Behm jättäisi Instagramin heti, jos ei olisi artisti – maailmalla poptähdet lähtevät nyt somesta ovet paukkuen, koska eivät kestä enää fanejaan

Useampi suuri poptähti maailmalla on tuskastunut vaativiin faneihinsa siinä määrin, ettei halua enää olla somessa läsnä. Myös suomalaisartisti Behmiltä vaaditaan usein esimerkiksi kannanottoja päivänpolttaviin aiheisiin, vaikka hän on muusikko. “Enhän mä ole sitä varten perustanut sitä tiliä”, Behm sanoo Ylelle.

Korona-aikana hankittiin paljon koiria, joista halutaan nyt eroon – "Osa on huomannut, että koiran kasvattaminen ei onnistukaan"

Eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescuelle on tarjottu tänä vuonna jo 60 koiraa. Niistä kolmasosa on voitu ottaa vastaan. Korona-aikana hankituilla koirilla on huomattu tavallista enemmän käytöshäiriöitä.

Putinin vallan vanavedessä ansaitulla rahalla ei tee Venäjällä mitään – selvitimme, mitä kuuluu Venäjän rikkaimmille ihmisille

Harva umpirikas venäläinen on kertonut kantansa Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa. Oligarkkien menneiden vuosien poliittinen valta on mennyttä, eikä moni halua sotkeutua sotaan lainkaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija.

Video Putinista jumalanpalveluksessa herätti epäilykset sen aitoudesta – kolme asiantuntijaa kertoo, miksi Putinin esiintymisiä epäillään

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tarkoin harkitut ja suunnitelmalliset esiintymiset ovat omiaan ruokkimaan epäilyä. Terve epäily on paikallaan, koska Venäjä harjoittaa runsaasti propagandaa.

Euroopassa tutkitaan lasten selittämättömiä maksatulehduksia – yksi kuollut ja kymmenet joutuneet maksansiirtoon

Tapauksia on todettu maailmanlaajuisesti 190, näistä yli sata Britanniassa ja useita kymmeniä EU-maissa. Yhden teorian mukaan lasten immuniteetin kehittyminen on häiriytynyt koronatoimien johdosta.

Putkiremontti ei ole koskaan läpihuutojuttu – monenlaisia haasteita tuli eteen myös lahtelaisessa Asunto Oy Kangaskirsissä, jossa putkiremontti käynnistyi keväällä 2020.

– On ollut tuskaa, hikeä ja kyyneleitä, mutta nyt ollaan maalissa. Lopputulos on hyvä, kuvailee taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Piia Rosilainen remontin kulkua Ylen MOT-toimitukselle.

Haasteet liittyivät pääasiassa remontin rahoittamiseen. Kangaskirsi on 1960-luvulla rakennettu yhtiö Lahden Metsäkankaalla.

Vaikka se on asiallisesti hoidettu talo kasvavassa kaupungissa, ei pankkilainaa isoon saneeraukseen löytynyt tuosta vaan.

Pankit miettivät ennen lainapäätöstä riskejä ja vakuusarvoja. Kangaskirsiä rasitti aiempaan julkisivuremonttiin otettu laina. Kaupunginosassa vanhojen asunto-osakkeiden hinnatkin ovat olleet lievässä laskussa. Neliöhinnat ovat keskimäärin 1 000 euron luokkaa.

Jotta remonttibudjetti saatiin kokoon, alkuperäistä korjaussuunnitelmaa piti karsia. Iso osa summasta piti kerätä ennakkomaksuina osakkailta. Pankkilaina kattoi vain reilut puolet remonttikuluista – ja siihen liittyi erityinen ehto.

– Ilman valtiontakausta ei olisi saatu pankista mitään, sanoo Rosilainen

Ministeriön mukaan takausmalli ei toimi

Remonttilainojen valtiontakaus otettiin käyttöön vuonna 2015. Idea on, että vakavaraisen takaajan mukana olo helpottaa lainan saantia ja alentaa lainan hintaa – ja samalla taloyhtiöiden remonttipäätökset vauhdittuvat.

Valtio on varautunut takaamaan 100 miljoonan remonttilainat vuodessa. Mutta miljoonat eivät kelpaa. Takaushakemuksia on nyt tehty yhteensä kolme – lahtelainen Kangaskirsi on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa takauksen saanut yhtiö.

– Eihän se takausmalli ole toiminut ollenkaan. Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen ympäristöministeriöstä

– Eihän se takausmalli ole toiminut ollenkaan, sanoo ylitarkastaja Jorma Pietiläinen ympäristöministeriöstä, jonka rooteliin takauslaki kuuluu.

Pietiäinen katsoo, että takausmalliin tuli jo alun alkaen liian tiukat ehdot. Malliin vaikuttivat myös valtiovarainministeriön näkemykset totetustavasta. Takausmallia saatetaan muuttaa vielä tällä hallituskaudella.

Kiinnostusta takauksiin luulisi löytyvän. Taloyhtiöiden remonttiraha on toisinaan tiukassa. Esimerkiksi Kiinteistöliiton kyselyjen mukaan taloyhtiöiden lainansaanti on hankaloitunut viime vuosina. Syksyllä 2021 vastaajista 3,4 prosenttia kertoi, ettei lainatarjousta saatu ollenkaan.

– Yhä enemmän jopa pääkaupunkiseudulla on tilanteita, että rahoitusta ei saa remontteihin, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Pahimmillaan remontin rahoitusongelma johtaa taloyhtiön konkurssiin ja kotien menetykseen. Rahoituksen löytäminen voi olla erityisen hankalaa, jos taloyhtiö on pieni ja korjausvelat isoja. Myös huoneistojen omistuksen keskittyminen, vuokratontti tai talon sijainti muuttotappioiden keskellä voivat olla ongelmia lainansaannille.

Lisää ohjeistusta ja nopeutta kaivataan

Asuntoyhtiö Kangaskirsille valtion takauksesta oli ratkaiseva hyöty, kun takaus mahdollisti putkiremontin. Yhtiö ei kuitenkaan ylläty siitä, että muita taloyhtiötä takaus ei ole juuri kiinnostanut. Kangaskirsinkin kokemukset takauksen hakemisesta ovat huonoja.

– Kankeaa, hidasta ja byrokraattista, kuvailee taloyhtiön isännöitsijä Kaarlo Kurko.

Kangaskirsin hakuprosessiin liittyi vaivalloista paperisotaa ja päätöksiä odoteltiin kuukausia. Tietojen korjaukset ja täydennykset veivät aikaa. Urakkahinnat ja -ehdot voivat muuttua pitkänä odotusaikana. Se mutkistaa helposti remonttia entisestään.

– Ohjeistukset ja neuvontakin voisivat olla parempia, sanoo Kangaskirsin hallituksen puheenjohtaja Piia Rosilainen.

Takaukset myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Liian kovat ehdot

Taloyhtiöiden edunvalvoja Kiinteistöliitto luonnehti remonttilainan takausehtoja jo niitä säädettäessä vuonna 2014 liian koviksi. Liitto myös ehdotti vuonna 2020 takausehtojen höllentämistä.

– Kuin tuuleen olisi huudellut, kommentoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero nyt, kun mitään muutoksia ei ole tehty. Kero uskoo, että ehtojen loiventaminen lisäisi takausten menekkiä.

– Voitaisiin saada korjaamisen piiriin rakennuskantaa, joka on vaaravyöhykkeellä, ettei sitä korjata ollenkaan ja se rapistuu käsiin, sanoo Kero.

Kiinteistöliiton mielestä kahden prosentin palkkio tekee takauksesta kalliin. Kaikkien takauslainojen yhteismäärä saa olla korkeintaan puolet taloyhtiön arvosta. Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton mielestä yläraja tulee vastaan liian aikaisin.

Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan takausehtojen höllentäminen voisi saada remontit liikkeelle sellaisissa taloissa, joihin riittää asukkaita tulevaisuudessakin, mutta isot remonttirästit nostavat kynnystä töiden aloittamiseen.

– Taloyhtiöt, jotka nyt joutuvat kikkailemaan liikaa rahoituksen saamisessa, voisivat saada lainan helpommin, jos takausehtoja uudistetaan, sanoo Viljamaa.

Remonttilainojen tarpeen odotetaan kasvavan. 1970- ja 80-luvuilla rakennetut asuntojen “suuret ikäluokat” tarvitsevat pian monenlaista peruskorjaamista.

Remonttilainan takausmalli syrjäytti valtion korkotuen taloyhtiöille. Korkotukilainoille oli käyttöä silloin, kun niitä vielä sai. Vuonna 2014 korkotukilainoja nostettiin 124 miljoonaa euroa.

Nyt mahdollisten takausten yhteenlaskettu määrä on reilut 700 miljoonaa euroa alkaen mallin käyttöönotosta 2015. Jakoon koko potentiaalista on saatu lahtelaisen Asunto Oy Kangaskirsin myötä 0,05 prosenttia.

Yksi takaushakemus on hylätty ja yksi on käsittelyssä.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 2.5.2022 kello 23:een saakka.

Suomen ainoan lentokelpoisen DC-3 -koneen lentokausi alkoi tällä viikolla DC-yhdistyksen jäsenlennolla Vaasassa.

Kone on läpikäynyt talven aikana normaalit huoltotoimenpiteet, noin 1300 henkilötyötuntia. DC-yhdistyksen puheenjohtaja Petri Petäys arvioi, että yksi lento "Vanhalla rouvalla" vaatii taakseen 30 tuntia talkootyötä.

– Nyt kone on todettu lentokelpoiseksi ja alkaa jäsenlentotoiminta täällä Vaasassa, Petäys sanoo.

Konetta lentää Petri Munukka, joka leipätyökseen kuljettaa Airbusia. Ero nykyaikaiseen koneeseen on selvä:

– Automatiikka ja elektroniikka puuttuu, joutuu itse töihin. Joskus tuulessa joutuu vääntämään ihan voimallakin, että se suostuu kääntymään. Kone kääntyy vaijerilla.

Ylen toimittaja Juuso Kääriäinen hyppäsi DC-3:n kyytiin koelennolla. Kuuntele, millaista on matkustaa 1960-luvua henkivässä koneessa.

Helsingin poliisi epäilee 33-vuotiasta miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta, vammantuottamuksesta, virkamiehen vastustamisesta ja niskoittelusta, poliisi kertoo tiedotteessaan. Esitutkinta Pohjoisesplanadin tapahtumista on aloitettu.

Epäilty kaahasi Helsingin keskustassa eilisiltana. Kolme ihmistä loukkaantui. Epäilty törmäsi kahdeksaan autoon. Hän vaaransi ajollaan lukuisien paikalla olleiden turvallisuuden, tiedotteessa kuvaillaan. Poliisin mukaan kolhiintuneita ajoneuvoja on runsaasti.

Poliisin tiedotteessa kuvaillaan, että tapahtumat alkoivat iltaseitsemän tienoilla, kun poliisipartio näytti kuljettajalle pysähtymismerkkiä Pohjoisrannassa. Epäilty ei pysähtynyt, vaan suuntasi kohti Pohjoisesplanadia. Poliisi ei ajanut häntä takaa.

Epäilty törmäsi toiseen autoon Pohjoisesplanadi 37:n kohdalla.

Kolarissa loukkaantui kolme ihmistä, joista yksi oli epäilty, poliisi kertoo tiedotteessa.

Kaikki loukkaantuneet saivat sairaalahoitoa. Loukkaantuneet asianomistajat ovat päässeet pois sairaalasta, poliisi kertoo.

– Poliisi on kerännyt tapahtumapaikalta runsaasti videokuvaa ja silminnäkijähavaintoja, joita käydään läpi. Lisäksi jatkamme asianomistajien ja todistajien puhutuksia, sanoo päivystävä tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kalle da Silva Gonçalves.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää tänään.

Vapun vietolla on pitkät perinteet pääkaupungissa. Vappuaattona tärkeitä ovat olleet Mantan lakitus ja Linnanmäen huvipuiston avautuminen, vapunpäivänä Ullanlinnanmäen aamiainen kuorolauluineen sekä poliittiset puheet pitkin päivää.

Havis Amanda -veistoksen, tutummin Mantan, lakittaminen vapun kunniaksi alkoi mahdollisesti jo vuonna 1910 eli pian patsaan valmistumisen jälkeen. 1970-luvulla Mantan lakitus sai poliittisen sävyn, mikä näkyi esimerkiksi lakittajien vaatetuksessa.

Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.

Opiskelijoiden kevään ja vapun juhlinta on näkynyt vuosien ajan hyvissä ajoin vappuviikolla. Koronapandemia vaimensi, osin katkaisi nämä perinteet pariksi vuodeksi, mutta jälleen niihin on palattu.

Vappu on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä on 1. päivänä toukokuuta. Työväenliike valitsi vapun kansainväliseksi juhlapäiväkseen 1800-luvun lopulla.

Mitä muuta vapun perinteisiin kuuluu ja miten vappu on vuosikymmenten saatossa muuttunut – katso tämän jutun yhteydessä olevalta videolta.

Voit keskustella aiheesta 2.5. kello 23:een saakka.

104-vuotias Eino Hölsä istuu lempipaikallaan olohuoneen mustassa nojatuolissaan.

Hölsä elää omakotitalossaan rauhallista elämää muutaman kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta.

Nöyrältä vaikuttavan herran äänestä kuuluu ylpeyttä.

– Ensin rakensin naapurin talon valmiiksi. Sitten rupesin ajattelemaan, että pitäisi saada se omakin talo, kertoo Hölsä.

Eino Hölsä osti tontin ja alkoi rakentaa tontille taloa. Sähkö- ja putkitöitä lukuun ottamatta omakotitalo on kokonaan itse rakennettu.

– Olin samaan aikaan muualla päivätöissä. Kaikki rakennustyöt tehtiin iltasilla ja pyhän aikoina.

Hölsä muutti taloon vuonna 1952, eikä hänelle ole seitsemän vuosikymmenen jälkeen syntynyt kiirettä muuttaa talosta pois.

– Aion asua tässä niin kauan kuin vain pystyn ja saan apua, ja apua minä kyllä saan.

Säännöllistä tukea arkeen tuovat useamman kerran päivässä vierailevat hoitajat. Tarpeen vaatiessa Hölsä saa myös apua jo eläkkeellä olevilta pojiltaan.

Pitkän iän salaisuus

Hölsä on sotaveteraani ja -invalidi, joten Suomen valtio takaa hänelle tarvittavan tuen. Reilu 100-vuotias veteraani palveli maataan sekä talvisodassa että jatkosodassa.

Pitkän elämänsä salaisuutta Hölsä ei pysty jakamaan, sillä sitä hän ei tiedä. Mahdolliseksi tekijäksi hän kuitenkin arvioi perintötekijät. Hölsän äiti eli 103 vuotiaaksi.

Pitkän elämän salaisuuksia voi mahdollisesti myös löytää hänen elämäntarinastaan.

Hölsä on syntynyt vuonna 1918 Lappeenrannan lähellä sijaitsevassa Savitaipaleen kunnassa.

Maatilan poikana hänen piti aina kyetessään osallistua maatilan töihin. Lapsena opittu työmoraali vaikuttaa kulkeneen mukana hänen elämänsä ajan.

Hölsä kertoo, ettei ole elämässään paljoa istumatyötä tehnyt, vaan on aina jalkojensa päällä työskennellyt.

– Kun minä tulin tänne Lappeenrantaan, menin tukkuliikkeeseen automieheksi. Siellä olin yhden vuoden. Jostain syystä se ei miellyttänyt.

Pitkän linjan bensakauppias

Oma ura sai alkunsa Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Valtakadun Esson huoltoasemalta, jossa hän työskenteli reilun vuosikymmenen.

Suomen autokannan lisääntyessä ja huoltoasemien kysynnän kasvaessa päätti Hölsä vuokrata oman huoltoaseman naapurikunnasta Luumäen motellin vierestä.

– Minusta tuli työnantaja. Monelle nuorelle miehelle olen antanut ensimmäisen työpaikan bensapoikana.

Eino Hölsä kertoo, että hänen elämänsä parhaat vuodet olivat niitä, joissa hän vaimonsa kanssa kävi yhdessä töissä huoltoasemalla. Nykyään leskenä yksin elävä Hölsä ehti olla vaimonsa kanssa naimisissa 76 vuotta.

– Minä menin sodan aikana jo naimisiin. Naimisissa olevat henkilöt saivat paremmin lomaa kuin poikamiehet, kertoo Hölsä.

Talvisodassa Hölsä palveli ratsuväkirykmentissä Karjalankannaksella. Hän kuitenkin loukkaantui, kun hevonen kaatui ja Hölsän jalka jäi hevosen alle.

– Nilkka venähti niin, että en pystynyt enää kävelemään. Siihen loppui minun talvisotani.

Muistot sinikantisesta kirjasta

Jatkosodassa Hölsä muun muassa rakensi ponttonisiltoja monien muiden ajokortillisten sotilaiden tavoin. Jatkosota päättyi hänen osaltaan loukkaantumiseen, kun hän sai osuman kranaattitulessa.

Lappeenrantalaisen sotaveteraanin kodin kirjahyllyssä seisoo sinikantinen kirja, johon Hölsä on kirjannut muistiin sodan tapahtumia omasta näkökulmastaan. Kirjoituskoneella kirjoitetut kertomukset muistuttavat Tuntemattomasta sotilaasta.

Hölsällä on sotiemme veteraanina oma näkökulma nykymaailman tapahtumiin. Ukrainassa käytävästä sodasta hän näkee yhtäläisyyksiä talvi- ja jatkosotaan.

– Kun talvisota alkoi, Stalin oli sitä mieltä, että hän on kahden viikon päästä Helsingissä. Hän ei koskaan päässyt edes lähellekään. Putin taas meinaa, että Ukraina olisi antautunut kun vaan kävelee läpi, mutta ei siinä käynytkään näin.

Veteraanin sympatiat ovat Ukrainassa asuvien puolella.

– Kyllä se on surkea tilanne, että ei nykyaikana pystytä sopimaan muuten kuin pyssyjen kanssa, sanoo 104-vuotias sotaveteraani Eino Hölsä.

Katso Yle Areenasta Ylen Sadan vuoden sankarit -ohjelma. Niissä mukana myös lappeenrantalainen Eino Hölsä.

Viherkasviharrastajien suosimat lihansyöjäkasvit herkuttelevat kotioloissa ilmassa lentävillä hyönteisillä, mutta trooppisten metsien kannukasvit voivat napostella jopa nisäkkäitä.

Nämä Nepenthes suvun kannukasvit hajottavat rotan liuokseksi ihmisen vatsahapon kaltaisella sulatusnesteellä. Kasvi imaisee rotan sisäänsä kuin pirtelön. Miten petokasvi saa houkuteltua nisäkkään näinkin vaaralliseen loukkuun? Videolla toimittaja ja puutarhuri Helena Lappeteläinen kertoo lihansyöjäkasveista.

Voit keskustella aiheesta 2.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kun kasvit ryhtyvät lisääntymishommiin, on touhu melkoista arpapeliä

Miten on mahdollista, että kukka voi murtaa jopa asfalttia? Vastaus löytyy juurista

– Tuovinen!

Komento kajahtaa Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan käytävällä. Hugo Tuovinen pistää päänsä ulos harjoitushuoneen ovesta. Kohta on hänen vuoronsa astua valintalautakunnan eteen antamaan soittonäytteensä.

Oululainen Tuovinen on Parolannumella Hattulassa Panssaprikaatissa mukanaan saksofoni ja klarinetti. Edessä on valintakoe Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaan. Jos kaikki sujuu hyvin, hän aloittaa varusmiespalveluksensa soittokunnassa tammikuussa 2023.

Tänä vuonna hakemuksia tuli reilut 200. Varusmiessoittokuntaan valitaan 80–100 alokasta.

– Korona aiheutti pienen laskun, mutta jo seuraavat hakijamäärät näyttivät aika normaalilta, sanoo apulaiskapellimestari, yliluutnantti Tommi Suutarinen.

Yhden unelman täyttymys

Hugo Tuovinen myöntää, että valintakokeet jännittävät. Hän on kerran aiemmin osallistunut pääsykokeeseen, jossa on pitänyt soittaa.

– Junnuna hain Oulun konservatorioon soittamaan klarinettia. Siitä on niin kauan, että en edes muista sitä.

Sen Tuovinen sentään muistaa, että hänet hyväksyttiin konservatorioon.

– Tykkäisin todella paljon, jos voisin viettää oman palveluksen soittaen.

Parolannummelle kokeisiin Helsingistä saapunut Meeri Heinonen myöntää, että myös häntä jännittää. Hänelle ja haminalaiselle Taavi Suutarille varusmiessoittokunta olisi yhden unelman täyttymys.

Alkusysäys muusikon uralle

Varusmiessoittokunnan apulaiskapellimestari Tommi Suutarinen sanoo, että hakijoiden lisäksi valintakokeet jännittävät myös henkilökuntaa.

– Millaisen porukan me saamme seuraavalle vuodelle?

Varusmiessoittokuntaan haetaan monipuolista joukkoa. Sinne voivat hakea puhallin-, lyömä-, jousi- ja kosketinsoittajat sekä haitaristit, kitaristit, basistit ja laulajat. Lisäksi mukaan mahtuu esiintyviä taiteilijoita, kapellimestareita, tuottajia, media- ja viestintäalan osaajia sekä ääni- ja valoteknikkoja.

– Tietenkin he tulevat tänne suorittamaan varusmiespalvelusta, tekemään maanpuolustustyötä. Mutta tämä voi olla elämänuran mittainen matka. Muusikon ura voi lähteä käyntiin tästä päivästä.

Lue myös:

Keikaton kevät oli varusmiesmuusikoille valtava pettymys, sitten soittokunta opetteli esiintymään kameralle – näin kasarmistudiolla rokataan

Katso varusmiesten onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle – Finlandia-hymni kaikuu komeasti Oulangan kallioilla

Yhdistyneet kansakunnat vahvistaa, että operaatio siviilien evakuoimiseksi Mariupolin kaupungissa sijaitsevalta Azovstalin terästehtaalta on käynnissä.

YK:n humanitaarisen avun tiedottaja Saviano Abreu kertoo uutistoimistoille, että evakuointeja tehdään yhteistyössä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kanssa. Operaatio on koordinoitu Ukrainan ja Venäjän viranomaisten kanssa, ja se alkoi lauantaina.

Abreu kuvailee tilannetta erittäin monimutkaiseksi, eikä kerro siitä lisätietoja, jotta siviilien turvallisuus ei vaarantuisi.

Zelenskyi: Sata ihmistä päässyt pois

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoo, että ensimmäinen, noin sadan henkilön ryhmä on lähtenyt tehdasalueelta ja kuljetetaan Ukrainan hallitsemaan Zaporižžjan kaupunkiin Dnepr-joen alajuoksulla.

Hän sanoo Ukrainan ja YK:n työskentelevän yhdessä, jotta tehdasalueelta saadaan evakuoitua lisää ihmisiä.

– Olen kiitollinen tiimillemme. Nyt he työskentelevät yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa muiden siviilien evakuoimiseksi tehtaalta, Zelenskyi kirjoitti Twitterissä.

YK kertoi aiemmin, että evakuointeja tehdään yhteistyössä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kanssa ja ne on koordinoitu Ukrainan ja Venäjän viranomaisten kanssa.

Venäjä: 80 ihmistä evakuoitu

Venäjän puolustusministeriö puolestaan kertoo, että Azovstalista on evakuoitu 80 ihmistä. Ministeriön mukaan Ukrainan hallussa oleville alueille haluavat siviilit on luovutettu YK:lle ja Punaisen ristin kansainväliselle komitealle.

Jopa tuhannen siviilin uskotaan vielä olevan neuvostoaikaisen terästehtaan tunneleissa. Siellä on arviolta myös noin 2 000 ukrainalaista sotilasta.

Lähteet: Reuters, AFP

TäydennettyVenäjän puolustusministeriön tiedoilla 1. toukokuuta kello 19.01.

Lue lisää:

Evakuointiyritykset raukesivat jälleen Mariupolissa – terästehtaassa on edelleen yli tuhat henkeä saarroksissa

Mariupolin pormestari syyttää Venäjää siviilien joukkohautaamisesta – "2000-luvun suurin sotarikos on tehty Mariupolissa"

Mariupolissa loukussa olevilta sotilailta "viimeinen viesti" maailmalle: Aikaa on jäljellä ehkä enää tunteja tai korkeintaan päiviä

Viestit Azovstalin jättitehtaan sisältä kertovat epätoivosta – tällainen on Mariupolin viimeinen pakopaikka

Kunta-alan työnseisaus järjestetään 3.–9. toukokuuta kymmenessä kaupungissa. Lakko sulkee kouluja ja päiväkoteja sekä vaikuttaa myös muun muassa kirjastojen ja museoiden toimintaan.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry aloittavat lakot Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla, Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Lakon piirissä on kaikkiaan 81 000 työntekijää. Heistä yli 22 000 on opettajia. Aikaisemmin liitot ovat lakkoilleet eri kaupungeissa pistelakkoina.

Pelkästään pääkaupunkiseudulla lakko koskettaa noin 31 000 palkansaajaa.

Helsingissä peruskoulut kiinni

Helsingin kaupungin suomenkieliset koulut suljetaan lakon vuoksi. Kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto teki asiasta päätöksen keskiviikkona.

Lakko koskee myös esiopetusta, jos sitä järjestävä koulu tai päiväkoti ei ole auki.

Helsingin perusopetusjohtajan Outi Salon mukaan ruotsinkielisessä opetuksessa on sama tilanne.

Lautakunnan mukaan opetuksen järjestämiseen liittyisi muun muassa fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen liittyviä riskejä. Myös opetussuunnitelman toteutuminen voisi vaaranatua.

Helsingin kaupungin suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa on yhteensä noin 46 000 oppilasta ja esiopetuksessa noin 5 800 oppilasta.

Toisen asteen koulutuksen johtajan Arja Kukkosen mukaan lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa töihin tulevan henkilökunnan määrä selviää vasta lakon alettua. Tätä ei ole voitu etukäteen varmistaa.

Töihin tulleet opettajat voivat ohjata oppilaita itsenäiseen opiskeluun, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa käytännön opetus keskeytyy. Osa opiskelijoista on kuitenkin työpaikoilla suorittamassa työssäoppimisjaksoja.

Neljäsosa Helsingin päiväkodeista pysyy auki

Helsingin va. varhaiskasvatuksen johtajan Ulla Lehtosen mukaan noin neljännes eli 72 ennalta päätettyä päiväkotia pidetään auki koko lakon ajan. Auki pysyviä päiväkoteja on tasaisesti eri puolilla Helsinkiä.

Päiväkotien henkilöstöresurssit ovat lakkotilanteessa rajalliset. Varhaiskasvatuslaki määrittää, että päiväkodissa on oltava yksi työntekijä seitsemää yli kolmevuotiasta kohden ja yksi työntekijä neljää alle kolmevuotiasta kohden. Näistä lasketaan suhdeluku, jonka mukaan lapsia voidaan ottaa päiväkoteihin sisään.

Päiväkodit täytetään jokaisena lakkopäivänä sitä mukaa, kun perheet tuovat lapsia päiväkoteihin. Työssä olevan henkilöstön määrä voi myös muuttua päivittäin.

Lakon aikana eri päiväkotien päiväkohtaisia kapasiteettitietoja ei ole tarkistettavissa mistään julkisesti. Jos lapsen haluaa päiväkotiin, on mentävä paikan päälle ja katsottava mikä on tilanne.

– Emme saaneet rajattua mitään tehtäviä tai toimintoja varhaiskasvatuksesta lakon ulkopuolelle, joten emme voi varmistaa minkään päiväkodin toimintaa tietyllä kapasiteetilla, Lehtonen sanoo.

Päiväkotien asiakasmaksut hyvitetään lakon ajalta niille vanhemmille, jotka eivät käytä varhaiskasvatuspalveluja.

– Lasten turvallisuus on tärkein prioriteettimme. Kaikki ratkaisut on tehty turvallisuus edellä.

Helsingin päiväkotien asiakkaat saavat tällä viikolla tiedotteen lakosta ja auki pysyvistä päiväkodeista. Helsingissä on suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä noin 28 000 lasta.

Katso tästä vaikutukset muissa kaupungeissa:

Kouluja ja päiväkoteja kiinni tiistaista alkaen Jyväskylässä – kunta-alan lakko toteutuu

Kunta-alan lakko sekoittaa etenkin lapsiperheiden arjen Tampereella – vaikutuksia myös bussivuoroihin ja kirjastoihin

Kunta-alan lakko sulkee lähes kaikki Rovaniemen peruskoulut ja lukiot: "Emme voi tarjota turvallista ja toimivaa opetusta"

Kunta-alan lakko sulkee koulut ja päiväkodit Turussa ensi viikolla

Valtaosa Oulun päiväkodeista menee viikoksi kiinni, kun kunta-alan lakko alkaa toukokuussa

Espoon tilanne selviää ensimmäisenä lakkopäivänä

Espoossa kaikki päiväkodit ovat kiinni ensimmäisenä lakkopäivänä.

– Meillä ei ole aavistustakaan, kuinka laajaa osallistuminen lakkoon on työntekijöidemme keskuudessa. Kunnioitamme työntekijöiden lakko-oikeutta ja järjestäytyminen on jokaisen henkilökohtainen asia, sanoo kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho.

Toisena lakkopäivänä avataan mahdollisuuksien mukaan joitakin päiväkoteja sen mukaan, miten henkilöstöä riittää.

Myös Espoossa suljetaan kaikki peruskoulut turvallisuusriskien vuoksi lakon ajaksi.

– Emme voi ottaa sellaista turvariskiä, että meillä olisi esimerkiksi kahdeksansadan oppilaan peruskoulu, jossa olisi läsnä muutama opettaja.

Laki mahdollisti etäopetuksen peruskouluissa vain tilapäisesti lääkärilausuntoon perustuen koronan vuoksi.

Lukioissa voidaan kuitenkin antaa etäopetusta lakon aikana, jos töissä on opettajia, jotka eivät kuulu lakon piiriin.

– Siitä päästään tiedottamaan tarkemmin vasta ensimmäisen lakkoppäivän jälkeen, kun selviää, ketkä ovat paikalla.

Espoon varhaiskasvatuksen ja koulujen piirissä on lähes 50 000 lasta ja nuorta.

Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen yhteisessä ammatillisessa oppilaitoksessa Omniassa suljetaan joitakin toimitiloja, mikä vaikuttaa esimerkiksi ruokailun järjestämiseen. Opetus ei kuitenkaan keskeydy vaan jatkuu muun muassa etänä.

Vantaa saattaa järjestää perusopetusta suppeasti

Vantaalla suurin osa päiväkodeista suljetaan. Kaupunki toivoo, että vanhemmat järjestävät lastenhoidon itse, jos suinkin kykenevät.

Tavoitteena on pitää joitakin päiväkoteja avoinna mahdollisuuksien mukaan. Ensisijaisesti hoitoa tarjotaan niille lapsille, joiden hoitoa ei muulla tavalla pystytä järjestämään. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on reilut kymmenentuhatta lasta.

Myös esiopetus keskeytyy lakon ajaksi.

Perusopetus ja vammaisten lasten päivätoiminta keskeytetään, jos lakko alkaa. Ensimmäisen lakkopäivän iltana 3. toukokuuta arvioidaan, kuinka paljon kouluissa on työntekijöitä paikalla. Niissä kouluissa, joissa on riittävästi henkilöstöä, voidaan järjestää opetusta. Tällöin rehtorit kutsuvat oppilaita kouluun luokittain.

Ensisijaisesti kouluun kutsutaan alimpien luokka-asteiden oppilaita sekä niitä, joiden päättöarviointi on käsillä.

Lakko koskee myös pääosin aamu- ja iltapäivätoimintaa. Vantaa järjestää kuitenkin ruokailun useilla kouluilla myös lakon aikana.

Vantaalla varhaiskasvatuksen piirissä on noin 11 000 lasta ja perusopetuksessa yli 24 000.

Lukioissa ja ammattiopisto Variassa ensimmäisenä lakkopäivänä opiskellaan etänä, minkä jälkeen oppilaitokset ohjeistavat, kuinka seuraavina päivinä toimitaan.

Vantaa saattaa vielä täsmentää näitä keskiviikkona antamiaan tietoja loppuviikosta tai ensi viikolla, jos lakko alkaa.

Lakko ei vaikuta julkiseen liikenteeseen

Lakkovaroituksen piirissä on myös Helsingin seudun liikenne. Jos lakko toteutuu, sillä saattaa olla vaikutuksia HSL:n asiakaspalveluun, eli lähinnä Helsingin Rautatientorin asiakaspalvelupisteen ja HSL:n puhelinpalvelun aukioloaikoihin.

Tämä ei kuitenkaan ole vielä varmaa.

– Heti sen jälkeen, kun tiedämme, missä mennään, viestimme tilanteesta. Nyt etukäteen emme pysty vielä tarkasti sanomaan, HSL:n viestinnän asiantuntija Tuija Ruoho sanoo.

Julkisen liikenteen kuljettajat eivät ole HSL:n palkkalistoilla, joten lakon ei odoteta vaikuttavan julkisen liikenteen aikatauluihin.

Lakon piti alkaa pääkaupunkiseudulla jo pääsiäisen jälkeen, mutta työministeri Tuula Haatainen siirsi sitä kahdella viikolla. Näin voidaan tehdä vain poikkeuksellisesta syystä, jos lakko vaikuttaa laajasti yhteiskunnan toimintaan.

Lakkouhka koskee myös yksityisiä kouluja, joita on Helsingissä 15 ja Tampereella kaksi.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29.4. kello 23:een asti.

Kirkkoja, sairaaloita, päiväkoteja, kouluja, elokuvateattereita. Taiteilija-arkkitehtipari Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo on parinkymmenen vuoden aikana tehnyt taideteoksia mitä erilaisimpiin ympäristöihin.

Pariskunta suunnittelee teoksensa huolellisesti ja tekee niistä ensin mallikappaleet. Nyt näitä mallikappaleita on ensi kertaa esillä näyttelyssä, joka on vapunpäivänä avautunut Partasen ja Lamusuon omassa näyttelytilassa Kuopion ydinkeskustassa.

Mallipaloja varten näyttelytilaan on rakennettu kymmenen pyramidia, joihin kappaleet on aseteltu.

Partasen mukaan mallipalat ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä niiden perusteella pariskunta on uskaltanut lähteä esimerkiksi piikkaamaan juuri valmistuneen kirkon betoniseinää.

– Olemme veistäneet betoniseiniin ja tehneet valtavan isoja puuveistoksia, joihin on kaadettu pronssia päälle. Se on tosi kallista, joten prosessi pitää tietää, muuten tulee katastrofi, hän selittää.

Työn alla neljä uutta taideteosta

Kuten lopullisissa teoksissa, myös mallikappaleissa on käytetty mitä erilaisimpia materiaaleja, kuten esimerkiksi pronssia, puuta, betonia ja lasia.

Heikki Lamusuon mukaan heillä ei ole minkäänlaista suosikkimateriaalia.

– Käytämme sitä, mikä parhaiten kertoo tarinan teoksen sisällöstä.

Hänestä parasta on se, että pääsee tekemään käsillä jotakin konkreettista kuten piikkaamaan betonia tai veistämään puuta.

Kuopiolaispari on suunnitellut tähän mennessä jo 34 julkista taideteosta, ja parhaillaan työn alla on neljä lisää.

Empatiaa ja unelmia

Partanen ja Lamusuo kutsuvat itseään empatiataiteilijoiksi ja empatiasuunnittelijoiksi, sillä he pyrkivät taidetta tehdessään samastumaan niihin, jotka teoksia katsovat ja käyttävät.

– Asetumme eri käyttäjien tai omistajien tai siivoojien rooliin, Partanen kiteyttää.

Hänen mukaansa on pohdittava myös esimerkiksi sitä, miten julkisia taideteoksia huolletaan.

Lamusuo puolestaan kuvaa menetelmää siten, että kyse on asiakkaitten ja käyttäjien unelmien ja ajatusten löytämisestä.

– Otamme asiakkaan ja käyttäjän aina alussa mukaan suunnitteluun. Siten hakkeesta tulee yhteinen ja juuri sellainen, jota siinä paikassa tarvitaan.

Betoni osoittautui teräsbetoniksi

Kymmenien taideteosten joukkoon mahtuu myös yllätyksiä. Siitä on esimerkkinä näyttelyssä oleva betoninen Minnanlantin mallikappale vuodelta 2005.

Mallikappale oli ollut juuri valettu ja niin pehmeä, että sitä oli pystynyt piikkaamaan kuin sulaa voita.

Varsinainen kohde oli kuopiolaisen asunto-osakeyhtiön eteisaulan betoniseinä, joka oli valettu jo useita vuosia aiemmin. Partasen mukaan se oli aivan toisenlaista piikattavaa.

– Se oli kuin terästä. Meidän piti aika kovasti veistellä sitä ja syödä kaurapuuroa vähän enemmän kuin oli ajateltu, hän nauraa.

"Maailmasta parempi paikka"

Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo sanovat haluavansa parantaa maailmaa pala palalta.

– Empatian kautta löydetään paras mahdollinen ratkaisu tehdä tästä maailmasta parempi paikka, Lamusuo muotoilee.

Hänen mukaansa ajatus pätee niin taiteeseen, muotoiluun kuin arkkitehtuuriinkin.

– Arkkitehtuuri voi olla elämyksellistä ja hyvin erityyppistä, mutta sen pitäisi muodostaa yhtenevä kokonaisuus, jolloin se eheyttäisi kaupunkikuvaa ja sitä kautta myös ihmistä, joka siellä kulkee ja elää.

Lamusuo myöntää, että se ei aina onnistu, eikä lopputuloskaan ole aina paras mahdollinen tilanne.

– Niistä kannattaa kuitenkin oppia.

Lue lisää:

Yrittäjäpariskunta haluaa tehdä design-huonekaluillaan maailmasta paremman paikan – kalusteiden uusi esittelytilakin on kuin taideteos

Rakenna minut: Partanen & Lamusuo – taiteilijan ja arkkitehdin kultaiset työt

Juhlat pääsivät taas vauhtiin Espanjan kuululla bilesaari Ibizalla, kun yökerhot avasivat ovensa kahden vuoden koronatauon jälkeen.

Saaren suurimmat yökerhot ja klubit avasivat ovensa jälleen lauantaina ja keräsivät heti tuhansittain kansainvälisiä juhlijoita hauskanpitoon. Juhlijoita kerääntyi pitkiksi jonoiksi lauantai-iltana ja varhain sunnuntaiaamuna esimerkiksi kuuluisten Ushuaia- ja Hi Ibiza -yökerhojen edustoille.

Baleaarien, joihin Ibizakin kuuluu, sekä Kanarian saarien odotetaan toipuvan nopeasti koronan aiheuttamasta turistikadosta. Ibizalla ja Teneriffalla pääsiäismatkustajien varauksia rekisteröitiin jopa enemmän kuin pandemiaa edeltävänä aikana, markkinatilannetta seuraavan ForwardKeysin tiedot kertovat.

Vaikka pandemia sulkikin bilesaaren yökerhot jopa kahdeksi vuodeksi, löysivät miljoonat turistit myös viime kesänä puuhaa Baleaarien saarilta, kuten tästä viime lokakuussa julkaistusta jutustamme selviää.

Lähde: Reuters

Lue lisää:

Espanjan bilesaarelle Ibizalle pandemia toi rauhan, ja se kiinnostaa myös turisteja – bileet taukosivat, ainakin hetkeksi

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on vieraillut Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa ja tavannut maan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Asia tuli ensimmäiseksi ilmi Zelenskyin Twitterissä julkaisemasta videosta.

– Vierailemme luonanne esittämässä kiitoksemme taistelustanne vapauden puolesta. Olemme sitoutuneet olemaan tukenanne, kunnes taistelut on taisteltu, Pelosi lausuu Zelenskyille videolla.

Zelenskyi puolestaan kiitti Twitter-viestissään Yhdysvaltoja Ukrainan suvereniteetin suojelemisesta.

– Yhdysvallat johtaa vahvaa tukea Ukrainalle sen taistelussa Venäjän aggressiota vastaan, Zelenskyi sanoi.

Demokraattipuolueeseen kuuluvan Pelosin kanslian mukaan puhemiehen delegaatio vei Kiovaan viestin siitä, että lisää tukea Yhdysvalloista on tulossa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden esitti viime viikolla 33 miljardin euron pakettia Ukrainan aseistukseen ja taloudelliseen tukeen.

– Palaamme Yhdysvaltoihin paremmin informoituina, syvästi inspiroituneina ja valmiina tekemään tarvittava Ukrainan kansan auttamiseksi, kun he puolustavat demokratiaa maansa ja maailman puolesta, Pelosin lausunnossa sanottiin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja puolustusministeri Lloyd Austin vierailivat Ukrainassa viikko sitten sunnuntaina. Kiovassa ovat käyneet viime viikkoina myös useiden Euroopan maiden johtajat.

Pelosin Ukrainan-matkasta ei kerrottu julkisuuteen etukäteen.

Pelosi on korkea-arvoisin Yhdysvaltain johdon edustaja, joka on vieraillut Ukrainassa sodan alettua. Yhdysvalloissa edustajainhuoneen puhemies tulee hierarkiassa kolmantena presidentin ja varapresidentin jälkeen.

Lue lisää:

Seuraamme Ukrainan tapahtumia kattavasti tässä artikkelissa

Yhdysvaltain ulkoministeri ja puolustusministeri tekivät varjellun vierailun Kiovaan: "Ukraina on olemassa pitempään kuin Putin"

Myös Yhdysvalloissa on alettu palata koronapandemian jälkeen normaalimpaan elämänmenoon. Yksi merkki tästä on Valkoisen talon perinteinen lehdistöillallinen, joka järjestettiin lauantaina kahden vuoden tauon jälkeen.

Ensimmäistä illallistaan lehdistölle ja muille arvovieraille isännöinyt presidentti Joe Biden piikitteli puheessaan edellistä presidenttiä Donald Trumpia, sillä kyseessä oli kuuteen vuoteen ensimmäinen kerta, kun istuva presidenttikin osallistuu illallisille.

Trump boikotoi presidenttikautensa aikana vuodesta 1921 asti järjestettyä illallista, ja viimeiset kaksi vuotta koronapandemia on estänyt niiden järjestämisen.

– Se on ymmärrettävää. Meillä oli kamala rutto – ja sitä seurasi vielä kaksi vuotta koronaa, Biden vitsaili Trumpin kustannuksella.

Puheensa vakavammassa osiossa Biden pohti demokratian tilaa eri puolilla maailmaa ja sitä, mikä merkitys illallisen vierailla eli lehdistöllä on sen ylläpitämisessä.

– Ulkomailla se liberaali maailmanjärjestys, joka on luonut pohjan toisen maailmansodan jälkeiselle rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin aikakaudelle, on aidosti ja vakavasti uhan alla. Täällä kotona myrkky valuu demokratiamme läpi. Disinformaatio leviää, totuus hautautuu valheiden alle, valheet elävät totuutena. On selvää, ja tarkoitan tätä todella sydämeni pohjasta, että te vapaan lehdistön edustajat, olette tärkeämpiä kuin koskaan viimeksi kuluneen vuosisadan aikana. Tarkoitan tätä todella, Biden sanoi yleisölle.

Piikkinsä presidentti Bidenilta sai myös Ukrainaan hyökännyt Venäjän presidentti Vladimir Putin. Biden irvaili Venäjän kavennetuille yksilönvapauksille luovuttaessaan puheenvuoron koomikkona ja juontajana tunnetulle Trevor Noahille.

– Trevor, todella hyviä uutisia sinun kannaltasi: saat nyt roastata Yhdysvaltain presidenttiä. Ja toisin kuin Moskovassa, et joudu siitä vankilaan, Biden totesi.

Noah vastasi Bidenin vitsailuun samalla teemalla.

– Ymmärrättekö, kuinka mahtavaa se on? Seisoin tässä edessänne tänään vitsailemassa Yhdysvaltain presidentistä, eikä minulle käy mitään, Noah totesi.

Hän kääntyi sitten presidentti Bidenin puoleen ja varmisti:

– Eihän minulle käy mitään?

Presidentti Biden muistutti puheessaan myös siitä, ettei Yhdysvaltain demokratia ole tosi-tv-ohjelmaa. Illallisella toki nähtiin kuitenkin noin 2 600 lehdistön edustajan ja korkea-arvoisen virkamiehen lisäksi lukuisia tosi-tv:stäkin tuttuja julkisuuden hahmoja, kuten Kim Kardashian, hänen poikaystävänsä, Saturday Night Live -ohjelmasta tunnettu koomikko Pete Davidson, sekä Hollywood-näyttelijät Drew Barrymore ja Chris Tucker, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Lue lisää:

Video: Yhdysvaltain presidentti hyvästeli lehdistön – lopuksi putosi mikki "Obama vaikenee"

Lauantaina oli Obaman viimeinen lehdistöillallinen – Yle kokosi vitsejä vuosien varrelta

KRAMATORSK Rypälepommien jälkiä löytää yhä helposti Kramatorskin asemalla, vaikka iskusta on kulunut pian kuukausi.

Asvaltissa näkyy yksittäisten ammusten räjähdysten jälkiä. Niitä on laajalla alueella eri puolilla rautatieasemaa.

Rypälepommien sirpaleita on osunut kaikkialle: rakennusten seiniin, penkkeihin ja puihin.

Asemarakennuksen yhdellä seinustalla on pieni lasten penkki. Sen päälle on nostettu pehmoleluja muistoksi iskusta, joka tappoi ainakin 59 ihmistä.

Penkki on sirpaleen lävistämä.

Uhrien joukossa oli useita lapsia.

Rypälepommi on ihmiselle armoton

Venäjä ampui 8. huhtikuuta Kramatorskin asemalle kaksi suurta Tochka-U -ohjusta, jotka sisälsivät kymmeniä pieniä rypälepommeja.

Rypäleaseiden käyttö on kielletty kansainvälisellä sopimuksella, jonka on allekirjoittanut 120 maata.

Rypäleaseiden tarkoituksena ei ole sotilaskaluston vaan ihmisten tuhoaminen.

Tuhoisia rypäleaseet ovat etenkin suuria ihmisjoukkoja vastaan. Niiden pienet sirpaleet leviävät laajalle ja ovat ihmisiä kohtaan armottomia.

Kramatorskin asemarakennus on selvinnyt iskusta lähes vaurioitta, vaikka ihmisuhreja oli valtavasti.

Asemalle oli tuolloin kerääntynyt noin kolme tuhatta ihmistä, pääasiassa naisia ja lapsia. Ukrainan viranomaiset olivat kehottaneet ihmisiä pakenemaan Itä-Ukrainan Donbasista Venäjän hyökkäyksen alta.

Kuolonuhrien lisäksi iskussa haavoittui yli sata ihmistä.

Yksi karu muisto tuolta päivältä on veriset paarit, jotka nojaavat edelleen asemarakennukseen.

Venäjän käyttämä Tochka-U -ohjus voi kantaa 50 yksittäistä rypälepommia.

Rypäleaseista voit lukea enemmän, esimerkiksi tästä BBC:n artikkelista.

Lue myös: Ohjusisku pakolaisia täynnä olevalle rautatieasemalle Ukrainassa – ainakin 50 kuollut

NYT: Venäjä kertoi ensin onnistuneesta iskusta, mutta kiisti sen siviiliuhrien paljastuttua – kolme keskeistä uutista illalta ja yöltä

Kiinassa Shanghaissa asuva Marko Karsikko viettää perheensä kanssa parhaillaan viidettä viikkoa koronakaranteenissa. Samoin on tehnyt suurin osa 26 miljoonaisen kaupungin asukkaista.

• Koronavahdit tappavat koiria, ja ihmiset huutavat nälkäänsä parvekkeilla – Suomikin kehottaa pysymään poissa Shanghaista

Karsikon perheelle karanteeni tarkoittaa sitä, että he saavat poistua asunnostaan taloyhtiönsä pihalle, mutta eivät muualle. Ensimmäiset kaksi viikkoa he joutuivat viettämään sisällä kodissaan.

– Meillä tilanne on ihan hyvä, sillä saamme nyt käydä ulkona. Osa suomalaisistakin on joutunut viettämään viisi viikkoa pelkästään asunnossaan.

Karanteenin tiukkuus Shanghaissa riippuu siitä, millainen koronatilanne on taloyhtiössä.

Karsikko kertoo, että taloyhtiöissä asuu keskimäärin noin 10 000 ihmistä.

Heidän taloyhtiössään uusia koronatartuntoja ei ole tavattu kolmeen viikkoon.

Mikäli uusi tartunta paljastuisi, joutuisivat kaikki taloyhtiön asukkaat jälleen kahdeksi viikoksi karanteeniin asuntoihinsa.

– Joissakin taloyhtiössä on tullut ilmi uusi tartunta kolmen päivän välein. Se on tarkoittanut, että kahden viikon sisälläoloaika on alkanut aina alusta.

Tartunnan saaneet viedään erillisiin karanteenikeskuksiin.

Niistä Karsikolla tai hänen tuntemillaan suomalaisilla ei ole kokemusta, eikä hän myöskään sellaista halua.

– Arveluttaa paikka ja hygienia ja saako siellä tarpeeksi ruokaa. 14 päivää ryhmämajoituksessa, jossa ei ole lainkaan yksityisyyttä, ei sovi pohjoisen kaverille.

Karsikko on kotoisin Kemistä.

Pelko ruokapulasta pelottaa

Koronatestejä Shanghaissa tehdään tiuhaan. Karsikon taloyhtiössä asukkaat kutsutaan ulos testeihin joka toinen päivä.

Tuloksesta pitää ottaa kuva ja lähettää se taloyhtiön yhteiseen chat-ryhmään. Tämän jälkeen testit kerätään heiltä pois.

Chat-ryhmät toimivat myös elintarvikkeiden kimppatilausten suunnittelupaikkana.

– Someryhmissä on tympeä roikkua, mutta sitä kautta ruokaa on edelleen saatavilla. Ruokaa tilataan suoraan tukusta kimppatilauksina, ja kuriirit toimittavat sen.

Myös Kiinan hallitus on toimittanut taloyhtiöille ruokaa.

Karsikon mukaan ruoan hinta on kallistunut jopa kolmanneksella.

– Osa paikallisista hamstraa elintarvikkeita, ja he sitten pitävät pientä kauppaa asunnoissaan.

Karsikon taloyhtiön alueella on pari kauppaa, mutta ne eivät saa olla auki. Niistä voi kuitenkin sovelluksen avulla ostaa tuotteita, joita on mahdollista noutaa ovenraosta parin tunnin ajan päivässä.

Karsikon mukaan heidän taloyhtiössään ei ole ollut elintarvikkeiden kanssa isoja ongelmia, mutta niistäkin hän on kuullut. Esimerkiksi toisten tilaamia ruokia on varastettu.

– Kun ihmiset ovat joutuneet olemaan pitkään pelkästään kotonaan, he alkavat käyttäytyä kummallisesti. Chat-ryhmissä asukkaat haukkuvat toisiaan, ja joku on yrittänyt jopa heittää toista vesimelonilla.

Karsikko arvelee, että karanteenien pitkittyessä ihmiset alkavat käydä levottomammaksi. Osin turvallisuussyistä Karsikon perhe on päättänyt muuttaa.

– En usko isompiin mellakoihin, mutta jos ihmisiä pidetään tarpeeksi kauan sisällä, mahdollisuus niihin kasvaa.

Hän pelkää, että koronatartunnat leviävät lähettien mukana. Sen vuoksi on mahdollista, että kaupunkiin tulisi uusi kahden viikon lukitusaika, jonka aikana ei saisi poistua asunnostaan tai ottaa edes lähetyksiä vastaan.

– On vaara, että ihmisiltä loppuu ruoka ja silloin on riski, että he karkaavat asunnoistaan.

Pitkä koronasulku vaikuttaa rankasti myös ihmisten ja kaupungin talouteen.

– Varsinkin monilla yrittäjillä rahat alkavat loppua.

Uudessa kaupungissa edessä jälleen eristys

Viikonlopun aikana Karsikon perheen tavoitteena on päästä muuttamaan Shanghaista Changzhouhun. Siellä sijaitsee Karsikon suomalaisen työnantajan uusi tehdas.

Kaiken pitäisi olla valmiina ja sovittuna, mutta silti tuleva muutto ja matka hermostuttavat.

– Olemme saaneet kaupungin hallinnolta luvan muuttoon, mutta jännittää onko kaikki virkailijat ohjeistettu samalla tavalla ja pääsemmekö kaupunkiin.

Shanghaihin he eivät voi enää palata takaisin, sillä lupaa paluuseen ei ole.

– OIemme joutuneet tekemään taloyhtiölle kirjallisen ilmoituksen, että emme enää palaa takaisin.

Karsikko kertoo, että osaa työmatkalla muissa kaupungissa olleista ihmisistä ei ole päästetty takaisin koteihinsa. Jotkut ovat joutuneet jäämään kaduille.

Changzhoussa perhettä odottaa kahden viikon majoitus valtion karanteenihotelliin. Sen he joutuvat viettämään erillään kahdessa eri huoneessa.

– Lapsi sentään saa viettää sen toisen vanhemman kanssa, eikä häntä viedä johonkin muualle.

Hotellikaranteenin jälkeen perheelle on vielä tiedossa päivittäisiä koronatestejä ainakin viikon ajan. Mahdollisesti sen jälkeen Marko Karsikko voi päästä työpaikalleen.

Suomeen ehkä jouluksi

Suomessa käyntiä Karsikon perhe ei tällä hetkellä suunnittele aktiivisesti. Se olisi kallista, vaivalloista, eikä varmuutta pääsystä takaisin maahan ole.

– Tuttuni lähetti perheensä Suomeen, ja pelkkä taksimatka lentokentälle maksoi tuhat dollaria. Eikä ole lainkaan varmuutta, että lennolle edes pääsisi.

Edellisen kerran Karsikko on käynyt Suomessa vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa. Nyt toiveissa on päästä matkustamaan jouluksi.

– Voi sanoa, että tämä työreissu on venähtänyt suunniteltua pidemmäksi.

Nyt meneillään oleva karanteeni ei ole Karsikolle ensimmäinen. Hän koki Shanghain koronasulun myös vuoden 2020 alussa. Silloin sitä kesti lähes pari kuukautta.

– Se tuntui pahalta. Tämä on mennyt paljon helpommin, sillä nyt tietää, mistä koronasta on kyse.

Karsikko arvelee, että Kiinan tiukka koronapolitiikka jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun asti.

Omikron-variantti näyttää kuitenkin olevan vaikeasti tukahdutettava, joten Karsikko uskoo sen leviävän joka tapauksessa kun ihmiset alkavat liikkua enemmän.

Entä miltä kuulostaa tiukan koronakaranteenin keskellä elävän korviin Suomen liki rajoituksista vapaa koronatilanne?

– Uskomattomalta.

Oikaisu 1.5. klo 17.15: Jutussa kerrottiin alun perin, että Shanghai olisi Kiinan pääkaupunki. Maan pääkaupunki on Peking.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 2. toukokuuta kello 23:een asti.

Arja Grek kurottuu noukkimaan ties monennenko tupakantumpin mikkeliläisen kerrostalon pihanurmelta. Hän ei itse asu tässä talossa, mutta naapurin mies huikkasi pari päivää sitten parvekkeelta, että talon edusta on täynnä tumppeja.

Naapurustolle roskakeräinten kanssa kulkeva Grek on tuttu näky. Hän on siivonnut asuinalueensa pihoja, bussipysäkkejä ja katuja kolme vuotta. Työ sai alkunsa, kun hän asui vielä toisessa mikkeliläisessä lähiössä.

– Naapurissani asui perhe, joka nakkeli tupakantumppinsa suoraan parvekkeelta kadulle. Sotku oli kauhea ja päätin, että nyt riittää. Puin kumihanskat käteen ja lähdin keräämään tumppeja.

Natsoja tuli hetkessä valtava kasa. Pian Grek huomasi siivoavansa naapurustoa laajemmaltakin. Roskaämpäriin päätyvät myös esimerkiksi purukumit.

Nimenomaan tupakantumpit ovat kuitenkin siivousvimman alkulähde. Harmittoman näköinen natsa on selluloosa-asetaattia eli muovia. Se hajoaa, mutta ei maadu.

– Ihmisten pitäisi ajatella vähän enemmän vesistöjä ja lintuja. Luonto antaa meille niin paljon, että meidän pitäisi kunnioittaa myös luontoa.

Natsoista luontoon päätyvät tumppiin suodattuneet kemikaalit: esimerkiksi kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä.

Tupakantumpit ovat Suomen rantojen yleisin roska.

Kalat kuolivat tumpin myrkkyihin

Grek siivoaa tumppeja kaduilta ympäri vuoden. Asuinalueen vaihtuessa viime talvena siivoamisessa oli muutaman viikon tauko.

– Oli pieni kynnys lähteä uusien naapureiden silmien alle roskakeräinten kanssa, Grek sanoo.

Hiljainen käyskentely omaan tahtiin pitkin lähiötä on Grekille sopivaa liikuntaa. Hänellä on vikaa niin selässä, lonkissa kuin polvissakin, joten varsinainen lenkkeily ei onnistu. Aikaakin siivoamiseen on, sillä Grek on työtön.

Grek tuntee tupakan luontoon päätyvät myrkyt hyvin, sillä hän on itsekin tupakoitsija. Siksi hän kokee myös vastuuta nähdessään natsoja kaduilla.

– Keräisin näitä kyllä vaikka lopettaisinkin tupakanpolton. On niin karmean näköistä, kun tumppeja lojuu ympäriinsä.

Suomessa ympäristöön päätyy yli kaksi miljardia tumppia vuosittain. Kansanterveysjärjestö Suomen ASHin toiminnanjohtaja Mervi Haran mukaan Suomessa ei ole tutkittu, millaisia vaikutuksia tumpeilla on järviin ja jokiin.

Hara kertoo kuitenkin esimerkin amerikkalaistutkimuksesta, jonka avulla voi hahmottaa tumpeissa olevien aineiden haitallisuutta.

Yhtä tupakantumppia pidettiin vuorokauden ajan litrassa vettä. Sen jälkeen veteen laitettiin kaloja. Veteen liuenneet myrkyt tappoivat 96 tunnissa puolet sekä suolaisen että makean veden kaloista.

Paitsi, että Arja Grek siivoaa tumppeja kaduilta, hän yrittää houkutella ihmisiä käyttämään tuhkakuppeja. Viimeksi pari päivää sitten Grek vei naapurirappuunsa tarjolle kaksi isoa lasipurkkia.

Pitääkseen huolen, etteivät omat natsat päädy kaduille, hän kantaa käsilaukussaan mukana minituhkakuppia. Se on vanha lääkepurkki, jonka kansi on niin tiivis, että tukahduttaa käryävän natsan.

Grek on koristellut purkin lehdestä leikkaamallaan kukkakuvalla.

– Pari vuotta sitten tein näitä kymmeniä ja jaoin niitä ihmisille kaupan edustalla erään tapahtuman yhteydessä. Mutta ne eivät oikein kelvanneet kenellekään. Ihmiset pelkäsivät, että muovipurkki sulaa.

Kaduille tumppiroskiksia, joiden ylläpidon maksavat tupakkayhtiöt

Jos EU:n kertakäyttömuovidirektiivin käyttöönotto Suomessa toteutuu suunnitellusti, Grekin urakka saattaa helpottua. Direktiivi pakottaa tupakkayhtiöt vastuuseen tuottamastaan muovijätteestä. Käytännössä se voisi tarkoittaa, että tupakkayhtiöt järjestäisivät tavalla tai toisella tupakantumpeille omat roskikset yleisille paikoille ja vastaisivat myös roskisten tyhjentämisestä.

Suomen ASH:in toiminnanjohtaja Mervi Haran mielestä ei ole hyvä, jos tupakkayhtiöt pääsevät itse tuomaan roskapönttöjä kaduille. Vaikka tupakkayhtiöt eivät saa laittaa logojaan roskisten kylkeen, Hara on varma, että ne keksivät keinon mainostamiseen siivoamisen yhteydessä.

– En mielelläni näkisi tupakkarekkoja kiertelemässä ympäriinsä. Niissä lukisi, kuinka me keräämme kaikki tumpit täältä ja ihmiset ajattelisivat, että onpa mahtavan vastuullista toimintaa.

Ympäristöministeriön hallintosihteeri Jussi Kauppila pitää todennäköisempänä mallia, jossa kunnat hoitaisivat varsinaisen jätehuollon, ja tupakkayhtiöt maksaisivat kunnille siitä aiheutuneet kustannukset. Se estäisi myös mahdollisen mainostamisen.

Suomen ASH on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun ympäristöministeriön toiminnasta muovidirektiivin käsittelyssä. Ympäristöministeriö teetti tupakantumpeista selvityksen, johon se otti mukaan ainakin yhden tupakkayhtiön.

ASHin mukaan tupakkateollisuuden intressien ja kansanterveyspolitiikan tavoitteiden välillä on perustavanlaatuinen ja sovittamaton ristiriita. Siksi neuvottelu ja selvityksen laatiminen tupakkateollisuuden kanssa on järjestön mielestä väärin.

Ympäristöministeriön mukaan tupakkayhtiöitä kuultiin valmistelussa yhtenä sidosryhmänä. Ministeriössä nähdään, että sidosryhmien kuuleminen on välttämätöntä erilaisten sääntelyvaihtoehtojen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. Kuuleminen ei tarkoita päätösvallan luovuttamista tupakkayhtiöille.

ASH moittii ministeriötä myös siitä, että selvityksessä suositellaan ympäristösyistä esimerkiksi sähkösavukkeidenkäytön tukemista. Suomen tupakkalain mukaan tavoitteena on kuitenkin kaikkien nikotiinituotteiden käytöstä luopuminen.

– Ministeriön näkemys on, että tupakantumpeista aiheutuvaa roskaantumista voidaan vähentää niin, ettei se ole ristiriidassa tupakoinnin terveyshaittojen vähentämisen kanssa, Jussi Kauppila sanoo.

Ruotsissa tumpin maahan heittäjä saa 80 euron sakot

Grekin roskakeräimet napsuvat hiljaa ruohikossa, kun hän poimii tumpin sieltä, toisen täältä roskaämpäriinsä. Parissa tunnissa hän saa kasaan tuhansia tumppeja.

Grek toivoo, että Suomeen laadittaisiin laki, jonka perusteella tumpin maahanheittäjää saisi sakottaa. 63 prosenttia suomalaisista on hänen kanssaan samaa mieltä.

Ruotsissa sellainen laki on jo. Roskaamisesta saa 800 kruunun eli noin 80 euron sakot.

Tupakkateollisuuden jätemaksuja Grek kannattaa, vaikka se voi tarkoittaa, että hänkin joutuu maksamaan tupakka-askistaan nykyistä enemmän.

– Se meidän tupakoitsijoiden on vain kestettävä. Toivottavasti en enää tupakoi, kun laki joskus tulee voimaan.

Oletko sinä kerännyt tupakantumppeja tai muita roskia? Voit keskustella aiheesta ma 2.5. klo 23.00 saakka.

Jurvalaisen Juha Järvisen sähköpostissa oli tammikuussa 2020 mystinen viesti, jossa oli kuva Järvisen valmistamasta noitarummusta ja kysymys, voisiko sen tyyppisen saada käytettäväksi elokuvaproduktiossa.

Järvinen kertoo epäilleensä hiukan viestin aitoutta, mutta kertoillleensa kysyjälle pitkät pätkät pohjoismaisten rumpujen historiaa.

– Googlasin viestin lähettäjän, ja kävi ilmi, että hän toimii lavastemestarina Hollywoodissa.

Järvistä pyydettiin valmistamaan neljä rumpua 900-luvun viikingeistä kertovaan elokuvaan.

Vaikka noitavainojen aikaan rummut on melko järjestelmällisesti tuhottu, ja tallessa olevat piirrokset vanhimmistakaan rummuista eivät sinne asti yllä, Järvinen otti haasteen vastaan.

Nyt vastikään ensi-iltaan tulleessa Robert Eggersin The Northman-elokuvassa nähdään jurvalaiset noitarummut. Elokuvassa viikinkiprinssi lähtee kostamaan isänsä murhan.

– Viikinkisaagat kertovat, että suomalaisilta noidilta käytiin kysymässä apua sotaonneen ja merenkäyntiin. Se ei ole fiktiivistä elokuvamaailmaa, Järvinen kertoo.

"Oltaisiin voitu lavastaa vaikka koko leffa"

Järvinen valmistaa rummut pääosin poronnahkaa tai kotiseudun metsästäjiltä saamaansa kauriin- ja peurannahkaa käyttäen. Puuosat ovat haapaa, tervaleppää tai tammea.

– Yritän tehdä rummut mahdollisimman lähituotantona ja eettisesti sekä ekologisesti kestävästi, Järvinen sanoo.

Seuraavasta projektista Järvisellä ei ole vielä varmaa tietoa, mutta vähän sen suuntaisia kyselyjä on tullut, että rumpuprojekti voi saada jatkoa.

Järvinen kertoo katselleensa The Northman-elokuvan lavasteita erityisen tarkasti.

– Meillä on täällä Jurvassa niin paljon ammattitaitoa, että oltaisiin voitu lavastaa vaikka koko leffa.

Lue seuraavaksi:

Suomalaiselokuva Pahanhautoja saa suitsutusta Yhdysvalloissa – "Leuat loksauttava lopetus, joka saattaa tehdä siitä tulevan kulttiklassikon"

Lapualla kuvattiin viikonloppuna yksi Suomen elokuvahistorian suurimmista joukkokohtauksista – Aune Vainio oli paikalla myös 46 vuotta sitten

– Olkaa varuillanne. Ja varoittakaa lapsianne.

Huhtikuussa 2019 Länsi-Tampereella levisi pelkoa herättävä huhu. Kaksi alakouluikäistä lasta oli raiskattu – ja tekijä oli vapaana.

Rikosta seuraavana päivänä poliisi kertoi tutkivansa tapauksia. Tiedossa ei ollut mitään sellaista, minkä perusteella olisi aihetta yleisempään pelkoon, poliisi tiedotti.

Se ei riittänyt kaikille. Suomi24-keskustelupalstalla joku julisti Tesoman NoGo-alueeksi.

Se viesti tarkoitti, että tekijä oli ulkomaalaistaustainen – ja että poliisi pimitti tietoa tarkoituksella. Tällaisia tulkintoja levitetään sosiaalisessa mediassa tavanmukaisesti, kun kyse on tutkinnassa olevasta seksuaalirikoksesta.

Länsi-Tampereen tapauksessa tekijän taustasta näytti olevan todisteitakin: netissä levisi kuvakaappaus paikallisten taksien jakamasta tiedotteesta. Sen mukaan poliisi etsi Tampereella ulkomaalaistaustaista 30–35-vuotiasta miestä. Epäillyllä oli pitkähkö parta ja yllään vaalea takki, jossa luki mahdollisesti "Hugo Boss".

– Vittu täytyy vaan aseistua ja kostaa! turhautunut kommentoija purkautui Suomi24-sivustolla.

Oli vain yksi mutta. Lähes kaikki sosiaalisessa mediassa levinneet tiedot olivat vääriä. Se paljastuisi, kun tapauksen todellinen tekijä myöhemmin jäisi kiinni.

Maahanmuuttajien rikokset ylikorostuvat somessa

Länsi-Tampereen tapaus on esimerkki siitä, miten rikoksista levitetään sosiaalisessa mediassa värittynyttä tai välillä myös täysin väärää tietoa.

Ylen selvityksen perusteella kaikkein räjähdysherkimpiä keskusteluita yhdistää yksi asia: tekijän etnisyys.

Kun rikoksen tekijää oletetaan maahanmuuttajaksi, rikoksesta tulee kokoansa suurempi asia. Siitä tulee politiikkaa ja vallankäyttöä.

Kävimme tätä juttua varten läpi, millaista keskustelua 12 seksuaalirikosta olivat herättäneet sosiaalisessa mediassa. Niistä oli julkaistu yhteensä yli 4 400 viestiä Twitterissä ja Suomi24-palvelussa.

Selvityksen perusteella rikosuutista kommentoidaan ja jaetaan varsinkin Twitterissä moninkertaisesti enemmän, jos rikoksen tekijän oletetaan olevan maahanmuuttajataustainen. On yleisesti tiedossa, että tietyt ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat seksuaalirikoksissa yliedustettuina. Se yliedustus kuitenkin moninkertaistuu sosiaalisen median todellisuudessa.

Selvityksessä nousi esiin maahanmuuttajien tekemää rikollisuutta voimakkaasti esiin tuova verkosto. He eivät ole merkityksettömiä trollitilejä, vaan heitä seuraa joukko kansanedustajia ja muita valtakunnallisesti tunnettuja poliittisia vaikuttajia.

Taustalla uskomus rikoksia peittelevästä "valtamediasta"

"Marko" on yksi suomenkielisen Twitterin aktiivisista maahanmuuttajien rikollisuutta jakavista keskustelijoista. Hänellä on tilillään koko nimi, mutta emme kerro sitä tässä. Marko kieltäytyi esiintymästä "Ylen vedätyksenä" pitämässään jutussa, emmekä tiedä varmasti hänen oikeaa nimeään.

Marko käy tilillään yhteiskunnallista keskustelua rikoksista, mutta valikoiden – kiinnostus rajautuu lähes täysin tekijän ihonvärin mukaan. Se johtuu hänen mukaansa siitä siitä, että "valtamediat" tarkoituksellisesti peittelevät maahanmuuttajataustaista rikollisuutta.

Vielä kymmenen vuotta sitten rikoksesta epäillyn nimen, tuntomerkin ja taustojen julkaisu oli lähes kokonaan perinteisen journalistisen median, poliisin ja oikeuslaitoksen käsissä. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut.

Nykyään esimerkiksi Marko saattaa julkaista sellaisenaan kuvakaappauksen käräjäoikeuden asiakirjasta, jolla näkyy vangitun koko nimi, syntymäaika, epäilty rikos ja sen tekoaika ja -paikka. Nämä ovat kaikki julkisia tietoja, mutta esimerkiksi Yle julkaisee epäillyn nimen esitutkintavaiheessa hyvin harvoin.

– Tietysti taustalla on Julkisen sanan neuvoston säännöt ja muu diibadaaba, mutta nähdäkseni useimmat läntisetkin yhteiskunnat uutisoivat näistä vapaammin, Marko perustelee toimintaansa viestissä Ylelle.

Tutkija: Ilmiö korostunut erityisesti Twitterissä

Ilmiö ei ole uusi, mutta se on muuttunut. Nimenomaan Twitterin puolella ulkomaalaisvastainen puhe vaikuttaa lisääntyneen, sanoo tutkijatohtori Aleksi Knuutila Jyväskylän yliopistosta.

Lisäksi keskustelijat eivät välttämättä käytä avoimen rasistisia ilmaisuja, koska sellainen voisi johtaa heidän tiliensä sulkemiseen. Tilalle on tullut eräänlainen salakieli. "Ullatus" ja "yksittäistapaus" viittaavat rikosuutisessa epäillyn maahanmuuttajataustaan, samoin termit "moniosaaja" ja "työvoimapulan paikkaaja".

– Se on yksi keino rakentaa yhteisöä, Knuutila sanoo.

Toinen yleinen tapa on rikoksesta epäillyn tai tuomitun nimen julkaisu. Pelkkä ulkomaalaiselta kuulostava nimi vie huomion tekijän etniseen taustaan ilman, että viestissä olisi muuten mitään leimaavaa.

Selvitimme tätä juttua varten myös sen, kuinka usein seksuaalirikoksesta epäillyn tai tuomitun nimi päätyy julki Twitterissä. Ero oli niin suuri, että kyse tuskin on sattumasta.

Poliisi: "Keskustelu ryöpsähti ihan omiin atmosfääreihinsä"

Komisario Joni Länsipuro huokaa. Hän muistaa Länsi-Tampereen raiskausjutun hyvin. Tapauksen tutkinnanjohtajana hän oli se poliisi, joka päätti lähettää takseille viestin "ulkomaalaistaustaisen Hugo Boss -miehen" tuntomerkeistä.

– Siinä oli kyse akuutista tilanteesta ja tavoitteena oli saada kansalaisilta apua, Länsipuro sanoo.

Etsittävän henkilön tuntomerkkien julkaisu on poliisin näkökulmasta vaikea kysymys. Jos kertoo liikaa, se voi vääristää mahdollisten todistajien havaintoja. Henkilön ihonvärikään ei aina ole niin hyvä tuntomerkki kuin ulkopuoliset ajattelevat.

Länsi-Tampereen tapauksessa poliisi päätti kertoa paitsi vaatteiden väristä, myös ulkomaalaistaustasta. Näitä tietoja ei koskaan annettu medialle, mutta taksien kautta tuntomerkit levisivät sosiaaliseen mediaan.

– Keskustelu ryöpsähti ihan omiin atmosfääreihinsä, Länsipuro sanoo.

Etsintä tuotti kuitenkin tulosta: Hugo Boss -mies käveli poliisiasemalle. Poliisille selvisi, että mies ei liittynyt tutkittuun tapaukseen millään tavalla. Tätä ei kerrottu julkisuuteen. Sosiaalisen median palstoilla mies oli edelleen oletettu lapsenraiskaaja.

– Se oli harmi. Mutta kun tutkinta on kesken, emme voi oikaista julkisuudessa tiettyjä tietoja, vaikka ne olisivat miten vääriä, Länsipuro sanoo.

Niinpä poliisit sulkivat korvansa tapauksen ympärille nousseelta kohulta ja jatkoivat todellisen tekijän etsimistä.

Ulkomaalaistaustaiset selkeästi yliedustettuina

Poliittisesti latautuneen rikoskeskustelun taustalla on todellinen yhteiskunnallinen ongelma. Ulkomaalaistaustaiset ovat selkeästi yliedustettuina raiskauksista epäillyissä. Esimerkiksi vuonna 2020 epäillyistä 30,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Väestössä heidän osuutensa oli tuona vuonna kahdeksan prosenttia. Voit lukea lisää ilmiöstä tästä Ylen vuonna 2021 julkaistusta jutusta.

Ilmiön syitä ei täysin tiedetä, kertoo väitöskirjatutkija Teemu Vauhkonen Helsingin yliopistosta. Yleisesti on tiedossa, että rikollisuuden riskitekijöitä ovat nuoruus ja huono-osaisuus. Ne eivät kuitenkaan selitä ulkomailla syntyneiden suurempaa riskiä saada tuomio seksuaalirikoksesta.

– Kulttuuriset syyt ja esimerkiksi kyvyttömyys lukea ihmisten käyttäytymistä uudessa kotimaassa saattavat olla osaselitys. Siitä ei kuitenkaan ole vahvaa näyttöä Suomessa, Vauhkonen sanoo.

Kun Vauhkonen julkaisi kahden kollegansa kanssa raportin seksuaalirikollisuudesta viime vuonna, hän sai pikakurssin siitä, mikä aiheessa kiinnostaa ihmisiä.

147-sivuisessa raportissa murrettiin seksuaalirikollisuuteen liittyviä myyttejä ja valotettiin taustoja niin tekijöiltä kuin uhreiltakin. Lähes kaikki julkinen keskustelu pyöri kuitenkin puolentoista sivun ympärillä. Ne sivut käsittelivät maahanmuuttajien osuutta rikoksiin.

– Siinä jäi kaikki muu huomiotta. Se oli turhauttavaa.

Trolli, jota seuraavat kansanedustajatkin

Eräänä lauantaiaamuna Twitteriin ilmestyi uusi tili. Mustavalkoisessa profiiikuvassa oli hymyilevä vaaleatukkainen nainen. Se näytti nuoruuskuvalta.

– Kaunis päivä tänään! uusi twiittaaja toivotti.

Sen jälkeen tili alkoi julkaista uutisia kuin konekiväärin piipusta. Autopaloja Ruotsista, maahanmuuttajien seksuaalirikoksia Suomesta ja Virosta. Seuraavana päivänä tili toivotti taas kaunista päivää – ja jatkoi tulitusta. Välillä uutislinkkejä tuli useita minuutissa. Ei ollut mitenkään mahdollista, että hän olisi ehtinyt lukea jakamiaan juttuja.

Tilillä on ihmisen koko nimi, mutta sen nimisestä henkilöstä ei löydy jälkeä mistään Twitterin ulkopuolelta.

On kiusaus pitää tämänkaltaisia tilejä trolleina, joilla ei ole mitään merkitystä julkisessa keskustelussa. Se on kuitenkin harhaluulo.

Ensinnäkin tilien toiminta johtaa siihen, että erityisesti maahanmuuttajien rikoksista kertovat viestit saavat enemmän ja enemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Muillekin käyttäjille syntyy vaikutelma, että ilmiö on suurempi kuin se onkaan.

Toiseksi tilit eivät toimi tyhjiössä. Ylen selvityksessä nousi esiin esimerkiksi Twitterissä kymmenen aktiivisen keskustelijan joukko. Heistä yhdeksän kirjoittaa rikoksista käytännössä pelkästään maahanmuuttajanäkökulmalla, kymmenes rikoksista ylipäänsä. Osalla rikokset tuntuvat olevan tärkein aihe, osalla yksi aihe muiden joukossa.

Tämän kymmenen tilin joukon seuraajista löytyy muun muassa 15 kansanedustajaa, kaksi europarlamentaarikkoa, heidän avustajiaan, puoluesihteereitä tai puolueiden poliittisia suunnittelijoita – sekä vähintään kymmeniä paikallispäättäjiä.

Puolueittain edustajia on perussuomalaisista, VKK:sta ja kokoomuksesta – mutta yksittäisenä myös SDP:stä ja keskustasta. Alla on kuvattu sellaisia poliittisia henkilöitä, jotka seuraavat useampaa kuin yhtä Ylen selvityksessä olleista tileistä. Kuva perustuu maalis–huhtikuun 2022 tilanteeseen.

Pelkkä seuraaminen ei todista, että tileillä olisi vaikutusta edellä mainittuihin päättäjiin. Esimerkiksi kokoomuksen Pauli Kiuru on ottanut kantaa maahanmuuttajien rikollisuuteen ilmiönä, mutta kiistää jakavansa seuraamiensa tilien maahanmuuttajavastaisia arvoja.

– En ajattele esimerkiksi, että maahanmuuttajien rikoksia peiteltäisiin jotenkin suunnitelmallisesti, Kiuru sanoo.

Joidenkin poliitikkojen oma toiminta näyttää kuitenkin siltä, että heillä on yhteinen kieli ja yhteisiä näkemyksiä tilien kanssa. Tästä löytyy esimerkkejä europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren (ps.) avustaja Olli Kotron Twitter-keskusteluista.

– Hejsan Eva [RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet] tuliko voimavaraisempi ja rikkaampi olo? Kotro kysyi pilkallisesti erään maahanmuuttajan tekemästä seksuaalirikoksesta twiitatessaan.

Kotro sanoo Ylelle, että hänen mielestään maahanmuuttoa on käsitelty mediassa vuosikausia yksipuolisesta näkökulmasta. Hänen tapansa keskustella aiheesta Twitterissä on eräänlainen vastine tähän.

Kotron mukaan Suomessa on "kriittinen massa, joka on menettänyt uskonsa median puolueettomuuteen".

Mutta entä jos tämän kriittisen massan näkemys onkin vääristynyt sen vuoksi, että he kohtaavat sosiaalisessa mediassa suhteettoman paljon sisältöä nimenomaan maahanmuuton haitoista?

– Siihen en tältä tasolta pysty ottamaan kantaa. Nämä ovat niin herkkiä asioita, että niitä on mahdoton mitata.

Provokatiivista keskustelutapaa käytetään Twitterissä myös Kotroa ja muita perussuomalaisia vastaan. Heitä haastetaan julkaisemalla heidän twiittiensä alle esimerkiksi kantasuomalaisten seksuaalirikollisten nimiä.

Selvitys ei löytänyt näyttöä median kaksoisstandardista

Keskustelupalstojen yleinen väittämä on, että media tietoisesti peittelee maahanmuuttajien rikostapauksia. Se perustuu perinteiseen populistiseen asetelmaan “todellisesta kansasta”, jota vastaan media, virkavalta ja asiantuntijat toimivat.

Äärimmäisessä tapauksessa median on väitetty tarkoituksella manipuloineen rikoksesta tuomitun maahanmuuttajataustaisen kuvaa, jotta hän näyttäisi kuvissa "kantasuomalaiselta".

Tätä juttua varten tehdyssä vertailussa väitteelle kaksoisstandardista ei löytynyt tukea: uutisointi ei riippunut tekijän etnisestä taustasta.

Jutun aineistossa oli 12 rikostapausta, joista puolessa epäilty tai tuomittu oli nimen perusteella ulkomaalaistaustainen. Ainoastaan lievimmässä tapauksista – jossa oli kyse raiskausten yrityksistä – nimeä tai etnistä taustaa ei julkaistu tuomion jälkeen, vaikka tieto olisi ollut saatavilla. Kaikkein vakavimmissa tapauksissa epäillyn etninen tausta kävi ilmi uutisoinnista jo alkuvaiheessa.

Nimen julkaisulinja näyttää kuitenkin selvityksen perusteella epäjohdonmukaiselta. Tämä on asia, johon journalistiseen mediaan kriittisesti suhtautuvat mielellään tarttuvat.

Neljässä tapauksessa kahdestatoista Yle ei ollut julkaissut maahanmuuttajataustaisen tai kantasuomalaisen tekijän nimeä, toisin kuin moni muu iso media. Yhdessä tapauksista julkaisemattomuutta ei ollut perusteltu.

Vastaavasti yhdessä tapauksessa maakuntalehti oli julkaissut tuomitun suomalaismiehen nimen, jonka muu mediakenttä oli uhrien suojelemiseen vedoten salannut. Median käytäntöjä nimenjulkaisussa on avattu esimerkiksi täällä.

Lisäksi tässä jutussa olleiden rikostapausten osalta media twiittasi selvästi enemmän juttujaan tapauksissa, joissa epäilty tai tuomittu oli maahanmuuttajataustainen.

Tutkija: Taustalla pyrkimys muokata mielipiteitä maahanmuuttajista

Päihtyneeltä vaikuttava mies ylittää suojatietä bussin edestä Helsingin Rautatieaseman edustalla. Miehen kulku pysähtyy, kun hän huomaa tummaihoisen miehen bussin kuskinpaikalla.

– Painu sinäkin raiskari vittuun, mies huutaa ja jatkaa matkaansa.

Monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on kokemuksia siitä, että heitä nimitellään tai muuten kohdellaan potentiaalisina rikollisina. On mahdotonta tietää, kuinka suuri merkitys sosiaalisen median rikoskeskusteluilla on tämäntyyppiselle rasismille.

Tutkija Anna Rastaan mukaan on tarkoitushakuista tuoda esille pelkästään ulkomaalaistaustaisten tekemiä rikoksia. Kirjoittelun tarkoitus on silloin muokata maahanmuuttajiin kohdistuvia mielipiteitä.

– Eikä tämä tarkoita sitä, että näistä asioista ei saisi puhua. Millään ei voi puolustaa naisiin kohdistuvaa häirintää ja väkivaltaa, Rastas sanoo.

Kun juuri ketään ei enää kiinnostanut totuus

Maaliskuussa 2020 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi nuoren miehen ehdottomaan vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Mies oli tehnyt sosiaalisessa mediassa valeprofiilin ja houkutellut sen avulla alakouluikäisen tytön kanssaan metsään. Siellä mies oli hyväksikäyttänyt lasta.

Se, mitä oli pidetty kahtena maahanmuuttajan tekemänä lapsenraiskauksena, olikin yksi aiheeton rikosepäily ja yksi törkeä lapsen hyväksikäyttö – josta tuomittiin pirkanmaalainen, kantasuomalainen mies. Moni media julkaisi tuomitun nimenkin.

Mutta siinä vaiheessa, kun totuus oli alkanut selvitä, tapaus ei näyttänyt kiinnostavan keskustelupalstoilla enää ketään.

– Onkohan pirkanmaalainen mies syntyperäinen pirkanmaalainen? eräs kirjoittaja tiedusteli Twitterissä.

Toinen vastasi:

– Tuskin jos uutinen ei maininnut asiaa isoilla kirjaimilla. Taas yksi tuhottu elämä [monikulttuurin] alttarilla ja kyvyttömien viranomaisten avustuksella.

Lue lisää: "Jani" alkoi julkaista tietoja maahanmuuttajien rikoksista somessa, koska ajatteli, että ilmiötä muuten peitellään – "En minä keksi näitä asioita"