Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssa

EU:n ympäristövaliokunta linjasi viime viikolla, että metsähake ei jatkossa enää täyttäisi uusiutuvan energian kriteereitä. Suomessa kuohahti. Linjaus tuskin päätyy sellaisenaan EU:n ilmastolakiin. Kriittinen keskustelu metsäenergian ilmastokestävyydestä kuitenkin jatkuu EU:ssa.

Leijonat pelaa tänään finaalipaikasta

Jääkiekon MM-kisoissa pelataan tänään finaalipaikasta kello 14.20, kun Suomi kohtaa Yhdysvallat välierässä. Leijonilla on vuosituhannen vanhin joukkue näissä MM-kisoissa, joiden huipentumista Yle Urheilu seuraa herkeämättä.

Yle vieraili talouskriisin runtelemassa Libanonissa

Libanonissa on meneillään ennennäkemätön talouskriisi. Lähes 80 prosenttia kansasta on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Köyhimmillä ei ole enää varaa ostaa ruokaa. Samassa ajassa keskituloisen kuukausiansio on pudonnut noin tuhannesta dollarista muutamaan sataan dollariin. Yle vieraili Beirutissa, jossa kaivataan muutosta tilanteeseen.

Ministeri Jaakko Iloniemi: Turkin käytös yllätti Suomen

Turkin suhtautuminen Suomen Nato-jäsenhakemukseen tuli ministeri Jaakko Iloniemen mukaan Suomelle yllätyksenä. Pitkän linjan diplomaatti sanoo, että Suomen ja Turkin väliset suhteet ovat olleet pitkään niin ongelmattomat, että Turkin käytöksen muutosta on ollut vaikea ennakoida. Iloniemi on tänään Ykkösaamun haastattelussa kello 10.05. Katso ja kuuntele suorana: TV1, Yle Radio 1 ja Areena.

Pekka Haavisto Washingtonissa: Keskustelut Turkin kanssa jatkuvat

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi Yhdysvaltain kollegansa Anthony Blinkenin Washingtonissa perjantaina. Haavisto sanoi, että tavoitteena on ratkoa Turkin huolet kesäkuun lopussa järjestettävään Naton huippukokoukseen mennessä. Blinken toisti tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten nopealle käsittelylle, mutta sanoi kysymysten Turkin kanssa olevan maiden välisiä.

Sade ropisee tänäänkin

Vesisade jatkuu lännessä Pohjanmaalta Lappiin ulottuvalla kapealla kaistaleella aamusta alkaen. Päivällä sadekuurot yleistyvät maan etelä- ja itäosassa. Pohjoiseessa lämpötila kohoaa poutaisilla alueilla 10 asteen vaiheille, etelämpänä lämpötila 15 asteen tuntumaan tai sen yläpuolelle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi Suomen toisen maailmansodan jälkeisen ulkopolitiikan uusille urille. Se oli Suomelle ainutlaatuinen mahdollisuus päättää hakea Naton jäsenyyttä, sanoo ulkopolitiikan pitkän linjan asiantuntija Jaakko Iloniemi.

– Juuri tällainen katastrofaalinen kehitys Euroopassa antoi mahdollisuuden yleiselle mielipiteelle arvioida uudestaan tilannetta vakavana asiana. Se ei ollut enää yksi asia muiden joukossa, vaan ajankohtainen vakava asia, ja sen arviointi johti siihen, että nyt on paras muuttaa mieltä, Iloniemi sanoi Ylen Ykkösaamussa tänään lauantaina.

Sekä kansan että eduskunnan mielipiteen radikaali muutos lyhyessä ajassa Naton kannalle yllätti, Iloniemi kertoo.

Hän kertoo kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä jo Neuvostoliiton kaatumisesta saakka eli jo 1990-luvun alusta, vaikka ei ole siitä aina puhunut.

– Silloin kun on ollut sellainen tilanne, jolloin se on ollut toivoton asia, jolloin neljä viidesosaa suomalaisista sanoo ei ja kansainvälinen tilanne on hankala, siitä ei ole kannattanut puhua, siitä saa vain rapaa päälleen.

Nyt perusteet ovat kuitenkin selvät.

– Emme enää voi lähteä siitä, että Venäjä käyttäytyy niiden sääntöjen mukaan, joita se on itse ollut laatimassa. Silloin on tarpeen saada vahvistusta meidän omalle puolustusajattelulle ja ennen kaikkea meidän poliittiselle asemallemme.

Lisäksi Ruotsi on samassa tilanteessa, Iloniemi sanoi.

– Suomi ja Ruotsi ovat eräänlainen strateginen ja poliittinen aisapari: jos yksi, niin toinenkin.

Turkin esittämistä vaatimuksista huolimatta hän pitää Suomen Nato-jäsenyyttä "99,99-prosenttisen" varmana.

Turkin suhtautuminen yllätti

Ministeri Jaakko Iloniemen arvioilla Suomen ulkopolitiikasta on painoarvoa, sillä hän on ollut keskeinen vaikuttaja ja osallistuja Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa jo kahdeksalla vuosikymmennellä.

Turkin suhtautuminen Suomen Nato-jäsenhakemukseen tuli yllätyksenä.

– Suomen ja Turkin väliset suhteet ovat olleet pitkään niin ongelmattomat, että Turkin käytöksen muutosta on ollut vaikea ennakoida, Iloniemi sanoo.

Hänen sanoistaan voi kuulla myös synninpäästöä tai pientä lohtua toimivalle ulkopoliittiselle johdolle:

– Suomella oli ollut korkealla tasolla yhteyksiä ennen jäsenhakemuksen esittämistä NatoIle. Niissä ei ollut ilmennyt mitään merkkiä siitä, että Turkki aiheuttaisi ongelmia. Oltiin hyvässä uskossa, vaikka epäilemättä tiedettiinkin, että Turkki oli ollut hankala aiemmin Naton laajentuessa.

Yhdysvalloilla ja Turkilla on ongelmia keskinäisissä suhteissaan

Nato on hankalassa tilanteessa, koska liittoutuman pitäisi pystyä esiintymään yhtenäisenä Ukrainan sodan vuoksi.

– Turkkiin tulevat suurella todennäköisyydellä vaikuttamaan maat, jotka ovat huolissaan Naton toimintamahdollisuuksista, Iloniemi ennakoi.

Vaikutusvaltaisin maa Natossa on Yhdysvallat, mutta sillä on omia kiistojaan Turkin kanssa, mikä Iloniemen mukaan rajoittaa sen toimintamahdollisuuksia.

Turkki haluaisi takaisin Yhdysvaltojen hävittäjäohjelmaan ja asiakkaaksi, mutta Yhdysvallat ei ole toistaiseksi asialle lämmennyt. Syynä on Turkin taannoin hankkima venäläinen ohjuspuolustusjärjestelmä.

Iloniemi: Etyj:n juhlakokous vuonna 2025 edellyttäisi ihmettä

Yksi Suomen ulkopolitiikan merkkipaaluja on ollut kylmän sodan keskellä vuonna 1975 järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (Etyk). Jaakko Iloniemi oli suuressa roolissa kokouksen poliittisessa valmistelussa johtamalla Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa Genevessä vuosina 1973–75.

Panoksestaan kokouksen onnistumiseen hän sai lempinimen Mr. Etyk.

Etykissä syntyi suomalaisten hellimä käsite "Helsingin henki", jolla tarkoitettiin suurvaltojen välisen liennytyksen ilmapiiriä.

– Kokouksella ja sen hyväksymillä periaatteilla oli olennainen merkitys, mutta ei läheskään niin kestävä kuin miltä tilanne vuonna 1975 näytti, Iloniemi sanoo nyt.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan yli kolme kuukautta sitten Suomessa eläteltiin ajatusta, että Suomi voisi olla Etykin perillisen Etyj:n puheenjohtajamaa Etyk-juhlavuonna 2025. Ukrainan sota muuttaa kuitenkin tilannetta..

– Tarvittaisiin melkoinen ihme, jos vuonna 2025 olisi jotain juhlimisen aihetta, Iloniemi toteaa.

Etyj on vaikeuksissa, koska Venäjä suhtautuu siihen kielteisesti. Iloniemen mukaan Etyj:n säilyttäminen on kuitenkin tärkeää.

– Kävi niin tai näin, Etyj on instituutio, joka saattaa – olojen muuttuessa suotuisammiksi – toimia hyödyllisenä välineenä olojen normalisoimisessa ja paluussa sääntömääräiseen politiikkaan, hän sanoo.

"Jo nyt pitää varautua sodan jälkeiseen aikaan"

Kaikki sodat loppuvat aikanaan, niin myös Ukrainan sota, jossa käynnissä ovat Ukrainan arvion mukaan nyt sodan kiivaimmat taistelut.

Diplomatian veteraanin katse onkin jo Ukrainan jälleenrakennuksessa sekä siinä, miten koko Euroopan turvallisuuspolittiinen asetelma rakentuu ja rakennetaan uudelleen.

– Sodan jälkeiseen tilanteeseen ennalta valmistautuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin sodan varalta valmistautuminen.

Ministeri Jaakko Iloniemi täyttää 90 vuotta toukokuun 30. päivä 2022.

Lue lisää:

Yli kolme kuukautta sotaa, mutta Ukrainan internet toimii edelleen – sitä käyttävät niin Venäjän sotilaat kuin ukrainalaiset siviilitkin

CNN: Yhdysvallat suunnittelee lähettävänsä Ukrainaan pitkän kantaman raketinheitinjärjestelmiä

Miten pitäisi pukeutua ja millaiset kengät valita, jotta niihin ei kiinnitettäisi huomiota? Miten välttää jääminen kaksin kaupunginjohtajan kanssa tai istumapaikka tämän vieressä?

Muun muassa tällaisia asioita osa Ylen haastattelemista naisista on joutunut Kauhavalla miettimään jo pitkään, vaikka he haluaisivat keskittyä työhönsä tai rooliinsa luottamustoimessa.

Naiset kertovat kaupunginjohtajan käytöksen aiheuttavan ahdistusta, nöyryytystä ja epämiellyttävää oloa.

Kaupunginjohtajan käyttäytyminen on olennainen osa meneillään olevaa prosessia: kaupunginhallitus esitti huhtikuussa tilapäisen valiokunnan perustamista kaupunginjohtaja Markku Lumion irtisanomiseksi tai siirtämiseksi toisiin tehtäviin. Valiokunta perustettiin toukokuussa.

Lue myös: Kaupunginjohtaja Markku Lumion irtisanomiseksi asetettiin tilapäinen valiokunta äänin 37–6

Kauhavan valtuuston puheenjohtaja Janne Sankelo ei luota enää Markku Lumioon - "Valitettavasti tässä asiassa tuli epäonnistuminen"

Pettymys pelisääntöjen rikkomisesta johti luottamuspulaan

Kaupunginhallituksen luottamuspulan syynä on se, että hallitus katsoo Lumion arviointikyvyn pettäneen vuorovaikutustilanteessa hallituksen selkeästä ohjeistuksesta huolimatta.

Lumiota oli vain hieman aiemmin puhuteltu käyttäytymisestä naisia kohtaan. Uusi tapaus sattui pian tuon keskustelun jälkeen.

Luottamuksen menetyksessä on siis kyse pettymyksestä siihen, etteivät yhdessä sovitut pelisäännöt pitäneet.

Lue myös: Asiaton käyttäytyminen johti luottamuspulaan: Kauhava haluaa irtisanoa kaupunginjohtaja Markku Lumion

Lumiolle on esimerkiksi näytetty konkreettisesti, millainen etäisyys ihmisiin on sopiva ja kerrottu, millaisissa tapauksissa vaikkapa myötätuntoa voi osoittaa halaamalla.

Asiasta kertoo Ylelle henkilö, jolla on ensi käden tietoa Lumion kanssa käydyistä keskusteluista.

Kauhavan kaupunginvaltuusto äänesti Lumiolle hänen eläkeikäänsä kestävän jatkokauden helmikuussa, vaikka osa luottamushenkilöistä olisi halunnut, että virka pannaan auki.

Näkemykset eroavat vahvasti

Epäasiallinen käytös on tuotu valiokunnan perustamiseen johtaneessa tapauksessa esiin vain yksittäisenä tapauksena. Julkisuudessa on kerrottu yhdestä halauksesta ja kehuvasta lauseesta. Ylen tietojen mukaan kyse on enemmästä.

Kaupunginjohtajan käytöksessä ei ole kyse yksittäistapauksesta vaan systemaattisesta toiminnasta, sanovat Ylen tähän juttuun haastattelemat henkilöt.

Kauhava on jakautunut asiassa kahtia. Toisen näkemyksen mukaan Lumio on hoitanut kaupunginjohtajan työnsä hyvin ja hänen käyttäytymisensä on vain normaalia kohteliaisuutta.

Lumion tueksi on perustettu jopa kansalaisliike, jonka keulahahmon, entisen kansanedustajan Petri Salon (kok.) mukaan suhteellisuuden- ja oikeudenmukaisuudentaju on kadonnut asiassa.

Lue myös: Kauhavalla puuhataan kansalaisliikettä Markku Lumion puolesta – tapakouluttaja Kaarina Suonperä kutsuttu kouluttamaan kauhavalaisia

Pelon ilmapiiri estää esiintulon nimillä

Yle on haastatellut tätä juttua varten seitsemää ihmistä. Joukossa on niin naisia kuin miehiäkin. Naisista neljä sanoo kaupunginjohtajan käyttäytyneen heitä kohtaan epäasiallisesti. Yhtä moni haastatelluista on nähnyt asiatonta käytöstä.

Haastatelluista kaksi on huolehtinut siitä, että nainen ei jää tietyissä tilanteissa kaksin kaupunginjohtajan kanssa, esimerkiksi esittämällä juhlissa naisen seuralaista. Eräs naisista myös välttelee kaupunginjohtajan huoneeseen menemistä.

Lumion käytös on haastateltavien mukaan ollut laajemminkin tiedossa jo pitkään. Kevään keskustelu ja asiasta noussut julkisuus on kuitenkin sulkenut naisten suut. He kokevat, että puhuminen johtaa loanheittoon. Siksi haastatellut eivät esiinny jutussa nimillään.

– Keskustelu on saanut järkyttäviä piirteitä: uhkailua ja mustamaalaamista, sanoo eräs naisista.

Viimeinen niitti oli monen mukaan se, että paikalliset lehdet kertoivat sen naisen nimen, joka toi esiin kaupunginjohtajan epäasiallisen käytöksen uusimmassa tapauksessa. Tuo tapaus johti epäluottamukseen ja tilapäisen valiokunnan perustamiseen.

Yhden haastatellun mukaan jotkut naiset ovat saaneet nimettömiä tekstiviestejä, joissa heillä on väitetty olevan suhde kaupunginjohtajan kanssa. Netin keskustelupalstoilla taas on käyty nimillä rajuakin keskustelua.

Eräästä sosiaalisen median keskustelusta on tehty myös rikosilmoitus. Yle ei ole pystynyt vahvistamaan rikosilmoitusta mutta on nähnyt kuvakaappauksen tekstistä, jossa naisesta puhutaan hyvin alatyylisesti.

Ongelma on myös valta-asetelmassa: kaupunginjohtajaa vastaan nouseminen koetaan vaikeaksi.

– Naisella on niin heikot puolustautumiskeinot. Sanotaan, että olet itse aiheuttanut ja syyllinen, sanoo yksi naisista.

Kaupunginjohtajan kuiskuttelut koetaan epämiellyttäviksi

Ylen haastattelemien henkilöiden mukaan Markku Lumion tapana on kiinnittää naisiin erityistä huomiota. Haastatellut käyttävät usein sanaa supina tai kuiskuttelu: Lumio kuiskuttelee naisille kohteliaisuuksia, joita nämä eivät halua.

Kyse on useimmiten ulkonäön kommentoinnista. Luottamustoimissa olevat haastatellut kokevat sen loukkaavaksi jo siksikin, että heidät on valittu tekemään työtä kaupungin hyväksi, ja siihen he haluaisivat myös keskittyä.

– Supinalla halutaan latistaa naisia: että näiden rooli on vain tulla nätteinä paikalle, sanoo eräs.

Lumion mieltymys kauniisiin kenkiin on haastateltavien mukaan niin vahvaa ja yleisessä tiedossa, että osa naisista on vaihtanut jalkaansa tylsän asialliset jalkineet, jotta välttyisi kaupunginjohtajan huomiolta.

Osa Ylen haastattelemista naisista on myös selvästi ilmaissut Lumiolle, ettei halua tämän huomiota tai kommentteja ulkonäöstään. Se ei ole auttanut.

Supinaan liittyy myös toinen ikäväksi koettu ulottuvuus: vaivautuneisuus kasvaa, kun muut paikalla olijat seuraavat Lumion jakamaa huomiota.

– Miehet virnistelevät selän takana, että nytkö on tuon vuoro. Eivätkö he ymmärrä, että se on vain vallankäyttöä? pohtii yksi naisista.

– Terveen miehen merkki, siteeraa puolestaan eräs Ylen haastattelemista sitä, kuinka osa Lumion käytöksen ymmärtäjistä asiaan suhtautuu.

Valta-asetelman vuoksi asiaan ei uskalleta puuttua

Suhtautuminen Lumion käytökseen ei kuitenkaan mene sukupuolen mukaan, vaan naiset ovat saaneet tukea monilta Kauhavan miehiltä.

Ylen haastattelema, useammalle naiselle esiliinana toiminut mies on nähnyt kaupunginjohtajan esimerkiksi sivelevän vieressään istuvien naisten reisiä pöydän alla julkisessa tilaisuudessa. Myös toinen Ylen haastattelemista henkilöistä on itse kokenut samaa.

Useampi nainen onkin maininnut laittavansa vähintään käsilaukun itsensä ja kaupunginjohtajan väliin.

Kohteena on usein nainen, joka ei asemansa vuoksi tohdi reagoida tilanteeseen.

– Uskaltaako kaupunginjohtajalle sanoa ei, jos on kaupungilla töissä ja hänen alaisensa? Kyse on vallan väärinkäytöstä, sanoo yksi miehistä.

Kolmen haastatellun mukaan kaupunginjohtaja myös järjestelee istumajärjestyksiä tilaisuuksissa niin, että saa viereensä haluamansa henkilön.

Kaupunginjohtaja sanoo olleensa korkeintaan kohtelias

Markku Lumio kiistää käyttäytyneensä millään tavalla epäasiallisesti. Hän sanoo sen sijaan, että on itse joutunut naisten epäasiallisen käytöksen kohteeksi.

Hän sanoo korkeintaan lausuneensa joskus kohteliaisuuksia, jotka ovat liittyneet naisten asuun tai olemukseen.

Lumio kiistää kuiskutelleensa tai supisseensa palautteitaan ja sanoo puhuneensa naisille riittävän etäältä.

– En ymmärrä, että tällaisesta edes keskustellaan. Eteläpohjalainen kulttuuri on nurinkurinen: saisi varmaan sanoa, että onpas sinulla ruma asu. Minä olen positiivisen palautteen ihminen, Lumio sanoo.

Kaupunginjohtaja sanoo, ettei hänelle koskaan ole annettu sellaista palautetta, että kommentit koettaisiin sopimattomiksi. Ydinkysymys onkin Lumiosta se, miksei kukaan ole koskaan huomauttanut, jos on kokenut niin.

– Silloin olisin heti pyytänyt anteeksi ja vetäytynyt.

Väitettä reiden sivelystä Lumio pitää absurdina puskista huuteluna. Hän kritisoi muutenkin sitä, että ihmiset saavat puhua anonyymeinä.

Lumio sanoo, että jos Ylen haastattelemien joukossa on kaupunginhallituksen jäseniä, valta-asema on väärinpäin, sillä he ovat hänen yläpuolellaan.

Kaupunginjohtajan mukaan hän ei ole järjestellyt istumapaikkoja muuten kuin työnsä puolesta taatakseen toimivan ja tasapuolisen istumajärjestyksen.

Lumio pitää väitteitä epäasiallisesta käytöksestä törkeinä. Hänen mukaansa kaupungin ilmapiiri on myrkytetty vanhan jutun vatvomisella, ja sen vuoksi pikkuasiasta hermostuminen on johtanut valiokunnan perustamiseen.

Valiokuntaa Lumio pitää hyvänä ratkaisuna, sillä se tarjoaa asiallisen foorumin asian käsittelyyn.

Floridalainen hiusstylisti Alexus Braxton julkaisi 28. tammikuuta 2021 Facebookissa päivityksen, jossa hän kertoi elävänsä hyvää elämää ilman pelkoa. Tekstin yhteyteen hän oli liittänyt kaksi kuvaa, joista toisessa hän on 15-vuotias teini ja toisessa 45-vuotias ylpeä transnainen.

Viikkoa myöhemmin hänet löydettiin murhattuna kodistaan Miamissa. Poliisi ei ole pystynyt selvittämään raa’aksi kuvailtua rikosta tai sen motiivia.

Alexus Braxton oli yksi niistä ainakin 57:stä transihmisestä, jotka joutuivat Yhdysvalloissa viime vuonna henkirikoksen uhriksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustavan Human Rights Campaignin (HRC) ylläpitämän henkirikostilaston mukaan viime vuosi oli Yhdysvalloissa kautta aikain synkin.

Väkivallan kohteina ovat varsinkin mustat transnaiset, sillä heidän osuutensa kaikista tapetuista transihmisistä on 66 prosenttia. HRC ei pysty sanomaan kuinka suuri osa henkirikoksista täyttää viharikoksen tunnusmerkit, sillä moni rikoksista jää ratkaisematta tai poliisin tilastointi on puutteellista.

Transihmisiin kohdistuvat henkirikokset ovat jatkuneet myös tänä vuonna, ja kevään aikana on HRC:n tilaston mukaan surmattu jo ainakin 14 ihmistä.

Tuorein tapaus on toukokuun 14. päivältä, jolloin Nedra Sequence Morris ammuttiin Floridan Opa-lockassa. HRC:n muistokirjoituksessa viitataan Floridassa kiihtyneeseen transvastaiseen retoriikkaan.

Vähemmistöjen oikeuksien rajoittamiseksi lakihankkeiden vyöry

Lukuisissa Yhdysvaltain osavaltioissa on säädetty tai yritetään säätää transihmisten oikeuksia merkittävästi heikentäviä lakeja.

HRC:n tilaston mukaan viime vuonna erilaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistettuja lakihankkeita oli vireillä 35 osavaltiossa yhteensä 268 kappaletta. Tänä keväänä lakihankkeiden ajaminen on vain kiihtynyt, sillä kevään aikana uusia esityksiä on tehty jo 36 osavaltiossa yhteensä 336 kappaletta.

Lainsäätäjien erityisenä kohteena ovat olleet transtytöt. Ehdotetut tai jo hyväksytyt lait vaihtelevat wc-tilojen ja pukuhuoneiden käytön rajoittamisesta kilpaurheiluun osallistumisen estämiseen, kouluopetusta rajoittaviin kieltoihin ja lääketieteellisen hoidon rajoittamiseen.

Esimerkiksi Floridassa on hyväksytty laki, joka kieltää kouluja kertomasta alle kymmenvuotiaille lapsille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olemassaolosta. Vastustajat ovat kutsuneet kieltoa muun muassa "Don't say gay or trans"-laiksi.

Lakien lisäksi poliitikot puuhaavat erilaisia määräyksiä ja ohjeistuksia. Esimerkiksi Texasissa vanhempia on uhattu pahoinpitelysyytteellä, jos he sallivat lapsensa aloittaa sukupuolenkorjausprosessin.

Republikaanikuvernööri Greg Abbott on määrännyt muun muassa opettajat tekemään ilmiannon tällaisista vanhemmista. Määräyksen toimeenpano on toistaiseksi keskeytetty tuomarin määräyksestä.

Yhdysvaltain senaatissa viisi republikaanisenaattoria on vaatinut lastenohjelmiin ennakkovaroitusta, mikäli ohjelmassa on mukana sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin liittyvää sisältöä. Eri osavaltioissa on myös laadittu listoja kirjoista, jotka pitää poistaa koululaisten saatavilta.

Osa sadoista lakihankkeista kaatuu käsittelyn aikana tai eri oikeusasteissa, mutta monet niistä ovat läpäisseet osavaltioiden päätöselimet. Demokraattipresidentti Joe Biden on tuominnut jyrkästi tällaiset lait.

– Vihamielisiä lainsäädännöllisiä hyökkäyksiä LGBTQI+ -yhteisömme jäseniä vastaan ei voi hyväksyä Yhdysvalloissa tai missään muuallakaan. Ne kannustavat syrjintään ja voivat lietsoa väkivaltaa. Ne pohjautuvat samanlaiseen tietämättömyyteen ja suvaitsemattomuuteen, jota näemme ympäri maailmaa, Biden jyrähti lausunnossa aiemmin tässä kuussa.

Myös lukuisat yritykset ovat nousseet vastarintaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjiviä lakihankkeita ja kieltoja vastaan. Kenties tunnetuin esimerkki niistä on viihdejätti Disney, joka on saanut joidenkin floridalaispoliitikkojen vihat niskaansa asetuttuaan vastustamaan "Don't say gay"-lakia.

Viharikokset yhä yleisempiä Yhdysvalloissa

Samaan aikaan yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin kiihtymisen kanssa myös viranomaisten tilastoihin päätyvät viharikokset ovat lisääntyneet Yhdysvalloissa. Liittovaltion poliisin FBI:n tilaston mukaan vuonna 2020 uhrin sukupuoli-identiteettiin liittyvät viharikokset lisääntyivät 30 prosenttia.

Seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyviä viharikoksia oli runsas viidennes kaikista tapauksista.

Kaikkien viharikosten määrä nousi tuolloin Yhdysvalloissa korkeimmalle tasolleen kahteen vuosikymmeneen. Yhteensä viharikostapauksia rekisteröitiin noin 8 000, joissa oli kyse yhteensä yli 11 000 rikoksesta. Yhteen tapaukseen voi liittyä useita eri rikosnimikkeitä. Tilastoon merkittiin muun muassa murhia, raiskauksia, pahoinpitelyitä ja häirintää.

Viharikosten todellisen kokonaismäärän arvioidaan olevan paljon FBI:n tilastoa suurempi. Eri puolilta maata toimitettavat tilastot ovat puutteellisia, sillä viharikosten tilastoiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Myös uhrit voivat olla haluttomia raportoimaan viranomaisille vihamotiivista.

Human Rights Campaignissa työskentelevä Jared Todd sanoo Ylelle sähköpostihaastattelussa, että viharetoriikka transyhteisöä kohtaan lisää vihaa ja väkivaltaa. Tietyille ihmisille poliitikkojen puheet ja mielipiteitä jakavat lainsäädäntöhankkeet toimivat rohkaisuna ryhtyä tekoihin.

– Poliitikot, jotka ovat lainsäädännön ja ilkeän retoriikan avulla päättäneet hyökätä transyhteisöä, erityisesti nuoria ja perheitä, vastaan käyttävät valta-asemaansa vedotakseen äärikannattajiinsa, Todd analysoi.

Viha ja väkivalta lisääntyneet myös Suomessa

Vihapuhe aiheuttaa vähemmistöstressiä, jolla on tutkitusti kielteisiä vaikutuksia kehon ja mielen terveyteen, ihmissuhteisiin sekä minäkuvaan, varsinkin jos ei ole riittäviä suojaavia tekijöitä, sanoo Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaaja Enni Happonen.

– Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja kampanjointi sukupuolivähemmistöjä kohtaan voi aiheuttaa pelkoa, huolta ja ahdistusta omasta tilanteesta. Pelkotilat voivat aiheuttaa kehollista hälytystilaa ja ylivalppautta, tilanteiden välttelyä, vihaa ja turhautumista, sekä arvottomuuden ja häpeän tunteita, Happonen sanoo.

Tutkimusten mukaan (Tutkimuskatsaus pdf-tiedostona) transnuorilla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, itsetuhoiset ajatukset ja itsemurhayritykset ovat yleisempiä kuin muilla nuorilla. Happonen kuitenkin painottaa, että transihmisyys itsessään ei aiheuta psyykkistä epätasapainoa. Kun lapsi saa harrastaa ja ilmentää omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla, on hänellä yhtä hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään kuin muillakin lapsilla ja nuorilla.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan ne lapset ja nuoret, jotka saavat tehdä sosiaalisen transition, eli tulevat kohdelluiksi oman sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti, omaavat yhtä hyvän psyykkisen hyvinvoinnin kuin muutkin.

Happosen mukaan vihapuhe ja väkivalta ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa. Seta on huolestunut viharikosten aliraportoinnista ja translapsiin ja -nuoriin kohdistuvasta kiusaamisesta ja häirinnästä Suomessa. Happonen sanoo, ettei syrjintäsuoja käytännössä toteudu eikä tasa-arvon edistämistä toimeenpanna riittävän tehokkaasti.

– Esimerkiksi Setan kouluvierailuja pyritään estämään, nuorten oikeutta itsemäärittelyyn ei kunnioiteta ja lasten oikeutta tietoon sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta kyseenalaistetaan.

Lue myös:

Setan selvitys: Sukupuolen korjaushoitoon pääsyssä monilla esteitä

Translain uudistus etenee, sukupuolensa korjannut Susanna Viljanmaa: 15-vuotias olisi kypsä päättämään juridisesta sukupuolestaan itse

Vitsailua, epäasiallista kieltä, hankaluuksia henkilökorttien kanssa – transihmisiä syrjitään yhä työpaikoilla

Anti-gender-liike pyrkii heikentämään naisten sekä vähemmistöjen oikeuksia ja häiriköi sateenkaarijärjestöjä – Seta: "Valtaa ja rahaa vaikuttaa"

Kaukaisessa galaksissa vallitsee synkät ajat.

Entinen jedisankari Anakin Skywalker on kääntynyt Voiman pimeälle puolelle ja saanut päähänsä Darth Vaderin ikonisen kypärän. Paha keisari Palpatine on tehnyt itsestään Imperiumin valtiaan, ja jedit on murskattu.

Tähän asetelmaan päättyi Star Wars -elokuvien esitrilogian viimeinen osa Sithin kosto (2005). Uusi Star Wars -galaksiin sijoittuva sarja Obi-Wan Kenobi kertoo tapahtumista kymmenisen vuotta Sithin koston jälkeen.

Obi-Wan Kenobin rooliin palaa esitrilogiassa hahmoa näytellyt Ewan McGregor. Obi-Wan lienee yksi Star Warsin pidetyimpiä hahmoja, mutta nyt hän on murtunut mies.

– Tarinan alussa hän on melko rikkonainen hahmo. Hän elää ilman Voimaa, jedien yhteisö on lähes tuhottu ja hän on menettänyt kaikki, jotka tunsi, McGregor kuvailee sarjan lähtöasetelmaa Ylen haastattelussa.

Viime vuodet ovat olleet hyviä aikoja olla Star Wars -fani, ainakin jos katsoo puhtaasti uusien tuotantojen määrää. Disney osti Star Wars -elokuvat tehneen, ohjaaja George Lucasin perustaman Lucasfilmin vuonna 2012, ja sen jälkeen viihdejätti on julkaissut muun muassa viisi uutta elokuvaa sekä sarjat The Mandalorian ja The Book of Boba Fett .

Disney+-suoratoistopalvelussa esitettävän uuden Obi-Wan Kenobi -sarjan tapahtumat sijoittuvat aikaan vuosia ennen alkuperäisten, 1970- ja 80-lukujen Tähtien sota -elokuvien tapahtumia. Kenobin ankkuri elämään on Tatooine-planeetalle adoptoitu, vasta lapsen ikäinen Luke Skywalker, jota hän pitää silmällä etäältä.

Obi-Wan Kenobi on aina ollut Star Wars -galaksissa hyvän puolustaja. Aiemmin hänet on nähty sivuhenkilönä: alkuperäisissä elokuvissa (niissä Kenobia näytteli Alec Guinness) mentorina ja isähahmona Luke Skywalkerille, 2000-luvun alun esitrilogiassa taas nuorempi Kenobi oli Anakin Skywalkerin jedimestari ja ystävä.

Uudessa sarjassa Obi-Wan Kenobi on ensimmäistä kertaa päähenkilö, jonka oma toivo onkin lopussa. McGregor sanoo, että hahmon näytteleminen ei tunnu erilaiselta, vaikka olosuhteet ovat muuttuneet.

– Näyttelijän työtä on aina tutkia sitä tunnetilaa, jossa hahmo on kulloisellakin hetkellä. Sillä, onko hahmo sivu- vai pääroolissa, ei ole väliä sen kannalta, miten näyttelee.

Hyvän Obi-Wan Kenobin lisäksi sarjassa nähdään Star Wars -pahis Darth Vader. Tähän rooliin palaa niin ikään esitrilogiassa hahmoa näytellyt Hayden Christensen.

Esitrilogian elokuvat saivat aikoinaan kriitikoilta vaihtelevan vastaanoton, mutta Christensen sanoo, että hänelle paluu rooliin tuntuu katarttiselta.

Darth Vader on Star Warsin kantavia voimia mahdollisesti siksi, että hahmo kykenee sekä hyvään että pahaan. Myös Christensen puhuu Darth Vaderin traagisuudesta ja siitä, miten olosuhteet tekivät hänestä pahan.

– Minulla on paljon empatiaa sitä kohtaan, miten hän kääntyi pimeälle puolelle.

Juuri tällaiset tarinat ovat tuntuneet kiinnostavan yleisöjä viime vuosina.

Pahuutta halutaan nyt ymmärtää

Star Wars -elokuvissa hyvä ja paha ovat olleet kaksi selvästi vastakkaista elementtiä. Myyttisellä Voimalla on hyvä eli valoisa puoli, sekä paha eli pimeä puoli. Hyvät jedit käyttävät Voiman valoisaa puolta, pahat sithit pimeää.

Tällainen todella selkeä hyvä vastaan paha -jaottelu ei ole vaikuttanut popkulttuurissa erityisen trendikkäältä viime vuosina. Pikemminkin yleisöjä ovat kiinnostaneet erilaiset antisankarit, eettisesti harmaat alueet ja hahmot, joiden hyvyys tai pahuus ei ole yksiselitteistä.

Selkeitä esimerkkejä tästä ovat ainakin hittisarjat Succession, Breaking Bad, House of Cards ja Game of Thrones, joissa valtaa tavoitellaan keinoja kaihtamatta ja hahmojen moraalinen selkäranka luhistuu tuotantokausi tuotantokaudelta.

Sympaattiset päähenkilöt, vanhat kunnon “hyvikset”, ovat tehneet tilaa hahmoille, joiden motiivit ovat kaikkea muuta kuin yleviä ja puhtoisia. Elokuvat kuten The Joker, Cruella tai Maleficent – tai Sithin kosto – taas ovat kertoneet, miten tunnetuista pahiksista tuli pahoja, tai pahoina pidettyjä, vasta monimutkaisten välivaiheiden jälkeen.

Kuka nyt sitten lopulta on hyvä tai paha, kulttuurituotteet ovat tuntuneet kysyvän katsojilta läpi 2000-luvun.

Helsingin yliopiston folkloristiikan väitöskirjatutkija Toni Saarinen sanoo, että pahuuden kuvaus on muuttunut monisyisemmäksi, ehkä jopa ymmärtävämmäksi.

– Pahuus ei ole enää fiktiossa itseisarvoista. Yleensä vaikka kaikissa Marvel-leffoissa tai Star Warsissa se on jotenkin motivoitua: on hyvät perusteet, miksi joku hahmo on kääntynyt pahaksi.

Pahuus on kiehtonut aina

Emme siis enää pidä uskottavina pahiksia, jotka vaikuttavat olevan sisäsyntyisesti ja puhtaasti pahoja, vaan haluamme ymmärtää, miksi he toimivat kuten toimivat. Vanhan James Bond -elokuvan konna, jonka motiivina on vain “maailmanvalloitus”, tuntuu nyt lapselliselta.

Syyksi tälle trendille on tarjottu ainakin sitä, että läntisen maailman itseymmärrys sen omasta hyvyydestä on muutenkin kriisissä. On alettu tehdä tiliä kolonialismista ja rasismista, on kiinnitetty huomiota globaaliin epätasa-arvoon, on penätty perusteita sotaretkille tai katseen kääntämiselle konflikteista, on herätty huomaamaan fossiilitalouden vaikutukset ilmastolle ja ympäristölle.

Jos kerran oikeassa maailmassa hyvyys ja pahuus sekoittuvat monimutkaisesti toisiinsa ja oma toimintamme on mukana kiihdyttämässä kärsimystä ja katastrofeja, on loogista, että nämä kokemukset heijastuvat myös popkulttuuriin.

Saarinen sanoo, että pahuus on kiinnostanut aina fiktiossa ihmisiä enemmän kuin sankarit. Siksi Obi-Wan Kenobin kaltainen puhtoinen hahmo voi olla vaikeaa rakentaa monitasoiseksi ja kiinnostavaksi päähenkilöksi.

– Mutta jos miettii Darth Vaderia, ei hänen tarvinnut paljon tehdä ensimmäisessä elokuvassa (Uusi toivo, 1977), jotta hänestä tuli pysyvä kuva popkulttuuriin.

Star Wars -galaksin moraalinen maasto alkoi melko yksinkertaisena. Uusi toivo -elokuvassa yleisö näki pahan Imperiumin, jonka alukset ja tukikohdat ovat terävälinjaisia ja synkeän kliinisiä. Kapinalliset taas pukeutuvat vaaleisiin vaatteisiin ja pitävät tukikohtaa vehreän metsän keskellä.

Mutta jo Imperiumin vastaiskussa (1980) hyvyys ja pahuus alkoivat sekoittua kunnolla. Darth Vader paljastuu Luke Skywalkerin isäksi, ja Jedin paluun (1983) lopussa hän kääntyy hyvien puolelle ja uhraa itsensä. Samantapainen haahuilu hyvän ja pahan välillä nähdään myöhemmässä elokuvatrilogiassa (2015–19) Adam Driverin näyttelemän Kylo Renin hahmossa.

Saarinen muistuttaa, että Star Warsin hyvä ja paha eivät ole muutenkaan aivan stereotyyppisiä. Hyvien kapinallisten puolella seikkailee hahmoja, jotka voisivat ulkomuotonsa perusteella mennä scifi-hirviöstä, kuten vaikkapa Chewbacca. Pahojen puolella taas suurin osa hahmoista on ihmisiä.

Perusasetelma on kuitenkin hyvin selkeä: Voimalla on valoisa ja pimeä puoli, ja näiden puolien taakse hyvikset ja pahikset järjestäytyvät. Se kuulostaa Successionin ja The Jokerin aikakaudella aika yksioikoiselta.

Voisiko sellaisesta jaottelusta kuitenkin tulla taas kiinnostavaa tämän kevään kauheiden uutisten takia?

Venäjän hyökkäys ei olisi fiktiona uskottavaa

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut valtavia seurauksia ukrainalaisille ihmisille, Euroopan turvallisuustilanteelle ja maailmantaloudelle. Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, miten sota tulee vaikuttamaan popkulttuuriin.

Yhdysvaltalaisen The Atlantic -lehden toimittaja Tom McTague kirjoitti helmikuun lopussa siitä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putinin sotavoimien hyökkäys ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin johtama ukrainalaisten vastarinta ovat luoneet asetelman, jossa hyvä ja paha ovat harvinaisen selkeästi kaksi vastakkaista asiaa.

Vähän kuin Voiman valoisa ja pimeä puoli.

McTaguen mukaan tällaista asetelmaa ei elokuvissa kyynisten antisankareiden aikana enää juuri näe, koska länsi on “tappanut” idean itsestään hyvänä.

– Tämä on poikkeuksellinen tilanne siinä, että harvoin on näin selkeää hyvä–paha-jakoa muualla kuin varhaisemmissa tarinoissa, Toni Saarinen sanoo.

Jos Venäjän hyökkäys olisi vain fiktiivinen elokuva, se voisi tuntua nykypäivän katsojalle epäuskottavalta.

– Putinin perusteet toimilleen ovat paljon epäloogisemmat ja vähemmän ymmärrettävät kuin mitä nykyfiktion pahiksella olisi. Fiktion pahikset ovat eheämpiä ja perustellumpia.

Todellisuudella on tapana vuotaa popkulttuuriin. Voiko olla, että vanhanaikaisempi hyvän ja pahan taistelu alkaa taas kiinnostaa elokuvantekijöitä ja yleisöjä, kun kerran todistamme sellaista taistelua Euroopassakin?

Kysytään häneltä, joka tuntee pahiksen roolin kuin omat taskunsa. Darth Vaderia näyttelevä Hayden Christensen sanoo pitävänsä mahdollisena, että popkulttuurin seikkailut moraalin harmailla alueilla saattavat taas vaihteeksi tehdä tilaa selkeämmille kuvauksille hyvästä ja pahasta.

– Minusta molemmissa on arvonsa. On tärkeää ymmärtää elämän harmaita alueita. Mutta on myös tärkeää pystyä määrittelemään asiat selkeästi.

Saarinen ei tee selkeitä ennustuksia mutta pitää mahdollisena, että kun olemme seuranneet sotaa, joka on vain mieletöntä ja hirveää, kaipaamme elokuvilta ja sarjoilta vähemmän sellaista pahuutta, jota näytetään ymmärrettävänä ja houkuttelevana.

– Ehkä paha voisi muuttua latteammaksi niin, että sillä ei olisi enää niin hyviä perusteita. Se ainakin olisi toivottavaa että paha menettäisi vähän sitä hohtoa, mikä sillä on ollut pitkään populaarikulttuurissa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tuoreimmat uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Successionia juhlitaan yhtenä maailman parhaista tv-sarjoista – Yle kysyi sarjan tähdiltä, miksi ökyrikkaan perheen julmuus on niin kiehtovaa

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää Ylen ja kansainvälisten medioiden julkaisemia uusia tietoja uiguurien kohtelusta "hyvin huolestuttavina".

Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla laajasta tietovuodosta, joka antaa uutta tietoa Kiinan tavasta sortaa islaminuskoista vähemmistökansaa läntisessä Xinjiangin maakunnassa.

Lue lisää: Yle julkaisee ennennäkemättömät kuvat Kiinan uiguurien sorrosta – poliisilla käsky ampua, vanki kahlehdittu metalliseen tiikerituoliin

Aineisto vahvistaa aiempia arvioita, joiden mukaan Kiina on siirtänyt Xinjiangissa pidätyskeskuksiin, vankiloihin ja leireille yhdestä jopa kahteen miljoonaa uiguuria. Kiina kutsuu leirejä "uudelleenkoulutuskeskuksiksi", joissa ihmisistä kitketään pois muun muassa uskonnollinen ääriajattelu.

– Nämä ovat kysymyksiä, joista olemme tietysti erittäin huolissamme, Haavisto sanoi Ylelle Washingtonissa perjantai-iltana Suomen aikaa.

Haavisto sanoo, että asiaa on jo aiemmin käsitelty YK:n ihmisoikeusneuvostossa, johon myös Suomi kuuluu.

– Minulla on käsitys, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu (Michelle) Bachlelet on matkustanut Kiinaan juuri näiden asioiden vuoksi, ja odotamme hänen raporttiaan tästä.

Lue lisää: Analyysi: Kiina päästää YK:n ihmisoikeusvaltuutetun uiguurialueille ensi viikolla – mutta minkä vuoksi?

Bacheletin kuuden päivän vierailu Kiinassa on loppusuoralla. Hänellä on ollut suunnitelmissa vierailla myös Xinjiangin maakunnassa. Ihmisoikeusvaltuutetun on määrä pitää mediatilaisuus lauantaina iltapäivällä Suomen aikaa.

Yle kysyi Haavistolta, vaikuttavatko uudet tiedot Suomen Kiinan-politiikkaan jollain tapaa.

– Varmasti kaikki tällaiset ihmisoikeuskysymykset ja muut otetaan huomioon myöskin meidän Kiinan suhteessamme, mutta ennen kaikkea pyrimme tietysti vaikuttamaan ihmisoikeuksien parantamiseen YK:n ja YK:n ihmisoikeusneuvoston kautta, Haavisto totesi.

Järkyttyneitä reaktiota myös muualla

Useat maat, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Norja ja Tanska ovat kommentoineet uusia tietoja ja vaativat Kiinalta toimia uiguureja koskevan sorron lopettamiseksi.

Tanskan ulkoministeri Jeppe Koford kuvailee Politiken-lehden haastattelussa paljastuksia shokeeraaviksi. Hänen mukaansa tiedot vahvistavat jo olemassa olevaa kuvaa siitä, että uiguurien kaltoinkohtelu on systemaattista ja erittäin vakavaa.

Koford kertoo vaatineensa Kiinalta Bacheletille vapaata ja esteetöntä kulkua Xinjiangissa. Hänen mukaansa Tanska tulee pitämään ihmisoikeuskysymykset esillä Kiinan kanssa ja tulee nostamaan asian keskusteluun myös EU:ssa.

Myös Yhdysvallat on tyrmistynyt tiedoista. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan se on huolissaan Kiinan kyvyttömyydestä tunnistaa ja lopettaa julmuuksia. Yhdysvallat vaatii mielivaltaisesti pidätettyjen ihmisten vapauttamista sekä kidutuksen ja voimankäytön lopettamista. Yhdysvallat sanoo jatkavansa liittolaistensa kanssa toimia tilanteen kohentamiseksi.

Yhdysvallat pitää mahdollisena, että toimet uiguurivähemmistöä vastaan ovat saaneet korkeamman tason hyväksynnän Kiinan hallitukselta.

Lue myös:

Raportti paljastaa suomalaisdiplomaatin ja kollegoiden häirinnän Kiinan uiguurialueella – aseistuneet poliisit saartoivat, käskettiin näyttämään puhelimet

Uiguurioikeudenkäynti varjostaa Kiinan olympiajuhlaa – järjestöt ajavat kansanmurhasyytteitä Argentiinassa

Länsimaat paheksuvat uiguurien sortoa, mutta myyvät Kiinalle valvontakoneiston mahdollistavaa tekniikkaa, kritisoi tietokirjailija Geoffrey Cain

Radio Suomen radiolähetykset Pirkanmaalta siirtyvät Tampereella pelattavien jääkiekon MM-kisojen ajaksi keskustaan. Radiostudio siirtyy lähetyskonttiin Tampereen ydinkeskustaan niin sanotulle Molinin tontille kahdeksi viikoksi perjantaista alkaen.

Tampereen ytimessä sijaitsevalla Molinin tontilla vietetään kaikille avointa ja ilmaista kiekkokarnevaalia koko jääkiekon MM-kisojen ajan. Siellä näkyvät myös kaikki Tampereen areenalla pelattavat ottelut.

Juontaja tapahtumien keskellä

Aamujuontaja Miia Roivainen iloitsee, kun pääsee Mediapoliksen studiosta ihmisten keskelle.

– Saan todistaa omin silmin, mitä tapahtuu. Herättelemme kaupungin uuteen kisa-aamuun. Haluan, että kiekkohuuma ja kaikki ilmiöt sen ympärillä kuuluvat suorasta lähetyksestä, Miia Roivainen sanoo.

Kokemuksia ja muistoja

Tampere oli edellisen kerran kansainvälinen kiekkokaupunki vuonna 1965. Kisat muistetaan yhä, ja tänä keväänä syntyy uusia muistoja.

– Tämä kevät pysyy tamperelaisten muistoissa vielä vuosikymmeniä. Haluamme olla kaupunkilaisten ja kiekkovieraiden kanssa kokemassa ja taltioimassa ainutlaatuisia elämyksiä, sanoo aluetoimituksen päällikkö Aki Karjalainen.

Hyvä paikka lähetykselle

Iltapäiviä Molinin tontin lähetyskontista juontaa Anna-Mari Raaska.

– Tavoitteenani on tehdä tavallistakin elävämpää iltapäivälähetystä, kun olen siellä ihmisten keskellä. Ja tietenkin nostattaa kisatunnelmaa niin paljon, että Suomi voittaa.

– Lähetyspaikka on hyvä ja hyvä, että on seinät studion ympärillä, sillä kevään ilmoista ei aina tiedä, Anna-Mari Raaska pohtii.

Roivainen ja Raaska muistuttavat vielä, että kuuntelemalla taajuutta 99,9 radiosta tai nettilähetystä Yle Areenasta, saat tietää, mitä lähetyskontilla juuri tänään tapahtuu. Seuraa myös Yle Tampereen sosiaalisen median kanavia. Odotettavissa on ainakin mielenkiintoisia vieraita ja muun muassa pöytälätkäotteluita.

Kiekon koti -toiminta-alue on ilmainen, päihteetön ja sopii koko perheelle. Aluetta hoitavat paikalliset jääkiekkoseurat, Suomen jääkiekkoliitto sekä Tampereen seurakunnat.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Aiotko osallistua ilmaistapahtumiin tai mennä hallille katsomaan pelejä? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 13.5. kello 23 asti.

Lue lisää:

Mitä kiekkokaupunki Tampere kisaturisteille tarjoaa, sen löydät täältä.

Vieläkö hotellihuoneen saa, entä mahtuuko ravintolaan? Näin 350 000 lippua myynyt MM-kiekkokarnevaali näkyy Tampereella

Tetjana Vovkotrub katsoo tyytyväisenä Suonenjoen kaupungin vuokrakolmiota, johon hän muuttaa poikiensa kanssa ensi viikolla. Äiti tuli 11-vuotiaan Artemin ja 4-vuotiaan Maksimin kanssa Suonenjoelle maaliskuun alkupuolella Ukrainasta Vinnytsian alueen kylästä noin 400 kilometriä Kiovasta etelään.

Tähän saakka kolmikko on asunut pienessä kaksiossa kahden muun äidin ja heidän lastensa kanssa. Asunnon on vuokrannut marjatilallinen, joka majoittaa siinä työntekijöitään.

Myös Vovkotrub aloittaa työt heti, kun tarvitaan. Kausitöistä hänellä on kokemusta jo aikaisemmilta Suomen kerroilta. Hän on työskennellyt marjatiloilla Porissa ja Laitilassa ja Partaharjun puutarhalla Pieksämäellä. Suonenjoki on uusi paikkakunta, jonne hän päätyi ystävän perässä.

Ensin tarkoitus ei ollut lähteä mihinkään, mutta kun vanhemman pojan pelot ja huolet sodasta kasvoivat, teki Vovkotrub päätöksen lähteä pois sodan jaloista. Lähellä kotia on myös kemiallisen aineen säiliö, jonka räjähtäminen aiheuttaisi vakavan vaaratilanteen alueelle.

Asunnon ja kalusteiden lisäksi tarjolla on myös asumisen neuvontaa

Suonenjoen kaupunki majoittaa tilapäisen suojelupäätöksen saaneita ukrainalaisia kaupungin vuokra-asuntoihin. Asuminen on heille ilmaista. Kustannukset maksaa maahanmuuttovirasto. Tällä hetkellä kaupungilla on vapaana tätä varten 20 asuntoa.

– Kuntamallin majoitussopimukseen sisältyy asunnon järjestäminen ja sen kalustaminen perustarvikkeilla sekä asumisen ohjaus, kertoo Suonenjoen kaupungin vuokrataloyhtiön toimitusjohtaja Riikka Oinonen.

Asumisen ohjaus pitää sisällään neuvontaa verokortin hakemisesta, TE-toimistoon ilmoittautumisesta ja käytännön asumisesta kuten pyykkituvan käytöstä.

Suurin osa ukrainalaisista Suonenjoen marjatiloilla

Suonenjoella on tällä hetkellä noin 250 ukrainalaista, joista noin 100 on alaikäisiä.

Suurin osa ihmisistä on majoittunut marjatiloille. Kaupunki on kuitenkin varautunut majoittamaan sotaa paenneita enemmänkin, jos esimerkiksi tilojen majoitustilat tarvitaan kausityöntekijöille.

Suonenjoen perusopetuksessa on kolme ryhmää oppilaita ja yksi opettajista on Ukrainasta. Muutamia lapsia on myös päivähoidossa. Suomen kielen kurssit pyörivät kansalaisopistossa. Tulevan kesän ajaksi suunnitteilla on kerhotoimintaa.

Kaupunki päätti myös juuri, että ukrainalaisten työllistäminen on entistä helpompaa, kun työnantaja voi hyödyntää työllistämisen seteliä myös heidän palkkaamiseen. Tähän saakka se on ollut mahdollista vain paikallisille.

Suurin osa Suonenjoelle tulleista ukrainalaisista on kertonut, että kun tilanne rauhoittuu, he matkustavat takaisin kotiin.

– Tämä on luonnollista, mutta me rakennamme täällä olemiselle puitteet niin hyvin kuin me tällä organisaatiolla pystymme sen tekemään, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen toteaa.

Myös Vovkotrub on päättänyt, että jos tilanne rauhoittuu syksyllä, he menevät takaisin kotiin Ukrainaan. Jos taas sota jatkuu, Artem jatkaa koulussa ja Maksim menee päivähoitoon. Tetjana itse haluaa opetella suomen kieltä.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida Ylen tunnuksella sunnuntai-iltaan klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Kuopiolaisyrittäjillä suuri pula kausityöntekijöistä – ukrainalaisnainen kertoo, kuinka heidät löydetään töihin

Ukrainalaiset ovat päässeet arkeen kiinni eri puolilla Suomea – Savonrannalla leikkivät lapset herättivät uinuneen kylän eloon

30 ukrainalaista opiskelee päivittäin suomen kieltä ja kulttuuria Kajaanissa – oudot sanat huvittavat, mutta edessä siintävät mahdollisuudet

Eilen perjantaina jääkiekon MM-kilpailuissa vietettiin välipäivää. Hiljaisemman päivän jälkeen alkavat loppuhulinat, kun Nokia-areenalla pelataan välierät ja mitalipelit. Leijonat kohtaa tänään välierässä USA:n ja Kanada Tshekin. Suomen peli alkoi kello 14.20.

Poliisi muistuttaa Tampereella liikkuvia liikenteen tilapäisjärjestelyistä tapahtumapaikan läheisyydessä. Nokia-areenan ympäristö on otteluiden aikana suljettu yleiseltä liikenteeltä. Autoilua kannattaa tapahtumapaikan ympäristössä välttää.

Poliisilla on viimeisen vuorokauden aikana ollut Pirkanmaalla 275 hälytystehtävää. Päihtymyksen tai häiriökäyttäytymisen vuoksi kiinniotettuna oli Pirkanmaalla kuusi henkilöä. Sisä-Suomen poliisilaitos kuvailee kulunutta vuorokautta rauhalliseksi.

Suomessa tavattujen suurperhosten lajimäärä on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä lajimäärä on kasvanut viidesosalla 50 vuodessa. Uusia lajeja löytyy jatkuvasti lisää.

Perhoslajiston rikastumisen taustalla on ilmaston lämpeneminen. Yhä useampi laji pystyy nykyoloissa elämään ja lisääntymään Suomessa.

Vuoden 2020 loppuun mennessä Kanta-Hämeessä oli tavattu 758 suurperhoslajia. Suurperhosiin kuuluvat muun muassa päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät, mittarit ja yökköset. Maakunnan lajimäärä on kasvanut 50 vuodessa 127 lajilla.

Lounaisten lajien invaasio

Eniten on kasvanut yökkösten määrä. Neljäsosa Kanta-Hämeen yökköslajeista on uusia, selviää iittalalaisen perhosharrastaja Martti Raekunnaan kokoamasta selvityksestä. Selvitys on julkaistu Suomen Perhostutkijainseuran jäsenlehdessä Baptriassa.

– Ilmaston lämpenemisen seurauksena myös kasvillisuuden kasvu on lisääntynyt ja avointen ympäristöjen umpeenkasvu kiihtynyt. Varsinkin toukkana lehtipuiden lehtiä ja heiniä syövien perhoslajien määrä on lisääntynyt, sanoo Raekunnas.

Ilmatieteenlaitoksen Lammin biologisen aseman mittauksissa vuoden keskilämpötila on noussut vuodesta 1970 alkaen 1,35 astetta. Sen seurauksena talvet ovat lyhentyneet 40 vuorokaudella ja nykyisin kesä on jo pisin vuodenaika.

Perhosmaailmassa muutos näkyy muun muassa siinä, että monet aiemmin vain Ahvenanmaalla tai lounaissaaristossa eläneet lajit ovat saaneet pysyvän jalansijan Hämeestä. Useat näistä lajeista ovat nykyisin jopa runsaita, vaikka niitä ei tavattu lainkaan ennen vuosituhannen vaihdetta.

Perhoset kärsivät ympäristönmuutoksista

Lajien katoamista on paljon vaikeampi osoittaa kuin uusien lajien tuloa.

Viiden vuosikymmenen aikana Kanta-Hämeestä on hävinnyt viitisenkymmentä lajia eli noin kuusi prosenttia perhoslajistosta. Eniten on hävinnyt päiväperhosia. Noin viidesosa maakunnan päiväperhosista on kadonnut tai katoamassa.

Suurin syy perhoslajien häviämiseen on ympäristössä tapahtuneet muutokset, toteaa Raekunnas.

– Monet päiväperhoset käyttävät vain yhtä ravintokasvia ja muuttuneissa perinneympäristöissä ne kasvit ovat vähentyneet tai hävinneet. Myös soilla elävät perhoset ovat ahtaalla, kun niiden elinympäristöjä on ojitettu ja suoalueet pirstoutuneet.

Raekunnas uskoo, että Suomen perhoslajistossa jatkuu sama kehityssuunta. Suomen eteläpuolella elää paljon sellaisia lajeja, jotka voivat saada täältä jalansijan ilmaston lämmetessä.

Tilanne on erilainen niillä seuduilla, joissa on jo nykyisin lämmintä, eli eteläisessä Euroopassa.

Ilmaston lämpeneminen tuottaa vaikeuksia myös Lapin tunturiseutujen lajeille, jotka ovat sopeutuneet viileisiin olosuhteisiin. Ne eivät voi siirtyä pohjoisemmaksi, kun vastassa on arktinen Jäämeri.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 29.5.2022 klo 23:een saakka.

Viimeistään nyt on korkea aika haudata vanha käsitys, jonka mukaan Amazonin sademetsän lounainen laita oli lähes asuttamatonta sademetsää ennen Etelä-Amerikan eurooppalaisvalloitusta, sanovat Nature-lehdessä julkaistun saksalais-brittiläisen tutkimuksen tekijät.

Pitkään luultiin, ettei Pohjois-Boliviassa sijaitsevasta Llanos de Mojosin savannimetsästä ollut ruokkimaan kuin vähäisiä väestöjä, eikä siellä ainakaan voinut olla niin edistynyttä varhaista kaupungistumista kuin Keski-Amerikan mayoilla.

Helikoptereihin kiinnitettyjen lidarlaitteiden avulla laaditut kolmiulotteiset kartat kertovat aivan toista. Karttoihin piirtyi kaksi suurta autiokaupunkia ja 24 pienempää asuinaluetta Llanos de Mojosin kaakkoiskulmalla. Se oli Casarabe-kulttuurin sydänmaata 500-luvulta 1400-luvulle.

Kohokartat kertovat myös, että Cotocan ja Landívarin kaupungit olivat keskuksia pengerteiden ja kanavien viuhkalle, joka sitoi pienemmät asuinalueet yhteen.

Jokaisesta on korkeintaan viiden kilometrin matka seuraavaan. Casarabe-kulttuurin alue oli siis taajaan asutettu ja sosiaalisesti tiivis kudelma eli aivan muuta kuin aiemmin on ajateltu, sanoo Bonnin yliopiston antropologian professori Carla Jaimes Betancourt.

Llanos de Mojosissa asuttiin kauan ennen kuin Casarabe-kulttuuri alkoi pystyttää rakennuksiaan. Maanviljelystä on merkkejä jo kymmenentuhannen vuoden takaa, samaan aikaan tai jopa aikaisemmin kuin Euroopasta. Metsää näytetään raivatun polttamalla.

Amazoniasta on löytynyt myös tuhansia vuosia vanhoja jälkiä muun muassa kumparerakennelmista ja niitä ympäröineistä kaivanteista, jotka kertovat, ettei paikalla oltu vain läpikulkumatkalla.

Kun espanjalaiset konkistadorit ryhtyivät valtaamaan Etelä-Amerikkaa 500 vuotta sitten, he kuulivat kerrottavan Amazonian suurista kylistä. Tarinat paisuivat tulokkaiden päässä El Doradoksi, kullasta tehdyksi kaupungiksi. Moni lähti jopa etsimään sitä.

El Dorado jäi löytymättä, mutta yhä useampi arkeologi on viime vuosina kallistunut sille kannalle, ettei Amazonia tosiaankaan ollut koskematonta sademetsää ennen kuin eurooppalaiset tuhosivat sen asutuksen.

Läpitunkematon metsä on ollut tutkijoille valtaosin mahdoton haaste, mutta joitakin vuosia sitten Nature Communications -lehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa ongelmaa katsottiin uudesta näkökulmasta: avaruudesta.

Brasilian Mato Grosson osavaltion aiemmin tutkimattoman sademetsäalueen satelliittikuvista etsittiin muinaisia geoglyfejä eli maahan kaivettuja tai sen pinnalle kasattuja suuria ympyrä- ja muita kuvioita.

Tutkitun siivun perusteella laadittiin tietokonemalli isomman alueen kylien määrästä ja asukastiheydestä. Alueella, joka kattaa vain seitsemän prosenttia Amazoniasta, laskettiin eläneen jopa miljoona ihmistä. Aiempi arvio koko valtavan Amazonian väkimäärästä oli kaksi miljoonaa.

Minne 1200–1500-luvuilla kukoistaneiden kylien asukkaat joutuivat? Eurooppalaiset ja heidän tuomansa taudit tappoivat, ja loput joutuivat viljelyksiltään kiertolaisiksi; kulttuurit katosivat mutta kaikki niiden muistot eivät, vastasi Exeterin yliopiston väitöskirjatutkija Jonas Gregorio de Souza National Geography -lehdessä.

Saksan arkeologisen instituutin DAI:n tutkija Heiko Prümers ja tuolloinen La Pazin yliopiston opiskelija Carla Jaimes Betancourt uumoilivat jo yli kaksi vuosikymmentä sitten, että nykyisen Casaraben kylän lähellä oli aikoinaan ollut jotakin erityistä.

He tekivät kaivauksia alueella, jossa oli nähtävissä monia viitteitä siitä, etteivät 1500-luvun espanjalaiset olleet alueen ensimmäisiä asukkaita. Heitä edeltänyt asutus vaikutti sekä laajalta että tiheältä.

– Kumpujen lisäksi siellä oli jälkiä viivasuorista pengerteistä ja kanavista, usein kilometrien mittaisista. Kaivauksissa kummut osoittautuivat pyramidien ja muiden rakennusten rapautuneiksi pohjiksi, tuoreinta tutkimusta johtanut Prümers muistelee.

Kymmenkunta vuotta sitten arkeologit pääsivät ensi kertaa raivaamaan Amazonian puita digitaalisesti lidarin avulla. Oivalliset tulokset saivat Prümersin malttamattomaksi: kunpa Casaraben kulttuurin isot kaupungit saataisiin kartoitettua samalla tavalla!

200 neliökilometrin kokoisen alueen lidarskannaukset nyt julkaistua tutkimusta varten aloitettiin kolme vuotta sitten.

Casarabe-arkkitehtuurin jäänteet vetävät mille tahansa muulle muinaiselle yhteiskunnalle, kirjoittaa yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston arkeologi Christopher Fisher erillisessä kommentissa Nature-lehdessä. Fisher ei osallistunut itse tutkimukseen.

Fisherin mukaan rakennukset olivat yhtä fantastisia kuin mayoilla, mutta siinä missä mayat rakensivat kalkkikivestä, casabrat käyttivät polttamattomia savitiiliä, jotka eivät kestä yhtä lailla aikaa.

Puiden peitosta paljastuneista kylistä 11 oli ennestään aivan tuntemattomia. Landívar ja Cotoca oli löydetty jo aiemmin, mutta niiden suuri koko – yli sata hehtaaria – ja rakennusten monumentaalisuus yllättivät tutkijat.

Jaimes Betancourt kertoo, että suurin kaupunki Cotoca osoittautui yhtä laajaksi kuin hänen kotikaupunkinsa Bonn 1600-luvulla.

Viiteen metriin kohonneiden porrastettujen terassien päällä oli U:n muotoisia rakenteita, ja terassien kokonaisalalla peittäisi 30 jalkapallokenttää. Kartiomaisista pyramideista korkeimmat olivat yli 21-metrisiä. Kaupunkien ympärille oli tehty vallihautoja ja suojamuureja.

Seremonia- ja hallintorakennukset ovat kartalla pohjois-luoteis-suunnassa. Tutkijat päättelevät sen heijastelevan kosmologista maailmankäsitystä, jollaisen on havaittu vallinneen muuallakin Amazonian alueella.

Toisin kuin on oletettu, Llanos de Mojosia ei asutettu kamppailemalla luontoa vastaan vaan yhteistyössä sen kanssa, tutkijat sanovat. Heidän mukaansa tuloksena oli kestävää kehitystä, joka ylläpiti ympäristön rikasta biodiversiteettiä ja mahdollisti varhaisen kaupunkikulttuurin.

Peltojen sato turvattiin niin laajalla vesijärjestelmällä tekoaltaineen, että tutkijat päättelevät asukasmäärän varsin suureksi. Tarkkaa määrää on vielä mahdoton arvioita, mutta alueiden kaavoitus kertoo, että työvoimaa täytyi olla paljon, sanoo Prümers.

Niin suurta iloa kuin kartoitukset ovatkin tutkijoissa herättäneet, he korostavat, että todellinen arkeologinen työ on vasta alkamassa. Heidän tavoitteensa on ymmärtää, miten isot alueelliset keskukset toimivat.

– Llanos de Mojos oli Amazonian varhaisimpia asutettuja alueita. Silti tiedämme vain vähän sikäläisestä arjesta ja elämästä, sanoo Exeterin yliopiston arkeologian professori José Iriarte.

Tutkimuksia jatketaan, mutta niiltä on käymässä aika vähiin. Koneellisen maanviljelyksen leviäminen uusille alueille tuhoaa kuukausi kuukaudelta lisää muinaisen asutuksen jälkiä, suree Jaimes Betancourt.

Lue myös:

Elämästä Mesopotamiassa tuhansia vuosia sitten on enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan Suomesta – suomalaisetkin ovat tutkineet muinaista Lähi-itää jo kauan

Rikotut liuskekorut kertovat kivikauden suomalaisten solmimista siteistä, joita ei katkaissut etäisyys eikä kuolema

Ruoka voi kallistua tänä vuonna enemmän kuin 58 vuoteen.

Hinnat lähtivät nousuun viime vuoden lopulla, mutta silti tulevasta on saatu vasta maistiaiset. Syksyyn mennessä vauhti vain kiihtyy. Kaikkiaan tänä vuonna ruoka kallistuu peräti yksitoista prosenttia, ennustaa Pellervon taloustutkimus, PTT.

Se ylittäisi neljäntoista vuoden takaisen nousuvauhdin, silloin hinnat nousivat yhdeksän prosenttia. PTT:n mukaan edellinen ennätys on vuodelta. 1964. Silloin ruoka kallistui 12 prosenttia vuodessa. Nyt tämä ennätys saattaa olla vaarassa.

Perjantaina 13.5. julkaistut huhtikuuta koskevat tiedot kertovat, että erityisesti kalan ja kahvin hintojen nousu on ollut ankaraa. Kaikkiaan elintarvikkeiden hinnat nousivat huhtikuussa lähes kuusi prosenttia vuotta aiemmasta.

Mutta kaikki elintarvikkeet eivät kallistu yhtä nopeasti ja kaupasta löytyy paljonkin tuotteita, joiden hinnat ovat jopa laskeneet vuotta aiemmasta.

Katso tästä Ylen ruokakoneella kuinka väistää terävimmät hintapiikit. Valitse tuoteryhmä, niin näet siihen kuuluvien tuotteiden hintakehityksen tarkemmin.

Esimerkiksi kahvi kallistui huhtikuussa 44 prosenttia, mutta tee "vain" viisi prosenttia vuotta aiemmasta. Kalan hinta on noussut 39 prosenttia, mutta siipikarjan liha kolme prosenttia.

Luvassa kovin hintaralli vuosikymmeniin

PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg ennustaa, että hintojen nousu jatkuu kiihtyvänä alkusyksyyn saakka.

– On mahdollista, että mennään reilun kymmenen prosentin nousuun vuodessa. Se olisi viime vuosikymmenien ennätysvuosi.

PTT:n maaliskuun lopussa julkaisemassa ennusteessa arvioitiin ruuan hinnan nouseva yksitoista prosenttia eli huomattavasti yleistä hintojen nousua enemmän. Huhtikuussa inflaatio oli 5,7 prosenttia.

Mutta kuluttajallakin on sentään jotain tehtävissä. Vaikka hintojen nousua on lähes mahdotonta välttää täydellisesti, voi kaupasta löytää niitäkin tuotteita, joiden hinnat jopa halventuvat tai nousevat vain vähän. Marjojen hinta laski vuodessa seitsemän ja omenoiden yli kolme prosenttia.

Hintojen muutokset ovat jo vaikuttaneet siihen, mitä kuluttajat keräävät ostokoriinsa.

– Hintojen merkittävällä nousulla on vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen. Esimerkiksi kahvin ja kalan hintojen voimakas nousu on jo näkynyt niin, että niitä on ostettu normaalia vähemmän.

Ensin korona, sitten Venäjä – ja kuluttaja maksaa

Hintojen harvinaisen kova nousu ei ole kuitenkaan onnenpotku sen enempää kaupalle, ruokateollisuudelle kuin maanviljelijöillekään.

Hintojen nousun taustalla vaikuttaa yhä koronan aiheuttama sähkön, dieselin, ja lannoitteiden kallistumien. Viljan hinnan nousu on tarkoittanut myös rehujen kallistumista. Se kasvattaa kuluja koko elintarvikeketjussa pellolta kaupan hyllyyn saakka.

Forsman-Huggin mukaan tähän asti nousseet kuluttajahinnat eivät kata kasvaneita maatalouden kustannuksia, vaikka Suomessa tuottajahinnat ovatkin nousseet.

Pandemian jälkeen maailman ja Suomen elintarvikeketju maksaa siitäkin, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan tärkeä maanviljelysalue ei pysty kylvämään ja tuottamaan täysimittaista satoa. Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainan satamissa oleva vilja ei liiku Mustallamerellä minnekään.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee pitkittämään kustannuskriisiä eli pitämään tuotantopanosten hinnat poikkeuksellisen korkeina, Forsman-Hugg sanoo.

Kun Ukrainasta tulee vähemmän vehnää ja kasviöljyjä, sen vaikutus näkyy maailmanmarkkinoilla vuosia, vaikka sota jäisi lyhyeksikin. Ukrainan sota nostaa kustannuksia vuosiksi myös siksi, että Venäjän fossiilienergiasta halutaan eroon. Korvaavien tuotteiden löytäminen venäläisten lannoitteiden tilalle vie aikansa.

Forsman-Hugg toivoo, että Ukrainan tilanne nostaa Suomessa ruokahuoltovarmuuden ja omavaraisuuden huomion kohteeksi.

– Näkisin että kaikkiaan tämä tilanne lisää kotimaisen ruoan arvostusta ja toivottavasti myös kuluttajien kiinnostusta ruoan tuotannon vastuullisuuteen ja kestävyyteen, PTT tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg sanoo.

Lue lisää:

Suomi ei olekaan enää kallis maa, kun vertaa muuhun Eurooppaan – hinnat nousevat muualla selvästi nopeammin

Hinnat nousevat kuin raketti – katso Ylen laskurista, miten voit yrittää hillitä henkilökohtaista inflaatiotasi

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14.5. klo 23:een saakka.

Turun Vanhalla Suurtorilla järjestettiin lauantaina Suomen ensimmäinen erityistuettujen ihmisten valmistamien tuotteiden myyntitapahtuma.

Meidän markkinat -nimiseen tapahtumaan osallistui 13 eri kehitysvammaisten ja esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kanssa toimivaa tahoa eri puolilta Etelä- ja Lounais-Suomea. Kunnallisissa toimintakeskuksissa valmistettujen tuotteiden lisäksi kaupan oli myös erilaisten yksityisten yhdistysten avulla tehtyä tuotantoa.

Kaikille toimijoille on yhteistä se, että niissä erityistä tukea tarvitsevat ihmiset tekevät käsillään esineitä tai taidetta. Tuotteita myydään tavallisesti toimijoiden omissa putiikeissa tai myyjäisissä ja niitä on ollut vaikea saada. Yhteistä suurtapahtumaa pelkästään tukitöiden kauppaammiseen ei ole aiemmin ollut.

Tapahtumassa kävi noin 700 vierasta, ja kaupankäynti oli vilkasta. Myynnissä oli tauluja, mattoja, harjoja, koruja ja erilaisia puisia tai metallisia käyttöesineitä ja vaikkapa fresbeegolfin koreja.

Idea Meidän markkinoista syntyi, kun Taito Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Tiina Aalto poikkesi Turun kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa Ravattulassa. Hän havahtui siihen, mitä kaikkea hienoa siellä tehdään ja luodaan.

– Ajatus markkinoista pamahti päähän sillä hetkellä, ja toimintakeskuksen henkilökunta innostui ideasta välittömästi, Aalto muistelee.

Oma tapahtuma tuo tuotantoa näkyville

– Tuetussa toiminnassa tehdään valtavat määrät käsitöitä ja kuvataidetta, mutta niiden näkyvyys suurelle yleisölle jää marginaaliseksi. Samaan aikaan tiedetään, miten valtava merkitys itse tekemisellä on kenen tahansa elämässä, Tiina Aalto sanoo.

Tieto tapahtumasta levisi puskaradiossa kulovalkean tavoin. Yksi paikka, jossa Facebookissa julkaistu tapahtumakutsu huomattiin, oli Laitilassa toimiva monipalvelukeskus Palke.

– Ilmoittauduimme mukaan, ja samalla sanoin, että tulemme joka vuosi, nauraa Palken käsityönohjaaja Sonja Laine.

Kansainvälinen laajennus mielessä

Meidän markkinat eivät jää tähän yhteen kertaan, vaan siitä on aikomus tehdä jokavuotinen tapahtuma. Unelmana on laajentaa kirjoa myös muille taiteenaloille.

– Mielenkiinto erityistaiteeseen on maailmalla nousussa. Turussa voisi tulevaisuudessa järjestää kansainvälisen tapahtuman, jossa olisi mukana myös teatteria, tanssia ja sirkusta, Tiina Aalto miettii.

Suuremmat tapahtumat vaativat myös leveämmät hartiat. Tiina Aalto heittää pallon Turun kaupungin suuntaan.

– Haluaisiko Turku profiloitua tähän suuntaan, tasa-arvon ja yhteistoiminnan edistäjäksi?

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 29. toukokuuta kello 23:een asti.

Leijonat pelaa huomenna jääkiekon miesten MM-finaalissa Tsekki–Kanada-pelin voittajaa vastaan.

Helsingin kaupunki varautuu kultajuhliin suojaamalla Havis Amanda -suihkulähteen juhlivalta väkijoukolta.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan Laura Aallon mukaan kaupunki pystyttää suihkulähteen ympärille vaneriaidat sunnuntaipäivän aikana.

Kauppatorin laidalla sijaitseva yli 110-vuotias Havis Amanda -patsas on ollut jo vuosien ajan isojen urheilujuhlien keskipiste. Hauraan patsaan pelätään vahingoittuvan juhlinnan yhteydessä.

"Torilla tavattiin" jääkiekon merkeissä viimeeksi jääkiekon miesten olympiakultajuhlissa viime helmikuussa.

Myös Tampereella pohditaan, pitäisikö Keskustorin suihkulähde suojata kiekkohuumaa juhlivilta.

Helsingin Hernesaaren laiturissa on parhaillaan neljä sota-alusta Yhdysvalloista, Saksasta ja Ranskasta. Yhdysvaltalais- ja saksalaisalukset ovat osallistuneet harjoituksiin Itämerellä.

Merivoimien mukaan kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt. Vierailut nähdään tuen osoituksena Nato-jäsenyyttä hakeneelle Suomelle, sanoo laivueen komentaja Jussi Jämsén Merivoimista.

– Kyllä me sen näin tulkitsemme, ja kiinnostus Suomea kohtaan on ollut aivan valtavaa. Arvostamme kovasti sitä, että näitä aluksia täällä Helsingissä käy.

Sotaharjoitusten määrää kasvatetaan

Eilen perjantaina puolustusministeriö kertoi, että Suomi lisää kansainvälisiä sotaharjoituksia. Loppuvuodelle on suunniteltu 20 uutta koulutus- ja harjoitustapahtumaa, joista kahdeksan on uusia.

Uudet harjoitukset ovat osa varautumista harmaaseen aikaan ja Venäjän mahdolliseen häiriköintiin Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen välissä, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

– Nato-jäsenyyden haun aikana vahvistamme kumppanuuksiamme. Se näkyy muun muassa sillä tavalla, että harjoittelemme hieman enemmän läheisten kumppanien kanssa, ja muunkin tyyppisiä vierailuja varmasti lähikuukausina nähdään, Kaikkonen sanoi Yle Uutisille lauantaina.

Harjoitusten määrän kasvattaminen ei ole kuitenkaan Kaikkosen mukaan suuri muutos.

– Mutta se on kuitenkin selkeä tuen osoitus Suomelle, ja tämäkin osaltaan vahvistaa Suomen puolustuskykyä.

Kaikkonen: Tuulisemmassa tilanteessa yhteistyön arvo kasvaa

Laivastovierailuista oli Kaikkosen mukaan sovittu jo ennen Nato-hakemuksen jättämistä, mutta sota-alusten liikkuminen Suomen aluevesillä lähettää vahvan viestin.

– Se kertoo siitä, että meillä on hyviä kumppanuuksia maailmalla ja teemme aktiivista puolustusyhteistyötä. Sitä on toki tehty aiemminkin ja tällaisessa vähän tuulisemmassa tilanteessa näiden arvo tietysti entisestään nousee. On hyvä, että meillä on ystäviä.

Orpo: Vahva viesti myös Venäjän suuntaan

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) pitää sotaharjoitusten määrän lisäämistä hyvänä ja odotettuna päätöksenä.

– Tämä on osa suunnitelmaa, jolla Suomen turvallisuudesta huolehditaan Nato-prosessin aikana. Harjoituksilla lisätään meidän kumppanimaidemme läsnäoloa Suomen alueella ja lähialueilla. Se on ehdottoman hyvä asia Suomelle.

Myös Orpo näkee, että Naton jäsenmaiden sotalaivojen vierailu Helsingissä tukee Suomea.

– Meille on hyvin voimakkaasti signaloitu vahvaa tukea Yhdysvalloilta, Britannialta ja monilta muilta Nato-mailta. He osoittavat tällä, että he ovat sitoutuneet Suomen turvallisuuteen ja Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Se on vahva poliittinen viesti ulospäin ja myös Venäjän suuntaan, että he ovat tosissaan meidän kanssamme.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.5.2022 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Merivoimat on harjoitellut poikkeuksellisen laajasti Suomenlahdella – Komentaja: "Saimme yhdysvaltalaisista kirsikan kakkuun"

Lapin lennosto valmistautuu ottamaan käyttöön uuden sukupolven monitoimihävittäjät ensimmäisenä Suomessa. Koneet saapuvat vuonna 2026.

Ilmavoimat kertoi ensimmäisten uusien Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjien sijoituspäätöksestä perjantaina.

– Olemme erittäin hyvillä mielin, huipulta on hyvä aloittaa. On ylpeyden aihe ottaa uutta suorituskykyä käyttöön. Se varmasti lisää Lapin lennoston vetovoimaa työpaikkana, iloitsee Lapin lennoston komentaja, eversti Tuukka Karjalainen.

Yksi painava syy sijoituspäätökselle on Karjalaisen mukaan se, että Rovaniemellä on tarve uusia lentotukikohdan 1970-luvun rakennukset. Valintaa puolsi myös Norjan läheisyys. Nato-maa Norjalla on jo samanlaisia koneita.

– Se tuo toivottavasti yhteistyömahdollisuuksia ja helpottaa kaluston käyttöönotossa, Karjalainen sanoo.

Lapin lennosto on saamassa alkuun 2–6 uutta konetta. Karjalan lennosto saa uusia koneita vuodesta 2028 alkaen. Uusia koneita tulee kaikkiaan 64, ja ne on tarkoitus jakaa puoliksi näiden lennostojen kesken.

Vasaralle töitä jo tänä vuonna

Rovaniemellä nykyistä tukikohtaa aletaan muokata uusia koneita varten jo tänä vuonna.

– Auttavaa rakentamista, mahdollisesti jotain tielinjoja ja aitauksia, tehdään jo tänä vuonna. Itse rakentaminen alkaa ensi vuoden puolella, Karjalainen kertoo.

Uudet koneet vaativat teiden, kiitoteiden ja olemassa olevan rakennuskannan päivittämistä sekä kokonaan uusia rakennuksia.

Rakentamisen hintalappu Rovaniemellä on Karjalaisen mukaan hieman alle 150 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on noussut joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla parin vuoden takaisesta. Karjalaisen mukaan syynä tähän ovat tarkentuneet tekniset vaatimukset sekä kohonneet rakentamiskulut.

– Rakentamisvaiheen työllistämisvaikutukset tarkentuvat myöhemmin, mutta ovat joka tapauksessa merkittävät, Karjalainen sanoo.

Lapin lennosto työllistää tällä hetkellä noin 450 ihmistä. Uusi kalusto ei juuri kasvata henkilöstömäärää.

Lue myös: Uusien hävittäjien tulo tietää remonttia Karjalan lennostossa, koska F-35-koneen siivet eivät käänny – komentaja: "Muutamia talleja pitää avartaa"

Lappi luopuu Horneteista ensin

Lapin lennosto pyrkii myös luopumaan ensimmäisenä Suomen nykyisillä Hornet-hävittäjillä lentämisestä, koska kahden erilaisen konemallin operointi Rovaniemen tukikohdasta on haastavaa.

– Pyrimme siihen, ettei Rovaniemellä tarvitse operoida kahdella koneella kovin pitkään, Karjalainen sanoo.

Karjalan lennostossa Siilinjärven Rissalassa on enemmän tilaa kahdella koneella operointiin. Hornetit on tarkoitus käyttää loppuun siellä, ja niistä on määrä luopua viimeistään vuonna 2030.

Ensimmäiset uudet lentäjät, mekaanikot ja tehtävätukihenkilöstö koulutetaan Yhdysvalloissa. Karjalaisen mukaan 18 lentäjää ja noin 50 lentotekniikan osaajaa lähtee Yhdysvaltoihin koulutukseen vuoden 2025 aikana. Sen jälkeen he alkavat kouluttaa Suomessa muita.

Varusmiespalveluksessa olevat pääsevät tekemisiin uusien koneiden kanssa pari vuotta kantahenkilökunnan jälkeen. Varusmiesten apumekaanikkokoulutus on tarkoitus aloittaa vuosina 2027–28.

Uusia lentäjiä koulutetaan ensin Horneteilla, mutta vuodesta 2028–29 alkaen heitä aletaan kouluttaa suoraan F-35-koneisiin.

Hallitus päätti yhdysvaltalaisten hävittäjien hankinnasta viime joulukuussa. Hankinta maksaa noin 8,4 miljardia euroa, josta hävittäjien osuus on 4,7 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten osuus 755 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Tällainen on Suomen uusi hävittäjä F-35

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi: Hävittäjähankinta oli umpipoliittinen hanke, mutta suomalainen media ei sitä tuonut esiin

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.5. kello 23 saakka.

Kesäloma lähestyy ja edessä häämöttävät koulujen kevätjuhlat. Osassa kouluista jaetaan myös perinteiset hymypatsaat.

Kaikkia hymytyttö- ja hymypoikapatsaiden jakaminen ei ilahduta, ja perinnettä kyseenalaistetaan aika ajoin. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että osa vanhemmista kokee tunnustuksen suosivan joitakin lapsia ja syrjivän toisia.

Monessa koulussa patsaiden jaosta on myös luovuttu.

Luokanopettaja Suvi Kostianille hymypatsaista leimahtava keskustelu tuo mieleen kritiikin, jota koulut saavat kuulla ulkopuolelta.

– Mieleen tulee meidän ajallemme ominainen kritiikki koululaitosta kohtaan. Se, mitä koulun ulkopuoliset toimijat sanovat koulun sisäisistä asioista, Kostian kuvailee Radio Suomen päivässä.

– Kun mediassa on kirjoitettu epäreiluudesta, luen itse rivien välistä vanhempien pettymyksen. Päästään aikamme curling-vanhemmuuden ilmiöön: kun oma lapsi ei saa, kenenkään ei pidä saada, Kostian karrikoi.

Vastaavaa pettymystä Kostian ei ole huomannut lasten keskuudessa. Tosin hän korostaa puhuvansa vain omasta kokemuksestaan.

– En ole käynyt kaikissa Suomen luokkahuoneissa katsomassa.

Palkitaanko taidoista vai persoonallisuuden piirteistä?

Hymytyttö- ja hymypoikaveistosten perinne alkoi vuonna 1954, kun lapsia haluttiin kannustaa parempaan käytökseen. Hymyveistos ei ole palkinto matematiikassa tai äidinkielessä menestymisestä, vaan kriteereinä ovat rehtiys, reippaus ja suhtautuminen luokkatovereihin. Oppilaat ovat päättäneet palkinnon saajan.

Kaikissa kouluissa hymypatsaita ei ole jaettu. Sellaista koulua kävi aikanaan myös kasvatustieteen ja psykologian akatemiaprofessori Katariina Salmela-aro.

Hymypatsaiden kaltaisten palkintojen kanssa pitää olla Salmela-aron mukaan tarkkana, jotta esiin pääsevät muutkin kuin suositut ekstrovertit, jotka osaavat näkyä ja kuulua jo valmiiksi.

– Pitäisin hyvin tärkeänä sitä, että luokissa pohdittaisiin yhdessä, mitkä ovat heidän mielestään tärkeitä arviointikriteerejä ja keitä pitäisi palkita. Ja kuultaisiin tässä myös hiljaisempia oppilaita, Salmela-aro toteaa Radio Suomen päivän haastattelussa.

Salmela-aro näkisi mielellään, että oppilaita palkittaisiin taidoista, joissa jokainen voi kehittyä. Hän myös pohtii, voisiko yksilön palkitsemisen sijaan antaa tunnustusta koko luokalle yhdessä.

– Mielestäni pitäisi ennemmin palkita toiminnasta ja yrittämisestä kuin persoonallisuuden piirteistä. Persoonallisuuden piirteisiin ei voi itse kovin paljon vaikuttaa, akatemiaprofessori tuumaa.

Opettaja: Paperiin ei kirjoiteta parhaan kaverin nimeä

Hymypatsaan saaja valitaan yleensä oppilaiden äänestyksellä. Luokanopettaja Suvi Kostianin kokemus on, että oppilaat eivät äänestä luokan suosituinta tyyppiä tai parasta kaveriaan vaan sellaista oppilasta, joka vaikuttaa rauhallisella tavalla ilmapiiriin ja työrauhaan.

– Itselläni on hyvin vahva käsitys, että lapset tekevät valinnan kypsästi ja rehellisesti, kirjoittavat nimen paperiin suurella hartaudella.

Kouluvuoden päätteeksi jaettavaa palkintoa tärkeämpää on Salmela-aron mielestä pienet palkitsemiset, joilla oppilaita kannustettaisiin pitkin lukuvuotta. Tällöin yhteys onnistumisen ja palkinnon välillä olisi selkeämpi etenkin pienemmille oppilaille.

Luokanopettaja Kostian lisää, että jatkuva arviointi, kannustaminen ja onnistumisten reaaliaikainen palkitseminen ovat jo läsnä kouluarjessa. Hymypatsaan hän näkee hyvänä keinona antaa tunnustusta lapsille muustakin kuin akateemisin kriteerein mitatuista taidoista.

Kostian toivoisi enemmän luottamusta koulujen ja opettajien kykyyn katsoa oikein kriteerit, joilla palkintoja tai stipendejä jaetaan.

– Koulumaailman ulkopuolisilla ihmisillä on usein sanottavaa siihen, miten asiat pitäisi tehdä. Nyt luottamusta kouluun ja opettajiin. Meillä on asiat kyllä hallussa. Me katsomme kyllä, mitä täällä tapahtuu, Kostian toteaa.

Millaisia muistoja sinulla on hymypatsaista? Voit keskustella aiheesta 29.5.2022 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Hymypatsaan ansaitsee reipas, rehti, ryhdikäs ja rehellinen

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Vaikutusvaltaisen liikemiehen Silvio Berlusconin päivät poliitikan keskiössä ovat ohi. 85-vuotiaan puoluejohtajan ura on ehtoopuolella, mutta skandaaleissa marinoidun entisen pääministerin lausunnoilla on edelleen merkitystä Italiassa, ei vähiten hänen omistamansa Mediaset-imperiumin kautta.

Kevään aikana mediassa on kohuttu Berlusconin lämpimistä väleistä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Samalla keskusteluun ovat nousseet yleisemminkin Venäjän ja Italian läheiset suhteet. Monet muutkin johtavat poliitikot ovat suosineet Venäjää, mutta Ukrainan sota on tuonut likeiset suhteet puntariin.

Nykyinen pääministeri Mario Draghi tunnetaan vankkumattomana EU:n ja Naton kannattajana. Hän tukee myös Venäjän vastaisia pakotteita. Parlamentin enemmistö on taipunut aseellisen avun lähettämiseen Ukrainalle.

Draghin koalitiohallituksen monet puolueet, kuten Berlusconin Forza Italia ja Viiden tähden liike on puolestaan vaalineet erityissuhdetta Venäjään.

Läheisyys juontaa juurensa historiasta. Italiassa on toiminut vaikutusvaltainen kommunistinen puolue. Liikesuhteita luotiin jo 1960-luvulla entisen Neuvostoliiton aikana.

Putin antoi lahjaksi sängyn, Berlusconi päiväpeiton

Entinen pääministeri Berlusconi on kertonut olevansa Venäjän johtajan ihailija. Kaksikko on viettänyt aikaa toistensa loma-asunnoilla. Miehet ovat lasketelleet ja juhlineet samoissa kohteissa.

– Itsevaltiaat ovat vahvistaneet kuvaa toisistaan voimakkaina, rohkeina ja karismaattisina vallankäyttäjinä, analysoi kirjailija Antonio Gibelli aiheesta kirjoittaneelle uutistoimisto Afp:lle.

Ystävykset ovat antaneet toisilleen myös kalliita lahjoja. Putin lahjoitti Berlusconille ylellisen vuoteen. Berlusconi puolestaan antoi Putinille vastalahjaksi sängynpeitteen, jossa miehet kuvataan kättelemässä toisiaan. Persoonallisesta lahjasta kirjoitti muun muassa The Times -lehti.

Berlusconi ja Putin ovat pitäneet yhteyksiä usein myös puhelimitse, muun muassa uudenvuodentervehdykset on vaihdettu puhelimessa.

Berlusconi pysyi vaiti pari kuukautta

Italian mahtimies on pidättäytynyt arvostelemasta Ukrainan sotaa.

Viime kuussa hän taipui kommenoimaan ystävänsä toimia julkisuudessa. Berlusconi sanoi olevansa "surullinen ja pettynyt" Putinin toimintaan.

Berlusconi tasapainoilee kuitenkin edelleen lausunnoissaan. Napolissa viime viikolla puhunut puoluejohtaja antoi tukea Ukrainalle, mutta kehotti sitä myös taipumaan Venäjän vaatimuksiin. Nuoralla tanssimiseen on syynsä.

– Tahra Putinin kilvessä on haitta myös Berlusconin maineelle, arvioi kirjailija Antonio Gibelli.

Lue myös:

Eurooppa-kirje: Mario Draghi pitää kasassa Italian horjuvaa sisäpolitiikkaa – ainakin ensi vuoteen asti