10-vuotias Veeti Saarenpää ottaa oviaukkoon kiinnitetystä tangosta kiinni ja vetää muutaman leuanvedon ennen kuin asettuu oman pulpettinsa ääreen. Veetin lisäksi seitsemän muuta poikaa vetävät myös vuorollaan leukoja, ja siirtyvät sitten luokkahuoneessa omille paikoilleen.

Neljäsluokkalainen Veeti laittaa kuulokkeet korvilleen ja kaivaa pulpetista viidennen luokan matematiikan kirjan. Poika arvelee suorittavansa alakoulun matematiikan tehtävät kokonaisuudessaan jo viidennen luokan aikana.

Veeti on tullut pienryhmään alun perin oppimaan keskittymis- ja käyttäytymistaitoja, mutta yksilöllinen opetus pienryhmässä on mahdollistanut omien vahvuuksien harjoittamisen oppiaineissa.

– Pienryhmässä on rauhallisempaa opiskella oppiaineita, mukavammat olosuhteet ja samankaltaiset kaverit, listaa Veeti pienryhmän positiivisia puolia.

Isommassa ryhmässä haastavaa voi olla se, ettei ymmärrä asioita tai pysty keskittymään. Veeti tietää, että käytöksen alkaessa parantua pääsee isompaan ryhmään. Kehitettävät asiat ovat hyvin nuorella pojalla tiedossa.

– Joskus itsehillintä, vaikka kyllä siinäkin olen mennyt eteenpäin, miettii Veeti.

Matematiikan opiskelussa Veeti haluaa edetä nopeasti. Ikätovereiden tahtiin opiskelu tarkoittaisi hänelle itkua ja parkua.

– En halua jäädä jaaraamaan sitä samaa asiaa, Veeti kiteyttää.

Poikien asetettua pulpetteihinsa erityisluokanopettaja Tarja Leinonen, oppilaiden henkilökohtaiset avustajat sekä luokka-avustaja alkavat auttamaan heitä tehtävien suorittamisessa. Leinonen arvelee hymyillen, että yläkoulun erityisluokanopettaja Jarno Kaajavirta saa pian alkaa päntätä lukion matematiikkaa, jotta pysyy Veetin tahdissa mukana kun tämä siirtyy yläkoulun puolelle.

Reissuvihko Wilman sijasta

Paltamolaisen Korpitien koulun erityisopetuksessa on onnistuttu löytämään useita toimivia käytäntöjä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Taustalta löytyy pitkäjänteisen työn lisäksi useiden toimijoiden yhteisymmärrys tärkeistä tavoitteista ja arvoista, yhteisymmärrys lapsen hyvinvoinnista. Kommunikointi ja yhteistyö toimivat sekä koulun sisällä että kunnan ja kodin suuntiin.

Yksi Veetin luokalla käytettävistä tärkeistä viestintävälineistä on tarravihko eli reissuvihko. Koululla on käytössä myös Wilma-järjestelmä, mutta sitä Tarja Leinonen ei käytännössä käytä. Päivittäiset, henkilökohtaiset viestit kulkevat kodin ja koulun välillä vihkon kautta. Oppilasta myös kannustetaan ja opetetaan vihkon avulla.

Lapsen kanssa käsitellään asioita koulussa ja usein kotonakin, jos päivä ei ole sujunut mallikkaasti. Hyvästä päivästä saa vihkoon tarran.

– Olemme sopineet vanhempien kanssa, että tietty määrä tarroja oikeuttaa kahdenkeskiseen hiihtoreissuun tai muuhun kivaan tekemiseen, kertoo Tarja Leinonen.

Kun vihkoon kertyy neljä tarraa peräkkäisiltä päiviltä, saa lapsi myös koulussa palkinnon. Veetin luokassa se tarkoittaa lupaa pelata rajatun ajan suosittua autopeliä.

Asiattomasta käytöksestä saadut varoitukset kirjataan luokkahuoneen taululle. Kolmesta varoituksesta menettää tarran. Lapsi siis tietää, milloin varoitus tulee ja osaa korjata käytöstään ennen tarran menetystä.

Tarravihkoa voi hyödyntää myös isommissa luokissa, jos yksittäisellä oppilaalla on ongelmia käyttäytymisen säätelyssä.

Vanhemmalla on tärkeä osa lapsen koulukäyttäytymisen tukemisessa. Aina lapsella ei ole ongelmia kotona, vaan hän voi kokea suurempia ja kovempia paineita nimenomaan koulussa ja ryhmässä.

Opettaja puolustaa lasta tarvittaessa

Neljäsluokkalaisen Timon äiti Piola Härkönen kokee yhteydenpidon kodin ja koulun välillä tärkeäksi lapsen koulunkäynnin kannalta. Lapsen päivittäiset kuulumiset kodin ja koulun välillä vaihtuvat reissuvihkon lisäksi puhelimitse ja tekstiviestein.

Timo siirtyi yleisopetuksen ryhmästä pienryhmään toisella luokalla. Keskittyminen tehtäviin oli ääniherkälle Timolle isossa ryhmässä vaikeaa hälyn ja oppilasmäärän vuoksi. Pienryhmässä koulunkäynti on sujunut paremmin. Tukena opiskelussa Timolla on myös koulunkäynninavustaja, joka ohjaa pojan tehtävien tekoa.

– Timo pystyy keskittymään omaan tekemiseen ja saa tarvitsemansa avun. Isossa ryhmässä koulunkäynti meni pelleilyksi, Härkönen kertoo.

Pienryhmäluokassa on käytössä erilaisia oppimisen ja rauhoittumisen välineitä kuten kuulosuojaimia ja sermejä. Lisäksi avustajat mahdollistavat opiskelun yksilöllisen etenemisen.

Myös kannustaminen auttaa lasta. Korpitien koulun pienryhmässä oppiaineissa etenemisestä tai ison kokeen suorittamisesta voi saada reippauspalkinnon. Palkinto voi olla esimerkiksi sovitun oppitunnin tehtävien tekeminen tabletilla.

Härkösen mukaan opettajalla on merkitystä. Hyvä opettaja osaa huomioida lasten yksilölliset tarpeet, mutta on silti napakka ja puuttuu asioihin heti, olipa kyse mistä tahansa.

– Esimerkiksi Tarja puolustaa lasta tarpeen vaatiessa, jos tätä syytetään turhasta, Piola Härkönen kiittää poikansa opettajaa.

Toimivista käytännöistä huolimatta koulun ja kodin välille ei aina automaattisesti synny yhteistä näkemystä. Erityisopettaja Tarja Leinosen mukaan näkemyseroja voi syntyä esimerkiksi käytöstavoista, lääkityksestä ja terapioista.

Vanhemmat voivat olla myös epäluuloisia ja pelokkaita haastavien asioiden edessä. Ajan kanssa ja avoimen keskustelun avulla yhteinen näkemys on mahdollista rakentaa.

Lapsi siirtyy ketterästi pienestä ryhmästä isompaan

Korpitien koululla pienryhmän lapsi osallistuu yleisopetuksen tunneille kaikissa aineissa, joissa se on lapsen kannalta mahdollista. Esimerkiksi Veeti osallistuu yleisopetukseen jo tekstiili- ja teknisen työn, liikunnan, englannin, musiikin ja ympäristöopin tunneilla.

Erityisluokanopettaja Tarja Leinosen mukaan oppilaiden siirtyminen ryhmien välillä on alkanut sujua koulussa sitä paremmin, mitä enemmän sitä on tehty.

– Luokkani ei ole lopullinen sijoituspaikka, vaan moni lapsi siirtyy isoon luokkaan kun saadaan palikat kohdalleen.

Tilanne on Leinosen mukaan poikkeuksellisen hyvä ja asioihin puututaan varhain. Myös Paltamon kunnassa ollaan tyytyväisiä siihen, että koulussa on onnistuttu katsomaan oppilasta yksilönä ja miettimään oppilaiden omia polkuja.

– Koululla siirrytään ketterästi pienryhmiin ja pienryhmistä pois, jos huomataan että tilanne muuttuu, kiteyttää Paltamon kunnan sivistysjohtaja Hanna-Riikka Karjalainen.

Pienryhmän oppilaiden osallistumista yleisopetukseen edesauttaa se, että opettajat kohtaavat koulupäivän aikana usein kasvokkain. Ongelmatilanteet voidaan ottaa esille välittömästi ja selvittää heti.

Sujuvasti asteelta toiselle

Alakoulusta yläluokalle siirryttäessä yhteistyö jatkuu yläkoulun erityisluokanopettaja Jarno Kaajavirran kanssa. Avoimuus vanhempien ja uuden opettajan välillä edesauttaa muutoksessa. Yläkoululaisten kohdalla yhteydenpito hoituu tarvittaessa puhelimella.

Yläluokkien pienryhmän oppilaat opiskelevat joustavasti yleisopetuksen ryhmissä. Oppilaiden tueksi isoon ryhmään voi tulla myös avustaja, mikä usein ilahduttaa yleisopetuksen opettajia.

– Tällä hetkellä kaikki oppilaani pystytään integroimaan yleisopetuksen ryhmiin ainakin taito- ja taideaineissa, toteaa Kaajavirta.

Toisen asteen opintoihin siirryttäessä pienryhmän oppilaat saavat tukea tarpeen mukaan. Oppilaat käyvät tutustumassa oppilaitoksiin yleisopetuksen ryhmän kanssa tai tarvittaessa yksilöllisesti aikuisen kanssa.

Tulevaisuudessa pienemmillä panoksilla

Erityisluokanopettajat kiittävät kunnan suhtautumista erityisopetukseen. Paltamon kunnan sivistysjohtaja Hanna-Riikka Karjalainen rakentaa yhteistyötä koulun ja rehtoreiden kanssa. Koulun esittämät rahoitustoiveet liittyvät usein avustajien palkkaamiseen ja oppilaiden henkilökohtaisten avustajien määrään. Myös henkilöstön riittävyyteen liittyen tulee toiveita.

Hyvinvointi ja nuoret ovat Paltamon kunnan strategian painopistealueita. Täten myös koulua koskevat ehdotukset ovat perusteltuja.

– Kun puutumme varhaisessa vaiheessa, pääsemme hieman pienemmillä panoksilla tulevaisuudessa, kiteyttää sivistysjohtaja Hanna-Riikka Karjalainen.

Esimerkiksi vielä nelisen vuotta sitten koulutetun avustajan saaminen ei ollut itsestäänselvyys. Avustajiksi saatiin usein työllisyysvaroin palkattuja työntekijöitä lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Jatkuvuuden puute ja aikuisten vaihtuvuus oli raskasta sekä opettajalle että oppilaille.

– Nyt tilanne on todella hyvä ja vakiintunut. Tulevaa syksyä ennakoidaan ja avustajatarvetta selvitetään ajoissa, kertoo erityisluokanopettaja Maria Juutinen.

Juutinen opettaa myös Korpitien koululla, hänen luokassaan on kuusi lasta, joilla on joko liikunta- tai kehitysvamma. Opettajan lisäksi luokassa on kaksi henkilökohtaista avustajaa sekä yksi päivähoidon kanssa jaettu luokka-avustaja. Juutisen oppilaat tarvitsevat apua, ohjausta ja huolenpitoa myös oppituntien ulkopuolella.

Avoin keskusteluyhteys opettajien välillä on sivistysjohtaja Karjalaisen mukaan onnistunutta ja tärkeä edellytys myös kokonaisuuden toimivuudelle. Asioihin reagoidaan nopeasti ja pienryhmätoiminta perustuu joustavuuteen ja tarpeeseen.

Erityisopetus ja sen järjestäminen herättävät usein keskustelua puolesta ja vastaan. Myös kasvatusalan ammattilaisten mielipiteet ovat usein jakautuneet, osa puolustaa pienryhmäopetusta, osa puolestaan puhuu esimerkiksi samanaikaisopetuksen puolesta.

Erilaisuus osana elämän rikkautta

Kun matematiikan tehtävät on oppikirjasta suoritettu, saavat Tarja Leinosen oppilaat pelata oppimispelejä tietokoneiden tai tablettien äärellä. Veeti laskee kuulokkeet ja suuntaa tietokoneen äärelle. Mutta miksi matematiikan opiskelu nopeasti on 10-vuotiaalle Veetille niin tärkeää?

– Siitä on apua joissakin oppiaineissa, kuten fysiikassa ja kemiassa. Tuntuu, että kemia on sellainen mielenkiintoinen oppiaine, arvelee Veeti tulevista oppiaineistaan.

Erityisluokanopettajan pitkäjänteinen työ voi parhaimmassa tapauksessa olla onnistunutta ennaltaehkäisevää työtä, joka maksaa itsensä takaisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jussi Pihkalan mukaan vuorovaikutus kaikkien lasten ja nuorten kanssa on kehityksen kannalta tärkeää. Syrjäytymisen ehkäisyssä merkitsee se, että opetuksen kannalta välttämätön tuki järjestetään riittävällä tasolla.

– Kaikille on tärkeää kohdata erilaisuutta ja nähdä se osana elämän rikkautta, kiteyttää Pihkala.

Opettajilla on selkeä näkemys siitä, mistä tietää oman työn onnistuneen.

– Tiedän sen siitä, kun joku oppilaista pääsee sinne yleisopetukseen. Tai siitä, että hän ei syrjäydy, toteaa Tarja Leinonen.

Onnistumisen tunnetta lisää myös se, kun oppilas yläkoulusta lähtiessään pääsee ammattikouluun tai lukioon. Leinonen arvelee, että valmistuvia lapsia tulee olemaan enemmän tulevaisuudessa, myös hänen nykyisestä luokastaan.

Yläkoulun erityisluokanopettaja Jarno Kaajavirta on samoilla linjoilla Leinosen kanssa. Oppilaat tulevat vuosienkin jälkeen kertomaan, miten heillä on mennyt. Se on parasta palautetta.

– Kun huomaa, että oppilaat ovat omillaan ja löytäneet sen paikkansa, ne ovat niitä herkkuhetkiä.

Tilastokeskuksen mukaan tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista erityisopetusta saaneiden määrä on kasvanut tilastoinnin aloitusvuodesta 2004 lähtien.

Raisa Krogerus

Siiri L'Ecuyer

Kirjoittajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka työskentelivät Yle Kajaanin toimituksessa.

Korjattu 28.3.2017 klo 12.35: Muutettu nimike koulunkäyntiavustaja koulunkäynninavustajaksi.

Vihreiden ehdokasjoukkoa hallitsee niin vankka usko edistykseen, että vanhan ajan valistusfilosofikin olisi kateellinen.

Vaikka eliölajeja on kadonnut roppakaupalla ja ilmaston lämpeneminen jatkuu, yli 80 prosenttia Ylen vaalikoneeseen vastanneista vihreiden kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, että ennen ei ollut paremmin ja suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

Vihreät eroavat selvästi perussuomalaisista, joista suurin joukko eli lähes puolet kallistui konservatiivisuuteen ja vastasi, että ennen asiat olivat paremmin.

Cityvihreistäkin voi kuitenkin paljastua kaipuu vanhoihin aikoihin, kun pintaa rapsuttaa. Tämä kävi ilmi, kun pyysimme eri puoluetoimistoja ryhtymään kuntaonnelan yksinvaltiaiksi.

Vihreiden ihanne ovat tiiviit kaupungit ja kylät, joissa ihmiset asuvat lähempänä toisiaan. Maaseudulla tätä onnelaa ei rikkonut Juha Sipilän hallitus, vihreiden vakioinhokki, vaan maanmittauskonttorin ylijohtaja Jakob Faggot. Sipilästä ei ole syntipukiksi, koska kylien hajottaminen alkoi jo 1700-luvun puolivälissä.

Faggotin esityksestä käynnistyi isojako, jossa talojen kapeat sarkapellot ja osa yhteisomistuksessa olleista maista jaettiin villjelijöille suuremmiksi lohkoiksi. Jako tarkoitti tiiviiden kylien pirstoutumista, sillä suuri joukko väkeä siirsi talonsa etäämmälle maittensa keskelle.

Tämä on vihreistä sikäli harmi, että suomalainen maaseutu ei ole kehittynyt kylien ympärille kuten keskemmällä Euroopassa, vaan yksittäisten tilojen.

Historiaan jämähtämisestä ei kuulemma ole silti kyse, vaan vihreiden mielestä "suomalaiset kylät, jotka isojako muinoin rikkoi, voivat olla maaseudun uuden elinvoiman ytimiä". Viherunelmassa tiiviisiin kyliin syntyisi uusia palveluja, työpaikkoja ja harrastuksia.

Vihreät suuntaisivat rakentamista kyläkeskuksiin ja niiden ympärille kyläkaavoilla, eikä puolue enää lisäisi haja-asutusta, jossa pientalot törröttävät siellä täällä. Ylen vaalikonevastausten perusteella kuitenkin vain kolmasosa puolueen ehdokkaista olisi valmiita siihen, että kunta rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

Tiiviiden kylien vastapainona olisi luonnonrauha. Vihreiden vaaliohjelmasta kuultaa kaipuu mahdollisimman luonnontilaisiin metsiin, joita Suomessa riitti vielä ennen moottorisahan ja avohakkuiden yleistymistä.

Puolue perustaisi jokaiseen Suomen kuntaan vähintään yhden uuden suojelualueen.

Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden kesken syntyykin vahvin yksimielisyys, kun ympäristöarvot ja talous pannaan vastakkain. Ylen vaalikoneessa vihreät kumoavat liki pohjoiskorealaisin lukemin sen, että ympäristö- ja luontoarvoista joustamalla lisättäisiin työpaikkoja.

Kun astuu vihreiden utopiakunnan torille, sieltä tervehtii muumihahmojen luojan, kirjailija Tove Janssonin patsas.

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen perustelee Janssonin valintaa sillä, että rakastettu kirjailija yhdistää suomalaisia.

– Hänen esimerkkinsä kannustaa arvostamaan erilaisuutta, ja sitä, että ahtaiden ja ahdistavien roolien rikkominen on sallittua, valottaa Miettinen, joka vastasi tätä juttua varten kysymyksiimme ihannekunnasta.

Miltä viherihme sitten näyttää? Jos se on vihreistä kiinni, Suomeen rakennetaan kävelykeskustoja ja -katuja, joukkoliikenne lisääntyy ja suurimpiin kaupunkeihin tulee pikaraitiovaunuja.

Autoilija ei ole viherkunnassa teiden kuningas, sillä runsas enemmistö vaalikoneeseen vastanneista vihreistä ilmoitti, että yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

Lasse Miettinen kuitenkin myöntää, että autolle on tarve lähes kaikkialla Suomessa, missä joukkoliikenne ei ole mielekäs vaihtoehto. Bensamoottorin hyrinä ei saa kuitenkaan synninpäästöä, vaan ratkaisu on sähköautoilun ja biokaasun käytön lisääminen.

Toriparkkeja ja automarketteja ei viherunelmassa enää rakenneta, vaan ostoksille mennään pienempiin kauppoihin, joihin pääsee jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä, koska vihreät kaupungit ja kylät ovat – tiiviitä.

Jos menestystä mittaa iskulauseiden määrällä, vihreiden ihmekunta pärjää hyvin.

Puolueen vaaliohjelmassa koulu on rakennus, jossa on neljä seinää ja sisällä huominen.

Ympäristö, jossa elämme, ei puolestaan ole meidän, vaan pidämme sitä lainassa lapsiltamme.

Kunnassa ei ole myöskään meitä ja heitä. Sen sijaan sinne ovat yhtä tervetulleita hetero ja homo, kantasuomalainen ja maahanmuuttaja.

Tässä perussuomalaisten ja vihreiden politiikka menee jälleen pahasti ristiin, sillä vaalikonevastausten perusteella lähes kaikki vihreiden ehdokkaat haluavat oman kuntansa ottavan vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

Päivitetty klo 13:54. Täsmennetty otsikkoa, jossa luki aiemmin, että vihreät kaipaa 1700-luvulle.

Teknisiä vikoja turmakoneissa ei ollut, mutta muuten melkein kaikki meni pieleen, mikä vain mennä voi.

Pan Amin ja KLM:n koneiden ei edes pitänyt olla Teneriffalla.

Amsterdamista tulleen KLM:n jumbojetin ja Los Angelesista tulleen Pan Amin jumbojetin oli ollut määrä laskeutua viereisen Gran Canarian lentokentälle Las Palmasiin.

Kanariansaarten itsenäisyyttä ajavat terroristit kuitenkin räjäyttivät siellä pommin, ja kenttä suljettiin iltapäiväksi. Lennot siirrettiin Teneriffan Los Rodeosin kentälle, turmakoneet mukaan lukien.

Los Rodeos on pieni lentokenttä, joka nykyään palvelee Teneriffan Pohjoisen lentokentän nimellä Espanjan sisäisiä lentoja. Kenttä sijaitsee 633 metriä merenpinnan yläpuolella, ja rannikolla matalalla liikkuvat pilvet ja sumu aiheuttavat kentällä usein ongelmia näkyvyydessä.

Kun kentälle tuli yhtäkkiä runsaasti ylimääräisiä lentoja, kiitoradan kanssa samansuuntainen rullaustie tukkeutui parkissa olevista koneista ja koneita liikuteltiin lähtöpaikalle kiitorataa pitkin.

Sumu haittasi näkyvyyttä

Alkuillasta Las Palmasin kenttä taas avattiin. Los Rodeosin kentälle alkoi laskeutua sumua.

Molempien jumbojettien piti jatkaa matkaa Las Palmasiin. KLM:n kapteeni oli päättänyt hyödyntää odottelun tankkaamalla koneensa Teneriffalla Las Palmasin sijasta. Koska se oli parkissa Pan Amin koneen edessä, myös amerikkalaiskoneen piti odottaa tankkauksen ajan.

Tankkaus kesti puoli tuntia, minkä jälkeen etsittiin vielä hetken aikaa lentokenttärakennukseen jäänyttä perhettä, ennen kuin kone oli valmis lähtöön.

Viivytysten aikana sumu ehti tihetä.

Kun koneita alettiin vihdoin rullata kiitoradalle, niiden piti siis liikkua kiitorataa pitkin ilman, että ohjaamoista nähtiin toisia koneita tai että lennonvalvontatornista näki kiitoradalle. Los Rodeosissa ei ollut maaliikennetutkaa, joten kiitoradalla operoitiin pelkästään radioliikenteen varassa.

Ensin lähti KLM:n kone, jonka kapteeni Jacob van Zanten oli lentoyhtiön pääkouluttaja ja muutenkin kuuluisa lentäjä, jonka kasvot komeilivat KLM:n mainoksissa.

Kone rullasi kiitoradan päähän ja kääntyi odottamaan lähtöä.

Perässä lähti Pan Amin kone. Sen piti siirtyä kiitorataa pitkin yhteystielle numero kolme ja siirtyä sille, pois lähtevän liikenteen edestä.

Kapteeni Victor Grubbs ja kaksi perämiestä eivät saaneet sumussa käännettyä iso konetta oikealle yhteystielle, vaan päättivät jatkaa kiitorataa pitkin neljännelle yhteystielle, jolle oli pienempi kääntökulma. Ilmeisesti myös merkitsemättömien yhteysteiden havaitsemisessa oli sumussa ongelmia.

Viestintä meni pahasti mönkään

KLM:n ensimmäinen perämies Klaas Meurs sai lennonjohdolta reittiselvityksen. Se ei ole lähtölupa, vaan koskee mm. lennolla käytettäviä korkeuksia ja reittiä. Van Zanten kumminkin erehtyi pitämään sitä lähtölupana ja aloitti lähtökiidon.

Pan Amin ensimmäinen perämies Bob Bragg totesi lennontalllentimen nauhottamien keskustelujen mukaan radioon: "Ja me rullaamme yhä pitkin kiitorataa". Samaan aikaan lennonjohto viesti KLM:n lennolle: "OK. Olkaa valmiina lähtöön. Minä ilmoitan teille."

Kummankin viestin olisi pitänyt pysäyttää lähtö, mutta koska radioviestit tulivat yhtä aikaa, KLM:n kapteeni kuuli vain sanan OK, ja sen jälkeen kolme sekuntia kestävän vingun.

Seitsemän sekuntia myöhemmin lennonjohto viesti Pan Amin koneelle: "Raportoikaa, kun kiitorata on vapaa". Bob Bragg vastasi: "Me raportoimme, kun olemme sivussa".

KLM:n toinen perämies kuuli tämän ja kysyi: "Eikö se ole sivussa? Tuo Pan Am?"

Kiireinen kapteeni van Zanten vastasi: "Oh, kyllä".

Pan Amin ohjaamosta ei nähty kohti syöksyvää KLM:n jumbojettiä, mutta miehistö aisti asioiden kehittyvän pahasti vikaan.

– Painutaan hittoon täältä, sanoi kapteeni Grubbs, vain hetkeä ennen kuin KLM:n valot ilmaantuvat sumusta, puolen kilometrin päässä.

– Tuolla hän on! Katso häntä! Jumalauta, tuo huoranpenikka on tulossa, kiljaisi Grubbs ja käänsi koneen rajusti vasemmalle, kiitoradan sivuun.

583 kuoli, 61 selvisi hengissä

Van Zaanten näki myös Pan Amin koneen, mutta aivan liian myöhään.

Van Zaanten yritti nostaa raskaan koneen ilmaan, mutta koneen rungon alaosa, laskutelineet ja moottorit osuivat Pan Amin koneeseen 260 kilometrin tuntinopeudella. Pan Amin keskiosa repeytyi siiven yläpuolelta, samoin koneen toinen kerros ohjaamon takaa.

KLM:n kone putosi kiitoradalle, liukui satoja metrejä ja räjähti palamaan ilman, että kukaan koneen 248 matkustajasta ja miehistön jäsenestä pääsi pakoon. Täysi polttoainetankillinen paitsi vaikeutti väistöyritystä, myös lisäsi tulipalon voimaa.

Pan Amin koneesta 61 ihmistä – mukaan lukien kapteeni ja kaksi perämiestä – pääsi hengissä ulos ennen kuin kone syttyi palamaan ja polttoainetankki räjähti. 335 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuoli.

Mitä onnettomuudesta opittiin?

Onnettomuustutkinnassa löydettiin useita inhimillisiä virheitä ja puutteita viestinnässä. Onnettomuuden pääsyyksi nostettiin epävirallisten ilmaisujen käyttö, ja nykyään viestinnässä käytetään vakiintuneita ilmaisuja.

Nyt esimerkiksi vältetään puhekielisiä ilmaisuja kuten OK, ja pyritään sen sijaan toistamaan saadun ohjeen avainkohta merkkinä viestin ymmärtämisestä.

Myös kapteenin ja lentoperämiesten välistä hierarkiaa muutettiin niin, että päätöksiä tehdään enemmän miehistön yhteistyössä.

Teneriffan eteläosiin rakennettiin uusi, iso lentokenttä. Reina Sofian kentokenttää sumu ei piinaa samalla lailla kuin Los Rodeosin kenttää. Los Rodeosiin on asennettu maaliikennetutka.

Tapahtumien kulusta kertoo mm. Business Insider - nettisivusto.

Mikkelin keskussairaalassa pidettiin maaliskuun puolivälissä tapahtumapäivä, jossa asiakkaat saivat käydä kyselemässä lääkkeisiin liittyvistä asioista. Asiakkaita riitti ja päivän havainnot vahvistivat käsitystä, joka näkyy sairaalan arjessa usein.

– Moni luulee, että sairaalassa tiedetään mitä lääkkeitä ihminen syö. Mutta monissa tapauksissa sellaista listaa ei välttämättä ole. Vain potilaalla itsellään on tieto, mitä lääkkeitä hän syö, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Essoten proviisori Juha Hyyryläinen kertoo.

Hyyryläisen mukaan useimmat potilaat ovat itse tietoisia syömistään lääkkeistä ja niiden vaikutuksista.

– Joskus tulee tilanteita, että potilaalla on jatkuvassa käytössä lääkkeitä, joista ei ole rekistereissä mitään merkintää. Saattaa olla useampia lääkkeitä, joissa on sama vaikuttava aine, mutta ne ovat eri kauppanimillä, Hyyryläinen kertoo.

Essoten apteekin apteekkari Jouni Asikainen suosittelee, että ihmiset pitävät itse kirjaa käyttämistään lääkkeitä. Sairaaloilla on oma tietokanta, jossa ei kaikkia potilaan syömiä lääkkeitä ole.

– Se voi olla vaikka ruutupaperi tai nettipohjainen ohjelma. Se olisi hyvä olla aina mukana. Myös lähiomaisen olisi hyvää tietää lääkkeet, Asikainen pohtii.

Sairaalan eri osastoilla törmätään jatkuvasti tilanteisiin, jossa sisään tulevan potilaan lääkelista on puutteellinen. Jouni Asikaisen mukaan tietojen puuttuminen lisää työtä tuntuvasti.

– Olen törmännyt potilaaseen, jolla oli 36 eri lääkettä. Hän tuli osastolle huimauksen ja epämääräisten oireiden perusteella. Joukossa oli esimerkiksi kuusi verenpainelääkettä, joissa oli sama vaikuttava aine, mutta ne olivat eri kauppanimillä.

– Siinä on lääkkeillä hoidettu toisen lääkkeen aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Sairaalassa potilaan lääkkeet käytiin läpi ja niistä karsittiin kaikki turha pois. Potilaan päivittäin käyttämistä lääkkeistä 28 oli turhia.

– Hän käveli sairaalasta omin jaloin ja kahdeksan lääkettä oli jäljellä, Jouni Asikainen kertoo.

Ministeriö: Tavoitteena yksi yhteinen lääkityslista

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että jatkossa tavoitteena on yksi yhteinen Kanta-arkiston osana oleva lääkityslista. Kanta on sähköinen terveystietojen arkisto, joka on potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja apteekkien käytössä.

Mikkelin tapaus on täysin mahdollinen, sillä kattavaa tietoa potilaan lääkkeistä ei tällä hetkellä vielä ole. Tieto potilaan käyttämistä lääkkeistä on lopulta potilaalla itsellään.

– Tavoitteena on ottaa käyttöön Reseptikeskukseen pohjautuva yksi yhtenäinen valtakunnallinen lääkityslista, joka näkyy yhdenmukaisena potilaan hoitoon osallistuville, ministeriöstä kerrotaan.

Yhden lääkityslistan avulla voidaan nykyistä helpommin poistaa haitalliset, tarpeettomat tai yhteen sopimattomat lääkkeet. Sitä kautta ammattilaiset voivat paremmin havaita tilanteet, jossa henkilö ei saa tarvitsemaansa lääkehoitoa.

Italialaisella lentokentällä nähtiin maanantaina tunteikas jälleennäkeminen, kun toisensa kadottaneet äiti ja 4-vuotias tytär löysivät toisensa.

Norsunluurannikolta kotoisin oleva Zanabou oli kadottanut neljävuotiaan tyttärensä Oumohin, kun kaksikko oli matkalla Eurooppaan. Kaksikko oli erossa toisistaan ainakin viisi kuukautta.

Heidän jälleennäkemisensä sisilialaisella Palermon lentokentällä oli ison sattuman ja ihmeen takana.

Tytär olisi joutunut ympärileikattavaksi

Äiti ja tytär olivat lähteneet yhdessä pitkälle matkalle Norsunluurannikolta. Poliisin mukaan Zanabou, 31, oli halunnut pelastaa tyttärensä hänen isänsä perheen vaatimalta ympärileikkaukselta.

Kaksikko pääsi Tunisiaan asti, mutta siellä heidän tiensä erkanivat. Zanaboun oli haettava kotimaasta vielä heidän tavaroitaan. Hän jätti tyttärensä siksi aikaa ystävän huomaan.

Sanomalehti The Independentin mukaan Zanabou ei ollut päässyt lähtemään Norsunluurannikolta, joten matka oli kestänyt pidempään kuin hän odotti. Sinä aikana hänen ystävälleen oli tullut mahdollisuus yrittää Välimeren ylitystä.

Ystävä lähti kohti Italiaa Oumoh-tytön kanssa ennen kuin Zanabou ehti palata Tunisiaan. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan äidin ystävä oli kuitenkin hylännyt Oumohin kesken matkan. Reutersin mukaan he ajautuivat erilleen.

Puhelimella räplääminen johti ihmetunnistamiseen

Italian viranomaiset pelastivat Oumoh-tytön marraskuussa Välimereltä. Hän oli veneessä 19 muun siirtolaisen kanssa, mutta kukaan heistä ei tiennyt, kuka tyttö oli. Oumoh oli viety ensin vastaanottokeskukseen Lampedusalle.

Yksinäisistä siirtolaislapsista huolehtiva poliisitarkastaja Maria Volpe oli hakenut Oumohin sieltä Palermoon. Italiaan saapui viime vuonna 25 000 alaikäistä siirtolaista yksin.

Tänä vuonna Italiaan on saapunut 21 000 siirtolaista, mikä on Reutersin mukaan lähes puolet enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Heistä 2 000 on ollut alaikäisiä. On kuitenkin harvinaista, että näin pienet lapset ovat vailla vanhempiaan.

Oumohilla oli kuitenkin lopulta poikkeuksellista tuuria. Hänen henkilöllisyytensä oli ensimmäiset päivät täysi mysteeri Italian viranomaisille, joten myös perheen etsiminen oli mahdotonta.

Lampedusan vastaanottokeskukseen oli saapunut nimittäin toinen pikkutyttö perheineen. Keskuksen johtaja oli antanut tytön leikkiä puhelimellaan, kun hän haastatteli tämän vanhempia. Pikkutyttö oli tunnistanut Oumohin, sillä he olivat leikkineet vastaanottokeskuksessa Tunisiassa.

Kun henkilöllisyys oli selvinnyt, Oumohin äiti löytyi pian Facebookista. Tällä välin myös äiti-Zanabou oli palannut Tunisiaan.

Jännityksen jälkeen äidin syliin

Jälleennäkemisessä meni kuitenkin pitkä aika. Poliisit olivat Reutersin mukaan toivoneet aluksi, että äiti olisi päässyt tyttärensä luokse Italiaan jo jouluksi. Uuden passin, viisumin ja muiden asiakirjojen hankkiminen vei kuitenkin kuukausia.

Pitkä ero oli tietenkin ollut Oumohille vaikea. Kun avustustyöntekijät kertoivat, että hänen äitinsä oli tulossa, tyttö oli jäätynyt. Hän odotti äitinsä koneen laskeutumista liimaantuneena psykologiin ja vastaanottokeskuksen johtajaan.

Mutta kun Oumoh pääsi yli jännityksestään, hän istui äitinsä sylissä hartaasti.

Lähteet: Reuters, AFP, BBC, The Independent

Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto ryhtyy selvittämään, syyllistyikö poliisi rikokseen Lahdessa viime kesänä tapahtuneessa rynnäkkökiväärivarkaudessa. Lahdessa varastettiin viime heinäkuussa puolustusvoimien autosta rynnäkkökivääri, ja poliisi sai sen takaisin luvattuaan, että aseen palauttajien osuutta rikokseen ei tutkita.

– Tahdomme selvittää, menettelikö poliisi tapauksessa nykylain mukaan, sanoo tutkinnanjohtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta.

Salpausselän syyttäjänvirasto teki tapauksesta tutkintapyynnön, ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto on päättänyt aloittaa tapauksesta esitutkinnan. Tutkinnanjohtaja epäilee poliisin syyllistyneen rikoksentekijän suojelemiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä Tapio Mäkinen sanoo, että aseen takaisin saaminen oli tärkeää, mutta nyt on selvitettävä, toimiko poliisi lain mukaan hankkiessaan sen takaisin.

– Tapauksen lopputulos, se että varastettu ase saatiin takaisin, on arvokas, tutkinnanjohtaja Mäkinen muistuttaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä STT.

15-vuotias poika on kuollut mopon ja lava-auton välisessä kolarissa Haminassa.

Onnettomuus tapahtui Uuden-Summan risteyksessä, johon poika oli tulossa mopollaan Helsingintietä pitkin. Samaan aikaan risteykseen saapui toisesta suunnasta pakettiauto, jonka tarkoituksena oli kääntyä risteyksessä länteen Kotkaa kohti. Ajoneuvot osuivat toisiinsa keskellä risteystä.

Lava-auto tuli risteykseen kolmion takaa, joten sen kuljettajalla oli väistämisvelvollisuus. Poliisin mukaan lava-auton kuljettaja ei havainnut mopoa, koska mopoilijan edessä ajanut pakettiauto peitti näkyvyyden.

Mopo osui suoraan lava-auton kuljettajan puoleiseen keulaan ja tuulilasiin. Osuman seurauksena mopo syttyi palamaan.

Mopoa ajanut poika kuljetettiin sairaalaan kriittisessä tilassa sairaalan. Hän kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin myöhemmin.

Lava-autoa kuljetti vuonna 1945 syntynyt kotkalainen mies. Hän ei loukkaantunut.

Alkoholilla ei epäillä olleen osuutta tapahtumiin.

Kevään etenemiselle tulee tällä viikolla takapakkia. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät alkoi Etelä-Suomessa 10. maaliskuuta. Aivan eteläisellä rannikolla se alkoi jo muutamaa päivää aiemmin.

Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan terminen kevät alkoi etelässä tänä vuonna pari viikkoa etuajassa.

– Ahvenanmaa on luku erikseen, siellä terminen kevät alkoi jo 13. helmikuuta, sanoo Paasonen.

Terminen kevät katsotaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle.

Muualla Suomessa terminen kevät antaa vielä odottaa itseään. Esimerkiksi maan keskiosassa se alkaa keskimäärin maalis-huhtikuun taitteessa ja pohjoisessa kuukautta myöhemmin.

Yöpakkasia koko maassa

Monet odottavat jo sormet syyhyten termisen kasvukauden alkamista. Paasosen mukaan tällä viikolla kevät ei juurikaan etene. Syykin on selvä – pakkaset. Viileä sää jatkuu Paasosen mukaan perjantaihin asti.

– Lämpötilat ovat koko maassa öisin pakkasella ja lämpötilojen keskiarvot jäänevät nollan alapuolelle. Termistä kasvukautta on näillä pakkasilla turha odotella, sanoo Paasonen.

Hänen mukaansa lämpötilat kohoavat tulevina päivinä etelässä hieman plussan puolelle ja maan pohjoisosassa on päivisin muutamia asteita pakkasta. Paasonen sanoo, että perjantain jälkeen sää hivenen lämpenee.

Muokattu klo 12:29 termisen kevään määritelmä.

Helsingin kaupungin opetusviraston laitetilauksiin liittyvä poliisin korruptiotutkinta on loppusuoralla.

– Tämä tapaus osoittaa taas kerran sen, että kaikki työntekijät eivät ole luottamuksen arvoisia, sanoo talousrikosyksikön rikostarkastaja Ismo Siltamäki Helsingin poliisista.

Esitutkinta on kohdistunut vuosien 2006–2016 laitetilauksiin ja pääasiassa kolmeen eri laitetoimittajaan, jotka eivät ole olleet tilaushetkellä Helsingin kaupungin sopimustoimittajia. Laitetilaukset ovat koskeneet tietokoneita, puhelimia ja muita tietoteknisiä laitteita sekä viihde-elektroniikkaa.

Tutkintaa johtavan rikostarkastajan Urpo Mäkelän mukaan pääepäilty Hannu Suoniemi eli opetusviraston entinen tietohallintopäällikkö on esitutkinnan perusteella tehnyt, hyväksynyt ja vastaanottanut laitetilaukset. Suurin osa laitteista on myyty eteenpäin, mutta osa on saatu takaisin.

– Tämä menettely on mahdollistanut sen, että laitteita ei ole koskaan kaupungille tullutkaan, Siltamäki täsmentää.

Poliisi ei paljasta myyntikanavia

Poliisi ei tässä vaiheessa paljasta, miten laitteet on myyty, ja kuka ne on ostanut.

– Valitettavasti tätä en tarkemmin pysty tässä vaiheessa avaamaan, mutta näin on esitutkinnassa tullut ilmi, että näitä laitteita on toimitettu edelleen ja myyty.

Siltamäen mukaan laitteet ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin päätyneet Suomen markkinoille.

Esitutkinnan aikana on kuulusteltu useita henkilöitä rikoksesta epäiltynä, ja kolme heistä on ollut vangittuna. Myös laitetoimittajia on kuulusteltu, koska laitetilaukset ja toimitustavat ovat olleet epätavallisia. Esitutkinnassa on myös selvinnyt, että opetusviraston henkilökunnalla on ollut laitteita omassa käytössään.

Esitutkinnan yhteydessä on selvitetty myös opetusviraston virkamiehiin kohdistuvia virkarikosepäilyjä sekä opetusviraston työntekijöihin kohdistuvia kavallus- ja petosepäilyjä.

Esitutkinta pyritään saamaan loppulausunnolle huhtikuun aikana, jonka jälkeen juttu siirtyy syyteharkintaan.

Poliisi: Kaikkien aikojen merkittävin korruptiotukinta

Helsingin opetusviraston entistä tietohallintopäällikköä ja turvallisuuspäällikköä Hannu Suoniemeä epäillään törkeästä petoksesta ja virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä.

Poliisi on luonnehtinut tapausta kaikkien aikojen suurimmaksi korruptiotutkinnaksi.

Rikosepäilyt koskevat kymmenen vuoden ajanjaksoa 1.1.2006–31.1.2016., jolloin Suoniemi hallinnoi tietohallintopäällikkönä koulujen it-hankintojen määrätahoja. Hänen epäillään hyötyneen vuosien aikana jopa useita miljoonia euroja.

Helsingin opetusvirasto antoi Suoniemelle potkut viime viikolla. Lisäksi opetusvirasto kertoi irtisanovansa kolme muuta työntekijää ja antavansa kolmelle kirjallisen varoituksen. Kymmenen opetusviraston työntekijää oli vienyt työhön kuulumattomia laitteita koteihinsa.

Pilkotut hankinnat menivät systeemin läpi

Suoniemellä oli valtuudet päättää alle 30 000 euron hankinnoista. Helsingin kaupungilla on käytössä Kosti-tilausjärjestelmä, johon epäillyllä oli valtuudet tehdä tilauksia ilman erillistä hankintapäätöstä. Opetustoimen johtajan Liisa Pohjolaisen mukaan Suoniemi on pilkkonut hankintoja alle 30 000 euron osiin. Kokonaissumma on yli neljä miljoonaa euroa vuosilta 2012–2016.

Rikostarkastaja Siltamäen mukaan juuri 30 000 euron raja kilpailutettaville hankinnoille on osaltaan tehnyt mahdolliseksi Suoniemen epäillyn rikoksen.

– Kyllä näyttää siltä, että siinä on käytetty hyväksi sitä, että niitä on pilkottu.

Suoniemi vapautettiin tutkintavankeudesta helmikuun lopussa. Hänen lisäkseen kaksi muuta miestä on ollut vangittuna korruptiovyyhtiin liittyen. He eivät ole opetusviraston työntekijöitä.

Diplomi-insinöörien koulutusohjelmiin hakeneiden määrä on pudonnut koko maassa yli viidenneksen neljässä vuodessa. Asia selviää Opetushallinnon tilastopalvelusta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) keräämien tietojen mukaan vuonna 2013 diplomi-insinöörikoulutukseen oli valtakunnallisesti yhteensä 7 500 hakijaa. Viime vuonna määrä oli pienentynyt jo vajaaseen 5 900:aan. Samaan aikaan esimerkiksi kauppatieteiden suosio on noussut.

Kyseiset luvut kertovat, kuinka monta ihmistä on yhteensä hakenut diplomi-insinöörikoulutukseen joltain hakusijalta. Arkkitehtikoulutukseen hakeneet eivät ole luvuissa mukana.

Kummalliseksi yhtälön tekee se, että hakijamäärät laskevat, vaikka diplomi-insinööreillä on hyvä palkka ja töitäkin on tarjolla mukavasti.

Tekniikan akateemisten työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli vuoden 2016 lopulla 5 263 euroa. Työttömänä oli tuolloin vain viitisen prosenttia tekniikan yliopistokoulutetuista.

LUT:n opintoasioiden johtaja Janne Hokkanen sanoo, että hakijamäärän pudotus johtuu fysiikan, kemian ja pitkän matematiikan suosion laskusta Suomen kouluissa.

Hokkasen mielestä myös diplomi-insinöörikoulutuksen imago on jäänyt ajasta jälkeen.

– Sitä ei nähdä houkuttelevana, modernina alana, vaan mieleen tulee ehkä pölyinen tehdasympäristö, Hokkanen sanoo.

Hokkasen mukaan pitkällä tähtäimellä suunta pitäisi saada käännettyä, sillä Suomen vientiyritysten menestys riippuu pitkälti osaavan työvoiman saatavuudesta.

"Alaa pitäisi markkinoida enemmän"

Aalto-yliopistossa toista vuotta kemiantekniikkaa opiskeleva Lotta Wallinmaa on samoilla linjoilla Hokkasen kanssa: Tekniikka ei ole vieläkään mediaseksikäs ala.

– Kaikki tietävät teekkarit ja valkoisen lakin, jossa on tupsu. Mutta tietämys usein loppuu siihen. Diplomi-insinöörin käsite on niin laaja, etteivät erityisesti lukiolaiset tunnista kaikkia mahdollisuuksia.

Wallinmaa tekee opintojen ohessa töitä parina päivänä viikossa lääkevalmistaja Orionilla. Hänen tehtävänään on miettiä, miten lääkkeiden tuotantoa saataisiin kehitettyä.

Toisaalta Wallinmaa kertoo olevansa kiinnostunut myös vedenpuhdistusteknologiasta.

– Vedenpuhdistus on todella tärkeää. Tuntisin itseni hyödylliseksi, jos saisin tulevaisuudessa tehdä työtä, jossa ajatellaan ympäristöä.

Wallinmaa kehuu kemiantekniikan opintoja käytännönläheisiksi. Haastattelupäivänä käynnissä oli laboratoriossa tehtävä ryhmätyö, jossa opiskelijat tutustuivat ohutkalvoihin.

Wallinmaan mielestä opinnot valmistavat hyvin työelämään: Diplomityökin tehdään useimmiten jollekin yritykselle.

Korkeakoulujen yhteishaku on paraikaa käynnissä. Miten tuleva diplomi-insinööri ratkaisisi hakijamäärän laskun?

Wallinmaa kertoo käyvänsä oman lukionsa abi-infoissa pitämässä tietoiskuja opiskelualastaan.

– Meidän pitäisi aktivoitua opiskelijoina siinä, että me mainostaisimme enemmän itseämme. Mutta myös opinto-ohjaajilla on tosi iso rooli. Luonnontieteistä kiinnostuneille nuorille pitäisi tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin lääketiedettä.

Hakusääntöjen muutos vaikuttaa kemiassa

Hakijoita on vähän suhteessa aloituspaikkoihin juuri Wallinmaan edustamassa prosessi-, materiaali- ja kemiantekniikassa.

Koulutusalalla oli viime vuonna enemmän aloituspaikkoja kuin ensisijaisia hakijoita.

Tilannetta selittää osaltaan hiljattain voimaan tullut yliopistolain muutos, jonka myötä korkeakoulujen on täytynyt varata ensikertaa hakeville osa aloituspaikoista.

Tämä on LUT:n Hokkasen mukaan poistanut kemiantekniikkaan pyrkivien joukosta hakijat, jotka tulevat kertaamaan kemiaa lääketieteellisen pääsykokeita varten.

Nyt kemiantekniikkaan hakevat vain alasta aidosti kiinnostuneet opiskelijat, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti motivoituneita opiskelijoita. Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että hakijamäärä on laskussa.

– Muutos toi vain kemiantekniikan hakijatilanteen realistisesti näkyviin, Hokkanen sanoo.

Työnantajat seuraavat tilannetta

Kemiantekniikan vetovoiman laskua ei voi ohittaa olankohautuksella, sillä kemianteollisuus kattaa lähes viidenneksen Suomen viennistä.

Kemianteollisuuden yritykset, kuten Neste, seuraavatkin tilanne tarkasti. Jos kehitys jatkuu, riittääkö yrityksiin osaavaa työvoimaa?

– Totta kai ilmiö voi vaikuttaa (rekrytointeihin), jos tämä jatkuu. Siksi teemme pitkäjänteistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, sanoo Nesteen henkilöstöjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson.

Kemianteollisuus ry:n koulutusvaliokunnan puheenjohtajana toimivan Jakosuo-Janssonin mielestä Suomessa pitäisi vaikuttaa jo hyvin nuoriin lapsiin ja vanhempiin niin, että nuoria kannustettaisiin valitsemaan matemaattis-luonnontieteellistä alaa.

Hän kehittäisi myös matematiikan opetusmenetelmiä, jotta kynnys madaltuisi.

Akuuttia pulaa osaavasta työvoimasta Nesteellä ei tunnu olevan. Neste sai esimerkiksi kesäharjoitteluhakemuksia 14 000 kappaletta. Kesäharjoittelupaikkoja on konsernissa tarjolla 350 kappaletta.

Kajaanin Soidinsuon koulun 6.-luokkalaisilla on matematiikan tunti. Rehtori Auli Halonen näyttää valkokankaalla jakolaskuja ja oppilaat tekevät tehtäviä vihkoihinsa.

– Jakolaskut ovat aika helppoja. Kun ne oppii, niin ne myös osaa, vakuuttavat Venla Rautiainen ja Aino Paananen kuin yhdestä suusta.

Venla ja Aino ovat opetelleet laskemaan jakolaskuja 4. luokalta lähtien allekkain, eikä vanhasta jakokulmasta näy vihkoissa viivaakaan.

– Olen minä siitä joskus kuullut. Esimerkiksi koulussa ja silloin, kun äiti yrittää neuvoa, Venla kertoo.

Yleisimmin käytössä olevissa oppikirjoissa ainoana vaihtoehtona on allekkain jako. Päivi Rissanen

Aino nyökyttelee päätään vieressä. Myös hänelle on kotona kerrottu, että aikaisemmin jakolaskuja laskettiin jakokulmassa. Tyttöjen mukaan vanhemmilla saattaa mennä neuvoessa sormi suuhun, koska he muistelevat vanhaa laskutapaa.

– Joskus meidän on pitänyt vähän opettaa, Venla ja Aino nauravat.

Malli muuttunut sukupolvesta toiseen

Nykyisten koululaisten vanhemmat ovat samanlaisessa tilanteessa kuin omat vanhempansa, jotka opettelivat jakolaskun käyttämällä italialaista jakokulmaa, "kaadettua" T-kirjainta.

Se korvattiin 1970-luvun alussa angloamerikkalaisella jakokulmalla, koska italialaisessa mallissa tuli helposti virheitä esimerkiksi desimaalipilkkujen sijoittamisessa.

Angloamerikkalainen mallikaan ei ole ongelmaton. Oppilaiden voi olla vaikea hahmottaa, mikä luku on jaettava ja mikä on jakaja, koska jakaja sijoitetaan jaettavan luvun vasemmalle puolelle. Oppilaiden täytyy myös hoksata siirtää oikea vastaus tehtävän loppuun. Nykyisin jakolaskut lasketaankin yleensä allekkain.

– Tämä algoritmi on lapselle helpompi hahmottaa, kun ei tarvitse tihrustaa kulmaa viivoittimen kanssa ja miettiä, että kumpi tuli kummalle puolelle, vaan lähdetään suoraan jakamaan laskutoimituksesta, kertoo rehtori Auli Halonen.

Joskus meidän on pitänyt vähän opettaa. 6. luokkalaiset Venla ja Aino

Molemmissa laskutavoissa periaate on sama, vain merkintätapa on muuttunut, Halonen sanoo.

– Tismalleen samalla tavalla jaetaan, kerrotaan, vähennetään ja tiputetaan. Ainoa muutos on siinä, että vastaus tulee suoraan yhtä kuin -merkin jälkeen samassa järjestyksessä kuin se on jaettavassa luvussa.

Kaksi tapaa yhä käytössä

Osassa Kajaanin peruskouluista jakolaskuja opetetaan uudella ja osassa vanhalla tavalla. Esimerkiksi Soidinsuon koululla kaikki luokat laskevat jakolaskut allekkain.

– Toive on tullut yläkoulun puolelta. Lehtikankaan yläkoulun opettajat pyysivät, että allekkain jakaminen opetettaisiin jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, joten siitä lähdettiin liikkeelle, Halonen kertoo.

Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma tuli voimaan viime vuoden elokuussa. Kainuussa opetussuunnitelma on maakunnallinen. Opetussuunnitelmassa ei määritellä sitä, missä muodossa jakolasku tehdään, kertoo Kajaanin perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.

– Yleisimmin käytössä olevissa oppikirjoissa ainoana vaihtoehtona on allekkain jako, joten se on sieltä sitä kautta varmasti leviämässä. Sitten on myös joitakin kirjoja, joissa on kaksi rinnakkaista vaihtoehtoa eli allekkain jako ja jakokulma.

Oikea vastaus on tismalleen sama molemmissa tavoissa. Auli Halonen

Rissasen mukaan samat oppikirjasarjat ovat käytössä myös muualla maassa.

– Tapojen yhdenmukaistaminen olisi tietysti tarkoituksenmukaista ja järkevää, mutta uusi opetussuunnitelma on vasta ensimmäistä vuotta käytössä, joten siirtymävaiheessa voi olla monenlaisia variaatioita samoista asioista.

Myös vanhemmat voivat oppia uuden tavan

Soidinsuon koulun rehtori Auli Halonen sanoo, että monet oppilaat oppivat molemmat tavat laskea jakolaskuja. Oppilaat voivat myös vaihdella, kumpaa laskutapaa he käyttävät.

– Meillä on koulussa oppilaita, jotka ovat tulleet jostakin toisesta koulusta 5. tai 6. luokalle, joten he saattavat laskea jakokulmassa samoja tehtäviä kuin toiset laskevat allekkain. Oikea vastaus on tismalleen sama molemmissa tavoissa.

Halosen mielestä on hyvä, että kasvatustieteen ja lasten oppimisen tutkimuksen kehittyessä voidaan todeta, että totuttu tapa oli hieman vaikea ja se kannattaa korvata uudella, ehkä helpommalla tavalla miettiä asioista.

– Eihän näitä muutoksia tehdä vanhempia varten, vaan lapsethan täällä ovat oppimassa. Myös vanhemmat osaavat jakaa ihan hyvin sillä jakokulmalla ja oikeita vastauksia saadaan kaikilla tavoilla, Halonen naurahtaa.

Ei tarvitse tihrustaa kulmaa viivoittimen kanssa ja miettiä, että kumpi tuli kummalle puolelle. Auli Halonen

Hän muistuttaa, että nykypäivän oppimateriaalit ovat todella hyviä. Esimerkiksi matematiikan kirjan opetusaukeamalla on aina opetusruutu, missä laskutoimitus käydään läpi.

– Kyllä vanhemmat voivat oppia siitä ruudusta ihan samalla tavalla sen uuden tavan, oppia tekemään asioita toisella tavalla omien lastensa kanssa.

Saara muutti puoli vuotta sitten pois vuokra-asunnostaan. Hän maksoi vuokransa ajoissa, piti huoneistosta hyvää huolta ja siivosi asunnon lattiasta kattoon muuttaessaan pois. Saaralla ei ollut vuoden asumisen aikana minkäänlaisia ongelmia vuokranantajansa kanssa.

Takuuvuokraa Saara ei kuitenkaan ole vieläkään saanut takaisin. Syy sen pidättämiseen oli muutaman sentin pituinen haalea naarmu lattiassa.

– Avainten luovutushetkellä vuokranantaja näytti minulle pientä naarmua parketissa, joka näkyi vain jos katsoi tietyssä valossa ja oikeasta kulmasta. Olimme mielestäni sujut, eikä asiasta tai sen seurauksista puhuttu sen enempää.

Muutaman päivän päästä Saara kyseli takuuvuokransa perään. Vastaus oli, ettei takuuta palauteta, koska parketissa oli naarmu, eikä vuokranantaja pitänyt naarmua normaalina kulumisena. Saara vaati takuuvuokran palauttamista, mutta vuokranantajalta alkoi tulla lisää kuvia eri naarmuista.

Toisen mielestä lattia on kulunut liikaa ja toisen mielestä ei, siitä riidat yleensä tulevat. Ville Hopsu

– Puhutaan siis todella pienistä naarmuista. Ymmärsin kyllä, että vuokrasopimuksessa ehtona oli parketin hyvä hoito, mutta tämä meni jo kohtuuttomaksi. Ongelmana kuitenkin oli se, ettei kumpikaan meistä voinut todistaa keneltä naarmut olivat peräisin ja milloin ne olivat syntyneet.

Vuokranantaja ilmoitti pidättävänsä koko takuuvuokran, sillä hän aikoi hiotuttaa lattian. Saara ehdotti maksavansa 50 euron hintaisen parketin paikkausaineen, mutta se ei vuokranantajalle kelvannut. Vahinko oli hänen mielestään vähintäänkin 450 euron suuruisen takuuvuokran arvoinen.

Alkutarkastus ehkäisee kiistoja

Suomen Vuokranantajien neuvontalakimiehen Ville Hopsun mukaan takuuvuokra-asioista syntyy harvoin kiistatilanteita.

– Tavanomaisen kulumisen arviointi on hankalaa ja tapauskohtaista. Riidat koskevat usein peruselämistä. Suoraa vahinkoa ei välttämättä ole, mutta toisen mielestä lattia on kulunut liikaa ja toisen mielestä ei, siitä riidat yleensä tulevat.

Tavanomaisella kulumisella tarkoitetaan huoneistossa ajan myötä tapahtuvaa kulumista, kuten lattia- ja seinäpintojen ikääntymistä. Normaalia kulumista tapahtuu, asuipa huoneistossa kuka tahansa. Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta, ellei toisin ole sovittu.

Ongelmana kuitenkin oli se, ettei kumpikaan meistä voinut todistaa keneltä naarmut olivat peräisin. Saara

Hopsu suosittelee, että vuokralainen ja vuokranantaja kävisivät yhdessä asunnon läpi ja tekisivät alkutarkastuksen, mikäli se on mahdollista.

– Silloin molemmat ovat tietoisia asunnon kunnosta. Alkutarkastus ennaltaehkäisee riitojen syntymistä jälkikäteen. Alkutarkastuksesta voi tehdä lomakkeen, jonka molemmat allekirjoittavat. Jos otetaan vielä kuvia, niin ei synny riitaa, että oliko seinässä reikiä vai eikö ollut.

Vuokranantajalla ei ole oikeutta pidättää vakuutta, ellei siihen ole perusteita. Jos takuu pidätetään, siitä pitää kertoa vuokralaiselle. Vuokralaisen täytyy saada tietoonsa myös pidättämisen syy.

– Kulumista pitää sietää tiettyyn pisteeseen asti, mutta jos kuluminen on mennyt sen yli, niin vuokralainen on velvollinen korvaamaan vahingon. Vakuuden pidättämisen pitää perustua johonkin ja siihen täytyy olla jo näyttöä, Hopsu mainitsee.

Joskus takuuvuokran menetys on niin selvää, ettei asiasta tarvitse edes kiistellä.

– Jos esimerkiksi vuokrat ovat maksamatta, niin ei siinä riidellä takuuvuokran palautuksesta, Hopsu summaa.

Loppusiivous tehtävä ajallaan

Vuokralaisen pitää palauttaa asunto siistinä määräaikaan mennessä. Jos vuokralainen jättää asunnon siivoamatta, hänellä ei ole oikeutta tulla siivoamaan huoneistoa enää myöhemmin. Tässä tapauksessa vuokranantaja voi palkata siivousfirman hoitamaan loppusiivouksen, jotta mahdolliset uudet asukkaat pääsevät puhtaaseen kotiin.

– Välillä tulee riitoja siitä, että vuokralainen ajattelee hänellä olevan automaattinen oikeus tulla vaikka viikon päästä siivoamaan asunto kunnolla. Se ei mene niin vaan asunnon on oltava siisti silloin, kun on sovittu, Hopsu kertoo.

– Aika hyvä nyrkkisääntö on, että yleisen siisteystason tulisi olla riittävä. Siivouksen taso voi toki vaihdella. Mikään täysin steriilihän huoneiston ei kuitenkaan tarvitse olla, kun se luovutetaan, Hopsu muistuttaa.

Korhonen Oy:n toimitusjohtaja Kari Korhosen mukaan Kainuussa on pääsääntöisesti hyviä vuokralaisia niin siivouksen kuin asunnon kunnon huolehtimisen suhteen.

– Kyllä on aika harvinaista, että huoneisto jätetään huonoon kuntoon lähdettäessä. Tarkistamme aina asukkaiden luottotiedot, mikä antaa jonkin verran tietoa myös ihmisen luonteesta. Kun maksut on hoidettu huolellisesti ja maksuhäiriöitä ei ole, niin voi olla, että hän pitää myös huoneiston kunnossa.

Korhosen mukaan ongelmia on ollut enemmän vuokranmaksussa ja yöelämisessä kuin siivouksessa. Näitäkin tapauksia on kuitenkin vähän.

– Prosenttilukua ei ole siitä kuinka usein takuuvuokra on menetetty erilaisten ongelmien takia, mutta näin lonkalta sanoisin, että yli 90 prosenttia on ongelmattomia, ehkä kymmenen prosenttiakin on vielä liian iso luku.

Riidat sovitaan yleensä keskenään

Suomen Vuokranantajien neuvontalakimiehen Ville Hopsun mukaan on mahdotonta sanoa, lähtevätkö erilaiset kiistat yleensä vuokralaisen vai vuokranantajan puolelta.

– Ihmiset ovat yksilöitä. Voi olla hankala vuokralainen tai hankala vuokranantaja. Siihen ei ole mitään sääntöä, että kummasta riidat yleensä johtuvat.

On kuitenkin harvinaista, että kiistatilanteissa mentäisiin oikeuteen asti.

– Ihmiset lähtökohtaisesti sopivat riidat keskenään. Kun mennään oikeuteen, niin summathan ovat usein tosi pieniä, mistä viime kädessä riidellään.

Kyllä on aika harvinaista, että huoneisto jätetään huonoon kuntoon lähdettäessä. Kari Korhonen

Jos vuokralaiselle tulee ongelmia esimerkiksi takuuvuokraan liittyvissä asioissa, Hopsu suosittelee vuokralaisia etsimään tietoa Vuokralaiset ry:n kotisivuilta, sekä kehottaa tarkistamaan oman asuntonsa vuokratavan.

– Vuokranantajat voivat soittaa esimerkiksi meille, jos ovat jäseniämme. Vuokranantajien on vaikeampaa löytää apua kuin vuokralaisten.

Mutta kuinka Saaran takuuvuokran kävi?

– Lopulta kun asia oli venynyt monta kuukautta, laitoin kuluttajariitalautakuntaan valituksen. Vastausta ei ole vielä kuulunut, joten emme ole voineet lähteä raastupaan kun todisteita ei kummallakaan ole.

Saara laittoi asiasta viestiä myös vakuutusyhtiöön, jotta voisi saada kirjallisen lausunnon. Vakuutusyhtiöstä ei kuitenkaan osattu ottaa tapaukseen mitään kantaa.

– Nyt sitten odotellaan kuluttajariitalautakunnan vastausta.

Saaran nimi on muutettu.

Köyhyys on vähentynyt hiukan Suomessa kymmenessä vuodessa, mutta nuoria ei tämä ilo ole tavoittanut.

Tilastokeskuksen mukaan 18–24-vuotiaista enemmän kuin joka neljäs on köyhä – tosin tilastoissa ei puhuta köyhistä vaan pienituloisista. Eniten on lisääntynyt nuorten aikuisten eli 25–34-vuotiaiden köyhyys.

Ikävä muutos näkyy, kun verrataan vuoden 2008 tilastoa vuoden 2015 vastaavaan. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio on havainnut sen.

Siirtymä aikuisuuteen ei oikein suju, eikä näy sujuvan muualla Euroopassa sen paremmin. Veli-Matti Ritakallio

– Aikuistuminen ei käy yhtä sujuvasti kuin ennen. Ennen oli työtä tarjolla, kun valmistuttiin kouluista, eikä siinä ollut sen kummempaa ongelmaa. Nyt siirtymä ei oikein suju, eikä näytä sujuvan sen paremmin muuallakaan Euroopassa, Ritakallio sanoo.

Koulusta tyhjän päälle?

Aiemmin koulutus takasi lähes aina leveämmän leivän, mutta enää siihen ei voi luottaa. Silti Ritakallion mielestä sanonta "koulutus kannattaa aina" pitää edelleen kutakuinkin paikkansa.

Koulutus kannattaa, mutta ei ole tae mistään Veli-Matti Ritakallio

– Ei koulutus ole enää tae mistään, mutta tilastojen valossa se on silti keskeistä ja parantaa näkymiä. Koulutusvalinnoilla taas on vahva yhteys perhetaustaan.

"Tasan ei käy onnen lahjat" -sanonta pätee myös siihen, onko vanhemmilla varaa tukea nuorta aikuistaan. Ja samaa pätee vielä, kun viimein peritään edellisten sukupolvien keräämää varallisuutta.

Ritakallio korostaa, että kun nuori löytää ja saa oman opiskelupaikkansa, hän ansaitsee kaiken tuen.

– Pitää tehdä kaikki mikä voidaan sen eteen, että nuoret jaksavat koulutuksessa. Toivon, että olisi erilaisia koulutuksia ja erilaisia tapoja tukea heitä.

Koulutuksesta pudonneiden tai pudottautuneiden tulevaisuus näyttää usein lohduttomalta, ja myös köyhältä. Opiskeluaikaista köyhyyttä voi sen sijaan helpommin pitää vain välivaiheena ja opintoja investointina tulevaisuuteen.

Oma koti sietämättömän kallis

Ammatti- tai yliopisto-opintojen jälkeen pitäisi löytää töitä, ihan oikeasti töitä eikä enää satunnaisia keikkahommia.

– Nuoreen aikuisuuteen eli siihen vaiheeseen kun siirrytään työelämään, pitäisi ladata kaikki mahdolliset paukut. Että jokaiselle löytyisi tekemistä ja sitä kautta työtä ja toimeentuloa, sanoo Veli-Matti Ritakallio.

Tyypillisesti nuori asuu yksin, ja taloudellinen rasitus siitä on tavattoman suuri. Veli-Matti Ritakallio

Kallis asuminen on ehkä merkittävin syy nuorten köyhyyteen.

– Tyypillisesti nuori asuu yksin joko opiskelijana tai vastavalmistuneena työttömänä. Rasitus on niin tavattoman suuri, että se on nuorten aikuisten köyhyyden keskeinen syy. Jos pääsee vakituisiin töihin, hankkii usein oman asunnon, mikä taas pitkän päälle tulee halvemmaksi, summaa Ritakallio.

Kohtalotoverit Euroopassa

Veli-Matti Ritakallio sano, ettei suomalaisten nuorten kehno tilanne ole poikkeus.

– Ei tämä Suomen tilanne ole poikkeus eurooppalaisittain. Etelä-Euroopassa ja Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa nuorilla on vielä enemmän vaikeuksia kuin meillä. Tuore väitöstutkimus kertoo, että on useita maita, joissa siirtymä aikuisuuten on vielä kivulloisempi kuin meillä.

Yle lähettää suorana Yle Areenassa Köyhä sukupolvi -paneelikeskustelun Tampere-talolta nuorisoalan suuresta NUORI2017 -tapahtumasta tiistaina iltapäivällä kello 14.30-15.30. Paneelissa ovat keskustelemassa professori Veli-Matti Ritakallion lisäksi kansanedustaja, tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum ja Allianssin edunvalvonnan koordinaattori Hanna Sauli. Juontaja on Salla Paajanen.

Ilkka Ovaska muutti vuonna 2014 perheensä kanssa Jätkäsaareen. Juuri valmistunut kerrostalo valittiin samana vuonna parhaaksi betonirakenteeksi.

Kaupungin omistama talo sai tunnustusta taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta.

Heti ensimmäisten kovien kesäsateiden aikana pitsitalon ylimmän kerroksen parvekkeelle valui vettä. Nyt parvekkeen ovea on vaikea avata, kun vesi on turvottanut puurakenteet.

Viime lokakuussa Ovaskan tytär huomasi asunnossa uusia kosteusvaurioita, kun seinien tapetti oli kuprulla.

– Keittiössä, olohuoneessa ja parvekkeen ovessa oli kolme vesikelloa täynnä vettä. Suurin niistä oli noin kolmen kämmenen kokoinen, Ovaska muistelee.

Ovaska otti heti yhteyttä vuokranantajaan eli Helsingin kaupungin asunnot Oy Hekaan, ja korjaaja tarkisti asunnon. Sen jälkeen Heka tai kiinteistön pääurakoitsija NCC eivät ole käyneet paikalla.

– Jos olemme saaneet Hekan korjaajan tai kiinteistöpäällikön tai sitten rakennuttajan puolelta isomman tirehtöörin kiinni, on vain ilmoitettu, että homma on vireillä.

– On ristiriitainen fiilis, kun vuokralaisena on tehnyt kaiken, minkä voi, mutta mitään ei tapahdu, toteaa Ilkka Ovaska.

Heka: "Tämä ei ole poikkeavaa uudiskohteissa"

Heka-Kantakaupungin kiinteistöpäällikkö Jussi Isoaho myöntää, että valituksia talon kosteusongelmista on tullut useampia. Hän vakuuttaa, että tutkimukset ja takuukorjaukset talossa ovat parhaillaan käynnissä.

– Siellä on joitakin kosteusvaurioita ollut ja niitä on korjattu sitä mukaa, kun tietoa on tullut. Nytkin siellä on tutkimukset käynnissä, että saadaan viimeisetkin vuodot selville ja korjattua.

Isoaho sanoo, että osaan korjauksista ryhdytään heti, mutta tällä kertaa ongelmana on ollut se, että syytä sadevesien sisääntuloon ei ole keksitty.

– Vesi tulee sisälle vain tietyllä sateella ja tietyllä tuulella. Meidän täytyy ensiksi löytää vahingonaiheuttaja, jota ei ole saatu selville. Kun vahingonaiheuttaja saadaan kuntoon, sen mukaan korjataan.

Isoaho ei myönnä olevansa pettynyt vain muutaman vuoden ikäisen talon tilaan.

– Uudiskohteissa on aina tämmöisiä korjattavia. Tämä ei mitenkään poikkea meidän uusista kohteistamme. Vikoja ja vaurioita tulee aina vastaan ja niitä sitten korjataan, Isoaho toteaa.

Mahdolliset terveyshaitat huolestuttavat

Heka on tulossa tällä viikolla Länsisatamankatu 23 -kohteeseensa tekemään kosteusmittauksen. Ovaskan perhe haluaisi saada mahdollisimman pian tietää, onko asuminen Pitsitalossa terveydelle haitallista.

Jos tarkastusten jälkeen selviää, ettei asunnossa ole kosteusongelmia, perhe miettii vielä uudelleen. He ovat kuitenkin parhaillaan Hekan vuokra-asuntojonossa ja toivovat löytävänsä uuden kodin.

Pitsitalosta on aiemmin muuttanut yksi perhe pois kosteusongelmien takia. Ilkka Ovaska tuntee olevansa tilanteessa voimaton ja turhautunut, kun asioihin ei saa selvyyttä.

– Ei vara venettä kaada. Mieluummin asuisin paikassa, jossa ei ole tällaisia ongelmia. Kyllähän se kovasti kismittäisi, jos saisi elinikäisen terveyshaitan.

Isoaho ei vielä ota kantaa kosteuden mahdollisiin terveysvaikutuksiin.

– Siellä on valtuutettu vahinkokartoitusliike, joka tekee tutkimukset. Kun saamme tutkimustulokset, reagoimme löydösten mukaan.

Toimintamalli kitkemään rakentamisen kosteusongelmia

Kosteusongelmat tuntuvat olevan riesa koko Suomessa. Maaliskuun puolivälissä Rakentamisen Laatu Rala ry tiedotti ympäristöministeriön ja kiinteistö- ja rakennusalan suosituksesta, jonka avulla rakennusten kosteusongelmia vähennetään olennaisesti.

Jatkossa tilaajan tulisi uudis- ja korjausrakentamishankkeissa laatia kosteudenhallintaselvitys. Samalla rakennushanke saisi kosteudenhallintakoordinaattorin, joka seuraa kosteudenhallintaa koko rakennusprojektin ajan.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat jo sitoutuneet uusiin toimintapoihin tämän vuoden aikana ennakkoneuvotteluihin tulevien uudisrakennushankkeiden kanssa.

Ruotsalaiset ovat huolissaan suomalaisten tulevaisuudesta – siinä tapauksessa, että Suomen uusi alkoholilaki hyväksytään.

Ruotsi onkin tarttunut tomerasti toimeen ja Ruotsin Alko eli Systembolaget on lähettänyt Euroopan komissiolle kommenttikirjeen. Siinä Suomi halutaan pelastaa vapaamieliseltä alkoholipolitiikalta. Ajatuksena on pitää suomalaiset Alkon kaitsevassa otteessa vastakin.

Perusteiksi ruotsalaiset kertovat suomalaisten ryypiskelevän huomattavasti enemmän kuin pohjoismaiset naapurinsa Ruotsi ja Norja.

Suomessa kännäyskulttuuri

"Alkoholin kokonaiskulutus Pohjoismaissa on 10,4 litraa puhdasta alkoholia vuodessa aikuista kohti, joka on vähemmän kuin EU:n keskiarvo 12,5 litraa. Pohjolassa Ruotsin ja Norjan kokonaiskulutus on merkittävästi pienempi kuin Suomessa", kirjeessä todetaan.

Hienotunteisesti he ohittavat siteeraamastaan Maailman terveysjärjestön WHO:n kulutustilastosta (vuodelta 2009!) tiedon, että suomalaisten kulutus jää EU:n keskitasosta 0,2 litraa puhdasta alkoholia.

Ruotsalaiset jatkavat ryöpytystään: Suomalaiset kuuluvat pohjoiseen juomiskulttuuriin, jossa vallitsee kännäys – juodaan enemmän, mutta harvemmin. Uusi uhka on havaittu siitä, että kännäystä tasoittamaan on tullut kasvava arkijuominen.

Jos Suomi sallii uuden lakiesityksensä mukaisesti vapauksia alkoholin myyntiin ja saatavuuteen, kulutus lisääntyy, kansanterveys kärsii ja lasten tilanne kärsii, kun vanhemmat ryyppäävät entistä enemmän, ruotsalaiset todistelevat.

Direktiivin mukaan mennään

Systembolagetin hallituksen puheenjohtajan Kenneth Bengtssonin ja toimitusjohtajan Magdalena Gergerin allekirjoittama kirje on kommentti Suomen lakiluonnokseen komission ilmoitusmenettelyssä, joka perustuu EU-direktiiviin 2015/1535.

Direktiivin tarkoituksena on antaa komissiolle ja jäsenmaille mahdollisuus tutustua uusiin ehdotettuihin määräyksiin ja säädöksiin. Jos havaitaan, että ehdotus on ristiriidassa EU:N, jonkin jäsenmaan tai vaikkapa sisämarkkinoiden kanssa, ehdotuksesta voi antaa erilaisia lausuntoja.

Lausuntokierros venyttää esimerkiksi lain valmistumisaikataulua. Ruotsin kirjeen tapaiset huomautukset eivät välttämättä hidasta tahtia, mutta heidän esittämiinsä kommentteihin on komission mukaan vastattava mahdollisimman tarkasti.

Ruotsalaisten kirjelmöinti voi saada virkamiehet kirskuttelemaan hampaitaan, mutta kenties pahempaa on luvassa. Itse komission toimet voivat saada käden puristumaan taskussa nyrkkiin.

Komission lausunto venyttää aikataulua

Suomen alkoholilakiluonnos on ilmoitettu komissiolle joulukuun puolivälissä viime vuonna. Kommentteja pitää odottaa kolme kuukautta. Odotusaika umpeutui 15. kuluvaa kuuta.

Komissio on kuitenkin päättänyt antaa lakiluonnoksesta "yksityiskohtaisen lausunnon". Se on EU-kieltä ja tarkoittaa ettei laki ole vielä taputeltu. Siinä on komission mielestä joku valuvika ja odotusaikaa rapsahti toiset kolme kuukautta kesäkuun puoleen väliin.

Komission sisämarkkinaosaston tiedottajan Lucía Caudet'n mukaan "yksityiskohtainen lausunto" ei ole jäsenvaltioiden toivomuksesta julkinen, jotta "siitä voidaan käydä avointa dialogia".

Syynä ehkä verkkokaupan kielto

Verkkouutisten maanantaisten tietojen mukaan Suomi olisi narahtanut nettimyynnistä. Alko saisi hoitaa bisnestä verkkokaupan keinoin, mutta etämyynti toisesta EU-maasta Suomeen ei olisi sallittua.

Lakiesityksessä oleva etämyyntikielto ei komission mukaan kävisi yksiin EU:n sisämarkkinasääntöjen kanssa. Tietoa ei ole vahvistettu.

Mutta jos näin on, niin Suomen pitää antaa komissiolle selvitys toimista, joihin se aikoo ryhtyä "yksityiskohtaisen lausunnon" takia. Sitten vielä tarkistetaan lain hyväksymisen jälkeen, onko toimiin todella ryhdytty.

Lue myös:

Alkoholipolitiikkaan voi tulla historiallisia muutoksia – Olutta iltamyöhään, pienkaupoille erioikeuksia, viinit valikoimiin?

Muistatko? Vuosi sitten hallituspuolueiden edustajat lupailivat mietoja viinejä marketteihin

"Alkoholin myynnin vapautus ei lisää kulutusta" – Panimoliiton lobbausväite johtaa THL:n mukaan harhaan

A-klinikkasäätiön ylilääkäri: Olen haudassa ennen kuin alkoholikulttuuri Suomessa muuttuu italialaiseksi

Britannian parlamentissa parhaillaan puhuva pääministeri Theresa May selvittää kansanedustajille suunnitelmiaan EU-eron jälkeen.

May korosti, että Britannian on pysyttävä yhtenäisenä saavuttaakseen parhaan mahdollisen tuloksen tulevissa neuvotteluissa EU:n kanssa.

– Me lähdemme EU:sta, mutta emme lähde pois Euroopasta, pääministeri May sanoi.

May valoi kansanedustajille uskoa tulevaisuuteen ja sanoi, että Britannialla on kansakuntana parhaat päivät vielä edessään.

Pääministeri rauhoitteli puheessaan myös maassa asuvia ulkomaalaisia.

– EU-kansalaisten asema Britanniassa on tärkeässä asemassa kun neuvottelemme unionin kanssa, May sanoi.

Britanniassa asuu arvioiden mukaan yli 20 000 suomalaista. Monet heistä ovat olleet huolissaan asemastaan brexitin jälkeen.

Demokraattinen päätös

Pääministeri May kutsui Britannian eroa EU:sta historialliseksi hetkeksi. 15 minuuttia kestäneen puheensa aikana May turvautui koko ajan papereihin.

May muistutti, että vaikka viime vuoden kesäkuun kansanäänestys EU-erosta jakoi kansaa kahtia, äänestystulosta on kunnioitettava.

– Tämä ero aloitettiin Britannian kansalaisten demokraattisen tahdon seurauksena, pääministeri sanoi.

Alma Media toteuttaa suunnitelmansa Pohjolan Sanomien lakkauttamisesta. Yhtiö on saanut keskiviikkona päätökseen yt-neuvottelut, joiden seurauksena Kemin ja Rovaniemen toimitusten vahvuus pienenee kahdeksalla journalistilla. Kuusi journalisteista on Kemistä ja kaksi Rovaniemeltä.

Työsuhteet päättyvät ilman irtisanomisia, sillä kyseiset työntekijät suostuivat ottamaan eropaketin. Muissa toiminnossa kuuden työntekijän vähennykset toteutetaan irtisanomisilla, toimenkuvamuutoksilla, siirtymisellä työskentelemään toiselle paikkakunnalle ja eropaketein.

Pohjolan Sanomien lehden ilmestyminen paperisena sekä sähköisissä kanavissa loppuun huhtikuun puoleen väliin mennessä. Alma Media tarjoaa jatkossa Meri-Lappiin Lapin Kansaa.

Yhtiö aikoo ainakin toistaiseksi säilyttää toimitilansa sekä Kemissä että Torniossa.

– Toimitilakysymys ei ole meille akuutti, sanoo Alman alueliiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilainen.

Alma Media ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta maaliskuun alkupuolella. Lapin Kansan, Uuden Rovaniemen, Pohjolan Sanomien ja Lounais-Lapin koko henkilöstölle annettiin kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin. Tuolloin kerrottiin henkilöstön vähennystarpeen olevan enimmillään 17 henkilötyövuotta.

Yhteistoimintaeuvottelujen piirissä oli 91 henkilöä.

Keskellä Valtimon kirkonkylää, kuntalaisten talon kupeessa ja kirkonmäen alla toimii ruokaravintola Seiska. Osuuspankin vuokratiloissa – muita pankkeja ei kylän raitilla näykään, mitä nyt osuuskaupan kassalta saa kortilla nostettua rahaa.

Elettiin vuotta 1995, kun Aija ja Jouko Harakka päättivät ostaa työpaikkanaan olleen ravintolan itselleen ja ryhtyä yrittäjiksi.

Pariskunta tunsi tienoon: Jouko on kotoisin Valtimolta ja Aija lähes naapurikunnasta Juuasta. Hyppy yrittäjyyteen oli kuitenkin rohkea temppu alle kolmekymppiseltä pariskunnalta.

– Se oli nuoruus ja huimuus; intoa oli, mutta älyä ei, Aija Harakka naurahtaa.

Ravintolan nimi on vaihdellut aikojen kuluessa: osuuskaupan paikkana kyltissä luki Seitsemän veljestä, sitten yksityisen vetämä Bella Ciao. Kun Harakat vaihtuivat yrittäjiksi, viralliseksi nimeksi tuli kansan suussa jo vakiintunut Seiska.

Kilpailua on samalla kirkonkylällä kebab-pitserian verran. Mutta vain reilun varttitunnin automatkan päässä, Nurmeksen kaupungissa, löytyy jo useita kapakoita.

Ravintola-ala on tunnetusti kova, joten on pakko kysyä: millä Seiska on pysynyt pystyssä pikkuisella paikkakunnalla?

– Uskoisin, että pitkäjänteisellä työllä, nyt on menossa 24. vuosi yrittäjänä. Kun on niin pitkän ajan ollut, on helppo toimia, kun ihmiset tuntee näin pienellä kylällä toisensa, Aija pohtii.

Seiskan ravintolatoimintaa tukevat pitopalvelu ja Matkahuollon toimipiste.

– Pitopalvelulla on taloudellista merkitystä, Matkahuolto on lähinnä oheispalvelu, yrittäjä toteaa.

Lisäksi Seiska toimittaa päivittäin myös lounaita kotiinkuljetuksena vanhuksille taajaman alueella.

Yrittäjien työviikot yli 60-tuntisia

Kun parinsadan neliön kokoinen ravintola on auki jouluaattoa lukuunottamatta aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä, voi arvata, ettei yrittäjäpariskunnalla ole virastotyöajat.

– Pyritään pitämään kaksi vapaapäivää viikossa, kun kuitenkin työtunteja on vähintään 60 viikossa. Neljän viikon kesälomia ei ole kyllä ollut, Aija Harakka toteaa.

Kiireisen kesän sijasta yrittäjät lomailevat talvella, kun on hiljaisempaa tai syksyllä ennen pikkujoulukautta. Kesällä Harakat pyörähtävät rauhoittumaan ja lataamaan akkuja kesämökille Matojärven rannalle, joka sijaitsee myös Valtimolla.

Perheen poika Eetu Harakka pyörähtää pyynnöstä ravintolan keittiöstä hetkeksi salin puolelle pöytään haastateltavaksi. Eetu on jo lapsesta asti pyörinyt mukana ravintolan töissä.

– Olisinko joskus kymmenvuotiaana ruvennut salaattia pilkkomaan. Sitä mukaa vastuu nousi, mitä on oppinut tekemään, nuori mies kertoo.

Kesätöitä on ravintolassa riittänyt. Peruskoulun jälkeen Eetua kiinnosti alan koulutuskin.

– Pari vuotta sitten valmistuin kokiksi Nurmeksesta. Ammattikorkeassa käyn Kuopiossa samaan aikaan restonomiksi, Eetu kertoo.

Neljän viikon kesälomia ei ole kyllä ollut. Aija Harakka

Perhepaikassa työ on vaihtelevaa.

– Keittiössä olen lounasta tekemässä, viikonloppuisin päivät keittiössä ja illat baarin puolella. Sitten tarjoilijana välillä, Eetu luettelee.

Kaupallisen koulutuksen saanut äiti Aija puolestaan tekee välillä myös paperitöitä kuten alustavaa kirjanpitoa, palkkojen laskemista ja työvuorolistojen tekoa. Tavaroiden tilaukset ja ruokalistojen laatiminen taas on kokkina toimivan isä Joukon hommia, mutta Eetukin saa ehdottaa ja toteuttaa omia ideoitaan.

– Erilaisia salaatteja, burgeri-juttuja, lähiruokaa tykkään suosia ja suomalaisuutta, Eetu kertoo.

Haastattelupäivänä ruokalistalta löytyy hänen aloitteestaan tex mexiä, joka sai heti lounasasiakkailta hyvän vastaanoton.

Kesäpäivillä seinät pullistelevat

Vaikka on kasvanut yrittäjäperheessä – tai ehkä juuri siksi – kysymys yrittäjäksi ryhtymisestä saa Eetu Harakan hieman vaivaantumaan.

– En osaa sanoa vielä, vähän huteralta tällä hetkellä näyttää. En kokonaan poissulje, mutta en lupaakaan mitään. Vaikea sanoa, miten elämä heittelee, kuuluu 21-vuotiaan välttelevä vastaus.

Kun nuori mies pyörähtää työvaatteissaan takaisin keittiöön, äiti valaisee, että tyttökaverin tuleva opiskelupaikka taitaa vaikuttaa Eetunkin suunnitelmiin.

Hiljaisten talvikuukausien vastapainoksi kesä tuo asiakkaita kauempaakin. Vuoden huipentuma ovat Valtimon kesäpäivät heinäkuun toisena viikonloppuna. Silloin paikkakunnalla kisataan muun muassa veivinheitossa eli viskataan traktorin käynnistyskampea. Porukkaa piisaa.

– Ne kaksi päivää vuodessa meilläkin seinät ovat liian lähellä toisiaan, läheisyys lämmittää, Aija toteaa. Ja lisää, että asiakkaita mahtuisi enemmän muulloinkin.

Kesäpäivien aikana ravintolakin satsaa ohjelmaan: sisällä on tiskijukka ja ulkoterassilla elävää musiikkia. Orkesteri varataan jo hyvissä ajoin, nyt on buukattu paikalle pohjoiskarjalainen country-bändi Huojuva lato.

Mutta ennen kesäsesonkia vaellukseen hurahtanut Aija lähtee reissuun. Ohjelmassa on kuuluisa pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostela Espanjassa.

– Viime keväänä aloitettiin ystävän kanssa, kymmenen päivää. Toukokuussa on tarkoitus jatkaa siellä vaellusta omien ajatusten kanssa.

Tampereen kaupunki toivoo, että mahdollisimman moni Onkiniemen vanhan trikootehtaan vuokralaisista voi jatkaa toimintaansa rakennuksessa asbestilöydöksistä huolimatta. Ensin rakennus täytyy kuitenkin puhdistaa asbestista. Kaupunki aloittaa kiinteistön porraskäytävissä asbestisiivouksen jo tänään keskiviikkona.

Näytteenotossa raja-arvot ylittävä määrä asbestia on löytynyt neljännen kerroksen porraskäytävän ilmanäytteestä. Myös osasta vuokralaisten tiloja on löytynyt asbestia. Näytteenotto jatkuu. Tulosten saamisen jälkeen kaupunki tekee toimintasuunnitelman tilojen käyttöönotosta vuokralaiskohtaisesti.

Lopullista arviota siitä, kuinka laajalle asbesti on levinnyt, ei voi vielä esittää. Petri Mölsä

– Edelleen otetaan paikan päällä ilmanäytteitä vuokralaisten tiloissa. Lisäksi aloitetaan asbestisiivous niissä osissa portaita, joissa ei ole löytynyt ilmasta asbestia, toimitusjohtaja Petri Mölsä Tampereen Tilakeskuksesta sanoo.

– Tarkoitus on edetä hyvin nopealla aikataululla. Tavoitteena on, että meillä on jo huomenna torstaina tiedossa, miten tilojen kanssa voidaan edetä. Lopullista arviota siitä, kuinka laajalle asbesti on levinnyt, ei voi vielä esittää.

Tampereen kaupunki lupaa etsiä vuokralaisille korvaavia tiloja toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Vanhassa trikootehtaassa toimii lukuisia yrityksiä ja yhdistyksiä. Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:n toiminta on keskeytynyt.

Tampereen Tilakeskus piti aamupäivällä vuokralaisille tiedotustilaisuuden. Tilakeskuksen mukaan tavoitteena on, että mahdollisimman moni pystyisi puhdistustoimenpiteiden jälkeen jatkamaan Onkiniemen tiloissa. Vuokralaisilta ei peritä vuokraa tiloista huhti- ja toukokuussa.

Tehdasrakennuksen käyttö ratkaistaan tulevassa asemakaavassa. Tiloissa on myös kaupungin omia varastotiloja yli 3 000 neliötä.

Entinen läänintaiteilija pelkää terveytensä puolesta

Taiteilija ja muotoilija Vesa Varrela on yksi vuokralaisista, joiden tiloista asbestia on jo löytynyt. Varrela on työskennellyt Onkiniemen tiloissa yli kymmenen vuotta. Tieto oman työtilan saastumisesta oli miehelle shokki.

– Kun sain kuulla, että omasta tilasta on löytynyt asbestia, tietysti alkaa heti miettiä omaa terveyttään. Joka tapauksessa itse kullekin tämä tietää isoja taloudellisia menetyksiä.

Varrela on entinen visuaalisten taiteiden läänintaitelija. Hänen kautensa päättyi viime vuoden lopussa. Varrela on ollut aktiivisena Onkiniemen kulttuuriyhdistyksessä myös pohtimassa talon tulevaisuutta.

– Mitä pitempää epätietoisuus jatkuu, sen suuremmaksi paine kasvaa. Taiteilijana se ei ole vain siirtyminen, vaan kaikki asiat, jotka vievät ajatuksia pois työstä ovat todella harmittavia. Voi olla, että henkinen työkunto menee pitkäksi aikaa.

Varrelan mukaan talon katot ovat vuotaneet vuosia, ja vuodot ovat aiheuttaneet lattiapintojen rapautumista.

– Siellä ei ole paljon tehty. Me olemme asiasta tiedotettu kyllä, mutta se ei ole aiheuttanut paljon toimenpiteitä. Siinä on varmasti yksi syy ja seuraussuhde, Varrela sanoo.

– Niin sanotut pienet säästöt voivat tulla todella mittaviksi. Jos vaikka joku haluaisi lähteä tekemään ryhmäkannetta ja siihen lähtisi 100 henkeä taakse, siitä voisi tulla varsin kallis. Jos oltaisiin Amerikassa, tämä olisi todella kallis prosessi. Mutta vakavasti ottaen, jokaisella on tästä omat taloudelliset menetykset, jotka toivottavasti jotenkin korvautuu.

Uimapukujen valmistajalle jo viikko kriittinen

Onkiniemen kiinteistössä toimii myös uima- ja alusasujen valmistaja Delffi Oy. Toimitusjohtaja Mervi Kärkkäinen on joutunut sulkemaan tuotannon ja yrityksen neljä työntekijää ovat jääneet kotiin. Delffin tiloissa on jo otettu pintanäytteitä, joista ei ole löytynyt asbestia. Epätietoisuus ja käyttökielto kuitenkin jatkuvat.

– Aluehallintovirasto on määrännyt myös ilmanäytteet otettaviksi, koska meillä on iso tila ja esimerkiksi kattorappauksia on tippunut alas, Kärkkäinen sanoo.

– Tämä on todellinen yllätys. Edelleen vaan ihmetyttää, miten tämän rakennuksen on annettu rapistua tällä tavalla. Tämä on järkyttävää.

Kärkkäisen mielestä tilanne on todella kummallinen.

– Pyysin jo, että näitä arvoja saisi julkisesti, koska pitää tehdä se päätös, että pitääkö työntekijät lähettää terveystarkastukseen. Miten kauan asbestia on ollut ja tarkat paikat, missä sitä on.

Kärkkäisen mukaan ei mene kauaa, että tilanne muuttuu kestämättömäksi yrittäjälle.

– Minulle jo tämä viikko on kriittinen. Me toimitamme uimapukuja viikoittain eteenpäin ja jos tavaraa ei lähde, siinä tulee isot menetykset heti.

Asbestia ei saa olla sisäilmassa

Onkiniemen tehdaskiinteistössä tuli esille asbestiongelma, kun museon välivarastona toimineen tilan lattiamateriaalin mureneminen käynnisti selvitykset museon varastoissa. Vuonna 1956 rakennetussa kiinteistössä otetuissa pyyhintä- ja ilmanäytteistä löytyi asbestia.

Edelleen vaan ihmetyttää, miten tämän rakennuksen on annettu rapistua tällä tavalla. Tämä on järkyttävää. Mervi Kärkkäinen

Ensimmäiset vuokralaiset saivat tiedon asbestista jo viime viikon lopulla. Yle Tampere kertoi Tampereen Ju-jutsukoulun tilojen sulkemisesta jo viime viikon torstaina. Perjantaina koko kiinteistö asetettiin käyttökieltoon lisätutkimuksen ajaksi.

Asbestin olemassaolo rakenteissa on ollut tiedossa, mutta nyt asbestia on löytynyt myös pintojen pyyhintänäytteistä ja sisäilmasta.

Asbestikuitujen pitkäaikainen hengittäminen voi aiheuttaa vakavan terveysongelman. Asbestia käytettiin mm. eristeenä etenkin 1960–70 luvun vaihteessa paljon, mutta sitä löytyy talojen rakenteista aina 1920-luvulta saakka. Asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1994.

Jutun alkua on korjattu kello 13.18: Rakennuksen käyttöönotto riippuu tutkimusten tuloksista. Tavoite on, että ainakin osa kiinteistöstä voidaan ottaa käyttöön.

Harva pitää itseään änkyränä. Silti jokainen tunnistaa hahmon. Änkyrä on tiukasti kannastaan pitävä, ehdoton, neuvotteluhaluton – ja useimmiten mies.

Tänä vuonna moni kuntavaaliehdokas haluaa uudelta valtuustolta uutta päätöksentekokulttuuria. Päättäjät eivät kuitenkaan muuta toimintaansa helposti.

– Olen puhunut titaanijäärä-luottamushenkilöistä. Kun heidät saadaan mukaan kunnan kehittämiseen, he ovat ääretön voimavara. Silloin kun he kokevat jäävänsä ulkopuolelle, he pystyvät vastustamaan merkittäviäkin muutoksia, sanoo kuntatutkija ja hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Esimerkiksi Kouvolassa kolme neljästä Ylen vaalikoneeseen vastanneesta ehdokkaasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen "Riitely Kouvolan kunnallispolitiikassa ei lopu niin kauan kun poliitikot ajattelevat vain omaa kyläänsä" kanssa.

– Jos poliitikko tietää, että hänen äänestäjänsä asuvat esimerkiksi Kuusankoskella, niin hänen on hirveän vaikeaa ajaa Kouvolan kokonaisuudessa sellaisia asioita, jotka vaurioittavat Kuusankosken elinvoimaa, sanoo kuntatutkija ja hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Kun poliitikosta tulee änkyrä

Joskus kuntapäättäjä voi saada änkyräpoliitikon maineen.

– Mieleen tulee yhden asian ihminen, oman kylän asioita intohimoisesti ajava ihminen, joka ei välttämättä pysty katsomaan kokonaisetua. Änkyrä voi olla myös häirikkövaltuutettu, joka pitää esimerkiksi ylipitkiä puheita tai vaatii suljettua lippuäänestystä pienimmästäkin asiasta, määrittelee kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Ihmiset arvioivat poliitikkoja kuitenkin omista näkökulmistaan.

– Jos poliitikko puolustaa minun asiaani, niin se on periaatteen mies. Jos vastustaa niin on änkyrä, tiivistää Airaksinen.

Kuntatutkijan mielestä eri tyyppiset poliitikot olisi saatava mukaan kunnan kehittämiseen.

Känkkyrä, mykkyrä ja sykkyrä

Politiikan julkisuudessa änkyrä-sana yleistyi vasta 1900-luvun lopulla. Vaikkapa kuntavaaliehdokkaan kutsuminen änkyräksi voidaan tulkita nimittelyksi.

– Ajattelisin, että selvä ja kielteinen kannanotto henkilön yhteistyökykyyn ja yleensä siihen, että haluaako tuon kanssa olla tekemisissä ollenkaan. Se on melkein kuin haukkumasana, sanoo suomen kielen professori, emerita Kaisa Häkkinen.

Vaikka änkyrä on politiikassa suhteellisen tuore sana, on se suomen kielessä vanhaa perua. Änkyrä on vanha murresana, jota on käytetty etenkin pohjalaismurteissa.

– Niissä änkyrä voi tarkoittaa uhmakasta, itsepäistä ja uppiniskaista ihmistä, sanoo professori Häkkinen.

Sanalla on ajan myötä ollut monta merkitystä, mutta lähes kaikki niistä ovat sävyltään kielteisiä.

– Kielessä on paljon samantapaisia sanoja kuten häkkyrä junttura, känkkyrä, käppyrä, mykkyrä, sykkyrä ja venkura. Ne ovat samantapaisia sanajohdoksia, joita yhdistää se, että jotain on pahasti sotkussa.

– Sen vuoksi sana tuntuu sopivalta politiikankin termiksi, lisää Häkkinen.

Synti änkää ihmistä

Änkyrä on johdettu sanoista änkätä ja ängätä. Ne ovat vanhoja sanoja, joita on käytetty suomen kirjakielessä sen alkuhämäristä asti. Änkätä esiintyy esimerkiksi Hemminki Maskulaisen virsikirjassa 1600-luvun alusta.

– Virsikirjassa synti änkää ihmisen sisällä, kun se tunkee, pyrkii ja ahdistaa ihmistä, kertoo professori Kaisa Häkkinen.

Änkätä ja ängätä saattavat puolestaan olla germaanisia lainasanoja Euroopasta.

Änkäri jankutti ylimielisesti

Pitkään änkyrä oli puhekielessä yleinen sana, jota käytettiin vain kansan parissa. 1800-luvulla kirjakieleen otettiin änkäri, joka on samaa perua änkyrän kanssa.

– Se tarkoitti tällaista ylimielistä jankuttajaa, kertoo Kaisa Häkkinen.

Kirjakielessä änkyrä alkoi esiintyä 1900-luvulla, mutta siinä se tarkoitti ensin humalaa.

– Nykyäänkin puhutaan änkyräkännistä kun tarkoitetaan, että joku on oikein kovassa humalassa. Silloin ihminen tietysti jankuttaa ja änkkää.

Tavallisesti suomen kieltä puhuvat eivät yhdistä änkyrää ja änkyräkänniä toisiinsa. Niiden merkitykset on erotettu.

– Änkyräkänni on saman sanavartalon toinen ulottuvuus. Jos puhutaan änkyräkännistä, niin ei ajatella, että kyse on änkyrästä.

Rajajääkärit omivat sanan

Vain yksi änkyrä-sanan merkityksistä on sävyltään positiviiseksi tulkittava. Ja sekin liittyy sotimiseen.

– Vanhassa sotilaskielessä änkyrä tarkoitti rajajääkäriä.

Kuten Pohjanmaalla satoja vuosia sitten, on änkyrällä on aina kuvattu ihmistä ja hänen ominaisuuksiaan. Vain yhdessä tapauksessa änkyrä on yhdistetty luontoon.

– Ankeriasta on nimitetty änkyräkalaksi, sanoo Kaisa Häkkinen.

Änkyrä vastaan verkostovelho

Änkyrällä on myös vastapari.

– Änkyrän vastakohta on varmaan yhteistyökykyinen ja neuvotteluhaluinen, mitä änkyrä ei taatusti ole. Neuvotteluhaluinen, yhteistyöhaluinen, sanoo suomen kielen professori Kaisa Häkkinen.

– Olen puhunut ajattelultaan ketterästä verkostovelhosta, joka saa aikaan huomattavasti enemmän kuin yksilönä valtuustossa. Tällaisilla päättäjillä on hyvät verkostot ja he pystyvät aistimaan hiljaisia signaaleja ja näkevät, mitkä asiat nousevat ihmisille tulevaisuudessa tärkeiksi. Asiat mistä ei vielä puhuta, mutta kohta puhutaan varmasti, vastaa kuntatutkija Jenni Airaksinen.

Tulevaisuudessa luottamushenkilöillä on Airaksisen mukaan kaksi ominaisuutta ylitse muiden.

– Hän välittää omasta alueestaan tai sen ihmisistä ja hän välittää kokonaisuudesta. Toinen ominaisuus on yhteistyökyky.