Supermarketin hintalappujen vaihtaminen sodanvastaisiin sanomiin voi viedä pietarilaisen taiteilijan ja muusikon jopa 5–10 vuoden vankeuteen.

Aleksandra eli Saša Skotšilenko on yksi niistä ihmisistä, joita vastaan on nostettu syyte Venäjällä maaliskuussa voimaan tulleen jyrkän “valeuutislain”nojalla.

Laki kieltää väärän tiedon levittämisen Venäjän asevoimista. Vääräksi tiedoksi viranomaiset laskevat käytännössä kaiken, mikä on vastoin vallanpitäjien virallista totuutta. Sotaa ei saa sanoa sodaksi, vaan se on sotilaallinen erikoisoperaatio.

OVD-Info-järjestön mukaan lain perusteella on jo aloitettu ainakin 39 rikostutkintaa.

Saša Skotšilenkon syytetään levittäneen väärää tietoa “poliittisen vihan motivoimana”. Se voi merkitä jopa 5–10 vuoden vankeustuomiota.

Viranomaisten toimet tuntuvat suhteettomilta, Skotšilenkon ystävä Anastasia Williams pohtii.

– Rikos ja rangaistus ovat suhteettomia. Ensinnäkin rikos ei ole edes rikos, se on mielipiteenilmaisua. Rangaistus on tosi ankara. Joku voisi tappaa toisen ihmisen ja saada pienemmän tuomion, Yhdysvalloissa asuva Williams sanoo haastattelussa etäyhteydellä.

– Monet venäläiset näkevät, että se on hallituksen viesti, joka lähetetään Sašan kautta.

Poliisi jäljitti vaivoja säästämättä tarrojen liimaajan

Aleksandra Skotšilenko on kirjoittanut musiikkia 13-vuotiaasta alkaen. Hän on myös kuvataiteilija ja tekee muun muassa sarjakuvia ja piirrettyjä.

Kun hänellä todettiin lievä kaksisuuntainen mielialahäiriö, hän kirjoitti kirjan masennuksestaan jakaakseen tietoa mielenterveyden ongelmista.

– Aleksandra on hyvin välittävä, hyvin luova ihminen, Williams kertoo.

– Hän arvostaa syvästi ihmiselämää. Hän on humanisti. En kutsuisi häntä varsinaiseksi poliittiseksi aktivistiksi. Hän välittää vapaudesta ja ihmisoikeuksista taiteilijana.

Aleksandra ei kyennyt olemaan passiivinen sivustakatsoja, kun sodasta levitettiin väärää tietoa, Williams kertoo.

– Hänestä vain tuntui, että hän ei voinut vain katsoa sivusta, kun niin monia ihmisiä aivopestään ja heille annetaan väärää tietoa, Williams kertoo.

Sodan alettua Skotšilenko järjesti konsertteja, niin sanottuja jameja rauhan puolesta. Hän myös osallistui sodanvastaiseen mielenosoitukseen ja sai siitä sakot.

Itse Skotšilenko luonnehti sittemmin, että hän sattuu edustamaan kaikkea, mitä putinilainen hallinto ei voi sietää: taiteellista luomistyötä, pasifismia, sukupuolivähemmistöjä, feminismiä ja humanismia.

Aiheesta muualla: Bumaga: Russian authorities want to put Sasha Skochilenko in prison for 10 years because of anti-war messages. Here is her story 15.4.2022

Vankilatuomio uhkaa maaliskuun lopun tapahtumien takia. Pietarilaisessa Perekrostok-supermarketissa oli vaihdettu tuotteiden hintalappuja sodanvastaisiin viesteihin.

Kaupassa asioinut eläkeläinen vei asian poliisille 31. maaliskuuta. Poliisi aloitti tutkinnan: kaupan valvontakameroiden videoita tutkittiin, henkilökuntaa kuulusteltiin.

Koska Skotšilenko ei asunut osoitteessa, johon hän oli rekisteröitynyt, poliisit painostivat hänen ystävänsä kutsumaan tämän luokseen. Siellä hänet pidätettiin 11. huhtikuuta.

Skotšilenko itse kirjoitti myöhemmin julkisessa kirjeessään, että päivä kuulusteluissa oli pahempi kuin myöhemmin kaikki päivät vankeudessa. Tutkijat painostivat ja solvasivat häntä. Hän sai kuulla siivottomia kommentteja ulkomuodostaan, asunnostaan, elämäntavastaan ja ystävistään ja paljon seksistisiä ja avoimen homofobisia lausuntoja.

– Tämä kaikki ei tietenkään kuulunut heidän työhönsä vaan oli seurausta tilanteesta, jossa viisi aggressiivista eikä kovin hyvin koulutettua miestä saa rajattoman vallan voimatoimin kiinniottamansa naisen yli, Skotšilenko kirjoitti esitutkintavankilasta.

Oikeudenkäynnissä 13. huhtikuuta hänet määrättiin esitutkintavankeuteen aina 31. toukokuuta asti.

Naiset ovat sodanvastaisen liikkeen eturintamassa

– Venäjällä on sanonta, että sodalla ei ole naisen kasvoja. Venäjän sodanvastaisella liikehdinnällä on kuitenkin ollut naisen kasvot, Williams sanoo.

Lue lisää: Jelena Osipova, 76, on vastustanut Putnin sotia jo 20 vuotta poliiseista ja häiriköistä piittaamatta

Ukrainan sodan alkuhetkillä perustettiin esimerkiksi ryhmä nimeltä Feministinen sodanvastainen vastarinta. Se on jakanut lehtisiä ja tehnyt vaihdettujen hintalappujen kaltaisia protesteja.

Ryhmän kanavalla Telegram-viestipalvelussa oli maaliskuussa 26 000 seuraajaa.

Williams uskoo, että viranomaiset pyrkivät tekemään Sašasta esimerkin: Jos haavoittuvaista, kroonisista terveysongelmista kärsivää nuorta naista voidaan rangaista näin kovasti, se lähettää signaalin, että pienintäkään protestia ei kannata tehdä.

Ensimmäiseen kuulemiseen pietarilaisessa oikeudessa saapui kymmeniä tukijoita.

– En odottanut tällaista tukea, että näin paljon ihmisiä tulee paikalle, Skotšilenko sanoi pietarilaiselle Bumaga-verkkojulkaisulle ennen oikeudenkäynnin alkua.

– Minulle uskotellaan täällä, että teen jotain pahaa, jos esiinnyn rauhan puolesta, mutta ihmisten tuki osoittaa, että se ei ole niin. Se on tärkeintä.

Tuomari julisti oikeudenkäynnin syyttäjien pyynnöstä suljetuksi. Perusteena oli suojella tapauksen poliisin tietoon saattaneen ihmisen henkilöllisyyttä, mutta Williams uskoo todelliseksi syyksi sen, että yleisö oli niin voimakkaasti Skotšilenkon tukena.

Oikeus katsoi, että Skotšilenko saattaisi yrittää paeta tai vaikuttaa todistajiin.

Huolta terveydestä vankeudessa

Tuomari ei ottanut huomioon, että Skotšilenko on kärsinyt kaksisuuntaisesta mielialahäiröstä ja että hän sairastaa keliakiaa.

Ystävät ovat huolissaan Skotšilenkon terveydentilasta. He ovat keränneet nimiä vetoomukseen, jotta Skotšilenko pääsisi vapaaksi tai edes kotiarestiin oikeudenkäyntiä odottaessaan. Perjantai-iltaan mennessä allekirjoituksia oli kertynyt yli 109 000.

Esitutkintavankeudessa ei ole saatavilla gluteenitonta dieettiä eivätkä tukijat ole aina kyenneet toimittamaan hänelle paketteja. Skotšilenkon asianajaja on kertonut hänen saaneen jo vankeudessa sairaskohtauksen tämän takia.

Pelkona on sekin, miten Skotšilenkon mielenterveys kestää pitkässä vankeudessa.

– Ilman mitään lääkitystä, tämän psykologisen paineen alla, se on hyvin vaarallista, Williams sanoo.

Skotšilenko toivoi, ettei hänen tapauksensa veisi huomiota pääasialta: sota Ukrainassa jatkuu.

– Kaikkein eniten olen pahoillani siitä, että minun uhritarinani vie huomiota todellisesta asiasta ja taistelujen todellisilta uhreilta Ukrainassa. Haluan ja toivon vain, että ne pysähtyisivät. Sen puolesta ei ole sääli istua vankilassa, Skotšilenko kirjoitti avoimessa kirjeessään esitutkintavankilasta.

Aiheesta muualla:

Bumaga: Russian authorities want to put Sasha Skochilenko in prison for 10 years because of anti-war messages. Here is her story 15.4.2022

Bumaga: Саша Скочиленко не должна сидеть 10 лет за антивоенные листовки. Вот ее история — с доносом, спецоперацией по захвату и СИЗО 15.4.2022

Amnesty International: Russia: Artist detained amid clampdown on anti-war feminists 13.4.2022

Meduza: Саша Скочиленко две недели находится под арестом из-за антивоенной акции. Ее здоровье все хуже, а близким не позволяют помочь художнице 27.4.2022

Fontanka: Продукты для диеты арестованной художницы Саши Скочиленко добрались до СИЗО на Арсенальной 27.4.2022

OVD-info: У арестованной из-за антивоенных листовок художницы Саши Скочиленко случился приступ в изоляторе 20.4.2022

Kirkas, liikkuva valo taivaalla herätti useiden suomalaisten huomion eri puolilla maata myöhään perjantai-iltana.

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään tuli illalla ilmoituksia raketista muun muassa Laukaasta, Sotkamosta ja Vaalasta. Ilmoituksissa kuvaillaan "tähtimäistä valoa", "pyrstöistä valopistettä" ja "valopistettä kiertävää jättövanaa".

Ursa kertoi lauantaiaamuna, että yötaivaalla nähtiin Plesetskin avaruuskeskuksesta Venäjältä laukaistu raketti. Se nosti Ursan mukaan yläilmoihin ainakin yhden sotilassatelliitin.

Plesetskin avaruuskeskus sijaitsee Arkangelin alueella noin 400 kilometriä Suomen rajalta itään.

Venäläinen uutistoimisto Tass kertoi maanantaina, että keskuksessa suunnitellaan kevyen Angara-1.2-kantoraketin koelaukaisua. Viime yönä Tass uutisoi Venäjän puolustusministeriön lausunnosta, jonka mukaan laukaisu tapahtui myöhään perjantaina.

Rakettihavainnoista Suomessa kertoi aiemmin Iltalehti.

Toisin kuin uutisissa kerroimme, Suomen työeläkevarojen kokonaismäärä on noin 250 miljardia euroa. Uutisessa kerroimme, että suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt hallinnoivat yhteensä noin 150 miljardin euron sijoitusvarallisuutta, mutta tuo luku kattaa vain yksityiset työeläkevakuutusyhtiöt. Julkisen puolen eläkevarat mukaan lukien yhteissumma on noin 250 miljardia.

Suomen valtionhallinto ja yritykset varautuvat Venäjän maakaasutoimitusten katkeamiseen toukokuussa, kertoo Helsingin Sanomat.

HS:n mukaan syynä ovat Venäjän esittämät vaatimukset kaasukaupan maksujärjestelyistä. Lehden tietojen mukaan venäläinen kaasujätti Gazprom on ilmoittanut, että uusiin maksuehtoihin suostuminen on ehto sille, että kaasutoimitukset jatkuvat häiriöttä.

HS:n tietojen mukaan Gazprom on pyytänyt Suomen valtion kaasuyhtiön Gasumin vastausta vaatimuksiin toukokuun 20. päivään mennessä. EU-lähteiden mukaan takaraja on sama monille muillekin EU-maille, HS kirjoittaa.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on kertonut Suomen valtion linjanneen omistajakantanaan, että suomalainen kaasuyhtiö Gasum ei maksa venäläisille sopimuskumppaneille ruplissa.

Aiemmin tällä viikolla Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Bulgariaan ja Puolaan, koska nämä eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa.

Lisää aiheesta: Näin Putin hyötyy, kun Eurooppa maksaa Venäjän kaasusta ruplilla – kokosimme vastaukset keskeisiin kysymyksiin ruplakaupasta

Vanhemmuuden katuminen ja kielteisten tunteiden kokeminen ei ole mitenkään epätavallista. Samalla aihe on myös tabu, sillä siitä ei ole helppoa puhua ääneen.

Tämä nousi esiin myös ihmisten vastauksissa, joita Yle keräsi aiemmassa verkkojutussa olleella lomakkeella. Kysyimme ihmisten kokemuksia siitä, ovatko vanhemmat katuneet lapsen saamista tai kokeneet kielteisiä tunteita vanhemmuudessa.

Vastauksia tuli 93. Tämä juttu käsittelee vastauksissa esiin nousseita syitä lapsen katumiselle sekä kielteisille tunteille.

Posiitivista tuloksissa oli se, että moni oli löytänyt keinoja käsitellä tunteitaan esimerkiksi puhumalla läheiselle, hakemalla ulkopuolista apua tai tekemällä jotakin, joka saa tunteet toisaalle. Osa kuitenkin piti tunteet omana tietonaan.

Oletko katunut lapsen saamista?

Kysyimme, onko vanhempi katunut lapsen saamista. Useassa kyllä-vastauksessa korostui se, että arki vauvan kanssa on osoittautunut kuormittavaksi ja se saa katumaan lapsen saantia.

Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi vastaukset julkaistaan nimettöminä, mutta vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

Sairaalasta kotiuduttuani monta päivää en tehnyt muuta, kuin imetin ja itkin, että meillä oli hyvä elämä – mitä olemme menneet tekemään? Äiti, 35 vuotta

41-vuotias äiti kertoo, että tytär syntyi ennenaikaisesti hätäsektiolla:

En oikein saanut häneen heti kontaktia samalla tavalla kuin esikoiseen. Lisäksi tyttö oli niin sanotusti vaativa vauva. Äiti, 41 vuotta

33-vuotias äiti kertoo, että katuminen liittyi elämänvaiheeseen, jolloin hän oli äitiyslomalla vauvan kanssa:

Enää en kadu. Olen hauskan ja kekseliään kolmivuotiaan pojan äiti ja tykkään arjestamme. Äiti, 33 vuotta

45-vuotias äiti puolestaan kertoo olevansa hyvin väsynyt ja koko elämä pyörii lasten ympärillä:

Lapset ovat myös parasta mitä elämässäni on, mutta ei mene viikkoakaan, ettenkö miettisi, miksi niitä piti niin monta hankkia. Äiti, 45 vuotta

Monen vastaajan arjessa näkyi myös tukiverkostojen puute:

Koin, että jäin aivan yksin. Väsyneenä ja uudelleen masentuneena poltin siltoja ystäviin, enkä päässyt mukaan "äitiporukoihin" vaikka yritin. Äiti, 39 vuotta

Uupumus vauva-arkeen oli katumisen taustalla useassa vastauksessa:

En ollut odottanut mitään pastellinsävyistä vauvakuplaa, mutta en ollut myöskään osannut varautua koliikkiarkeen. Äiti, 33 vuotta

Myös oman ajan puute tai parisuhdeajan puute nousi monessa vastauksessa esiin. Osa äideistä oli antanut päätöksen lapsesta tulla ulkopuolelta:

Vanhemmuudesta aiheutuneet odotukset ja velvollisuudet eivät tunnu päättyvän koskaan, nyt minun odotetaan hoitavan osuuteni lapsenlapsistakin. Äiti, 60 vuotta

Ymmärsin, että olin antanut uskonnollisen yhteisön johdatella päätöstäni. Äiti, 25 vuotta

Osa äideistä kertoo myös miettineensä, millaista elämä olisi, jos lapsia ei olisi:

Kaipaan välillä sydämeni pohjasta sitä huoletonta elämää, jossa saattoi lähteä matkalle hetken mielijohteesta, nukkua pitkään, tehdä yötä myöten töitä, pitää itsensä hyvässä kunnossa ja harrastaa, juoda vielä yksi lasillinen, unohtua toimettomana laiturin nokkaan, lukea kirjaa ja käydä rauhassa vessassa.

Äiti, 39 vuotta

Vastaajissa oli myös niitä, jotka olivat saaneet lapsensa nuorena. 20-vuotias äiti kertoo seuraavaa:

Muut saman ikäiset tekivät muita asioita kuten kävivät baareissa ja nukkuivat myöhään. Oli yksinäinen olo ja väsytti kokoajan. Nyt on helpompaa, koska lapsi on vanhempi. Äiti, 20 vuotta

Osa äideistä kertoo lapsiarjesta tulleen rankkaa, kun lapsesta joutuu kantamaan vastuuta pääsiassa yksin.

Vastaajissa oli myös niitä äitejä, joilla on erityislapsia tai joilla oli muita haasteita lapsen kanssa:

Lapsi on luonteeltaan hankala, erityislapsi ja isä kantaa vähemmän vastuuta lapsen kasvatuksesta kuin mitä luulin. Äiti, 44 vuotta.

Osalle lapsen isäksi oli valikoitunut vääränlainen ihminen.

Vaikka kuinka lasta rakastankin, todennäköisesti palaisin ajassa taaksepäin ja tekisin toisin. Sukurasite kaksisuuntaiseen sekä epävakaa isä, suren niin paljon sitä, että lapsellani on sellaiset lähtökohdat elämään. Äiti, 33 vuotta

Myös ero vaikutti osan katumiseen. 46-vuotias isä kertoo, että hänen valintansa on vaikuttanut raskaasti lapsiin:

Eron vuoksi äiti on mitätöinyt tuota aikaa, manipuloinut todistetusti lapsia ja aiheuttanut huoltoriidan vuoksi lapsille epävarmuutta ja turvattomuutta. Isä, 46 vuotta

Osa vastaajista sanoi katuneensa lapsen saantia juuri vaikeina hetkinä, mutta tunne on ohimenevä:

Olen vain kotona imettämässä ja mietin, että koska pääsen taas jonnekin noin vaan ilman, että joku on riippuvainen minusta. Sitten katson häntä, hän hymyilee ja tunteet menevät pois.

Äiti, 29 vuotta

Mitä ajatuksia vanhemmuuden katuminen sinussa herättää?

Häpeää, syyllisyyttä ja suruakin. Muun muassa nämä tunteet korostuivat vastauksissa, kun kysyttiin, mitä ajatuksia vanhemmuuden katuminen herättää. Monelle lapsi oli toivottu asia, ja tunteet tulivat itselle yllätyksenä.

32-vuotias äiti kertoo kokeneensa asiasta armotonta ja piinaavaa syyllisyydentuntoa:

Koen, ettei tällaisia tuntoja saisi koskaan sanoa ääneen. Pelkään, että lapseni saisi kuulla ja ymmärtäisi minun rakastavan häntä jotenkin vähemmän tai että ajattelisin hänen olevan minulle arvoton. Näin ei ole. Pelkään myös jonkun tulkitsevan, että haluaisin hänestä eroon. Näinkään ei ole. Äiti, 32 vuotta

22-vuotiaasta äidistä puolestaan tuntuu, että hän on epäonnistunut äitinä, kun ajattelee itseään ja omaa elämäänsä:

Tuntuu, että koko maailma ympärillä huutaa, ettei minun elämäni pitäisi olla tärkeää. Sen kuuluu olla nyt tauolla. Mutta silti on nämä toiveet. Äiti, 22 vuotta

Usea vastaaja korosti sitä, että lapsi oli haluttu, joten "tuntui, että sellaista ei saisi katua.":

Kyllä se hävettää, että katuu lapsen saamista. Ihan erityisesti vielä siksi, että lapsemme on hedelmöityshoitojen tulos eli ihan tekemällä tehty. Äiti, 50 vuotta

Usea vastaaja toisaalta myös koki ajatukset luonnollisina ja inhimillisinä. Lapsen saaminen on iso elämänmuutos. 39-vuotias äiti korosti sitä, että tunteita pitää oppia käsittelemään niin, ettei lapsi kärsi niistä.

Syytön lapsi niihin on. Tunteiden koko kirjo kuuluu vanhemmuuteen, mutta pysyviksi muodostuvat vallitsevat tunnetilat ovat yleensä merkki isommasta ongelmasta, joka vaatii toimenpiteitä. Äiti, 39 vuotta

Vanhemmuutta suoritetaan nykyään liian intensiivisesti. Minua ärsyttää, että aitoja tunteita piilotellaan ja esitetään kiiltokuvavanhempaa. Täydellistä vanhempaa ei ole olemassakaan. Äiti, 35 vuotta

35-vuotias äiti kertoi, että kielteiset tunteet eivät vähennä rakkautta lasta kohtaan:

Tuntuu hämmästyttävältä, että tuo lause pitää usein edes sanoa erikseen, kuin vastuunvapautuslauseena: voi olla olemassa samaan aikaan "Rakastan lastani" ja "ai hyvä luoja sentään, tämä on raskasta." Äiti, 35 vuotta

Vaikeilla hetkillä se on ihan ymmärrettävää. Kenestäpä olisi ihanaa valvoa monta kuukautta putkeen ilman kunnollisia yöunia? Äiti, 34 vuotta

Minusta ne ovat täysin normaaleja tunteita, vaikka ne tilanteen helpottuessa hävettävät, harmittavat ja kaduttavat. Isä, 60 vuotta

Osan mielestä lapsen saamisen katuminen on tabu ja se on siksi aiheuttanut itselle ahdistuksen tunnetta ja häpeää:

Tästä pystyy puhumaan vain nimettömänä. Jos esimerkiksi vauvapalstalla on tästä keskustelua niin seuraan ja osallistun. Äiti, 34 vuotta

Onko vanhemmuus aiheuttanut sinussa muita kielteisiä tunteita?

Kyselyssä kysyttiin myös, onko vanhemmuus aiheuttanut muita kielteisiä tunteita. Yleinen vastaus oli riittämättömyyden tunne, viha tai suuttumus uupumuksen, kuormituksen tai väsymyksen myötä.

Mitä väsyneempi olen, sitä huonommin kestän lasten tunteita. Äiti, 28 vuotta

Lapsen syntymä oli traumaattinen kokemus. Sen jälkeen olin uupunut. Sitten korona lisäsi tähän kaikkeen päälle yksinäisyyden. Olen muun muassa katkera. Äiti, 34 vuotta

Osa vanhemmista oli kokenut myös syyllisyyttä kielteisistä tunteistaan:

En esimerkiksi halua leikkiä lapsen kanssa, koska se on tylsää ja tekisin mieluummin jotain muuta. Äiti, 36 vuotta

39-vuotias äiti kuvailee, kuinka hänen esikoisensa oli itkuinen tapaus:

Kantaessani itkevää vauvaa, mieleeni tuli, että tiputtaisin vauvan kaiteen yli - ihan vain, että hän olisi hiljaa. Onneksi oli vielä sen verran tolkku mukana, että tajusin ajatukseni. Äiti, 39 vuotta

Vastauksissa nousi esiin myös osan vastaajista rankka arki, joka herättää kielteisiä tunteita:

Elän vain lapselle, koska hänen hoitonsa on niin sitovaa ja kuluttavaa. En silti kadu, halusin lasta kovasti ja rakastan häntä yli kaiken. Äiti, 40 vuotta

Osa on kokenut myös yksinäisyyttä, toivottomuutta, katkeruutta tai arvottomuutta. Eräs äiti koki huonoa omaatuntoa kielteisistä tunteistaan:

Odotin ihmeellistä, ylitsevuotavaa rakkauden tunnetta, joka kantaisi läpi hankalien aikojen. Itse synnytyksestä toipuminen oli vaikeampaa kuin osasin odottaa. Äiti, 39 vuotta

Osa vastaajista nosti esiin sen, että turhautuu ja ärsyyntyy, kun lapsi vie kaiken oman ajan:

Esimerkiksi loman jälkeen olen iloinen, kun pääsen töihin huilaamaan. Erityisesti nämä tunteet ärsyttävät, koska lapsi on oikeasti todella helppo tapaus, luonteet eivät vain kohtaa.

Äiti, 30 vuotta

60-vuotias isä kertoo olleensa lapsen kanssa kolme vuotta kotona:

Lisäksi korona on vaikeuttanut yhteyttä muihin ihmisiin. Välillä kaipaisin lomaa lapsesta. Tunne, että on aina vanki, ahdistaa. Isä, 60 vuotta

Eräs vastaaja koki olevansa pettynyt ja vihainen siitä, miten yksin äidit ja perheet ovat yhteiskunnassa.

Ikään kuin äidit eristettäisiin muusta yhteiskunnasta pikkuvauva-ajaksi, ja on ihan tuurista kiinni, onko tukiverkostoja ja apukäsiä vai ei. Äiti, 35 vuotta

38-vuotias itsellinen äiti kertoo odottavansa sitä, että lapsi kasvaa isommaksi. Hän kyseenalaistaa, miksi niin harva sanoo julkisesti, että ei erityisesti nauti vauvan kanssa olemisesta:

Vauvavuosi voi olla raskauden jälkeen aika syvää kuraa aikuiselle vanhemmalle, jolla on vahva identiteetti ja ollut mielekäs elämä ennen lasta. Tätäkin oli vaikea kirjoittaa ilman, että lisäsi mukaan ”lapsi on silti maailman ihanin ja rakkain.” Tuntuu, että on pakko heti puolustautua, kun puhuu negatiivisista tunteistaan. Malli on syvällä. Äiti, 38 vuotta

Voit keskustella aiheesta 2.5. klo 23:een asti.

Lue myös:

Lapsen saamisen katuminen tai kielteiset tunteet voivat tulla vanhemmalle itselleenkin yllätyksenä – kerro meille kokemuksistasi

Nyt tavalliset vanhemmat paljastavat häpeällisimmät hetkensä – “Olen haukkunut lastani kauheilla nimillä päin naamaa”

Helsingissä Pohjoisesplanadilla on tapahtunut liikenneonnettomuus kello seitsemän aikaan illalla. Pohjoisesplanadia ajanut auto törmäsi useaan autoon, poliisi kertoo Twitterissä.

Poliisin mukaan kaksi ihmistä on kuljetettu sairaalahoitoon. Kuljettaja on poliisin hallussa, ja poliisi epäilee kuljettajaa alustavasti törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä vammantuottamuksesta.

Paikalla olleen Ylen toimittajan mukaan musta henkilöauto ajoi kovaa vauhtia Aleksanterinkadulta Unioninkadulle ja sieltä Pohjoisesplanadille, jossa auto pysähtyi törmättyään toiseen autoon.

Toinen onnettomuuspaikalla ollut Ylen toimittaja kertoo, että kuljettaja törmäsi useisiin autoihin ennen pysähtymistään. Ylen haastatteleman silminnäkijän mukaan auto ajoi hyvin kovaa vauhtia.

Onnettomuus tapahtui lähellä Kauppatoria, jossa on vietetty alkuillasta perinteisesti vappuaattoa. Onnettomuuspaikan lähellä oli tapahtuma-aikaan runsaasti väkeä. Vappuaaton juhlintaan oli kokoontunut arviolta kymmeniätuhansia ihmisiä.

Poliisi ja pelastuslaitos ovat paikalla selvittämässä tilannetta. Paikalla on useita poliisin ja pelastuslaitoksen yksiköitä. Poliisi on sulkenut onnettomuuspaikan ympäristöä.

Suolahden Vanhan Aseman seutu satamineen ja telakoineen oli aikoinaan henkilö- ja rahtiliikenteen solmukohta. Vielä pitkään sotien jälkeen pääosa kuljetuksista kulki vesi- ja rautateitä pitkin, koska nykyisenkaltaista maantieverkkoa ei ollut.

Edelleenkin rakennettu ympäristö kertoo tarinaansa alueen historiasta ja ennen kaikkea puun uiton merkityksestä. Suolahden asemalla vesistöjä pitkin Keiteleelle uitetut tukit nostettiin aikanaan rautatierahdiksi ja sieltä myös ruokittiin koivuhaloin höyryllä kulkenutta Suomea.

Muistona tästä ajasta perinnetelakan alueella on myös jäljellä yksi halkoproomuista.

Keskitetty puuhun perustunut polttoainehuolto alkoi Suomessa talvisodan kylmän tammikuun aikana 1940, kun puun hankinta keskitettiiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistolle. Toimistosta tuli sodan jälkeen vuonna 1945 Vapon edeltäjä eli Valtion polttoainetoimisto.

Uittokauden telakat vähissä

Uittokauden aikaisia Suolahden satama- ja asema-alueen kaltaisia ympäristökä ei ole Suomessa säilynyt kovin monia. Näin kertoo Suomen höyrypursiseuran kommodori Sohvi Puro:

– Tällaisia Suolahden kaltaisia alkuperäisiä, höyrylaivojen ja proomujen kunnostuta varten suunniteltuja, telakoita on vain muutama jäljellä.

Suolahden kaltaisia ympäristöjä, joissa alkuperäinen telakka-alue on autenttisessa ympäristössä ovat Puron mukaan Laitaatsilta Savonlinnassa ja Kanavansuun tekka Lappeenrannassa.

Höyrylaivaharrastajat löysivät telakan

Erityisen tärkeä oma telakka on Äänekosken seudun omalle höyrylaivaharrastajien joukolle. Keväinen aamu raikaakin teippaista talkoon äänistä, kun aikoinaan Keitelleellä liikennöityä matkustaja-alusta kunnostetaan kesää varten.

– Täällä kunnostetaan vanhaa vuonna 1898 rakennettua Toimi-laivaa. Siihen laitetaan uudet ikkunat vanhojen tilalle ja katsotaan, mitä muuta sen sisällä tehdään, kertoo Keiteleen perinneliikenneyhdistyksen piheenjohtaja Matti Hämäläinen.

Suolahden perinnetelakalla kunnostettavana on Hämäläisen mukaan ollut laaja joukko muitakin aluksia, mikä kertoo telakan maineen kiirineen höyrypurjehtijoiden keskuudessa:

– Täällä on ollut kunnostettavana useita kymmeniä aluksia. Tällä hetkellä siellä on muun muassa Hovisaari ja tässä telakan edustaalla on Keitele. Lisäksi on Metsä ja muutama muukin laiva, niitä tullut tänne ympäri Suomea kunnostettaviksi.

Haasteena tietotaidon siirtäminen

Suomen höyrypursiseura ylläpitää tietoa Suomen olemassa olevista höyryaluksista ja yhdistää harrastajia ympäri Suomen. Tärkeää seuralle on välittää ja säilyttää historiallista tietotaitoa liittyen höyrypurjehdukseen.

– Höyrypursiseura kurssittaa, me katsastamme ja opetamme höyrytekniikkaa. Jokaiselle, joka kiinnostuu löytyy meiltä opastusta ja kannustusta.

Puron mukaan Suomessa on tätä nykyä noin 90 toimivaa höyrylaivaa. Keskimäärin ne ovat satavuotiaita ja alkuperäisessä asussaan. Haasteena on nimenomaan osaamisen välittäminen seuraavalle sukupolvelle.

– Suomessa on jäljellä kansainvälisestikin katsottuna suurimpia höyryalusten sisävesilaivastoja. Alukset ovat kuitenkin iäkkäitä ja vaativat huolenpitoa. Meidän haasteemme on se, miten kykenemme siirtämään tätä osaamista nuoremmalle sukupolvelle, kommodori Sohvi Puro toteaa.

Useat eurooppalaiset energiayhtiöt ovat taipumassa Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaatimukseen maksaa kaasutoimituksista ruplissa, uutisoi talouslehti Financial Times torstaina.

Joukossa on myös suomalaisen energiayhtiö Fortumin omistama Uniper. Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela on sanonut, että yhtiö pitää uutta maksujärjestelyä laillisena.

EU-komissio kuitenkin tuomitsee kaasuyhtiöiden ruplakaupan jyrkästi. Se on varoittanut, että yhtiöt rikkovat unionin asettamia pakotteita, jos maksuja suoritetaan Kremlin toiveiden mukaan.

Mistä on kyse?

Venäjän esittämä vaatimus kaasukaupan ruplamaksuista ei ole uusi. Kyse on Putinin asetuksesta, jonka mukaan "epäystävällisten maiden" eli EU-maiden tulee maksaa kaasustaan ruplissa tai muuten kaasutoimitukset katkeavat.

Venäjän kaasuyhtiö Gazprom lähetti asiasta kirjeet eurooppalaisille energiayhtiöille maaliskuun lopussa. Se antoi kullekin kaasunostajalle oman takarajan, johon mennessä kirjeeseen pitää vastata.

Esimerkiksi suomalainen valtionyhtiö Gasum vastaa venäläisten vaatimukseen toukokuussa, jolloin sen seuraava maksuerä lankeaa. Tarkkaa päivämäärää yhtiö ei kerro julkisuuteen.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on sanonut, että toimituskatkoksia on edessä huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa.

Venäjä katkaisi kaasuntoimitukset Puolaan ja Bulgariaan keskiviikkoaamuna.

Miten ruplakauppa toimii?

Käytännössä kyse on maksujärjestelystä. Venäjän vaatimus on, että eurooppalainen kaasuyhtiö perustaa kaksi tiliä venäläiseen valtiolliseen Gazprombankiin. Esimerkiksi Fortumin omistama Uniper on sellaiset jo perustanut.

Toiselle Gazprombankin tilille länsiyhtiö siirtää maksut euroissa tai dollareissa, jonka jälkeen Gazprombank siirtää rahat toiselle tilille ruplissa. Se tekee tämän lainaamalla ruplia Venäjän keskuspankilta.

Venäjä laskee kaupan tapahtuneen vasta, kun raha on siirtynyt länsiyhtiön ruplatilille. Tämä tekee maksuista EU-komission mielestä ruplakauppaa.

Rikkovatko ruplamaksut pakotteita?

Komissio katsoo, että maksut rikkovat Venäjän keskuspankkia vastaan asetettuja kansainvälisiä pakotteita. Länsimaisen energiayhtiön maksu on käytännössä suoraa lainaa Venäjän keskuspankille.

Venäläiset voivat lisäksi pitää hallussaan summaa länsimaisessa valuutassa niin pitkään kuin haluavat. Rahojen siirtämisessä onkin komissiolähteiden mukaan ollut viivästyksiä.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, ettei kauppatavaroiden maksaminen ruplissa ole sinänsä pakotteiden vastaista.

– Pakotteet ovat kuitenkin poliittisia päätöksiä. Jos EU:n johto tulkitsee, että tämä on pakotteiden vastaista, silloin eurooppalaisten yhtiöiden kannattaisi tällaista näkemystä noudattaa.

Suomen Gasum ei vielä kerro omaa tulkintaansa siitä, rikkovatko Gazprombankissa olevat tilit sen mielestä kansainvälisiä pakotteita tai aikooko yhtiö itse perustaa tällaista tiliä. Sen se päättää vasta toukokuussa.

Tähän asti eurooppalaiset energiayhtiöt ovat maksaneet kaasuostoistaan tileille, jotka Gazpromilla on eurooppalaisissa pankeissa. Lähes kaikki eli 97 prosenttia kaasuostoista on maksettu euroissa tai dollareissa.

Miksi Putin haluaa maksut ruplissa?

Kyse on ennen muuta poliittisesta hankkeesta, sillä mitään taloudellista järkeä järjestelystä on vaikea löytää, sanoo Suomen Pankin Solanko. Hänen mukaansa kyse saattaa myös yksinkertaisesti olla pelkästä päähänpistosta, jonka toteutustapaa tai järkevyyttä ei ole kunnolla mietitty.

– Meneillään on jonkinlainen henkien taistelu siitä, kuka saa määrätä kaupankäynnin ehtoja. Gazprom haluaa yksipuolisesti muuttaa jotakin kohtaa sopimuksessa ja asiakkaan näkökulmasta kyse on siitä, että haluammeko myöntyä siihen.

Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Venäjän ruplavaatimuksen taustalla on yritys hajottaa Euroopan yhtenäisyyttä.

Hajottamisyrityksestä saattaa kertoa sekin, että länsiyhtöille on asetettu eri takarajoja ruplamaksujen hyväksyntään. Toisaalta takarajat saattavat johtua energiayhtiöiden kaasulaskujen erääntymisaikatauluista.

Esimerkiksi brysseliläinen taloustutkimusyhtiö Bruegel arvioi, että Putinin esittelemän maksujärjestelmän tarkoitus on kiertää länsimaiden pakotteita.

Onko kaasun maksutapa olennainen?

Venäjän talouden ja sodan rahoittamisen kulmakivi on maan öljy- ja kaasukauppa. Silti ne ovat toistaiseksi jääneet pakotteiden ulkopuolelle.

Ilmasto- ja energia-asioita seuraavan Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimusorganisaation (CREA) mukaan Euroopan maat ovat sodan alkamisen jälkeen ostaneet Venäjältä fossiilisia polttoaineita noin 47 miljardilla eurolla. Uutistoimisto Bloomberg on arvioinut, että Venäjän energiatulot lisääntyvät yli kolmanneksella tänä vuonna.

Suomen Pankin Laura Solangon mukaan kaasutoimitusten ruplamaksut ovat kokonaiskuvaa ajatellen "lillukanvarsi", johon on kiinnitetty turhan paljon huomiota.

– Olisi myös kummallista, jos EU alkaa mikromanageeraamaan määräyksiä ulkomaankaupan laskutavasta. Jos meillä on ongelmallinen kauppatavara, suoraselkäisempää olisi keskeyttää sen tuonti.

Solanko myös muistuttaa, että Venäjän talouden ja sodan rahoittamisen kannalta kaasukauppaa olennaisempi on öljykauppa. Raakaöljy ja öljytuotteet muodostavat suurimmillaan noin 40 prosenttia Venäjän budjetin tuloista, kun taas kaasu noin kymmenen prosenttia, hän sanoo.

– Öljy on se, mihin meidän pitäisi keskittyä.

EU:n energiaministerit on kutsuttu maanantaiksi ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin. Viikonlopun aikana EU-komissio käy 27 jäsenmaan Brysselin-edustustojen kanssa keskustelua siitä, miten Putinin kaasuun ja öljyyn jatkossa suhtaudutaan.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Venäjän kaasuhanat menivät kiinni Bulgarialta ja Puolalta – näin Suomelle kävisi vastaavassa tilanteessa

Ministeri Tuppurainen ja Fortum selittävät Uniperin taipumista ruplamaksuihin riippuvuudella kaasusta – professori lyttää: “Väärä suunta"

Gasum aloittaa säästötoimet, kymmeniä työsuhteita voi päättyä – maakaasun kysyntä vähentynyt kovan hinnan takia

Analyysi: Neljä syytä, miksi Venäjän energiasta on vaikea luopua kokonaan

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että koronaviruksen todelliset tartuntaluvut ovat virallisia tilastoja paljon korkeammat.

Virallisten tilastojen mukaan Suomessa on todettu yli 1 023 000 koronavirustartuntaa. Se on vajaa viidennes väestöstä. Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n että Helsingin yliopiston tutkimukset todistavat nyt sen, että Suomessakin tartuntoja on testattuja tartuntoja enemmän.

– Ne molemmat osoittavat, että noin 30 prosenttia väestöstä olisi toistaiseksi tartunnan saanut. Nämä ovat arvioita, jotka perustuvat immuunivasteeseen, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen.

– Tuokin on tietysti suunta antava, eli tartuntoja voi olla isompikin määrä. Se riippuu vähän siitä, miten otanta on osunut väestöä edustavasti. Nämä otannat ovat kohtuullisen pieniä, eli sekin voi vähän sotkea arviota, Salminen jatkaa.

Euroopassa jopa 80 prosenttia

Viime keskiviikkona Euroopan komissio arvoi, että 60–80 prosenttia EU:n väestöstä on sairastanut koronan. EU:n mukaan vahvistetut tapaukset ovat noin 30 prosenttia EU:n väestöstä. Kuitenkin jos raportoimattomat tapaukset laskettiin mukaan, luvun arvioitiin nousevan jopa 77 prosenttiin.

Salmisen mukaan Suomen pienempi koronamäärä väestössä selittyy muun muassa sillä, että Euroopassa oli laajat epidemiat 2020–2021, jolloin Suomessa oli hyvin vähäinen määrä tartuntoja. Lisäksi Salminen korostaa, että tutkimukset osoittavat parhaimmillaankin vain arvion.

– Meidän arviomme on vain minimi, todellisuudessa tartuntojen osuus väestöstä voi olla huomattavasti korkeampi. Mutta kuinka paljon korkeampi, se onkin vaikeampi sanoa.

Lisäksi monet ihmiset ovat voineet saada jo uudenkin koronatartunnan. Salminen antaa esimerkin Tanskasta, jossa rekisteritiedot osoittavat, että viisi prosenttia ihmisistä on saanut jo useamman tartunnan.

Vasta-aineita tutkitaan satunnaisotannalla

Koronaviruksen väestötason läpäisyä on vaikea tutkia niin, että luvuista saataisiin aivan täsmällisiä. Arvioita voidaan tehdä vain satunnaisotantaan perustuen.

– Ainoa keino on yrittää tehdä väestöotantaa, eli satunnaisesti pyydetään ihmisiä osallistumaan tutkimuksiin. Vapaaehtoisilta otetaan verinäyte ja verinäytteestä tutkitaan vasta-aineita. Tutkimuksessa pystytään erottamaan ne vasta-aineet, jotka syntyvät rokotuksen kautta tai ne, jotka on saatu tartunnan kautta, Salminen kuvailee.

Muilla tutkimuksilla ei tarkkoja lukuja ole saatavilla. Esimerkiksi jätevesitutkimukset pystyvät kertomaan vain sen, onko virusta liikkeellä jollain paikkakunnalla ja miten paljon juuri sillä hetkellä.

Testauksella puolestaan saadaan suuntaa-antavaa tietoa. Pandemian alussa testattiin vain hyvin vähän, ja niistä saadut tiedot tartuntamääristä olivat kovin pieniä todellisiin lukumääriin verrattuna.

– Tällä hetkellä kuitenkin testataan vähintään monikymmenkertaisesti enemmän kuin epidemian alussa, jolloin testattiin vain sairaalaan joutuneet. Kyllä nykyinen testaus trendiä edustaa paremmin kuin silloin, vaikkakaan ei sitä, paljonko todellisia määriä on. Mutta sen se kertoo, onko trendi nouseva vai laskeva.

Yhteiskunnan sulkeminen ei kannata

Tutkimuksilla tartuntojen todellisesta määrästä ei kuitenkaan ole yhteyttä rajoitusten poistamiseen tai juuri poistettuun maskisuositukseen.

– Omikronmuunnoksesta tiedämme, että sen leviämistä väestötasolla ei pystytä estämään muulla kuin erittäin, erittäin tiukoilla väestörajoituksilla. Se taas ei johda muuhun kuin siihen, että tilanne siirtyy vain tulevaisuuteen. Lähes kaikki maat ovat vetäneet sen johtopäätöksen, että rajoitukset eivät vain kannata enää, sanoo Salminen.

Salminen muistuttaa, että kun yhteiskunta sitten rajoitusten jälkeen avattaisiin uudelleen, oltaisiin jälleen lähtötilanteessa.

Myöskään maski ei enää estä väestötason leviämistä, joten suositus siitä, että kaikkien pitäisi sitä käyttää, on THL:n mukaan tarpeeton. Maskien poistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä voisi käyttää.

– Maskia voi ihan hyvin käyttää ja suojata sillä itseään, tai lähipiirissään olevaa korkean riskitason henkilöä, Salminen huomauttaa.

Optimistisin mielin eteenpäin

Vaikka virus on yllättänyt asiantuntijat jo parikin kertaa aikaisemmin, tilanne on kuitenkin nyt selvästi parempi. Salminen katsoo tulevaan optimistisin mielin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että rokotuksia on annettu jo kattavasti. Ja jos on tarvetta, lisääkin rokotuksia voidaan antaa, Salminen muistuttaa.

Moni on siis jo myös sairastanut taudin ja osa useampaankin kertaan.

– Vähitellen väestössä on tila, että aika harva enää sairastuu vakavasti. Mutta se täytyy ymmärtää, että tauti tuo jatkossakin jonkin verran vakavaa sairastuvuutta, varmaan joka talvi. Me emme pääse siitä eroon.

Salminen sanoo, että koronatautiin pitää nyt vain tottua. Se tulee ja menee vuosittain.

– Ei se tietenkään kiva ole, että uusi tauti tuli. Mutta kun sitä ei maailmasta pois saa, niin emme voi tälle oikein mitään. Hoidot kehittyvät, lääkkeitä tulee lisää, saattaa tulla uusia rokotteitakin, mutta tämän kanssa meidän pitää nyt elää.

Kaikesta huolimatta nyt voi jo vähitellen alkaa elää normaalimmin. Myös vappuna.

– Vappua voi viettää ihan rauhassa. Totta kai, jos on oireinen ja sairas, niin pitää pysyä kotona, mutta se on tietysti yleisohje, eikä liity pelkästään koronaan. Ehdoin tahdoin ei pidä mennä toisia sairastuttamaan.

– Kun ihminen kokee normaalia huomattavasti kovempaa stressiä, hän muuttuu päinvastaiseksi persoonallisuudeksi, sanoo organisaatiokäyttäytymisen tutkija Tiina Brandt.

Ekstrovertti saattaa sulkeutua, introvertti puolestaan höpötellä.

– Moni introvertti sanoo olevansa niin puhelias stressitilanteessa, että häpeää suunnattomasti myöhemmin.

Brandtia kiinnostaa persoonallisuustesteissä nimenomaan stressikäyttäytymisen ymmärtäminen. Yhdysvalloissa MBTI-testaaminen on usein osa rekrytointiprosessia, mutta Brandt suhtautuu tähän varauksella.

– Testiä ei suositella rekrytointiin, sillä Myers-Briggsin teorian ns. eettisen säännön mukaan ihminen kykenee tekemään mitä haluaa ja mihin on motivoitunut, eli persoonallisuus ei toimi rajoitteena.

Työyhteisön sisällä kollegan persoonallisuuden tunteminen on kuitenkin perusteltua.

– Tiimeissä vuorovaikutus paranee. Ei ärsyynnytä toisiin niin nopeasti ja ymmärretään stressireaktioita paremmin.

Persoonallisuustestejä on myös kritisoitu

Persoonallisuustesteistä käytetyin on MBTI, Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori, joka ilmentää persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kolme on Carl Jungin peruja.

Toisen maailmansodan jälkeen Katherine Briggs kehitti tyttärensä Isabel Myersin kanssa indikaattorin ensimmäisen version edistääkseen yksilöiden henkistä kasvua persoonallisuuksien eroavaisuuksia ymmärtämällä.

Myers–Briggsin testissä vastataan lukuisiin kysymyksiin, ja tulokseksi saadaan nelikirjaiminen persoonallisuustyyppi, esimerkiksi ESTJ tai INFJ. Kaikkiaan tyyppejä on kuusitoista.

MBTI:tä on kritisoitu jopa pseudotieteeksi – osittain siksi, etteivät Myers ja Briggs ole koulutukseltaan psykologeja – mutta usein kritiikki kohdistuu epäluotettaviin testeihin, eikä itse teoriaan.

Brandtin mukaan viralliset testit ovat pitkällisen kehittelyn tulosta ja variaatioita luotettavampia. Persoonallisuustyypin voi kuitenkin todeta myös muilla keinoin.

– Tuloksen voi päätellä ihan vaikka keskustelun pohjalta, Brandt sanoo.

Ensirakkaudessa vastakohdat vetävät usein toisiaan puoleensa

Vaikka jotkut saattavat ilmoittaa persoonallisuustyyppinsä deittisovelluksissa, rakkautta MBTI:llä ei voida ennustaa. Carl Jungin teorian perusteella kumppanin valintaan liittyy kuitenkin persoonallisuuksiin kytkeytyviä piirteitä.

– Jungin mukaan ensimmäisen kumppanin kohdalla vastakkaiset persoonallisuudet vetävät toisiaan puoleensa, Brandt sanoo.

– Kun ei itse osaa käyttää vahvuuksia, joita toisella persoonallisuudella on, tarvitsee toista siihen avuksi, esimerkiksi huolehtimaan sosiaalisuudesta tai käytännöllisyydestä.

Teorian mukaan tulevat kumppanit taas ovat usein lähempänä omaa persoonallisuutta, sillä kasvun myötä alamme kaipaamaan puolisossa enemmän itsemme kaltaisia piirteitä.

– Tutkimusten mukaan kognitiivinen tyyli, eli keskimmäiset kirjaimet ovat usein pariskunnilla samat, Brandt toteaa, mutta ei suoralta kädeltä allekirjoita tuloksia.

– Tiedän paljon pariskuntia, jotka ovat hyvin erilaisia persoonallisuustyypiltään ja silti sopivat hyvin yhteen.

Rakkausennusteiden sijaan MBTI:tä kannattaa siis hyödyntää oman ja toisten stressikäyttäytymisen ja eriävien tarpeiden ymmärtämiseen, sillä jo vuorisaarnasta tuttu kultainen sääntö "kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille", ei aina olekaan rakentavin tapa toimia.

Kasvit ovat valtavan sinnikkäitä. Jos olet ihmetellyt kallion tai asfaltin läpi puskevaa kukkaa, on sinun tutustuttava juuriin. Niissä on enemmän voimaa kuin uskommekaan. Todellinen voimainottelija on juurista löytyvä huntu.

Eikä asfaltin tai kallion "haavaumasta" puskevaa kukkaa lannista edes päältä ajava auto. Videolla toimittaja ja puutarhuri Helena Lappeteläinen kertoo kasvien juurten voimasta.

Katso myös:

Kun kasvit ryhtyvät lisääntymishommiin, on touhu melkoista arpapeliä

Kyse on Gumball 500 -tapahtumasta eli leikkimielisestä kisasta, jossa ajetaan mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman peroonalliseksi tuunatulla ajopelillä reitti, jonka varrella suoritetaan tehtäviä.

Kisaan osallistuu autokuntia ympäri Suomen. Kokkolasta on lähdössä viisi joukkuetta. Yle seuraa kokkolalaisnuorten kisavalmisteluja. Videolla nähdään Kokkolan Kostaja -tiimin auto. Tuukka Keränen ja Benjamin Enlund kertovat, että heillä kaikki on jo hyvällä mallilla.

Nimensä tiimi on napannut paikkakunnan urbaanilegendasta. Tarinan mukaan kokkolalainen mies meni Kannukseen ja uhosi olevansa kostaja Kokkolasta. Turpaan tuli välittömästi, ja perään lakoninen toteamus: Ja minä kastaja Kannuksesta.

Hyvinkääläinen Marttiin Viik ideoi tapahtuman aikoinaan vastineeksi Gumball 3000 kilpailulle, jossa ajetaan kalliilla autoilla monen maanosan läpi. "Köyhänmiehen" Gumballissa auto saa maksaa 500 euroa ja sen korjailu ja tuunailu toiset 500.

Autot eivät ole ralliautoja, eikä nopeudesta kisata. Pääasiana on hauskanpito. Pääpalkinnon vie joukkue, jolla on kisan paras fiilis ja kekseliäimmin ja hienoimmin tuunattu auto.

Ensimmäinen Gumball 500 oli Marttiin Viikin kaveriporukan ajelureissu. Tänä vuonna ajettavaan kymmenenteen, ja samalla myös viimeiseen, kisaan on lähdössä pari sataa autoa.

– Tätä on järjestetty pitkään ja samantyylisiä tapahtumia on aika paljon, joten nyt on hyvä pitää ainakin pikku breikki, kertoo Viik.

Viime vuonna koronasulut pakottivat jättämään tapahtuman tauolle.

Yle palaa asiaan kilpailuviikolla toukokuun lopussa. Silloin nähdään, minkälaisen komeuden kokkolalainen team Korjaussarja on saanut kasaan vanhasta Volvon raadosta.

Alku ei näyttänyt lupaavalta.

Sopiva kisa-auto bongattiin ja ostettiin Juuasta noin 400 eurolla. Ajo kotiin tyssäsi heti alkumetreille, koska autosta levisi vaihdelaatikko. Tarvittiin uusi reissu ja auto trailerilla Kokkolaan. Tästä eteenpäin se onkin sitten kovaa työtä tapahtumaan saakka.

BMW:n merkki on jo kiinnitetty koristamaan konepeltiä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 30.4. kello 23:een saakka.

Yle näyttää vapunviettoa suorana Helsingin Ullanlinnanmäeltä alkaen kello 9.05

Vappupäivää vietetään tänään muun muassa Helsingin Ullanlinnanmäellä, jossa järjestetään Suomen suurin ulkoilmapiknik. Piknikin avaa Ylioppilaskunnan Laulajat kuorolaulullaan. Yle lähettää Ullanlinnanmäeltä perinteisen vappulähetyksen kello 9.05 alkaen Yle TV1:ssä, Radio Suomessa ja Yle Areenassa.

Yle seuraa vappupäivän juhlintaa myös muualla Suomessa tässä artikkelissa.

Nyt näet yhdestä paikasta, miten sähköä kotona kuluu

Sähkön kallistuminen on saanut niin kuluttajat kuin yritykset tarkistamaan sähkönkäyttöään. Uudessa lähes kaikkien sähköliittymien tiedot sisältävässä järjestelmässä on tehty jo yli 40 000 hakua. Kantaverkkoyhtiö Fingridin tytäryhtiön ylläpitämässä palvelussa voi tutkailla sähkönkulutustaan verkkopankkitunnuksilla.

Pohjola-jättihitti syntyi, kun Olli Halonen lakkasi esittämästä "stadijätkää"

Kulttuurivieras Olli Halosen Pohjola-kappale on soinut runsaasti radiossa, urheilukisoissa ja suoratoistopalveluissa. Kappaleella on harvinainen matka hitiksi: vasta kuukausia julkaisun jälkeen se alkoi löytää yleisönsä. Myös Halosella itsellään kesti aikaa, ennen kuin hän löysi oman äänensä artistina.

Vapunpäivä on poutainen

Vapunpäivää vietetään suuressa osassa maata poutasäässä. Yksittäiset sadekuurot ovat mahdollisia lähinnä etelässä. Pohjois-Lapissa voi tulla lumikuuroja.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Rakasta, kärsi ja unhoita, kaikui pienessä Hartolanpuistossa Helsingin Vallilassa lauantaina alkuillasta, kun kymmenet ihmiset opettelivat tangon askelia Marianne Krausen johdolla. Viileästä säästä huolimatta puistoon virtasi lisää aikuisia ja lapsia viettämään vappuaattoa.

Musiikki tuli opetuksen aikana levyltä, mutta myöhemmin juhlijoita tanssitti Vallilan Tango -yhtye.

– Aivan ihanalta tuntuu, kun pääsee viettämään vappua parin vuoden tauon jälkeen normaalisti, sanoi perheensä ja ystäviensä kanssa Vallilaan puistotansseihin tullut Riikka Kaukoranta.

– Heti kun kuultin että Vallilan vapputanssit taas järjestetään, päätettiin että tullaan tänne.

Pandemian ajan kaksi vappua piti viettää ilman perinteeksi muodostuneita puistotansseja, Kaukoranta kertoo. Vaikka hän perheineen juhlisti vappua pienellä porukalla, se ei tuntunut samalta.

– Parasta täällä on ihmiset, se kun musiikki alkaa soida ja ihmiset tanssii. Ja se ilo ja riemu, että elämä on myös kepeää, ihanaa ja rentoa.

Inka Laisi oli ystäviensä kanssa puistotansseissa ensimmäistä kertaa.

– On ihanaa nähdä näin paljon ihmisiä! Tultiin kuuntelemaan Vallilan Tangoa ja aiotaan tanssia.

Hän kertoi osaavansa ainakin valssia.

– Jännitän, tuleeko joku ihan tuntematon hakemaan tanssiin, koska mulla ei ole askeleet ihan hallussa. Jos tuo äskeinen opetus oli tangoa, niin sitä osaan valssin lisäksi, hän nauroi.

Esplanadin puistossa odotettiin alkuillasta Havis Amanda -patsaan eli Mantan lakitusta.

Tasan kello 18 Manta sai lakin ja muutkin juhlijat painoivat lakin päähänsä.

Kesken vappujuhlinnan noin seitsemän aikaan illalla Pohjois-Esplanadilla tapahtui liikenneonnettomuus, jossa loukkaantui kolme ihmistä.

Pohjoisesplanadia ajanut henkilöauto osui muutaman korttelin matkalla yhteensä kahdeksaan autoon, poliisi kertoo.

Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisessä opiskelevat, tai siellä opiskelleet, ovat kokoontuneet Mantan lakituksen jälkeen läheiselle Eino Leinon patsaalle jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan.

– Tuntuu, että tässä on ollut kuin puoliksi vankilassa. Nyt taas elämä alkaa, kun saa nähdä ihmisiä ja on tapahtumia, sanoi Juvalta Helsinkiin vappua viettämään tullut Heli Ahonen.

Vielä vapunaattoa tärkeämpi on kuitenkin vapunpäivä, silloin mennään Ullanlinnanmäelle heti aamusta, sanoi Olli Valtonen.

Hän kertoi käyneensä vappuaattona tässä samassa paikassa joka vuosi vuodesta 1982 alkaen, pandemiavuosia 2020 ja 2021 lukuun ottamatta.

Kirjoita siihen, että olen Etelä-Pohjanmaalta, Jalasjärveltä, painotti Aku Nyrhistä Pohjois-Esplanadilla ilmaan nostava Elina Vilponen. Toisen vuoden oikeustieteiden opiskelijat viettivät ensimmäisestä kunnollista opiskelijavappuaan.

– Viime vappu oli mitä oli, nyt mennään oikein kunnolla, perinteisen kaavan mukaan. Tarkoitus on nauttia vapusta täysin rinnoin, koetetaan nauttia siitä, mitä meillä on, Nyrhinen sanoi.

– Parasta on ihmiset, kun korona-aikana ei ole oikein ketään nähnyt. On kiva olla kaikki yhdessä, Vilponen sanoi.

Lauantaina he olivat jo ehtineet ainejärjestön juhliin ja sieltä Mantan lakitusta katsomaan. Espalta he aikoivat Vanhalle ylioppilastalolle vappujuhliin. Ja tietenkin sunnuntaina aamulla Ullanlinnanmäelle piknikille, kuten perinteisiin kuuluu.

– Tänään on kuitenkin niin sanotusti pääpäivä! Nyrhinen sanoi.

Malmössa Ruotsissa asuva David Quinche kertoi tulleensa Malmösta Helsinkiin vapuksi. Hänen myyntikojussaan Espalla oli tarjolla muun muassa hattuja ja leluja. Ruotsissa vappua ei juhlita samalla tavalla kaduilla ja puistoissa kuin Helsingissä, Quinche sanoi.

Ohikulkijatkin ovat tulleet tanssimaan meidän kanssa, iloitsi Claudia Lincopán, joka oli tullut ystäviensä kanssa kuuntelemaan musiikkia ja tanssimaan Espan puistoon. He olivat menossa myöhemmin ravintolaan jatkamaan iltaa ja tanssimaan vielä lisää.

Lue lisää:

Helsingin poliisi vappujuhlinnan keskellä sattuneesta onnettomuudesta: Ei viitteitä siitä, että olisi yritetty ajaa tahallaan ihmisten päälle

YL-kuoro täysimääräisenä, väkeä piknikillä heti aamusta – Yle näyttää vapunviettoa suorana Helsingin Ullanlinnanmäeltä alkaen kello 9.05

Yle Areenan lähetys Mantan lakituksesta

“Aluks oli suo, kuokka ja Jussi.”

Kappale alkaa harvoin näin kliseisellä suomalaisella lauseella. Näin kuitenkin tapahtuu Olli Halosen Pohjola-biisissä. Se on yksi viime aikojen suurimpia hittejä, mutta suomalaisuutta käsittelevä kappale on ylipäätään harvinainen tämän päivän popmusiikissa. , joka on yksi viime aikojen isoimpia hittejä. Suomalaisuutta käsittelevä kappale on ylipäätään harvinainen tämän päivän popmusiikissa.

Lähes vuosi sitten julkaistulla kappaleella on ollut erikoinen elinkaari, sillä se alkoi nousta listojen kärkeen vasta puoli vuotta julkaisun jälkeen. Yleisö on ottanut kappaleen hitaasti omakseen.

Myös 34-vuotiaan Halosen matka sooloartistiksi on vaatinut kypsyttelyä. Hän yritti pitkään miellyttää muita, kunnes kolmekymppisenä tajusi olla rehellisesti oma itsensä.

– Se vaati minulta valtavan kasvamisen sekä muusikkona että ihmisenä, että pystyn tekemään mitä nyt teen. Kesti todella kauan, että opin tuntemaan itseni.

Jääkiekko vaihtui rumpuihin

Olli Halonen syntyi ja kasvoi Kuopiossa. Hänen huoneensa seinällä oli juliste Teemu Selänteestä. Kaikki harrastivat jääkiekkoa ja unelmana oli NHL-ura. Se tuntui ainoalta poispääsyltä 1990-luvun lama-Suomesta.

Halonen huomasi kuitenkin jo varhain, etteivät hänen taitonsa riitä jääkiekkoilijan uraan. Vaikka hän saattoi peitota monet muut fyysisesti, hän ei osannut lukea peliä tarpeeksi hyvin. Halonen oli usein monta luistimen vetoa jäljessä, kun muut olivat hahmottaneet, minne kiekko menee seuraavaksi.

Jääkiekkoharrastuksen ohessa Halonen oli alkanut soittaa rumpuja ja opiskeli musiikkia konservatoriossa. Kun into jääkiekkoa kohtaan viileni, musiikista tuli rakkaampi harrastus yläasteen loppuun mennessä.

Halonen kävi Kuopion musiikkilukion, jossa ovat opiskelleet myös Jenni Vartiainen, Vesala sekä artistitulokas Viivi.

Muusikko kiittelee sitä, että Kuopion kokoisessa kaupungissa on ollut niin hyvät mahdollisuudet opiskella musiikkia.

– Siellä on hyvät opettajat sekä eri puolilta Suomea tulevia oppilaita, joiden kanssa pääsin tekemään musiikkia yhdessä.

Herääminen kolmekymppisenä

Lukion jälkeen Halonen muutti Helsinkiin suurin odotuksin. Hän pääsi opiskelemaan musiikkia Metropolia-ammattikorkeakouluun ja hän halusi levyttäväksi artistiksi.

– 19-vuotias naiivi poika oli sitä mieltä, että se tapahtuisi helposti. Sitten alkoi pikku hiljaa selviämään, ettei se niin helppoa olekaan. Siinä meni 13 vuotta, että sain levytyssopimuksen.

Sopeutuminen suuren kaupungin menoon oli muutenkin haastavaa. Hän ei tuntenut ketään, ja vaikka olo oli yksinäinen, hän yritti hakeutua ihmisten seuraan miellyttämällä.

– Se oli nuoren ihmisen epävarmuutta ja yritin muuttua samanlaiseksi kuin muut ja päästä eroon savon murteesta. Ihmiset aina kysyivät, että mistä sä olet, kun sulla on tuollainen tosi söpö murre. Se oli itselle, että taasko mä jäin kiinni.

Vuonna 2010 Halonen perusti kolmen muun muusikonalun kanssa Satin Circus -yhtyeen. Popmusiikkia soittava bändi sai levytyssopimuksen, ja heidät lennätettiin musiikkivideon tekoon Yhdysvaltoihin. Samalla reissulla tehtiin videota myös teinitähti Isac Elliotille, jonka ura lähti välittömästi nousukiitoon toisin kuin Satin Circuksella.

Halonen on vasta jälkikäteen tajunnut, miten isoja juttuja bändi pääsi tekemään. Esimerkiksi vuonna 2015 yhtye osallistui Uuden Musiikin Kilpailuun ja tuli toiseksi Pertti Kurikan Nimipäivien jälkeen. Halosen mukaan suurin oppi vuonna 2018 lopettaneesta yhtyeestä oli päästä sisään musiikkibisnekseen.

Vaikka Halosella oli kertynyt ymmärrystä musiikki-alasta, sooloura ei vain lähtenyt lentoon. Sisäinen epävarmuus heijastui musiikin tekemiseen, ja hän yritti edelleen miellyttää muita.

– Yritin tehdä coolimpaa musiikkia kuin mitä edes tykkäsin kuunnella.Ajattelin, että ehkä ihmiset tykkäävät tällaisesta.

Halonen ei osannut olla aito myöskään laulaessaan, sillä hän yritti matkia poplaulajien hönkäilevää fraseerausta. Tästä huomautettiin myös levy-yhtiöissä, kun hän haki levytyssopimusta. Halosen kyvyt biisintekijänä tunnustettiin, mutta demonauhoituksista kuultu ääni ja ulkonäkö eivät kohdanneet.

– Yhdessä levy-yhtiössä kaveri sanoi sen suoraan. Hän oli kuunnellut biisit, mutta oli alkanut miettiä, että tarvitaanko tähän maahan enää lisää tuommosia vätyksiä.

Raju kritiikki herätti Halosen. Hän tajusi, ettei hänen tarvitse esittää mitään roolia vaan olla rehellinen oma itsensä.

– Kolmekymppisenä tajusin, että olenkin se tyyppi, joka tykkää käydä katsomassa lätkäpelejä, puhua savoa ja olla mökillä ja luonnossa.

– Yhtäkkiä tajusin, että eihän kukaan ihminen täällä kaipaakaan musta sellaista stadijätkää. Heti kun olinkin oma itseni, niin kaikki ottivat minut lähemmäksi.

Levy-yhtiöistä saadun palautteen jälkeen Halonen lähti kotiinsa ja päätti opetella laulamaan normaalisti sekä tehdä kappaleita, jotka näyttävät häneltä itseltään.

Pohjola syntyi savolaisella vastakkainasettelulla

“Se on siunaus ja kirous

että synnyttiin Pohjolaan.”

Tämä lause oli Olli Haloselle alkusysäys kirjoittaa Pohjola-kappale. Hän halusi puhua kappaleessa suomalaisuudesta ylpeästi ilman että se on kansallismielistä.

Halonen lähti kuvaamaan suomalaisuutta vastakkainasettelulla. Suomalaiset esimerkiksi manaavat eri vuodenaikojen säätä, mutta silti etelänmatkoilta palataan aina kotiin.

– Ollaan samaan aikaan itsemurhatilastojen kärjessä ja maailman onnellisin kansa. Se on tavallaan suomalaisuuden ydin.

– Jälkeen päin muutama tyyppi on sanonut, että sä kirjoitat tekstejä tosi savolaisesti. Voihan se olla ja voihan se olla olemattakin, Halonen nauraa.

Toimivien vastinparien löytäminen vei aikansa. Halonen ei halunnut tehdä niistä liian humoristisia tai synnyttää kitkaa ihmisten välille.

– Olen ylpeä suomalaisuudesta ja Suomesta. Siinä ei ole vastakkainasettelua kenenkään kanssa. Ylpeys ja viha ovat kaksi eri asiaa. Se on hienoa, että maailma on täynnä erilaisia ihmisiä, kansoja ja kulttuureita, ja meidän pitää oppia toisiltamme. Samaan aikaan meidän pitää olla ylpeitä siitä, mitä meillä on.

Halosen sooloura alkoi loksahtaa paikalleen, kun hän teki levytyssopimuksen Mökkitie Recordsin kanssa. Hän oli nähnyt levy-yhtiöstä kertovan dokumentin Yleltä ja tajusi, että hänen täytyy hakea sinne. Mökkitie tuntui luonnolliselta paikalta, sillä sinne levyttävät niin ikään suomalaisuudesta ammentavat artistit kuten Arttu Wiskari ja Erika Vikman.

Pohjola-kappale julkaistiin miltei tasan vuosi sitten. Biisi ei alkuun lähtenyt lainkaan lentoon, mutta se alkoi kerätä pikkuhiljaa kuulijoita puskaradion kautta. Loppuvuodesta tapahtui yllättävä käänne, ja kappale ampaisi lopulta radioiden ja suoratoistopalvelu Spotifyn soitetuimmaksi.

Kappaleen kehityskaari on ollut nettiaikana poikkeuksellinen, sillä yleensä kappaleesta joko tulee hitti nopeasti julkaisun jälkeen tai ei ollenkaan. Halonen on ylpeä siitä, että Pohjola nousi suosioon juurikin yleisön kautta ja vielä korona-aikana, vaikka kappale oli tehty ennen pandemiaa.

– Jotkut ovat löytäneet kappaleesta voimaa koronamasennukseen. Se on jännä, miten yleisö löytää sen, mistä kappale kertoo. Se on ihanaa, että jokainen pystyy löytämään siitä oman juttunsa.

“Isänmaallisuus on olla osa jatkumoa”

Pohjola-kappaleessa on myös kansallista itsetuntoa kohottavia piirteitä. Halonen laulaa muun muassa siitä, että me kaadumme välillä, mutta nousemme ylös uudestaan.

Siksi ei liene ihme, että kappale soi Suomen jääkiekkomaajoukkueen pukukopissa talviolympialaisissa ennen pelejä. Entisenä lätkäpelaajana Halonen tietää musiikin merkityksen noissa tilanteissa.

– Muistan sen tunteen, kun oltiin lähdössä adrenaliineissa jäälle, että kuinka vahvasti musiikin tuntee ja kuinka syvälle se menee.

Halonen pääsi esittämään Pohjolan myös kultajuhliin Olympiastadionille. Ei olisi yllätys, jos kappale soisi myös ensi kuussa Suomessa järjestettävien jääkiekon MM-kisojen yhteydessä.

Ukrainan sodan alettua monet suomalaiset ovat puntaroineet suhdettaan isänmaahan, kun sodan uhka on suurempi kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Samaan aikaan kun päättäjät pohtivat liittymistä Natoon, maanpuolustuskursseille on tunkua.

Olli Halonen ei halua kommentoida sotaa, sillä hänen mielestään siihen tehtävään on riittävästi asiantuntijoita ja poliitikkoja.

Halonen pohtii kuitenkin isänmaallisuutta, sillä sitä hän kokee. Hänelle se tarkoittaa etenkin perinteiden tuomaa turvaa.

– Kun seison meidän sukutilalla Leppävirralla ja sitä on moni sukupolvi ennen minua katsellut, niin koen olevani samaa jatkumoa.

Ensimmäinen festarikesä

Tuleva kesä on Olli Haloselle erityinen, sillä se on hänen ensimmäinen festarikesänsä artistina.

Hän oli ensimmäisen kerran festareilla 11-vuotiaana vanhempiensa kanssa Kuopion Viinijuhlilla katsomassa J. Karjalaista. Heinäkuun alussa hän tekee festaridebyyttinsä samalla festarilla.

Ensi viikon perjantaina julkaistaan Halosen seuraava kappale nimeltään Suomen kesä. Mökkirantojen ja kesäterassien maisemmissa lipuva kappale enteilee Halosen esikoisalbumia, joka julkaistaan tämän vuoden aikana.

– Tämä on pelottava ala ja taistelen koko ajan sen miellyttämisen halun kanssa. Pitää kuitenkin olla oma itseni ja tehdä omannäköistä musiikkia eikä miettiä liikaa Spotify-listoja.

Voit keskustella jutusta 2.5. klo 23 asti.

Lue myös:

Janne Rintala tekee rakastettuja hittejä Arttu Wiskarille ja Erika Vikmannille, mutta saa moitteita laskelmoinnista ja junttiudesta

Näin Erika Vikmanista tuli junttidiskon kuningatar – seksi ja samaistuttavuus tekivät entisestä tangokuningattaresta tähden

Arttu Wiskari teki kansanmiesimagostaan hitin ja hetkeksi suosio meni päähän: "Rahaa oli kuin rakennusmestarilla, sitten tuli herääminen"

Kun laitat minkä tahansa verkkosähkökäyttöisen laitteen päälle, alkaa sähkömittari välittömästi tallentaa tietoja sen kulutuksesta. Etäluettava elektroninen mittari laittaa muistiin, kuinka paljon minkäkin tunnin aikana sähköä on käytetty.

Muun muassa nämä tiedot mittari lähettää vähintään kerran vuorokaudessa kyseisen alueen jakeluverkkoyhtiölle.

Aiempaan verrattuna uutta on nyt se, että kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden jokaisen liittymän tiedot lähetetään keskitettyyn tietojärjestelmään.

Samaan järjestelmään on tallennettu myös tiedot siitä, miltä yhtiöltä kukin liittymän haltija tai omistaja ostaa sähköenergiansa.

Maaliskuun puolivälistä saakka käytännössä kaikki sähkösopimuksen tehneet ovat voineet käydä verkkopankkitunnusten avulla tutustumassa omiin kulutustietoihinsa. Tietoihin pääsee se, jonka nimissä sähkösopimus on, ja sopimuksen tehneen valtuuttamat.

Vaikka palvelua ei ole juurikaan mainostettu, on järjestelmässä tehty jo pitkälti yli 40 000 hakua.

Keskitetystä sähkön vähittäismarkkinoiden tietoja kokoavasta järjestelmästä vastaa kantaverkkoyhtiö Fingridin tytäryhtiö. Järjestelmän rakentamisen ja käyttöönoton taustalla on sähkömarkkinalaki.

– Tiedot ovat henkilötietoa ja sijaitsevat EU-alueella ja Suomessa, sanoo Fingrid datahubin toimitusjohtaja Pasi Aho.

Hän vakuuttaa, että tiedot on asianmukaisesti suojattu ja niitä luovutetaan vain määräysten mukaisiin käyttötarkoituksiin. Myös tietojen tallessapitoajasta on säädetty: kulutustietoja säilytetään kuuden vuoden ajan.

Kaikkiaan mukana on jopa 3,8 miljoonan sähkönkäyttöpaikan, noin 80 verkkoyhtiön ja vähintään yhtä monen sähkön myyjän tietoja.

Kirjautuminen datahubin asiakasportaaliin

Suojaus on tarpeen, sillä mittarien välittämistä tiedoista voi tehdä päätelmiä esimerkiksi asukkaiden paikallaolosta ja muistakin toimista.

Datahub voi tietää saunomisaikasi

Suuritehoisen laitteen, kuten sähköuunin tai sähkökiukaan päälle laitto näkyy jo tuntitason tiedoissa selvänä kulutuksen kasvuna. Jatkossa mittareiden raportointi on tätäkin tiheämpää.

– Tulossa on 15 minuutin taseselvitysjakso, kertoo Aho.

Tiheämmästä raportoinnista on hyötyä esimerkiksi silloin, kun kiinteistössä on sähköä tuottavia aurinkopaneeleita. Karkeasti yksinkertaistaen, niiden verkkoon päin syöttämän energian määrä voidaan vähentää myyntiyhtiöltä ostettavasta sähköstä.

– Datahubia hyödyntämällä palveluntuottajat voivat tuoda uusia palveluja kuluttajille, jotka voivat liittyä pientuotantoon ja joustoon, jatkaa Aho.

Jo aiemmin moni verkkoyhtiö ja sähkön myyjä on tarjonnut datahubin kaltaisia nettipalveluja asiakkailleen.

Perinteiset lukemat myös nettipalveluun?

Myös sähköenergian mittausta valvovassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa nähdään alalla monia kehitysmahdollisuuksia.

Osa niistä kuitenkin edellyttää nykyisten etäluettavien mittarien vaihtamista uudempiin.

– Mittareihin on tulossa liitäntä, josta voidaan suoraan ottaa esimerkiksi sähköauton latausaseman ohjaamisessa tarvittavia luotettavia mittaustietoja, sanoo ylitarkastaja Heikki Koivula Tukesista.

Käytännössä latausta voidaan ohjata ajankohtaan, jolloin liittymän muu kulutus on pientä, ja markkinoita nopeasti seuraavan sähkösopimuksen tapauksessa myös hetkiin, jolloin energia on edullista.

Nyt käyttöönotetussa, kuluttajien sähkönkäyttötietoja sisältävässä datahub-järjestelmässä Koivula näkee kuitenkin myös kohennettavaa.

– Aiemmin sähkölaskuissa piti olla kyseisen laskutusjakson sähkömittarin alku- ja loppulukema. Sitä tietoa ei nyt kuitenkaan datahubiin kuluttajien nähtäville tuoda. Olisi hyvä tuoda, jotta kukin voisi itse verrata sinetöidyn mittarin näytön ja laskun lukemia, toteaa Koivula.

Lue myös:

Sähkön hinta kallistuu ja kodin yllättävät sähkönsyöjät voivat kasvattaa laskua entisestään – Vertailimme kuinka paljon erilaiset laitteet kuluttavat sähköä

Kokosimme tähän juttuun eilisillan ja kuluneen yön keskeiset uutiset Ukrainan sotaan liittyen.

Siviilien evakuoiminen Azovstalin terästehtaalta alkoi

Noin 20 siviiliä pääsi lähtemään Azovstalin terästehtaan suojista Mariupolin kaupungissa, kertoivat paikalliset sotilaslähteet lauantai-iltana.

Lähteiden mukaan joukko koostui naisista ja lapsista, jotka on tarkoitus evakuoida turvaan Ukrainan hallussa olevaan Zaporižžjan kaupunkiin.

Azovstalin terästehtaaseen linnoittautuneet sotilaat jatkavat tehdasalueelle piiloutuneiden siviilien etsimistä ja pelastamista evakuointia varten, kertoi Svjatoslav Palamar Azovin rykmentistä.

Palamarin mukaan evakuointia varten paikalle tullut autokulkue pääsi paikalle vasta illansuussa lauantaina.

Azovstalin teollisuusalueella on siviilejä sekä sinne perääntyneet viimeiset Mariupolin kaupunkia puolustavat ukrainalaisjoukot.

"Venäläisjoukot ovat surmanneet mariupolilaisia enemmän kuin natsit"

Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko sanoo, että noin kaksi kuukautta kestäneen sodan aikana venäläisjoukot ovat surmanneet enemmän kaupungin asukkaita kuin saksalaisjoukot surmasivat mariupolilaisia toisessa maailmansodassa.

Natsit surmasivat noin 10 000 siviiliä kaksi vuotta kestäneen Mariupolin miehityksen aikana, kirjoittaa brittiläinen Guardian.

Boitšenkon mukaan venäläisjoukot ovat surmanneet kaksi kertaa enemmän siviilejä Mariupolissa.

– Tämä on yksi pahimmista siviiliväestön kansanmurhista lähihistoriassa, Boitšenko sanoi Kyiv Independentin mukaan.

Zelenskyi: Kaikki vallatut kaupungit vapautetaan

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi yritti valaa toivoa ukrainalaisiin jokailtaisessa puheessaan lauantaina ja lupasi, että takaisin vallatut alueet raivataan ja rakennetaan ennalleen.

Hän kuitenkin myönsi, että se vaatii työtä.

– Meidän on taisteltava ja kohdistettava kaikki ponnistelut miehittäjien ajamiseen ulos. Ja me teemme sen, Zelenskyi sanoi.

Hän sanoi, että venäläisjoukkojen valtaamat kaupungit ja kylät vapautetaan vielä.

Lisäksi Zelenskyi kohdisti osan puheestaan jälleen suoraan venäläisille. Hän sanoi, että venäläissotilaiden ei pitäisi sotia Ukrainassa. Hän lisäsi, että Venäjän armeijan kenraalit itsekin odottavat venäläissotilaiden kuolevan tuhatmäärin Ukrainassa.

Zelenskyi sanoi, että Venäjä värvää lisää joukkoja, joilla on vain vähän motivaatiota ja taistelukokemusta.

– Jokainen venäläissotilas voi vielä pelastaa henkensä. Teidän on parempi säilyä hengissä Venäjällä kuin kuolla Ukrainassa, Zelenskyi sanoi.