Tällainen on visionääri Teslan, SpaceX:n ja nyt Twitterinkin takana
Toimitusjohtaja nukkui tehtaansa lattialla, jotta ymmärtäisi osa osalta, miten tuotteet valmistetaan – toisaalta hän laukaisi autonsa huvin vuoksi avaruuteen. Tällainen on maailman rikkain miesElon Musk, joka osti tällä viikolla Twitterin. Hän pitää liiketoimiaan hyväntekeväisyytenä, koska niiden tarkoitus on ratkaista ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavat ongelmat.
Hääbuumi kukoistaa sotaa käyvässä Ukrainassa
Aviopari Ruslan ja Jelena Rebrei eivät halunneet perua hääsuunnitelmiaan, vaikka tuli sota. “Ei elämää voi laittaa tauolle”, morsian sanoi.Rinna Härkönen / Yle
Pariskunnat kiiruhtavat naimisiin Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kiihtyvään tahtiin. Ja vaikka sulhanen olisi rintamalla, se ei estä virallista valojen vannomista: pappi vihkii tarvittaessa nuoren parin vaikka videoyhteydellä.
Ravintolatyöntekijöitä jäi tyhjän päälle, kun turvaverkko petti
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan nyt tarvittaisiin kipeästi rahoitusta pahoin kärsineiden matkailu- ja ravintola-alojen kehittämiseen.Silja Viitala / Yle
Korona iski koviten matkailu- ja ravintola-alaan, jonka työntekijät ovat joutuneet turvautumaan pikavippeihin ja toimeentulotukeen selvitäkseen taloudellisesta ahdingosta. Ravintolarajoitukset veivät 24-vuotiaalta kokilta Jonna Lehtorannalta työt, mikä johti velkaantumiseen. SAK:n mukaan duunarit unohdettiin tukipaketeista, kun koronaeurot menivät yrityksille.
Hoitajien palkkavaatimus saa ymmärrystä kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta, mutta ei kuitenkaan lupausta. Orpon mukaan hoitajia on kuultava. Hän sanoo, että hallitus on vastuussa siitä, että peruspalvelut toimivat. Nyt on katsottava, mitä sovittelulautakunnassa saadaan aikaan, Orpo toteaa.
Yle näyttää Mantan lakituksen suorana kello 18
Opiskelijat asettavat lakin Havis Amandan patsaalle illansuussa.Tiina Jutila / Yle
Tänään alkaa vapun juhlinta. Yle välittää aaton iloiset tunnelmat suorana verkossa alkaen kello 17.30. Lähetyksen huippuhetki on kello 18, jolloin Havis Amandan patsas lakitetaan Kauppatorin kupeessa Helsingissä.
Vappuaatto on pilvinen päivä
Tänään vappuaattona sataa monin paikoin maan keskivaiheilla. Sade voi tulla räntänä, lumena ja vetenä. Sademäärät jäävät vähäisiksi. Muualla maassa on enimmäkseen poutaa. Yksittäiset vesikuurot ovat mahdollisia etelässä. Päivä on pilvinen. Lämpötila jää Pohjois-Lapissa pakkasen puolelle. Etelässä lämmintä on noin kahdeksan astetta.
– Putin on mulkku, Juri lisää ja lähtee valmistelemaan kuohuviinitarjoilua.
Olha Lytvynenko ja Oleksandr Gaponov päättivät mennä naimisiin Ukrainan lipun väreissä. He odottivat vihkivuoroaan Kiovassa virastotalon edessä.Rinna Härkönen / Yle
Perhe odottaa vihkimisvuoroa kiovalaisen virastorakennuksen edessä. Tytär Olha Lytvynenko on menossa naimisiin. Tuleva puoliso on Oleksandr Gaponov.
Sota-aika näkyy myös morsiusparin vaatteissa. Pari on vetänyt ylleen yksiväriset verryttelyasut. Morsiamella on keltainen ja sulhasella sininen.
– Tyyli on täysin isänmaallinen. Rakastamme maatamme ja valkoinen väri on nyt hyödytön, Olha Lytvynenko sanoo.
Valkoisen värin voisi tulkita symboloivan luovuttamista.
Pariskunta päätti hääpäivänsä vasta viikko sitten. Morsiamen mukaan he halusivat kiirehtiä naimisiin ehdottomasti juuri nyt.
– Huomisesta ei koskaan tiedä, hän sanoo.
Morsiamen isä pukeutui häiden kunniaksi isänmaalliseen paitaan. Neuleessa lukee Ukrainan sodan tunnettu iskulause: venäläinen sotalaiva, painu vittuun.Rinna Härkönen / Yle
Vain muutaman minuutin seremonia
Vihkijä Vitali Tšarnyi ottaa vihkiparit vastaan virastotalon sisällä ja ohjaa heidät koristeltuun vihkihuoneeseen.
Häämarssi tulee kaiuttimista. Vihkivalat, sormusten vaihto ja aviopariksi julistaminen vievät alle viisi minuuttia.
Tšarnyin mukaan vihkimiset peruttiin vain sodan ensimmäisinä päivinä. Muuten sota ei ole estänyt häitä, pikemminkin päinvastoin. Venäjän hyökkäys on saanut monet kiirehtimään naimisiinmenoa.
– Sodan aikana ihmiset haluavat olla lähempänä toisiaan, Tšarnyi sanoo.
Sota on riisunut häistä ylimääräisen. Tšarnyin mukaan moni astelee vihille tavallisissa vaatteissa, jopa verkkareissa. Vieraita on mukana vain muutama tai ei yhtään.
– Jotkut miehistä tulee sotilasunivormussa, hän sanoo.
Sodan aikana pariskunnat voivat mennä naimisiin, vaikka puoliso olisi rintamalla. Riittää, että toinen tulee paikan päälle. Rintamalla olevaan puolisoon otetaan videoyhteys.
Oleksiy Pavlovskyi ja Oksana Pavlovskaja on juuri vihitty aviopuolisoiksi Kiovan keskustassa.Rinna Härkönen / Yle
Oleksiy Pavlovskyi ottaa tuoreen vaimonsa Oksana Pavlovskajan tiukkaan syleilyyn ja antaa kunnon suudelman. Heidät on juuri julistettu aviopuolisoiksi.
– Haluamme paljon lapsia ja rauhan Ukrainaan, sulhanen vastaa kysymyksiin toiveista yhteiselle elämälle.
Pariskunta aikoo palata maistraatilta suoraan kotiin, vaikka paikallinen perinne olisi kiertää tunnetuilla nähtävyyksillä ottamassa kuvia.
– Vasta sitten yllämme on rauhallinen taivas, voimme juhlia ja ottaa kuvia, Pavlovskyi sanoo viitaten ilmaiskujen uhkaan.
Pian vihkimisen jälkeen Kiovan keskustassa alkaa soida ilmahälytys.
Hälytys voi tarkoittaa ohjuksen osumista jonnekin päin Ukrainaa.
Illalla tulee uutinen. Venäjä on iskenyt eteläiseen Odessan kaupunkiin. Risteilyohjukset osuvat myös asuinrakennuksiin. Iskussa kuoli ainakin kahdeksan ihmistä, joista yksi on kolmekuinen vauva.
Synkkinä hetkinä kokki Jonna Lehtoranta katui, että oli 16-vuotiaana valinnut ravintola-alan.
– Jos olisin mennyt kauppikseen tai opiskelemaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ihan mille tahansa muulle alalle, en olisi tällaisessa velkaloukussa, jota tulen maksamaan pois seuraavat 10 vuotta, Lehtoranta sanoo.
Lehtoranta oli kokoaikaisena kokkina helsinkiläisessä hotellissa, kun koronavirus saapui Suomeen alkuvuodesta 2020.
Seuraavien lähes kahden vuoden aikana hallitus rajoitti ravintoloiden toimintaa ennennäkemättömällä tavalla: välillä ravintolat olivat kiinni kokonaan, kun taas epidemian rauhallisempina aikoina ovet piti sulkea normaalia aikaisemmin.
Lehtorannalle se tarkoitti sitä, että työt loppuivat kuin seinään, kun hotellin lähes koko keittiöhenkilöstö lomautettiin. Sen jälkeen hän oli välillä kokonaan ilman töitä, välillä taas osa-aikaisena työntekijänä.
Pahinta on jatkuva epävarmuus.
– Joka kuukausi saa jännittää, saako palkkaa työnteosta vai ansiosidonnaista kotona olemisesta. Joka ikinen hankinta pitää miettiä tarkkaan, että onko minulla varaa siihen, 24-vuotias Lehtoranta sanoo.
Lomautetut turvautuivat pikavippiin ja toimeentulotukeen
Korona ja rajoitukset iskivät pahasti palvelualoihin, erityisesti matkailuun, ravintoloihin ja tapahtumiin.
Tarjoilijoiden, kokkien ja hotellivirkailijoiden työtunnit vähentyivät dramaattisesti keväällä 2020.
Matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden työtunnit ovat edelleen hieman alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Syynä on se, että etätöiden jatkumisen takia lounaalla käynti ei ole palannut entiselleen, ja siksi henkilöstöravintoloissa on yhä runsaasti lomautuksia.
Kolme neljästä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden alalla työskentelevistä on ollut kahden viime vuoden aikana joko työttömänä, lomautettuna tai molempia. Tämä selviää Palvelualojen ammattiliiton Pamin jäsenkyselyssä.
Kun työt loppuivat, monet joutuivat taloudelliseen ahdinkoon. Puolet matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita tekevistä työntekijöistä oli joutunut käyttämään säästöjään ja kolmannes sai taloudellista tukea läheisiltään.
Moni myös otti pikavippejä, myi omaisuuttaan tai eli toimeentulotuella. Ammattiliitot jakoivat jopa ruokakasseja pahimmassa tilanteessa olleille.
Korona-aikana Jonna Lehtorannalle kertyi velkaa yli 20 000 euroa, kun hän turvautui luottokorttiin, opintolainaan sekä osamaksuihin.
– Teki pahaa katsoa summaa, joka vaan kasvaa: tämän verran olen joutunut käyttämään yksinkertaisesti elämiseen, Lehtoranta sanoo.
Loppuvuodesta 2020 hän sai työpaikan vasta-avatusta panimoravintolasta Helsingin keskustassa, mutta työt alkoivat osa-aikalomautuksella koronarajoitusten takia.
Kuukauden työkeikasta Ylläksellä jäi käteen vain kokemus, kun asuminen ja työmatkat omalla autolla kävivät niin kalliiksi.
Duunarit unohdettiin tukipaketeista
Pari päivää ennen vappua Helsingin Hakaniemessä valmistellaan työväen vuoden suurinta juhlaa.
Tosin kutsuvieraita on vähemmän kuin ennen koronaa, sanoo duunareita edustavan ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Eloranta vakavoituu alkaessaan summata korona-ajan vaikutusta työntekijöihin. Hänen mukaansa yhteiskunnan turvaverkko osittain petti ja jätti lomautetut palvelualojen työntekijät heitteille.
Kun koronarajoitukset alkoivat keväällä 2020 sulkea suomalaisia koteihinsa, Sanna Marinin (sd.) hallitus räätälöi pikavauhtia kustannustukia yrityksille. Palkansaajien kohdalla luotettiin, että normaali sosiaaliturvajärjestelmä riittää kriisitilanteessa.
– Jos yksi toimiala oli rajoitusten kärki, sen henkilöstöstä olisi pitänyt huolehtia paremmin, Eloranta sanoo nyt.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan nyt tarvittaisiin kipeästi rahoitusta pahoin kärsineiden matkailu- ja ravintola-alojen kehittämiseen.Silja Viitala / Yle
Elorannan mukaan työttömyysturva- ja lomautusjärjestelmät auttoivat pehmittämään kriisin ensimmäistä iskua. Kun tilanne pitkittyi, olisi tarvittu muun tyyppisiä tukielementtejä niille, joiden palkkataso on lähtökohtaisesti matala ja joilla on säästöjä vähän.
Yhden tukimuodoista olisi Elorannan mielestä pitänyt olla alimpien ansiopäivärahojen tilapäinen korotus, jotta matalapalkka-alalla oleva työntekijä eläisi niillä. Myös omavastuupäivien poiston sekä ansiosidonnaisten päivien kerryttämisen olisi pitänyt olla Elorannan mukaan voimassa koko korona-ajan.
Konkreettinen kädenojennus duunareille olisi ollut lyhennetyn työpäivän palkkatukimalli, jolla työntekijät oli saatu pidettyä työpaikoilla. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Tanskasta ja Saksasta.
Voi olla, että kaikki eivät enää pääsee työn syrjään kiinni. Jarkko Eloranta
Lisäksi Eloranta huomauttaa, että lomautetut jäivät syrjään normaaleista te-toimiston koulutuksista ja palveluista.
– Lomautettuja ei saisi unohtaa sohvanpohjalle. Voi olla, että kaikki eivät enää pääsee työn syrjään kiinni. Veimme tätä viestiä työ- ja elinkeinoministeriölle, Eloranta sanoo.
Eloranta ei syytä suoraan ketään. Hän sanoo useaan otteeseen, että taudin ja rajoitusten aaltoitu oli ennalta-arvaamatonta, joten reagointi oli hankalaa. Yrityksille tarjottuja koronatukia hän pitää tarpeellisina.
"Kyllä tässä on aihetta myös itsekritiikkiin. Meidän olisi pitänyt SAK:na puskea voimakkaammin asiaamme", Jarkko Eloranta sanoo.Silja Viitala / Yle
Rajoitukset poistuivat, pieni epävarmuus jäi
Ravintolarajoituksia poistettiin asteittain tämän vuoden helmikuun aikana. Siitä lähtien Jonna Lehtoranta on saanut tehdä niin paljon töitä kuin ehtii.
Kaikki matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevät eivät ole päässeet vieläkään takaisin töihin. Lomautettujen määrä on yhä korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.
Vaikka työllisyys on huippulukemissa, eivät tehdyt työtunnit ole nousseet samaa tahtia. Se kertoo siitä, että yhä useampi työ on nyt osa-aikaista.
Jonna Lehtorantaa harmittaa, että ravintola-alasta tehtiin koronapandemian syypää ja sylkykuppi. Hän kritisoi varsinkin tämän vuoden alun ravintolasulkuja, kun omikron levisi samaan aikaan päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa.Jonna Lehtoranta
Epävarmuus on myrkkyä taloudelle, usein sanotaan.
Vaikka rajoitukset ovat poistuneet, eivät asiakkaat ole palanneet kaupunkien keskustoihin ja ravintoloihin iltaa viettämään samalla tavalla kuin ennen.
– Arki-illat ovat hiljaisia, viikonloppuisin tapahtuu. Nyt odotetaan, että turistit pikkuhiljaa palaavat Helsinkiin, niin sitten on enemmän vilinää, Lehtoranta pohtii.
Lehtorannan mukaan ravintola-alalla on kovat odotukset ensi kesälle.
– Ei voi olla muuten kuin positiivisin mielin tulevaisuutta vasten. Mitä enemmän ihmisten liikkuminen palaa normaaliksi, sitä enemmän se tuo toivoa ravintola-alan ihmisille.
Hänen uskonsa mahtavaan tulevaisuuteen pohjautuu scifi-kirjallisuudesta tuttuun tiedeoptimismiin. Musk luottaa, että ihmiskuntaa uhkaava ilmastokatastrofi voidaan ratkaista irrottautumalla fossiilisista polttoaineista. Ja jos maapallon rajat tulisivatkin vastaan, meidän varavaihtoehtonamme on paeta Marsiin.
Muskin ajattelussa tulevaisuuden kannalta ratkaisevia toimialoja ovat uusiutuvat energianlähteet, avaruuden valloitus ja internet. Hänen johtamansa yritykset ovat tehneet vallankumouksellisia innovaatioita kaikilla näillä aloilla.
Seuraavaksi hän aikoo ravistella käsityksiämme sananvapaudesta viestipalvelu Twitterissä, jonka hän maanantaina kertoi ostavansa.
Tässä jutussa kerromme, kuka on maailman rikkain henkilö, joka on mullistanut toimialan toisensa perään, ja mistä hänen visionsa kumpuavat.
Musk alkoi nukkua toimistolla jo 1990-luvulla
Musk tunnetaan äärimmäisestä omistautumisesta työnteolle. Hän on sanonut, että tekemällä 120-tuntisia työviikkoja hän voi saavuttaa neljässä kuukaudessa sen, mikä vie toisilta vuoden.
Tulokset puhuvat puolestaan.
Muskin ensimmäinen varsinainen yritys oli Zip2, joka oli eräänlainen nettiversio puhelinluettelon mainososiosta eli keltaisista sivuista. Hän perusti sen veljensä Kimbalin kanssa vuonna 1995.
Musk asui toimistolla ja kävi peseytymässä tien toisella puolella YMCA:n tiloissa. Erimielisyydet yhtiössä ratkaistiin painimalla.
Kova työ palkittiin, kun hakukoneyhtiö Altavista osti Zip2:n vain neljä vuotta sen perustamisen jälkeen 340 miljoonalla dollarilla.
Myyntivoitolla Musk perusti X.comin, josta tuli myöhemmin internet-maksamisen mullistanut Paypal. Kun Ebay osti Paypalin vuonna 2002, Musk nettosi kaupasta henkilökohtaisesti 165 miljoonaa.
Näillä rahoilla hän perusti yritykset, joista hänet nykyisin tunnetaan: Teslan ja SpaceX:n.
Hengailimme porukalla Hard Rock Cafessa, ja Elon luki jotain epämääräistä ja homeista Neuvostoliiton aikaista kirjaa avaruusraketeista, mikä näytti ihan eBaysta ostetulta. Paypaliin sijoittanut Kevin Hartz kuvailee tunnelmia 2000-luvun alusta.
Tesla aikoo katkaista ihmiskunnan riippuvuuden fossiilisista polttoaineista
Tesla tunnetaan sähköautoistaan, mutta sen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla.
Autoilun irrottaminen fossiilisista polttoaineista on yhtiön mission mukaan vasta alkua. Yhtiön tarkoitus on johtaa koko maailman siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Ainakin autojen saralla kehitys on ollut kiistämättä nopeaa.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sähköautoja ei pidetty vielä kovin käytännöllisinä saati sitten seksikkäinä.
Muistaakseni toinen asia mitä hän virkkoi minulle, oli että hänen ajatuksensa pyörivät paljon sähköisten autojen ympärillä. Sitten hän kääntyi kohti minua ja kysyi, ajattelenko minäkin sähköisiä autoja. Christie Nicholson, Muskin neuvonantajan tytär muisteli ensikohtaamistaan Elon Muskin kanssa.
Tesla hiljensi ainakin osan epäilijöistä lanseeraamalla Roadsterin vuonna 2008. Tämä urheiluauto kiihtyi nollasta sataan neljässä sekunnissa ja yhdellä latauksella sillä saattoi ajaa jopa 400 kilometriä.
Seuraavaksi yhtiö teki sähkökäyttöisen premium-henkilöauton (Model S) ja lopulta keskihintaisen kansansähköauton (Model 3).
Muskin mukaan Yhdysvalloissa on ollut lukuisia yhtiöitä, jotka olisivat kyenneet kehittämään vastaavia sähköautoja. Teslan saavutuksena hän pitää sitä, että yhtiö onnistui kasvattamaan tuotantoaan niin suureksi, että sähköautoilusta on tullut aivan tavallista.
Helppoa se ei ollut. Vuosien varrella yhtiö oli monta kertaa konkurssin partaalla.
Yhtiö yritti automatisoida autojen valmistuksen mahdollisimman pitkälle, mutta Musk on itse sanonut, että tuotantolinjassa oli viime vuosikymmenellä pielessä kaikki mahdollinen.
Hän kertoo nukkuneensa tehtaan lattialla vuosina 2017–2019. Hän halusi paitsi osoittaa tukensa työntekijöille myös oppia ymmärtämään, miten jokainen osa autossa pitäisi tehdä.
Nyt hän sanoo tietävänsä tasan tarkkaan, miten kaikki Teslan mutterit tai virtapiirit valmistetaan.
Kun Tesla oli vuoteen 2014 mennessä myynyt noin 60 000 autoa, Elon Musk ennusti, että vuonna 2020 autoja olisi myyty jo puoli miljoonaa.
Ennuste osui melko täsmällisesti oikeaan.
Tällä hetkellä Teslasta on maailman arvokkain automerkki. Sen lisäksi yhtiö on nykyisin yksi maailman johtavista aurinkoenergian ja akkuteknologian kehittäjistä.
Kun Teslan uusi akkutehdas Gigafactory on täysin valmis, se tulee olemaan maailman suurin rakennus. Siitäkin huolimatta Muskin oman laskelman mukaan tehtaalla voidaan tuottaa muutamassa vuodessa vain sadannesosa siitä akkukapasiteetista, mitä ihmiskunnan irrottaminen fossiilisista polttoaineista lähivuosina edellyttää.
Tesla ei siis yksin pääsee tavoitteessaan kovin pitkälle.
Hän on vähän niin kuin koditon, mikä on melko hassua. Hän saattaa laittaa sähköpostia, että hänellä ei ole yöpaikkaa, ja voisiko hän tulla yöksi. En ole kuitenkaan antanut hänelle vielä avainta. Larry Page, Googlen perustajaosakas
Musk perusti yrityksen vuonna 2002 osin siitä syystä, että Nasan suunnitelmat Marsin valloittamiseksi etenevät hitaasti.
Paitsi että avaruuteen matkustaminen on kutkuttavan jännittävää, Musk näkee Marsin miehittämisessä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämmän tarkoituksen. Marsin asuttaminen on varavaihtoehto, jos elämä maapallolla käy esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi mahdottomaksi.
Opin kantapään kautta, että lomailu voi tappaa minut. Elon Musk kommentoi vuoden 2000 häämatkaansa, jolta sai vakavan malarian.
Muskin suunnitelmia on pidetty elitistisinä. Muskin villeimmissäkin visioissa Marsia voisi asuttaa enintään miljoona ihmistä vuoteen 2050 mennessä. Rikkaat tai Muskin mukaan “seikkailunhaluiset” rotat jättäisivät uppoavan laivan.
Kaikista pessimistisimmissäkään ennusteissa maapallosta tuskin tulee yhtä vihamielinen elinympäristö ihmiselle kuin planeetasta, jossa ei ole ilmakehää ja painovoimaa tai vettä vain vähän.
Elon Musk palkittiin Axel Springer -palkinnolla vuonna 2020. Palkinto annetaan vuosittain jollekin henkilölle, joka on poikkeuksellisen innovatiivinen, kantaa sosiaalisen vastuunsa ja luovat uusia markkinoita ja muovaavat kulttuuria. Britta Pedersen / EPA
Kritiikin osuvuudesta huolimatta SpaceX on jo saavuttanut yksityisen avaruusmatkailun saralla paljon. Yksityinen yritys on muun muassa ottanut hoitaakseen Nasan tarvikekuljetuksia kansainväliselle avaruusasemalle. Yhtiö on julkaissut myös suunnitelmat aluksesta, joka voisi kuljettaa sata matkustajaa Marsiin.
Musk ei itse kuitenkaan ole päässyt vielä avaruuteen, mutta yhtiön Falcon Heavy -niminen raketti kantoi sinne tämän punaisen Tesla Roadsterin. Auto vapautettiin auringon kiertoradalle sen stereoiden soittaessa David Bowien kappaletta Space Oddity. Musk itse sanoo tehneensä sen huvin vuoksi.
Seuraavaksi Musk haluaa mullistaa sananvapauden
Avaruusmatkailu, tieto- ja sähkötekniikka ovat olleet Muskille tärkeitä jo lapsena, mutta sananvapaus on hänelle hiukan tuoreempi intohimon kohde.
Musk on kutsunut itseään sananvapausabsolutistiksi, ja hän on kertonut ostaneensa Twitterin sananvapauden edistämisen nimissä.
Hän aikoo sallia viestipalvelussa kaiken puheen, mikä on lain puitteissa mahdollista.
Itse hän on innokas tviittaaja, ja hänellä on palvelussa 83 miljoonaa seuraajaa. Hän on kertonut viettävänsä Twitterissä varttitunnin päivässä ja jakavansa hetken mielijohteesta päivityksiä, joiden kokee olevan hauskoja.
Suomessa noteerattiin laajasti, kun Musk viime vuonna jakoi meemin pääministeri Sanna Marinin juhlimisesta. Maaliskuussa Musk haastoi Twitterissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kaksintaisteluun, jonka panoksena olisi Ukraina.
Pidäkkeetön puhe on saanut osakseen ihailua mutta myös kritiikkiä.
Missä koditon hyväntekijä nukkuu seuraavaksi?
Elon Musk pitää omia liiketoimiaan hyväntekeväisyytenä, koska niiden tarkoituksena on hänen mukaansa ratkaista ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavat ongelmat.
Kaiken hyvän sivutuotteena hän on ansainnut noin 270 miljardin dollarin omaisuuden.
On mahdotonta ennustaa, mihin hän ryhtyy seuraavaksi, mutta todennäköisesti hän ainakin viettää aikaa nukkumalla kavereidensa sohvilla tai Twitterin pääkonttorin lattialla San Franciscossa.
Maailman rikkain henkilö on nimittäin kertonut myyneensä valtaosan irtaimesta omaisuudestaan ja olevansa tällä hetkellä koditon.
Aikajanan kuvat: All Over Press. Jutussa on käytetty lähteenä myös Ashlee Vancen kirjaa Elon Muskista, josta artikkelin sitaatit on poimittu.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan 1.5. klo 23:een saakka.
Kokosimme tähän juttuun eilisillan ja kuluneen yön keskeiset uutiset Ukrainan sotaan liittyen.
Zelenskyi valmis tapaamaan Putinin venäläisjoukkojen teoista huolimatta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi olevansa edelleen valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, vaikka venäläisjoukot ovat tehneet kauheuksia muun muassa Butšassa ja Mariupolissa.
Hän sanoo haluavansa tavata Putinin, koska "yksi mies päättää kaikesta Venäjällä".
Zelenskyin mukaan maiden välisten neuvotteluiden kariutumisen riski on suuri sen vuoksi, mitä Venäjä on tehnyt miehitetyillä alueilla.
– Butšan ja Mariupolin tapahtumien jälkeen kansa haluaa vain tappaa heidät (venäläiset). On vaikea keskustella mistään, kun ilmapiiri on tällainen, Zelenskyi sanoo.
Zelenskyi sanoo tukevansa ukrainalaisia, mutta haluavansa neuvotteluita jos siihen löytyy mahdollisuus.
Venäjä yrittänyt vaihtaa vangitsemiaan ukrainalaisiviilejä sotavankeihin
Venäjä on yrittänyt vaihtaa ukrainalaissiviilejä Ukrainassa vangiksi jääneisiin venäläissotilaisiin, kertoi Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk perjantaina BBC:lle.
Vereštšuk kertoi BBC:lle, että vankien vaihtamisesta vastuussa oleva varapääministerin kanslia on vastannut kielteisesti Venäjän ehdotukseen, ja neuvonut Venäjää vapauttamaan vangitut siviilit.
Venäjän vangitsemien ukrainalaissiviilien siirtämisestä väkipakolla rajan yli Venäjälle on löydetty todisteita siitä lähtien, kun sotatoimet yltyivät helmikuussa.
Vereštšukin mukaan kaapattuja siviilejä käytetään panttivankeina.
Siviilien ottaminen panttivangiksi on kielletty Geneven sopimuksessa.
– Tiedämme siellä olevan yli tuhat panttivankia, mukaanlukien lähes 500 naista, Vereštšuk sanoo.
Lavrov: Venäjä ei koe olevansa sodassa Naton kanssa
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi perjantaina, ettei Venäjä koe olevansa sodassa Naton kanssa. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters viitaten venäläisen valtiollisen uutistoimisto Rian tietoihin.
Lavrovin mukaan sellainen kehitys, jossa Nato ja Venäjä olisivat sodassa keskenään lisäisi ydinsodan mahdollisuutta, eikä sitä voinut sallia.
Lavrov sanoi myös, että Venäjä ei uhkaa ketään ydinsodalla. Lavrovin mukaan kyseessä on länsimaiden puhe aiheesta.
Lavrovin mukaan Moskova ja Kiova olisivat jo saavuttaneet merkittäviä tuloksia rauhanneuvotteluissa, mikäli Kiova ei vaihtaisi positiotaan Yhdysvaltojen ja Britannian määräysten mukaan.
– Suomen turvallisuustilanne on Venäjän toiminnan seurauksena heikentynyt. Pienet virheet tai onnettomuudet voivat eskaloida tilannetta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra poliittisessa tilannekatsauksessa lauantaina.
Helsingissä pitämässään avauspuheessa ja poliittisessa tilannekatsauksessa Purra sanoo puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän sekä lähes kaikkien kansanedustajien kertoneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
– Tänään puoluevaltuusto ottaa asiaan kantaa. Eduskunnassa käynnissä oleva Nato-prosessi etenee joutuisasti.
Puheessaan Purra ottaa kantaa myös Suomen huoltovarmuuteen. Venäjän fossiilienergiasta luopuminen on Purran mukaan kannatettava tavoite.
– Kyse on nimenomaan turvallisuuspolitiikasta, toteaa Purra.
Samalla puheenjohtaja kritisoi hallituksen ilmastopolitiikkaa ja ottaa kantaa turvetuotantoon ja kivihiilivoimaloihin. Ne on Purran mukaan säilytettävä huoltovarmuuden kannalta oleellisina varavoimalaitoksina.
– Hiilineutraalisuus ja muut tavoiteaikataulut on siirrettävä ainakin väliaikaisesti ohjeellisiksi alaviitteiksi.
Purra nostaa myös kotimaisen maatalouden yhdeksi tärkeäksi huoltovarmuusasiaksi ja Kritisoi hallitusta siitä, ettei tämä ole pystynyt asettamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen.
– Perussuomalaisten mielestä verotusta pitää alentaa. Menokohteista tulee poistaa hankkeet, jotka eivät ole välttämättömiä ja joista ei ole suomalaisille yhtään mitään hyötyä.
Perussuomalaisten puoluevaltuusto on lauantaina koolla Helsingissä päättämässä puolueen virallisesta kannasta Suomen jäsenyyteen sotilasliitto Natossa.
Kello 9.30 puheenjohtajan tilannekatsaus ja perään info
Kello 14 valtuuston päätös puolueen Nato-kannasta tiedotustilaisuudessa**
Päivitämme päivän aikana tähän artikkeliin uusimmat tiedot
Osa kokouksesta on avoin medialle, osa ei.
Kokouksen aluksi puheenjohtaja Riikka Purra pitää poliittisen tilannekatsauksen, jonka jälkeen on tiedotustilaisuus.
Tämän jälkeen perussuomalaisten valtuusto vetäytyy pohtimaan turvallisuuspolitiikan peruslinjoja ja kantaa Nato-jäsenyyteen. Kokous ei ole avoin medialle.
Myöhemmin iltapäivällä noin kello kahden aikaan perussuomalaiset kertovat päätöksensä Suomen Nato-jäsenyydestä tiedotustilaisuudessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja puoluehallitus suhtautuvat myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseen.
Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuuspoliittista ajankohtaisselontekoa, niin kutsuttua Nato-selontekoa.
Suomen odotetaan tekevän päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta toukokuun puolivälissä.
Puolueen mukaan esityksessä ei ole keinoja, joilla estettäisiin siirtolaisten käyttäminen painostuskeinona. Venäjän pelätään tuovan laajoin joukoin siirtolaisia Suomen rajalle hakemaan turvapaikkaa.
Perussuomalaisten mielestä Suomen pitäisi pystyä lopettamaan tällaisessa hybridivaikuttamisessa turvapaikkahakemusten vastaanotto ja sulkea rajat kokonaan.
– Tämä esitys on täysin torso, se ei vastaa niihin uhkiin turvallisuusympäristön muutoksessa mihin sen pitäisi vastata, Purra kommentoi avauspuheen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.
Hallitus selvittää vielä, miten laajasti turvapaikkahakemusten vastaanottamista voitaisiin rajoittaa poikkeustilanteissa.
Valmiuslain muutoksia ryhdyttiin valmistelemaan helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Pikamuutoksilla korjataan valmiuslain puutteita hybridiuhkiin liittyen.
Muutokset koskevat poikkeusolojen julistamista, rajaturvallisuutta ja tietoliikennettä.
Hallitus haluaa valmiuslain uudet pykälät voimaan ennen kesää.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.
Helsingin hovioikeus hylkäsi Helsingin Osuuskauppa Elannon eli HOK-Elannon entistä kiinteistöjohtajaa ja osuuskunnan liikekumppaneita koskevat lahjussyytteet. Hovioikeus antoi tuomionsa tänään aamulla.
Hovioikeuden mukaan ex-kiinteistöjohtajan Jari Leivon pyytämiin ja osuuskunnan liikekumppaneiden suorittamiin maksuihin ei liittynyt suosimistarkoitusta. Hovioikeus ei pitänyt maksuja lahjuksina. Aiemmin Helsingin käräjäoikeus päätyi samaan lopputulokseen.
Syyttäjä vei asian hovioikeuteen. Ex-kiinteistöjohtajaa ja kolmea liikekumppanien puolesta toiminutta vastaajaa syytettiin lahjomisesta ja lahjuksen ottamisesta liiketoiminnassa.
Kiinteistöjohtajan työhön kuului esimerkiksi uusien liikepaikkojen suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen. Lahjomisesta syytetyt toimivat muun muassa rakennusalan yhtiöissä.
Syyttäjän mukaan liikekumppanien puolesta toimineet vastaajat olisivat antaneet etuja tarkoituksena palkita kiinteistöjohtajaa suosimisesta. Kiinteistöjohtaja oli syytteen mukaan pyytänyt ja ottanut vastaan itselleen ja perheelleen lahjuksia yhteensä noin 200 000 euron arvosta. Hän sai rahat vuosien 2005–2012 välisenä aikana.
Liikekumppaneiden puolesta toimineiden vastaajien tarkoitus oli syytteen mukaan saattaa kiinteistöjohtaja suosimaan kutakin lahjuksen antajaa tai sitä yhtiötä, jonka puolesta tämä oli toiminut.
Hovioikeus katsoi, että kiinteistöjohtajalla oli ollut mahdollisuus päättää HOK-Elannon kiinteistöyksikön konsulttisopimuksista ja suunnittelijavalinnoista sekä vaikuttaa osuuskunnan liikekumppaneiden toimeksiantoihin ja urakoitsijavalintoihin.
Kiinteistöjohtajan ei kuitenkaan näytetty päättäneen syytteessä tarkoitetun konsultin kanssa tehdyistä sopimuksista HOK-Elannon edun vastaisesti. Hänen ei myöskään näytetty puuttuneen osuuskunnassa tehtyihin suunnittelija- ja urakoitsijavalintoihin.
Hovioikeus katsoi myös, että liikekumppaneiden maksamat suoritukset oli käytetty pääosin kiinteistöjohtajan tyttärien esteratsastukseen liittyviin kuluihin. Rahat tulivat kiinteistöjohtajan ja hänen perheensä hyväksi.
Hovioikeuden mukaan suorituksia ei kuitenkaan näytetty pyydetyn, annetun ja otetun vastaan sellaisissa olosuhteissa, joissa niitä olisi pidettävä oikeudettomina etuina eli lahjuksina.
Suomi on päättämässä Nato-hakemuksen jättämisestä todennäköisesti toukokuun puolivälin jälkeen.
Ratkaisevassa asemassa on pääministeri Sanna Marin ja SDP:n puoluevaltuuston kokous, joka päättää puolueen Nato-kannasta lauantaina 14. toukokuuta. Kun myönteinen kanta on kuultu, alkavat muut palaset liikahdella paikoilleen.
Vähintään yhtä tärkeä on eduskunta, joka käsittelee hallituksen turvallisuusselontekoa. Sen odotetaan saavan kantansa hallituksen turvallisuusselontekoon valmiiksi 16. toukokuuta alkavalla viikolla.
Näin Nato-päätös lähiviikkoina rakentuu:
Unohtuiko jokin tärkeä päivämäärä? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29. huhtikuuta kello 23:een saakka, jos sinulla on Yle-tunnukset.
Maaliskuun 19. päivänä Anne ja Pasi Ikosen tontilla rymisi.
Pariskunnan uudehko, tiilikattoinen omakotitalo oli kestänyt pohjoiskarjalaisen sään muutoksia 14 talvea peräkkäin, mutta tuona aurinkoisena lauantaina putki päättyi.
Takapihan jykevä terassi romahti ryskyen maan tasalle.
– Kyllä se sanattomaksi veti. Olin puhdistanut katolta lumet kahteen otteeseen, mutta painoa oli näköjään silti liikaa, Pasi Ikonen kertoo päätään pudistellen.
Ikoset eivät olleet kotona, kun täystuho tapahtui. He kuulivat romahduksesta tyttäreltään, joka vietti talossa aikaa ystävänsä kanssa.
Onnettomuus repi talon seinään suuren reiän, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
– Vain hetkeä aiemmin tytär oli kävellyt terassilta sisään, joten kyllä tässä oli suojelusenkelit matkassa, Anne Ikonen sanoo.
Vakuutusyhtiöt nihkeitä korvaamaan
Alkujärkytyksestä toivuttuaan Ikoset ottivat yhteyttä vakuutusyhtiöönsä. Sieltä todettiin, että korvauksia ei makseta.
Lumen ja jään painoon liittyvät vahingot eivät käytännössä koskaan sisälly kotivakuutuksiin.
– Suomalaiseen talveen kuuluu lumi. Joskus sitä on enemmän, joskus vähemmän. Kiinteistön omistajan vastuulla on pitää huoli, ettei siitä aiheudu vahinkoja tontilla, If Vakuutuksen korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen tiivistää.
Ikoset aikovat raivata romahtaneen terassin pihaltaan sitten, kun lumet ovat kokonaan sulaneet.Petri Karvinen / Yle
Virtasen mukaan kyseessä on yksi suomalaisen vakuutusalan yleisimmistä linjauksista. Tämä vahvistetaan Ylelle myös Pohjola Vakuutuksesta ja Lähitapiolasta.
Viime viikkoina vakuutusyhtiöt ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja lumivahingoista esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa talvi oli paikoin poikkeuksellisen luminen.
– Normaalia enemmän on yhteyttä nyt otettu. Rikki on mennyt monenlaista pientä ja isoa – oikeastaan kaikkea, mitä tonteilta voi löytyä, Lähitapiola Idän hallinto- ja korvausjohtaja Artturi Alaharjula kertoo.
Näkemyserojakin löytyy
Joensuulaisen Merja Kuisminin pihalta lumi rikkoi kasvihuoneen. Kuisminin mielessä ei ole käynyt hetkeäkään, että hän ottaisi yhteyttä vakuutusyhtiöön.
– Parin satasen kulut tästä tuli, mutta oma vika. Olisi pitänyt tajuta itse, Kuismin toteaa.
Merja Kuismin pitää kasvihuoneensa rikkoutumista harmillisena juttuna, joka olisi ollut estettävissä.Petri Karvinen / Yle
Niin ikään joensuulainen Mirva Laasonen on vähemmän ymmärtäväinen. Hänen perheensä omakotitalolle lumi teki vielä määrittelemättömän suuruiset vahingot, kun se katolta pudotessaan rikkoi ikkunoiden rakenteita.
Laasosen mielestä katon tyhjentäminen lumesta ei ole kaikissa tilanteissa mahdollista. Vakuutusyhtiöille tämänkaltaiset näkemyserot ovat tuttuja, If Vakuutuksen Virtanen myöntää.
– Useimmiten asiakkaat kuitenkin ymmärtävät, kun perustelemme. On eri asia, jos myrsky kaataa talon päälle puun kuin jos talon päälle sataa koko talven ajan lunta, Virtanen sanoo.
Lumen painosta rikkoontuneet piha-aidat ovat Joensuun seudulla juuri nyt yleinen näky.Petri Karvinen / Yle
“Emme syyttele ketään”
Kontiolahtelaiset Ikoset pohtivat yhä, voisivatko he saada omaan vahinkoonsa jostakin korvausta.
Ikoset aikovat rakentaa uuden terassin kesällä.Petri Karvinen / Yle
Pariskunta on ollut yhteydessä vakuutusyhtiön lisäksi myös talonsa rakentajaan. Ikosten koti on pakettitalo, jonka valmistajan vastuu rakenteiden kestävyydestä on umpeutunut muutama vuosi sitten.
– Emme syyttele ketään, mutta luulisi rakentajaa kiinnostavan, että näin voi tapahtua, Pasi Ikonen sanoo.
– Rakennamme terassin nyt joka tapauksessa uudestaan. Näillä puun hinnoilla siitä tuskin alle kymppitonnilla selviää, hän jatkaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 1.5. klo 23.00 saakka.
Suomen Pietarin Instituutti on toiminut Venäjällä jo kokonaiset 30 vuotta, mutta Ukrainan sodan takia sen toiminta on nyt keskeytynyt määrittelemättömäksi ajaksi. Keskeyttämispäätöksen on tehnyt Suomen Pietarin Instituutin taustaorganisaatio Suomi–Venäjä-seura.
– Venäjän sisäinen tilanne on jatkuvassa muutoksessa, ja maahan on tullut erilaisia uusia lakeja jotka vaikuttavat toimintaympäristöön ja -mahdollisuuksiin, instituutin johtaja Sani Kontula-Webb toteaa.
Suomeen takaisin palannut ja tällä hetkellä Suomesta käsin töitä tekevä Kontula-Webb toivoo, että instituutti voisi vielä myöhemmin jatkaa toimintaansa Venäjällä – mutta milloin, siitä ei ole tietoa.
– Paluuta normaaliin ei kuitenkaan ole. Emme voi jatkaa toimintaamme Venäjällä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Asiat eivät katoa tuosta vain sormia näpäyttämällä.
Suomen kieltä ja kulttuuria
Verovaroin toimiva Suomen Pietarin Instituutti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön laajempaa tiede- ja kulttuuri-instituuttien toimintaa. Instituutteja on 17 maassa, ja ne toimivat suomalaisen tieteen ja taiteen näkyvyyden sekä kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi.
Tällaisia tavoitteita on myös ollut Suomen Pietarin Instituutilla. Se on tarjonnut venäläisille suomalaista kulttuuria muun muassa yleisötapahtumien ja seminaarien kautta, joita on omistettu esimerkiksi suomalais-ugrilaisille kielille.
– Lähtökohtaisesti olemme suunnanneet toimintaamme suurelle yleisölle, mutta olemme myös toimineet linkkinä suomalaisten ja venäläisten tiede- ja kulttuurialan asiantuntijoiden välillä, Sani Kontula-Webb painottaa.
Sani-Kontula-Webb.Alexey Tatarinov
Viime syksynä instituutti oli mukana järjestämässä Pietarissa Nordic Week -festivaalia, jonka teemana oli kestävä kehitys. Instituutti on myös tukenut Venäjällä suomen kielen opiskelua ja opetusta järjestämällä erilaisia työpajoja.
Sani Kontula-Webb pitää instituutin merkittävimpänä saavutuksena sitä, että se on saanut Pietarissa tunnetun ja luotettavan yhteistyökumppanin maineen.
– Tuhannet venäläiset ovat saaneet tietää lisää suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä ominaisuuksista. Tämä on hyvä asia.
Kontula-Webbin mukaan instituutti on myös pyrkinyt avaamaan keskustelua kansalaisyhteiskunnasta, joka Venäjältä käytännössä puuttuu.
– Venäjän sisäiseen politiikkaan emme luonnollisestikaan voi mitenkään vaikuttaa.
Venäjällä tunnetaan Kalevala
Sani Kontula-Webbin mukaan suomalaiseen kulttuuriin suhtaudutaan Venäjällä pääsääntöisesti myönteisesti.
– Kansalliseepoksemme Kalevala tunnetaan ehkä parhaiten, mutta kyllä venäläisiä kiinnostaa myös suomalainen nykykulttuuri, kuten arkkitehtuuri, muotoilu ja muoti. Nykytaide ja sen ympärillä käyty keskustelu on vedonnut paitsi kulttuurialan ammattilaisiin, myös suureen yleisöön.
Esimerkeiksi Kontula-Webb ottaa vuonna 2018 avatun Amos Rex -museon ja viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetyn Helsinki Biennaalin, jotka herättivät runsaasti huomiota etenkin Pietarissa.
– Suurimmalle osalle venäläisiä Suomesta tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen puhdas luonto ja vapaa-ajan vietto järven rannalla kalastaen ja saunoen, kuten myös joidenkin suomalaisten elintarvikkeiden korkea laatu.
Venäläisessä kulttuurissa kohtaavat ääripäät
Mutta millaisia vaikutuksia Venäjän brutaalilla tominnalla Ukrainassa on maan kulttuurielämälle? Sani Kontula-Webbin mukaan Venäjän kulttuurielämää leimaa tällä hetkellä monimuotoisuus. Toisessa ääripäässä ovat valtiolliset toimijat, toisessa kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka voivat olla graffititaiteilijoita, muusikoita ja nykyrunoilijoita.
– Nämä ääripäät vetävät omaa linjaansa ja voisi ajatella, että sodan alettua tämä prosessi on vain voimistunut. Venäjällä on aina ollut olemassa vaihtoehto- ja underground-kulttuuria, mutta se ei ole saanut paljon näkyvyyttä ja sen rahoitus on ollut haasteellista.
Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön keskeytyminen on ollut iso isku venäläiselle kulttuurikentälle: konsertit ja taidenäyttelyt on peruttu, eikä kukaan halua enää mennä esiintymään maineensa täydellisesti pilanneeseen maahan. Uudet lait taas ovat johtaneet sotaa kritisoineiden taiteilijoiden pidättämiseen. Suuri määrä taiteilijoita on myös poistunut Venäjältä.
– Kulttuuripuolella sosiaalinen media on aiemmin ollut tärkeä tiedottamisen ja keskustelun kanava. Kun Facebook ja Instagram on kielletty, keskustelu on siirtynyt venäläiseen Telegram-sovellukseen. Telegram ei ole yhtä merkittävä kuin Facebook tai Instagram, mutta Venäjällä se on selkeästi koettu vaihtoehdoksi varsin vapaallekin ajatuksenvaihdolle
Valtioneuvoston tuoreessa selonteossa todetaan, että kulttuuriboikotista huolimatta kansalaistason yhteyksiä Venäjälle on perusteltua edelleenkin jatkaa. Sani Kontula-Webb on samaa mieltä.
– Jos suomalaisesta kulttuurista puhuminen lopetetaan kokonaan Venäjällä, niin kuka tässä lopulta voittaa. Kun taas otetaan huomioon sodassa tapahtuneet kauheudet, nyt ei ole kulttuuritapahtumien aika.
Itärajan kriittisille alueille kaavaillaan tehokkaampia raja-aitoja, kertoo MTV Uutiset.
Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Marko Turunen kommentoi asiaa MTV:lle. Hänen mukaansa raja-aitojen arviointeja on teossa "paperitasolla". Hän vahvistaa MTV:lle, että valmistelevia analyyseja raja-aidoista on tekeillä, mutta päätöstä valtionjohdolta ja poliittisilta päättäjiltä odotellaan.
– On iso päätös, että itärajalle aloitetaan rakentamaan aitoja, joko tärkeimmille alueille tai laajemminkin. Se on mittava muutos meidän järjestelmäämme, ja vaatii siten isomman tason päätöksiä, Turunen sanoo MTV:lle.
Turusen mukaan raja-aitoja on kaavailtu riskialttiille ja kriittisille alueille, kuten rajanylityspaikoille ja niiden läheisille alueille.
Suomella on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välistä rajaa erottaa ainoastaan hento piikkilanka-aita.
– Nykyisellä aidalla ei ole rajan ylitystä estävää merkitystä. Se on tarkoitettu lähinnä estämään kotieläinten karkaaminen rajan ylitse, sanoi Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari Ylelle loppuvuodesta.
Pohjois-Karjalan rajavartiostoston komentaja Marko Turunen. Arkistokuva.Ari Haimakainen / Yle
Osa operatiivista varautumista
Myös sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi raja-aitasuunnitelmia avustajansa kautta MTV:lle.
Mikkonen siteeraa MTV:lle huhtikuun puolessa välissä julkaistua turvallisuusselontekoa, jossa kerrotaan rajaesteiden pystyttämiseen varautumisen olevan osa Suomen operatiivista varautumista.
– Suomen suorituskykyä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi on tarpeen vahvistaa sekä valmiutta ja kriisivalmiutta parantaa. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa kriittiset materiaalihankinnat, kyberosaaminen sekä infrastruktuuri ja valvontatekniikka itärajan riskialueilla, selonteossa lausutaan.
Hallitus päätti aiemmin huhtikuussa lisätä merkittävästi rahaa rajavalvontaan. Lisärahoitusta on tarkoitus kohdentaa esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajavartiostoon.
Vaasan yliopistossa pistää silmään eräs erikoisuus: se on yksi harvoista korkeakouluista, joissa kaikilla opiskelijoilla on samanväriset haalarit. Opiskelijat pukeutuvat punaisiin haalareihin, opiskelivat he mitä hyvänsä.
Miksi?
Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Alasuutarin mukaan tämä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta koko yliopistoyhteisössä.
Syytä sille, miksi yliopistossa käytetään vain punaisia haalareita, ei tiedetä. Se tiedetään, että perinne on vanha. Punaiset haalarit ovat olleet käytössä jo 1980-luvulla.
– Kyseessä on ollut päätös, jonka myötä identifioidutaan Vaasan yliopiston opiskelijoiksi ennemmin kuin yhteen tiettyyn alaan, Alasuutari kertoo.
Siitä, miten juuri punaiseen väriin ollaan päädytty, ei ole tietoa. Kirkkaan punainen haalari erottuu kuitenkin helposti katukuvasta. Siitä huomaa vaasalaiset opiskelijatapahtumissa sekä kaupungilla.
Sara Alasuutari esittelee punaisia haalareitaan.Jenni Nerg / Yle
– Kaupungilla meiltä on tultu kyselemään, että mitä me opiskelemme ja toivottamaan hyvät vaput, kauppatieteiden opiskelija Milla Juusela kertoo.
Opiskelijakulttuurimuseon intendentti Rasmus Ruoholan mukaan vanhimmat opiskelijaidentiteetistä kertovat haalarit ovat olleet 1960-luvulla teekkareilla Teknillisessä korkeakoulussa. Ne ovat olleet kaveriporukoiden, harrastuskerhojen ja projektityöryhmien itselleen teettämiä ja inspiraatiota niihin on otettu Ruotsista.
Ruoholan mukaan vanhimmat tiedossa olevat ainejärjestöön kuulumista merkitsevät haalarit ovat myös Teknillisen korkeakoulun piiristä. Vuonna 1981 haalarit hankittiin Aalto-yliopiston Kemistikillan ja Fyysikkokillan fuksivuosikurssille. Tästä haalarit alkoivat yleistyä entisestään.
Perinteet ovat pitkät myös näillä seuduilla. Vaasan yliopiston kirjastossa on ollut näytillä punaiset haalarit, jotka ovat 80-luvulta.
Alasuutari ja Juusela ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että haalarit merkitsevät opiskelijoille paljon. Omat haalarit ovat hyvin henkilökohtaiset ja niihin kiinnitetyt merkit ovat tärkeitä muistoja erilaisista juhlista ja tapahtumista.
Jo pelkästään haalareiden pukemista tulee hyvä mieli.
– Sitten kun opiskelut ovat ohi, aion laittaa haalarit kunniapaikalle, Juusela lupaa.
Edit. 29.4.2022 klo 13:23 Korjattu kohta, jossa virheellisesti kerrottiin haalareiden saapuneen 80-luvulla ja lisätty Opiskelijakulttuurimuseon intendentin kommentti. Korjattu Aalto-yliopiston opiskelijoiden pukeutumista koskeva kohta kyselyssä: opiskelijat eivät itse luo kuosia vaan valitsevat sen kotimaiselta yritykseltä. Korjattu myös väite, jossa kerrotaan muun muassa Aalto-yliopiston filosofian opiskelijoiden käyttävän punaisia haalareita.
Edit.29.4.2022 klo 15:18Korjattu testin kohta opiskelijoista, joilla ei ole haalareita: nykyää Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoilla on haalarit.
Kasvit ovat valtavan sinnikkäitä. Jos olet ihmetellyt kallion tai asfaltin läpi puskevaa kukkaa, on sinun tutustuttava juuriin. Niissä on enemmän voimaa kuin uskommekaan. Todellinen voimainottelija on juurista löytyvä huntu.
Eikä asfaltin tai kallion "haavaumasta" puskevaa kukkaa lannista edes päältä ajava auto. Videolla toimittaja ja puutarhuri Helena Lappeteläinen kertoo kasvien juurten voimasta.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan seuraavan eduskunnan on nostettava hoitajapula keskeiseksi kysymykseksi.
– Jos asiaa ei ratkaista seuraavan hallituskauden aikana, kun se nyt on jäänyt ratkaisematta, uhkaa hoitajapula romahduttaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja vanhustenpalvelut. Oireet ja merkit tästä ovat jo nähtävillä, Orpo sanoo Ylen Ykkösaamussa.
Orpon mukaan tarvittaisiin esimerkiksi kriisiryhmä tai ”hoitajanyrkki” joka keskittyy miettimään sitä, miten alalle saadaan lisää väkeä.
– Palkkaratkaisu on yksi osa sitä, mutta tarvitaan myös määrätietoista koulutusta, todella paljon työperäistä maahanmuuttoa, parempia työoloja ja parempaa johtajuutta, Orpo luettelee.
Hoitajien palkkavaatimuksiin tai jumiutuneisiin kunta-alan neuvotteluihin Orpo ei ota kantaa, mutta korostaa ymmärtävänsä hoitajien vaatimuksia.
– Sovittelulautakunnalle pitää antaa nyt työrauha. Luotan siihen, että he ratkovat tämän palkkoja ja työehtoja koskevan kysymyksen, mutta samaan aikaan hallituksen tehtävä on varmistaa, että potilasturvallisuudesta ei tingitä, Orpo sanoo.
Kokoomus on mielipidemittausten mukaan tällä hetkellä suosituin puolue. Orpo tavoittelee jatkoa puolueen johdossa kesän puoluekokouksessa ja pääministerin paikkaa ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Tällä hetkellä Orpo johtaa myös puolustusvaliokunnan työtä. Hänet valittiin puheenjohtajaksi valiokuntaa aiemmin johtaneen Ilkka Kanervan menehdyttyä kiirastorstaina.
Orpon on tarkoitus johtaa valiokuntaa vain kevään Nato-prosessin ajan. Puolustusvaliokunnan on tarkoitus antaa lausuntonsa hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta 10.5 mennessä. Sen jälkeen ulkoasiainvaliokunta viimeistelee mietinnön.
SDP muodostaa kantansa Nato-jäsenyyteen puoluevaltuustossa 14.toukokuuta. Orpo uskoo, että tämän jälkeen presidentti voi tehdä ratkaisun.
– Haluaisin nähdä, että ratkaisu on tiedossa ennen kuin presidentti on valtiovierailulla Ruotsissa toukokuun puolivälissä, Orpo arvioi aikataulua.
Orpon mukaan puolustusvaliokunnassa pyritään tällä hetkellä varautumaan kaikkiin mahdollisiin uhkiin, joita liittyy Suomen turvallisuuteen Natoon hakemisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen ajanjaksoon.
– Siitä on syytä kantaa huolta, mutta ei kohtuuttomasti. En usko Venäjän suoraan aseelliseen hyökkäykseen tai aggressioon Suomea kohtaan. Siihen kynnys on todella korkealla, mutta sitä ei kannata kuitenkaan poiskaan sulkea, Orpo sanoo.
Orpon mukaan Suomelle on luvattu merkittävää apua Yhdysvalloista, Britanniasta ja EU-mailta. Orpo ei usko, että Nato-maat katsoisivat sivusta, jos Suomeen kohdistuisi aggressioita ratifiointiprosessin aikana.
Tupakointi leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla on kielletty sunnuntaista alkaen, kun uusi tupakkalaki tulee voimaan. Tosin yleisillä uimarannoilla tupakointikielto on voimassa vain kesäkaudella eli toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Muutoksen tavoitteena on suojata erityisesti pieniä lapsia passiivisen tupakoinnin haitoilta. Lisäksi halutaan vähentää tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristöhaittoja.
Huomenna tulee voimaan myös kielto toimittaa markkinoille uusia tuotteita, joilla kuluttajat voivat itse muuttaa tupakkatuotteiden makua. Tällaisia ovat esimerkiksi makukortit, jotka kuluttaja voi laittaa savukeaskin sisään makua muuttamaan. Lisäaineilla saadaan muun muassa suklaan, mansikan ja mentolin makuja.
Kaupoissa ja varastoissa jo olevia tuotteita saa kuitenkin myydä ensi vuoden huhtikuun loppuun saakka. Jo vuonna 2016 toteutetun tupakkalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiellettiin savukkeiden, kääretupakan ja sähkösavukkeiden nesteiden tunnusomaiset tuoksut ja maut.
Tupakkalaissa tarkoitettuja tuotteita valmistavien ja maahantuovien tahojen on jatkossa maksettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle vuotuinen valvontamaksu. Maksu perustuu tuotteiden myyntimääriin. Saaduilla tuloilla tehostetaan tuotevalvontaa.
Logot poistumassa pakkauksista
Ensi vuoden toukokuun alussa tulee voimaan tuotepakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely. Tupakkatuotteiden valmistajat eivät jatkossa saa brändätä tuotteitaan.
Tiukennettu laki edellyttää valmistajilta logojen poistamista tuotepakkauksista.
Eduskunnan hyväksymän lain tavoitteena on vähentää tupakkatuotteiden houkuttelevuutta erityisesti nuorten silmissä.
Pohjoismaisten kielten opiskelijat ovat pukeutuneet vihreisiin haalareihin. Pelkkä vilkaisu kolmen nuoren naisen haalarimerkkeihin paljastaa, kuka heistä on ehtinyt opiskella pisimpään.
Haalarin selustassa oleva ainejärjestön logo on tärkeä juttu. Sen pitää näkyä kunnolla – siitäkin huolimatta, että haalaria pidetään yleensä niin, etteivät kädet ole hihoissa, vaan hihat on solmittu vatsan päälle.
Logon taittelu näkyville on taitolaji. Yleisin kysymys haalarikansan baarikierroksella on "Näkyyks logo?"
Kolmannen vuoden opiskelija Henni Töykkälä, toisen vuosikurssin opiskelija Hanna Korhonen ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Katja Suurnäkki pitävät haalarietiketin noudattamista yhtä tärkeänä kuin opintopisteiden kertymistä.
Haalarikulttuurin tavat ja säännöt tuntuvat olevan kaikille opiskelijoille päivänselviä, vaikka kysymykseen 'miksi näin tehdään?' tuleekin vastaukseksi yleensä hiljaisuutta.
Tässä sääntöjen neljä painavinta:
1. Haalaria ei pestä koneessa
Haalaria ei saa pestä perinteisesti, eikä ainakaan missään tapauksessa laittaa pesukoneeseen.
– Haalarit päällä mennään uimaan joko mereen, järveen tai suihkulähteeseen. Tai jos pesu on välttämätöntä talvella, niin sitten pitää mennä suihkuun haalarit päällä, tarkentaa Hanna Korhonen.
Kuinka tosissaan sääntöä noudatetaan?
– Kyllä se tosissaan pitää ottaa. Mutta kuinka puhtaaksi haalarit tulevat, jos menee vaikka järveen uimaan. Ei ole vielä tullut mentyä, mutta ehkä joku päivä, pohtii Katja Suurnäkki.
Kun haalarijengiä tulee vastaan kadulla, tulee pohtineeksi, miten naisopiskelijat selviävät vessakäynneistään haalareissa.
– Uuh, se vaatiikin yhteistyötä. Kopit ovat kapeita, saa aika paljon taistella. Välillä tuntuu, että hiha uppoaa pönttöön. Se on ultimaattinen taitolaji, kommentoi Hanna Korhonen.
Hankalaa, mutta siitä selvitään, kun kaverit auttavat
– Hyvä taktiikka on avata haalarin hihojen solmu jo ennen koppiin menemistä, vinkkaa Henni Töykkälä.
2. Haalarimerkkien kiinnitys
Haalarimerkit kuuluu ehdottomasti kiinnittää käsin, itse ompelemalla. Niissä ei saa näkyä ompelukoneen tikkejä eikä jälkiä liimauksesta.
– Jotkut merkit on pitänyt ommella jopa toisen tai kolmannenkin kerran, jos ovat irronneet riennoissa, Henni Töykkälä myöntää.
– Minä katson pahalla silmällä, jos kuulen, että joku on käyttänyt ompelukonetta tai liimaa, Hanna Korhonen moralisoi.
– Kyllä. Liimaajia kyseenalaistetaan kovasti, vahvistaa Katja Suurnäkki.
Haalarikulttuurin turkulainen lisämauste ovat helmet, joita ripustetaan lantiolle. Niiden määrä kertoo nautituista juomista. Puhutaan Lyni-helmistä paikallisen ravintolan nimen mukaan. Johanna Manu / Yle
3. Eriparinen lahje, hiha tai tasku
Näillä kolmella opiskelijalla on siis vihreät haalarit, sillä he ovat kaikki Turun yliopiston pohjoismaisten kielten ainejärjestön, Skandican jäseniä. Onko Katja Suurnäkin toinen lahje revennyt, kun se onkin keltainen?
– Ei se rikki ole. Perinteinen tapa on vaihtaa kumppanin kanssa haalarin lahjetta. Keltainen osa edustaa kumppaniani, joka opiskelee eri alaa eri korkeakoulussa, selittää Suurmäki.
– Kaverin kanssa voi sitten vaihtaa palan hihaa. Tai taskun, Korhonen sanoo.
Mitä sitten tapahtuu, jos kumppani vaihtuu opiskeluvuosien varrella?
– Ei mietitä sitä nyt tässä. Oli kova homma ommella lahje toiseen haalariin, joten en ihan heti lähtisi ottamaan sitä pois, arvioi Suurnäkki.
4. Mitä haalarille tapahtuu opintojen jälkeen?
Opiskeluajan jälkeen haalarit jäävät kaapin perukoille. Tunnesyistä niistä on vaikea luopuakaan.
– Oma iskä on kyllä käyttänyt vanhoja opiskeluhaalareita esimerkiksi maalaamisessa ja muussa puuhastelussa, semmoisena röj-asuna, Hanna Korhonen kertoo.
– Periaatteessa haalaria ei saisi käyttää enää opiskeluajan jälkeen. Mutta nyt kun koronan takia on jäänyt vappu juhlimatta pari vuotta, en yhtään ihmettele, jos joku vastavalmistunut laittaa haalarit vielä tänä vappuna ylleen, Henni Töykkälä sanoo ymmärtäväisesti.
Tämän luettuasi sinulla on mainiot mahdollisuudet saada hyvä tulos haalarivisassa. Kokeilepa!
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.5.2022 kello 23.
Huonokuntoisetkin yksilöt kelpaavat vanhojen moottorikelkkojen harrastajille, jotka metsästävät harvinaisuuksia kuumeisesti latojen uumenista ympäri maan. Alan harrastajat tutkivat tarkasti Facebookin erilaiset äijäryhmät ja muut kauppapaikat.
Kemiläinen Jarmo Vesterling on museoajoneuvotarkastaja ja syvästi viehtynyt vanhoihin ajopeleihin.
–Tosi huonoistakin tehdään vielä kelkkoja. Varsinkin harvinaisemmat merkit ja mallit pyritään pelastamaan, hän kertoo.
Mitä sinä tiedät vanhoista moottorikelkoista? Vastaa kahdeksan kysymyksen visaan jutun lopussa.
“Latolöytöjen” kunnostaminen ei ole aivan yksinkertaista hommaa. Jos kelkkaa on valmistettu vain pieniä määriä, osat pitää valmistaa tai teettää itse.
Kemiläinen Markku Rajala on reissannut vanhojen kelkkojen perässä Utsjoelta Hankoon. Hänen vanhin kelkkansa, liki 50-vuotias Johnson Skee-horse löytyi Keski-Suomesta Muuramesta.
Kun Rajala on saanut vanhan kelkan kuntoon, hänen pitää päästä kokeilemaan, kuinka kunnostaminen onnistui. Varastossa hänellä on jo kymmeniä kelkkoja.
– Lopetin laskemisen, kun kolmekymmentä tuli täyteen.
Kurkista videolla Markku Rajalan kelkkavarastoon: vihreä kaunokainen on lähes 60 vuoden takaa.
Jopa 140 vintage-kelkkaa kokoontuu Leville
Retrokelkkojen suosio näkyy myös valtakunnallisessa Veteraanikelkkakerhossa, joka täyttää tänä keväänä 20 vuotta.
Kemiläinen Tarmo Hookana oli aikanaan perustamassa kerhoa Suomulla. Porukka on kasvanut 14 jäsenestä eri puolille Suomea levittäytyneeksi yli sadan jäsenen yhteisöksi.
– Se innostus oli silloin valtavaa ja tilausta sille tuntui olevan, Hookana muistelee.
Vanhoilla moottorikelkoilla myös kilpaillaan. Wintage Weikkojen rovaniemeläinen puheenjohtaja Toni Kouva kertoo, että vanhoilla kelkoilla kilpaileminen on kasvanut räjähdysmäisesti.
– Nyt on tullut uusia kuskeja mukaan. Meidän järjestämissä kilpailuissa on ollut kymmenen luokkaa. Rovaniemen Lehtojärvellä oli jo 120 kuskia, ja vappuna Levillä heitä on vielä enemmän.
Esimerkiksi Leville on ilmoittautunut vappuaattona Wintage Weikkojen ja Kittilän moottorikerhon järjestämään Wintage Snowcross -sarjan viimeiseen osakilpailuun 140 kuljettajaa. Kilpailussa on luokkia aina 1970-luvun kelkoista 2000-luvun alun millennium-luokkaan.
Monella harrastajalla saattaa olla saman mallin kelkasta erikseen niin sanottu ajokelkka ja näyttelykelkka. Esimerkiksi Jarmo Vesterlingillä on vuoden 1983 Lynx 520 -mallista versiot molempiin käyttötarkoituksiin.
– Harvinaisin moottorikelkkani on Terhi 10, joka on parhaillaan työn alla. Niitä on vaikea löytää, Vesterling kertoo.
Harrastuskausi ei lopu kesälläkään
Veteraanikelkkakerhossa kausi ei koskaan lopu lumien sulamiseen.
– Me kuljemme erilaisissa tapahtumissa, jos meitä pyydetään. Nyt vapuksi lähden pystyttämään oman osaston Lahteen Classic Motor Showhun nimellä työn sankarit, eli tuomme esille työkelkkoja, Rajala kertoo.
Ja kelkkojen metsästystä voi tietysti jatkaa läpi vuoden.
Kesällä ehtii reissata vaikkapa Etelä-Suomeen, josta löytyy parempikuntoisia vanhoja kelkkoja kuin pohjoisesta. Kun talvet ovat siellä lyhyitä, kelkatkin säästyvät paremmin.
Tarmo Hookana on ollut aikanaan perustamassa veteraanikelkkojen kerhoa. Kuvassa hän istuu Evinruden päällä.Juuso Stoor / Yle
Mittaa kahdeksan kysymyksen testissä, kuinka paljon tiedät moottorikelkoista!
Floridan osavaltion ja viihdejätti Disneyn välit ovat kylmenneet jäätäviksi tämän vuoden aikana.
Huhtikuussa republikaanipuolueen hallitsema Floridan osavaltiokongressi päätti lakkauttaa erityisen veroalueen, joka salli Disneyn hallita käytännössä itsenäisesti esimerkiksi veroja asettamalla noin 100 neliökilometrin suuruista aluetta. Orlandossa sijaitsevalla alueella on muun muassa Disney World.
Veroalueen lakkautus on Disneylle valtava rahallinen menetys – ja juuri se lienee osavaltion päätöksen tarkoituskin.
Disneyn ja Floridan välisen riidan takana on Floridassa vastikään vahvistettu laki, joka estää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä puhumisen osana opetusta kouluissa lastentarhasta kolmanteen luokkaan asti. Vanhemmilla on oikeus haastaa koulu oikeuteen, jos opetus ei vastaa uutta lakia.
Lisäksi laki edellyttää kouluja kertomaan vanhemmille, jos lapsi käyttää koulun mielenterveyspalveluita. Tällä tavalla vanhemmat saavat tietää, jos lapsi käsittelee seksuaali-identiteettikysymyksiä esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa.
Koulut ovat kevään aikana jopa poistaneet vähin äänin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöteemaista kirjallisuutta kirjastoistaan ympäri maata, uutisoi The Washington Post.
Floridan kuvernööri Ron DeSantis on entinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen ja Donald Trumpin kannattaja.Cristobal Herrera / EPA
Floridan republikaanikuvernööri Ron DeSantis vahvisti lain 28. maaliskuuta, ja sen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa.
Jo helmikuussa lakiin julkisesti kantaa ottanut Yhdysvaltain presidentti Joe Bidentviittasi samana päivänä, että LBGTQI+- eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, kuten transsukupuoliset ja homoseksuaalit, ansaitsevat tulla tunnustetuiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin he ovat, ja että työ asian eteen jatkuu.
Disney pysyi kauan hiljaa
Floridan suurin yksityinen työnantaja on viihdejätti The Walt Disney Company, joka omistaa Orlandossa sijaitsevan maailman suurimman teemapuistokompleksin eli Walt Disney World Resortin. Yhtiö työllistää pelkästään Floridassa lähes 80 000 työntekijää.
Kun lakialoite esiteltiin tammikuussa ja julkinen keskustelu alkoi, Disney-yhtiön odotettiin osallistuvan siihen. Yhtiö kertoo avoimesti työskentelevänsä muun muassa sukupuolten välisen tasa-arvon, monimuotoisuuden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyväksi.
Kaksi vuotta sitten Disneyn toimitusjohtajana aloittanut Bob Chapek pysyi kuitenkin kiusallisen hiljaa. Sillä välin Chapekin edeltäjä Robert Igeruudelleentviittasi jo helmikuussa presidentti Bidenin tviitin ja kertoi olevansa samoilla linjoilla presidentin kanssa.
Disneyn toimitusjohtaja Bob Shapekin johtamista on kritisoitu kovin sanankääntein viime kuukausien aikana.David Livingston / Getty Images
Maaliskuun alussa Walt Disneyn veljen ja yhtiökumppanin Roy Disneyn tytär Abigail Disney kommentoi Disney-yhtiön hiljaisuutta Twitterissä kovin sanankääntein. Disney kritisoi muun muassa sitä, että yhtiö rahoittaa niitä tahoja, jotka vievät lakiesitystä eteenpäin. Hänen mukaansa Disney pysyy hiljaa vain siksi, ettei yhtiön bisnes kärsisi.
– Olen raivoissani siitä, että Disney luulee voivansa vain katsoa poispäin. Sokeus lakia ajavien ihmisten rahoitukselle edellyttää todella viallista moraalista kompassia, eikä sillä tehdä mitään muuta kuin tueta heidän inhottavaa agendaansa, Disney kirjoitti.
Pettyneitä olivat myös Disney-fanit ympäri maailman ja Disneyn omat työntekijät, jotka pitivät ääntä sosiaalisessa mediassa ja nostivat asiaa esiin työpaikallaan.
Lopulta toimitusjohtaja Bob Chapek kirjoitti työntekijöilleen julkisen kirjeen, jossa hän pyysi anteeksi hiljaisuuttaan, vakuutti olevansa vähemmistöjen puolella ja kertoi lopettavansa Disneyn lahjoitukset esimerkiksi vaalikampanjoihin.
Seuraavalla viikolla Chapek kertoi New York Timesin mukaan yhtiön osakaskokouksessa, että yhtiö on tehnyt töitä lain voimaantulon estämiseksi kulisseissa.
Anteeksipyyntö ei riittänyt. Disneyn työntekijät alkoivat järjestää ulosmarsseja, jotka huipentuivat koko päivän kestäneeseen mielenilmaukseen. Ulosmarssien tarkoituksena oli ilmaista yritykselle, että se ei tee tarpeeksi lain estämiseksi.
– Me omistaudumme puolustamaan LGBTQ+-ihmisiä sekä Disney-perheessämme että koko yhteisössä Floridassa ja koko maassa, Disney julisti.
Valtava etu menetettiin
Kun Disney sai pelastettua kasvojaan viihdejättinä ja työnantajana, se pilasi välinsä Floridan hallintoon. Muun muassa The Guardian siteeraa uuden lain lain allekirjoittanutta Floridan kuvernööri Ron DeSantisia, joka kirjoitti Disneystä eräässä kampanjasähköpostissaan:
– Jos Disney haluaa valita taistelunsa, he valitsivat väärän miehen. Kuvernöörinä minut on valittu laittamaan floridalaiset kaiken edelle, enkä anna woke-kulttuuria harjoittavan yrityksen hallita tätä osavaltiota, DeSantis kirjoitti lehden mukaan.
Viimeisin osavaltion merkittävä siirto kiistassa on Disneyn veroalueen lakkauttaminen.
Walt Disney World Resort on valtava lomakeskus Floridan Orlandossa. Maailman suurin teemapuistokompleksi on noin kahden Manhattanin saaren kokoinen.AOP
Erityinen veroaluejärjestely on jatkunut yli 50 vuotta. Järjestelyn ansiosta Disney saa The New York Timesin tietojen mukaan suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti alueen rakenteen muutoksia ja rakennuksia, tuottaa omaa sähköä ja määrätä veroja, joilla alueen oma palokuntatoiminta ja ensihoito järjestetään. Alue on myös itse vastuussa muun muassa teiden ylläpidosta ja vesihuollosta.
Vielä ei ole selvää, miten päätös vaikuttaa Disneyn talouteen, mutta se kiristänee merkittävästi sekä Disneyn että yhtiön hallinnoiman alueen asukkaiden verotusta. The New York Timesin saamien tietojen mukaan Disney säästi järjestelyn avulla miljoonia dollareita.
Disney ei ole toistaiseksi kommentoinut järjestelyn menettämistä.
Hurja ylinopeus, tiukka mutka ja kauas metsään lentänyt auto. Viikko sitten Suomussalmella sattunut ulosajo on yksi tyypillinen esimerkki nuorten liikennevahingosta.
Liikenneturvan mukaan nuorten kuljettajien onnettomuuksissa korostuvat yleensä kova vauhti, tieltä suistuminen, turvavöiden kiinnittämättä jättäminen sekä se, että kuljettajana on nuori mies. Aika on usein kesäviikonloppu ja mukana alkoholi.
Mutta miksi nuoret miehet kaahaavat? Neuropsykologian erikoispsykologi Sari Kukkamaan mukaan sille on elimellinen syy: aivojen kehittymättömyys altistaa erityisesti poikia nopean mielihyvän tavoittelulle.
Kukkamaa puhuu käyttäytymistä säätelevästä yksiköstä, eli etummaisista aivolohkoista, jotka kehittyvät ihmisellä viimeisenä.
– Murrosiässä otsalohkojen yhteydet hajoavat ja järjestyvät uudestaan. Se selittää teini-iässä havaittavaa käyttäytymisen säätelyn taantumaa. Välitön mielihyvä, välitön palkkio on arvokkaampaa kuin se, että miettisi järkevästi ja loogisesti miten pitää toimia, Kukkamaa selittää.
Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila muistuttaa, että osin samat piirteet näkyvät myös aikuisten liikenneonnettomuuksissa. Nuorilla vaikuttavana tekijänä on myös kaverien paine.
Samaa arvelee kajaanilainen autokoululainen Jenna Kovalainen.
– Veikkaan, että siinä on sellainen sosiaalinen puoli ja myös näyttämisen halua kaveriporukalle ja siitä tulee halu ottaa riskejä.
Hanna Rutilan mukaan Liikenneturva kampanjoi tällä hetkellä juuri nuorten mukana autossa matkustaville kavereille. Nuoria rohkaistaan puuttumaan kaverin riskialttiiseen toimintaan liikenteessä.
– Kampaja keskittyy matkustajataitoihin, eli siihen että myös kyytiläisillä on vastuu turvallisesta matkasta ja oikeus sanoa jos pelottaa, Rutila sanoo.
"Nuorten kaahamiseen suhtaudutaan vähätellen"
Sari Kukkamaa myöntää tarkastelevansa asiaa oman mielipiteen ja tiedon välimaastosta, mutta hänen mielestään nuorten miesten vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen suhtaudutaan vähätellen.
– Kun sitten tapahtuu kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus, tapahtuu hetkellinen havahtuminen.
Kukkamaan mielestä nuoret voivat hämääntyä siitä, että kuljettaja voi monta kertaa ajaa liikennesääntöjen vastaisesti, eikä siitä seuraa mitään negatiivista. Kaahailusta ei välttämättä jää kiinni, eikä siitä tule poliisiseuraamuksia.
– Tulee tunne, että liikennesäännöt ovat turhia, ja itseä pidetään niin hyvänä kuskina, että voi toimia toisin kuin liikennesäännöt määräävät, Kukkamaa kuvailee.
Kukkamaalle onnettomuuspiikkeinä liikennekuolematilastoissa olevat nuoret miehet eivät tule yllätyksenä. Ammattilaisen silmin katsottuna on jopa vääjäämätöntä, että joku kuolee, jos toimitaan vastoin liikennesääntöjä.
– Käytännössähän näihin ei puututa niin tuomitsevasti ja kovalla kädellä, että ne saataisiin vähenemään ja loppumaan.
Ajo-opettajan mielestä asennekasvatukselle olisi tilausta
Ajokorttilakiin kaavaillaan uudistuksia, jotka sallisivat ajokortin jo 17-vuotiaalle huoltajan suostumuksella. Nykyisellään kortin voi saada poikkeusluvalla, joita tosin myönnetään vuosittain kasvava määrä – viime vuonna jo yli 15 000.
Liikenneturvan Rutila ja liikennespsykologi Kukkamaa eivät pidä lakiehdotusta 17-vuotiaiden laajasta ajo-oikeudesta hyvänä.
Jos ajokortti-ikää lasketaan, alaikäisille kuljettajille ehdotettu yöajokielto sekä matkustajamäärän rajoittaminen ovat keinoja vaikuttaa nuorten 17-vuotiaiden liikenneturvallisuuteen.
Rutilan mielestä alaikäisen kuljettajan tunnus voi helpottaa näiden rajoituksien valvomista, mutta ei sinänsä vaikuta onnettomuuksien hallintaan.
Kokenut liikenneopettaja Mika Juntunen muistuttaa, että Suomessa on tehty hyvää liikenneturvallisuustyötä jo vuosikymmeniä.
– Sanotaan, että ammattimiehen mielestä se pikkuisen heikkeni tässä välillä – aika voimakkaastikin edellisen ajokorttiuudistuksen yhteydessä. Mutta toivottavasti tässä palataan takaisin asennekasvatuksen tielle.
Jenna Kovalainen on opetellut ajamaan autoa tänä keväänä Mika Juntusen opetuksessa. Rami Moilanen / Yle
