Suolla on voinut olla rautakautinen uhrilähde, josta on löydetty vainajien luita ja jumalille tarkoitettuja arvoesineitä. Suomessa on perinteisesti varoiteltu lapsia suonsilmäkkeestä, jonne voi hukkua helposti.
Suotutkija Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta jarruttelee hurjinta pelkoa.
– On sinne suonsilmäkkeeseen hirveän vaikea kyllä hukkua, jos verrataan vaikka laiturilta järveen putoamiseen. Suurin riski taitaa olla se, että kumisaappaan varsi hörppää vettä. Vaikka olen minä joskus kainaloita myöten uponnut suohon, myöntää Tahvanainen.
Varovaisin kulkija pysyttelee pitkospuilla
Tutkija ei ole kuullut tapauksista, joissa suonsilmäkkeeseen olisi hukuttu, vaikka kansantarut kammottavia ovatkin.
– Mutta jos nyt varoitella pitää, välttäisin kelluvaa ja hyllyvää sammalpatjaa vapaan veden päällä. Viisaintahan on tallata runsaan kasvillisuuden tai mättään päälle. Tai pysyä pitkospuilla.
Suurin riski taitaa olla se, että kumisaappaan varsi hörppää vettä. Teemu Tahvanainen
Teemu Tahvanainen kertoo, että on tutustunut kiehtoviin viemärimäisiin muodostelmiin ojitetuilla eli jo kuivatetuilla soilla.
– Kyseessä ovat olleet entiset niin sanotut piilopurouomat, jonne pääsin ryömimään sisään.
Suolle pääsee tavallisesti kulkemaan jo varhain keväällä, koska lumet lähtevät aukeilta paikoilta rivakasti.
– Kehottaisin ihmisiä rohkeasti tutustumaan suoluontoon näin kevään koittaessa, rohkaisee tutkija.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Pitsitalon kosteusongelmat nousivat esiin Yle Uutisten jutussa alkuviikosta. Edistyksellisestä arkkitehtuuristaan ja rakentamisesta palkitun talon ongelmat eivät ole aivan poikkeuksellisia. Uudisrakennuksissa on kosteusongelmia laajemminkin.
– Rakenteiden kastumisia on koko Suomessa vuosittain kymmeniä ellei satoja. Korjaamatta jäätyään ne aiheuttavat todennäköisesti pysyviä kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia, jopa terveyshaittoja, Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Seppälä sanoo.
Seppälä arvioi, että varsinaisia kosteusvaurioita ilmenee uusissa asuinrakennuksissa sekä julkisissa uudisrakennuksissa vuosittain kymmeniä. Tarkkaa tietoa yleisyydestä ei kuitenkaan ole.
Kosteusongelmat eivät ole perua pelkästään rakennustyömaan virheistä.
– Valitettavan usein tulee esille, ettei yksityiskohtia ole suunniteltu kunnolla. Tottakai voi olla myös tekemisen virheitä.
Ongelma voi myös lähteä liikkeelle jo tilausvaiheesta, jos aikataulu pusketaan liian tiukaksi. Rakennuksia ei aina myöskään käyttöönottovaiheessa säädetä oikein eikä niitä käytetä ja huolleta asianmukaisesti.
– Valitettavasti heikoin lenkki määrää loppulaadun, Pekka Seppälä toteaa.
Ammattimaista rakentamista vai bulkkitoimintaa?
Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Seppälä ei ota kantaa Jätkäsaaren Pitsitalon ongelmiin, mutta rakennusolosuhteilla on yleisesti merkitystä. Ongelmat voivat tulla esiin yksityiskohtien toteutuksessa.
– Ne ovat voineet toimia, kun ollaan kuusikossa, mutta kun mennään merenrannalle ja noustaan kahteenkymmeneen kerrokseen, olosuhteet ovat aivan erilaiset.
Seppälän mielestä Suomessa on hyvää osaamista ja tietoa, mutta ongelmana on asenne. Joskus rakennusketjun eri tekijöiltä puuttuu ammattiylpeys.
– Onko rakentaminen ammattimaista toimintaa vai bulkkitoimintaa? Asenteeseen pitää saada muutos.
Kosteusongelmat huolettavat asukkaita
Asuinrakennusten kosteusongelmien yleisyys tulee esiin myös Hengitysliittoon tulevissa puheluissa. Kaikkien yhteydenottojen määrä kasvoi toissavuodesta viime vuoteen noin viidenneksellä.
– Kerrostalot ja rivitalot ovat niitä, joita enimmät puhelut tällä hetkellä koskevat, Hengitysliiton korjausneuvoja Teppo Siponkoski sanoo.
– Ilmanvaihtoasioista kysellään myös paljon, mutta kosteus on merkittävästi yleisempi aihe, Siponkoski jatkaa.
Kosteusvaurioita yritetään vähentää uudella mallilla
Maaliskuun puolivälissä ympäristöministeriö sekä kiinteistö- ja rakennusala antoivat uuden suosituksen, jolla koetetaan vähentää rakennusten kosteusvaurioita. Tilaajan on tehtävä selvitys, jolla varmistetaan kosteudenhallinta koko rakennusprojektin ajan. Kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat jo sitoutuneet ottamaan asteittain käyttöön uuden mallin.
Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Seppälä uskoo, että uudella mallilla saadaan ainakin osa kosteusvaurioista kuriin. Sillä on merkitystä myös ihmisten terveydelle.
– Kosteusvaurioista aiheutuu vuositasolla miljardien eurojen seurannaiskustannukset, joita ovat rakennusten turmeltumisen lisäksi sairastumiset, työtehon lasku ja sairauspoissaolot, Seppälä sanoo.
Historiantutkija Miika Tervonen sai tieteelliselle kirjoitukselle jaettavan Vuoden Tiedekynä -palkinnon.
Voittaja-artikkelissa Tervonen analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu ja mikä rooli historiantutkijoilla on ollut tässä prosessissa.
– Ajatus yhtenäiskulttuurista on kuitenkin paitsi myytti, myös yhä vahingollisempi sellainen. Se tuo 1900-luvun alkupuolen rotuajattelun kaikuja monimuotoistuvaan arkeemme ja legitimoi muukalaisvastaisuutta, sanoo Tervonen.
Artikkeli julkaistiin teoksessa Kotiseutu ja Kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu.
Koneen säätiön Vuoden tiedekynä on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto. Se jaettiin nyt seitsemättä kertaa.
Jaana (nimi muutettu) on näyttävä nainen. Hän on pitkä, useimpien miesten mittainen. Yleensä hän on pukeutunut mekkoon ja korkeakorkoisiin nilkkureihin. Hän meikkaa ja laittaa pitkän tukkansa. Omaa tyyliään hän kutsuu aikuisen uranaisen tyyliksi. Hän on myös vanhempi lapsilleen, ei isä tai äiti vaan mami.
Kaiken naisellisuuden lisäksi Jaanasta on myös nähtävillä tiettyjä miehisiä piirteitä. Hän on harteikas ja hänen äänensä on tavallista naisääntä matalampi.
– Jos en meikkaa ja pukeudun toisella tavalla, ihmiset tuijottavat ihan hirveästi, Jaana kertoo.
Transsukupuolisista osa jättäytyy työelämän ulkopuolelle, koska pelkää syrjintää. Kuvituskuva.Yle
Jaanan työpaikalla joku saattaa kutsua vahingossa häntä vieläkin entisellä nimellä, jolla hänet tunnettiin vielä muutama vuosi sitten. Osa perheyrityksen kansainvälisistäkin asiakkaista tuntee hänen niiltä ajoilta, kun hän oli vielä ulkoisesti mies. Nyt hän on nainen tai transnainen (Seta), kuten hän itse itseään kutsuu.
Hän on tavallaan yksi firman naisista, mutta ei kuitenkaan – hän on myös piiloteltu ja sukupuoleton.
– Kun meille tulee tärkeitä kansainvälisiä vieraita eri kulttuureista, on ollut tapauksia, että minua ei vain vaivihkaa olekaan enää esitelty niille vieraille.
Erityisesti esittelyt jätetään väliin silloin, kun vieraat tulevat kulttuureista, joissa ihmiset ovat pidättäytyväisiä.
Kyllä tiedän, että he ovat siellä keskenään puhuneet ja naureskelleet. Jaana
Mutta Jaana on myös itse alkanut vältellä tapaamisia, asiakaspalvelutyötä ja messuilla käyntejä.
– Sanoin silloin ihan aluksi, että minusta on parempi, että en ole nyt asiakastyössä. Se ei tuntunut minusta hyvältä. Tuntui, että tulee liikaa asioita itse asiakkuuden väliin. Ajattelin asiaa jälleen kerran firman kannalta. Jossain vaiheessa esimieheni sanoi, että hän on samaa mieltä. Ehkä on parempi, että et toistaiseksi tee sitä.
Jaana kokee, että asia on ensisijaisesti hänen oma päätöksensä, vaikka esimies on samaa mieltä. Jos hän haluaisi tehdä asiakastyötä, uskoo hän saavansa myös sille päätökselle tuen.
Vähemmistöstressi taustalla
Jaana pelkää aiheuttavansa yritykselle niin paljon vahinkoa, että jättäytyy tarkoituksella tietyistä tilanteista pois.
– Kun syrjin itse itseäni, kenenkään muun ei tarvitse syrjiä minua siellä, Jaana toteaa puoliksi leikillään, puoliksi tosissaan.
Hän ei ole ainut transsukupuolinen, joka syrjii itseään työelämässä.
– Tällaisessa on hirveän usein taustalla vähemmistöstressi. Koetaan siis stressiä siitä, että ei kuuluta yhteiskunnassa vallitsevaan normiin. Toisaalta jotkut suojelevat itseään näin. Korjausprosessi on aika raskas prosessi. Se kestää useampia vuosia ja sen jälkeen ei välttämättä ole enää voimavaroja olla työpaikassa, jossa jatkuvasti nälvitään tai kiusataan, asiaa avaa Trasek ry:n varapuheenjohtaja Hanna Leppänen.
Ihmisoikeusjärjestö Trasek, Dreamwear Club ry ja Transtukipiste tekivät viime vuonna kyselyn, jossa selvitettiin sukupuolivähemmistöjen kokemaa syrjintää työelämässä. Vastaajien vähäisen määrän takia kyselyn tulokset ovat suuntaa antavia. Vaikka asiasta ei ole juurikaan tehty muita kyselyitä tai tutkimuksia, tietää Leppänen, että osa transihmisistä jättäytyy pois töistä kokonaan syrjinnän takia tai sen pelon vuoksi.
Sanoin silloin ihan aluksi, että minusta on parempi, että on ole nyt asiakastyössä. Jaana
Syrjintä voi ilmetä niin, että henkilö siirretään toiseen työhön tai asiakaskontakteista pois, häntä nälvitään, sukupuolitetaan väärin, sanotaan irti tai hänet maksetaan tai savustetaan ulos.
Transihmisten työelämässä kokema syrjintä on kyselyn mukaan huomattavasti suurempaa kuin seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä. Syrjintä on Leppäsen mukaan kuitenkin vähenemässä tietoisuuden kasvettua.
Kaikenlaisen, oman ja muiden aiheuttaman, syrjinnän lopputulos voi olla lopullinen syrjäytyminen työelämästä tai yhteiskunnasta.
– Kyllähän transihmisillä on ihan selkeä ongelma se, että syrjäytyminen on aika yleistä. Osaltaan se johtuu siitä, että meitä katsotaan vielä jonkin verran alaspäin verrattuna seksuaalivähemmistöihin, Leppänen kertoo.
Sähköpostilla kaikkien tietoon
Muutama vuosi sitten eräänä päivänä Jaana kirjoitti sähköpostiviestin, painoi Lähetä-näppäintä ja meni täydessä tällingissä töihin. Monikymmenpäinen työporukka sai tietää samaan aikaan, että yksi yrityksen omistajajäsenistä on transsukupuolinen. Joku laittoi tsemppiviestin takaisin, suurin osa ei noteerannut asiaa millään tavalla.
– Morjensti ja alkoi vain käyttää uutta nimeä. Ikään kuin mikään ei olisi muuttunut, Jaana muistelee.
Työpaikan ilmapiirissä oli ilmoituksen jälkeen kuitenkin sellaisia väreitä, että muutosta ei hyväksytty pelkällä olankohautuksella.
– Kyllä tiedän, että he ovat siellä keskenään puhuneet ja naureskelleet.
Pahaa syrjintää tai kiusaamista Jaana ei kuitenkaan tunne kokeneensa. Hän uskoo, että koska ei ole tavallinen työntekijä muiden joukossa, välttyy hän siltä.
– Joka tapauksessa asemani ei ole sellainen, että olisin täysin työntekijöiden kaveri. Ja nyt se muuttui niin, että olen sitä vielä vähemmän. Ihmiset tulivat selvästi varovaisemmaksi. Ennenkin kävi niin, että kun tulin huoneeseen, jokin tietty puheenaihe lopetettiin ja heitettiin vähemmän ronskia läppää. Se on nyt korostunut.
Jos en meikkaa ja pukeudun toisella tavalla, ihmiset tuijottavat ihan hirveästi. Jaana
Ilmoituksensa jälkeen tuli Jaanasta töissä avuttomampi muiden silmissä. Hänelle tullaan tarjoamaan apua teknisissä työtehtävissä, joissa hän ei apua tarvitsisi.
– Olen joutunut tulemaan jämäkämmäksi, että minua uskotaan.
Trasek ry:n varapuheenjohtaja Hanna Leppänen tunnistaa asian ja arvelee, että transnaisia syrjitään hieman enemmän kuin transmiehiä.
– Hirveän usein olen törmännyt sellaiseen ajatusmaailmaan, että transnainen korjatessaan sukupuoltaan ikään kuin alentaa itseään ihmisten hierarkiassa. Transmies puolestaan ikään kuin saa mieheyden ja nousee hierarkiassa korkeammalle.
Leppäsen mukaan tämä kielii siitä, että Suomessa ei todellisuudessa eletä tasa-arvossa.
Perheyrityksen menestys menee tunteiden edelle
Piilottelu ja oma vetäytyminen eivät ole ahdistaneet Jaanaa. Hän ei ole purkanut mielipahaansa kyynelin työhuoneessaan, vaan kuvailee tuntevansa lähinnä harmitusta.
– Kyllä minua harmittaa, että transihmisyys on sellainen asia, jota pitää piilotella ja peitellä. Mutta myös ymmärrän sen, miksi niin pitää tehdä.
Transnainen korjatessaan sukupuoltaan ikään kuin alentaa itseään ihmisten hierarkiassa. Hanna Leppänen
Yrityksen elämää pienestä lapsesta asti seurannut Jaana on omaksunut ajatuksen siitä, että asiakas on ykkönen, kuningas. Kaupanteko on tärkeintä ja kun sitä tehdään, tapetaan oman tunteet. Jos jonkun ihmisen läsnäolo tapaamisissa voi vaarantaa sopimuksen, sitten se ihminen ei ole mukana palavereissa.
– Jos on tosi tärkeitä vieraita ja kysymyksessä mahdolliset isot kaupat, en halua mennä sotkemaan sitä tunnelmaa ja pasmoja. Minulle on tärkeää, että yritys menestyy ja tekee kauppaa, eikä minulla ole tarvetta mennä sinne showponina.
Asia tuntuu olevan Jaanalle hyvin selkeä. Hän on sen hyväksynyt, eikä aio nousta sen takia barrikadeille. On solmittu sanaton sopimus, jota Jaana ei näe aiheelliseksi rikkoa.
Pidättäytyvä miesrooli piti otteessaan
Transsukupuolisuus on hyväksytty Jaanan lähipiirissä. Isä saattaa vielä joskus vahingossa pojitella, mutta kukaan läheisistä ei ole hylännyt häntä.
Asia oli kuitenkin kaikille, kuten Jaanalle itselleenkin, yllätys ja shokki. Jaana ei ollut koskaan ajatellut, että hän olisi väärässä kropassa. Hän on kärsinyt masennuksesta, mutta syy siihen ei löydy väärän sukupuolen vankina vietetystä nuoruudesta. Itse asiassa hän oli hyvinkin maskuliininen aina, vietti lapsuutensa isänsä kanssa tehtaalla, harrasti raskasta rokkia, ehti aikuisena mennä naimisiin ja saada vaimonsa kanssa lapsia.
Muutama vuosi sitten päähän tulleet ajatukset hämmästyttivätkin Jaanaa aluksi suuresti, sillä hän oli piilottanut naiseutensa alitajuisesti. Hän oli lukenut vuoden ajan artikkeleita asiasta ja tajunnut, että on itsekin transsukupuolinen. Jaana sai pian diagnoosin ja korjaushoidot aloitettiin. Prosessi on ollut haastava, mutta lopulta helpottava.
– Sen toteaminen, että "ok, olen transsukupuolinen" oli tavallaan helpoin osuus. Isoin muutos on ollut se, millainen minusta on tullut nyt muutamassa vuodessa. Se on ollut luonnollista, mutta silloin alkuun minun oli tosi vaikeaa antaa itseni muuttua sellaiseksi kuin nyt olen. Pidin kiinni pidättäytyvässä, ei-tunteita ilmaisevassa miesroolissa. Siitä oli vaikea päästää irti.
Jopa ikään kuin sellaiset himoitsevat tuijotukset miehiltä voi kokea positiiviseksi asiaksi, kun on epävarma itsestään. Jaana
Jaana oli naimisissa, kun hän ymmärsi transsukupuolisuutensa. Vaimo hyväksyi asian aluksi. Yhdessä mietittiin Jaanan tyyliä ja mallattiin vaatteita. Vaimo jopa opetti Jaanalle meikkaamista, vaikka ei itse ole mitenkään kova laittautumaan. Nyt pari on kuitenkin ajautumassa avioeroon.
– Hänellä ei ole enää voimia tutustua tähän uuteen minään. Toisaalta hän kaipaa sitä vanhaa minua. Hän heräsi ajatukseen, että ei koe enää meitä pariskunnaksi, että me olemme vain hyviä ystäviä.
Hei, olen kaunis
Kun Jaana on töissä, ei hän enää kuulu miesten porukkaan. Naisten porukkaan hänet on otettu mukaan jossain määrin.
Hän ryhmittelee osittain itse itsensä sukupuolettomaksi ja näkymättömäksi. Jaanan ei esimerkiksi käytä naisten eikä miesten pukuhuonetta.
– En halua aiheuttaa vaivaantuneisuutta muille. Jos joku on vaihtamassa vaatteita, saattaa hän säikähtää kun kuitenkin tiedostaa, että olen aiemmin elänyt miehenä.
Trasek ry:n Hanna Leppänen huomauttaa, että oman identiteetin rakentaminen on kaikille ihmisille elämän mittainen prosessi, mutta transihmiset joutuvat tekemään tätä rakentamistyötä muun maailman kanssa.
Albumi Ky
– Me transihmiset tiedämme keitä olemme. Suurin haaste onkin löytää balanssi itsetietoisuuden ja sen välillä miten yhteiskunta ja maailma meidät näkevät. Eli hyväksytäänkö meidät sellaisena kuin olemme?
Vapaa-aikana Jaana kokee tärkeäksi sen, että hänet sukupuolitetaan oikein. Ovien avaamiset, vanhempien herrasmiesten hatunnostot ja muiden naisten sisarelliset hymyt tuntuvat mukavalta, vaikka joku muu voisi kokea ne jopa loukkaaviksi.
– Jopa ikään kuin sellaiset himoitsevat tuijotukset miehiltä voi kokea positiiviseksi asiaksi, kun on epävarma itsestään ja ajattelee, että näkevätkö nuo nyt vain miehen mekossa vai mitä ne näkevät, Jaana myöntää.
– Jopa tunkeilevat iskuyritykset ovat lopulta olleet positiivisia kokemuksia, kun on tullut vahvistusta siihen omaan naiseuteen, että hei mää olen kaunis.
Yhdysvaltain ensimmäisen naisen Melania Trumpin asuminen eri paikassa miehensä presidentti Donald Trumpin kanssa herättää närää. Kriittisyys asumismuotoon liittyy turvallisuuden varmistamisesta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin.
Melania Trump asuu perheen omistamassa New Yorkin kattohuoneistossa. Osa yhdysvaltalaisista vetoaa, että hänen tulisi muuttaa miehensä luokse Valkoiseen taloon tai maksaa itse Trump Towerin suojelukustannukset.
– Yhdysvaltain veronmaksajat kustantavat kohtuuttomia rahamäärä ensimmäisen naisen suojelusta Trump Towerissa, joka sijaitsee New Yorkissa, vetoomuksessa sanotaan.
Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 210 000 kansalaista keskiviikon puoleen päivään mennessä paikallista aikaa.
– Sinun kuuluu asua Valkoisessa talossa, kun olet naimisissa presidentin kanssa, sanoi Sheila Forsyth, joka on yksi allekirjoittajista. Hän on kotoisin Newportista, Rhode Islandista.
Forsyth on ärtynyt juuri turvallisuuskuluista.
– Veroja säästyisi kun nämä lisäsuojauksiin kuluvat varat voitaisiin osoittaa eläkeläisille. Miksi meidän verorahoja käytetään ihmisiin, joilla on jo enemmän kuin heidän osuutensa? hän kysyi.
Melania Trump on itse sanonut, että hän pysyy New Yorkissa, jotta hänen 11-vuotias poikansa Barron, käy lukukautensa loppuun. Sitten hän siirtyy Valkoiseen taloon.
New Yorkin poliisilaitoksen mukaan Trumpin perheen suojeleminen maksoi yli 24 miljoonaa dollaria marraskuun vaalipäivän ja tammikuun virkaanastumispäivän välillä.
– Se on noin 127 000–146 000 dollaria päivässä, sanoi kaupungin poliisipäällikkö viime kuussa.
Melania Trump yllätti julkisella esiintymisellä
Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Melania Trump osallistui keskiviikkona naisten vaikutusvaltaa käsittelevään kansainväliseen tilaisuuteen, joka oli Yhdysvaltain ulkoministeriön järjestämä. Melania Trump puhui tilaisuudessa, hän puhuu harvoin julkisesti.
– Meidän on alettava nyt haastaa vanhat pelot, ja taistella oikeudenmukaisuuden puolesta, vastustaa pahaa ja vääryyttä, missä sitä vain on, hän sanoi.
Rouva Trump ylisti niiden henkilöiden voimaa ja rohkeutta, jotka ovat taistelleet sukupuolieroja ja syrjintää vastaan.
– Meidän on jatkettava työtämme kohti sukupuolten tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia. Naisia on kunnioitettava etnisestä taustasta riippumatta ja muistaa, että olemme kaikki yksi rotua, ihmisrotua, hän sanoi. Yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa, Yhdysvaltojen on lähetettävä selkeä viesti siitä, että me välitämme, hän jatkoi.
Ensimmäisen naisen äänekäs tuki monikulttuurisuuden puolesta on hieman ristiriidassa hänen puolisonsa presidentti Donald Trumpin hallinnon toimille, muun muassa muslimienemmistöisten maiden matkustus- ja maahantulokielloille.
Kun tv-alan vaikuttaja, nyt jo eläkkeelle siirtynyt Jorma Sairanen julkaisi tällä viikolla muistelmakirjansa Daddy Cool , siitä heräsi paljon keskustelua. Sairanen tylyttää kirjassa useita koko kansan tuntemia tähtiä.
– En mä nyt oikeastaan sanoisi, että olen ilkeä. Perussävy kirjassa on positiivinen. Tämä on ollut hieno ala. Kirjassa on jokaisesta sanottu jotain ja vähän kritisoitukin. Kritsoinhan minä itseänikin.
Kutsut kirjassa Spede Pasasta ja Pirkka-Pekka Peteliusta ahneiksi.
– Kyllä he vähän ahneita ovat olleetkin. Kumpikin osasi pyytää hyvää hintaa ohjelmistaan, mutta silti niitä tehtiin halvalla. Jos katsojia riitti, niin mikäs siinä.
Onko se ongelma, että on ahne?
– Jos he tekisivät muistelmat, he sanoisivat varmaan, että kanavat ovat ahneita.
Arvostelet Speden suhtautumista nuoriin naisiin.
– Se nyt on ihan pikkujuttu. Tämä on vähän tylsästikin nostettu tikun nokkaan. Spede oli kiinnostunut tekemään ohjelmia naisten kanssa. Ei siinä mitään pahaa ollut. Mutta olihan se näkyvää.
Millä tavalla näkyvää?
– Hän halusi tehdä ohjelmia, kun oli nuoria tyttöjäkin mukana tekemässä.
Mistä tiedät, että juuri sen takia?
– Hän kertoi.
Millainen suhde teillä oli Speden kanssa?
– Ei kovin läheinen. Pelasimme golfia yhdessä. Tapasimme silloin tällöin. Puhuimme naisjutuistakin vähäsen.
Arvostelet myös Aki Kaurismäkeä siitä, että hän muutti Nato-maahan, vaikka on Nato-kriitikko.
– Aki antaa mielellään lausuntoja, joissa hän tuomitsee länsimaita. Silti hän asuu mielellään Nato-maassa.
Kai hän saa asua missä haluaa?
– Saa, saa, mutta mitä varten hän sitten laukoo tällaisia mielipiteitä?
Eihän maan Nato-kanta ole välttämättä ainoa syy muutolle.
– Ei. Siellä on paljon lämpimämpää. Minäkin haluaisin mieluummin asua siellä.
(Aki Kaurismäki asuu osan vuodesta Portugalissa. Portugali on yksi Naton perustajajäsenistä.)
Minkälainen ihminen Kaurismäki on?
– En mä tiedä. Yhteistyömme loppui siihen, kun hän halusi liikaa rahaa emmekä halunneet maksaa, ja Akin leffatkin sopivat paremmin Ylelle. Hän häipyi. En ole nähnyt häntä 25 vuoteen.
Renny Harlinia kutsut egotrippailijaksi ja tunnemaailmaltaan lapsenomaiseksi.
– Renny puhui mielellään nuorten naisten kanssa olemattomia.
Etkö sinä nauti nuorten naisten seurasta?
– Nautin, mutta en puhu samalla tavalla olemattomia kuin Renny.
Ovatko ihmiset suuttuneet kirjasta?
– Ei oikeastaan. Marco Bjurström lähetti vähän kommenttia, mutta sekin perustui väärinkäsitykseen. Tällä alalla pitää ottaa vastaan kaikennäköistä palautetta. Jos tuo on minun mielipiteeni, he voivat sanoa minusta jonkun muun mielipiteen.
Olet pahastunut iltapäivälehtien tavasta käsitellä tätä kirjaa.
– Joo, joo. Helsingin Sanomatkin oli hauska, kun se nosti esille pelkästään henkilöuutisia eikä ollenkaan televisiohistoriaa. Onhan tämä ihan odotettavissa klikkijournalismin aikana. Se menee vähän pettymyksen puolelle, että kun siellä nostettiin joku negatiivinen juttu esiin, siinä ei ollut lainkaan perusteluja.
Et pidä nykytelevisiosta.
– Televisiossa on vaivana se, että tuntihintoja lasketaa. Ei tuotantoyhtiöillä ole varaa tehdä nin laadukkaita ohjelmia kuin aikaisemmin. Hollywoodin tarjonta on heikentynyt eli sen katselu on siirtynyt HBO:lle tai Netflixiin. Hollywoodin sarjoja, jotka olivat ennen rahantekijöitä, on korvattu kotimaisilla ohjelmilla. Kotimaiset ohjelmat olivat ennen kalliimpia. Jos niitä tehdään nyt enemmän, tuntihintaa painetaan alas.
Olet ollut monta vuosikymmentä tv-bisneksessä. Mitkä ovat olleet itsellesi uran huippuhetkiä?
– Kohokohdat liittyvät kanavalanseerauksiin, MTV3:een, Neloseen ja Sub-tv:hen. Se on aina jännityshetki, kun uutta kanavaa pannaan pystyyn.
Onko ikävä tv-aikoja?
– Aikansa kutakin. Koko televisiomaailma on kaupallisella puolella monimutkaistunut. Mainosrahan määrä ei tule enää mihinkään kasvamaan. Se on vaikeaa, vaikeampaa kuin minun aikanani.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo olevansa valmis tapaamaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Helsingissä. Tapaaminen voitaisiin järjestää arktista aluetta koskevassa huippukokouksessa.
Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa.
Putin vastasi tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheenvuoroon. Niinistö sanoi olevansa iloinen, jos hän voisi isännöidä Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttejä Suomessa.
– Suomi on hyvä naapuri. Sillä on hyvä asiantuntemus korkean tason tapahtumien järjestämisestä. Suomi olisi siksi sopiva maa ja Helsinki sopiva paikka tällaisen tapaamisen järjestämiselle, Putin sanoi.
Putinin mukaan tapaamisen toteutuminen riippuu kuitenkin Yhdysvalloista. Putinin ja Trumpin on määrä tavata joka tapauksessa viimeistään teollisuusmaiden G20-huippukokouksessa Saksan Hampurissa heinäkuussa.
Niinistö ja Putin osallistuvat parhaillaan yhdessä arktista aluetta ja ilmastonmuutosta käsittelevään paneelikeskusteluun Venäjän Arkangelissa.
Putin: Yritimme lisätä transpondereiden käyttöä
Kysyttäessä Yhdysvaltain ja Venäjän välien kiristymisestä Putin nosti esiin Niinistön viime kesänä Kultarannassa tekemän ehdotuksen Itämerellä lentävien koneiden tunnistimien eli transponderien käytöstä.
Putinin mukaan Venäjä on yrittänyt saada kaikki, myös ulkovaltojen, Itämerellä lentävät sotilaskoneet käyttämään tunnistimia. Sotilasliitto Naton jäsenmaat eivät kuitenkaan halua käyttää niitä, Putin sanoi.
Niinistö korjasi Putinia.
– Vladimir, en sanonut, että vain Venäjän koneet lentäisivät ilman transpondereita. Sanoin sinulle viime kesänä, että on koneita, jotka lentävät ilman niitä, Niinistö totesi.
Putin naurahti vastaukseksi, ja Niinistö kiitti Putinia tunnistinasian viemisestä eteenpäin.
Putin ja Niinistö korostivat yhteistyötä arktisella alueella
Molemmat presidentit korostivat Arkangelissa yhteistyön tarvetta arktisella alueella. Putin kuitenkin painotti avauspuheenvuorossaan samalla arktisen alueen valtavaa taloudellista potentiaalia.
– Ajattelemme helposti, että liiketoimet ja ympäristönsuojelu ovat vastakkaisia asioita. Tästä olisi päästävä, Niinistö sanoi myöhemmin paneelikeskustelussa.
Niinistö patisti kaikkia Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajavaltioita ratifioimaan sopimuksen nopeasti.
Niinistö myös muistutti, että ilmaston lämpenemistä tapahtuu nopeimmin pohjoisilla alueilla. Arktisella alueella keskilämpötila on noussut kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla, Niinistö sanoi.
– Jos menetämme arktisen alueen, menetämme koko maailman, hän jatkoi.
Niinistö korosti myös kansainvälisen oikeuden merkitystä.
– Geopoliittiset jännitteet muualla maailmassa eivät saa vaikuttaa arktiseen alueeseen, Niinistö sanoi.
– Emme aio ryhtyä sotaan tai kilpailla Yhdysvaltain kanssa arktisesta alueesta, Putin tähdensi paneelissa.
Paneelin jälkeen Niinistö ja Putin tapaavat vielä kahden kesken. Keskusteluja on silloin määrä käydään muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Ukrainan sodasta.
Niinistö hakee vierailullaan tukea Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden aloitteille muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta.
Poliisi sanoo BBC:lle, että etsiessään 25-vuotiasta miestä he löysivät valtavan verkkopytonin ja epäilivät tämän nielaisseen miehen.
Kun pytonin vatsa aukaistiin, mies löytyi sisältä kuolleena.
Käärmeen kerrotaan olleen 7-metrinen. Verkkopytonit ovat maailman pisimpiä matelijoita. Ne kuristavat uhrinsa ja nielaisevat tämän sen jälkeen kokonaisena.
Ihmisiä pytonit tappavat harvoin. Vuonna 2013 pyton tappoi hotellin vartijan Balilla, The Guardian kertoo.
Suomen kovatuloisimmat eläkeläiset asuvat Kauniaisissa Uudellamaalla. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan Kauniaisissa maksettava keskieläke on hieman yli 3 000 euroa kuussa.
Toiseksi suurin keskieläke on Kauniaisia ympäröivässä Espoossa ja kolmanneksi suurin Helsingissä. Espoossa keskieläke on 2 224 euroa kuussa, ja Helsingissä puolestaan 2 032 euroa.
Etelä-Pohjanmaan Isojoella on Suomen pienin keskieläke. Siellä eläkeläiselle maksetaan keskimäärin 1 165 euroa kuussa.
Suomen 17 maakunnasta vain kahdessa keskieläke on maan keskitasoa (1 632 euroa kuukaudessa) korkeampi. Nämä maakunnat ovat Uusimaa ja Ahvenanmaa.
Alla olevasta tilastosta voit katsoa kotikuntasi keskieläkkeen sekä miesten ja naisten keskieläkkeiden erot.
Naiset selvästi miehiä perässä
Naisten eläke on keskimäärin ETK:n mukaan 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Viime vuonna miesten keskieläke oli 1 848 euroa kuukaudessa, kun taas naisille maksettiin keskimäärin 1 453 euroa.
– Mitä suurempi keskieläke kunnassa on, sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Kauniaisissa naisilla on keskimäärin puolta pienemmät eläkkeet kuin miehillä, sanoo Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino ETK:n tiedotteessa.
Kaikkiaan Suomessa maksettiin eläkkeitä viime vuonna 29,7 miljardia euroa. Työeläkkeiden osuus kokonaispotista oli 26 ja Kelan eläkkeiden 2,5 miljardia euroa.
Keskieläke kuvaa Suomessa asuvan työ työeläkettä tai kansaneläkettä saavan keskimääräistä kuukausieläkettä. Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
Huom. Uutiseen liitetty erikoissisältö ei toimi Uutisvahdissa. Tutki oman alueesi ja Suomen tilannetta uutisen nettiselainversiossa.
Imatran urheilusukeltajien kolmikko Mikko Saareila, Jussi Honka ja Juha Solehmainen kasaavat aamutuimaan sukellustarvikkeensa lautalle. Vuoksen vedenkorkeus on normaalia alempana.
– Upea päivä. Aurinko paistaa ja näkyvyys on varmasti erinomainen, pohtii Juha Solehmainen.
Juha on vuosien aikana käynyt Vuoksen uumenissa kymmeniä kertoja. Samoin Mikko Saareila.
– Minulla on voimalaitoksesta tuhansia kuvia, kertoo Saareila.
Linnankosken voimalaitoksen rakenteet ovat selvästi näkyvissä veden alla. Mikko Saareila
Uponnut voimalaitos
Imatran halki virtaava Vuoksi oli aikoinaan valtava virta useine koskineen. Vetensä se saa Saimaasta, josta vettä virtaa keskimäärin 600 kuutiometriä sekunnissa. Kun energiantarve kasvoi, alkoivat kosket kiinnostaa energiayhtiöitä.
Vuonna 1900 Vuoksen varteen valmistui Linnankosken voimalaitos. Se oli kokonaan puusta tehty, jopa laakerointi oli hoidettu puusta tehdyillä laakereilla. 107 metriä pitkä voimalaitos työntyi Vuoksen länsirannalta viistosti kohti ylävirtaa. Turbiineja oli 18 ja generaattoreita kuusi.
Putouskorkeutta voimalaitokseen saatiin kolme metriä. Itse voimalaitos oli kaunis rakennus, jota komistivat neljä korkeaa tornia.
Linnankosken voimalaitoksesta pari kilometriä etelään oli valtava, kautta maailman tunnettu nähtävyys Imatrankoski. Se padottiin vuonna 1928. Samalla veden korkeutta piti padon edustalla nostaa, jotta voimalaitokseen saataisiin mahdollisimman korkea vesiputous ja sitä kautta enemmän energiaa. Vesi nousi useita metreja ja Linnakosken voimalaitoksen kohtalona hautautua veden alle.
Ennen veden nousua Linnankosken voimalaitoksien osia huutokaupattiin ja rakennus purettiin turbiinitasoon saakka. Jäljelle voimalaitoksesta jäi kuitenkin paljon ihailtavaa, muun muassa vettä ohjaavat vallit, rakennuksen seiniä, lattiaa ja turbiinikuilut.
Vuosien aikana seiniä on murtunut. Voimalaitoksen ovat vallanneet kalat - ja sukeltajat.
– Se on Sisä-Suomen suurin vedenalainen hylky, sanoo sukeltaja Juha Solehmainen.
Linnakosken voimalaitos 1900-luvun alussa. Vuonna 1928 se hautautui Vuoksen alle. Imatran kaupunginmuseo
Vuoksen uumeniin
Juha Solehmainen, Mikko Saareila ja Jussi Honka ovat lautalla noin kymmenen metrin päässä Vuoksen länsirannasta. Sukellusasut ovat jo valmiina päällä. Miehet ovat valmiina lähtemään syvyyteen.
– Siellä on puurakenteita tasoja, tolppia pystyssä ja turbiiniaukot, kertoo Solehmainen.
Linnakosken voimalaitos on vain muutaman metrin syvyydessä. Veden päälle siitä ei näy mitään. Vain kirkkaalla säällä voi veden pinnalta havaita jäänteitä muurista, joka ohjasi vettä voimalaitokseen.
Solehmainen on käynyt tutkimassa rakennusta kymmeniä kertoja. Jos ei muuta, niin kalaparvia ainakin on odotettavissa.
Etualalla on välppärin luukku, jolla on säädetty veden korkeutta. Luukkua voi edelleenkin varovasti liikutella.Mikko Saareila
Aika pysähtynyt
Tänään on kirkasta ja hyvä kuvaussää. Mikko Saareila on keskittynyt ottamaan valokuvia ja Juha Solehmainen tallentaa videota.
Voimalaitoksen rakenteet näkyvät veden alla selvästi. Pohjarakenne on ehjä. Turbiiniaukot ovat selvästi havaittavissa.
– Näkyvyys on jopa kymmenen metriä. Isot kiiskiparvet ihmettelevät voimalaitoksen raunioita, kertoo Juha Solehmainen.
Voimalaitoksen voi hahmottaa selvästi, varsinkin kun tutkii voimalaitoksesta otettuja vanhoja kuvia.
Linnakosken vedenalainen voimalaitos on kasvamassa sukeltajien turistikohteeksi. Samalla avautuu merkillinen takauma Suomen vuosikymmeniä vanhaan teollisuushistoriaan.
Turbiinikammiot ovat edelleen alkuperäisillä paikoillaan.Mikko Saareila
Leipäjonot eivät ole enää vain yksinäisten toimeentulotuen varassa elävien oljenkorsi.
Yle kysyi ruokajakeluiden järjestäjiltä ympäri maata leipäjonojen tämän hetken tilanteesta. Viesti oli selvä: asiakasmäärät ovat kasvaneet ja käyttäjiksi on tullut kokonaan uusia ihmisryhmiä.
Helsingin Sanomat on kirjoittanut siitä, miten Kelan vaikeudet perustoimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa olisivat näkyneet ruokapankeissa. Samaa kerrotaan muun muassa Tampereelta ja Kuopiosta, missä leipäjonojen asiakasmäärän sanotaan jopa lähes kaksinkertaistuneen.
Jyväskylässä paikallisesta ruokapankista on tavallisesti saanut ruokakassin vain toimeentulotukipäätöstä vastaan. Nyt kun päätökset ovat viivästyneet, ehdosta on alettu joustaa. Hakijalle voidaan antaa ruokakassi harkinnanvaraisesti, vaikkei hän olisi saanutkaan tukipäätöstä.
– Ruokaa on vielä riittänyt kaikille, mutta aika jämptille menee, kertoo puolestaan Anne Hiltunen porilaisesta Elämän leipä ry:stä.
Moni ruokapalvelun järjestäjä kertoo kävijämäärän kasvaneen ilman Kela-sotkuakin. Toimeentulotukien viipyminen on silti tuskastuttanut entisiäkin asiakkaita.
– Jopa meidän vapaaehtoisten kohdalla, jotka elävät toimeentulorahan varassa, maksatukset ovat olleet kaksi–kolmekin viikkoa myöhässä. Joillekin jouduin sitten lainaamaan tai antamaan vähän apua, että pärjäävät, Laupeudentyö ry:tä Helsingissä johtava Heikki Hursti sanoo.
Jonossa näkyy nyt myös nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä
Kuopion Ruoka-apu jakaa kaupungin keskustassa ruokaa kolme kertaa viikossa. Maanantain ja torstain jakeluun jonottaa nykyisin jopa pari sataa ihmistä, lauantaina maitotuotteita hakee noin sata asiakasta.
Järjestäjät kertovat, että leipäjonossa käyntiä ei enää pidetä niin häpeällisenä kuin aikaisemmin. Mukaan on tullut yhä enemmän nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Samaa sanotaan muidenkin alueiden ruokajakeluista.
– Jonossa on nyt aivan outoja naamoja. En tiedä, ovatko he jääneet Kela-loukkuun vai mistä mahtaa johtua, porilaisen Elämän Eliksiiri -yhdistyksen Riitta Ahonen miettii.
Kouvolan kortteliyhdistyksessä on puolestaan huomattu leipäjonossa silmiinpistävän paljon äitejä pienten lasten kanssa viimeisen kuukauden aikana.
– Kokonaan uusi kävijäryhmä ovat työssä käyvät ihmiset, joiden rahat eivät riitä ruokaan, kuvaa Kuopion Petosella Tukikohta-seurakunnan ruokajonosta vastaava Ilkka Blomerus.
Tavallisin asiakasryhmä ovat kuitenkin edelleen yksinäiset miehet, kerrotaan Jyväskylän Ruokapankki Jokapäiväisestä Leivästä.
Kuntavaaliehdokkaita ei tunnu kiinnostavan
Monella alueella odotetaan nyt huhtikuun alussa saapuvaa EU:n ruoka-apulähetystä. 1 500 kilon erässä on jauhoja, ryynejä, makaroneja, säilykkeitä, hernekeittoa, pastaa ja muita pitkään säilyviä elintarvikkeita.
Kymijoen Tukipuu ry:stä kerrotaan, että asiakkaat kyselevät pian saapuvan ruokalähetyksen perään päivittäin.
Kaikkialla maassa leipäjonot ovat juuri nyt pitkiä. Helsingissä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n jonossa oli viime perjantaina 3 128 ihmistä.
Varkaudessa vapaaseurakunnan organisoimassa ruokajonossa on laskettu kolmen vuoden aikana käyneen yli 52 000 asiakasta.
– Kolmen vuoden aikana olemme jakaneet ruokaa miljoonan euron edestä, laskee ruokajakelun pääjärjestäjä Veikko Tarvonen.
Helsingin Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo, että avain leipäjonojen lyhentämiseen olisi oikeiden työpaikkojen löytäminen pitkäaikaistyöttömille. Nyt moni siirtyy hänen mukaansa tuetusta työstä toiseen, mutta suurin osa ei koskaan työllisty oikeasti.
– Siihen olen kiinnittänyt huomiota, että kun näitä kuntavaaliehdokkaita liikkuu, ei niistä kukaan ota asiakseen, että leipäjonot saataisiin poistettua.
Miranda Lindeman sai avun hätäänsä nopeasti. Auttaja saapui kotiovelle puoli tuntia sen jälkeen, kun kuuli Mirandan avunpyynnön.
Hätähuudon Miranda puki sanoiksi Facebookin Oulun Puskaradio -sivustolle lasten sairastuttua äkillisesti kotonaan oksennustautiin. Äiti ei päässyt hakemaan lapsilleen edes vaippoja kaupasta.
– Päätin laittaa julkaisun Puskaradioon, että löytyisikö kukaan kuka voisi auttaa.
– Apu tuli nopeasti. Yllätyin, että niin nopeasti joku lähtee auttamaan. Tuntui hyvältä, Miranda kiittelee.
Ihmisten kylmä mieli harmittaa
Juha-Matti Määttä jätti vaippapaketin Mirandan ulko-ovelle puoli tuntia sen jälkeen, kun oli nähnyt hätähuudon Facebook-sivustolla.
Miranda Lindeman sai nopeasti apua kotiinsa ilmoitettuaan hädästä Facebookin Oulun Puskaradio -sivustolla.Yle
Sisälle saakka Juha-Matti ei mennyt, sillä omassa kodissa odotti vaimo lasta aivan viimeisillään. Tuleva tuore isä ei halunnut kuljettaa mahdollisesti tarttuvaa vatsatautia kotiin.
Nyt puolentoista viikon ikäisen tyttövauvan isä hämmästelee ihmismielen kylmyyttä.
Tuntuu, että vuosi vuodelta ihmiset tulevat itsekkäimmiksi ja kylmemmiksi Juha-Matti Määttä
– Tuntuu, että vuosi vuodelta ihmiset tulevat itsekkäimmiksi ja kylmemmiksi. Naapurin hädästä ei paljoa välitetä, Juha-Matti sanoo.
Juha-Matti sanoo päätöksen Mirandan auttamisesta syntyneen rivakasti.
– Vaimo vielä kannusti ja eihän siinä sitten mennyt, kuin puoli tuntia, kun asia oli hoidettu, Määttä muistelee.
Yhteispeli auttaa elämässä
Auttamisen haluun voidaan kasvattaa ja kasvaa, Juha-Matti sanoo. Yhdistelmäajoneuvoa ammatikseen kuljettava Juha-Matti Määttä muistuttaa, että liikennekin sujuu hyvin vain yhteispelillä. Samoin työnteko.
– Luulen, että oma auttamisen haluni lähtee äidinmaidosta. Sieltä kasvatuksesta se tulee. Minua on kasvatettu muistuttamalla, että ihmistä on autettava hädässä, Juha-Matti toteaa.
Sosiaalinen media näytti Mirandan hätätilanteessa parhaat puolensa; nopeuden ja tehokkuuden.
– Puskaradion hyvä puoli on se, että se on hyvin kattava. Apu löytyy monenlaiseen tarpeeseen sen kautta, Juha-Matti toteaa.
Valelääkäri Esa Laihon oikeusavustajan Kari Uotin mukaan Laiho aikoo ilmoittautua poliisille tänään.
Hovioikeus kovensi tänään torstaina Laihon rangaistusta ja määräsi hänet vangittavaksi heti.
Uotin mukaan Laiho aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
– Tuomio on aika kaksijakoinen. Vakavista väkivaltasyytteistä hylättiin kaikki muut paitsi yksi pahoinpitely. Toisaalta petospuolta ei muutettu miltään osin, mutta rangaistusta kovennettiin, Uoti sanoo.
Laihon viime kesänä käräjäoikeudesta saama tuomio koveni hovissa puolella vuodella. Hovi piti myös lähes ennallaan noin miljoonan euron vahingonkorvaukset, jotka käräjäoikeus velvoitti Laihon korvaamaan useille hänen asiakkainaan ja työnantajinaan olleille sairaaloille.
Uotin mukaan Laiho on järkyttynyt hovioikeuden tuomiosta.
– Erityisesti tämän vahingonkorvausvelvollisuuden määrän osalta.
Uotin mukaan Laiho teki kymmenen vuotta töitä, joista kukaan ei ole valittanut.
– Asiallisesti ottaen siinä käy niin, että hän on tehnyt ilmaiseksi töitä kymmenen vuoden ajan, joka on mielestäni ihan järjetöntä.
Syyttäjä tyytyväinen rangaistuksen koventamiseen
Laihon jutussa syyttäjänä toiminut kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen on tyytyväinen Laihon saaman rangaistuksen kovenemiseen hovioikeudessa.
– Siltä osin kun yksi pahoinpitely hylättiin, me käymme läpi tätä tuomiota ja arvioimme perusteluja, Rinkinen sanoo.
Rinkinen sanoo olevansa tyytyväinen myös siihen, että hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden näkemyksen siitä, että Laiholla ei ole oikeutta lääkärinä tienaamaansa palkkaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjestää pikavauhdilla tiedotustilaisuuden tänään kello 12.30. Niinistö kommentoi tiedotustilaisuudessa eilistä tapaamistaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Niinistö tapasi Putinin Venäjällä Arkangelissa arktisen konferenssin aikana.
Lisäksi Niinistön odotetaan kommentoivan Arkangelissa esiin noussutta ehdotusta Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta Helsingissä.
Tapaaminen oli esillä Niinistön ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin yhteisessä paneelikeskustelussa. Ehdotuksen tapaamisesta teki paneelin juontaja, jonka kysymykseen Putin vastasi.
Suomesta tulee Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa toukokuussa. Suomi on pitänyt jo pitempään ajatusta yllä Arktisen neuvoston huippukokouksen järjestämiseksi Suomessa. Virallista ehdotusta sellaisesta Suomi ei kuitenkaan ole tehnyt.
Neuvoston jäsenmaita ovat Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen lisäksi Kanada, Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin eivät lähiaikoina tapaa Suomessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toppuutteli eilen esiin noussutta esitystä tiedotustilaisuudessaan tänään.
Putinin ja Trumpin tapaaminen voisi tapahtua Helsingissä Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä. Suomesta tulee kahden vuoden ajaksi neuvoston puheenjohtajamaa toukokuussa.
Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa pitäneensä yllä ajatusta huippukokouksesta jo vuoden ajan.
– Olen hivenen oudoksunut ajatusta, että tästä ei olisi muka keskusteltu, Niinistö sanoi.
Huippukokouksen tiellä on vielä monta muttaa. Ensin pitäisi Niinistön mukaan olla jotain kokoustettavaa.
– Se, että tuo kokoontuminen (huippukokous) voisi tapahtua tähän hätään on ihan mahdoton ajatus, Niinistö lausui.
Niinistö sanoi uskovansa, että Trump ja Putin tapaavat todennäköisesti G20-maiden huippukokouksessa Saksassa heinäkuussa.
Musta hiili ja soihduttaminen älytöntä
Niinistö puhui tiedotustilaisuudessaan enemmän arktisesta ulottuvuudesta. Niinistö sanoi, että arktinen alue on koko maailman asia.
Hän sanoi alueen olevan yksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä.
– Meidän täytyy pyrkiä toimiin, jotta arktinen alue pelastuisi ilmastonmuutoksen kynsistä.
Niinistön mukaan maailmalla on vallalla kaksi koulukuntaa arktisen alueen tulevaisuudesta. Osa näkee alueen potentiaalisena paikkana esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Toinen koulukunta puolestaan näkee alueen "ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä".
Niinistö paalutti, että arktinen alue pitää pelastaa.
Eilen Niinistö sanoi puhuneensa Venäjällä Arkangelissa kahdesta ilmastonmuutosta kiihdyttävästä asiasta Toinen on niin sanottu musta hiili ja toinen kaasukentillä tapahtuva soihduttaminen.
Kaasukentillä poltetaan soihduttamisella kaasua Niinistön mukaan 40 kertaa niin paljon kuin Suomessa käytetään kaasua vuosittain.
Julkisista rakennushankkeista vastaavilta päättäjiltä pimitetään kustannuksia, epäilee selvitysmies Erkki Virtanen. Virtanen luovutti eilen torstaina raporttinsa ja suosituksensa valtion rahoittamien rakennushankkeiden ongelmien ratkaisemiseksi. Virtanen on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö.
Virtasen mukaan kustannusarvioita vedetään suunnitteluvaiheessa jopa tietoisesti alaspäin. Virtanen kertoi perjantaina Ylen Ykkösaamussa esimerkkinä pääkaupunkiseudun Länsimetro-hankkeen, jonka kustannusarvio on noussut noin puoli miljardia alkuperäisestä.
Virtasen mukaan ongelmat alkavat jo suunnitteluvaiheessa.
Musiikkitalon suunnitelmista puuttui tekniikka
– Suunnitelmat ovat puutteellisia. Esimerkiksi Musiikkitalo on niin puutteellinen, että sieltä puuttui suurin osa välttämättömästä tekniikasta. Kun alettiin rakentaa, todettiin, että täältä puuttuu tekniikka, eli ihan perustavaa laatua oleva moka.
Ykkösaamun toimittaja Päivi Neitiniemi kysyi Virtaselta, eivätkö suunnitelmia tekevät ihmiset olekaan kartalla.
– Se on hyvä kysymys, ovatko kartalla vai tehdäänkö tahallaan alimittaisia suunnitelmia, jotta saadaan päätökset tehtyä? Ja sitten kun on päätös tehty, todetaan, että hupsista, täältähän puuttuu tekniikka, tai metrosta pari asemaa.
Onko tämä tietoista?
– Sellaista tuli esille. En nyt etsinyt syyllisiä, mutta siltä vaikutelmalta ei voinut välttyä, etteikö tällaistakin tapahtuisi.
Länsimetro esiteltiin päättäjille halvempana
Virtanen nosti raportissaan ja Ykkösaamussa esiin länsimetron.
– Sellaiset tahot, joita pidän luotettavina, kertoivat, että kun päätöstä valmisteltiin, metron hinnaksi laskettiin miljardi tai vähän päälle, mutta kun se summa vaikutti päätöksenteon kannalta liian suurelta, niin päätöksentekijöille esitettiin 700 miljoonan hanke ja sitten siitä päätettiin. Nyt ollaan päätymässä siihen, että se maksaa 1,2 miljardia. Kyllä tässä on syytä epäillä, että on tehty pikkusen riisuttu versio, Virtanen sanoi Ykkösaamussa.
Virtanen ei halunnut vastata, kuka sensuroi päättäjiltä tietoa.
– Minä en etsi syyllisiä; yritän löytää systemaattisia virheitä, joita jatkossa pitää välttää. Pitää käydä kysymässä valmistelijoilta.
– Päättäjät päättivät 700 miljoonan euron metrosta ja kuka tiesi mitäkin, en osaa arvioida.
Musiikkitalon rakennushankkeessa oli Virtasen mukaan se ongelma, että alkuperäinen kustannusarvio oli 160 miljoonaa ja päättäjät päättivät, että se pitää tehdä 140 miljoonalla.
– Ja sitten sitä karsittiin, lopputulos oli kuitenkiin 166 miljoonaa. Piirileikkiä tavallaan.
Olympiastadionin remonttia johti urheiluasiantuntija
Olympiastadionin peruskorjauksen kustannusarvion pettämisessä Virtasen syyttävä sormi osoittaa hankkeen ohjausryhmään.
– Kävin pöytäkirjat läpi hyvin tarkkaan ja niiden mukaan ohjausryhmä ei hoitanut tehtäviään, vaan merkitsi kustannustietoja vain tiedoksi. Vasta kokouksessa numero 22, kun puheenjohtaja oli vaihtunut, ohjausryhmä pyysi tietoja, ja kolme viikkoa myöhemmin tuli tietoa, että ollaan menossa 52 miljoonaa yli budjetin.
Virtasen mukaan stadion remontin ohjausryhmässä oli edustaja muun muassa valtiovarainministeriöstä, mutta ryhmä ei hoitanut tehtäväänsä eri syistä.
– Yksi syy on varmasti se, että sitä johdettiin urheiluasiantuntijan toimesta, ja urheiluasiantuntijan tehtävä ehkä saattaa olla pikemminkin hoitaa stadionia hienoksi kuin vahtia kustannuksia.
Virtanen: Ei avointa valtakirjaa valtiolta
Virtasen mukaan löperyys korostuu, kun hankkeessa on useampia rahoittajia.
– Siltä se näyttää. Kun se on ei-kenenkään rahaa, sillä ei tavallaan ole omistajaa, eikä rahasta ole myöhemminkään niin tarkkaa väliä.
Virtasen mielestä valtion pitäisi voida katkaista rahoittaminen, jos projektin budjetti ylittyy.
– Jos valtio on mukana, mukana ollaan tietyllä euromäärällä, ei avoimella valtakirjalla.
Valtion kirstunvartijoita pitää Virtasen mukaan myös kuunnella, ei vain kuulla. Virtanen korostaa ongelmien ehkäisemiksi myös allianssimallia ja elinkaarirakentamista.
Länsimetro Oy: Metrolta vaaditaan nyt enemmän kuin 10 vuotta sitten
– Länsimetrolta on vaadittu nyt ihan eri asioita kuin hankesuunnitelmassa 10 vuotta sitten määriteltiin. Esimerkiksi korvausilman määrä metrotunnelissa on nyt erilainen kuin aikaisemmassa metrorakentamisessa 1970-luvulla, ja tämä on merkinnyt suurempia ilmanvaihtokanavia ja enemmän louhintaa, vastaa selvitysmiehen kritiikkiin Länsimetro Oy:n tiedottaja Satu Linkola.
Vastaavanlaisia kustannuksia kasvattaneita menoeriä on paljon.
– Hankesuunnitelmassa määriteltiin aikanaan myös esimerkiksi, että asemien toinen sisäänkulku on esteetön. Nyt kuitenkin molemmat sisääänkäynnit on rakennettu esteettömiksi, Linkola jatkaa.
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina twiittasi Ykkösaamun jälkeen, että epäily länsimetron todellisten kustannusten pimittämisestä päättäjiltä vakava asia. Hän myös kiitti Virtasta asian sanomisesta ääneen.
Taloustutkimuksen maaliskuussa tekemissä haastatteluissa 76,6 prosenttia vastanneista kertoi äänestävänsä kuntavaaleissa aivan varmasti. Se on hieman enemmän kuin viime kuntavaalien alla, jolloin äänestysprosentti oli lopulta 58,3.
Ylen vaaliasiantuntijan Sami Borgin mukaan kyselyihin vastaajilla on taipumus liioitella äänestysintoaan.
– Kun äänestämistä pidetään sosiaalisesti suotavana, niin myös haastatteluissa kerrotaan, että mennään äänestämään, muta jätetään äänestämättä. Siellä kyselyssä todellakin tiedustellaan vain aikomusta, Borg huomauttaa.
Vaikka kokonaisuutena äänestysinto näyttääkin olevan samalla tasolla kuin viime kuntavaaleissa, perussuomalaisten kohdalla tilanne on huolestuttava. Puolueen kannatus oli Ylen mittauksessa pitkästä aikaa vähän nousussa, mutta kannattajien äänestysvarmuus on selvästi heikointa. Perussuomalaisista 69,9 prosenttia lupasi äänestää aivan varmasti.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan tällä viikolla RKP:n kannattajista 96,2 prosenttia kertoi jo äänestäneensä ennakkoon tai äänestävänsä aivan varmasti.
Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat ovat perinteisesti varmoja äänestäjiä. Tällä kertaa vasemmistoliiton tukijoista 81,3 ja kokoomuslaisista 80,8 prosenttia vastasi äänestävänsä aivan varmasti.
SDP:n kannattajista varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautui 78,9 prosenttia. Hieman epävarmempia ovat keskustan kannattajat, joista 76 prosenttia lupasi äänestää aivan varmasti.
Vaalivoittoa odottavilla vihreillä on aihetta riemuun, sillä vihreiden kannattajista 74,1 prosenttia aikoo tällä kertaa myös aivan varmasti äänestää.
Nepotismia? Yhdysvaltain presidentti jyvittää Valkoisessa talossa huippurooleja omille perheenjäsenilleen. Tällä viikolla uutisissa on kerrottu vävypoika Jared Kushnerin saamasta omasta Valkoisen talon toimistosta, jolla on laajat valtuudet uusia maan hallintoa. Hänen vaimonsa eli itse presidentin tytär Ivanka Trump nousi viime yönä presidentin viralliseksi työntekijäksi, Donald Trumpin neuvonantajaksi.
Oikeusministeriö vahvisti tammikuussa linjauksen, ettei presidentin sukulaisten nimittämiselle ole mitään esteitä Yhdysvaltain hallinnossa.
On sanottu, ettei kovin moni pysty kääntämään presidentti Trumpin mielipidettä, mutta että Ivankalta se onnistuisi edes toisinaan. Millaisilla eväillä Ivanka Jared-puolisoineen on kivunnut Valkoisen talon ytimeen? Kumpikin varakkaan perheen vesa on käynyt maineikasta koulua ja luonut menestyksekkään uran liiketaloudessa.
Ex-malli ei riisuudu muotibisneksestä
Ivanka Trump, 35, kävi lapsena sisarustensa tapaan koulua sisäoppilaitoksessa medialta piilossa. Suojattu elämä maistui huonosti ja mielessä oli ura, joka ei suuresti ilahduttanut vanhempia.
Niin työelämä kutsui 14-vuotiaana mallinhommiin. Jo teini-iässä hänet kuvattiin naistenlehti Elleen, Tommy Hilfigerin mainoksiin ja Pariisin catwalkeilla. Mallimaailma oli kova, Ivanka Trump on myöhemmin myöntänyt haastatteluissa.
Poseeraaminen vaihtui yliopisto-opinnoiksi arvostetussa Whartonissa, jota kävi myös Donald-isä aikanaan. Pääaineena tyttärellä oli taloustieteet.
Valmistuttuaan hän ei huolinut isän tarjoamaa työtä, vaan meni toiseen kiinteistöfirmaan New Yorkissa. Siellä hän tienasi kertomansa mukaan vajaan 50 000 euron vuosipalkkaa.
Kaksi vuotta myöhemmin Ivanka Trump siirtyi perheensä kiinteistökonserniin. Hän on työskennellyt viimeksi varatoimitusjohtajana, joka vastaa kehityksestä ja ostoista.
Viihdealalla Ivanka Trump on pyörähtänyt isänsä ympärille rakennetun tositelevisiosarja Dillin tuomarina kymmenellä eri tuotantokaudella.
Ivanka Trump (vas.) on varttunut julkisuuden henkilöksi ja on vuosien varrelta tuttu televisiovieras. Tässä Ivanka Trump tuomaroi kykyohjelmassa Muodin huipulle 2014.Lifetime Television/Courtesy Everett Collection/All Over Press
Näyttävä bisnes pyörii myös hänen verkkosivuillaan, joilla myydään Ivanka Trumpin nimeä kantavia muotiluomuksia ja koruja. Ivanka Trump ei kuitenkaan aio myydä osuuttaan muotiyrityksessä, vaikka aloittaa työt Valkoisessa talossa, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.
Muotibrändi hieroi hiljattain kauppoja vaateyhtiöön, jonka suuromistaja oli puolestaan Japanin valtion omistama pankki. Samaan aikaan Ivanka Trump liittyi isänsä seuraan tämän tavatessa Japanin pääministeri Shinzo Aben. Joka tapauksessa kaupat peruuntuivat.
Hän on myös järjestänyt naisten talousseminaarin kunniavieraanaan Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Hiljattain Ivanka Trump osallistui myös presidentin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tapaamiseen.
Presidentinvaalien aikaan Ivanka-tytär ajoi valtakunnallisesti yhdenmukaista äitiyslomaoikeutta sekä huokeampaa lastenhoitoa. Sittemminkin monet hänen viimeaikaisista tilaisuuksistaan ovat ajaneet työelämässä olevien naisten asiaa. Hän on kuitenkin jättänyt julkisesti kommentoimatta isänsä liikkeellepanemia matkustuskieltoa, rajamuuria tai ilmastopolitiikan suunnanmuutosta.
Nyt virallisena Valkoisen talon työntekijänä Ivanka Trump on titteliltään presidentin avustaja. Yksikään Yhdysvaltain presidenteistä ei ole aiemmin ottanut omaa lasta työntekijäksi hallintoon. Tosin esimerkiksi demokraattipresidentti John F. Kennedy palkkasi veljensä Robertin oikeusministeriksi omaan kabinettiinsa vuonna 1961.
Politiikassa Ivanka Trump aviopuolisoineen tuki aiemmin demokraatteja. Pariskunta järjesti viime vuonna kotonaan varainkeruujuhlat New Jerseyn senaattorille, demokraattien Cory Bookerille.
Jared Kushnerilla ja Ivanka Trumpilla on kolme lasta.Instagram / All Over Press
Kiinteistöprinssi rakentaa seuraavaksi rauhaa
Jared Kushner, 36, on itsekin upporikkaan kiinteistösijoittajan poika. Hänet hyväksyttiin Harvardin yliopistoon, kun isä oli tehnyt 2,5 miljoonan dollarin lahjoituksen.
Arvosanojen perusteella opinahjoon ei olisi ollut asiaa, kirjoittaa Daniel Golden kirjassaan The Price of Admissions, joka valaisee vallanpitäjien jälkikasvun päätymistä eliittikouluihin.
Opiskelua enemmän Kushner keskittyi sijoituksiinsa. Sen hän todella on osannut – kiinteistöyhtiö Kushner Properties on tällä haavaa miljardibisnes.
Nuorella 25 vuoden iällä Kushner osti sanomalehti New York Observerin. Se on tunnettu etenkin Candace Bushnellin kolumneista, joille maailmanmenestyssarja Sinkkuelämää perustui. Vuosien saatossa paperilehti näivettyi ja siirtyi kokonaan verkkojulkaisuksi. Viime tammikuussa Kushner ilmoitti myyvänsä omistuksensa lehtiyhtiöstä perheensä rahastolle.
Jared Kushner appiukkonsa Donald Trumpin seurassa Valkoisen talon pihalla 15. maaliskuuta.Shawn Thew / EPA
Kiinteistökauppoja tekevän perheyrityksen toimitusjohtajuus siirtyi nuorelle miehelle sen jälkeen, kun isä Charles Kushner joutui viime vuosikymmenellä vankilaan. 1,5 vuoden tuomio tuli verorikoksista, laittomista vaalikampanjalahjoituksista ja todistajien häirinnästä. New Jerseyn ylin syyttäjä oli tuolloin Chris Christie, joka oli isossa roolissa presidentinvaalit voittaneet Trumpin tiimissä.
Christie sai pian vaalien jälkeen potkut Trump-joukkueesta. Yleisen arvion mukaan Jared Kushner oli erottamisen takana ja sai näin kostaa isänsä puolesta.
Nyt Kushnerin työpaikka on Valkoiseen taloon varta vasten perustettu Amerikan innovaatiotoimisto. Päätehtäviin lukeutuu koko hallinnon uudistaminen.
Kushnerilla ei ole kokemusta poliittisesta diplomatiasta. Trumpin hallinnossa hänen käsiinsä on kuitenkin uskottu vielä Lähi-idän rauhan ratkaiseminenkin. Sen lisäksi hän on presidentin ensisijainen neuvonantaja Kiinan-, Meksikon- ja Kanadan-suhteissa.
Lähteet: The Guardian, The New York Times, BBC, The Washington Post, Huffington Post, AP, Forbes, Town & Country
Viikkojen ajan suurten suomalaisten kaupunkien aihetunnisteita, eli hashtageja Twitterissä piinannut aikuisviihdemainoskampanja viittaa Viestintäviraston kyberturvallisuuden erityisasiantuntija Antti Kurittun mukaan niin sanottuihin botteihin.
Botit, eli osin itsenäisesti toimivat tietokoneohjelmat, ovat saattaneet poimia Oulun, Tampereen ja muiden suurten kaupunkien hashtagit siksi, että juuri nyt käyttäjät hakevat paljon viestejä kyseisillä tunnisteilla.
– Botit seuraavat hashtageja, jotka ovat nousussa ja jotka aiheuttavat paljon liikennettä. Nyt kuntavaalien alla suurten kaupunkien nimet ovat toki sellaisia aihetunnisteita, joilla ihmiset hakevat viestejä. Kun botti vyöryttää viestejä näihin aihetunnisteisiin, kohtaa käyttäjä väistämättä näitä mainoksia, Kurittu avaa.
Valistaen ja opettaen
Edellä mainittua ja muita vastaavia roskamainoskampanjoita Kurittu luonnehtii lähinnä kiusallisiksi riesoiksi, joihin on valitettavasti käynyt totutteleminen someviestinnän kyllästämässä ajassa.
– Esimerkiksi tämä aikuisviihdemainostempaus on ilmeinen yritys ohjata liikennettä tietyille nettisivuille.
Pornomainoskampanja piinaa muiden muassa #oulu: a.Marko Pinola / Yle
Viestintävirasto ei juurikaan pysty vaikuttamaan somessa ilmenevään roskamainontaan, sillä sosiaalisen median viestipalvelut ovat Suomen viranomaisten toimialueen ulottumattomissa.
– Keskeinen tapa, jolla Viestintävirasto voi kuitenkin vaikuttaa, on kansalaisten valistaminen ja opettaminen tunnistamaan roskaposteja, huijauksia ja muita erilaisia vedätyksiä, Kurittu muistuttaa.
Propaganda puskee someen
Vaikka somemainonta voi joskus näyttäytyä esimerkkitilanteen mukaisesti piinaavana, on se kuitenkin suurelta osin täysin laillista liiketoimintaa. Erityisasiantuntija Antti Kurittu viittaa siihen tosiseikkaan, että mainostamisen idea on sisäänvalettu someen.
– Palveluiden hyväksymä mainostus on keskeinen ansaintamalli sosiaalisessa mediassa, mutta sinne ovat tietenkin löytäneet tiensä roskapostittajat, jotka mainostavat niin sanotusti vähän likaisemmilla keinoilla.
Likaisempi mainonta on ilman muuta riesa, mutta ilmiöstä ei olla erityisen huolissaan Viestintävirastossa.
Toivottavaa on, että kansalaiset suhtautuvat palvelusta riippumatta skeptisesti saamiinsa viesteihin muistaen, että netti on pullollaan huijauksia. Antti Kurittu
– Emme koe sosiaalista mediaa mitenkään ongelmalliseksi, sillä uskomme, että palveluntarjoajat tekevät parhaansa roskapostittajien kitkemisessä palveluistaan. Ne kun periaatteessa varastavat tulonlähteitä palveluntarjoajilta.
Eräs sosiaaliseen mediaan ja eritoten Twitteriin liittyvä ilmiö kuitenkin huolestuttaa viranomaisia. Poliittiseen mielipidevaikuttamiseen ja suoranaiseen propagandaan tähtäävät kampanjat ovat yhä tavanomaisempia somevirrassa.
– Toivottavaa on, että kansalaiset suhtautuvat palvelusta riippumatta skeptisesti saamiinsa viesteihin muistaen, että netti on pullollaan huijauksia, Kurittu painottaa.
Ranskan presidentinvaaleja odotellessa
Juuri Twitter on monessa suhteessa tehokas mielipidevaikuttamisen väline. Tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen pohtii lyhyen ja nopeasti leviävän tviitin istuvan ajan henkeen hyvin.
– Nykyään vastaanottajat ovat tottuneet lyhyeen ja toistuvaan viestintään, joten siinä mielessä Twitterillä on arvaamattoman paljon valtaa, hän toteaa ja jatkaa,
– Trumpin käsissähän on nähty, mitä Twitterillä voi tehdä – sillä voidaan ohittaa perinteinen media ja viestiä miljoonille ihmisille ympäri maailman. Todella vahva propaganda-ase, jos sitä sellaiseen haluaa käyttää.
Sen lisäksi, että käyttäjät mieltävät viestinnän lyhyeksi ja nopeaksi, myös lähitulevaisuudessa siintävät tapahtumat tekevät ajasta otollisen ankaralle mielipidevaikuttamiselle.
– Esimerkiksi Ranskan presidentinvaalit on sellainen tapahtuma, jonka yhteydessä kannattaa seurata myös somea kriittisesti.
Ylen vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat vastasivat poliittisten kysymysten lisäksi myös muutamaan arvoja mittaavaan kysymykseen.
Rakensimme vastausten ympärille sovelluksen, jolla sinä voit testata, mikä poliittinen puolue on lähimpänä arvomaailmaasi. Eikä siinä vielä kaikki. Vastauksista näkee, minkä kunnan ehdokkaat ovat vastauksissaan sinua lähimpänä. Voikin käydä niin, että kaupunkilaisen kanssa arvot jakaa parhaiten maalaiskylän ehdokaspoppoo tai toisin päin.
Kysymykset ovat herättäneet jo etukäteen paljon keskustelua somessa. Hyvä niin. Monet ovat kummastelleet, mistä olemme keksineet tällaisia kysymyksiä.
Vaalikoneessa käytetyt arvokysymykset on laadittu yhdessä Aalto-yliopiston tutkijan Matias Kivikankaan kanssa. Kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen – ovat tavallaan tieteen inspiroimia – mutta eivät edusta eksaktia tiedettä. Jos haluttaisiin selvittää yksittäisten ehdokkaiden arvomaailma todellisella läpivalaisulla, heille pitäisi esittää iso määrä kysymyksiä.
Näinpä tuloksissa lasketaan ehdokkaiden keskiarvoja kunnan ja puolueen tasolla. Tuloksiin kannattaa suhtautua pieni pilke silmäkumassa, vaikka ne ovatkin varmasti hyvin kiinnostavia.
Seuraavassa Matias Kivikangas perustelee, miksi kukin kysymys on valittu.
"Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä."
– Konservatiiveiksi on kutsuttu heitä jotka ovat sitä mieltä, että heidän lapsuusaikanaan asiat olivat selviä, kaikella oli paikkansa, elämä sujui ja ihmiset olivat onnellisempia. He yhdistävät sellaiset asiat kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioiden esiin nostamisen, kulttuurin ja viihteen raaistumisen tai seksuaalistumisen, tai uskonnollisuuden vähentymisen tai sen monipuolistumisen mahdollisesti moraalin tai kulttuurin rappioon. Elannon saaminenkin on nykyään vaikeampaa eikä vanhempia enää kunnioiteta asiaankuuluvasti.
– Liberaalien (yhdysvaltalaisen terminologian mukaan) mielestä nämä asiat ovat lisänneet vapautta ja tehneet erityisesti vähemmistöön kuuluvien elämästä helpompaa, ja uskonnollisen moraalin vähenemisen vähentäneen samalla kyseenalaista vallankäyttöä. Kaikkia näitä asioita on luonnollisesti vaikea saada mahtumaan yhteen lyhyeen kysymykseen, mutta tietty kaipuu menneeseen hyvään – tai sen vastakohta, usko edistykseen – on tutkimuksissa ollut yhteydessä moneen näistä.
"Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia."
– Tämä liittyy eri poliittisten suuntautumisten arvostamiin persoonallisuuspiirteisiin. Edistysmielisillä on yleensä luottamus siihen, että ihmiset ovat luonnostaan enemmän hyviä ja heidän luontaista uteliaisuuttaan tukemalla saavutetaan tieteellistä ja kulttuurista kehitystä. Tätä vastustavilla taas on usein ollut näkemys, että ihmisen luontaista kurittomuutta ja impulsseja täytyy hallita, tai yhteiskunnassa joudutaan pidemmän päälle kaaokseen, ja että lasten tottelevaisuus ja hyvien tapojen noudattaminen on merkki siitä että yksilöstä on kasvamassa yhteiskunnan rakentava jäsen.
"Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua."
– Keskimäärin vahvempi kilpailullinen näkemys voi olla yhteydessä haluttomuuteen auttaa sellaisia, jotka eivät itse näe vaivaa asemansa parantamiseen. Vastaavasti näkemys ihmisistä toisiaan auttavina voi liittyä käsitykseen, että kilpailun lisääminen yhteiskuntaan lisää kurjuutta ja pienentää yhteistä kakkua, kun ihmiset alkavat keskittyä kilpailemiseen yhteistyön ja hyödyllisen työn tekemisen sijaan.
"Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen."
&
"Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin."
– Luultavasti lähes kaikki suomalaiset ehdokkaat ovat samaa mieltä siitä, että yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen tai onneen on tavoiteltava asia, monelle jopa yhteiskunnan perustavoitteita. Erimielisyyttä sen sijaan luultavasti on siitä, kuinka hyvin tämä on jo saavutettu.
– Kysymyksellä on suurten ihmisryhmien tasolla sekä yhteys sosioekonomiseen asemaan että haluukkuuteen muuttaa yhteiskuntajärjestelmää. Ihmiset huonompiosaisesta taustoista näkevät yhteiskunnan useammin epäreiluutta sisältävänä kuin parempiosaiset.
"Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille."
– Kysymys liittyy erityisesti nousussa oleviin populistisiin liikkeisiin. Populismin tutkimuksesta olen poiminut yhtenä keskeisenä piirteenä halun kannattaa vahvaa johtajaa, jonka ei tarvitse kuunnella korruptoituneita eliittejä ja tehdä heidän kanssaan kompromisseja, vaan pystyy laittamaan maan kuntoon paremmin ilman heitä.
