Tampere on valittu miesten jääkiekon MM-kisojen pääpelipaikaksi myös vuodelle 2023, tiedotti Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF perjantaina. Asian vahvistaa Tampereen kaupunki tiedotteessaan.
Yle järjesti suoran lähetyksen Tampereelta kisahuumasta kello 14.30. Kansainvälinen jääkiekkoliitto kokoustaa Tampere-talossa. Paikalla oli Ylen toimittaja Juha Kokkala.
Suoran lähetyksen vieraina olivat jääkiekon MM-kisojen pääsihteeri Heikki Hietanen ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
Hietasen mukaan kongressi päätti kisoista ja sieltä odotettiin viimeistä leimaa.
– Meidät valittiin ainoana hakijana ilman äänestystä, Hietanen sanoo.
Hämmennystä aiheutti, että Unkari ja Slovenia jättivät hakemuksen, mutta peruivat sen valtion rahoituksen puuttumisen takia.
Tampere saa kymmeniä miljoonia
Anna-Kaisa Ikonen hymyilee leveästi virallisen uutisen kuultuaan.
– Hymyn leveydestä voi päätellä jotain. Koskaan ei voi olla kuitenkaan varma etukäteen.
Hietasen mukaan kisoja on kehuttu, mutta ensi vuonna kisoja parannellaan vielä. Liput menivät kuumille kiville, joten kisojen uskotaan kiinnostavan myös ensi vuonna. Varsinkin nyt kun koronapandemia ei haittaa enää niin paljon lipunmyyntiä.
Ikosen mukaan yhteisöllisyys on ollut huikeaa Tampereella. Kisoista on myös taloushyötyä kaupungille. Lopullinen luku selviää elokuussa.
– Se tunnelma on tärkeä saada. Arvio on, että kisat tuovat 30-40 miljoonaa euroa aluetalouteen. Näemme, että tähän on järkevää satsata ensi vuonnakin, Ikonen sanoo.
Yhdessä Latvian kanssa
Tampere järjestää ensi vuoden MM-kisat yhdessä Latvian pääkaupunki Riian kanssa. Molemmissa kaupungeissa pelataan yksi alkulohko ja puolivälieräotteluita, mutta välierävaiheesta eteenpäin ottelut pelataan Tampereella. Kevään 2023 MM-turnaus pelataan 12.–28. toukokuuta.
Tampere ja Riika jäivät vuoden 2023 MM-kisojen ainoiksi hakijoiksi, sillä Unkarin ja Slovenian yhteishakemus vedettiin pois muutamia päiviä ennen Kansainvälisen jääkiekkoliiton perjantaista kokousta. Tampereen mahdollisuuksia pidettiin siten etukäteen vahvoina.
Tampereelta pääsee suorilla lennoilla Riikaan.
Alun perin kisojen piti olla Venäjällä. IIHF päätti huhtikuun lopulla, ettei ensi vuoden MM-kisoja pelata Venäjän Pietarissa. IIHF perusteli tuolloin päätöstään pelaajien, toimitsijoiden, toimittajien ja fanien turvallisuudella.
Venäjä ja maata tukeva Valko-Venäjä on suljettu toistaiseksi kansainvälisen jääkiekon ulkopuolelle Ukrainan sodan takia.
Mitä ajatuksia kisauutinen herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5. kello 23:een asti.
Aatelisneito Anna uhkasi jäädä vanhaksipiiaksi. Hänen maineessaan oli tahra.
Kirjeitä tai päiväkirjoja ei ollut, kun Riikka-Maria Rosenberg alkoi kirjoittaa Anna Magdalena Lilliebrunnista (1724–1762). Janakkalassa eläneestä Annasta ei ole edes maalattua muotokuvaa, saatikka valokuvia.
Suurmiesten historia on tarkkaan kirjoitettu, mutta Hakoisissa asuneet tavalliset maalaisaateliston naiset ovat jääneet tuntemattomiksi.
– Aluksi ajattelin, että eihän näistä naisista tiedetä mitään. Historiassa mainitaan yleensä Hakoisten omistajat, eli miehet. Naiset esiintyvät mainintoina sivulauseissa.
Janakkalassa sijaitseva Hakoisten kartano 1870–1880 luvun loistossaan. Museovirasto / Historian kuvakokoelma
Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on aiemmin kirjoittanut historiallisen romaanin Ninon rakkauden mestari, joka on tarina 1600-luvun pariisilaisesta kurtisaanista. Rosenberg on naimisissa Hakoisten kartanon nykyisen isännän Max Rosenbergin kanssa ja asuu osan ajasta Janakkalassa kartanon mailla.
Keväällä ilmestynyt Hakoisten Anna on ensimmäinen osa kolmen romaanin sarjasta. Kirjat kertovat Hakoisten kartanon naisten elämästä 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppupuolelle.
Toinen kirja sukeltaa Lejonhuvud-suvun vaiheisiin 1800-luvun alkuun. Päähenkilö on Helena Elisabeth von Burghausen. Kolmas romaani kertoo H. G. Boijen vaimon Amelie Sofian elämästä 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Helena Elisabeth von Burghausen (1763–1838) hallitsi pitkään yksin kartanoa miehensä kuoleman jälkeen. Rautarouvana tunnettu nainen rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen. Riikka-Maria Rosenberg
Perukirja avasi tavallisen aatelisnaisen elämää
Veikko Kerkkosen kirjoittama Janakkalan paikallishistoriikki (1931) valotti Riikka-Maria Rosenbergille hämäläisen maalaisaateliston elämää. Annan elämästä tiedetään syntymän lisäksi avioitumisvuosi, lasten syntymät ja että hän kuoli lapsivuoteeseen.
Löytyneistä asiakirjoista suurin aarre on Annan perukirja, joka on säilynyt Turun palosta huolimatta. Siinä listataan Annan ja hänen miehensä omaisuus vuonna 1764.
– Hän on esiintynyt kuten aatelisnainen. Hänellä oli hienoja silkki- ja taftipukuja, kauniita koruja ja tasalaatuinen helminauha.
Tahra maineessa
Nuoresta Annasta on maininta käräjäpapereissa, koska hänen isänsä haastoi oikeuteen eskadroonan saarnaaja Indrénin, joka oli levitellyt Annasta huhuja.
Tämä oli se tahra maineessa.
– Hän väitti, että Anna olisi käyttäytynyt joskus Turussa sisarensa luona huonosti ja synnyttänyt Turuntielle aviottoman lapsen, kertoo Rosenberg.
Näiden olemassa olevien faktojen ympärille kirjailija rakensi mielikuvituksessaan Annalle persoonallisuuden ja kokonaisen elämän iloineen ja suruineen.
Aviomies tappeli kylillä ja hyppi piikojen vuoteissa
Anna uhkasi jäädä vanhaksipiiaksi, mutta lopulta 34-vuotiaana hän purjehti sukujen järjestämään avioliittoon naapurinkartanon aatelismiehen kanssa. Karl Gustaf Uggla (1729–1811) oli viisi vuotta vaimoaan nuorempi, mikä oli harvinaisempaa säätyläisten parissa.
– Tämä ei ollut rakkausavioliitto. En usko, että Anna olisi välttämättä ottanut Karl Gustafia, jos hän olisi saanut vapaasti valita koko Ruotsin valtakunnasta, sanoo Riikka-Maria Rosenberg.
Vanhojen asiakirjojen jäljennökset ovat haastavia tulkita, mutta niistä löytyy korvaamatonta tietoa menneiden sukupolvien elämästä. Ville Välimäki / Yle
Karl Gustaf Uggla ikuisti itsensä useisiin tuomiokirjoihin. Hän haastoi useita ihmisiä käräjille ja joutui itsekin monta kertaa haastetuksi. Syynä olivat lukuisat nyrkkitappelut tai salavuoteus.
– Hänellä oli tulistuva luonne ja hän piti rahvaan naisista.
Eroottinen ja vapaamielinen 1700-luku
Riikka-Maria Rosenberg on varma, että päähenkilön elämässä on ollut onnellisia hetkiä. Anna on joskus pitänyt hauskaa ja nauranut. Kirjailija halusi suoda sankarittarelle osittain onnellisen avioliiton.
– Ei ole todisteita, että Karl Gustaf olisi kohdellut huonosti vaimoaan tai vertaisiaan. Jokaisessa ihmisessä on monta puolta. Halusin suoda Annalle edes vähän onnea elämässä.
Hakoisten vanha kartta kertoo, että viljelysmaat ja kartanoon johtava kuja ovat yhä samoilla sijoilla kuin ennen. Muuta Annan ajalta ei ole jäljellä. Ville Välimäki / Yle
Kirjan sankaritar on rohkea nainen, joka nauttii seksuaalisuudestaan. Avioparilla on aistillinen rakkauselämä.
– Itse asiassa 1700-luku oli tosi eroottinen. Vasta 1800-luvulla syntyi ajatus siveydestä, jonka mukaan nainen ei saa nauttia. Vaikka varmasti silloinkin oli poikkeuksia tästä, toteaa Rosenberg.
Naisilla ei ollut helppoa 1700-luvun kartanossa
Miniän asema kartanossa saattoi olla melko tukala erityisesti ennen lasten synnyttämistä.
Käräjäpapereiden perusteella tiedetään, että Anna haastoi oikeuteen anoppinsa ja kälynsä. Eli avioliiton alkutaival Hakoisissa ei ollut Annalle helppo.
– En usko, että hän oli ihan tossukka. Muuten hän ei olisi haastanut oikeuteen sukulaisnaisiaan.
Anoppi ja käly eivät koskaan saapuneet käräjille, joten päätöstä asiassa ei saatu.
Hakoisten kartano on yksi Suomen vanhimmista edelleen käytössä olevista aateliston rälssimaista. Nykyään tila on moderni maatalousyritys.Ville Välimäki / Yle
Maalaisaateliston naisilla oli valtaa ja vastuuta arjessa
Hakoisten aateliset olivat Riikka-Maria Rosenbergin mukaan "perusaatelisia". 1700- ja 1800-luvuilla aatelismiehet olivat virkamiehiä tai upseereja, jotka palvelivat sotaväessä.
Maalaisaateliston naisilla oli iso rooli kartanon arjessa ja suvun jatkuvuudesta. He pitivät yllä verkostoja sukulaisiin ja ystäviin.
Kun miehet olivat sotimassa, naiset huolehtivat kartanosta ja palvelijoista.
– Heillä on ollut valtaa ja vastuuta kartanon arjessa. Etenkin sen jälkeen, kun avioliittoon oli siunaantunut lapsia. Se ei ollut pelkästään miesten maailma.
Romaanisarja kotikartanon naisista kuvastaa tekijälle sukupolvien jatkumoa. Hän on omistanut ensimmäisen kirjan pienelle tyttärelleen.
– Koska hän on seuraava Hakoisten emäntä, sanoo Riikka-Maria Rosenberg.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27.5.2022 klo 23:een saakka.
Rovajärvellä järjestetty, lähes pari viikkoa kestänyt suuri sotaharjoitus veti paikalle historiallisen paljon kansainvälistä lehdistöä. Maanantaiseen lehdistötilaisuuteen saapuneen median kiinnostuksen taustana on erityisesti Suomen käsittelyssä oleva Nato-hakemus.
Ranskan yleisradioyhtiön France Télévisions seurasi harjoitusta peräti viiden hengen ryhmällä. Kameramiesten ja toimittajien lisäksi ryhmässä oli myös äänittäjä.
France Télévisions France 3:n journalisti Jean-François Gringoire’n mukaan Naton jäseneksi pyrkivä Suomi on kiinnostava aihe ranskalaisille. Hänen mukaansa Ranskassa tiedetään, kuinka monimutkainen puolustusjärjestelmä Suomella on ollut toisen maailmansodan jälkeen.
– Nyt haluamme tietää kuinka Suomi varautuu sodan riskiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan muutama kuukausi sitten, sanoi Gringoire.
Suomen asevelvollisuus kiinnostaa ulkomailla
Nykyhetken lisäksi kansainvälistä mediaa kiinnostaa historia. Lehdistötilaisuuden ensimmäisen kysymyksen esitti japanilaisen sanomalehden Sankei Shimbun toimittaja.
– Käytiinkö tällä paikalla talvisodan taisteluja?
– Niitä käytiin idempänä Sallassa, vastasi sotaharjoituksen johtaja, eversti Sami-Antti Takamaa.
Suuri osa ulkomaisen median kysymyksistä koski Suomen asevelvollisuus- ja kertausharjoitusjärjestelmää.
Medialle haupitsinäytös
Sotilaskodin aamukahvin ja infon jälkeen siirrytiin maastoon. Siellä mäntynäreikön halki vievän hiekkatien varressa toimittajajoukkoon vaikutettiin panssarihaupitsien näytöksellä. Kaikille jaetttin kypärät ja tehokkaat kuulosuojaimet.
Neljän panssarihaupitsi K 9 "Moukarin" kolonna ajoi paikalle täyttä häkää hiekkatietä nostaen mahtavan pölypilven. Kymmeniä tonneja painavat panssaroidut tela-ajoneuvot pysähtyivät jonoon ja suuntasivat 155-milliset raskaat kanuunansa kohti koillista.
Korealaisvalmisteisten haupitsien yhteislaukaus säpsäytti näytöstä seuraavaa ulkomaisten toimittajien ja kuvaajien joukkoa. Moukarin miehistönä ovat perusteellisen koulutuksen saavat asevelvolliset.
Hänen mukaansa palveluksessa saadulla panssarihaupitsin koulutuksella pystytään vaikuttamaan mahdolliseen viholliseen tehokkaasti.
– Luotto on kova
Harjoitusta valmisteltu pari vuotta
Suuren yhdysvaltalaisen kuvatoimiston Getty Imagesin kuvaaja Sean Gallup piti panssarihaupitsien yhteislaukauksia vaikuttavana.
– Harjoitus kiinnostaa Naton mahdollisen laajentumisen vuoksi, kun Ruotsi ja Suomi ovat jättämässä puolueettomuuden ja liittymässä Natoon.
Aseistus näyttää Gallupin mielestä tehokkaalta.
– Venäläisten on varmasti syytä ottaa se huomioon, arvioi Gallup.
Maavoimien Lightning Strike 22 -sotaharjoitukseen osallistui 3500 sotilasta, joista valtaosa on asevelvollisia. Harjoitusta on valmisteltu jo pari vuotta eikä sitä järjestetty Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Kansainvälisten harjoitusten paikka
Rovajärvi on Pohjois-Euroopan suurin harjoitusalue. Harjoitusta johtavan eversti Sami-Antti Takamaan mukaan Rovajärvi on ainutlaatuinen, koska siellä pystytään ampumaan kaikilla aseilla suurista tykeistä käsiaseisiin. Myös ilmavoimat voi osallistua harjoituksiin.
Toimittajan kysymys, onko Rovajärven monipuolisuus hyvä asia Nato-kelpoisuuden kannalta, saa everstin naurahtamaan,
– Ei se varmaan Nato-kelpoisuuteen vaikuta millään tavalla. Mutta jos tulee tilanteita, että voidaan jotain tarjota, niin varmaan näin tehdään.
Rovajärven alueelle on järjestetty jo vuosia sitten kansainvälisiä harjoituksia, joihin ovat osallistuneet Nato-maat. Sotilaita on ollut Ruotsin lisäksi Euroopan Nato-maista ja Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23 saakka.
Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen viivästyy Ukrainan sodan takia.
Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa rajakylää ja sen liikenneyhteyksiä oli tarkoitus kehittää lähivuosina miljoonilla euroilla.
Alueelle laadittuun suunnitelmaan oli kirjattu yli 32 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Näistä iso osa on nyt pantu toistaiseksi jäihin.
Tulevaisuus rajalla iso kysymysmerkki
Tohmajärven kunta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja alueella toimiva Keski-Karjalan kehitysyhtiö Keti uskoivat helmikuussa, että koronapandemia hellittää ja rajaliikenne palautuu nopeasti ennalleen.
Tasan kahden viikon kuluttua investointisuunnitelman julkistamisesta Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt kukaan ei uskalla ennustaa mitään.
Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia on vaikea arvioida.
– Mutta se, että rajanylityspaikka hiljenisi täysin vuosiksi. Sitä on vaikea uskoa.
Raja-aseman rahoituksesta katosi puolet
Suurin investointipakettiin kirjatuista hankkeista on uuden raja-aseman rakentaminen. Nykyiset tilat ovat auttamattoman ahtaat Tullin ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin nähden.
Ukrainan sota on lisännyt jännitteitä itärajalla, eikä viranomaisten tilan tarve ole vähentynyt. Esimerkiksi rajavartijoiden määrää on tarkoitus lisätä itärajalla.
Tästä syystä uuden raja-aseman suunnittelua on jatkettu. Ongelmana on, että noin 9,5 miljoonaa euroa maksava raja-asema oli tarkoitus rahoittaa puoliksi EU-rahalla Karelia CBC -ohjelman kautta. Ohjelma on keskeytetty Venäjää vastaan nostettujen pakotteiden takia, joten rahoitus on mietittävä uusiksi.
Niiralan raja-asemalla on kolme tarkastuspistettä lähteville matkustajille. Ne ovat vierekkäin, eikä odotustilaa ole. Pauliina Tolvanen / Yle
Ysitien vaaralliset mutkat saavat odottaa oikomista
Eniten sota on vaikuttanut Niiralan liikennehankkeisiin. Esimerkiksi valtatie yhdeksän parantaminen Niiralan ja Tohmajärven kuntakeskus Kemien välillä uhkaa lykkääntyä hamaan tulevaisuuteen. Samoin raideyhteyden sähköistäminen Niiralan ja Karjalan radan välillä.
Ysitielle laaditussa yleissuunnitelmassa parannusten ehtona on liikennemäärien kasvu. Tällä hetkellä rajaliikenne on hiljaisempaa kuin vuosiin.
Koronarajoitukset ovat voimassa vielä kesäkuun 5. päivään saakka, ja Venäjä-pakotteet ovat pysäyttäneet venäläiset ja valkovenäläiset rekkakuljetukset.
Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppönen toivoo, ettei tiehanketta haudattaisi kokonaan.
– Tärkeintä olisi panna kuntoon edes tuo alkupätkä eli Niiralan ja Kaurilan välinen tieosuus. Siinä on vaarallisia mutkia ja šikaaneja, joissa on sattunut onnettomuuksia, Löppönen sanoo.
Valtatie 9 on etenkin talvisin koettu Tohmajärvellä vaaralliseksi, kun mutkia on paljon ja tie kapea.Pauliina Tolvanen / Yle
Teollisuusalueen houkuttelevuus vähentynyt
Niiralan teollisuusraiteen kunnostus toteutuu suunnitellusti tänä vuonna. Tohmajärven kunta on saanut remonttiin jo aiemmin rahoituksen. Tarkoituksena on uusia loppuvuoden aikana muun muassa huonokuntoisia ratapölkkyjä ja kiskorakenteita sekä parantaa valaistusta.
Vt. kunnanjohtaja Mikko Löppönen uskoo, että myös osa teollisuusalueelle suunnitelluista investoinneista toteutuu. Esimerkiksi uusiutuvan energian saatavuuden parantamiselle on jopa aiempaa suurempi tarve. Sen sijaan uusille toimitiloille on todennäköisesti vähemmän kysyntää.
Retrojuna odottaa parempia aikoja
Touko-kesäkuussa itärajan yli piti liikennöidä kokeilumielessä höyryjuna. Matkailutoimijat rajan molemmin puolin virittelivät retrojunaa Joensuun ja Sortavalan välille. Ajatuksena oli kuljettaa matkailijoita muun muassa Ruskealan entisen marmorikaivokseen, joka on suosittu matkailukohde vain noin 30 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Anna Härkönen Visit Kareliasta kertoo, että suomalais–venäläinen matkailuhanke haudattiin samalla, kun VR keskeytti henkilöjunaliikenteen Venäjälle.
Leijonien Marko "Mörkö" Anttilan kotikunnassa Lempäälässä eletään kiekkohuumaa, jota oman kylän pojan torstaiset tekoset Slovakia-pelissä vain nostattavat.
Puolivälierässä uhkasi jo käydä Leijonien kannalta köpelösti, mutta lopulta Suomi voitti Slovakian maalein 4–2. Ihmeidentekijäksi tarvittiin taas Anttila, joka ensin tasoitti tappiolukemat ja antoi vielä pelin loppumetreillä viimeiseen maaliin johtaneen syötön.
Yleisö areenalla villiintyi huutamaan Mörköä, ja sama meno on jatkunut Lempäälässä perjantaina.
– Marko on ollut meille sankari vuosia, nyt hän on sitä koko Suomelle. Täällä ollaan todella ylpeitä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck sanoo.
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck oli katsomassa Slovakia-peliä, jossa Mörkö Anttila käänsi Leijonien kurssin. "Oli kyllä sellainen peli, ettei ole nähty koskaan. Ääni jäi hallille", mies nauraa.Jarkko Vuolle / Yle
Marko Anttila on urheilija, jota on helppo fanittaa ja jonka nimeä kotikunnan on ilo julistaa. Träskbäckin mukaan Mörkö tuo Lempäälää maailmankartalle.
– Aina mainitaan, että Lempäälän mies teki maalin. Onhan se kunnan imagolle ja tunnettuudelle valtava iso asia. Jokainen kunta tarvitsisi Mörön tyyppisen ratkaisun.
Anttilantori ja Mörköpuisto?
Mutta onko kunta kohta ongelmissa kun Mörkö kerää meriittejä ja aina täytyisi keksiä uusi tapa muistaa kotikylän sankaria?
– Sehän on vaan positiivinen ongelma. Meillä on pian Anttilantori ja Mörköpuisto ja mitä vielä, Jocka Träskbäck nauraa.
Tosiasiassa Lempäälä on jo muistanutkin nimekkäitä kiekkoilijoitaan, Anttilaa ja naisten jääkiekkomaajoukkueen kapteenina toimivaa Jenni Hiirikoskea.
– Viimeksi kun molemmille tuli menestystä MM-kisoissa, päätimme nimetä Jäähallinkadun Kapteenienkaduksi. Lisäksi kunta perusti Kapteenien rahaston, josta jaetaan stipendejä nuorille urheilijoille. Sekä Jenni että Marko ovat päättämässä rahan jakamisesta.
"Kyllä se varmaan pistää taas pari"
Lempääläläisten Whatsapp-ryhmissä on perjantain aikana kilissyt kun ihmiset järjestävät kisakatsomoita viikonlopuksi. Isoin screeni nousee kunnan jäähallille.
– Puitteet ja tilat ovat hyvät ja väki on kiinnostunut aiheesta, siinähän tunnelma tulee jo itsestään, sanoo puuhamies Jussi-Pekka Okero.
Urheiluseura Lempäälän Toivo virittelee sunnuntaiksi kisakatsomoa jäähallille, jota tituleerataan leikillisesti myös Mörkö-areenaksi. "Marko kyllä tunnetaan, ja hän käy kesäsäisin LeKin kiekkoleireilläkin. On aina hienoa aikaa Lempäälälle, kun Marko on mukana pelissä", sanoo järjestelyistä vastaava Jussi-Pekka Okero.Jarkko Vuolle / Yle
Sääksjärven koulun pihalla usko sekä koko joukkueeseen että etenkin Marko Anttilaan on vahva. Mörön koneet on nyt käynnistetty.
– Kyllä se varmaan pistää taas pari, arvelee koululainen Vilho Möttönen.
– Mörkö tekee pari maalia ja Suomi voittaa koko MM-kisat, vahvistaa toinen koululainen Niko Saari.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) on Ilta-Sanomien teettämässä presidenttikyselyssä ykkösenä. Vastaajilta kysyttiin, keitä eri puolueiden mahdollisista ehdokkaista he voisivat kuvitella äänestävänsä vuoden 2024 presidentinvaaleissa.
49 prosenttia vastaajista ilmoitti Rehnin. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita eri ehdokkaita.
Toiseksi suosituin 45 prosentilla oli kaksissa edellisissä presidentinvaaleissa toiseksi jäänyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Kyselyn yllättävin nimi oli Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola 32 prosentin osuudella. Haaviston ja Aaltolan väliin kiilasivat pääministeri Sanna Marin (sd.) 35 prosentilla ja entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) 34 prosentin osuudella.
Aiemmin mustan hevosen osaa on tyrkytetty presidenttikyselyissä Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläälle Mikko Hautalalle, joka sai nyt 13 prosentin kannatusosuuden.
Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 1 295 ihmistä, ja kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kysely tehtiin 23.–24. huhtikuuta.
Santtu Markkula mittaa rullamitalla puuliiteriä Mänttä-Vilppulan Kolhossa. Hän laskee rakennuksen kerrosalaa ja kuvaa sitten tablettitietokoneella rakennuksen. Jos rakennus puuttuu rekisteristä, GPS-laite auttaa viemään sen kartalle.
Markkula on kunnan palkkaama rakennustarkastaja, joka tekee nyt pelkästään kiinteistöjen kartoitusta. Markkulan on määrä käydä fyysisesti tarkistamassa kunnan alueelta jokaisen kiinteistön rakennukset ja päivittämässä ne rekisteriin.
– Kyllä se on aika tarkkaa ja vähän tontista riippuen aikaa vievää hommaa, Markkula toteaa.
Pirkanmaalainen Mänttä-Vilppula alkoi vuonna 2019 selvittää hyvin perusteellisesti alueensa todellista rakennuskantaa. Tätä työtä riittää noin 10 000 asukkaan kaupungissa vielä ainakin viideksi vuodeksi.
– Kyllähän sillä kaupungin taloudelle on suuri merkitys, kun saadaan se rekisteri oikein ja silloin kiinteistöverotkin kohdistuu oikein. Nythän kun sieltä puuttuu rakennuksia, niin silloin ne eivät ole kiinteistöverollakaan, Markkula toteaa.
Ennen tarkastusta kiinteistönomistaja saa tarkastuksesta tiedon ja voi olla itse mukana tai sitten päästää Markkulan omin päin paikalle. Suhtautuminen tarkastuksiin on ollut pääasiassa positiivista.
Miksi juuri nyt?
Alkuperäinen syy Mänttä-Vilppulan massiiviseen selvitystyöhön oli se, että rakennusrekisterissä on paljon virheitä.
– Rakennusrekisterissä on sekä meidän tekemiä virheitä että väärin ilmoitettuja tietoja. Tietokannat ovat myös vanhoja ja lait ovat muuttuneet sen suhteen, mitä rekisteriin kirjataan, Mänttä-Vilppulan virkavapaalla oleva rakennustarkastaja Markku Takala kertoo.
Tuolloin ei vielä tiedetty kiinteistöverouudistuksesta, jonka lakiluonnos palasi 20. toukokuuta lausuntokierrokselta.
Kiinteistöverouudistuksen tavoitteena on saada verotus perustumaan paremmin markkina-arvoon ja nykypäivän kuntannus- ja hintatasoon. Uudistuksen myötä alle kymmenen neliön suuruiset talousrakennukset vapautettaisiin kiinteistöverosta. Siksi kuntien on hyvä saada tarkempi kuva alueensa rakennuskannasta.
Tarkastuskierroksen avulla voi löytyä myös uusia verotuskohteita. Jos tuoreessa verouudistuksessa päädytään rajaamaan kaikki yli kymmenen neliön rakennukset verotettaviksi, tulisi kaikkien yli 10-neliöisten rakennusten löytyä rekisteristä.
Myös uudistuksen perusidea edellyttää ajantasaista ja oikeaa rakennustietoa, jotta verotaakka jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille kinteistöjen omistajille.
Autiotalon purkukuntoisesta saunasta on tullut ilmakuvaan perustuva tietopyyntökirje. Kirjeen kuvassa näkyy punaisella rakennus, jota ei löydy rekistereistä. Jämsän alueella epäselvyyksiä on noin 14 000:sta rakennuksesta tai rakennelmasta. Outi Parikka / Yle
Jämsä kyselee ilmakuvien perusteella tietoja
Mänttä-Vilppulan lisäksi moni myös moni muu Suomen kunta päivittää nyt rekisterejään ajan tasalle. Mänttä-Vilppulan naapuri Jämsä päätyi nopeampaan keinoon.
Se aloitti tarkastukset ilmasta käsin ja ulkoisti kartoituksen KPMG Oy -konsulttiyritykselle. Yritys lähetti keväällä noin 7 700 tietopyyntökirjettä niille, joiden kiinteistössä on ilmakuvan perusteella epäselvyyksiä.
Kirjeessä ilmakuvaan on merkitty punaisella rakennus, joista ei löydy tietoja Jämsän rakennusrekisteristä tai Verohallinnon kiinteistöverorekisteristä.
Ilmakuvista selvisi, että Jämsän alueella rekistereistä puutuu noin 14 000 rakennuksen tai rakennelman tietoja esimerkiksi käyttötarkoituksesta, rakennusvuodesta ja varustuksesta. Jämsässä on noin 20 000 asukasta.
Jämsän kaupungin lähettämään tietopyyntöön saattoi vastata joko netissä tai puhelimella. Outi Parikka / Yle
Jämsän johtava rakennustarkastaja Teemu Kivinen arvioi, että kyselyllä tiedot saadaan riittävälle tasolle.
– Rekisteri saadaan huomattavasti parempaan kuntoon, mutta toki joitain virheitä rekisteriin jää tämänkin jälkeen.
Keppiä vastaamatta jättävälle
Jämsä käytti pienoista pelottelua saadakseen kiinteistöjen omistajat ilmoittamaan määräaikaan mennessä epäselvien rakennusten tiedot. Se kertoi kirjeessä, että mikäli tietoja ei saada määräaikaan mennessä, Jämsä merkitsee rakennuksen valmistuneeksi vuonna 2021.
Kirjeessä uhattiin tyypitellä epäselväksi jäävä rakennus 1-kerroksiseksi lämmitetyksi talousrakennukseksi. Luokitus tietäisi verovelvolliselle korkeaa veroluokkaa, vaikka kyseessä olisi purkukuntoinen hökkeli.
Jämsässä raippa ei silti heilu välittömästi.
– Tiedot käydään yksitellen läpi ja pyrimme selvittämään puuttuvat tiedot vielä muilla tavoin. Konsultin sopimukseen kuuluu maastokäynnit epäselväksi jäävissä kohteissa, Teemu Kivinen kertoo.
Tietopyyntökirje toteaa, että kiinteistötietoja voi myöhemmin korjata myös Verohallinnon palvelunumerossa tai OmaVerossa kunhan tiedot aikanaan ilmestyvät sinne. Tämä voi kuitenkin kestää melko kauan, kirje kertoo.
Puhelimella asioidessa saattaa joutua jonottamaan ja nettilomalleen käyttö vaati nettitaitoja. Jämsä sai hankaluuksista jonkin verran palautetta, mutta sitä tuli elinkeinojohtajan Anna-Liisa Juurisen mukaan ennakoitua vähemmän.
Suomen Omakotiliitosta kerrotaan, että ainakaan toistaiseksi heille ei ole tullut valituksia kuntien kiinteistöselvitysten toteutustavoista.
Tieto kulkee vanhanaikaisesti Verohallinnosta kuntiin
Rakennustietojen perusparannusta tehdään nyt eri tahtiin ja eri tavoin Suomen kunnissa. Työ liittyy moneen muuhunkin asiaan kuin vain kiinteistöverouudistukseen.
Rakennusrekisterissä olevien tietojen oikeellisuutta selvittävä rakennustarkastaja Santtu Markkula ottaa joka kohteesta myös valokuvat. Outi Parikka / Yle
Se nivoutuu muun muassa 2020 voimaan tulleeseen lakiin Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Lain tarkoitus on mahdollistaa tietojen monipuolinen ja sujuva hyödyntäminen eri palveluissa ja prosesseissa. Myös ympäristöministeriön RYHTI-hankkeen tavoitteena aikaisempaa laadukkaammat rakennustiedot.
Rakennustietojen vajavaisuus juontaa paljolti siitä, että valtakunnallinen tiedonhallinta ei ole järkevästi toteutettu. Eesimerkiksi julkishallinnon organisaatioilla on päällekkäisiä rekistereitä ja kuntien on vaikea saada Verohallinnolta kiinteistöverovelvollisten antamaa tietoa.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Päivi Tiihosen mukaan Verohallinnon tietovirrat kuntien järjestelmiin eivät ole nykyaikaisella ja järkevällä tasolla.
– Tiedot tulevat Verohallinnolta kuntiin excel-tiedoistoina vielä tänäkin päivänä. Se tietää kunnilla ylimääräistä työtä, rakennetun ympäristön digitalisaation erityisasiantuntija Tiihonen kuvailee.
Päivitystyötä hankaloittaa myös rahapula.
– Monissa kunnissa ei ole pystytty päivittämään rekisterejä resurssipulan vuoksi.
Aivan pienissä kunnissa ei välttämättä ole edes kokoaikaista rakennustarkastajaa, jolloin rakennustietoja ajantasalle saaminen on täysin mahdotonta.
– Siihen tarvittaisiin ihan oma valtion rahoittama hanke, Päivi Tiihonen toteaa.
Vaikka kunnat parantavat varautumistaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksiin, on vielä paljon epävarmuutta ilmassa. Kiinteistöliiton mukaan uudistuksen kokonaisvaikutukset ovat niin kunnille kuin kiinteistöjen omistajille hämärän peitossa.
Mänttä-Vilppulassa kiinteistökartoitus alkoi Pohjoislahden kylästä. Päivitys jatkuu Kolhon taajaman kautta Mäntän alueelle ja viimeisenä on vuorossa Vilppula.
Outi Parikka / Yle
Kiinteistöliiton talous-ja veroasiantuntija Juho Järvinen näkee lakiluonnoksen puutteena sen, että kiinteistön omistaja ei pysty ennakkoon kunnolla arvioimaan veron määrää. Luonnoksen perusteella kiinteistön omistaja saisi tiedon vasta siinä vaiheessa, kun verotuspäätös valmistuu vuonna 2024.
– On erittäin iso ongelma, että siitä puuttuu kiinteistökohtaiset kokonaisarvioinnit ja veronmaksajan tiedonsaanti on heikolla tasolla, Järvinen sanoo.
Kiinteistöliitto epäilee myös sitä, toteutuuko uudistuksen lupaus siitä, että kiinteistöveron kokonaiskertymä ei nouse.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.
Jääkiekon MM-kisojen taloudelliset vaikutukset kisakaupunkina toimivalle Tampereelle ja koko talousalueelle ovat merkittävät. Ennakkoon on arvioitu alueelle jäävän tuloina noin 30–40 miljoonaa euroa.
– Se on arvio, jotka kisaturistit tuovat kaupunkiin. He käyttävät eri palveluja, yöpyvät hotelleissa, syövät ravintoloissa ja ostavat kaupoista erilaisia tuotteita, Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi sanoo.
Lopullinen summa tarkentuu syksyllä, kun rahavirroista saadaan tarkempaa dataa.
Salmi ei suostu avaamaan sitä, minkä verran Tampere on satsannut kisoihin.
– Meillä on tietenkin olemassa tarkat summat, mutta emme halua kertoa sitä kilpailijoillemme. Puhutaan kuitenkin miljoonaluokasta.
Kaupungin käyttämät rahat ovat menneet muun muassa kisakadun rakentamiseen, Fan Zone -aluekokonaisuuteen, liikennejärjestelyihin ja opasteisiin. Lisäksi kaupunki on ostanut 7 500 lippuja peleihin.
– Olemme jakaneet niitä kolmannen sektorin yhdistyksille, organisaatioille ja vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville. Moni heistä ei välttämättä olisi muuten päässyt katsomaan kisoja.
Apulaispormestari uskoo, että kaupunki jää kisoista plussan puolelle. Rahaa kaupungille tulee verotulojen kautta.
– Valtava määrä ihmisiä on töissä ravintoloissa, hotelleissa ja areenalla. Myös yritysten maksamasta yhteisöveroista osa tulee kaupungille.
Rahan lisäksi tunnettavuutta ja yhteisöllisyyttä
Kuitenkaan raha ei ole ainoa positiivinen asia, mitä kisoista Tampereelle jää.
Taloudellisen hyödyn lisäksi Salmi nostaa esiin myös kaupungin tunnettavuuden lisäämisen. Pelkästään tv-katsojia kisoilla on arvioitu olevan 1,6 miljardia.
– Tampere pääsee positiivisessa mielessä esille ja saa julkisuutta, ja se hyödyttää meitä pitkällä tähtäimellä. Maksaisi aika paljon kaupunkimarkkinoinnin näkökulmasta, jos itse lähtisimme tekemään tätä maailmalle.
Salmen mukaan MM-kisat tuovat mukanaan myös yhteisöllisyyttä.
– Meidän elinkeinoelämä on lähtenyt rummuttamaan vahvasti Kiekon koti -tematiikkaa" Lisäksi ihmisiä on turuilla ja toreilla kannustamassa omaa joukkuettaan.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin 28.5. kello 23:een saakka!
Texasin yleisestä turvallisuudesta vastaavan viraston johtaja Steven McCraw myönsi perjantaina, että poliisit tekivät virheen, kun eivät menneet heti sisään luokkaan, jonne Uvalden kouluampuja oli linnoittautunut.
– Jälkiviisauden turvin voimme sanoa, että se oli väärä päätös, piste. Tietämämme perusteella sisään olisi pitänyt mennä niin pian kuin mahdollista. Jos uskoisin sen auttavan, pyytäisin anteeksi, McCraw sanoi.
Poliisia on kritisoitu voimakkaasti siitä, ettei se mennyt heti sisään luokkaan, jossa epäilty ampuja oli.
Poliisi luuli kaikkien kuolleen
– En puolusta mitään, mutta jos menemme aikajanalla taaksepäin, paikalla oli valtavasti tulitusta. Näihin kahteen luokkahuoneeseen ammuttiin satoja laukauksia neljän minuutin aikana.
– Sen jälkeen ammunta oli hajanaista ja tuli ovelta. Joten vallitseva käsitys oli, ettei ketään ole enää hengissä, ja epäilty yrittää pitää poliisit kaukana tai usuttaa heidät sisälle ampumaan hänet, McCraw kertasi.
McCraw kertoi kuitenkin toimittajille toisessa yhteydessä, että koulusta soitetuissa hätäpuheluissa kerrottiin 8–9 lapsen olevan edelleen elossa. Poliiseilta kesti lähes 45 minuuttia mennä sisään luokkaan sen jälkeen, kun koulusta oli soitettu hätäpuheluja.
Yhteensä 19 lasta ja kaksi opettajaa sai surmansa, kun epäilty 18-vuotias ampuja tunkeutui peruskouluun tiistaina. Poliisi ampui lopulta epäillyn.
Uvalden ampuminen on pahin kouluampuminen Yhdysvalloissa sitten Sandy Hookin joukkomurhan vuonna 2012. Tuolloin 20-vuotias mies tappoi 20 koululaista ja kuusi henkilökuntaan kuuluvaa hyökättyään kouluun.
Trump vaati puheessaan panostusta mielenterveysongelmiin
Entinen presidentti Donald Trump vaati perjantaina jyrkkää muutosta Yhdysvaltojen lähestymistavassa mielenterveysongelmiin ja koulujen turvallisuuden uudistamiseen.
Trump puhui Yhdysvaltain suurimman asealan lobbarijärjestö NRA:n vuosikokouksessa Houstonissa perjantaina. NRA, eli The National Rifle Association kannattaa sallivaa aselainsäädäntöä ja tukee tätä puoltavia poliitikkoja.
– Meidän on muutettava jyrkästi lähestymistapaamme mielenterveysongelmiin. Lähes kaikilla näillä epämuodostuneilla mielillä on sama profiili, kertoo uutistoimisto Reurters hänen sanoneen.
EU käy tiukkoja neuvotteluja kuudennesta pakotepaketista hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvää Venäjää vastaan. Pakotteiden ytimessä on öljyn tuontikielto, jota komissio yritti saada läpi jo toukokuun alussa.
Kiivaimmin paketin läpimenoa vastustaa Unkari, joka on uutistoimisto Reutersin mukaan saamassa läpi vaatimuksensa, jossa öljyputkia pitkin tuleva öljy jää tuontikiellon ulkopuolelle. Pakotteet pyritään saamaan voimaan Eurooppa-neuvoston eli EU:n valtiojohtajien kokouksessa maanantaina ja tiistaina.
Reutersin lähteiden mukaan öljyn tuonti jaettaisiin tankkereilla laivattavaan öljyyn ja öljyputkilla tuotavaan öljyyn. Unkari tuo noin 65 prosenttia raakaöljyn tarpeestaan putkien kautta Venäjältä.
Unkarin lisäksi Slovakia ja Tshekki ovat vaatineet lisäaikaa tuontikiellolle, jonka tavoitteena oli alun perin kieltää öljyntuonti Venäjältä EU:hun puolen vuoden sisällä ja jalosteiden tuonti vuoden loppuun mennessä.
Energiajärjestö IEA:n mukaan Venäjän öljytulot ovat kasvaneet alkuvuoden aikana 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Pakotepaketin hyväksymiseen vaaditaan 27 EU-maan yksimielinen päätös. Unkari ilmoitti jo aiemmin, että pakotteita on turha edes nostaa esille Eurooppa-neuvostossa, sillä yksimielisyyteen ei päästä. Maan pääministeri Viktor Orban on kuvaillut pakotteiden toteutumista taloudelliseksi atomipommiksi.
Hallituksen kansliapäällikkö Gergely Gulyasin mukaan Unkari tarvitsee kolmesta ja puolesta neljään vuotta sopeutuksiin, jotta maa irrottautuisi venäläisestä öljystä. Infrastruktuurin rakentamiseen Unkari arvioi tarvitsevansa 750 miljoonaa euroa.
Venäjän joukot tunkeutuivat Tšernobylin ydinvoimalaan sodan toisena päivänä ja pitivät sitä hallussaan 38 vuorokautta.
Käytöstä poistetussa voimalassa säilytetään radioaktiivista jätettä. Sen ympärille on muodostettu 30 kilometrin levyinen suojavyöhyke on osin Ukrainan, osin Valko-Venäjän puolella.
Henkilökunta antoi hälytyksen kuultuaan hävittäjien ja pommitusten ääniä voimalan lähistöltä.
The Economist-lehti (maksumuurin takana) on selvittänyt työntekijöiden haastattelujen perusteella yli kuukauden jatkunutta valtauksen aikaa voimalassa. Laitoksen vaaran viikoista on haastateltu muun muassa voimalan turvallisuuspäällikkö Valeri Semenovia.
Venäjän sotilaat tunkeutuivat sodan alussa myös edelleen toiminnassa olevaan Zaporižžjan voimalaan. Otso Ritonummi / Yle
Tšernobylissä oli hyökkäyspäivänä töissä 103 ihmistä. Työntekijät kulkevat normaalisti laitokselle lähijunalla Slavutytšista, mutta he päättivät jäädä laitokselle varmistamaan sen turvallisuutta. Myös rautatielinja oli vaurioitunut, raiteelta oli poistettu kiskoja.
Henlkilökunta katseli valvontakameroista voimalan portille kokoontuneita venäläissotilaita. Heitä oli voimalan alueella valtauksen aikana enimmillään viitisensataa.
"Sotasaaliiksi ydinjätettä"
Sotilaat eivät olleet toivottuja vieraita. Pitkien neuvottelujen jälkeen voimalan henkilökunta sai sotilaat taipumaan siihen, ettei aseita käytetä voimalan operatiivisilla alueilla. Sotilaille jaettiin passit, joilla pyrittiin kontrolloimaan turvallista kulkua.
– Sotilailla ei tuntunut olevan käsitystä laitoksen toiminnasta. Sanoinkin, että jos sotasaalista haluatte, voin laittaa sitä taskuunne, muistelee turvallisuuspäällikkö Semenov.
Osa voimalaan tunkeutuneista joukoista tuli Mongoliasta, nuoret sotilaat eivät olleet kuulleet lähes 40 vuoden takainen onnetttomuudesta..
Herätyskellot ja keittimet kelpasivat ryöstelijöille
Päivien edetessä yhä ikävystyneemmät sotilaat ryhtyivät tihutöihin ja sotasaalisjahtiin. He anastivat laitteita, takavarikoivat autoja ja rikkoivat laitoksen tiloja. Kanttiineista ja lepohuoneista kelpasivat vedenkeittimet ja herätyskellot.
llmeisesti asemasotaan varautuneet sotilaat kaivoivat juoksuhautoja ja ajelivat edestakaisin voimalan ympäristössä, niin kutsutussa Punaisessa metsässä, joka edelleen pahoin saastunutta. Noin kymmenen hehtaarin alue on saanut nimensä ydinonnettomuuden jälkeen pystyyn kuolleiden puunrankojen väristä.
Henkilökunta yritti kaikin tavoin vältellä välikohtauksia ja ilmapiirin kiristämistä. Myös venäläissotilailla oli ilmeisesti ohjeistus välttää väkivaltaisuuksia.
Lehdistötilaisuus "Venäjän avusta" penkin alle
Ruokaa oli tarpeeksi laitoksen vangeiksi jääneille työntekijöille. Keittiöhenkilökunta teki parhaansa tarjotakseen aterioita keitoista lihaan ja kaalisalaattiin. Tuoreesta leivästä oli pulaa.
Uupumus ja epätietoisuus söivät vaativasta työstä jo valmiiksi kuormittuneiden työntekijöiden psyykkistä jaksamista.
Myös venäläiset koettivat saada aikaansa kulumaan, he muun muassa ammuskelivat ilmaan ja tähtäilivät laitosta kuvaavia drooneja.
Yhtenä päivänä Venäjän armeija järjesti laitoksella lehdistötilaisuuden, jossa esiteltiin avunjakelua ukranaisille siviileille. Tästä medianäytöksestä laitoksen väki kieltäytyi.
Venäjän joukot pitivät voimalan alueella vankeina Ukrainan kansalliskaartin jäseniä. Kuva otettu valtauksen päättymisen jälkeen huhtikuussa 2022. Mikhail Palinchak / EPA
Venäläissotilaat olivat ukrainalaisten mukaan varustautuneet lyhyeen laitoksen valtaukseen. Kun päivät vaihtuivat viikoiksi, turhautuneisuus kasvoi. Niin myös keskustelu tunkeutujien ja voimalan työntekijöiden välillä. Osalle sotilaista tuli yllätyksenä, että laitoksella oli töissä Venäjällä syntynyttä henkilökuntaa
Sotilaat juopottelivat ja huolimattomasta aseenkäsittelystä syntyi vaaratilanteita. Muuan päihtynyt venäläisupseeri laukaisi aseensa kohti turvalllisuuspäällikkö Semenovia. Hän sanoi harrastaneensa venäläistä rulettia.
Samaan aikaan kun epätodellinen tilanne jatkui voimalassa, maailma pidätti hengitystään yhteydenpidon katkeilemisen vuoksi. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi piti tilannetta "hyvin, hyvin vaarallisena" ja korosti yhteydenpidon tärkeyttä voimalaturvallisuuden ja henkilökunnan jaksamisen vuoksi.
Laitokselle jääneet säännöstelivät sähköä voimalan tarpeisiin. Sisätiloista vähennettiin lämpöä ja poistettiin tuuletus. Työntekijät nukkuivat päällysvaatteissa.
Venäläissotilas vartioi Euroopan suurinta ydinvoimalaitosta, Zaporižžjan voimalaa vappuna 2022. Andrey Borodulin / AFP
Valtaisa siivousurakka valtauksen jälkeen
Uusia sotilaita tuli jatkamaan haltuunottoa sodan kolmannella viikolla. Tulijat olivat kokeneet taistelussa menetyksiä. Odotukset nopeasta voitosta olivat haipuneet. Myös osa laitokseen saarretuiksi jääneestä henkilökunnasta pääsi lähtemään.
Turvallisuuspäällikkö Semenov jäi työtiiminsä kanssa voimalalle.
Huhtikuun alussa venäläiset lähtivät ja veivät mukanaan sotavankeina voimalan vartijoita. Voimalan päärakennukseen nostettiin Ukrainan lippu. Venäläiset ajoivat vielä kerran Punaisen metsässä ja radioaktiivista ainesta päätyi ajoneuvojen mukana muille rintamille.
Vaikka vihollinen on poistunut, henkilökunnan haasteet jatkuvat, pitkällinen siivous- ja raivaustyö kestää pitkään. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on palkinnut voimalaväkeä urhoollisuusmitaleilla.
Yhdysvallat tukee vahvasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksen nopeaa käsittelyä, mutta kysymykset Turkin kanssa ovat maiden välisiä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenin viesti oli hyvin samankaltainen kuin aiemminkin Suomen Nato-taipaleella.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi Blinkenin Washingtonissa ja asialistalla olivat Nato-jäsenhakemuksen lisäksi myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja laajempi Euroopan turvallisuus.
– Suomi ja Ruotsi tekevät töitä suoraan Turkin kanssa kysymysten ratkaisemiseksi. Myös me keskustelemme Turkin kanssa, tapasin ulkoministerin New Yorkissa noin viikko sitten ja keskustelut jatkuvat, Blinken totesi tiedotustilaisuudessa.
– Naton sisällä on erittäin vahva yksimielisyys Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hyväksymiselle. Olen edelleen siinä käsityksessä, että prosessi etenee nopeasti.
Haavisto korosti, että keskustelut Turkin kanssa ovat jatkuvasti käynnissä. Tavoitteena on ratkoa Turkin huolet Naton huippukokoukseen mennessä. Nykyiset 30 jäsenmaat kokoontuvat Madridissa 29. kesäkuuta.
– Toivomme, että jatkamme rakentavaa keskustelua jäsenmaiden kanssa ja olemme valmiita jatkamaan keskustelua kysymyksistä Turkin kanssa. Otamme jokaisen jäsenmaan huolet tosissamme, Haavisto painotti.
– Keskustelemme Turkin kanssa avoimesti ja rakentavasti, jotta voimme selventää kaikki asiat. Tämä on tärkeää.
Haavisto kertoi, että kuun puolivälissä Berliinissä käydyssä Nato-maiden ulkoministerien kokouksessa jäsenmaiden edustajat suorastaan “kilpailivat siitä, kuka pääsee ratifioimaan jäsenyydet ensin”.
Prosessin seuraava vaihe on, että kaikki Suomen ja Ruotsin hakemuksista käydään liittymiskeskustelu Naton neuvostossa. Tämän jälkeen hakijamaat antavat aiekirjeen, johon Naton pääsihteeri vastaa. Jäsenmaat allekirjoittavat liittymispöytäkirjan, minkä jälkeen jokainen maa ratifioi jäsenyyden vielä erikseen.
Hyvinkäältä Rukalle ajettava Gumball 500 on autokilpailu, jota ei voiteta ajalla ja vauhdilla. Palkinto voi irrota vaikkapa parhaalla fiiliksellä tai persoonallisimmaksi muokatulla menopelillä.
Kilpailevat joukkueet saavat ajoreitin ja matkalla suoritettavat rastit tietoonsa vasta kisastartissa.
– On se varmaan hauskaa ajaa johonkin Tampereen torille ja syöttää siellä jollekin mustaa makkaraa. Odotan niitä tehtävärasteja, Arttu Mäkinen haaveili huhtikuussa.
Hän ilmoittautui kolmen kaverinsa kanssa kisaan. Kokkolalaisen joukkueen nimi on Team Korjaussarja.
Gumball 500 -kisaan rakenneltuja autoja Kokkolasta: (vasemmalta): Team Hyvis, Team Lederhosen, Kokkolan kostajat sekä Team KorjaussarjaInes Molander/ Team Korjaussarja
Gumball 500 on pilke silmäkulmassa tehty vastine Gumball 3000 -kilpailulle, jossa ajetaan kalliilla autolla eri maanosissa tai niiden läpi. Hyvinkääläisen Martiin Viikin ideoimassa köyhän miehen vastineessa auto saa maksaa korkeintaan 500 euroa, ja korjaus ja tuunailu saman verran.
Vaihdelaatikko levisi välittömästi
Team Korjaussarjan auton hankinta osoittautui yllättävän vaikeaksi. Sopivaa etsittiin netin myyntipalstoilta ja paikallisen Puskaradion välityksellä.
Lopulta omien somekanavien avulla tärppäsi, ja nuoret lähtivät hakemaan pääsiäisenä autoa vajaan neljänsadan kilometrin päästä Juuasta.
– Auto maksoi 400 euroa ja olihan se turhan kallis, kun vaihdelaatikko hajosi heti, kertoo Ines Molander.
Nuoret yrittivät korjata autoa jo paikan päällä, mutta lopulta Volvo jäi siihen, mihin sillä oli päästy eli seisomaan kolmisen viikkoa Juukaan kirkon pihalle. Kokkolaan se tuotiin lopulta trailerin kyydissä.
Tristan Boholm, Ines Molander ja Arttu Mäinen uskoivat vakaasti vappuna, että Volvo saadaan kuntoon ja katsastettua.Juha Kemppainen / Yle
Vappuviikolla hallin pukeilla nökötti auto, johon oli jo rennolla kädellä spreijattu alustavaa suunnitelmaa ulkokuoren maalauksesta. Tristan #Kasipallo Boholm oli juuri laittanut käsijarrun kuntoon.
– Siellä oli vaijeri poikki ja toiselta puolelta ei ollut paikollaan, hän kertoo.
Molander ja Mäkinen olivat jo irroittaneet vaihdelaatikon, joka Molanderin mukaan oli aivan näppärä homma.
Tiimi oli päättänyt tehdä automaattivaihteisesta Volvosta manuaalivaihteisen ja työn alla oli varaosien metsästys mahdollisimman halvalla.
– Meillä on Artun autosta M47 vaihdelaatikko, joka laitetaan kiinni. Kytkinkin taitaa jo löytyä, mutta ainakin polkimet vielä puuttuvat, Ines Molander mietiskeli.
Boholm uskoi vielä huhtikuussa vakaasti, että auto on ajokunnossa ja katsastettuna Gumball 500:n starttipäivään mennessä eli perjantaina 27. toukokuuta mennessä. Myös Molander ja Mäkinen luottivat aikataulun pitävyyteen, tosin luotto auton kestoon ei ollut huipussaan.
– Varmaan tämä hajoaa tien päälle kisassa, Mäkinen mietti.
Tällainen Volvosta tuli.Ines Molander/ Team Korjaussarja
Nuoret ovat vapun jälkeen korjanneet ja laitelleet kisa-autoaan opiskelujensa ja töidensä ohessa. Takana on Molanderin laskelmien mukaan 50 työtuntia per joukkuelainen.
"Ei mennyt katsastuksesta läpi"
Mutta voi pettymysten pettymys.
Hartaudella tuunattua Volvoa ei sittenkään nähdä tänä viikonloppuna Suomen teillä kisaamassa Hyvinkäältä Rukalle.
– Ei mennyt katsastuksesta toissa päivänä läpi. Liian korkeat päästöt, emmekä enää ehdi korjata ja katsastaa uudelleen ennen kisaa, Ines Molander pahoitteli.
Hän itse pääsi kuitenkin kilpailuun kokkolalaisen Team Lederhosenin mukana. Järjestäjät ovat kertoneet, että nyt ajettava kymmenes kisa on ainakin tällä erää myös viimeinen Gumball 500.
Kisaan ovat päässeet Kokkolasta lähtemään myös Kokkolan Kostajat. Tältä heidän Volvonsa näytti noin kuukausi sitten:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 28.5. kello 23:een saakka.
Pikavipin suuruus oli ensin 200 euroa, sitten nopeasti 250 euroa ja seuraavaksi jo 600 euroa. Vuosia sitten Vladislav Lambert, 30, eli yli varojensa. Rahaa oli pakko saada jostain.
– Olin silloin parisuhteessa, jossa yritin rahalla korvata tekemisiäni.
Alkuun Lambert ajatteli, että pikavipit olivat pieni pelastus työttömän arjessa.
– Se vaan sitten karkasi käsistä. Siinä alussa koin, että kyllä minä pystyn ne pikavipit maksamaan. Minulle mainostettiin, että kuukausierä on pieni. Vaikka otin paljon rahaa, minun ei tarvitse maksaa takaisin kuin viisikymppiä kuussa. Todellisuus on vähän erilainen.
Lambert huomasi, että paperilaskuja tuli postissa viikossa parikymmentä. Oli esimerkiksi terveydenhuollon laskua, vuokrasaatavia, liikennevakuutusmaksuja ja verkkokauppalaskua. Rahat eivät riittäneet laskujen maksuun.
– Alussa avasin kirjeet, mutta sitten loppupelissä ne menivät melkein suoraan roskiin, koska tiesin, mitä siellä on ja että minulla ei ole varaa maksaa niitä.
Lambert on yksi heistä. Hän menetti luottotietonsa vuonna 2015. Laskut alkoivat mennä ulosottoon.
– Minä luulen, että monet samaistuvat tähän. Ykkösasiana on oma tyhmyys. Olen ymmärtänyt tämän vasta jälkikäteen.
Lambertin elämäntilanne on nyt vakaa, hänellä on työpaikka ja velat on maksettu. Kuitenkin luottotietojen menetyksellä on ollut hyvin kokonaisvaltainen vaikutus hänen arkeensa.
– Se tuntuu siltä kuin otettaisiin kädet pois käytöstä. Vaikka ulosottovelat ovat nollissa, en silti pysty vaihtamaan tai kilpailuttamaan puhelinliittymää eli saan sen vain omalta puhelinoperaattorilta.
Lambertin haave on jo vuosien ajan ostaa asunto. Lainan saaminen ei onnistu, vaikka hän kovasti palkasta säästääkin.
Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkintöjen poistoa koskevat pykälät astuvat voimaan 1. joulukuuta. Silloin luottotietorekisteristä poistuvat ne maksuhäiriömerkinnät, joissa lukee maksusta kertova lisämerkintä eli ref-merkintä.
Suomen Asiakastiedon mukaan 10 800 henkilöllä on kaikkien maksuhäiriömerkintöjen yhteydessä maksusta kertova lisämerkintä. He siis ovat maksaneet velkansa ja heidän maksuhäiriömerkintänsä poistuvat, kun lakimuutos astuu voimaan. Osan merkinnöistään saa puolestaan pois 13 400 henkilöä.
Lambertin mukaan hänen luottotietonsa palautuvat 19. joulukuuta, joten lakimuutos voi ehtiä vaikuttaa hänenkin arkeensa. Hän kertoo pyytäneensä ref-merkintää ja kuuluu joukkoon, joka saa osan merkinnöistään pois.
Uutta lakimuutosta Lambert pitää myönteisenä asiana ihmisille, jotka ovat maksaneet velkansa.
– Ihminen, joka on tehnyt työtä sen eteen, että maksaa kaikki jo pois, ja hänellä sitten palautuvat luottotiedot ja hän voi jatkaa normielämää, niin kyllä se on huippu juttu.
Takuusäätiö: Asiakkaat kysyvät, voiko muutos olla totta
Takuusäätiö auttaa ihmisiä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa.
Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman kertoo, että noin 20 prosenttia Velkalinjalle yhteyttä ottaneista asiakkaista ottaa esiin nimenomaan luottotietojen menettämistä koskevat asiat.
Backmanin mukaan joulukuun alussa voimaan astuva lakimuutos on hyvin Takuusäätiön asiakkaiden tiedossa.
– Ihmiset tuntevat aika hyvin sen, että muutosta on tulossa. Sitten myös varmistellaan, onko tämä oikeasti näin, että kun minä maksan velat ja toimitan siitä näytön, maksuhäiriömerkintä oikeasti poistuu. Voiko tämä oikeasti olla totta -tyyppistä kommenttia on tullut. Tämä on kuitenkin todella iso muutos.
Käännekohta vuonna 2018
Vladislav Lambert on tehnyt ison työn siihen pisteeseen, missä hän on nyt.
Käännekohta elämänmuutokselle tapahtui vuonna 2018. Lambertilla oli kaksi vaihtoehtoa.
– Erosin ja mieleni oli maassa. Mietin, että joko rupean ryyppäämään tai alan pelastautumaan tästä. Rupesin miettimään tarkemmin raha-asioita ja aloitin säästämisen.
Velkaa oli 22 000 euroa.
– Yllättävän nopeasti velkaa kertyi. Alussa tuntuu, että kun olin maksanut noin 700 euroa kuussa, että velka ei pienene, mutta kyllä se jossain vaiheessa alkoi sulamaan.
– Minulle on tullut rahaviisautta. Tämä on ollut hidasta touhua, kun pitää alkuun säästää ja sitten vasta voi ostaa tarvittavat asiat.Ari Haimakainen / Yle
Vaikeina hetkinä Lambert on sanonut itselleen, että suunnitelmassa on pysyttävä, koska se toimii.
– Menin vain eteenpäin. Kyllä se toimii hitaasti mutta varmasti.
Lambertilla on jo suunnitelma sen päivän varalle, kun hänen luottotietonsa palautuvat.
– Emännän kanssa vihdoin lähdemme pankista kyselemään asuntolainaa. Se on ollut haave, eikä se ole vuosien aikana poistunut mihinkään.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 28.5. klo 23:een asti.
Koko Suomessa passeja myönnettiin tämän vuoden maaliskuussa yli 191 000, joka on viisinkertainen määrä edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Passien myöntämismäärät nousivat tilastojen mukaan erityisesti maaliskuussa, eli sen jälkeen, kun koronarajoituksia purettiin Suomessa ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022.
Vuonna 2021 passeja myönnettiin koko Suomessa tammi–huhtikuussa yhteensä runsaat 142 000, kun vuonna 2022 passeja on myönnetty huhtikuun loppuun mennessä jo yli 438 000. Lähes kaikkien poliisilaitoksien alueilla passien myöntömäärät ovat kolminkertaistuneet.
– Tämä on aika historiallinen nousu, ja tähän vaikuttaa selkeästi se, että viimeiset pari vuotta ihmiset eivät ole uusineet passejaan, kun kukaan ei ole päässyt mihinkään matkalle, toteaa lupapäällikkö Leena Höysniemi Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Myös Poliisihallituksen lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen kertoo, että passeja on myönnetty valtakunnallisesti ennätyksellinen määrä.
– Siitä lähtien, kun meillä on ollut biometrisiä viiden vuoden passeja, niin nyt ollaan ennätyskuukausissa.
Piipposen mukaan suurin piikki passien myöntöluvuissa vaikutti olevan maaliskuussa, ja tilanne on tasoittumassa pikkuhiljaa. Silti passien hakumäärät ovat edelleen suuret verrattuna esimerkiksi viime vuoden alkukevääseen.
– Meillä tulee olemaan suuria asiakasmääriä koko kesän yli. Hiljaista kesää ei ole tulossa, kertoo Piipponen.
Syinä ruuhkiin ovat koronarajoitusten purku, Venäjän hyökkäyssota ja uutisointi ruuhkista
Monilta jäi matkustusasiakirjoista erityisesti passi uusimatta pandemian aikana. Vielä nyt toukokuussa voimassaolevia passeja on lähes 10 prosenttia vähemmän kuin syyskuussa 2019 ennen pandemiaa.
Varsinaista tietoa siitä ei ole, kuinka monelle sodan syttyminen Euroopassa on ollu pääsyy passin hakemiselle. Piipponen kertoo, että poliisilaitoksille on tullut asiakkailta sodan alkamisen jälkeen kyselyitä passinhausta.
– Olemme ajatelleet, että se on ihmisten omaan varautumiseen liittyvää. Sota on järkyttävä asia, joka huolestuttaa ja pelottaa monia. Tämä voi olla yksi tapa, jolla voi helpottaa omaa oloa, että on asiat järjestyksessä, kertoo Piipponen.
Höysniemi Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta lisää, että sodasta on tullut kyselyitä yksittäisiltä asiakkailta.
– Meillä ei ole mitään varsinaista näyttöä. Silloin alkuun helmikuun loppupuolella asiakkaat uusivat passejaan jonkin verran, vaikka ne olivat vielä jonkin aikaa voimassa.
Uutisointi passijonoista ja ruuhkaisuudesta poliisilaitoksilla on myös voinut vaikuttaa hakijoiden aktiivisuuteen.
– On ollut tosi paljon juttuja, että poliisissa on ruuhkaa. Se on saattanut aiheuttaa ajatuksen, jos passia ei hoida nyt, niin eikö sitä passia saa, kertoo Piipponen.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen passien myöntömäärät kasvoivat maaliskuussa. Kuva Venäjän suurlähetystön edestä toukokuussa 2022. Katri Tihilä / Yle
Jos tarvitset passin nopeasti, seuraa poliisilaitoksen ajanvarauskalenterin peruutusaikoja
Jos viimeisen passin hausta on yli kuusi vuotta tai nimi on muuttunut, hakijan täytyy pääsääntöisesti käydä tunnistautumassa poliisiasemalla passin uusimisen yhteydessä. Tällä hetkellä jonot poliisiasemilla ovat pitkiä useilla paikkakunnilla ja pahimmillaan ajanvaraus saattaa mennä syyskuulle.
Höysniemi kertoo, että esimerkiksi Länsi-Uudenmaan poliisiasemille vapautuu jatkuvasti peruutusaikoja, ja aikoja on tarkoitus ylipäätään lisätä, kun resursseja parannetaan. Lisäksi kannattaa tutkia, onko esimerkiksi mökkipaikkakunnan poliisilaitoksella enemmän vapaita aikoja tai onko muuten mahdollista matkustaa vähemmän ruuhkaiselle poliisiasemalle.
Poliisihallituksen Piipponen suosittelee myös tarkistamaan poliisiasemien aukioloajat, sillä näihin on voinut tulla esimerkiksi pidennyksiä passinhakijoita varten.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 29.5.2022 kello 23:een saakka.
WASHINGTON Kun ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi perjantaina amerikkalaisen virkaveljensä Antony Blinkenin virallisella asialistalla oli Venäjää, Ukrainaa ja kahdenvälisiä suhteita.
Mutta oikeasti kaikkia kiinnosti ainoastaan Turkki. Sotilasliitto Naton ongelmalapsi on laittanut kapuloita rattaisiin torjumalla Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset. Turkin johto väittää maiden antavan kurdien PKK-järjestölle poliittista ja taloudellista tukea.
Turkki vaatii myös siihen kohdistettujen asevientikieltojen kumoamista.
– Totta kai on aina vakava paikka, kun joku jäsenmaa esittää tällaisia huolia, Haavisto sanoi Washington DC:ssä käydyn tapaamisen jälkeen.
Ulkoministerin arvion mukaan vielä ei ole aika pyytää muilta mailta apua. Toistaiseksi Suomi, Ruotsi ja Turkki neuvottelevat kiistasta keskenään.
Ulkoministeri Blinken painotti näiden neuvottelujen tärkeyttä. Se on ymmärrettävää. Yhdysvaltain kova painostus Turkin suuntaan ei vielä tässä vaiheessa ole kenenkään etu.
Rumaa valtapolitiikkaa ei haluta likaamaan Naton kilpeä, joka uudessa yhtenäisyydessään loistaa puhtaampana kuin pitkään aikaan.
Nyt on parempi toistaiseksi tarkkailla taustalla, mutta toisaalta kello tikittää ja Madridin huippukokous lähestyy kovaa vauhtia. Se on se kokous johon Suomi haluaa saada kutsun.
Pakollisen optimismin takana saattaa jo huolestuttaa
Haavisto toisti perjantaina suomalaismedian edessä arvion, että Turkin tilanteeseen voitaisiin saada ratkaisu “ei päivissä, vaan viikoissa”.
Se kuulostaa hyvältä, mutta kun kokoukseen on aikaa vain muutama viikko, niin pakollisen optimismin takana saattaa jo jonkin verran huolestuttaa.
– No aina tietysti sellainen tilanne jossa voi olla viivytyksiä ja aikatauluongelmia huolestuttaa, sanoi Haavisto.
Ulkoministeri kertoi perjantaina muistuttaneensa Blinkeniä siitä, että kysymys on Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta.
– Olemme tavallaan tällaisten määräaikaisten turvalupausten varassa, jos jotain pahaa tai ikävää tapahtuisi.
Presidentti Joe Biden sanoi viime viikolla leppoisaan tyylinsä, että asia kyllä hoituu. Ja kyllä Yhdysvalloilta siihen konstit löytyy.
Turkki haluaa ostaa amerikkalaisia hävittäjiä, mutta kaupat ovat olleet jäissä siitä lähtien kun Ankarassa päätettiin ostaa venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmiä amerikkalaisten vastusteluista huolimatta. Konekaupoilla voi tarvittaessa hiillostaa Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania.
Muitakin tapoja saattaa löytyä, mutta haluaako Yhdysvallat pakottaa Turkin perääntymään kiistassa, jos osapuolet eivät itse pääse sopuun. Tuskin haluaa, mutta sen voi olla pakko.
Bidenin hallinto on laittanut omaa arvovaltaansa peliin jo niin paljon, että hakemusten tyrmääminen ei ole hyväksyttävä vaihtoehto.
Jos Venäjän presidentin Vladimir Putinin ei sallittu sanelevan mitkä maat saavat tai eivät saa liittyä Natoon, niin ei sitä oikeutta voida oikein suoda Turkillekaan.
Suomi ja Ruotsi ovat kriteerit täyttäviä hakijamaita, mutta Turkki on omapäinen maa, eikä se taipunut Yhdysvaltain tahtoon ilmatorjuntajärjestelmien hankinnoissa.
Seuraavien viikkojen aikana nähdään tarvitaanko Valkoisen talon diplomaattisia lihaksia, ja jos ne siinä tilanteessa ovat riittävät.
Suomalainen metsäala kohahti viime viikolla, kun EU muodosti ensimmäisiä, virallisia kantojaan uusiutuvaa energiaa koskevaan säädökseen.
Ympäristövaliokunta äänesti linjauksesta, jonka mukaan metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa ei enää automaattisesti laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.
EU päivittää uusiutuvan energian kriteereitä (RED) osana laajaa ilmastopakettiaan, joka viedään lopulliseen maaliinsa ensi syksynä.
Nyt kuultu valiokunnan kanta uusiutuvaan energiaan on kaukana lopullisesta – se on vasta pohja koko parlamentin äänestykselle ja sen jälkeen vielä jäsenmaiden välisille neuvotteluille. Niiden seurauksena muutoksia tulee lähes varmasti.
Keskustelu alkoi kuitenkin kiivaana heti.
Metsänomistajien etujärjestö MTK taas piti valiokunnan uutta linjausta uhkana uusiutuvan lämmön saatavuudelle sekä jäsenvaltioiden mahdollisuuksille päästä uusiutuvan energian tavoitteisiinsa.
Kanta osuukin Suomen energiantuotannon ytimeen. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on lähes kolmannes, 30 prosenttia eli noin 112 terawattituntia.
Käytännössä tuore EU-linjaus koskisi vain osaa metsästä saatavasta energian raaka-aineesta, eli runkopuusta, oksista, latvoista tai kannoista tehtävää metsähaketta.
Hakkeen osuus bioenergiaa tuottavien suomalaisten lämpö- ja yhdistelmävoimalaitosten puupolttoaineesta on noin viidennes, 9,4 miljoonaa kuutiometriä eli 19 terawattituntia. Yhdistelmävoimalaitokset tuottavat lämmön lisäksi sähköä.
Loppu metsäpolttoaine on metsäteollisuuden sivuvirtoja, kuten kuorta, sahanpurua ja jäteliemiä. Niitä ympäristövaliokunta pitää yhä uusiutuvan energian kestävyyskriteereiden mukaisena.
Eniten energiaksi palaa pienpuuta
Metsähake jättäisi energiantuotantoon selvän aukon, arvioi puunkäytön tilastoinnista vastaava yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Monille lämpölaitoksille se on ainut käytössä oleva polttoaine.
– Kyllä sen osuus on merkittävä, puhutaan noin 17 prosentista puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Ainakin lähivuosina se tuottaisi ongelmia energiantuotantoon, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan vaikutuksia on pidemmällä aikavälillä vaikea avioida, kun tuuli- ja aurinkovoiman käyttö lisääntyy samalla.
Lämpö- sekä voimalaitosten kattilaan päätyy pääosin pienpuuta, joka ei täytä metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksia.
Puuta syntyy, kun nuorta talousmetsää harvennetaan tasaikäisessä eli avohakkuisiin perustuvassa metsänkasvatuksessa.
– Pienpuulle ainoa käyttö on energiakäyttö. Sen korjuuta on edistänyt, että siitä on maksettu erilaisia tukia muun muassa lämpö- ja voimalaitosten syöttötariffijärjestelmän kautta.
Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio sanoo, että tutkimusten mukaan bioenergia ei ole tehokas keino ilmastonmuutoksen hillinnässä.Markku Pitkänen / Yle
Tutkija: Metsäenergiaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikkei se sitä ole
Vaikka ympäristövaliokunnan kanta ei välttämättä ole ilmastolain lopullinen muotoilu, se heijastelee keskustelua, joka ei ole EU:ssa uutta.
Erityisesti tutkijat ovat useita kertoja vedonneet EU-komissioon puunpolton ja bioenergian käytön lopettamiseksi. Viimeksi yli 500 tutkijan joukko vetosi komissioon vuosi sitten helmikuussa.
Keskustelun taustalla on, että metsäpolttoaineista tuotettu bioenergia aiheuttaa lyhyellä aikavälillä jopa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet eli muun muassa kivihiili ja öljy.
Bioenergia kuitenkin lasketaan nollapäästöiseksi energiasektorilla, sillä hiilinieluja ja niiden koossa tapahtuvia muutoksia taas lasketaan niin sanotulla maankäyttöä ja metsiä sääntelevällä LULUCF-sektorilla.
– Tämä keskustelu kiteytyy siihen, että biomassaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikka sitä se ei ole, kommentoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Soimakallion mukaan tutkimukset osoittavat, että puuenergian käyttäminen ei ole tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.
Metsäenergian lisäys kohdistuu hänen mukaansa pitkälti elävään puustoon. eli käytännössä pienpuuhun, jonka ympäristövaliokunta haluaisi nyt vetää pois uusiutuvien piiristä.
– Sen käytön lisääminen vaikuttaa väistämättä metsän ja maaperän muodostamaan hiilivarastoon. Ilmastovaikutus on vuosikymmenten ajan verrannollinen fossiilisiin polttoaineisiin, eli se on kaukana hiilineutraalista.
Soimakallion mielestä ympäristövaliokunnan kanta on looginen jatkumo EU:n metsiä koskevassa politiikassa.
Keskustelua käydään parhaillaan myös maankäyttöä ja metsiä säätelevän LULUCF-asetuksen yhteydessä.
– Niin kauan kun ollaan sellaisessa tilanteessa, että bioenergia näyttää hiilineutraalilta, sääntelyä pyritään muuttamaan, Soimakallio arvioi.
Hänen mukaansa muutoksia pitäisi tehdä myös LULUCF-astuksen yhteydessä, että bioenergiaksi korjattu puu näkyisi päästönä.
Metsässä on hänen mukaansa myös jakeita, joiden käyttö on ilmastoystävällisempää kuin toisten.
– Jos puhtaasti puhutaan ilmastovaikutuksista, huonointa ilmastolle on elävän puun korjaaminen. Parasta taas nopeasti lahoavien metsätähteiden, kuten oksien, korjaaminen, jos ravinnetaseet pysyvät kunnossa.
Soimakallio uskoo, että kriittinen keskustelu bioenergiasta tuo edetessään Suomelle suuria muutoksia. Jos metsähakkeen sääntely tulevaisuudessa kiristyy, päästövähennyksiä pitää hakea bioenergian sijaan muualta.
– Sillä on merkittäviä vaikutuksia Suomen energiahuoltoon ja suunnitelmiin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi.
Soimakallio muistuttaa, että metsähaketta ja sen käyttöä ollaan lisäämässä turpeen ja kivihiilen korvaamiseksi sekä liikenteen polttoaineiksi.
Niin sanottujen harvennusrästien avulla on myös kaavailtu paikattavan aukkoa, joka syntyy, kun Venäjältä tuodun metsähakkeen tulo loppuu.
Suomi painii myös uuden ongelman kanssa LULUCF- eli maankäyttösektorilla. Sillä sektori on muuttunut päästölähteeksi nielun sijaan. Yksi syy ovat lisääntyneet metsähakkuut.
Ympäristövaliokunnan kanta etenee koko EU-parlamentin äänestykseen sykysyllä. Myös teollisuusvaliokunta äänestää siitä.
Sen jälkeen EU-jäsenmaiden ministerit aloittavat omat neuvottelunsa. Vasta sen jälkeen uusiutuvan energian direktiivi muotoillaan osaksi ilmastolakia.
Direktiivin esittelijänä ympäristövaliokunnassa toiminut europarlamentaariko Nils Torvalds (r.) uskoo, ettei valiokunnan kanta tule olemaan lopullinen.
– Ympäristövaliokunta eroaa parlamentin muista mielipiteistä. Mepit saavat valita, mihin he haluavat tulla, ja ympäristövaliokunta on vähän vihreämpi, kuin parlamentti kokonaisuudessaan, hän sanoo.
Valiokunnassa äänestänyt Ville Niinistö (vihr.) on myös arvioinut, että EU:n lopullinen kanta asettunee johonkin puupolttoaineen energiakäyttöä suosivan ja sitä tiukasti sääntelevän välimaastoon. Niinistö itse äänesti tiukan linjauksen puolesta.
Esimerkiksi kantojen rajaamisesta uusiutuvan energian ulkopuolelle löytynee yhteisymmärrys parlamentissa.
Sen sijaan harvennuksissa syntyvästä pienpuusta tullaan todennäköisesti käymään kovaa vääntöä.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 29.5. klo 23 saakka.
Valokuvaaja Eeva Mäkinen herkistyy puhuessaan metsien tuhosta.
Kaksi vuotta sitten Kuusamoon muuttanut ammattikuvaaja rakentaa taloa tontilleen jylhän Konttaisenvaaran maisemaan. Naapuritontilla tehtiin hiljattain metsän harvennushakkuita.
– Itkin useita päiviä katsellessani sitä. Metsä on paikka, missä voit olla oma itsesi ja rauhoittua. Metsien hävittäminen surettaa, Eeva Mäkinen sanoo.
33-vuotias Mäkinen kuvaa muutakin, mutta luontokuvat ovat hänen kannanottonsa koskemattoman luonnon säilymisen puolesta. Kauniit luontokuvat herättivät lapsena Mäkisen kiinnostuksen luontoa kohtaan.
– Haluan uskoa, että kauniiden kuvien myötä muillekin ihmisille tapahtuu sama kuin minulle. Kuva voi herättää katsojansa luonnon suojeluun, Mäkinen sanoo.
Vanhat, luonnontilaiset metsät ovat erityisen lähellä Eeva Mäkisen sydäntä.
– Sitä pohdin alati, miten voisin omassa arjessani vaikuttaa niiden säilymiseen.
Suomen luonnonvalokuvaajat SLV ry:n puheenjohtajan Kari Wallgrenin mukaan samanlaisissa ajatuksissa on ollut viime vuosina moni muukin luontokuvaaja. Keskustelua esimerkiksi kuvaamisen etiikasta ja luonnon muuttumisesta on käyty laajalti.
– Olen huomannut, että moni pitkäaikainen harrastaja kaivaa esimerkiksi vanhoja dia-arkistoja ja kuvaa nyt sitä, miten kuvauspaikat tai olosuhteet ovat muuttuneet, Wallgren sanoo.
Australianpaimenkoira Lily kulkee uskollisesti Eeva Mäkisen kanssa metsäreissuilla.Ensio Karjalainen / Yle
Sinänsä kantaaottavuudessa ei ole luontokuvaajille mitään uutta. Vuoden luontokuva -kilpailussa on palkittu niin tehometsätaloutta kuin auton alle jäänyttä käärmettä esittäneitä kuvia.
Mutta voiko luontoa kuvaamalla suojella sitä? Antaako kauniiden luontokuvien esittäminen virheellisen käsityksen siitä, että koskematonta luontoa on yhä kuvattavaksi mielin määrin?
Wallgrenin mielestä tarvitaan sekä kantaaottavaa kuvausta että perinteisempiä, kauniita kuvia luonnosta.
– "Shokkikuvat" toimivat herätteenä. Mutta jos kaunis kuva houkuttelee menemään luontoon, eikä metsä näytäkään siltä miltä sen odotti näyttävän, sekin voi herättää.
Maailman kiertäminen sai jäädä
Limingasta lähtöisin oleva Eeva Mäkinen on kiertänyt maailmaa. Kulttuureihin tutustumisen nälkää hän on hoitanut muun muassa Etelä- ja Keski-Amerikassa.
Matkustaminen sai jäädä vajaat kymmenen vuotta sitten.
– Maailman kiertäminen ei tuntunut jossakin vaiheessa enää omalta. Kotimaa alkoi houkutella ja erityisesti Suomen metsät. Se mitä metsässä tapahtuu, alkoi kiinnostaa yhä enemmän.
Konttaisenvaaralta avautuva metsä- ja vaaramaisema saa Mäkisen rauhoittumaan.Ensio Karjalainen / Yle
Metsää on myös rajusti käsitelty Koillismaan vaaramaisemissa. Muutto Kuusamoon onkin muuttanut Mäkisen luontosuhdetta.
– Perspektiivi on muuttunut, kun täällä kohtaa monenlaisia mielipiteitä luonnosta puhuttaessa. Olen joutunut miettimään hyvin tarkkaan omat näkökulmat, etten lähtisi kenenkään mielipiteiden kelkkaan, ja joutuisi niiden vangiksi, Mäkinen kertoo.
Ammatin Mäkinen rakensi valokuvaamisesta hiljalleen. Hän sanoo oppineensa ammattimaisen kuvaamisen reilussa viidessä vuodessa aloitettuaan kameran käytön tositarkoituksella reilut kymmenen vuotta sitten.
Kuusamo valikoitui tukikohdaksi luonnon ja metsien vuoksi.
Hän sanoo löytäneensä Koillismaan maisemista paljon kauniita yksityiskohtia, vaikka maisemat ja rakennetut luontoreitit ovat hyvinkin tuttuja. Läheltä löytyy tarvittaessa myös rauhallisia ja erämaisia luontokohteita, kuten Tuntsan alue Sallassa.
Kevään valossa kylpevälle Konttaisenvaaralle kivutessaan Mäkinen selvästi rauhoittuu.
– Pilvetkin alkavat olla kesäisen näköisiä, hän huokaa.
Teon alla on tabouleh eli tuiki tavallinen libanonilaisen keittiön perussalaatti. Kyynelkanavat ovat auki. Sipuli on juuri pilkottu.
Eikä libanonilaisten kyynelehtiminen ruuanlaitossa johdu pelkästään sipulista.
Hedelmäkauppias Abdullah Hariri leikkaa banaaniterttua Beirutin laitamilla olevassa hedelmä- ja vihannesmyymälässä. Ruuan hinta on noussut pilviin. Mikko Ahmajärvi / Yle
Maassa on meneillään ennennäkemätön talouskriisi – lähes 80 prosenttia kansasta on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Köyhtyneillä libanonilaisilla ei ole enää varaa ostaa ruokaa.
– Ennen kolme nippua persiljaa maksoi tuhat Libanonin puntaa. Nyt yksi nippu maksaa 5 000 puntaa. Tomaattikilo maksoi 5 000 puntaa, nyt se maksaa 50 000 puntaa.
Ennen vuonna 2019 alkanutta talouskriisiä yhdellä Yhdysvaltain dollarilla sai 1 500 Libanonin puntaa. Tällä hetkellä virallista pankkikurssia punnalla ei ole – dollarilla saa mustasta pörssistä noin 35 000 puntaa.
Samassa ajassa keskituloisen libanonilaisen kuukausiansio on pudonnut noin tuhannesta dollarista muutamaan sataan dollariin.
Beiorutilainen Paula Andary sanoo, että ruokailutottumukset ovat muuttuneet. Ennen lihaa tai kalaa oli pöydässä päivittäin, nyt tuskin kerran viikossa.Mikko Ahmajärvi / Yle
Paula Andary sanoo, että aiemmin tabouleh-salaattia tekivät kaikki, mutta nykyään siihen ei ole enää kaikilla varaa.
– Ennen talouskriisiä söimme punaista lihaa, kanaa tai kalaa joka päivä. Nyt niin voi tehdä korkeintaan kerran viikossa.
Iso osa köyhistä valmistaa lihaa korkeintaan kerran kuussa.
Ruokailutottumusten muutos on kurjimpien kohdalla vielä rajumpi. Osa kansasta joutuu tyytymään muiden jätteisiin. Roskiksia tonkivat ihmiset ovat tavallinen näky halki Beirutin.
Beirutin satamaräjähdys elokuussa 2020 jätti jälkeensä viljasiilon rauniot. Onnettomuus tuhosi tuolloin valtaosan maan vehnävarannoista. Vehnä on perinteisesti tullut Libanoniin Ukrainasta. Sota katkaisi viljatoimitukset.Mikko Ahmajärvi / Yle
Venäjä hyökkäsi ja vehnän hinta karkasi
Leipuri Haig Kechkerian tekee perinteistä libanonilaista leipää, mankouchea. Zaatar-mausteseoksella ryyditetty leipä on tarjolla niin köyhien kuin keskiluokkaistenkin libanonilaisten aamiaisella.
Haig Kechkerianin mukaan ruokakriisi on murtanut tämänkin asian.
– Vehnän hinta on noussut muutamassa vuodessa kolminkertaiseksi. Myynti on romahtanut. Ihmisillä ei ole varaa ostaa leipää.
Leipuri Haig Kechkerian sanoo, että talousromahdus on vähentänyt myynnin olemattomaksi. Vaarana on, että Haig joutuu lopettamaan koko leipomon. Mikko Ahmajärvi / Yle
Ensin iski talouskriisi ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 80 prosenttia Libanonin käyttämästä vehnästä on tullut Ukrainasta ja Venäjältä. Mustanmeren satamista ei vehnälasteja lähde ja Ukrainan pelloilla kylvetään nyt kuolemaa.
Leipuri Haig Kechkerian sanoo, että muutos asiakaskunnassa on silmiinpistävä. Vanhat asiakkaat ovat kaikonneet ja tilalle on tullut uusi, ehkä vauraampi asiakaskunta.
Myynnin laskua se ei ole riittänyt korvaamaan. Ennen leipomolla meni hyvin, nyt ei voittoa juuri jää.
– Jos tämä jatkuu näin, niin lopetan koko leipomon.
Vaalit tulivat ja menivät
Libanonin talouskriisi on sen verran syvä, että Haig Kechkerian saattaa hyvinkin joutua toteuttamaan uhkauksensa leipomon sulkemisesta.
Muutaman viime vuoden aikana Libanonin punnan arvosta on sulanut yli 90 prosenttia. Pankkiautomaatit eivät toimi. Valuutalla ei ole enää virallista kurssia. Punnan arvo on jatkanut syöksyään mustassa pörssissä.
Libanonin punta menetti muutamassa vuodessa yli 90 prosenttia arvostaan. Raha-automaatit eivät toimi. Pankkijärjestelmä on polvillaan.Mikko Ahmajärvi / Yle
Rahan arvon romahtaminen ja hintojen nousu pilviin iskee Libanonin kaltaiseen maahan erityisen rajusti, sillä yli 90 prosenttia kaikesta siitä, mitä kansa syö ja kuluttaa, on tuonnin varassa.
Osa kansasta käänsi katseensa kahden viikon takaisiin parlamenttivaaleihin. Katse lasittui, sillä tulos ei suuresti muuttanut poliittisia asetelmia.
Iranin tukema Hizbollah-liike menetti liittolaisineen enemmistön parlamentissa, mutta jatkaa keskeisenä pelurina. Parlamentti on entistä hajanaisempi. Enemmistöt joudutaan etsimään asia ja lakiesitys kerrallaan.
Vuonna 2019 laajaan korruptioon kyllästyneet uudistusmieliset tulivat kaduille protestoimaan ja tekemään vallankumousta. Kuhinaa vaaleihin toi se, että osa tuon liikehdinnän airueista oli ehdolla vaaleissa, mutta vanha valtaeliitti piti vielä suurelta osin pintansa.
Piokaruokapaikan kuitti muistuttaa menneestä ajasta. Viimeisen virallisesti noteeratun Libanonin punnan kurssin mukaan kanaleipä ja juoma maksaisivat lähes 170 Yhdysvaltain dollaria.Mikko Ahmajärvi / Yle
Eliitti suojelee itseään
Poliittista eliittiä riuskasti arvosteleva ekonomisti Walid Abou Sleiman arvioi, ettei Libanonin talouspolitiikassa kyetä muuttamaan ripeästi suuntaa. Libanon kaipaa uudistuksia.
– Hallitseva luokka ei ole halunnut tehdä uudistuksia Se on keskittynyt suojelemaan itseään, Sleiman sanoo.
Hän on libanonilaisilla tv-kanavilla tuon tuostakin esiintyvä talousosaaja. Kritiikki eliittiä kohtaan on kirpeää. Hulppea asunto Beirutin hienostoalueella kertoo, että miehen omat bisnekset Kyproksella ja Sveitsissä ovat tuottoisia.
Ekonomisti Walid Abou Sleiman sanoo, että pitkittyvä taloudellinen kriisi syventää sosiaalista kriisiä. Se puolestaan aiheuttaa mellakoita, kenties lopulta sisällissodan.Mikko Ahmajärvi / Yle
Hän luonnehtii poliittista eliittiä sanoilla korruptoitunut, kykenemätön ja tietämätön.
Libanonilaisilla on hyvin muistissa se, kuinka poliittiseen eliittiin kytköksissä olleet libanonilaiset pankit estivät kolme vuotta sitten rahvasta nostamasta varojaan. Samaan aikaan eliitti siirsi kymmenien miljardien dollarien arvosta varojaan ulkomaisiin pankkeihin.
– Läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden puute ovat Libanonin talouden valtava ongelma, Sleiman kertoo.
Libanon on virkamiestasolla neuvotellut Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa apupaketin, jolla talouden tervehtyminen pääsisi alkuun. Libanonissa hallituksen muodostaminen kestää tunnetusti kuukausia, joten IMF-sovun sinetöiminen saattaa kestää.
Beirutilaiset käyskentelevät rantakadulla ennen kuin ilta muuttuu säkkipimeäksi. Sähköä on tarjolla muutama tunti vuorokaudessa.Mikko Ahmajärvi / Yle
Lisäksi uuden hallituksen pitäisi hyväksyä tämän vuoden budjetti ja säätää tukku tärkeitä lakeja. Muun muassa maan pankkisalaisuutta täytyy keventää niin, että se miellyttäisi IMF:ää ja muita kansainvälisiä tahoja.
Ekonomisti ennustaa mellakoita
Talouden suma seisoo ja kansa kurjistuu. Ekonomisti Walid Abou Sleiman arvioi, että tämä voi päättyä vielä tuhoisasti.
– Pitkittyvä taloudellinen kriisi syventää sosiaalista kriisiä. Se aiheuttaa mellakoita, kenties lopulta sisällissodan.
Libanonin armeijan sotilaat partioivat Beirutin kaduilla vaalipäivänä toukokuun puolessa välissä. Jos talouskurimus jatkuu tällaisena, niin vaalirauha kaduilta kaikkoaa.Mikko Ahmajärvi / Yle
Vielä kauaskantoisemman vitsauksen aiheuttaa se, että koulutettu väki jatkaa pakoa maasta.
– Aivovuoto on suurin ongelma. Ihmiset lähtevät, eivätkä halua tulla enää mistään hinnasta takaisin, Seliman sanoo.
Sen vaikutukset tuntuvat jo. Terveydenhuolto ja koululaitos ovat romahtamispisteessä.
Moni lapsi jättää koulun kesken siksikin, että kaikkien on perheessä yritettävä hankkia edes vähän, jotta rahat riittävät ruokaan.
Tämä näkyy erityisesti valtavasti lisääntyneinä kerjäläisinä kaduilla ja risteyksissä.
Pienimmätkin lapset ovat harjaantuneet luomaan katseen, joka porautuu ohikiitävien mersujen ja audien sivulaseista sisään sinne, missä omatunto oletettavasti on.
