Pohjois-Amerikan ja Euroopan välinen lentomatkustus tulee tänä vuonna tuomaan huomattavan osan Finnairin kaukoreittien lipputuotoista.

Lentomatkustus elpyy kesällä

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner arvioi, että loppuvuodesta liikenne palaa lähes pandemiaa edeltäväksi, mutta samoihin matkustajalukuihin yhtiö arvio pääsevänsä vasta vuonna 2023.

Lentojen määrän lisääntyminen tarkoittaa monelle matkustustamohenkilökuntaan kuuluvalle jopa pari vuotta kestäneen lomautuksen päättymistä. Finnair on jo kutsunut koko matkustamohenkilökunnan paluukoulutuksiin, tosin vain osalle lentämistä riittää täysiaikaisesti.

Mannerin mukaan omikronmuunnoksen vaikutukset lentämiseen jäävät lyhytaikaiseksi. Yhtiö onnistui supistamaan loka-joulukuussa vertailukelpoista liiketappiotaan 65,2 milj. euroon vuoden takaisesta 162,9 milj. eurosta. Liikevaihto nelinkertaistui 413,5 milj. euroon.

Koko vuoden 2021 vertailukelpoinen liiketulos oli edelleen raskaasti tappiollinen: -468,9 miljoonaa euroa. Mutta tappiota tuli kuitenkin jo huomattavasti vähemmän vuoden 2020 lukemiin verrattuna. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Finnairin koko vuoden tulos vajosi nimittäin -595,3 miljoonan euron lukemiin.

Voit keskustella aiheesta 18.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Euroopan ja Yhdysvaltojen välisten lentojen kysyntä räjähti – lukemattomat pandemian erottamat perheet tapaavat vihdoin jouluna